SIVISTYSKUNTA TULEVAISUUDEN TOIMINTAYMPÄRISTÖNÄ

Transkriptio

1 SIVISTYSKUNTA TULEVAISUUDEN TOIMINTAYMPÄRISTÖNÄ

2 Miten idea kunnasta muuttuu (1) Kuntien perinteinen idea: Vahva rooli vastata kokonaisuutena yhteiskuntapolitiikan tavoitteiden toteutumisesta paikallistasolla Eri sektoreiden paikallinen poliittinen koordinaatio ja paikallisten erityispiirteiden huomiointi Laaja taloudellinen liikkumavara osana laajaa itsehallinnon ideaa Rahoitusperusteiden yleisyyden laajentaminen vahvistanut liikkumavaraa entisestään Suomessa erityispiirteenä kuntien yhtenäinen ja laaja tehtäväkenttä, vaikka kunnat hyvin erilaisia Olennaisesti kuntien tehtäviä vähentävä hallinnonuudistus vaikutusyhteyksiltään ennakoitua laajavaikutteisempi Tehtäväkentän kapeutuminen ja erilaiset tuottavuuspotentiaalin hyödyntämismahdollisuudet haastavat perinteisen käsityksen kunnista geneerisenä ja homogeenisenä joukkona Taloudellinen ja toiminnallinen liikkumavara vaihtelevat entistä enemmän

3 Miten idea kunnasta muuttuu? (2) Uudistuksen yhteydessä: Kuntien osuus julkisesta taloudesta lähes puolittuu Perus- ja hyvinvointipalveluiden tuottamisen kokonaisvastuu jakautuu Seurausvaikutusten kokonaisvaltainen ennakointi? - Taloudellisen ja toiminnallisen liikkumavaran heikentyminen kun yhteiskunnalliset ongelmat monialaistuneet (syrjäytyminen, NEET) Muutoksen vaikutukset perusnäkemykseen kunnasta Kunta palvelukoneistona > Lähipalvelut kunnan alueella, mutta ei vastuulla > työnjaon haasteet Kunta elinvoiman ylläpitäjänä > Vaikutukset asukkaiden osallisuuteen ja kehityspyrkimyksiin 3

4 Sivistyskunnassa lapset ja nuoret keskiössä 4

5 Kuntien ja maakuntien työnjako 5

6 Yhteinen haaste: maahanmuuttajien koulutus ja integrointi 6

7 Suomeen muutetaan perheen, opiskelun ja työn vuoksi sekä pakolaisina Ulkomailla syntyneiden ulkomaalaistaustaisten ja suomalaistaustaisten (vain Suomessa syntyneet) työttömyysaste (15-74-vuotiaat) % 10 Suomessa olevista ulkomaalaistaustaisista (vanhemmat syntyneet ulkomailla) yli puolet on eurooppalaistaustaisia. Aasialaistaustaisia on reilu neljännes ja afrikkalaistaustaisia reilu kymmenesosa. (Lähde: Väestötilastot, TK) 5 0 Ulkomailla syntyneet Suomalaistaustaiset Työperäisten maahanmuuttajien työllisyysaste on korkea, jopa kantaväestöä korkeampi. Alhaisen työllisyysasteen maahanmuuttajaryhmien työllisyysasteet kehittyvät positiivisesti maassa asutun ajan kasvaessa, eivät kuitenkaan tavoita kantaväestön työllisyysastetta edes kymmenen vuoden maassa asumisen jälkeen. 7

8 Oppimistulokset ja syrjäytyminen Vieraskielisten oppilaiden osuus perusopetuksessa kasvanut tasaisesti kaikista perusopetuksen oppilaista 5,7 prosenttia vieraskielisiä, Uudellamaalla 10,9 % PISA-kuilu NEET-aste Miehet Naiset Yhteensä Ulkomaalaistaustaiset Suomalaistaustaiset 2014, UTH Larja 8

9 Maahanmuuttajien koulutus ja integrointi rakenteelliset uudistukset Peruskoulu Valmistavan opetuksen rahoitus uudistettu Aikuisten perusopetus uudistettu Työttömyysetuudella tuetun omaehtoisen perusopetuksen kesto pidennetty (tem) Opintotuki koskemaan perusopetusta (HE kevät 2018) Ammatillinen koulutus Yleisestä kielitaitovaatimuksesta luovuttu Kielen oppimisen tuki huomioitu rahoitusperusteissa Integroidaan ammatillisiin opintoihin Yliopistot ja ammattikorkeakoulut Vastuukorkeakoulutoiminta käynnissä > Palveltu noin maahanmuuttaja-asiakasta Kotoutumiskoulutus Kotoutumiskoulutuksen ja ohjeistuksen uudistukset 2016 ja 2017 (tem) -> koulutuspolut Vapaa sivistystyö Uusi maahanmuuttajakoulutus Kunnissa kansalaisopistot Kotivanhemmat ym. Pisa-erot työllistymisen tärkein este su/ru kielen taidon puute (40%). naisten heikko työllisyysaste... aikuisista 55%:lla heikot perustaidot..

