Ensitiedollinen ABC -koulutus ikääntyville mielenterveys- ja päihdeomaisille. En olekaan yksin.

Transkriptio

1 Ensitiedollinen ABC -koulutus ikääntyville mielenterveys- ja päihdeomaisille En olekaan yksin.

2 1

3 Sisällysluettelo JOHDANTO... 4 KOULUTUSRYHMÄN TAUSTA... 5 ENNAKKOHAASTATTELUT... 8 AJATUKSIA JA UNELMIA OMAISENA - ENSIMMÄINEN TAPAAMINEN... 9 ALOITUS... 9 Tervetuloa... 9 Tutustuminen ja tapaamisen sisältö... 9 TEEMATYÖSKENTELY Mielenterveys- ja päihdeongelmien taustasta Etäisyyttä mielenterveys- ja päihdeongelmaan Vuorovaikutus Mennään kohti unelmia PÄÄTTÄMINEN Fiiliskierros Seuraava tapaaminen ja yhteydenotto KIRJALLINEN MATERIAALI KÄYTÄNNÖN KEINOISTA TUKEA ARKEEN - TOINEN TAPAAMINEN ALOITUS Aloituskierros Tapaamisen sisältö TEEMATYÖSKENTELY Läheisen sairastuminen perheen kriisinä Ongelmanratkaisu ja tavoitteiden asettaminen PÄÄTTÄMINEN Fiiliskierros Seuraava tapaaminen ja yhteydenotto KIRJALLINEN MATERIAALI

4 ELÄMÄNPIIRINI JA ELÄMÄNILO - KOLMAS TAPAAMINEN ALOITUS Kuulumiskierros TAPAAMISEN SISÄLTÖ TEEMATYÖSKENTELY Miltä ilo tuntuu? PÄÄTTÄMINEN Fiiliskierros JATKON SUUNNITTELU, YHTEYDENOTTO JA PALAUTE KIRJALLINEN MATERIAALI NÄIN MATKATAAN - JATKOTAPAAMINEN ALOITUS Kuulumiskierros TAPAAMISEN SISÄLTÖ TEEMATYÖSKENTELY PÄÄTTÄMINEN Rentoutuminen Fiiliskierros Yhteydenotto KIRJALLINEN MATERIAALI ARVIOINNISTA LÄHTEET

5 Johdanto ABC -koulutus tarjoaa ensitietoa ikääntyville (60+) mielenterveys- ja päihdeomaistilanteessa oleville henkilöille. Tavoitteena on edistää heidän hyvinvointiaan omaistilanteessa. Koulutus on suunnattu ensisijaisesti heille, joille omaistilanne on uusi ja jotka eivät vielä ole tarvitsemansa tuen piirissä. Koulutukseen voivat kuitenkin osallistuja myös ne omaiset, joilla omaistilanne on jatkunut pitkään, mutta jotka eivät vielä ole voineet jakaa tarinaansa kenenkään kanssa ja jotka ovat omassa sopeutumisprosessissaan vielä alussa. Ikääntyville omaisille on usein tärkeää tulla kuulluksi ja ymmärretyksi sekä saada uutta näkökulmaa elämäntilanteeseen. Tärkeää on samanikäisten vertaisten tuki, ymmärrys ja kiinnostus sekä mahdollisuus saada oma ääni kuuluville ja jakaa omaa kokemustaan. Tärkeää on myös luottamuksellinen, avoin ja rehellinen ilmapiiri. On usein helpottavaa huomata, ettei ole yksin ja että syytä häpeään ei ole. Tämä opas on tarkoitettu koulutusryhmän ohjaajille ohjauksen tueksi. Koulutusryhmässä käytetään harjoituskirjana Hyvinvoinnin ABC - harjoituskirjasta omaiselle -julkaisua. Lisäksi materiaalina käytetään Arjenhallinnan opas omaiselle -julkaisu sekä sairausoppaita, joihin tekstissä viitataan. Näitä voi tilata yhdistyksen toimistolta. Yhdistys järjestää myös Omaisen ABC koulutuksen ohjaajakoulutusta, josta saa lisätietoja yhdistyksen toimistolta. #etjääyksin 4

6 Koulutusryhmän tausta Koulutusryhmä tarjoaa mahdollisuuden jakaa ja työstää omaa kokemusta ikääntyvänä omaisena sekä saada vertaistukea saada tietoa (mielenterveys- ja päihdeongelmien etiologia, oireet, hoito sekä palvelut) sekä arjenhallinnan välineitä (ongelmanratkaisukeinot, vuorovaikutustaidot, kriisisuunnitelma, stressinhallinta) laajentaa tarvittaessa omaa näkökulmaa vahvistaa omia voimavaroja. Osallistujat Tavoitteena on löytää mukaan henkilöitä, jotka ovat täyttäneet 60 vuotta ja joita huolettaa ja kuormittaa läheisen mielenterveyteen ja päihteiden käyttöön liittyvät asiat. Erityisesti pyritään löytämään niitä ikääntyviä omaisia, jotka eivät aiemmin ole olleet mukana yhdistyksen toiminnassa ja joita läheisen tilanne huolettaa ja kuormittaa. Koulutusryhmän osallistujamäärä on viisi - kahdeksan osallistujaa. Olisi hyvä, että kaikilla osallistujilla on kokemusta niin mielenterveys- kuin myös päihdeomaisena olemisesta. 5

