ASEMAKAAVAN SELOSTUS LEPPÄVEDENTIE JA RAHKOSENTIE

Transkriptio

1 ASEMAKAAVAN SELOSTUS ASEMAKAAVAN LAAJENNUS 70. KAUPUNGINOSAAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOS 69. KAUPUNGINOSAN LIIKENNE- JA VIRKISTYSALUEILLE, 70. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 240 TONTILLE 1 SEKÄ LIIKENNE-, KATU- JA VIRKISTYSALUEILLE SEKÄ 71. KAUPUNGINOSAN KATU- JA VIRKISTYSALUEILLE. LEPPÄVEDENTIE JA RAHKOSENTIE KAAVATUNNUS 70:020 SELOSTUKSEN PÄIVÄYS

2 70:020 / LEPPÄVEDENTIE JA RAHKOSENTIE / ASEMAKAAVASELOSTUS (2) PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaavan laajennus 70. kaupunginosaan ja asemakaavan muutos 69. kaupunginosan virkistys- ja liikennealueille, 70. kaupunginosan korttelin 240 tontille 1 sekä virkistys-, liikenne- ja katualueille sekä 71. kaupunginosan virkistys- ja katualueille. Kaavan nimi LEPPÄVEDENTIE JA RAHKOSENTIE Kaavan tunnus 70:020 Kaavan päiväys Kaavan laatija Jussi Sievänen, kaavasuunnittelija Jyväskylän kaupunki Asemakaavoitus Postiosoite: PL 233, Jyväskylä Käyntiosoite: Hannikaisenkatu 17 Puh etunimi.sukunimi@jkl.fi Kaavan Sanomalehti Keskisuomalainen vireilletulo Hyväksymis- Ltk päivämäärät Kh Kv Kaava-alueen sijainti Kaava-alue sijaitsee Vaajakoskella Janakan alueen ympäristössä, Leppävedentiellä ja Rahkosentiellä. Suunnittelualueena on Rahkosentie sekä Leppävedentie Janakantien risteyksestä Laukaan rajalle. Kaavan nimi ja tarkoitus Asemakaavan muutoksesta käytetään työnimeä Leppävedentie ja Rahkosentie. Keski-Suomen ELY-keskus on laatinut tiesuunnitelman Leppävedentien parantamiseksi. Tiesuunnitelmassa on esitetty muutoksia maantien liikennealueeseen sekä tie- ja katualueisiin Janakan ympäristössä. Asemakaava muutetaan vastaamaan tiesuunnitelman mukaisia liikennejärjestelyitä, jotta tiesuunnitelma voidaan hyväksyä. Kaavamuutoksessa ja laajennuksessa liikennealueita levennetään virkistysalueille Leppävedentiellä mm. Janakantien ja Kivilammentien risteyksissä. Suurimmat kaavalliset ja toiminnalliset muutokset kohdistuvat Rahkosentielle, jonka liittymä Leppävedentielle katkaistaan. Uusi yhteys osoitetaan virkistysalueen läpi Kivilammenkujan kautta. Muutos edellyttää nykyisen kevyenliikenteen väylän muuttamista ajoneuvoliikenteelle sopivaksi.

3 70:020 / LEPPÄVEDENTIE JA RAHKOSENTIE / ASEMAKAAVASELOSTUS (3) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ ASEMAKAAVA KAAVAPROSESSIN VAIHEET ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN LÄHTÖKOHDAT SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus SUUNNITTELUTILANNE Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE JA KÄYNNISTÄMINEN OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT ASEMAKAAVASTA SAATU PALAUTE JA KAAVAAN TEHDYT MUUTOKSET Luonnosvaiheen lausunnot ja mielipiteet Asemakaavaluonnokseen nähtävilläolon jälkeen tehdyt muutokset Ehdotusvaiheen lausunnot ja muistutukset Asemakaavaehdotukseen nähtävilläolon jälkeen tehdyt muutokset ASEMAKAAVAN KUVAUS KAAVAN RAKENNE YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN ALUEVARAUKSET KAAVARATKAISUN PERUSTELUT KAAVAN VAIKUTUKSET Vaikutusten arvioinnin suorittamistapa Epävarmuustekijät Vaikutusten arviointi YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET NIMISTÖ ASEMAKAAVAN TOTEUTUS TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS TOTEUTUKSEN SEURANTA...17

4 70:020 / LEPPÄVEDENTIE JA RAHKOSENTIE / ASEMAKAAVASELOSTUS (4) LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA 1) osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2) ote ajantasa-asemakaavasta 3) seurantalomake 4) asemakaavan laajennus- ja muutosehdotus, pienennös 5) kooste luonnosvaiheen palautteesta ja vastineet 6) kooste ehdotusvaiheen palautteesta ja vastineet Kaavaa koskevat selvitykset ja suunnitelmat on lueteltu ja koostettu selostuksen kappaleeseen 2.2 Suunnittelutilanne. Suunnitelmat ja selvitykset ovat saatavilla asemakaavoituksesta.

5 70:020 / LEPPÄVEDENTIE JA RAHKOSENTIE / ASEMAKAAVASELOSTUS (5) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 ASEMAKAAVA Keski-Suomen ELY-keskus on laatinut tiesuunnitelman Leppävedentien parantamiseksi. Tiesuunnitelmassa on esitetty muutoksia maantien kaavalliseen liikennealueeseen sekä tie- ja katualueisiin Janakan ympäristössä. Asemakaava muutetaan vastaamaan tiesuunnitelman mukaisia liikennejärjestelyitä, jotta tiesuunnitelma voidaan hyväksyä. Kaavamuutoksessa ja laajennuksessa liikennealueita levennetään virkistysalueille Leppävedentiellä mm. Janakantien ja Kivilammentien risteyksissä. Suurimmat kaavalliset ja toiminnalliset muutokset kohdistuvat Rahkosentielle, jonka liittymä Leppävedentielle katkaistaan. Uusi yhteys osoitetaan virkistysalueen läpi Kivilammenkujan kautta. Muutos edellyttää nykyisen kevyenliikenteen väylän muuttamista ajoneuvoliikenteelle sopivaksi. 1.2 KAAVAPROSESSIN VAIHEET Kaavoituksen vireilletulosta tiedotettiin Sanomalehti Keskisuomalaisessa Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) lähetettiin osallisille ja viranomaisille Asemakaavaluonnos pidetään MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä välisen ajan. Asemakaavaehdotus oli kaupunkirakennelautakunnan käsittelyssä Asemakaavaehdotus oli MRL 65 :n mukaisesti nähtävillä Asemakaavaehdotus kaupunkirakennelautakunnan hyväksymiskäsittelyssä Asemakaavaehdotus on kaupunginhallituksen hyväksymiskäsittelyssä Asemakaavaehdotus on kaupunginvaltuuston hyväksymiskäsittelyssä ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN Asemakaavan toteuttaminen on mahdollista asemakaavan laajennuksen ja muutoksen tultua voimaan. 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA Alueen yleiskuvaus Leppävedentie on päällystetty kaksikaistainen yleinen seututie, joka ulottuu Vaajakoskelta Laukaaseen. Rahkosentie on päällystetty ja kapeahko asuntokatu erotetulla kevyenliikenteen väylällä. Rahkosentien varressa sijaitsee 17 pientalotonttia. Kaavamuutosalueen lähiympäristö on maastonmuodoiltaan mäkistä ja metsäistä pientalovaltaista asuinaluetta laajoine virkistysalueineen.