10 Luku- ja kirjoitustaidon koulutus TEM:n hallinnonalalta OKM:n hallinnonalalle 2018 Kotoutuminen tärkeää kunnille joustavia koulutusmalleja tarvitseva toiminnallisesta opetuksesta hyötyvä kokopäiväisiä ja osa-aikaisia vaihtoehtoja Kuntien omat instrumentit nyt vahvemmat Luku- ja kirjoitustaidon koulutus vstoppilaitoksessa puuttuu perusopetustasoinen koulutus alle 25 vuotiaat alaikäraja 17 vuotta (oppivelvollisuusiän ylittänyt), yläikärajaa ei ole Aikuisten perusopetus aikaisempi tutkinto tai osaaminen, tarve vahvistaa latinalaista kirjaimistoa Moduuli/moduulit kotoutumiskoulutuksessa yhteistyö TE-hallinnon kanssa, yhteistyö lähikuntien kanssa 10

11 Yhteinen haaste: nuorten kasvu- ja elinoloja koskevan yhteisen ymmärryksen rakentaminen 11

12 Nuorisolaki tuli voimaan Lain 5 mukaan: Valtioneuvosto hyväksyy joka neljäs vuosi valtakunnallisen nuorisotyön ja -politiikan ohjelman. Ohjelma sisältää tarkemmat tavoitteet valtakunnalliselle nuorisotyölle ja - politiikalle ja niiden tukemiselle. Ohjelman toteutumista seurataan ja ohjelma tarkistetaan tarvittaessa. Ohjelman valmistelee opetus- ja kulttuuriministeriö yhteistyössä asianomaisten muiden ministeriöiden kanssa. Valmistelussa tulee kuulla nuoria ja nuorisotyön ja -politiikan keskeisiä tahoja. Tarkempia säännöksiä ohjelman sisällöstä ja valmistelusta voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella. Huom: lain siirtymäsäännöksen (30 ) vuoksi ensimmäinen ohjelma tehtiin kolmeksi vuodeksi

13 Nuorisotyö tiedontuottajana Valtion nuorisoneuvosto ylläpitää Tietoanuorista.fi sivustoa: Indikaattoritietoja nuorten hyvinvoinnista ja vuosittaiset nuorisobarometrit; OKM ja AVIt ylläpitävät nuorisotilastot.fi sivustoa: vuosittain kerätään kuntien nuorisotyön vaikuttavuustietoja; Nuorisotyön uudet osaamiskeskukset: 13

14 Alle 29-vuotiaiden nuorten osuudet kunnissa laatinut Anna-Maria Tenojoki, NUORA Lähde: Tilastokeskus 14

15 Monialainen yhteistyö Paikallisten viranomaisten monialaisen yhteistyön yleistä suunnittelua ja toimeenpanon kehittämistä varten kunnassa on oltava ohjaus- ja palveluverkosto tai muu vastaava yhteistyöryhmä, jonka kohderyhmänä ovat kaikki kunnassa asuvat nuoret. Verkoston tai muun yhteistyöryhmän tulee toimia vuorovaikutuksessa nuorisoalan järjestöjen, seurakuntien ja muiden nuorten palveluja tuottavien yhteisöjen kanssa. Kahdella tai useammalla kunnalla voi olla yhteinen verkosto. Verkosto ei käsittele yksittäistä nuorta koskevia asioita. Verkoston tai muun vastaavan yhteistyöryhmän tehtävänä on: 1) koota tietoja nuorten kasvu- ja elinoloista sekä arvioida niiden pohjalta nuorten tilannetta paikallisen päätöksenteon ja suunnitelmien tueksi; 2) edistää nuorille suunnattujen palvelujen yhteensovittamista, yhteisiä menettelytapoja nuoren palveluihin ohjaamisessa sekä tiedonvaihdon sujuvuutta; 3) edistää yhteistyötä nuorisotoiminnan toteutumiseksi.

16 Valtionavustuksella tuetun etsivän nuorisotyön ja nuorten työpajatoiminnan kattavuus 2017 sininen: työpajatoimintaa ja etsivää nuorisotyötä, 260 kuntaa; keltainen: etsivää nuorisotyötä, 26 kuntaa vihreä: työpaja-toimintaa, 5 kuntaa; harmaa: ei kumpaakaan, 4 kuntaa Kuntia on 295.

