KORJAUSRAKENNUSALOJEN OSAAMISEN SELVITYS

Transkriptio

1 OPH 2013

2 KORJAUSRAKENNUSALOJEN OSAAMISEN SELVITYS 2013 Erkki Ahonen Keijo Hakala

3 SELVITYS Työn nimi Korjausrakentamisalojen osaamisen selvitys Tilaaja OPH 2013 Tekijät Erkki Ahonen ja Keijo Hakala

4 TIIVISTELMÄ Tekijät Erkki Ahonen ja Keijo Hakala Vuosi 2013 Työn nimi Korjausrakentamisalojen osaamisen selvitys TIIVISTELMÄ Korjausrakentamiseen liittyvä oppiminen on haasteellista sen vuoksi, että korjauskohteissa työt ja vaatimukset vaihtelevat jatkuvasti. Jokaisessa työtilanteessa työntekijältä edellytetään kykyä soveltaa asioita sekä ratkaista korjausprosessiin liittyviä ongelmia. Korjausrakentamisessa toimitaan jatkuvasti eri ammattialoista koostuvissa ja monikulttuurisissa työryhmissä, joissa toimitaan korjausrakentamiskohteissa käyttäjien näkökulmasta asiakaspalvelutilanteissa. Tällaisten valmiuksien luominen ammatillisessa koulutuksessa edellyttää koulutukselta aiempaa tehokkaampia ja monipuolisimpia työskentelytapoja ja sisältöjen kehittämistä. Opetushallituksen toimeksiantona HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu käynnisti Korjausrakentamisen osaamisen kartoitusprojektin (KROK) tammikuussa Projektin toteuttajina ovat Erkki Ahonen ja Keijo Hakala. Opetushallituksen kirje määrittelee tehtävän seuraavasti: HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu laatii opetushallituksen toimeksiantona laadullisen ennakoinnin selvityksen aiheesta Korjausrakentamisen osaamisvaatimukset ammatillisessa peruskoulutuksessa. KROK- projektin tavoitteena oli selvittää, millaista osaamista tarvitaan lähitulevaisuuden korjausrakentamisen eri tehtävissä. Osaamista tarkasteltiin rakennustekniikan, talotekniikan ja kiinteistöpalvelualan tehtävissä. Osaamisen kartoituksen tarkoituksena on antaa tietoa korjausrakentamisen opetuksen kehittämiseksi. Kartoituksen taustatiedoiksi tutkittiin aiemmat korjausrakentamista käsittelevät tutkimukset ja selvitykset sekä hyödynnettiin v toteutetun Korjausrakentamisen opetuksen kehittäminen täydennyskoulutusprojektista. (KOROK), saatuja tietoja ja palautteita.. Kartoitusta varten kehitettiin taulukko, joka toimi korjausrakentamiseen liittyvien tehtävien, peruskriteereiden ja osaamistasojen analysointityökaluna. Analysoinnin tasot kuvattiin tavanomaisen ammattimiehen työtehtävinä. Kartoituksen tuloksia käytetään korjausrakentamisen opetuksen kehittämisessä. Avainsanat Kartoitus, Korjausrakentaminen, Osaaminen Sivut 39 s.

5 SISÄLLYS 1 JOHDANTO Korjausrakentamisen tilanne ja tulevaisuus Korjausrakentamisen opetuksen tilanne ja tulevaisuus KOROK-PROJEKTIN YHTEENVETO KORJAUSRAKENTAMISEN OSAAMISEN KARTOITUKSEN TAUSTAT JA LÄHTÖKOHDAT KORJAUSRAKENTAMISEN OSAAMISEN KARTOITUS OSAAMISEN KUVAAMINEN KROK PROJEKTIN LOPPUPÄÄTELMÄT JA JATKOSELVITYSTEN TARVE Osaamisen kartoituksen kattavuus ja luotettavuus Kartoituksen jatkaminen ja tarkentaminen KROK HANKKEEN TULOSTEN TULKINTA KORJAUSRAKENTAMISEN OPETUKSEN KEHITTÄMISEKSI Kartoitustulosten vastaavuus rakennusalan nykyisiin tutkintojen perusteisiin Korjausrakentamisen osuus eri tutkintojen perusteissa Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 7.3 Korjausrakentamisen opetuksen uudistaminen ja kehittäminen Korjausrakentamisen opetusmenetelmien kehittäminen LÄHTEET HAASTATTELUT... 42

