KAAVOITUSKATSAUS

Transkriptio

1 KAAVOITUSKATSAUS KINNULAN KUNTA Keskustie 45, KINNULA Kunnanhallitus _

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 KAAVOITUSKATSAUKSEN LAATIMISVELVOITE KAAVOITUSVIRANOMAINEN JA KUNNAN YHTEYSHENKILÖT PERUSTIETOA KAAVOITUKSESTA Kaavahierarkia Kaavoitusprosessi MAAKUNTASUUNNITTELUN TILANNE Maakuntasuunnitelma Maakuntaohjelma Maakuntakaava AJANKOHTAISET KUNNAN MAANKÄYTTÖÖN LIITTYVÄT HANKKEET Kinnulan Kivijärven vesistöjen rantaosayleiskaavan muutos ja mahdollinen osittainen kumoaminen Kivijärven ja pienvesien ranta-asemakaava sekä Niemelän ja Keskustalon rantaasemakaavan osittainen muutos Saarensalmen ranta-asemakaavan osittainen kumoaminen Kinnulan kirkonkylän asemakaavan pohjakartan päivityshanke Kahdeksan kunnan rakennemallihanke LÄHITULEVAISUUDEN KAAVAHANKKEET Pienvesistöjen rantaosayleiskaava Pappilanjoen asemakaavamuutos Kirkonkylän osayleiskaava TÄRKEIMMÄT VOIMASSA OLEVAT KAAVAT Kinnulan Niemenkylän ja ympäröivien vesistöjen rantaosayleiskaava Kinnulan Kivijärven rantaosayleiskaava Ajantasa-asemakaava (kaavayhdistelmä) Hautakankaan tuulivoimaosayleiskaava Kannen kuva: Kivijärven Heposaari ( FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy; Jari Kärkkäinen sekä osk Latvasilmu) 2(16)

3 1 KAAVOITUSKATSAUKSEN LAATIMISVELVOITE Kunnalla on maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti tiedottamisvelvollisuus kuntaa koskevista kaavoitushankkeista. MRL 7 : Kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä (kaavoituskatsaus). Kaavoituskatsauksesta on tiedotettava sen tarkoituksen kannalta sopivalla tavalla. Kaavoituskatsauksessa selostetaan lyhyesti mm. vireillä olevat ja vireille tulevat kaava-asiat sekä niiden käsittelyvaiheet muut päätökset ja toimet jotka vaikuttavat kunnan kaavoitustyössä maankäyttösopimukset 2 KAAVOITUSVIRANOMAINEN JA KUNNAN YHTEYSHENKILÖT Kinnulan kunnassa alueiden käytön suunnittelusta vastaa kunnanhallitus. MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUUN LIITTYVIEN TAHOJEN YHTEYSTIETOJA Keski-Suomen ELY-keskus Keski-Suomen liitto Hämeenlinnan hallinto-oikeus PL 250, Jyväskylä p Cygnaeuksenkatu 1, Jyväskylä p Raatihuoneenkatu 1, Hämeenlinna p hameenlinna.hao@oikeus.fi KUNNAN YHDYSHENKILÖT KAAVOITUSASIOISSA Maakunta-, yleis- ja asemakaavat: Kunnanjohtaja Pekka Kanervio pekka.kanervio@kinnula.fi Kunnan rakennusmestari Ilkka Paananen ilkka.paananen@kinnula.fi Rakennustarkastaja Petri Syrjä petri.syrja@viitasaari.fi Aluearkkitehti Ulla-Maija Humppi ulla-maija.humppi@saarijarvi.fi Kaavasuunnittelija Mirja Tarvainen mirja.tarvainen@saarijarvi.fi Kaavavalmistelija Sari Peura sari.peura@saarijarvi.fi Suunnittelutarve- ja poikkeamispäätösasiat: Rakennustarkastaja Petri Syrjä petri.syrja@viitasaari.fi 3(16)

