KORJAUSRAKENNUSALOJEN OSAAMISEN SELVITYS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KORJAUSRAKENNUSALOJEN OSAAMISEN SELVITYS"

Transkriptio

1 OPH 2013

2 KORJAUSRAKENNUSALOJEN OSAAMISEN SELVITYS 2013 Erkki Ahonen Keijo Hakala

3 SELVITYS Työn nimi Korjausrakentamisalojen osaamisen selvitys Tilaaja OPH 2013 Tekijät Erkki Ahonen ja Keijo Hakala

4 TIIVISTELMÄ Tekijät Erkki Ahonen ja Keijo Hakala Vuosi 2013 Työn nimi Korjausrakentamisalojen osaamisen selvitys TIIVISTELMÄ Korjausrakentamiseen liittyvä oppiminen on haasteellista sen vuoksi, että korjauskohteissa työt ja vaatimukset vaihtelevat jatkuvasti. Jokaisessa työtilanteessa työntekijältä edellytetään kykyä soveltaa asioita sekä ratkaista korjausprosessiin liittyviä ongelmia. Korjausrakentamisessa toimitaan jatkuvasti eri ammattialoista koostuvissa ja monikulttuurisissa työryhmissä, joissa toimitaan korjausrakentamiskohteissa käyttäjien näkökulmasta asiakaspalvelutilanteissa. Tällaisten valmiuksien luominen ammatillisessa koulutuksessa edellyttää koulutukselta aiempaa tehokkaampia ja monipuolisimpia työskentelytapoja ja sisältöjen kehittämistä. Opetushallituksen toimeksiantona HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu käynnisti Korjausrakentamisen osaamisen kartoitusprojektin (KROK) tammikuussa Projektin toteuttajina ovat Erkki Ahonen ja Keijo Hakala. Opetushallituksen kirje määrittelee tehtävän seuraavasti: HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu laatii opetushallituksen toimeksiantona laadullisen ennakoinnin selvityksen aiheesta Korjausrakentamisen osaamisvaatimukset ammatillisessa peruskoulutuksessa. KROK- projektin tavoitteena oli selvittää, millaista osaamista tarvitaan lähitulevaisuuden korjausrakentamisen eri tehtävissä. Osaamista tarkasteltiin rakennustekniikan, talotekniikan ja kiinteistöpalvelualan tehtävissä. Osaamisen kartoituksen tarkoituksena on antaa tietoa korjausrakentamisen opetuksen kehittämiseksi. Kartoituksen taustatiedoiksi tutkittiin aiemmat korjausrakentamista käsittelevät tutkimukset ja selvitykset sekä hyödynnettiin v toteutetun Korjausrakentamisen opetuksen kehittäminen täydennyskoulutusprojektista. (KOROK), saatuja tietoja ja palautteita.. Kartoitusta varten kehitettiin taulukko, joka toimi korjausrakentamiseen liittyvien tehtävien, peruskriteereiden ja osaamistasojen analysointityökaluna. Analysoinnin tasot kuvattiin tavanomaisen ammattimiehen työtehtävinä. Kartoituksen tuloksia käytetään korjausrakentamisen opetuksen kehittämisessä. Avainsanat Kartoitus, Korjausrakentaminen, Osaaminen Sivut 39 s.

5 SISÄLLYS 1 JOHDANTO Korjausrakentamisen tilanne ja tulevaisuus Korjausrakentamisen opetuksen tilanne ja tulevaisuus KOROK-PROJEKTIN YHTEENVETO KORJAUSRAKENTAMISEN OSAAMISEN KARTOITUKSEN TAUSTAT JA LÄHTÖKOHDAT KORJAUSRAKENTAMISEN OSAAMISEN KARTOITUS OSAAMISEN KUVAAMINEN KROK PROJEKTIN LOPPUPÄÄTELMÄT JA JATKOSELVITYSTEN TARVE Osaamisen kartoituksen kattavuus ja luotettavuus Kartoituksen jatkaminen ja tarkentaminen KROK HANKKEEN TULOSTEN TULKINTA KORJAUSRAKENTAMISEN OPETUKSEN KEHITTÄMISEKSI Kartoitustulosten vastaavuus rakennusalan nykyisiin tutkintojen perusteisiin Korjausrakentamisen osuus eri tutkintojen perusteissa Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 7.3 Korjausrakentamisen opetuksen uudistaminen ja kehittäminen Korjausrakentamisen opetusmenetelmien kehittäminen LÄHTEET HAASTATTELUT... 42

6 1 JOHDANTO Tämä raportti käsittelee korjausrakentamisen osaamisen kartoitusta. Kartoituksen kohteena ovat rakennustekniikkaan, talotekniikkaan ja kiinteistöpalveluun liittyvä korjausrakentamisen osaaminen. Ympäristöministeriö on linjannut korjausrakentamisen strategian toimeenpanoon liittyvät periaatteet Tavoitetila 2017 kuvauksessa seuraavasti: Kiinteistönomistajat ja käyttäjät osallistuvat aktiivisesti rakennusten ylläpitoa, kehittämistä ja korjaamista koskevaan päätöksentekoon. Huolto ja korjaaminen toteutetaan oikea-aikaisesti, suunnitelmallisesti ja hyödyntäen alan päteviä palveluntarjoajia. Ylläpitoa ja korjausta tukee monipuolinen valikoima keinoja. Niiden avulla käyttäjien ja omistajien tarpeet, rakennuksen ominaispiirteet sekä kestävän kehityksen periaatteet voidaan kytkeä luontevasti käytännön päätöksentekoon, ylläpitoon ja korjaamiseen. (Ympäristöministeriö 2009,12.) 1.1 Korjausrakentamisen tilanne ja tulevaisuus Valtioneuvosto on linjannut korjausrakentamiseen liittyvät keskeiset perusteet seuraavasti: A. Rakennuskannan palvelukyvyn ja laatutason säilyttäminen sekä parantaminen Ensi vuosikymmenellä voimistuvan väestörakenteen muutoksen hallinta edellyttää reagointia rakennetun ympäristön esteettömyyden ja ikääntyneiden kotona asumisen edistämiseksi. Korjaamisessa korostuvat yhä enemmän myös käyttäjien terveyteen liittyvät perusparannustarpeet, etenkin kosteus- ja homevaurioiden torjunta. (Ympäristöministeriö 2009, 35.) B. Rakennuskannan energiankulutuksen ja päästöjen vähentäminen Se edellyttää määrätietoisia toimia paitsi uudisrakentamisessa myös olemassa olevassa rakennuskannassa, jossa energiankulutuksen vähentäminen ja lämmitystavan tarkastelu ovat välttämättömiä asetettujen päästötavoitteiden saavuttamiseksi. (Ympäristöministeriö 2009, 36.) C. Korjausrakentamisen ohjausjärjestelmän kehittäminen Korjausrakentamista säädellään rakentamisen normein hyvin väljästi. Normeja tulkitaankin rakennuslupahankkeissa paikkakuntakohtaisesti eri tavoin mm. paloturvallisuuteen, esteettömyyteen ja rakennusperintöarvojen huomioimiseen liittyen. (Ympäristöministeriö 2009, 36.) D. Korjausrakentamiseen liittyvän osaamisen, tiedon ja kilpailukyvyn vahvistaminen Korjausrakentamisen osuus rakennusalan koulutuksessa sekä tutkimus- ja kehitystoiminnassa on alan merkittävyyteen nähden vähäinen. Korjaamisessa käytetyt menetelmät ovatkin uudisrakentamiseen verrattuna varsin kehittymättömät. Kiinteistöjen korjaustarpeen moninkertaistuminen ensi 1

7 vuosikymmenellä edellyttää korjausrakentamisen ammattilaisten määrän nopeaa lisäämistä. (Ympäristöministeriö 2009, 35-36). Euroopan Unioni on asettanut jäsenmaille vaatimuksia energiatehokkuuden lisäämiseksi. Keskeiset periaatteet ovat seuraavat: Energiatavoitteet ja strategiat Euroopan Unionissa on asetettu kolme keskeistä energia-asioihin ja päästöihin liittyvää tavoitetta täytettäväksi vuoteen 2020 mennessä: Kasvihuonekaasupäästöjen tason vähentäminen 20 prosenttia (vertailuvuosi 1990) 20 prosentin vähennys primäärienergian kulutukseen perusuraan verrattuna Uusiutuvan energian osuuden kasvattaminen 20 prosenttiin kokonaiskulutuksesta Nämä tavoitteet ovat EU-tason tavoitteita. Ne muodostavat eurooppalaisen energia- ja ilmastopolitiikan keskeisen kehikon 2010-luvulla. Suomessa uusiutuvan energian osuuden tulisi vuonna 2020 olla 38 prosenttia, mikä on 9,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuoden 2005 taso. Suomi pyrkii vähentämään päästökaupan ulkopuolisia päästöjä 16 % vuoteen 2020 mennessä vuoden 2005 tasosta. (Valtioneuvoston kanslia 2012, 10) Korjausrakentamisen strategiassa energiatehokkuus on yksi osa korjausrakentamisen kokonaisuutta. Strategiassa energiatehokkuuden parantamiseen liittyy muun muassa seuraavanlaisia teemoja (Ympäristöministeriö 2007, 32): Energiatehokkuuden ja kulutuksen arvioinnin ja mittauksen kehittäminen energiatodistusten käytön edistäminen rakenteiden ja talotekniikkajärjestelmien energiatehokkuuden parantaminen informaatio-ohjaus korostaen elinkaarikustannusnäkökulmia taloudelliset ohjauskeinot ja säädösohjaus. 2

8 Energiansäästöön ja päästöihin vaikuttavia toimenpiteitä korjausrakentamisessa (BUS 2013). 1. Energiansäästötoimet suunnitelmallisen korjaustoiminnan yhteydessä Sisältää mm. ikkunoiden uusimista, ilmanvaihdon talteenoton lisäämistä, seinien lisäeristämistä, yläpohjien lisäeristämistä, käyttöveden mittauksen lisäämistä, koneiden, laitteiden ja valaisimien uusimista ja ohjattavuuksien parantamista sekä vähäisessä määrin alapohjien lisäeristämistä ja ovien uusimista. (Build Up Skills 2013.) 2. Välittömästi toteutettavissa olevat muut korjaustoimenpiteet Sisältää mm. yläpohjien lisäeristämistä; ovien, ikkunoiden, alapohjien, seinien ja yläpohjien tiivistämistä, termostaattisten patteriventtiilien ja muiden säätölaitteiden asentamista ja uusimista, automaation lisäämistä, lämpimien putkien lämmöneristämistä teknisissä tiloissa sekä ilmanvaihtokanavien lämmöneristämistä kylmissä tiloissa (Build Up Skills 2013.) 3. Lämmitystapavalinnat Sisältää mm. lämmitysjärjestelmien tehokkuuden nostamista, hybridijärjestelmien asentamista, joissain tapauksessa myös uusimista tai vaihtamista. Voi sisältää myös olemassa olevan päälämmitysmuodon täydentämistä erilaisin tukimuodoin kuten lämpöpumput, aurinkokeräimet, aurinkopaneelit ja puu- ja biopolttoaineiden käytön lisääminen (Build Up Skills 2013.) 4. Säätötoimenpiteet ja mittareiden lisääminen Sisältää mm. liian korkeaan sisälämpötilaan johtavien syiden, kuten vetoisuuden poistamista, jota voidaan vähentää esimerkiksi parvekelasituksilla, säätöjen tekemistä, termostaattien korjaamista, vesijohtoverkoston paineen ja virtaaman alentamista, sekä vesimittareiden asennusta (Build Up Skills 2013.) 5. Sähkölaitteiden valinta ja käyttö Sisältää mm. energiatehokkaampien kodinkoneiden, viihdelaitteiden ja valaisimien valintaa, uusimuotoisten huomattavasti aiempaa energiatehokkaampien lattialämmityksien toteuttamista, autojen lämmitysten ohjausten kehittämistä, hybridi- ja sähköautojen lisääntymisen huomioimista, sähkösaunojen vain tarpeenmukaista lämmitystä estämällä samalla muiden tilojen ylilämpeneminen ja monia muita sähkön käyttötapoihin liittyviä asioita. (Build Up Skills 2013.) 3

