Sisällys. Fingrid lyhyesti 4. Toimitusjohtajan katsaus 6. Asiakkaat ja sidosryhmät 8. Yhtiön talous ja rahoitus 12. Voimajärjestelmä 14
|
|
- Tapio Ahonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Vuosikertomus 2010
2
3 Sisällys Fingrid lyhyesti 4 Toimitusjohtajan katsaus 6 Asiakkaat ja sidosryhmät 8 Yhtiön talous ja rahoitus 12 Voimajärjestelmä 14 Sähkömarkkinat 16 Kantaverkon kehittäminen ja ylläpito 18 Tutkimus ja kehitys 20 Maankäyttö ja ympäristö 22 Henkilöstö 24 Hallinto- ja ohjausjärjestelmä 26 Hallitus 34 Johtoryhmä 36 Toimintakertomus ja tilinpäätös
4 Fingrid Oyj lyhyesti Fingrid on yhtiö, joka vastaa sähkön siirrosta Suomen kantaverkossa. Kantaverkko on sähkönsiirron runkoverkko, johon ovat liittyneet suuret voimalaitokset ja tehtaat sekä alueelliset jakeluverkot. Kantaverkkoon kuuluu 400, 220 ja 110 kilovoltin voimajohtoja noin kilometriä sekä yli sata sähköasemaa. Fingrid huolehtii siitä, että Suomi saa sähköä häiriöttä. Lähivuosina rakennetaan lähes kilometriä uusia voimajohtoja ja kolmisenkymmentä sähköasemaa. Yhtiö on perustettu Operatiivinen toiminta alkoi Liikevaihto 456 miljoonaa euroa. Taseen loppusumma 1,8 miljardia euroa. Fingrid omistaa 20 prosenttia sähköpörssi Nord Pool Spot AS:stä. Henkilöstö vuoden lopussa 263 (vakinaisessa työsuhteessa 249). Fingridin perustehtävä Fingridin tehtävä kantaverkkoyhtiönä on kehittää voimajärjestelmää siirtää toimintavarmasti sähköä edistää sähkömarkkinoita. Fingridin arvot avoimuus tasapuolisuus tehokkuus vastuullisuus Fingridin visio Fingridin tavoitteena on olla kantaverkkotoiminnan kansainvälinen esikuva. Fingrid Oyj Jukka Ruusunen, toimitusjohtaja Verkkopalvelu Sidosryhmäsuhteet Voimajärjestelmän käyttö Omaisuuden hallinta Järjestelmäkehitys Talous ja liiketoiminnan kehitys Markkinakehitys Siirtokapasiteetin varmistaminen Käyttövarmuuden hallinta Sähkömarkkinoiden toiminnan edistäminen 45
5 Fingrid Oyj:n voimansiirtoverkko kv kantaverkko 220 kv kantaverkko 110 kv kantaverkko muiden verkko Karttakeskus Oy, Lupa L9013/11 5 Fingrid OYJ Vuosikertomus 2010
6 Toimitusjohtajan katsaus Suomi otti vuonna 2010 energiaratkaisuissaan merkittäviä askeleita sekä ydinvoiman että uusiutuvan energian osalta. Jatkossa päätökset ydinvoimalaitosten osin vielä avoimista sijaintivaihtoehdoista ja lopulliset investointipäätökset täsmentävät laitosten kantaverkkoon liittämisen reunaehtoja. Tuulivoiman osalta epävarmuus jatkuu; pääroolissa on nyt tuulivoimainvestointien hyväksyttävyys paikallisesti. Uusiin tuotantoinvestointeihin, sähkön kulutuskehitykseen ja moniin muihin toimintaympäristömme tekijöihin liittyy paljon epävarmuutta vuosikymmeniksi eteenpäin. Epävarmuustekijöiden hallinta on investointistrategiamme olennainen lähtökohta kehittäessämme tulevaisuuden kantaverkkoa. Siksi itse kuvaamme tuota strategiaamme viisaaksi ja pitkäjänteiseksi. Viisaus tarkoittaa sitä, että hallitsemme tulevaisuuden epävarmuutta luomalla investointiohjelmaamme joustoa. Teemme ympäristövaikutusten arviointiin, maankäytön luvitukseen ja suunnitteluun liittyviä tehtäviä hyvissä ajoin ennakkoon, jotta varsinainen rakennusprojekti voidaan käynnistää joustavasti juuri silloin, kun näemme sen tarpeelliseksi. Näin saamme hankkeet toteutettua taloudellisesti ja vaarantamatta voimajärjestelmän käyttövarmuutta tai sähkömarkkinoiden toimintaa. Voimme toteuttaa hankkeet asiakkaiden kannalta oikeaan aikaan ja vähentää myös urakoitsijoiden riskejä. Yhtiölle tämä viime vuosina kehitetty toimintatapa antaa salkkuun todellisia "reaalioptioita", ja tällä hetkellä salkun tila näyttää erittäin hyvältä. Strategia on pitkäjänteinen, sillä tarkastelemme kantaverkon kehitystarpeita voimalaitosten verkkoon liittämisen, sähkön kulutuskehityksen, korkean käyttövarmuuden ylläpitämi- sen sekä markkinoiden toimivuuden näkökulmista vähintään kymmenen vuoden aikajänteellä. Tavoitteena on rakentaa tarvittavat yhteydet ajoissa ja välttää siten kapasiteetin riittämättömyydestä aiheutuvia ongelmia. Pitkäjänteisyys yhdessä investointiohjelman joustojen kanssa palvelee yhteiskunnan ja asiakkaidemme intressejä. Toisaalta se edesauttaa urakoitsijoiden ja laitetoimittajien pitkän aikavälin resurssisuunnittelua. Pitkäjänteisyyttä tuo myös kansainvälinen yhteistyö. Eurooppalaisten kantaverkkoyhtiöiden yhteistyöjärjestö ENTSO-E julkaisi kesällä historiallisen, ensimmäisen eurooppalaisen kantaverkon kymmenvuotisen kehittämissuunnitelman. Vaikka suunnitelma koostuu eri maiden kantaverkkoyhtiöiden nykyisistä suunnitelmista, se osoittaa selvästi eurooppalaiseen kantaverkkoon tarvittavan valtavan investointitarpeen, joka on suora seuraus Euroopan unionin kunnianhimoisesta ilmasto- ja energiastrategiasta. Suomessa kantaverkkosuunnittelua on jatkettu hyvässä yhteistyössä Fingridin asiakkaiden kanssa. Verkkosuunnittelun ohella keskustelua on herättänyt kantaverkon rajaus. Rajausta on käsitelty työ- ja elinkeinoministeriön vetämässä työryhmässä, joka valmisteli EU:n kolmannen sisämarkkinapaketin muutoksia Suomen sähkömarkkinalakiin. Uudet tuotantoinvestoinnit ja kantaverkon rakennushankkeet vaativat myös käyttötoiminnaltamme sekä pitkäjänteistä suunnittelua että reaktioherkkyyttä. Tulevina vuosina kantaverkossa on väistämättä hankalia keskeytystilanteita, joiden mallikas toteutus vaatii hyvää etukäteissuunnittelua ja saumatonta yhteistyötä asiakkaiden ja verkon rakentamishankkeista vastaavien toimijoiden kanssa. Fingridin peri- 67
7 aatteena on hyödyntää vanhoja johtokatuja mahdollisimman laajalti. Uusista siirtoyhteyksistä noin 90 prosenttia rakennetaan vanhoille johtokaduille tai niiden rinnalle. Näin voimme parhaalla mahdollisella tavalla ottaa huomioon maankäytön ja maanomistajien tarpeet. Tätä periaatetta noudatettaessa kolikon toinen puoli on se, että kantaverkon keskeytystilanteet ovat selkeästi vaativampia. Kantaverkko selvisi suhteellisen helpolla kesän kovista myrskyistä. Saimme mekin oppia: puut voivat kaatua myös kantaverkon johdoille, ja toisaalta tietoliikenne on kriittinen resurssi, vaikka kantaverkossa ei olisikaan vikoja. Olemme pohtineet voimakkaasti muuttuvan voimajärjestelmän vaikutuksia käyttötoimintaan ja päätyneet siihen, että tehokkain ja käyttövarmuuden kannalta paras malli on Fingridin nykyisen Arkadian voimajärjestelmäkeskuksen ja Hämeenlinnan verkkokeskuksen yhdistäminen yhdeksi valvomoksi. Tämä toteutetaan, kun yhtiö muuttaa uusiin toimitiloihin vuoden 2012 lopulla. Tuotannon verkkoonliittämisen osalta käyttötoimintamme testataan perinpohjaisesti vuonna 2013, kun Olkiluoto 3 liitetään kantaverkkoon. Tällöin tarvitaan varalle myös Forssaan rakenteilla olevan varavoimalaitoksen megawatteja. Vuosi 2010 oli sähkömarkkinoiden laajentumisen osalta merkittävä. Marraskuussa syntyivät maailman suurimmat sähkömarkkinat, kun Pohjoismaat yhdistettiin läntiseen Keski-Eurooppaan. Markkinoiden koko on tänään noin