7 Koulutuksen rakenne Koulutusryhmään tulijat haastatellaan puhelimitse tai henkilökohtaisesti ennen koulutusryhmän aloitusta. Tavoitteena on varmistaa, että osallistujat hyötyvät koulutusryhmään osallistumisesta mahdollisimman hyvin. Haastattelussa keskustellaan omaisena olemisen kontekstista sekä osallistujan tarpeista koulutusryhmään liittyen. Koulutusryhmä sisältää kolme tapaamista sekä yhden mahdollisen jatkotapaamisen. Kukin tapaaminen kestää kaksi tuntia käynnistyen yhteisellä kahvihetkellä. Tapaamisissa on aina samanlainen rakenne, mikä tuo osallistujille ennakoitavuutta. Kussakin tapaamisessa on erillinen teema, josta ohjaajat alustavat. Teemasta käydään myös yhteistä keskustelua osallistujien kesken. Kaikkea koulutuskerran sisältöä ei ole välttämätöntä sisällyttää, vaan ohjaajien on hyvä miettiä yhdessä osallistujienkin kanssa kunkin koulutusryhmän painotusalueet. Koulutusryhmässä on kaksi ohjaajaa (ammattilainen ja vertainen). Koulutusryhmän ohjaajat sopivat keskenään työnjaon alustamisessa eri tapaamiskerroilla. 6

8 Koulutusryhmästä tiedottaminen Jotta koulutusryhmä tavoittaa osallistujia, on hyvä suunnitella koulutuksen tiedotus ennakolta ja varata tähän tiedotustyöhön riittävästi aikaa. Usein on hyvä laatia koulutusryhmästä esite (kts. liite 1), jota voidaan jakaa esimerkiksi yhteistyökumppaneiden välityksellä mahdollisille osallistujille. Lisäksi esite voidaan toimittaa myös alueellisten palvelupisteiden infotauluille sekä laittaa lehteen ilmoitus. Usein lehtien laatimat ennakkojutut ovat myös huomion kiinnittäviä ja osallistujia innostavia. 7

9 Ennakkohaastattelut Koulutusryhmästä kiinnostuneet on hyvä haastatella henkilökohtaisesti tavaten tai puhelimitse ennen koulutusryhmään tuloa. On hyvä kysyä mahdollisen osallistujan omaistilanteesta kuka sairastunut, kuinka pitkään tilanne on kestänyt ja millaisia odotuksia mahdollisella osallistujalla on koulutusryhmälle. On myös hyvä tarkistaa, onko osallistujalla joitakin toimintakyvyn rajoituksia esimerkiksi liikuntakyvyssä, jolloin tilanne voi asettaa tiettyjä tarpeita esteettömyydelle. On myös hyvä selvittää millainen on mahdollisen osallistujan oma psyykkisen voinnin tilanne. Jos mahdollinen osallistuja on itse kovin heikossa kunnossa, voi hänen olla mahdotonta osallistua ryhmään esimerkiksi keskittymiskyvyn puutteen vuoksi. Toisinaan voi olla myös liian raskasta kuulla toisten osallistujien omaistilanteisiin liittyviä monesti raskaitakin kokemuksia silloin, kun on itse kovin uupunut. On hyvä miettiä tarkkaan, voivatko koulutusryhmään osallistua ne omaiset, joilla on itsellään vakava mielenterveyden häiriö kuten psykoosisairaus. Kokemuksemme mukaan nämä henkilöt voivat kokea tapaamisissa syyllistymistä sairauteensa liittyen. Jos omaisella on itselläänkin päihdeongelmaa, ei hän voi osallistua tapaamisiin päihtyneenä. 8

10 Ajatuksia ja unelmia omaisena - ensimmäinen tapaaminen ALOITUS Tervetuloa Toivotetaan osallistujat tervetulleiksi koulutusryhmään. Monille osallistuminen voi olla pitkän harkinnan tulos ja vaatinut rohkeutta. Kerrotaan lyhyesti yhdistyksen toiminnan lähtökohdista sekä koulutuksen tavoitteista. On myös hyvä käydä yhdessä läpi koulutusryhmään liittyvät säännöt, kuten luottamuksellisuus, tasavertaisuus ja sallivuus. Tutustuminen ja tapaamisen sisältö Koulutusryhmään osallistujat esittäytyvät etunimellään, jos mahdollista. On hyvä käydä keskustelua siitä, mitä odotuksia heillä on koulutukselle ja vaikka kirjata niitä fläppitaululle. 9