9 1.2 Korjausrakentamisen opetuksen tilanne ja tulevaisuus Ammatillinen koulutus on tällä hetkellä monella tapaa murroksessa. Muutos- ja kehittämispaineita luovat mm. seuraavat tekijät: Yhteiskunnan ikärakenteen muutosnopeus tuo tullessaan epäsuhdan, jossa ikäluokat pienenevät ja samaan aikaan työvoiman eläköityminen nopeutuu. On löydettävä uusia koulutusmalleja korvaamaan poistuvaa työvoimaa ja sen myötä poistuvaa osaamista. Ammattityövoiman määrällisessä tarpeessa olevat heilahtelut ja vaihtelut edellyttävät nopeaa reagointia myös ammatillisen koulutuksen järjestelyissä. Ammatillinen tutkintorakenne on luotu koko ikäluokan koulutuksen tavoitteita varten. Tähän vaatimukseen liittyy vaikeutena se, että koko ikäluokka saavuttaisi asetetut tavoitteet riittävän tasokkaasti. Asian korjaamiseksi koulutusjärjestelmän olisi tarjottava joustavia opintopolkuja erilaisen lähtökohdan ja opiskeluvalmiuden omaaville opiskelijoille. Korjausrakentamisen oppiminen on haasteellista sen vuoksi, että korjauskohteissa työt ja vaatimukset vaihtelevat jatkuvasti. Jokaisessa työtilanteessa työntekijältä edellytetään kykyä soveltaa asioita sekä ratkaista korjausprosessiin liittyviä ongelmia. Korjausrakentamisessa toimitaan jatkuvasti moniammatillisissa ja monikulttuurisissa työryhmissä ja ollaan asiakaspalvelutilanteissa. Tällaisten valmiuksien luominen ammatillisessa koulutuksessa edellyttää koulutukselta aiempaa tehokkaampia ja monipuolisimpia työskentelytapoja. Tieto- ja viestintäteknologia kehittyvät jatkuvasti, ja näitä tegnologioita sovelletaan kaikissa työtehtävissä yhä enemmän. Korjausrakentamisen opiskelussa tulisi jatkossa monipuolisesti hyödyntää tieto- ja viestintäteknologiaa. Ammatillisen koulutuksen tavoitteet edellyttävät, että koulutuksen on vastattava yhteiskunnan ja työelämän vaatimuksia. Nämä vaatimukset toteutuvat vain siten, että tutkintojen tavoitteet ja sisällöt sekä koulutuksen organisointi tehdään kiinteässä yhteistyössä yritysten ja työelämän kanssa. 4

10 2 KORJAUSRAKENTAMISEN OSAAMISEN KARTOITUKSEN TAUSTAT JA LÄHTÖKOHDAT Opetushallituksen toimeksiantona HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu käynnisti Korjausrakentamisen osaamisen kartoitusprojektin (KROK) tammikuussa Projektin toteuttivat Keijo Hakala ja Erkki Ahonen. Opetushallituksen toimeksianto Opetushallituksen kirje määrittelee tehtävän seuraavasti: HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu laatii Opetushallituksen toimeksiantona laadullisen ennakoinnin selvityksen aiheesta Korjausrakentamisen osaamisvaatimukset ammatillisessa peruskoulutuksessa Kartoitus perustutkinnon kehittämiseen, liitteenä olevan suunnitelman mukaisesti. Ohjausryhmä Osaamisen kartoitusprojektin ohjausryhmään kuuluvat Juha-Pekka Maijala (Ympäristöministeriö), Juha Mäntynen (Rakennusteollisuus RT ry) ja Arto Pekkala (Opetushallitus). KROK- osaamisen kartoitusprojektin tavoite ja rajaukset KROK- projektin tavoitteena on selvittää millaista osaamista tarvitaan lähitulevaisuuden korjausrakentamisen eri tehtävissä. Osaamista tarkastellaan rakennustekniikan, talotekniikan ja kiinteistöpalvelualan tehtävissä. Osaamisen kartoituksen tarkoituksena on antaa tietoa korjausrakentamisen opetuksen kehittämiseksi. Kartoituksesta on rajattu esteettömyystarkastelut, koska tämä selvitystyö kohdistuu rakennustoiminnan työtehtävien osaamisen ja niihin liittyvien tietoperustojen kartoittamiseen. Esteetön rakennustyö toteutuu ennalta määriteltyjen suunnitelmien ja asiakirjojen perusteella. Pintakäsittelyn osaaminen tarkastelut jätetään tähän kartoitukseen tekemättä, koska osaamisen selvitystä tehdään ammattitukintoihin ja erikoisammattitutkintoihin Helsingin Maalariammattikoulussa. (KROK) projektin toteutus Projektin toteutettiin siten, että kartoitettiin erilaisista lähteistä sitä, kuinka korjausrakentamisen osaamista määritellään. Keskustelujen ja pohdintojen perusteella suunniteltiin eteneminen alla kuvatulla tavalla: Tutkittiin mitä selvityksiä korjausrakentamisesta ja siihen liittyvästä osaamisesta on jo olemassa. Lähde- ja viiteluetteloon merkitty keskeisimmät asiakirjat joita on käytetty tässä alkutarkastelussa. Arvioitiin kuinka voimassa olevissa tutkintojen perusteissa on määritelty korjausrakentamiseen liittyvät tavoitteet ja sisällöt. 5

11 Pohdittiin asiantuntijoiden kanssa käydyn keskustelun perusteella kuinka osaaminen olisi järkevintä määritellä ja kuvata. Osallistuimme mm. Build Up Skills Finland hankkeen Roadmap tilaisuuteen Tilaisuudessa esiteltiin energiatehokkaaseen rakentamiseen liittyvää osaamista. Kehitimme käyttöömme analysointitaulukon, johon analysoimme eri tehtävissä tarvittavan osaamisen. Katso raportin tulostusosa. Haastattelimme HAMK, rakennusalan yliopettaja Tapio Korkeamäkeä , rakennusfysiikan osaamisen määrittelemiseksi. Testasimme osaamista eri asiantuntijoiden kanssa. Keskeisin tarkistus toteutettiin Amiedun korjausrakentamisen yrityksille järjestämässä Työpaikkaohjaajien koulutustilaisuudessa Tilaisuuteen osallistui myös Amiedun korjausrakentamisen asiantuntijaopettajia. Tilaisuudessa oli mukana seuraavien yritysten edustajia: Consti Talotekniikka Oy / Jesse Jokinen, Robert Rakennus Oy /Matti Kuokkanen ja Vesa Rantala, sekä Tuloilma.com Helsinki Oy/Pasi Virinsalo. Lausuntonsa analyysistä ovat antaneet hankkeen ohajusryhmä (Maijala, Mäntynen ja Pekkala), LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI- TU ry (Juha-Ville Mäkinen) ja Kiinteistöpalvelut ry (Tiia Brax) Anu Laurila Museovirastosta kokosi suojeltavien rakennuskohteiden osaamisen määrittelyn keskeisiä sisältöjä

12 3 KOROK-PROJEKTIN YHTEENVETO Korjausrakentamisen opetuksen kehittämisprojekti (KOROK) on ollut vaikuttamassa tässä esitetyn Korjausrakentamisen osaamisen kartoituksen tekemiseen. KOROK projektissa nousi esille tarve selvittää tarkemmin millaista osaamista nyt ja tulevaisuudessa korjausrakentamisessa tarvitaan. Hämeen ammattikorkeakoulun Teknologiaosaamisen KT-keskus toteutti vuosina rakennusalan opettajille tarkoitetun Korjausrakentamisen opetuksen kehittäminen täydennyskoulutusprojektin. Projektin laajuus oli 15 opintopistettä, projektiin osallistui kaikkiaan 40 opettajaa. Koulutus kuului Opetushallituksen opetushenkilöstön täydennyskoulutushankkeisiin. Koulutukseen osallistui kaikkiaan 40 rakennusalan ammatillisen peruskoulutuksen opettajaa eri puolilta maata. KOROK projekti rakentui seuraavista osista: 1. Korjausrakentamisen perusteet Tämä osa muodostui pääosin asiantuntijaluennoista ja alustuksista. Luennoitsijoina olivat pääosin korjausrakentamiseen erikoistuneiden yritysten ja yhteisöjen asiantuntijat. Lähiopiskelupäiviä oli yhteensä 2 x 6 päivää, (96 h). Lähipäivinä käsiteltiin korjausrakentamiseen liittyviä keskeisiä perusteita ja esimerkkiratkaisuja. Päätösseminaarissa arvioitiin em. koulutusesimerkkejä ja parhaita käytäntöjä 2. Korjausrakentamisen hyvät käytännöt Tässä osassa esiteltiin ja analysoitiin korjausrakentamisessa toteutettuja hyviä ratkaisumalleja sekä työmaakäytäntöjä. 3. Korjausrakentamisen opetukseen kehittämiseen liittyvät tekijät Tässä osassa osallistujat suunnittelivat joko yhdessä tai pienryhmissä omaan oppilaitokseensa soveltuvan korjausrakentamisen opetus- ja opiskeluprosessin. KOULUTUKSEN TAVOITE: Koulutuksen tavoitteena on kehittää ammatillisissa oppilaitoksissa nykyaikaiseen korjausrakentamiseen liittyvää opetusta. Koulutuksen aikana käsitellään korjausrakentamiseen liittyen rakennusten rakenteita mm. perustukset, runkorakenteet, kantavat kattorakenteet, vesikattorakenteet, julkisivurakenteet, sisätilat, pesutilat. Talotekniikan osalta käsitellään linjasaneerauksia, kosteiden tilojen saneerauksia sekä kalusteasennuksia. Projektin tavoitteena on myös kehittää oppilaitoksissa korjausrakentamiseen liittyviä nykyaikaisia oppimisympäristöjä, joissa sovelletaan verkostoyhteistyötä.. 7

