PIENEN ENERGIANTUOTANTOYKSIKÖN JA -LAITOKSEN TARKKAILUSUUNNITELMA (LIITE LOMAKKEESEEN 6035)

Transkriptio

1 PIENEN ENERGIANTUOTANTOYKSIKÖN JA -LAITOKSEN TARKKAILUSUUNNITELMA (LIITE LOMAKKEESEEN 6035) Laitoksen toiminnan sekä sen päästöjen ja vaikutusten tarkkailun keskeisenä tavoitteena on tuottaa tietoa valvontaviranomaiselle laitoksen lupamääräysten tai rekisteröintiedellytysten noudattamisen valvomiseksi. Valvontaviranomainen arvioi vaatimusten noudattamista tarkkailusta saatavien tietojen ja niihin perustuvan laitoksen vuosiraportoinnin perusteella. Tarkkailu tehdään tämän tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Lomaketta täytettäessä kannattaa tutustua myös valtioneuvoston asetuksen 750/203 6 ja 7 :iin sekä tarkkailua koskevaan liitteeseen 3. Vuosiraportoinnista on erilliset lomakkeet, jotka toiminnanharjoittaja täyttää ja toimittaa valvontaviranomaiselle vuosittain helmikuun loppuun mennessä. Tämä lomake täytetään polttoaineteholtaan vähintään 5 MW:n energiatuotantolaitosten osalta. Laatinut (toiminnanharjoittaja) Pvm Adven Oy Laitos, jota tiedot koskevat Tarkastanut (viranomainen) Pvm LK 74, Hangon kattilalaitos. KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖTARKKAILU Käyttö- ja päästötarkkailussa seurattavat suureet Käytettävät polttoaineet Kattilan/kaasuturbiinin/moottorin nimi tai numero K5 K K2 K3 K4 Hake, kierrätyspuu, turve POK POK POK POK Polttoaineen laadun ja määrän seuranta polttoainekohtaisesti Alkuperä Kulutus Kosteus Lämpöarvo Rae- tai palakoko Rikkipitoisuus Raskasmetallit Viskositeetti Tuhkapitoisuus Palamisolosuhteiden seuranta Happipitoisuus Jatkuva mittaus Jaksottainen mittaus, mittausväli (pv) Lämpötila Jatkuva mittaus Jaksottainen mittaus, mittausväli (pv) Hiilimonoksidipitoisuus2 Jatkuva mittaus3 Jaksottainen mittaus, mittausväli (pv) Päästömittaukset (ks. alla oleva taulukko) Hiukkaset