17 Yhteinen haaste: lasten ja nuorten harrastamisen edistäminen 17

18 Joka viidenneltä alakoululaiselta ja joka kolmannelta yläkoululaiselta puuttuu mieleinen harrastus. Lähde: Valtakunnallinen koululaiskysely

19 Maamme lastenkulttuurikeskukset kuntien voimavarana Tavoitteena koko maan kattavuus. 19

20 Taiteen perusopetuksen saatavuus nyt* *Taiteen perusopetuksen opetustuntikohtaisen valtionosuuden piirissä olevat oppilaitokset: arkkitehtuuri (1), kuvataide (16), käsityö (5), mediataiteet (0), musiikki (87), tanssi (12), sanataide (1), sirkustaide (3), teatteritaide (3). 20

21 Harrastaminen koulupäivän yhteydessä lisää taiteen, kulttuurin ja liikunnan saavutettavuutta Taiteen ja kulttuurin harrastustunteja on järjestetty kouluissa ja päiväkodeissa lastenkulttuurin ja taiteen perusopetuksen ammattilaisten ohjaamina ( kärkihanke 4). Harrastustoiminta vahvistaa lasten ja nuorten luovia taitoja, kulttuurikompetenssia ja kouluviihtyvyyttä sekä vähentää turvattomuutta, yksinäisyyttä ja tekemisen puutetta. Koulun tilojen hyödyntäminen lasten ja nuorten harrastamiseen iltapäivisin Tähän mennessä taiteen ja kulttuurin harrastustunneilla on ollut mukana noin lasta 300 koulusta ja 200 päiväkodista. Kolmessakymmenessä kunnassa harrastustunnit tarjotaan jo kaikille tai suurelle määrälle kunnan koululaisista. Suuri osa toimintaan osallistuneista lapsista on saanut uuden taide- tai kulttuuriharrastuksen. Useat lapset saivat ensimmäisen harrastuksensa hankkeen kautta. 21

22 Ideoita harrastustoiminnan kehittämiseen kannattaa kysyä lapsilta ja nuorilta OKM:n Koululaiskyselyyn vastannut tähän mennessä lasta ja nuorta. Koululaiskyselyn tulokset jokaisen kunnan hyödynnettävissä: Mikä kiinnostaa oman kuntasi vuotiaita lapsia ja nuoria ja mitä harrastuksia he toivovat lisää? Yli 60 % ala- ja yläkoululaisista oli kiinnostunut osallistumaan vähintään viiteen eri taiteen ja vähintään viiteen liikunnan harrastukseen. Kysyntä harrastustuntitoimintaa kohtaan on suurta. Toivoisin, että ne ovat monipuolisia. Ja että olisivat mukavat ohjaajat. Sekä olisi VALTAVAN hienoa jos itse saisi ehdottaa mitä tehdään. Halvat harrastetunnit olisivat kivoja, että kaikki voisivat osallistua :) Mukavaa olisi, jos ystävien keskenkin saisi perustaa ns. Kerhon, kuten kirjakerhon :) Ja te tyypit vaikutatte tosi kivoilta, kun jaksatte käyttää aikaanne meihin :) Suurkiitos :)) Tyttö 11v* Enemmän eri oppilaiden ideoita koska se innostaa oppilaita liikkumaan ja kokeilemaan lajeja vapaa-ajallakin. Poika, 9. luokka* Koulun jälkeen olisi mukava harrastaa jotain, jos koululla olisi kerhoja. Esimerkiksi taidejuttuja ja varsinkin urheilua.tyttö, 9. luokka* *Lähde: Koululaiskysely

23 Tutkimuksellista tukea 23

24 TEAS HANKE HYVINSIVI Maakuntauudistus ja uudet yhteistyörakenteet sivistyksen ja hyvinvoinnin edistämisessä OKM on käynnistänyt 02/2018 TEAS-hankkeen HYVINSIVI Hankkeen ohjaukseen osallistuvat OKM:n lisäksi STM, VM, TEM ja VNK. Hanketta toteuttavat MDI oy ja Itä-Suomen yliopiston alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatia. Hanke kartoittaa maakuntauudistuksen myötä syntyviä uusia yhteistyörakenteita ja -malleja OKM:n sektorilla sivistyksen ja hyvinvoinnin edistämisessä. Kartoitusta tehdään tapaustutkimuksin, joissa huomionkohteena ovat paikallis- ja aluelähtöiset yhteistyön rakenteet kulttuurissa, liikuntaneuvonnassa, opiskeluhuollossa, ohjaamoissa, hyvinvoinninedistämisessä ja allianssimallissa. 24

25 Yhteiset tavoitteet ja yhteisiä haasteita Miten tästä eteenpäin? Riittääkö nykyinen yhteistyö Kuntien johdon ja OKM:n johdon välillä Toimialakohtainen Muu Pitäisikö dialogia vahvistaa Tarvitaanko uusia toimintatapoja ja rakenteita Jaettu ymmärrys taloudellisista ja muista reunaehdoista Yhteisten näkemysten pohdinta ja edistäminen Säännöllisiä johdon tapaamisia Epävirallista yhteydenpitoa Muuta 25