13 Arvioita KOROK projektista Oppilaitosten ja opettajien kiinnostus korjausrakentamista kohtaan Korjausrakentamisen ajankohtaisuudesta ja merkityksestä huolimatta näyttää siltä, että kaikissa oppilaitoksissa ei ole vielä valmiutta tarttua tähän aihealueeseen ja sen opetuksen kehittämiseen. Projektin alkuvaiheessa käytettiin jopa sellaisia puheenvuoroja, että korjausrakentamisessa ei ole merkittävää eroa uudisrakentamiseen verrattuna. Tosin projektin aikana tällaiset käsitykset muuttuivat ja projektissa suunniteltiin lukuisa määrä erilaisia korjausrakentamisen opetuksen toteutusmalleja. Seuraavassa on koottu keskeisimpiä KOROK projektissa esille tulleita korjausrakentamiseen ja korjausrakentamisen opetukseen liittyviä haasteita. A. Korjausrakentamisen suorittamiseen liittyvät ammatilliset asiat 1. Rakennusfysiikkaan liittyvät tekijät ja niiden huomioon ottaminen. Tässä asiassa opetuksessa on huomattavia puutteita, erityisesti vanhojen rakenteiden korjaamisen osalta sekä erilaisten rakenneratkaisujen toimiminen fysikaalisesti luotettavalla tavalla. Oppilaitoksissa tulisi myös harjoitella erilaisten rakenteiden fysikaalisten ominaisuuksien mittaamista. Oppilaitosten pitäisi panostaa hyvien oppimisympäristöjen ja oppimateriaalien kehittämiseen rakennusfysiikan opiskelussa. Tutkintojen rakenteista puuttuu lähes kokonaan tämän alueen tavoitteet ja sisällöt. 2. Energiatehokkaan rakentamisen määräykset ja ohjeistukset edellyttävät oppilaitoksissa tämän aihealueen opetuksen kehittämiseen. Energiatehokas rakentaminen edellyttää rakennustyöltä paneutumista huolellisuuteen ja tarkkuuteen. Rakenteiden on oltava suunnitelmien mukaisia, tiiviitä ja rakenteet on säilyttävä kuivina työn aikana. Näyttää myös siltä, että oppilaitoksissa ei ole vielä panostettu uusien ja energiaa säästävien lämmitystapojen opetukseen. Tutkintojen rakenteista puuttuu lähes kokonaan tämän alueen tavoitteet ja sisällöt. 3. Rakennusten kosteuden hallinta liittyy läheisesti rakennusfysiikan soveltamiseen korjausrakentamisessa. Näyttää siltä, että oikeaoppiseen kosteuden hallintaan liittyy sekä ammattiteknisiä asioita ja ongelmia sekä tekijän työasenteisiin liittyviä tekijöitä. Oppilaitoksissa tulisikin järjestää tehokoulutusta rakennusten kosteuden hallinta liittyvissä asioissa. Tämä teema tulee liittää osaksi rakennusfysiikan käsittelyä. 4. Terveysvaikutukset työntekijöihin ja käyttäjiin ovat keskeinen ja ajankohtainen osa myös korjausrakentamista. Kaikissa korjausrakentamisen vaiheissa on arvioitava mitä terveysriskejä sisältyy varsinaiseen korjaustyöhön sekä tulevien tilojen käyttäjien terveyteen. Erityisesti purkutyö tulee tehdä huolellisesti ohjeita noudattaen. Rakennusmateriaalien valinnassa ja käytössä muodostuu myös helposti terveysriskejä, jos toimitaan 8

14 huolimattomasti. Tämäkin asia edellyttää oppilaitoksissa opetuksen tehostamista. 5. Rakennusmateriaalien valinta ja käyttö on koulutuksessa erittäin keskeinen asia johtuen siitä, että aivan hiljattain on tullut voimaan rakennusmateriaaleja koskevat uudet CE merkinnät. Tämäkin edellyttää oppilaitoksissa materiaalitekniikkaan liittyvän opetuksen uudistamista ja kehittämistä. Myös materiaalien oikeaan ja turvalliseen käyttöön tulisi opetuksessa panostaa. 6. Oikea työprosessin ja työkalujen hallinta korjausrakentamisessa edellyttää hyvää asioiden teoreettista hallintaa, suunnitelmien ja piirustusten lukutaitoa. Varsinaiset työprosessit sisältävät jatkuvaa tilanteiden arviointia ja esiintyvien ongelmien ratkaisutaitoa. Näiden taitojen opiskelu ja harjoittelu on välttämätöntä korjausrakentamisen opiskelussa. 7. Työturvallisuuden hallinta korjausrakentamisessa on välttämätöntä, koska usein työskennellään poikkeuksellisissa olosuhteissa, joissa turvallisuuteen pitää kiinnittää erityistä huomiota. Usein työskennellään tilanteissa, jossa on mukana tilojen varsinaiset käyttäjät. Myös heidän turvallisuutensa on oltava kunnossa. B. Korjausrakentamisen suorittamiseen liittyvät yleiset asiat 1. Vuorovaikutus, yhteistyö ja palveluosaaminen ovat välttämättömiä taitoja korjausrakentamisessa. Korjaustyö tapahtuu usein usean ammattiryhmän yhteistyönä jolloin kyettävä esittämään asiansa sekä neuvottelemaan toisten osapuolien kanssa. Korjausrakentajat toimivat palvelutilanteissa sekä ulkoisiin että sisäisiin asiakkaisiin. 2. Yrittäjyysosaaminen ja oma-aloitteisuus liittyvät monella tapaa korjausrakentamiseen. Rakennusalalla syntyy uusia yrityksiä siten, että ammattimies perustaa erityisosaamiseensa liittyen palveluyrityksen. Korjausrakentamisessa työt urakoidaan itsenäisille työryhmille niin, että työstä muodostuu yrittäjämäinen toiminta. Muutoinkin korjausrakentamisessa työntekijältä edellytetään itsenäisyyttä ja oma-aloitteisuutta. 3. Viestintä- ja tietotekninen osaaminen liittyy nykyaikaiseen rakentamiseen. Viestintätaito on osittain vuorovaikutustaitoa. Rakentamisen suunnitelmia, ohjeita ja piirustuksia tallennetaan ja käytetään enenevässä määrin tietotekniikan avulla. Myös työntekijät viestivät asioita keskenään, työnantajan, asiakkaiden ja muiden toimijoiden kesken. Yritykset ovat siirtäneet osan tiedotuksistaan sosiaaliseen mediaan. Näiden syiden vuoksi on myös oppilaitoksien opetuksessa panostettava tämän alueen kehittämiseen. 4. Monikulttuurisessa työyhteisössä toimintaosaaminen liittyy siihen, että ulkomaisen työvoiman osuus lisääntyy jatkuvasti myös korjausrakentamisessa. Rakennuskohteissa voi parhaimmillaan työskennellä lähes kymmenestä eri maasta ja kulttuurista kotoisin olevia työntekijöitä. Sa- 9

15 malla työmaalla voidaan käyttää useita eri kieliä. Oppilaitoksissa tulisi perehtyä ja harjoitella toimimista tällaisissa tilanteissa. 5. Oman työn suunnittelu osaaminen ja ongelmien ratkaisuosaaminen on keskeinen osaamisalue korjausrakentamisessa. Korjaaminen on lähes jatkuvasti uusien ja muuttuvien tilanteiden mukaista toimintaa. Tämä edellyttää työntekijältä kykyä arvioida tilanteita sekä suunnitella työt tämän perusteella. 6. Oman työn arvostaminen ja arviointiosaaminen liittyy keskeisesti hyvän ammattitaidon kehittymiseen. Hyvä ammatillinen itsetunto kehittyy vain silloin, jos arvosta omaa työtään. Tällaisen kehityksen ja oikean ammattiylpeyden kehittäminen pitää alkaa jo ammatillisessa koulutuksessa. 7. Oman ammattitaidon kehittäminen on välttämätön osa hyvää ammattitaitoa. Kehittäminen voi tarkoittaa joko syventävää perehtymistä jollekin osa-alueelle tai olemassa olevan osaamisen laajentamista rinnakkaisille osa-alueille. 10

16 4 KORJAUSRAKENTAMISEN OSAAMISEN KARTOITUS. Korjausrakentamisen peruskäsitteitä Varsinaisen osaamisen kartoituksen lisäksi määriteltiin korjausrakentamisen liittyvät keskeiset käsitteet ja kriteerit. Nämä määritelmät on kuvattu määritelmätaulukoissa seuraavasti: Teoreettisesta näkökulmasta Tämä määrittelyosa liittyy lähinnä fysikaalisiin ja muihin tutkimuksellisiin perusteisiin. Käytännön näkökulmasta Tämä määrittelyosa kuvaa sitä kuinka ko. kriteeri vaikuttaa käytännön työtehtäviin ja kuinka ko. ominaisuus esiintyy varsinaisessa rakentamisessa. Hyvien käytäntöjen esimerkkejä Tässä määrittelyosassa kuvataan kuinko ko. kriteerin vaatimukset voidaan toteuttaa laadukkaasti käytännössä. 11