terawattituntia. Yhdistämishanke onnistui suunnitellusti. Markkinoiden näkymätön käsi osoitti tehokkuutensa sekä voimalaitosten että siirtoverkon käyttäjänä. Aluehintaerot läntisessä Keski-Euroopassa pienenivät. Markkinat yhdentyivät myös Suomen ja Viron välillä, kun nykyinen Estlink-yhteys otettiin kokonaisuudessaan markkinoiden käyttöön. Käynnissä oleva EstLink 2 -hanke edistää osaltaan myös Itämeren alueen sähkömarkkinaintegraatiota. Asiakasrajapintaan luodut yhtiön päätehtävien mukaiset toimikunnat yhdessä neuvottelukunnan kanssa ovat osoittaneet tarpeellisuutensa ja toimivuutensa asiakasrajapinnan kehittämisessä. Uskomme, että olemme tänä päivänä edelläkävijä myös tällä saralla. Vastuullisen toimintatavan mallia kehitettiin edelleen tunnistamalla Fingridin strategian kannalta olennaiset asiat, joihin jatkossa keskitytään. Työssä hyödynnettiin johdon haastatteluja ja työryhmätyöskentelyä sekä sidosryhmäkeskusteluista saatua tietoa Fingridiin kohdistuvista odotuksista. Vuonna 2011 vastuullisuusteema on edelleen keskeinen; työyhteisövalmennuksessa henkilöstöä aktivoidaan vaikuttamaan omaan työhönsä liittyviin vastuullisuuskysymyksiin. Vuosi 2010 jää yhtiön historiaan runsastapahtumaisena ja vilkkaana toimintajaksona. Elämme keskellä suurta muutosprosessia, jota edellisinä vuosina on ennakoitu. Mennyt vuosi osoitti, että olemme valmistautuneet muutokseen hyvin. Matriisiin perustuva johtamismalli toimii tehokkaasti, ja henkilöstö on ottanut uudet haasteet hienosti vastaan. Organisaatio saa nyt näyttää, mitä se todella osaa. Jukka Ruusunen toimitusjohtaja 7 Fingrid OYJ Vuosikertomus 2010
8 Fingrid välittää. Varmasti. Fingrid välittää sidosryhmistään. Yhtiö pyrkii aktiivisesti ja tehokkaasti edistämään vuorovaikutusta kantaverkkoasiakkaiden, sähkömarkkinatoimijoiden, viranomaisten ja maanomistajien kanssa. Asiakkaiden ja sähkömarkkinoiden tarpeet ovat Fingridissä verkkosuunnittelun ja sidosryhmätoiminnan perusta. Johtoreittejä suunniteltaessa ja johtojen kunnossapitotöiden yhteydessä maanomistajille, voimajohdon naapureille sekä muille asianosaisille varmistetaan mahdollisuus näkemystensä esille tuomiseen, keskusteluun ja yhteistyöhön hankesuunnitelmaan ja sen toteutukseen liittyvissä kysymyksissä. Nykyinen neljän vuoden mittainen kantaverkkotariffikausi päättyy vuoden 2011 lopussa. Uuden sopimuskauden valmistelut on jo aloitettu. Toimintavuoden lopulla yhtiön hallitus päätti tehtyjen selvitysten perusteella, että hinnoittelun lähtökohtana on uudella sopimuskaudella edelleen nykyisen kaltainen energiapohjainen kantaverkkotariffirakenne. Vuoden 2012 tariffin yksikköhinnat päätetään alkusyksyllä 2011, kun tulevan vuoden toimintaympäristö mm. kustannustaso, investoinnit ja kulutusennuste on täsmentynyt. Tariffitasoon on odotettavissa takavuosiin nähden suurempi korotus, mistä asiakkaille on jo kerrottu. Tärkeimmät syyt kantaverkkotariffin korotukseen ovat Fingridin mittava investointiohjelma sekä kasvaneet häviösähkö- ja voimajärjestelmän reservikustannukset. Asiakastyytyväisyys Arvosana ,88 8, Kantaverkon määritelmästä ja kantaverkon rajauksesta keskusteltiin vuoden mittaan Fingridin asiakkaiden ja viranomaisten kanssa. Keskustelujen tavoitteena oli saavuttaa toimialan sisällä yhteisymmärrys kantaverkon määritelmästä, Fingridin vastuista ja velvoitteista sekä viime kädessä yksityiskohtaisista rajausmuutoksista. Työ- ja elinkeinoministeriön työryhmä käsitteli asiaa osana EU:n uuden sisämarkkinadirektiivin Suomen sähkömarkkinalakiin tuomista muutostarpeista laatimaansa selvitystä. Tämän työn tulokset ja mahdolliset lainmuutokset on luonnollisesti otettava huomioon, kun muutoksia kantaverkon vastuisiin ja rajauksiin tehdään. Kuluneen vuoden aikana asiakasrajapinnassa tehtiin ahkerasti työtä lukuisien tuulivoiman suunnitteluhankkeiden parissa. Tämä työ tulee jatkumaan tiiviinä lähivuosinakin ja konkretisoitumaan uusiutuvan energian syöttötariffilain tultua hyväksytyksi eduskunnassa vuoden 2010 lopussa. Kantaverkon ikääntyneet energiamittarit uusitaan vuosina vastaamaan tulevia tarpeita mahdollisimman kattavasti. Uusien energiamittarien myötä voimme tarjota asiakkaille keskeisiä liittymispisteen sähkönlaatutietoja. Keskustelu lunastuskorvausten tasosta ja korvausperusteiden ajanmukaisuudesta on jatkunut vilkkaana. Farmari-näyttelyssä Mikkelissä voimajohdot puhuttivat osastoomme tutustuneita messuvieraita. Myös FinnMETKO-messuilla kohdattiin ja kuunneltiin lähiseutujen maanomistajia. Kansalaisille suunnatun karttapohjaisen palaute- ja lausuntopyyntöpalvelun käyttöä jatkettiin. Palvelu oli kokeiluluonteisesti käytössä myös ympäristövaikutusten arviointimenettelyn ja voimajohtohankkeen rakennusvaiheen yhteydessä. 89
9 "Maanomistajat ovat hyvin rationaalisia, koska maa on riippuvainen sähköstä. Sellaista vastustusta ei ole nähty kuin Keski-Euroopassa. Ihmiset ovat olleet informoituja hyvissä ajoin, joten prosessin alkupäätä on voitu keventää", totesi johtaja Matti Tähtinen Kainuun Sanomat -lehdessä maanomistajien suhtautumista voimajohtohankkeisiin. Maanomistajat ovat suhtautuneet myönteisesti Fingridin yhteistyöhalukkuuteen korvausmenettelyn kehittämiseksi. Viimeinen sana tässä asiassa on kuitenkin viranomaisilla ja lainsäätäjillä. Turvelauhdevoiman syöttötariffilain voimassaolo päättyi vuoden 2010 lopussa, ja samalla loppui siihen liittyvä Fingridin hallinnointivelvollisuus. Myös nykyinen tehoreservilaki päättyy kuluvan talvikauden jälkeen, vuoden 2011 helmikuun lopussa. Turpeen syöttötariffin ja tehoreservin hallinnointi eivät sisälly kantaverkkopalveluun, ja niiden hoi- tamisesta yhtiö on saanut erillisen, viranomaisen vahvistaman korvauksen. Valmisteilla olevan uuden tehoreservilain mukaisesti Energiamarkkinavirasto vastaa tehoreservin tarpeen arvioinnista ja järjestelmään mukaan tulevien laitosten kilpailuttamisesta. Uuden lain myötä Fingridin tehtäväksi muodostuu laitosten käyttö- ja markkinasäännöistä huolehtiminen sekä järjestelmän ylläpitoon tarvittavien maksujen kokoaminen ja tulouttaminen tuottajille. Kantaverkkopalvelun hinta Suomessa ja muualla. ENTSO-E:n tariffivertailu Itävalta Belgia Bosnia ja Herzegovina Bulgaria Kroatia Tšekki Tanska Viro Suomi Ranska Saksa Iso-Britannia Kreikka Unkari Irlanti Italia Latvia Liettua Luxemburg FYROM Hollanti Pohjois-Irlanti Norja Puola Portugali Romania Serbia Slovakia Slovenia Espanja Ruotsi Sveitsi Kantaverkkotoimintaan liittyvät kustannukset, kuten investoinnit, häviösähkö, järjestelmäpalvelut kv kv kv Muut kantaverkkotoimintaan suoraan kuulumattomat kustannukset, kuten julkisen palvelun velvoitteet, uusiutuvan energian syöttötariffit, tehoreservi, muut 9 Fingrid OYJ Vuosikertomus 2010
