NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/2017 1

Transkriptio

1 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/ Kunnanhallitus KÄSITELLYT ASIAT Sivu 85 Vuoden 2016 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen 86 Aloite Laidunkaaren nopeusrajoituksen nostamisesta 50 km/h Pöytäkirjat Ilmoitusasiat Kehitys- ja keskusteluasiat 18 4

2 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/ Kunnanhallitus Aika klo 16:00-17:50 (kyselytuntiosuus klo ) Paikka Kunnanvirasto Osallistujat Läsnä Mäkelä Outi, KOK puheenjohtaja Helminen Olli, SDP I vpj Handolin Kirsti, KESK II vpj Kakko Kimmo, PerusS jäsen Pispala Leni, VIHR jäsen Sandelin Marja-Leena, SDP jäsen Schildt Markku, KOK jäsen Sivula Tapio, KESK jäsen Tapiolinna Maiju, PerusS jäsen Toivonen Kallepekka, KESK jäsen Vaulamo Petri, KOK jäsen Kalmi Petri, KESK kv:n pj Suominen Kaisa, KOK kv:n I vpj Aatela Elli, SDP kv:n II vpj Muut Behm Kimmo kunnanjohtaja esittelijä Pölönen Anne kunnansihteeri pöytäkirjanpitäjä Muut saapuvilla olleet Anttila Jukka hallintojohtaja klo Angervuori Aino jätehuoltosuunnittelija klo Hirvonen Tiina sivistystoimenjohtaja klo Innala Tuulia asiantuntija klo Kivilevo Pekka talousjohtaja klo Kononen Aarno kehitysjohtaja klo Meronen Jyrki kunnallistekniikan päällikkö klo Pertti Erja sosiaali- ja terveysjohtaja klo Ruutu Ilkka tekninen johtaja klo Laillisuus ja päätösvaltaisuus Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Pöytäkirjan tarkastajien valinta Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Maiju Tapiolinna ja Kallepekka Toivonen. Käsitellyt asiat 85-89

3 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/ Allekirjoitukset Outi Mäkelä puheenjohtaja Anne Pölönen pöytäkirjanpitäjä Pöytäkirjan tarkastus Kunnanvirasto Maiju Tapiolinna Kallepekka Toivonen Pöytäkirja yleisesti nähtävillä Kunnanvirasto , kirjaamo klo 9-13 Todistaa Anne Pölönen kunnansihteeri

4 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/ Kunnanhallitus Vuoden 2016 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen KH 85 Kuntalain 113 :n mukaan kunnan tilinpäätökseen kuuluvat tase, tulos las kel ma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä ta lous ar vion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Kunnan, joka tytär yh tei söi neen muodostaa kuntakonsernin, tulee laatia ja sisällyttää ti lin pää tök seen sä konsernitilinpäätös (Kuntalaki 114 ). Ti lin pää töslas kel mat liitetietoineen on laadittu kirjanpitolautakunnan kun ta jaoston yleisohjeiden mukaisesti. Kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kun nan hal li tuk sen on laadittava tilinpäätös tilikautta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä ja annettava se tilintarkastajien tar kas tet ta vak si sekä tilintarkastuksen jälkeen saatettava se val tuuston käsiteltäväksi kesäkuun loppuun mennessä. Tilinpäätöksen al lekir joit ta vat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja. Toimintakertomuksessa annetaan tiedot kunnan toiminnan ke hit tymis tä koskevista tärkeistä seikoista. Sen erityisenä tehtävänä on selvit tää valtuuston talousarviossa hyväksymien toiminnallisten ja ta loudel lis ten tavoitteiden toteutumista kunnassa ja kuntakonsernissa. Siinä on annettava myös tietoja sellaisista kunnan ja kuntakonsernin ta lou teen liittyvistä olennaisista asioista, joista ei ole tehtävä selkoa kun nan tai kuntakonsernin taseessa, tuloslaskelmassa tai ra hoi tuslas kel mas sa. Siihen on sisällytettävä selonteko kunnan sisäisen valvon nan järjestämisestä ja arvio konsernin todennäköisestä tulevasta ke hi tyk ses tä. Lisäksi siinä on tehtävä esitys tilikauden tuloksen kä sitte lys tä. Liikelaitoksen tilinpäätöksen laatimisessa noudatetaan so veltu vin osin samoja yleisohjeita kuin kunnan tilinpäätöksessä. Tar kastus lau ta kun ta antaa tilintarkastuskertomuksen tiedoksi valtuustolle ja te kee esityksen siitä, voidaanko tilinpäätös hyväksyä ja tilivelvollisille myön tää vastuuvapaus. Tarkastuslautakunta antaa ar vioin ti ker tomuk sen sa valtuustolle erikseen. Yleinen taloudellinen kehitys Vuonna 2016 BKT:n kasvun ennustetaan nopeutuneen 1,6 pro senttiin kotimaisen kysynnän vauhdittamana. Vuonna 2017 kasvuksi ennus te taan 0,9 %. Ennustejakson loppua kohden ko ti talouk sien reaalitulojen kasvu heikentyy ja yksityisen kulutuksen kasvu hi das tuu. Myös investointien osalta nopein kasvun vaihe ajoittui vuoteen Vientimarkkinoiden kasvun nopeutumisen ja kil pai lu kyvyn kohenemisen myötä viennin kasvuedellytykset vahvistuvat ennus te jak son loppua kohden. Tavaroiden ja palveluiden vienti kasvaa, mutta viennin näkymät ovat kaikkiaan edelleen vaisut. Myös vuon na 2018 talouskasvu jää vain noin prosenttiin. BKT:n määrä on edel leen vuonna 2018 noin prosentin pienempi kuin edellisessä suhdan ne hui pus sa vuoden 2007 lopulla. BKT:n kasvun myötä työllisyys kohenee, mutta työttömyys säilyy edel leen korkealla tasolla. Kilpailukykysopimuksen työllisyyttä vahvis ta vat vaikutukset näkyvät viiveellä. Ennusteen mukaan Suomen