4 3 PERUSTIETOA KAAVOITUKSESTA 3.1 Kaavahierarkia Kaikkea kaavoitusta ohjaa valtioneuvoston hyväksymät valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT). Lisätietoa tavoitteista saa ympäristöministeriön internet-sivuilta osoitteesta: Maakuntaliitto laatii MAAKUNTAKAAVAN, joka tulee huomioida yleis- ja asemakaavoituksessa. Maakuntakaava on vuoden päähän ulottuva yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä sekä alue- ja yhdyskuntarakenteesta. Kunnat laativat YLEISKAAVOJA joko koko kunnan alueelle tai osalle kuntaa. Yleiskaava on luonteeltaan yleispiirteinen ja se on ohjeena asemakaavaa laadittaessa. Yleiskaavoja laaditaan myös pelkästään vesistöjen rantaalueille, jolloin kyseessä on ns. rantaosayleiskaava. Kunnat laativat ASEMAKAAVOJA, jotka määrittävät yksityiskohtaisesti tulevaa maankäyttöä mm. kuntien keskusta-, asunto- ja teollisuusalueilla. Asemakaavoista ns. rantaasemakaava on ainoa kaavamuoto, jonka yksityinen maanomistaja voi laadituttaa omistamalleen maa-alueelle vesistön rannalla. Rakentamista ohjaa myös kunnan laatima RAKENNUSJÄRJESTYS. 3.2 Kaavoitusprosessi Kaavoitusprosessia säätelee maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) sekä maankäyttö- ja rakennusasetus (MRA). Maankäyttö- ja rakennuslaissa sekä -asetuksessa on säädetty, kuinka vuorovaikutus osallisten kanssa tulee kaavoja laadittaessa suunnitella ja toteuttaa. Säädökset koskevat kaikkia kaavamuotoja. Kaavoituksen käynnistämisestä päätetään joko kaavoitusohjelman yhteydessä tai erillispäätöksellä kunnanhallituksessa. Kunnassa kaavan vireilletulosta tiedotetaan kuulutuksella ja samalla hanketta koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) asetetaan yleisesti nähtäville. Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet, hanketta varten laadittavat selvitykset sekä kaavahankkeen osalliset ja alustava aikataulu on kerrottu OAS:ssa. 4(16)

5 Kaavan vireilletulo OAS nähtäville MRL 63, MRA 30 Vireilletulosta tiedotetaan ja OAS asetetaan yleisesti nähtäville. Ennen vireilletulon kuuluttamista järjestetään tarvittaessa aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu Keski-Suomen ELY- keskuksessa. Kaavan valmisteluvaihe kaavaluonnos nähtäville MRL 62, MRA 30 Kaavan valmisteluaineisto asetetaan yleisesti nähtäville pääsääntöisesti 30 päivän ajaksi. Alueidenkäytön kannalta merkittävien kaavojen yhteydessä järjestetään tarvittaessa työneuvotteluja viranomaisten kanssa. Valmisteluvaiheeseen kuuluu myös erilaisten perusselvitysten laadinta. Kaavaehdotus MRL 65, MRA 27 Kaavan hyväksyminen MRL 52, MRL 37 Kaavan voimaantulo MRL 93 Kunnanhallitus päättää kaavaehdotuksen yleisesti nähtäville asettamisesta. Ehdotus on tavallisesti nähtävillä vähintään 30 päivää. Kuntalaisilla ja osallisilla on mahdollisuus tehdä kirjallinen muistutus kunnanhallitukselle kaavaehdotuksesta ennen nähtävilläolon päättymistä. Muistutuksiin laaditaan vastineet. Kunnanhallitus esittää valtuustolle kaavan hyväksymistä. Mikäli valtuusto hyväksyy kaavan, valitusaika alkaa siitä, kun hyväksymispäätös on julkaistu kunnan kotisivuilla. Muistuttajille ilmoitetaan kaavan hyväksymisestä (MRL 67 ). Valitusviranomainen kaavan hyväksymispäätöksestä on hallinto-oikeus. Alueellinen ELY -keskus voi tehdä kaavasta oikaisukehotuksen valitusajan kuluessa. Kaava saa lainvoiman, mikäli hyväksymispäätöksestä ei ole valitettu. Kaavan voimaantulo kuulutetaan kunnan ilmoitustaululla ja kotisivuilla. Kunta tiedottaa kaavahankkeen vireilletulosta, kaavaluonnoksen- ja ehdotuksen nähtävillä olosta, kaavan hyväksymisestä sekä kaavan voimaantulosta kuulutuksella kunnan ilmoitustaululla sekä kotisivuilla ( sekä tarpeen mukaan Kotiseudun sanomat -lehdessä ja kirjeitse. Kaava-asiakirjat (OAS, kaavaluonnos ja kaavaehdotus) ovat nähtävillä Kinnulan kunnanvirastossa, osoitteessa: Keskustie 45, Kinnula sekä kunnan kotisivuilla 5(16)

