Sisällys. Fingrid lyhyesti 4. Toimitusjohtajan katsaus 6. Asiakkaat ja sidosryhmät 8. Yhtiön talous ja rahoitus 12. Voimajärjestelmä 14

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisällys. Fingrid lyhyesti 4. Toimitusjohtajan katsaus 6. Asiakkaat ja sidosryhmät 8. Yhtiön talous ja rahoitus 12. Voimajärjestelmä 14"

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2010

2

3 Sisällys Fingrid lyhyesti 4 Toimitusjohtajan katsaus 6 Asiakkaat ja sidosryhmät 8 Yhtiön talous ja rahoitus 12 Voimajärjestelmä 14 Sähkömarkkinat 16 Kantaverkon kehittäminen ja ylläpito 18 Tutkimus ja kehitys 20 Maankäyttö ja ympäristö 22 Henkilöstö 24 Hallinto- ja ohjausjärjestelmä 26 Hallitus 34 Johtoryhmä 36 Toimintakertomus ja tilinpäätös

4 Fingrid Oyj lyhyesti Fingrid on yhtiö, joka vastaa sähkön siirrosta Suomen kantaverkossa. Kantaverkko on sähkönsiirron runkoverkko, johon ovat liittyneet suuret voimalaitokset ja tehtaat sekä alueelliset jakeluverkot. Kantaverkkoon kuuluu 400, 220 ja 110 kilovoltin voimajohtoja noin kilometriä sekä yli sata sähköasemaa. Fingrid huolehtii siitä, että Suomi saa sähköä häiriöttä. Lähivuosina rakennetaan lähes kilometriä uusia voimajohtoja ja kolmisenkymmentä sähköasemaa. Yhtiö on perustettu Operatiivinen toiminta alkoi Liikevaihto 456 miljoonaa euroa. Taseen loppusumma 1,8 miljardia euroa. Fingrid omistaa 20 prosenttia sähköpörssi Nord Pool Spot AS:stä. Henkilöstö vuoden lopussa 263 (vakinaisessa työsuhteessa 249). Fingridin perustehtävä Fingridin tehtävä kantaverkkoyhtiönä on kehittää voimajärjestelmää siirtää toimintavarmasti sähköä edistää sähkömarkkinoita. Fingridin arvot avoimuus tasapuolisuus tehokkuus vastuullisuus Fingridin visio Fingridin tavoitteena on olla kantaverkkotoiminnan kansainvälinen esikuva. Fingrid Oyj Jukka Ruusunen, toimitusjohtaja Verkkopalvelu Sidosryhmäsuhteet Voimajärjestelmän käyttö Omaisuuden hallinta Järjestelmäkehitys Talous ja liiketoiminnan kehitys Markkinakehitys Siirtokapasiteetin varmistaminen Käyttövarmuuden hallinta Sähkömarkkinoiden toiminnan edistäminen 45

5 Fingrid Oyj:n voimansiirtoverkko kv kantaverkko 220 kv kantaverkko 110 kv kantaverkko muiden verkko Karttakeskus Oy, Lupa L9013/11 5 Fingrid OYJ Vuosikertomus 2010

6 Toimitusjohtajan katsaus Suomi otti vuonna 2010 energiaratkaisuissaan merkittäviä askeleita sekä ydinvoiman että uusiutuvan energian osalta. Jatkossa päätökset ydinvoimalaitosten osin vielä avoimista sijaintivaihtoehdoista ja lopulliset investointipäätökset täsmentävät laitosten kantaverkkoon liittämisen reunaehtoja. Tuulivoiman osalta epävarmuus jatkuu; pääroolissa on nyt tuulivoimainvestointien hyväksyttävyys paikallisesti. Uusiin tuotantoinvestointeihin, sähkön kulutuskehitykseen ja moniin muihin toimintaympäristömme tekijöihin liittyy paljon epävarmuutta vuosikymmeniksi eteenpäin. Epävarmuustekijöiden hallinta on investointistrategiamme olennainen lähtökohta kehittäessämme tulevaisuuden kantaverkkoa. Siksi itse kuvaamme tuota strategiaamme viisaaksi ja pitkäjänteiseksi. Viisaus tarkoittaa sitä, että hallitsemme tulevaisuuden epävarmuutta luomalla investointiohjelmaamme joustoa. Teemme ympäristövaikutusten arviointiin, maankäytön luvitukseen ja suunnitteluun liittyviä tehtäviä hyvissä ajoin ennakkoon, jotta varsinainen rakennusprojekti voidaan käynnistää joustavasti juuri silloin, kun näemme sen tarpeelliseksi. Näin saamme hankkeet toteutettua taloudellisesti ja vaarantamatta voimajärjestelmän käyttövarmuutta tai sähkömarkkinoiden toimintaa. Voimme toteuttaa hankkeet asiakkaiden kannalta oikeaan aikaan ja vähentää myös urakoitsijoiden riskejä. Yhtiölle tämä viime vuosina kehitetty toimintatapa antaa salkkuun todellisia "reaalioptioita", ja tällä hetkellä salkun tila näyttää erittäin hyvältä. Strategia on pitkäjänteinen, sillä tarkastelemme kantaverkon kehitystarpeita voimalaitosten verkkoon liittämisen, sähkön kulutuskehityksen, korkean käyttövarmuuden ylläpitämi- sen sekä markkinoiden toimivuuden näkökulmista vähintään kymmenen vuoden aikajänteellä. Tavoitteena on rakentaa tarvittavat yhteydet ajoissa ja välttää siten kapasiteetin riittämättömyydestä aiheutuvia ongelmia. Pitkäjänteisyys yhdessä investointiohjelman joustojen kanssa palvelee yhteiskunnan ja asiakkaidemme intressejä. Toisaalta se edesauttaa urakoitsijoiden ja laitetoimittajien pitkän aikavälin resurssisuunnittelua. Pitkäjänteisyyttä tuo myös kansainvälinen yhteistyö. Eurooppalaisten kantaverkkoyhtiöiden yhteistyöjärjestö ENTSO-E julkaisi kesällä historiallisen, ensimmäisen eurooppalaisen kantaverkon kymmenvuotisen kehittämissuunnitelman. Vaikka suunnitelma koostuu eri maiden kantaverkkoyhtiöiden nykyisistä suunnitelmista, se osoittaa selvästi eurooppalaiseen kantaverkkoon tarvittavan valtavan investointitarpeen, joka on suora seuraus Euroopan unionin kunnianhimoisesta ilmasto- ja energiastrategiasta. Suomessa kantaverkkosuunnittelua on jatkettu hyvässä yhteistyössä Fingridin asiakkaiden kanssa. Verkkosuunnittelun ohella keskustelua on herättänyt kantaverkon rajaus. Rajausta on käsitelty työ- ja elinkeinoministeriön vetämässä työryhmässä, joka valmisteli EU:n kolmannen sisämarkkinapaketin muutoksia Suomen sähkömarkkinalakiin. Uudet tuotantoinvestoinnit ja kantaverkon rakennushankkeet vaativat myös käyttötoiminnaltamme sekä pitkäjänteistä suunnittelua että reaktioherkkyyttä. Tulevina vuosina kantaverkossa on väistämättä hankalia keskeytystilanteita, joiden mallikas toteutus vaatii hyvää etukäteissuunnittelua ja saumatonta yhteistyötä asiakkaiden ja verkon rakentamishankkeista vastaavien toimijoiden kanssa. Fingridin peri- 67

7 aatteena on hyödyntää vanhoja johtokatuja mahdollisimman laajalti. Uusista siirtoyhteyksistä noin 90 prosenttia rakennetaan vanhoille johtokaduille tai niiden rinnalle. Näin voimme parhaalla mahdollisella tavalla ottaa huomioon maankäytön ja maanomistajien tarpeet. Tätä periaatetta noudatettaessa kolikon toinen puoli on se, että kantaverkon keskeytystilanteet ovat selkeästi vaativampia. Kantaverkko selvisi suhteellisen helpolla kesän kovista myrskyistä. Saimme mekin oppia: puut voivat kaatua myös kantaverkon johdoille, ja toisaalta tietoliikenne on kriittinen resurssi, vaikka kantaverkossa ei olisikaan vikoja. Olemme pohtineet voimakkaasti muuttuvan voimajärjestelmän vaikutuksia käyttötoimintaan ja päätyneet siihen, että tehokkain ja käyttövarmuuden kannalta paras malli on Fingridin nykyisen Arkadian voimajärjestelmäkeskuksen ja Hämeenlinnan verkkokeskuksen yhdistäminen yhdeksi valvomoksi. Tämä toteutetaan, kun yhtiö muuttaa uusiin toimitiloihin vuoden 2012 lopulla. Tuotannon verkkoonliittämisen osalta käyttötoimintamme testataan perinpohjaisesti vuonna 2013, kun Olkiluoto 3 liitetään kantaverkkoon. Tällöin tarvitaan varalle myös Forssaan rakenteilla olevan varavoimalaitoksen megawatteja. Vuosi 2010 oli sähkömarkkinoiden laajentumisen osalta merkittävä. Marraskuussa syntyivät maailman suurimmat sähkömarkkinat, kun Pohjoismaat yhdistettiin läntiseen Keski-Eurooppaan. Markkinoiden koko on tänään noin terawattituntia. Yhdistämishanke onnistui suunnitellusti. Markkinoiden näkymätön käsi osoitti tehokkuutensa sekä voimalaitosten että siirtoverkon käyttäjänä. Aluehintaerot läntisessä Keski-Euroopassa pienenivät. Markkinat yhdentyivät myös Suomen ja Viron välillä, kun nykyinen Estlink-yhteys otettiin kokonaisuudessaan markkinoiden käyttöön. Käynnissä oleva EstLink 2 -hanke edistää osaltaan myös Itämeren alueen sähkömarkkinaintegraatiota. Asiakasrajapintaan luodut yhtiön päätehtävien mukaiset toimikunnat yhdessä neuvottelukunnan kanssa ovat osoittaneet tarpeellisuutensa ja toimivuutensa asiakasrajapinnan kehittämisessä. Uskomme, että olemme tänä päivänä edelläkävijä myös tällä saralla. Vastuullisen toimintatavan mallia kehitettiin edelleen tunnistamalla Fingridin strategian kannalta olennaiset asiat, joihin jatkossa keskitytään. Työssä hyödynnettiin johdon haastatteluja ja työryhmätyöskentelyä sekä sidosryhmäkeskusteluista saatua tietoa Fingridiin kohdistuvista odotuksista. Vuonna 2011 vastuullisuusteema on edelleen keskeinen; työyhteisövalmennuksessa henkilöstöä aktivoidaan vaikuttamaan omaan työhönsä liittyviin vastuullisuuskysymyksiin. Vuosi 2010 jää yhtiön historiaan runsastapahtumaisena ja vilkkaana toimintajaksona. Elämme keskellä suurta muutosprosessia, jota edellisinä vuosina on ennakoitu. Mennyt vuosi osoitti, että olemme valmistautuneet muutokseen hyvin. Matriisiin perustuva johtamismalli toimii tehokkaasti, ja henkilöstö on ottanut uudet haasteet hienosti vastaan. Organisaatio saa nyt näyttää, mitä se todella osaa. Jukka Ruusunen toimitusjohtaja 7 Fingrid OYJ Vuosikertomus 2010

