Pilvipalveluarkkitehtuuri

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pilvipalveluarkkitehtuuri"

Transkriptio

1 Pilvipalveluarkkitehtuuri Matti Merelä Helsinki HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos

2 HELSINGIN YLIOPISTO HELSINGFORS UNIVERSITET UNIVERSITY OF HELSINKI Tiedekunta Fakultet Faculty Laitos Institution Department Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta Tekijä Författare Author Tietojenkäsittelytieteen laitos Matti Merelä Työn nimi Arbetets titel Title Pilvipalveluarkkitehtuuri Oppiaine Läroämne Subject Tietojenkäsittelytiede Työn laji Arbetets art Level Aika Datum Month and year Tiivistelmä Referat Abstract Sivumäärä Sidoantal Number of pages 12 sivua + 2 liitesivu Lyhyt tutustuminen pilvipalveluun ja arkkitehtuuriin. ACM Computing Classification System (CCS): A.1 [Introductory and Survey], I.7.m [Document and text processing] Avainsanat Nyckelord Keywords pilvipalvelu, pilvilaskenta, arkkitehtuuri Säilytyspaikka Förvaringställe Where deposited

3 1 Sisällysluettelo 1Johdanto...1 2Pilvipalvelu Pilvipalvelun määritelmä Pilvipalvelun ominaisuudet...3 3Pilvipalvelun arkkitehtuuri Pilven referenssi malli OSI-kerrosarkkitehtuuri, TCP/IP-viitemalli ja internetin standardit Palvelukeskeinen arkkitehtuuri Semanttinen web Pilvipalvelumallit Saas Paas Iaas Yhdistelmäpalvelut Pilvipalvelun pilvityypit Yksityinen pilvi Yhteisöllinen pilvi Julkinen pilvi Hybridi pilvi Palveluiden virtualisointi Microsoft Wmware Yhteenveto...13

4 2 1 Johdanto Pilvipalvelut (Cloud computing) on tietotekniikan viimeisin megatrendi. Käsite on terminä niin uusi, että siitä käytetään suomessa vielä useita rinnakkaisia termejä kuten pilvilaskenta ja "pilvessä". Pilvilaskenta-termi ei sovi hyvin talous- tai opintohallinnon kaltaisiin sovelluksiin. Pilvipalvelu viittaa pilvessä eli internetissä sijaitsevaan tietotekniseen palveluun. Sana pilvi tulee internetiä kuvaavasta piirrostavasta. Pilviarkkitehtuuri (cloud architecture, cloud engineering) termi jakautuu kahteen käsitteeseen ohjelmistoarkkitehtuuriin (Software engineering) ja pilvipalveluun. Tietojenkäsittelytieteessä ohjelmistoarkkitehtuurin määritelmiä on useita ja yhteistä näille määritelmille on tehtyjen periaatetason suunnittelutason ratkaisujen kuvaaminen sanoin ja kuvin. IEEE standardin mukainen määritelmä ohjelmistoarkkitehtuurille järjestelmän perusorganisaatio, joka sisältää järjestelmän osat, osien keskinäiset suhteet, osien suhteet ympäristöön sekä periaatteet, jotka ohjaavat järjestelmän suunnittelua ja evoluutiota. [ISO00] Pilvipalvelulle on useita rinnakkaisia määritelmiä. Pilviarkkitehtuuri kuvaa pilvipalvelujärjestelmän rakenteen. Pilvipalvelulla tarkoitetaan tietoteknisten palveluiden hajautusta ja ulkoistamista verkon välityksellä ilman, että käyttäjän tarvitsee tietää resurssien sijainnista, toiminnasta ja ylläpidosta. Termi viittaa myös pilviarkkitehtuurin dokumentointijärjestelmään. Arkkitehtuurissa käytettään sanallisten kuvausten lisäksi myös kuvia. Seuraavassa kappaleessa kaksi määritellään pilvipalvelu ja käydään läpi lyhyesti ominaisuudet. Kappaleessa kolme esitellään pilvipalvelua arkkitehtuurin näkökulmasta. Pilviarkkitehtuuri jakautuu pilvipalvelumalleihin, jotka ovat käytettävät ohjelmat palveluna, sovellusalusta palveluna ja infrastruktuuri palveluna. Pilvipalvelumallit on käsitelty kappaleessa neljä. Kappaleessa viisi keskitytään kuvaaman pilvipalvelua käyttäjän mukaan ja tätä luokitusta kutsutaan pilvipalveluiden tyypeiksi. Kappaleessa kuusi kuvataan palveluiden virtualisointi. Pilvipalvelut perustuvat virtualisointiin.