17 RAKENNUSFYSIIKAN OSAAMINEN KORJAUSRAKENTAMISESSA (Tapio Korkeamäen haastattelu ) TEOREETTINEN NÄKÖKULMA Korjausrakentamisessa rakenteiden rakennusfysikaalisen toiminnan ymmärtäminen on korjausrakennusprojektien laadukkaan lopputuloksen aikaan saamisen edellytys. Näitä ovat mm: rakennusten kantavien runkorakenteiden erilaisiin järjestelmiin liittyvät toimintaperiaatteet ja runkorakenteiden kautta kuormien siirtyminen perustusrakenteille. Perustusrakenteiden ympärillä veden- ja kosteuden hallinta, jotta rakenteisiin ei kulkeudu kosteutta kapillaarisesti tai mahdollistu kosteuden tiivistymistä kylmäsiltoihin. Ulkopuolisten rakenteiden käyttäytyminen eri ilmastoolosuhteissa ja em. muutoksista johtuvat lämpö- ja suhteelliset kosteusvaihtelut rakenteissa. Ymmärretään ulkovaipan sisäpuolisten rakenteiden lämmöneristämisen, ilmatiiveyden, kosteuden ja vedenpitävyyden tärkeys, ja em. yhteys palo- ja ilmaääneneristävyyteen. Ymmärretään värähtelyn vaikutukset rakenteille ja äänen siirtymismekanismit. Ymmärretään ilmanvaihdon merkitys sisäilman laatuun ja käyttäjien terveyteen. Tiedostetaan, että jäähdytetyt käyttötilat vaativat erikseen kosteuden keräämisen tarpeen määrittelyn ja suunnittelun. KÄYTÄNNÖN NÄKÖKULMA Korjausrakennuskohteen rakenteisiin tehtävät kartoitukset tehdään vallitsevia olosuhteita muuttamatta. Kartoittajat ja korjaussuunnittelijat tekevät yhteistyötä, jotta korjaustöiden laajuus on riittävällä tarkkuudella tiedossa ja tulevat kattavasti huomioitua suunnitteluvaiheessa. Tarvittaessa suunnittelua tehdään kohteessa. Korjausrakentamisen suojaus-, osastointi-, purkamis- ja tarvittavat tuentasuunnitelmat tutkitaan työnjohtajien ja työtä suorittavien henkilöiden kanssa. Sovitaan dokumentointimenettely purkutöiden edistymisestä ja toimenpiteet em. töissä ilmentyvistä poikkeavista tilanteista. Noudatetaan korjauskohteeseen laadittuja suunnitelmia, aikatauluja ja käytetään suunnitelmissa esitettyjä hyväksyttyjä materiaaleja ja järjestelmiä. HYVIEN KÄY- TÄNTÖJEN ESI- MERKKEJÄ Varmistetaan eri vaiheissa käyttäjille tiedottaminen ja saatetaan tiedoksi eri toimenpiteiden vaikutukset käyttäjien asumiseen työtoiminnan aikana. Kartoitusvaiheen suorittajat dokumentoivat mittaus- ja kartoitustoimenpiteet siinä laajuudessa, että tiedot ja tulokset ovat hyödynnettävissä ja kohdennettavissa rakennusosittain korjaussuunnitelmiin. Tutkimuksia ja kartoituksia toteuttavat henkilöt tekevät yhteistyötä suunnittelijoihin kanssa, erityisesti poikkeustilanteissa. Suunnittelijat, työnjohtajat ja työntekijät varmistavat suunnitelmien toteutuksen ja toteutusmenetelmät, tarkastavat talvirakentamisen suunnitelmista sääsuojausjärjestelmät ja niiden laajuuden sekä erityistä suojaamista edellytettyjen rakennusmateriaalien siirrot, suojauksen ja varastoinnin. Käytetään eri rakennusosissa suunnitelmissa määriteltyjä hyväksyttyjä materiaaleja, toteutetaan rakennustyöt niin, että rakennus toimii rakennusfysikaalisesti suunnitellulla tavalla. Kiinnitetään erityistä huomiota ulkoseinärakenteisiin tehtäviin läpivienteihin, jotta vältytään lämpövuodoilta ja kosteuden tiivistymiseltä rakenteisiin. Huoneistojen väliset reiät ja läpiviennit on tiivistettävä huomioiden ilmaäänen eristys- ja palo-osastoinnit, Taloteknisten kuilujen palokatkot on toteutettava suunnitelmia noudattaen hyväksytyillä materiaaleilla. 12

18 ENERGIATEHOKKAAN RAKENTAMISEN MÄÄRITTELYÄ TEOREETTINEN NÄKÖKULMA KÄYTÄNNÖN NÄKÖKULMA Energiatehokas talo kuluttaa vähintään puolet vähemmän energiaa kuin rakentamismääräysten minimivaatimukset täyttävä talo. Ympäristökuormitus pienenee samassa suhteessa. Energiatehokkaassa talossa on hyvä sisäilman laatu ja kosteusteknisesti toimivat rakenteet. Näistä tekijöistä ei saa tinkiä energiatehokkuuteen pyrittäessä. Energiatehokas talo on ammattilaisten suunnittelema. Itse talo, sen rakenteet ja talotekniikka on suunniteltu toimivaksi kokonaisuudeksi. (Motiva 2011.) Energiatehokkaaseen rakentamiseen kuuluvat seuraavat pääkäsitteet: Matalaenergiatalo, jonka lämmitysenergiantarve on puolet verrattuna sellaiseen taloon, joka täyttää voimassa olevien rakentamismääräysten vaatimukset. (Motiva 2011.) Passiivienergiatalo, joka ei yleisen määritelmän mukaan tarvitse lainkaan lämmitys- eikä jäähdytysenergiaa. (Motiva 2011.) Nollaenergiatalo, joka tuottaa uusiutuvaa energiaa vähintään saman verran kuin se kuluttaa uusiutumatonta energiaa. (Motiva 2011.) HYVIEN KÄY- TÄNTÖJEN ESI- MERKKEJÄ Korjaustoimenpiteet on valittava siten, että rakenteiden oikea lämpö-, ääni- ja kosteustekninen toimivuus sekä palotekninen eristäminen varmistetaan (Mölsä 2013, Rakennuslehti ) Eristetään talo selvästi määräyksiä paremmin. Kiinnitetään huomiota yläpohjan, seinien ja alapohjan lämmöneristävyyteen. Rakentamisvaiheessa lisäeristyksen kustannus on aina pienempi kuin myöhemmin lisääminen. (Motiva 2011.) Hankitaan rakennukseen energiatehokkaat ikkunat. Ikkunat ovat rakennuksen lämmöneristyksen kanalta heikoin osa. (Motiva 2011.) Tehdään talosta ilmatiivis ja huolehditaan riittävästä ilmanvaihdosta. Hyvässä talossa ilma ei vaihdu rakenteiden läpi, vaan se tehdään hallitusti koneellisella tulo- ja poistoilmanvaihdolla. (Motiva 2011.) Jos rakennuksessa on painovoimainen ilmanvaihto, sen toimivuus on tarkastettava ja tarvittaessa sitä voidaan täydentää koneellisesti. Hankitaan hyvällä lämmön talteenotolla varustettu ilmanvaihtolaite. Lämmön talteenottolaite (LTO) ottaa talosta poistettavasta lämpimästä ilmasta lämpöä talteen ja lämmittää sisälle tuotavaa raitista ulkoilmaa. (Motiva 2011.) Lisäeristämisen vuoksi rakenteista tulee entistä riskialttiimpia kosteudelle, sillä lisäeristeet vähentävät sisältä tulevan lämmön kuivattavaa vaikutusta rakenteiden ulko-osissa. (Mölsä 2013, Rakennuslehti ) Rakennuksen ylä- ja alapohja pitää tuulettaa.. (Motiva 2011.) 13

19 HOME RAKENTEISSA, MÄÄRITTELYÄ TEOREETTINEN NÄKÖKULMA Sosiaali- ja terveysministeriön sisäilmaohje mainitsee nimeltä neljä terveydelle haitallista kosteusvaurioon viittaavaa mikrobisukua eli indikaattorimikrobia: Phialophora, Aspergillus versicolor, Stacybotrys chartarum (eli S. atra) ja aktinobakteerit eli sädesienet (esim.streptomyces). (Ympäristöministeriö 2011.) Koska bakteereita ja sieni-itiöitä on aina maaperässä, niitä on luonnostaan monissa rakennusmateriaaleissa, hiekassa, betonissa, tasoitteissa jne. Sienet ovat kasvuolosuhteiltaan hyvin vaatimattomia. Niiden kasvua rajoittavat lähinnä lämpötila, ravinto ja kosteus, joista tärkein on kosteus. (Ympäristöministeriö 2011.) KÄYTÄNNÖN NÄKÖKULMA Kasvuedellytyksistä kosteus on ainoa, joka sieneltä voidaan rakennuksessa evätä. Homeen kasvualustaksi kelpaa lasia ja metalleja lukuun ottamatta melkein mikä tahansa materiaali: betoni, tasoitteet, laasti, lastulevy, kipsilevy, muovi, lattiapäällysteet, tapetti jne. (Ympäristöministeriö 2011.) Bakteerien ja sienien itiöt kestävät äärimmäisen epäedullisiakin olosuhteita, kuivuutta, pakkasta ja lämpöä erittäin pitkiä aikoja. Kun olosuhteet muuttuvat suotuisammiksi, home alkavat jälleen lisääntyä. Pelkkä homehtuneen materiaalin kuivattaminen ei siis ratkaise ongelmaa. (Ympäristöministeriö 2011.) HYVIEN KÄY- TÄNTÖJEN ESI- MERKKEJÄ Homeet tarvitsevat kosteutta ja ravintoa kasvaakseen. Silloin kun pidämme paikat kuivina, home ei voi kasvaa. Toisaalta ilman suhteellinen kosteus voi saada homeet kasvamaan esimerkiksi rakennuseristeen sisällä vaikka emme näe siellä vapaata vettä. (Halsas 2010.) Silloin kun värjäytymä on materiaalin pinnalla, kasvusto on pölymäinen tai pistemäinen, on syytä epäillä hometta. Asunnon sisäpuolisia kosteuden lähteet johtuvat usein asumisesta. Kosteuden kondensoituminen asunnon sisäpinnoille on usein merkkinä liian suuresta sisäilman kosteudesta. (Halsas 2010.) Lisäeristämisen vuoksi rakenteista tulee entistä riskialttiimpia kosteudelle, sillä lisäeristeet vähentävät sisältä tulevan lämmön kuivattavaa vaikutusta rakenteiden ulko-osissa. (Mölsä 2013, Rakennuslehti ) Kosteuden kuivumissuunta on otettava huomioon sijoitettaessa rakenteisiin kosteutta huonosti läpäiseviä aineskerroksia, kuten höyrynsulkuja. Eristeiden paksuntaminen heikentää vaipan kosteusteknistä toimintaa samalla kun ilmastonmuutos lisää kosteusrasitusta. (Mölsä 2013, Rakennuslehti ) 14

20 VESIERISTÄMISEN JA KOSTEUDEN MÄÄRITTELYÄ TEOREETTINEN NÄKÖKULMA KÄYTÄNNÖN NÄKÖKULMA HYVIEN KÄY- TÄNTÖJEN ESI- MERKKEJÄ Vesi (kosteus) voi esiintyä kolmessa olomuodossa kiinteänä (jäänä), nestemäisenä (vetenä) ja kaasumaisena (vesihöyrynä). Kondenssin syntymisen ehtona on, että tiivistymiskohdan lämpötila on alhaisempi kuin ohi virtaavan ilman kastepistelämpötila. Vesihöyryä kuljettavana voimana voi olla ilmavirtaus tai osapaineiden ero. Kastepisteellä tarkoitetaan rakenteen sisällä olevaa kohtaa, jossa vesihöyry tiivistyy vedeksi. (Korkeamäki n.d.) Ulkoilman kosteutta mitataan suhteellisena kosteutena (RH-arvolla) ja ilman kosteuspitoisuutena (g/m3). Talvella ilma on kuivaa (vesihöyryä g/m3) vaikka ilman RH on erittäin korkea (80 90 %). Kesällä ilma on selvästi kosteampaa (vesihöyryä 8-11 g/m3) mutta ilman RH on alhaisempi (65 80 %). Sisäilman kosteus muodostuu ulkoilman kosteudesta ja sisäilman kosteuslisästä. Kosteuslisä on riippuvainen kosteuden tuotosta ja ilmanvaihdosta sekä tutkittavan tilan tilavuudesta. Kosteus voi siirtyä diffuusion, konvektion, kapillaarisen virtauksen, painovoimaisen veden liikkeen ja tuulenpaineen vaikutuksesta. (Korkeamäki n.d.) Toimiva rakenne on niin suunniteltu, että sen höyrynvastus vähenee ulospäin mennessä, on rakenteella aina mahdollisuus kuivaa ulospäin. Vesieristyksen tulee olla saumoineen, läpivientien tiivistyksineen ja epäjatkuvuuskohtineen täysin vesitiivis. Rakenteet ja LVI-järjestelmät on tehtävä siten, ettei vesihöyry tai vesi pääse haitallisesti tunkeutumaan rakenteisiin. Pinnaltaan kastuvien rakenteiden on kestettävä veden vaikutus. Haitallisen valuvan veden pääsy rakenteisiin on estettävä. (Korkeamäki n.d.) Mahdollisen vesivahingon ja sen aikaiseen havaitsemisen (putkivuoto tms) tulee varautua niin, että rakenteilla ohjataan vuoto näkyville ja estetään sen huomaamaton ja haitallinen tunkeutuminen rakenteisiin. Laitteiden, joihin liittyy vesivahingon riski, tulee olla helposti tarkastettavissa ja korjattavissa. Kosteita tai kastuneita rakennusaineita ei tule käyttää tai niiden on annettava kuivua hyvin, ennen kuin ne peitetään huonommin kosteutta läpäisevillä aineilla. (Kylpyhuone.com n.d.) Vedelle alttiina oleviin rakenteisiin on käytettävä tähän tarkoitukseen tarkoitettuja ja tarvittaessa kulutusta kestäviä rakennustarvikkeita ja pintamateriaaleja. Märkätilojen rakenteet ja vedenpoisto on suunniteltava siten, ettei vettä pääse valumaan tai siirtymään ympäröiviin rakenteisiin tai huonetiloihin. (Kylpyhuone.com n.d.) Lisäeristämisen vuoksi rakenteista tulee entistä riskialttiimpia kosteudelle, sillä lisäeristeet vähentävät sisältä tulevan lämmön kuivattavaa vaikutusta rakenteiden ulko-osissa. (Mölsä 2013, Rakennuslehti ) Kosteuden kuivumissuunta on otettava huomioon sijoitettaessa rakenteisiin kosteutta huonosti läpäiseviä aineskerroksia, kuten höyrynsulkuja. Eristeiden paksuntaminen heikentää vaipan kosteusteknistä toimintaa samalla kun ilmastonmuutos lisää kosteusrasitusta. (Mölsä 2013, Rakennuslehti ) 15

