UTAJÄRVEN LUKIO. Opiskelijan opas

Transkriptio

1 UTAJÄRVEN LUKIO Opiskelijan opas

2 Sisällysluettelo Alkusanat... 3 Tiedottaminen... 4 Yhteystiedot... 5 Opettajat ja opetettavat aineet... 6 Lukuvuoden työajat... 6 Päivittäinen työaika... 7 Lukuvuoden jaksot... 7 Opiskelu Utajärven lukiossa... 8 Toiminnalliset edut 8 Utajärven lukion taloudelliset edut Lukio-opiskelu ja kurssivalinnat Lukion järjestyssäännöt Tutorit Lukion oppilaskunta Rokua Geopark-oppilaitos Tekijänoikeuksista, lähteiden käyttö kirjallisissa töissä Ylioppilastutkinto Siirtyminen sähköisiin kokeisiin 34 Ylioppilastutkinto Opiskelun ja opintojen ohjaus Opiskelijan tukijärjestelmät Opintotuki Tapaturmat ja vahingot Oppikirjat

3 Rehtorin terveiset Hyvät lukiolaiset, tervetuloa Utajärven lukioon! Utajärven lukio tarjoaa mahtavat puitteet opiskella. Voimakkaan kehittämis- ja markkinointityön ansiosta koulustamme on kehittynyt vetovoimainen alueellinen lukio, jonne tullaan opiskelemaan kauempaakin. Tämän työn ansiosta koulumme opiskelijamäärä onkin lähtenyt voimakkaaseen nousuun. Alkavana lukuvuonna lukiossamme aloittaa 31 ensimmäisen vuosikurssin opiskelijaa, mikä on erittäin hyvä määrä. Normaali lukio-opiskelun ohella koulussamme opiskellaan myös tulevaisuuden taitoja. Niitä ovat ne taidot, joita lukiolaiset tulevat tarvitsemaan aikanaan työelämässä ja omassa elämässään: kansainvälisyys, tietotekniikan käyttötaidot ja oman elämän hallinta. Nämä ovat lukiomme painopistealueet, joihin todella panostetaan. Sen vuoksi matkustelu kotimaassa ja ulkomaille ja tietotekniikan käyttö työ- ja opiskeluvälineenä tulee opiskelijoillemme tutuksi lukio-opintojen aikana. Pieni lukio pystyy lisäksi tarjoamaan yksilöllistä opetusta ja tuki- sekä preppauskursseja. Taloudellisesti opiskelu Utajärven lukiossa on yhtä edullista kuin opiskelu peruskoulussa. Mm. oppikirjat ja koulumatkat yli 5 kilometrin matkalta ovat lukiolaisille maksuttomia. Lukion uusi valtakunnallinen opetussuunnitelma on tulevana lukuvuonna käytössä ensimmäistä kertaa kaikilla lukion vuosikursseilla. Ylioppilaskirjoitukset ovat siirtyneet kovaa vauhtia sähköisiksi kokeiksi. Utajärven lukiossa tähän on valmistauduttu huolella; opiskelijoille tarjotaan nykyaikainen opiskeluvälineistö, koululle on rakennettu erikoistila sähköisiä kokeita varten ja jokaisella koeviikolla harjoitellaan sähköistä koejärjestelmää pitämällä sähköisiä kokeita. Utajärven lukio on todella ajan hermolla! Tämän oppaan sivuilta löydät hyödyllistä tietoa lukiomme käytännöistä ja opiskelusta Utajärven lukiossa. Onnea lukio-opintoihin! Utajärven lukio antaa sinulle paljon! Jari Kettukangas, rehtori p , jari.kettukangas@utajarvi.fi Tästä oppaasta löydät tietoa opiskelusta Utajärven lukiossa lukuvuonna Tutustu oppaaseen! 3

4 TIEDOTTAMINEN SÄHKÖPOSTI Opettajien sähköpostiosoitteet ovat muotoa Lukiolaisten sähköpostiosoitteet ovat muotoa Wilma toimii koulun ja opiskelijoiden välisen tiedonvälityksen kanavana. WILMA Lukion Wilma-ohjelmisto on tärkeä yhteydenpitokanava koulun, opettajien, opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa välillä. Samalla sekä lukiolaiset että heidän huoltajansa voivat seurata koulunkäyntiä osittain reaaliajassa. Opiskelijat ja alle 18-vuotiaiden lukiolaisten huoltajat saavat Wilmaan käyttäjätunnuksen ja salasanan, joiden kautta ohjelmaan kirjaudutaan. Wilmasta voi seurata opiskelijan kurssiarvosanoja ja koearvosanoja. Sieltä näkee myös opiskelijan poissaolot ja huoltajat voivat ilmoittaa poissaolon syyn. Wilmassa julkaistaan tiedotteita ajankohtaisista asioista ja sen kautta voidaan pitää yhteyttä opettajien, opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa kesken. Kun lukiolainen tulee täysikäiseksi eli Wilmasta löydät tärkeimmät tiedot täyttää 18 vuotta, vanhempaintunnukset lakkaavat toimimasta. Lukiolainen vastaa koulunkäynnistään itse ja ilmoittaa mm. itse poissaolojensa syyn. Kaikki muutkin yhteydenpitovälineet, esim. puhelin ja sähköposti ovat käytettävissä. Jaksotodistukset ovat opiskelijoiden ja vanhempien nähtävinä Wilmassa. Noudata myös Wilma viesteissä kohteliaisuutta ja muista, että kohtuullinen reagointiaika on 1 työpäivä. 4

5 INFO-TV Lukiokäytävän info-tv on tarkoitettu ajankohtaiseen informointiin. Siellä näkyvät päiväkohtaiset tiedotteet mm. yllättävistä tilajärjestelyistä, aikataulumuutoksista, vierailijoista ym. ILMOITUSTAULU Sähköisten viestintäpalveluiden lisäksi lukiokäytävällä on ilmoitustaulu, joita on myös syytä säännöllisesti seurata. KOTISIVUT Utajärven lukion kotisivut löytyvät osoitteesta Kotisivuilla on kattava esitys Utajärven lukion toiminnasta. LOMAKKEET Erityis- ja muutostilanteissa tarvitaan kirjallisia lomakkeita. Tällaisia tilanteita ovat mm. opinto-ohjelman laajat muutokset, vapauttaminen koulunkäynnistä esim. lomamatkan vuoksi, muualla suoritettujen opintojen hyväksi lukeminen, uusintakokeeseen ilmoittautuminen sekä yo-tutkintoon ilmoittautuminen. Tarvittavat lomakkeet saat kansliasta. LUKION FACEBOOK = Lukion facebookissa on ajankohtaisia asioita sekä kuvia ja videoita tapahtumista. LUKION YHTEYSTIEDOT UTAJÄRVEN LUKIO PL UTAJÄRVI PUHELINNUMEROT rehtori Jari Kettukangas kanslia, palvelusihteeri Mervi Repola opinto-ohjaaja Anu Kalliopuska koulukuraattori Riikka Huhtakangas etsivä nuorisotyöntekijä Kati Seppänen koulun keittiö, Anne Hamari

6 OPETTAJAT JA OPETETTAVAT AINEET Grip Satu Honkonen Lassi Kalliopuska Anu Kettukangas Jari Korhonen Marja Leinonen Petteri Lithovius Tuula Poutanen Hanna-Leena Parviainen Taina Raappana Aila Raappana Nina Immonen Reetta Virta Liisa Väänänen Sami äidinkieli historia, yhteiskuntaoppi englanti, opinto-ohjaus rehtori, historia, yhteiskuntaoppi matematiikka liikunta, terveystieto kemia uskonto, psykologia, filosofia matematiikka, tietotekniikka kuvataide ruotsi, saksa musiikki biologia, maantieto matematiikka, fysiikka LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi Kevätlukukausi Lomat: syysloma (vko 43) Tytöt Euroopan unionin nuorten parlamentin alueellisessa kokouksessa Kempeleessä marraskuussa joululoma talviloma (vko 10) pääsiäinen Vapaapäivät: Itsenäisyyspäivä Vappu Helatorstai 6

7 PÄIVITTÄINEN TYÖAIKA klo oppitunti 75 min klo oppitunti 45 min klo oppitunti 45 min klo ruokailu 40 min klo oppitunti 45 min klo oppitunti 45 min klo oppitunti 60 min klo oppitunti 45 min tarvittaessa klo oppitunti 45 min tarvittaessa LUKUVUODEN JAKSOT 1. jakso jakso jakso jakso jakso jakso KOEVIIKKO Jokainen jakso päättyy noin viisi koulupäivää kestävään koeviikkoon, jolloin aamupäivällä klo on koe ja iltapäivällä klo seuraavan päivän kokeen pohjatunnit. Koeviikon ensimmäiseen kokeeseen ei ole aina pohjatunteja. Kokeet pidetään pääosin auditoriossa, jossa voidaan pitää kaikki sähköiset kokeet ja myös ylioppilaskirjoitukset. 7

8 Opiskelu Utajärven lukiossa Toiminnalliset edut Tulevaisuuden taidot Utajärven lukio panostaa tulevaisuuden taitojen opettamiseen lukio-opiskelun rinnalla. Tämä tarkoittaa niitä taitoja, joita nykyiset lukiolaiset tulevat tarvitsemaan aikanaan työelämässä ja omassa elämässään. Tällaisia taitoja ovat kansainvälisyys ja tietotekniikan käyttötaidot. Kansainvälisyyskasvatus Olitpa tulevaisuudessa missä ammatissa tahansa, tulet kohtaamaan kiihtyvän kansainvälistymisen. Kattavalla kansainvälisyystoiminnalla Utajärven lukio valmistaa opiskelijoitaan elämään ja työskentelemään kansainvälisessä toimintaympäristössä. Erilaisista kulttuureista tulevien ihmisten kohtaaminen, matkustaminen kotimaan ulkopuolella ja työskentely muiden eurooppalaisten nuorten kanssa on aitoa ja todellista kansainvälisyyskasvatusta. Tällä toiminnalla takaamme opiskelijoillemme tärkeitä tulevaisuuden taitoja. Kansainvälisyyskasvatusta edesauttaa osaltaan Utajärven Lions Clubin päätös tukea lukion kansainvälisyyshankkeita vanhuskummitoiminnan kautta. 8 Jokaisen vuosiluokan opiskeluun liittyy kansainvälisyyskurssi, joka huipentuu toisen opiskeluvuoden keväällä toteutettavaan opintomatkaan johonkin Euroopan kohteeseen.