5 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/ Kunnanhallitus ta lous ei siis pääse lähivuosina sellaiseen kasvuun, joka riittävästi pa ran tai si työmarkkinoiden tilannetta. Työttömyysasteen odotetaan las ke van 8,1 prosenttiin vuonna Vuonna 2016 sopimuskorotukset noudattivat hyvin kattavasti kesällä 2015 jatkettua työllisyys- ja kasvusopimusta. VM:n kan san talousosas ton ennusteessa ansiotasoindeksi nousi 1,2 % vuonna 2016 ja se nousee 0,8 % vuonna 2017 ja 1,2 % vuonna Ku luva na vuonna inflaatio nopeutuu 1,3 prosenttiin palveluiden ja energian hintojen noustessa, mutta on edelleen tavanomaista hi taampaa. Myös vuonna 2018 inflaatio pysyy 1,3 prosentissa. Vuonna 2016 palkansaajien ostovoiman kasvu oli nopeinta kuuteen vuo teen. Ostovoimaa tukivat alhainen inflaatio ja veroasteen ale nemi nen. Vuonna 2017 ostovoimaa tukevat kilpailukykysopimukseen liit ty vät veronkevennykset ja sitä heikentävät inflaation no peu tu minen, työntekijän sosiaaliturvamaksujen nousu sekä julkisen sektorin lo ma ra ho jen leikkaus. Lopputuloksena palkansaajien ostovoima pysyy lähes edellisvuoden tasolla. Vuonna 2018 ostovoimaa heikentää suh tees sa vuoteen 2017 veroasteen kiristyminen, joka on seurausta va kuu te tun sotumaksujen noususta. Nimelliset yksikkötyökustannukset nousivat vuonna 2016 Suomessa hie man vähemmän kuin euroalueella keskimäärin. Euroopan ko mission ennusteen mukaan vuosina Suomen yk sik kö työkus tan nuk set alenevat 1 prosentilla samalla kuin euroalueella kes kimää rin ne nousevat 2,5 prosentilla, mikä osaltaan tukee kan san talou den kilpailukykyä ja viennin elpymistä. Joulukuun lopussa työ- ja elinkeinotoimistoissa oli työttömiä työn haki joi ta , mikä on vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli joulukuussa avoinna työ paikkaa, mikä on enemmän kuin vuosi sitten. Koko maan työt tömyys as te oli joulukuun 2016 lopussa 13,6 prosenttia ja Uudenmaan ELY-kes kuk sen alueella 11,3 prosenttia. Vuoden 2016 tilinpäätösarviotietojen mukaan Manner-Suomen kuntien yhteenlaskettu toimintakate heikkeni 0,4 miljardia euroa eli 1,4 pro sent tia edellisestä vuodesta. Kuntien verorahoitus, joka koostuu ve ro tu lois ta ja valtionosuuksista, kasvoi 3,0 prosenttia edel lis vuodes ta ja oli yhteensä 30,7 miljardia euroa. Verotulojen osuus ve ro rahoi tuk sen kasvusta oli 0,3 miljardia euroa ja valtionosuuksien osuus 0,6 miljardia euroa. Manner-Suomen kunnat saivat verotuloja asukas ta kohden euroa ja valtionosuuksia euroa. Manner-Suo men kuntien yhteenlaskettu vuosikate vahvistui vuoden 2016 tilinpäätösarvioiden mukaan 26,8 prosenttia edellisestä vuodes ta ja oli yhteensä 2,4 miljardia euroa. Vuonna 2016 kaikkiaan 18 kun taa arvioi vuosikatteen jäävän negatiiviseksi, kun sitä edellisenä vuon na vuosikate oli toteutumatietojen mukaan negatiivinen 13 kunnal la. Vuonna 2016 vuosikate oli Manner-Suomessa asukasta koh-