KOSTEUS. Visamäentie 35 B 13100 HML

KOSTEUS. Visamäentie 35 B 13100 HML 3 KOSTEUS Tapio Korkeamäki Visamäentie 35 B 13100 HML tapio.korkeamaki@hamk.fi RAKENNUSFYSIIKAN PERUSTEET KOSTEUS LÄMPÖ KOSTEUS Kostea ilma on kahden kaasun seos -kuivan ilman ja vesihöyryn Kuiva ilma

Lisätiedot

Julkisivukorjaamisen tarve jatkuu - mistä työkalut vastata haasteeseen?

Julkisivukorjaamisen tarve jatkuu - mistä työkalut vastata haasteeseen? Toimitusjohtaja, tekniikan tohtori Suomen Betoniyhdistys ry JULKISIVU 2011 Messukeskus 12.11.2011 Julkisivukorjaamisen tarve jatkuu - mistä työkalut vastata haasteeseen? 1(17) Esityksen teemat Asiantuntijoiden

Lisätiedot

Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa. Energiaremontti

Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa. Energiaremontti Toteutettavissa olevat energiansäästömahdollisuudet Tampereen asuinrakennuksissa 1 Energiaremontti Miten päästään 20 % energiansäästöön vuoteen 2020 mennessä Tampereen asuinrakennuskannassa Energiaeksperttikoulutus

Lisätiedot

RAKENNUSVALVONTA. Krista Niemi 27.2.2013

RAKENNUSVALVONTA. Krista Niemi 27.2.2013 Krista Niemi 27.2.2013 Kosteudenhallinnalla tarkoitetaan niitä toimenpiteitä, joilla pyritään estämään haitallisen kosteuden kertyminen rakennukseen Kosteudenhallinnan tavoitteena on Estää kosteusvaurioiden

Lisätiedot

Taloyhtiön energiansäästö

Taloyhtiön energiansäästö Taloyhtiön energiansäästö Hallitusforum 19.03.2011 Messukeskus, Helsinki Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Suomen Kiinteistöliitto ry Mitä rakennusten energiatehokkuus on Energiatehokkuus paranee, kun Pienemmällä

Lisätiedot

Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla

Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla Oikein varustautunut pysyy lämpimänä vähemmällä energialla Energiatehokkuuteen liittyvät seikat sisältyvät moneen rakentamismääräyskokoelman osaan. A YLEINEN OSA A1 Rakentamisen valvonta ja tekninen tarkastus

Lisätiedot

AA (ERITTÄIN VAATIVA) C (VÄHÄINEN) B (TAVANOMAINEN) A (VAATIVA) AA A B C 1

AA (ERITTÄIN VAATIVA) C (VÄHÄINEN) B (TAVANOMAINEN) A (VAATIVA) AA A B C 1 Korjausrakentamisen energiaselvityslomake, toimenpide- tai rakennuslupaa varten koskevat asiakirjat, perustuu asetukseen YM 4/13 (TIEDOT TÄYTETÄÄN TYHÄÄN KENTTÄÄN) RAKENNUTTAJA RAKENNUSPAIKAN OSOITE KIINTEISTÖTUNNUS

Lisätiedot

Energiatehokkuus peruskorjauksessa ja kiinteistöjen ylläpidossa Osaamisen kehittäminen

Energiatehokkuus peruskorjauksessa ja kiinteistöjen ylläpidossa Osaamisen kehittäminen Energiatehokkuus peruskorjauksessa ja kiinteistöjen ylläpidossa Osaamisen kehittäminen Liite ERA17 seurantaryhmän opetus- ja kulttuuriministeriölle osoittamaan kirjeeseen 9.6.2011 Energiatehokkuus peruskorjauksessa

Lisätiedot

Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT

Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste. Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT Mecoren casetapaukset: Päiväkoti Saana Vartiokylän yläaste Kestävän korjausrakentamisen tutkimusseminaari 20.4.2012 Riikka Holopainen, VTT 2 Case-tapaus: Päiväkoti Saana Lpk Saana, rakennusvuosi 1963,

Lisätiedot

Julkisivun energiakorjaus. JSY Kevätkokous 8.5.2012 Stina Linne

Julkisivun energiakorjaus. JSY Kevätkokous 8.5.2012 Stina Linne Julkisivun energiakorjaus JSY Kevätkokous 8.5.2012 Stina Linne Esityksen sisältö Korjausrakentamisen osuus energiansäästötalkoissa Rakennusten lämpöenergian kulutus Julkisivun energiakorjaukset Korjausten

Lisätiedot

Energiatehokkuuden hallinta rakennustyömaalla. Build up Skills Workshop 24.5.2012 Tampere Minna Kuusela TTS

Energiatehokkuuden hallinta rakennustyömaalla. Build up Skills Workshop 24.5.2012 Tampere Minna Kuusela TTS Energiatehokkuuden hallinta rakennustyömaalla Build up Skills Workshop 24.5.2012 Tampere Minna Kuusela TTS Build up Skills- kysely: Energiatehokuuden hallinta rakennustyömaalla Mikä on rakennustyömailla

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

14.4.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy

14.4.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy 14.4.2014 Ranen esitys Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy Energiatehokas korjausrakentaminen Tavoitteena pienentää olemassa olevien rakennusten energiankulutusta Energiatehokkuusvaatimuksilla on vaikutusta

Lisätiedot

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa?

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Tutkimus: Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Stina Linne Tekn. yo betoni visioi -seminaari

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS OSANA ASUMISTA JA RAKENTAMISTA. Energiatehokkuusvaatimukset uudisrakentamisen lupamenettelyssä

ENERGIATEHOKKUUS OSANA ASUMISTA JA RAKENTAMISTA. Energiatehokkuusvaatimukset uudisrakentamisen lupamenettelyssä ENERGIATEHOKKUUS OSANA ASUMISTA JA RAKENTAMISTA Energiatehokkuusvaatimukset uudisrakentamisen lupamenettelyssä Jari Raukko www.kerava.fi 1 15.4.2011 2 Uudisrakentamisen energiatehokkuuden perusvaatimustaso

Lisätiedot

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa?

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? Tutkimus: Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Stina Linne Tekn. yo Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa? betoni visioi -seminaari

Lisätiedot

TURVALLISUUSASIAKIRJA

TURVALLISUUSASIAKIRJA Tilaaja: Loimaan Kaupunki Rakennuttamispalvelut 32440 ALASTARO Laatija: Janne Ilmalahti Rakennuttamisinsinööri Hanke: HIRVIKOSKEN KOULUN PURKU Hirvikoskentie 225 32200 LOIMAA Versio Sisältö Vaihe Päiväys

Lisätiedot

Uudistuvat energiamääräykset. uudisrakentamisessa ja olemassa olevassa rakennuskannassa. Yli-insinööri Maarit Haakana Ympäristöministeriö 25.11.

Uudistuvat energiamääräykset. uudisrakentamisessa ja olemassa olevassa rakennuskannassa. Yli-insinööri Maarit Haakana Ympäristöministeriö 25.11. Uudistuvat energiamääräykset uudisrakentamisessa ja olemassa olevassa rakennuskannassa Yli-insinööri Maarit Haakana Ympäristöministeriö 25.11.28 Uusia energiamääräyksiä v 21 ja 212 21 Tiukennetaan noin

Lisätiedot

Rakennus- tai toimenpideluvan tunnus

Rakennus- tai toimenpideluvan tunnus RAKENNUKSEN KORJAUS- JA MUUTOSTYÖN ENERGIASELVITYS Luontipäivämäärä Muutospäivämäärä Muutostunnus Muutosselite Rakennus- tai toimenpideluvan tunnus Lupatunnus Rakennuskohde Kaupunginosa Rakennuksen Juokseva

Lisätiedot

KOSTEUDENHALLINTA ENERGIATEHOKKAASSA RAKENTAMISESSA

KOSTEUDENHALLINTA ENERGIATEHOKKAASSA RAKENTAMISESSA KOSTEUDENHALLINTA ENERGIATEHOKKAASSA RAKENTAMISESSA 28.3.2009 TkT Juha Vinha Energiatehokas koti tiivis ja terveellinen?, 28.3.2009 Helsingin Messukeskus PERUSASIAT KUNTOON KUTEN ENNENKIN Energiatehokas

Lisätiedot

RAKENNUSTERVEYSASIANTUNTIJAN (RTA) HENKILÖSERTIFIOINTIIN VALMENTAVAN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN VAATIMUKSET

RAKENNUSTERVEYSASIANTUNTIJAN (RTA) HENKILÖSERTIFIOINTIIN VALMENTAVAN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN VAATIMUKSET 18.8.2015 RAKENNUSTERVEYSASIANTUNTIJAN (RTA) HENKILÖSERTIFIOINTIIN VALMENTAVAN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN VAATIMUKSET VTT Expert Services Oy hyväksyy RTA henkilösertifioinnin toimikunnan valmistelevien ja

Lisätiedot

Energiatehokkuuden hallinta rakennustyömaalla. Build up Skills Workshop 15.5.2012 Oulu Minna Kuusela TTS

Energiatehokkuuden hallinta rakennustyömaalla. Build up Skills Workshop 15.5.2012 Oulu Minna Kuusela TTS Energiatehokkuuden hallinta rakennustyömaalla Build up Skills Workshop 15.5.2012 Oulu Minna Kuusela TTS Build up Skills- kysely: Energiatehokuuden hallinta rakennustyömaalla Toteutettiin maalis-huhtikuussa,

Lisätiedot

Energiansäästö ja niihin liittyvät investoinnit taloyhtiöissä

Energiansäästö ja niihin liittyvät investoinnit taloyhtiöissä Energiansäästö ja niihin liittyvät investoinnit taloyhtiöissä Valkeakosken Kiinteistöpisteen taloyhtiöilta 29.05.2013 DI Petri Pylsy Tarjolla tänään Mihin se energia ja eurot katoaa? Kuinka toimia suunnitelmallisesti?