9 Lukion omien kansainvälisyyskurssien lisäksi koulumme on lukuvuonna mukana kahdessa Erasmus+ -hankkeessa. Näissä hankkeissa osa toisen ja kolmannen vuosikurssin opiskelijoista pääsee matkustamaan eri kohteisiin Euroopassa. Hankkeiden myötä lukiomme saa myös vieraita muista Euroopan maista lukuvuoden aikana. Hanki tietotekniikan käyttötaidot opiskelun ohella Lukion alussa jokainen opiskelija saa käyttöönsä ipadin ja kannettavan tietokoneen. Muun opiskelun ohessa tietokonetta opitaan käyttämään luonnollisena työvälineenä opiskelussa ja monien asioiden hoitamisessa. Samalla valmistaudutaan sähköisiin ylioppilaskokeisiin, jotka syksyllä aloittavan ikäluokan kohdalla tarkoittavat kaikkia kirjoitusaineita. Sähköisiä kokeita pidetään jokaisella koeviikolla. Sähköisissä kokeissa tehtävät monipuolistuvat ja mm. tekstin tuottaminen ja muokkaaminen on helppoa. 9

10 Opintomatkat Jokainen lukioryhmä tekee koko lukion ajan opintomatkoja lähialueelle ja lisäksi ensimmäisen vuosiluokan aikana yhden pidemmän opintomatkan Helsinkiin, Turkuun tai Tampereelle. Opintomatkat tuovat opiskeluun vaihtelua, hohtoa ja elämyksiä. Yksi opintomatka saattaa opettaa enemmän kuin tuhat oppituntia. Nuorten mahdollisuudet matkustaa ja sitä kautta tutustua suomalaiseen yhteiskuntaan, historiaan ja kulttuuriin ja ovat hyvin erilaiset. Utajärven lukio antaa tässä suhteessa merkittävän panoksen opiskelijoiden tulevaisuuteen. Lukiolaiset vierailivat Ateneumissa Helsingin ekskursion yhteydessä marraskuussa

11 Oman elämän hallinta Miten saan rahani riittämään? Miten valmistan edullista, mutta silti ravitsevaa ja terveellistä ruokaa? Vastaukset tällaisiin kysymyksiin askarruttavat monia aikuisiakin. Utajärven lukiossa näihin oman elämän hallinnan kysymyksiin perehdytään teemakurssien avulla. Valmistautuminen jatko-opintoihin Monella nuorella ei ole tiedossa peruskoulun jälkeen, mikä olisi hänelle sopiva ammatti tai ammattiala. Myös lukiolaiset pohtivat näitä kysymyksiä. Utajärven lukiossa osa opintoohjausta ovat tutustumiskäynnit jatko-opintopaikkoihin Oulun seudulla. Tämä koskee yliopiston lisäksi ammattikorkeakouluja ja ammatillisia oppilaitoksia. L isäksi lukiossa toteutetaan valinnainen työelämään tutustumiskurssi lukion ensimmäisen ja toisen lukuvuoden aikana. Opiskelijat ovat tällöin TETissä valitsemillaan Oulun seudun työpaikoilla yhteensä viisi koulupäivää. 11

12 Tutustumiskäynneillä ja TETillä helpotetaan opiskelijoiden realistista ammatinvalintaa. Näkemys mahdollisesta omasta ammatista kehittyy lukion aikana ja TET tukee tätä kehitystä. Valinta työelämään tutustumiskurssille tehdään lukuvuoden alettua ja kurssi toteutetaan opinto-ohjaajan johdolla. Harrasta lukiossa Teoreettisten opintojen vastapainoksi sinulla on mahdollisuus valita kursseja, jotka liittyvät harrastuksiisi tai käytännön aineisiin. Nämä harrastekurssit toteutetaan tiistaisin klo Toteutettavat kurssit rakennetaan lukiolaisten toiveiden mukaisesti sen jälkeen, kun yhteisvalinnan alustavat tulokset ovat maaliskuussa selvillä. 12

13 Opiskelijan muu tukeminen Ihmisen perustarpeet tulee olla kunnossa ennen kuin hän voi asettaa itselleen korkeampia tavoitteita, itsensä toteuttamisen tarpeita. Tämä pätee myös lapsiin ja nuoriin. Heidän perustarpeensa tulee olla kunnossa ennen kuin itsensä toteuttaminen mm. opiskelun kautta tulee mahdolliseksi. Meillä et huku massaan, vaan saat yksilöllistä opetusta ja ohjausta, sekä pienen lukion muutkin edut. Lisäksi sinulla on mahdollisuus tarpeittesi mukaan saada tukiopetusta tai preppausta. Preppaus tarkoittaa tukiopetusta lahjakkaille opiskelijoille, jotta he pärjäisivät vieläkin paremmin. 13

14 Utajärven lukion taloudelliset edut Utajärven lukion opetustilat ovat hyvin varustettuja. Jokaisessa opetustilassa on mm. älytaulu. Osa tiloista on uusia ja osa vasta saneerattuja. Opiskelu on yhtä edullista kuin peruskoulussa, mutta saat enemmän erilaisia taloudellisia etuja. Lukion oppikirjakirjastosta saa lainaksi kaikki lukion oppikirjat. Tämä merkitsee lukiolaiselle koko lukion aikana noin 1000 euron etua. Lukiolaisten koulukyydit 5 km alkaen ovat lukiolaisille maksuttomia. Valpussa Puolangan suunnalta tulevat opiskelijat käyttävät älykorttia, jonka lunastavat matkahuollosta. Samoin Muhokselta julkisilla kulkuneuvoilla kulkevat lukiolaiset käyttävät älykorttia. Aamukyyti Muhoksen linja-autoasemalta lähtee klo 8.15 ja paluukyyti on Pohjolan liikenteen pikavuorolla, joka lähtee Utajärveltä klo Kyydityksistä on yhteinen info ensimmäisenä koulupäivänä. Älykorttia käyttäville lukiolaisille koulu maksaa koulumatkojen omavastuuosuuden. Kaikki muut kyydityksessä olevat lukiolaiset saavat näyttölipun (Suorsan liikenne, Revon turistiliikenne, taksit). Lukion opetussuunnitelmaan opetussuunnitelmassa on liikennekasvatuskurssi, joka toteutetaan yhteistyössä paikallisen/alueellisen autokoulun kanssa. Taloudellinen etu lukiolaiselle on noin 400 ajokortin suorittamisessa. Tarvittaessa lukiolainen voi vuokrata asunnon kunnan osoittamista vuokra-asunnoista 150 euron suuruisella vuokran omavastuuosuudella. Oma merkityksensä on myös kannettavilla tietokoneilla ja ipadeillä, jotka lukiolaiset saavat käyttöönsä. 14

15 Keskiarvoraja 7,0 Päästäkseen Utajärven lukioon tulee peruskoulun päättötodistuksen lukuaineiden keskiarvo olla vähintään 7,0. Erityisperusteilla rehtori voi ottaa lukioon opiskelijoita alemmallakin keskiarvolla. 7,0 lukuaineiden keskiarvo on sellainen, että opiskelijan voidaan olettaa pärjäävän lukio-opinnoissaan. Lukio ei halua houkutella opiskelijoita ilman realistisia mahdollisuuksia selvittää opinnot. 15

16 LUKIO-OPISKELU JA KURSSIVALINNAT Opetussuunnitelma Lukion uusi opetussuunnitelma on tullut voimaan vuosiluokka kerrallaan lukuvuodesta alkaen. Tämä tarkoittaa lukuvuonna sitä, että lukion kaikki ryhmät opiskelevat uuden opetussuunnitelman mukaan. Uusi opetussuunnitelma löytyy linkistä Linkki löytyy myös lukion kotisivuilta ja Wilmasta. Uuden opetussuunnitelman kurssikuvaukset ovat osoitteessa Uuden ja vanhan opetussuunnitelman kurssien vastaavuustaulukko on osoitteessa Linkit edellä mainittuihin osoitteisiin löytyvät myös Wilman kautta. Opiskelu Lukion voi suorittaa 2-4 vuodessa. Yleisin lukion suorittamisaika on kolme vuotta. Tällöin jokaisessa jaksossa opiskellaan keskimäärin 6 kurssia. Kurssisuoritukset jakaantuvat seuraavasti: 1. vuosi 30 kurssia 2. vuosi 30 kurssia 3. vuosi 15 kurssia. Rehtori voi perustellusta syystä myöntää opiskeluajan pidennyksen. Lukion oppimäärä sisältää vähintään 75 kurssia. Näistä on pakollisia kursseja 51, jos opiskelee pitkää matematiikkaa ja 47, jos opiskelee lyhyttä matematiikkaa. Lisäksi on opiskeltava vähintään 10 syventävää kurssia. Pakollisten ja syventävien kurssien lisäksi lukiossa tarjotaan myös soveltavia kursseja. Lukion suorittaminen kolmessa vuodessa edellyttää vähintään 5 kurssin suorittamista jokaisessa jaksossa. Jos opiskelija hajauttaa ylioppilastutkinnon suorittamisen, tulee se huomioida kurssivalintoja tehtäessä. 16 Pyri valitsemaan eri jaksoihin myös taito- ja taideaineita tasapainottamaan opintoja ja edistämään jaksamista!