11 Käydään yhdessä läpi tämän koulutuskerran tavoitteet mielenterveys- ja päihdeongelmat omaisen kokemuksena etäisyyden saamisen merkitys vuorovaikutus unelmat ja niiden merkitys TEEMATYÖSKENTELY Mielenterveys- ja päihdeongelmien taustasta Nykyisin mielenterveyden sairauksien ja häiriöiden synnyn taustalla on teoria, jota kutsutaan alttius - stressi- malliksi. Se yhdistää toisiinsa henkilön biologisen alttiuden, kuormittavan elämäntilanteen sekä yksittäiset laukaisevat elämäntapahtumat. Nämä muodostavat kokonaisuuden, joka selittää psyykkistä sairastumista. Tämän mallin mukaan yksilöllä on olemassa tietty alttius, jolla tarkoitetaan mielenterveyden häiriöille altistavia tekijöitä, jotka voivat olla perinnöllisiä tai muutoin biologisia. Stressitekijät voivat kytkeytyä hetkellisiin elämäntapahtumiin tai ne voivat olla jatkuvasti työhön, sosiaaliseen verkostoon tai perheen vuorovaikutukseen liittyviä. Mielenterveyden häiriö puhkeaa silloin, kun yksilöllisten altistavien tekijöiden ja stressitekijöiden yhteisvaikutus ylittää kunkin yksilön biopsykososiaalisen sopeutumiskyvyn. Tällaisessa tilanteessa ylittyy yksilöllinen haavoittuvuuskynnys, jolloin vaihtelevalla viiveellä laukeaa oireisto, joka on luonteenomaista juuri sille mielenterveyden häiriölle, johon henkilöllä on olemassa alttius. Alttius- ja stressitekijöiden lisäksi on myös suojaavia tekijöitä. 10

12 Erilaisin psykososiaalisin hoidoin voidaan parantaa yksilön ja hänen sosiaalisen verkostonsa stressinhallintaa ja biologisin hoidoin ehkäistä oirekäyttäytymistä ja näin muodostaa psyykkisiltä oireilta suojaava puskurivyöhyke. Myös päihdeongelman kehittymiseen on useita riskitekijöitä, joista osa liittyy perheeseen kuten vanhempien mielenterveys- ja päihdeongelmiin, vanhempien sallivaan asenteeseen päihteisiin sekä vanhempien ja nuoren etäiseen suhteeseen yksilöön kuten geneettisiin tekijöihin eli alttius päihderiippuvuuteen, elämänhakuisuuteen, mielenterveysongelmiin, lapsuusiän aggressiiviseen käytöshäiriöön sekä huonoon koulumenestykseen sosiaaliseen ympäristöön kuten alhaiseen sosioekonomiseen asemaan, päihteitä käyttävään kaveripiiriin sekä syrjäytyneisyyteen. Mielenterveys- ja päihdeongelmien käsittelyssä voi hyödyntää yhdistyksen tuottamia sairausoppaita, joissa on huomioitu myös omaisten näkökulma. Myös Käypä hoito -suosituksista löytyy lisää asianmukaista tietoa mielenterveyden häiriöistä. Olennaista on kytkeä mielenterveys- ja päihdeongelman etiologia, hoito ja kuntoutus omaisten arkeen. Eli käsitellä sitä, miten nämä asiat ovat näkyneet ja näkyvät omaisten arjessa sairastuneen läheisen kanssa. Häiriöiden syntyyn liittyvä keskustelu helpottaa monesti omaisia. Tieto ja yhteinen keskustelu usein vähentävät heidän usein kokomaansa syyllisyyttä läheisen sairastumisesta. Voidaan myös tuoda esille tekstien ja vertaisohjaajan avulla kautta sairastuneen ja omaisen kokemusta. Ajatuksena on tukea omaisia vapautumaan mahdollisesta kokemastaan syyllisyydestä ja suuntaamaan katsetta kohti tulevaa. On tärkeää saada puhua syyllisyyden mahdollisesta kokemuksesta, mutta yhtä tärkeää on siirtää katsetta myös tulevaan ja voimavaroihin. 11

13 Etäisyyttä mielenterveys- ja päihdeongelmaan Mielenterveys- ja päihdeongelmat ovat asioita, joiden olemassaololla on taipumus peittää alleen monia muita asioita. Lopulta voi tuntua, että ne ovat elämässä ainoita huomiota saavia asioita. usein monenlaisia, jotka voivat vahvastikin vaihdella kunkin tilanteen mukaan. Toisinaan omia tunteita ja ajatuksia voi olla vaikea pukea sanoiksi. Tällöin voidaan käyttää työvälineenä kuvia. Pyydetään osallistujia valitsemaan kuvakortti, joka kuvaa hänen ajatuksiaan ja tunteitaan läheisen mielenterveys- ja päihdeongelmaa kohtaan. Tämä on myös keino ulkoistaa ongelma läheisestä. Usein läheinen voidaan nähdä ainoastaan ongelman peittämänä ja lähes ongelmana itsenään. Ongelman ulkoistaminen läheisestä voi auttaa saamaan etäisyyttä ja näkemään tällä tavoin tilanteen etäämmältä. Omaistilanteessa voidaan ajatella, että itsellä ei ole oikeutta joihinkin tunteisiin. Kuitenkin kaikilla tunteilla on oma merkityksensä. Keskustellaan myös siitä, miten tärkeää on sallia itsensä kokevan erilaisia tunteita. Tällöin voi tulla esimerkiksi koetut vihan tunteet, jotka kohdistuvat tilanteeseen ja toisinaan myös omaisen omaan toimintaan en osannut toimia oikein. Myös lupa väsymiseen sekä ilon tunteiden kokemiseen on hyvä sanoa ääneen. Vuorovaikutus Hyvä vuorovaikutus vaatii aikaa, harjoitusta ja yhteistyötä. Läheisen mielenterveystai päihdeongelma voi vaikeuttaa kommunikointia ja vuorovaikutusta. Kaikki ovat kuitenkin yksilöitä ja vuorovaikutuksessa onkin huomioitava toisen yksilöllisyys: 12