6 1 JOHDANTO Tämä raportti käsittelee korjausrakentamisen osaamisen kartoitusta. Kartoituksen kohteena ovat rakennustekniikkaan, talotekniikkaan ja kiinteistöpalveluun liittyvä korjausrakentamisen osaaminen. Ympäristöministeriö on linjannut korjausrakentamisen strategian toimeenpanoon liittyvät periaatteet Tavoitetila 2017 kuvauksessa seuraavasti: Kiinteistönomistajat ja käyttäjät osallistuvat aktiivisesti rakennusten ylläpitoa, kehittämistä ja korjaamista koskevaan päätöksentekoon. Huolto ja korjaaminen toteutetaan oikea-aikaisesti, suunnitelmallisesti ja hyödyntäen alan päteviä palveluntarjoajia. Ylläpitoa ja korjausta tukee monipuolinen valikoima keinoja. Niiden avulla käyttäjien ja omistajien tarpeet, rakennuksen ominaispiirteet sekä kestävän kehityksen periaatteet voidaan kytkeä luontevasti käytännön päätöksentekoon, ylläpitoon ja korjaamiseen. (Ympäristöministeriö 2009,12.) 1.1 Korjausrakentamisen tilanne ja tulevaisuus Valtioneuvosto on linjannut korjausrakentamiseen liittyvät keskeiset perusteet seuraavasti: A. Rakennuskannan palvelukyvyn ja laatutason säilyttäminen sekä parantaminen Ensi vuosikymmenellä voimistuvan väestörakenteen muutoksen hallinta edellyttää reagointia rakennetun ympäristön esteettömyyden ja ikääntyneiden kotona asumisen edistämiseksi. Korjaamisessa korostuvat yhä enemmän myös käyttäjien terveyteen liittyvät perusparannustarpeet, etenkin kosteus- ja homevaurioiden torjunta. (Ympäristöministeriö 2009, 35.) B. Rakennuskannan energiankulutuksen ja päästöjen vähentäminen Se edellyttää määrätietoisia toimia paitsi uudisrakentamisessa myös olemassa olevassa rakennuskannassa, jossa energiankulutuksen vähentäminen ja lämmitystavan tarkastelu ovat välttämättömiä asetettujen päästötavoitteiden saavuttamiseksi. (Ympäristöministeriö 2009, 36.) C. Korjausrakentamisen ohjausjärjestelmän kehittäminen Korjausrakentamista säädellään rakentamisen normein hyvin väljästi. Normeja tulkitaankin rakennuslupahankkeissa paikkakuntakohtaisesti eri tavoin mm. paloturvallisuuteen, esteettömyyteen ja rakennusperintöarvojen huomioimiseen liittyen. (Ympäristöministeriö 2009, 36.) D. Korjausrakentamiseen liittyvän osaamisen, tiedon ja kilpailukyvyn vahvistaminen Korjausrakentamisen osuus rakennusalan koulutuksessa sekä tutkimus- ja kehitystoiminnassa on alan merkittävyyteen nähden vähäinen. Korjaamisessa käytetyt menetelmät ovatkin uudisrakentamiseen verrattuna varsin kehittymättömät. Kiinteistöjen korjaustarpeen moninkertaistuminen ensi 1

7 vuosikymmenellä edellyttää korjausrakentamisen ammattilaisten määrän nopeaa lisäämistä. (Ympäristöministeriö 2009, 35-36). Euroopan Unioni on asettanut jäsenmaille vaatimuksia energiatehokkuuden lisäämiseksi. Keskeiset periaatteet ovat seuraavat: Energiatavoitteet ja strategiat Euroopan Unionissa on asetettu kolme keskeistä energia-asioihin ja päästöihin liittyvää tavoitetta täytettäväksi vuoteen 2020 mennessä: Kasvihuonekaasupäästöjen tason vähentäminen 20 prosenttia (vertailuvuosi 1990) 20 prosentin vähennys primäärienergian kulutukseen perusuraan verrattuna Uusiutuvan energian osuuden kasvattaminen 20 prosenttiin kokonaiskulutuksesta Nämä tavoitteet ovat EU-tason tavoitteita. Ne muodostavat eurooppalaisen energia- ja ilmastopolitiikan keskeisen kehikon 2010-luvulla. Suomessa uusiutuvan energian osuuden tulisi vuonna 2020 olla 38 prosenttia, mikä on 9,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuoden 2005 taso. Suomi pyrkii vähentämään päästökaupan ulkopuolisia päästöjä 16 % vuoteen 2020 mennessä vuoden 2005 tasosta. (Valtioneuvoston kanslia 2012, 10) Korjausrakentamisen strategiassa energiatehokkuus on yksi osa korjausrakentamisen kokonaisuutta. Strategiassa energiatehokkuuden parantamiseen liittyy muun muassa seuraavanlaisia teemoja (Ympäristöministeriö 2007, 32): Energiatehokkuuden ja kulutuksen arvioinnin ja mittauksen kehittäminen energiatodistusten käytön edistäminen rakenteiden ja talotekniikkajärjestelmien energiatehokkuuden parantaminen informaatio-ohjaus korostaen elinkaarikustannusnäkökulmia taloudelliset ohjauskeinot ja säädösohjaus. 2

8 Energiansäästöön ja päästöihin vaikuttavia toimenpiteitä korjausrakentamisessa (BUS 2013). 1. Energiansäästötoimet suunnitelmallisen korjaustoiminnan yhteydessä Sisältää mm. ikkunoiden uusimista, ilmanvaihdon talteenoton lisäämistä, seinien lisäeristämistä, yläpohjien lisäeristämistä, käyttöveden mittauksen lisäämistä, koneiden, laitteiden ja valaisimien uusimista ja ohjattavuuksien parantamista sekä vähäisessä määrin alapohjien lisäeristämistä ja ovien uusimista. (Build Up Skills 2013.) 2. Välittömästi toteutettavissa olevat muut korjaustoimenpiteet Sisältää mm. yläpohjien lisäeristämistä; ovien, ikkunoiden, alapohjien, seinien ja yläpohjien tiivistämistä, termostaattisten patteriventtiilien ja muiden säätölaitteiden asentamista ja uusimista, automaation lisäämistä, lämpimien putkien lämmöneristämistä teknisissä tiloissa sekä ilmanvaihtokanavien lämmöneristämistä kylmissä tiloissa (Build Up Skills 2013.) 3. Lämmitystapavalinnat Sisältää mm. lämmitysjärjestelmien tehokkuuden nostamista, hybridijärjestelmien asentamista, joissain tapauksessa myös uusimista tai vaihtamista. Voi sisältää myös olemassa olevan päälämmitysmuodon täydentämistä erilaisin tukimuodoin kuten lämpöpumput, aurinkokeräimet, aurinkopaneelit ja puu- ja biopolttoaineiden käytön lisääminen (Build Up Skills 2013.) 4. Säätötoimenpiteet ja mittareiden lisääminen Sisältää mm. liian korkeaan sisälämpötilaan johtavien syiden, kuten vetoisuuden poistamista, jota voidaan vähentää esimerkiksi parvekelasituksilla, säätöjen tekemistä, termostaattien korjaamista, vesijohtoverkoston paineen ja virtaaman alentamista, sekä vesimittareiden asennusta (Build Up Skills 2013.) 5. Sähkölaitteiden valinta ja käyttö Sisältää mm. energiatehokkaampien kodinkoneiden, viihdelaitteiden ja valaisimien valintaa, uusimuotoisten huomattavasti aiempaa energiatehokkaampien lattialämmityksien toteuttamista, autojen lämmitysten ohjausten kehittämistä, hybridi- ja sähköautojen lisääntymisen huomioimista, sähkösaunojen vain tarpeenmukaista lämmitystä estämällä samalla muiden tilojen ylilämpeneminen ja monia muita sähkön käyttötapoihin liittyviä asioita. (Build Up Skills 2013.) 3

