Mädätysjäännöksen peltokäyttö

Transkriptio

1 Mädätysjäännöksen peltokäyttö Biokaasu seminaari Biobisnestä Pirkanmaalle hanke Perjantai UKK-Instituutti, Kaupinpuistonkatu 1, Tampere Petri Kapuinen Luonnonvarakeskus Uudet liiketoimintamahdollisuudet Toivonlinnantie PIIKKIÖ 1 Petri Kapuinen

2 Biokaasulaitosten sivutuotteiden tyyppinimet Mädätysjäännöstä voidaan käyttää pelloilla kasvinravinteiden lähteenä sellaisenaan kuivaamatta tai kuivattuna. Kummatkin lannoitevalmisteet kuuluvat typpinimeen MÄDÄTYSJÄÄNNÖS. Kuivaamisen yhteydessä syntyvää nesteosaa ei saa nykyisellään käyttää lannoitevalmisteena, jos raaka-aineesta yli 10 % on ollut puhdistamolietettä. Jos raaka-aineista korkeintaan 10 % on ollut puhdistamolietettä, myös nesteosa voidaan käyttää lannoitevalmisteena. Sen tyyppinimi on tällöin REJEKTIVESI, joka kuuluu tyyppinimiryhmään orgaanisena lannoitteena sellaisenaan käytettävät sivutuotteet. Strippaustuotteena saatava epäorgaaninen lannoite ammoniumsulfaatti kuuluu tyyppinimeen TYPPILANNOITE, NITRAATITON. 2 Petri Kapuinen

3 Kuivaamaton mädätysjäännös Kuivaamattoman mädätysjäännöksen käyttö on mielekästä biolaitoksen lähietäisyydellä, koska se ravinnesisältö on suhteellisen pieni. Se voidaan varastoida lietelantavarastossa, joita on vapaana joillakin kotieläintalouden lopettaneilla tiloilla. Sitä varten voidaan myös rakentaa varta vasten esimerkiksi kumiallas. Se levitetään lietelannanlevityskalustolla. Sen ravinnemäärät vastaavat lietelannan ravinnemääriä, joten sen taloudellisesti mielekäs kuljetusmatka on samaa luokkaa. Mesofiilisen mädätyksen lisäksi tarvitaan hygienisointi. 3 Petri Kapuinen

4 Kuivaamaton mädätysjäännös Mädätysjäännös, kuivaamaton, Kasvuravinne, Envor Sijoitustuen (40 /ha) voi saada, kun sijoittaa vähintään 20 m 3 /ha lantaa tai orgaanista lannoitevalmistetta. 20 m 3 /ha vastaa 48 kg/ha liukoista typpeä. Typpi täydennetään mineraalilannoitteella tavoitetasoon (esim. 100 kg/ha) kylvön yhteydessä. Sen mukana tulee 14,4 kg/ha kasveille käyttökelpoista fosforia, joka vastaa välttävän fosforiluokan vuotuisannosta. Kaliumtäydennys voi olla tarpeen maalajista riippuen. 4 Petri Kapuinen

5 Käytöstä pois jäänyt karjatilan lietevarasto 5 Petri Kapuinen

6 Kumiallas lietteen välivarastointiin pellolla 6 Petri Kapuinen

7 Kuivaamattoman mädätysjäännöksen logistiikka Tehokas logistiikka vaatii tuekseen välivaraston pellolle. Sen tilavuuden pitäisi olla levityskaluston monikerta + jokunen kuutio. Lisäksi siihen pitäisi mahtua kuljetuskaluston tilavuuden monikerta. 7 Petri Kapuinen

8 Kuivaamattoman mädätysjäännöksen logistiikka Kuljetus biolaitoksesta välivarastoon pellolle tai suurempaan maatilavarastoon tapahtuu usein puoliperävaunukalustolla. Levitys tehdään yleensä sijoittavalla kalustolla, joka voi olla myös itsekulkevaa. 8 Petri Kapuinen

9 Kuivaamattoman mädätysjäännöksen sijoitus Nykyisin sijoittaminen on enemmän tai vähemmän avointa. Se on kompromissi erilaisista asioista. Liian syvä sijoitus vie typen kasvin ulottumattomiin. Liian pintaan sijoittaminen johtaa suureen ammoniakkitappioon. Hyvä maakontakti on oleellinen asia. ph:ta voidaan laskea ammoniakkitappion laskemiseksi hapolla, vrt. SyreN. 9 Petri Kapuinen

10 Tulevaisuuden optio edelliseltä vuosituhannelta: kylvölannoitus kuivaamattomalla mädätysjäännöksellä 10 Petri Kapuinen

11 Kuivattu mädätysjäännös Kuivattu mädätysjäännös syntyy, kun mädätysjäännöksestä erotetaan kiinteä fraktio lingolla. Se voidaan varastoida pellolla peltopatterissa, mikä oleellisesti alentaa kustannuksia. Se levitetään yleensä kuivalannankin levitykseen käytettävillä tarkkuuslevittimillä. Kiinteään fraktioon joutuu erityisesti fosforia (90 %) ja orgaanista typpeä (Ravinnevisio 2016). Se sopii parhaiten fosforin peruslannoitukseen. Useimmat tilat kuuluvat ympäristökorvaukseen, jossa fosforilannoitusta tarkastellaan viiden vuoden jaksoina. Tällöin kerralla voidaan levittää viiden vuoden annos fosforia. Nitraattiasetuksen kokonaistyppiraja 170 kg/ha ei koske, jos lannan osuus raaka-aineessa on korkeintaan 10 %. Se ei yleensä muutenkaan tule vastaan, koska lietetuotteiden fosforisisältö rajoittaa levitysmääriä eniten. Ns. nitraattiasetus = Valtionneuvoston asetus (1250/2014) eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta 11 Petri Kapuinen