6 4 MAAKUNTASUUNNITTELUN TILANNE Maakunnan suunnitteluun kuuluvat maankäyttö- ja rakennuslain (25 ) mukaan maakuntasuunnitelma, maakuntaohjelma ja maakuntakaava. 4.1 Maakuntasuunnitelma Maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntasuunnitelman osana Keski-Suomen strategiaa Vuonna 2040 Keski-Suomi on osaava ja hyvinvoiva bio- ja digitalouden kansainvälinen maakunta. Maakuntastrategian avulla kunnat, aluehallinnon viranomaiset, yritykset, laitokset ja järjestöt sekä Keski-Suomen asukkaat voivat sitoutua yhteisesti sovittuihin tavoitteisiin, osallistua aitoon yhteistoimintaan ja kokea strategian omia päämääriään tukevaksi. Maakuntastrategia perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin sekä lakiin alueiden kehittämisestä. 4.2 Maakuntaohjelma Maakuntaohjelma on neljän vuoden mittainen toimintasuunnitelma, joka perustuu maakuntasuunnitelman linjauksiin. Keski-Suomen maakuntaohjelmassa esitetyt kehittämisen kärjet ovat 1) biotalous; 2) digitalous; 3) osaamistalous; 4) hyvinvointitalous ja 5) matkailu. Keski- Suomen maakuntaohjelma löytyy Keski-Suomen liiton kotisivuilta Maakuntakaava Maakuntavaltuusto hyväksyi Keski-Suomen tarkistetun maakuntakaavan ja se tuli voimaan Maakuntakaavan tarkistus koski aikaisempaa Keski-Suomen maakuntakaavaa, 1., 2., 3. ja 4. vaihemaakuntakaavaa sekä Pirkanmaan 1. maakuntakaavaa Jämsän Länkipohjan osalta. Tarkistuksen yhteydessä käsiteltiin kaikkia entisen maakuntakaavan teemoja: asutusrakennetta, liikennettä, teknistä huoltoa, luonnonvaroja, erityistoimintoja, kulttuuriympäristöä, luonnonsuojelua ja virkistystä. Lopputuloksena saatiin kaikki aiemmin voimassa olleet maakuntakaavat korvaava Keski-Suomen tarkistettu maakuntakaava. Tarkistetussa maakuntakaavassa Kinnulan alueelle on osoitettu mm. seuraavat merkinnät; Keskustatoimintojen alakeskus (ca), seudullisesti merkittävä tiivistettävä taajama, kulttuuriympäristön vetovoima-alue ja maakunnallisesti arvokas maisema-alue. Voimassa oleva maakuntakaava löytyy kokonaisuudessaan Keski-Suomen liiton internetsivuilta osoitteesta 6(16)