17 Opiskelija voi aina tarvittaessa muuttaa valintojaan kuitenkin viimeistään viikko ennen jakson alkua. Kurssivalintoja voi tarkistaa lukuvuoden aikana seuraavasti: 1. jakson valinnat VIIMEISTÄÄN jakson valinnat VIIMEISTÄÄN jakson valinnat VIIMEISTÄÄN jakson valinnat VIIMEISTÄÄN jakson valinnat VIIMEISTÄÄN jakson valinnat VIIMEISTÄÄN Eri jaksojen valinnat tulee siis tarkistaa hyvissä ajoin, sillä runsaat muutokset saattavat pahimmassa tapauksessa vaikuttaa jonkin kurssin toteutumiseen. Lukion opinnot muodostuvat pakollisista, valtakunnallisista syventävistä ja soveltavista ja koulukohtaisista syventävistä ja soveltavista kursseista. Valtakunnalliset syventävät kurssit ovat pakollisiin kursseihin välittömästi liittyviä jatkokursseja ja niiden sisällöt on määritelty opetussuunnitelman valtakunnallisissa perusteissa. Pakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit kuuluvat ylioppilastutkinnossa hallittavaan oppimäärään ja päättöarvosana lasketaan näiden kurssinumeroiden aritmeettisena keskiarvona. Koulukohtaiset syventävät kurssit ovat pakollisiin kursseihin liittyviä jatkokursseja, joiden sisältö ja opetussuunnitelma on laadittu omassa koulussa. Ne arvioidaan numeroilla ja ne voivat vaikuttaa päättöarviointiin arvostelijan harkinnassa ainoastaan korottavasti. Soveltavat kurssit ovat aineen pakollisiin ja syventäviin kursseihin läheisesti liittyviä kursseja ja ne arvioidaan joko hyväksytty (S) tai hylätty (H). Kurssin arviointi voidaan suorittaa vasta, kun arvioinnin edellytykset täyttyvät. 17

18 Opiskelijan on osallistuttava opetukseen ja annettava riittävä näyttö osaamisestaan arvioinnin edellytysten täyttymiseksi. Myös arvosana 4 edellyttää aina, että arvioinnin edellytykset täyttyvät. Arvioinnin edellytyksiä ovat mm. läsnäolo oppitunneilla ja osallistuminen opetukseen, kurssiin liittyvien tehtävien suorittaminen ja kurssikoe. Jos opiskelija on ollut poissa huomattavan osan kurssin tunneista tai hänen muu oleellinen kurssiinsa liittyvä suoritus on hylätty, evätään häneltä pääsy kurssin loppukokeeseen ja kurssi jätetään arvostelematta. Kurssin alussa opiskelijalle tulee ilmoittaa, mitä näyttöjä vaaditaan arvioinnin edellytysten täyttymiseksi. Mikäli osa arvioinnin edellytyksistä täyttyy vain osittain (esim. poissaolojen tai tehtävien laiminlyönnin vuoksi), sillä on vaikutusta kurssiarvosanaan. Arvioinnin pohjana eivät siis saa olla pelkästään esim. kokeissa annetut näytöt. Katso myös kohta Poissaolojen selvitys ja seuranta. Numeroarvioinnin lisäksi ovat käytössä seuraavat merkinnät H = Hylätty kurssi K = Keskeytynyt kurssi Hylätty kurssi on opiskeltava uudelleen. Kurssi on kesken. Vaadittavat täydennykset on hoidettava viimeistään seuraavan jakson loppuun mennessä tai kurssi tulee hylätyksi. Keskeytynyt kurssi tulee kyseeseen, jos - opiskelijan tulee täydentää kurssisuorituksiaan - opiskelija on ollut kurssilla, mutta ei kurssikokeessa Soveltavat kurssit arvioidaan seuraavilla merkinnöillä H = hylätty kurssi S = suoritettu kurssi Keskeytettyä (K) eikä hylättyä (H) kurssia lasketa kurssikertymään. Arvosanalla neljä (4) suoritettu kurssi lasketaan kurssikertymään, jos oppiaineen oppimäärä täyttyy hyväksyttävästi. 18

19 Opiskelusuunnitelman mukaisesti opiskelluista pakollisista ja valtakunnallisista syventävistä kursseista saa olla hylättyjä arvosanoja enintään seuraavasti: Opiskeltuja kursseja Hylättyjä arvosanoja voi olla enintään 1-2 kurssia kurssia kurssia 2 9 kurssia tai enemmän 3 Oppimäärään voi sisältyä myös muissa oppilaitoksissa suoritettuja kursseja, joiden voidaan katsoa soveltuvan lukion opetussuunnitelmaan. Muissa oppilaitoksissa suoritettujen opintojen hyväksymisestä osaksi lukio-opintoja päättää rehtori. Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan huomioiminen lukion arvioinnissa Erityisjärjestelyt riippuvat opiskelijan tuen tarpeesta, mutta sellaisia voivat olla lisäaika, osittain tai kokonaan muu kuin koenäyttö, käsitteitä selventävät tekstit tms. Opiskelijan on kuitenkin saatava arvioinnin avulla realistinen käsitys edistymisestään. Etenemiseste Etenemiseste seuraa, mikäli opiskelijalla on oppiaineen pakollisissa ja valtakunnallisissa syventävissä kursseissa kaksi peräkkäistä hylättyä kurssia tai hylättyjä arvosanoja on enemmän kuin oppiaineen hyväksytty suoritus sallii. Etenemisesteen syntyessä opiskelija ei voi jatkaa kyseisen oppiaineen opiskelua uusilla kursseilla ennen kuin etenemiseste on poistettu eli tarvittavat kurssit on suoritettu hyväksytysti. Mikäli sinulla on etenemiseste, et voi enää osallistua kyseisen aineen tuleville kursseille. Keskustele kyseisen aineen opettajan/opinto-ohjaajan kanssa, kuinka saat suoritettua H/4-arvosanan kurssit hyväksytyiksi, jotta voit jatkaa opintojasi kyseisen aineen parissa. Ryhmänohjaajat ja opinto-ohjaaja seuraavat etenemisesteiden syntyä. 19 Arvioinnin uusiminen ja oikaisu Jos opiskelija katsoo, että arviointi on suoritettu virheellisesti, tulee asiassa ottaa ensin yhteys arvioinnin suorittaneeseen opettajaan. Jos asia ei näin selviä, voi asiasta ottaa yhteyttä rehtoriin, joka keskustelee asiasta kummankin osapuolen kanssa. Jos opiskelija on tyytymätön arviointiin, hän voi kahden kuukauden kuluessa pyytää opinnoissa etenemistä koskevan päätöksen tai päättöarvioinnin uusimista. Pyyntö tehdään rehtorille. Jos opiskelija on tyytymätön ratkaisuun, oikaisua voi pyytää aluehallintovirastolta.

20 Matematiikan tason vaihto Matematiikan oppimäärää vaihdettaessa pitkästä lyhyeen suositellaan hyväksilukemisessa seuraavia vastaavuuksia: MAA1 -> MAB1, MAA3 -> MAB2, MAA6 -> MAB5, MAA7 -> MAB4 ja MAA8 -> MAB3. Opetussuunnitelmassa voidaan määrätä myös lisänäyttöjä etenkin kurssin arvosanaa uudelleen arvioitaessa. Näiden kurssien arvosanat siirtyvät suoraan vastaavien lyhyen matematiikan kurssien arvosanoiksi. Mikäli opiskelija on tyytymätön näin saamaansa kurssin arvosanaan, hänellä on mahdollisuus osallistua kerran lisäkuulusteluun osoittaakseen osaamistasonsa kyseisessä kurssissa. Muut pitkän oppimäärän kurssit merkitään lyhyen oppimäärän soveltaviksi kursseiksi suoritusmerkinnällä. Siirryttäessä kesken oppimäärän lyhyestä pitkään oppimäärään opiskeltujen kurssien arvosanat siirtyvät suoraan vastaavien pitkän oppimäärän kurssien arvosanoiksi. Tällöin voidaan edellyttää lisänäyttöjä ja tässä yhteydessä myös arvosana harkitaan uudelleen. Päättöarvosanan määräytyminen Oppiaineen päättöarviointi määräytyy pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien aritmeettisena keskiarvona. Arvioinnista päättävät opettajat voivat päättövaiheessa korottaa oppiaineen arvosanaa koulukohtaisten syventävien ja soveltavien kurssien suoritusten perusteella. Oppiaineen oppimäärässä ovat mukana kaikki opiskelijan arvioidut pakolliset ja opetussuunnitelman perusteissa määritellyt valtakunnalliset syventävät kurssit, eikä mitään voi niistä jälkikäteen poistaa. Lukioasetuksen määräämin numeroarvosanoin arvioidaan kaikki pakollisten oppiaineiden oppimäärät sekä valinnaiset vieraat kielet. Opinto-ohjauksesta annetaan suoritusmerkintä (S). Suoritusmerkinnällä (S) voidaan arvioida opiskelijan pyynnöstä seuraavat oppiaineet: Liikunta Valinnainen vieras kieli, mikäli suoritettuja kursseja on vain kaksi. Pakolliset oppiaineet, joissa opiskelijan suorittama oppimäärä käsittää vain yhden kurssin. 20