12 Kuivattu mädätysjäännös Kuivattu mädätysjäännös on silloin mielekkäin vaihtoehto, kun halutaan nimenomaisesti fosforia ja suhteellisen kaukana sijaitsevaan kohteeseen. Siinä on noin 90 % mädätysjäännöksen fosforista mutta vain 27 % massasta. Mesofiilisen mädätyksen lisäksi tarvitaan hygienisointi. Mitä tehdä nestefraktiolle, jos ei kelpaa rejektivedeksi? 12 Petri Kapuinen

13 Kuivattu mädätysjäännös Mädätysjäännös, kuivattu, Peltoravinne, Envor Tuki (40 /ha), kun levitetään vähintään 15 m 3 /ha. 50 kg/ha kasveille käyttökelpoista fosforia vastaava annos on 17,3 m 3 /ha eli 14,7 t/ha. Sen mukana tulee 10,4 kg/ha liukoista typpeä Esimerkiksi ohran typpilannoitus on tyypillisesti 100 kg/ha. Typpilannoitus täydennetään kylvön yhteydessä mineraalilannoitteella. Kaliumlannoituksen täydennys saattaa olla tarpeen maalajista riippuen. 13 Petri Kapuinen

14 Maanparannuskomposti Voidaan valmistaa esimerkiksi kompostoimalla tukiaineen kanssa. Maanparannuskomposti on pellossa parempaa kuin kuivattu mädätysjäännös. Sen levitettävyys on parempi paremman rakenteensa takia Siinä on valmiiksi nitraattia Sen valmistuskustannus on kuitenkin suuri peltokäyttöä ajatellen. Sen mielekkäin käyttöalue on kasvualustat, joihin muutoinkin lisätään turvetta. Ei ole sivutuote vaan orgaaninen maanparannusaine, jota lannoitevalmisteasetuksen 11 a ei koske. Levitettäessä ja sen jälkeen saa kasvaa käytännössä mitä vaan paitsi metsän puita. Esimerkiksi Vehkosuon Komposti Oy:n lietekomposti» 15 m 3 /ha => tuki 40 /ha => 2,67 /kg/m 3 Kokonaistyppi 2,6 kg/m 3 => 39 kg/ha Liukoinen typpi 0,01 kg/m 3 => 0,15 kg/ha Kokonaisfosfori 4,2 kg/m 3 => 63 kg/ha => 37,8 kg/ha Kokonaiskalium 0,8 kg/m 3 => 12 kg/ha 14 Petri Kapuinen

15 Rejektivesi Syntyy mädätysjäännöksen kuivauksessa, kun puhdistamolietteen osuus raaka-aineesta on korkeintaan 10 %. Kuuluu lannoitteisiin. Levitetään, kuten kuivaamaton mädätysjäännös. Sopiin pelloille, joiden fosforiluku on korkea. Esimerkiksi Biovakka Moniravinne 20 M 3 /ha => sijoitustuki 40 /ha = 2 /m3 Kokonaistyppi 5,2 kg/m kg/ha Liukoinen typpi 1,5 kg/m 3 30 kg/ha Kokonaisfosfori 0,4 kg/m 3 8 kg/ha => 4,8 kg/ha Kokonaiskalium 0,9 kg/m 3 18 kg/ha 15 Petri Kapuinen

16 Biojätteen mädätys erikseen vai yhdessä puhdistamolietteen kanssa? PeltoKymppi A puhdistamolietettä LuomuKymppi A ei puhdistamolietettä Kokonaistyppi 5,19 kg/t 5,52 kg/t Liukoinen typpi 2,87 kg/t 3,20 kg/t Kokonaisfosfori 2,10 kg/t = > 1,26 kg/t 0,61 kg/t Vesiliukoinen fosfori 73 g/t 160 g/t Kokonaiskalium 0,81 kg/t 1,3 kg/t Tilavuuspaino 990 kg/m kg/m 3 Johtokyky 453 ms/m 547 ms/m ph 7,8 7,9 Orgaaninen aines 65,9 % ka:sta 69,1 % ka:sta Kosteus 93,5 % 96,1 % Puhdistamoliete noin kaksinkertaistaa tarvittavan levitysalan. 16 Petri Kapuinen

17 Sallittu levitysaika ja syyslevitys Levitys on kielletty marraskuun alusta maaliskuun loppuun. Pintaan levitetty orgaaninen lannoitevalmiste on muokattava maahan vuorokauden kuluessa levityksestä lukuun ottamatta kasvustoon letkulevittimellä tai hajalevityksenä. 15. syyskuuta lähtien vain kylvettävän kasvin kylvö edeltävänä tai sijoittaen. Syyskuun alusta lukien enintään 35 kg/ha (ns. nitraattiasetus), 30 kg/ha (ympäristökorvaus, paitsi multavat), 20 kg/ha (ympäristökorvaus, multavat) 17 Petri Kapuinen

18 Peltopatterointi Peltopatterointi on nykyisin mahdollista ympäri vuoden, mutta paras hetki pellon kannalta on sen routaantumisen jälkeen. Käytännössä tämä tarkoittaa Etelä- Suomessa tammikuun puolivälistä helmikuun puoleen väliin. Routaantumista tehostetaan poistamalla lumi patterointialueelta ja sille johtavalta ajouralta. 18 Petri Kapuinen