8 Fingrid välittää. Varmasti. Fingrid välittää sidosryhmistään. Yhtiö pyrkii aktiivisesti ja tehokkaasti edistämään vuorovaikutusta kantaverkkoasiakkaiden, sähkömarkkinatoimijoiden, viranomaisten ja maanomistajien kanssa. Asiakkaiden ja sähkömarkkinoiden tarpeet ovat Fingridissä verkkosuunnittelun ja sidosryhmätoiminnan perusta. Johtoreittejä suunniteltaessa ja johtojen kunnossapitotöiden yhteydessä maanomistajille, voimajohdon naapureille sekä muille asianosaisille varmistetaan mahdollisuus näkemystensä esille tuomiseen, keskusteluun ja yhteistyöhön hankesuunnitelmaan ja sen toteutukseen liittyvissä kysymyksissä. Nykyinen neljän vuoden mittainen kantaverkkotariffikausi päättyy vuoden 2011 lopussa. Uuden sopimuskauden valmistelut on jo aloitettu. Toimintavuoden lopulla yhtiön hallitus päätti tehtyjen selvitysten perusteella, että hinnoittelun lähtökohtana on uudella sopimuskaudella edelleen nykyisen kaltainen energiapohjainen kantaverkkotariffirakenne. Vuoden 2012 tariffin yksikköhinnat päätetään alkusyksyllä 2011, kun tulevan vuoden toimintaympäristö mm. kustannustaso, investoinnit ja kulutusennuste on täsmentynyt. Tariffitasoon on odotettavissa takavuosiin nähden suurempi korotus, mistä asiakkaille on jo kerrottu. Tärkeimmät syyt kantaverkkotariffin korotukseen ovat Fingridin mittava investointiohjelma sekä kasvaneet häviösähkö- ja voimajärjestelmän reservikustannukset. Asiakastyytyväisyys Arvosana ,88 8, Kantaverkon määritelmästä ja kantaverkon rajauksesta keskusteltiin vuoden mittaan Fingridin asiakkaiden ja viranomaisten kanssa. Keskustelujen tavoitteena oli saavuttaa toimialan sisällä yhteisymmärrys kantaverkon määritelmästä, Fingridin vastuista ja velvoitteista sekä viime kädessä yksityiskohtaisista rajausmuutoksista. Työ- ja elinkeinoministeriön työryhmä käsitteli asiaa osana EU:n uuden sisämarkkinadirektiivin Suomen sähkömarkkinalakiin tuomista muutostarpeista laatimaansa selvitystä. Tämän työn tulokset ja mahdolliset lainmuutokset on luonnollisesti otettava huomioon, kun muutoksia kantaverkon vastuisiin ja rajauksiin tehdään. Kuluneen vuoden aikana asiakasrajapinnassa tehtiin ahkerasti työtä lukuisien tuulivoiman suunnitteluhankkeiden parissa. Tämä työ tulee jatkumaan tiiviinä lähivuosinakin ja konkretisoitumaan uusiutuvan energian syöttötariffilain tultua hyväksytyksi eduskunnassa vuoden 2010 lopussa. Kantaverkon ikääntyneet energiamittarit uusitaan vuosina vastaamaan tulevia tarpeita mahdollisimman kattavasti. Uusien energiamittarien myötä voimme tarjota asiakkaille keskeisiä liittymispisteen sähkönlaatutietoja. Keskustelu lunastuskorvausten tasosta ja korvausperusteiden ajanmukaisuudesta on jatkunut vilkkaana. Farmari-näyttelyssä Mikkelissä voimajohdot puhuttivat osastoomme tutustuneita messuvieraita. Myös FinnMETKO-messuilla kohdattiin ja kuunneltiin lähiseutujen maanomistajia. Kansalaisille suunnatun karttapohjaisen palaute- ja lausuntopyyntöpalvelun käyttöä jatkettiin. Palvelu oli kokeiluluonteisesti käytössä myös ympäristövaikutusten arviointimenettelyn ja voimajohtohankkeen rakennusvaiheen yhteydessä. 89

9 "Maanomistajat ovat hyvin rationaalisia, koska maa on riippuvainen sähköstä. Sellaista vastustusta ei ole nähty kuin Keski-Euroopassa. Ihmiset ovat olleet informoituja hyvissä ajoin, joten prosessin alkupäätä on voitu keventää", totesi johtaja Matti Tähtinen Kainuun Sanomat -lehdessä maanomistajien suhtautumista voimajohtohankkeisiin. Maanomistajat ovat suhtautuneet myönteisesti Fingridin yhteistyöhalukkuuteen korvausmenettelyn kehittämiseksi. Viimeinen sana tässä asiassa on kuitenkin viranomaisilla ja lainsäätäjillä. Turvelauhdevoiman syöttötariffilain voimassaolo päättyi vuoden 2010 lopussa, ja samalla loppui siihen liittyvä Fingridin hallinnointivelvollisuus. Myös nykyinen tehoreservilaki päättyy kuluvan talvikauden jälkeen, vuoden 2011 helmikuun lopussa. Turpeen syöttötariffin ja tehoreservin hallinnointi eivät sisälly kantaverkkopalveluun, ja niiden hoi- tamisesta yhtiö on saanut erillisen, viranomaisen vahvistaman korvauksen. Valmisteilla olevan uuden tehoreservilain mukaisesti Energiamarkkinavirasto vastaa tehoreservin tarpeen arvioinnista ja järjestelmään mukaan tulevien laitosten kilpailuttamisesta. Uuden lain myötä Fingridin tehtäväksi muodostuu laitosten käyttö- ja markkinasäännöistä huolehtiminen sekä järjestelmän ylläpitoon tarvittavien maksujen kokoaminen ja tulouttaminen tuottajille. Kantaverkkopalvelun hinta Suomessa ja muualla. ENTSO-E:n tariffivertailu Itävalta Belgia Bosnia ja Herzegovina Bulgaria Kroatia Tšekki Tanska Viro Suomi Ranska Saksa Iso-Britannia Kreikka Unkari Irlanti Italia Latvia Liettua Luxemburg FYROM Hollanti Pohjois-Irlanti Norja Puola Portugali Romania Serbia Slovakia Slovenia Espanja Ruotsi Sveitsi Kantaverkkotoimintaan liittyvät kustannukset, kuten investoinnit, häviösähkö, järjestelmäpalvelut kv kv kv Muut kantaverkkotoimintaan suoraan kuulumattomat kustannukset, kuten julkisen palvelun velvoitteet, uusiutuvan energian syöttötariffit, tehoreservi, muut 9 Fingrid OYJ Vuosikertomus 2010

10 SIDOSRYHMÄT Huoltovarmuuskeskus Tutkimuslaitokset Poliitikot Euroopan komissio Korkeakoulut Ympäristöjärjestöt Voimajohdon naapurit Lupaviranomaiset Maankäytön suunnittelijat (maakuntaliitot, kunnat) ACER ENTSO-E Sähköntuottajat Kantaverkkoasiakkaat Sähkömarkkinatoimijat Tasepalveluasiakkaat Rajasiirtoasiakkaat Henkilöstö Omistajat Viranomaiset (TEM, EMV) Naapurimaiden kantaverkkoyhtiöt - Ruotsi: Svenska Kraftnät - Norja: Statnett - Viro: Elering - Venäjä: FGC UES Rakentamisen ja kunnossapidon palvelutoimittajat Materiaalitoimittajat Luottokelpoisuusluokittajat Tekniikan alan opiskelijat Sosiaalinen media Maanomistajat Rahoittajat Sähköjärjestelmän reservitoimijat Tietoliikennetoimittajat Toimialajärjestöt Media Suuri yleisö 10 11

11 Neuvottelukunta Linna Hannu, puheenjohtaja, Vaasan Sähkö Oy, toimitusjohtaja Ahlstedt Kalle, Fortum Power and Heat Oy, yksikönjohtaja Engman Elina, Kemira Oyj Energia, energiajohtaja Hukkanen Heikki, PVO-Alueverkot Oy, toimitusjohtaja Vesala Risto, Pohjolan Voima Oy, johtaja, 5/2010 saakka Kellokumpu Pentti, Inergia Oy, toimitusjohtaja Lehtonen Markus, Helsingin Energia, kehitysjohtaja Liuhala Tapani, Vattenfall Verkko Oy, toimitusjohtaja Mäkelä Karri, Nord Pool Finland Oy, johtaja Pylvänen Timo, Savon Voima Oyj, toimitusjohtaja Rintamäki Mikko, Outokumpu Oyj, energiajohtaja Savelainen Janne, Lahti Energia Oy, toimitusjohtaja Tynkkynen Pekka, UPM-Kymmene Oy, johtaja Tähtinen Matti, Fingrid Oyj, johtaja (sihteeri) Käyttötoimikunta Päivinen Reima, Fingrid Oyj, puheenjohtaja Halminen Hannu, Boliden Harjavalta Oy, sähköpäällikkö Härkönen Teppo, Helen Sähköverkko Oy, yksikön päällikkö Myllymäki Jorma, Vattenfall Verkko Oy, käyttöpalvelujohtaja Nuortio Erkki, Kemijoki Oy, käyttökeskuksen päällikkö Peltola Raimo, Fortum Power and Heat Oy, sähkömarkkina-asiantuntija Puotinen Jaakko, Stora Enso Oyj, Development Engineer Rajala Jukka, Etelä-Pohjanmaan Alueverkko Oy, toimitusjohtaja Tiippana Erkki, VR-Rata Oy Ab, vanhempi konsultti Kuusinen Kimmo, Fingrid Oyj (sihteeri) Markkinatoimikunta Kekkonen Juha, Fingrid Oyj, puheenjohtaja Dahl Kimmo, Kymppivoima Hankinta Oy, johdannaiskauppapäällikkö, 10/2010 alkaen Häkli Jukka-Pekka, Solidus Oy, toimitusjohtaja Koskelainen Antti, Suomen ElFi Oy, toimitusjohtaja Mattila Harri, Helsingin Energia, johtaja Muilu Jukka, Energiakolmio, johtaja, 10/2010 saakka Mäkelä Karri, Nord Pool Finland Oy, johtaja Mäkilä Vesa, Turku Energia, johtaja Nordblad Karl-Henrik, Fortum Power and Heat Oy, sähkömarkkina-asiantuntija Salonen Ilkka, Vattenfall Sähkönmyynti Oy, toimitusjohtaja Särkilahti Anne, UPM-Kymmene Oyj, Director, Balance Management Sederlund Jarno, Fingrid Oyj (sihteeri), 5/2010 saakka Lipponen Katja, Fingrid Oyj (sihteeri), 5/2010 alkaen Verkkotoimikunta Kuusela Kari, Fingrid Oyj, puheenjohtaja Heinonen Pasi, LE Sähköverkko Oy, käyttöpäällikkö Hukkanen Heikki, PVO-Alueverkot Oy, toimitusjohtaja Kalla Esa, Outokumpu Stainless Oy, energia- ja sähkönjakelupäällikkö Kohtala Jarkko, Vattenfall Verkko Oy, verkkojohtaja Pajunen Arto, Järvi-Suomen Energia Oy, toimitusjohtaja Pollari Pekka, UPM Sähkönsiirto Oy, vesivoimapäällikkö Salminen Harri, Turku Energia Sähköverkot Oy, käyttöpäällikkö Vauhkala Eero, Fortum Sähkönsiirto Oy, päällikkö Parviainen Petri, Fingrid Oyj (sihteeri) 11 Fingrid OYJ Vuosikertomus 2010