Lisätiedot

27.5.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy

27.5.2014 Ranen esitys. Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy 27.5.2014 Ranen esitys Antero Mäkinen Ekokumppanit Oy Energiatehokas korjausrakentaminen Korjausrakentamisen energiamääräykset mitä niistä pitäisi tietää Suomen asuntokanta on kaikkiaan noin 2,78 miljoona

Lisätiedot

Jorma Säteri Sisäilmayhdistys ry Energiatehokkaat sisäilmakorjaukset

Jorma Säteri Sisäilmayhdistys ry Energiatehokkaat sisäilmakorjaukset Energiatehokkaat sisäilmakorjaukset Toiminnanjohtaja Jorma Säteri. Sisäilmasto ja energiatalous Suurin osa rakennusten energiankulutuksesta tarvitaan sisäilmaston tuottamiseen sisäilmastotavoitteet tulee

Lisätiedot

Rakennusvalvonnan ajankohtaisseminaari 2.12.2014 Haitta-aineiden huomioiminen korjausrakentamisessa Hyvät toimintatavat korjaushankkeessa

Rakennusvalvonnan ajankohtaisseminaari 2.12.2014 Haitta-aineiden huomioiminen korjausrakentamisessa Hyvät toimintatavat korjaushankkeessa Rakennusvalvonnan ajankohtaisseminaari Haitta-aineiden huomioiminen korjausrakentamisessa Hyvät toimintatavat korjaushankkeessa Timo Keskikuru Talotekniikan asiantuntija, FL Rakennusterveysasiantuntija

Lisätiedot

Taloyhtiön energiankulutus hallintaan

Taloyhtiön energiankulutus hallintaan Taloyhtiön energiankulutus hallintaan 01.02.2012, Oulun kaupunginkirjaston Pakkalan Sali DI Petri Pylsy Suomen Kiinteistöliitto ry Tarjolla tänään Arkitodellisuus taloyhtiöissä Suunnitelmallinen energiatehokkuuden

Lisätiedot

A4 Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje

A4 Rakennuksen käyttö- ja huolto-ohje Energiatehokkaan rakennuksen voi toteuttaa monin eri tavoin huolellisen suunnittelun ja rakentamisen avulla. Useat rakentamismääräysten osat ohjaavat energiatehokkuuteen. Kokonaisenergiatarkastelu koskee

Lisätiedot

Miksi? EU:n ilmasto- ja energispolitiikan keskeinen sitoumus;

Miksi? EU:n ilmasto- ja energispolitiikan keskeinen sitoumus; Soveltamisala: -rakennuksiin, joissa käytettään energiaa valaistukseen, tilojen ja ilmanvaihdon lämmitykseen tai jäähdytykseen ja joissa tehdään MRL:n mukaan rakennus- tai toimenpideluvanvaraista korjaus-

Lisätiedot

Metropolia OPS 2010-2011 Rakennustekniikka Korjausrakentamisen YAMK -tutkinto Opintojaksokuvaukset

Metropolia OPS 2010-2011 Rakennustekniikka Korjausrakentamisen YAMK -tutkinto Opintojaksokuvaukset Liite 2 Metropolia OPS 2010-2011 Rakennustekniikka Korjausrakentamisen YAMK -tutkinto Opintojaksokuvaukset Opintojakson nimi: Orientaatio opinnäytetyöhön Opintojakson laajuus: 2 op Toteutusajankohta: syksy

Lisätiedot

Ympäristöministeriön ohje rakennusten suunnittelijoiden kelpoisuudesta YM2/601/2015

Ympäristöministeriön ohje rakennusten suunnittelijoiden kelpoisuudesta YM2/601/2015 Ympäristöministeriön ohje rakennusten suunnittelijoiden kelpoisuudesta YM2/601/2015 Ympäristöministeriö antaa rakennusten suunnittelijoiden kelpoisuudesta seuraavat ohjeet. Ohjeet ovat voimassa toistaiseksi.

Lisätiedot

RIL 249 MATALAENERGIARAKENTAMINEN

RIL 249 MATALAENERGIARAKENTAMINEN RIL 249-20092009 MATALAENERGIARAKENTAMINEN RAKENNETEKNINEN NÄKÖKULMA 7.12.2009 Juha Valjus RIL 249 MATALAENERGIARAKENTAMINEN Kirjan tarkoitus rakennesuunnittelijalle: Opastaa oikeaan suunnittelukäytäntöön

Lisätiedot

TuTkimus- JA TArkAsTuspAlveluT TAhTirAnTA.fi 075 758 0801

TuTkimus- JA TArkAsTuspAlveluT TAhTirAnTA.fi 075 758 0801 Tutkimus- JA tarkastuspalvelut 075 758 0801 TähtiRanta Oy on kasvava ja kehittyvä monialainen insinööritoimisto. Asiantuntijamme tutkivat ja suunnittelevat asiakkaillemme aina parhaan lopputuloksen kiinteistöjen

Lisätiedot

Näin lisäeristät 4. Sisäpuolinen lisäeristys. Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet

Näin lisäeristät 4. Sisäpuolinen lisäeristys. Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet Näin lisäeristät 4 Sisäpuolinen lisäeristys Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet Tammikuu 202 Sisäpuolinen lisälämmöneristys Lisäeristyksen paksuuden määrittää ulkopuolelle jäävän eristeen

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Huippuosaajana toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

Ilmansulku + Höyrynsulku Puurakenteen ulkopuolinen eristäminen. Puurakentamisen seminaarikiertue, syksy 2014

Ilmansulku + Höyrynsulku Puurakenteen ulkopuolinen eristäminen. Puurakentamisen seminaarikiertue, syksy 2014 Ilmansulku + Höyrynsulku Puurakenteen ulkopuolinen eristäminen. Puurakentamisen seminaarikiertue, syksy 2014 Esityksen sisältö Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy Höyrynsulku, Ilmansulku vai molemmat? ISOVER

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäytön vaatimat ratkaisut suhteessa nykynormeihin. Päivi Niemi, Johtava rakennustarkastaja, Laukaan kunta

Vanhojen rakennusten uusiokäytön vaatimat ratkaisut suhteessa nykynormeihin. Päivi Niemi, Johtava rakennustarkastaja, Laukaan kunta Vanhojen rakennusten uusiokäytön vaatimat ratkaisut suhteessa nykynormeihin Päivi Niemi, Johtava rakennustarkastaja, Laukaan kunta MRL 125 Rakennuslupa Rakennuksen tai sen osan käyttötarkoituksen olennaista

Lisätiedot

Energiavaatimukset uudis- ja korjausrakentamisen lupamenettelyssä

Energiavaatimukset uudis- ja korjausrakentamisen lupamenettelyssä Energiavaatimukset uudis- ja korjausrakentamisen lupamenettelyssä Johtava rakennustarkastaja Jouni Vastamäki Rakennusvalvonta, Järvenpää p. 0403152581 Järvenpään kaupunki Tekijä, muokkaa Perustyylissä

Lisätiedot

Ympäristöministeriön ohje rakennusten suunnittelijoiden kelpoisuudesta YM2/601/2015

Ympäristöministeriön ohje rakennusten suunnittelijoiden kelpoisuudesta YM2/601/2015 Ympäristöministeriön ohje rakennusten suunnittelijoiden kelpoisuudesta YM2/601/2015 Ympäristöministeriö antaa rakennusten suunnittelijoiden kelpoisuudesta seuraavat ohjeet. Ohjeet ovat voimassa toistaiseksi.

Lisätiedot

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen

Lisätiedot

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Vesa Ullakonoja ü työpaikalla on yksi työpaikan kokonaisuutta hallitseva eli pääasiallista määräysvaltaa käyttävä

Lisätiedot

Energiatehokkaan rakentamisen parhaat käytännöt. Johdanto

Energiatehokkaan rakentamisen parhaat käytännöt. Johdanto Energiatehokkaan rakentamisen parhaat käytännöt Johdanto Teemat Laaditaan oppimateriaalia: 1. Perusteet; lämmön siirtyminen, kastepiste,... 2. Työmaan olosuhdehallinta; sääsuojaus, lämmitys, kuivatus,

Lisätiedot

Korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimukset

Korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimukset Korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimukset PIDÄ HUOLTA messuseminaari OMA KOTI messut 12.4.2013 Helsinki Suomen Omakotiliitto Rakennusneuvos Erkki Laitinen Hallitusohjelman ilmasto- ja energia-asioita

Lisätiedot

Lämmön siirtyminen rakenteessa. Lämpimästä kylmempään päin Lämpötilat rakenteen eri puolilla pyrkivät tasoittumaan

Lämmön siirtyminen rakenteessa. Lämpimästä kylmempään päin Lämpötilat rakenteen eri puolilla pyrkivät tasoittumaan Mikko Myller Lämmön siirtyminen rakenteessa Lämpimästä kylmempään päin Lämpötilat rakenteen eri puolilla pyrkivät tasoittumaan Lämpöhäviöt Lämpö siirtyy 1) Kulkeutumalla (vesipatterin putkisto, iv-kanava)

Lisätiedot

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa 14.11.2013

RAKENNUSVALVONTA. Tommi Riippa 14.11.2013 Tommi Riippa 14.11.2013 MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUUTOS Nyt vaaditaan rakennuslupa, jos korjauksella voidaan merkittävästi vaikuttaa energian kulutukseen. Lupakynnys aleni! Yleensäkin korjausten yhteydessä

Lisätiedot

Ei hukata rahaa lämmittämällä harakoille

Ei hukata rahaa lämmittämällä harakoille Ei hukata rahaa lämmittämällä harakoille Tammelan korttelikehittämisen yleisötilaisuus 22.05.2013, Tammelakeskus DI Petri Pylsy Tarjolla tänään Mihin se energia ja eurot katoaa? Kuinka toimia suunnitelmallisesti?

