Dnro 189/ /2017; Ilmoitus pienestä energiantuotantolaitoksesta

Transkriptio

1 KEURUUN KAUPUNKI Keurusselän ympäristön- ja terveydensuojelutoimisto Ympäristönsuojelu Keuruun Lämpövoima Oy Kolhontie KEURUU Viite Asia Dnro 189/ /2017; Ilmoitus pienestä energiantuotantolaitoksesta MERKINTÄ YMPÄRISTÖNSUOJELUN TIETOJÄRJESTELMÄÄN Keuruun kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen on käsitellyt vireille tulleen ja täydennetyn ilmoituksenne koskien pienen energiantuotantolaitoksen merkitsemistä ympäristönsuojelun tietojärjestelmään. Ilmoitustanne koskeva rekisteröinti tietojärjestelmään on tehty oheisten tietojen mukaisesti: ILMOITUSVELVOLLINEN Keuruun Lämpövoima Oy Kolhontie KEURUU Y-tunnus Yhteyshenkilö Teemu Hietanen Puhelin Sähköposti TOIMINNAN SIJAINTI JA SIJAINTIPAIKAN YMPÄRISTÖ Käyntiosoite Kolhontie 10, KEURUU Kiinteistö Varisvoima RN:o Sijaintikoordinaatit itä: pohj: (ETRS-TM35FIN) Kiinteistön omistaja Keuruun Lämpövoima Oy Varissaari II-energiantuotantolaitos sijoitetaan kiinteistölle Varisvoima sen pohjoisosassa sijaitsevaan ns. A-rakennukseen. Kiinteistöllä sijaitsee myös Keuruun Lämpövoima Oy:n 19,9 MW:n kiinteitä polttoaineita käyttävä Varissaari I-energiantuotantolaitos, jolle on Keurusselän ympäristönsuojelujaoksen antama ympäristölupa (muutettu ja ) sekä vuokralaisina korjaamo- ja huoltotoimintaa ja varastointia. Alueella on voimassa Varissaaren asemakaava, jossa kiinteistö on merkitty energiahuollon, teollisuuden ja varastorakennusten korttelialueeksi (ENT-1). Aluetta koskevan kaavamääräyksen mukaan uudisrakentamisessa tulee ottaa huomioon maakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön kulttuurihistorialliset arvot. Keski-Suomen maakuntakaavassa alue on merkitty teollisuus- ja varastoalueeksi (T).

2 Alue ei sijaitse pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue on Keuruun I luokan pohjavesialue (aluenro ), jonne etäisyys on noin 800 metriä. Etäisyys Keurusselkään on lähimmillään noin 60 metriä. Noin 150 metrin etäisyydellä laitoksesta sijaitsee useita vakituisessa asuinkäytössä olevia kiinteistöjä. Etäisyys lähimpään päiväkotiin ja kouluun on noin 920 metriä ja lähimpään luonnonsuojelualueeseen, Kiviniemen luonnonsuojelualueeseen kuuluvaan Jänissaareen noin 970 metriä. Muita häiriöille alttiita kohteita ei sijaitse alle 1 kilometrin etäisyydellä energiantuotantolaitoksesta. LAITOS JA SEN TOIMINTA Rakennettava Varissaari II-energiantuotantolaitos tulee korvaamaan kiinteistöllä nykyisin olevan Warko-voimalaitoksen. Laitokselle on Keuruun kaupungin rakennuslupaviranomaisen myöntämä rakennuslupa ( R, ). Laitoksen toiminnan suunniteltu aloitusajankohta on Laitoksen toimialaa ovat sähkön ja kaukolämmön yhteistuotanto sekä kaukolämmön ja kylmän erillistuotanto ja jakelu. Varissaari II-energiantuotantolaitosta käytetään Varissaari I- laitoksen huoltoseisokkien aikana peruskuormayksikkönä sekä huippu- ja varayksikkönä. Laitoksen arvioidut käyntiajat ovat peruskuormayksikkönä 2880, huippukuormayksikkönä 1000 ja varayksikkönä 330 tuntia vuodessa. Kiinteitä polttoaineita käyttävän laitoksen polttoaineteho on 8 MW ja lämmöntuotantokapasiteetti on 10 GWh vuodessa. Laitos liitetään olemassa olevaan kaukolämpöverkkoon. Kattilalaitoksen polttotekniikkana on mekaaninen arina. Laitoksessa käytettävät polttoaineet ovat: Polttoaine Osuus polttoaineenergiasta (vaihteluväli %) Kokonaisenergia (GJ/a) Tehollinen lämpöarvo (MJ/kg) Määrä (m 3 /a) Rikkipitoisuus (kuivassa polttoaineessa %) Kosteuspitoisuus (vaihteluväli %) Hake , < 0,05 % Kuori , < 0,05 % Puru , < 0,05 % Viilu , < 0,05 % , < 0,05 % Toiminnassa käytetään seuraavia kemikaaleja: Kierrätyspuu Nestekaasu (sytytyspolttoaine) Kemikaali Käyttötarkoitus Käyttömäärä Suurin varastointimäärä Varastointipaikka (kg/a) (l) Koagulantti (PIX) Vedenkäsittely Sisätila Happoliuos Vedenkäsittely Sisätila Natriumhydroksidiliuos ph:n säätö / x Sisätila LTO Savukaasujen puhdistus ja päästöt ilmaan Savukaasut johdetaan 42 metriä korkeaan olemassa olevaan, saneerattuun piippuun. Savukaasujen puhdistuksessa käytössä on kuitusuodatin, pesuri ja multisykloni. Multisyklonissa erottuvan aineen määrää ja rakenteiden tiiveyttä seurataan viikoittain. Kuitusuodattimessa erottuvan aineen määrää ja paine-eroa seurataan jatkuvatoimisella mittauksella. Hiukkaspäästö- / tummuusmittarin huoltotoimenpiteet tehdään valmistajan huolto-ohjelman

