Sisällys. Fingrid lyhyesti 4. Toimitusjohtajan katsaus 6. Asiakkaat ja sidosryhmät 8. Yhtiön talous ja rahoitus 12. Voimajärjestelmä 14

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisällys. Fingrid lyhyesti 4. Toimitusjohtajan katsaus 6. Asiakkaat ja sidosryhmät 8. Yhtiön talous ja rahoitus 12. Voimajärjestelmä 14"

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2010

2

3 Sisällys Fingrid lyhyesti 4 Toimitusjohtajan katsaus 6 Asiakkaat ja sidosryhmät 8 Yhtiön talous ja rahoitus 12 Voimajärjestelmä 14 Sähkömarkkinat 16 Kantaverkon kehittäminen ja ylläpito 18 Tutkimus ja kehitys 20 Maankäyttö ja ympäristö 22 Henkilöstö 24 Hallinto- ja ohjausjärjestelmä 26 Hallitus 34 Johtoryhmä 36 Toimintakertomus ja tilinpäätös

4 Fingrid Oyj lyhyesti Fingrid on yhtiö, joka vastaa sähkön siirrosta Suomen kantaverkossa. Kantaverkko on sähkönsiirron runkoverkko, johon ovat liittyneet suuret voimalaitokset ja tehtaat sekä alueelliset jakeluverkot. Kantaverkkoon kuuluu 400, 220 ja 110 kilovoltin voimajohtoja noin kilometriä sekä yli sata sähköasemaa. Fingrid huolehtii siitä, että Suomi saa sähköä häiriöttä. Lähivuosina rakennetaan lähes kilometriä uusia voimajohtoja ja kolmisenkymmentä sähköasemaa. Yhtiö on perustettu Operatiivinen toiminta alkoi Liikevaihto 456 miljoonaa euroa. Taseen loppusumma 1,8 miljardia euroa. Fingrid omistaa 20 prosenttia sähköpörssi Nord Pool Spot AS:stä. Henkilöstö vuoden lopussa 263 (vakinaisessa työsuhteessa 249). Fingridin perustehtävä Fingridin tehtävä kantaverkkoyhtiönä on kehittää voimajärjestelmää siirtää toimintavarmasti sähköä edistää sähkömarkkinoita. Fingridin arvot avoimuus tasapuolisuus tehokkuus vastuullisuus Fingridin visio Fingridin tavoitteena on olla kantaverkkotoiminnan kansainvälinen esikuva. Fingrid Oyj Jukka Ruusunen, toimitusjohtaja Verkkopalvelu Sidosryhmäsuhteet Voimajärjestelmän käyttö Omaisuuden hallinta Järjestelmäkehitys Talous ja liiketoiminnan kehitys Markkinakehitys Siirtokapasiteetin varmistaminen Käyttövarmuuden hallinta Sähkömarkkinoiden toiminnan edistäminen 45

5 Fingrid Oyj:n voimansiirtoverkko kv kantaverkko 220 kv kantaverkko 110 kv kantaverkko muiden verkko Karttakeskus Oy, Lupa L9013/11 5 Fingrid OYJ Vuosikertomus 2010

6 Toimitusjohtajan katsaus Suomi otti vuonna 2010 energiaratkaisuissaan merkittäviä askeleita sekä ydinvoiman että uusiutuvan energian osalta. Jatkossa päätökset ydinvoimalaitosten osin vielä avoimista sijaintivaihtoehdoista ja lopulliset investointipäätökset täsmentävät laitosten kantaverkkoon liittämisen reunaehtoja. Tuulivoiman osalta epävarmuus jatkuu; pääroolissa on nyt tuulivoimainvestointien hyväksyttävyys paikallisesti. Uusiin tuotantoinvestointeihin, sähkön kulutuskehitykseen ja moniin muihin toimintaympäristömme tekijöihin liittyy paljon epävarmuutta vuosikymmeniksi eteenpäin. Epävarmuustekijöiden hallinta on investointistrategiamme olennainen lähtökohta kehittäessämme tulevaisuuden kantaverkkoa. Siksi itse kuvaamme tuota strategiaamme viisaaksi ja pitkäjänteiseksi. Viisaus tarkoittaa sitä, että hallitsemme tulevaisuuden epävarmuutta luomalla investointiohjelmaamme joustoa. Teemme ympäristövaikutusten arviointiin, maankäytön luvitukseen ja suunnitteluun liittyviä tehtäviä hyvissä ajoin ennakkoon, jotta varsinainen rakennusprojekti voidaan käynnistää joustavasti juuri silloin, kun näemme sen tarpeelliseksi. Näin saamme hankkeet toteutettua taloudellisesti ja vaarantamatta voimajärjestelmän käyttövarmuutta tai sähkömarkkinoiden toimintaa. Voimme toteuttaa hankkeet asiakkaiden kannalta oikeaan aikaan ja vähentää myös urakoitsijoiden riskejä. Yhtiölle tämä viime vuosina kehitetty toimintatapa antaa salkkuun todellisia "reaalioptioita", ja tällä hetkellä salkun tila näyttää erittäin hyvältä. Strategia on pitkäjänteinen, sillä tarkastelemme kantaverkon kehitystarpeita voimalaitosten verkkoon liittämisen, sähkön kulutuskehityksen, korkean käyttövarmuuden ylläpitämi- sen sekä markkinoiden toimivuuden näkökulmista vähintään kymmenen vuoden aikajänteellä. Tavoitteena on rakentaa tarvittavat yhteydet ajoissa ja välttää siten kapasiteetin riittämättömyydestä aiheutuvia ongelmia. Pitkäjänteisyys yhdessä investointiohjelman joustojen kanssa palvelee yhteiskunnan ja asiakkaidemme intressejä. Toisaalta se edesauttaa urakoitsijoiden ja laitetoimittajien pitkän aikavälin resurssisuunnittelua. Pitkäjänteisyyttä tuo myös kansainvälinen yhteistyö. Eurooppalaisten kantaverkkoyhtiöiden yhteistyöjärjestö ENTSO-E julkaisi kesällä historiallisen, ensimmäisen eurooppalaisen kantaverkon kymmenvuotisen kehittämissuunnitelman. Vaikka suunnitelma koostuu eri maiden kantaverkkoyhtiöiden nykyisistä suunnitelmista, se osoittaa selvästi eurooppalaiseen kantaverkkoon tarvittavan valtavan investointitarpeen, joka on suora seuraus Euroopan unionin kunnianhimoisesta ilmasto- ja energiastrategiasta. Suomessa kantaverkkosuunnittelua on jatkettu hyvässä yhteistyössä Fingridin asiakkaiden kanssa. Verkkosuunnittelun ohella keskustelua on herättänyt kantaverkon rajaus. Rajausta on käsitelty työ- ja elinkeinoministeriön vetämässä työryhmässä, joka valmisteli EU:n kolmannen sisämarkkinapaketin muutoksia Suomen sähkömarkkinalakiin. Uudet tuotantoinvestoinnit ja kantaverkon rakennushankkeet vaativat myös käyttötoiminnaltamme sekä pitkäjänteistä suunnittelua että reaktioherkkyyttä. Tulevina vuosina kantaverkossa on väistämättä hankalia keskeytystilanteita, joiden mallikas toteutus vaatii hyvää etukäteissuunnittelua ja saumatonta yhteistyötä asiakkaiden ja verkon rakentamishankkeista vastaavien toimijoiden kanssa. Fingridin peri- 67

7 aatteena on hyödyntää vanhoja johtokatuja mahdollisimman laajalti. Uusista siirtoyhteyksistä noin 90 prosenttia rakennetaan vanhoille johtokaduille tai niiden rinnalle. Näin voimme parhaalla mahdollisella tavalla ottaa huomioon maankäytön ja maanomistajien tarpeet. Tätä periaatetta noudatettaessa kolikon toinen puoli on se, että kantaverkon keskeytystilanteet ovat selkeästi vaativampia. Kantaverkko selvisi suhteellisen helpolla kesän kovista myrskyistä. Saimme mekin oppia: puut voivat kaatua myös kantaverkon johdoille, ja toisaalta tietoliikenne on kriittinen resurssi, vaikka kantaverkossa ei olisikaan vikoja. Olemme pohtineet voimakkaasti muuttuvan voimajärjestelmän vaikutuksia käyttötoimintaan ja päätyneet siihen, että tehokkain ja käyttövarmuuden kannalta paras malli on Fingridin nykyisen Arkadian voimajärjestelmäkeskuksen ja Hämeenlinnan verkkokeskuksen yhdistäminen yhdeksi valvomoksi. Tämä toteutetaan, kun yhtiö muuttaa uusiin toimitiloihin vuoden 2012 lopulla. Tuotannon verkkoonliittämisen osalta käyttötoimintamme testataan perinpohjaisesti vuonna 2013, kun Olkiluoto 3 liitetään kantaverkkoon. Tällöin tarvitaan varalle myös Forssaan rakenteilla olevan varavoimalaitoksen megawatteja. Vuosi 2010 oli sähkömarkkinoiden laajentumisen osalta merkittävä. Marraskuussa syntyivät maailman suurimmat sähkömarkkinat, kun Pohjoismaat yhdistettiin läntiseen Keski-Eurooppaan. Markkinoiden koko on tänään noin terawattituntia. Yhdistämishanke onnistui suunnitellusti. Markkinoiden näkymätön käsi osoitti tehokkuutensa sekä voimalaitosten että siirtoverkon käyttäjänä. Aluehintaerot läntisessä Keski-Euroopassa pienenivät. Markkinat yhdentyivät myös Suomen ja Viron välillä, kun nykyinen Estlink-yhteys otettiin kokonaisuudessaan markkinoiden käyttöön. Käynnissä oleva EstLink 2 -hanke edistää osaltaan myös Itämeren alueen sähkömarkkinaintegraatiota. Asiakasrajapintaan luodut yhtiön päätehtävien mukaiset toimikunnat yhdessä neuvottelukunnan kanssa ovat osoittaneet tarpeellisuutensa ja toimivuutensa asiakasrajapinnan kehittämisessä. Uskomme, että olemme tänä päivänä edelläkävijä myös tällä saralla. Vastuullisen toimintatavan mallia kehitettiin edelleen tunnistamalla Fingridin strategian kannalta olennaiset asiat, joihin jatkossa keskitytään. Työssä hyödynnettiin johdon haastatteluja ja työryhmätyöskentelyä sekä sidosryhmäkeskusteluista saatua tietoa Fingridiin kohdistuvista odotuksista. Vuonna 2011 vastuullisuusteema on edelleen keskeinen; työyhteisövalmennuksessa henkilöstöä aktivoidaan vaikuttamaan omaan työhönsä liittyviin vastuullisuuskysymyksiin. Vuosi 2010 jää yhtiön historiaan runsastapahtumaisena ja vilkkaana toimintajaksona. Elämme keskellä suurta muutosprosessia, jota edellisinä vuosina on ennakoitu. Mennyt vuosi osoitti, että olemme valmistautuneet muutokseen hyvin. Matriisiin perustuva johtamismalli toimii tehokkaasti, ja henkilöstö on ottanut uudet haasteet hienosti vastaan. Organisaatio saa nyt näyttää, mitä se todella osaa. Jukka Ruusunen toimitusjohtaja 7 Fingrid OYJ Vuosikertomus 2010