2 Jatkuva hiukkaspäästötaso (opasiteettimittaus)4 Kertaluonteinen mittaus5 Rikkidioksidi6 Laskennallinen Jatkuva mittaus Kertaluonteinen mittaus Typen oksidit Jatkuva mittaus Kertaluonteinen mittaus, aikaväli (vuosia) 3 vuoden välein Muutoksen yhteydessa ja enintään käyttötunnin, vähintään 7 vuoden välein Muutoksen yhteydessa ja enintään käyttötunnin, vähintään 7 vuoden välein Muutoksen yhteydessa ja enintään käyttötunnin, vähintään 7 vuoden välein Muutoksen yhteydessa ja enintään käyttötunnin, vähintään 7 vuoden välein Koskee uusia yksiköitä ja peruskuormayksiköitä. Savukaasun yli-ilmamäärän (jäännöshapen) on oltava vähintään 5 %. 3 Koskee polttoaineteholtaan yli 5 MW:n kiinteän polttoaineen yksiköitä. 4 Koskee uusia kiinteää polttoainetta tai raskasta polttoöljyä käyttäviä kattiloita. 5 Hiukkasmittauksessa suurimmalla ja pienimmällä käytettävällä tehotasolla kolme lyhytaikaista näytettä (EN 3284-), joiden keskiarvo on ko. tehoa vastaava hiukkaspitoisuus. 6 Rikkidioksidipäästö voidaan yleensä määritellä laskennallisesti polttoaineen rikkipitoisuuden ja päästökertoimien avulla. Jos käytössä on kalkinsyöttö, savukaasupesuri tai muu vastaava menetelmä, rikkidioksidi on mitattava kertaluonteisesti kattilan tyypillisellä polttoainevalikoimalla. 2 Energiantuotantoyksikön savukaasupäästöjen mittaukset7 7 Mitattava päästö Kaasu ja kevytöljy Raskasöljy Kiinteät polttoaineet Hiukkaset Kevytöljy kerran 5 vuodessa Kerran 3 vuodessa Kerran 3 vuodessa Typenoksidit Kerran 5 vuodessa Kerran 3 vuodessa Kerran 3 vuodessa Vara- ja huippukuormayksiköissä päästömittaukset on tehtävä enintään käyttötunnin tai vähintään 7 vuoden välein Mittausten laadunvarmennus Jatkuvatoimisten mittausten laatu varmistetaan vertailumittauksin, aikaväli: 2-3 vuotta Jatkuvatoimiset päästömittauslaitteet kalibroidaan vähintään kerran vuodessa Päästömittaukset (jatkuvatoimiset ja kertaluonteiset) tehdään standardien (CEN, ISO) mukaisesti. Ulkopuolisella päästömittaajalla on akkreditointi käyttämilleen mittausmenetelmille, FINASakkreditointitunnus T039 (Ramboll) Polttoaineiden laadun seuranta Polttoaineiden laatua seurataan polttoaineen toimittajalta saatavien tietojen perusteella itse, miten? Öljyn tiedot toimittajalta. Hakkeesta, turpeesta ja kierrätyspuusta mitataan kosteus jokaisesta kuormasta ja lämpöarvo, tuhkapitoisuus + elementaarianalyysi otetaan kuukausittain Laitteistojen toimivuuden seuranta ja huolto Laitoksella seurataan erotinlaitteiden toimintaa tarkkailemalla seuraavia ominaisuuksia: Syklonien/multisyklonien erottuvan aineen määrä, seurantataajuus paine-ero, seurantataajuus tiiveys, seurantataajuus 2

3 Sähkösuotimen erottuvan aineen määrä, seurantataajuus jatkuva seuranta tuhkasiilon määrästä virta-arvo, seurantataajuus jatkuva seuranta jännitearvo, seurantataajuus jatkuva seuranta Kuitusuotimen erottuvan aineen määrä, seurantataajuus paine-ero, seurantataajuus hiukkaspäästö-/tummuusmittarin huoltotoimenpiteet Savukaasupesurin erottuvan aineen määrä, seurantataajuus paine-ero, seurantataajuus nestevirta, seurantataajuus Miten seuraavien laitteiden huolto on järjestetty? Huolto Kattilat Nuohous, pesu kerran vuodessa Polttimet Säätö ja tarkistus tarpeen mukaan. Erotinlaitteet Savuhormit Polttoainesäiliöt Mittauslaitteet Muut huoltotoimet, mitkä? Vuosihuolto kerran vuodessa + jatkuva päivittäinen kunnossapito Jatkuva kunnon seuranta laitoskierroksilla + koeajo kerran viikossa Sähkösuodatin huolletaan ja tarkistetaan kerran vuodessa ulkopuolisen asiantuntijan toimesta Kerran vuodessa tarkistetaan silmämääräisesti ja imuroidaan tarvittaessa Sisäpuolinen tarkistus 0 vuoden välein. Silmämääräinen tarkastus Happimittauskalibrointi krt/vuosi, muut mittarit tarpeen mukaan. Huolto- tai kunnossapito-ohjelma on tekeillä käytössä Kirjanpito Laitoksella pidetään kirjaa tämän liitteen sivun taulukossa (Käyttö- ja päästötarkkailu) seurattavista suureista käytettyjen kemikaalien määrästä ja laadusta tuotetun energian määrästä (sähkö, lämpö, höyry) energiantuotantoyksiköiden käyntiajoista rikkidioksidin, typenoksidien, hiukkasten sekä hiilidioksidin mittauksiin ja/tai polttoainetietoihin perustuviin laskelmiin perustuvista kokonaispäästöistä ilmaan toiminnassa syntyneen tuhkan määrästä, laadusta ja toimituspaikasta toiminnassa syntyneiden muiden jätteiden määrästä, laadusta ja toimituspaikasta toiminnassa syntyneiden jätevesien määrästä ja laadusta melumittausten tuloksista häiriö- ja poikkeustilanteista ja niiden johdosta tehdyistä toimista mittauslaitteiden huolloista ja kalibroinneista ilmanlaadun ja melun yhteistarkkailuun osallistumisen tiedoista muiden päästö- ja seurantamittausten tuloksista muista tiedoista, mistä? Veden kulutus, sähkön kulutus, polttoaineen kulutus, hyötysuhde 3

