UTAJÄRVEN LUKIO. Opiskelijan opas

Transkriptio

1 UTAJÄRVEN LUKIO Opiskelijan opas

2 Sisällysluettelo Alkusanat... 3 Tiedottaminen... 4 Yhdystiedot... 5 Opettajat ja opetettavat aineet... 6 Lukuvuoden työajat... 6 Päivittäinen työaika... 7 Lukuvuoden jaksot... 7 Opiskelu Utajärven lukiossa... 8 Toiminnalliset edut 8 Utajärven lukion taloudelliset edut Lukio-opiskelu ja kurssivalinnat Lukion järjestyssäännöt Tutorit Lukion opiskelijakunta Rokua Geopark-oppilaitos Tekijänoikeuksista, lähteiden käyttö kirjallisissa töissä Ylioppilastutkinto Siirtyminen sähköisiin kokeisiin 29 Ylioppilastutkinto Opiskelun ja opintojen ohjaus Opiskelijan tukijärjestelmät Opintotuki Tapaturmat ja vahingot Oppikirjat

3 Hyvät lukiolaiset! Tervetuloa Utajärven lukioon! Utajärven lukio tarjoaa mahtavat puitteet opiskella. Opinnoissa panostetaan normaali lukio-opiskelun ohella tulevaisuuden taitoihin. Niitä ovat ne taidot, joita lukiolaiset tulevat tarvitsemaan aikanaan työelämässä ja omassa elämässään: kansainvälisyys, tietotekniikan käyttötaidot ja oman elämän hallinta. Pieni lukio pystyy lisäksi tarjoamaan yksilöllistä opetusta ja tuki- sekä preppauskursseja. Taloudellisesti opiskelu Utajärven lukiossa on yhtä edullista kuin opiskelu peruskoulussa. Mm. oppikirjat ja koulumatkat 5 kilometristä alkaen ovat lukiolaisille maksuttomia. Ensi lukuvuosi tuo muutoksia opiskeluun. Lukion uusi valtakunnallinen opetussuunnitelma otetaan asteittain käyttöön ensimmäiseltä vuosikurssilta alkaen. Opetussuunnitelma tuo lukion opiskeluun mm. teemakurssit ja taiteidenväliset kurssit. Matematiikassa on ensimmäinen kurssi yhteinen sekä pitkän että lyhyen matematiikan opiskelijoille. Tämä mahdollistaa lopullisen matematiikan tason valinnan tarvittaessa vasta tämän ensimmäisen kurssin aikana. Ensi syksynä toteutetaan sähköiset ylioppilaskirjoitukset ensimmäistä kertaa maantiedossa, filosofiassa ja lyhyessä saksan kielessä. Tästä eteenpäin sähköisiä kokeita on lisää joka kirjoituskerta niin, että vuonna 2019 kaikissa aineissa on sähköinen koe. Utajärven lukio antaa sinulle paljon! Tehdään yhdessä Utajärven lukiosta entistä ehompi viihtyisä opiskelu- ja työpaikka! Tapani Blomster Rehtori 3 2

4 Kädessäsi on Utajärven lukion Lukiolaisen opas lukuvuodelle Tästä oppaasta löydät tietoa opiskelusta lukiossa. Tutustu oppaaseen! TIEDOTTAMINEN SÄHKÖPOSTI Opettajien sähköpostiosoitteet ovat muotoa Lukiolaisten sähköpostiosoitteet ovat muotoa Wilma toimii koulun ja opiskelijoiden välisen tiedonvälityksen kanavana. WILMA Lukion Wilma-ohjelmisto on tärkeä yhteydenpitokanava koulun, opettajien, opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa välillä. Samalla sekä lukiolaiset että heidän huoltajansa voivat seurata koulunkäyntiä osittain reaaliajassa. Wilmasta löydät Opiskelijat ja alle 18-vuotiaiden lukiolaisten huoltajat saavat tärkeimmät tiedot Wilmaan käyttäjätunnuksen ja salasanan, joiden kautta ohjelmaan kirjaudutaan. Wilmasta voi seurata opiskelijan kurssiarvosanoja ja koearvosanoja. Sieltä näkee myös opiskelijan poisjarvi.fi/ ja huoltajat voivat ilmoittaa poissaolon syyn. Wilmassa julkaistaan tiedotteita ajankohtaisista asioista ja sen kautta voidaan pitää yhteyttä opettajien, opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa kesken. Kun lukiolainen tulee täysikäiseksi eli täyttää 18 vuotta, vanhempaintunnukset lakkaavat toimimasta. Lukiolainen vastaa koulunkäynnistään itse ja ilmoittaa mm. itse poissaolojensa syyn. Kaikki muutkin yhteydenpitovälineet, esim. puhelin ja sähköposti ovat käytettävissä. Jaksotodistukset ovat opiskelijoiden ja vanhempien nähtävinä Wilmassa. Noudata myös Wilma viesteissä kohteliaisuutta ja muista, että kohtuullinen reagointiaika on 1 työpäivää.. INFO-TV Lukiokäytävän info-tv on tarkoitettu ajankohtaiseen informointiin. Siellä näkyvät päivänkohtaiset tiedotteet mm. yllättävistä tilajärjestelyistä, aikataulumuutoksista, vierailijoista tms. 4

5 ILMOITUSTAULU Sähköisten viestintäpalveluiden lisäksi lukiokäytävällä on ilmoitustaulu, joita on myös syytä säännöllisesti seurata. KOTISIVUT Utajärven lukion kotisivut löytyvät osoitteesta Kotisivuilla on kattava esitys Utajärven lukion toiminnasta. LOMAKKEET Erityis- ja muutostilanteissa tarvitaan kirjallisia lomakkeita. Tällaisia tilanteita ovat mm. opinto-ohjelman laajat muutokset, vapauttaminen koulunkäynnistä esim. lomamatkan vuoksi, muualla suoritettujen opintojen hyväksi lukeminen, uusintakokeeseen ilmoittautuminen sekä yo-tutkintoon ilmoittautuminen. Tarvittavat lomakkeet saat kansliasta. LUKION FACEBOOK = Lukion facebookissa on ajankohtaisia asioita sekä kuvia ja videoita tapahtumista. Facebook tiedottaa ja markkinoi Utajärven lukiota. LUKION YHDYSTIEDOT UTAJÄRVEN LUKIO PL UTAJÄRVI PUHELINNUMEROT rehtori Tapani Blomster kanslia, palvelusihteeri Mervi Repola Kouluavustaja Eija Spets opinto-ohjaaja Anu Kalliopuska koulukuraattori Tarja Iljana-Jarva Etsivä nuorisotyöntekijä Marjukka Tyvelä keittiö Anne Hamari Sähköisiä kokeita on joka koeviikolla

6 OPETTAJAT JA OPETETTAVAT AINEET Blomster, Tapani, FM Grip, Satu, FM kalliopuska, Anu, FM Kettukangas Jari, FM Korhonen Marja, FM, sijaisena syylukukaudella Parviainen Taina, FM Laulajainen, Esko, FM Leinonen, Petteri, LM Lithovius, Tuula, FM Moilanen, Mauno, FM Poutanen, Hanna-Leena, FM Raappana, Aila, Teppo, Laura, KM, sijainen lv Noomi Ketonen Virta, Liisa, FM Väänänen, Sami, FM rehtori äidinkieli englanti, opinto-ohjaus historia, yhteiskuntaoppi matematiikka matematiikka, tietotekniikka liikunta, terveystieto kemia ruotsi, saksa uskonto, psykologia, filosofia kuvataide musiikki biologia, maantieto matematiikka, fysiikka LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi Kevätlukukausi Lomat syysloma (vko 43) joululoma talviloma (vko 10) pääsiäinen Vapaapäivät Itsenäisyyspäivä Vappu Helatorstai 6

7 PÄIVITTÄINEN TYÖAIKA klo päivänavaus klo oppitunti 75 min klo oppitunti 45 min klo oppitunti 45 min klo ruokailu 30 min klo oppitunti 45 min klo oppitunti 45 min klo oppitunti 60 min klo oppitunti 45 min tarvittaessa klo oppitunti 45 min tarvittaessa LUKUVUODEN JAKSOT 1. jakso työpäivää 2. jakso työpäivää 3. jakso työpäivää 4. jakso työpäivää 5. jakso työpäivää 6. jakso työpäivää KOEVIIKKO Jokainen jakso päättyy noin viisi koulupäivää kestävään koeviikkoon, jolloin aamupäivällä klo on koe ja iltapäivällä klo seuraavan päivän kokeen pohjatunnit. Koeviikon ensimmäiseen kokeeseen ei ole pohjatunteja. 7 R2:n 5. ja 6. jakson kurssit ovat pääosin puolitettu kummallekin jaksolle ja opettajat pitävät kokeet omilla oppitunneillaan. Tämä siksi, että Pariisin opintomatkan vuoksi pitämättä jäävät oppitunnit jakaantuvat useammalle kurssille.