19 Peltopattereiden huuhtotuminen simulaattoritutkimuksena 19 Petri Kapuinen

20 Valuma patterisimulaattoreista kg/m 2 = 1 mm Vrk patterin perustamisesta Metsäpirtin Maanparannuskomposti Metsäpirtin Maanparannuskomposti, sade Kymen bioenergian kuivattu Kymen bioenergian kuivattu, sade Kemicond-liete Kemicond-lietteen suuri valuma johtuu ennen kaikkea erän märkyydestä. Pelkkä kuiva-ainepitoisuus ei yksin selitä valumaa, vaan siihen vaikuttaa myös kuivaaineen koostumus, mutta valumattoman materiaalin kuiva-ainepitoisuus on noin 30 %. Valuma itse materiaalista otetaan vastaan pohjalla olevaan kerrokseen, joka mahdollisesti suodattaa itseensä typpeä. Lietetuotteista fosforin huuhtoutuminen on vähäistä. Riittävän kuivan materiaalin lisäksi kattaminen vettä läpäisemättömällä peitteellä on oleellista. 20 Petri Kapuinen

21 Peltopatteroinnin ehdot Mädätysjäännösten sallittu levitysaika ja peltopatteroinnin ehdot on määritetty ns. nitraattiasetuksessa (6 ; Pakkaamattoman orgaanisen lannoitevalmisteen varastointi) Kuiva-ainepitoisuus vähintään 30 %. Ei pohjavesialueella ja tulvanalaisella alueella Ei vesistön pilaantumista tai sen vaaraa Kantavalle peltoalueelle, kaltevalla pellolla lähelle yläreunaa vähintään 5 m ojasta ja vähintään 100 m vesistöstä, valtaojasta tai talousvesikaivosta. 20 cm nestettä sitovaa kerrosta alle Tiivis peite Lumi poistettava patterointi alueelta ja estettävä nesteiden pääsy ympäristöön. Yhteen patteriin vähintään hehtaarille levitettävä määrä ja enintään lohkolle ja siihen rajoittuville lohkoille levitettävä määrä Levitettävä vuoden kuluessa Kaksi välivuotta samalla paikalla 21 Petri Kapuinen

22 Peltopatteroinnin ehdot Patteroinnista on ilmoitettava etukäteen paikalliselle ympäristönsuojeluviranomaisella 2 vk ennen suunniteltua patterointia Ilmoitukseen liitetään suunnitelma patteroinnista. Jos ympäristönsuojeluviranomainen ei ota yhteyttä ja vaadi muutoksia, saa patteroinnin toteuttaa suunnitelman mukaisella tavalla. Työtekninen patteri 4 vk ennen levitystä ilman ilmoitusta 22 Petri Kapuinen

23 Tyypillinen kiinteiden tuotteiden levityslaite 23 Petri Kapuinen

24 Levitystasaisuus t/ha metriä, ajolinjojen poikkileikkaus ajolinjat 9 m välein, tavoite 25 t/ha Huipukasta levityskuvioita on mahdotonta tasata millään limityksellä. Se johtuu yleensä liian suuresta pohjakuljettimen nopeudesta. Paras levityskuvio on kolmiomainen. 24 Petri Kapuinen

25 Lietetuotteiden käyttörajoitukset ja sen käytön aiheuttamat viljelyrajoitukset Sellaisen lietetuotteiden, jotka kuuluvat maanparannusaineena sellaisenaan käytettävien sivutuotteiden tyyppinimiryhmään, sallitut käyttökohteet on määritelty lannoitevalmisteasetuksen 11a:ssä: 5. vain sellaisella viljelymaalla, jolla kasvatetaan viljaa, sokerijuurikasta tai öljykasveja taikka sellaisia kasveja, joita ei yleensä käytetä ihmisen ravinnoksi tuoreena, syömällä maanalainen osa tai eläinten rehuksi. Nurmelle niitä saa levittää vain perustettaessa nurmi suojaviljan kanssa ja multaamalla ne huolellisesti. Rajoituksia voi tulla muuta kautta: Esimerkiksi sokerijuurikkaalla käyttö on kielletty viljelyttäjän toimesta. Maan haitalliset metallien pitoisuuksien määritys tarvittaessa ja kuormituksen seuraaminen viiden vuoden jaksona. Jos levitetään tyydyttävän fosforiluokan mukaan, ei pitäisi olla rajoittava, mutta tarkista. 25 Petri Kapuinen

26 Lietetuotteiden käyttörajoitukset ja sen käytön aiheuttamat viljelyrajoitukset Lietetuotteiksi lasketaan sellaiset sivutuotteet, joiden raaka-aineesta yli 10 % on puhdistamolietettä. Mädätysjäännös on sivutuote. Viiden vuoden varoaikana viljelymaalla, jolla on käytetty momentin 2 kohdan 1 mukaisia lannoitevalmisteita tai momentin 3 mukaan käsiteltyä sakokaivolietettä ja kuivakäymäläjätettä ei saa viljellä perunaa, juureksia, vihanneksia eikä juuri- ja yrttimausteita. Varoaika voi olla lyhyempi kuin viisi vuotta, jos lietepohjaiselle lannoitevalmisteelle on tyyppiminivaatimuksissa annettu lyhyempi varoaika (muut kuin sivutuotteet). 26 Petri Kapuinen

27 Lietetuotteiden fosfori ja typpi ympäristökorvauksessa Lietetuotteiden fosforista otetaan ympäristökorvauksen fosforinkäyttömääriä laskettaessa huomioon 60 % kokonaisfosforista. Fosforin liukoisuuteen riippuu lähinnä moolisuhteesta (Fe+Al)/P eli saostuskemikaalien käyttömäärästä suhteessa fosforimäärään. Typpi otetaan huomioon lannoitevalmisteasetuksen mukaisella menetelmällä (vesiuutto 1:5) määritettynä lukuun ottamatta kuivarakeita ja -jauheita. Se aliarvioi lietetuotteen todellista typpilannoitusvaikutusta sitä enemmän, mitä kuivempaa tuote on. 27 Petri Kapuinen