5 3 2 Pilvipalvelu Vuoden 2009 OSCON-konferenssissa esitettiin yhteensä 67 erilaista määritelmää pilvilaskennalle[sal10]. Sama termien vaihtelevuus koskee myös pilvipalvelun suomennuksia. 2.1 Pilvipalvelun määritelmä Pilvipalveluiden yleisin määritelmä on US National institute of standards and technology (NIST) julkaisema. Cloud computing is a model for enabling convenient, on-demand network ac cess to a shared pool of configurable computing resources (e.g., networks, ser vers, storage, applications, and services) that can be rapidly provisioned and re leased with minimal management effort or service provider interaction. This cloud model promotes availability and is composed of five essential characteris tics, three service models, and four deployment models. Lyhyt käännös määritelmästä: pilvipalvelu on toimintamalli, joka mahdollistaa pääsyn vapaasti konfiguroitaviin ja skaalautuviin tietotekniikkaresursseihin, jotka voidaan ottaa käyttöön tai poistaa käytöstä helposti ja nopeasti. NIST:n määritelmä on yhdenmukainen SPI-pilviluokituksen kanssa (Software Platform Infrastructure). SPI-luokituksessa pilvipalvelut luokitellaan kolmeen ryhmään, jotka ovat sovellukset palveluna (SaaS, Software as a Service) ja sovellusalusta palveluna (PaaS, Platform as a Service ) ja infrastruktuuri palveluna (IaaS, Infrastructure as a Service). Nämä ryhmät vastaavat NIST:n palvelumalleja, jotka esitellään luvussa kuusi. Yleisen määrittelyn lisäksi NIST nimeää viisi pilvipalveluiden ominaispiirrettä: itsepalvelullisuus, pääsy palveluihin eri päätelaitteilla, resurssien yhteiskäyttö, nopea joustavuus ja käytön tarkka mittaaminen. 2.2 Pilvipalvelun ominaisuudet Kun pilvipalveluille ei ollut vakiintunut tarkkaa määritelmää, niin palvelut haluttiin määritellä myös ominaisuuksien mukaan, jotta palvelu luettaisiin pilvipalveluun kuuluvaksi. Yleisen määrittelyn lisäksi NIST nimeää (Kuva 1.) viisi pilvipalveluiden

6 4 ominaispiirrettä: joustava itsepalvelu (On-demand Self Service), pääsy palveluihin eri päätelaitteilla (Broad Network Acces), resurssien yhteiskäyttö (Recource Pooling), nopea joustavuus (Rapid Elasticity) ja käytön tarkka mittaaminen (Measured Servise). Kuva 1. NIST määritys pilvipalvelusta. Näiden ominaisuuksien lisäksi on vielä kahdeksan yleistä ominaisuutta. Kuvan yksi alareunassa on lueteltu nämä yleiset ominaisuudet eli pilvipalvelun edut [KUN10]. Hinta on edullinen, kun käyttäjä maksaa vain siitä palvelusta mitä käyttää. Alkuinvestoinnit ovat pienet ja tulevat muutokset ovat laskettavissa rahassa. Jos käyttö pienenee, niin laskevat myös kustannukset. IT-osasto pystyy joustavasti ennakoimaan kuormitusta ja kapasiteetin lisäys tai poisto on helppoa. Käyttöönotto ja tarvittavat muutokset tapahtuvat nopeasti. Palvelun yhdenmukaisuus tarjoaa parempaa palvelua ja korkeampaa luotettavuutta nopeissa muutostilanteissa. Tehokkuus kasvaa, kun järjestelmän kokoonpanoon ja ylläpitoon ei tarvitse keskittää niin paljoa aikaa. Jää enemmän aikaa keskittyä oleellisiin asioikin. Koska resurssit ovat yhdistyneet, käyttäjä yhteisö ei tarvitse omaa IT-infrastruktuuria, ja samalla saavutetaan energiatehokkuutta. 3 Pilvipalvelun arkkitehtuuri Internetistä saatavat palvelut ovat niin keskeisessä osassa arkkitehtuuri, että voidaan puhua myös avoimen datan arkkitehtuurista. Pilvipalvelut voidaan jakaa kolmeen liiketoimintaprosesseja tukevaan palvelukerrokseen ohjelmat palveluna, sovellusalusta