21 Uusintakuulustelu Uusintakuulustelussa voi korottaa päättyneen jakson kurssien hyväksytyn tai hylätyn arvosanan tai suorittaa sellaisen edellisessä jaksossa itsenäisesti opiskellun kurssin kokeen, jonka kurssikoetta ei ole voinut suorittaa varsinaisena koepäivänä. Kiitettävää arvosanaa ei voi korottaa. Lisäksi 3. ja 6. jakson uusintakuulusteluissa voi korottaa minkä tahansa kurssin hyväksyttyjä tai hylättyjä arvosanoja. Uusintakuulusteluun on ilmoittauduttava kirjallisesti määräaikana. Myöhästyneitä ilmoituksia ei hyväksytä. Kokeesta syytä ilmoittamatta pois jäänyt menettää osallistumisoikeutensa. Kaavakkeita saat kansliasta. Opettajien tulee merkitä koepaperiin myös tuleva kurssiarvosana, jotta oppilas tietää ajoissa ilmoittautua ja aloittaa valmistautumisen uusintakuulusteluun. ILMOITTAUTUMINEN KUULUSTELU - to to to to to to to to to to to to

22 Itsenäinen opiskelu Osa opinnoista voidaan lukioasetuksen mukaan edellyttää opiskeltavaksi itsenäisesti tai osittain itsenäisesti. Tärkeätä on, että opiskelijalle annetaan mahdollisuus suorittaa kursseja osallistumatta opetukseen. Itsenäisestä opiskelusta on tehtävä kirjallinen suunnitelma kurssin opettajan kanssa ennen kurssin suorittamista. Suunnitelmassa määritellään kurssin suorittamisen menettelytavat ja aikataulu. Luvan itsenäiseen suoritukseen myöntää rehtori keskusteltuaan asiasta asianomaisen aineen opettajan kanssa. Itsenäisesti opiskeltavan kurssin tavoitteet ovat samat kuin normaalisti suoritetun kurssin. Arviointikriteerit voivat kuitenkin poiketa normaalikurssista suoritustavan mukaan. Opettajan tulee selvittää arviointikriteerit itsenäisen opiskelun suunnittelun yhteydessä. Itsenäisen suorituksen lomakkeita saa kansliasta/ Wilmasta. Itsenäisen opiskelun vaihtoehdot: 1. Täysin itsenäinen opiskelu - Opiskelija tekee tutkielman tai muuta sovittua ja käy kurssikokeessa 2. Osittain itsenäinen opiskelu - Opiskelija on osalla oppitunneista, tekee tutkielman ja käy kurssikokeessa - Esim. kaksi kurssia samanaikaisesti 3. Etälukiomalli - Opiskelijalla on joitakin oppitunteja, esim. 6., joilla käydään läpi kurssin keskeisiä sisältöjä. Opiskelija tekee tutkielman ja valmistautuu kokeeseen. Opettaja on käytettävissä tutorina. Opiskelija tekee kurssikokeen. 4. Osa tunneista lukujärjestyksessä - Esimerkiksi vähän valittujen kurssien tunteja sijoitetaan lukujärjestykseen 2-3 h/viikko. Tunneilla käydään kurssin keskeisiä sisältöjä ja lisäksi opiskelija tekee tutkielman ja osallistuu kurssikokeeseen. 5. Etälukio - Opiskelija suorittaa kurssin etälukiossa aineopiskelijana. Kansliassa on kaavakkeita, joilla anotaan kurssin suorittamista joko kokonaan tai osin itsenäisesti. Opiskelija neuvottelee opettajan kanssa suorittamistavan. Kurssikokeen opiskelija tekee koeviikolla tai uusintakoepäivänä. Uusintakuulusteluun ilmoittaudutaan erikseen. 22

23 Anomukset itsenäiseen opiskeluun on jätettävä kansliaan seuraavasti: 1. jakso VIIMEISTÄÄN jakso VIIMEISTÄÄN jakso VIIMEISTÄÄN jakso VIIMEISTÄÄN jakso VIIMEISTÄÄN jakso VIIMEISTÄÄN Poissaolot ja myöhästyminen Opiskelijalla on läsnäolovelvollisuus kaikilla opinto-ohjelmaansa kuuluvilla oppitunneilla. Tämä perustuu lukiolain 25 :ään, jonka mukaan: 25. Opiskelijan velvollisuudet. Opiskelijan tulee osallistua opetukseen, jollei hänelle ole myönnetty siitä vapautusta. Opiskelijan on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti. Erityisen tärkeää on läsnäolo kurssin ensimmäisellä oppitunnilla. Poissaolo oppitunneilta on sallittua sairauden tai muun etukäteen esitetyn pätevän syyn vuoksi. Poissaoloselvitys tulisi tehdä viimeistään oppiaineen toiseksi seuraavan oppituntiin mennessä Wilmaan. Poissaolon selvityksen yhteydessä on merkittävä poissaolon syy Wilman lisätietoja-kenttään. Poissaoloselvityksen tekee lukiolaisen huoltaja tai yli 18 -vuotias lukiolainen itse. Kolme poissaoloa samalta kurssilta on aina syy erityiseen seurantaan. Mikäli joutuu lähtemään pois koulusta kesken päivän, on siitä ilmoitettava Wilmassa tai ryhmänohjaajalle tai kansliaan. Pitkästä poissaolosta on ilmoitettava ryhmänohjaajalle viimeistään kolmantena poissaolopäivänä. Runsaiden poissaolojen vuoksi kurssi voidaan keskeyttää. Tällaisessa tilanteessa opettajan on puhuteltava opiskelijaa ja kerrottava keskeyttämisuhasta. Runsaat poissaolot ja toistuvat myöhästelyt vaikuttavat oppimiseen ja vähentävät kurssin arviointiin kuuluvaa jatkuvaa näyttöä. Tämän vuoksi poissaolot voivat vaikuttaa alentavasti kurssin arvosanaan. 23 Mikäli runsaat poissaolot johtuvat sairaudesta tai muusta pätevästä syystä, opiskelija voi saada kurssin suoritettua tekemällä opettajan kanssa sovitut lisätehtävät. Opiskelijan on poissaolosta riippumatta tehtävä hyväksytysti kaikki kurssin suorittamiseen vaadittavat tehtävät, mahdolliset lisätehtävät ja kokeet. Mikäli opiskelija on poissa, hänen on itse selvitettävä mitä tehtäviä kurssin tunnilla on tehty, kysymällä tehtävät joko kurssikaverilta tai kurssin opettajalta (Wilmassa tai puhelimitse).

24 Kaikki poissaolot tulee selvittää kuitenkin viimeistään kurssikoepäivää edeltävään päivään eli pohjatunteihin mennessä. Kurssikokeeseen ei voi osallistua, mikäli kyseisen kurssin poissaoloja ei ole selvitetty. Lisäksi kaikki kurssin ajalta puuttuvat tehtävät (esim. esseet ja testit) ja mahdolliset poissaoloista johtuvat lisätehtävät, tulee suorittaa viimeistään pohjatunteihin mennessä eli kurssikoetta edeltävään päivään mennessä. Mikäli poissaoloja ei selvitetä pohjatunteihin mennessä ja opiskelijalta evätään pääsy kurssikokeeseen, on hänellä mahdollisuus selvittää poissaolot vielä uusintakoepäivään mennessä ja osallistua uusintakoepäivänä kurssin kokeeseen. Jos opiskelija pakottavasta syystä (esim. sairaus) joutuu olemaan pois kurssikokeesta, on hänen tai hänen huoltajansa ilmoitettava siitä viimeistään koepäivän aikana. Ilmoituksen voi tehdä Wilmassa, puhelimella tai sähköpostilla aineenopettajalle. Kurssikoe suoritetaan pääsääntöisesti uusintakoepäivänä, poikkeustapauksessa opettajan kanssa sovittuna päivänä. Oppitunnit aloitetaan työjärjestyksen mukaisesti. Oppitunnilta myöhästyminen kirjataan aina Wilmaan. Koulun yhteiset tilaisuudet koskevat kaikkia opiskelijoita ja niistäkin poissaoloon on oltava lupa. Yhteisiä tilaisuuksia ovat esimerkiksi jumalanpalvelukset, konsertit, teatteriesitykset, penkinpainajaiset ja vanhojenpäivät. Vapautusta koulutyöstä jonkin muun perustellun syyn kuin sairauden vuoksi haetaan ryhmänohjaajalta Wilma-viestillä hyvissä ajoin etukäteen, mieluiten heti, kun asia tulee tietoon. Rehtori myöntää luvan yli kolmen päivän poissaoloon. VANHEMPAINILLAT Lukuvuoden aikana järjestetään yksi lukion yhteinen vanhempainilta ja tarvittaessa ryhmäkohtaisia vanhempainiltoja. 24