6 70:020 / LEPPÄVEDENTIE JA RAHKOSENTIE / ASEMAKAAVASELOSTUS (6) Luonnonympäristö Luonnonolot Suunnittelualue koostuu pääasiassa rakennetusta maantie- ja katuympäristöstä sekä niiden puustoisista reuna-alueista. Luontoselvityksissä suunnittelualueella on havaittu liito-oravia sekä luonnontilaisia lähteitä Rakennettu ympäristö Liikenne Ajoneuvoliikenne: Leppävedentie on luonteeltaan Vaajakosken ja Laukaan välinen tärkeä seututie. Nykyisin tien liikennemäärä on n ajoneuvoa vuorokaudessa, josta raskaan liikenteen osuus on n. 4 %. Liikennemäärien on arvioitu kasvavan vuoteen 2040 mennessä n ajoneuvoon vuorokaudessa, josta raskaan liikenteen osuus on 5 %. Kevyt liikenne: Suunnittelualueella Leppävedentien varrella on kevyen liikenteenyhteydet Kaunisharjuntien risteyksestä Vaajakosken keskustan suuntaan. Joukkoliikenne: Suunnittelualueella Leppävedentien varressa sijaitsee useita linja-autopysäkkejä. Alueelta kulkee useita linja-autovuoroja Vaajakosken ja Jyväskylän keskustan suuntaan, sekä Laukaan suuntaan. Tekninen huolto ja kunnallistekniikka Suunnittelualueella Janakantien risteyksessä sijaitsee Janakan pumppaamo, joka on toteutettu maanalaisena säiliöpumppaamona. Tie- ja katualueella sijaitsee yhdyskuntateknisiä johtoja ja kaapeleita. Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Suunnittelualueella sijaitsee tiesuunnitelmaa varten laaditun luontoselvityksen mukaan liito-oravan elinympäristöä sekä luonnontilaisia lähteitä. Leppävedentieltä kantautuu liikennemelua lähiympäristöön Maanomistus Kaava-alueena olevat väylät ja yleiset alueet sekä kunnallisteknisten rakennusten tontti ovat kaupungin ja valtion (Keski-Suomen ELY-keskus) omistuksessa. 2.2 SUUNNITTELUTILANNE Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet (VAT) Valtioneuvosto päätti valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan Valtioneuvosto päätti valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan

7 70:020 / LEPPÄVEDENTIE JA RAHKOSENTIE / ASEMAKAAVASELOSTUS (7) Maakuntakaava Maakuntavaltuusto on hyväksynyt Keski-Suomen maakuntakaavan. Maakuntakaavassa Leppävedentie on osoitettu kaavan mukaisesti seututieksi (st). Yleiskaavat Jyväskylän yleiskaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa oikeusvaikutteisena (kaava on tullut voimaan ). Yleiskaavassa (1/7 yhdyskuntarakenteen ohjaus) Leppävedentie on osoitettu olemassa olevaksi seututieksi (musta viiva). Liikenteen välityskyvyn kannalta keskeinen tieyhteys tai pääkatu, jolta suorat liittymät pyritään mahdollisuuksien mukaan poistamaan. Risteävä liikenne pyritään keskittämään maaseudulla alempiasteisiin teihin ja yksityisteihin sekä asemakaava alueilla alempiasteiseen katuverkkoon. Yleiskaavan strategiset viheryhteydet tulee turvata jatkosuunnittelussa sopivin teknisin ratkaisuin. Maisema ja virkistys (kartta 3/7) Leppävedentien yli on osoitettu ohjeellinen päävirkistysreitti (musta palloviiva). Täydennysrakentaminen ja kestävä liikkuminen (kartta 6/7) Leppävedentie on osoitettu pyöräilyn aluereitiksi (sininen viiva) ja lähiympäristö toissijaisen rakentamisen kohdentamisvyöhykkeeksi (keltainen väri). Otteita yleiskaavakartoista 1, 3 ja 6 suunnittelualueelta. Voimassa olevat asemakaavat Kaavamuutosalueen asemakaavat ovat vuosilta 1989 ja Kaavoissa suunnittelualue on liikenne-, katu- ja virkistysaluetta (LYS, VP). Ote ajantasa-asemakaavasta on tämän selostuksen liitteenä. Rakennusjärjestys Jyväskylän kaupungin kaupunginvaltuusto hyväksyi uuden rakennusjärjestyksen (97 ). Rakennusjärjestys tuli voimaan

8 70:020 / LEPPÄVEDENTIE JA RAHKOSENTIE / ASEMAKAAVASELOSTUS (8) Tonttijako- ja rekisteri Asemakaavan laajennus ja muutos koskee asemakaavan mukaista 70. kaupunginosan korttelin 240 tonttia 1 (YT-1 Janakantien risteys). Pohjakartta Pohjakartta (kaavanpohjakartta) on Jyväskylän kaupungin tonttituotannon laatima ja se täyttää kaavoitusmittausasetuksen vaatimukset. Kaava-alueen pohjakartta on tarkastettu vuonna Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat Suunnittelualueen lähiympäristön asemakaavat ovat pääosin luvulta ja toteutuneet. Alueelle lähtökohtavaiheessa laaditut selvitykset, suunnitelmat ja päätökset Tiesuunnitelma Maantien 638 parantaminen välillä Vaajakoski-Vihtiälä: Keski-Suomen ELY-keskus on laatinut tiesuunnitelman (Ramboll), jossa esitetään toimenpiteitä maantien 638 parantamiseksi sekä kevyen liikenteen väylän rakentamiseksi Janakantien ja maantien 637 välillä. Suunnitelmassa esitetään uusi tielinjaus Vaajakoski-Tikkamannila maantieltä 638 Hallaperäntielle saakka. Muilta osin tielinjaus säilyy nykyisellä paikallaan lukuun ottamatta vähäisiä muutoksia, joita kevyen liikenteen väylän rakentaminen edellyttää. Suunnitelmaan sisältyy myös kevyen liikenteen alikulkukäytäviä ja meluntorjuntarakenteita maantielle 638. Tiesuunnitelmassa esitetään myös yksityisteiden liittymien järjestelyjä sekä liittymien siirtäminen näkemäolosuhteiden kannalta turvallisiin kohtiin. Myös linja-autopysäkkien sijoitukseen esitetään muutoksia. Koko suunnitelmaosuudelle esitetään rakennettavaksi tievalaistus. Tiesuunnitelman koko suunnittelujakson pituus on noin 7,1 km, josta kaavan suunnittelualueena on noin 1,5 km pituinen osuus. Tiesuunnitelma on ollut nähtävillä alkuvuodesta Tiesuunnitelma voidaan hyväksyä, kun alueen asemakaavaa on muutettu vastaamaan tiesuunnitelman aluetarpeita. Ote nähtävilläolleesta tiesuunnitelmasta suunnittelualueella. Punaisella merkityissä kohdissa tarvitaan muutoksia asemakaavan aluevarauksiin.