9 1.2 Korjausrakentamisen opetuksen tilanne ja tulevaisuus Ammatillinen koulutus on tällä hetkellä monella tapaa murroksessa. Muutos- ja kehittämispaineita luovat mm. seuraavat tekijät: Yhteiskunnan ikärakenteen muutosnopeus tuo tullessaan epäsuhdan, jossa ikäluokat pienenevät ja samaan aikaan työvoiman eläköityminen nopeutuu. On löydettävä uusia koulutusmalleja korvaamaan poistuvaa työvoimaa ja sen myötä poistuvaa osaamista. Ammattityövoiman määrällisessä tarpeessa olevat heilahtelut ja vaihtelut edellyttävät nopeaa reagointia myös ammatillisen koulutuksen järjestelyissä. Ammatillinen tutkintorakenne on luotu koko ikäluokan koulutuksen tavoitteita varten. Tähän vaatimukseen liittyy vaikeutena se, että koko ikäluokka saavuttaisi asetetut tavoitteet riittävän tasokkaasti. Asian korjaamiseksi koulutusjärjestelmän olisi tarjottava joustavia opintopolkuja erilaisen lähtökohdan ja opiskeluvalmiuden omaaville opiskelijoille. Korjausrakentamisen oppiminen on haasteellista sen vuoksi, että korjauskohteissa työt ja vaatimukset vaihtelevat jatkuvasti. Jokaisessa työtilanteessa työntekijältä edellytetään kykyä soveltaa asioita sekä ratkaista korjausprosessiin liittyviä ongelmia. Korjausrakentamisessa toimitaan jatkuvasti moniammatillisissa ja monikulttuurisissa työryhmissä ja ollaan asiakaspalvelutilanteissa. Tällaisten valmiuksien luominen ammatillisessa koulutuksessa edellyttää koulutukselta aiempaa tehokkaampia ja monipuolisimpia työskentelytapoja. Tieto- ja viestintäteknologia kehittyvät jatkuvasti, ja näitä tegnologioita sovelletaan kaikissa työtehtävissä yhä enemmän. Korjausrakentamisen opiskelussa tulisi jatkossa monipuolisesti hyödyntää tieto- ja viestintäteknologiaa. Ammatillisen koulutuksen tavoitteet edellyttävät, että koulutuksen on vastattava yhteiskunnan ja työelämän vaatimuksia. Nämä vaatimukset toteutuvat vain siten, että tutkintojen tavoitteet ja sisällöt sekä koulutuksen organisointi tehdään kiinteässä yhteistyössä yritysten ja työelämän kanssa. 4

10 2 KORJAUSRAKENTAMISEN OSAAMISEN KARTOITUKSEN TAUSTAT JA LÄHTÖKOHDAT Opetushallituksen toimeksiantona HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu käynnisti Korjausrakentamisen osaamisen kartoitusprojektin (KROK) tammikuussa Projektin toteuttivat Keijo Hakala ja Erkki Ahonen. Opetushallituksen toimeksianto Opetushallituksen kirje määrittelee tehtävän seuraavasti: HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu laatii Opetushallituksen toimeksiantona laadullisen ennakoinnin selvityksen aiheesta Korjausrakentamisen osaamisvaatimukset ammatillisessa peruskoulutuksessa Kartoitus perustutkinnon kehittämiseen, liitteenä olevan suunnitelman mukaisesti. Ohjausryhmä Osaamisen kartoitusprojektin ohjausryhmään kuuluvat Juha-Pekka Maijala (Ympäristöministeriö), Juha Mäntynen (Rakennusteollisuus RT ry) ja Arto Pekkala (Opetushallitus). KROK- osaamisen kartoitusprojektin tavoite ja rajaukset KROK- projektin tavoitteena on selvittää millaista osaamista tarvitaan lähitulevaisuuden korjausrakentamisen eri tehtävissä. Osaamista tarkastellaan rakennustekniikan, talotekniikan ja kiinteistöpalvelualan tehtävissä. Osaamisen kartoituksen tarkoituksena on antaa tietoa korjausrakentamisen opetuksen kehittämiseksi. Kartoituksesta on rajattu esteettömyystarkastelut, koska tämä selvitystyö kohdistuu rakennustoiminnan työtehtävien osaamisen ja niihin liittyvien tietoperustojen kartoittamiseen. Esteetön rakennustyö toteutuu ennalta määriteltyjen suunnitelmien ja asiakirjojen perusteella. Pintakäsittelyn osaaminen tarkastelut jätetään tähän kartoitukseen tekemättä, koska osaamisen selvitystä tehdään ammattitukintoihin ja erikoisammattitutkintoihin Helsingin Maalariammattikoulussa. (KROK) projektin toteutus Projektin toteutettiin siten, että kartoitettiin erilaisista lähteistä sitä, kuinka korjausrakentamisen osaamista määritellään. Keskustelujen ja pohdintojen perusteella suunniteltiin eteneminen alla kuvatulla tavalla: Tutkittiin mitä selvityksiä korjausrakentamisesta ja siihen liittyvästä osaamisesta on jo olemassa. Lähde- ja viiteluetteloon merkitty keskeisimmät asiakirjat joita on käytetty tässä alkutarkastelussa. Arvioitiin kuinka voimassa olevissa tutkintojen perusteissa on määritelty korjausrakentamiseen liittyvät tavoitteet ja sisällöt. 5