12 Kestävä yritystalous modernin kantaverkkotoiminnan perustana Fingrid välittää kustannustehokkuudesta. Fingrid varmistaa palvelujensa vakaan hintakehityksen suunnittelemalla pitkäjänteisesti yhtiön taloutta, riskien hallintaa, rahoitusta ja investointeja. Talousohjauksen keskeiset tavoitteet ovat toiminnan taloudellinen ennustettavuus, liiketoimintaprosessien kustannustehokkuus ja kustannusriskien hallinta sekä suorituskyvyn johtaminen ja strategian toteutuksen seuranta. Fingridin visiona on olla kantaverkkotoiminnan kansainvälinen esikuva. Yritystalouden näkökulmasta tämä tarkoittaa kustannustehokasta toimintaa, pääoman tuottotavoitteiden saavuttamista sekä vakaata pääomarakennetta ja korkean luottoluokituksen säilyttämistä. Fingridin sijoittuminen kärkijoukkoon kantaverkkotoiminnan kustannustehokkuutta ja laatua mittaavissa kansainvälisissä vertailututkimuksissa sekä yhtiölle myönnetty kansainvälinen omaisuuden hallinnan (PAS 55) sertifikaatti ovat osoituksia toiminnan kustannustehokkuudesta ja kantaverkkoomaisuuteen liittyvien kustannusriskien tehokkaasta hallinnasta. Fingridin voitto ennen veroja ilman johdannaisten käyvän arvon muutoksia oli 60,3 miljoonaa euroa. Fingridin vuoden 2010 taloudellista tulosta paransivat talouden elpymisen ja kylmän talven tuoma sähkön kulutuksen lähes kahdeksan prosentin kasvu. Tulosta vahvistivat myös alkuvuodesta tehdyt tariffikorotukset. Kantaverkkotariffeja nostettiin 4,5 prosenttia. Korkotason noususta huolimatta yhtiön rahoituskulut alenivat edellisiin vuosiin verrattuna. Korkeat sähkön aluehinnat lisäsivät Fingridin häviösähkökustannuksia. Yhtiön sijoitetun pääoman tuottotavoite 6 prosenttia ei täyttynyt tilikaudella 2010, vaan jäi 5,1 prosenttiin. Konsernin liiketoiminnan rahavirta investoinneilla ja osingoilla vähennettynä oli 19 miljoonaa euroa negatiivinen (-74 milj. euroa). Laaja, noin 1,7 miljardin euron investointiohjelma ja siitä johtuva negatiivinen kassavirta asettavat haasteita Fingridin korkean luottoluokituksen säilyttämiselle. Fingrid korottaa vuonna 2012 kantaverkkosiirron tariffeja huomattavasti nykyisen sopimuskauden tasosta turvatakseen investointiohjelmansa toteutuksen. Konsernin rahoitustilanne säilyi tyydyttävänä. Vuoden aikana Fingrid laski liikkeeseen yksittäisille sijoittajille suunnattuja joukkovelkakirjalainoja yhteensä 86 miljoonan euron arvosta. Euroopan investointipankki (EIB) myönsi Fingridille 150 miljoonan euron lainan FennoSkan 2 -merikaapeliyhteyden toteuttamiseksi. Lisäksi Pohjoismaiden Investointipankin (NIB) kanssa allekirjoitettiin 20 miljoonan euron laina, jolla turvataan EstLink 2 -kaapelihankkeen rahoitusta. Euroopan Unioni myönsi Viron ja Suomen EstLink 2 -merikaapelille 100 miljoonan euron tuen. Fingrid allekirjoitti 1,5 miljardin euron joukkovelkakirjalainaohjelman kotimaisen ja kansainvälisen pankkiryhmän kanssa marraskuussa Energiamarkkinavirasto valvoo verkkoyhtiöiden tuoton kohtuullisuutta. Sen Fingridille vahvistama alituotto vuosilta oli noin 100 miljoonaa euroa. Energiamarkkina

13 Periaatteemme on tehdä suuri peruskorjaus niin perusteellisesti, ettei samanlaista urakkaa tarvitse ottaa ohjelmaan seuraavien 20 vuoden aikana, kertoi Fingridin kunnossapitopäällikkö Harri Ollikainen Kristiinan voimalaitoksen peruskorjauksen periaatteista Suupohjan Sanomissa viraston alustavan tiedon mukaan alituotto vuosilta oli noin 150 miljoonaa euroa. Nykyinen valvontajakso alkoi ja päättyy Yhtiön taloudellisten tavoitteiden lisäksi strategian toteutusta mitataan sähkömarkkinoiden toiminnan, käyttövarmuuden ja kustannustehokkuuden osalta kuukausittain. Kyseisille osa-alueille asetettujen yhtiön strategisten mittareiden tavoitteet täyttyivät 80-prosenttisesti. Mittarikeskiarvoa alensi muutama vaikeasti paikallistettavan häiriön aiheuttama tavallista pidempi sähkötön aika kantaverkon liityntäpisteissä. VOITTO ENNEN VEROJA, ILMAN JOHDANNAISTEN KÄYVÄNARVON MUUTOKSIA milj LUOTTOLUOKITUKSET Pitkäaikainen velka Lyhytaikainen velka Näkymä Fitch Ratings AA- F1 Negatiivinen Moody s Investors Service A1 P-1 Negatiivinen Standard and Poor s A+ A-1 CreditWatch Positive VUODEN VARRELTA Fingrid sai ensimmäisenä yrityksenä Pohjoismaissa kansainvälisen sertifikaatin hyvästä omaisuuden hallinnasta. Yhtiön voimajohtojen ja sähköasemien huolellinen kehittäminen, rakentaminen ja kunnossapito turvaa kaikkien suomalaisten sähkönsaannin. 13 Fingrid OYJ Vuosikertomus 2010

14 Sähköä talven pakkasilla ja kesän myrskyissä Fingrid välittää Suomen voimajärjestelmästä. Fingridin maanlaajuinen kantaverkko sekä ulkomaanyhteydet ovat keskeinen osa Suomen sähköjärjestelmää. Yhtiön toiminta vaikuttaa suoraan yhteiskunnan toimivuuteen, eli jokaisen suomalaisen arkeen ja hyvinvointiin. Fingridillä on järjestelmävastuu eli velvollisuus pitää huolta maamme sähköjärjestelmästä. Suomen sähkönkulutus kääntyi toimintavuonna merkittävään kasvuun ja lähestyi talouden taantumaa edeltänyttä tasoa. Sähkönkulutusta lisäsi teollisuuden sähkönkäytön nopea kasvu sekä kylmä sää. Koko maan alueella vallitsi sekä vuoden alussa että vuoden lopussa kunnon talvisää. Siirtoverkko ja voimalaitokset toimivat talvikaudella häiriöttä, eikä sähkön riittävyys ollut vaarassa. Sähkönkulutus nousi pitkään jatkuneiden pakkasten vuoksi vuoden huippulukemiin 28. tammikuuta, jolloin tunnin keskiteho oli noin megawattia (tähänastinen sähkön kulutushuippu Suomessa on noin megawattia vuodelta 2007). Matalimmillaan sähkön käyttö Suomessa oli juhannuksena, noin megawattia. Huippukulutustilanteissa Suomi on riippuvainen sähkön tuonnista ja kotimainen tuotanto oli suurimmillaan alkuvuonna, noin megawattia. Kylmän sään myötä kasvanut sähkön kulutus Etelä-Skandinaviassa, sähkön tuotantoa alentaneet alhaiset vesivarastot Norjassa ja Ruotsin ydinvoimaloiden huoltoseisokit aiheuttivat alkuvuonna tehoreservien aktivoitumisen kahteen kertaan Elspot-markkinoilla. Sähkönsiirto Suomen ja Ruotsin välillä oli pääosin vientiä Ruotsiin loppukesää lukuun ottamatta. Kantaverkon rakennus- tai kunnossapitotöistä ei aiheutunut sähkömarkkinoille tarjottavaan siirtokapasiteettiin merkittäviä rajoituksia. Sähköä vietiin Suomesta Viroon loppukesällä ja syksyllä, mutta muutoin vallitseva siirtosuunta oli Virosta Suomeen. Viron kantaverkon parannustyöt rajoittivat siirtokapasiteettia Suomen suuntaan kesällä ja syksyllä. Sähkön tuontikapasiteetti Venäjältä oli aiempien vuosien tapaan käytössä täysimääräisesti. Viipurin tasasähköaseman vuosihuolto rajoitti tuontikapasiteettia heinäkuussa. Kantaverkon häiriöiden lukumäärä oli keskimääräisellä tasolla verrattuna aikaisempiin vuosiin. Kantaverkko selvisi myös jakeluverkkoja koetelleista kesän myrskyistä vähin vaurioin. Merkittäviä häiriöitä ei kantaverkossa vuoden aikana ollut, tosin häiriöistä liittymispisteisiin aiheutunut keskimääräinen sähkötön aika lisääntyi jonkin verran aikaisempiin vuosiin verrattuna. Fingridin kantaverkon häviöt kasvoivat tammikuun puolivälissä ennätyssuuriksi, ollen tietyllä tunnilla keskimäärin 357 megawatin suuruiset. Kyseisellä tunnilla koronahäviöiden osuus kokonaishäviöistä oli arviolta 150 megawattituntia. Suuret koronahäviöt aiheutuivat kuurasta, jota tietyissä sääoloissa muodostuu runsaasti johtimien pinnoille