4 Lisätietoja kohtaan : Jatkuvatoimisten mittausten laadunvarmistus tehdään laitetoimittajien ohjeiden mukaisesti. 4

5 2. POLTTOAINEIDEN VARASTOINTI Kiinteiden polttoaineiden varastoinnista, käsittelystä ja siirroista mahdollisesti aiheutuvien haittojen estäminen ja seuranta Haitta Miten estämistoimien toimivuutta seurataan? Pölyäminen Silmämääräinen seuranta laitosalueella. Haju Aistinvarainen seuranta Roskaantuminen Silmämääräinen seuranta laitosalueella Palovaara Silmääräinen seuranta ja palotarkastukset määrävälein Nestemäisten polttoaineiden varastoinnista, käsittelystä ja siirroista mahdollisesti aiheutuvien haittojen estäminen ja seuranta Haitta Miten on estetty? Haju Vuotaminen maaperään tai vesistöön Haihtuminen Säiliö Pipo-asetuksen vaatimusten mukainen. Palovaara Tulitöiden tekeminen lähellä kielletty, tarkkaillaan vuotoja päivittäisellä laitoskierroksella Miten estämistoimien toimivuutta seurataan? Aistinvarainen seuranta Säiliön kunto tarkastetaan säännöllisesti, vähintään 0 v. välein Laitoskierroksilla seurataan Lisätietoja kohtaan 2: Kattilalaitosta valvotaan ympärivuorokautisesti Adven Oy:n keskusvalvomosta. Kattilalaitoksen toimintahäiriöstä menee hälytys valvomoon. 3. JÄTEVESIEN TARKKAILU A. Savukaasujen lauhdutuksen jätevedet (lauhdevedet) kemiallisen saostuksen, neutraloinnin, selkeytyksen ja suodatuksen jälkeen Seurantaparametri Määrä Lämpötila ph Sulfaattipitoisuus Kokonaisfosforipitoisuus Kokonaistyppipitoisuus Biologinen hapenkulutus (BHK7) Kiintoainepitoisuus Raskasmetallit2 2 Seurannan taajuus Sallittu vaihteluväli jatkuva jatkuva jatkuva kerran vuodessa Johdettaessa ojaan Jos poltetaan raskasta polttoöljyä, hiiltä tai turvetta: As, Cd, Co, Cr, Ni, Pb, Zn, Hg puuta: Cr, Pb, Zn, Cd, As 5 Ei ole savukaasunlauhdutinta