6 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/ Kunnanhallitus den 440 euroa. Manner-Suomen kuntien lainakanta oli vuoden 2016 lo pus sa 16,0 miljardia euroa. Lainakanta kasvoi edellisvuoteen verrat tu na 0,5 miljardia euroa eli 3,4 prosenttia. Kasvu oli edellisvuotta hi taam paa, jolloin se oli 0,8 miljardia euroa eli 5,6 prosenttia. Asukas ta kohden Manner-Suomen kuntien lainat olivat euroa, kun edel li se nä vuonna vastaava lainamäärä oli euroa. Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan Nurmijärven väkiluku oli henkilöä vuoden 2016 lopussa. Väestö kasvoi vuoden 2016 ai ka na huomattavasti vähemmän kuin vuotta aiemmin, 127 hen ki löllä (328/2015). Väestöennusteen mukaisesta kasvusta on jääty vuosi na Nurmijärven työttömyysaste oli vuoden 2016 lopussa 7,5 prosenttia. Työt tö myys väheni Nurmijärvellä yhdellä prosentilla, kun se koko seu tu kun nas sa väheni 0,6 prosentilla. Työttömiä oli Nurmijärvellä jou lu kuun lopussa henkilöä (1 779/2015). Pidempään kuin vuo den työttömänä olleita nurmijärveläisiä oli 545 henkilöä vuoden 2016 lopussa. Pitkäaikaistyöttömien määrä on vähentynyt edel lisvuo den vastaavasta ajankohdasta. Nurmijärvellä nuorten alle 25-vuo tiai den työttömien määrä joulukuun lopussa oli 184, mikä on 11,7 prosenttia kaikista työttömien määrästä. Nuorten työttömien mää rä on laskenut vuoden aikana. Yli 50-vuotiaita työttömiä oli 659 (698/2015). Sitovien toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Nurmijärven kuntastrategian ja kärkihankkeiden poh jalta on asetettu 2016 vuoden talousarvioon 29 sitovaa tavoitetta. Strate gian toteuttamisen kärkihankkeita ovat: - Työttömyyden kasvun hallinta kunnan käytettävissä olevin toi menpi tein - Asukkaiden ja yhdistysten osallisuuden edistäminen - Kunnan vetovoiman ja kilpailukyvyn vahvistaminen. Sitovista tavoitteista toteutui kokonaan kaksitoista (12), osittain toteu tui neljätoista (14) ja kolme (3) ei toteutunut lainkaan. Ylimmän päätöksenteon tavoite sairauspoissaolojen määrän las kemi nen 15 kalenteripäivään henkilöä kohden ei toteutunut. Sai ra uspois sa olot nousivat 15,5 päivästä 16,2 päivään henkilöä kohden. Sosiaali- ja terveystoimen toimialalla ei toteutunut perhe- ja so si aa lipal ve lui den tavoite laskea lastensuojeluilmoitusten määrä 700 kappa lee seen (v.2015/766 kpl, v. 2016/833 kpl). Samoin toteutumatta jäi monialaisille verkostopalavereille ja nuorisoikäisten kodin ul kopuo lel le sijoitettujen lasten määrälle asetettu tavoite. Muut asetetut tavoitteet toteutuivat joko kokonaan tai osittain. Kunnan kokonaistalouden toteutuminen

7 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/ Kunnanhallitus Vuoden 2016 muutetun talousarvion tuloslaskelma oli 2,2 milj. euroa ali jää mäi nen. Johdon lokakuun kk-raportissa tilikauden alijäämäksi ar vioi tiin vielä 0,3 milj. euroa. Vuoden 2016 tilinpäätöksen tu los laskel ma päätyi 4,89 milj. euron ylijäämään. Suurimmat ylijäämäiseen tulokseen vaikuttavat tekijät olivat: käyttötalouden nettomenot alittuivat 5,5 milj. eurolla, verotulot ylittyivät 0,93 milj. eurolla, valtionosuustulot ylittyivät 0,55 milj. eurolla ja poistot alittuivat 0,1 milj. eurolla. Toimintatuottoja kertyi 1,95 milj. euroa muutettua talousarviota enem män; mm. maan-käyttökorvauksia kertyi 0,46 milj. euroa, maahan muu tos ta aiheutuvia korvauksia valtiolta 0,4 milj. euroa sekä tukia ja avus tuk sia, mm. perusopetuksen erilliskorvauksia 0,96 milj. euroa ta lous ar vio ta enemmän. Maankäyttökorvauksia tuloutettiin yhteensä 2,36 milj. euroa. Kaikki toimialat alittivat nettomenonsa. Sosiaali- ja terveystoimialan net to me no jen alitus oli 3,05 milj. euroa, josta HUS-so pi mus sai raa loiden osuus oli 2,15 milj. euroa. Erikoissairaanhoidon menot alittuivat kai ken kaikkiaan 2,3 milj. euroa ja koko terveyspalveluiden tu los alueen 2,7 milj. euroa. Sivistystoimiala alitti nettomenonsa 1,02 milj. eurol la, josta koulutuspalveluiden osuus oli 0,39 milj. euroa ja var haiskas va tus pal ve lui den osuus 0,46 milj. euroa. Ympäristötoimiala alitti net to me non sa 0,67 milj. euroa. Keskushallinnon toimialan nettomenot alit tui vat 0,09 milj. euroa. Nurmijärven Veden ylijäämä eu roa oli euroa talousarviota parempi. Nurmijärven Työ ter vey den alijäämä oli euroa eli euroa talousarviota hei kom pi. Aleksia-liikelaitoksen ylijäämä oli euroa. Käyttötalouden net to me not (toimintakate) yhteensä alittivat muutetun talousarvion 5,5 milj. eurolla ja nettomenojen kasvu oli vain 1,1 prosenttia vuo des ta Verorahoitus yhteensä ylitti muutetun talousarvion 1,49 milj. eurolla. Korkomenot ylittyivät 0,2 milj. euroa, mutta ra hoi tus tuo tot ja kulut yhteensä alittivat hieman muutetun talousarvion. Investointeihin varattiin alkuperäisessä talousarviossa me no mää rära ho ja 42,3 milj. euroa sekä tulomäärärahoja maanmyynnistä 1,9 milj. euroa ja rahoitusosuuksista 0,9 milj. euroa. Tilikauden aikana mää rä ra ho ja vähennettiin 6,7 milj. euroa, nettomäärärahojen ollen tili kau den päättyessä 33,3 milj. euroa. Lopullisessa tilinpäätöksessä in ves toin nit toteutuivat 3,8 milj. euroa budjetoitua parempana. Perus kun nan nettoinvestoinnit olivat 25,2 milj. euroa. Ta lon ra ken nukses sa suurimpia hankkeita ovat Nurmijärven monitoimitalo, Ra jamäen terveysasema, Nukarin (Tammentuvan) päiväkoti ja Karhunkorven kou lu. Kunnallistekniikassa merkittävimpiä kohteita olivat Uu den nii tyn tien alue, Krannilan alue, Lintumetsän laajennusalue, Klaukkalan ur hei lu alu een tekonurmikentän