8 Opiskelu Utajärven lukiossa Utajärven lukio tarjoaa sinulle paljon. Seuraavassa esitellään lukion toiminnalliset ja taloudelliset edut. Toiminnalliset edut Tulevaisuuden taidot Utajärven lukio panostaa tulevaisuuden taitojen opettamiseen lukio-opiskelun rinnalla. Tämä tarkoittaa niitä taitoja, joita nykyiset lukiolaiset tulevat tarvitsemaan aikanaan työelämässä ja omassa elämässään. Tällaisia taitoja ovat kansainvälisyys ja tietotekniikan käyttötaidot. Kansainvälisyyskasvatus Olitpa tulevaisuudessa missä ammatissa tahansa, tulet kohtaamaan kiihtyvän kansainvälistymisen. Samoin kohtaat sen omassa jokapäiväisessä elämässäsi. Utajärven lukio antaa valmiuksia kansainväliseen kanssakäymiseen ja edesauttaa näin sopeutumistasi yhä kansainvälisempään maailmaan Jokaisen vuosiluokan opiskeluun liittyy kansainvälisyyskurssi, joka huipentuu toisen opiskeluvuoden keväällä toteutettavaan opintomatkaan johonkin Euroopan kohteeseen. Lukiolaiset Ateenassa toukokuussa 2016 Lukion toinen vuosikurssi tekee opintomatkan Pariisiin keväällä 2017 ja ensimmäinen vuosiluokka päättää oman retkikohteensa syksyllä

9 Kansainvälisyyskasvatusta edesauttaa osaltaan Utajärven Lions Clubin päätös tukea lukion kansainvälisyyshankkeita vanhuskummitoimintaa vastaan. Hanki tietotekniikan käyttötaidot opiskelun ohella Lukion alussa saat käyttöösi mini-ipadin ja kannettavan tietokoneen. Opit muun opiskelun ohessa käyttämään tietokonetta luonnollisena työvälineenä opiskelussa ja monien asioiden hoitamisessa. Samalla valmistaudut sähköisiin ylioppilaskokeisiin, jotka alkavat asteittain syksyllä Sähköisiä kokeita pidetään jokaisella koeviikolla joissakin aineissa. Mini-iPadit luovutetaan lukion aloittajille jo toukokuun lopussa niin, että laite on tuttu lukion alkaessa elokuussa Sähköisessä kokeessa tekstin tuottaminen ja korjaaminen käy nopeasti. 9

10 Opintomatkat Opintomatkat lähialueelle koko lukion ajan ja yksi pitempi opintomatka Helsinkiin, Turkuun tai Tampereelle ensimmäisen vuosiluokan aikana, on jokaisen lukioryhmän ohjelmassa. Opintomatkat tuovat opiskeluun vaihtelua, hohtoa ja elämyksiä. Lisäksi joissakin tapauksissa yksi opintomatka opettaa enemmän kuin tuhat oppituntia. Lukiolaisten mahdollisuudet matkustaa ja sitä kautta tutustua suomalaiseen yhteiskuntaan, historiaan ja kulttuuriin ja samalla saada itsetuntoa kohottavia kokemuksia ovat hyvin erilaiset. Lukio voi antaa tässä suhteessa merkittävän panoksen opiskelijoiden tulevaisuuteen. Lukiolaiset vierailivat Yhdysvaltain suurlähetystössä Helsingin ekskursion yhteydessä marraskuussa

11 Oman elämän hallinta Miten saan rahani riittämään? Miten valmistan halpaa, mutta ravitsevaa ja terveellistä ruokaa? Vastaukset tällaisiin kysymyksiin askarruttavat monia aikuisiakin. Utajärven lukiossa näihin oman elämän hallinnan kysymyksiin perehdytään teemakurssien avulla. Valmistautuminen jatko-opintoihin Monella nuorella ei ole tiedossa peruskoulun jälkeen, mikä olisi hänelle sopiva ammatti tai ammattiala. Myös lukiolaiset pohtivat näitä kysymyksiä. Utajärven lukiossa osa opinto-ohjausta ovat tutustumiskäynnit jatko-opintopaikkoihin Oulun seudulla. Tämä koskee yliopiston lisäksi ammattikorkeakouluja ja ammatillisia oppilaitoksia. L isäksi lukossa toteutetaan valinnainen työelämään tutustumiskurssi lukion ensimmäisen ja toisen lukuvuoden aikana. Opiskelijat ovat tällöin TET:ssä valitsemillaan Oulun seudun työpaikoilla yhteensä viisi koulupäivää. Tutustumiskäynneillä ja TET:llä helpotetaan opiskelijoiden realistista ammatinvalintaa. Näkemys mahdollisesta omasta ammatista kehittyy lukion aikana ja TET tukee tätä kehitystä Valinta työelämään tutustumiskurssille tehdään lukuvuoden alettua ja kurssi toteutetaan opinto-ohjaajan johdolla. 11

12 Harrasta lukiossa Teoreettisten opintojen vastapainoksi sinulla on mahdollisuus valita kursseja, jotka liittyvät harrastuksiisi tai käytännön aineisiin. Nämä harrastekurssit toteutetaan tiistaisin klo Toteutettavat kurssit rakennetaan lukiolaisten toiveiden mukaisesti sen jälkeen, kun yhteisvalinnan alustavat tulokset ovat maaliskuussa selvillä. Opiskelijan muu tukeminen Ihmisen perustarpeet tulee olla kunnossa ennen kuin hän voi asettaa itselleen korkeampia tavoitteita, itsensä toteuttamisen tarpeita. Tämä pätee myös lapsiin ja nuoriin. Heidän perustarpeensa tulee olla kunnossa ennen kuin itsensä toteuttaminen mm. opiskelun kautta tulee mahdolliseksi. Meillä et huku massaan vaan saat yksilöllistä opetusta ja ohjausta sekä pienen lukion muutkin edut. Lisäksi sinulla on mahdollisuus tarpeittesi mukaan saada tukiopetusta tai preppausta. Preppaus tarkoittaa tukiopetusta lahjakkaille opiskelijoille niin, että he pärjäisivät vieläkin paremmin 12

13 Utajärven lukion taloudelliset edut Utajärven lukion opetustilat ovat hyvin varustettuja. jokaisessa opetustilassa on mm. älytaulu. Osa tiloista on uusia ja osa vasta saneerattuja. Opiskelu on yhtä edullista kuin peruskoulussa, mutta saat enemmän erilaisia taloudellisia etuja. Lukion oppikirjakirjastosta saa lainaksi kaikki lukion oppikirjat. Tämä merkitsee lukiolaiselle koko lukion aikana noin 1000 euron etua. Lukiolaisten koulukyydit 5 km alkaen ovat lukiolaisille maksuttomia. Valpussa Puolangan suunnalta tulevat opiskelijat käyttävät älykorttia, jonka lunastavat matkahuollosta. Samoin Muhokselta julkisilla kulkuneuvoilla kulkevat lukiolaiset käyttävät älykorttia. Aamukyyti Muhoksen linja-autoasemalta lähtee klo 8.10 ja paluukyyti on Pohjolan liikenteen pikavuorolla, joka lähtee Utajärveltä klo Kyydityksistä on yhteinen info ensimmäisenä koulupäivänä. Älykorttia käyttäville lukiolaisille koulu maksaa koulumatkojen omavastuuosuuden. Kaikki muut kyydityksessä olevat lukiolaiset saavat näyttölipun (Suorsa, Revon liikenne, taksit). Lukion opetussuunnitelmaan opetussuunnitelmassa on liikennekasvatuskurssi, joka toteutetaan yhteistyössä paikallisen/alueellisen autokoulun kanssa. Taloudellinen etu lukiolaiselle on noin 400 autokortin suorittamisessa. Tarvittaessa lukiolainen voi vuokrata asunnon kunnan osoittamista vuokra-asunnoista niin, että oma vuokraosuus on 150. Oma merkityksensä on myös kannettavilla tietokoneilla, jotka lukiolaiset saavat käyttöönsä. 13

14 Keskiarvoraja 7,0 Päästäkseen Utajärven lukioon tulee peruskoulun päättötodistuksen lukuaineiden keskiarvo olla vähintään 7,0. Erityisperusteilla rehtori voi ottaa lukioon opiskelijoita alemmallakin keskiarvolla. 7,0 lukuaineiden keskiarvo on sellainen, että opiskelijan voidaan olettaa pärjäävän lukio-opinnoissaan. Lukio ei halua houkutella opiskelijoita ilman realistisia mahdollisuuksia selvittää opinnot. LUKIO-OPISKELU JA KURSSIVALINNAT Opetussuunnitelma Lukion uusi opetussuunnitelma tulee voimaan vuosiluokka kerrallaan lukuvuodesta alkaen. Tämä tarkoittaa sitä, että lukion aloittava ryhmä opiskelee uuden opetussuunnitelman mukaan ja toisen ja kolmannen vuosiluokan ryhmät pääosin vanhan opetussuunnitelman mukaan. Uusi opetussuunnitelma löytyy linkistä Linkki löytyy myös lukion kotisivuilta ja Wilmasta. Vanhan opetussuunnitelman kurssikuvaukset ovat osoitteessa Uuden opetussuunnitelman kurssikuvaukset ovat osoitteessa Uuden ja vanhan opetussuunnitelman kurssien vastaavuustaulukko on osoitteessa Linkit edellä mainittuihin osoitteisiin löytyvät myös Wilman kautta. Opiskelu Lukion voi suorittaa 2-4 vuodessa. Yleisin lukion suorittamisaika on kolme vuotta. Tällöin jokaisessa jaksossa opiskellaan keskimäärin 6 kurssia. Kurssisuoritukset jakaantuvat seuraavasti: 1. vuosi 30 kurssia, 2. vuosi 30 kurssia ja kolmas vuosi 15 kurssia. Rehtori voi perustellusta syystä myöntää opiskeluajan pidennyksen. 14