25 LUKION JÄRJESTYSSÄÄNNÖT Järjestyssäännöt perustuvat käsitykseen, että lukiolaiset käyttäytyvät asiallisesti ja järkevästi sekä ottavat huomioon muut kouluyhteisössä työskentelevät. Koska koulutalossa toimii kaksi oppilaitosta, peruskoulu ja lukio, tulee erityisesti ottaa huomioon turvallisuusnäkökohdat. Sen vuoksi kulkuväyliä ei saa tukkia jättämällä niille laukkuja eikä istumalla käytävissä tai portaikoissa. Turvallisuuden, työrauhan ja viihtyvyyden takaamiseksi on tärkeää käyttäytyä asiallisesti, suorittaa tehtävät tunnollisesti, ottaa huomioon toiset ihmiset ja noudattaa koulun järjestyssääntöjä. 1. KOULUALUE Koulualueena pidetään koulurakennuksen tiloja ja koulun piha-aluetta. Myös liikuntasali ja jäähalli ovat koulualuetta koulupäivän aikana. 2. KOULUN ALKAMINEN Koulu alkaa klo Lukuvuoden työsuunnitelmassa määrätään oppituntien tarkka alkamisaika. Päivänavaus tulee keskusradion kautta torstaisin klo OPPITUNNIT Oppitunneille saavutaan täsmällisesti. Päällysvaatteet ja päähine eivät saa olla luokassa. Ne jätetään mieluiten luokan ulkopuolelle naulakkoon. Tunneilla käyttäydytään hyvien tapojen mukaan. Roskat ja paperit lajitellaan niille varattuihin astioihin. Pulloja ja tölkkejä kerätään opiskelijakunnan tilaan. Tunnin lopuksi jätetään luokka ja oma paikka siistiin kuntoon. Opiskelijoilla on oikeus työrauhaan ja mielipiteensä ilmaisemiseen, jos se liittyy käsiteltävään aiheeseen. Jokainen on osaltaan vastuussa omasta ja toisten opiskelusta. Kännyköiden, tablettien tai muiden elektronisten laitteiden käyttö oppitunneilla on sallittu silloin, kun käyttö liittyy opiskeluun. Muu käyttö oppitunneilla on kielletty. Kokeissa laitteiden käytöstä annetaan kokeen alussa omat ohjeensa riippuen siitä, onko kyseessä sähköinen koe vai ei VÄLITUNNIT Välitunnit on tarkoitettu virkistäytymistä ja seuraavalle tunnille valmistautumista varten. Välituntialueena on koulun tontti ja koulurakennukset. Ruoka-, väli- ja vapaatuntien aikana opiskelijat voivat poistua koulun alueelta omalla vastuullaan. Oppilaskunnan tilassa noudatetaan siitä erikseen annettuja ohjeita.

26 5. KOULUN TIETOKONEET Koulun tietokoneiden asetusten ja käyttöliittymien muuttaminen on kiellettyä. Opiskelijoiden käyttöön luovutettujen tietokoneiden ja tablettien kohdalla noudatetaan niistä erikseen annettuja ohjeita. 6. POISSAOLOT Katso kohta poissaolot ja myöhästyminen 7. TYÖRAUHA Jokaiselle opiskelijalle on taattava oikeus opiskeluun ja opettajalle mahdollisuus häiriöttömään työhön opetustehtävässä. Toisten fyysinen ja henkinen kiusaaminen on kielletty. Kouluyhteisön jäsenten tulee asiallisella ja rauhallisella käyttäytymisellä pyrkiä edistämään koulun työrauhaa. Opetusta häiritsevä opiskelija voidaan määrätä poistumaan jäljellä olevan oppitunnin ajaksi luokkahuoneesta tai muusta tilasta, jossa opetusta annetaan, taikka oppilaitoksen järjestämästä tilaisuudesta. Opiskelijan osallistuminen opetukseen voidaan evätä enintään jäljellä olevan työpäivän ajaksi, jos on olemassa vaara, että toisen opiskelijan tai oppilaitoksessa tai muussa opetustilassa työskentelevän henkilön turvallisuus kärsii opiskelijan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi taikka opetus vaikeutuu kohtuuttomasti opiskelijan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi. Opiskelijalle, joka häiritsee opetusta tai muuten rikkoo järjestystä tai menettelee vilpillisesti, voidaan antaa kirjallinen varoitus. Jos rikkomus on vakava tai jos opiskelija jatkaa em. epäasiallista käyttäytymistä kirjallisen varoituksen saatuaan, hänet voidaan erottaa oppilaitoksesta määräajaksi, enintään vuodeksi. Muilta osin työrauhan ylläpitämisessä noudatetaan lukiolainsäädännön sallimia keinoja. Kouluyhteisön jäsenten oikeusturvaa valvoo rehtori KOULUN OMAISUUS Kaikkea koulun omaisuutta tulee käsitellä huolellisesti. Sille tapahtuneesta vahingosta on tehtävä heti ilmoitus jollekin opettajalle. Aiheuttamansa vahingon opiskelija on velvollinen korvaamaan. Jokaisen tulee osaltaan huolehtia ympäristönsä siisteydestä ja järjestyksestä. Muillakin tavoin on pyrittävä siihen, ettei koulun henkilökunnan työmäärää tarpeettomasti lisätä.

27 9. LUKIOLAISTEN RUOKAILU Lukiolaiset menevät lounaalle koulun ruokasaliin lukujärjestyksen mukaisesti. Ruokalassa käyttäydytään asiallisesti ja sen jonoissa noudatetaan hyvää järjestystä. Sovittuja ruokailuvuoroja on noudatettava. Ulkovaatteita, päähineitä tai laukkuja ei tuoda ruokalaan. Jokaisen tulee omalta osalta huolehtia ruokalan siisteydestä. Ruokalassa noudatetaan annettuja ohjeita mm. ruuan ottamisesta, astioiden palautuksesta ja roskien lajittelusta. Ruoka-aikoina ruokala on tarkoitettu vain ruokailukäyttöön. 10. VILPPI JA VILPIN YRITYS Vilpillinen toiminta koetilaisuudessa ja muussa itsenäisessä työskentelyssä, kuten esimerkiksi tutkielman tai esitelmän valmistelemisessa, johtaa suorituksen hylkäämiseen ja sen saattamiseen opettajakunnan ja vanhempien tietoisuuteen. 11. PÄIHTEET JA TUPAKOINTI Tupakointi ja nuuskaaminen on kouluaikana kielletty koulun alueella, samoin kuin opintomatkoilla ja koulun järjestämissä tilaisuuksissa. Alkoholijuomien ja huumeiden hallussapito sekä niiden vaikutuksen alaisena esiintyminen koulualueella, koulun järjestämissä tilaisuuksissa ja opintomatkoilla on kielletty. 12. KOULUTILOJEN KÄYTTÖ VAPAA-AIKANA Lupa koulutilojen käyttöön vapaa-aikana on kysyttävä rehtorilta, jolloin tilaisuuden järjestelyistä on sovittava etukäteen rehtorin kanssa. 13. PAINOTUOTTEET Opiskelijat saavat julkaista sekä levittää painotuotteita ja muuta tiedotusaineistoa, mikäli se ei haittaa koulun työrauhaa tai ole hyvien tapojen vastaista. Koulun tiloja ei saa käyttää sellaisen aineiston esillä pitämiseen, joka ei tue koulussa annettavaa kasvatusta. Kaupallista tai yleisiin poliittisiin vaaleihin liittyvää mainosaineistoa ei koulussa saa julkaista eikä levittää ilman rehtorin lupaa. 14. KOULUMATKAT Koulukyydityksiä käytettäessä noudatetaan autonkuljettajan antamia ohjeita. Turvallisuusvaatimukset on huomioitava kaikissa tilanteissa. Ajoneuvot ja polkupyörät on koulun pihalla paikoitettava niille varatuille paikoille. 27

28 15. SÄÄNTÖJEN VOIMASSAOLO Järjestyssäännöt ovat voimassa seuraavasti: Lukujärjestyksen mukaisen koulupäivän aikana koulualueella (tupakointikielto lain mukaan koulun alueella aina) ja kaikissa koulun järjestämissä tilaisuuksissa. Asioissa, joista ei järjestyssäännöissä tai ohjeissa erikseen määrätä, noudatetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä. 28

29 tapoihin, TUTORIT Tutor on opiskelija, joka vapaaehtoisesti auttaa ja tukee ensimmäisen vuoden lukioopiskelijoita eli ykkösiä. Auttaminen tarkoittaa tutustuttamista lukioon, sen kouluyhteisöön ja uusiin kavereihin. Tutorina saat ryhmätyökokemusta, johtamiskokemusta, kehität esiintymistaitojasi, saat uusia ystäviä, vastuuta, ymmärrystä lukion toiminnasta, valmiuksia toimia erilaisissa tilanteissa ja kehität ongelmanratkaisukykyäsi. Tutorina saat koulutuksen, joka valmentaa sinut tähän tehtävään. Lisäksi toimit 2. ja 3. vuosikurssilla itse uusien tutoreiden kouluttajana. Tutorointi tarkoittaa myös, että lukiossa järjestetään päämäärätietoisesti toimintaa ja tapahtumia, jossa tutorit kohtaavat ja ovat tekemisissä lukiolaisten kanssa. Tutorit tukevat tiiviin kouluyhteisön muodostumista. Tutorit esittelivät lukiota professori John Niskalle USA:sta Hancockista Finlandia yliopistosta toukokuussa Tutortoimintaan kuuluu myös oman lukion kehittäminen ja oppilaitoksen imagon kohottaminen ja markkinointi. Tutor-kurssista saa yhden kurssin suoritusmerkinnän. LUKION OPPILASKUNTA 29 Jokainen lukiolainen kuuluu koulun oppilaskuntaan. Oppilaskunta valitsee vuosittain keskuudestaan hallituksen, joka ajaa oppilaskunnan asioita yhteistyössä muun koulun henkilökunnan kanssa sekä järjestää erilaisia tapahtumia lukion arjen piristämiseksi. Oppilaskunnalla on omat tilat auditorion alapuolisessa käytävässä.