10 SIDOSRYHMÄT Huoltovarmuuskeskus Tutkimuslaitokset Poliitikot Euroopan komissio Korkeakoulut Ympäristöjärjestöt Voimajohdon naapurit Lupaviranomaiset Maankäytön suunnittelijat (maakuntaliitot, kunnat) ACER ENTSO-E Sähköntuottajat Kantaverkkoasiakkaat Sähkömarkkinatoimijat Tasepalveluasiakkaat Rajasiirtoasiakkaat Henkilöstö Omistajat Viranomaiset (TEM, EMV) Naapurimaiden kantaverkkoyhtiöt - Ruotsi: Svenska Kraftnät - Norja: Statnett - Viro: Elering - Venäjä: FGC UES Rakentamisen ja kunnossapidon palvelutoimittajat Materiaalitoimittajat Luottokelpoisuusluokittajat Tekniikan alan opiskelijat Sosiaalinen media Maanomistajat Rahoittajat Sähköjärjestelmän reservitoimijat Tietoliikennetoimittajat Toimialajärjestöt Media Suuri yleisö 10 11
11 Neuvottelukunta Linna Hannu, puheenjohtaja, Vaasan Sähkö Oy, toimitusjohtaja Ahlstedt Kalle, Fortum Power and Heat Oy, yksikönjohtaja Engman Elina, Kemira Oyj Energia, energiajohtaja Hukkanen Heikki, PVO-Alueverkot Oy, toimitusjohtaja Vesala Risto, Pohjolan Voima Oy, johtaja, 5/2010 saakka Kellokumpu Pentti, Inergia Oy, toimitusjohtaja Lehtonen Markus, Helsingin Energia, kehitysjohtaja Liuhala Tapani, Vattenfall Verkko Oy, toimitusjohtaja Mäkelä Karri, Nord Pool Finland Oy, johtaja Pylvänen Timo, Savon Voima Oyj, toimitusjohtaja Rintamäki Mikko, Outokumpu Oyj, energiajohtaja Savelainen Janne, Lahti Energia Oy, toimitusjohtaja Tynkkynen Pekka, UPM-Kymmene Oy, johtaja Tähtinen Matti, Fingrid Oyj, johtaja (sihteeri) Käyttötoimikunta Päivinen Reima, Fingrid Oyj, puheenjohtaja Halminen Hannu, Boliden Harjavalta Oy, sähköpäällikkö Härkönen Teppo, Helen Sähköverkko Oy, yksikön päällikkö Myllymäki Jorma, Vattenfall Verkko Oy, käyttöpalvelujohtaja Nuortio Erkki, Kemijoki Oy, käyttökeskuksen päällikkö Peltola Raimo, Fortum Power and Heat Oy, sähkömarkkina-asiantuntija Puotinen Jaakko, Stora Enso Oyj, Development Engineer Rajala Jukka, Etelä-Pohjanmaan Alueverkko Oy, toimitusjohtaja Tiippana Erkki, VR-Rata Oy Ab, vanhempi konsultti Kuusinen Kimmo, Fingrid Oyj (sihteeri) Markkinatoimikunta Kekkonen Juha, Fingrid Oyj, puheenjohtaja Dahl Kimmo, Kymppivoima Hankinta Oy, johdannaiskauppapäällikkö, 10/2010 alkaen Häkli Jukka-Pekka, Solidus Oy, toimitusjohtaja Koskelainen Antti, Suomen ElFi Oy, toimitusjohtaja Mattila Harri, Helsingin Energia, johtaja Muilu Jukka, Energiakolmio, johtaja, 10/2010 saakka Mäkelä Karri, Nord Pool Finland Oy, johtaja Mäkilä Vesa, Turku Energia, johtaja Nordblad Karl-Henrik, Fortum Power and Heat Oy, sähkömarkkina-asiantuntija Salonen Ilkka, Vattenfall Sähkönmyynti Oy, toimitusjohtaja Särkilahti Anne, UPM-Kymmene Oyj, Director, Balance Management Sederlund Jarno, Fingrid Oyj (sihteeri), 5/2010 saakka Lipponen Katja, Fingrid Oyj (sihteeri), 5/2010 alkaen Verkkotoimikunta Kuusela Kari, Fingrid Oyj, puheenjohtaja Heinonen Pasi, LE Sähköverkko Oy, käyttöpäällikkö Hukkanen Heikki, PVO-Alueverkot Oy, toimitusjohtaja Kalla Esa, Outokumpu Stainless Oy, energia- ja sähkönjakelupäällikkö Kohtala Jarkko, Vattenfall Verkko Oy, verkkojohtaja Pajunen Arto, Järvi-Suomen Energia Oy, toimitusjohtaja Pollari Pekka, UPM Sähkönsiirto Oy, vesivoimapäällikkö Salminen Harri, Turku Energia Sähköverkot Oy, käyttöpäällikkö Vauhkala Eero, Fortum Sähkönsiirto Oy, päällikkö Parviainen Petri, Fingrid Oyj (sihteeri) 11 Fingrid OYJ Vuosikertomus 2010
12 Kestävä yritystalous modernin kantaverkkotoiminnan perustana Fingrid välittää kustannustehokkuudesta. Fingrid varmistaa palvelujensa vakaan hintakehityksen suunnittelemalla pitkäjänteisesti yhtiön taloutta, riskien hallintaa, rahoitusta ja investointeja. Talousohjauksen keskeiset tavoitteet ovat toiminnan taloudellinen ennustettavuus, liiketoimintaprosessien kustannustehokkuus ja kustannusriskien hallinta sekä suorituskyvyn johtaminen ja strategian toteutuksen seuranta. Fingridin visiona on olla kantaverkkotoiminnan kansainvälinen esikuva. Yritystalouden näkökulmasta tämä tarkoittaa kustannustehokasta toimintaa, pääoman tuottotavoitteiden saavuttamista sekä vakaata pääomarakennetta ja korkean luottoluokituksen säilyttämistä. Fingridin sijoittuminen kärkijoukkoon kantaverkkotoiminnan kustannustehokkuutta ja laatua mittaavissa kansainvälisissä vertailututkimuksissa sekä yhtiölle myönnetty kansainvälinen omaisuuden hallinnan (PAS 55) sertifikaatti ovat osoituksia toiminnan kustannustehokkuudesta ja kantaverkkoomaisuuteen liittyvien kustannusriskien tehokkaasta hallinnasta. Fingridin voitto ennen veroja ilman johdannaisten käyvän arvon muutoksia oli 60,3 miljoonaa euroa. Fingridin vuoden 2010 taloudellista tulosta paransivat talouden elpymisen ja kylmän talven tuoma sähkön kulutuksen lähes kahdeksan prosentin kasvu. Tulosta vahvistivat myös alkuvuodesta tehdyt tariffikorotukset. Kantaverkkotariffeja nostettiin 4,5 prosenttia. Korkotason noususta huolimatta yhtiön rahoituskulut alenivat edellisiin vuosiin verrattuna. Korkeat sähkön aluehinnat lisäsivät Fingridin häviösähkökustannuksia. Yhtiön sijoitetun pääoman tuottotavoite 6 prosenttia ei täyttynyt tilikaudella 2010, vaan jäi 5,1 prosenttiin. Konsernin liiketoiminnan rahavirta investoinneilla ja osingoilla vähennettynä oli 19 miljoonaa euroa negatiivinen (-74 milj. euroa). Laaja, noin 1,7 miljardin euron investointiohjelma ja siitä johtuva negatiivinen kassavirta asettavat haasteita Fingridin korkean luottoluokituksen säilyttämiselle. Fingrid korottaa vuonna 2012 kantaverkkosiirron tariffeja huomattavasti nykyisen sopimuskauden tasosta turvatakseen investointiohjelmansa toteutuksen. Konsernin rahoitustilanne säilyi tyydyttävänä. Vuoden aikana Fingrid laski liikkeeseen yksittäisille sijoittajille suunnattuja joukkovelkakirjalainoja yhteensä 86 miljoonan euron arvosta. Euroopan investointipankki (EIB) myönsi Fingridille 150 miljoonan euron lainan FennoSkan 2 -merikaapeliyhteyden toteuttamiseksi. Lisäksi Pohjoismaiden Investointipankin (NIB) kanssa allekirjoitettiin 20 miljoonan euron laina, jolla turvataan EstLink 2 -kaapelihankkeen rahoitusta. Euroopan Unioni myönsi Viron ja Suomen EstLink 2 -merikaapelille 100 miljoonan euron tuen. Fingrid allekirjoitti 1,5 miljardin euron joukkovelkakirjalainaohjelman kotimaisen ja kansainvälisen pankkiryhmän kanssa marraskuussa Energiamarkkinavirasto valvoo verkkoyhtiöiden tuoton kohtuullisuutta. Sen Fingridille vahvistama alituotto vuosilta oli noin 100 miljoonaa euroa. Energiamarkkina