15 Lukion oppimäärä sisältää vähintään 75 kurssia. Näistä on pakollisia kursseja 51, jos opiskelee pitkää matematiikkaa ja 47, jos opiskelee lyhyttä matematiikkaa. Lisäksi on opiskeltava vähintään 10 syventävää kurssia. Pakollisten ja syventävien kurssien lisäksi lukiossa tarjotaan myös soveltavia kursseja. Lukion suorittaminen kolmessa vuodessa edellyttää vähintään 6 kurssin suorittamista jokaisessa jaksossa. Jos opiskelija hajauttaa ylioppilastutkinnon suorittamisen, tulee se huomioida kurssivalintoja tehtäessä. Pyri valitsemaan eri jaksoihin myös taito- ja taideaineita tasapainottamaan opintoja ja edistämään jaksamista! Opiskelija voi aina tarvittaessa muuttaa valintojaan kuitenkin viimeistään viikko ennen jakson alkua. Kurssivalintoja voi tarkistaa lukuvuoden aikana seuraavasti: 1. jakson valinnat VIIMEISTÄÄN jakson valinnat VIIMEISTÄÄN jakson valinnat VIIMEISTÄÄN jakson valinnat VIIMEISTÄÄN jakson valinnat VIIMEISTÄÄN jakson valinnat VIIMEISTÄÄN Eri jaksojen valinnat tulee siis tarkistaa hyvissä ajoin, sillä runsaat muutokset saattavat pahimmassa tapauksessa vaikuttaa jonkin kurssin toteutumiseen. Lukion opinnot muodostuvat pakollisista, valtakunnallisista syventävistä ja soveltavista ja koulukohtaisista syventävistä ja soveltavista kursseista. Valtakunnalliset syventävät kurssit ovat pakollisiin kursseihin välittömästi liittyviä jatkokursseja ja niiden sisällöt on määritelty opetussuunnitelman valtakunnallisissa perusteissa. Pakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit kuuluvat ylioppilastutkinnossa hallittavaan oppimäärään ja päättöarvosana lasketaan näiden kurssinumeroiden aritmeettisena keskiarvona. 15 Koulukohtaiset syventävät kurssit ovat pakollisiin kursseihin liittyviä jatkokursseja, joiden sisältö ja opetussuunnitelma on laadittu omassa koulussa. Ne arvioidaan numeroilla ja ne voivat vaikuttaa päättöarviointiin arvostelijan harkinnassa ainoastaan korottavasti. Soveltavat kurssit ovat aineen pakollisiin ja syventäviin kursseihin läheisesti liittyviä kursseja ja ne arvioidaan joko hyväksytty (S) tai hylätty (H). Kurssin arviointi voidaan

16 suorittaa vasta, kun arvioinnin edellytykset täyttyvät. Opiskelijan on osallistuttava opetukseen ja annettava riittävä näyttö osaamisestaan arvioinnin edellytysten täyttymiseksi. Myös arvosana 4 edellyttää aina, että arvioinnin edellytykset täyttyvät. Arvioinnin edellytyksiä ovat mm. läsnäolo oppitunneilla ja osallistuminen opetukseen, kurssiin liittyvien tehtävien suorittaminen ja kurssikoe. Jos opiskelija on ollut poissa huomattavan osan kurssin tunneista tai hänen muu oleellinen kurssiinsa liittyvä suoritus on hylätty, evätään häneltä pääsy kurssin loppukokeeseen ja kurssi jätetään arvostelematta. Kurssin alussa opiskelijalle tulee ilmoittaa, mitä näyttöjä vaaditaan arvioinnin edellytysten täyttymiseksi. Mikäli osa arvioinnin edellytyksistä täyttyy vain osittain (esim. poissaolojen tai tehtävien laiminlyönnin vuoksi), sillä on vaikutusta kurssiarvosanaan. Arvioinnin pohjana eivät siis saa olla pelkästään esim. kokeissa annetut näytöt. Katso myös kohta Poissaolojen selvitys ja seuranta. Numeroarvioinnin lisäksi ovat käytössä seuraavat merkinnät H = Hylätty kurssi Hylätty kurssi on opiskeltava uudelleen. K = Keskeytynyt kurssi Kurssi on kesken. Vaadittavat täydennykset on hoidettava viimeistään seuraavan jakson toiseen loppuun mennessä tai kurssi tulee hylätyksi. tulee kyseeseen, jos opiskelijan tulee täydentää kurssisuorituksiaan opiskelija on ollut kurssilla, mutta ei kurssikokeessa opiskelijalla on selvittämättömiä poissaoloja ilmoita opettajalle, kun kurssin poissaolot Wilmassa on selvitetty Soveltavat kurssit arvioidaan seuraavilla merkinnöillä H = hylätty kurssi S = suoritettu kurssi Keskeytettyä (K) eikä hylättyä (H) kurssia lasketa kurssikertymään. Arvosanalla neljä (4) suoritettu kurssi lasketaan kurssikertymään, jos oppiaineen oppimäärä täyttyy hyväksyttävästi. Opiskelusuunnitelman mukaisesti opiskelluista pakollisista ja valtakunnallisista syventävistä kursseista saa olla hylättyjä arvosanoja enintään seuraavasti: 16

17 Opiskeltuja kursseja Hylättyjä arvosanoja voi olla enintään 1-2 kurssia kurssia kurssia 2 9 kurssia tai enemmän 3 Oppimäärään voi sisältyä myös muissa oppilaitoksissa suoritettuja kursseja, joiden voidaan katsoa soveltuvan lukion opetussuunnitelmaan. Muissa oppilaitoksissa suoritettujen opintojen hyväksymisestä osaksi lukio-opintoja päättää rehtori. Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan huomioiminen lukion arvioinnissa Erityisjärjestelyt riippuvat opiskelijan tuen tarpeesta, mutta sellaisia voivat olla lisäaika, osittain tai kokonaan muu kuin koenäyttö, käsitteitä selventävät tekstit tms. Opiskelijan on kuitenkin saatava arvioinnin avulla realistinen käsitys edistymisestään. Vilppi ja vilpin yritys Vilpillinen toiminta (lunttaus) koetilaisuuksissa johtaa automaattisesti kurssisuorituksen keskeyttämiseen. Muussa itsenäisessä työskentelyssä, esimerkiksi tutkielmien tai esitelmien laadinnassa vilpillinen toiminta (plagiointi) johtaa joko kurssin osasuorituksen tai koko kurssin hylkäämiseen. Havaitut tapaukset saatetaan huoltajien tietoon. Etenemiseste Etenemiseste seuraa, mikäli opiskelijalla on oppiaineen pakollisissa ja valtakunnallisissa syventävissä kursseissa kaksi peräkkäistä hylättyä kurssia tai hylättyjä arvosanoja on enemmän kuin oppiaineen hyväksytty suoritus sallii. Etenemisesteen syntyessä opiskelija ei voi jatkaa kyseisen oppiaineen opiskelua uusilla kursseilla ennen kuin etenemiseste on poistettu eli tarvittavat kurssit on suoritettu hyväksytysti. Ryhmänohjaajat ja opinto-ohjaaja seuraavat etenemisesteiden syntyä. Arvioinnin uusiminen ja oikaisu Jos opiskelija katsoo, että arviointi on suoritettu virheellisesti, tulee asiassa ottaa ensin yhteys arvioinnin suorittaneeseen opettajaan. Jos asia ei näin selviä, voi asiasta ottaa yhteyttä rehtoriin, joka keskustelee asiasta kummankin osapuolen kanssa. Jos opiskelija on tyytymätön arviointiin, hän voi kahden kuukauden kuluessa pyytää opinnoissa etenemistä koskevan päätöksen tai päättöarvioinnin uusimista. Pyyntö tehdään rehtorille. Jos opiskelija on tyytymätön ratkaisuun, oikaisua voi pyytää aluehallintovirastolta. 17

18 Matematiikan tason vaihto Matematiikan oppimäärää vaihdettaessa pitkästä lyhyeen suositellaan hyväksi lukemisessa seuraavia vastaavuuksia: MAA1 -> MAB1, MAA3 -> MAB2, MAA6 -> MAB5, MAA7 -> MAB4 ja MAA8 -> MAB3. Opetussuunnitelmassa voidaan määrätä myös lisänäyttöjä etenkin kurssin arvosanaa uudelleen arvioitaessa. Näiden kurssien arvosanat siirtyvät suoraan vastaavien lyhyen matematiikan kurssien arvosanoiksi. Mikäli opiskelija on tyytymätön näin saamaansa kurssin arvosanaan, hänellä on mahdollisuus osallistua kerran lisäkuulusteluun osoittaakseen osaamistasonsa kyseisessä kurssissa. Muut pitkän oppimäärän kurssit merkitään lyhyen oppimäärän soveltaviksi kursseiksi suoritusmerkinnällä. Siirryttäessä kesken oppimäärän lyhyestä pitkään oppimäärään opiskeltujen kurssien arvosanat siirtyvät suoraan vastaavien pitkän oppimäärän kurssien arvosanoiksi. Tällöin voidaan edellyttää lisänäyttöjä ja tässä yhteydessä myös arvosana harkitaan uudelleen. Päättöarvosanan määräytyminen Oppiaineen päättöarviointi määräytyy pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien aritmeettisena keskiarvona. Arvioinnista päättävät opettajat voivat päättövaiheessa korottaa oppiaineen arvosanaa koulukohtaisten syventävien ja soveltavien kurssien suoritusten perusteella. Oppiaineen oppimäärässä ovat mukana kaikki opiskelijan arvioidut pakolliset ja opetussuunnitelman perusteissa määritellyt valtakunnalliset syventävät kurssit, eikä mitään voi niistä jälkikäteen poistaa. Lukioasetuksen määräämin numeroarvosanoin arvioidaan kaikki pakollisten oppiaineiden oppimäärät sekä valinnaiset vieraat kielet. Opinto-ohjauksesta annetaan suoritusmerkintä (S). Suoritusmerkinnällä (S) voidaan arvioida opiskelijan pyynnöstä seuraavat oppiaineet: Liikunta Valinnainen vieras kieli, mikäli suoritettuja kursseja on vain kaksi Pakolliset oppiaineet, joissa opiskelijan suorittama oppimäärä käsittää vain yhden kurssin 18 Uusintakuulustelu Uusintakuulustelussa voi korottaa päättyneen jakson kurssien hyväksytyn tai hylätyn arvosanan tai suorittaa sellaisen edellisessä jaksossa itsenäisesti opiskellun kurssin kokeen, jonka kurssikoetta ei ole voinut suorittaa varsinaisena koepäivänä. Kiitettävää arvosanaa ei voi korottaa.