11 Pohdittiin asiantuntijoiden kanssa käydyn keskustelun perusteella kuinka osaaminen olisi järkevintä määritellä ja kuvata. Osallistuimme mm. Build Up Skills Finland hankkeen Roadmap tilaisuuteen Tilaisuudessa esiteltiin energiatehokkaaseen rakentamiseen liittyvää osaamista. Kehitimme käyttöömme analysointitaulukon, johon analysoimme eri tehtävissä tarvittavan osaamisen. Katso raportin tulostusosa. Haastattelimme HAMK, rakennusalan yliopettaja Tapio Korkeamäkeä , rakennusfysiikan osaamisen määrittelemiseksi. Testasimme osaamista eri asiantuntijoiden kanssa. Keskeisin tarkistus toteutettiin Amiedun korjausrakentamisen yrityksille järjestämässä Työpaikkaohjaajien koulutustilaisuudessa Tilaisuuteen osallistui myös Amiedun korjausrakentamisen asiantuntijaopettajia. Tilaisuudessa oli mukana seuraavien yritysten edustajia: Consti Talotekniikka Oy / Jesse Jokinen, Robert Rakennus Oy /Matti Kuokkanen ja Vesa Rantala, sekä Tuloilma.com Helsinki Oy/Pasi Virinsalo. Lausuntonsa analyysistä ovat antaneet hankkeen ohajusryhmä (Maijala, Mäntynen ja Pekkala), LVI-Tekniset Urakoitsijat LVI- TU ry (Juha-Ville Mäkinen) ja Kiinteistöpalvelut ry (Tiia Brax) Anu Laurila Museovirastosta kokosi suojeltavien rakennuskohteiden osaamisen määrittelyn keskeisiä sisältöjä

12 3 KOROK-PROJEKTIN YHTEENVETO Korjausrakentamisen opetuksen kehittämisprojekti (KOROK) on ollut vaikuttamassa tässä esitetyn Korjausrakentamisen osaamisen kartoituksen tekemiseen. KOROK projektissa nousi esille tarve selvittää tarkemmin millaista osaamista nyt ja tulevaisuudessa korjausrakentamisessa tarvitaan. Hämeen ammattikorkeakoulun Teknologiaosaamisen KT-keskus toteutti vuosina rakennusalan opettajille tarkoitetun Korjausrakentamisen opetuksen kehittäminen täydennyskoulutusprojektin. Projektin laajuus oli 15 opintopistettä, projektiin osallistui kaikkiaan 40 opettajaa. Koulutus kuului Opetushallituksen opetushenkilöstön täydennyskoulutushankkeisiin. Koulutukseen osallistui kaikkiaan 40 rakennusalan ammatillisen peruskoulutuksen opettajaa eri puolilta maata. KOROK projekti rakentui seuraavista osista: 1. Korjausrakentamisen perusteet Tämä osa muodostui pääosin asiantuntijaluennoista ja alustuksista. Luennoitsijoina olivat pääosin korjausrakentamiseen erikoistuneiden yritysten ja yhteisöjen asiantuntijat. Lähiopiskelupäiviä oli yhteensä 2 x 6 päivää, (96 h). Lähipäivinä käsiteltiin korjausrakentamiseen liittyviä keskeisiä perusteita ja esimerkkiratkaisuja. Päätösseminaarissa arvioitiin em. koulutusesimerkkejä ja parhaita käytäntöjä 2. Korjausrakentamisen hyvät käytännöt Tässä osassa esiteltiin ja analysoitiin korjausrakentamisessa toteutettuja hyviä ratkaisumalleja sekä työmaakäytäntöjä. 3. Korjausrakentamisen opetukseen kehittämiseen liittyvät tekijät Tässä osassa osallistujat suunnittelivat joko yhdessä tai pienryhmissä omaan oppilaitokseensa soveltuvan korjausrakentamisen opetus- ja opiskeluprosessin. KOULUTUKSEN TAVOITE: Koulutuksen tavoitteena on kehittää ammatillisissa oppilaitoksissa nykyaikaiseen korjausrakentamiseen liittyvää opetusta. Koulutuksen aikana käsitellään korjausrakentamiseen liittyen rakennusten rakenteita mm. perustukset, runkorakenteet, kantavat kattorakenteet, vesikattorakenteet, julkisivurakenteet, sisätilat, pesutilat. Talotekniikan osalta käsitellään linjasaneerauksia, kosteiden tilojen saneerauksia sekä kalusteasennuksia. Projektin tavoitteena on myös kehittää oppilaitoksissa korjausrakentamiseen liittyviä nykyaikaisia oppimisympäristöjä, joissa sovelletaan verkostoyhteistyötä.. 7