8 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/ Kunnanhallitus uusiminen ja Rajamäen skeittipaikka. Li säk si Kirkonkylän ja Rajamäen välisen kevyen liikenteen väylän ra ken ta mi nen oli käynnissä. Vuoden 2016 alkuperäisessä talousarviossa varauduttiin ta lous arvion käyttötalousosan ja investointiosan perusteella 32 milj. euron net to lai nan ot toon. Käyttötalouden ja verorahoituksen toteuduttua vuon na 2016 huomattavasti talousarviota paremmin sekä in ves tointi osan toteutuessa talousarviota pienempänä talousarvion mu kaiseen lainanottoon ei ollut tarvetta. Kunnan lainakanta kasvoi vuoden 2016 aikana 20,8 milj. eurolla, alittaen talousarviossa varatun lai nanoton lähes 11 milj. eurolla. Kunnan lainakannaksi muodostui 132,4 milj. euroa. Kunnan kokonaistulot olivat 377,3 milj. euroa ja kokonaismenot 370,1 milj.euroa vuonna Tase Taseen loppusumma oli 330 milj. euroa ja kasvu edellisestä vuo desta 7 milj. euroa. Omavaraisuusaste oli 44,6 %, jossa on heikennystä vuo teen ,4 %. Alle 50 %:n jäävä omavaraisuusaste merkitsee mer kit tä vää velkarasitetta. Taseeseen kertyneet ylijäämät ovat vuoden 2016 tilinpäätöksen ylijäämän jälkeen 59,3 milj. euroa. Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Kuntakonsernin vuosikate oli 31,9 milj. euroa ja tilikauden ylijäämä 5 milj. euroa. Konsernitaseen omavaraisuusaste oli 38,2 % ja in vestoin tien tulorahoitus oli 60,7 %. Konsernitaseeseen kertyneet ylijäämät ovat vuoden 2016 tilinpäätöksen jälkeen 85,8 milj. euroa. Liitteenä on vahvistusilmoituskirje tilintarkastajalle. Esitys: Kunnanhallitus päättää esittää valtuustolle tilikauden 2016 ylijäämää ,77 euroa osoittavan tuloksen käsittelystä seuraavaa: - tuloutetaan tehtyjä poistoeroja suunnitelman mukaan euroa ja - kirjataan kuntaemon tilikauden ylijäämä ,47 euroa, Nurmi jär ven vesi-liikelaitoksen ylijäämä ,28 euroa, Nur mi järven työterveys- liikelaitoksen alijäämä 2 603,08 euroa ja Aleksia-lii ke lai tok sen ylijäämä ,10 euroa tilikauden ali-/ylijäämän ti leil le, - allekirjoittaa vuoden 2016 tilinpäätöksen ja jättää sen ti lin tar kas tajan tarkastettavaksi ja valtuuttaa kunnanjohtajan allekirjoittamaan kun nan hal li tuk sen puolesta liitteenä olevan vah vis tus il moi tus kirjeen tilintarkastajalle, - saattaa tilinpäätöksen tarkastuslautakunnan valmistelun jälkeen edel leen valtuuston käsiteltäväksi ja

9 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/ Kunnanhallitus Lisätietoja: talousjohtaja Pekka Kivilevo, puh oikeuttaa viranhaltijat tekemään mahdollisesti tarvittavat vähäiset kor jauk set toimintakertomukseen. Päätös: Esitys hyväksyttiin. Päätökseen kuuluu liite nro 1.