19 Lisäksi 3. ja 6. jakson uusintakuulusteluissa voi korottaa minkä tahansa kurssin hylättyä arvosanaa. Uusintakuulusteluun on ilmoittauduttava kirjallisesti määräaikana. Myöhästyneitä ilmoituksia ei hyväksytä. Kokeesta syytä ilmoittamatta pois jäänyt menettää osallistumisoikeutensa. Kaavakkeita saat kansliasta. Opettajien tulee merkitä koepaperiin myös tuleva kurssiarvosana, jotta oppilas tietää ajoissa ilmoittautua ja aloittaa valmistautumisen uusintakuulusteluun. ILMOITTAUTUMINEN KUULUSTELU - to to to to to to to to to to to to Itsenäinen opiskelu Osa opinnoista voidaan lukioasetuksen mukaan edellyttää opiskeltavaksi itsenäisesti tai osittain itsenäisesti. Tärkeätä on, että opiskelijalle annetaan mahdollisuus suorittaa kursseja osallistumatta opetukseen. Itsenäisestä opiskelusta on tehtävä kirjallinen suunnitelma kurssin opettajan kanssa ennen kurssin suorittamista. Suunnitelmassa määritellään kurssin suorittamisen menettelytavat ja aikataulu. Luvan itsenäiseen suoritukseen myöntää rehtori keskusteltuaan asiasta asianomaisen aineen opettajan kanssa. Itsenäisesti opiskeltavan kurssin tavoitteet ovat samat kuin normaalisti suoritetun kurssin. Arviointikriteerit voivat kuitenkin poiketa normaalikurssista suoritustavan mukaan. Opettajan tulee selvittää arviointikriteerit itsenäisen opiskelun suunnittelun yhteydessä. Itsenäisen suorituksen lomakkeita saa kansliasta/ Wilmasta. Itsenäisen opiskelun vaihtoehdot: 1. Täysin itsenäinen opiskelu - Opiskelija tekee tutkielman tai muuta sovittua ja käy kurssikokeessa 2. Osittain itsenäinen opiskelu - Opiskelija on osalla oppitunneista, tekee tutkielman ja käy kurssikokeessa - Esim. kaksi kurssia samanaikaisesti 19

20 3. Etälukiomalli - Opiskelijalla on joitakin oppitunteja, esim. 6., joilla käydään läpi kurssin keskeisiä sisältöjä. Opiskelija tekee tutkielman ja valmistautuu kokeeseen. Opettaja on käytettävissä tutorina. Opiskelija tekee kurssikokeen. 4. Osa tunneista lukujärjestyksessä - Esimerkiksi vähän valittujen kurssien tunteja sijoitetaan lukujärjestykseen 2-3 h/viikko. Tunneilla käydään kurssin keskeisiä sisältöjä ja lisäksi opiskelija tekee tutkielman ja osallistuu kurssikokeeseen. 5. Etälukio - Opiskelija suorittaa kurssin etälukiossa aineopiskelijana. Kansliassa on kaavakkeita, joilla anotaan kurssin suorittamista joko kokonaan tai osin itsenäisesti. Opiskelija neuvottelee opettajan kanssa suorittamistavan. Kurssikokeen opiskelija tekee koeviikolla tai uusintakoepäivänä. Uusintakuulusteluun ilmoittaudutaan erikseen. Anomukset itsenäiseen opiskeluun on jätettävä kansliaan seuraavasti: 1. jakso VIIMEISTÄÄN jakso VIIMEISTÄÄN jakso VIIMEISTÄÄN jakso VIIMEISTÄÄN jakso VIIMEISTÄÄN jakso VIIMEISTÄÄN Poissaolot ja myöhästyminen Opiskelijan velvollisuus on osallistua oppitunneille. Erityisen tärkeää on läsnäolo kurssin ensimmäisellä oppitunnilla. Poissaolo oppitunneilta on sallittua sairauden tai muun etukäteen esitetyn pätevän syyn vuoksi. Poissaoloselvitys tehdään viimeistään oppiaineen toiseksi seuraavan oppituntiin mennessä Wilmaan. Poissaoloselvityksen tekee lukiolaisen huoltaja tai yli 18 -vuotias lukiolainen itse. Kolme poissaoloa samalta kurssilta on aina syy erityiseen seurantaan. Pitkästä poissaolosta on ilmoitettava ryhmänohjaajalle viimeistään kolmantena poissaolopäivänä. 20

21 Runsaiden poissaolojen vuoksi kurssi voidaan keskeyttää. Tällaisessa tilanteessa opettajan on puhuteltava opiskelijaa ja kerrottava keskeyttämisuhasta. Runsaat poissaolot voivat myös vaikuttaa kurssiarvosanaan alentavasti. Mikäli runsaat poissaolot johtuvat sairaudesta tai muusta pätevästä syystä, opiskelija voi saada kurssin suoritettua tekemällä opettajan kanssa sovitut lisätehtävät Kurssikokeesta saa olla poissa vain terveyden- tai sairaanhoitajan sekä lääkärin tms. antamalla todistuksella. Todistuksen voi hankkia esim. kouluterveydenhoitajalta. Sama käytäntö koskee myös uusintakuulusteluja. Oppitunnit aloitetaan työjärjestyksen mukaisesti. Oppitunnilta myöhästyminen kirjataan aina Wilmaan. Koulun yhteiset tilaisuudet koskevat kaikkia opiskelijoita ja niistäkin poissaoloon on oltava lupa. Yhteisiä tilaisuuksia ovat esimerkiksi jumalanpalvelukset, konsertit, teatteriesitykset, penkinpainajaiset ja vanhojenpäivät. Vapautusta koulutyöstä jonkin muun perustellun syyn kuin sairauden vuoksi haetaan Wilmasta saatavalla lomakkeella hyvissä ajoin etukäteen, mieluiten heti, kun asia tulee tietoon. Rehtori myöntää luvan yli kolmen päivän poissaoloon. VANHEMPAINILLAT ke klo R1:n vanhempainilta tammikuu 2017 Lukion ja ysiluokkalaisten vanhempainilta R2:n Pariisin opintomatkan vanhempainilta Vanhempainilloista lähetetään kutsu koteihin. LUKION JÄRJESTYSSÄÄNNÖT 21 Järjestyssäännöt perustuvat käsitykseen, että lukiolaiset käyttäytyvät asiallisesti ja järkevästi sekä ottavat huomioon muut kouluyhteisössä työskentelevät. Koska koulutalossa toimii kaksi oppilaitosta, peruskoulu ja lukio, tulee erityisesti ottaa huomioon turvallisuusnäkökohdat. Sen vuoksi kulkuväyliä ei saa tukkia jättämällä niille laukkuja eikä istumalla käytävissä tai portaikoissa. Turvallisuuden, työrauhan ja viihtyvyyden takaamiseksi on tärkeää käyttäytyä asiallisesti, suorittaa tehtävät tunnollisesti, ottaa huomioon toiset ihmiset ja noudattaa koulun järjestyssääntöjä.

22 1. koulualue Koulualueena pidetään koulurakennuksen tiloja ja koulun piha-aluetta. Myös liikuntasali ja jäähalli ovat koulualuetta koulupäivän aikana. 2. KOULUN ALKAMINEN Koulu alkaa klo Lukuvuoden työsuunnitelmassa määrätään oppituntien tarkka alkamisaika. Päivänavaus tulee keskusradion kautta torstaisin klo OPPITUNNIT Oppitunneille saavutaan täsmällisesti. Päällysvaatteet ja päähine eivät saa olla luokassa. Ne jätetään mieluiten luokan ulkopuolelle naulakkoon. Tunneilla käyttäydytään hyvien tapojen mukaan. Roskat ja paperit lajitellaan niille varattuihin astioihin. Pulloja ja tölkkejä kerätään opiskelijakunnan tilaan. Tunnin lopuksi jätetään luokka ja oma paikka siistiin kuntoon. Opiskelijoilla on oikeus työrauhaan ja mielipiteensä ilmaisemiseen, jos se liittyy käsiteltävään aiheeseen. Jokainen on osaltaan vastuussa omasta ja toisten opiskelusta. Kännyköiden, tablettien tai muiden elektronisten laitteiden käyttö oppitunneilla on sallittu silloin, kun käyttö liittyy opiskeluun. Muu käyttö oppitunneilla on kielletty. Kokeissa laitteet on pidettävä suljettuina, ellei niiden käyttöä erikseen sallita esim. sähköisessä kokeessa. 4. VÄLITUNNIT Välitunnit on tarkoitettu virkistäytymistä ja seuraavalle tunnille valmistautumista varten. Välituntialueena on koulun tontti ja koulurakennukset. Ruoka-, väli- ja vapaatuntien aikana opiskelijat voivat poistua koulun alueelta omalla vastuullaan. Oppilaskunnan tilassa noudatetaan siitä erikseen annettuja ohjeita. 5. Koulun tietokoneet Koulun tietokoneiden asetusten ja käyttöliittymien muuttaminen on kiellettyä. Opiskelijoiden käyttöön luovutettujen tietokoneiden ja tablettien kohdalla noudatetaan niistä erikseen annettuja ohjeita. 6. POISSAOLOT Poissaolo oppitunneilta on sallittua sairauden tai muun etukäteen esitetyn syyn vuoksi. Poissaoloselvitys esitetään aineenopettajalle. Kunkin aineen opettaja arvioi tapauskohtaisesti, milloin opiskelijan on annettava runsaiden poissaolojen vuoksi lisänäyttöjä arviointia varten voidakseen osallistua kurssikokeeseen, esim. osallistumalla tukiopetukseen tai tekemällä sovittuja lisätehtäviä. 22