8 Fingrid välittää. Varmasti. Fingrid välittää sidosryhmistään. Yhtiö pyrkii aktiivisesti ja tehokkaasti edistämään vuorovaikutusta kantaverkkoasiakkaiden, sähkömarkkinatoimijoiden, viranomaisten ja maanomistajien kanssa. Asiakkaiden ja sähkömarkkinoiden tarpeet ovat Fingridissä verkkosuunnittelun ja sidosryhmätoiminnan perusta. Johtoreittejä suunniteltaessa ja johtojen kunnossapitotöiden yhteydessä maanomistajille, voimajohdon naapureille sekä muille asianosaisille varmistetaan mahdollisuus näkemystensä esille tuomiseen, keskusteluun ja yhteistyöhön hankesuunnitelmaan ja sen toteutukseen liittyvissä kysymyksissä. Nykyinen neljän vuoden mittainen kantaverkkotariffikausi päättyy vuoden 2011 lopussa. Uuden sopimuskauden valmistelut on jo aloitettu. Toimintavuoden lopulla yhtiön hallitus päätti tehtyjen selvitysten perusteella, että hinnoittelun lähtökohtana on uudella sopimuskaudella edelleen nykyisen kaltainen energiapohjainen kantaverkkotariffirakenne. Vuoden 2012 tariffin yksikköhinnat päätetään alkusyksyllä 2011, kun tulevan vuoden toimintaympäristö mm. kustannustaso, investoinnit ja kulutusennuste on täsmentynyt. Tariffitasoon on odotettavissa takavuosiin nähden suurempi korotus, mistä asiakkaille on jo kerrottu. Tärkeimmät syyt kantaverkkotariffin korotukseen ovat Fingridin mittava investointiohjelma sekä kasvaneet häviösähkö- ja voimajärjestelmän reservikustannukset. Asiakastyytyväisyys Arvosana ,88 8, Kantaverkon määritelmästä ja kantaverkon rajauksesta keskusteltiin vuoden mittaan Fingridin asiakkaiden ja viranomaisten kanssa. Keskustelujen tavoitteena oli saavuttaa toimialan sisällä yhteisymmärrys kantaverkon määritelmästä, Fingridin vastuista ja velvoitteista sekä viime kädessä yksityiskohtaisista rajausmuutoksista. Työ- ja elinkeinoministeriön työryhmä käsitteli asiaa osana EU:n uuden sisämarkkinadirektiivin Suomen sähkömarkkinalakiin tuomista muutostarpeista laatimaansa selvitystä. Tämän työn tulokset ja mahdolliset lainmuutokset on luonnollisesti otettava huomioon, kun muutoksia kantaverkon vastuisiin ja rajauksiin tehdään. Kuluneen vuoden aikana asiakasrajapinnassa tehtiin ahkerasti työtä lukuisien tuulivoiman suunnitteluhankkeiden parissa. Tämä työ tulee jatkumaan tiiviinä lähivuosinakin ja konkretisoitumaan uusiutuvan energian syöttötariffilain tultua hyväksytyksi eduskunnassa vuoden 2010 lopussa. Kantaverkon ikääntyneet energiamittarit uusitaan vuosina vastaamaan tulevia tarpeita mahdollisimman kattavasti. Uusien energiamittarien myötä voimme tarjota asiakkaille keskeisiä liittymispisteen sähkönlaatutietoja. Keskustelu lunastuskorvausten tasosta ja korvausperusteiden ajanmukaisuudesta on jatkunut vilkkaana. Farmari-näyttelyssä Mikkelissä voimajohdot puhuttivat osastoomme tutustuneita messuvieraita. Myös FinnMETKO-messuilla kohdattiin ja kuunneltiin lähiseutujen maanomistajia. Kansalaisille suunnatun karttapohjaisen palaute- ja lausuntopyyntöpalvelun käyttöä jatkettiin. Palvelu oli kokeiluluonteisesti käytössä myös ympäristövaikutusten arviointimenettelyn ja voimajohtohankkeen rakennusvaiheen yhteydessä. 89

9 "Maanomistajat ovat hyvin rationaalisia, koska maa on riippuvainen sähköstä. Sellaista vastustusta ei ole nähty kuin Keski-Euroopassa. Ihmiset ovat olleet informoituja hyvissä ajoin, joten prosessin alkupäätä on voitu keventää", totesi johtaja Matti Tähtinen Kainuun Sanomat -lehdessä maanomistajien suhtautumista voimajohtohankkeisiin. Maanomistajat ovat suhtautuneet myönteisesti Fingridin yhteistyöhalukkuuteen korvausmenettelyn kehittämiseksi. Viimeinen sana tässä asiassa on kuitenkin viranomaisilla ja lainsäätäjillä. Turvelauhdevoiman syöttötariffilain voimassaolo päättyi vuoden 2010 lopussa, ja samalla loppui siihen liittyvä Fingridin hallinnointivelvollisuus. Myös nykyinen tehoreservilaki päättyy kuluvan talvikauden jälkeen, vuoden 2011 helmikuun lopussa. Turpeen syöttötariffin ja tehoreservin hallinnointi eivät sisälly kantaverkkopalveluun, ja niiden hoi- tamisesta yhtiö on saanut erillisen, viranomaisen vahvistaman korvauksen. Valmisteilla olevan uuden tehoreservilain mukaisesti Energiamarkkinavirasto vastaa tehoreservin tarpeen arvioinnista ja järjestelmään mukaan tulevien laitosten kilpailuttamisesta. Uuden lain myötä Fingridin tehtäväksi muodostuu laitosten käyttö- ja markkinasäännöistä huolehtiminen sekä järjestelmän ylläpitoon tarvittavien maksujen kokoaminen ja tulouttaminen tuottajille. Kantaverkkopalvelun hinta Suomessa ja muualla. ENTSO-E:n tariffivertailu Itävalta Belgia Bosnia ja Herzegovina Bulgaria Kroatia Tšekki Tanska Viro Suomi Ranska Saksa Iso-Britannia Kreikka Unkari Irlanti Italia Latvia Liettua Luxemburg FYROM Hollanti Pohjois-Irlanti Norja Puola Portugali Romania Serbia Slovakia Slovenia Espanja Ruotsi Sveitsi Kantaverkkotoimintaan liittyvät kustannukset, kuten investoinnit, häviösähkö, järjestelmäpalvelut kv kv kv Muut kantaverkkotoimintaan suoraan kuulumattomat kustannukset, kuten julkisen palvelun velvoitteet, uusiutuvan energian syöttötariffit, tehoreservi, muut 9 Fingrid OYJ Vuosikertomus 2010

10 SIDOSRYHMÄT Huoltovarmuuskeskus Tutkimuslaitokset Poliitikot Euroopan komissio Korkeakoulut Ympäristöjärjestöt Voimajohdon naapurit Lupaviranomaiset Maankäytön suunnittelijat (maakuntaliitot, kunnat) ACER ENTSO-E Sähköntuottajat Kantaverkkoasiakkaat Sähkömarkkinatoimijat Tasepalveluasiakkaat Rajasiirtoasiakkaat Henkilöstö Omistajat Viranomaiset (TEM, EMV) Naapurimaiden kantaverkkoyhtiöt - Ruotsi: Svenska Kraftnät - Norja: Statnett - Viro: Elering - Venäjä: FGC UES Rakentamisen ja kunnossapidon palvelutoimittajat Materiaalitoimittajat Luottokelpoisuusluokittajat Tekniikan alan opiskelijat Sosiaalinen media Maanomistajat Rahoittajat Sähköjärjestelmän reservitoimijat Tietoliikennetoimittajat Toimialajärjestöt Media Suuri yleisö 10 11