14 vahvuudet ja mahdolliset haasteet. Aikuiselle ei tule puhua kuten pikkulapselle, vaikka hänellä olisi vaikeuksia kommunikoida sujuvasti. Yleiset ohjeet kommunikoinnin parantamiseen toimivat kaikenlaisessa vuorovaikutuksessa erilaisten ihmisten kesken. Vuorovaikutusta voi myös harjoitella. Seuraavat vinkit löytyvät myös Arjenhallinnan opas omaiselle julkaisusta. 1. Katso keskustelukumppaniisi. Millä tavoin asia sanotaan, on aivan yhtä tärkeää kuin mitä sanotaan. Katsekontakti, äänensävy ja kasvojen ilmeet ovat tärkeitä sanattomassa viestinnässä. Suora katsekontakti helpottaa keskittymistä silloin, kun kuuntelijalla on keskittymisvaikeuksia. 2. Osoita toiselle, että kuuntelet häntä. Itsensä ilmaiseminen sanoin on usein vaikeata. Hyvä kuuntelija auttaa puhujaa ilmaisemaan itseään selkeämmin. Voit osoittaa kuuntelevasi toista nyökkäämällä, sanomalla hmm tai aha, kysymällä selventäviä kysymyksiä ja tarkistamalla oletko ymmärtänyt oikein. Ole kärsivällinen ja vältä keskeyttämistä. Yritä antaa toisen sanoa asiansa loppuun, vaikka hän puhuisi hitaasti tai pitäisi usein taukoja. 3. Ole johdonmukainen. On hyvin hämmentävää, jos sanallinen ja sanaton viestintä ovat ristiriidassa: ihminen sanoo jotakin, mutta hänen kasvonilmeensä kertoo toista. Kuulijan on vaikea tietää, mitä puhuja todella tarkoittaa. Tällöin viesti tulkitaan useimmiten ilmeiden tai eleiden mukaisesti. 4. Käytä lyhyitä lauseita ja pysy asiassa. Lyhyet ja selkeät lauseet ovat helpompia ymmärtää kuin pitkät ja monimutkaiset. Kommunikointi on tehokkaampaa, kun rajoitutaan yhteen asiaan kerrallaan. 13

15 5. Käytä minä -viestejä. Kommunikointi on sujuvampaa, kun puhuja ottaa vastuun omista ajatuksistaan ja tunteistaan. Toisen syyttäminen siitä, miltä itsestä tuntuu, saa vastapuolen puolustuskannalle. Sen sijaan että sanoo toiselle: Sinä et osaa huolehtia itsestäsi, voi sanoa: Minä olen huolissani sinun voinnistasi. Minä -viestintä on selkeä ja suora tapa ilmaista itseä syyllistämättä toisia. 6. Kysy, mitä toinen ajattelee tai tuntee. Sanojen laittaminen toisen suuhun tai sen tietäminen, mitä toisen pitäisi tuntea tai ajatella ei edistä vuorovaikutusta. Vältä toisen puolesta puhumista. 7. Anna suoraa palautetta ei-toivotusta käyttäytymisestä. Jos toinen käyttäytyy häiritsevästi tai loukkaa sinua, ilmaise se hänelle rauhallisesti ilman kriittisyyttä. Älä oleta, että toinen tietää tai arvaa, miltä sinusta tuntuu. Keskity nykyhetkeen menneisyyden kaivelemisen sijaan, vältä yleistämästä aina ja ei koskaan. On tärkeää kohdistaa kritiikki toisen käyttäytymiseen, eikä siihen, millainen hän on ihmisenä. Henkilöön kohdistuvat kriittiset kommentit saavat toisen useimmiten puolustuskannalle, jolloin hän voi olla entistä haluttomampi muuttamaan käyttäytymistään. Voit myös ehdottaa, miten hän voisi korjata toimintatapojaan. Kerro, miten toivot hänen käyttäytyvän. 8. Pyri selvittämään erimielisyydet rauhassa. Kiivas keskustelu ei yleensä ole tuloksellista. Nimittely, vanhojen asioiden esiin vetäminen tai huutaminen on merkki siitä, että tunteet kuumenevat ja asioiden käsittely vaikeutuu. Riitelyn sijaan on parasta hidastaa keskustelua tai lopettaa se joksikin aikaa. Asian selvittelyä voi jatkaa, kun kaikki ovat rauhoittuneet. 9. Kun pyydät toiselta jotakin, kerro lyhyesti ja yksityiskohtaisesti mitä haluat hänen tekevän. Käytä rauhallista ja neutraalia äänensävyä. Pyyntöjen esittäminen positiivisella tavalla vähentää stressiä ja lisää todennäköisyyttä, että pyyntöön suostutaan. Vaativasti tai uhkaavasti esitetyt 14