10 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/ Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Aloite Laidunkaaren nopeusrajoituksen nostamisesta 50 km/h TEKLA 91 Kunnallistekniikan päällikkö on päätöksellään päättänyt, ettei Laidunkaaren nopeusrajoitusta nostateta nykyisestä 40 km/h. Tekninen lautakunta päätti käyttää kuntalain 51 :n mukaista otto-oikeutta edellä olevaan kunnallistekniikan päällikön päätökseen. Lautakunnan mielestä viranhaltijapäätöksen perustelut eivät tue päätöstä olla nostamatta olemassa olevaa 40 km/h nopeusrajoitusta vähintään rajoitukseen 50 km/h. Tekninen lautakunta voi tehdä asiassa uuden päätöksen tai pysyttää, kumota tai muuttaa kunnallistekniikan päällikön päätöstä, tai palauttaa asian kunnallistekniikan päällikölle uudelleen käsiteltäväksi. Tekninen lautakunta esitti kokouksessaan , että Lai dunkaa ren nopeusrajoitus nostettaisiin nykyisestä 40:stä km/h 60:en km/h. Asiasta oli alustavasti keskusteltu teknisen lautakunnan kokouk ses sa jo , joten esitystä käsiteltiin lii ken ne tur val li suustyö ryh män kokouksessa Liikenneturvallisuustyöryhmä oli yk si mie li ses ti sitä mieltä, et tä nopeusrajoitusta ei tule nostaa. Pe ruste lui na todettiin mm., että pien ta lo val tai sel la alueella on päiväkoti, van hus ten asu mis yk sik kö ja usei ta kehitysvammaisten ryhmäkoteja, jo ten alueen pääkadun no peus ra joi tus ta ei tule nostaa. Alueella liikkuu paljon asukkaita, joiden huo mio ky ky liikenteessä on alentunut. Esitystä käsiteltiin myös lii ken ne merk ki aloit tei ta käsittelevän työ ryhmän ko kouk ses sa Työryhmä päätti esittää, että no peusra joi tus säilytetään ny kyi sel lään 40 km/h. Esitystä perusteltiin mm. sil lä, että alu eel la asuu paljon lap sia ja lisäksi alueella sijaitsee päivä ko ti se kä vam mais ten ja van hus ten hoivakodit. Kunnallistekniikan pääl lik kö te ki asias ta vi ran hal ti ja pää tök sen Perustelut nopeusrajoituksen säilyttämiseksi 40 km/h Nurmijärvellä taajama-alueella katujen ja maanteiden suurin sal lit tu no peus ra joi tus on ollut perinteisesti 50 km/h. Mm. maantien 1321 Raa lan tien nopeusrajoitus, johon Laidunkaari liittyy, on nykyisin 50 km/h. Alemman tieverkon nopeusrajoitus suunnitellaan pää sään töises ti alhaisemmaksi kuin päätien nopeusrajoitus Uudenmaan ELY-keskuksen uuden ohjeistuksen mukaisesti suojatie voi daan merkitä tielle vain jos tien nopeusrajoitus on 50 km/h tai vähem män. Nopeusrajoituksella 50 km/h suojatiet tulee toteuttaa saarek keel li si na. Jos Laidunkaaren nopeusrajoitus nostettaisiin 60

11 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/ Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Tekninen lautakunta Kunnanhallitus km/h, tulisi ELYn ohjeistuksen mukaisesti kaikki suojatiet poistaa ja kor va ta kevyen liikenteen alikulkukäytävillä. Alikulkukäytävien to teutta mi nen edellyttää asemakaavan muutosta, sillä niihin ei ole ase makaa vas sa varattu tilaa katualueella. Yhden alikulkukäytävän ra ken tamis kus tan nuk set ovat noin euroa. Laidunkaaren liikenneturvallisuuden parantamisesta on tullut kaksi aloi tet ta vuonna 2013, joissa molemmissa esitettiin Laidunkaarelle ra ken teel li sen ajo hi das teen toteuttamista, koska aloitteen tekijän mie les tä kadulla ajetaan ylinopeutta. Aloitteiden johdosta Lai dunkaa rel la on tehty liikennetutkimus vuosina 2013 ja Vuon na 2013 tehdyn tutkimuksen aikaan Laidunkaaren liittymää maan tiel le 130 ei oltu vielä avattu. Vuoden 2013 tutkimuksesta il me nee, että 43 % autoilijoista ajoi 0-10 km/h yli no peut ta idän suuntaan ja 34 % lännen suuntaan. 38 % au toi li jois ta ajoi km/h ylinopeutta mo lempiin suuntiin. Vuoden 2016 tu lok sia ei ole vielä saatu. Laidunkaarella ei ole tapahtunut poliisin tietoon tulleita lii ken ne onnet to muuk sia vuosien aikana. Mitä korkeampi sallittu ajono peus on, sitä suurempi on riski jou tua vakavaan lii ken ne on net tomuu teen. Nopeusrajoituksen nostamisen myötä myös kes ki mää räiset ajonopeudet nousevat. Auton ja ja lan kul ki jan tör mäyk ses sä jalan kul ki jan kuo le man todennäköisyys kasvaa 2,5-kertaiseksi jos ajoneu von ajonopeus nos te taan 40:stä km/h 50:een km/h. Ja lan kul kijan kuoleman todennäköisyys tör mäyk ses sä kasvaa 4,5-kertaiseksi jos ajo no peus nos te taan 40:stä km/h 60:een km/h. Kaikista hen ki löva hin koon johtaneista onnettomuuksista noin 60 % tapahtuu taa jamis sa (Lähde: Tie lai tos, Taajaman no peus ra joi tus ten suun nit te lu). Laidunkaaren nopeusrajoituksen nostaminen 40:stä km/h heikentää asu mis viih ty vyyt tä kadun läheisyyteen toteutetuissa asun nois sa, kos ka liikenteen aiheuttama melu lisääntyy. Perustelut päätöksen taloudellisille vaikutuksille sekä vaikutukset ym pä ris töön ja ilmastonmuutokseen: Laidunkaaren no peus ra joi tuksen nostaminen 40:stä km/h heikentää asuinalueen lii ken ne tur val lisuut ta ja asumisviihtyvyyttä. Esitys: Tekninen lautakunta päättää pysyttää kunnallistekniikan päällikön päätöksen voimassa eli Laidunkaaren no peus ra joi tus pidetään nykyisellään 40 km/h. Lisätietoja: liikenneinsinööri Pia Korteniemi, puh Päätös: Tekninen lautakunta päätti siirtää asian käsittelyn seuraavaan kokoukseen.