13 Arvioita KOROK projektista Oppilaitosten ja opettajien kiinnostus korjausrakentamista kohtaan Korjausrakentamisen ajankohtaisuudesta ja merkityksestä huolimatta näyttää siltä, että kaikissa oppilaitoksissa ei ole vielä valmiutta tarttua tähän aihealueeseen ja sen opetuksen kehittämiseen. Projektin alkuvaiheessa käytettiin jopa sellaisia puheenvuoroja, että korjausrakentamisessa ei ole merkittävää eroa uudisrakentamiseen verrattuna. Tosin projektin aikana tällaiset käsitykset muuttuivat ja projektissa suunniteltiin lukuisa määrä erilaisia korjausrakentamisen opetuksen toteutusmalleja. Seuraavassa on koottu keskeisimpiä KOROK projektissa esille tulleita korjausrakentamiseen ja korjausrakentamisen opetukseen liittyviä haasteita. A. Korjausrakentamisen suorittamiseen liittyvät ammatilliset asiat 1. Rakennusfysiikkaan liittyvät tekijät ja niiden huomioon ottaminen. Tässä asiassa opetuksessa on huomattavia puutteita, erityisesti vanhojen rakenteiden korjaamisen osalta sekä erilaisten rakenneratkaisujen toimiminen fysikaalisesti luotettavalla tavalla. Oppilaitoksissa tulisi myös harjoitella erilaisten rakenteiden fysikaalisten ominaisuuksien mittaamista. Oppilaitosten pitäisi panostaa hyvien oppimisympäristöjen ja oppimateriaalien kehittämiseen rakennusfysiikan opiskelussa. Tutkintojen rakenteista puuttuu lähes kokonaan tämän alueen tavoitteet ja sisällöt. 2. Energiatehokkaan rakentamisen määräykset ja ohjeistukset edellyttävät oppilaitoksissa tämän aihealueen opetuksen kehittämiseen. Energiatehokas rakentaminen edellyttää rakennustyöltä paneutumista huolellisuuteen ja tarkkuuteen. Rakenteiden on oltava suunnitelmien mukaisia, tiiviitä ja rakenteet on säilyttävä kuivina työn aikana. Näyttää myös siltä, että oppilaitoksissa ei ole vielä panostettu uusien ja energiaa säästävien lämmitystapojen opetukseen. Tutkintojen rakenteista puuttuu lähes kokonaan tämän alueen tavoitteet ja sisällöt. 3. Rakennusten kosteuden hallinta liittyy läheisesti rakennusfysiikan soveltamiseen korjausrakentamisessa. Näyttää siltä, että oikeaoppiseen kosteuden hallintaan liittyy sekä ammattiteknisiä asioita ja ongelmia sekä tekijän työasenteisiin liittyviä tekijöitä. Oppilaitoksissa tulisikin järjestää tehokoulutusta rakennusten kosteuden hallinta liittyvissä asioissa. Tämä teema tulee liittää osaksi rakennusfysiikan käsittelyä. 4. Terveysvaikutukset työntekijöihin ja käyttäjiin ovat keskeinen ja ajankohtainen osa myös korjausrakentamista. Kaikissa korjausrakentamisen vaiheissa on arvioitava mitä terveysriskejä sisältyy varsinaiseen korjaustyöhön sekä tulevien tilojen käyttäjien terveyteen. Erityisesti purkutyö tulee tehdä huolellisesti ohjeita noudattaen. Rakennusmateriaalien valinnassa ja käytössä muodostuu myös helposti terveysriskejä, jos toimitaan 8

14 huolimattomasti. Tämäkin asia edellyttää oppilaitoksissa opetuksen tehostamista. 5. Rakennusmateriaalien valinta ja käyttö on koulutuksessa erittäin keskeinen asia johtuen siitä, että aivan hiljattain on tullut voimaan rakennusmateriaaleja koskevat uudet CE merkinnät. Tämäkin edellyttää oppilaitoksissa materiaalitekniikkaan liittyvän opetuksen uudistamista ja kehittämistä. Myös materiaalien oikeaan ja turvalliseen käyttöön tulisi opetuksessa panostaa. 6. Oikea työprosessin ja työkalujen hallinta korjausrakentamisessa edellyttää hyvää asioiden teoreettista hallintaa, suunnitelmien ja piirustusten lukutaitoa. Varsinaiset työprosessit sisältävät jatkuvaa tilanteiden arviointia ja esiintyvien ongelmien ratkaisutaitoa. Näiden taitojen opiskelu ja harjoittelu on välttämätöntä korjausrakentamisen opiskelussa. 7. Työturvallisuuden hallinta korjausrakentamisessa on välttämätöntä, koska usein työskennellään poikkeuksellisissa olosuhteissa, joissa turvallisuuteen pitää kiinnittää erityistä huomiota. Usein työskennellään tilanteissa, jossa on mukana tilojen varsinaiset käyttäjät. Myös heidän turvallisuutensa on oltava kunnossa. B. Korjausrakentamisen suorittamiseen liittyvät yleiset asiat 1. Vuorovaikutus, yhteistyö ja palveluosaaminen ovat välttämättömiä taitoja korjausrakentamisessa. Korjaustyö tapahtuu usein usean ammattiryhmän yhteistyönä jolloin kyettävä esittämään asiansa sekä neuvottelemaan toisten osapuolien kanssa. Korjausrakentajat toimivat palvelutilanteissa sekä ulkoisiin että sisäisiin asiakkaisiin. 2. Yrittäjyysosaaminen ja oma-aloitteisuus liittyvät monella tapaa korjausrakentamiseen. Rakennusalalla syntyy uusia yrityksiä siten, että ammattimies perustaa erityisosaamiseensa liittyen palveluyrityksen. Korjausrakentamisessa työt urakoidaan itsenäisille työryhmille niin, että työstä muodostuu yrittäjämäinen toiminta. Muutoinkin korjausrakentamisessa työntekijältä edellytetään itsenäisyyttä ja oma-aloitteisuutta. 3. Viestintä- ja tietotekninen osaaminen liittyy nykyaikaiseen rakentamiseen. Viestintätaito on osittain vuorovaikutustaitoa. Rakentamisen suunnitelmia, ohjeita ja piirustuksia tallennetaan ja käytetään enenevässä määrin tietotekniikan avulla. Myös työntekijät viestivät asioita keskenään, työnantajan, asiakkaiden ja muiden toimijoiden kesken. Yritykset ovat siirtäneet osan tiedotuksistaan sosiaaliseen mediaan. Näiden syiden vuoksi on myös oppilaitoksien opetuksessa panostettava tämän alueen kehittämiseen. 4. Monikulttuurisessa työyhteisössä toimintaosaaminen liittyy siihen, että ulkomaisen työvoiman osuus lisääntyy jatkuvasti myös korjausrakentamisessa. Rakennuskohteissa voi parhaimmillaan työskennellä lähes kymmenestä eri maasta ja kulttuurista kotoisin olevia työntekijöitä. Sa- 9