23 Opettaja ratkaisee myös sen, milloin opiskelijalla on aiheettomia tai selvittämättömiä poissaoloja niin paljon, että kurssin suorittaminen keskeytyy. Poissaolot on selvitettävä ennen kuin opiskelija voi osallistua kurssikokeeseen. Koulun yhteiset tilaisuudet koskevat kaikkia opiskelijoita ja niistä poissaoloon on oltava lupa. Yhteisiä tilaisuuksia ovat esimerkiksi jumalanpalvelukset, konsertit, teatteriesitykset, penkinpainajaiset ja vanhojenpäivät. Jos poissaoloa ei ole selvitetty viimeistään oppiaineen toiseksi seuraavalla tunnilla, katsotaan poissaolo tahalliseksi. Rehtori myöntää luvan yli kolmen päivän poissaoloon.. 7. TYÖRAUHA Jokaiselle opiskelijalle on taattava oikeus opiskeluun ja opettajalle mahdollisuus häiriöttömään työhön opetustehtävässä. Toisten fyysinen ja henkinen kiusaaminen on kielletty. Kouluyhteisön jäsenten tulee asiallisella ja rauhallisella käyttäytymisellä pyrkiä edistämään koulun työrauhaa. Opetusta häiritsevä opiskelija voidaan määrätä poistumaan jäljellä olevan oppitunnin ajaksi luokkahuoneesta tai muusta tilasta, jossa opetusta annetaan, taikka oppilaitoksen järjestämästä tilaisuudesta. Opiskelijan osallistuminen opetukseen voidaan evätä enintään jäljellä olevan työpäivän ajaksi, jos on olemassa vaara, että toisen opiskelijan tai oppilaitoksessa tai muussa opetustilassa työskentelevän henkilön turvallisuus kärsii opiskelijan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi taikka opetus vaikeutuu kohtuuttomasti opiskelijan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi. Opiskelijalle, joka häiritsee opetusta tai muuten rikkoo järjestystä tai menettelee vilpillisesti, voidaan antaa kirjallinen varoitus. Jos rikkomus on vakava tai jos opiskelija jatkaa em. epäasiallista käyttäytymistä kirjallisen varoituksen saatuaan, hänet voidaan erottaa oppilaitoksesta määräajaksi, enintään vuodeksi. Muilta osin työrauhan ylläpitämisessä noudatetaan lukiolainsäädännön sallimia keinoja. Kouluyhteisön jäsenten oikeusturvaa valvoo rehtori. 7. KOULUN OMAISUUS Kaikkea koulun omaisuutta tulee käsitellä huolellisesti. Sille tapahtuneesta vahingosta on tehtävä heti ilmoitus jollekin opettajalle. Aiheuttamansa vahingon opiskelija on velvollinen korvaamaan. Jokaisen tulee osaltaan huolehtia ympäristönsä siisteydestä ja järjestyksestä. Muillakin tavoin on pyrittävä siihen, ettei koulun henkilökunnan työmäärää tarpeettomasti lisätä LUKIOLAISTEN RUOKAILU Lukiolaiset menevät lounaalle koulun ruokasaliin lukujärjestyksen mukaisesti.

24 Ruokalassa käyttäydytään asiallisesti ja sen jonoissa noudatetaan hyvää järjestystä. Sovittuja ruokailuvuoroja on noudatettava. Ulkovaatteita, päähineitä tai laukkuja ei tuoda ruokalaan. Jokaisen tulee omalta osalta huolehtia ruokalan siisteydestä. Ruokalassa noudatetaan annettuja ohjeita mm. ruuan ottamisesta, astioiden palautuksesta ja roskien lajittelusta. Ruoka-aikoina ruokala on tarkoitettu vain ruokailukäyttöön. 9. VILPPI JA VILPIN YRITYS Vilpillinen toiminta koetilaisuudessa ja muussa itsenäisessä työskentelyssä, kuten esimerkiksi tutkielman tai esitelmän valmistelemisessa, johtaa suorituksen hylkäämiseen ja sen saattamiseen opettajakunnan ja vanhempien tietoisuuteen. 10. PÄIHTEET JA TUPAKOINTI Tupakointi ja nuuskaaminen on kouluaikana kielletty koulun alueella, samoin kuin opintomatkoilla ja koulun järjestämissä tilaisuuksissa. Alkoholijuomien ja huumeiden hallussapito sekä niiden vaikutuksen alaisena esiintyminen koulualueella, koulun järjestämissä tilaisuuksissa ja opintomatkoilla on kielletty. 11. KOULUTILOJEN KÄYTTÖ VAPAA-AIKANA Lupa koulutilojen käyttöön vapaa-aikana on kysyttävä rehtorilta, jolloin tilaisuuden järjestelyistä on sovittava etukäteen rehtorin kanssa. 14. PAINOTUOTTEET Opiskelijat saavat julkaista sekä levittää painotuotteita ja muuta tiedotusaineistoa, mikäli se ei haittaa koulun työrauhaa tai ole hyvien tapojen vastaista. Koulun tiloja ei saa käyttää sellaisen aineiston esillä pitämiseen, joka ei tue koulussa annettavaa kasvatusta. Kaupallista tai yleisiin poliittisiin vaaleihin liittyvää mainosaineistoa ei koulussa saa julkaista eikä levittää ilman rehtorin lupaa. 15. KOULUMATKAT Koulukyydityksiä käytettäessä noudatetaan autonkuljettajan antamia ohjeita. Turvallisuusvaatimukset on huomioitava kaikissa tilanteissa. Ajoneuvot ja polkupyörät on koulun pihalla paikoitettava niille varatuille paikoille. 16. SÄÄNTÖJEN VOIMASSAOLO Järjestyssäännöt ovat voimassa seuraavasti: Lukujärjestyksen mukaisen koulupäivän aikana koulualueella (tupakointikielto lain mukaan koulun alueella aina) ja kaikissa koulun järjestämissä tilaisuuksissa. 24

25 tapoihin, Asioissa, joista ei järjestyssäännöissä tai ohjeissa erikseen määrätä, noudatetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä. TUTORIT Tutor on opiskelija, joka vapaaehtoisesti auttaa ja tukee ensimmäisen vuoden lukioopiskelijoita eli ykkösiä. Auttaminen tarkoittaa tutustuttamista lukioon, sen kouluyhteisöön ja uusiin kavereihin. Tutorina saat ryhmätyökokemusta, johtamiskokemusta, kehität esiintymistaitojasi, saat uusia ystäviä, vastuuta, ymmärrystä lukion toiminnasta, valmiuksia toimia erilaisissa tilanteissa ja kehität ongelmanratkaisukykyäsi. Tutorina saat koulutuksen, joka valmentaa sinut tähän tehtävään. Lisäksi toimit 2. ja 3. vuosikurssilla itse uusien tutoreiden kouluttajana. Tansanian piispa Andrew vieraili lukiossamme Tutorit esittelivät koulua hänelle. Tutorointi tarkoittaa myös, että lukiossa järjestetään päämäärätietoisesti toimintaa ja tapahtumia, jossa tutorit kohtaavat ja ovat tekemisissä lukiolaisten kanssa. Tutorit tukevat tiiviin kouluyhteisön muodostumista. Tutortoimintaan kuuluu myös oman lukion kehittäminen ja oppilaitoksen imagon kohottaminen sekä markkinointi. Tutor-kurssista saat yhden kurssin suoritusmerkinnän. LUKION OPISKELIJAKUNTA 25 Jokainen lukiolainen kuuluu koulun oppilaskuntaan. Oppilaskunta valitsee vuosittain keskuudestaan hallituksen, joka ajaa oppilaskunnan asioita yhteistyössä muun koulun henkilökunnan kanssa sekä järjestää erilaisia tapahtumia lukion arjen piristämiseksi. Oppilaskunnalla on omat tilat auditorion alapuolisessa käytävässä.