7 Kuva 1. Ote vahvistetusta maakuntakaavasta Kinnulan alueella. 5 AJANKOHTAISET KUNNAN MAANKÄYTTÖÖN LIITTYVÄT HANKKEET 5.1 Kinnulan Kivijärven vesistöjen rantaosayleiskaavan muutos ja mahdollinen osittainen kumoaminen Kinnulan Kivijärven rantaosayleiskaava on hyväksytty kunnanvaltuustossa ja se on vahvistettu vähäisin muutoksin Ympäristökeskuksen päätöksellä. Kaavahankkeen kaavoituspäätös on tehty kunnanhallituksessa Koko kaavan muuttaminen, tarkistaminen ja päivittäminen on käynnistetty syksyllä Kaavatyöstä järjestettiin kaavakonsulttikilpailu, jonka voitti FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy. Kaavoitettavan alueen rantaviivapituus on n. 115 km. Voimassa oleva rantayleiskaava on paikoitellen ylileveä, joten kaavan tarkistuksen yhteydessä kaava-alue rajataan tarvittaessa pienemmäksi ja vanha kaava kumotaan niiltä osin, missä se ei ole tarpeellinen maankäytön ohjaamisessa. 7(16)

8 Kuva 2. Ote Kivijärven rantaosayleiskaavasta. Kaavojen vaiheet: Kunnanhallituksen kaavoituspäätös Kaavatyön laatijaksi on valittu FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu on pidetty Keski-Suomen ELY- keskuksessa. Kaavahankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on asetettu yleisesti nähtäville vireilletulokuulutuksen yhteydessä. Kaava-alueen maaomistajille on lähetty tiedotekirjeet ja mahdollisuus ennakkokyselyn täyttämiseen Kaava-alueen luonto- ja maisemaselvitys on valmistunut Kivijärven ja pienvesien ranta-asemakaava sekä Niemelän ja Keskustalon ranta-asemakaavan osittainen muutos UPM-Kymmene Oyj:llä on vireillä useaa vesistöä koskeva ranta-asemakaavahanke (maanomistajan oma kaavahanke, jonka kustannuksista myös maanomistaja vastaa). Suunnittelualueet sijaitsevat Kinnulan kunnan itäosassa usean vesistön ranta-alueella. UPM-Kymmene Oyj:n Kinnulan Kivijärven sekä kunnan itäosan pienvesien ranta-alueita käsitellään yhtenä suunnittelukokonaisuutena. Osa ranta-alueista sisältyy suunnittelualueeseen vain kokonaisrakennusoikeuden mitoittamiseksi. Kaavahankkeessa selvitetään ja mitoitetaan näiden ranta-alueiden rakennusoikeuden määrä ja sopivuus rantarakentamiseen. Ranta-asemakaava laaditaan pienvesistöjen ranta-alueille ja niille Kivijärven ranta-alueille, jotka selvitysten perusteella sopivat lisärakentamiseen. Kaavoitettavan alueen kokonaispinta-ala on noin 355 ha ja siihen kuuluu n. 16 km rantaviivaa. Kaavanlaatija on Ympäristönsuunnittelu Oy Hämeenlinnasta. 8(16)

9 Kuva 3. Suunnittelualueiden yleissijaintikartta Kuva 4. Ote ranta-asemakaavamuutoksen luonnosvaiheen kaavakartasta (karttalehti 7). Kaavan vaiheet: Viranomaisneuvottelu on pidetty Keski-Suomen ELY-keskuksessa UPM Kaavahanke on kuulutettu vireille ja OAS on ollut nähtävillä Työneuvottelu viranomaisten kanssa järjestettiin Kaavan valmisteluaineisto (luonnos) on tarkoitus asettaa yleisesti nähtäville syksyllä (16)