16 pyynnöt voivat olla tehottomia ja stressaavia. Vaatimusten esittäminen saattaa joskus toimia lyhyen aikaa, mutta se voi myös johtaa vastustukseen ja loukatuksi tulemisen tunteeseen. 10. Anna toivotusta käyttäytymisestä myönteistä palautetta. Kun kerrot toiselle, että hänen toimintatapansa miellytti sinua, on todennäköistä, että hän toimii siten jatkossakin. Myönteinen palaute rohkaisee yrittämään vaikeinakin aikoina ja luo ilmapiirin, jossa on helpompi työskennellä yhdessä. Koulutusryhmäläisten kanssa voidaan tehdä alustuksen lisäksi Myönteisen ilmapiirin luominen harjoitus (Hyvinvoinnin ABC -harjoituskirjasta omaiselle harjoitus s. 18). Mennään kohti unelmia Unelmat ovat usein tärkeitä. Toisaalta niihin ei ehkä koeta olevan lupaa tai mahdollisuutta omaisena olemisen tilanteessa. Ohjaajat alustavat aiheesta unelmat ja niiden merkitys omalle hyvinvoinnille. Jos vertainen pitää tämän alustuksen, niin hän antaa omalla esimerkillään luvan unelmien rakentamiseen. Jokainen osallistuja voi itsekseen miettiä ja kirjata itselleen omia unelmiaan Unelmat -tehtävään (liite 2). Nämä käydään sitten yhdessä läpi siltä osin kuin osallistujat haluavat niitä toisille osallistujille jakaa. Voidaan myös keskustella siitä, millainen Unelmapaperin laatiminen oli kokemuksena. Lopuksi jaetaan Hyvinvointisuunnitelma (löytyy myös Hyvinvoinnin ABC - harjoituskirja ikääntyvälle omaiselle -julkaisusta), jonka osallistujat 15

17 laativat kotonaan ennen seuraavaa tapaamista. Jatkotapaamisessa palataan suunnitelman äärelle tarkastelemaan, miten se on toteutunut. PÄÄTTÄMINEN Fiiliskierros Käydään vuorotellen läpi, millaisella fiiliksellä osallistujat ovat nyt ensimmäisen ryhmätapaamisen päätteeksi. Onko esimerkiksi jäänyt mielen päälle jotakin, jonka haluaa vielä tässä vaiheessa jakaa? Seuraava tapaaminen ja yhteydenotto On hyvä vielä tuoda esille, että ohjaajaan voi tarvittaessa ottaa yhteyttä jo ennen seuraavaan tapaamista. KIRJALLINEN MATERIAALI Varataan tapaamiseen kirjallista jaettavaa materiaalia: Arjenhallinnan opas omaiselle -julkaisu Hyvinvoinnin ABC -harjoituskirja omaiselle sairauskohtaiset oppaat Unelmat -tehtävä 16

18 Käytännön keinoista tukea arkeen - toinen tapaaminen 17

19 ALOITUS Aloituskierros Osallistujat voivat tuoda esille edellisestä tapaamisesta mielen päälle jääneitä asioita tai ajankohtaisia edellisen tapaamisen jälkeen tapahtuneita asioita. Tapaamisen sisältö sairaus perheen kriisinä kriisin vaiheet ongelmanratkaisun ja tavoitteiden asettamisen vaiheet kriisisuunnitelma Käydään myös yhdessä läpi Unelmat tehtävä siltä osin kuin osallistujat ovat niitä täyttäneet ja haluavat niitä jakaa. 18

20 TEEMATYÖSKENTELY Läheisen sairastuminen perheen kriisinä Mielenterveys- ja päihdeongelmaan sairastuminen on usein kriisi sairastuneen lisäksi myös hänen omaisilleen. Sairastuminen koskettaa koko perhettä ja muita läheisiä ihmisiä. Omaiset käyvät läpi samantyyppisiä vaiheita kuin sairastuneetkin: hämmennystä ja epävarmuutta, monenlaisia tunteita, vastausten hakemista lukemattomiin kysymyksiin ja omien selviytymiskeinojen etsimistä ja löytämistä. Sopeutumine käsitteenä voi herättää omaisessa kritiikkiä - pitääkö omaisen sopeutua siihen, että läheinen on sairastunut? Sanotaan, että tieto lisää tuskaa, mikä varmaan usein pitääkin paikkansa. Epätietoisuus on kuitenkin se, joka vie voimia. Tieto esimerkiksi sairauksista, kuntoutumisesta, omista oikeuksista ja omaa jaksamista tukevista keinoista auttaa ymmärtämään omaa tilannetta ja tukee sopeutumista ja selviytymistä. Jokaisen omaisen sopeutumis- ja toipumisprosessi on yksilöllinen ja etenee ajallisesti omaa tahtiaan. Perheenjäsenet voivat olla eri vaiheissa. Sopeutumisessa lienee yksi keskeisimmistä kysymyksistä se, kuinka elää sairauden ja sen tuomien muutosten kanssa, ts. kuinka sopeutua tilanteeseen. Sopeutumisessa onkin pitkälti kysymys oman vastuun, tahdon ja tavoitteiden löytämisestä ja niiden vaalimisesta. Sairaudesta huolimatta voi itselleen ja elämälleen asettaa uusia haasteita. Tämä vaatii kuitenkin aktiivista asioiden työstämistä ja tilanteen hyväksymistä sellaisena kuin se tällä hetkellä on. Lähtökohtana uuden elämän rakentamiselle on tahtomaan opettelu, oman tien etsintä, omien valintojen tekeminen ja yritys toimia itse. 19