7 5 palveluna ja infrastruktuuri palveluna. Tämä lähestymistapa on kuvattu pilven referenssimallissa. Muita kappaleen malleja ovat semanttinen web, palvelukeskeinen arkkitehtuuri ja standardit. 3.1 Pilven referenssi malli CSAn pilviarkkitehtuurin referenssimalli (Kuva 2) on tehty jotta olisi helpompi ymmärtää pilviarkkitehtuurin turvallisuusriskejä. Malli on isompana liitteessä kaksi [SEC09][CLO11]. Marketvisionin tutkimuksen mukaan tietoturva on tärkein kriteeri valittaessa pilvipalvelua.[and11] Perinteissä IT-palvelun kilpailutuksessa turvallisuuskriteeri on vasta kuudes ja tärkein kriteeri on hinta. Kuva 2. Pilven referenssimalli. Pilviarkkitehtuurissa laitearkkitehtuuri (IaaS) on perusta pilvipalvelulle. Seuraavalla tasolla on sovellusalusta (PaaS) ja näiden päällä on sovellukset (SaaS) ja kokonaisuutta kutsutaan pilven referenssimalliksi (Cloud Reference Model). Tietoturvan ja riskienhallinnan ongelma muodostuu ominaisuuksien periytymisestä, ja näin voi yksi virhe rakenteessa heijastuu läpi arkkitehtuurin. Kaupalliset pilvipalveluiden tarjoajat eivät välttämättä täsmällisesti noudata jälkeenpäin tehtyjä palvelumalleja. Mallit ovat kuitenkin tärkeitä, kun aletaan keskustelemaan reaalimaailman palvelujen verkkoarkkitehtuurista. Käyttäjän tulee ymmärtää ne

8 6 resurssit ja palvelut, joiden pojalta tehdään turvallisuusanalyysi. 3.2 OSI-kerrosarkkitehtuuri, TCP/IP-viitemalli ja internetin standardit Kappaleen tarkoitus on johdattaa OSI-pinomallin (Open Systems Interconnection Reference Model) kautta internetin pinorakenteiseen tietojen välitykseen. OSI-mallin (Kuvan 3.) kolme ylintä kerrosta: sovelluskerros, esityskerros ja istuntokerros muodostavat TCP/IP-mallin sovelluskerroksen. Mallien kuljetuskerrokset ja verkkokerrokset vastaavat toisiaan. TCP/IP-mallin peruskerrosta vastaa OSI-mallin siirtokerrosta ja fyysistä kerrosta. Kuvan kolme kerrosten käyttämät avoimen dataan perustuvat standardit on selostettu liitteessä yksi. Näistä arkkitehtuurin kannalta kiinnostavin on REST (Representational State Transfer), joka on arkkitehtuurityyli rajapintojen tekemiseen. Kuva 3. OSI-mallin suhde internetin standardeihin.[wik05] OSI-mallilla kuvataan tiedonsiirtoprotokollien hierarkia kerroksittain. Pilvipalvelua kuvaavat kerrokset muodostuvat internetin olemassa olevista standardeista. Yksi tapa hahmottaa nämä kerrokset on kuvattu pilvipalveluiden pinorakenteessa kuvassa neljä. 3.3 Palvelukeskeinen arkkitehtuuri SOA (Service Oriented Architecture) eli palvelukeskeinen arkkitehtuuri on ohjelmistotekniikassa käytetty teknologiasta riippumaton arkkitehtuuritason suunnittelumalli. Sen perustan muodostavat itsenäiset liiketoimintalogiikkaa sisältävät palvelut. Nämä palvelut liitetään toisiinsa löyhän kytköksen periaatteen mukaisesti,