9 70:020 / LEPPÄVEDENTIE JA RAHKOSENTIE / ASEMAKAAVASELOSTUS (9) Ote muutetusta tiesuunnitelmasta Janakan kohdalla. Ote muutetusta kaava-alueen pohjoisosassa. Luontoselvitykset: Tiesuunnitelman lähtötiedoksi on laadittu luontoselvitys vuonna 2015 (MT 638 Vaajakoski-Vihtiälä, luontoselvitys, Ramboll 2015). Lisäksi tiesuunnitelmaan on laadittu tarkentava luontoselvitys 2016 (Agriborealis). Tarkentavan selvitysten perusteella asemakaavan suunnittelualueella tehtiin havaintoja liitooravista Kaunisharjussa maantien varressa. Lisäksi samalla alueella maantien välittömässä läheisyydessä tiealueella sijaitsee kaksi rakenteeltaan ja kasvillisuudeltaan luonnontilaista lähdettä. Tiesuunnitelman mukaisen väylän alle on jäämässä selvitysten perusteella yksi pesäpuu liitooravan elinympäristön kolmesta pesäpuusta sekä kaksi luonnontilaista lähdettä. Mikäli tiesuunnitelmaa muuttamalla ei pystytä turvaamaan liito-oravan uhattuja lisääntymis- ja levähdyspaikkoja, tulee hanketta varten hakea luonnonsuojelulain 49 :n mukaista poikkeamislupaa. Lähteiden luonnontilan muuttaminen vaatii aluehallintoviraston luvan. Keski-Suomen ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri vastuualue on luontoarvojen vuoksi hakenut liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikan hävittämistä ja heikentämistä koskevaa poikkeuslupaa Keski-Suomen ELY-keskukselta, koska tiehankkeeseen ei ole löydetty muuta tyydyttävää ja toteutuskelpoista ratkaisua, jolla ristiriita luontoarvojen ja väylälinjauksen välillä voitaisiin välttää. Suunniteltu kevyen liikenteen väylä on katsottu yleisen edun kannalta tärkeäksi. Tiehankkeen toteuttamisesta huolimatta liito-oravalle jää alueella vähintään kaksi pesäpuuta ja liito-oravan esiintymiselle on katsottu olevan edellytykset hankkeen toteutumisesta huolimatta. Lisäksi haitallisia vaikutuksia on sitouduttu vähentämään mm. huomioimalla elinympäristö hankkeen rakennusvaiheessa sekä asentamalla alueelle liito-oraville soveltuvia pönttöjä suojapaikkojen riittävän määrän takaamiseksi. Hankkeelle on myönnetty poikkeuslupa luonnonsuojelulain 49 1 mom. mukaisesta liito-oravan hävittämis- ja heikentämiskiellosta

10 70:020 / LEPPÄVEDENTIE JA RAHKOSENTIE / ASEMAKAAVASELOSTUS (10) Lisäksi lähteiden muuttamisen osalta on haettu poikkeuslupaa aluehallintovirastolta vesilain 2. luvun 11 mukaisesta lähteiden luonnontilan vaarantamiskiellosta. Hakijan arvion mukaan tiehanke ei huomattavasti vaaranna kyseisen vesiluontotyypin suojelutavoitteita. Meluselvitys (Maantien 638 parantaminen välillä Vaajakoski-Vihtiälä,tiesuunnitelma, Ramboll 2015 ja erillisselvitys 2016) Tiesuunnitelman lähtötiedoksi on laadittu meluselvitys vuonna 2015, jossa on tutkittu hankkeen meluvaikutuksia sekä tarvittavia meluntorjuntatoimenpiteitä. Meluselvityksessä on mallinnettu liikennemelun leviämistä mm. uuden tielinjauksen ja vuoden 2040 ennustetuilla liikennemäärillä. Maantien parantamisessa meluntorjunnan mitoituksen periaatteena on ollut uusien asuinalueiden yöajan 45 db ohjearvo. Tulosten perusteella on tehty esitykset meluntorjuntatoimenpiteiksi tieosuudella. Suunnittelualueelle on selvityksessä esitetty melusuojausta pohjoisosassa väylän itäpuolelle sekä Rahkosentien nykyisen liittymän ympäristöön molemmin puolin. Tiesuunnitelmassa on esitetty meluesteet (vihreät viivat) Rahkosentien ympäristössä Janakanlahden puolelle ja Rahkosentie 1 kiinteistön kohdalle. Tiesuunnitelmassa on esitetty melueste (vihreä viiva) kaava-alueen pohjoisosaan itäpuolelle. Meluselvityksen lisäksi on tehty erillistarkastelu vuonna 2016, koskien Rahkosentien risteyksen ympäristöä meluntorjuntatoimenpiteiden tarpeiden selvittämiseksi kahden tien lähellä olevan kiinteistön osalta. Maantien parantamisessa meluntorjunnan mitoituksen periaatteena on ollut uusien asuinalueiden yöajan 45 db ohjearvo. Meluselvityksen perusteella 45 db ohjearvon alittavia alueita ei Rahkosentie 1 tontilta ilman melusuojausta löydy. Vanhoja asuinalueita koskeva yöajan 50 db sekä päiväajan 55 db ohjearvot alittuvat kuitenkin osalla tonttia. Asuinrakennuksen tien puoleiseen julkisivuun kohdistuu päiväaikaan n. 65 db:n ja yöaikaan n. 55 db:n keskiäänitasoja. Muutetussa tiesuunnitelmassa Rahkosentie 1 kohdalle on esitetty melusuojausta lieventämään kiinteistölle kohdistuvia liikennemeluhaittoja. Melueste on esitetty toteutettavaksi tonttiaitatyyppisenä (korkeus n. 2 metriä).

11 70:020 / LEPPÄVEDENTIE JA RAHKOSENTIE / ASEMAKAAVASELOSTUS (11) Ote meluselvityksen erillistarkastelusta: Päiväajan keskiäänitasot uudella tieverkolla vuoden 2040 ennustetilanteessa. Ote meluselvityksen erillistarkastelusta: Yöajan keskiäänitasot uudella tieverkolla vuoden 2040 ennustetilanteessa. Erillisselvityksessä (vas.) tutkittiin tien laitaan melusuojausta (vaalean sininen viiva) Rahkosentien risteyksessä. Meluseinä olisi tien laidassa ollut korkeudeltaan n. 4,7 metriä ja pituudeltaan n. 109 metriä. Muutetussa tiesuunnitelmassa (oik.) melueste (vihreä viiva) on esitetty toteutettavaksi tonttiaitatyyppisenä (korkeus n. 2 metriä) Rahkosentie 1 kiinteistön kohdalla.

12 70:020 / LEPPÄVEDENTIE JA RAHKOSENTIE / ASEMAKAAVASELOSTUS (12) 3 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE JA KÄYNNISTÄMINEN Keski-Suomen ELY-keskus on laatinut tiesuunnitelman Leppävedentien parantamiseksi. Tiesuunnitelmassa on esitetty muutoksia maantien liikennealueeseen sekä tie- ja katualueisiin Janakan ympäristössä, minkä vuoksi on tullut tarve muuttaa asemakaava vastaamaan tiesuunnitelman mukaisia järjestelyitä, jotta tiesuunnitelma voidaan hyväksyä. 3.2 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62 ). Tässä asemakaavan muutoksessa osallisia ovat: Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat, yrittäjät, asukkaat ja muut toimijat Viranomaiset: Keski-Suomen ELY-keskus Jyväskylän Energia Oy / Kaukolämpö Jyväskylän Energia Oy / Vesi Elenia Oy Maankäyttö Rakentaminen ja ympäristö Liikenne ja viheralueet Vireilletulo Asemakaavan vireilletulosta on ilmoitettu ilmestyneessä Sanomalehti Keskisuomalaisessa sekä kaavoituksen internetsivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä kaavoituksen internetsivuilla Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia sekä lausua kaavasta mielipiteensä. Viranomaisilta ja tarvittavin osin myös muilta tahoilta pyydetään erilliset lausunnot kaavan ehdotusvaiheessa. Kaavaluonnoksen valmistelu Kaavoittaja suunnittelee asemakaavaluonnoksen. Tätä varten hän kerää tarvittavat tiedot sekä neuvottelee tarvittaessa osallisten, viranomaisten ja asiantuntijoiden kanssa. Kaavoittaja laatii osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS). Osallistuminen: Kaavan vireilletulosta on tiedotettu Sanomalehti Keskisuomalaisessa sekä kaavoituksen internetsivuilla. Kaavoittajaan voi ottaa yhteyttä kirjallisesti tai suullisesti.