13 Periaatteemme on tehdä suuri peruskorjaus niin perusteellisesti, ettei samanlaista urakkaa tarvitse ottaa ohjelmaan seuraavien 20 vuoden aikana, kertoi Fingridin kunnossapitopäällikkö Harri Ollikainen Kristiinan voimalaitoksen peruskorjauksen periaatteista Suupohjan Sanomissa viraston alustavan tiedon mukaan alituotto vuosilta oli noin 150 miljoonaa euroa. Nykyinen valvontajakso alkoi ja päättyy Yhtiön taloudellisten tavoitteiden lisäksi strategian toteutusta mitataan sähkömarkkinoiden toiminnan, käyttövarmuuden ja kustannustehokkuuden osalta kuukausittain. Kyseisille osa-alueille asetettujen yhtiön strategisten mittareiden tavoitteet täyttyivät 80-prosenttisesti. Mittarikeskiarvoa alensi muutama vaikeasti paikallistettavan häiriön aiheuttama tavallista pidempi sähkötön aika kantaverkon liityntäpisteissä. VOITTO ENNEN VEROJA, ILMAN JOHDANNAISTEN KÄYVÄNARVON MUUTOKSIA milj LUOTTOLUOKITUKSET Pitkäaikainen velka Lyhytaikainen velka Näkymä Fitch Ratings AA- F1 Negatiivinen Moody s Investors Service A1 P-1 Negatiivinen Standard and Poor s A+ A-1 CreditWatch Positive VUODEN VARRELTA Fingrid sai ensimmäisenä yrityksenä Pohjoismaissa kansainvälisen sertifikaatin hyvästä omaisuuden hallinnasta. Yhtiön voimajohtojen ja sähköasemien huolellinen kehittäminen, rakentaminen ja kunnossapito turvaa kaikkien suomalaisten sähkönsaannin. 13 Fingrid OYJ Vuosikertomus 2010
14 Sähköä talven pakkasilla ja kesän myrskyissä Fingrid välittää Suomen voimajärjestelmästä. Fingridin maanlaajuinen kantaverkko sekä ulkomaanyhteydet ovat keskeinen osa Suomen sähköjärjestelmää. Yhtiön toiminta vaikuttaa suoraan yhteiskunnan toimivuuteen, eli jokaisen suomalaisen arkeen ja hyvinvointiin. Fingridillä on järjestelmävastuu eli velvollisuus pitää huolta maamme sähköjärjestelmästä. Suomen sähkönkulutus kääntyi toimintavuonna merkittävään kasvuun ja lähestyi talouden taantumaa edeltänyttä tasoa. Sähkönkulutusta lisäsi teollisuuden sähkönkäytön nopea kasvu sekä kylmä sää. Koko maan alueella vallitsi sekä vuoden alussa että vuoden lopussa kunnon talvisää. Siirtoverkko ja voimalaitokset toimivat talvikaudella häiriöttä, eikä sähkön riittävyys ollut vaarassa. Sähkönkulutus nousi pitkään jatkuneiden pakkasten vuoksi vuoden huippulukemiin 28. tammikuuta, jolloin tunnin keskiteho oli noin megawattia (tähänastinen sähkön kulutushuippu Suomessa on noin megawattia vuodelta 2007). Matalimmillaan sähkön käyttö Suomessa oli juhannuksena, noin megawattia. Huippukulutustilanteissa Suomi on riippuvainen sähkön tuonnista ja kotimainen tuotanto oli suurimmillaan alkuvuonna, noin megawattia. Kylmän sään myötä kasvanut sähkön kulutus Etelä-Skandinaviassa, sähkön tuotantoa alentaneet alhaiset vesivarastot Norjassa ja Ruotsin ydinvoimaloiden huoltoseisokit aiheuttivat alkuvuonna tehoreservien aktivoitumisen kahteen kertaan Elspot-markkinoilla. Sähkönsiirto Suomen ja Ruotsin välillä oli pääosin vientiä Ruotsiin loppukesää lukuun ottamatta. Kantaverkon rakennus- tai kunnossapitotöistä ei aiheutunut sähkömarkkinoille tarjottavaan siirtokapasiteettiin merkittäviä rajoituksia. Sähköä vietiin Suomesta Viroon loppukesällä ja syksyllä, mutta muutoin vallitseva siirtosuunta oli Virosta Suomeen. Viron kantaverkon parannustyöt rajoittivat siirtokapasiteettia Suomen suuntaan kesällä ja syksyllä. Sähkön tuontikapasiteetti Venäjältä oli aiempien vuosien tapaan käytössä täysimääräisesti. Viipurin tasasähköaseman vuosihuolto rajoitti tuontikapasiteettia heinäkuussa. Kantaverkon häiriöiden lukumäärä oli keskimääräisellä tasolla verrattuna aikaisempiin vuosiin. Kantaverkko selvisi myös jakeluverkkoja koetelleista kesän myrskyistä vähin vaurioin. Merkittäviä häiriöitä ei kantaverkossa vuoden aikana ollut, tosin häiriöistä liittymispisteisiin aiheutunut keskimääräinen sähkötön aika lisääntyi jonkin verran aikaisempiin vuosiin verrattuna. Fingridin kantaverkon häviöt kasvoivat tammikuun puolivälissä ennätyssuuriksi, ollen tietyllä tunnilla keskimäärin 357 megawatin suuruiset. Kyseisellä tunnilla koronahäviöiden osuus kokonaishäviöistä oli arviolta 150 megawattituntia. Suuret koronahäviöt aiheutuivat kuurasta, jota tietyissä sääoloissa muodostuu runsaasti johtimien pinnoille
15 "Ei siirtymistä pysty näkemään mistään meidän mittarista ainakaan. Energiaa kuluu samalla tavalla, mutta vain tunnin verran eri aikoina", totesi suunnittelupäällikkö Timo Kaukonen talviaikaan siirtymisen vaikutuksista energiankulutukseen Etelä-Saimaa-lehdessä Taajuusohjattujen reservien hankintamalli uudistettiin, ja vuonna 2011 ylläpidettävät reservit valittiin tarjouskilpailun perusteella aiemman sopimushintaisen mallin sijaan. Lisäksi Fingrid kasvatti tulevien vuosien nopeaa häiriöreservikapasiteettiaan laitosten käyttöoikeussopimuksin. Pohjoismaisen voimajärjestelmän taajuuden laatu on vuosien myötä heikentynyt, minkä johdosta kantaverkkoyhtiöt valmistelevat toimia, joilla varmistetaan käyttövarmuutta tulevaisuudessa lisääntyvän tuulivoiman ja markkinaintegraation lisätessä siirtojen vaihteluita. Elokuussa valmistui Pohjoismaiden kantaverkkoyhtiöiden selvitys lisääntyvän tuulivoiman vaikutuksesta pohjoismaisen voimajärjestelmän käyttöön. Selvityksen mukaan tuulivoiman määrän kasvu Pohjoismaissa nykyisestä noin megawatista megawattiin vuoteen 2020 mennessä on hallittavissa. Tuulen vaihtelusta aiheutuvaan tuotannonvaihteluun varautuminen edellyttää tuulivoimatuotannon ennustamisen kehittämistä ja tarvittavan säätökapasiteetin varmistamista. Lisäksi tuulivoimatuotannolle asetettavia teknisiä vaatimuksia yhdenmukaistetaan Euroopan laajuisesti. Alkuvuonna Fingridissä selvitettiin Arkadian voimajärjestelmäkeskuksen ja Hämeenlinnan verkkokeskuksen toimintojen yhdistämistä samaan valvomoon. Yhdistäminen toteutetaan, kun yhtiö muuttaa uusiin toimitiloihin vuoden 2012 lopulla. KANTAVERKON HÄIRIÖISTÄ AIHEUTUNEET KESKEYTYKSET LIITTYMISPISTEISSÄ min VOIMAJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖ Sähkön kulutus Suomessa TWh 87,5 81,3 87,2 90,3 90,0 Fingridin siirtovolyymi TWh 68,1 62,8 65,4 68,2 67,3 Fingridin häviösähkövolyymi TWh 1,1 1,0 1,0 1,1 1,1 Sähkön siirto Suomi Ruotsi vienti Ruotsiin TWh 5,7 4,1 4,2 3,7 3,8 tuonti Ruotsista TWh 2,8 2,7 3,7 4,0 3,4 Sähkön siirto Suomi Viro vienti Viroon TWh 0,2 0,1 tuonti Virosta TWh 2,0 1,8 2,3 1,9 Sähkön siirto Suomi Venäjä tuonti Venäjältä TWh 11,6 11,7 10,9 10,2 11,5 15 Fingrid OYJ Vuosikertomus 2010
16 Markkinat laajenivat Baltiaan Fingrid välittää sähkömarkkinoista. Fingrid kehittää sähkömarkkinoiden toimintaa yhteistyössä asiakkaidensa, sähkömarkkinatoimijoiden, kantaverkkoyhtiöiden ja viranomaisten kanssa. Yhtiö kehittää markkinoiden toiminnan mahdollistavia yhteisiä sääntöjä sekä sähkömarkkinoiden tehokkaan toiminnan ja läpinäkyvyyden takaavia toimintamalleja. Tavoitteena on minimoida markkinoita haittaavat verkon pullonkaulat sekä luoda perusta sähkönhinnan tehokkaalle muodostumiselle. Kylmä sää koetteli alkuvuodesta kaikkia Pohjoismaita, mikä näkyi tukkusähkön hintapiikkeinä. Se toi esiin tarpeen parantaa sähkönkulutuksen mahdollisuuksia joustaa korkeiden hintojen aikana. Myös loppuvuonna hintoja nostivat niin kylmä sää kuin Norjan vesivarastojen vähyys. Syksyllä hintavaikutukset eivät kuitenkaan olleet yhtä voimakkaita kuin alkuvuodesta. Tähän vaikutti osaltaan lisääntynyt integraatio läntisen Keski-Euroopan markkinoihin ja sieltä Pohjoismaihin loppuvuonna virrannut edullisempi sähkö. Pohjoismaisten ja läntisen Keski-Euroopan spot-markkinoiden yhdistäminen tapahtui Samanaikaisesti myös läntisen Keski-Euroopan maat (Saksa, Ranska, Belgia, Hollanti ja Luxemburg) ottivat käyttöön menettelyn, jossa keskitetyllä laskennalla määrätään näiden maiden sähkönhinnat. Markkinoiden yhdistämisen myötä hinta-alueiden välisen siirtokapasiteetin käyttö on tehostunut ja kilpailu on lisääntynyt erityisesti läntisessä Keski-Euroopassa. Markkinaintegraatio on edennyt vauhdikkaasti myös Itämeren alueella. Sähköpörssi Nord Pool Spot laajentui Viroon huhtikuun alussa. Syksyllä koko Estlink 1 -kapasiteetti siirpäivittäiset hinnat marras joulukuussa (Saksa, Ranska, Suomi, systeemi) EUR / MWh Marraskuu Saksa Ranska Suomi Systeemi Joulukuu 16 17