28 Sallitut fosforinkäyttömäärät ympäristökorvauksessa 28 Petri Kapuinen Oheisessa taulukossa relevantti on käytännössä ensimmäinen rivi. Kerralla voi antaa viiden vuoden annoksen. Esimerkiksi maan fosforiluvun ollessa tyydyttävä kerta-annos voi olla 50 kg/ha. Lannoitevalmisteasetus rajaa viiden vuoden liukoisen fosforiannoksen (350 kg/ha). Ei pitäisi olla ongelma, koska liukoinen fosfori on lietetuotteilla selvästi vähemmän kuin kasveille käyttökelpoinen.

29 Ammoniumsulfaatti 90 kg NH4-N/m kg S/m 3 Tilavuuspaino 1,2 Rikin määrä suhteessa typen määrään on suuri. Rikki haittaa seleenin ottoa Kannattaa käyttää vain osana typpilannoitusta. Sopii erityisesti valkuaiskasveille. Nurmille lannan lisäksi esimerkiksi heti 1. niiton jälkeen. Viljanoraalle (rikkakasviruikutuksen yhteydessä) Glyfosaatin tehon parantajana Typpi on pelkkää ammoniumtyppeä Hidas vaikutus Nestemäinen ammoniumsulfaatti voidaan levittää kasvinsuojeluruiskulla. 29 Petri Kapuinen

30 Konsentraatti Esimerkiksi Biovakka Woimakas 24 liuk. N/ha =>1,0 m 3 /ha Kokonaistyppi 24 kg/m 3 24 kg/ha Liukoinen typpi 24 kg/m 3 24 kg/ha Kokonaisfosfori 1,7 kg/m 3 1,7 kg/ha = > 1,02 kg/ha Kokonaiskalium 4,0 kg/m 3 4,0 kg/ha Rikki noin 24 kg/m 3 noin 24,0 kg/ha Levitysmenetelmä sellaisenaan epäselvä. 30 Petri Kapuinen

31 Tukien merkitys ja lietetuotteiden käyttöstrategiat Tuet kattavat merkittävän osan levityskustannuksesta, mutta tuen saamiseksi riittävän määrän levittäminen on mahdollista kuivatulla lietteellä fosforiluokassa korkeintaan tyydyttävä. Kuivatulla mädätysjäännöksellä levitys on pääsääntöisesti joka viides vuosi ja kuivaamattomalla joka vuosi tai joka toinen vuosi. Kuivatulla pääosa liukoisesta typestä tulee muusta kuin lietetuotteesta. Fosforilannoitukseen Kuivaamattomalla noin puolet liukoisesta typestä tulee lietetuotteesta. Tasapainoiseen lannoitukseen noin tyydyttävä fosforiluokan maille vuosittain, korkeamman fosforiluokan maille harvemmin. 31 Petri Kapuinen

32 Koejäsen kenttäkoe 2012 Vuoden 2012 kenttäkokeessa ohralla lannoitevalmisteet olivat: 1. kemiallisesti hapetettu puhdistamoliete (3A5, 7; Kemira Oyj Oulu) 2. kemiallisesti hapetettu puhdistamoliete (3A5, 7; Kemira Oyj Pori) 3. kuivarae- tai jauhe (3A2, 5; Kemira Oyj, Haapavesi) 4. maanparannuskomposti (3A2, 1; Metsäpirtin Maaparannuskomposti, HSY) 5. mädätysjäännös (3A5, 2; kuivaamaton, Kymen Bioenergia) 6. mädätysjäännös (3A5, 2; kuivattu, Kymen Bioenergia) 7. mädätysjäännös (3A5, 2; kuivattu, kalkitsematon, Vambio) 8. mädätysjäännös (3A5, 2; kuivattu, kalkittu, Vambio) 9. typpivesi, (Biovakka Suomi Oy) 10. kuivarae tai jauhe (3A2, 5;pelletti, Ranu maanparannusrae, Lakeuden Etappi Oy) 11. kuivarae tai jauhe (3A2, 5;pelletti, Mustankorkea) 32 Petri Kapuinen

33 Levitysmäärät 2012 Levitysmäärä 170 kg tot. N/ha tai 90 kg liuk. N/ha Kuivarakeet tai jauheet 3,8 7,6 t/ha Muut kiinteät tuotteet 14,0 27,8 t/ha Kuivaamaton mädätysjäännös 40,2 t/ha Ilman täydennyslannoitusta Oulun Kemicond-liete Biovakka typpivesi Täydennyslannoituksen kanssa Täydennyslannoitus pellon Y6 NPKS ( ) 60 kg N/ha 15 kg N/ha Vambion tuotteet 33 Petri Kapuinen

34 Normisadot, ohra 2012, 1:5 vesiuutto kg/ha 6000 Mineraalilannoite Kemicond-liete, Oulu Kemicond-liete, Pori Kemicond-liete N-täydennyksellä, Pori Kemiran kuivarae Kemiran kuivarae, typpitäydennyksellä Metsäpirtin maanparannuskomposti Metsäpirtin maanparannuskomposti N-täydennyksellä Kymen Bioenergia, kuivaamaton Kymen Bioenergia, kuivattu Vambio, kalkittu Vambio, kalkitsematon kg N/ha Biovakka, typpivesi Lakeuden Etappi, pelletti Lakeuden Etappi, pelletti N-täydennyksellä Mustankorkea, pelletti Mustankorkea, pelletti typpitäydennyksellä 34 Petri Kapuinen