15 malla työmaalla voidaan käyttää useita eri kieliä. Oppilaitoksissa tulisi perehtyä ja harjoitella toimimista tällaisissa tilanteissa. 5. Oman työn suunnittelu osaaminen ja ongelmien ratkaisuosaaminen on keskeinen osaamisalue korjausrakentamisessa. Korjaaminen on lähes jatkuvasti uusien ja muuttuvien tilanteiden mukaista toimintaa. Tämä edellyttää työntekijältä kykyä arvioida tilanteita sekä suunnitella työt tämän perusteella. 6. Oman työn arvostaminen ja arviointiosaaminen liittyy keskeisesti hyvän ammattitaidon kehittymiseen. Hyvä ammatillinen itsetunto kehittyy vain silloin, jos arvosta omaa työtään. Tällaisen kehityksen ja oikean ammattiylpeyden kehittäminen pitää alkaa jo ammatillisessa koulutuksessa. 7. Oman ammattitaidon kehittäminen on välttämätön osa hyvää ammattitaitoa. Kehittäminen voi tarkoittaa joko syventävää perehtymistä jollekin osa-alueelle tai olemassa olevan osaamisen laajentamista rinnakkaisille osa-alueille. 10

16 4 KORJAUSRAKENTAMISEN OSAAMISEN KARTOITUS. Korjausrakentamisen peruskäsitteitä Varsinaisen osaamisen kartoituksen lisäksi määriteltiin korjausrakentamisen liittyvät keskeiset käsitteet ja kriteerit. Nämä määritelmät on kuvattu määritelmätaulukoissa seuraavasti: Teoreettisesta näkökulmasta Tämä määrittelyosa liittyy lähinnä fysikaalisiin ja muihin tutkimuksellisiin perusteisiin. Käytännön näkökulmasta Tämä määrittelyosa kuvaa sitä kuinka ko. kriteeri vaikuttaa käytännön työtehtäviin ja kuinka ko. ominaisuus esiintyy varsinaisessa rakentamisessa. Hyvien käytäntöjen esimerkkejä Tässä määrittelyosassa kuvataan kuinko ko. kriteerin vaatimukset voidaan toteuttaa laadukkaasti käytännössä. 11

17 RAKENNUSFYSIIKAN OSAAMINEN KORJAUSRAKENTAMISESSA (Tapio Korkeamäen haastattelu ) TEOREETTINEN NÄKÖKULMA Korjausrakentamisessa rakenteiden rakennusfysikaalisen toiminnan ymmärtäminen on korjausrakennusprojektien laadukkaan lopputuloksen aikaan saamisen edellytys. Näitä ovat mm: rakennusten kantavien runkorakenteiden erilaisiin järjestelmiin liittyvät toimintaperiaatteet ja runkorakenteiden kautta kuormien siirtyminen perustusrakenteille. Perustusrakenteiden ympärillä veden- ja kosteuden hallinta, jotta rakenteisiin ei kulkeudu kosteutta kapillaarisesti tai mahdollistu kosteuden tiivistymistä kylmäsiltoihin. Ulkopuolisten rakenteiden käyttäytyminen eri ilmastoolosuhteissa ja em. muutoksista johtuvat lämpö- ja suhteelliset kosteusvaihtelut rakenteissa. Ymmärretään ulkovaipan sisäpuolisten rakenteiden lämmöneristämisen, ilmatiiveyden, kosteuden ja vedenpitävyyden tärkeys, ja em. yhteys palo- ja ilmaääneneristävyyteen. Ymmärretään värähtelyn vaikutukset rakenteille ja äänen siirtymismekanismit. Ymmärretään ilmanvaihdon merkitys sisäilman laatuun ja käyttäjien terveyteen. Tiedostetaan, että jäähdytetyt käyttötilat vaativat erikseen kosteuden keräämisen tarpeen määrittelyn ja suunnittelun. KÄYTÄNNÖN NÄKÖKULMA Korjausrakennuskohteen rakenteisiin tehtävät kartoitukset tehdään vallitsevia olosuhteita muuttamatta. Kartoittajat ja korjaussuunnittelijat tekevät yhteistyötä, jotta korjaustöiden laajuus on riittävällä tarkkuudella tiedossa ja tulevat kattavasti huomioitua suunnitteluvaiheessa. Tarvittaessa suunnittelua tehdään kohteessa. Korjausrakentamisen suojaus-, osastointi-, purkamis- ja tarvittavat tuentasuunnitelmat tutkitaan työnjohtajien ja työtä suorittavien henkilöiden kanssa. Sovitaan dokumentointimenettely purkutöiden edistymisestä ja toimenpiteet em. töissä ilmentyvistä poikkeavista tilanteista. Noudatetaan korjauskohteeseen laadittuja suunnitelmia, aikatauluja ja käytetään suunnitelmissa esitettyjä hyväksyttyjä materiaaleja ja järjestelmiä. HYVIEN KÄY- TÄNTÖJEN ESI- MERKKEJÄ Varmistetaan eri vaiheissa käyttäjille tiedottaminen ja saatetaan tiedoksi eri toimenpiteiden vaikutukset käyttäjien asumiseen työtoiminnan aikana. Kartoitusvaiheen suorittajat dokumentoivat mittaus- ja kartoitustoimenpiteet siinä laajuudessa, että tiedot ja tulokset ovat hyödynnettävissä ja kohdennettavissa rakennusosittain korjaussuunnitelmiin. Tutkimuksia ja kartoituksia toteuttavat henkilöt tekevät yhteistyötä suunnittelijoihin kanssa, erityisesti poikkeustilanteissa. Suunnittelijat, työnjohtajat ja työntekijät varmistavat suunnitelmien toteutuksen ja toteutusmenetelmät, tarkastavat talvirakentamisen suunnitelmista sääsuojausjärjestelmät ja niiden laajuuden sekä erityistä suojaamista edellytettyjen rakennusmateriaalien siirrot, suojauksen ja varastoinnin. Käytetään eri rakennusosissa suunnitelmissa määriteltyjä hyväksyttyjä materiaaleja, toteutetaan rakennustyöt niin, että rakennus toimii rakennusfysikaalisesti suunnitellulla tavalla. Kiinnitetään erityistä huomiota ulkoseinärakenteisiin tehtäviin läpivienteihin, jotta vältytään lämpövuodoilta ja kosteuden tiivistymiseltä rakenteisiin. Huoneistojen väliset reiät ja läpiviennit on tiivistettävä huomioiden ilmaäänen eristys- ja palo-osastoinnit, Taloteknisten kuilujen palokatkot on toteutettava suunnitelmia noudattaen hyväksytyillä materiaaleilla. 12