15 "Ei siirtymistä pysty näkemään mistään meidän mittarista ainakaan. Energiaa kuluu samalla tavalla, mutta vain tunnin verran eri aikoina", totesi suunnittelupäällikkö Timo Kaukonen talviaikaan siirtymisen vaikutuksista energiankulutukseen Etelä-Saimaa-lehdessä Taajuusohjattujen reservien hankintamalli uudistettiin, ja vuonna 2011 ylläpidettävät reservit valittiin tarjouskilpailun perusteella aiemman sopimushintaisen mallin sijaan. Lisäksi Fingrid kasvatti tulevien vuosien nopeaa häiriöreservikapasiteettiaan laitosten käyttöoikeussopimuksin. Pohjoismaisen voimajärjestelmän taajuuden laatu on vuosien myötä heikentynyt, minkä johdosta kantaverkkoyhtiöt valmistelevat toimia, joilla varmistetaan käyttövarmuutta tulevaisuudessa lisääntyvän tuulivoiman ja markkinaintegraation lisätessä siirtojen vaihteluita. Elokuussa valmistui Pohjoismaiden kantaverkkoyhtiöiden selvitys lisääntyvän tuulivoiman vaikutuksesta pohjoismaisen voimajärjestelmän käyttöön. Selvityksen mukaan tuulivoiman määrän kasvu Pohjoismaissa nykyisestä noin megawatista megawattiin vuoteen 2020 mennessä on hallittavissa. Tuulen vaihtelusta aiheutuvaan tuotannonvaihteluun varautuminen edellyttää tuulivoimatuotannon ennustamisen kehittämistä ja tarvittavan säätökapasiteetin varmistamista. Lisäksi tuulivoimatuotannolle asetettavia teknisiä vaatimuksia yhdenmukaistetaan Euroopan laajuisesti. Alkuvuonna Fingridissä selvitettiin Arkadian voimajärjestelmäkeskuksen ja Hämeenlinnan verkkokeskuksen toimintojen yhdistämistä samaan valvomoon. Yhdistäminen toteutetaan, kun yhtiö muuttaa uusiin toimitiloihin vuoden 2012 lopulla. KANTAVERKON HÄIRIÖISTÄ AIHEUTUNEET KESKEYTYKSET LIITTYMISPISTEISSÄ min VOIMAJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖ Sähkön kulutus Suomessa TWh 87,5 81,3 87,2 90,3 90,0 Fingridin siirtovolyymi TWh 68,1 62,8 65,4 68,2 67,3 Fingridin häviösähkövolyymi TWh 1,1 1,0 1,0 1,1 1,1 Sähkön siirto Suomi Ruotsi vienti Ruotsiin TWh 5,7 4,1 4,2 3,7 3,8 tuonti Ruotsista TWh 2,8 2,7 3,7 4,0 3,4 Sähkön siirto Suomi Viro vienti Viroon TWh 0,2 0,1 tuonti Virosta TWh 2,0 1,8 2,3 1,9 Sähkön siirto Suomi Venäjä tuonti Venäjältä TWh 11,6 11,7 10,9 10,2 11,5 15 Fingrid OYJ Vuosikertomus 2010

16 Markkinat laajenivat Baltiaan Fingrid välittää sähkömarkkinoista. Fingrid kehittää sähkömarkkinoiden toimintaa yhteistyössä asiakkaidensa, sähkömarkkinatoimijoiden, kantaverkkoyhtiöiden ja viranomaisten kanssa. Yhtiö kehittää markkinoiden toiminnan mahdollistavia yhteisiä sääntöjä sekä sähkömarkkinoiden tehokkaan toiminnan ja läpinäkyvyyden takaavia toimintamalleja. Tavoitteena on minimoida markkinoita haittaavat verkon pullonkaulat sekä luoda perusta sähkönhinnan tehokkaalle muodostumiselle. Kylmä sää koetteli alkuvuodesta kaikkia Pohjoismaita, mikä näkyi tukkusähkön hintapiikkeinä. Se toi esiin tarpeen parantaa sähkönkulutuksen mahdollisuuksia joustaa korkeiden hintojen aikana. Myös loppuvuonna hintoja nostivat niin kylmä sää kuin Norjan vesivarastojen vähyys. Syksyllä hintavaikutukset eivät kuitenkaan olleet yhtä voimakkaita kuin alkuvuodesta. Tähän vaikutti osaltaan lisääntynyt integraatio läntisen Keski-Euroopan markkinoihin ja sieltä Pohjoismaihin loppuvuonna virrannut edullisempi sähkö. Pohjoismaisten ja läntisen Keski-Euroopan spot-markkinoiden yhdistäminen tapahtui Samanaikaisesti myös läntisen Keski-Euroopan maat (Saksa, Ranska, Belgia, Hollanti ja Luxemburg) ottivat käyttöön menettelyn, jossa keskitetyllä laskennalla määrätään näiden maiden sähkönhinnat. Markkinoiden yhdistämisen myötä hinta-alueiden välisen siirtokapasiteetin käyttö on tehostunut ja kilpailu on lisääntynyt erityisesti läntisessä Keski-Euroopassa. Markkinaintegraatio on edennyt vauhdikkaasti myös Itämeren alueella. Sähköpörssi Nord Pool Spot laajentui Viroon huhtikuun alussa. Syksyllä koko Estlink 1 -kapasiteetti siirpäivittäiset hinnat marras joulukuussa (Saksa, Ranska, Suomi, systeemi) EUR / MWh Marraskuu Saksa Ranska Suomi Systeemi Joulukuu 16 17

17 "Yhteinen sähköpörssi tehostaa kilpailua ja sähkön hinta laskee. Eurooppalaisilla markkinoilla sähkö virtaa ylituotantoalueilta korkean kysynnän alueille ja tasoittaa alueellisia hintaeroja", kommentoi kehityspäällikkö Juha Hiekkala eurooppalaisten sähköpörssien yhdentymistä Lapin Kansassa tyi markkinoiden käyttöön, uutena hinta-alueena sähköpörssiin tuli Viro, ja vuorokausimarkkinoita täydentävä päivänsisäinen Elbas-kauppa käynnistyi. Puolan sähköpörssin ja Nord Pool Spotin kesken otettiin joulukuussa käyttöön menettely, jolla optimoidaan Ruotsin ja Puolan välisen SwePol-kaapelin kapasiteetin käyttö. Vuonna 2011 tavoitteena on liittää Latvian ja Liettuan sähkömarkkinat mukaan Nord Pool Spotin vuorokausimarkkinoihin ja myöhemmin myös päivänsisäiseen kaupankäyntiin. Fingridille kertyi vuoden aikana yhdeksän miljoonaa euroa pohjoismaisia pullonkaulatuloja. Ne muodostuivat pääosin Etelä-Norjan ja Tanskan tarjousalueiden rajoilla, mutta marraskuuhun 2010 saakka voimassa olleiden jakoperiaatteiden mukaan Fingrid sai osan myös näistä pullonkaulatuloista. Tästä eteenpäin tulot jaetaan vain niiden maiden välillä, joiden rajalla ne ovat syntyneet. Suomen ja Viron välinen Estlink-siirtoyhteys tuli osittain markkinoiden käyttöön huhtikuussa ja kokonaisuudessaan syyskuussa. Yhteys on ollut tämän ajan erittäin tehokkaassa käytössä, ja pullonkaulatuloja yhteydellä on syntynyt 18,9 miljoonaa euroa. Fingrid ja Elering maksavat nämä verkkovuokrana yhteyden omistajatahoille. Tuonti Venäjältä laajeneville sähkömarkkinoille jatkui entiseen tapaan ja oli 11,6 terawattituntia. Pohjoismaiset pullonkaulatulot sekä pullonkaulatulot Suomen ja Ruotsin välillä M Pohjoismaissa Suomen ja Ruotsin välillä SÄHKÖMARKKINAT Nord Pool Spot systeemihinta, keskihinta /MWh Suomen aluehinta, keskihinta /MWh Pullonkaulatulot Pohjoismaissa M 156,1 79,5 244,1 173,6 104,0 Pullonkaulatulot Suomen ja Ruotsin välillä M 8,9 1,1 1,3 2,7 9,1 Pullonkaulatunnit Suomen ja Ruotsin välillä % 6,5 4,6 2,5 4,9 6,8 Pullonkaulatulot Suomen ja Viron välillä M 18,9 Pullonkaulatunnit Suomen ja Viron välillä % 50,0 Fingridin osuus pullonkaulatuloista Pohjoismaissa M 9,0 4,9 23,2 22,6 11,9 17 Fingrid OYJ Vuosikertomus 2010

Fingrid konsernin toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2011: Investoinnit ennätystasolla, tulos aleni

Fingrid konsernin toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2011: Investoinnit ennätystasolla, tulos aleni 1 (5) Fingrid Oyj Tilinpäätöstiedote klo 11.00 EET Fingrid konsernin toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2011: Investoinnit ennätystasolla, tulos aleni - konsernin liikevoitto 57 (74 vuonna 2010)

Lisätiedot

Fingridin investointiohjelma joustaa: 1,6 plus? Kantaverkkopäivä 1.9.2010 Kari Kuusela Fingrid Oyj

Fingridin investointiohjelma joustaa: 1,6 plus? Kantaverkkopäivä 1.9.2010 Kari Kuusela Fingrid Oyj Fingridin investointiohjelma joustaa: 1,6 plus? Kantaverkkopäivä 1.9.2010 Kari Kuusela Fingrid Oyj 2 Fingridin investointiohjelma joustaa: 1,6 plus? Mittava investointiohjelma ja joustot Onnistumisen avaintekijät

Lisätiedot

Fingrid välittää. Varmasti.