35 Normisadot, ohra 2012 Jotta saadaan järkevä satotaso typpitason on oltava riittävä, noin 100 kg/ha. Pääosa siitä saadaan kuivatulla mädätysjäännöksellä ja vastaavalla myös levitysvuonna mineraalilannoitteesta. Mineraalilannoitteella saatavan tasoinen, jopa parempi sato saadaan riittävällä täydennyslannoituksella. 35 Petri Kapuinen

36 Puintikosteudet, ohra 2012, 1:5 vesiuutto % 35,0 Mineraalilannoite Kemicond-liete, Oulu 34,0 Kemicond-liete, Pori 33,0 32,9 Kemicond-liete N-täydennyksellä, Pori Kemiran kuivarae 32,0 Kemiran kuivarae, typpitäydennyksellä 31,0 30,0 29,0 28,0 27,0 28,7 30,1 29,0 28,9 28,9 28,6 28,7 28,3 27,7 27,5 27,3 27,1 27,1 26,9 26,9 29,8 26,9 27,7 Metsäpirtin maanparannuskomposti Metsäpirtin maanparannuskomposti N- täydennyksellä Kymen Bioenergia, kuivaamaton Kymen Bioenergia, kuivattu Vambio, kalkittu Vambio, kalkitsematon Biovakka, typpivesi Lakeuden Etappi, pelletti 26,0 25,0 26, kg N/ha Lakeuden Etappi, pelletti N-täydennyksellä Mustankorkea, pelletti Mustankorkea, pelletti typpitäydennyksellä 36 Petri Kapuinen

37 Puintikosteudet, ohra 2012 Orgaaniset lannoitevalmisteet tyypillisesti nostavat puintikosteutta. Suurin puintikosteuden nousu on kemiallisesti käsitellyillä lietetuotteilla, joissa orgaanisen liukoisen typen osuus liukoisesta typestä on suuri (esim. Kemicond-liete). Mädätysjäännöksen nostaa puintikosteutta vähän. Tämä johtuu siitä, että vilja valmistuu myöhemmin kuin vain mineraalilannoitteella lannoitettu, myöhään käytettävissä olevan typen takia. Kasvuaika on siten hieman pitempi. 37 Petri Kapuinen

38 Raakavalkuaispitoisuus, ohra 2012, 1:5 vesiuutto % 11,5 11,0 10,5 10,0 9,5 9,0 11,2 10,9 10,8 10,5 10,3 10,3 10,3 10,1 10,1 10,1 9,9 9,9 9,9 9,8 9,8 9,8 9,6 9,5 9,2 9, kg N/ha Mineraalilannoite Kemicond-liete, Oulu Kemicond-liete, Pori Kemicond-liete N-täydennyksellä, Pori Kemiran kuivarae Kemiran kuivarae, typpitäydennyksellä Metsäpirtin maanparannuskomposti Metsäpirtin maanparannuskomposti N- täydennyksellä Kymen Bioenergia, kuivaamaton Kymen Bioenergia, kuivattu Vambio, kalkittu Vambio, kalkitsematon Biovakka, typpivesi Lakeuden Etappi, pelletti Lakeuden Etappi, pelletti N-täydennyksellä Mustankorkea, pelletti Mustankorkea, pelletti typpitäydennyksellä 38 Petri Kapuinen

39 Raakavalkuaispitoisuus, ohra 2012 Mallasohralla korkea valkuaispitoisuus ei ole toivottu ominaisuus. Mallaslaatu saadaan yleensä korkeintaan noin 70 kg N/ha tasolle asti. Monet orgaaniset lannoitevalmisteet nostavat valkuaispitoisuutta, koska liukoista typpeä on takapainotteisesti käytössä. Kuivaamaton mädätysjäännös ei juuri nosta valkuaispitoisuutta. 39 Petri Kapuinen

40 Rehu Hehtolitrapaino, ohra 2012, 1:5 vesiuutto kg/hl 63,0 62,7 62,3 62,0 62,1 62,3 61,8 61,661,7 61,4 61,0 60,6 60,7 60,0 60, ,1 59,9 59,8 59,2 59,4 59,0 59,2 58,0 58,2 57,8 57,3 57,0 56,4 56, kg N/ha Mineraalilannoite Kemicond-liete, Oulu Kemicond-liete, Pori Kemicond-liete N-täydennyksellä, Pori Kemiran kuivarae Kemiran kuivarae, typpitäydennyksellä Metsäpirtin maanparannuskomposti Metsäpirtin maanparannuskomposti N- täydennyksellä Kymen Bioenergia, kuivaamaton Kymen Bioenergia, kuivattu Vambio, kalkittu Vambio, kalkitsematon Biovakka, typpivesi Lakeuden Etappi, pelletti Lakeuden Etappi, pelletti N-täydennyksellä Mustankorkea, pelletti Mustankorkea, pelletti typpitäydennyksellä 40 Petri Kapuinen

41 Hehtolitrapaino, ohra 2012 Hehtolitrapaino on hinnoitteluperuste rehuohralla. Tässä aineistossa hehtolitrapainot olivat yleisesti alhaiset. Typpilannoituksen lisääminen nosti hehtolitrapainoa tässä aineistossa, mutta aina vaikutus ei ole näin suoraviivainen. Monet lietetuotteet ainoana typen lähteenä laski hehtolitrapainoa suhteessa mineraalilannoitteen käyttöön. Tämä johtui kasvukauden alun typenpuutteesta, koska typpi yleisesti ottaen nosti hehtolitrapainoa. Tämä voidaan välttää riittävällä täydennyslannoituksella. 41 Petri Kapuinen