17 "Yhteinen sähköpörssi tehostaa kilpailua ja sähkön hinta laskee. Eurooppalaisilla markkinoilla sähkö virtaa ylituotantoalueilta korkean kysynnän alueille ja tasoittaa alueellisia hintaeroja", kommentoi kehityspäällikkö Juha Hiekkala eurooppalaisten sähköpörssien yhdentymistä Lapin Kansassa tyi markkinoiden käyttöön, uutena hinta-alueena sähköpörssiin tuli Viro, ja vuorokausimarkkinoita täydentävä päivänsisäinen Elbas-kauppa käynnistyi. Puolan sähköpörssin ja Nord Pool Spotin kesken otettiin joulukuussa käyttöön menettely, jolla optimoidaan Ruotsin ja Puolan välisen SwePol-kaapelin kapasiteetin käyttö. Vuonna 2011 tavoitteena on liittää Latvian ja Liettuan sähkömarkkinat mukaan Nord Pool Spotin vuorokausimarkkinoihin ja myöhemmin myös päivänsisäiseen kaupankäyntiin. Fingridille kertyi vuoden aikana yhdeksän miljoonaa euroa pohjoismaisia pullonkaulatuloja. Ne muodostuivat pääosin Etelä-Norjan ja Tanskan tarjousalueiden rajoilla, mutta marraskuuhun 2010 saakka voimassa olleiden jakoperiaatteiden mukaan Fingrid sai osan myös näistä pullonkaulatuloista. Tästä eteenpäin tulot jaetaan vain niiden maiden välillä, joiden rajalla ne ovat syntyneet. Suomen ja Viron välinen Estlink-siirtoyhteys tuli osittain markkinoiden käyttöön huhtikuussa ja kokonaisuudessaan syyskuussa. Yhteys on ollut tämän ajan erittäin tehokkaassa käytössä, ja pullonkaulatuloja yhteydellä on syntynyt 18,9 miljoonaa euroa. Fingrid ja Elering maksavat nämä verkkovuokrana yhteyden omistajatahoille. Tuonti Venäjältä laajeneville sähkömarkkinoille jatkui entiseen tapaan ja oli 11,6 terawattituntia. Pohjoismaiset pullonkaulatulot sekä pullonkaulatulot Suomen ja Ruotsin välillä M Pohjoismaissa Suomen ja Ruotsin välillä SÄHKÖMARKKINAT Nord Pool Spot systeemihinta, keskihinta /MWh Suomen aluehinta, keskihinta /MWh Pullonkaulatulot Pohjoismaissa M 156,1 79,5 244,1 173,6 104,0 Pullonkaulatulot Suomen ja Ruotsin välillä M 8,9 1,1 1,3 2,7 9,1 Pullonkaulatunnit Suomen ja Ruotsin välillä % 6,5 4,6 2,5 4,9 6,8 Pullonkaulatulot Suomen ja Viron välillä M 18,9 Pullonkaulatunnit Suomen ja Viron välillä % 50,0 Fingridin osuus pullonkaulatuloista Pohjoismaissa M 9,0 4,9 23,2 22,6 11,9 17 Fingrid OYJ Vuosikertomus 2010
Neuvottelukunta
9.9.2008 Fingridin uudet asiakastoimikunnat ja yhtiön kehittyvä sidosryhmätoiminta 2 Fingridin strategian mukaiset päätehtävät Voimajärjestelmän kehittäminen Voimajärjestelmän käyttö Sähkömarkkinat 1 3
LisätiedotFingrid konsernin toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2011: Investoinnit ennätystasolla, tulos aleni
1 (5) Fingrid Oyj Tilinpäätöstiedote klo 11.00 EET Fingrid konsernin toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2011: Investoinnit ennätystasolla, tulos aleni - konsernin liikevoitto 57 (74 vuonna 2010)
LisätiedotFingridin investointiohjelma joustaa: 1,6 plus? Kantaverkkopäivä 1.9.2010 Kari Kuusela Fingrid Oyj
Fingridin investointiohjelma joustaa: 1,6 plus? Kantaverkkopäivä 1.9.2010 Kari Kuusela Fingrid Oyj 2 Fingridin investointiohjelma joustaa: 1,6 plus? Mittava investointiohjelma ja joustot Onnistumisen avaintekijät
LisätiedotFingrid välittää. Varmasti.
Fingrid välittää. Varmasti. Fingrid Oyj:n voimansiirtoverkko 1.1.2015 400 kv kantaverkko 220 kv kantaverkko 110 kv kantaverkko tasavirtayhteys muiden verkko Fingrid lyhyesti Sähkö on välttämätön osa kaikkien
LisätiedotSuomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj
Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän
LisätiedotSähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa
Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa 1 Yhteenveto Talven 2012-2013 kulutushuippu saavutettiin 18.1.2013 tunnilla 9-10, jolloin sähkön kulutus oli 14 043 MWh/h
LisätiedotAjankohtaista. Reima Päivinen. Käyttötoimikunta 25.3.2014
Ajankohtaista Reima Päivinen Käyttötoimikunta 25.3.2014 2 Asiakkaiden ja yhteiskunnan hyväksi Varma sähkö Kantaverkon häiriöistä aiheutuneet keskeytykset 10 8 6 4 2 0 min / vuosi / liityntäpiste 2006 2007
LisätiedotAjankohtaiskatsaus. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen. Neuvottelukunnan kokous, Suomalainen klubi 9.9.2008
1 Ajankohtaiskatsaus Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen Neuvottelukunnan kokous, Suomalainen klubi 9.9.2008 Taloudellinen näkökulma 2 Asiakas- ja sidosryhmänäkökulma Visio ja strategia Fingridin arvot Sisäisten
LisätiedotSähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa
Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa 1 Yhteenveto Talven 2011-2012 kulutushuippu saavutettiin 3.2.2012 tunnilla 18-19 jolloin sähkön kulutus oli 14 304 (talven
LisätiedotMarkkinaintegraation merkitys Fingridille
1 Markkinaintegraation merkitys Fingridille Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä 18.3.2008 2 Järjestelmävastaavilla keskeinen rooli käyttövarmuuden ja markkinoiden toiminnan edistämisessä
LisätiedotFingrid 2014. Neuvottelukunta 13.3.2015
Fingrid 2014 Neuvottelukunta 13.3.2015 2 Toimintaympäristö 2014: Eurooppa EU:lle uudet ilmasto- ja energiatavoitteet vuodelle 2030: kasvihuonekaasupäästöt -40%, uusiutuva energia 27%, energiatehokkuuden
LisätiedotKatsaus käyttötoimintaan. Käyttötoimikunta 21.5.2014 Reima Päivinen Fingrid Oyj
Katsaus käyttötoimintaan Käyttötoimikunta Reima Päivinen Fingrid Oyj Esityksen sisältö 1. Käyttötilanne ja häiriöt 2. Tehon riittävyys 3. Järjestelmäreservit 4. Kansainvälinen käyttöyhteistyö 5. Eurooppalaiset
LisätiedotFingridin verkkoskenaariot x 4. Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja
Fingridin verkkoskenaariot x 4 Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja 2 Sisällysluettelo Kantaverkon kymmenvuotinen kehittämissuunnitelma Esimerkki siitä, miksi suunnitelma on vain suunnitelma:
LisätiedotJukka Ruusunen Neuvottelukunta Fingridin vuosi 2016
Jukka Ruusunen Neuvottelukunta 17.3.2017 Fingridin vuosi 2016 Poliittisella tasolla uusia linjauksia Komissio julkisti marraskuussa talvipaketin "Clean Energy for All Europeans", joka määrittelee Euroopan
LisätiedotValot päällä valtakunnassa
Valot päällä valtakunnassa Fingrid lyhyesti Sähkö on välttämätön osa kaikkien suoma laisten arkipäivää. Suomi toimii sähköllä. Fingrid on yritys, joka vastaa kantaverkon eli sähkön siirtojärjestelmän toimivuudesta.