Fingrid välittää. Varmasti. Fingrid välittää. Varmasti. Fingrid Oyj:n voimansiirtoverkko 1.1.2015 400 kv kantaverkko 220 kv kantaverkko 110 kv kantaverkko tasavirtayhteys muiden verkko Fingrid lyhyesti Sähkö on välttämätön osa kaikkien

Lisätiedot

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa 1 Yhteenveto Talven 2012-2013 kulutushuippu saavutettiin 18.1.2013 tunnilla 9-10, jolloin sähkön kulutus oli 14 043 MWh/h

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa 1 Yhteenveto Talven 2011-2012 kulutushuippu saavutettiin 3.2.2012 tunnilla 18-19 jolloin sähkön kulutus oli 14 304 (talven

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen. Neuvottelukunnan kokous, Suomalainen klubi 9.9.2008

Ajankohtaiskatsaus. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen. Neuvottelukunnan kokous, Suomalainen klubi 9.9.2008 1 Ajankohtaiskatsaus Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen Neuvottelukunnan kokous, Suomalainen klubi 9.9.2008 Taloudellinen näkökulma 2 Asiakas- ja sidosryhmänäkökulma Visio ja strategia Fingridin arvot Sisäisten

Lisätiedot

Ajankohtaista. Reima Päivinen. Käyttötoimikunta 25.3.2014

Ajankohtaista. Reima Päivinen. Käyttötoimikunta 25.3.2014 Ajankohtaista Reima Päivinen Käyttötoimikunta 25.3.2014 2 Asiakkaiden ja yhteiskunnan hyväksi Varma sähkö Kantaverkon häiriöistä aiheutuneet keskeytykset 10 8 6 4 2 0 min / vuosi / liityntäpiste 2006 2007

Lisätiedot

Fingrid 2014. Neuvottelukunta 13.3.2015

Fingrid 2014. Neuvottelukunta 13.3.2015 Fingrid 2014 Neuvottelukunta 13.3.2015 2 Toimintaympäristö 2014: Eurooppa EU:lle uudet ilmasto- ja energiatavoitteet vuodelle 2030: kasvihuonekaasupäästöt -40%, uusiutuva energia 27%, energiatehokkuuden

Lisätiedot

Katsaus käyttötoimintaan. Käyttötoimikunta 21.5.2014 Reima Päivinen Fingrid Oyj

Katsaus käyttötoimintaan. Käyttötoimikunta 21.5.2014 Reima Päivinen Fingrid Oyj Katsaus käyttötoimintaan Käyttötoimikunta Reima Päivinen Fingrid Oyj Esityksen sisältö 1. Käyttötilanne ja häiriöt 2. Tehon riittävyys 3. Järjestelmäreservit 4. Kansainvälinen käyttöyhteistyö 5. Eurooppalaiset

Lisätiedot

Fingridin verkkoskenaariot x 4. Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja

Fingridin verkkoskenaariot x 4. Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja Fingridin verkkoskenaariot x 4 Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja 2 Sisällysluettelo Kantaverkon kymmenvuotinen kehittämissuunnitelma Esimerkki siitä, miksi suunnitelma on vain suunnitelma:

Lisätiedot

Yhtiön talous ja tariffiasetannan perusteet. Jan Montell, Talous- ja rahoitusjohtaja Neuvottelukunta 21. lokakuuta 2015

Yhtiön talous ja tariffiasetannan perusteet. Jan Montell, Talous- ja rahoitusjohtaja Neuvottelukunta 21. lokakuuta 2015 Yhtiön talous ja tariffiasetannan perusteet Jan Montell, Talous- ja rahoitusjohtaja Neuvottelukunta 21. lokakuuta 2015 Fingrid välittää. Varmasti. Asiakkaat jayhteiskunta Turvaamme yhteiskunnalle varman

Lisätiedot

Talous ja tariffiasetanta. 5.9.2013 Tom Pippingsköld

Talous ja tariffiasetanta. 5.9.2013 Tom Pippingsköld 1 Talous ja tariffiasetanta 2 Rahoitus Talous 3 Rahoitus 4 Mikä määrittää Fingridin rahoitustarpeet Fingridin strategia - oikea tieto investointiohjelmasta Budjetit ja ennusteet - oikea ja riittävä tieto

Lisätiedot

Markkinakehityksen ajankohtauskatsaus. Tasevastaavapäivä 3.11.2011 Petri Vihavainen

Markkinakehityksen ajankohtauskatsaus. Tasevastaavapäivä 3.11.2011 Petri Vihavainen Markkinakehityksen ajankohtauskatsaus Tasevastaavapäivä 3.11.2011 Petri Vihavainen Esityksen sisältö Fingridin strategia sähkömarkkinoiden kehittämisestä Ruotsi Venäjä ENTSO-E Markkinatieto Tehoreservit

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen kantaverkkoyhtiöstä

Ajankohtaista Suomen kantaverkkoyhtiöstä Ajankohtaista Suomen kantaverkkoyhtiöstä Juha Hiekkala Markkinakehitys Voimaseniorit, Tekniska Salarna, Helsinki 11.2.204 2 Asiakkaiden ja yhteiskunnan hyväksi Varma sähkö Kantaverkon häiriöistä aiheutuneet

Lisätiedot

Fingridin ajankohtaiset. Käyttövarmuuspäivä 2.12.2013 Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen

Fingridin ajankohtaiset. Käyttövarmuuspäivä 2.12.2013 Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen Fingridin ajankohtaiset Käyttövarmuuspäivä 2.12.2013 Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen 2 Erinomainen käyttövarmuus v. 2013 Asiakastyytyväisyys parantunut Asiakastoimintamallia kehitetään Baltian spot-markkinat

Lisätiedot

Kantaverkkopäivä 3.9.2014. Hotelli Holiday Inn Pasila

Kantaverkkopäivä 3.9.2014. Hotelli Holiday Inn Pasila Kantaverkkopäivä 3.9.2014 Hotelli Holiday Inn Pasila Ohjelma klo 12.30 Ilmoittautuminen ja kahvi klo 13.00 Asiakkaat ja Fingrid Jukka Ruusunen, toimitusjohtaja, Fingrid Oyj klo 13.30 klo 14.00 Saavuttaako

Lisätiedot

SÄHKÖN TOIMITUSVARMUUS

SÄHKÖN TOIMITUSVARMUUS SUOMEN ATOMITEKNILLISEN SEURAN VUOSIKOKOUS 21.2.2007 Eero Kokkonen Johtava asiantuntija Fingrid Oyj 1 14.2.2007/EKN Tavallisen kuluttajan kannalta: sähkön toimitusvarmuus = sähköä saa pistorasiasta aina

Lisätiedot

Ajankohtaista. Tasevastaavaseminaari 8.11.2012 Reima Päivinen

Ajankohtaista. Tasevastaavaseminaari 8.11.2012 Reima Päivinen Ajankohtaista Tasevastaavaseminaari Reima Päivinen Poikkeuksellinen alkuvuosi Runsaasti vesivoimaa tarjolla Pohjoismaista Venäjän tuonti vähentynyt merkittävästi Fenno-Skan 2: lisää kapasiteettia, kaapelivika

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa 1 Yhteenveto Talvi 2013-2014 oli keskimääräistä lämpimämpi. Talven kylmin ajanjakso ajoittui tammikuun puolivälin jälkeen.

Lisätiedot

Pohjoismaiset markkinat pullonkaulojen puristuksessa. Juha Kekkonen, johtaja Sähkömarkkinapäivä 12.4.2012

Pohjoismaiset markkinat pullonkaulojen puristuksessa. Juha Kekkonen, johtaja Sähkömarkkinapäivä 12.4.2012 Pohjoismaiset markkinat pullonkaulojen puristuksessa Juha Kekkonen, johtaja Sähkömarkkinapäivä 12.4.2012 Teemat Pullonkaulatilanne yleensä Pohjoismaissa Ruotsi-Suomi raja erityisesti Fenno-Skan 2:n vaikutus

Lisätiedot

Rakentamispolitiikka. Verkkotoimikunta 6.9.2011 Keijo Välimaa

Rakentamispolitiikka. Verkkotoimikunta 6.9.2011 Keijo Välimaa Rakentamispolitiikka Verkkotoimikunta 6.9.2011 Keijo Välimaa 2 PAS 55 Omaisuuden hallinnan elementit Omaisuuslajit Elinkaaren vaiheet: Hankkiminen Käyttäminen Kunnossapitäminen Uusiminen/hävittäminen 3

Lisätiedot

Verkkotoimikunnan kokous Torstai 25.2.2016

Verkkotoimikunnan kokous Torstai 25.2.2016 Verkkotoimikunnan kokous Torstai 25.2.2016 09.00-09.10 Verkkotoimikunnan säännöt ja sääntöihin sitoutuminen / Kari Kuusela + kaikki 09.10-09.40 Fingrid ajankohtaiset / Kari Kuusela 09.40-10.00 Asiakastoiminnan

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus. Elokuu 2010

Ajankohtaiskatsaus. Elokuu 2010 Ajankohtaiskatsaus Elokuu 2010 (1/2) Kesän ukkosmyrskyt aiheuttivat myös kantaverkossa häiriöitä. Kantaverkko selvisi myrskyistä selvästi jakeluverkkoja helpommalla 29.7. kaatui yli 10 puuta Imatra Konkapelto

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta joulukuun 2009 ja tammikuun 2010 huippukulutustilanteissa

Sähköjärjestelmän toiminta joulukuun 2009 ja tammikuun 2010 huippukulutustilanteissa Raportti 1 (1) Sähköjärjestelmän toiminta joulukuun 29 ja tammikuun 21 huippukulutustilanteissa 1 Yhteenveto Vuoden 29 kulutushuippu saavutettiin vuoden lopussa 17.12.29 klo 8-9, jolloin sähkön kulutus

Lisätiedot

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1 Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh

Lisätiedot

Kantaverkkotariffin KVS2016 kehittäminen. Neuvottelukunta 28.8.2014

Kantaverkkotariffin KVS2016 kehittäminen. Neuvottelukunta 28.8.2014 Kantaverkkotariffin KVS2016 kehittäminen Neuvottelukunta 28.8.2014 2 Kantaverkkotariffi 2016 - aikataulutus Hankkeen käynnistys Energiavirasto Keskustelu tariffirakenteesta sekä loistehon ja loistehoreservin

Lisätiedot

Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma

Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma 1 Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma Kapasiteettiseminaari/Diana-auditorio 14.2.2008 2 TEHOTASE 2007/2008 Kylmä talvipäivä kerran kymmenessä vuodessa Kuluvan talven suurin tuntiteho: 13

Lisätiedot

Verkkotoimikunta Ajankohtaista, Verkkoinvestointikatsaus. Kari Kuusela 5.5.2010

Verkkotoimikunta Ajankohtaista, Verkkoinvestointikatsaus. Kari Kuusela 5.5.2010 Verkkotoimikunta Ajankohtaista, Verkkoinvestointikatsaus Kari Kuusela 5.5.2010 2 1. Ajankohtaista 2. Verkkoinvestointikatsaus Fingridin kuulumisia Pohjoismaiset markkinat laajenivat Viroon Estlink-hinta-alue

Lisätiedot

PÄIVITETTY 30.6.2010

PÄIVITETTY 30.6.2010 PÄIVITETTY 30.6.2010 KANTAVERKON LAAJUUS Tiivistelmä ja esitys julkisiksi periaatteiksi Kantaverkon määritelmä, Rakennetta ja laajuutta ohjaavat kriteerit, Laajuuden muutokset, Jatkotoimenpiteet Liityntäverkko