18 ENERGIATEHOKKAAN RAKENTAMISEN MÄÄRITTELYÄ TEOREETTINEN NÄKÖKULMA KÄYTÄNNÖN NÄKÖKULMA Energiatehokas talo kuluttaa vähintään puolet vähemmän energiaa kuin rakentamismääräysten minimivaatimukset täyttävä talo. Ympäristökuormitus pienenee samassa suhteessa. Energiatehokkaassa talossa on hyvä sisäilman laatu ja kosteusteknisesti toimivat rakenteet. Näistä tekijöistä ei saa tinkiä energiatehokkuuteen pyrittäessä. Energiatehokas talo on ammattilaisten suunnittelema. Itse talo, sen rakenteet ja talotekniikka on suunniteltu toimivaksi kokonaisuudeksi. (Motiva 2011.) Energiatehokkaaseen rakentamiseen kuuluvat seuraavat pääkäsitteet: Matalaenergiatalo, jonka lämmitysenergiantarve on puolet verrattuna sellaiseen taloon, joka täyttää voimassa olevien rakentamismääräysten vaatimukset. (Motiva 2011.) Passiivienergiatalo, joka ei yleisen määritelmän mukaan tarvitse lainkaan lämmitys- eikä jäähdytysenergiaa. (Motiva 2011.) Nollaenergiatalo, joka tuottaa uusiutuvaa energiaa vähintään saman verran kuin se kuluttaa uusiutumatonta energiaa. (Motiva 2011.) HYVIEN KÄY- TÄNTÖJEN ESI- MERKKEJÄ Korjaustoimenpiteet on valittava siten, että rakenteiden oikea lämpö-, ääni- ja kosteustekninen toimivuus sekä palotekninen eristäminen varmistetaan (Mölsä 2013, Rakennuslehti ) Eristetään talo selvästi määräyksiä paremmin. Kiinnitetään huomiota yläpohjan, seinien ja alapohjan lämmöneristävyyteen. Rakentamisvaiheessa lisäeristyksen kustannus on aina pienempi kuin myöhemmin lisääminen. (Motiva 2011.) Hankitaan rakennukseen energiatehokkaat ikkunat. Ikkunat ovat rakennuksen lämmöneristyksen kanalta heikoin osa. (Motiva 2011.) Tehdään talosta ilmatiivis ja huolehditaan riittävästä ilmanvaihdosta. Hyvässä talossa ilma ei vaihdu rakenteiden läpi, vaan se tehdään hallitusti koneellisella tulo- ja poistoilmanvaihdolla. (Motiva 2011.) Jos rakennuksessa on painovoimainen ilmanvaihto, sen toimivuus on tarkastettava ja tarvittaessa sitä voidaan täydentää koneellisesti. Hankitaan hyvällä lämmön talteenotolla varustettu ilmanvaihtolaite. Lämmön talteenottolaite (LTO) ottaa talosta poistettavasta lämpimästä ilmasta lämpöä talteen ja lämmittää sisälle tuotavaa raitista ulkoilmaa. (Motiva 2011.) Lisäeristämisen vuoksi rakenteista tulee entistä riskialttiimpia kosteudelle, sillä lisäeristeet vähentävät sisältä tulevan lämmön kuivattavaa vaikutusta rakenteiden ulko-osissa. (Mölsä 2013, Rakennuslehti ) Rakennuksen ylä- ja alapohja pitää tuulettaa.. (Motiva 2011.) 13