11 Neuvottelukunta Linna Hannu, puheenjohtaja, Vaasan Sähkö Oy, toimitusjohtaja Ahlstedt Kalle, Fortum Power and Heat Oy, yksikönjohtaja Engman Elina, Kemira Oyj Energia, energiajohtaja Hukkanen Heikki, PVO-Alueverkot Oy, toimitusjohtaja Vesala Risto, Pohjolan Voima Oy, johtaja, 5/2010 saakka Kellokumpu Pentti, Inergia Oy, toimitusjohtaja Lehtonen Markus, Helsingin Energia, kehitysjohtaja Liuhala Tapani, Vattenfall Verkko Oy, toimitusjohtaja Mäkelä Karri, Nord Pool Finland Oy, johtaja Pylvänen Timo, Savon Voima Oyj, toimitusjohtaja Rintamäki Mikko, Outokumpu Oyj, energiajohtaja Savelainen Janne, Lahti Energia Oy, toimitusjohtaja Tynkkynen Pekka, UPM-Kymmene Oy, johtaja Tähtinen Matti, Fingrid Oyj, johtaja (sihteeri) Käyttötoimikunta Päivinen Reima, Fingrid Oyj, puheenjohtaja Halminen Hannu, Boliden Harjavalta Oy, sähköpäällikkö Härkönen Teppo, Helen Sähköverkko Oy, yksikön päällikkö Myllymäki Jorma, Vattenfall Verkko Oy, käyttöpalvelujohtaja Nuortio Erkki, Kemijoki Oy, käyttökeskuksen päällikkö Peltola Raimo, Fortum Power and Heat Oy, sähkömarkkina-asiantuntija Puotinen Jaakko, Stora Enso Oyj, Development Engineer Rajala Jukka, Etelä-Pohjanmaan Alueverkko Oy, toimitusjohtaja Tiippana Erkki, VR-Rata Oy Ab, vanhempi konsultti Kuusinen Kimmo, Fingrid Oyj (sihteeri) Markkinatoimikunta Kekkonen Juha, Fingrid Oyj, puheenjohtaja Dahl Kimmo, Kymppivoima Hankinta Oy, johdannaiskauppapäällikkö, 10/2010 alkaen Häkli Jukka-Pekka, Solidus Oy, toimitusjohtaja Koskelainen Antti, Suomen ElFi Oy, toimitusjohtaja Mattila Harri, Helsingin Energia, johtaja Muilu Jukka, Energiakolmio, johtaja, 10/2010 saakka Mäkelä Karri, Nord Pool Finland Oy, johtaja Mäkilä Vesa, Turku Energia, johtaja Nordblad Karl-Henrik, Fortum Power and Heat Oy, sähkömarkkina-asiantuntija Salonen Ilkka, Vattenfall Sähkönmyynti Oy, toimitusjohtaja Särkilahti Anne, UPM-Kymmene Oyj, Director, Balance Management Sederlund Jarno, Fingrid Oyj (sihteeri), 5/2010 saakka Lipponen Katja, Fingrid Oyj (sihteeri), 5/2010 alkaen Verkkotoimikunta Kuusela Kari, Fingrid Oyj, puheenjohtaja Heinonen Pasi, LE Sähköverkko Oy, käyttöpäällikkö Hukkanen Heikki, PVO-Alueverkot Oy, toimitusjohtaja Kalla Esa, Outokumpu Stainless Oy, energia- ja sähkönjakelupäällikkö Kohtala Jarkko, Vattenfall Verkko Oy, verkkojohtaja Pajunen Arto, Järvi-Suomen Energia Oy, toimitusjohtaja Pollari Pekka, UPM Sähkönsiirto Oy, vesivoimapäällikkö Salminen Harri, Turku Energia Sähköverkot Oy, käyttöpäällikkö Vauhkala Eero, Fortum Sähkönsiirto Oy, päällikkö Parviainen Petri, Fingrid Oyj (sihteeri) 11 Fingrid OYJ Vuosikertomus 2010

12 Kestävä yritystalous modernin kantaverkkotoiminnan perustana Fingrid välittää kustannustehokkuudesta. Fingrid varmistaa palvelujensa vakaan hintakehityksen suunnittelemalla pitkäjänteisesti yhtiön taloutta, riskien hallintaa, rahoitusta ja investointeja. Talousohjauksen keskeiset tavoitteet ovat toiminnan taloudellinen ennustettavuus, liiketoimintaprosessien kustannustehokkuus ja kustannusriskien hallinta sekä suorituskyvyn johtaminen ja strategian toteutuksen seuranta. Fingridin visiona on olla kantaverkkotoiminnan kansainvälinen esikuva. Yritystalouden näkökulmasta tämä tarkoittaa kustannustehokasta toimintaa, pääoman tuottotavoitteiden saavuttamista sekä vakaata pääomarakennetta ja korkean luottoluokituksen säilyttämistä. Fingridin sijoittuminen kärkijoukkoon kantaverkkotoiminnan kustannustehokkuutta ja laatua mittaavissa kansainvälisissä vertailututkimuksissa sekä yhtiölle myönnetty kansainvälinen omaisuuden hallinnan (PAS 55) sertifikaatti ovat osoituksia toiminnan kustannustehokkuudesta ja kantaverkkoomaisuuteen liittyvien kustannusriskien tehokkaasta hallinnasta. Fingridin voitto ennen veroja ilman johdannaisten käyvän arvon muutoksia oli 60,3 miljoonaa euroa. Fingridin vuoden 2010 taloudellista tulosta paransivat talouden elpymisen ja kylmän talven tuoma sähkön kulutuksen lähes kahdeksan prosentin kasvu. Tulosta vahvistivat myös alkuvuodesta tehdyt tariffikorotukset. Kantaverkkotariffeja nostettiin 4,5 prosenttia. Korkotason noususta huolimatta yhtiön rahoituskulut alenivat edellisiin vuosiin verrattuna. Korkeat sähkön aluehinnat lisäsivät Fingridin häviösähkökustannuksia. Yhtiön sijoitetun pääoman tuottotavoite 6 prosenttia ei täyttynyt tilikaudella 2010, vaan jäi 5,1 prosenttiin. Konsernin liiketoiminnan rahavirta investoinneilla ja osingoilla vähennettynä oli 19 miljoonaa euroa negatiivinen (-74 milj. euroa). Laaja, noin 1,7 miljardin euron investointiohjelma ja siitä johtuva negatiivinen kassavirta asettavat haasteita Fingridin korkean luottoluokituksen säilyttämiselle. Fingrid korottaa vuonna 2012 kantaverkkosiirron tariffeja huomattavasti nykyisen sopimuskauden tasosta turvatakseen investointiohjelmansa toteutuksen. Konsernin rahoitustilanne säilyi tyydyttävänä. Vuoden aikana Fingrid laski liikkeeseen yksittäisille sijoittajille suunnattuja joukkovelkakirjalainoja yhteensä 86 miljoonan euron arvosta. Euroopan investointipankki (EIB) myönsi Fingridille 150 miljoonan euron lainan FennoSkan 2 -merikaapeliyhteyden toteuttamiseksi. Lisäksi Pohjoismaiden Investointipankin (NIB) kanssa allekirjoitettiin 20 miljoonan euron laina, jolla turvataan EstLink 2 -kaapelihankkeen rahoitusta. Euroopan Unioni myönsi Viron ja Suomen EstLink 2 -merikaapelille 100 miljoonan euron tuen. Fingrid allekirjoitti 1,5 miljardin euron joukkovelkakirjalainaohjelman kotimaisen ja kansainvälisen pankkiryhmän kanssa marraskuussa Energiamarkkinavirasto valvoo verkkoyhtiöiden tuoton kohtuullisuutta. Sen Fingridille vahvistama alituotto vuosilta oli noin 100 miljoonaa euroa. Energiamarkkina

13 Periaatteemme on tehdä suuri peruskorjaus niin perusteellisesti, ettei samanlaista urakkaa tarvitse ottaa ohjelmaan seuraavien 20 vuoden aikana, kertoi Fingridin kunnossapitopäällikkö Harri Ollikainen Kristiinan voimalaitoksen peruskorjauksen periaatteista Suupohjan Sanomissa viraston alustavan tiedon mukaan alituotto vuosilta oli noin 150 miljoonaa euroa. Nykyinen valvontajakso alkoi ja päättyy Yhtiön taloudellisten tavoitteiden lisäksi strategian toteutusta mitataan sähkömarkkinoiden toiminnan, käyttövarmuuden ja kustannustehokkuuden osalta kuukausittain. Kyseisille osa-alueille asetettujen yhtiön strategisten mittareiden tavoitteet täyttyivät 80-prosenttisesti. Mittarikeskiarvoa alensi muutama vaikeasti paikallistettavan häiriön aiheuttama tavallista pidempi sähkötön aika kantaverkon liityntäpisteissä. VOITTO ENNEN VEROJA, ILMAN JOHDANNAISTEN KÄYVÄNARVON MUUTOKSIA milj LUOTTOLUOKITUKSET Pitkäaikainen velka Lyhytaikainen velka Näkymä Fitch Ratings AA- F1 Negatiivinen Moody s Investors Service A1 P-1 Negatiivinen Standard and Poor s A+ A-1 CreditWatch Positive VUODEN VARRELTA Fingrid sai ensimmäisenä yrityksenä Pohjoismaissa kansainvälisen sertifikaatin hyvästä omaisuuden hallinnasta. Yhtiön voimajohtojen ja sähköasemien huolellinen kehittäminen, rakentaminen ja kunnossapito turvaa kaikkien suomalaisten sähkönsaannin. 13 Fingrid OYJ Vuosikertomus 2010