Lisätiedot

Reserviasiat. Käyttötoimikunta 26.11.2008. Jarno Sederlund

Reserviasiat. Käyttötoimikunta 26.11.2008. Jarno Sederlund 1 Reserviasiat Käyttötoimikunta 26.11.2008 Jarno Sederlund 2 Tehoreservilain mukainen huippuvoimakapasiteetti Vuonna 2006 tuli voimaan sähkön toimitusvarmuutta turvaava laki Fingridin tehtävänä on järjestelmän

Lisätiedot

Investointiohjelma eteenpäin vastuullisin askelin Kari Kuusela Kantaverkkopäivä 7.9.2011

Investointiohjelma eteenpäin vastuullisin askelin Kari Kuusela Kantaverkkopäivä 7.9.2011 Investointiohjelma eteenpäin vastuullisin askelin Kari Kuusela Kantaverkkopäivä 7.9.2011 17 200 MVA 3 700 MVA 1 900 MVA Fingridin voimajärjestelmä selkärankana Suomen sisäiselle sähkönsiirrolle sekä rajasiirrolle

Lisätiedot

Siirtokeskeytyksiä markkinoiden ehdoilla. Jyrki Uusitalo, kehityspäällikkö Sähkömarkkinapäivä 8.4.2013

Siirtokeskeytyksiä markkinoiden ehdoilla. Jyrki Uusitalo, kehityspäällikkö Sähkömarkkinapäivä 8.4.2013 Siirtokeskeytyksiä markkinoiden ehdoilla, kehityspäällikkö Sähkömarkkinapäivä 2 Keskeytykset pienensivät käytettävissä olevaa siirtokapasiteettia 2012 3 000 2 500 Elspot kapasiteettien keskiarvot, MW Fenno-Skan

Lisätiedot

Siirtojen hallinta 2015

Siirtojen hallinta 2015 Raportti 1 (6) Siirtojen hallinta 2015 1 Yleistä siirto- ja markkinatilanteesta Siirtojen hallinta -raportti on yhteenveto Suomen kantaverkon ja rajajohtoyhteyksien tapahtumista ja toteumista vuodelta

Lisätiedot

Siirtojen hallinta 2014

Siirtojen hallinta 2014 Raportti 1 (9) Siirtojen hallinta 2014 1 Yleistä siirto- ja markkinatilanteesta Siirtojen hallinta -raportti on yhteenveto Suomen kantaverkon ja rajajohtoyhteyksien tapahtumista ja toteumista vuodelta

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2014-2015 kulutushuipputilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2014-2015 kulutushuipputilanteessa Raportti 1 (6) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2014-2015 kulutushuipputilanteessa 1 Yhteenveto Talvi 2014-2015 oli keskimääräistä leudompi. Talven kylmimmät lämpötilat mitattiin tammikuussa, mutta silloinkin

Lisätiedot

Suomen 80-vuotias kantaverkko ei ikäänny

Suomen 80-vuotias kantaverkko ei ikäänny Suomen 80-vuotias kantaverkko ei ikäänny Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen Verkkopäivä 20.8.2009 Marina Congress Center Fingrid huolehtii Suomen tärkeimmästä infrastruktuurista Voimansiirtojärjestelmän kehittäminen

Lisätiedot

Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta. Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen

Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta. Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen 2 Sähköä ei voi varastoida: Tuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino on pidettävä yllä joka hetki! Vuorokauden

Lisätiedot

Sähkömarkkinat - hintakehitys

Sähkömarkkinat - hintakehitys Sähkömarkkinat - hintakehitys Keskeiset muutokset kuluttajan sähkölaskuun 1.1.2014-1.1.2015 Kotitalouskäyttäjä 5000 kwh/vuosi Sähkölämmittäjä 18000 kwh/vuosi Sähköenergian verollinen hinta (toimitusvelvollisuushinnoilla)

Lisätiedot

Verkkotoimikunta Ajankohtaiset. Maaliskuu 2012

Verkkotoimikunta Ajankohtaiset. Maaliskuu 2012 Verkkotoimikunta Ajankohtaiset Maaliskuu 2012 Joustava ja pitkäjänteinen investointistrategia 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Fenno-Skan 2 Seinäjoki - Tuovila

Lisätiedot

Kantaverkkosopimukset 2012 2015 Valmistelun tilanne. Neuvottelukunta, toimikunnat Pertti Kuronen 16.3.2011

Kantaverkkosopimukset 2012 2015 Valmistelun tilanne. Neuvottelukunta, toimikunnat Pertti Kuronen 16.3.2011 Kantaverkkosopimukset 2012 2015 Valmistelun tilanne Neuvottelukunta, toimikunnat Pertti Kuronen 16.3.2011 2 Esitys Kantaverkon rajaus Kantaverkkopalvelu Kantaverkkopalvelun sopimusrakenne Liittymismaksuperiaate

Lisätiedot

Fingridin talouden periaatteet. Jan Montell, talous- ja rahoitusjohtaja Kantaverkkopäivä 3.9.2014

Fingridin talouden periaatteet. Jan Montell, talous- ja rahoitusjohtaja Kantaverkkopäivä 3.9.2014 Fingridin talouden periaatteet Jan Montell, talous- ja rahoitusjohtaja Kantaverkkopäivä 3.9.2014 Fingrid välittää. Varmasti. Fingridin keskeiset taloudelliset mittarit ovat kustannustehokkuus, korkea luottoluokitus

Lisätiedot

Katsaus käyttövarmuuden hallintaan. Neuvottelukunta 16.5.2013 Reima Päivinen Fingrid Oyj

Katsaus käyttövarmuuden hallintaan. Neuvottelukunta 16.5.2013 Reima Päivinen Fingrid Oyj Katsaus käyttövarmuuden hallintaan Neuvottelukunta Reima Päivinen Fingrid Oyj Esityksen sisältö 1. Siirtotilanne, häiriöt ja siirtokeskeytykset 2. Siirtokeskeytysprosessin kehittäminen 3. Järjestelmäreservit

Lisätiedot

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2012 26.4.2012

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2012 26.4.2012 Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2012 26.4.2012 1 Vuoden 2012 ensimmäisen neljänneksen keskeiset tapahtumat Kokonaisuudessaan hyvä operatiivinen tulos Vahva kassavirta, 553 miljoonaa euroa, +22

Lisätiedot

Eurooppalaisten sähkömarkkinoiden kehittyminen. Juha Kekkonen 12.12.2013

Eurooppalaisten sähkömarkkinoiden kehittyminen. Juha Kekkonen 12.12.2013 Eurooppalaisten sähkömarkkinoiden kehittyminen Juha Kekkonen 12.12.2013 Sisältö Säädöskehitys Maantieteellinen integraatio Haasteet Säädöskehitys Aikaväli Kapasiteetin jakomenettely Kapasiteetin laskentamenetelmä

Lisätiedot

Katse tulevaisuuteen. Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj. 19.8.2008 Jukka Ruusunen

Katse tulevaisuuteen. Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj. 19.8.2008 Jukka Ruusunen 1 Katse tulevaisuuteen Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj Tasepalveluseminaari 19.8.2008 2 Euroopan sähkömarkkinoiden kehittäminen on osa EU:n energiapoliittisia tavoitteita Energy has climbed

Lisätiedot

Sähkön hinta. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 040-5066564. J.Partanen www.lut.fi/lutenergia Sähkömarkkinat

Sähkön hinta. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 040-5066564. J.Partanen www.lut.fi/lutenergia Sähkömarkkinat Sähkön hinta Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 0405066564 1 LUT strategiset painopistealueet Energiatehokkuus* ja energiamarkkinat Strategisen tason liiketoiminnan ja teknologian johtaminen Tieteellinen

Lisätiedot

Katsaus vuoteen 2012 ajankohtaista 2013. Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja

Katsaus vuoteen 2012 ajankohtaista 2013. Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja Katsaus vuoteen 2012 ajankohtaista 2013 Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja Toimintaympäristö 2012: Eurooppa Saksan ydinvoimapäätöksen seurauksena Euroopan sähköjärjestelmä koetuksella heti talvella 2012 Tuulivoiman

Lisätiedot

Fingrid toteuttaa investoinnit tehokkaasti. Kari Kuusela, varatoimitusjohtaja Kantaverkkopäivä 6.9.2012

Fingrid toteuttaa investoinnit tehokkaasti. Kari Kuusela, varatoimitusjohtaja Kantaverkkopäivä 6.9.2012 Fingrid toteuttaa investoinnit tehokkaasti Kari Kuusela, varatoimitusjohtaja Kantaverkkopäivä 6.9.2012 Katsaus vuoteen 2011 ja vuoden 2012 hankkeisiin Tilaamme osaavilta tekijöiltä tehokkaasti Ulkoistaminen

Lisätiedot

Asiakastoimintamallin kehittäminen. 11.3.2014 Jussi Jyrinsalo

Asiakastoimintamallin kehittäminen. 11.3.2014 Jussi Jyrinsalo Asiakastoimintamallin kehittäminen Vuonna 2013 kehitettiin asiakastoimintamallia Kehityshankkeita: liityntäprosessi ja liittymisehtojen seuranta asiakaspalautteen keruu ja hyödyntäminen sekä asiakastiedon

Lisätiedot

Fingridin talouden periaatteet. Jan Montell, Talous- ja rahoitusjohtaja Neuvottelukunta 28. elokuuta 2014

Fingridin talouden periaatteet. Jan Montell, Talous- ja rahoitusjohtaja Neuvottelukunta 28. elokuuta 2014 Fingridin talouden periaatteet Jan Montell, Talous- ja rahoitusjohtaja Neuvottelukunta 28. elokuuta 2014 2 Fingrid välittää. Varmasti. Fingridin keskeiset taloudelliset tavoitteet ovat kustannustehokkuus,

Lisätiedot

Käyttörintaman kuulumiset vuoden varrelta. kehityspäällikkö Jyrki Uusitalo Käyttövarmuuspäivä 3.12.2012

Käyttörintaman kuulumiset vuoden varrelta. kehityspäällikkö Jyrki Uusitalo Käyttövarmuuspäivä 3.12.2012 Käyttörintaman kuulumiset vuoden varrelta kehityspäällikkö Jyrki Uusitalo Käyttövarmuuspäivä 3.12.2012 Uudenlainen siirtotilanne Runsaasti vesivoimaa tarjolla Pohjoismaista Venäjän tuonti vähentynyt merkittävästi

Lisätiedot

KÄYTTÖTOIMIKUNNAN KOKOUS 4/2014

KÄYTTÖTOIMIKUNNAN KOKOUS 4/2014 Muistio 1 (5) KÄYTTÖTOIMIKUNNAN KOKOUS 4/2014 Aika Tiistai 25.11.2014 klo 9:30-12:00 Paikka Paasitorni, Helsinki Läsnä Hannu Halminen Boliden Harjavalta Oy Mikael Heikkilä Fortum Power and Heat Oy Teppo

Lisätiedot

Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta. Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3.

Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta. Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3. Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3.2009 2 Kantaverkkoyhtiölle tulevia haasteita tuulivoimalaitoksen liityntä tehotasapainon

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1.-31.3.1998

Osavuosikatsaus 1.1.-31.3.1998 FINGRID OYJ 1(5) Osavuosikatsaus 1.1.- Fingridin operatiivinen toiminta käynnistyi 1.9.1997, joten kuluva vuosi on yhtiön ensimmäinen täysi toimintavuosi. Alkuvuoden aikana yhtiö on kantaverkkotoiminnan

Lisätiedot

Pohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus

Pohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus Pohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus 26.11.2003 Professori Jarmo Partanen Lappeenrannan teknillinen yliopisto 1 Skandinaavinen sähkömarkkina-alue Pohjoismaat on yksi yhteiskäyttöalue: energian

Lisätiedot

Sähkön tukkumarkkinan toimivuus Suomessa. Paikallisvoima ry:n vuosiseminaari 14.3.2012 TkT Iivo Vehviläinen Gaia Consul?ng Oy

Sähkön tukkumarkkinan toimivuus Suomessa. Paikallisvoima ry:n vuosiseminaari 14.3.2012 TkT Iivo Vehviläinen Gaia Consul?ng Oy Sähkön tukkumarkkinan toimivuus Suomessa Paikallisvoima ry:n vuosiseminaari 14.3.2012 TkT Iivo Vehviläinen Gaia Consul?ng Oy Tutki3u sähkömarkkinaa julkisen 6edon pohjalta Selvityksen tekijänä on riippumaton

Lisätiedot

FINGRID OYJ:N NEUVOTTELUKUNNAN TALVIKOKOUS 2012

FINGRID OYJ:N NEUVOTTELUKUNNAN TALVIKOKOUS 2012 Muistio - luonnos 1 (5) FINGRID OYJ:N NEUVOTTELUKUNNAN TALVIKOKOUS 2012 Aika 7.3.2012 10:00-12:30 Paikka Fingrid Oyj toimitilat, Arkadiankatu 23B, Helsinki Läsnä Pentti Kellokumpu pj. Inergia Oy Heikki

Lisätiedot

Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla. Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj

Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla. Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj 74 Tuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino on pidettävä yllä joka hetki! Vuorokauden

Lisätiedot

FINGRID OYJ:N NEUVOTTELUKUNNAN SYYSKOKOUS 2012

FINGRID OYJ:N NEUVOTTELUKUNNAN SYYSKOKOUS 2012 FINGRID OYJ:N NEUVOTTELUKUNNAN SYYSKOKOUS 2012 Aika Paikka 18.10.2012 10:00-12:30 :n toimitilat, Arkadiankatu 23, Helsinki Läsnä Tapani Liuhala pj. Heikki Hukkanen Pentti Kellokumpu Antti Koskelainen Markus

Lisätiedot

Mitattuna: hyvä henkilöstöstrategia case Fingrid. Uudista ja Uudistu 2011

Mitattuna: hyvä henkilöstöstrategia case Fingrid. Uudista ja Uudistu 2011 Mitattuna: hyvä henkilöstöstrategia case Fingrid Matti Tähtinen Uudista ja Uudistu 2011 28-29.9.20119 2011 Finlandia-talo Sisältö Fingrid ja toimintaympäristö Strategia ja vision mittaus Henkilöstön ja

Lisätiedot

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2012 19.10.2012

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2012 19.10.2012 Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2012 19.10.2012 Erittäin haastava toimintaympäristö Pohjoismaat Sähkönkulutus Pohjoismaissa viime vuoden tasolla, teollisen kulutuksen laskusta huolimatta Pohjoismaiset

Lisätiedot

Ajankohtaista marraskuu 2013. Tasevastaavailtapäivä 21.11.2013 Helsinki Pasi Aho

Ajankohtaista marraskuu 2013. Tasevastaavailtapäivä 21.11.2013 Helsinki Pasi Aho Ajankohtaista marraskuu 2013 Tasevastaavailtapäivä Helsinki Pasi Aho 2 Asiakkaat Asiakastoiminnan kehityshankkeet etenevät: Asiakaspalautekäytännöt, liittymisprosessi ja liittymisehtojen seurantakäytännöt

Lisätiedot

Sähköverkkotoimiala myrskyn silmässä - seminaari Miten tästä selvitään. Toimitusjohtaja Raimo Härmä Kymenlaakson Sähköverkko Oy

Sähköverkkotoimiala myrskyn silmässä - seminaari Miten tästä selvitään. Toimitusjohtaja Raimo Härmä Kymenlaakson Sähköverkko Oy Sähköverkkotoimiala myrskyn silmässä - seminaari Miten tästä selvitään. Toimitusjohtaja Raimo Härmä Kymenlaakson Sähköverkko Oy Kymenlaakson Sähkö Perustettu 1918 13 kaupungin ja kunnan omistama sähköyhtiö

Lisätiedot

SÄHKÖN KANTAVERKKOTOIMINTAA KUVAAVAT TUNNUSLUVUT 2013

SÄHKÖN KANTAVERKKOTOIMINTAA KUVAAVAT TUNNUSLUVUT 2013 SÄHKÖN KANTAVERKKOTOIMINTAA KUVAAVAT TUNNUSLUVUT 2013 viite: EMV määräys sähköverkkotoiminnan tunnusluvuista ja niiden julkaisemisesta 21.12.2011. Yhtiön nimi Fingrid Oyj Sähkön kantaverkkotoiminnan laajuus

Lisätiedot

Jukka Ruusunen, toimitusjohtaja, Fingrid Oyj. Saavuttaako Suomi tuulivoimatavoitteensa Jari Suominen, puheenjohtaja, Suomen Tuulivoimayhdistys ry

Jukka Ruusunen, toimitusjohtaja, Fingrid Oyj. Saavuttaako Suomi tuulivoimatavoitteensa Jari Suominen, puheenjohtaja, Suomen Tuulivoimayhdistys ry Ohjelma klo 12.30 Ilmoittautuminen ja kahvi klo 13.00 Asiakkaat ja Fingrid Jukka Ruusunen, toimitusjohtaja, Fingrid Oyj klo 13.30 klo 14.00 Saavuttaako Suomi tuulivoimatavoitteensa Jari Suominen, puheenjohtaja,

Lisätiedot

Eurooppalainen markkinaintegraatio ja tulevaisuus. Ritva Hirvonen Fingrid Oyj

Eurooppalainen markkinaintegraatio ja tulevaisuus. Ritva Hirvonen Fingrid Oyj Eurooppalainen markkinaintegraatio ja tulevaisuus Fingrid Oyj From conclusions of European Council 04.02.2011: The EU needs a fully functioning, interconnected and integrated internal energy market. Legislation

Lisätiedot

Markkinatoimijat, asiakaskysely 2011. Markkinatoimikunta 2.2.2012

Markkinatoimijat, asiakaskysely 2011. Markkinatoimikunta 2.2.2012 Markkinatoimijat, asiakaskysely Markkinatoimikunta 2.2.2012 Yleistä Vastauksia yhteensä 125, vastausprosentti 42 14 tasepalveluasiakasta + 20 muuta markkinatoimijaa Kysymykset kohdistettu vastaajaryhmittäin

Lisätiedot

FINGRID KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2011

FINGRID KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2011 Pörssitiedote 1 (9) FINGRID KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2011 Taloudellinen tulos Konsernin ensimmäisen vuosineljänneksen liikevaihto oli 152 miljoonaa euroa (145 milj. euroa vastaavana aikana

Lisätiedot

EU:n energiapolitiikka työllistää operaatiotutkijoita. Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj

EU:n energiapolitiikka työllistää operaatiotutkijoita. Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj EU:n energiapolitiikka työllistää operaatiotutkijoita Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj FORS-seminaari 2011 - Operaatiotutkimuksella kohti energiatehokkuutta, Aalto-yliopisto, 16.12.2011 EU:n

Lisätiedot

Vuosikertomuksen sisältö ja raportointiperiaatteet

Vuosikertomuksen sisältö ja raportointiperiaatteet Vuosikertomuksen sisältö ja raportointiperiaatteet Fingrid laatii konsernitilinpäätöksen ja osavuosikatsaukset kansainvälisten EU:n hyväksymien IFRS-raportointistandardien ja arvopaperimarkkinalain mukaisesti.

Lisätiedot

Mistä joustoa sähköjärjestelmään?

Mistä joustoa sähköjärjestelmään? Mistä joustoa sähköjärjestelmään? Joustoa sähköjärjestelmään Selvityksen lähtökohta Markkinatoimijoitten tarpeet toiveet Sähkömarkkinoiden muutostilanne Kansallisen ilmastoja energiastrategian vaikuttamisen

Lisätiedot

Heikki Vauhkonen 10.2.2011. Tulikivi Oyj

Heikki Vauhkonen 10.2.2011. Tulikivi Oyj Heikki Vauhkonen 10.2.2011 Tulikivi Oyj Osavuosikatsaus 01-012/2010 Tulikivi-konsernin liikevaihto neljännellä vuosineljänneksellä oli 16,6 me (15,6 me 10-12/2009), liikevoitto 0,8 (0,3) me ja tulos ennen

Lisätiedot

Neuvottelukunnan kokous. Jukka Ruusunen 15.3.2007

Neuvottelukunnan kokous. Jukka Ruusunen 15.3.2007 Neuvottelukunnan kokous Jukka Ruusunen 15.3.2007 1 Jukka Ruusunen 15.3.2007 Tilinpäätös 2006 Asiakastyytyväisyys Ajankohtaista Ympäröivä maailma muuttuu 2 Jukka Ruusunen 15.3.2007 Tilinpäätös 2006 Asiakastyytyväisyys

Lisätiedot

BL20A0400 Sähkömarkkinat. Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen

BL20A0400 Sähkömarkkinat. Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen BL20A0400 Sähkömarkkinat Valtakunnallinen sähkötaseiden hallinta ja selvitys Jarmo Partanen Valtakunnalliset sähkötaseet Kaikille sähkökaupan osapuolille on tärkeää sähköjärjestelmän varma ja taloudellisesti

Lisätiedot

CRAMO OYJ Sijoitus-Invest 2010. Vesa Koivula toimitusjohtaja POWERING YOUR BUSINESS

CRAMO OYJ Sijoitus-Invest 2010. Vesa Koivula toimitusjohtaja POWERING YOUR BUSINESS CRAMO OYJ Sijoitus-Invest 2010 Vesa Koivula toimitusjohtaja POWERING YOUR BUSINESS Yhteenveto Q3/2010 Vahvistuneet markkinat, kannattavuus parani Toisen vuosineljäksen lopulla alkanut markkinakäänne jatkui