42 I+II jakeet, > 2,5 mm, ohra 2012, 1:5 vesiuutta % 90,0 88,0 86,0 84,0 82,0 80,0 86,0 84,4 84,6 84,9 83,7 83, ,0 89,3 88,8 88,8 87,5 88,2 84,4 84,8 84,3 82,2 89,3 85,5 Mineraalilannoite Kemicond-liete, Oulu Kemicond-liete, Pori Kemicond-liete N-täydennyksellä, Pori Kemiran kuivarae Kemiran kuivarae, typpitäydennyksellä Metsäpirtin maanparannuskomposti Metsäpirtin maanparannuskomposti N- täydennyksellä Kymen Bioenergia, kuivaamaton 78,0 76,0 78,0 76,5 Kymen Bioenergia, kuivattu Vambio, kalkittu Vambio, kalkitsematon 74,0 72,0 70,0 73, kg N/ha Biovakka, typpivesi Lakeuden Etappi, pelletti Lakeuden Etappi, pelletti N-täydennyksellä Mustankorkea, pelletti Mustankorkea, pelletti typpitäydennyksellä 42 Petri Kapuinen

43 I+II jakeet, > 2,5 mm, ohra 2012 Suuri I+II jakeen osuus on mallasohralla toivottu ominaisuus. Pelkän orgaanisen lannoitevalmisteen käyttö helposti laskee sitä. Riittävällä täydennyslannoituksella tämä vältetään. 43 Petri Kapuinen

44 IV jae, < 2,2 mm, ohra 2012, 1:5 vesiuutto % 12,0 Mineraalilannoite Kemicond-liete, Oulu 10,0 10,2 Kemicond-liete, Pori Kemicond-liete N-täydennyksellä, Pori 8,0 6,0 4,0 8,7 9,0 8 7,5 7,8 6,8 6,9 6,3 6,3 5,8 6,1 6,0 5,2 4,3 4,9 4,03,9 3,6 4,0 5,9 Kemiran kuivarae Kemiran kuivarae, typpitäydennyksellä Metsäpirtin maanparannuskomposti Metsäpirtin maanparannuskomposti N- täydennyksellä Kymen Bioenergia, kuivaamaton Kymen Bioenergia, kuivattu Vambio, kalkittu Vambio, kalkitsematon Biovakka, typpivesi 2,0 Lakeuden Etappi, pelletti Lakeuden Etappi, pelletti N-täydennyksellä 0, kg N/ha Mustankorkea, pelletti Mustankorkea, pelletti typpitäydennyksellä 44 Petri Kapuinen

45 IV jae, < 2,2 mm, ohra 2012 Mallasohralla pieni IV-jakeen eli pienten jyvien osuus on toivottu ominaisuus. Pelkän orgaanisen lannoitevalmisteen käyttö helposti nostaa sitä. Riittävällä täydennyslannoituksella tämä vältetään. 45 Petri Kapuinen

46 Koejäsen kenttäkoe 2013 Vuoden 2013 kenttäkokeessa vehnällä lannoitevalmisteet olivat: 1. kemiallisesti hapetettu puhdistamoliete (3A5, 7; Kemira Oyj Pori) 2. kemiallisesti hapetettu puhdistamoliete (3A5, 7; Kemira Oyj Oulu) 3. maanparannuskomposti (3A2, 1; Metsäpirtin Maaparannuskomposti, HSY) 4. mädätysjäännös (3A5, 2; kuivaamaton, Kymen Bioenergia) 5. mädätysjäännös (3A5, 2; kuivattu, Kymen Bioenergia) 6. rejektivesi (1B4, 4; konsentraatti, Biovakka Woimakas Biovakka Suomi Oy) 7. kalkkistabiloitu puhdistamoliete (3A5, 1; meijerijätevesipitoinen puhdistamoliete, Iisalmi) 8. kalkkistabiloitu puhdistamoliete (3A5, 1;saostuskaivoliete, Maurits Kossa, Sauvo) 9. kalkkistabiloitu puhdistamoliete (3A5, 1;umpikaivoliete, Maurits Kossa, Sauvo) 10. kuivarae tai jauhe (3A2, 5;pelletti, Ranu maanparannusrae, Lakeuden Etappi Oy) 11. kuivarae- tai jauhe (3A2, 5; Kemira Oyj, Haapavesi) 12. ammoniumsulfaatti (Typpineste, Envor Group Oy,) 46 Petri Kapuinen

47 Levitysmäärät 2013 Levitysmäärä 170 kg tot. N/ha tai 120 kg liuk. N/ha Kuivarakeet tai jauheet 3,9 5,2 t/ha Muut kiinteät tuotteet 17,2 26,8 t/ha Kuivaamaton mädätysjäännös 30,7 t/ha tai 9,2 t/ha (täydennyslannoitus) Konsentraatti 5,5 t/ha tai 1,4 t/ha (täydennyslannoitus) Saotuskaivoliete 37,5 t/ha kerta ja umpikaivoliete 34,4 t/ha kerta Kaikkia käytettiin täydennyslannoituksen kanssa ja ilman Täydennyslannoitus pellon Y6 NPKS ( ) 30, 60 tai 90 kg N/ha riippuen täydennystarpeesta 47 Petri Kapuinen