14 Sähköä talven pakkasilla ja kesän myrskyissä Fingrid välittää Suomen voimajärjestelmästä. Fingridin maanlaajuinen kantaverkko sekä ulkomaanyhteydet ovat keskeinen osa Suomen sähköjärjestelmää. Yhtiön toiminta vaikuttaa suoraan yhteiskunnan toimivuuteen, eli jokaisen suomalaisen arkeen ja hyvinvointiin. Fingridillä on järjestelmävastuu eli velvollisuus pitää huolta maamme sähköjärjestelmästä. Suomen sähkönkulutus kääntyi toimintavuonna merkittävään kasvuun ja lähestyi talouden taantumaa edeltänyttä tasoa. Sähkönkulutusta lisäsi teollisuuden sähkönkäytön nopea kasvu sekä kylmä sää. Koko maan alueella vallitsi sekä vuoden alussa että vuoden lopussa kunnon talvisää. Siirtoverkko ja voimalaitokset toimivat talvikaudella häiriöttä, eikä sähkön riittävyys ollut vaarassa. Sähkönkulutus nousi pitkään jatkuneiden pakkasten vuoksi vuoden huippulukemiin 28. tammikuuta, jolloin tunnin keskiteho oli noin megawattia (tähänastinen sähkön kulutushuippu Suomessa on noin megawattia vuodelta 2007). Matalimmillaan sähkön käyttö Suomessa oli juhannuksena, noin megawattia. Huippukulutustilanteissa Suomi on riippuvainen sähkön tuonnista ja kotimainen tuotanto oli suurimmillaan alkuvuonna, noin megawattia. Kylmän sään myötä kasvanut sähkön kulutus Etelä-Skandinaviassa, sähkön tuotantoa alentaneet alhaiset vesivarastot Norjassa ja Ruotsin ydinvoimaloiden huoltoseisokit aiheuttivat alkuvuonna tehoreservien aktivoitumisen kahteen kertaan Elspot-markkinoilla. Sähkönsiirto Suomen ja Ruotsin välillä oli pääosin vientiä Ruotsiin loppukesää lukuun ottamatta. Kantaverkon rakennus- tai kunnossapitotöistä ei aiheutunut sähkömarkkinoille tarjottavaan siirtokapasiteettiin merkittäviä rajoituksia. Sähköä vietiin Suomesta Viroon loppukesällä ja syksyllä, mutta muutoin vallitseva siirtosuunta oli Virosta Suomeen. Viron kantaverkon parannustyöt rajoittivat siirtokapasiteettia Suomen suuntaan kesällä ja syksyllä. Sähkön tuontikapasiteetti Venäjältä oli aiempien vuosien tapaan käytössä täysimääräisesti. Viipurin tasasähköaseman vuosihuolto rajoitti tuontikapasiteettia heinäkuussa. Kantaverkon häiriöiden lukumäärä oli keskimääräisellä tasolla verrattuna aikaisempiin vuosiin. Kantaverkko selvisi myös jakeluverkkoja koetelleista kesän myrskyistä vähin vaurioin. Merkittäviä häiriöitä ei kantaverkossa vuoden aikana ollut, tosin häiriöistä liittymispisteisiin aiheutunut keskimääräinen sähkötön aika lisääntyi jonkin verran aikaisempiin vuosiin verrattuna. Fingridin kantaverkon häviöt kasvoivat tammikuun puolivälissä ennätyssuuriksi, ollen tietyllä tunnilla keskimäärin 357 megawatin suuruiset. Kyseisellä tunnilla koronahäviöiden osuus kokonaishäviöistä oli arviolta 150 megawattituntia. Suuret koronahäviöt aiheutuivat kuurasta, jota tietyissä sääoloissa muodostuu runsaasti johtimien pinnoille

15 "Ei siirtymistä pysty näkemään mistään meidän mittarista ainakaan. Energiaa kuluu samalla tavalla, mutta vain tunnin verran eri aikoina", totesi suunnittelupäällikkö Timo Kaukonen talviaikaan siirtymisen vaikutuksista energiankulutukseen Etelä-Saimaa-lehdessä Taajuusohjattujen reservien hankintamalli uudistettiin, ja vuonna 2011 ylläpidettävät reservit valittiin tarjouskilpailun perusteella aiemman sopimushintaisen mallin sijaan. Lisäksi Fingrid kasvatti tulevien vuosien nopeaa häiriöreservikapasiteettiaan laitosten käyttöoikeussopimuksin. Pohjoismaisen voimajärjestelmän taajuuden laatu on vuosien myötä heikentynyt, minkä johdosta kantaverkkoyhtiöt valmistelevat toimia, joilla varmistetaan käyttövarmuutta tulevaisuudessa lisääntyvän tuulivoiman ja markkinaintegraation lisätessä siirtojen vaihteluita. Elokuussa valmistui Pohjoismaiden kantaverkkoyhtiöiden selvitys lisääntyvän tuulivoiman vaikutuksesta pohjoismaisen voimajärjestelmän käyttöön. Selvityksen mukaan tuulivoiman määrän kasvu Pohjoismaissa nykyisestä noin megawatista megawattiin vuoteen 2020 mennessä on hallittavissa. Tuulen vaihtelusta aiheutuvaan tuotannonvaihteluun varautuminen edellyttää tuulivoimatuotannon ennustamisen kehittämistä ja tarvittavan säätökapasiteetin varmistamista. Lisäksi tuulivoimatuotannolle asetettavia teknisiä vaatimuksia yhdenmukaistetaan Euroopan laajuisesti. Alkuvuonna Fingridissä selvitettiin Arkadian voimajärjestelmäkeskuksen ja Hämeenlinnan verkkokeskuksen toimintojen yhdistämistä samaan valvomoon. Yhdistäminen toteutetaan, kun yhtiö muuttaa uusiin toimitiloihin vuoden 2012 lopulla. KANTAVERKON HÄIRIÖISTÄ AIHEUTUNEET KESKEYTYKSET LIITTYMISPISTEISSÄ min VOIMAJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖ Sähkön kulutus Suomessa TWh 87,5 81,3 87,2 90,3 90,0 Fingridin siirtovolyymi TWh 68,1 62,8 65,4 68,2 67,3 Fingridin häviösähkövolyymi TWh 1,1 1,0 1,0 1,1 1,1 Sähkön siirto Suomi Ruotsi vienti Ruotsiin TWh 5,7 4,1 4,2 3,7 3,8 tuonti Ruotsista TWh 2,8 2,7 3,7 4,0 3,4 Sähkön siirto Suomi Viro vienti Viroon TWh 0,2 0,1 tuonti Virosta TWh 2,0 1,8 2,3 1,9 Sähkön siirto Suomi Venäjä tuonti Venäjältä TWh 11,6 11,7 10,9 10,2 11,5 15 Fingrid OYJ Vuosikertomus 2010

16 Markkinat laajenivat Baltiaan Fingrid välittää sähkömarkkinoista. Fingrid kehittää sähkömarkkinoiden toimintaa yhteistyössä asiakkaidensa, sähkömarkkinatoimijoiden, kantaverkkoyhtiöiden ja viranomaisten kanssa. Yhtiö kehittää markkinoiden toiminnan mahdollistavia yhteisiä sääntöjä sekä sähkömarkkinoiden tehokkaan toiminnan ja läpinäkyvyyden takaavia toimintamalleja. Tavoitteena on minimoida markkinoita haittaavat verkon pullonkaulat sekä luoda perusta sähkönhinnan tehokkaalle muodostumiselle. Kylmä sää koetteli alkuvuodesta kaikkia Pohjoismaita, mikä näkyi tukkusähkön hintapiikkeinä. Se toi esiin tarpeen parantaa sähkönkulutuksen mahdollisuuksia joustaa korkeiden hintojen aikana. Myös loppuvuonna hintoja nostivat niin kylmä sää kuin Norjan vesivarastojen vähyys. Syksyllä hintavaikutukset eivät kuitenkaan olleet yhtä voimakkaita kuin alkuvuodesta. Tähän vaikutti osaltaan lisääntynyt integraatio läntisen Keski-Euroopan markkinoihin ja sieltä Pohjoismaihin loppuvuonna virrannut edullisempi sähkö. Pohjoismaisten ja läntisen Keski-Euroopan spot-markkinoiden yhdistäminen tapahtui Samanaikaisesti myös läntisen Keski-Euroopan maat (Saksa, Ranska, Belgia, Hollanti ja Luxemburg) ottivat käyttöön menettelyn, jossa keskitetyllä laskennalla määrätään näiden maiden sähkönhinnat. Markkinoiden yhdistämisen myötä hinta-alueiden välisen siirtokapasiteetin käyttö on tehostunut ja kilpailu on lisääntynyt erityisesti läntisessä Keski-Euroopassa. Markkinaintegraatio on edennyt vauhdikkaasti myös Itämeren alueella. Sähköpörssi Nord Pool Spot laajentui Viroon huhtikuun alussa. Syksyllä koko Estlink 1 -kapasiteetti siirpäivittäiset hinnat marras joulukuussa (Saksa, Ranska, Suomi, systeemi) EUR / MWh Marraskuu Saksa Ranska Suomi Systeemi Joulukuu 16 17

17 "Yhteinen sähköpörssi tehostaa kilpailua ja sähkön hinta laskee. Eurooppalaisilla markkinoilla sähkö virtaa ylituotantoalueilta korkean kysynnän alueille ja tasoittaa alueellisia hintaeroja", kommentoi kehityspäällikkö Juha Hiekkala eurooppalaisten sähköpörssien yhdentymistä Lapin Kansassa tyi markkinoiden käyttöön, uutena hinta-alueena sähköpörssiin tuli Viro, ja vuorokausimarkkinoita täydentävä päivänsisäinen Elbas-kauppa käynnistyi. Puolan sähköpörssin ja Nord Pool Spotin kesken otettiin joulukuussa käyttöön menettely, jolla optimoidaan Ruotsin ja Puolan välisen SwePol-kaapelin kapasiteetin käyttö. Vuonna 2011 tavoitteena on liittää Latvian ja Liettuan sähkömarkkinat mukaan Nord Pool Spotin vuorokausimarkkinoihin ja myöhemmin myös päivänsisäiseen kaupankäyntiin. Fingridille kertyi vuoden aikana yhdeksän miljoonaa euroa pohjoismaisia pullonkaulatuloja. Ne muodostuivat pääosin Etelä-Norjan ja Tanskan tarjousalueiden rajoilla, mutta marraskuuhun 2010 saakka voimassa olleiden jakoperiaatteiden mukaan Fingrid sai osan myös näistä pullonkaulatuloista. Tästä eteenpäin tulot jaetaan vain niiden maiden välillä, joiden rajalla ne ovat syntyneet. Suomen ja Viron välinen Estlink-siirtoyhteys tuli osittain markkinoiden käyttöön huhtikuussa ja kokonaisuudessaan syyskuussa. Yhteys on ollut tämän ajan erittäin tehokkaassa käytössä, ja pullonkaulatuloja yhteydellä on syntynyt 18,9 miljoonaa euroa. Fingrid ja Elering maksavat nämä verkkovuokrana yhteyden omistajatahoille. Tuonti Venäjältä laajeneville sähkömarkkinoille jatkui entiseen tapaan ja oli 11,6 terawattituntia. Pohjoismaiset pullonkaulatulot sekä pullonkaulatulot Suomen ja Ruotsin välillä M Pohjoismaissa Suomen ja Ruotsin välillä SÄHKÖMARKKINAT Nord Pool Spot systeemihinta, keskihinta /MWh Suomen aluehinta, keskihinta /MWh Pullonkaulatulot Pohjoismaissa M 156,1 79,5 244,1 173,6 104,0 Pullonkaulatulot Suomen ja Ruotsin välillä M 8,9 1,1 1,3 2,7 9,1 Pullonkaulatunnit Suomen ja Ruotsin välillä % 6,5 4,6 2,5 4,9 6,8 Pullonkaulatulot Suomen ja Viron välillä M 18,9 Pullonkaulatunnit Suomen ja Viron välillä % 50,0 Fingridin osuus pullonkaulatuloista Pohjoismaissa M 9,0 4,9 23,2 22,6 11,9 17 Fingrid OYJ Vuosikertomus 2010