Lisätiedot

Sähkön toimitusvarmuus ja riittävyys

Sähkön toimitusvarmuus ja riittävyys Sähkön toimitusvarmuus ja riittävyys Hiilitieto ry:n talviseminaari 26.3.2015 ylijohtaja Riku Huttunen Sisältö Komission näkemyksiä kapasiteetin riittävyyden varmistamisesta Sähkötehon riittävyys Suomessa

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton] Uusia aluevaltauksia Ensimmäisen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 18.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 4.7m (EUR 3.9m Q1/20). Ensimmäisen

Lisätiedot

Kytkentöjen suunnittelun kehittäminen. Käyttötoimikunnan kokous Kimmo Kuusinen 18.3.2010

Kytkentöjen suunnittelun kehittäminen. Käyttötoimikunnan kokous Kimmo Kuusinen 18.3.2010 Kytkentöjen suunnittelun kehittäminen Käyttötoimikunnan kokous Kimmo Kuusinen 18.3.2010 Kytkennät kpl/vuosi 2 Kytkennät vuosina 2004-2008 1200 1000 800 600 400 200 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 3 160

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2005 Erkki Norvio, toimitusjohtaja

Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2005 Erkki Norvio, toimitusjohtaja Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2005 Erkki Norvio, toimitusjohtaja 18.5.2005 Ramirent - konserni lyhyesti Ramirent on johtava rakennuskoneiden ja -laitteiden vuokraukseen keskittynyt yritys, joka toimii Suomen,

Lisätiedot

Hallituksen puheenjohtajan katsaus Panu Routila hallituksen puheenjohtaja, Vacon Oyj. Vacon Oyj:n yhtiökokous 2014 Vaasa, 27.

Hallituksen puheenjohtajan katsaus Panu Routila hallituksen puheenjohtaja, Vacon Oyj. Vacon Oyj:n yhtiökokous 2014 Vaasa, 27. Hallituksen puheenjohtajan katsaus Panu Routila hallituksen puheenjohtaja, Vacon Oyj Vacon Oyj:n yhtiökokous 2014 Vaasa, 27. maaliskuuta 2014 1 Vastuunrajoitus Esityksen sisältö perustuu tämänhetkisiin

Lisätiedot

Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta

Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta Fingridin käyttövarmuuspäivä 26.11.2008, Mika Purhonen HVK PowerPoint template A4 24.11.2008 1 Sähkön tuotannon kapasiteetti

Lisätiedot

FINGRID KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.6.2012

FINGRID KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.6.2012 Pörssitiedote 1 (10) FINGRID KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.6.2012 Taloudellinen tulos Konsernin huhti - kesäkuun liikevaihto oli 93 miljoonaa euroa (91 milj. euroa vastaavana aikana vuonna 2011).

Lisätiedot

KÄYTTÖTOIMIKUNNAN KOKOUS 2/2015

KÄYTTÖTOIMIKUNNAN KOKOUS 2/2015 Muistio 1 (5) KÄYTTÖTOIMIKUNNAN KOKOUS 2/2015 Aika Keskiviikko 24.6.2015 klo 9.30-11.30 Paikka Kokoustila Havis, Eteläranta 16, Helsinki Läsnä Hannu Halminen Boliden Harjavalta Oy Mikael Heikkilä Fortum

Lisätiedot

KÄYTTÖTOIMIKUNNAN KOKOUS 1/2011

KÄYTTÖTOIMIKUNNAN KOKOUS 1/2011 1 (6) KÄYTTÖTOIMIKUNNAN KOKOUS 1/2011 Aika Torstai 17.3.2011 klo 10:00-12:30 Paikka Koulutuskeskus Dipoli, Espoo Läsnä Hannu Halminen Boliden Harjavalta Oy Erkki Nuortio Kemijoki Oy Raimo Peltola Fortum

Lisätiedot

Tuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään

Tuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään 1 Tuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään case 2000 MW Jussi Matilainen Verkkopäivä 9.9.2008 2 Esityksen sisältö Tuulivoima maailmalla ja Suomessa Käsitteitä Tuulivoima ja voimajärjestelmän käyttövarmuus

Lisätiedot

Taajuusohjattujen reservien ylläpito tulevaisuudessa. Käyttö- ja markkinatoimikunta 10.6.2009 Anders Lundberg

Taajuusohjattujen reservien ylläpito tulevaisuudessa. Käyttö- ja markkinatoimikunta 10.6.2009 Anders Lundberg Taajuusohjattujen reservien ylläpito tulevaisuudessa Käyttö- ja markkinatoimikunta 10.6.2009 2 Taustaa Reservien ylläpitovelvoitteet sovittu pohjoismaiden järjestelmävastaavien välisellä käyttösopimuksella.

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen. Neuvottelukunnan kokous, Suomalainen klubi 16.12.2009

Ajankohtaiskatsaus. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen. Neuvottelukunnan kokous, Suomalainen klubi 16.12.2009 1 Asialistan kohta 4: Ajankohtaiskatsaus Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen Neuvottelukunnan kokous, Suomalainen klubi 2 Käyttövarmuuden hallinta Tuontiriippuvuus säilyy talvipakkasten huippukuormitustilanteessa

Lisätiedot

SIIRTOJEN HALLINTAPOLITIIKKA

SIIRTOJEN HALLINTAPOLITIIKKA 1 (7) SIIRTOJEN HALLINTAPOLITIIKKA Sisällysluettelo 1 Yleistä... 2 2 Siirtojen hallinnan periaatteet... 2 3 Siirtojen hallinta Suomen kantaverkossa... 3 3.1 Normaalitilanne... 3 3.2 Suunnitellut keskeytykset...

Lisätiedot

Kohti eurooppalaista kantaverkkoinfrastruktuuria. Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj

Kohti eurooppalaista kantaverkkoinfrastruktuuria. Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj Kohti eurooppalaista kantaverkkoinfrastruktuuria Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj Siemensin Energiapäivä Helsinki 9.12.2010 Muutoksen takana EU:n energiapoliittiset tavoitteet Energiatulevaisuus

Lisätiedot

NORDIC ALUMINIUM OYJ:N SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ

NORDIC ALUMINIUM OYJ:N SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ 1(5) NORDIC ALUMINIUM OYJ:N SELVITYS HALLINTO- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄSTÄ (CORPORATE GOVERNANCE STATEMENT) Tämä selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on käsitelty Nordic Aluminium Oyj:n hallituksen kokouksessa

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus. Neuvottelukunnan kokous 17.3.2008. Taloudellinen näkökulma. Visio ja strategia Fingridin arvot. Henkilöstön ja osaamisen

Ajankohtaiskatsaus. Neuvottelukunnan kokous 17.3.2008. Taloudellinen näkökulma. Visio ja strategia Fingridin arvot. Henkilöstön ja osaamisen 1 Ajankohtaiskatsaus Neuvottelukunnan kokous 17.3.8 2 Talous Taloudellinen sidosryhmä osaamisen 1 Fingrid-konserni / Voitto ennen veroja 1.-12. Toteuma 6 vs. Toteuma 7 8 7 6 51,5 ETSO -,5 M Inv.hankeet

Lisätiedot

HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE)

HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE) HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE) 20.5.2010 1 / 5 Suomen Yliopistokiinteistöt Oy Finlands Universitetsfastigheter Ab:n (jäljempänä yhtiö ) päätöksenteossa ja hallinnossa noudatetaan osakeyhtiölakia

Lisätiedot

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2015

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2015 1 SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2015 Erkka Valkila Sisältö 2 1. SATO lyhyesti 2. Toimintaympäristö 3. Strategia 4. Osavuosikatsaus 1-3/2015 3 SATO lyhyesti SATO 4 johtava asuntosijoitusyhtiö arvonluonti

Lisätiedot

Pörssi-illat maaliskuu 2011 Varatoimitusjohtaja, talousjohtaja Pekka Vähähyyppä

Pörssi-illat maaliskuu 2011 Varatoimitusjohtaja, talousjohtaja Pekka Vähähyyppä Varatoimitusjohtaja, talousjohtaja Pekka Vähähyyppä 1 Stockmann-konserni lyhyesti Kansainvälinen vähittäiskaupan yritys, joka on perustettu vuonna 1862 Kolme liiketoimintayksikköä: tavarataloryhmä, Lindex

Lisätiedot

Hallituksen puheenjohtajan katsaus Jan Inborr hallituksen puheenjohtaja, Vacon Oyj

Hallituksen puheenjohtajan katsaus Jan Inborr hallituksen puheenjohtaja, Vacon Oyj Hallituksen puheenjohtajan katsaus Jan Inborr hallituksen puheenjohtaja, Vacon Oyj 1 Vastuunrajoitus Tämä esitys sisältää aikaan sidonnaisia tietoja, jotka pitävät paikkansa niiden julkaisuhetkellä. Tämä

Lisätiedot

Siirtokapasiteetin riittävyys ja häiriöt 2014. Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Timo Kaukonen

Siirtokapasiteetin riittävyys ja häiriöt 2014. Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Timo Kaukonen Siirtokapasiteetin riittävyys ja häiriöt 2014 Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Timo Kaukonen Siirrot ja kapasiteetit Pohjois-Ruotsiin 2014 1 400,00 Råbacken- Stornorrfors keskeytys Petäjäskoski-

Lisätiedot

Fingrid lyhyesti. Fingrid Oyj:n voimansiirtoverkko 1.1.2015

Fingrid lyhyesti. Fingrid Oyj:n voimansiirtoverkko 1.1.2015 T alo täynnä virtaa Fingrid lyhyesti SÄHKÖ on välttämätön osa kaikkien suomalaisten arkipäivää. Yhteiskunta toimii sähköllä. FINGRID OYJ on yritys, joka vastaa sähkönsiirtojärjestelmän toimivuudesta Suomessa.

Lisätiedot

Pullonkaulojen hallinta Pohjoismaissa - nykytila - ehdotus 11 tarjous-/hinta-alueesta. Markkinatoimikunnan kokous 22.10 Juha Hiekkala, Jyrki Uusitalo

Pullonkaulojen hallinta Pohjoismaissa - nykytila - ehdotus 11 tarjous-/hinta-alueesta. Markkinatoimikunnan kokous 22.10 Juha Hiekkala, Jyrki Uusitalo Pullonkaulojen hallinta Pohjoismaissa - nykytila - ehdotus 11 tarjous-/hinta-alueesta Markkinatoimikunnan kokous 22.10 Juha Hiekkala, Jyrki Uusitalo 2 Poikkeuksellisen suuret pullonkaulatulot 2008! 90

Lisätiedot