21 Omaisen sopeutumisessa läheisen sairauteen ja muuttuneeseen elämäntilanteeseen on havaittu seuraavia kriisin vaiheita. Shokkivaihe suojavaihe, jonka tarkoitus on selviytyminen. Tämä vaihe sisältää usein erilaisia tunteita, kuten järkytys, avuttomuus, ahdistus, hallinnan menetys, syyllisyys, häpeä. Tämä vaihe voi tuoda reaktioita, kuten itku, epäusko, paniikki, kieltäminen, huutamisen tarve, tunteettomuus, psykosomaattinen oireilu (vatsaa kouraisee, kädet hikoavat, sydän hakkaa). Reaktiovaihe tunteiden tunnistaminen ja niiden ilmaiseminen sosiaalisesti hyväksyttävällä tavalla. Tämän vaiheen tunteina ovat ärtymys, viha, pelko, ahdistus, syyllisyys, turhautuminen, toivottomuus. Reaktioita voivat olla itsesyytökset ja / tai syyllisen etsintä, pettymys hoitoon tai hoitojärjestelmään, loppuun palamisen pelko tai kokemus. Myös kehollisia tuntemuksia voi tulla esille. Näitä ovat väsymys, unettomuus, pahoinvointi, ruokahaluttomuus, huimaus, vapina, sydämentykytys, jännityksen aiheuttamat lihassäryt. Käsittelyvaihe todellisuuspohjainen ymmärrys, tapahtuneen erottaminen omista uskomuksista, odotuksista, mielikuvista ja unelmista, minäkuva muuttuu. Tämä vaihe sisältää tunteita ja reaktioita kuten muistivaikeudet, ärtyneisyys, vetäytyminen sosiaalisista suhteista, tulevaisuuden perspektiivin puuttuminen, luopuminen asioiden muuttuessa pysyvästi. Uudelleen suuntautumisen vaihe muutosten tekeminen päivittäisiin toimintamalleihin, työhön ja ihmissuhteisiin, rajojen ja roolien selkiytyminen suhteessa läheiseen, tunne että voi vaikuttaa elämäänsä. Tässä vaiheessa tunteina ja reaktioina ovat aloitteellisuus, päättäväisyys, tavoitteellisuus sekä muutos ja muutoksen hallinta. Tässä vaiheessa toiveikkuus ja 20

22 usko selviytymiseen kasvavat. (Lähde: Omaisen kohtaamisen prosessi. Varhaistuen mallin kehittäminen omaistyössä projekti.) Toisinaan kuulee omaisten miettivän, onko tilanteen hyväksyminen luovuttamista. Näin ei kuitenkaan ole vaan tilanteen hyväksyminen tarjoaa mahdollisuuden mennä eteenpäin ja löytää uusia keinoja ja mahdollisuuksia elämän mielekkyyden vahvistamiseen. Myös suremisen luonnollisuudesta ja tärkeydestä on hyvä keskustella. Usein niitä vaaditaan, jotta voidaan hyväksyä tilanne ja löytää uusia muuttuneeseen tilanteeseen sopivia tavoitteita. Osallistujien kanssa käydään edellä mainitut kriisin vaiheet ja keskustellaan siitä, miten osallistujat ovat kokeneet niitä. Usein kriisin vaiheiden ja niihin liittyvän voimautumisen havaitseminen tuo toivoa tilanteessa selviytymiseen. Keskustellaan lopuksi yhdessä läheisen sairastumiseen liittyvistä kokemuksista; käytännön tilanteista, ajatuksista ja tunteista. Ongelmanratkaisu ja tavoitteiden asettaminen Usein omaisena olemisen tilanteessa ongelmalliseksi koetut, elämää kuormittavat asiat voivat näyttäytyä isoina möhkäleinä. Voidaan kokea, että niihin on mahdotonta tarttua tai löytää ratkaisua. Tällöin ongelmanratkaisujen kertaaminen voi tuoda helpotusta asiaan tarjoten mahdollisuuden löytää keinoja myös esimerkiksi mukavien asioiden tekemiseen. Käydään yhdessä läpi Arjenhallinnan opas omaiselle -julkaisusta kohta Arjen ongelmien ennaltaehkäisy ja ongelmanratkaisu. Tähän on hyvä liittää myös osallistujien käytännön kokemuksia heidän ongelmallisiksi kokemistaan asioista. 21