Fingridin investointiohjelma joustaa: 1,6 plus? Kantaverkkopäivä 1.9.2010 Kari Kuusela Fingrid Oyj

Fingridin investointiohjelma joustaa: 1,6 plus? Kantaverkkopäivä 1.9.2010 Kari Kuusela Fingrid Oyj Fingridin investointiohjelma joustaa: 1,6 plus? Kantaverkkopäivä 1.9.2010 Kari Kuusela Fingrid Oyj 2 Fingridin investointiohjelma joustaa: 1,6 plus? Mittava investointiohjelma ja joustot Onnistumisen avaintekijät

Lisätiedot

Katsaus käyttötoimintaan. Käyttötoimikunta 21.5.2014 Reima Päivinen Fingrid Oyj

Katsaus käyttötoimintaan. Käyttötoimikunta 21.5.2014 Reima Päivinen Fingrid Oyj Katsaus käyttötoimintaan Käyttötoimikunta Reima Päivinen Fingrid Oyj Esityksen sisältö 1. Käyttötilanne ja häiriöt 2. Tehon riittävyys 3. Järjestelmäreservit 4. Kansainvälinen käyttöyhteistyö 5. Eurooppalaiset

Lisätiedot

Valot päällä valtakunnassa

Valot päällä valtakunnassa Valot päällä valtakunnassa Fingrid lyhyesti Sähkö on välttämätön osa kaikkien suoma laisten arkipäivää. Suomi toimii sähköllä. Fingrid on yritys, joka vastaa kantaverkon eli sähkön siirtojärjestelmän toimivuudesta.

Lisätiedot

Neuvottelukunnan kokous Ajankohtaiskatsaus

Neuvottelukunnan kokous Ajankohtaiskatsaus Neuvottelukunnan kokous Ajankohtaiskatsaus Energia- ja ilmastostrategian linjaukset ovat samansuuntaisia Fingridin näkemysten kanssa Nykyisenkaltaisesta tuulivoiman syöttötariffijärjestelmästä luovutaan

Lisätiedot

Ajankohtaista Fingridistä

Ajankohtaista Fingridistä 1 Ajankohtaista Fingridistä Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj Verkkopäivä 9.9.2008 2 Mielenkiintoinen toimintaympäristö! Suomen ilmasto- ja ja energiastrategia Suuret ydinvoimayksiköt Tuulivoima

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus. Elokuu 2010

Ajankohtaiskatsaus. Elokuu 2010 Ajankohtaiskatsaus Elokuu 2010 (1/2) Kesän ukkosmyrskyt aiheuttivat myös kantaverkossa häiriöitä. Kantaverkko selvisi myrskyistä selvästi jakeluverkkoja helpommalla 29.7. kaatui yli 10 puuta Imatra Konkapelto

Lisätiedot

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuulivoiman ja aurinkovoiman vaikutukset sähköjärjestelmään sähköä tuotetaan silloin kun tuulee tai paistaa

Lisätiedot

Rakentamispolitiikka. Verkkotoimikunta 6.9.2011 Keijo Välimaa

Rakentamispolitiikka. Verkkotoimikunta 6.9.2011 Keijo Välimaa Rakentamispolitiikka Verkkotoimikunta 6.9.2011 Keijo Välimaa 2 PAS 55 Omaisuuden hallinnan elementit Omaisuuslajit Elinkaaren vaiheet: Hankkiminen Käyttäminen Kunnossapitäminen Uusiminen/hävittäminen 3

Lisätiedot

Verkkotoimikunnan kokous Torstai 25.2.2016

Verkkotoimikunnan kokous Torstai 25.2.2016 Verkkotoimikunnan kokous Torstai 25.2.2016 09.00-09.10 Verkkotoimikunnan säännöt ja sääntöihin sitoutuminen / Kari Kuusela + kaikki 09.10-09.40 Fingrid ajankohtaiset / Kari Kuusela 09.40-10.00 Asiakastoiminnan

Lisätiedot

Miten markkinoiden tarpeet otetaan huomioon verkkoinvestoinneissa? Maarit Uusitalo, suunnittelupäällikkö Sähkömarkkinapäivä 8.4.

Miten markkinoiden tarpeet otetaan huomioon verkkoinvestoinneissa? Maarit Uusitalo, suunnittelupäällikkö Sähkömarkkinapäivä 8.4. Miten markkinoiden tarpeet otetaan huomioon verkkoinvestoinneissa? Maarit Uusitalo, suunnittelupäällikkö Sähkömarkkinapäivä 8.4.2013 50 Mistä kantaverkon investointitarpeet tulevat? Riittävä siirtokapasiteetti

Lisätiedot

Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma

Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma 1 Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma Kapasiteettiseminaari/Diana-auditorio 14.2.2008 2 TEHOTASE 2007/2008 Kylmä talvipäivä kerran kymmenessä vuodessa Kuluvan talven suurin tuntiteho: 13

Lisätiedot

käsikassara? Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä

käsikassara? Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä Kantaverkkoyhtiöstä energiapolitiikan käsikassara? Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä 21.4.2009 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän kehittäminen Luotettava

Lisätiedot

Reserviasiat. Käyttötoimikunta 26.11.2008. Jarno Sederlund

Reserviasiat. Käyttötoimikunta 26.11.2008. Jarno Sederlund 1 Reserviasiat Käyttötoimikunta 26.11.2008 Jarno Sederlund 2 Tehoreservilain mukainen huippuvoimakapasiteetti Vuonna 2006 tuli voimaan sähkön toimitusvarmuutta turvaava laki Fingridin tehtävänä on järjestelmän

Lisätiedot

Siirtojen hallinta 2015

Siirtojen hallinta 2015 Raportti 1 (6) Siirtojen hallinta 2015 1 Yleistä siirto- ja markkinatilanteesta Siirtojen hallinta -raportti on yhteenveto Suomen kantaverkon ja rajajohtoyhteyksien tapahtumista ja toteumista vuodelta

Lisätiedot

Voimajärjestelmän tehotasapainon ylläpito. Vaelluskalafoorumi Kotkassa Erikoisasiantuntija Anders Lundberg Fingrid Oyj

Voimajärjestelmän tehotasapainon ylläpito. Vaelluskalafoorumi Kotkassa Erikoisasiantuntija Anders Lundberg Fingrid Oyj Voimajärjestelmän tehotasapainon ylläpito Vaelluskalafoorumi Kotkassa 4-5.10.2012 Erikoisasiantuntija Anders Lundberg Fingrid Oyj Sähköntuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino Fingrid huolehtii Suomen

Lisätiedot

Fingrid uuden edessä. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen. Kantaverkkopäivä

Fingrid uuden edessä. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen. Kantaverkkopäivä Fingrid uuden edessä Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen Kantaverkkopäivä 7.9.2011 Perimmäisten kysymysten äärellä Kuka saa omistaa ja ohjata kantaverkkoyhtiöitä? Kantaverkkotoiminnan eriytys Fingridillä uusi

Lisätiedot

Käyttörintaman kuulumiset vuoden varrelta. kehityspäällikkö Jyrki Uusitalo Käyttövarmuuspäivä 3.12.2012

Käyttörintaman kuulumiset vuoden varrelta. kehityspäällikkö Jyrki Uusitalo Käyttövarmuuspäivä 3.12.2012 Käyttörintaman kuulumiset vuoden varrelta kehityspäällikkö Jyrki Uusitalo Käyttövarmuuspäivä 3.12.2012 Uudenlainen siirtotilanne Runsaasti vesivoimaa tarjolla Pohjoismaista Venäjän tuonti vähentynyt merkittävästi

Lisätiedot

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-syyskuu 2011 20.10.2011 Päätapahtumia kolmannella vuosineljänneksellä Tulos viime vuoden tasolla Vesi- ja ydinvoimatuotannon volyymit kasvoivat Venäjän investointiohjelma

Lisätiedot

Katse tulevaisuuteen. Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj. 19.8.2008 Jukka Ruusunen

Katse tulevaisuuteen. Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj. 19.8.2008 Jukka Ruusunen 1 Katse tulevaisuuteen Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj Tasepalveluseminaari 19.8.2008 2 Euroopan sähkömarkkinoiden kehittäminen on osa EU:n energiapoliittisia tavoitteita Energy has climbed

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus FINGRID OYJ 1(5) Osavuosikatsaus 1.1.-30.9.1998 Kuluva vuosi on yhtiön ensimmäinen täysi toimintavuosi. Yhtiö hankki Suomen Voimatase Oy:n koko osakekannan 1.9.1998, minkä seurauksena yhtiöistä muodostui

Lisätiedot

Säätösähkömarkkinat uusien haasteiden edessä

Säätösähkömarkkinat uusien haasteiden edessä 1 Säätösähkömarkkinat uusien haasteiden edessä Johtaja Reima Päivinen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä 21.4.2009 2 Mitä on säätösähkö? Vuorokauden sisäiset kulutuksen muutokset Vastuu: Markkinatoimijat