12 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/ Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Tekninen lautakunta Kunnanhallitus TEKLA Esitys: Tekninen lautakunta päättää pysyttää kunnallistekniikan päällikön päätöksen voimassa eli Laidunkaaren nopeusrajoitus pidetään nykyisellään 40 km/h. Asian käsittely: Jokinen esitti mm. Laitisen kannattamana, että Laidunkaaren 40 km/h nopeusrajoitus nostetaan nopeusrajoitukseen 50 km/h Päätös: Tekninen lautakunta hyväksyi yksimielisesti Jokisen muutosesityksen. KH 23 Kunnanjohtaja käytti kuntalain mukaista otto-oikeutta tek nisen lautakunnan päätökseen , jolla päätöksellä tekni nen lautakunta on nostanut Laidunkaaren nopeusrajoituksen 50 km/h. Tekninen lautakunta oli esittänyt Laidunkaarelle 60 km/h no peus ra joi tus ta nykyisen 40 km/h tilalle. Kunnanhallitus voi tehdä asiassa uuden päätöksen tai pysyttää, kumo ta tai muuttaa teknisen lautakunnan päätöksen, tai palauttaa asian tekniselle lautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi. Kunnassa on jo jonkin aikaa tehty tiivistä yhteistyötä paitsi Uu denmaan Ely-keskuksen niin myös kunnan eri toimijoiden kesken (liiken ne merk ki työ ryh mä, liikenneturvallisuustyöryhmä, eri hal lin to kuntien välinen yhteistyö) koko kunnan liikenneympäristön lii ken ne turval li suu den parantamiseksi monin eri tavoin. Tavoitteena on saada sa man lai sil le tieosuuksille samanlaiset liikenneympäristöt mm. nopeus ra joi tus ten, pysäköintien, valaistuksen, suojateiden, ym. osalta. Parhaillaan on mm. työn alla kirkonkylän ja Rajamäen välinen kevyen liikenteen väylä, ja valmistelussa on tulevien kevyen liikenteen väy lien rakentamisjärjestys. Muutama keskisaarekkeellinen suojatie on jo valmis, muutama työn alla. Kuntalaisten lähettämistä lii ken nemerk ki aloit teis ta enin osa on jo valmisteltu ja päätetty. Maanteiden va lais tuk sen rakentamissuunnitelmaa on valmisteltu usealle tu le valle vuodelle. Kiinteät nopeuden mittaustaulut on asennettu viiden kou lun läheisyyteen. Kiinteitä nopeuden mittaustauluja hankitaan tänä vuonna lisää.

13 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/ Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Edellä mainittujen joukkoon kuuluvat myös eri teiden no peus ra joi tukset. Kunnassa tehdään vuosittain eri puolilla kuntaa nopeuden seuran taa katuverkon teillä. Mittaustulokset kertovat, ettei juuri millään ka tu ver kon tiel lä ajeta nopeusrajoitusten mukaisesti, vaan nopeudet ovat paljon suurempia. Laidunkaaren alue on pientalovaltaista ja siellä asuu paljon lap si perhei tä. Lisäksi alueella on päiväkoti, vanhusten asumisyksikkö ja usei ta ke hi tys vam mais ten ryhmäkoteja, joten alueen pääkadun nopeus ra joi tus ta ei ole syytä nostaa. Alueella liikkuu paljon asukkaita, joi den huo mio ky ky liikenteessä on alentunut. Liikenneviraston tie- ja liikennesuunnittelun asiantuntija Jukka Peura to teaa ko. asiasta, että nopeusrajoituksen nostaminen 40 km/h -> 50 km/h kyseisellä noin yhden (1) kilometrin matkalla taa ja ma ym pä ristös sä tuskin aiheuttaa niin suuria sujuvuushyötyjä, että ne kom pensoi si vat nopeusrajoituksen nostamisesta aiheutuvan lii ken ne tur val lisuus ta son laskun vaikutukset. Esitys: Kunnanhallitus päättää muuttaa teknisen lautakunnan päätöstä siten, että kunnallistekniikan päällikön päätös jää voimaan eli Laidunkaaren nopeusrajoitus pidetään nykyisellään 40 km/h. Lisätietoja: kunnallistekniikan päällikkö Jyrki Meronen, puh liikenneinsinööri Pia Korteniemi, puh Päätös: Kunnanhallitus palautti asian yksimielisesti tekniselle lautakunnalle uu del leen valmisteltavaksi siten, että tekninen lautakunta kirjaa päätök seen myös päätöksen perustelut. TEKLA 17 Esitys: Asian käsittely: Tekninen lautakunta kirjaa perustelut Laidunkaaren 40 km/h nopeus ra joi tuk sen nostamiselle nopeusrajoitukseen 50 km/h. Asia käsiteltiin puheenjohtajan esittelystä. Teknisen lautakunnan perustelut Laidunkaaren nopeusrajoituksen nos ta mi sek si: Tieosuuden kuvaus