9 7 mikä vähentää järjestelmäriippuvuutta. SOA-mallissa palvelukokonaisuuden kuvaamiseen ja hallintaan käytetään XML-kieleen pohjautuvaa BPEL-kieltä (Business Process Execution Language). Protokollapino on kuvassa neljä keskellä vihreällä värillä. SOA-mallin mukaisia palvelukokonaisuuksia tarjoaa IBM, Microsoft, HP, BEA, ja SUN Microsystems. Kuva 4. Palveluiden pinorakenne. [PUU11] 3.4 Semanttinen web Kuva 5. Semanttisen webin tekniikat. [JUN08] Tim Bearners-Lee esitteli semanttisen webin 1990-luvun puolivälissä. Semanttinen web on internetin WWW-palvelun laajennus, joka on tarkoitettu tietokoneen tulkittavaksi. Semanttinen web syntyi tarpeeseen löytää internetin irrallisten sanojen ja linkkien välille merkityksen määrittely eli keino mitenkä asiat liittyvät toisiinsa. Asioiden

10 8 välisten suhteiden kuvaamiseen tarvittiin ontologia OWL (Web Ontology Language). Kieli koostuu XML-kielestä,jota käytetään kaikkien kerrosten kuvaamisessa. Olioiden väliset suhteet esitettään metatietona RDF-tietomallilla (Recource Description Fremework). Metatietoesitystapojen määrittelyä eli dokumentin rakenteen kuvausta RDF-Schemana kutsutaan myös ontologian määrittelyksi. Semanttinen web koostuu olioista, joiden väliset suhteet on määritelty ja oliot yksilöidään uri-tunnisteella (Uniform Recource Identifier). Semanttisen webin käyttämät tekniikat on kuvattu kuvassa neljä keltaisella värillä. Kuvassa viisi on sama protokolla pino yhdistetty muihin semanttisen webin käsitteisiin, kuten sparql-kyselyt, salaus, käyttöliittymä ja sovellukset. Lisäksi on vähän abstraktimmat käsitteet kuten luottamus, päättely ja logiikka. 4 Pilvipalvelumallit Pilvipalveluarkkitehtuuri jaetaan kolmeen liiketoimintaprosesseja tukevaan palvelukerrokseen (Service Models): sovellukset palveluna (SaaS) ja sovellusalusta palveluna (PaaS) ja infrastruktuuri palveluna (IaaS). Jako kolmeen on tavallisin, mutta ei ainoa tapa tarkastella palveluarkkitehtuuria. Pilvipalveluita voidaan jakaa myös muilla tavoilla. Yleisenä lyhenteenä pilvipalvelulle käytetään lyhennettä XaaS (Kuva 6 ja 7) eli X-as-a-Servise. Termejä EaaS (Everytingas-a-Service) ja *aas (*-as-aservice) on myös käytetty. Tässäkin nimeämisessä tulee vastaan termien vakiintumattomuus. Kuva 6. Pilvipalvelumallin palvelukerrokset XaaS.[TSB10] Edellisten kolmen päämallin lisäksi omiksi palveluiksi voidaan luokitella myös muita palveluita: tallennustila palveluna, tietoturva palveluna, viestintä palveluna, tietokannat