30 ROKUA GEOPARK-OPPILAITOS Utajärven lukio on Muhoksen ja Vaalan lukioiden sekä Oulujoki-opiston ja Oulujärven opiston kanssa GeoPark-oppilaitos. Tämä näkyy lukion toiminnassa yhteistyönä GeoPark-organisaation kanssa ja mm. jokakeväisenä kolmen lukion GeoPark-yhteistoimintapäivänä. 30

31 TEKIJÄNOIKEUKSISTA Lähteiden käyttö kirjallisissa töissä Opiskelija laatii lukiossa monenlaisia kirjallisia töitä: aineita, esseitä, kirjoitelmia, referaatteja, kirja- tai elokuva-arvosteluita, portfolioita, esitelmiä ja tutkielmia. Usein kirjallisia töitä tuotetaan lähdemateriaalia käyttäen, joskus taas tekstin tulee olla täysin oma tuotos. Opettajan tehtävänannosta tulisi selvitä, miten tehtävä suoritetaan. Lähteiden käytöstä säädetään tekijän-oikeuslaissa (Tekijänoikeuslaki /404). Siteeraus eli suora lainaus Tekijänoikeuslain mukaan on luvallista lainata sanatarkasti tekstiä julkistetusta teoksesta. Siteeraus merkitään selvästi lainausmerkkeihin ja myös lähde mainitaan. Siteeraamiselle pitää olla hyvä peruste, ja sitaatin täytyy kuulua kiinteästi aiheeseen. Referointi Lähdeteosta käytetään useimmiten referoimalla sen ajatuksia eli alkuperäistä tekstiä tiivistetään ja selostetaan omin sanoin. Myös tällainen lähteen käyttö on osoitettava lukijalle lähdeviitemerkinnöin. Internet-lähteet ilmoitetaan samoin. Kuvamateriaalit Tekijänoikeuslaki säätelee myös kaikenlaisten kuvien käyttöä, esimerkiksi valokuvien, piirroksien, kaavakuvien tai vaikkapa taulukoiden käyttöä. Niiden lainaamisen ehdot on tarkistettava lähdeteoksesta tapauskohtaisesti. Helpoimmin lainattavissa ovat Creative Commons -lisenssillä merkityt materiaalit, joita voi käyttää lisenssin sisällön mukaan (ks. Plagiointi Plagiointi tarkoittaa toisen ajatusten tai johtopäätösten käyttämistä omissa nimissään ilman, että lähdettä on mainittu, oli kyseessä sitten referointi tai suora lainaaminen. Tällainen teoksen käyttäminen on vilpillistä, lähteet on aina mainittava sovituilla tavoilla. Joko osittain tai kokonaan plagioitu työ hylätään. 31 Internet Samat tekijänoikeudelliset periaatteet koskevat myös Internet-lähteiden käyttöä. Internetistäkään ei ole luvallista lainata tai kopioida mitään ilman lähdetietojen ilmoittamista, joidenkin aineistojen käyttö voi olla kokonaan kiellettyä.

32 Lähteet ja lisätietoa Toikkanen, T. &Oksanen, V. 2011: Opettajan tekijänoikeusopas. Finn Lectura. Porvoo YLIOPPILASTUTKINTO Ylioppilastutkinto on lukion päättötutkinto, jonka toteutuksesta vastaa Ylioppilastutkintolautakunta (YTL). Koulun tasolla järjestelyvastuu on rehtorilla. Ylioppilastutkintoon liittyvistä asioista saa lisätietoa rehtorilta, apulaisrehtorilta, opintoohjaajilta ja eri aineiden opettajilta. Tietoja ylioppilastutkinnosta saa myös osoitteesta Hajautettu tutkinto Ylioppilastutkinto on mahdollista suorittaa yhtenä tutkintokertana tai myös hajautetusti kolmena peräkkäisenä tutkintokertana. Tutkintoaineet Ylioppilastutkintoaineet ovat äidinkieli (suomi, ruotsi, saame), toinen kotimainen kieli, pitkä tai keskipitkä oppimäärä (suomi, ruotsi) vieras kieli, pitkä tai lyhyt oppimäärä (englanti, espanja, ranska, saksa, venäjä), vieras kieli; lyhyt tai pitkä oppimäärä (italia, kreikka, latina, portugali) reaaliaineina biologia, elämänkatsomustieto, filosofia, fysiikka, historia, kemia, maantiede, psykologia, uskonto (evankelisluterilainen tai ortodoksinen), terveystieto ja yhteiskuntaoppi. Koetehtävien laajuus Ylioppilastutkinnon tehtävät laaditaan oppiaineen pakollisten ja syventävien kurssien oppimäärien pohjalta. Kielissä ja matematiikassa järjestetään kahden tason kokeet. Kunkin reaaliaineen kokeen koetehtävät voivat ylittää oppiainerajat. 32

33 Pakolliset kokeet ja tutkinnon suorittaminen Tutkintoon tulee kuulua pakollisia kokeita seuraavasti: Äidinkieli ja kolme koetta seuraavista: - toinen kotimainen kieli - vieras kieli - matematiikka - reaalikoe. Kokelaan on suoritettava vähintään yksi laajempi koe. Tutkintoon saa kuulua vain yksi saman oppiaineen koe. Ylioppilastutkinto tulee suoritetuksi, kun em. pakolliset kokeet on suoritettu hyväksytysti viimeistään kolmantena peräkkäisenä tutkintokertana ja lukion minimikurssimäärä 75 on suoritettu. Ylimääräiset kokeet Tutkintoon voi sisältyä myös ylimääräisiä kokeita. Niiden lukumäärää ei rajoiteta. Ylimääräisen kokeen voi suorittaa toisessa kotimaisessa kielessä, vieraissa kielessä, matematiikassa tai reaalikokeessa. Osallistumisoikeus Lukion opiskelija ilmoittautuu ylioppilastutkintoon suorittaakseen koko tutkinnon, ei pelkästään erillisiä kokeita. Äidinkielen, toisen kotimaisen kielen, vieraan kielen, matematiikan ja reaaliaineen kokeeseen voi osallistua, kun on suorittanut kirjoitettavan aineen pakolliset kurssit. Reaaliaineiden kokeille on varattu kaksi koepäivää. Lyhyen kielen kokeeseen voi osallistua, kun on opiskellut vähintään kolme kurssia. Rehtorin päätöksellä tutkinnon kokeeseen voi osallistua myös sellainen opiskelija, joka ei ole lukiossa opiskellut aineen suorittamiseen oikeuttavia kurssimääriä. Tällöin opiskelija on muulla tavalla esimerkiksi ulkomailla koulua käymällä hankkinut riittävät tiedot tässä aineessa. Rehtorin tehtävänä on arvioida tietojen riittävyys. Ylioppilaskirjoitusten kirjallisiin kokeisiin saa osallistua vain kokelas, joka on ennen kirjallisia kokeita opiskellut tutkintoaineidensa kaikki pakolliset kurssit ja saanut niistä arvosanan. 33 Ilmoittautuminen Kevään kirjoituksiin ilmoittaudutaan marraskuussa ja syksyn kirjoituksiin toukokuussa. Rehtori ja opinto-ohjaaja pitävät marraskuussa kevään ylioppilaskirjoitusten ja toukokuussa syksyn ylioppilaskirjoitusten ilmoittautumisinfon.

34 Maksut Perusmaksu on 14,00 ja kultakin aineelta 28,00. Tutkinnon hajautetusti suorittava maksaa perusmaksun jokaiselta tutkintokerralta. Maksu tarkistusarvostelusta on 50,00. Maksu palautetaan, jos arvosana tarkistusarvostelussa muuttuu. SIIRTYMINEN SÄHKÖISIIN KOKEISIIN Sähköisiin kokeisiin harjoitellaan Utajärven lukiossa siten, että oppilailla on käytössään koko lukioajan koulun puolesta kannettavat tietokoneet ja jokaisella koeviikolla osa kokeista toteutetaan sähköisesti samalla ohjelmalla, jota ylioppilastutkintolautakuntakin käyttää. 34

35 YLIOPPILASTUTKINTO SYKSYN 2018 KOEPÄIVÄT KIRJALLISET KOKEET ma äidinkieli, suomi ja ruotsi, lukutaidon koe ke vieras kieli, pitkä oppimäärä (englanti, saksa) pe ma ti to Uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede, terveystieto vieras kieli, lyhyt oppimäärä (englanti, saksa) äidinkieli, suomi ja ruotsi, kirjoitustaidon koe suomi / ruotsi toisena kielenä -koe toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä pe psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia ma matematiikka pitkä ja lyhyt oppimäärä (paperilla) KEVÄÄN 2019 KOEPÄIVÄT KIRJALLISET KOKEET ti to pe ma ke pe ma ti to äidinkieli (suomi ja ruotsi), lukutaidon koe suomi / ruotsi toisena kielenä -koe vieras kieli, lyhyt oppimäärä (englanti, saksa) psykologia, filosofia, historia, fysiikka, biologia vieras kieli, pitkä oppimäärä (englanti) vieras kieli, pitkä oppimäärä (englanti, saksa) äidinkieli (suomi ja ruotsi), kirjoitustaidon koe saamen äidinkielen koe matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede, terveystieto 35