3 mukaisesti. Laitoksen laskennalliset päästöt ovat: Hiukkaset NO 2 SO 2 CO 2FOSS CO 2BIO mg/m 3 (n) t/a mg/m 3 (n) t/a mg/m 3 (n) t/a g/mj t/a g/mj t/a < 50 < 375 < Jäte- ja hulevesien käsittely sekä päästöt vesiin ja viemäriin Savukaasujen puhdistinlaitteiden jätevedet (lauhdevedet) johdetaan suodatuksen ja selkeytyksen kautta olemassa olevaan lauhdeveden neutralointijärjestelmään, josta edelleen Keurusselkään. Ennen lamelliselkeytintä on ferrisulfaatti(pix) annostelu selkeyttimen toiminnan tehostamiseksi. Lauhdeveden määrää, lämpötilaa ja ph:ta seurataan jatkuvatoimisesti ja lisäksi sulfaatti-, fosfori-, typpi- ja kiintoainepitoisuutta sekä biologista hapenkulutusta (BHK 7 ) kaksi kertaa vuodessa. Raskasmetallit kromi, lyijy, sinkki, kadmium ja arseeni analysoidaan kerran vuodessa. Elvytys-, nuohous-, peittaus tai öljyisiä vesiä laitoksella ei muodostu. Talousvedet johdetaan jätevesiviemäriin. Kiinteistön varastokentät ja niiden hulevesijärjestelmät on rakennettu vuonna 2010 Varissaari I-voimalaitoksen rakentamishankkeen yhteydessä. Varastoalueen hulevedet johdetaan olemassa olevien ojien ja hulevesiviemärien kautta järveen. Polttoaineiden varastointi Karkearakenteiset polttoaineet varastoidaan kiinteistön pohjoisosassa sijaitsevalla olemassa olevalla varastokentällä ja hienojakoiset polttoaineet niitä varten rakennettavassa suljetussa hallissa. Polttoaineiden varastoinnista, käsittelystä ja siirroista aiheutuvia mahdollisia pöly- ja hajuhaittoja, roskaantumista ja palovaaraa ehkäistään varastoimalla hienojakoiset polttoaineet sisätiloissa sekä jatkuvalla valvonnalla ja lyhyellä varastointiajalla. Lisäksi laitosalueen pohjoisreunassa on noin neljä (4) metriä korkea maavalli ja syksyllä 2017 alueelle valmistuu havupuuvyöhyke. Nestemäisiä polttoaineita laitoksella ei varastoida. Toiminnassa syntyvät jätteet ja niiden jätehuolto Toiminnassa syntyvät jätteet ja niiden toimituspaikka on: Jätelaji Tavanomaiset jätteet Sekajäte Pahvi Paperi Energiajae Biojäte Metalli Lasi Käsittelemätön puu Vaaralliset jätteet Jäteöljyt Muut öljyiset jätteet Liuotinjäte Akut ja paristot Loisteputket Käsitelty puu Jätevesilietteet Lentotuhka Pohjatuhka Toimituspaikka Vaarallisten jätteiden varastointitila on lukittu, katettu ja tiivispohjainen ja jätteet toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn vähintään kerran vuodessa. Kaikki jätteet toimitetaan tai käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa kyseisen jätteen vastaanotto on sallittu.