11 9 palveluna ja identiteetin hallinta palveluna. Onpa olemassa pilvipalveluiden ihmisten suorittamalle palvelulle oma termi HuaaS (Human as a Service). Nämä palvelut ovat tavallisesti kuvien tunnistamiseen liittyviä tehtäviä, jossa tietokoneet eivät vielä ole erehtymättömiä. Amazon Mechanical Turk on yksi esimerkki HuaaS-palvelusta. Termi HIT (Human Intelligence Tasks) tarkoittaa samaa asiaa. Kuvassa seitsemän näkyy mitkä toiminnot ovat asiakkaan ja mitkä palveluntarjoajan vastuulla eri pilvipalvelunmalleissa. Kuva 7. Pilvipalvelun kerrosmalli XaaS. 4.1 Saas Verkkosovellukset palveluna (SaaS, Software as a Service). Asiakas ostaa käyttöönsä sovellukset palveluna, eikä vastaa ylläpidosta. Sovellukset ovat käytettävissä eri päätelaitteiden kautta internetselaimella. Asiakas ostaa sovellusten lisäksi koko infrastruktuurin mukaan lukien verkkon, palvelimet, käyttöjärjestelmät ja tietokannat. Lisenssimaksut maksetaan aikaperusteisesti. Resurssit ovat tehokkaassa käytössä sovellusarkkitehtuurissa, joka tukee useaa yhtäaikaista käyttäjää. Noin puolet pilvipalveluista muodostuu SaaS-palveluista. 4.2 Paas Sovellusalusta palveluna (PaaS, Platform as a Service). Asiakas ostaa palveluna alustan, jonka avulla voi ylläpitää sovelluksia. Asiakas ei hallitse tai valvo taustalla oleva pilvipalvelua (verkko, palvelimet, käyttöjärjestelmiä tai tietokannat), mutta kontrolloi sovelluksia. Haittapuoleksi voidaan laskea sitoutuminen tiettyyn palveluntarjoajaan.

12 Iaas Infrastruktuuri palveluna (IaaS, Infrastructure as a Service). Asiakas ostaa palveluntarjoajan infrastruktuuri resurssit palveluna käyttöönsä. Laitteiden kapasiteetti on virtualisoitu ja se skaalautuu asiakkaan tarpeisiin. Laskutus perustuu käytettyihin resursseihin. IaaS-palveluihin yhdistetään usein seuraavia ominaisuuksia: läpinäkyvyys ja kontrolli, laskentakapasiteetin tehokas hyödyntäminen, oman IT:n pieni tarve, elastisuus ja maksukäytön mukaan. Miinuksena on riippuvuus palveluntarjoajasta. 4.4 Yhdistelmäpalvelut Yhdistelmäpalvelut (Mashups) on yleisilmaisu julkisille, liike-elämän tai kansalaisten perustamille avoimen datan sovelluksille. Ne hyödyntävät internetistä saatavien tietokantojen ja -lähteiden yhdistelyä ja tehokkaampaa palveluiden käyttöä[pkh10]. Yhdistelmäpalvelut perustuvat ulkopuolisten, maksuttomien ja helposti saatavilla olevien käyttöliittymien ja tietojen käyttämiseen. Internetin avoimet web-rajapinnat REST (Representational State Transfer) mahdollistavat yhdistelmäpalvelut. Yhdistelmäpalveluiden heikkous on XSS-haavoittuvuutta (Cross-Site-Scripting). 5 Pilvipalvelun pilvityypit Pilvipalvelun pilvityypit jaetaan neljään käyttömalliin (Deployment Models): yksityinen-, yhteisöllinen-, julkinen- ja hybridipilvi. Pilvityypit jaotellaan omistajuussuhteen mukaan. Vastuu pilven omistajuudesta kasvaa sen mukaan kuinka paljon vastuuta annetaan pilvipalveluntarjoajalle (Kuva 8). Kuva 8. Vastuu pilvipalvelun omistajuudesta.