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy Rakennusten energiatehokkuus Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy 6.6.2011 2 Mitä on rakennusten energiatehokkuus Mitä saadaan (= hyvä talo) Energiatehokkuus = ----------------------------------------------

Lisätiedot

Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin

Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin Timo Luukkainen 2009-05-04 Ympäristön ja energian säästö yhdistetään parantuneeseen

Lisätiedot

KUUKAUSITIEDOTE HELMIKUU 2015

KUUKAUSITIEDOTE HELMIKUU 2015 13.2.2015 Sivu 1/7 Hämeenlinnan kaupunki Linnan Tilapalvelut liikelaitos PL 84 13101 Hämeenlinna Hanke: Tuomelan koulun peruskorjaus KUUKAUSITIEDOTE HELMIKUU 2015 Tällä tiedotteella pyrimme kuvaamaan rakennuskohteen

Lisätiedot

Build Up Skills Finland 19.11.12. Energiaosaamisen koulutus Metropolia Ammattikorkeakoulussa

Build Up Skills Finland 19.11.12. Energiaosaamisen koulutus Metropolia Ammattikorkeakoulussa Build Up Skills Finland 19.11.12 Energiaosaamisen koulutus Metropolia Ammattikorkeakoulussa ENERGIATEHOKKUUS Kuuma aihe, monta näkökulmaa Kiinteistöalalle profiilin noston mahdollisuus! 19.11.2012 Piia

Lisätiedot

Ympäristöministeriön asetus 4/13 rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä

Ympäristöministeriön asetus 4/13 rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä Ympäristöministeriön asetus 4/13 rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä Rakentaja seminaari, Joensuu 11.6.2013 Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Europe's population density:

Lisätiedot

COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017. Prof. Juha Vinha 28.1.2016

COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017. Prof. Juha Vinha 28.1.2016 COMBI-HANKEEN YLEISESITTELY 2015-2017 Prof. RAKENUSTEN ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMISEN NYKYINEN AIKATAULU Uudisrakennukset 2016 lähes nollaenergiarakentamista koskevat määräykset tulevat lausunnolle. 2017

Lisätiedot

RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI. Kunnat portinvartijoina CO 2? Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011.

RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI. Kunnat portinvartijoina CO 2? Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011. CO 2? RAKENTAMISEN CO 2? HIILIJALANJÄLKI Kunnat portinvartijoina CO 2? CO 2? CO 2? Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011 Pekka Heikkinen Rakentaminen tuottaa päästöjä EU:n tavoite:

Lisätiedot

LISÄERISTÄMINEN. VAIKUTUKSET Rakenteen rakennusfysikaaliseen toimintaan? Rakennuksen ilmatiiviyteen? Energiankulutukseen? Viihtyvyyteen?

LISÄERISTÄMINEN. VAIKUTUKSET Rakenteen rakennusfysikaaliseen toimintaan? Rakennuksen ilmatiiviyteen? Energiankulutukseen? Viihtyvyyteen? Hankesuunnittelu Suunnittelu Toteutus Seuranta Tiiviysmittaus Ilmavuotojen paikannus Rakenneavaukset Materiaalivalinnat Rakennusfysik. Suun. Ilmanvaihto Työmenetelmät Tiiviysmittaus Puhdas työmaa Tiiviysmittaus

Lisätiedot

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 1 Tutkintosuorituksen arviointiaineisto RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO Suorittaja: Järjestäjä: Rakennustuotealan tutkintotoimikunta 12/2009 1(9) 2 Ohjeet tutkinnon osan suorittamiseen 1. Arvioijat Tutkinnon

Lisätiedot

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 1 Tutkintosuorituksen arviointiaineisto RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO Suorittaja: Järjestäjä: Rakennustuotealan tutkintotoimikunta 12/2009 1(9) 2 Ohjeet tutkinnon osan suorittamiseen 1. Arvioijat Tutkinnon

Lisätiedot

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa Korjaussivut julkaisuun SYKEra16/211 Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa Sirkka Koskela, Marja-Riitta Korhonen, Jyri Seppälä, Tarja Häkkinen ja Sirje Vares Korjatut sivut 26-31 ja 41

Lisätiedot

Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä

Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Ulkovaipan lämpötalouteen vaikuttavat korjaustoimenpiteet käytännössä Julkisivuyhdistys ry:n syyskokous 19.11.2009 Diana-auditorio, Helsinki Stina Linne Tekn yo. Esityksen sisältö Tutkimuksen taustat ja

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKAAN KORJAUSRAKENTAMISEN KOMPASTUSKIVET. Antti Lakka 10.2.2015

ENERGIATEHOKKAAN KORJAUSRAKENTAMISEN KOMPASTUSKIVET. Antti Lakka 10.2.2015 ENERGIATEHOKKAAN KORJAUSRAKENTAMISEN KOMPASTUSKIVET Antti Lakka 10.2.2015 KOUKKUNIEMEN VANHAINKOTI KOUKKUNIEMEN JUKOLA 2012 2013 KOUKKUNIEMEN IMPIVAARA 2012 2013 KOUKKUNIEMEN JUKOLA JA IMPIVAARA Asukaspaikkoja

Lisätiedot

Kirkon ylläpito seurakunnan tehtävänä

Kirkon ylläpito seurakunnan tehtävänä Kirkon ylläpito seurakunnan tehtävänä Antti Pihkala Eura 9.10.2013 Tilanteita, toimintatapoja Tilaston kertomaa vuodelta 2011 ja 2012: Valmistuneet kirkot ja kappelit 0 0 Seurakuntataloja valmistunut 2

Lisätiedot

Muutokset 1.8.2015 alkaen

Muutokset 1.8.2015 alkaen Muutokset 1.8.2015 alkaen Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta (L630/1998, muutos L787/2014) tuli voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle

Lisätiedot

Energiatehokkaan rakentamisen parhaat käytännöt Perusteet

Energiatehokkaan rakentamisen parhaat käytännöt Perusteet Energiatehokkaan rakentamisen parhaat käytännöt Perusteet Rakennustyömaan energia ja kosteus Johdanto Lämmön siirtyminen Ilmankosteus, kastepiste Lämmön ja kosteuden riippuvuuksia Rakennustyömaan lämmitys

Lisätiedot

Massiivirakenteiden sisäpuolinen lämmöneristäminen

Massiivirakenteiden sisäpuolinen lämmöneristäminen Massiivirakenteiden sisäpuolinen lämmöneristäminen FRAME YLEISÖSEMINAARI 8.. Sakari Nurmi Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustekniikan laitos 8.. Haasteita Massiivirakenteiset seinät (hirsi-, kevytbetoni-

Lisätiedot

RIL 250-2011 Kosteudenhallinta ja homevaurion estäminen - ammattilaisen ja jokamiehen työkalu Hometalkoot/työmaakokous 1.1.2013

RIL 250-2011 Kosteudenhallinta ja homevaurion estäminen - ammattilaisen ja jokamiehen työkalu Hometalkoot/työmaakokous 1.1.2013 RIL 250-2011 Kosteudenhallinta ja homevaurion estäminen - ammattilaisen ja jokamiehen työkalu Hometalkoot/työmaakokous 1.1.2013 Gunnar Åström RIL Julkaisun lähtökohta (v. 2008) Jatkuvia kosteuteen liittyviä

Lisätiedot

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 Rakennukset ja ilmastonmuutos Rakennusten osuus kokonaisenergiankulutuksesta on noin 40 prosenttia eli 140 TWh 140

Lisätiedot

TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE

TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE SEINÄJOEN KAUPUNKI TÖRNÄVÄNSAAREN SILTA TYÖTURVALLISUUSLIITE 15.2.2016 Tämä asiakirja koskee Seinäjoen Kaupungin Törnävänsaaren sillan rakennustöitä. 1 (5) TYÖTURVALLISUUSLIITE 0. YLEISTÄ 0.1 TURVALLISUUSLIITTEEN

Lisätiedot

Energiatehokkuus rakennustyömaalla nykytila ja haasteet. Build up Skills Workshop 6.6.2012 Helsinki Minna Kuusela TTS

Energiatehokkuus rakennustyömaalla nykytila ja haasteet. Build up Skills Workshop 6.6.2012 Helsinki Minna Kuusela TTS Energiatehokkuus rakennustyömaalla nykytila ja haasteet Build up Skills Workshop 6.6.2012 Helsinki Minna Kuusela TTS Analysis of the Status Quo Raportin sisältö Rakennusalan luonnehdinta Kansallinen politiikka

Lisätiedot

Tilaisuuden järjestävät:

Tilaisuuden järjestävät: KIMMO LYLYKANGAS ARCHITECTS Tilaisuuden järjestävät: 1 18/11/2014 Agenda renzero-projekti ja konsepti /Janne Heikkilä, projektipäällikkö Pääsuunnittelijan näkökulma /Jari Kiuru Yhteistyökumppaneiden edustajien

Lisätiedot

Mervi Abell Lupa-arkkitehti Helsingin kaupungin rakennusvalvontavirasto RI, RA

Mervi Abell Lupa-arkkitehti Helsingin kaupungin rakennusvalvontavirasto RI, RA Mervi Abell Lupa-arkkitehti Helsingin kaupungin rakennusvalvontavirasto RI, RA Rakennustarkastusyhdistyksen ohje: Kosteusvauriokorjausten lupamenettely Mervi Abell Rakennustarkastusyhdistys RTY ry. projektiryhmä

Lisätiedot

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin YHDESSÄ Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin AMISTO 2.1.2014 Anu Raudasoja HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu 1.1.2014 YHDESSÄ Teemat: 1. Tutkinnon perusteista OPSiin 2. OPSista HOPSiin

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN TALOKESKUS OY

POHJOIS-SUOMEN TALOKESKUS OY Pesuhuoneremontit Tero Pyykkönen Oulu 2.9. 2010 Oulu Märkätila tarkoittaa huonetilaa, jonka lattiapinta joutuu tilan käyttötarkoituksen vuoksi vedelle alttiiksi ja jonka seinäpinnoille voi roiskua tai

Lisätiedot

Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen

Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen Energiatehokkuuden ja sisäilmaston hallinta ja parantaminen TkT Risto Ruotsalainen, tiimipäällikkö Rakennusten energiatehokkuuden palvelut VTT Expert Services Oy Rakenna & Remontoi -messujen asiantuntijaseminaari

Lisätiedot

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja ARVIOIJAKOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ NÄYTTÖTUTKINNOISTA 2. TUTKINTORAKENNE 3. AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN 1. Tutkintotilaisuuden suorittamissuunnitelma

Lisätiedot

WehoFloorlattialämmitysjärjestelmä

WehoFloorlattialämmitysjärjestelmä WehoFloorlattialämmitysjärjestelmä Viihtyisä Ilmasto-olosuhteet Suomessa asettavat lämmitysjärjestelmän vaatimukset korkealle. Pitkienkin pakkasjaksojen aikana lämmitysjärjestelmän on toimittava energiataloudellisesti

Lisätiedot

T A R J O U S P Y Y N T Ö 28. 1. 2 0 1 1

T A R J O U S P Y Y N T Ö 28. 1. 2 0 1 1 T A R J O U S P Y Y N T Ö 28. 1. 2 0 1 1 SUUNNITTELUN TARJOUSPYYNTÖ Uudenmaan Projektinjohtopalvelut Oy pyytää Teiltä tarjousta (As Oy Mäkärä) -nimiseen rakennuskohteeseen vesikattojen ja yläpohjien peruskorjauksen