26 ROKUA GEOPARK-OPPILAI- TOS Kansainvälisen GeoPark-konferenssin vieraita lukiolla Utajärven lukio on Muhoksen ja Vaalan lukioiden sekä Oulujoki-opiston ja Oulujärjen opiston kanssa GeoPark-oppilaitos. Tämä näkyy lukion toiminnassa yhteistyönä GeoPark-organisaation kanssa ja mm. jokake väisenä kolmen lukion GeoPark-yhteistoimintapäivänä. Keväällä 2017 yhteistoimintapäivän järjestämisvastuu on Utajärven lukiolla. Lukion opetussuunnitelmassa on myös GeoPark-kurssi. Tekijänoikeuksista Lähteiden käyttö kirjallisissa töissä Opiskelija laatii lukiossa monenlaisia kirjallisia töitä: aineita, esseitä, kirjoitelmia, referaatteja, kirja- tai elokuva-arvosteluita, portfolioita, esitelmiä ja tutkielmia. Usein kirjallisia töitä tuotetaan lähdemateriaalia käyttäen, joskus taas tekstin tulee olla täysin oma tuotos. Opettajan tehtävänannosta tulisi selvitä, miten tehtävä suoritetaan. Lähteiden käytöstä säädetään tekijänoikeuslaissa (Tekijänoikeuslaki /404). Siteeraus eli suora lainaus Tekijänoikeuslain mukaan on luvallista lainata sanatarkasti tekstiä julkistetusta teoksesta. Siteeraus merkitään selvästi lainausmerkkeihin ja myös lähde mainitaan. Siteeraamiselle pitää olla hyvä peruste, ja sitaatin täytyy kuulua kiinteästi aiheeseen. 26 Referointi Lähdeteosta käytetään useimmiten referoimalla sen ajatuksia eli alkuperäistä tekstiä tiivistetään ja selostetaan omin sanoin. Myös tällainen lähteen käyttö on osoitettava lukijalle lähdeviitemerkinnöin. Internet-lähteet ilmoitetaan samoin. Kuvamateriaalit Tekijänoikeuslaki säätelee myös kaikenlaisten kuvien käyttöä, esimerkiksi valokuvien, piirroksien, kaavakuvien tai vaikkapa taulukoiden käyttöä. Niiden lainaamisen ehdot on tarkistettava lähdeteoksesta tapauskohtaisesti.

27 Helpoimmin lainattavissa ovat Creative Commons -lisenssillä merkityt materiaalit, joita voi käyttää lisenssin sisällön mukaan (ks. Plagiointi Plagiointi tarkoittaa toisen ajatusten tai johtopäätösten käyttämistä omissa nimissään ilman, että lähdettä on mainittu, oli kyseessä sitten referointi tai suora lainaaminen. Tällainen teoksen käyttäminen on vilpillistä, lähteet on aina mainittava sovituilla tavoilla. Joko osittain tai kokonaan plagioitu työ hylätään. Internet Samat tekijänoikeudelliset periaatteet koskevat myös Internet-lähteiden käyttöä. Internetistäkään ei ole luvallista lainata tai kopioida mitään ilman lähdetietojen ilmoittamista, joidenkin aineistojen käyttö voi olla kokonaan kiellettyä. Lähteet ja lisätietoa Toikkanen, T. &Oksanen, V. 2011: Opettajan tekijänoikeusopas. Finn Lectura. Porvoo YLIOPPILASTUTKINTO Ylioppilastutkinto on lukion päättötutkinto, jonka toteutuksesta vastaa Ylioppilastutkintolautakunta (YTL). Koulun tasolla järjestelyvastuu on rehtorilla. Ylioppilastutkintoon liittyvistä asioista saa lisätietoa rehtorilta, apulaisrehtorilta, opinto-ohjaajilta ja eri aineiden opettajilta. Tietoja ylioppilastutkinnosta saa myös osoitteesta Hajautettu tutkinto Ylioppilastutkinto on mahdollista suorittaa yhtenä tutkintokertana tai myös hajautetusti kolmena peräkkäisenä tutkintokertana. 27 Tutkintoaineet Ylioppilastutkintoaineet ovat äidinkieli (suomi, ruotsi, saame), toinen kotimainen kieli, pitkä tai keskipitkä oppimäärä (suomi, ruotsi), vieras kieli, pitkä tai lyhyt oppimäärä (englanti, espanja, ranska, saksa, venäjä), vieras kieli, lyhyt oppimäärä (italia, kreikka, latina, portugali), matematiikka, pitkä tai lyhyt oppimäärä, reaaliaineina biologia, elämänkatsomustieto, filosofia, fysiikka, historia, kemia, maantiede, psykologia, uskonto (evankelis-luterilainen tai ortodoksinen), terveystieto ja yhteiskuntaoppi. Koetehtävien laajuus Ylioppilastutkinnon tehtävät laaditaan oppiaineen pakollisten ja syventävien kurssien oppimäärien pohjalta. Kielissä ja matematiikassa järjestetään kahden tason kokeet. Kunkin reaaliaineen kokeen koetehtävät voivat ylittää oppiainerajat.

28 Pakolliset kokeet ja tutkinnon suorittaminen Tutkintoon tulee kuulua pakollisia kokeita seuraavasti: Äidinkieli ja kolme koetta seuraavista: toinen kotimainen kieli, vieras kieli, matematiikka ja reaalikoe. Kokelaan on suoritettava vähintään yksi laajempi koe. Tutkintoon saa kuulua vain yksi saman oppiaineen koe. Ylioppilastutkinto tulee suoritetuksi, kun em. pakolliset kokeet on suoritettu hyväksytysti viimeistään kolmantena peräkkäisenä tutkintokertana ja lukion minimikurssimäärä 75 on suoritettu. Ylimääräiset kokeet Tutkintoon voi sisältyä myös ylimääräisiä kokeita. Niiden lukumäärää ei rajoiteta. Ylimääräisen kokeen voi suorittaa toisessa kotimaisessa kielessä, vieraissa kielessä, matematiikassa tai reaalikokeessa. Osallistumisoikeus Lukion opiskelija ilmoittautuu ylioppilastutkintoon suorittaakseen koko tutkinnon - ei pelkästään erillisiä kokeita. Äidinkielen, toisen kotimaisen kielen, vieraan kielen, matematiikan ja reaaliaineen kokeeseen voi osallistua, kun on suorittanut kirjoitettavan aineen pakolliset kurssit. Reaaliaineiden kokeille on varattu kaksi koepäivää. Lyhyen kielen kokeeseen voi osallistua, kun on opiskellut vähintään kolme kurssia. Rehtorin päätöksellä tutkinnon kokeeseen voi osallistua myös sellainen opiskelija, joka ei ole lukiossa opiskellut aineen suorittamiseen oikeuttavia kurssimääriä. Tällöin opiskelija on muulla tavalla esimerkiksi ulkomailla koulua käymällä hankkinut riittävät tiedot tässä aineessa. Rehtorin tehtävänä on arvioida tietojen riittävyys. Ylioppilaskirjoitusten kirjallisiin kokeisiin saa osallistua vain kokelas, joka on ennen kirjallisia kokeita opiskellut tutkintoaineidensa kaikki pakolliset kurssit ja saanut niistä arvosanan. Ilmoittautuminen Kevään kirjoituksiin ilmoittaudutaan marraskuussa ja syksyn kirjoituksiin toukokuussa. Rehtori ja opinto-ohjaaja pitävät marraskuussa kevään ylioppilaskirjoitusten ja toukokuussa syksyn ylioppilaskirjoitusten ilmoittautumisinfon. Maksut Perusmaksu on 14,00 ja kultakin aineelta 28,00. Tutkinnon hajautetusti suorittava maksaa perusmaksun jokaiselta tutkintokerralta. Maksu tarkistusarvostelusta on 50,00. Maksu palautetaan, jos arvosana tarkistusarvostelussa muuttuu. 28

29 SIIRTYMINEN SÄHKÖISIIN KOKEISIIN Sähköisiin kokeisiin harjoitellaan Utajärven lukiossa siten, että oppilailla on käytössään koko lukioajan koulun puolesta kannettavat tietokoneet ja jokaisella koeviikolla osa kokeista toteutetaan sähköisesti samalla ohjelmalla, jota ylioppilastutkintolautakuntakin käyttää. YLIOPPILASTUTKINTO SYKSYN 2016 KOEPÄIVÄT Kuullunymmärtämiskokeet ma ti ke vieras kieli, pitkä oppimäärä englanti toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä ruotsi, A- ja B-taso vieras kieli, lyhyt oppimäärä Kirjalliset kokeet pe ma ke pe ma ke pe äidinkieli, suomi ja ruotsi, tekstitaidon koe uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede (sähköinen koe), terveystieto vieras kieli, pitkä oppimäärä englanti toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä äidinkieli, suomi ja ruotsi, esseekoe matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä psykologia, filosofia (sähköinen koe), historia, fysiikka, biologia 29

30 ma vieras kieli, lyhyt oppimäärä saksa (sähköinen koe) Maantiede, filosofia ja lyhyt saksa ovat sähköisiä kokeita. KEVÄÄN 2016 KOEPÄIVÄT Kuullunymmärtämiskokeet ma ti ke toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä ruotsi, A- ja B-taso vieras kieli, pitkä oppimäärä englanti vieras kieli, lyhyt oppimäärä Kirjalliset kokeet pe ma ke pe ma ke pe ma äidinkieli, tekstitaidon koe äidinkieli, esseekoe psykologia (sähköinen koe), filosofia (sähköinen koe), historia, fysiikka, biologia vieras kieli, pitkä oppimäärä englanti toinen kotimainen kieli, pitkä ja keskipitkä oppimäärä matematiikka, pitkä ja lyhyt oppimäärä uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi (sähköinen koe), kemia maantiede (sähköinen koe), terveystieto vieras kieli, lyhyt oppimäärä Psykologia, filosofia, yhteiskuntaoppi, maantiede ja lyhyt saksa ja ranska ovat sähköisiä kokeita. 30