10 5.3 Saarensalmen ranta-asemakaavan osittainen kumoaminen Saarensalmen ja koko Kivijärven rannoilla on voimassa Kivijärven rantayleiskaavaa, jonka muuttaminen ja päivittäminen on käynnistetty vuoden 2015 aikana. Rantaosayleiskaavan muutostyön yhteydessä siirretään rantarakennusyksiköitä Kivisaaresta mannerrannalle. Alueella on kuitenkin voimassa ranta-asemakaava, joka on kaavatyyppinä vahvempi ja ohjaa rakentamista. Siten ranta-asemakaava on tarpeen osittain kumota, jotta rantayleiskaavan mukainen rakentaminen voidaan toteuttaa. Rantaosayleiskaavan muutosta sekä Saarensalmen ranta-asemakaavan osittaista kumoamista viedään eteenpäin omina prosesseinaan, kuitenkin samanaikaisesti. Ranta-asemakaavan osittainen kumoaminen koskee Kivisaaressa korttelia 8 ja sitä ympäröivää maa- ja metsätalousaluetta (M). Mannerrannalla kumoaminen koskee Muhonen tilan yhtä aluetta Soukkalahden itäpuoleisella rannalla Sääski-saaren eteläpuolella. Kinnulan Kivijärven rantaosayleiskaavan Saarenkylän osa-alue on hyväksytty kunnanvaltuustossa Rantaosayleiskaava on vahvistettu vähäisin muutoksin ympäristökeskuksen päätöksellä. Kivisaaren rakentamattomista RA - paikoista kaksi siirretään mannerrannalle. Kuva 5. Ote Saarensalmen ranta-asemakaavasta. Kaavan vaiheet: Kunnanhallitus on päättänyt hankkeen käynnistämisestä kokouksessaan Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu on pidetty Keski-Suomen ELY keskuksessa Kaavahanke on kuulutettu vireille Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä Kumoamisaineisto laaditaan luonnos- ja ehdotusvaiheeseen yhtäaikaisesti Kinnulan Kivijärven rantayleiskaavan päivitystyön kanssa. 10(16)

11 5.4 Kinnulan kirkonkylän asemakaavan pohjakartan päivityshanke Kinnulan asemakaavan pohjakartta laaditaan uudestaan vuosien aikana. Pohjakarttaa laaditaan n. 686 ha suuruiselle alueelle. Kinnulan kirkonkylän asemakaavan pohjakartta on vanhentunut ja pohjakartta on tarpeen uudistaa kokonaisuudessaan. Pohjakartan laadintatyö on kilpailutettu keväällä 2018 ja kilpailutuksen voitti Kiinteistö ja Mittaus Oy. Uusi pohjakartta valmistuu helmikuussa Kuva 6. Pohjakartoitettava alue kuvassa sinisellä rajausmerkinnällä (laajennusalue punaisella katkoviivalla) 5.5 Kahdeksan kunnan rakennemallihanke Saarijärven ja Viitasaaren seutukuntien kuntien alueella on käynnistymässä ns. rakennemallihanke. Hankkeesta on tehty kunnittain käynnistämispäätökset ja Keski-Suomen liitolta on haettu avustusta suunnittelutyön rahoittamiseen. Hankkeen käynnistämisen lähtökohtana on mm. maakuntakaavan muuttuminen strategisempaan suuntaan. Maakuntakaavoitus on herättänyt keskustelua Pohjoisen Keski-Suomen kuntien yhteisen yleiskaavan tai kuntien rakennemallien laadinnan tarpeellisuudesta. Usean kunnan yhteinen yleiskaava/ rakennemalli on mahdollista laatia eri tavoin eli strategisesti tai yksityiskohtaisesti tai esim. joitakin teemoja painottaen. Viitasaaren ja Saarijärven kuntien alueelle ei ole laadittu kuntakohtaisia rakennemalleja tai rakenneyleiskaavoja ja näiden puuttuminen voidaan korvata yhdessä käynnistettävällä rakennemallihankkeella. Hankkeen tuotoksena jokainen kunta saa oman rakennemallinsa ja työssä saadaan tarkasteltua kuntien raja-alueet ja kuntien rajat ylittävät strategisesti tärkeät teemat. Kuntien rakennemalleja ja strategisia yleiskaavoja laaditaan pääsääntöisesti oikeusvaikutuksettomina, jolloin myös laadintaprosessi on joustavampi kuin oikeusvaikutteisissa yleiskaavoissa. Rakennemalli ei ole oikeusvaikutteinen yleiskaava, vaan rakennemalli on strateginen aineisto kunnan (tai seutukunnan) kehittämiselle. Rakennemalli on osa kunnan maapolitiikkaa (mitä alueita kehitetään ja miten). 11(16)