13 70:020 / LEPPÄVEDENTIE JA RAHKOSENTIE / ASEMAKAAVASELOSTUS (13) Luonnosvaihe Asemakaavan muutosluonnos pidetään nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti välisen ajan, jotta osallisilla on mahdollisuus lausua mielipiteensä luonnoksesta. Asemakaavaan luonnosvaiheen jälkeen tehdyt muutokset kerrotaan kappaleessa 3.5. Asemakaavaluonnoksesta ehdotukseksi. Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan Keskisuomalaisessa sekä kaavoituksen www-sivuilla. Kaavaluonnos pidetään nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Osallisille ja viranomaisille tiedotetaan myös kirjeitse. Mielipiteensä voi ilmoittaa kirjallisesti tai suullisesti kaavoittajalle. Mielipiteistä ja niihin laadituista vastineista laaditaan kooste, joka liitetään kaavaselostukseen (liite 5). Ehdotusvaihe ( ) Kaavoittaja laatii luonnoksesta saatu palaute huomioonottaen kaavaehdotuksen, jonka kaupunkirakennelautakunta asettaa nähtäville 30 päivän ajaksi. Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan Keskisuomalaisessa ja kaavoituksen www-sivuilla. Kaavaehdotus pidetään nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Kaavaehdotuksesta annetut mielipiteet (muistutukset) tulee osoittaa kaupunkirakennelautakunnalle ja toimittaa ne kirjallisena kaupungin kirjaamoon. Kunnan perusteltu kannanotto muistutuksista toimitetaan niille muistutuksen tehneille, jotka ovat toimittaneet osoitteensa. Muistutuksista tehdään kooste, joka liitetään kaavaselostukseen (Liite 6: Kooste ehdotusvaiheen palautteesta ja vastineet). Hyväksymisvaihe (talvi 2018) Kaupunginvaltuusto hyväksyy asemakaavan laajennus- ja muutosehdotuksen. Osallistuminen: Hyväksymispäätöksestä kuulutetaan kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Kaupunginvaltuuston päätöksestä voi valittaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen (MRL 191 ). Asemakaavan voimaan tulosta kuulutetaan Keskisuomalaisessa Viranomaisyhteistyö Kaavan laadintaan ei liity sellaisia valtakunnallisia, seudullisia tai muita keskeisiä tavoitteita, joiden selvittämiseksi viranomaisneuvottelu kaupungin ja Keski-Suomen ELY-keskuksen kesken olisi pitänyt järjestää (MRL 66 2 mom.). 3.3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista tuli voimaan Valtioneuvosto päätti valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan

14 70:020 / LEPPÄVEDENTIE JA RAHKOSENTIE / ASEMAKAAVASELOSTUS (14) Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan laajennuksen ja muutoksen tavoitteena on mahdollistaa tiesuunnitelman mukaiset parantamistoimet Leppävedentien liikenneympäristössä. Tiesuunnitelman toteutuminen parantaa Leppävedentien liikenneturvallisuutta ja kevyen liikenteen sujuvuutta ja vastaa Jyväskylän oikeusvaikutteisen yleiskaavan kestävän liikkumisen tavoitteita. 3.4 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT Asemakaavaratkaisu pohjautuu Keski-Suomen ELY-keskuksen laatimaan tiesuunnitelmaan. Kaava on luonteeltaan tekninen, eikä varsinaiselle asemakaavalliselle vaihtoehtotarkastelulle ole tarvetta. Asemakaavan vaikutukset on esitetty selostuksen loppupuolella vaikutusten arvioinnin (4.4.) yhteydessä. 3.5 ASEMAKAAVASTA SAATU PALAUTE JA KAAVAAN TEHDYT MUUTOKSET Luonnosvaiheen lausunnot ja mielipiteet Asemakaavan laajennus- ja muutosluonnos pidettiin nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti välisen ajan, jotta osallisilla oli mahdollisuus lausua mielipiteensä luonnoksesta. Nähtävilläolon aikana saatiin lausunnot Keski-Suomen ELY-keskukselta, Jyväskylän Energia Oy:ltä, Elenia Oy:ltä ja liikenne- ja viheralueet vastuualueelta. Lisäksi kaavaluonnoksesta saatiin kuusi mielipidettä. Jyväskylän Energia Oy:llä ja liikenne- ja viheralueet vastuualueella ei ollut huomautettavaa kaavaluonnokseen. Kokonaisuudessaan luonnosvaiheen palautteen keskeinen sisältö ja vastineet on koottu selostuksen liitteeksi (liite 5) Asemakaavaluonnokseen nähtävilläolon jälkeen tehdyt muutokset Asemakaavan muutosehdotus on perusratkaisultaan kaavaluonnoksen mukainen, eikä siihen ole tehty vähäisiä teknisiä korjauksia lukuun ottamatta olennaisia muutoksia Ehdotusvaiheen lausunnot ja muistutukset Asemakaavan laajennus- ja muutosehdotus oli nähtävillä välisen ajan. Nähtävillä olon aikana saatiin lausunto Telia Oy:ltä sekä yksi muistutus. Ehdotusvaiheen palautteen keskeinen sisältö ja vastineet on koottu selostuksen liitteeksi (liite 6). Alkuperäiset lausunnot ja muistutukset ovat saatavilla kaavoituksesta Asemakaavaehdotukseen nähtävilläolon jälkeen tehdyt muutokset Asemakaavan laajennus- ja muutosehdotukseen ei ole tehty muutoksia nähtävilläolon jälkeen. 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 KAAVAN RAKENNE Asemakaavassa liikennealueita on laajennettu tiesuunnitelman mukaisesti ja lisäksi osoitettu uusi katuyhteys Rahkosentieltä Kivilammenkujalle. Asemakaavassa on lisäksi esitetty tarvittavilta osin määräykset liikennemelun torjuntatoimenpiteille ja likimääräiset liittymien sijainnit. Mitoitus Asemakaava alueen kokonaispinta-ala on n. 7,45 ha. Liikennealuetta muodostuu 6,57 ha ja katualuetta muodostuu 0,83 ha. ET-alueen pinta-ala on 463 m².