31 TENTIT JA PRELIMINÄÄRIT Abiturienttien työjärjestyksen mukainen opiskelu päättyy penkkaripäivään. Ruokailuoikeus koulussa jatkuu 5. ja 6. jaksossa. Eri aineiden oppimäärän arvosanojen korotustenttejä järjestetään kevään kirjoitusten jälkeen. Niihin ilmoittautumisesta ilmoitetaan erikseen. OPISKELUN JA OPINTOJEN OHJAUS OPINTO-OHJAAJA Opinto-ohjauksessa laaditaan opintosuunnitelma lukion ajaksi. Opinto-ohjelmaa opiskelijalla on oikeus tarkistaa ja muuttaa perustellusti määräaikoina. Ainevalintamuutoksista neuvotellaan aina ensin opinto-ohjaajan kanssa. Opinto-ohjaaja neuvoo ja opastaa jokaista henkilökohtaisesti lukion sujumiseen ja jatko-opintojen valintaan liittyvissä asioissa. Lukion opinto-ohjaaja palvelee samoissa asioissa kuin peruskoulun oppilaanohjaaja. Henkilökohtaiseen ohjauskeskusteluun on syytä varata aika ennalta, lyhyitä asioita voi hoitaa joustavasti ilman aikavarauksia. Opinto-ohjaajan kanssa käydyt keskustelut ovat luottamuksellisia. Opinto-ohjaaja on myös vanhempien yhteyshenkilö jatko-opintoihin liittyvissä asioissa. Opinto-ohjaaja järjestää koulutukseen ja työelämään tutustumista ja opettaa pakollisen kurssin lisäksi valintojen perusteella toteutuvat syventävät ja soveltavat kurssit. RYHMÄNOHJAAJA seuraa ryhmänsä opiskelijoiden kurssikertymää, muistuttaa ainevalintojen ja muiden muutosten aikatauluista ja menettelytavoista - puuttuu etenemisesteisiin ja hylättyihin arvosanoihin: neuvoo suorittamisessa tai ohjaa opinto-ohjaajalle / rehtorille ja hoitaa tiedotusta kanslian ja opiskelijoiden välillä Ryhmänohjaustuokiot maanantaisin klo ovat koulun tiedonvälityksen kannalta erittäin tärkeitä. Jokaisen opiskelijan on osallistuttava niihin. Ne ovat pakollinen osa lukion suorittamista. AINEENOPETTAJA Aineenopettaja on aineensa oppimisen asiantuntija ja siihen liittyen hän seuraa opiskelijoittensa menestystä ja opastaa opiskelijaa aineensa kurssien valinnoissa, suoritusjärjestyksessä ja kertoo oppimäärän laajuuden merkityksestä päättökokeessa, toimii yhteistyössä opiskelijan siirtyessä opettajalta toiselle, ohjaa tarvittaessa opinto-ohjaukseen tai tukiopetukseen, neuvoo ylioppilastutkintoon liittyvät ainekohtaiset asiat ja käytänteet rehtorin yleisinformaation lisäksi. 31

32 Jokainen opettaja valvoo opiskelijan koulunkäynnin säännöllisyyttä ja poissaolot tulee selvittää jokaiselle jakson opettajalle. Kolmesta selvittämättömästä poissaolosta tiedotetaan ryhmänohjaajalle. Lisäksi opetussuunnitelmassa on kunkin aineen osalta määräyksiä poissaolojen mahdollisesta vaikutuksesta arvosteluun. REHTORI Rehtorin tehtävä on johtaa koulun toimintaa ja vastata siitä. Rehtori hyväksyy hallinnolliset lupamenettelyt ja tiedottaa koulunkäyntiin liittyvistä asioista opettajakunnalle ja opiskelijoille. Ylioppilastutkintoon liittyvissä asioissa rehtori on koulussa ylioppilastutkintolautakunnan edustajana vastuullinen toimeenpanija ja valvoja. PALVELUSIHTEERI Koulun toimistotyöhön kuuluvia ohjauksellisia tehtäviä ovat: - opinto- ja koulumatkatukihakemusten vastaanottaminen ja tarkistus - koulun käyttämien lomakkeiden ja tiedotteiden monistus ja jakelu - erilaisten todistus- ja jäljennöspyyntöjen käsittely - ylioppilastutkinnon järjestelyihin liittyvät seikat - tila- ja koejärjestelyt - kurssivalintoihin liittyvät järjestelyt - OPISKELIJAN TUKIJÄRJESTELMÄT KERRO KIUSAAMISESTA Utajärven lukiossa ei hyväksytä kiusaamista missään muodossa. Kiusaamiseen puuttuminen kuuluu kaikille oppilaitosyhteisön jäsenille. Voit kertoa kiusaamiskokemuksestasi tai havainnoistasi kenelle tahansa henkilöstöön kuuluvalle tai ilmoittaa asiasta Wilman välityksellä Kiusaamisen selvittäminen aloitetaan viipymättä. Kaikki ilmoitukset kiusaamisesta käsitellään luottamuksellisesti. OPISKELIJAHUOLTO Lukion opiskeluhuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä ja hyvinvointia ja huolehtia oppilaitosyhteisön hyvinvoinnista sekä opiskeluympäristön terveellisyydestä ja turvallisuudesta. Opiskeluhuoltoa toteutetaan sekä yhteisöllisenä että yksilökohtaisena opiskeluhuoltona (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 3. Yksilökohtainen opiskeluhuoltoryhmä toteutuu aina tapauskohtaisesti ja tarpeen mukaan. 32 LUKA-RYHMÄ Rehtori, opinto-ohjaaja ja ryhmänohjaajat muodostavat lukion sisäisen oppilashuoltoryhmän, joka kokoontuu ainakin joka jakson jälkeen. LUKA-ryhmä seuraa opiskelijoiden opintomenestystä ja sopii tarvittavista lukion sisäisistä tukitoimenpiteistä. LUKA-ryhmä ohjaa tarvittaessa opiskelijoita kuraattorille tai muihin tukipalveluihin.

33 KURAATTORI- JA PSYKOLOGIPALVELUT Opiskelijat voivat hakeutua koulukuraattorille tai -psykologille koulun terveydenhoitajan, ryhmänohjaajan, opettajan, opinto-ohjaajan tai rehtorin kautta. Myös opiskelijat itse tai heidän huoltajansa voivat ottaa yhteyttä. Kuraattorin ja psykologin yhteystiedot löydät koulun kotisivulta ja Wilman pysyvistä tiedotteista. Työskentely painottuu ohjaukseen ja neuvontaan. Käynneillä kartoitetaan opiskelijan elämäntilannetta ja tuen tarvetta. Tarpeen mukaan opiskelija ohjataan jatkotutkimuksiin ja jatkohoitoon. Koulukuraattori Tarja Iljana-Järvi (sijaisena alkusyksyn Tuire Kangas-Korhonen) Koulukuraattori auttaa opiskelijoita opiskeluun (esim. motivaatio-ongelmat ja poissaolot), ihmissuhteisiin, sosiaalisiin ongelmiin (esim. perheongelmat ja päihteiden käyttö) sekä itsenäistymiseen (talous- ja asuntoneuvonta) liittyvissä asioissa. Tarvittaessa kuraattori tekee myös kriisityötä. Koulukuraattori Tarja Iljana-Jarva on tavattavissa Utajärven koululla tiistaisin ja keskiviikkoisin. Hänellä on työhuone uuden puolen toisen kerroksen käytävässä, ensimmäinen ovi heti oikealla. Kun tuntuu siltä, että olisi tarvetta keskustella koulukuraatorin kanssa, käy rohkeasti varaamassa häneltä aika. Koulukuraattori on sinun, opiskelijan, asialla koulussa! Kuraattorin tavoittaa puhelimitse, p , sähköpostitse tai tai Wilman kautta. Koulupsykologi Irina Kantola Psykologi ohjaa, neuvoo ja tukee lukiolaisia psyykkiseen hyvinvointiin, opiskeluun ja elämäntilanteeseen liittyvissä asioissa. Yhteyttä voi ottaa esimerkiksi opiskelustressin, masennuksen, ahdistuneisuuden, jännittämisen tai yleisen pahan olon tunteen vuoksi. Myös kriisitilanteissa voi kääntyä lukiopsykologin puoleen. Psykologi ottaa opiskelijoita vastaan Utajärven terveyskeskuksessa. Ajan voi varata puhelimitse, p , sähköpostitse tai Wilman kautta. Etsivä nuorisotyöntekijä Marjukka Tyvelä Etsivä nuorisotyöntekijä on tavattavissa koululla maanantaisin ja keskiviikkoisin klo maanantaisin tavattavissa myös seurakunnan nuorisotyönohjaaja Minna Virtanen. Löydät meidät uudelta puolelta toisesta kerroksesta koulukuraattorin huoneesta. Mahdollisista muutoksista ilmoitetaan Facebookissa! Etsivä nuorisotyö on vapaaehtoisuuteen perustuvaa yksilöllistä ohjausta ja neuvontaa. Tule käymään, jos tarvitset apua esimerkiksi opiskelu- tai työpaikan etsimisessä, elämäntilanteen selvittelyssä, käytännönasioiden hoitamisessa, virastokäynneillä tai muissa arjen asioissa. Kartoitetaan tilanne ja suunnitellaan jatko yhdessä! Myös huoltaja, ystävät ja lähipiiri voivat ottaa yhteyttä, jos herää huoli nuoren tilanteeseen liittyen. Tavoittena on, että sinä nuori et jäisi koulutuksen tai työn ulkopuolelle! 33