LisätiedotYhtiön talous ja tariffiasetannan perusteet. Jan Montell, Talous- ja rahoitusjohtaja Neuvottelukunta 21. lokakuuta 2015
Yhtiön talous ja tariffiasetannan perusteet Jan Montell, Talous- ja rahoitusjohtaja Neuvottelukunta 21. lokakuuta 2015 Fingrid välittää. Varmasti. Asiakkaat jayhteiskunta Turvaamme yhteiskunnalle varman
LisätiedotTalous ja tariffiasetanta. 5.9.2013 Tom Pippingsköld
1 Talous ja tariffiasetanta 2 Rahoitus Talous 3 Rahoitus 4 Mikä määrittää Fingridin rahoitustarpeet Fingridin strategia - oikea tieto investointiohjelmasta Budjetit ja ennusteet - oikea ja riittävä tieto
LisätiedotAjankohtaista Suomen kantaverkkoyhtiöstä
Ajankohtaista Suomen kantaverkkoyhtiöstä Juha Hiekkala Markkinakehitys Voimaseniorit, Tekniska Salarna, Helsinki 11.2.204 2 Asiakkaiden ja yhteiskunnan hyväksi Varma sähkö Kantaverkon häiriöistä aiheutuneet
LisätiedotMarkkinakehityksen ajankohtauskatsaus. Tasevastaavapäivä 3.11.2011 Petri Vihavainen
Markkinakehityksen ajankohtauskatsaus Tasevastaavapäivä 3.11.2011 Petri Vihavainen Esityksen sisältö Fingridin strategia sähkömarkkinoiden kehittämisestä Ruotsi Venäjä ENTSO-E Markkinatieto Tehoreservit
LisätiedotFingridin ajankohtaiset. Käyttövarmuuspäivä 2.12.2013 Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen
Fingridin ajankohtaiset Käyttövarmuuspäivä 2.12.2013 Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen 2 Erinomainen käyttövarmuus v. 2013 Asiakastyytyväisyys parantunut Asiakastoimintamallia kehitetään Baltian spot-markkinat
LisätiedotAjankohtaista Fingridistä
1 Ajankohtaista Fingridistä Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj Verkkopäivä 9.9.2008 2 Mielenkiintoinen toimintaympäristö! Suomen ilmasto- ja ja energiastrategia Suuret ydinvoimayksiköt Tuulivoima
LisätiedotSÄHKÖN TOIMITUSVARMUUS
SUOMEN ATOMITEKNILLISEN SEURAN VUOSIKOKOUS 21.2.2007 Eero Kokkonen Johtava asiantuntija Fingrid Oyj 1 14.2.2007/EKN Tavallisen kuluttajan kannalta: sähkön toimitusvarmuus = sähköä saa pistorasiasta aina
LisätiedotKantaverkkopäivä 3.9.2014. Hotelli Holiday Inn Pasila
Kantaverkkopäivä 3.9.2014 Hotelli Holiday Inn Pasila Ohjelma klo 12.30 Ilmoittautuminen ja kahvi klo 13.00 Asiakkaat ja Fingrid Jukka Ruusunen, toimitusjohtaja, Fingrid Oyj klo 13.30 klo 14.00 Saavuttaako
LisätiedotAjankohtaista. Tasevastaavaseminaari 8.11.2012 Reima Päivinen
Ajankohtaista Tasevastaavaseminaari Reima Päivinen Poikkeuksellinen alkuvuosi Runsaasti vesivoimaa tarjolla Pohjoismaista Venäjän tuonti vähentynyt merkittävästi Fenno-Skan 2: lisää kapasiteettia, kaapelivika
LisätiedotMarkkinoiden toimintaa edesauttavat siirtojohtoinvestoinnit. Markkinatoimikunta Maarit Uusitalo
Markkinoiden toimintaa edesauttavat siirtojohtoinvestoinnit Markkinatoimikunta 4.2.2014 Maarit Uusitalo 2 Verkon kehittämissuunnitelmat eri tasoilla 1. Eurooppalainen taso ENTSO-E julkaisee joka toinen
LisätiedotNeuvottelukunnan kokous Ajankohtaiskatsaus
Neuvottelukunnan kokous Ajankohtaiskatsaus Energia- ja ilmastostrategian linjaukset ovat samansuuntaisia Fingridin näkemysten kanssa Nykyisenkaltaisesta tuulivoiman syöttötariffijärjestelmästä luovutaan
LisätiedotKari Kuusela Verkkotoimikunnan kokous Fingridin ajankohtaisia
Kari Kuusela Verkkotoimikunnan kokous 27-28.9.2016 Fingridin ajankohtaisia Sähköjärjestelmän muutos edellyttää uudenlaista energiapolitiikkaa ja markkinoiden vahvistamista Fingrid on huolissaan energiapolitiikassa
LisätiedotSähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa
Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa 1 Yhteenveto Talvi 2013-2014 oli keskimääräistä lämpimämpi. Talven kylmin ajanjakso ajoittui tammikuun puolivälin jälkeen.
LisätiedotJulkinen Etunimi Sukunimi. Fingrid Oyj
19.2.2016 Fingrid Oyj Suomi toimii sähköllä. Fingridin tärkein tehtävä on huolehtia, että Suomi saa sähköä häiriöttä joka hetki. 2 Pienikin katkos voi johtaa tietojärjestelmien kaatumiseen... 3 Kauppojen
LisätiedotAjankohtaiskatsaus. Elokuu 2010
Ajankohtaiskatsaus Elokuu 2010 (1/2) Kesän ukkosmyrskyt aiheuttivat myös kantaverkossa häiriöitä. Kantaverkko selvisi myrskyistä selvästi jakeluverkkoja helpommalla 29.7. kaatui yli 10 puuta Imatra Konkapelto
LisätiedotKohti puhdasta sähköjärjestelmää
Kohti puhdasta sähköjärjestelmää Fingrid vastaa Suomen sähkönsiirron kantaverkosta Sähkö on välttämätön osa kaikkien suomalaisten arkipäivää. Yhteiskuntamme toimii sähköllä. Fingrid Oyj vastaa sähkön siirrosta
LisätiedotMiten markkinoiden tarpeet otetaan huomioon verkkoinvestoinneissa? Maarit Uusitalo, suunnittelupäällikkö Sähkömarkkinapäivä 8.4.
Miten markkinoiden tarpeet otetaan huomioon verkkoinvestoinneissa? Maarit Uusitalo, suunnittelupäällikkö Sähkömarkkinapäivä 8.4.2013 50 Mistä kantaverkon investointitarpeet tulevat? Riittävä siirtokapasiteetti
LisätiedotRakentamispolitiikka. Verkkotoimikunta 6.9.2011 Keijo Välimaa
Rakentamispolitiikka Verkkotoimikunta 6.9.2011 Keijo Välimaa 2 PAS 55 Omaisuuden hallinnan elementit Omaisuuslajit Elinkaaren vaiheet: Hankkiminen Käyttäminen Kunnossapitäminen Uusiminen/hävittäminen 3
LisätiedotFingridin ajankohtaiset
Kari Kuusela Verkkotoimikunta 15.2.2017 Fingridin ajankohtaiset Sähköjärjestelmän murros laittaa Pohjois- ja Etelä-Suomen väliset siirtoyhteydet lujille! Suomeen 2 100 MW lisää tuulivoimaa vuoteen 2025
LisätiedotVerkkotoimikunnan kokous Torstai 25.2.2016
Verkkotoimikunnan kokous Torstai 25.2.2016 09.00-09.10 Verkkotoimikunnan säännöt ja sääntöihin sitoutuminen / Kari Kuusela + kaikki 09.10-09.40 Fingrid ajankohtaiset / Kari Kuusela 09.40-10.00 Asiakastoiminnan
LisätiedotPohjoismaiset markkinat pullonkaulojen puristuksessa. Juha Kekkonen, johtaja Sähkömarkkinapäivä 12.4.2012
Pohjoismaiset markkinat pullonkaulojen puristuksessa Juha Kekkonen, johtaja Sähkömarkkinapäivä 12.4.2012 Teemat Pullonkaulatilanne yleensä Pohjoismaissa Ruotsi-Suomi raja erityisesti Fenno-Skan 2:n vaikutus
LisätiedotTuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä
Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuulivoiman ja aurinkovoiman vaikutukset sähköjärjestelmään sähköä tuotetaan silloin kun tuulee tai paistaa
LisätiedotEnergiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1
Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh
LisätiedotValot päällä pakkasilla tai vesisateilla - tulevan talven tehotilanne -
1 Valot päällä pakkasilla tai vesisateilla - tulevan talven tehotilanne - Johtaja Reima Päivinen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä 2 Fingridin tehtävät Siirtää sähköä kantaverkossa Ylläpitää sähkön kulutuksen
Lisätiedotkäsikassara? Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä
Kantaverkkoyhtiöstä energiapolitiikan käsikassara? Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä 21.4.2009 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän kehittäminen Luotettava
LisätiedotVoimajärjestelmän tehotasapainon ylläpito. Vaelluskalafoorumi Kotkassa Erikoisasiantuntija Anders Lundberg Fingrid Oyj
Voimajärjestelmän tehotasapainon ylläpito Vaelluskalafoorumi Kotkassa 4-5.10.2012 Erikoisasiantuntija Anders Lundberg Fingrid Oyj Sähköntuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino Fingrid huolehtii Suomen
LisätiedotSähköjärjestelmän toiminta joulukuun 2009 ja tammikuun 2010 huippukulutustilanteissa
Raportti 1 (1) Sähköjärjestelmän toiminta joulukuun 29 ja tammikuun 21 huippukulutustilanteissa 1 Yhteenveto Vuoden 29 kulutushuippu saavutettiin vuoden lopussa 17.12.29 klo 8-9, jolloin sähkön kulutus
LisätiedotInvestointiohjelma eteenpäin vastuullisin askelin Kari Kuusela Kantaverkkopäivä 7.9.2011
Investointiohjelma eteenpäin vastuullisin askelin Kari Kuusela Kantaverkkopäivä 7.9.2011 17 200 MVA 3 700 MVA 1 900 MVA Fingridin voimajärjestelmä selkärankana Suomen sisäiselle sähkönsiirrolle sekä rajasiirrolle
LisätiedotKantaverkkotariffin KVS2016 kehittäminen. Neuvottelukunta 28.8.2014
Kantaverkkotariffin KVS2016 kehittäminen Neuvottelukunta 28.8.2014 2 Kantaverkkotariffi 2016 - aikataulutus Hankkeen käynnistys Energiavirasto Keskustelu tariffirakenteesta sekä loistehon ja loistehoreservin
LisätiedotPÄIVITETTY 30.6.2010
PÄIVITETTY 30.6.2010 KANTAVERKON LAAJUUS Tiivistelmä ja esitys julkisiksi periaatteiksi Kantaverkon määritelmä, Rakennetta ja laajuutta ohjaavat kriteerit, Laajuuden muutokset, Jatkotoimenpiteet Liityntäverkko
LisätiedotAjankohtaiskatsaus. Käyttötoimikunta Reima Päivinen
Ajankohtaiskatsaus Käyttötoimikunta 25.11.2014 Reima Päivinen Suomi on rakenteellisesti tuonnin varassa haaste voimajärjestelmän käyttötoiminnalle 1180 MW 1050 MW 280 MW 390 MW Keskimääräinen kaupallinen
LisätiedotSiirtojen hallinta 2015
Raportti 1 (6) Siirtojen hallinta 2015 1 Yleistä siirto- ja markkinatilanteesta Siirtojen hallinta -raportti on yhteenveto Suomen kantaverkon ja rajajohtoyhteyksien tapahtumista ja toteumista vuodelta
LisätiedotKapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma
1 Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma Kapasiteettiseminaari/Diana-auditorio 14.2.2008 2 TEHOTASE 2007/2008 Kylmä talvipäivä kerran kymmenessä vuodessa Kuluvan talven suurin tuntiteho: 13
LisätiedotKäyttötoimikunnan kokous Jonne Jäppinen. Ajankohtaiset asiat
27.11.2018 Käyttötoimikunnan kokous Ajankohtaiset asiat Häiriöt Fingridin Inkoo-Karjaa 110 kv voimajohdolla häiriö 27.9 klo 12:47, pysyvä johtovika. Sähköt saatiin palautettua voimajohtoon liittyneelle
LisätiedotAki Laurila, Kantaverkon Kehittämissuunnitelma
, Kantaverkon Kehittämissuunnitelma Kehittämällä pitkäjänteisesti kantaverkkoa varmistetaan, että sähkönsiirtoverkko ja koko järjestelmä täyttävät sille asetetut laatuvaatimukset muuttuvassa toimintaympäristössä.