36 TENTIT JA PRELIMINÄÄRIT Abiturienttien työjärjestyksen mukainen opiskelu päättyy penkkaripäivään. Ruokailuoikeus koulussa jatkuu 5. ja 6. jaksossa. Eri aineiden oppimäärän arvosanojen korotustenttejä järjestetään kevään kirjoitusten jälkeen. Niihin ilmoittautumisesta ilmoitetaan erikseen. 36

37 OPISKELUN JA OPINTOJEN OHJAUS OPINTO-OHJAAJA Opinto-ohjauksessa laaditaan opintosuunnitelma lukion ajaksi. Opinto-ohjelmaa opiskelijalla on oikeus tarkistaa ja muuttaa perustellusti määräaikoina. Ainevalintamuutoksista neuvotellaan aina ensin opinto-ohjaajan kanssa. Opinto-ohjaaja neuvoo ja opastaa jokaista henkilökohtaisesti lukion sujumiseen ja jatkoopintojen valintaan liittyvissä asioissa. Lukion opinto-ohjaaja palvelee samoissa asioissa kuin peruskoulun oppilaanohjaaja. Henkilökohtaiseen ohjauskeskusteluun on syytä varata aika ennalta, lyhyitä asioita voi hoitaa joustavasti ilman aikavarauksia. Opinto-ohjaajan kanssa käydyt keskustelut ovat luottamuksellisia. Opinto-ohjaaja on myös vanhempien yhteyshenkilö jatko-opintoihin liittyvissä asioissa. Opinto-ohjaaja järjestää koulutukseen ja työelämään tutustumista ja opettaa pakollisen kurssin lisäksi valintojen perusteella toteutuvat syventävät ja soveltavat kurssit. RYHMÄNOHJAAJA Ryhmänohjaaja seuraa ryhmänsä opiskelijoiden kurssikertymää, muistuttaa ainevalintojen ja muiden muutosten aikatauluista ja menettelytavoista - puuttuu etenemisesteisiin ja hylättyihin arvosanoihin: neuvoo suorittamisessa tai ohjaa opinto-ohjaajalle / rehtorille ja hoitaa tiedotusta kanslian ja opiskelijoiden välillä. AINEENOPETTAJA Aineenopettaja on aineensa oppimisen asiantuntija ja siihen liittyen hän seuraa opiskelijoittensa menestystä ja opastaa opiskelijaa aineensa kurssien valinnoissa, suoritusjärjestyksessä ja kertoo oppimäärän laajuuden merkityksestä päättökokeessa, toimii yhteistyössä opiskelijan siirtyessä opettajalta toiselle, ohjaa tarvittaessa opinto-ohjaukseen tai tukiopetukseen, neuvoo ylioppilastutkintoon liittyvät ainekohtaiset asiat ja käytänteet rehtorin yleisinformaation lisäksi. Jokainen opettaja valvoo opiskelijan koulunkäynnin säännöllisyyttä ja poissaolot tulee selvittää jokaiselle jakson opettajalle. Kolmesta selvittämättömästä poissaolosta tiedotetaan ryhmänohjaajalle. Lisäksi opetussuunnitelmassa on kunkin aineen osalta määräyksiä poissaolojen mahdollisesta vaikutuksesta arvosteluun. 37 REHTORI Rehtorin tehtävä on johtaa koulun toimintaa ja vastata siitä. Rehtori hyväksyy hallinnolliset lupamenettelyt ja tiedottaa koulunkäyntiin liittyvistä asioista opettajakunnalle ja opiskelijoille. Ylioppilastutkintoon liittyvissä asioissa rehtori on koulussa ylioppilastutkintolautakunnan edustajana vastuullinen toimeenpanija ja valvoja.

38 PALVELUSIHTEERI Koulun toimistotyöhön kuuluvia ohjauksellisia tehtäviä ovat: - opinto- ja koulumatkatukihakemusten vastaanottaminen ja tarkistus - koulun käyttämien lomakkeiden ja tiedotteiden monistus ja jakelu - erilaisten todistus- ja jäljennöspyyntöjen käsittely - ylioppilastutkinnon järjestelyihin liittyvät seikat - tila- ja koejärjestelyt - kurssivalintoihin liittyvät järjestelyt OPISKELIJAN TUKIJÄRJESTELMÄT KERRO KIUSAAMISESTA Utajärven lukiossa ei hyväksytä kiusaamista missään muodossa. Kiusaamiseen puuttuminen kuuluu kaikille oppilaitosyhteisön jäsenille. Voit kertoa kiusaamiskokemuksestasi tai havainnoistasi kenelle tahansa henkilöstöön kuuluvalle tai ilmoittaa asiasta Wilman välityksellä. Kiusaamisen selvittäminen aloitetaan viipymättä. Kaikki ilmoitukset kiusaamisesta käsitellään luottamuksellisesti. OPISKELIJAHUOLTO Lukion opiskeluhuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä ja hyvinvointia ja huolehtia oppilaitosyhteisön hyvinvoinnista sekä opiskeluympäristön terveellisyydestä ja turvallisuudesta. Opiskeluhuoltoa toteutetaan sekä yhteisöllisenä että yksilökohtaisena opiskeluhuoltona Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 3. Yksilökohtainen opiskeluhuoltoryhmä toteutuu aina tapauskohtaisesti ja tarpeen mukaan. LUKA-RYHMÄ Rehtori, opinto-ohjaaja ja ryhmänohjaajat muodostavat lukion sisäisen oppilashuoltoryhmän, joka kokoontuu ainakin joka jakson jälkeen. LUKA-ryhmä seuraa opiskelijoiden opintomenestystä ja sopii tarvittavista lukion sisäisistä tukitoimenpiteistä. LUKA-ryhmä ohjaa tarvittaessa opiskelijoita kuraattorille tai muihin tukipalveluihin. KURAATTORI- JA PSYKOLOGIPALVELUT Opiskelijat voivat hakeutua koulukuraattorille tai -psykologille koulun terveydenhoitajan, ryhmänohjaajan, opettajan, opinto-ohjaajan tai rehtorin kautta. Myös opiskelijat itse tai heidän huoltajansa voivat ottaa yhteyttä. Kuraattorin ja psykologin yhteystiedot löydät tämän oppaan lisäksi myös koulun kotisivulta ja Wilman pysyvistä tiedotteista. 38 Työskentely painottuu ohjaukseen ja neuvontaan. Käynneillä kartoitetaan opiskelijan elämäntilannetta ja tuen tarvetta. Tarpeen mukaan opiskelija ohjataan jatkotutkimuksiin ja hoitoon.

39 KOULUKURAATTORI RIIKKA HUHTAKANGAS Koulukuraattori auttaa opiskelijoita opiskeluun (esim. motivaatio-ongelmat ja poissaolot), ihmissuhteisiin, sosiaalisiin ongelmiin (esim. perheongelmat ja päihteiden käyttö) sekä itsenäistymiseen (talous- ja asuntoneuvonta) liittyvissä asioissa. Tarvittaessa kuraattori tekee myös kriisityötä. Koulukuraattori Riikka Huhtakangas on tavattavissa Utajärven koululla maanantaisin ja tiistaisin. Kun tuntuu siltä, että olisi tarvetta keskustella koulukuraatorin kanssa, käy rohkeasti varaamassa häneltä aika. Koulukuraattori on sinun, opiskelijan, asialla koulussa! Kuraattorin tavoittaa puhelimitse p , sähköpostitse tai Wilman kautta. KOULUPSYKOLOGI IRINA KANTOLA Psykologi ohjaa, neuvoo ja tukee lukiolaisia psyykkiseen hyvinvointiin, opiskeluun ja elämäntilanteeseen liittyvissä asioissa. Yhteyttä voi ottaa esimerkiksi opiskelustressin, masennuksen, ahdistuneisuuden, jännittämisen tai yleisen pahan olon tunteen vuoksi. Myös kriisitilanteissa voi kääntyä lukiopsykologin puoleen. Ajan voi varata puhelimitse p sähköpostitse tai Wilman kautta. ETSIVÄ NUORISOTYÖNTEKIJÄ KATI SEPPÄNEN Etsivä nuorisotyö on vapaaehtoisuuteen perustuvaa yksilöllistä ohjausta ja neuvontaa. Etsivään nuorisotyöntekijään voit ottaa yhteyttä, jos tarvitset apua esimerkiksi opiskelu- tai työpaikan etsimisessä, elämäntilanteen selvittelyssä, käytännönasioiden hoitamisessa, virastokäynneillä tai muissa arjen asioissa. Myös huoltaja, ystävät ja lähipiiri voivat ottaa yhteyttä, jos herää huoli nuoren tilanteeseen liittyen. Etsivän nuorisotyöntekijän tavoittaa puhelimitse p tai sähköpostitse SEURAKUNNAN NUORISOTYÖNOHJAAJA MINNA VIRTANEN Nuoriso-ohjaajaan voi ottaa yhteyttä puhelimitse p tai sähköpostitse 39