13 Yksityinen pilvi Yrityksen oma tai vuokrattu palvelu, jolloin resurssit ovat ainoastaan yrityksen omassa käytössä. Mallia on kritisoitu siitä, ettei siinä toteudu järjestelmän ulkoistuksen kautta tuleva taloudellinen malli. Järjestelmä tekee ensimmäisen askelman kohti täydellistä pilviarkkitehtuuria. 5.2 Yhteisöllinen pilvi Yhteisön pilvi jakaa infrastruktuuria useiden järjestöjen kanssa yhteisiin intresseihin. Pilvi voi olla sisäisesti hallinnoitu tai kolmannen osapuolen. Kustannukset jakautuvat harvemmille käyttäjille kuin julkisessa pilvivessä, mutta useammalle kuin yksityisessä pilvessä, joten vain osa kustannusten säästöistä toteutuvat. Resurssit jaettuja ainoastaan määritellyn yhteisön käyttöön. 5.3 Julkinen pilvi Julkinen pilvi perustuu standardiin pilvimalliin, jossa palveluntarjoaja hoitaa resursseja, kuten sovelluksia ja tietovarastoja. Palvelut ovat saatavilla avoimesti yleisölle internetissä. Julkinen pilvipalvelut voivat olla ilmaista tai tarjota maksullisia palveluita. Julkinen pilvi on avoin ja sisältää lähes rajoittamattomat resurssit ja käyttäjät. 5.4 Hybridi pilvi Hybridi pilvi on koostumukseltaan kahden tai useamman edellisen pilvityypin kooste. Menettelyllä ei olla riippuvaisia yhdestä palvelusta tai palvelun tarjoajasta. Menettelyllä voidaan määritellä useita pilvipalveluita, jotka on liitetty toisiinsa tavalla, joka mahdollistaa ohjelmien ja tietojen helpon siirtämisen ja käyttöönoton toisessa järjestelmässä. 6 Palveluiden virtualisointi Pilven arkkitehtuuri rakentuu pitkälti palveluntarjoajan ratkaisumallin mukaan. Eri laitevalmistajien erot tulevat esiin virtualisoinnin toteuttamisessa. Virtualisoinnilla tarkoitetaan teknologiaa (distruptive technology), jolla fyysisen resurssin tekniset piirteet

14 12 piilotetaan muilta järjestelmiltä, sovelluksilta ja loppukäyttäjiltä. Tätä teknologia muuttumista on kuvattu kolmivaiheisena: konsolidointi, virtualisointi ja automatisointi. Konsolidoinnissa tarkoitetaan prosessia, jossa optimoidaan ja keskitetään resursseja. Automatisoinnin tavoitteena on lopulta tuottaa pilvipalveluita täysin automatisoidusta konesalista. Virtualisoinnin hyötyinä pidetään fyysisen laitteiston parempi hyödyntäminen sekä mahdollisesta vikatilanteesta aiheutuvasta virhetilanteesta palautuminen. Tavoitteena on myös saavuttaa säästöjä laitteistoinvestoinneissa, vähentää kustannuksia ja infrastruktuurin monimutkaisuutta, tarjota entistä parempi palveluiden taso ja parantaa niiden laatua sekä linjata tietohallinnon tavoitteet paremmin liiketoiminnan tavoitteita tukevaksi. Andi Mann CA Technologies on määritellyt virtualisoinnin seuraavasti. Virtualisointi on teknologia, joka piilottaa IT:n fyysisen olemuksen (palvelimet, kytkimet, tallennustilan jne.) järjestelmiltä, sovelluksilta ja käyttäjiltä, jotka niitä käyttävät. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että useampi käyttöjärjestelmä toimii yhdessä fyysisessä palvelimessa (konsolidointi), että IT-järjestelmä toimii useammalla fyysisellä palvelimella (grid-palvelu tai klusteri) tai jopa sitä että IT-palvelua viedään palveluntarjoajan tarjoamaan pilveen. Fyysisen laitteiston sijainti muodostuu epäolennaiseksi, koska virtualisointi piilottaa tämän tiedon käyttöjärjestelmiltä, sovelluksilta ja loppukäyttäjiltä. (suomennos Veli-Matti Mäkelä[MÄK11] ) 6.1 Microsoft Microsoft tarjoaa virtualisointia varten useita ratkaisuja. Microsoft tuote laitepuolelle virtualisointiratkaisuksi on Hyper-V niminen ratkaisu[mic10]. Järjestelmä tukee Windowsin lisäksi Linuxia. Hyper-V:n ohella Microsoft tarjoaa useilla tuotenimillä ratkaisuja järjestelmän hallintaa tai pc-tason virtualisointiin (silverlight). Microsoftin tekee yhteistyötä useiden virtualisointi ratkaisuja myyvin kilpailijoiden kanssa esimerkiksi Citrix. 6.2 Wmware Wmware tarjoama ratkaisu laitepuolelle on nimeltä vsphere Hypervisor. Vmware virtualisointiratkaisu perustuu 2003 julkaistuun Cambridgen Yliopiston tietokonelaboratorion tutkimushankkeeseen nimeltä Xen. Wmware on olut sen jälkeen käytännössä markkinoiden ja teknologian ylivoimainen johtaja. IBM myy VMware