23 Myös läheiseen ja hänen sairauteensa liittyvistä tavoitteista keskustelu voi auttaa määrittämään tavoitteille tarvittaessa uutta suuntaa. Tavoitteeksi on voitu asettaa läheisen täydellinen parantuminen. Voisiko sen sijaan puhua toipumisesta tai elämän mielekkyydestä sairauden kanssa? Usein tavoitteita voidaan asettaa pääasiassa sairastuneelle läheiselle. Sen sijaan on kuitenkin hyvä keskittyä asettamaan itselleen tavoitteita. Ja mitä konkreettisemmat tavoitteet ovat, niin sitä helpompi niiden toteutumista on seurata. Esimerkiksi: en ole niin kiinni läheisessäni sijaan voidaan asettaa tavoite otan omaa aikaa käymällä kävelyllä kahdesti viikossa. Koska kriisitilanteet voivat tulla yllättäen ja usein niihin liittyy hämmennystä ja hätäännystä, ei näissä tilanteissa ole aina helppoa miettiä mahdollisia toimintakeinoja. Tämän vuoksi mahdollisiin kriisitilanteisiin on hyvä varautua jo ennakolta. Joskus tämä voi jo ennakolta ehkäistä aiemmin pelätyn tilanteen kehittymistä. Kriisitilanteiden ennakoinnista ja hallinnasta löytyy lisämateriaalia Arjenhallinnan opas omaiselle julkaisusta. Käydään yhdessä kriisisuunnitelma Hyvinvoinnin harjoituskirja omaiselle -julkaisusta sekä laaditaan tarvittaessa kriisisuunnitelma yhdessä osallistujien kanssa heidän käytännön kokemuksesta tulevan esimerkin kautta. Osallistujille annetaan tietoa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista, joita he voivat tilanteessaan tarvita. Osa näistä palveluista on alueellisia ja osa valtakunnallisia. Tässä joitakin mahdollisia tilanteeseen sopivia palveluita: terveyskeskus ja sosiaalitoimisto sosiaali- ja potilasasiamies järjestöjen palvelut seurakunnat 22

24 Kansaneläkelaitos kela.fi Takuu-Säätiö takuu-saatio.fi Oikeusapu ja edunvalvonta oikeus.fi Maistraatti maistraatti.fi muita PÄÄTTÄMINEN Fiiliskierros Kts. ensimmäinen kerta. Seuraava tapaaminen ja yhteydenotto Kerrataan seuraavan tapaamisen ajankohta ja keneen voi ottaa yhteyttä ennen seuraavaa tapaamista, jos siihen tarvetta. KIRJALLINEN MATERIAALI Mukana jaettavaksi kirjallista materiaalia: Arjenhallinnan opas omaiselle -julkaisu 23

25 Hyvinvoinnin harjoituskirja omaiselle -julkaisu Psykiatrisen- sekä päihdepoliklinikan esite sekä muiden alueellisesti tarjottavien muiden keskeisten palveluiden esitteet, yhteystiedot jne. Omat muistiinpanot 24

26 Elämänpiirini ja elämänilo - kolmas tapaaminen 25

27 ALOITUS Kuulumiskierros Kts. toinen tapaaminen. Tapaamisen sisältö ilon tunteet elämänilon löytäminen TEEMATYÖSKENTELY Miltä ilo tuntuu? Käydään kuvakorttien avulla ajatuksia ja tunteita siitä, miltä ilo tuntuu. Osallistujat voivat pitää kuvakortit itsellään ja tällä tavoin viedä kotiinsa iloon liittyvän tunteen kokemuksen. Kuvakortit voi valmistaa itse tai hankkia valmiina esimerkiksi postikortteina. Alustetaan aiheesta elämäniloa etsimässä ja mikä voi minua estää, entä miten ylittää esteet. Jaetaan osallistujille itsenäisesti täytettäväksi Löydän elämäniloa tehtävä (liite 3). Usein tämän täyttämisessä menee jonkin verran aikaa, joten jos 26

28 tehtävän täyttämisessä menee lähes loput tapaamisajasta, heille voidaan antaa Henkilökohtainen sopimus -tehtävä (löytyy Hyvinvoinnin harjoituskirja omaiselle -julkaisusta) kotona täytettäväksi ja kertoa, että se käydään läpi jatkotapaamisessa. Kun osallistujat ovat täyttäneet Löydän elämäniloa -tehtävän ja mahdollisesti Henkilökohtainen sopimus -tehtävän, jaetaan niiden sisältöä ja miltä niiden täyttäminen on tuntunut kokemuksia yhteisesti siltä osin kuin kukin osallistuja haluaa niistä kertoa. PÄÄTTÄMINEN Fiiliskierros Kts. ensimmäinen kerta. Jatkon suunnittelu, yhteydenotto ja palaute yhdistyksen toiminnan esittely, toimintakalenteri sovitaan mahdollisesta jatkotapaamisesta sovitaan, keneen voi ottaa yhteyttä, jos siihen tarvetta kerätään osallistujilta kyselylomakkeen avulla palautetta kokemuksista koulutusryhmässä (liite 4) 27

29 KIRJALLINEN MATERIAALI Varataan jaettavaa kirjallista materiaalia: kuvakortteja ilon aiheesta Arjenhallinnan opas omaiselle -julkaisu Hyvinvoinnin harjoituskirja -julkaisu Löydän elämäniloa -tehtävä Henkilökohtainen sopimus -tehtävä Yhdistyksen ajankohtaisen toiminnan tiedotusmateriaali; toimintakalenteri jne. Omat muistiinpanot 28