LisätiedotSiirtojen hallinta 2014
Raportti 1 (9) Siirtojen hallinta 2014 1 Yleistä siirto- ja markkinatilanteesta Siirtojen hallinta -raportti on yhteenveto Suomen kantaverkon ja rajajohtoyhteyksien tapahtumista ja toteumista vuodelta
LisätiedotSähköjärjestelmän toiminta talven 2014-2015 kulutushuipputilanteessa
Raportti 1 (6) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2014-2015 kulutushuipputilanteessa 1 Yhteenveto Talvi 2014-2015 oli keskimääräistä leudompi. Talven kylmimmät lämpötilat mitattiin tammikuussa, mutta silloinkin
LisätiedotVerkkotoimikunta Ajankohtaista, Verkkoinvestointikatsaus. Kari Kuusela 5.5.2010
Verkkotoimikunta Ajankohtaista, Verkkoinvestointikatsaus Kari Kuusela 5.5.2010 2 1. Ajankohtaista 2. Verkkoinvestointikatsaus Fingridin kuulumisia Pohjoismaiset markkinat laajenivat Viroon Estlink-hinta-alue
LisätiedotReserviasiat. Käyttötoimikunta 26.11.2008. Jarno Sederlund
1 Reserviasiat Käyttötoimikunta 26.11.2008 Jarno Sederlund 2 Tehoreservilain mukainen huippuvoimakapasiteetti Vuonna 2006 tuli voimaan sähkön toimitusvarmuutta turvaava laki Fingridin tehtävänä on järjestelmän
LisätiedotSiirtokeskeytyksiä markkinoiden ehdoilla. Jyrki Uusitalo, kehityspäällikkö Sähkömarkkinapäivä 8.4.2013
Siirtokeskeytyksiä markkinoiden ehdoilla, kehityspäällikkö Sähkömarkkinapäivä 2 Keskeytykset pienensivät käytettävissä olevaa siirtokapasiteettia 2012 3 000 2 500 Elspot kapasiteettien keskiarvot, MW Fenno-Skan
LisätiedotSuomen 80-vuotias kantaverkko ei ikäänny
Suomen 80-vuotias kantaverkko ei ikäänny Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen Verkkopäivä 20.8.2009 Marina Congress Center Fingrid huolehtii Suomen tärkeimmästä infrastruktuurista Voimansiirtojärjestelmän kehittäminen
LisätiedotSähkömarkkinat - hintakehitys
Sähkömarkkinat - hintakehitys Keskeiset muutokset kuluttajan sähkölaskuun 1.1.2014-1.1.2015 Kotitalouskäyttäjä 5000 kwh/vuosi Sähkölämmittäjä 18000 kwh/vuosi Sähköenergian verollinen hinta (toimitusvelvollisuushinnoilla)
LisätiedotFortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2012 26.4.2012
Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2012 26.4.2012 1 Vuoden 2012 ensimmäisen neljänneksen keskeiset tapahtumat Kokonaisuudessaan hyvä operatiivinen tulos Vahva kassavirta, 553 miljoonaa euroa, +22
LisätiedotEurooppalaisten sähkömarkkinoiden kehittyminen. Juha Kekkonen 12.12.2013
Eurooppalaisten sähkömarkkinoiden kehittyminen Juha Kekkonen 12.12.2013 Sisältö Säädöskehitys Maantieteellinen integraatio Haasteet Säädöskehitys Aikaväli Kapasiteetin jakomenettely Kapasiteetin laskentamenetelmä
LisätiedotKäyttövarmuuden haasteet tuotannon muuttuessa ja markkinoiden laajetessa Käyttövarmuuspäivä Johtaja Reima Päivinen Fingrid Oyj
Käyttövarmuuden haasteet tuotannon muuttuessa ja markkinoiden laajetessa Käyttövarmuuspäivä Johtaja Fingrid Oyj 2 Käyttövarmuuden haasteet Sähkön riittävyys talvipakkasilla Sähkömarkkinoiden laajeneminen
LisätiedotVerkkotoimikunta Ajankohtaiset. Maaliskuu 2012
Verkkotoimikunta Ajankohtaiset Maaliskuu 2012 Joustava ja pitkäjänteinen investointistrategia 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Fenno-Skan 2 Seinäjoki - Tuovila
LisätiedotHiilitieto ry:n seminaari / Jonne Jäppinen Fingrid Oyj. Talvikauden tehotilanne
Hiilitieto ry:n seminaari 16.3.2017 / Jonne Jäppinen Fingrid Oyj Talvikauden tehotilanne Sähkömarkkinat 2016 SYS 26,9 NO4 25,0 Sähkön kulutus Suomessa vuonna 2016 oli 85,1 TWh. Kulutus kasvoi noin 3 prosenttia
LisätiedotKysyntäjousto Fingridin näkökulmasta. Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen
Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen 2 Sähköä ei voi varastoida: Tuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino on pidettävä yllä joka hetki! Vuorokauden
LisätiedotFingridin uutiset ja talouden näkymät. Kantaverkkopäivä Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja
Fingridin uutiset ja talouden näkymät Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja 2 Sisällysluettelo Fingridin talous 1-6/2012 1-6/2013 Tariffipolitiikka 2012-2015 Talouden reunaehdot 2014
LisätiedotFingrid uuden edessä. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen. Kantaverkkopäivä
Fingrid uuden edessä Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen Kantaverkkopäivä 7.9.2011 Perimmäisten kysymysten äärellä Kuka saa omistaa ja ohjata kantaverkkoyhtiöitä? Kantaverkkotoiminnan eriytys Fingridillä uusi
LisätiedotJulkinen. 1 Jukka Ruusunen. Fingridin neuvottelukunta Ajankohtaista
Julkinen Fingridin neuvottelukunta 24.- Ajankohtaista 1 Sähköjärjestelmä ja -markkinat kokevat suuria muutoksia Puhtaan, säätämättömän ja hajautetun tuotannon lisääntyminen yhä enemmän markkinaehtoisesti
LisätiedotKatsaus käyttövarmuuden hallintaan. Neuvottelukunta 16.5.2013 Reima Päivinen Fingrid Oyj
Katsaus käyttövarmuuden hallintaan Neuvottelukunta Reima Päivinen Fingrid Oyj Esityksen sisältö 1. Siirtotilanne, häiriöt ja siirtokeskeytykset 2. Siirtokeskeytysprosessin kehittäminen 3. Järjestelmäreservit
LisätiedotKantaverkkosopimukset 2012 2015 Valmistelun tilanne. Neuvottelukunta, toimikunnat Pertti Kuronen 16.3.2011
Kantaverkkosopimukset 2012 2015 Valmistelun tilanne Neuvottelukunta, toimikunnat Pertti Kuronen 16.3.2011 2 Esitys Kantaverkon rajaus Kantaverkkopalvelu Kantaverkkopalvelun sopimusrakenne Liittymismaksuperiaate
LisätiedotKäyttörintaman kuulumiset vuoden varrelta. kehityspäällikkö Jyrki Uusitalo Käyttövarmuuspäivä 3.12.2012
Käyttörintaman kuulumiset vuoden varrelta kehityspäällikkö Jyrki Uusitalo Käyttövarmuuspäivä 3.12.2012 Uudenlainen siirtotilanne Runsaasti vesivoimaa tarjolla Pohjoismaista Venäjän tuonti vähentynyt merkittävästi
LisätiedotKatsaus vuoteen 2012 ajankohtaista 2013. Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja
Katsaus vuoteen 2012 ajankohtaista 2013 Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja Toimintaympäristö 2012: Eurooppa Saksan ydinvoimapäätöksen seurauksena Euroopan sähköjärjestelmä koetuksella heti talvella 2012 Tuulivoiman
LisätiedotKatse tulevaisuuteen. Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj. 19.8.2008 Jukka Ruusunen
1 Katse tulevaisuuteen Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj Tasepalveluseminaari 19.8.2008 2 Euroopan sähkömarkkinoiden kehittäminen on osa EU:n energiapoliittisia tavoitteita Energy has climbed
LisätiedotEsitys Fingridin asiakastoimikunnista
1 Esitys Fingridin asiakastoimikunnista 2 Toimintaympäristö Siirtokapasiteetin varmistaminen Siirtokapasiteetin varmistaminen Käyttövarmuuden hallinta Käyttövarmuuden hallinta Sähkömarkkinoiden toiminnan
LisätiedotSäätösähkömarkkinat uusien haasteiden edessä
1 Säätösähkömarkkinat uusien haasteiden edessä Johtaja Reima Päivinen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä 21.4.2009 2 Mitä on säätösähkö? Vuorokauden sisäiset kulutuksen muutokset Vastuu: Markkinatoimijat
LisätiedotKäyttörintamalta paljon uutta
Käyttörintamalta paljon uutta Johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä 24.11.2011 24.11.2011 Käyttövarmuuspäivä 24.11.2011 Kylmän talven kulutushuippu 18.2.2011 Kulutushuippu 18.2.2011 klo 9 10 Suomen
LisätiedotSähkön hinta. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 040-5066564. J.Partanen www.lut.fi/lutenergia Sähkömarkkinat