Lisätiedot

Kohti eurooppalaista verkkoa

Kohti eurooppalaista verkkoa 1 Kohti eurooppalaista verkkoa Pertti Kuronen Verkkopalvelu 2 Tulevaisuus: eurooppalaiset järjestelmävastaavat ovat yhdistämässä voimiaan ENTSO-E Markkina Käyttö Käyttö Järjestelmän kehittäminen Eurooppalainen

Lisätiedot

Kantaverkkotariffi Strategiset valinnat Verkkotoimikunta

Kantaverkkotariffi Strategiset valinnat Verkkotoimikunta Kantaverkkotariffi 2016 Strategiset valinnat Verkkotoimikunta 31.3.2014 2 Kantaverkkotariffi 2016 - aikataulutus Hankkeen käynnistys Energiavirasto Keskustelu tariffirakenteesta sekä loistehon ja loistehoreservin

Lisätiedot

Käyttörintamalta paljon uutta

Käyttörintamalta paljon uutta Käyttörintamalta paljon uutta Johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä 24.11.2011 24.11.2011 Käyttövarmuuspäivä 24.11.2011 Kylmän talven kulutushuippu 18.2.2011 Kulutushuippu 18.2.2011 klo 9 10 Suomen

Lisätiedot

Katsaus käyttövarmuuden hallintaan. Neuvottelukunta 16.5.2013 Reima Päivinen Fingrid Oyj

Katsaus käyttövarmuuden hallintaan. Neuvottelukunta 16.5.2013 Reima Päivinen Fingrid Oyj Katsaus käyttövarmuuden hallintaan Neuvottelukunta Reima Päivinen Fingrid Oyj Esityksen sisältö 1. Siirtotilanne, häiriöt ja siirtokeskeytykset 2. Siirtokeskeytysprosessin kehittäminen 3. Järjestelmäreservit

Lisätiedot

Talvikauden tehotilanne. Hiilitieto ry:n seminaari Helsinki Reima Päivinen Fingrid Oyj

Talvikauden tehotilanne. Hiilitieto ry:n seminaari Helsinki Reima Päivinen Fingrid Oyj Talvikauden tehotilanne Hiilitieto ry:n seminaari 16.3.2016 Helsinki Reima Päivinen Fingrid Oyj Pohjoismaissa pörssisähkö halvimmillaan sitten vuoden 2000 Sähkön kulutus Suomessa vuonna 2015 oli 82,5 TWh

Lisätiedot

Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta. Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3.

Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta. Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3. Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3.2009 2 Kantaverkkoyhtiölle tulevia haasteita tuulivoimalaitoksen liityntä tehotasapainon

Lisätiedot

YIT:n maantieteellinen laajentuminen

YIT:n maantieteellinen laajentuminen 1 YIT:n maantieteellinen laajentuminen Hannu Leinonen Toimitusjohtaja Tilaisuus, analyytikoille, sijoittajille ja medialle 30.5.2008 2 Sisältö Maantieteellisen laajentumisen strategian toteuttaminen YIT:n

Lisätiedot

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 14.8.2003, klo 9.15 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2003 Beltton konserni kasvatti sekä liikevaihtoaan että liikevoittoaan. Konsernin liikevaihto kasvoi

Lisätiedot

Tammi-maaliskuun 2016 osavuosikatsaus. Fortum Oyj

Tammi-maaliskuun 2016 osavuosikatsaus. Fortum Oyj Tammi-maaliskuun 2016 osavuosikatsaus Fortum Oyj 28.4.2016 Tammi-maaliskuu 2016: Tyydyttävä tulos matalista sähkönhinnoista huolimatta Avainluvut (milj. euroa), jatkuvat toiminnot I/2016 I/2015 2015 Edelliset

Lisätiedot

EU:n energiapolitiikka työllistää operaatiotutkijoita. Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj

EU:n energiapolitiikka työllistää operaatiotutkijoita. Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj EU:n energiapolitiikka työllistää operaatiotutkijoita Jukka Ruusunen Toimitusjohtaja, Fingrid Oyj FORS-seminaari 2011 - Operaatiotutkimuksella kohti energiatehokkuutta, Aalto-yliopisto, 16.12.2011 EU:n

Lisätiedot

Osakkaat toimialoittain. Pohjolan Voima Oy. Powest Oy

Osakkaat toimialoittain. Pohjolan Voima Oy. Powest Oy POWEST VUOSIKATSAUS 2010 VUOSIKATSAUS 2010 PoWEST 2 Powest omistaa sellaisia yhtiöitä, joiden liiketoiminnat palvelevat sen osakkaiden energianhankintaa. Lisäksi Powest tarjoaa Pohjolan Voima -konsernin

Lisätiedot

Huippuvoiman säännöstö ja määräytymisperusteet. Markkinatoimikunta Jarno Sederlund

Huippuvoiman säännöstö ja määräytymisperusteet. Markkinatoimikunta Jarno Sederlund 1 Huippuvoiman säännöstö ja määräytymisperusteet Markkinatoimikunta 22.10.2008 Jarno Sederlund 2 Sisältö 1. Taustaa nykyisten periaatteiden voimassaolo käyttökokemukset Nordelin yhteiset periaatteet 2.

Lisätiedot

Ajankohtaista. Käyttötoimikunta Reima Päivinen

Ajankohtaista. Käyttötoimikunta Reima Päivinen Ajankohtaista Käyttötoimikunta 20.3.2013 Reima Päivinen Vuosi 2013 alkanut vauhdikkaasti Uusi toimitila Kantaverkkokeskus toiminnassa koko laajuudessaan Asiakastoiminnan kehittäminen aloitettu Satoja tuulivoimahankkeita

Lisätiedot

Eurooppalainen markkinaintegraatio ja tulevaisuus. Ritva Hirvonen Fingrid Oyj

Eurooppalainen markkinaintegraatio ja tulevaisuus. Ritva Hirvonen Fingrid Oyj Eurooppalainen markkinaintegraatio ja tulevaisuus Fingrid Oyj From conclusions of European Council 04.02.2011: The EU needs a fully functioning, interconnected and integrated internal energy market. Legislation

Lisätiedot

Toimeenpano rekisterinpitäjän näkökulmasta asiaa käytännön toteutuksesta. Kaija Niskala

Toimeenpano rekisterinpitäjän näkökulmasta asiaa käytännön toteutuksesta. Kaija Niskala Toimeenpano rekisterinpitäjän näkökulmasta asiaa käytännön toteutuksesta Kaija Niskala 12.6.2013 2 Fingridin strategia Visio Kantaverkkotoiminnan esikuva Missio Toimimme asiakkaiden ja yhteiskunnan hyväksi:

Lisätiedot

Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys

Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys Tehoreservijärjestelmän kehittäminen 2017 alkavalle kaudelle Energiaviraston keskustelutilaisuus 20.4.2016 Antti Paananen Tehoreservijärjestelmän

Lisätiedot

V U O S I K A T S A U S

V U O S I K A T S A U S VUOSIKATSAUS 2002 POWEST OY VUOSIKATSAUS 2002 POWEST OY omistaa sellaisia palvelu- ja teknologiayhtiöitä, jotka ovat voimantuotannon kannalta strategisesti tärkeitä. Pohjolan Voima Oy haluaa Powestin omistajana

Lisätiedot

Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua

Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua Ylitarkastaja Tatu Pahkala Energiaviraston keskustelutilaisuus kesällä 2017 alkavasta tehoreservikaudesta 20.4.2016 Agenda Hallitusohjelma

Lisätiedot

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote klo 9.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote klo 9.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote 7.11.2002 klo 9.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2002 - Elektroniikka-alan taantuma jatkunut Suomessa - Liikevaihto 17,7 milj. euroa 1-9/02

Lisätiedot

KÄYTTÖTOIMIKUNNAN KOKOUS 2/2015

KÄYTTÖTOIMIKUNNAN KOKOUS 2/2015 Muistio 1 (5) KÄYTTÖTOIMIKUNNAN KOKOUS 2/2015 Aika Keskiviikko 24.6.2015 klo 9.30-11.30 Paikka Kokoustila Havis, Eteläranta 16, Helsinki Läsnä Hannu Halminen Boliden Harjavalta Oy Mikael Heikkilä Fortum

Lisätiedot

Ympäristövaikutusten arviointi YVA

Ympäristövaikutusten arviointi YVA Ympäristövaikutusten arviointi YVA 2 Ympäristövaikutusten arviointia koskeva lainsäädäntö Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (468/1994) Valtioneuvoston asetus ympäristövaikutusten arviointimenettelystä

Lisätiedot

Helen tänään Jarmo Karjalainen. Helsingin Energia

Helen tänään Jarmo Karjalainen. Helsingin Energia 17.2.2010 Helen tänään Jarmo Karjalainen 1 EU:n tavoite sähkömarkkinoiden kehittymisestä Harmonisoitujen alueellisten markkinoiden kautta...... yhtenäiseen eurooppalaiseen markkina-alueeseen Pohjola Brittein

Lisätiedot

Osakkaat toimialoittain. Pohjolan Voima Oy. Powest Oy

Osakkaat toimialoittain. Pohjolan Voima Oy. Powest Oy POWEST VUOSIKATSAUS 2011 VUOSIKATSAUS 2010 PoWEST 2 Powest omistaa sellaisia yhtiöitä, joiden liiketoiminnat palvelevat sen osakkaiden energianhankintaa. Lisäksi Powest tarjoaa Pohjolan Voima -konsernin

Lisätiedot

YIT-konserni Osavuosikatsaus 1-6/2008

YIT-konserni Osavuosikatsaus 1-6/2008 YIT-konserni Osavuosikatsaus 1-6/2008 Hannu Leinonen Konsernijohtaja Analyytikko- ja sijoittajatilaisuus 25.7.2008 1 Sisältö Osavuosikatsaus 1-6/2008 Strategisia askeleita kaudella Näkymät vuodelle 2008

Lisätiedot

Verkkosuunnittelusta toteutukseen katsaus Itämeren alueen siirtoyhteyksiin. Jussi Jyrinsalo, johtaja Sähkömarkkinapäivä

Verkkosuunnittelusta toteutukseen katsaus Itämeren alueen siirtoyhteyksiin. Jussi Jyrinsalo, johtaja Sähkömarkkinapäivä Verkkosuunnittelusta toteutukseen katsaus Itämeren alueen siirtoyhteyksiin Jussi Jyrinsalo, johtaja Sähkömarkkinapäivä 12.4.2012 2 Esitys Itämeren alueen haasteet verkkosuunnittelulle Itämeren alueen markkinalähtöinen

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Vuosikatsaus [tilintarkastamaton]

Vuosikatsaus [tilintarkastamaton] Vuosikatsaus 1.1. 31..20 [tilintarkastamaton] Vahvaa etenemistä laajalla rintamalla Neljännen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 24.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 5.8m (EUR 4.7m /20)

Lisätiedot

YHTIÖITÄ, JOIDEN LIIKETOIMINNAT PALVELEVAT SEN OSAKKAIDEN VOIMANTUOTANTOA JA ENERGIAN HANKINTAA. LISÄKSI POWEST TARJOAA PALKKAHALLINNON PALVELUJA.