12 Rakennemalli: on kaupunki- / kuntasuunnittelun yksi työkalu (kunnan kehityskuva) on prosessi, jossa etsitään ja vertaillaan vaihtoehtoja kuntien ja seutukuntien tulevaisuudelle ei ole maankäyttö- ja rakennuslain mukainen kaava hyväksytään kuntakohtaisin päätöksin ohjaa hyväksymisen jälkeen kuntien yleiskaavatyötä ja muuta (maankäytön) kehittämistä Rakennemallihankkeen vaiheet: Käynnistämispäätökset on tehty 8 kunnan/kaupungin hallituksissa kesällä 2017 Keski-Suomen liitto on myöntänyt hankkeelle avustusta Sweco Ympäristö Oy on valittu suunnittelukonsultiksi Hanke toteutuu vuosien 2018 ja 2019 aikana. 6 LÄHITULEVAISUUDEN KAAVAHANKKEET 6.1 Pienvesistöjen rantaosayleiskaava Kinnulan pienvesistöjen alueelle on tarkoitus laatia oikeusvaikutteinen rantaosayleiskaava. Yksi kaavatyön tavoite on rakennuslupaprosessin helpottaminen. Rantaosayleiskaavaa voidaan käyttää suoraan rakennuslupien myöntämisen perusteena, jolloin poikkeamislupahakemusten määrä ja ranta-asemakaavojen tarve kunnassa vähenee. Kaavahanketta ei ole kiirehditty, koska erityistä rakentamispainetta ei ko. vesistöjen rannoilla ole. Rantaviivaa kaavoitettavalla alueella on kaikkiaan noin 172 km, josta luonnollista jokirantaa on noin 47 km. Suurimmat, kooltaan yli 20 ha, kaavoitettavat vesistöt ovat Koirajärvi, Kuivajärvi, Pitkäjärvi, Nielujärvi, Naarajärvi, Häähkjärvi, Syväjärvi ja Palokki. Kuva 7. Kartalle on merkitty Kinnulan kaavoitettavat pienvesistöt. 12(16)

13 Kaavan vaiheet: Kunnanhallituksen päätös hankkeen käynnistämisestä Muinaisjäännösinventointi on tehty alueelle vuonna 2008 Ramboll Oy:n luonto-, maisema- ja kulttuuriselvitykset ovat valmistuneet vuonna 2011 Kaavahanketta ei ole vielä kuulutettu vireille, eikä se ole kiireellinen (alueilla ei ole rakentamispainetta) 6.2 Pappilanjoen asemakaavamuutos Pappilanjoen länsipuoliset maa-alueet ovat Kinnulan seurakunnan omistuksessa. Alueella sijaitsee vanha pappilarakennus, joka on palveluasumiskäytössä sekä asuinkäytössä oleva uudempi pappilarakennus. Alueen voimassa olevassa kaavassa alueet on varattu yleisten rakennusten korttelialueeksi ja maa- ja metsätalousalueeksi. Asemakaava ei vastaa alueen nykyistä käyttöä ja seurakunta on ollut kiinnostunut asemakaavan tarkistamisesta alueella. Kinnulan kunta ja seurakunta ovat aloittaneet neuvottelut alustavan kaavamuutosluonnoksen pohjalta syksyllä Mikäli hanke käynnistyy, laaditaan kaavamuutoksesta maankäyttösopimus kunnan ja seurakunnan kesken Kuva 8. Ote ajantasa-asemakaavasta Pappilanjoen alueesta. Alustava kaavamuutoksen rajaus on merkitty punaisella viivalla. 13(16)