30 Näin matkataan - jatkotapaaminen 29

31 ALOITUS Kuulumiskierros Kts. toinen tapaaminen. Tapaamisen sisältö Käydään läpi tapaamisen sisältö: millaisena oma selviytyminen on toteutunut ja miltä tämä on tuntunut millaisia haasteita on matkalla kohdannut ja miten on niistä päässyt yli TEEMATYÖSKENTELY Käydään yhdessä läpi osallistujien laatimia Sitoumus elämänilon vahvistamiseksi sopimuksia siltä osin kuin kukin niitä haluaa yhteisesti jakaa. Miten suunnitelmat ovat toteutuneet ja miltä suunnitelman toteuttaminen on tuntunut? Onko kohdannut matkalla haasteita ja miten on niistä päässyt yli? Entä onko joitakin asioita, joista haluaisi osallistujien kanssa keskustella saadakseen uusia eväitä selviytymisen vahvistamiseksi. Pyydetään myös osallistujia tuomaan esille, mitä he sanoisivat vastaavassa elämäntilanteessa olevalle henkilölle. Lopuksi esitellään tarvittaessa yhdistyksen ajankohtaisia ryhmiä ja muuta toimintaa. 30

32 PÄÄTTÄMINEN Rentoutuminen Tehdään lyhyt rentoutus (esimerkiksi mielikuvarentoutus). Fiiliskierros Kts. ensimmäinen kerta. Yhteydenotto Sovitaan keneen voi jatkossa ottaa yhteyttä, mikäli tarvetta keskusteluun. Jos ryhmäläiset haluavat, he voivat keskenään jakaa yhteystietonsa. KIRJALLINEN MATERIAALI ajankohtainen yhdistyksen tiedotusmateriaali ymv. 31

33 Arvioinnista Koulutusryhmän joka tapaamiskerran päätteeksi ohjaajat käyvät kahdenkeskisesti läpi kunkin koulutuskertatapaamisen. Kolmannella kerralla pyydetään osallistujilta yksilökohtainen kirjallinen palaute koulutusryhmään osallistumisesta. Näiden palautteiden perusteella voidaan tehdä keskeiset johtopäätökset siitä, kuinka koulutusryhmälle asetetut tavoitteet on saavutettu, ovatko ne olleet osallistujien tarpeisiin kohdanneet sekä mitkä ovat mahdolliset kehittämistä tarvitsevat kohdat. Omat muistiinpanot 32

34 Liite 1: Koulutusryhmän esite Oletko täyttänyt 60 vuotta? Ikääntyvän omaisen ABC - koulutus on tarkoitettu Sinulle, joka olet 60 vuotta täyttänyt ja olet huolissasi läheisesi mielenterveyteen tai päihteiden käyttöön liittyvistä asioista. Haluatko löytää elämääsi uusia näkökulmia ja keinoja arjessa selviytymiseen? Etsitkö elämääsi iloa ja uskallusta omiin harrastuksiin? Oletko huolissasi siitä, että kuka huolehtii läheisestäsi, kun et itse enää jaksa Haluatko mahdollisuuden keskustella muiden vastaavassa elämäntilanteessa olevien kanssa? Ikääntyvän omaisen ABC - koulutus koostuu kolmesta tapaamisesta, joissa jokaisessa on oma teemansa. Koulutus sisältää alustuksia, keskustelua ja pieniä tehtäviä. Koulutuskerrat ovat tiistaina , maanantaina ja tiistaina kello Koulutus on maksuton eikä edellytä yhdistyksen jäsenyyttä. Tapaamiset pidetään Mielenterveysomaiset Pirkanmaa - FinFami ry:n toimistolla, Hämeenkatu 25 A 6. kerros. Koulutuksen ohjaajina toimivat projektivastaava Mari Helin-Tuominen ja omainen. Jos olet kiinnostunut koulutuksesta, varaa 15. lokakuuta mennessä aika henkilökohtaiseen keskusteluun Marille puhelimitse tai sähköpostitse mari.helin- 33

35 Liite 2: Löydän elämäniloa -tehtävä Löydän elämäniloa Merkitse eri osiin asioita, mitkä tuovat Sinulle elämäniloa. ystävät ravinto liikunta lepo hemmottelu mukava tekeminen ilo jokin muu 34

36 Liite 3: Unelmat -tehtävä Saavutan unelmani, koska olen Saavutan unelmani, koska osaan Oma unelmani vanhenemisesta on Saavutan unelmani, koska saan tukea Saavutan unelmani, koska 35

37 Liite 4: Koulutusryhmään osallistumista koskeva palautelomake Hyvä osallistuja, toivomme Sinulta palautetta koulutuksesta Tulin koulutusryhmään koska, Koulutusryhmä vastasi tarpeisiini, joita olivat Koulutusryhmässä oli itselleni antoisinta Pidin siitä, että koulutusryhmässä Siitä en pitänyt, että koulutusryhmässä Minusta on tärkeää, että koulutusryhmässä Merkitse kokemustasi vastaava vaihtoehto: Suosittelen koulutusryhmään osallistumista vastaavassa elämäntilanteessa oleville, koska En suosittele koulutusryhmään osallistumista vastaavassa elämäntilanteessa oleville, koska Muuta huomioitavaa 36

38 Lähteet Käypä hoito suositukset Mielenterveystalo Tuula T. de Bruijn (2006) Käytännön psykoedukaatiota psykoosipotilaan perheelle. Suomen Lääkärilehti 41 / 2006, ss

39 finfamipirkanmaa.fi 38