15 70:020 / LEPPÄVEDENTIE JA RAHKOSENTIE / ASEMAKAAVASELOSTUS (15) 4.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Asemakaavan laajennuksen ja muutoksen keskeisenä tavoitteena on mahdollistaa tiesuunnitelman mukaiset parannustoimenpiteet. Asemakaavassa liikennealueita on laajennettu tiesuunnitelman mukaisesti ja lisäksi osoitettu uusi katuyhteys Rahkosentieltä Kivilammenkujalle. Asemakaavassa on lisäksi esitetty tarvittavilta osin määräykset liikennemelun torjuntatoimenpiteille. 4.3 ALUEVARAUKSET Liikennealueet Liikennealueita on laajennettu tiesuunnitelman mukaisesti. Lisäksi liikennealueille on merkitty melumääräykset ja liittymien sijainnit tiesuunnitelmaan ja sen taustaselvityksiin pohjautuen. Rahkosentien katuliittymä esitetään poistettavaksi tiesuunnitelman mukaisesti. Katualueet Asemakaavassa on esitetty uusi katuyhteys Rahkosentieltä Kivilammenkujalle virkistysalueen kautta nykyisen kevyen liikenteen väylän kohdalle. Janakantien risteyksen kohdalla katualuetta on laajennettu tiesuunnitelman mukaisesti. ET-alueet Asemakaavassa Jyväskylän Energia Oy:n nykyiselle jäteveden pumppaamolle on osoitettu ETaluevaraus Janakantien risteyksen tuntumaan. ET-alue on sovitettu tiesuunnitelman aluevarauksiin pohjautuen. 4.4 KAAVARATKAISUN PERUSTELUT Asemakaavan laajennuksen ja muutoksen keskeisenä tavoitteena on mahdollistaa tiesuunnitelman mukaiset parannustoimenpiteet. Kaavaratkaisu mahdollistaa seututien liikenteen (ajoneuvoliikenne ja kevyt liikenne) sujuvuuden ja turvallisuuden parantamisen sekä liikennemeluhaittojen lieventämisen. Asemakaava on Jyväskylän yleiskaavan mukainen. Tiesuunnitelma mahdollistaa yleiskaavan mukaisen Leppävedentien suuntaisen pyöräilyn aluereitin palvelutason parantamisen. 4.5 KAAVAN VAIKUTUKSET Vaikutusten arvioinnin suorittamistapa Vaikutusten arviointia on tehty asiantuntija-arvioina perustuen olemassa oleviin lähtötietoihin ja selvityksiin, joita täydennetään tarvittaessa kaavan edetessä Epävarmuustekijät Asemakaavan aluevarausten ja muiden kaavamerkintöjen luonteesta johtuen ei voida varmuudella sanoa, miten alue tulee tarkemmin kehittymään ja minkälaisia muutoksia alueen ilmeessä voi tapahtua. Kaavamerkinnöillä ja määräyksillä on kuitenkin pyritty ohjaamaan tiesuunnitelman toteutusta niin, että suunnittelun yhteydessä määritellyt periaatteet ja tavoitteet voisivat toteutua.

16 70:020 / LEPPÄVEDENTIE JA RAHKOSENTIE / ASEMAKAAVASELOSTUS (16) Vaikutusten arviointi Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Asemakaava koskee nykyisiä liikenne- ja katualueita, eikä sillä ole erityisiä vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen. Tarkoitus on mahdollistaa nykyisten väylien liikenteellinen parantaminen. Vaikutukset maisemaan, kaupunkikuvaan ja rakennettuun ympäristöön Asemakaava mahdollistaa nykyisten jo toteutettujen liikenneväylien toiminnallisen parantamisen pääasiassa nykyisellä sijainnillaan. Tiesuunnitelman mukaiset parannustoimet muuttavat katuympäristöä, mutta vaikutukset maisemaan tai rakennettuun ympäristöön eivät asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen ole merkittäviä. Meluntorjuntaa koskevat kaavamääräykset mahdollistavat meluesteiden toteuttamisen ja liikennemelusta aiheutuvan haitan lieventämisen kaava-alueella. Vaikutukset luonnonympäristöön Asemakaavan mahdollistavalla tienhankkeella on kohtalaisia vaikutuksia luonnonympäristöön. Kaava-alueella olevat luontoarvot; liito-oravan elinympäristö ja lähteet, ovat ristiriidassa tiesuunnitelman kanssa. Tiesuunnitelman mukaisen väylän alle on jäämässä selvitysten perusteella yksi pesäpuu liito-oravan elinympäristön kolmesta pesäpuusta sekä kaksi luonnontilaista lähdettä. Tiehankkeeseen ei ole löydetty muuta tyydyttävää ja toteutuskelpoista ratkaisua, jolla ristiriita voitaisiin välttää. Suunniteltu kevyen liikenteen väylä on katsottu yleisen edun kannalta tärkeäksi. Tiehankkeen toteuttamisesta huolimatta liito-oravalle jää alueella vähintään kaksi pesäpuuta ja liitooravan esiintymiselle on katsottu olevan edellytykset hankkeen toteutumisesta huolimatta. Lisäksi haitallisia vaikutuksia on sitouduttu vähentämään mm. huomioimalla elinympäristö hankkeen rakennusvaiheessa sekä asentamalla alueelle liito-oraville soveltuvia pönttöjä suojapaikkojen riittävän määrän takaamiseksi. Hankkeelle on myönnetty poikkeuslupa luonnonsuojelulain 49 1 mom. mukaisesta liito-oravan hävittämis- ja heikentämiskiellosta. Hankkeen osalta kahden luonnontilaisen lähteen muuttamiseksi on haettu poikkeuslupaa vesilain 2 luvun 11 mukaisesta kiellosta Aluehallintovirastolta. Lähteet sijaitsevat maantien välittömässä läheisyydessä. Hakijan arvion mukaan tiehanke ei huomattavasti vaaranna kyseisen vesiluontotyypin suojelutavoitteita. Vaikutukset viheralueisiin ja virkistysyhteyksiin Liikenne- ja katualueiden laajennukset ja muutokset pienentävät asemakaavallisia virkistysalueita. Asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen muutokset ovat vähäisiä ja kohdistuvat jo toteutettujen liikenneväylien välittömään läheisyyteen ja reunamille. Asemakaava ei heikennä lähiympäristön virkistysmahdollisuuksia, eikä kaavalla ole merkittäviä vaikutuksia viheralueisiin tai virkistysyhteyksiin. Liikenteelliset vaikutukset Asemakaava mahdollistaa tiesuunnitelman mukaiset parantamistoimenpiteet, kuten uusien kevyen liikenteen väylien toteuttamisen ja liittymäjärjestelyjen parantamisen. Rahkosentielle liikennöidään tiesuunnitelman toteuttamisen myötä tulevaisuudessa Kivilammenkujan kautta. Liikenteelliset vaikutukset ovat myönteisiä. Sosiaaliset vaikutukset Asemakaavalla ei ole merkittäviä sosiaalisia vaikutuksia.

17 70:020 / LEPPÄVEDENTIE JA RAHKOSENTIE / ASEMAKAAVASELOSTUS (17) 4.6 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT Suunnittelualueena on liikenneympäristö eikä siihen liity erityisiä ulkoisia ympäristön häiriötekijöitä. Väylien liikenne itsessään aiheuttaa liikennemelua ympäristöönsä. Asemakaavaan on esitetty tiesuunnitelman mukaiset meluntorjuntatoimenpiteet. 4.7 KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Alla on lueteltu kaava-alueen keskeisimmät kaavamerkinnät ja määräykset: LT Yleisen tien alue ET Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue Nuolimerkintä osoittaa ajoneuvoliittymien likimääräisen sijainnin liikennealueella Aaltoviiva osoittaa meluesteen likimääräisen sijainnin. Yksityiskohtaiset meluntorjuntatoimenpiteet, sijainti ja korkeus, suunnitellaan ja ratkaistaan tiesuunnitelmassa. 4.7 NIMISTÖ Asemakaavassa ei ole osoitettu alueelle uutta nimistöä. 5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 5.1 TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT Asemakaavakartan kaavamerkinnät ja määräykset pohjautuvat Keski-Suomen ELY-keskuksen laatimaan Leppävedentien parantamissuunnitelmaan. 5.2 TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS Asemakaavan toteuttaminen voi alkaa kaavan tultua voimaan. Tien rakentamisen ajoitus riippuu tienpidon rahoituspäätöksistä ja hyväksymisestä. Kaavan laadinnan aikana ei ole ollut tiedossa päätöstä hankkeen toteutusaikataulusta. 5.3 TOTEUTUKSEN SEURANTA Asemakaavan muutoksen toteutumista seurataan tiiviissä yhteistyössä Jyväskylän kaupungin kaavoituksen, rakennusvalvonnan ja yhdyskuntatekniikan kanssa. Selvästi kaavan tavoitteista poikkeavista hankkeista on keskusteltava kaavoituksen edustajan kanssa.