4 Lento- ja pohjatuhkat varastoidaan erikseen suljetussa tilassa. Koska laitoksesta tuleva tuhka on märkätuhkaa, ei pölyhaittoja siirtojen yhteydessä tule. Lannoitevalmisteena käytettävä tuhka varastoidaan, säilytetään ja kuljetetaan lannoitevalmistelain (539/2006) vaatimusten mukaisesti. Tuhkien hyötykäyttökelpoisuutta seurataan vähintään 2 kertaa vuodessa tehtävin analyysein. Tutkimukset tehdään aina polttoaineseoksen muuttuessa sekä tarvittaessa. Jätteiden määrää seurataan säännöllisesti jäteraporteista ja ne raportoidaan valtioneuvoston asetuksen 179/2012 liitteen 4 mukaisesti (jäteluettelo). Lento- ja pohjatuhkan määrää seurataan vaakajärjestelmän kirjanpidon avulla. Tuhkia muodostuu noin tonnia vuodessa laitoksen käyntiajan mukaan. Toiminnasta aiheutuva melu ja sen torjunta Laitoksen toiminnasta aiheutuva melu on vähäistä eikä melutaso (L Aeq ) ylitä valtioneuvoston päätöksessä 993/1992 annettuja ohjearvoja. Toiminnan merkittävin melunlähde on kauhakuormaaja, jonka käyntiaika vuodessa on noin 150 tuntia. Varissaari I:n toiminnasta aiheutuva melutaso on mitattu vuonna 2016, Varissaari II:n melupäästölähteiden melutaso mitataan tarvittaessa. Melutasoissa noudatetaan PIPO-asetusta ja Varissaari I-laitosta koskevaa ympäristölupaa. Toiminnan tarkkailu Ilmoitukseen sisältyy erillinen tarkkailusuunnitelma. Polttoaineiden laatua seurataan toimittajilta saatavien tietojen perusteella sekä itse tehtävin kosteusanalyysein ja tarvittaessa polttokokein. Palamisolosuhteiden happipitoisuutta, lämpötilaa ja hiilimonoksidipitoisuutta seurataan jatkuvatoimisilla mittauslaitteilla, jotka kalibroidaan vähintään kerran vuodessa. Päästöistä hiukkaspäästötasoa seurataan jatkuvalla opasiteettimittauksella. Lisäksi savukaasujen hiukkas- ja typenoksidipäästöt mitataan kolmen (3) vuoden välein. Rikkidioksidipäästö mitataan kertaluonteisesti laitoksen toiminnan käynnistyttyä. Kaikki mittaukset tehdään voimassa olevien standardien mukaisesti. Laitoksen asianmukaista toimintaa ylläpidetään vuosihuolloilla sekä jatkuvalla käytönaikaisella huollolla. Toiminnanharjoittajalla on häiriö- ja poikkeustilanteita varten toimintasuunnitelma, mikä on päivitetty viimeksi vuonna Koneiden polttoainevuotoja varten laitoksella on imeytysainetta ja torjuntakalustoa. Maaperän pilaantuneisuus on tutkittu Varissaari I-laitoksen rakentamishankkeen yhteydessä. Toiminnanharjoittaja pitää kirjaa käyttö- ja päästötarkkailussa seurattavista suureista, käytettyjen kemikaalien määrästä ja laadusta, tuotetun energian määrästä (sähkö, lämpö, höyry), energiantuotantoyksiköiden käyntiajoista, rikkidioksidin, typenoksidien, hiukkasten ja hiilidioksidin mittauksiin ja/tai polttoainetietoihin perustuvista kokonaispäästöistä ilmaan, toiminnassa syntyneen tuhkan määrästä, laadusta ja toimituspaikasta, toiminnassa syntyneiden jätevesien määrästä ja laadusta, melumittausten tuloksista, häiriö- ja poikkeustilanteista ja niiden johdosta tehdyistä toimista, mittauslaitteiden huolloista ja kalibroinneista sekä ilmanlaadun ja melun yhteistarkkailuun osallistumisen tiedoista. RATKAISU Keuruun kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen merkitsee Keuruun Lämpövoima Oy:n ilmoituksen mukaisen energiantuotantolaitoksen ympäristönsuojelun tietojärjestelmään Toiminnan aloittamisesta tulee ilmoittaa Keuruun kaupungin ympäristönsuojelusihteerille.