40 OPISKELUTERVEYDENHUOLTO KOULUTERVEYDENHOITAJA PIIA PAAVOLA Kouluterveydenhoitajan vastaanotolle voi hakeutua ilman ajanvarausta ma-pe klo Puhelimitse terveydenhoitajan tavoittaa parhaiten ma-pe klo p Terveydenhoitajan vastaanotolta opiskelija voidaan ohjata tarpeen mukaan lääkärin, fysioterapeutin, psykologin, kuraattorin tai jonkun muun erityistyöntekijän vastaanotolle. Koulutapaturmien sattuessa opiskelijan toivotaan ottavan ensisijaisesti yhteyttä koulun terveydenhoitajaan. LÄÄKÄRIPALVELUT Terveyskeskuksessa on myös koululääkäri. Opiskelijat hakeutuvat ensisijaisesti kouluterveydenhoitajan vastaanotolle, jossa tarvittaessa tehdään ajanvaraus lääkärille. OPINTOTUKI OPINTOTUKI JA KOULUMATKATUKI Tukien saamisen edellytys on, että opinnot ovat päätoimisia. Lukio-opinnot ovat päätoimisia, kun opintojen laajuus on yhteensä vähintään 75 kurssia (ts. aikuislukion opiskelijalle ei tukea myönnetä). Lisäksi opiskelijan on osallistuttava kunakin lukukautena vähintään 10 kurssiin. Osallistumisella tarkoitetaan mukanaoloa opetuksessa pelkkä osanotto loppukokeeseen tai vastaavaan ei riitä (esim. kurssien itsenäinen suorittaminen). Opiskelija on oikeutettu tukeen myös silloin, kun hän kyseisenä lukukautena osallistuu vähintään kahteen yo-tutkintoon kuuluvaan kokeeseen. Jo suoritetun kurssin uusiminen opetukseen osallistumalla tai yo-kokeen arvosanan korottaminen luetaan mukaan, kun opintojen päätoimisuutta arvioidaan. Sen jälkeen, kun yo-tutkinto on suoritettu, osallistuminen yo-kirjoituksiin ei oikeuta opintotukeen. Yleiset lomat ja enintään yksi korkeintaan kahden viikon mittainen muu ei-päätoiminen opiskelujakso täyttä lukukautta kohden eivät keskeytä opintojen yhtäjaksoisuutta. 40

41 OPINTOTUKI Normaali opintotuki - opintoraha - opintolainan valtiontakaus Myöntämisedellytykset: Opintotuen suuruus määräytyy mm. opiskelijan iän, siviilisäädyn ja asumismuodon mukaan. Opintotuen myöntämiseen vaikuttaa myös opiskelijan taloudellinen asema. Vanhempien tulot vaikuttavat alle 20-vuotiailla opiskelijoilla. Opiskelijan omat tulot otetaan huomioon. Opintorahaa ei myönnetä opiskelijalle, joka on oikeutettu lapsilisään. Opintoraha voidaan myöntää seuraavasta kuukaudesta lukien, jona hakija täyttää 17 vuotta. Lapsilisään oikeutetulle voidaan myöntää opintolainan valtiontakaus, jos hän on taloudellisen tuen tarpeessa ja asuu muualla kuin vanhempiensa luona. Suomessa vuokralla asuvat opiskelijat voivat saada yleistä asumistukea alkaen. Opintotukea voi saada koulutuksen säännönmukaisen keston ajaksi. Lukio-opintojen kestona pidetään enintään neljää lukuvuotta. Vaihto-oppilasvuotta ei lasketa lukionkäyntivuodeksi. Itsenäisesti tai vanhempien luona asuvat vuotiaat lukiolaiset voivat saada lainatakauksen, vaikka opintoraha on evätty vanhempien tulojen perusteella. Lainatakaus voidaan myöntää myös lukiossa opiskelevalle muualla kuin vanhempiensa luona asuvalle alle 17 vuotiaalle, jos vanhempien tuloraja ei ylity. Jos koulumatkasi on yli 10 km, sinulla on oikeus koulumatkatukeen. Tätä varten sinun täytyy täyttää koulumatkatukihakemus ja toimittaa se lukion kansliaan. Koulukyydeistä ja koulumatkatuesta on infotilaisuus ensimmäisenä koulupäivänä. Hakeminen: Opintotuen hakulomakkeita saa Kelan paikallistoimistoista ja koulun toimistosta. Useimmille oppilaitokseen valituille lähetetään esitäytetty hakulomake. Hakemus ja tarvittavat liitteet toimitetaan oppilaitoksen toimistoon. Hakemuksen voi täyttää myös verkossa. Asiointipalveluun kirjaudutaan verkkopankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella. Opiskelija on velvollinen ilmoittamaan kaikista hakemuksen jättämisen jälkeen tapahtuneista muutoksista, joilla on vaikutusta hänelle myönnettyyn opintotukeen. Katso myös ja 41

42 KOULUMATKATUKI Koulumatkatukena korvataan päivittäisten koulumatkojen kustannukset. Myöntämisedellytykset: Yhdensuuntaisen koulumatkan on oltava opiskelijan asunnolta oppilaitokseen vähintään 10 km. Koulumatkan kustannuksien on lisäksi ylitettävä 54,00 euroa/kk. Yli 100 kilometriä ylittävältä koulumatkan osuudelta aiheutuvat matkakustannukset korvataan, jos opiskelija käyttää koulumatkaansa joukkoliikennettä tai koulutuksen järjestäjän järjestämää kuljetusta. Omaa matkustustapaa käytettäessä matkakustannukset korvataan edelleen enintään 100 kilometriltä (yhdensuuntainen koulumatka). Koulumatkatuki voidaan hakemuksesta myöntää oman matkustustavan perusteella, vaikka opiskelija käyttää tai voisi käyttää joukkoliikennettä, jos opiskelijan koulumatka tai matkustustapa vaihtuu useita kertoja lukuvuoden aikana. Koulumatkatuella tuetun matkalipun voi ostaa ensimmäisen kerran aikaisintaan 14 päivää ennen opintojen alkua ja viimeisen kerran viimeistään 14 päivää ennen lukuvuoden / päivittäisen koulussa oloajan päättymistä. Opiskelijan on ostettava kuukautta vastaavalle ajalle halvin mahdollinen lippu. Se on linjaautoissa yleensä 44 matkan koulumatkalippu tai alueellinen seutulippu ja junissa 32 päivän koulumatkalippu. Kun em. lipun hinta ylittää 54,00 euroa, opiskelija maksaa lipusta 43,00 euroa ja lipunmyyjä laskuttaa muun osan lipun hinnasta Kelalta. Jos joukkoliikennettä tai koulukuljetusta ei ole käytettävissä, koulumatkatuki maksetaan kuukausittain opiskelijalle. Koulumatkatukea myönnetään lukuvuoden opiskeluajan todellisen keston mukaan 1 12 kuukaudeksi. Lukiolaisilla on pääsääntöisesti oikeus kymmeneen tukikuukauteen (ei enää abi-vuonna!) Hakeminen: Koulumatkatukea on haettava erikseen joka lukuvuodeksi. Hakemus- ja ostotodistuslomakkeita saa oppilaitoksista ja Kelalta. Hakemus- ja ostotodistus toimitetaan oppilaitoksen toimistoon. Koulumatkatuki voidaan myöntää aikaisintaan hakemiskuukautta edeltävän kuukauden alusta lukien. Opiskelija on velvollinen ilmoittamaan kaikista hakemuksen jättämisen jälkeen tapahtuneista muutoksista, joilla on vaikutusta hänelle myönnettyyn koulumatkatukeen. Lukiolaisten asumisen tukeminen Utajärven kunta tukee tarvittaessa lukiolaisten asumista siten, että lukiolainen voi vuokrata asunnon kunnan osoittamista vuokra-asunnoista 150 euron suuruisella vuokran omavastuuosuudella. Asuntoasioissa ota yhteys rehtoriin. 42

43 TAPATURMAT JA VAHINGOT TAPATURMA- JA MATKUSTAJAVAKUUTUS Utajärven lukion opiskelijat on tapaturmavakuutettu koulualueella varsinaisella kouluajalla opetuksen aikana, välitunneilla ja otettaessa osaa koulun opetussuunnitelman puitteissa järjestettyyn toimintaan sekä niihin välittömästi liittyvillä meno- ja paluumatkoilla. Koulun toiminnassa sattuneista tapaturmista tulee välittömästi ilmoittaa kurssin opettajalle tai opintomatkan vastuuhenkilölle riippumatta siitä, syntyykö hoitokustannuksia. Tapaturmat hoidetaan terveydenhoitajan tai lääkärin ohjeiden ja lähetteiden mukaisesti joko julkisen tai yksityisen terveydenhuollon toimipisteissä. Tapahtumasta tehdään koululla mahdollisimman pian koulusihteerin kanssa tapaturmailmoitus. Vakuutuksista korvataan myös lääkärin määräämät ylimääräiset koulukyydit lääkärinlausunnon perusteella. Vakuutus ei kata vaatteita, tavaroita, varusteita eikä välillisiä kuluja. Matkustajavakuutus on voimassa lukion opiskelijoiden opetussuunnitelman mukaisilla ulkomaan matkoilla sekä niihin sisältyvinä vapaa-aikoina. Vakuutus koskee tapaturmia ja sairastumista matkan aikana. Matkatavarat eivät kuulu korvauksen piiriin. OPPIKIRJAT Kaikki lukiossa tarvittavat oppikirjat opiskelija saa lainaksi lukion oppikirjakirjastosta. 43

44 Utajärven lukio PL 7, Laitilantie Utajärvi Kaikissa kysymyksissä sinua auttavat: Rehtori Jari Kettukangas jari.kettukangas@utajarvi.fi Lukion opinto-ohjaaja Anu Kalliopuska anu.kalliopuska@utajarvi.fi Ryhmänohjaajat: R1 Sami Väänänen R2 Nina Raappana R3 Anu Kalliopuska Kanslia, palvelusihteeri Mervi Repola mervi.repola@utajarvi.fi palvelusihteeri Suvi Aksila suvi.aksila@utajarvi.fi Tavoitat lukion henkilökunnan myös Wilmasta ja sähköpostiosoitteella etunimi.sukunimi@utajarvi.fi