19 HOME RAKENTEISSA, MÄÄRITTELYÄ TEOREETTINEN NÄKÖKULMA Sosiaali- ja terveysministeriön sisäilmaohje mainitsee nimeltä neljä terveydelle haitallista kosteusvaurioon viittaavaa mikrobisukua eli indikaattorimikrobia: Phialophora, Aspergillus versicolor, Stacybotrys chartarum (eli S. atra) ja aktinobakteerit eli sädesienet (esim.streptomyces). (Ympäristöministeriö 2011.) Koska bakteereita ja sieni-itiöitä on aina maaperässä, niitä on luonnostaan monissa rakennusmateriaaleissa, hiekassa, betonissa, tasoitteissa jne. Sienet ovat kasvuolosuhteiltaan hyvin vaatimattomia. Niiden kasvua rajoittavat lähinnä lämpötila, ravinto ja kosteus, joista tärkein on kosteus. (Ympäristöministeriö 2011.) KÄYTÄNNÖN NÄKÖKULMA Kasvuedellytyksistä kosteus on ainoa, joka sieneltä voidaan rakennuksessa evätä. Homeen kasvualustaksi kelpaa lasia ja metalleja lukuun ottamatta melkein mikä tahansa materiaali: betoni, tasoitteet, laasti, lastulevy, kipsilevy, muovi, lattiapäällysteet, tapetti jne. (Ympäristöministeriö 2011.) Bakteerien ja sienien itiöt kestävät äärimmäisen epäedullisiakin olosuhteita, kuivuutta, pakkasta ja lämpöä erittäin pitkiä aikoja. Kun olosuhteet muuttuvat suotuisammiksi, home alkavat jälleen lisääntyä. Pelkkä homehtuneen materiaalin kuivattaminen ei siis ratkaise ongelmaa. (Ympäristöministeriö 2011.) HYVIEN KÄY- TÄNTÖJEN ESI- MERKKEJÄ Homeet tarvitsevat kosteutta ja ravintoa kasvaakseen. Silloin kun pidämme paikat kuivina, home ei voi kasvaa. Toisaalta ilman suhteellinen kosteus voi saada homeet kasvamaan esimerkiksi rakennuseristeen sisällä vaikka emme näe siellä vapaata vettä. (Halsas 2010.) Silloin kun värjäytymä on materiaalin pinnalla, kasvusto on pölymäinen tai pistemäinen, on syytä epäillä hometta. Asunnon sisäpuolisia kosteuden lähteet johtuvat usein asumisesta. Kosteuden kondensoituminen asunnon sisäpinnoille on usein merkkinä liian suuresta sisäilman kosteudesta. (Halsas 2010.) Lisäeristämisen vuoksi rakenteista tulee entistä riskialttiimpia kosteudelle, sillä lisäeristeet vähentävät sisältä tulevan lämmön kuivattavaa vaikutusta rakenteiden ulko-osissa. (Mölsä 2013, Rakennuslehti ) Kosteuden kuivumissuunta on otettava huomioon sijoitettaessa rakenteisiin kosteutta huonosti läpäiseviä aineskerroksia, kuten höyrynsulkuja. Eristeiden paksuntaminen heikentää vaipan kosteusteknistä toimintaa samalla kun ilmastonmuutos lisää kosteusrasitusta. (Mölsä 2013, Rakennuslehti ) 14

20 VESIERISTÄMISEN JA KOSTEUDEN MÄÄRITTELYÄ TEOREETTINEN NÄKÖKULMA KÄYTÄNNÖN NÄKÖKULMA HYVIEN KÄY- TÄNTÖJEN ESI- MERKKEJÄ Vesi (kosteus) voi esiintyä kolmessa olomuodossa kiinteänä (jäänä), nestemäisenä (vetenä) ja kaasumaisena (vesihöyrynä). Kondenssin syntymisen ehtona on, että tiivistymiskohdan lämpötila on alhaisempi kuin ohi virtaavan ilman kastepistelämpötila. Vesihöyryä kuljettavana voimana voi olla ilmavirtaus tai osapaineiden ero. Kastepisteellä tarkoitetaan rakenteen sisällä olevaa kohtaa, jossa vesihöyry tiivistyy vedeksi. (Korkeamäki n.d.) Ulkoilman kosteutta mitataan suhteellisena kosteutena (RH-arvolla) ja ilman kosteuspitoisuutena (g/m3). Talvella ilma on kuivaa (vesihöyryä g/m3) vaikka ilman RH on erittäin korkea (80 90 %). Kesällä ilma on selvästi kosteampaa (vesihöyryä 8-11 g/m3) mutta ilman RH on alhaisempi (65 80 %). Sisäilman kosteus muodostuu ulkoilman kosteudesta ja sisäilman kosteuslisästä. Kosteuslisä on riippuvainen kosteuden tuotosta ja ilmanvaihdosta sekä tutkittavan tilan tilavuudesta. Kosteus voi siirtyä diffuusion, konvektion, kapillaarisen virtauksen, painovoimaisen veden liikkeen ja tuulenpaineen vaikutuksesta. (Korkeamäki n.d.) Toimiva rakenne on niin suunniteltu, että sen höyrynvastus vähenee ulospäin mennessä, on rakenteella aina mahdollisuus kuivaa ulospäin. Vesieristyksen tulee olla saumoineen, läpivientien tiivistyksineen ja epäjatkuvuuskohtineen täysin vesitiivis. Rakenteet ja LVI-järjestelmät on tehtävä siten, ettei vesihöyry tai vesi pääse haitallisesti tunkeutumaan rakenteisiin. Pinnaltaan kastuvien rakenteiden on kestettävä veden vaikutus. Haitallisen valuvan veden pääsy rakenteisiin on estettävä. (Korkeamäki n.d.) Mahdollisen vesivahingon ja sen aikaiseen havaitsemisen (putkivuoto tms) tulee varautua niin, että rakenteilla ohjataan vuoto näkyville ja estetään sen huomaamaton ja haitallinen tunkeutuminen rakenteisiin. Laitteiden, joihin liittyy vesivahingon riski, tulee olla helposti tarkastettavissa ja korjattavissa. Kosteita tai kastuneita rakennusaineita ei tule käyttää tai niiden on annettava kuivua hyvin, ennen kuin ne peitetään huonommin kosteutta läpäisevillä aineilla. (Kylpyhuone.com n.d.) Vedelle alttiina oleviin rakenteisiin on käytettävä tähän tarkoitukseen tarkoitettuja ja tarvittaessa kulutusta kestäviä rakennustarvikkeita ja pintamateriaaleja. Märkätilojen rakenteet ja vedenpoisto on suunniteltava siten, ettei vettä pääse valumaan tai siirtymään ympäröiviin rakenteisiin tai huonetiloihin. (Kylpyhuone.com n.d.) Lisäeristämisen vuoksi rakenteista tulee entistä riskialttiimpia kosteudelle, sillä lisäeristeet vähentävät sisältä tulevan lämmön kuivattavaa vaikutusta rakenteiden ulko-osissa. (Mölsä 2013, Rakennuslehti ) Kosteuden kuivumissuunta on otettava huomioon sijoitettaessa rakenteisiin kosteutta huonosti läpäiseviä aineskerroksia, kuten höyrynsulkuja. Eristeiden paksuntaminen heikentää vaipan kosteusteknistä toimintaa samalla kun ilmastonmuutos lisää kosteusrasitusta. (Mölsä 2013, Rakennuslehti ) 15