5 PERUSTELUT Energiantuotantolaitos voidaan rekisteröidä, koska ilmoitettu toiminta täyttää valtioneuvoston polttoaineteholtaan alle 50 MW:n energiantuotantoyksiköiden ympäristönsuojeluvaatimuksista antaman asetuksen 750/2013 vaatimukset eikä laitos sijaitse pohjavesialueella. MAKSU Tietojärjestelmään merkitsemisestä peritään käsittelykuluja ilmoituksen vireille tullessa voimassa olleen Keurusselän ympäristönsuojelujaoston (36 ) vahvistaman taksan mukaisesti 400,00 euroa (alv 0 %). SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6 8, 15 17, 19 20, 94, ja 205 :t, liite 2 kohta 2 Jätelaki (646/2011) 8, 12 13, ja 20 :t Kemikaalilaki (599/2013) 19 Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 7 10, 20 ja 24 :t Valtioneuvoston asetus polttoaineteholtaan alle 50 megawatin energiantuotantoyksiköiden ympäristönsuojeluvaatimuksista (750/2013) Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta (713/2014) 27 Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) Keurusselän ympäristönsuojelujaosto ympäristönsuojelusihteeri Taina Lahtinen-Joensalmi Jakelu Keuruun Lämpövoima Oy, Kolhontie 10, KEURUU, teemu.hietanen@keuruunsahko.fi Keski-Suomen ELY-keskus, PL 250, JYVÄSKYLÄ (kirjaamo.keski-suomi@elykeskus.fi) Keurusselän ympäristönsuojelujaosto Liite Oikaisuvaatimusohje

6 SUORITEMAKSUN MÄÄRÄÄMISTÄ KOSKEVA OIKAISUVAATIMUSOHJE Oikaisuvaatimusaika Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoittamana aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Mikäli päätös on annettu tiedoksi asianosaiselle sähköisenä viestinä hänen suostumuksellaan, katsotaan asiakirja annetun tiedoksi kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Oikaisuvaatimusaikaa laskettaessa tiedoksisaantipäivää ei oteta lukuun. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, saa oikaisuvaatimuksen toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Oikaisuvaatimuksen sisältö Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta. Oikaisuvaatimuskirjelmässä on ilmoitettava - maksu, johon oikaisua haetaan, - miltä kohdin maksuun haetaan oikaisua ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi, - perusteet, joilla oikaisua vaaditaan sekä - oikaisuvaatimuksen tekijän nimi ja yhteystiedot asian hoitamiseksi. Jos oikaisuvaatimuspäätös voidaan antaa tiedoksi sähköisenä viestinä, yhteystietona pyydetään ilmoittamaan myös sähköpostiosoite. Jos oikaisuvaatimuksen tekijän puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos oikaisuvaatimuksen laatijana on joku muu henkilö, oikaisuvaatimuskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja yhteystiedot. Oikaisuvaatimuskirjelmään on liitettävä - maksun määräämisen perusteena oleva asiakirja alkuperäisenä tai jäljennöksenä sekä - asiakirjat, joihin oikaisuvaatimuksen tekijä vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. Asiamiehen on liitettävä oikaisuvaatimuskirjelmään valtakirja. Asianajajan ja julkisen oikeusavustajan on esitettävä valtakirja ainoastaan, jos viranomainen niin määrää. Jos sähköisessä oikaisuvaatimuskirjelmässä on selvitys asiamiehen toimivallasta, asiamiehen ei tarvitse toimittaa valtakirjaa. Oikaisuvaatimusviranomainen Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Keurusselän ympäristönsuojelujaosto. Oikaisuvaatimus on toimitettava Keurusselän ympäristönsuojelujaostolle viimeistään oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä klo mennessä. osoite: Keskusaukio 3, Keuruu sähköposti: keuruu@keuruu.fi puhelin: (vaihde) faksi: aukioloaika: ma - pe klo