14 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/ Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Laidunkaari on kirkonkylän suurimman omakotialueen nykypäivän stan dar dein tehty kokoojakatu, jolla ei ole yhtään tonttiliittymää. Laidun kaa ri on taajaman sisäänajoväylä valtatieltä ja tulevaisuudessa jat kuu kohti Rajamäkeä, lyhentäen merkittävästi esimerkiksi Lai dunalu een ja Rajamäen välisiä matkoja. Tieosuus sijoittuu välille Val tatie 130 ja Raalantie. Kasvava kirkonkylä tarvitsee toimivan ka tu verkos ton, eikä taajaman sisäinen liikenne voi tukeutua pelkästään maan tei hin. Koko kadun matkalla on hyvä valaistus, hyvä näkyvyys kaikilla kul kijoil la ja kevyen liikenteen väylä, joka on erotettu kadusta leveällä nur mi kais ta leel la. Risteävän liikenteen turvallisuutta lisää kier to liit tymä, jonka molemmat ulostulotiet asuinalueille kapenevat pää väy lästä erkaantuessa merkittävästi nopeusrajoituksen vaihtuessa 30km/h. Lai dun kaa ren ainoa suora liittymä on raskaan liikenteen park ki alueen liittymä. Laidunkaaren ylittäminen jalan tapahtuu kiertoliittymän vai ku tus alu eel la suojatietä pitkin. Suojateillä on asianmukaiset keski saa rek keet. Teknisen lautakunnan saamien tietojen mukaan kyseisellä tie osuudel la ei ole ollut yhtään moottoriajoneuvon aiheuttamaa lii ken ne onnet to muut ta vuosien aikana julkaistuun Onnet to muus tie to ins ti tuu tin (OTI) tiedotteeseen perustuen Taajamissa mo ni aliarvioi ajoon liittyvät riskit, koska alhaiset nopeudet tuntuvat tur val li sil ta (liite 28). Samassa tiedotteessa, joka perustuu va kuutus yh tiöi den liikennevakuutustilastoihin, mainitaan: No peus ra joi tuksit tain katsottuna eniten vahinkoja on tapahtunut 40 km/h no peus rajoi tuk sen alueella tarkasteluvuosina (liite 29). No peus rajoi tuk sen pitämistä 40km/h ei siten voida perustella suuremmalla liiken ne on net to muus ris kil lä. Tekninen lautakunta on velvoittanut viranhaltijoita seuraamaan sään nöl li ses ti Laidunkaaren liikennekäyttäytymistä sekä ajo no peuksia. Saatujen tuloksien perusteella noin 2 % otannasta noudattaa tie osuu del le osoitettua, nykyistä ajonopeutta. Moottoriajoneuvoja otan nas sa oli noin 100 kappaletta. Huomattava osuus nykyisen nopeus ra joi tuk sen noudattamatta jättämisestä antaa viitteitä no peus rajoi tuk sen tarkastamiseen ylöspäin. Autoilijoiden oikeustaju on tämän ti las ton mukaan koetuksella. Päätös: Tekninen lautakunta päätti yksimielisesti, että Laidunkaaren no peusra joi tus nostetaan nykyisen 40km/h sijasta 50km/h:ssa edellä esitetyin perusteluin. Tekninen lautakunta on päätöksessään ottanut huomioon alueen ko ko nai suu te na sekä autoilijat että kevyen liikenteen kulkijat.

15 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/ Tekninen lautakunta Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Tekninen lautakunta ei ole päätöksessään ottanut vaikutteita yk sittäi sis tä kuntalaisten yhteydenotoista, vaan on tarkastellut aihetta mah dol li sim man objektiivisesti. Päätökseen kuuluvat liitteet nro 28 ja 29. KH 86 Hallintojohtaja (kunnanjohtajan poissa ollessa) käytti kunta lain mukaista otto-oikeutta teknisen lautakunnan päätökseen , jolla päätöksellä tekninen lautakunta on nostanut Laidun kaa ren nopeusrajoituksen 50 km/h. Kunnanhallitus voi tehdä asiassa uuden päätöksen tai pysyttää, kumo ta tai muuttaa teknisen lautakunnan päätöksen, tai palauttaa asian tekniselle lautakunnalle uudelleen käsiteltäväksi. Esitys: Päätös: Kunnanhallitus päättää muuttaa teknisen lautakunnan päätöstä siten, että kunnallistekniikan päällikön päätös jää voimaan eli Laidunkaaren nopeusrajoitus pidetään nykyisellään 40 km/h kunnanhallituksen esittelytekstissä mainituin perustein. Esitys hyväksyttiin. Päätökseen kuuluu liite nro 2.

16 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/ Kunnanhallitus Pöytäkirjat KH 87 Kuntalain mukaan kunnanhallitus voi päättää ottaa käsiteltäväkseen asian, joka on kuntalain nojalla siirretty kunnanhallituksen alaisen viranomaisen tai kunnanhallituksen jaoston toimivaltaan ja jossa asianomainen viranomainen on tehnyt päätöksen. Kunnanhallitus on kokouksessaan rajannut otto-oikeuden ulkopuolelle ko. päätöksessä tarkemmin luetellut asiat. Kunnan toimielimien pöytäkirjat julkaistaan kunnan kotisivuilla internetissä sen jälkeen, kun ao. pöytäkirja on tarkastettu. Toimielimien esityslistat ovat tätä ennen luettavissa kotisivuilla. Lisäksi toimielimille on annettu ohje, että pöytäkirjojen liitteet julkaistaan siltä osin, kuin ne eivät sisällä salassa pidettävää tietoa. Kunnanhallitukselle on toimitettu seuraavat a) pöytäkirjat b) viranhaltijapäätöksiä (erillinen yhteenveto). Esitys: Päätös: Kunnanhallitus toteaa, ettei se ota käsittelyynsä em. päätöksiä. Esitys hyväksyttiin.

17 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/ Kunnanhallitus Ilmoitusasiat KH 88 a) Kunnan edustajia seppeleenlaskuun tarvitaan seuraavasti: Kansallinen veteraanipäivä to klo rukoushetki Nurmijärven kirkossa, josta lähetetään sep pe le par tiot Nurmijärven ja Rajamäen sankarihaudoille, Kar jalaan jääneiden vainajien muistomerkille ja veteraanikivelle -tarvitaan yksi kunnan edustaja mukaan seppelpartioon. Kaatuneitten muistopäivä su klo 10 messu Nurmijärven kirkossa ja Rajamäen kirkossa, joista lä he te tään seppelepartiot sankarihautausmaille. -tarvitaan kaksi kunnan edustajaa mukaan seppelpartioon, yksi kir kon ky lään ja yksi Rajamäelle. b) Kuuma- ja Helsingin seudun yhteistyöasiat Esitys: Merkitään tiedoksi ja ja nimetään kunnan edustajat sep pe le par tioihin. Päätös: Esitys hyväksyttiin ja Kallepekka Toivonen nimettiin kunnan edus tajak si veteraanipäivään Kaatuneitten muistopäivän edusta jiin palataan seuraavassa kokouksessa.