18 (1) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LEPPÄVEDENTIE JA RAHKOSENTIE ASEMAKAAVAN LAAJENNUS 70. KAUPUNGIN OSAAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOS 69. KAUPUN- GINOSAN LIIKENNE- JA VIRKISTYSALUEILLE, 70. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 240 TONTILLE 1 SEKÄ LIIKENNE-, KATU- JA VIRKISTYSALUEILLE SEKÄ 71. KAUPUNGINOSAN KATU- JA VIRKISTYSALUIELLE. Kaavatunnus 70:020 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 1 momentin mukaan kaavaa laadittaessa tulee laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Kaava-alueena olevat väylät ja yleiset alueet ovat kaupungin ja valtion (Keski-Suomen ELY-keskus) omistuksessa. 3. Suunnittelun lähtökohdat, tehdyt selvitykset ja aiemmat suunnitelmat Kaavoitustilanne: - Maakuntakaavassa (vahvistettu ) Leppävedentie on merkitty seututieksi (st). - Jyväskylän yleiskaavassa (hyv , ei vielä lainvoimainen) Leppävedentie on merkitty seututieksi. - Vaajakoski-Jyskä osayleiskaavassa (oikeusvaikutukseton, hyväksytty ) muutosalueet on osoitettu tieliikenteen alueiksi, virkistysalueiksi ja asuinpientalojen alueiksi AP. - Asemakaava: Kaavamuutosalueen asemakaavat ovat vuosilta 1989 ja Kaavoissa suunnittelualue on liikenne-, katu- ja virkistysaluetta sekä kunnallisteknisten rakennusten korttelialuetta. Muut suunnitelmat ja selvitykset sekä tehdyt päätökset: 1. Kaava-alueen sijainti Kaava-alue sijaitsee Vaajakoskella Janakan alueen ympäristössä, Leppävedentiellä ja Rahkosentiellä. Suunnittelualueena on Rahkosentie sekä Leppävedentie Janakantien risteyksestä Laukaan rajalle. 2. Suunnittelutehtävän määrittely sekä tavoitteet Keski-Suomen ELY-keskus on laatinut tiesuunnitelman Leppävedentien parantamiseksi. Tiesuunnitelmassa on esitetty muutoksia maantien liikennealueeseen sekä tie- ja katualueisiin Janakan ympäristössä. Asemakaava muutetaan vastaamaan tiesuunnitelman mukaisia liikennejärjestelyitä, jotta tiesuunnitelma voidaan hyväksyä. Kaavamuutoksessa ja laajennuksessa liikennealueita levennetään virkistysalueille Leppävedentiellä mm. Janakantien ja Kivilammentien risteyksissä. Suurimmat kaavalliset ja toiminnalliset muutokset kohdistuvat Rahkosentielle, jonka liittymä Leppävedentielle katkaistaan. Uusi yhteys osoitetaan virkistysalueen läpi Kivilammenkujan kautta. Muutos edellyttää nykyisen kevyenliikenteen väylän muuttamista ajoneuvoliikenteelle sopivaksi. Kaavamuutos perustuu Keski-Suomen ELYkeskuksen tiesuunnitelmaan (Ramboll Oy). Suunnittelualueen nykytilanne: Leppävedentie on päällystetty kaksikaistainen yleinen seututie, joka ulottuu Vaajakoskelta Laukaalle. Rahkosentie on päällystetty ja kapeahko asuntokatu erotetulla kevyenliikenteenväylällä. Rahkosentien varressa sijaitsee 17 pientalotonttia. Kaavamuutosalueen lähiympäristö on maastonmuodoiltaan mäkistä ja metsäistä pientalovaltaista asuinaluetta laajoine virkistysalueineen. Katunäkymä Rahkosentiellä

19 70:020 / OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) (2) 4. Maankäyttö- tai muut sopimukset Kaavamuutos koskee kaupungin ja valtion omistamia yleisiä alueita. Maankäyttösopimukselle ei ole tarvetta. 5. Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62 ). Tässä asemakaavan muutoksessa osallisia ovat: Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat, yrittäjät, asukkaat ja muut toimijat Viranomaiset: Keski-Suomen ELY-keskus Elenia Oy Jyväskylän Energia Oy / Vesi Liikenne ja viheralueet Rakentaminen ja ympäristö Maankäyttö 6. Viranomaisyhteistyö Kaavan laadintaan ei liity sellaisia valtakunnallisia, seudullisia tai muita keskeisiä tavoitteita, joiden selvittämiseksi viranomaisneuvottelu kaupungin ja Keski-Suomen ELY-keskuksen kesken tulisi järjestää. (MRL 66 2 mom.) 7. Vaikutusalue Asemakaavan muutoksen vaikutusalueena on lähiympäristö. Alue tarkentuu suunnittelun kuluessa. 8. Selvitettävät vaikutukset ja laadittavat lisäselvitykset sekä vaikutusten arvioinnin menetelmät Asemakaavan vaikutuksia arvioidaan suunnittelun kuluessa. MRL 9 :n mukaisesti kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Kaavan arviointityössä tullaan paneutumaan MRA 1 :n mukaisesti merkittäviin vaikutuksiin. Alustavan tarkastelun perusteella kaavamuutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia. Vaikutusten arviointi tulee pohjautumaan jo olemassa oleviin selvityksiin ja muuhun lähtötietomateriaaliin, jotka on selvitetty tai selvitetään neuvotteluin eri sidosryhmien kanssa. Selvityksien pohjaksi tehdään mm. maastokäyntejä. Arvioinnin tekee kaavoittaja yhteistyössä eri asiantuntijoiden kanssa. Myös osallisilla on oikeus osallistua kaavan vaikutusten arviointiin. 9. Alustava aikataulu ja osallistuminen Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä. Viranomaisilta ja tarvittavin osin myös muilta tahoilta pyydetään erilliset lausunnot kaavan ehdotusvaiheessa. Kaavaluonnoksen valmistelu (syksy 2017) Kaavoittaja suunnittelee asemakaavaluonnoksen. Tätä varten hän kerää tarvittavat tiedot sekä neuvottelee tarvittaessa osallisten, viranomaisten ja asiantuntijoiden kanssa. Osallistuminen: Kaavan vireille tulosta tiedotetaan sanomalehti Keskisuomalaisessa sekä kaavoituksen www-sivuilla. Kaavoittajaan voi ottaa yhteyttä kirjallisesti tai suullisesti. Luonnosvaihe (talvi 2017) Kaavaluonnos asetetaan nähtäville MRA 30 :n mukaisesti, jotta osallisilla on mahdollisuus lausua mielipiteensä luonnoksesta. Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan Keskisuomalaisessa sekä kaavoituksen wwwsivuilla. Kaavaluonnos pidetään nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Maanomistajille tiedotetaan myös kirjeitse. Mielipiteensä voi ilmoittaa kirjallisesti tai suullisesti kaavoittajalle. Mielipiteistä tehdään kooste, joka liitetään kaavaselostukseen. Ehdotusvaihe (talvi 2017) Kaavoittaja laatii luonnoksesta saatu palaute huomioonottaen kaavaehdotuksen, jonka kaupunkirakennelautakunta asettaa nähtäville 30 päivän ajaksi. Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan Keskisuomalaisessa ja kaavoituksen wwwsivuilla. Kaavaehdotus pidetään nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Kaavaehdotuksesta annetut mielipiteet (muistutukset) tulee osoittaa kaupunkirakennelautakunnalle ja toimittaa ne kirjallisena kaupungin kirjaamoon. Kunnan perusteltu kannanotto muistutuksista toimitetaan niille muistutuksen tehneille, jotka ovat toimittaneet osoitteensa. Muistutuksista tehdään kooste, joka liitetään kaavaselostukseen. Hyväksymisvaihe (talvi 2017) Kaupunginvaltuusto hyväksyy kaavaehdotuksen. Osallistuminen: Hyväksymispäätöksestä kuulutetaan kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Kaupunkirakennelautakunnan päätöksestä voi valittaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen (MRL 191 ). Asemakaavan voimaan tulosta kuulutetaan Keskisuomalaisessa. 10. Päätöksenteko ja palaute OAS:sta Asemakaavan hyväksyy Jyväskylän kaupunginvaltuusto. - Osallisilla on mahdollisuus antaa OAS:sta palautetta kirjallisesti tai suullisesti kaavaehdotuksen nähtävillä oloon saakka. - Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa suunnittelun kuluessa.