48 Normisadot, vehnä 2013, 1:5 vesiuutto kg/ha kg N/ha Mineraalilannoite Kemicond-liete, Oulu Kemicond-liete N-täydennyksellä, Oulu Kemicond-liete, Pori Kemicond-liete N-täydennyksellä, Pori Kemiran kuivarae Kemiran kuivarae, typpitäydennyksellä Metsäpirtin maanparannuskomposti Metsäpirtin maanparannuskomposti N-täydennyksellä Kymen Bioenergia, kuivaamaton Kymen Bioenergia, kuivaamaton, N-täydennyksellä Kymen Bioenergia, kuivattu Kymen Bioenergia, kuivattu, N-täydennyksellä Lapinlahden kalkkistabiloitu Lapinlahden kalkkistabiloitu, N-täydennyksellä Lakeuden Etappi, pelletti Lakeuden Etappi, pelletti N-täydennyksellä Biovakka, konsentraatti Biovakka, konsentraatti, N-täydennyksellä Ammoniumsulfaatti Ammoniumsulfaatti, N-täydennyksellä Ammoniumsulfaatti, kasvustolisä 48 Petri Kapuinen

49 Normisadot, vehnä 2013, 1:5 vesiuutto Lietetuotteilla saatiin samaa tasoa olevat sadot kuin mineraalilannoitteella käytettäessä sopivaa täydennyslannoitusta. Esimerkiksi Kymen Bioenergian kuivatulla 30 kg N/ha ei ollut riittävä täydennyslannoitus. Noin 60 kg N/ha oli sopiva täydennyslannoitus näissä oloissa. 49 Petri Kapuinen

50 Puintikosteudet, vehnä 2013, 1:5 vesiuutto % 30,0 29,5 29,0 28,5 28,0 27,5 27,0 26,5 26,0 25,5 25,0 24,5 24,0 23,5 23,0 22,5 22,0 21,5 21,0 20,5 20,0 24,7 24,5 24,4 2524,4 24,4 25,1 24,824,7 24,6 24,5 24,5 24,6 24,3 24,4 24,1 24,2 24,3 24,3 24,0 24,1 24,3 24,2 24,24,3 24, kg N/ha 24,7 Mineraalilannoite Kemicond-liete, Oulu Kemicond-liete N-täydennyksellä, Oulu Kemicond-liete, Pori Kemicond-liete N-täydennyksellä, Pori Kemiran kuivarae Kemiran kuivarae, typpitäydennyksellä Metsäpirtin maanparannuskomposti Metsäpirtin maanparannuskomposti N-täydennyksellä Kymen Bioenergia, kuivaamaton Kymen Bioenergia, kuivaamaton, N-täydennyksellä Kymen Bioenergia, kuivattu Kymen Bioenergia, kuivattu, N-täydennyksellä Lapinlahden kalkkistabiloitu Lapinlahden kalkkistabiloitu, N-täydennyksellä Lakeuden Etappi, pelletti Lakeuden Etappi, pelletti N-täydennyksellä Biovakka, konsentraatti Biovakka, konsentraatti, N-täydennyksellä Ammoniumsulfaatti Ammoniumsulfaatti, N-täydennyksellä Ammoniumsulfaatti, kasvustolisä Käsittelyillä ei ollut juuri vaikutusta puintikosteuteen. 50 Petri Kapuinen

51 Raakavalkuaispitoisuudet, vehnä 2013, 1:5 vesiuutto % 17,0 16,5 16,0 15,5 15,0 14,5 14,0 13,5 13,0 12,5 12,0 16,6 15,8 15,5 15,0 14,915,0 14,4 14,3 14,3 14,0 14,0 14,0 13, ,6 13,7 13,5 13,4 13,1 12,8 12,912,8 12,9 12,8 12,4 12,1 12, kg N/ha Mineraalilannoite Kemicond-liete, Oulu Kemicond-liete N-täydennyksellä, Oulu Kemicond-liete, Pori Kemicond-liete N-täydennyksellä, Pori Kemiran kuivarae Kemiran kuivarae, typpitäydennyksellä Metsäpirtin maanparannuskomposti Metsäpirtin maanparannuskomposti N-täydennyksellä Kymen Bioenergia, kuivaamaton Kymen Bioenergia, kuivaamaton, N-täydennyksellä Kymen Bioenergia, kuivattu Kymen Bioenergia, kuivattu, N-täydennyksellä Lapinlahden kalkkistabiloitu Lapinlahden kalkkistabiloitu, N-täydennyksellä Lakeuden Etappi, pelletti Lakeuden Etappi, pelletti N-täydennyksellä Biovakka, konsentraatti Biovakka, konsentraatti, N-täydennyksellä Ammoniumsulfaatti Ammoniumsulfaatti, N-täydennyksellä Ammoniumsulfaatti, kasvustolisä 51 Petri Kapuinen

52 Raakavalkuaispitoisuudet, vehnä 2013, 1:5 vesiuutto Vehnällä mahdollisimman korkea valkuaispitoisuus on toivottu ominaisuus, koska siitä saa merkittävän laatulisän. Raakavalkuaispitoisuus yleensä nousee lineaarisesti suhteessa tyyppilannoitustasoon. Sitä on vaikea nostaa ympäristökorvauksen typpilannoitusrajojen puitteissa. Se saavutetaan yleensä merkittävällä typpiylijäämällä. Tässä aineistossa valkuaispitoisuudet ovat korkeat pienen sadon takia. Lietetuotteilla sopivalla typpilannoituksella saavutettiin samalla typpitasolla lähes sama valkuaispitoisuus kuin mineraalilannoitteella, joillain jopa suurempi. 52 Petri Kapuinen