15 13 Virtualization Assessment -palvelua. 7 Yhteenveto Tämä seminaarityö on lyhyt johdatus pilvipalveluihin ja arkkitehtuuriin. Työssä on keskitytty pilvipalvelun kuvaamiseen lähtökohtana NISTin julkaisemat määritykset arkkitehtuurista. Mitenkä palvelut yritysmaailmassa käytännössä tehdään on sitten toinen juttu. Käytännössä yritysten käyttämät termit ja tuotemerkit peittävät alleen varsinaisen pilvipalveluarkkitehtuurin. Jos yksi yritys tarjoaa useita rinnakkaisia tuotteita virtualisointi ratkaisuiksi, niin kuinka vaikeata onkaan verrata eri yritysten ratkaisuja ja tuotteita keskenään. Siksi tässä seminaarityössä on keskitytty pilvipalveluiden yleisesti hyväksyttyjen ratkaisujen kuvaamiseen.

16 14 Lähteet AND11 Andersson, M., Fujitsun seminaari esitelmä: Onko tietohallintojohtaja väärässä?, [ ] BAR08 Baran, D., Cloud Computing Basics, 2008, [ ] CLO11 Cloud Computing Architectural Framework https://wiki.cloudsecurityalliance.org/guidance/index.php/cloud_computing_architectural_framewor k [ ] ISO00 ISO/IEC 42010: IEEE Std Systems and software engineering Recommended practice for architectural description of software-intensive systems JUN08 Junkkaala, J., Sementtinen web on jo täällä [ ] KRO10 KUN10 MIC11 MÄK11 PKH10 Kronqvist, J., Cloud computing and its impact to enterprises' information security risk landscape, d%20computing%20and%20security%20-% pdf [ ] Kundra, V., State of Public Sector Cloud Computing,2010, gov/sites/default/files/stateofcloudcomputingreport-finalv3_508.pdf [ ] Microsoft Servers 2008: Virtualisointiratkaisut, [ ] Mäkelä, V., Palvelinvirtualisointi Seinäjoen koulutuskuntayhtymässä VMware vsphere -ratkaisulla, https://publications.theseus.fi/bitstream/handle/10024/31944/makela_veli-matti.pdf?sequence=1 [ ] Poikola, A., Kola, P., Hintikka, K., Julkinen data johdatus tietovarantojen avaamiseen