6 B. Elvytysvedet neutraloinnin jälkeen Seurantaparametri Seurannan taajuus Sallittu vaihteluväli Ei ole elvytysvesien neutralointia. Pehmentimen elvytyksen suolavesi liuos menee viemäriin Määrä Lämpötila ph Sulfaattipitoisuus Kokonaisfosforipitoisuus Kokonaistyppipitoisuus Biologinen hapenkulutus (BHK7) Kiintoainepitoisuus C. Nuohous-/peittausvedet neutraloinnin jälkeen Seurantaparametri Seurannan taajuus Sallittu vaihteluväli Nuohooja vie nuohousvedet ongelmajätelaitokselle Määrä Lämpötila ph Sulfaattipitoisuus Kokonaisfosforipitoisuus Kokonaistyppipitoisuus Biologinen hapenkulutus (BHK7) Kiintoainepitoisuus Raskasmetallit kerran vuodessa Jos poltetaan raskasta polttoöljyä, hiiltä tai turvetta: As, Cd, Co, Cr, Ni, Pb, Zn, Hg puuta: Cr, Pb, Zn, Cd, As Jätevesien purku- ja näytteenottopaikat, näytteenottotiheys ja -menettelyt sekä analysoitavat parametrit Näytteenoton Jätevesijae Purkupaikka Lauhdevedet Ei ole Elvytysvedet Ei ole paikka tiheys Peittausvedet menettelyt Analysoitavat parametrit Ei ole Nuohooja vie Nuohousvedet asianmukaiseen paikkaan Näytteenottopaikka voidaan tarvittaessa merkitä liitteenä olevaan laitoksen sijaintikarttaan tai asemapiirrokseen 6

7 Öljynerottimien huolto Öljynerottimista poistuvan veden hiilivetypitoisuus määritetään säännöllisesti, kuinka usein? kert/vuosi Öljynerottimien öljytilan täyttymisestä ilmoittavan hälytysjärjestelmän toiminta testataan vähintään vuoden välein Öljynerottimet tyhjennetään vähintään vuoden välein Lisätietoja kohtaan 3: Öljynerottimet tyhjennetään tarvittaessa 4. JÄTTEIDEN JA TUHKAN HYÖTYKÄYTÖN TARKKAILU Jätteiden määrää ja tyyppiä seurataan säännöllisesti, miten? Jätteensiirtoasiakirjat säilytetään Jätteet raportoidaan noudattaen jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen (79/202) liitettä 4 (jäteluettelo) Lento- ja pohjatuhkan laatua seurataan, miten? Näytteenotto polttoaineen muuttuessa tai vähintään kerran vuodessa Lento- ja pohjatuhkan kaatopaikkakelpoisuutta ja hyötykäyttökelpoisuutta seurataan, miten? Näytteenotto polttoaineen muuttuessa tai vähintään kerran vuodessa Lisätietoja kohtaan 4: 5. MELUTASON TARKKAILU Melupäästölähteiden tarkkailu Melupäästölähteiden äänitehotaso on mitattu, ajankohta Melupäästölähteiden äänitehotaso tullaan mittaamaan, ajankohta Toiminnasta aiheutuva melutaso on määritetty lähimmässä altistuvassa kohteessa äänitehotasomittausten ja leviämismallilaskelmien avulla, ajankohta, missä? äänitasomittauksella, ajankohta, missä? Lähin altistuva kohde on esim. asuintalo, koulu, päiväkoti, virkistysalue jne. Lisätietoja kohtaan 5: Toiminnasta aiheutuvaa melutasoa ei ole mitattu 6. RISKIEN HALLINTA SEKÄ HÄIRIÖ- JA POIKKEUKSELLISET TILANTEET Toimintasuunnitelma häiriö- ja poikkeuksellisia tilanteita varten on tarkkailusuunnitelman liitteenä Laitosalueen maaperän pilaantuneisuus on tutkittu, ajankohta Lisätietoja kohtaan 6: Maaperän pilantuneisuus on tutkittu rakennusvaiheessa vuonna

8 7. YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN TARKKAILU Laitos osallistuu ilmanlaadun yhteistarkkailuun seuraavien tahojen kanssa: Laitos osallistuu bioindikaattoriseurantaan seuraavien tahojen kanssa: Laitos osallistuu melun yhteistarkkailuun seuraavien tahojen kanssa: Lisätietoja kohtaan 7: Laitos osallistuu yhteistarkkailuihin tarvittaessa 8