YHTIÖITÄ, JOIDEN LIIKETOIMINNAT PALVELEVAT SEN OSAKKAIDEN VOIMANTUOTANTOA JA ENERGIAN HANKINTAA. LISÄKSI POWEST TARJOAA PALKKAHALLINNON PALVELUJA. POWEST OMISTAA SELLAISIA YHTIÖITÄ, JOIDEN LIIKETOIMINNAT PALVELEVAT SEN OSAKKAIDEN VOIMANTUOTANTOA JA ENERGIAN HANKINTAA. LISÄKSI POWEST TARJOAA POHJOLAN VOIMALLE TALOUS- JA PALKKAHALLINNON PALVELUJA.

Lisätiedot

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-kesäkuu

Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-kesäkuu Fortum Oyj Osavuosikatsaus Tammi-kesäkuu 2012 19.7.2012 Toimintaympäristö jatkui haasteellisena Pohjoismaat Sähkönkulutus Pohjoismaissa viime vuoden tasolla teollisen kulutuksen laskusta huolimatta Pohjoismaiset

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Tammi - syyskuu

Osavuosikatsaus Tammi - syyskuu Osavuosikatsaus Tammi - syyskuu 2007 18.10.2007 Hyvä tuloskehitys jatkui Hyvä tulos kolmannella neljänneksellä Territorial Generating Company 1:n osakeanti Fortum säilytti omistusosuutensa (25,4 %) Lenenergon

Lisätiedot

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus 27.10.2015 Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy Gaia Consulting Oy Kestävän liiketoiminnan konsulttitoimisto vuodesta 1993 Strateginen kumppani ja käytännön toteuttaja

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -

Lisätiedot

Osakkaat toimialoittain

Osakkaat toimialoittain POWEST VUOSIKATSAUS 2009 2 Powest omistaa sellaisia yhtiöitä, joiden liiketoiminnat palvelevat sen osakkaiden voimantuotantoa ja energian hankintaa. Lisäksi Powest tarjoaa talous- ja palkkahallinnon palveluja.

Lisätiedot

Tuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään

Tuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään 1 Tuulivoiman vaikutukset voimajärjestelmään case 2000 MW Jussi Matilainen Verkkopäivä 9.9.2008 2 Esityksen sisältö Tuulivoima maailmalla ja Suomessa Käsitteitä Tuulivoima ja voimajärjestelmän käyttövarmuus

Lisätiedot

Finanssipolitiikka EU:ssa. Finanssineuvos Marketta Henriksson

Finanssipolitiikka EU:ssa. Finanssineuvos Marketta Henriksson Finanssipolitiikka EU:ssa Finanssineuvos Marketta Henriksson Perussopimus asettaa rajat Julkisen talouden alijäämä suhteessa bruttokansantuotteeseen ei saa ylittää kolmea prosenttia Julkisen velan suhde

Lisätiedot

Ajankohtaista. Tasevastaavapäivä Hartwall Areena Reima Päivinen. Reima Päivinen

Ajankohtaista. Tasevastaavapäivä Hartwall Areena Reima Päivinen. Reima Päivinen 1 Ajankohtaista Tasevastaavapäivä Hartwall Areena 2 Fingridin strategia Visio Kantaverkkotoiminnan kansainvälinen esikuva Missio siirtää toimintavarmasti sähköä markkinoita edistää sähkö- Kehittää voimajärjestelmää

Lisätiedot

Käyttötoimikunta. Ajankohtaiset Reima Päivinen

Käyttötoimikunta. Ajankohtaiset Reima Päivinen Käyttötoimikunta Ajankohtaiset 17.3.2016 Reima Päivinen Fingrid on Suomen 10. paras työpaikka Fingrid on jälleen yksi Suomen parhaista työpaikoista, sijoitus nousi sijalta 25 sijalle 10 keskisuurten yritysten

Lisätiedot

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2014

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2014 1 SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-3/2014 Erkka Valkila Sisältö 2 1. SATO lyhyesti 2. Toimintaympäristö 3. Strategia 4. Osavuosikatsaus 1-3/2014 1 3 SATO lyhyesti SATO lyhyesti 4 2 5 Toimintaympäristö Toimintaympäristö

Lisätiedot

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016 Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 216 Energiaviraston tiedotustilaisuus 17.1.217 Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 1 Sähkön tukkumarkkinat Miten sähkön tukkumarkkinat

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

Tammi-maaliskuun 2016 osavuosikatsaus. Fortum Oyj

Tammi-maaliskuun 2016 osavuosikatsaus. Fortum Oyj Tammi-maaliskuun 2016 osavuosikatsaus Fortum Oyj 28.4.2016 Tammi-maaliskuun 2016 tulos Avainluvut (milj. euroa), jatkuvat toiminnot I/2016 I/2015 2015 Edelliset 12 kk Liikevaihto 989 1 040 3 459 3 408

Lisätiedot

Fingrid välittää. Itämeren alueen verkkosuunnittelusta. Maarit Uusitalo Kantaverkkopäivä

Fingrid välittää. Itämeren alueen verkkosuunnittelusta. Maarit Uusitalo Kantaverkkopäivä Fingrid välittää. Itämeren alueen verkkosuunnittelusta Maarit Uusitalo Kantaverkkopäivä 7.9.2011 Sisältö Itämeren alueryhmä ja sen tavoitteet Aikaansaantua Entson 10-vuotinen verkkosuunnitelma ja alueellinen

Lisätiedot

Pörssitiedote 1 (6) FINGRID OYJ www.fingrid.fi 24.10.2008 FINGRID KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2008. Toimintakatsaus. Voimajärjestelmän käyttö

Pörssitiedote 1 (6) FINGRID OYJ www.fingrid.fi 24.10.2008 FINGRID KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2008. Toimintakatsaus. Voimajärjestelmän käyttö FINGRID KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.9.2008 Pörssitiedote 1 (6) Toimintakatsaus Voimajärjestelmän käyttö Suomessa kulutettiin sähköä heinä-syyskuussa 19,4 terawattituntia (19,9 TWh vastaavana aikana

Lisätiedot

Tilinpäätös 2015 Katsaus konsernin toimintaan. Toimitusjohtajan sijainen ja COO Aki Laiho 10.2.2016

Tilinpäätös 2015 Katsaus konsernin toimintaan. Toimitusjohtajan sijainen ja COO Aki Laiho 10.2.2016 Tilinpäätös 2015 Katsaus konsernin toimintaan Toimitusjohtajan sijainen ja COO Aki Laiho Koko vuoden vertailukelpoinen liikevoitto parani, viimeinen neljännes jäi edellisvuodesta 2 HKScan-konserni 2015

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2010. ICT-liiketoiminnan organisaatio uudistettiin Medialiiketoiminnan positiivinen kehitys jatkuu TIEDOTE

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2010. ICT-liiketoiminnan organisaatio uudistettiin Medialiiketoiminnan positiivinen kehitys jatkuu TIEDOTE 1(5) Hallinto ja viestintä 222222222222222222 Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUU 2010 ICT-liiketoiminnan organisaatio uudistettiin Medialiiketoiminnan positiivinen kehitys jatkuu

Lisätiedot

FINGRID KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS

FINGRID KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS Pörssitiedote 1 (10) FINGRID KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2010 Toimintakatsaus Voimajärjestelmän käyttö Suomessa kulutettiin sähköä heinä - syyskuussa 18,5 terawattituntia (17,2 TWh vastaavana

Lisätiedot

FINGRID KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS

FINGRID KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS Pörssitiedote 1 (9) FINGRID KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.6.2010 Toimintakatsaus Voimajärjestelmän käyttö Suomessa kulutettiin sähköä huhti - kesäkuussa 19,5 terawattituntia (17,6 TWh vastaavana

Lisätiedot

Sisällys. Q3 2009 taloudellinen ja operatiivinen katsaus Katsaus liiketoimintoihin

Sisällys. Q3 2009 taloudellinen ja operatiivinen katsaus Katsaus liiketoimintoihin Sisällys Q3 2009 taloudellinen ja operatiivinen katsaus Katsaus liiketoimintoihin Henkilöasiakkaat Yritysasiakkaat Palveluiden ja 3G:n eteneminen Strategian toteutus Ylimääräinen voitonjako Näkymät loppuvuodelle

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen. Neuvottelukunnan kokous, Suomalainen klubi 16.12.2009

Ajankohtaiskatsaus. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen. Neuvottelukunnan kokous, Suomalainen klubi 16.12.2009 1 Asialistan kohta 4: Ajankohtaiskatsaus Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen Neuvottelukunnan kokous, Suomalainen klubi 2 Käyttövarmuuden hallinta Tuontiriippuvuus säilyy talvipakkasten huippukuormitustilanteessa

Lisätiedot

!!!Investors House Oyj!!!!Toimitusjohtaja Petri Roininen!