14 6.3 Kirkonkylän osayleiskaava Kinnulan keskustaan on laadittu oikeusvaikutukseton osayleiskaava 1990-luvulla. Lähitulevaisuudessa on tarpeen laatia osayleiskaavan tarkistus, jotta keskustan maankäytön suunnittelun päälinjat voidaan määrittää tulevaisuutta varten. Yleiskaavan laadinnan yhteydessä tarkastellaan mm. keskustan laajentamissuuntia, uusien pientaloalueiden sijoituksia, muuttotappion vaikutuksia maankäyttöön, teollisuusalueiden tarpeita jne. Kaavahankkeen laatimisaikataulua ei ole vielä päätetty. 7 TÄRKEIMMÄT VOIMASSA OLEVAT KAAVAT 7.1 Kinnulan Niemenkylän ja ympäröivien vesistöjen rantaosayleiskaava Kinnulan kunta aloitti yleiskaavan laadinnan Niemenkylän ja sitä ympäröivien vesistöjen rannoille keväällä Kinnulan kunnanvaltuusto hyväksyi kaavan maaliskuussa Kaavaan on sen jälkeen tehty muutos, joka on hyväksytty elokuussa Kuva 9. Ote voimassa olevasta rantaosayleiskaavasta. 7.2 Kinnulan Kivijärven rantaosayleiskaava Kinnulan Kivijärven rantaosayleiskaava on hyväksytty kunnanvaltuustossa ja se on vahvistettu vähäisin muutoksin ympäristökeskuksen päätöksellä. Koko kaavan päivittäminen ja muuttaminen on käynnistetty vuonna (16)

15 Kuva 10. Ote Kivijärven rantaosayleiskaavasta. 7.3 Ajantasa-asemakaava (kaavayhdistelmä) Kinnulan kirkonkylän asemakaava on numeeristettu vuoden 2005 aikana. Numeeristamistyön on tehnyt Airix suunnittelu / Ympäristötaito Oy Oulusta. Ajantasakaava ei korvaa vanhoja asemakaava-aineistoja, vaan se toimii teknisenä apukarttana mm. rakennusvalvonnan tehtävissä. Kuva 11. Kinnulan kirkonkylän ajantasa-asemakaava. 15(16)

16 7.4 Hautakankaan tuulivoimaosayleiskaava Winda Invest Oy on suunnitellut tuulivoimapuiston rakentamista Hautakankaan alueelle Kinnulan kuntaan. Hanketta varten käynnistettiin tuulivoimayleiskaavan laadinta vuonna Tavoitteena oli laatia alueelle oikeusvaikutteinen tuulivoimaosayleiskaava, jonka perusteella rakennusluvat tuulivoimaloille voidaan myöntää. Tuulivoimapuistoalueen tekninen suunnittelu on edennyt kaavoituksen rinnalla. Tuulivoimayleiskaava hyväksyttiin kunnanvaltuustossa keväällä Ponsivuoren tuulivoimapuistoon suunnitellaan enintään 9 tuulivoimalaitoksen rakentamista. Tuulivoimalaitokset ovat teholtaan noin 2-3,3 MW jolloin puiston yhteenlaskettu teho tulisi olemaan enintään 29,7 MW. Kuva 12. Ote Hautakankaan tuulivoimaosayleiskaavasta Kaavan vaiheet: Kunnanhallitus päätti kaavoituksen käynnistämisestä kokouksessaan Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu on pidetty Keski-Suomen ELY keskuksessa Kaavahanke on kuulutettu vireille Hanketta koskeva OAS on ollut nähtävillä Kaavaluonnosaineisto nähtävillä valmisteluvaiheen kuulemista varten Kaavaehdotusaineisto nähtävillä Kinnulan kunnanvaltuusto hyväksyi kaavan ja kaava tuli lainvoimaiseksi (16)