18 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/ Kunnanhallitus Kehitys- ja keskusteluasiat KH 89 Esitys: Päätös: 1) Jätehuollon uudelleen järjestäminen Erityisasiantuntija Tuulia Innala Suomen Kuntaliitto ry:stä tulee kyselytunnille kertomaan kuntaliiton näkemyksiä ko. asiasta. Paikalla ovat myös tekninen johtaja Ilkka Ruutu, kunnallistekniikan päällikkö Jyrki Meronen ja jätehuoltosuunnittelija Aino Angervuori. Keskustellaan. Esitys hyväksyttiin.

19 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/ Kunnanhallitus MUUTOKSENHAKU 1. OIKAISUVAATIMUS Muutosta :ssä 86 tehtyyn päätökseen voi hakea Nurmijärven kun nan hal li tuksel ta kir jal li sel la oikaisuvaatimuksella, joka on toimitettava Nurmijärven kun nan viras ton kirjaamoon viimeistään ennen kunnanviraston aukioloajan päättymistä nel jän te nä tois ta (14) päivänä päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimuksen saa tehdä asianosainen ja kunnan jäsen. :istä 85, ei voi tehdä oikaisuvaatimusta, koska a) päätökset koskevat vain valmis telua tai täytäntöönpanoa tai b) niistä voi tehdä kunnallisvalituksen. 2. VALITUSOSOITUS :stä 86 ei saa valittaa, koska päätöksestä tehdään ensimmäisessä vaiheessa 1. koh dan mukaisesti oikaisuvaatimus. :istä 85, ei saa valittaa, koska päätökset koskevat vain valmistelua tai täy tän töön pa noa. OHJEITA MUUTOKSENHAUSTA Oikaisuvaatimus-/valituskirjelmä Oikaisuvaatimus/valitus on tehtävä kirjallisesti ja siinä on ilmoitettava: 1) valittajan nimi, ammatti ja postiosoite (asiamiehen osalta vastaavat tiedot); 2) päätös, johon haetaan muutosta; 3) miltä osin päätökseen haetaan muutosta ja muutos, jota siihen vaaditaan tehtäväksi; sekä 4) muutosvaatimuksen perusteet. Kirjelmä on vaatimuksen tekijän itsensä tai hänen valtuuttamansa asia miehen allekirjoitettava ja siihen on liitettävä päätös, johon haetaan muutosta sekä selvitys sii tä, mistä päivästä oikaisuvaatimuksen/valituksen tekemisen aika seuraavassa to de tun mukaisesti lasketaan. Oikaisuvaatimus-/valitusaika Oikaisuvaatimus- ja valitusaika lasketaan tiedoksisaannista. Asianosaiselle (se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa) lähetetään päätöstä koskeva pöytäkirjanote erikseen tiedoksi kirjeellä. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kun nan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäville.

20 NURMIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 7/ Oikaisuvaatimuksen/valituksen toimittaminen muutoksenhakuviranomaiselle Oikaisuvaatimus- tai valituskirjelmä on muutoksenhakijan itsensä tai hänen valtuutta mansa asiamiehen toimitettava taikka postitse tai sähköpostina lähetettävä oi kai su vaa ti mus- tai valitusviranomaisen kirjaamoon ennen valitusajan päättymis tä. Oikeudenkäyntimaksut Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) mukaan hallinto-oikeudessa valituksen käsit te lys tä perittävä oikeudenkäyntimaksu on 250 euroa. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduk si, oikeudenkäyntimaksua ei peritä. Maksua ei myöskään peritä eräissä asia ryh mis sä eikä myöskään mikäli asianosainen on muualla laissa vapautettu mak sus ta. Maksuvelvollinen on vireillepanija ja maksu on va li tus kir jel mä koh tainen. Markkinaoikeudessa oikeudenkäyntimaksu lukien on eu roa. Jos markkinaoikeudessa käsiteltävässä julkisia hankintoja koskevassa asiassa han kin nan arvo on vähintään 1 miljoona euroa, oikeudenkäyntimaksu on eu roa. Jos hankinnan arvo on vähintään 10 miljoonaa euroa, maksu on eu roa. Yksityishenkilön oikeudenkäyntimaksu on 500 euroa. Muutoksenhakuviranomaisten osoitteet: Nurmijärven kunnanhallitus Käyntiosoite: Keskustie 2, Nurmijärvi Postiosoite: PL 37, Nurmijärvi Sähköposti: kunta(at)nurmijarvi.fi Helsingin hallinto-oikeus Katuosoite: Radanrakentajantie 5, Helsinki Sähköposti: helsinki.hao(at)oikeus.fi Markkinaoikeus Katuosoite: Radanrakentajantie 5, Helsinki Sähköposti: markkinaoikeus(at)oikeus.fi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Katuosoite: Asemapäällikönkatu 14, Helsinki Postiosoite: PL 36, Helsinki Sähköposti: kirjaamo.uusimaa(at)ely-keskus.fi