!!!Investors House Oyj!!!!Toimitusjohtaja Petri Roininen! Osavuosikatsaus 1-3/2016 Investors House Oyj Toimitusjohtaja Petri Roininen Toimintaympäristöstä Suomen talous ja asuntojen hinnat polkivat paikallaan Matala korkotaso poikkeuksellinen + rahan kohtuullinen

Lisätiedot

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00

BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00 Julkaistu: 2003-02-13 08:06:55 CET Wulff - neljännesvuosikatsaus BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 13.02.2003 klo 9.00 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE TILIKAUDELTA

Lisätiedot

INLOOK GROUP OY. Toimintakertomus tilikaudelta 1.10.2012-30.9.2013

INLOOK GROUP OY. Toimintakertomus tilikaudelta 1.10.2012-30.9.2013 1 INLOOK GROUP OY Toimintakertomus tilikaudelta 1.10.2012-30.9.2013 Toimintaympäristö Päättyneellä tilikaudella kotimaan rakentavat liiketoiminnot pystyivät ylläpitämään volyyminsa ja kannattavuutensa

Lisätiedot

Tilannekatsaus säätösähkömarkkinoita koskeviin kansainvälisiin selvityksiin

Tilannekatsaus säätösähkömarkkinoita koskeviin kansainvälisiin selvityksiin 1 Tilannekatsaus säätösähkömarkkinoita koskeviin kansainvälisiin selvityksiin Erkki Stam Markkinakehitys, Fingrid Oyj Tasepalveluseminaari 19.8.2008 2 Säätösähkömarkkinan rooli Järjestelmän taajuuden ja

Lisätiedot

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014 Kapasiteettikorvausmekanismit Markkinatoimikunta 20.5.2014 Rakenne Sähkömarkkinoiden nykytila Hinnnanmuodostus takkuaa Ratkaisuja Fingridin näkemys EU:n nykyiset markkinat EU:n markkinamalli pohjoismainen

Lisätiedot

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 01.01.2015-31.12.2015 FINEXTRA OY 2(11) SISÄLLYSLUETTELO Sivu Tuloslaskelma 3 Tase 4 Rahoituslaskelma 5 Tilinpäätöksen liitetiedot

Lisätiedot

katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA ous 2011 Yhtiökokous 2011 Y a Bolagsstämma 2011 B

katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA ous 2011 Yhtiökokous 2011 Y a Bolagsstämma 2011 B katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA 31.3.2011 ou11 Yhtiökokou11 Y ou11 Yhtiö JAPANIN LUONNONKATASTROFI Toipuminen maan historian suurimmasta maanjäristyksestä ja hyökyaallosta kestää kauan Fukushiman

Lisätiedot

Siirtokapasiteetin määrittäminen

Siirtokapasiteetin määrittäminen 1 (5) Siirtokapasiteetin määrittäminen 1 Suomen sähköjärjestelmän siirtokapasiteetit Fingrid antaa sähkömarkkinoiden käyttöön kaiken sen siirtokapasiteetin, joka on mahdollinen sähköjärjestelmän käyttövarmuuden

Lisätiedot

Keskipitkän aikavälin taloussuunnitelma Tämän hetkinen tilanne ja todennäköinen toteutuma

Keskipitkän aikavälin taloussuunnitelma Tämän hetkinen tilanne ja todennäköinen toteutuma 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 Keskipitkän aikavälin taloussuunnitelma 2013 2015 1. Yleistä Ylioppilaskunnan hallitus on valmistellut keskipitkän aikavälin taloussuunnitelman (KTS). KTS:n

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.3.2015 COM(2015) 117 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Jäsenvaltioiden myöntämät rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista ja velvollisuuksista

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Heikki Malinen 1 Strategia ja toimintatapa Viisi toiminnan ydinaluetta Investointien elinkaaren kattava konsepti Teknologian ja paikallisten olosuhteiden hyvä tuntemus Vahva markkina-asema

Lisätiedot

Itämeren alueen verkkosuunnitelma. Verkkotoimikunta 2.12.2015 Maarit Uusitalo

Itämeren alueen verkkosuunnitelma. Verkkotoimikunta 2.12.2015 Maarit Uusitalo Itämeren alueen verkkosuunnitelma Verkkotoimikunta 2.12.2015 Maarit Uusitalo Itämeren alueen verkkosuunnitelma on osa Euroopan laajuista kymmenvuotista verkkosuunnitelmaa (TYNDP) -Miksi tehdään -Miten

Lisätiedot

Componenta Oyj. Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

Componenta Oyj. Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 1 (5) Componenta Oyj Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä (Corporate Governance Statement) 2011 Tämä selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on käsitelty Componenta Oyj:n hallituksen kokouksessa

Lisätiedot

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-9/2014

SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-9/2014 1 SATO OYJ Osavuosikatsaus 1-9/2014 Erkka Valkila Sisältö 2 1. SATO lyhyesti 2. Toimintaympäristö 3. Strategia 4. Osavuosikatsaus 1-9/2014 1 3 SATO lyhyesti SATO 4 johtava asuntosijoitusyhtiö monipuoliset

Lisätiedot

Lehto Group Oyj:n liiketoimintakatsaus, tammi maaliskuu 2016 Liikevaihdon kasvu jatkui kaikilla palvelualueilla

Lehto Group Oyj:n liiketoimintakatsaus, tammi maaliskuu 2016 Liikevaihdon kasvu jatkui kaikilla palvelualueilla Lehto Group Oyj:n liiketoimintakatsaus, tammi maaliskuu 2016 Liikevaihdon kasvu jatkui kaikilla palvelualueilla Tämä ei ole IAS 34 -standardin mukainen osavuosikatsaus. Yhtiö noudattaa arvopaperimarkkinalain

Lisätiedot

Tilannekatsaus varavoimalaitoksiin, nopeaan häiriöreserviin sekä kysyntäjoustoon. Jonne Jäppinen

Tilannekatsaus varavoimalaitoksiin, nopeaan häiriöreserviin sekä kysyntäjoustoon. Jonne Jäppinen Tilannekatsaus varavoimalaitoksiin, nopeaan häiriöreserviin sekä kysyntäjoustoon Jonne Jäppinen Reservihankinta muutoksessa- FRR-M Tulvakautena niukkuutta vesivoiman reserveissä - toukokuussa 2014 koeluontoisesti

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS

HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS 17.2.2016 HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS :n (jäljempänä Yhtiö ) hallitus on hyväksynyt tämän työjärjestyksen osana konsernin hallinto- ja ohjausjärjestelmää. Työjärjestys ohjaa hallituksen työskentelyä ja täydentää

Lisätiedot

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS

AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 1(5) 29.8.2005 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä AINA GROUPIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2005 Aina Group- konsernin liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 30.181.495 euroa. Liikevaihto kasvoi 10,5 %

Lisätiedot

Kemijoki Oy esittäytyy

Kemijoki Oy esittäytyy Kemijoki Oy esittäytyy Ismo Heikkilä Fingridin verkkotoimikunta 25.2.2016 1 Suomen merkittävin vesi- ja säätövoiman tuottaja 20 voimalaitosta, kolmannes Suomen vesisähköstä Tuotanto 5 333 GWh (2015) Kokonaisteho

Lisätiedot

L ä n n e n Te h t a a t O s a v u o s i k a t s a u s 1. 1. - 3 0. 4. 2 0 0 0

L ä n n e n Te h t a a t O s a v u o s i k a t s a u s 1. 1. - 3 0. 4. 2 0 0 0 Lännen Tehtaat Osavuosikatsaus 1.1.-30.4.2000 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.4.2000 Liikevaihto Lännen Tehtaiden tammi-huhtikuun liikevaihto oli 491,7 miljoonaa markkaa (1999: 382,0 Mmk). Liikevaihto kasvoi 29

Lisätiedot

Powestin toiminta-ajatus

Powestin toiminta-ajatus POWEST VUOSIKATSAUS 2007 Powestin toiminta-ajatus Powest omistaa sellaisia yhtiöitä, joiden liiketoiminnat palvelevat sen osakkaiden voimantuotantoa ja energian hankintaa. Lisäksi Powest tarjoaa Pohjolan

Lisätiedot

Uudistuva kansainvälinen ohjelmistoyhtiö. Yhtiökokous Jari Jaakkola, toimitusjohtaja

Uudistuva kansainvälinen ohjelmistoyhtiö. Yhtiökokous Jari Jaakkola, toimitusjohtaja Uudistuva kansainvälinen ohjelmistoyhtiö Yhtiökokous 13.3.2014 Jari Jaakkola, toimitusjohtaja Liiketoiminnan kehitys vuonna 2013 Haastava taloudellinen toimintaympäristö läpi koko vuoden. Kilpailu kiristyi

Lisätiedot

Ajankohtaista kantaverkkoasiaa Kari Kuusela

Ajankohtaista kantaverkkoasiaa Kari Kuusela Ajankohtaista kantaverkkoasiaa 16.5.2013 Kari Kuusela Siirtokapasiteetin varmistaminen FennoSkan 1 kaapelivian korjaus ABB:ltä, valmistui huhtikuun puolessa välissä. Kustannukset vajaa 7 milj., josta Fingridin

Lisätiedot

Konsernin rahoitusasema ja vakavaraisuus ovat hyvällä tasolla.

Konsernin rahoitusasema ja vakavaraisuus ovat hyvällä tasolla. TIEDOTE 1 (5) 23.8.2004 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä HPO-YHTYMÄN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.6.2004 HPO-yhtymän liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 27.312.662 euroa. Liikevaihto kasvoi 6,1 % edellisen

Lisätiedot

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa Kauppa 2010 -päivä Päivittäistavarakaupan aamupäivä 30.9.2009 Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa Hanna Karikallio Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos

Lisätiedot