Lisätiedot

Toimijoiden näkemyksiä osaamisen kehittämiselle yhteenveto työpajoista. Build Up Skills Helsinki 6.6.2012 Pirkko Kasanen, Koordinet Oy

Toimijoiden näkemyksiä osaamisen kehittämiselle yhteenveto työpajoista. Build Up Skills Helsinki 6.6.2012 Pirkko Kasanen, Koordinet Oy Toimijoiden näkemyksiä osaamisen kehittämiselle yhteenveto työpajoista Build Up Skills Helsinki 6.6.2012 Pirkko Kasanen, Koordinet Oy Sisältö Build Up Skills Finland tekee tiekarttaa Pidettävä mielessä

Lisätiedot

Rakentamismääräyskokoelma

Rakentamismääräyskokoelma Rakentamismääräyskokoelma Osa B1 Kantavat rakenteet Määräykset ja ohjeet 2010 Huom! Esitys perustuu B1-ehdotuksen 22.11.2010 olevaan versioon. Muutokset ovat hyvin mahdollisia. B-sarjan uudistustyön periaatteet

Lisätiedot

KORJAUSRAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET TULEVAT - MITÄ JOKAISEN PITÄÄ TIETÄÄ? Jani Kemppainen Rakennusteollisuus RT

KORJAUSRAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET TULEVAT - MITÄ JOKAISEN PITÄÄ TIETÄÄ? Jani Kemppainen Rakennusteollisuus RT KORJAUSRAKENTAMISEN ENERGIAMÄÄRÄYKSET TULEVAT - MITÄ JOKAISEN PITÄÄ TIETÄÄ? Jani Kemppainen Rakennusteollisuus RT 1 Lainsäädäntömuutokset Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti

Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti Hallitun ilmanvaihdon merkitys Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti on ekologinen tapa ottaa ikkunan kautta poistuva hukkalämpö talteen ja hyödyntää auringon lämpövaikutus. Ominaisuudet: Tuloilmaikkuna

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAS JULKISIVURAKENTAMINEN JA - KORJAAMINEN RAKENNESUUNNITTELIJAN NÄKÖKULMASTA. DI Saija Varjonen, A-Insinöörit Suunnittelu Oy

ENERGIATEHOKAS JULKISIVURAKENTAMINEN JA - KORJAAMINEN RAKENNESUUNNITTELIJAN NÄKÖKULMASTA. DI Saija Varjonen, A-Insinöörit Suunnittelu Oy ENERGIATEHOKAS JULKISIVURAKENTAMINEN JA - KORJAAMINEN RAKENNESUUNNITTELIJAN NÄKÖKULMASTA DI Saija Varjonen, A-Insinöörit Suunnittelu Oy Esityksen sisältö Energiatavoitteet ja energiatehokkuusvaatimukset

Lisätiedot

RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI Kunnat portinvartijoina

RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI Kunnat portinvartijoina CO 2? RAKENTAMISEN HIILIJALANJÄLKI Kunnat portinvartijoina CO 2? CO 2? CO 2? CO 2? Puurakentamisen ja energiatehokkaan rakentamisen RoadShow 2011 Simon le Roux Rakentaminen tuottaa päästöjä EU:n tavoite:

Lisätiedot

Työterveyslaitos, Rauno Holopainen

Työterveyslaitos, Rauno Holopainen Työterveyslaitos, Rauno Holopainen Työskentelen Työterveyslaitoksella teknologiajohtajan tehtävässä. Koulutukseltani olen tekniikan tohtori (TKK/2004). Työkokemusta minulla on rakentamisen (Kostamus),

Lisätiedot

Energiatehokkaan talon rakentaminen Rauma 23.3.2011 Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi

Energiatehokkaan talon rakentaminen Rauma 23.3.2011 Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi Energiatehokkaan talon rakentaminen M Rauma 23.3.2011 Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry Jouko Lommi Pientalorakentamisen Kehittämiskeskus ry PRKK RY on ainoa Omakotirakentajia ja remontoijia edustava

Lisätiedot

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov AMMATILLINEN PAIKALLISESTI TUOTETTU TUTKINNON OSA AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov Ammattitaitovaatimukset osaa: suunnitella ja laatia toiminnan tavoitteet asiakkaan tarpeet huomioiden ottaa huomioon

Lisätiedot

Rakentamismääräyskokoelman B-sarja sisältö. Materiaalikohtaiset ohjeet B2 Betonirakenteet erityisasiantuntija Tauno Hietanen Rakennusteollisuus RT

Rakentamismääräyskokoelman B-sarja sisältö. Materiaalikohtaiset ohjeet B2 Betonirakenteet erityisasiantuntija Tauno Hietanen Rakennusteollisuus RT Rakentamismääräyskokoelman B-sarja sisältö Materiaalikohtaiset ohjeet B2 Betonirakenteet erityisasiantuntija Rakennusteollisuus RT RakMK luotiin 1970 luvun jälkipuoliskolla Rakennusteollisuus RT ry 2 Rakennusteollisuus

Lisätiedot

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Kiinteistöjen energiatehokkuus ja hyvät sisäolosuhteet Ajankohtaista tietoa patteriverkoston perussäädöstä sekä ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuudesta Kirsi-Maaria Forssell, Motiva

Lisätiedot

TIETOKARTOITUS - TALOTEKNIIKKA

TIETOKARTOITUS - TALOTEKNIIKKA TIETOKARTOITUS - TALOTEKNIIKKA Jari Palonen Aalto yliopiston Teknillinen korkeakoulu, Energiatekniikan laitos 9.6.2011 TALOTEKNIIKAN MAHDOLLISUUDET ENERGIANSÄÄSTÖ > 50 % lämmönkulutuksesta ASUMISVIIHTYISYYS

Lisätiedot

Kosteudenhallintasuunnitelman esimerkki

Kosteudenhallintasuunnitelman esimerkki 1 Kosteudenhallintasuunnitelman esimerkki Sisällysluettelo Hankkeen yleistiedot... 2 Laatutavoitteet... 3 Kosteusriskit... 4 Kuivumisajat... 5 Olosuhdehallinta... 6 Eritysohjeet... 7 Valvonta ja mittaus...

Lisätiedot

RAKENNUSFYSIIKKA 2013 -SEMINAARIN YHTEENVETO

RAKENNUSFYSIIKKA 2013 -SEMINAARIN YHTEENVETO RAKENNUSFYSIIKKA 2013 -SEMINAARIN YHTEENVETO 24.10.2013 Prof. TTY, Rakennustekniikan laitos Kosteus- ja homeongelmien vähentäminen 2 Aikataulut Valvonta Vastuut Asiantuntemus Koulutus ja tiedotus Asenteet

Lisätiedot

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 1 Tutkintosuorituksen arviointiaineisto RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO Suorittaja: Järjestäjä Rakennustuotealan tutkintotoimikunta 12/2008 1(9) Ohjeet tutkinnon osan suorittamiseen 2 1 Arvioitsijat

Lisätiedot

Kiinteistöposti 20 vuotta -juhlaseminaari 10.4.2013. Finlandia talo, Helsinki Yli-insinööri Jyrki Kauppinen

Kiinteistöposti 20 vuotta -juhlaseminaari 10.4.2013. Finlandia talo, Helsinki Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Kiinteistöposti 20 vuotta -juhlaseminaari 10.4.2013 Finlandia talo, Helsinki Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Hallitusohjelman ilmasto- ja energia-asioita Pitkän aikavälin tavoitteena on hiilineutraali yhteiskunta

Lisätiedot

RIL Elinkaarijaosto Talonrakennusjaosto LIVI Yhteisseminaari 13.1.2009 Säätytalossa

RIL Elinkaarijaosto Talonrakennusjaosto LIVI Yhteisseminaari 13.1.2009 Säätytalossa RIL Elinkaarijaosto Talonrakennusjaosto LIVI Yhteisseminaari 13.1.2009 Säätytalossa Rakennusten energiatehokkuus Tutkimuksen ja käytännön näkökohtia matalaenergiarakentamisen käyttöönotosta Ralf Lindberg,

Lisätiedot

Rakennuksen omistaja valitsee vaihtoehdon. Vaihtoehto 2*: Rakennuksen laskennallinen energiankulutus on säädettyjen vaatimusten mukainen.

Rakennuksen omistaja valitsee vaihtoehdon. Vaihtoehto 2*: Rakennuksen laskennallinen energiankulutus on säädettyjen vaatimusten mukainen. 3 Energiatehokkuuden minimivaatimukset korjaus rakentamisessa Taloyhtiö saa itse valita, kuinka se osoittaa energiatehokkuusmääräysten toteutumisen paikalliselle rakennusvalvontaviranomaiselle. Vaihtoehtoja

Lisätiedot

RISKIRAKENTEET JA SISÄILMAONGELMAT RTA PÄÄTÖSSEMINAARI KUOPIOSSA 25.02.2015

RISKIRAKENTEET JA SISÄILMAONGELMAT RTA PÄÄTÖSSEMINAARI KUOPIOSSA 25.02.2015 RTA PÄÄTÖSSEMINAARI KUOPIOSSA 25.02.2015 Kuntotutkija Pertti Heikkinen pera.heikkinen@savoraoy.com RTA, mikä on riskirakenne? Rakenne, joka kosteusvaurioituu tilojen ja rakenteiden normaalikäytössä tai

Lisätiedot

Energiatehokkuuden parantaminen korjausrakentamisen yhteydessä

Energiatehokkuuden parantaminen korjausrakentamisen yhteydessä Energiatehokkuuden parantaminen korjausrakentamisen yhteydessä Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Paasitorni, Helsinki Yli-insinööri Jyrki Kauppinen Keinot energiansäästämiseen rakennuksissa ovat ajalle ominaisia

Lisätiedot

RAKENNUSVALVONTA. Juha Järvenpää 27.2.2013

RAKENNUSVALVONTA. Juha Järvenpää 27.2.2013 Juha Järvenpää 27.2.2013 Lähtötilanteen selvitys ja arvon määritys palkataan hankkeelle korjausrakentamiseen pätevöitynyt ammattilainen/pääsuunnittelija toimii rakennuttajan luottohenkilönä huolehtii tarvittavista

Lisätiedot

Ryömintätilaisten alapohjien toiminta

Ryömintätilaisten alapohjien toiminta 1 Ryömintätilaisten alapohjien toiminta FRAME-projektin päätösseminaari Tampere 8.11.2012 Anssi Laukkarinen Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustekniikan laitos 2 Sisältö Johdanto Tulokset Päätelmät

Lisätiedot

Teknologiapolut 2050 - Rakennussektori. TkT Pekka Tuomaala 12.2.2008

Teknologiapolut 2050 - Rakennussektori. TkT Pekka Tuomaala 12.2.2008 Teknologiapolut 2050 - Rakennussektori TkT Pekka Tuomaala 12.2.2008 Kiinteistöjen ja rakennusten osuus Suomen energian loppukäytöstä on lähes 40 % 2 RAKENNUSTEN KÄYTTÄMÄN LÄMMITYSENERGIAN LÄHTEET [PJ/a]

Lisätiedot