20 70:020 / OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) (3) 11. Yhteystiedot Jussi Sievänen, Kaavasuunnittelija Jyväskylän kaupunki Asemakaavoitus Postiosoite PL 233, Jyväskylä Käyntiosoite Hannikaisenkatu 17 (Rakentajantalo, 3. krs) Puh. (014) jussi.sievanen@jkl.fi internet Ote nähtävilläolleesta tiesuunnitelmasta. Punaisella merkityissä kohdissa tarvitaan muutoksia asemakaavaan. Ilmakuvaa kaava-alueesta (Blom).

21 Jyväskylän kaupunki, Maankäyttö Mittakaava: 1:6000

22 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 179 Jyväskylä Täyttämispvm KAUPUNGINOSAN LAAJENNUS SEKÄ 69. JA 70. KAUPUNGINOSAN Kaavan nimi ASEMAKAAVAMUUTOS (Leppävedentie ja Rahkosentie) Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] 7,4481 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] 2,5871 Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Yhteensä 7, ,0 2,5871 A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä -0,7529 R yhteensä L yhteensä 7, ,4 3,3336 E yhteensä 0,0463 0,6 0,0064 S yhteensä M yhteensä W yhteensä Kerrosalan muut. [km² +/-] Maanalaiset tilat Yhteensä Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä

23 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Yhteensä 7, ,0 2,5871 A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä -0,7529 VP -0,7529 R yhteensä L yhteensä 7, ,4 3,3336 Kadut 0, ,3 0,2793 LT 6, ,7 6,5675 LYS -3,5132 E yhteensä 0,0463 0,6 0,0064 ET 0, ,0 0,0064 S yhteensä M yhteensä W yhteensä Kerrosalan muut. [km² +/-]

24 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA ͲMÄÄRÄYKSET: Yleisen tien alue Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue m kaavaͳalueen rajan ulkopuolella oleva viiva Kaupunginosan raja. Korttelin, korttelinosan ja alueen raja Kaupunginosan numero Kadun, katuaukion, torin, puiston tai muun yleisen alueen nimi. Katu Ajoneuvoliittymän likimääräinen sijainti Meluesteen likimääräinen sijainti. Yksityiskohtaiset meluntorjuntatoimenpiteet, sijainti ja korkeus, suunnitellaan ja ratkaistaan tiesuunnitelmassa

25

26 70:020 LEPPÄVEDENTIE JA RAHKOSENTIE ASEMAKAAVAN LAAJENNUS JA MUUTOS LIITE 5: Kooste luonnosvaiheen palautteesta ja vastineet Asemakaavan muutosluonnos oli nähtävillä välisen ajan. Nähtävilläolon aikana saatiin lausunnot Keski-Suomen ELY-keskukselta, Jyväskylän Energia Oy:ltä, Elenia Oy:ltä ja liikenne- ja viheralueet vastuualueelta. Lisäksi kaavaluonnoksesta saatiin kuusi mielipidettä. Jyväskylän Energia Oy:llä ja liikenne- ja viheralueet vastuualueella ei ollut huomautettavaa kaavaluonnokseen. Alla on kooste lausunnoista ja mielipiteistä sekä kaavoittajan vastineet niihin. Alkuperäiset lausunnot ja mielipiteet ovat saatavilla asemakaavoituksesta. LAUSUNNOT: Keski-Suomen ELY-keskus: Kaavan LT-alueen rajaus ja tiesuunnitelmassa esitetty tiealueen rajaus tulee vielä tarkistaa yhteneväiseksi. Asemakaavan ja tiesuunnitelman luonnoksen välillä on eroja ainakin Leppävedentien ja Janakantien liittymän ympäristössä. Maakuntakaavan tarkistuksen tilanne on syytä lisätä kaavaselostukseen. Lähteiden muuttamisen osalta on syytä täsmentää, onko kyse vesilain mukaisesta poikkeuksesta vai luvasta. Suunnitelman lähtötiedoiksi laaditut asemakaavan kannalta oleelliset selvitykset tulee liittää kaava-aineistoon ja esittää selostuksessa tiivistelmät niistä. Kaavoittajan vastine: Liikennealueiden ja tiesuunnitelman aluevaraukset on tarkistettu yhteistyössä tiesuunnitelman laatijan (ELYkeskus) kanssa. Rajauksia tarkistettiin tarkoituksenmukaisemmiksi Janakantien risteyksen kohdalla, minkä vuoksi ne eroavat hieman tiesuunnitelmaluonnoksessa esitetyistä. Maakuntakaavan tarkistuksen tilanne ja lähteiden lupamenettelyä koskevat kohdat on täsmennetty kaavaselostukseen. Tiesuunnitelman lähtötiedoiksi laaditut ja asemakaavan kannalta oleelliset selvitykset ja niiden sisältö on esitetty tiivistetysti kaavaselostuksessa. Alkuperäiset selvitykset on saatavilla tiesuunnitelman laatijalta ELYkeskukselta tai Jyväskylän kaupungilta. Elenia Oy: Rahkosentien ja kivilammenkujan välissä sijaitseva puistomuuntamo saattaa jäädä uuden katuyhteyden tielle, jolloin sen siirtämisestä aiheutuu kustannuksia. Kaavoittajan vastine: Alustavan katusuunnitelmatasoisen tarkastelun perusteella katulinjaus ja kevyenliikenteen yhteys on toteutettavissa siten, että puistomuuntamon siirtämiselle ei ole tarvetta. MIELIPITEET: Mielipide 1 Rahkosentien liittymän katkaisu ja liikenteen siirtyminen Kivilammenkujalle on huono idea, koska Kivilammenkujan mäki on pulkkamäki ja siinä laskee paljon lapsia. Lisäksi lapset leikkivät ja kulkevat alueella, jossa liikenne lisääntyy. Alueella asuu paljon lapsia ja reitti on myös koulumatkaa monelle lapselle. Mielipide 2 Emme näe mitään tarvetta sulkea Rahkosentietä ja kierrättää kaikki ajoneuvot Kivilammenkujan kautta. Suunnitelman toteuttaminen ei parantaisi alueen liikenneturvallisuutta vaan päinvastoin hankaloittaisi ja lisäisi vaaratekijöitä kevyen liikenteen suhteen. Jos risteyksen turvallisuutta haluttaisiin parantaa, niin siihen löytyy varmasti huomattavasti halvempia ja toimivampia ratkaisuja kuin nyt suunniteltu. Jos liikenne aiotaan kierrättää kivilammenkujan kautta, niin silloin pyörätie pitäisi muuttaa ajotieksi ja viereen rakentaa kevyenliikenteen väylä, kuten myös kivilammenkujan osuudelle, mistä ajoneuvot on aikomus ajattaa. Tällä hetkellä kivilammenkuja on rauhallinen päättyvä katu, missä kadun asukkaat tapaavat toisiaan ja lähikatujen lapset leikkivät ja talvisin laskevat mäkeä. Muutoksella olisi siten suuret sosiaaliset vaikutukset alueen ihmisiin sekä heidän hyvinvointiin. Lisäksi muutos tulisi lisäämään liikenteen aiheuttamaa melua kivilammenkujan asukkaille, mikä puolestaan vaikuttaa myös asukkaiden viihtymiseen. Mielipide 3 On erittäin vaikea ymmärtää kenen etua ehdotettu katuyhteyden avaaminen Rahkosentieltä Kivilammenkujalle puolustaa. Kyseisessä liittymässä ei ole koskaan ruuhkaa, eikä liittymästä ole vaikea kääntyä Leppävedentielle. Muutoksella tehdään kahdesta umpikujaan päättyvästä ja rauhallisesta kadusta läpiajoreittejä. Muutoksen myötä liikenne Kivilammenkujalla kasvaa huomattavasti ja turvattomuus kasvaa. Lisäksi muutos lisää ruuhkaa Kivilammentien ja Leppävedentien risteyksessä, joka on jo nykyisellään erittäin ruuhkainen ja näkyvyydeltään huo-