53 Hehtolitrapaino, vehnä 2013, 1:5 vesiuutto Rehu kg/hl 80,0 80,0 79,8 79,8 79, ,6 79,5 79,7 79,6 79,6 79,0 79,1 79,0 79,2 79,2 79,1 79,1 79,2 79,1 79,0 79,0 79,0 78,9 78,7 78,5 78,4 78,0 77,5 77,0 76,8 76, kg N/ha Mineraalilannoite Kemicond-liete, Oulu Kemicond-liete N-täydennyksellä, Oulu Kemicond-liete, Pori Kemicond-liete N-täydennyksellä, Pori Kemiran kuivarae Kemiran kuivarae, typpitäydennyksellä Metsäpirtin maanparannuskomposti Metsäpirtin maanparannuskomposti N-täydennyksellä Kymen Bioenergia, kuivaamaton Kymen Bioenergia, kuivaamaton, N-täydennyksellä Kymen Bioenergia, kuivattu Kymen Bioenergia, kuivattu, N-täydennyksellä Lapinlahden kalkkistabiloitu Lapinlahden kalkkistabiloitu, N-täydennyksellä Lakeuden Etappi, pelletti Lakeuden Etappi, pelletti N-täydennyksellä Biovakka, konsentraatti Biovakka, konsentraatti, N-täydennyksellä Ammoniumsulfaatti Ammoniumsulfaatti, N-täydennyksellä Ammoniumsulfaatti, kasvustolisä 53 Petri Kapuinen

54 Hehtolitrapaino, vehnä 2013, 1:5 vesiuutto Typpilannoitus laski tässä tapauksessa hehtolitrapainoa, mutta vain tähkälle annettu ammoniumsulfaatti alensi tilityshintaa. Lietetuotteet ainakin osana lannoitusta tuottivat yleensä suuremman hehtolitrapainon kuin pelkkä mineraalilannoite. 54 Petri Kapuinen

55 Tampereen alueen levitysmahdollisuudet Puhdistamolietteen määrä Pirkanmaalla t t t Biokaasuprosesseissa käsiteltävän jätteen määrä Pirkanmaalla t t t 55 Petri Kapuinen

56 Tampereen alueen levitysmahdollisuudet Puhdistamoliete Kokonaisfosfori Levitysalan tarve (10 kg/ha kasveille käyttökelpoista fosforia) ,8 t ha ,0 t ha ,8 t ha Puhdistamolietteen kokonaisfosfori määrä on 75 % muun kuin lannan kokonaisfosforista ja 49 % siitä tulee keskuspuhdistamolta. Levitysalan tarve riippuu ratkaisevasti keskuspuhdistamon lietteestä. 56 Petri Kapuinen

57 Tampereen alueen levitysmahdollisuudet Nautakarjatilat tuskin ottaa vastaan orgaanisia lannoitevalmisteita ulkopuolelta, mutta epäorgaaniselle kierrätystyppilannoitteelle voisi olla kysyntää. Sikatiloillakin on lannastakin fosforia tarpeeksi eikä ne ota vatsaan orgaanisia lannoitevalmisteita ulkopuolelta. Potentiaalisimmat vastaanottajat ovat kasvinviljelytiloja. Nekin ottavat mieluummin lantaa. Orgaanisten maanparannusaineiden status on korkeampi kuin sivutuotteiden varsinkin, jos niissä ei ole puhdistamolietettä. 57 Petri Kapuinen

58 Fosforin käyttömahdollisuudet Tampereen Viljat, seudulla Oljykasvit, Yhteensä, Kumuloituva, ha ha ha ha Tampere Pirkkala Nokia Lempäälä Kangasala Ylöjärvi Ikaalinen Sastamala Vesilahti Orivesi Ruovesi Hämeenkyrö Pälkänen Siat ovat pääasiassa siipikarjaa Punkalaitumella, Sastamalassa ja Urjalassa. sikoja Niillä ei ole oleellista vaikutusta näiden tuotteiden käyttöön, sikoja koska fosforin painopiste olisi Keskuspuhdistamolla. Kangasalalla on paljon siipikarjaa. Tuotantoeläinten sisältämän kokonaisfosforin jakautuminen (Ravinnevisio Niillä on vaikutusta. 2016) 58 Petri Kapuinen

59 Fosforin käyttömahdollisuudet Tampereen seudulla Fosforinkäyttömahdollisuuksien painopiste on suunnassa Hämeenkyrö, Ikaalinen ja Sastamala eli lännessä suhteessa suunniteltuun Nokian biokaasulaitikseen.. Välttävän fosforiluokan maita on Hämeenkyrössä, Ikaalisissa ja Juupajoella. Fosforin tarve Pirkanmaan kunnissa sen jälkeen, kun lannan sisältämät ravinteet on otettu huomioon (Ravinnevisio 2016). 59 Petri Kapuinen

60 Peltoalueet oletetun Nokian Biokaasulaitoksen ympäristössä Yhtenäisiä peltoalueita on vähän ja ne sijaitsevat suhteellisen kaukana laitoksen oletetusta sijoituspaikasta. Alueella on runsaasti vesistöjä ja metsää, jotka lisäävät matkaa tarvittaville levitysalueille. Alueen vesistöt ovat omiaan lisäämään kuljetusmatkaa linnuntietä mitatusta merkittävästi. Potentiaalisten levitysalueiden painopiste on selvästi lännempänä kuin laitoksen oletettu sijainti. 60 Petri Kapuinen

61 Sastamalan vs. Nokian peltoaukeat 61 Petri Kapuinen

62 62 Petri Kapuinen

63 Kiitos! 63 Petri Kapuinen

64 64 Petri Kapuinen