Sähkön hinta Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 0405066564 1 LUT strategiset painopistealueet Energiatehokkuus* ja energiamarkkinat Strategisen tason liiketoiminnan ja teknologian johtaminen Tieteellinen
LisätiedotFingrid toteuttaa investoinnit tehokkaasti. Kari Kuusela, varatoimitusjohtaja Kantaverkkopäivä 6.9.2012
Fingrid toteuttaa investoinnit tehokkaasti Kari Kuusela, varatoimitusjohtaja Kantaverkkopäivä 6.9.2012 Katsaus vuoteen 2011 ja vuoden 2012 hankkeisiin Tilaamme osaavilta tekijöiltä tehokkaasti Ulkoistaminen
LisätiedotFingridin talouden periaatteet. Jan Montell, talous- ja rahoitusjohtaja Kantaverkkopäivä 3.9.2014
Fingridin talouden periaatteet Jan Montell, talous- ja rahoitusjohtaja Kantaverkkopäivä 3.9.2014 Fingrid välittää. Varmasti. Fingridin keskeiset taloudelliset mittarit ovat kustannustehokkuus, korkea luottoluokitus
LisätiedotValtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030
Toimitusjohtaja Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta Valtioneuvoston selonteko kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta vuoteen 2030 1 Edessä sähköjärjestelmän suurin murros: strategia antaa hyvät
LisätiedotKantaverkkotariffi Strategiset valinnat Verkkotoimikunta
Kantaverkkotariffi 2016 Strategiset valinnat Verkkotoimikunta 31.3.2014 2 Kantaverkkotariffi 2016 - aikataulutus Hankkeen käynnistys Energiavirasto Keskustelu tariffirakenteesta sekä loistehon ja loistehoreservin
LisätiedotTalvikauden tehotilanne. Hiilitieto ry:n seminaari Helsinki Reima Päivinen Fingrid Oyj
Talvikauden tehotilanne Hiilitieto ry:n seminaari 16.3.2016 Helsinki Reima Päivinen Fingrid Oyj Pohjoismaissa pörssisähkö halvimmillaan sitten vuoden 2000 Sähkön kulutus Suomessa vuonna 2015 oli 82,5 TWh
LisätiedotKÄYTTÖTOIMIKUNNAN KOKOUS 4/2014
Muistio 1 (5) KÄYTTÖTOIMIKUNNAN KOKOUS 4/2014 Aika Tiistai 25.11.2014 klo 9:30-12:00 Paikka Paasitorni, Helsinki Läsnä Hannu Halminen Boliden Harjavalta Oy Mikael Heikkilä Fortum Power and Heat Oy Teppo
LisätiedotKohti eurooppalaista verkkoa
1 Kohti eurooppalaista verkkoa Pertti Kuronen Verkkopalvelu 2 Tulevaisuus: eurooppalaiset järjestelmävastaavat ovat yhdistämässä voimiaan ENTSO-E Markkina Käyttö Käyttö Järjestelmän kehittäminen Eurooppalainen
LisätiedotSähkön tukkumarkkinan toimivuus Suomessa. Paikallisvoima ry:n vuosiseminaari 14.3.2012 TkT Iivo Vehviläinen Gaia Consul?ng Oy
Sähkön tukkumarkkinan toimivuus Suomessa Paikallisvoima ry:n vuosiseminaari 14.3.2012 TkT Iivo Vehviläinen Gaia Consul?ng Oy Tutki3u sähkömarkkinaa julkisen 6edon pohjalta Selvityksen tekijänä on riippumaton
LisätiedotAsiakastoimintamallin kehittäminen. 11.3.2014 Jussi Jyrinsalo
Asiakastoimintamallin kehittäminen Vuonna 2013 kehitettiin asiakastoimintamallia Kehityshankkeita: liityntäprosessi ja liittymisehtojen seuranta asiakaspalautteen keruu ja hyödyntäminen sekä asiakastiedon
LisätiedotJukka Ruusunen Neuvottelukunta Ajankohtaista
Neuvottelukunta Ajankohtaista "Turvaamme yhteiskunnalle varman sähkön ja toimivat markkinat. Tarjoamme asiakastarpeisiin vastaavat palvelut ja edullisen hinnoittelun." Varmaa sähköä Maailman paras kantaverkkoyhtiöbrändi
LisätiedotAjankohtaiskatsaus. Reima Päivinen. Käyttötoimikunta
Ajankohtaiskatsaus Reima Päivinen Käyttötoimikunta 17.9.2013 2 Asiakkaat ja sidosryhmät Sähkömarkkinalaki astui voimaan 1.9.2013 Helsingin seudulle etsitään kokonaisuuden kannalta toimivaa verkkoratkaisua
LisätiedotPohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus
Pohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus 26.11.2003 Professori Jarmo Partanen Lappeenrannan teknillinen yliopisto 1 Skandinaavinen sähkömarkkina-alue Pohjoismaat on yksi yhteiskäyttöalue: energian
LisätiedotFortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu
Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2011 20.10.2011 Päätapahtumia kolmannella vuosineljänneksellä Tulos viime vuoden tasolla Vesi- ja ydinvoimatuotannon volyymit kasvoivat Venäjän investointiohjelma
LisätiedotOsavuosikatsaus
FINGRID OYJ 1(5) Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.1998 Kuluva vuosi on yhtiön ensimmäinen täysi toimintavuosi. Yhtiö hankki Suomen Voimatase Oy:n koko osakekannan 1.9.1998, minkä seurauksena yhtiöistä muodostui
LisätiedotLaajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta. Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3.
Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3.2009 2 Kantaverkkoyhtiölle tulevia haasteita tuulivoimalaitoksen liityntä tehotasapainon
LisätiedotYmpäristövaikutusten arviointi YVA
Ympäristövaikutusten arviointi YVA 2 Ympäristövaikutusten arviointia koskeva lainsäädäntö Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (468/1994) Valtioneuvoston asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä
LisätiedotVerkkotoimikunta Petri Parviainen. Sähkönsiirtopalvelu Ajankohtaista
21.2.2019 Verkkotoimikunta Petri Parviainen Sähkönsiirtopalvelu Ajankohtaista Ajankohtaista sähkönsiirtopalvelusta 1/2 1. Kantaverkon nimeäminen vuosille 2020 2023 valmisteilla. Fingrid antaa nimeämispäätöksen
LisätiedotSähkön toimitusvarmuus ja riittävyys
Sähkön toimitusvarmuus ja riittävyys Hiilitieto ry:n talviseminaari 26.3.2015 ylijohtaja Riku Huttunen Sisältö Komission näkemyksiä kapasiteetin riittävyyden varmistamisesta Sähkötehon riittävyys Suomessa
LisätiedotTammi-maaliskuun 2016 osavuosikatsaus. Fortum Oyj
Tammi-maaliskuun 2016 osavuosikatsaus Fortum Oyj 28.4.2016 Tammi-maaliskuu 2016: Tyydyttävä tulos matalista sähkönhinnoista huolimatta Avainluvut (milj. euroa), jatkuvat toiminnot I/2016 I/2015 2015 Edelliset
LisätiedotEurooppalainen markkinaintegraatio ja tulevaisuus. Ritva Hirvonen Fingrid Oyj
Eurooppalainen markkinaintegraatio ja tulevaisuus Fingrid Oyj From conclusions of European Council 04.02.2011: The EU needs a fully functioning, interconnected and integrated internal energy market. Legislation
LisätiedotJoustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla. Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj
Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj 74 Tuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino on pidettävä yllä joka hetki! Vuorokauden
LisätiedotFINGRID OYJ:N NEUVOTTELUKUNNAN SYYSKOKOUS 2012
FINGRID OYJ:N NEUVOTTELUKUNNAN SYYSKOKOUS 2012 Aika Paikka 18.10.2012 10:00-12:30 :n toimitilat, Arkadiankatu 23, Helsinki Läsnä Tapani Liuhala pj. Heikki Hukkanen Pentti Kellokumpu Antti Koskelainen Markus
LisätiedotFingridin talouden periaatteet. Jan Montell, Talous- ja rahoitusjohtaja Neuvottelukunta 28. elokuuta 2014
Fingridin talouden periaatteet Jan Montell, Talous- ja rahoitusjohtaja Neuvottelukunta 28. elokuuta 2014 2 Fingrid välittää. Varmasti. Fingridin keskeiset taloudelliset tavoitteet ovat kustannustehokkuus,
LisätiedotVerkkotoimikunta Kari Kuusela. Fingridin ajankohtaisia kuulumisia
Verkkotoimikunta 14.3.2018 Kari Kuusela Fingridin ajankohtaisia kuulumisia Sopimus tulevasta pohjoismaisesta tasehallinnasta Fingrid, Svenska Kraftnät, Statnett, Energinet ja Kraftnät Åland ovat solmineet
LisätiedotOsavuosikatsaus 1.1.-31.3.1998
FINGRID OYJ 1(5) Osavuosikatsaus 1.1.- Fingridin operatiivinen toiminta käynnistyi 1.9.1997, joten kuluva vuosi on yhtiön ensimmäinen täysi toimintavuosi. Alkuvuoden aikana yhtiö on kantaverkkotoiminnan
Lisätiedot