34 OPISKELUTERVEYDENHUOLTO Kouluterveydenhoitaja Pia Paavola Kouluterveydenhoitajan vastaanotolle voi hakeutua ilman ajanvarausta klo Puhelimitse terveydenhoitajan tavoittaa parhaiten klo (ma pe) numerosta Terveydenhoitajan vastaanotolta opiskelija voidaan ohjata tarpeen mukaan lääkärin, fysioterapeutin, psykologin, kuraattorin tai jonkun muun erityistyöntekijän vastaanotolle. Koulutapaturmien sattuessa opiskelijan toivotaan ottavan ensisijaisesti yhteyttä koulun terveydenhoitajaan. Lääkäripalvelut Terveyskeskuksessa on myös koululääkäri. Opiskelijat hakeutuvat ensisijaisesti kouluterveydenhoitajan vastaanotolle, jossa tarvittaessa tehdään ajanvaraus lääkärille OPINTOTUKI OPINTOTUKI JA KOULUMATKATUKI Tukien saamisen edellytys on, että opinnot ovat päätoimisia. Lukio-opinnot ovat päätoimisia, kun opintojen laajuus on yhteensä vähintään 75 kurssia (ts. aikuislukion opiskelijalle ei tukea myönnetä). Lisäksi opiskelijan on osallistuttava kunakin lukukautena vähintään 10 kurssiin. Osallistumisella tarkoitetaan mukanaoloa opetuksessa pelkkä osanotto loppukokeeseen tai vastaavaan ei riitä (esim. kurssien itsenäinen suorittaminen). Opiskelija on oikeutettu tukeen myös silloin, kun hän kyseisenä lukukautena osallistuu vähintään kahteen yo-tutkintoon kuuluvaan kokeeseen. Jo suoritetun kurssin uusiminen opetukseen osallistumalla tai yo-kokeen arvosanan korottaminen luetaan mukaan, kun opintojen päätoimisuutta arvioidaan. Sen jälkeen, kun yo-tutkinto on suoritettu, osallistuminen yo-kirjoituksiin ei oikeuta opintotukeen. Yleiset lomat ja enintään yksi korkeintaan kahden viikon mittainen muu ei-päätoiminen opiskelujakso täyttä lukukautta kohden eivät keskeytä opintojen yhtäjaksoisuutta. OPINTOTUKI Normaali opintotuki - opintoraha - asumislisä - opintolainan valtiontakaus 34

35 Myöntämisedellytykset Opintotuen suuruus määräytyy mm. opiskelijan iän, siviilisäädyn ja asumismuodon mukaan. Opintotuen myöntämiseen vaikuttaa myös opiskelijan taloudellinen asema. Vanhempien tulot vaikuttavat alle 20-vuotiailla opiskelijoilla (asumislisässä alle 18-vuotiailla). Opiskelijan omat tulot otetaan huomioon. Opintorahaa ei myönnetä opiskelijalle, joka on oikeutettu lapsilisään. Opintoraha voidaan myöntää seuraavasta kuukaudesta lukien, jona hakija täyttää 17 vuotta. Lapsilisään oikeutetulle voidaan myöntää asumislisä sekä opintolainan valtiontakaus, jos hän on taloudellisen tuen tarpeessa ja asuu muualla kuin vanhempiensa luona. Opiskelijat, jotka eivät ole oikeutettuja asumislisään, voivat hakea asumistukilain mukaista yleistä asumistukea asuinpaikkakunnan Kelan toimistosta. Opintotukea voi saada koulutuksen säännönmukaisen keston ajaksi. Lukio-opintojen kestona pidetään enintään neljää lukuvuotta. Vaihto-oppilasvuotta ei lasketa lukionkäyntivuodeksi. Itsenäisesti tai vanhempien luona asuvat vuotiaat lukiolaiset voivat saada lainatakauksen, vaikka opintoraha on evätty vanhempien tulojen perusteella. Lainatakaus voidaan myöntää myös lukiossa opiskelevalle muualla kuin vanhempiensa luona asuvalle alle 17 vuotiaalle, jos vanhempien tuloraja ei ylity. Jos koulumatkasi on yli 10 km, sinulla on oikeus koulumatkatukeen. Tätä varten sinun täytyy täyttää koulumatkatukihakemus ja toimittaa se lukion kansliaan. Koulukyydeistä ja koulumatkatuesta on infotilaisuus ensimmäisenä koulupäivänä. Hakeminen Opintotuen hakulomakkeita saa Kelan paikallistoimistoista ja koulun toimistosta. Useimmille oppilaitokseen valituille lähetetään esitäytetty hakulomake. Hakemus ja tarvittavat liitteet toimitetaan oppilaitoksen toimistoon. Hakemuksen voi täyttää myös verkossa. Asiointipalveluun kirjaudutaan verkkopankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella. Opiskelija on velvollinen ilmoittamaan kaikista hakemuksen jättämisen jälkeen tapahtuneista muutoksista, joilla on vaikutusta hänelle myönnettyyn opintotukeen. Katso myös KOULUMATKATUKI Koulumatkatukena korvataan päivittäisten koulumatkojen kustannukset. 35 Myöntämisedellytykset Yhdensuuntaisen koulumatkan on oltava opiskelijan asunnolta oppilaitokseen vähintään 10 km. Koulumatkan kustannuksien on lisäksi ylitettävä 54,00 euroa/kk. Yli 100 kilometriä ylittävältä koulumatkan osuudelta aiheutuvat matkakustannukset korvataan, jos opiskelija käyttää koulumatkaansa joukkoliikennettä tai koulutuksen järjestäjän järjestämää kuljetusta. Omaa matkustustapaa käytettäessä matkakustannukset korvataan edelleen enintään 100 kilometriltä

36 (yhdensuuntainen koulumatka). Koulumatkatuki voidaan hakemuksesta myöntää oman matkustustavan perusteella, vaikka opiskelija käyttää tai voisi käyttää joukkoliikennettä, jos opiskelijan koulumatka tai matkustustapa vaihtuu useita kertoja lukuvuoden aikana. Koulumatkatuella tuetun matkalipun voi ostaa ensimmäisen kerran aikaisintaan 14 päivää ennen opintojen alkua ja viimeisen kerran viimeistään 14 päivää ennen lukuvuoden / päivittäisen koulussa oloajan päättymistä. Opiskelijan on ostettava kuukautta vastaavalle ajalle halvin mahdollinen lippu. Se on linja-autoissa yleensä 44 matkan koulumatkalippu tai alueellinen seutulippu ja junissa 32 päivän koulumatkalippu. Kun em. lipun hinta ylittää 54,00 euroa, opiskelija maksaa lipusta 43,00 euroa ja lipunmyyjä laskuttaa muun osan lipun hinnasta Kelalta. Jos joukkoliikennettä tai koulukuljetusta ei ole käytettävissä, koulumatkatuki maksetaan kuukausittain opiskelijalle. Koulumatkatukea myönnetään lukuvuoden opiskeluajan todellisen keston mukaan 1 12 kuukaudeksi. Lukiolaisilla on pääsääntöisesti oikeus kymmeneen tukikuukauteen (ei enää abi-vuonna!) Hakeminen Koulumatkatukea on haettava erikseen joka lukuvuodeksi. Hakemus- ja ostotodistuslomakkeita saa oppilaitoksista ja Kelalta. Hakemus- ja ostotodistus toimitetaan oppilaitoksen toimistoon. Koulumatkatuki voidaan myöntää aikaisintaan hakemiskuukautta edeltävän kuukauden alusta lukien. Opiskelija on velvollinen ilmoittamaan kaikista hakemuksen jättämisen jälkeen tapahtuneista muutoksista, joilla on vaikutusta hänelle myönnettyyn koulumatkatukeen. Lukiolaisten asumisen tukeminen Utajärven kunta tukee tarvittaessa lukiolaisten asumista siten, että lukiolainen voi vuokrata asunnon kunnan osoittamista vuokra-asunnoista siten, että lukiolaisen kuukausivuokraksi jää 150. Asuntoasioissa ota yhteys rehtoriin. TAPATURMAT JA VAHINGOT TAPATURMA- JA MATKUSTAJAVAKUUTUS Utajärven lukion opiskelijat on tapaturmavakuutettu koulualueella varsinaisella kouluajalla opetuksen aikana, välitunneilla ja otettaessa osaa koulun opetussuunnitelman puitteissa järjestettyyn toimintaan sekä niihin välittömästi liittyvillä meno- ja paluumatkoilla. 36 Koulun toiminnassa sattuneista tapaturmista tulee välittömästi ilmoittaa kurssin opettajalle tai opintomatkan vastuuhenkilölle riippumatta siitä, syntyykö hoitokustannuksia.

37 Tapaturmat hoidetaan terveydenhoitajan tai lääkärin ohjeiden ja lähetteiden mukaisesti joko julkisen tai yksityisen terveydenhuollon toimipisteissä. Tapahtumasta tehdään koululla mahdollisimman pian koulusihteerin kanssa tapaturmailmoitus. Vakuutuksista korvataan myös lääkärin määräämät ylimääräiset koulukyydit lääkärinlausunnon perusteella. Vakuutus ei kata vaatteita, tavaroita, varusteita eikä välillisiä kuluja. Matkustajavakuutus on voimassa lukion opiskelijoiden opetussuunnitelman mukaisilla ulkomaan matkoilla sekä niihin sisältyvinä vapaa-aikoina. Vakuutus koskee tapaturmia ja sairastumista matkan aikana. Matkatavarat eivät kuulu korvauksen piiriin. OPPIKIRJAT Kaikki lukiossa tarvittavat oppikirjat opiskelija saa lainaksi lukion oppikirjakirjastosta. Oppikirjaluettelo päivitetään myöhemmin 37

38 Utajärven lukio Pl 7, Laitilantie Utajärvi Kaikissa kysymyksissä sinua auttavat: Rehtori Tapani Blomster tapani.blomster@utajarvi.fi Lukion opinto-ohjaaja Anu Kalliopuska anu.kalliopuska@utajarvi.fi Ryhmänohjaajat: R1 Anu Kalliopuska R2 Sami Väänänen R3 Mauno Moilanen Kanslia, Palvelusihteeri Mervi Repola mervi.repola@utajarvi.fi Kouluavustaja Eija Spets eija.spets@utajarvi.fi Tavoitat lukion henkilökunnan myös Wilmasta ja sähköpostiosoitteella etunimi.sukunimi@utajarvi.fi