27 no. Kyseinen risteys tarvitsisi huomattavasti paremmat liikennejärjestelyt, esim. liikenneympyrän. Rahkosentien katkaisun sijaan resurssit tulisi kohdentaa Kivilammentien ja Janakantien risteyksien parantamiseen. Mielipide 4: Liikenne Kivilammenkujalla lisääntyy huomattavasti tien muuttuessa läpikulkutieksi Rahkosentielle. Kivilammenkujalla asuu paljon lapsia, joiden turvallisuus ja ulkona liikkuminen kadulla vaarantuu läpikulun seurauksena. Kivilammenkujalla liikkuminen tapahtuu ajoradalla, koska kadulla ei ole kevyenliikenteenväylää. Turvallisuuden kannalta tulisi panostaa esimerkiksi Leppävedentien alitse Janakkaan menevään kevyen liikenteen tunneliin. Kaavoittajan vastine mielipiteisiin 1-4: Leppävedentien liittymäjärjestelyt on tutkittu ja ratkaistu tiesuunnitelman laatimisen yhteydessä. Rahkosentien liittymän katkaisuun on päädytty, koska nykyisellään Rahkosentien liittymäjärjestely on liittymäkulmaltaan, muotoilultaan sekä liittymänäkemien kannalta huono ja turvaton sivusuunnalta tulijan kannalta. Liittymästä on heikko näkyvyys erityisesti Leppäveden suuntaan. Esitetty liittymäjärjestely on parempi ratkaisu myös Leppävedentien varteen suunnitellun kevyen liikenteen väylän sujuvuuden ja turvallisuuden kannalta. Rahkosentien liittymän katkaisu lisää asukasliikenteen määrää Kivilammenkujalla n ajoneuvoa vuorokaudessa, mikä tarkoittaa keskimäärin n. 2-4 ajoneuvoa tunnissa päiväaikaan. Liikenteen lisäyksestä huolimatta Kivilammenkujan kokonaisliikennemäärä asuntokadulla on erittäin vähäinen, eikä muutos heikennä kadun turvallisuutta tai viihtyisyyttä merkittävästi nykyisestä. Lähtökohtaisesti asuntokadut on tarkoitettu tonttiliikenteen järjestämiseen, minkä vuoksi ne soveltuvat huonosti oleskeluun ja leikkeihin. Vähäisestä liikenteestä huolimatta leikkiminen ja oleskelu ajoväylillä edellyttävätkin erityistä varovaisuutta. Alustavan katusuunnitelman perusteella kevyen liikenteen yhteys Kivilammenkujan ja Rahkosentien välillä säilytetään erotettuna ajoneuvoliikenteestä. Tiesuunnitelmassa on tutkittu Kivilammentien ja Janakantien liittymien osalta riittävät näkemäalueet ja ne on otettu huomioon asemakaavan liikennealueiden aluevarauksissa. Tiesuunnitelmaan kuuluu myös kevyenliikenteen alikulkuyhteys Leppävedentien alitse Janakantien risteyksen kohdalla. Mielipide 5: Tiesuunnitelma ei takaa melutilanteen muuttumista alueella. Kuitenkin suunnitteluvaiheessa kuuluu olla selvillä tiestä aiheutuvat rasitukset, kuten melu, yhteydet ym. Rahkosentie 1 kiinteistön melutilannetta ei saada parannettua 2 metrin meluaidalla ja aiemmin esittämäni 4-5 metrin meluaita on mahdoton toteuttaa alueelle. Meluselvityksessä on jäänyt huomiotta kiinteistön Leppävedentien puolella sijaitseva oleskelualue, joka liittyy rakennuksen alakerrassa sijaitsevaan kaksioon. Ikkunoiden avaaminen kiinteistössä on melun vuoksi mahdotonta. Ainoa asiallinen ratkaisu on, että kiinteistö lunastetaan osaksi tiealuetta. Rahkosentie 1 kiinteistön poistamisella rakennuksen aiheuttama näkemähaitta poistuu, eikä liittymän poistamiselle ole tarvetta. Suojatietä voisi siirtää ehkä hieman lähemmäksi liittymää ja siirtää maata melupenkaksi nykyisen suojatien kohdalle. Liittymän poistot eivät tuo mitään parannusta taajama-alueella, vaan lisäävät jonoja muissa liittymissä. Kaavoittajan vastine: Tiesuunnitelman lähtötiedoksi on laadittu meluselvitys, jossa on tutkittu tiehankkeen meluvaikutuksia sekä mahdollisia meluntorjuntatoimenpiteitä. Lisäksi on tehty erillinen melusuojaustarkastelu Rahkosentien risteyksen ympäristöön mm. mielipiteessä mainitun kiinteistön kohdalle. Selvitysten perusteella Rahkosentie 1 kiinteistön kohdalle ei olisi tarvetta rakentaa meluestettä, mutta tiesuunnitelman yhteydessä on tutkittu mahdollisuuksia vähentää kiinteistöön kohdistuvaa haittaa. Tiesuunnitelman laatijan mukaan yhtenä ratkaisuna on esimerkiksi pohdittu tontin rajan tuntumaan toteutettavaa matalampaa tonttiaitatyyppistä meluaitaa. Yksityiskohtaiset ja tarvittavat meluntorjuntatoimenpiteet suunnitellaan ja ratkaistaan tiesuunnitelmassa. Asemakaavassa on esitetty kaavamerkinnöillä likimääräiset meluesteiden sijainnit tiesuunnitelmaan pohjautuen. Mielipide 6: Rahkosentien risteyksen muutosten yhteydessä olisi syytä parantaa myös Rahkosentie 2 tonttiliittymää. Kyseinen tonttiliittymä on nykytilanteessa ongelmallinen, koska näkyvyyttä Rahkosentien suuntaan on vain 20 metriä. Ongelmana ovat Rahkosentien jalkakäytävällä lujaa kulkevat pyöräilijät, joita on vaikea havaita. Paras vaihtoehto olisi palauttaa Rahkosentie vuoden 1990 tyyppiseksi. Tonttiliittymää voisi kyllä siirtää alaspäin, mutta se olisi kallis ratkaisu kiinteistön omistajalle maatäyttöjen vuoksi. Kaavoittajan vastine: Rahkosentien katualueen muutosten suunnittelusta ja toteuttamisesta vastaa Jyväskylän kaupunki. Rahkosentie 2 tonttiliittymää koskevat haasteet ja esitetyt parannusehdotukset on välitetty katusuunnittelijoille ja ne tutkitaan ja ratkaistaan kyseisen katusuunnitelman yhteydessä.