17 15 etovarantojen_avaamiseen.pdf [ ] PUU11 RUL07 SAL10 SEC09 TSB10 WIK05 Puustjärvi, J., Designing and Implementing Service-Oriented Business Processes, [ ] Rule, D. & Dittner, R The best damn server virtualization book. Burlington: SYNGRESS. Salo, I Cloud computing: palvelut verkossa. Helsinki: WSOY pro. ISBN: Security Guidance for Critical Areas of Focus in Cloud Computing, [ ] Tsai, W., Sun, X., Balasooriya, J., Service-Oriented Cloud Computing Architecture, Oriented%20Cloud%20Computing%20Architecture.pdf, [ ] OSI-malli.jpg [ ] Liite 1. Avoimen datan julkaisuun liittyviä teknologioita Standardeja datan esittämisen ohjelmallisesti käsiteltävässä muodossa XML: Extensible Markup Language (XML) on yleiskäyttöinen merkintäkieli, joka on laajennettavissa eri tarkoituksia varten uusilla merkintäelementeillä. CSV: Comma Separated Value (CSV) tiedostomuoto, jossa arvot erotetaan toisistaan pilkuilla. Tiedostot voidaan avata taulukkolaskentaohjelmilla. JSON: JavaScript Object Notation (JSON) on kevyt ohjelmointikielistä riippumaton tekstipohjainen datan siirtoformaatti. RDF: Resource Description Framework (RDF) on linked data -paradigman standardi, jossa yksittäisiä tietoresursseja kuvaillaan niihin linkitettävien sanastojen avulla. (Tässä luvussa RDFlyhenteellä viitataan XML-muotoisiin RDF-tiedostoihin, joiden nimeämisessä monasti käytetään.rdf-päätettä.) XML-pohjaisia eri tarkoituksiin kehitettyjä erikoistuneita merkintäkieliä RSS ja GeoRSS: Really Simple Syndication (RSS) on XMLpohjainen tietoformaatti päivittyvien verkkosisältöjen eli syötteiden välitykseen. Mikäli syötteeseen liitetään paikkakoordinaatit, on

18 16 kysessää GeoRSS-syöte. ATOM: Atom nimi viittaa kahteen toisiaan lähellä olevaan standardiin. Atom Syndication Format on XML-pohjainen merkintäkieli verkkosyötteiden (vrt. RSS) esittämiseen ja Atom Publishing Protocol (AtomPub) on yksinkertainen HTTPprotokollaan pohjautuva ohjelmointirajapinnan kuvaava standardi blogien päivittämiselle. KML: Keyhole Markup Language (KML) on XML-pohjainen merkintäkieli paikkatietojen merkitsemiseen ja niiden näyttämiseen karttapalveluissa. Asiakirjojen esittämiseen tarkoitettuja tiedostomuotoja HTML: Hypertext Markup Language (HTML) on www:n keskeisin tiedostomuoto, joka mahdollistaa verkkosivujen rakenteen (mutta ei sisällön rakenteen) esittämisen ja sivujen linkittämisen toisiinsa yhdeksi hypertekstiverkoksi. PDF: Portable Document Format (PDF) internetissä yleinen dokumentin hyvää tulostettavuutta painottava tiedostomuoto. Siirtoprotokollia HTTP: Hypertext Transfer Protocol (HTTP), eli hypertekstin siirtoprotokolla on yksi internetin keskeisimmistä standardeista. PuSH: PubSubHubbub (PuSH) siirtoprotokolla nopeaan tietopäivityksistä ilmoittamiseen. Tekniikoita metatietojen sisällyttämiseen verkkosivuille Mikroformaatit ovat joukko pieniä HTML:n elementeistä muodostettuja formaatteja koneluettavan tiedon upottamiseksi wwwsivuihin. RDFa: formaatti koneluettavien merkityksien upottamiseksi wwwsivuihin. Resurssien nimeäminen URI: Universal Resource Identifier (URI) on internet-resurssin tunniste Arkkitehtuurityyli rajapintojen tekemiseen REST: Representational State Transfer (REST) on HTTPprotokollaan perustuva arkkitehtuurimalli ohjelmointirajapintojen toteuttamiseen.

19 Liite 2. CSAn pilviarkkitehtuurin mallit 17

W3C-teknologiat ja yhteensopivuus

W3C-teknologiat ja yhteensopivuus W3C-teknologiat ja yhteensopivuus Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), Hypermedialaboratorio W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: W3C asettaa

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 9. Virtualisointi ja pilvipalvelut teknologia-arkkitehtuurin suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 9. Virtualisointi ja pilvipalvelut teknologia-arkkitehtuurin suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 9. Virtualisointi ja pilvipalvelut teknologia-arkkitehtuurin suunnittelussa Versio: Palautekierros, 2. palautekierros Julkaistu: Voimassaoloaika:

Lisätiedot

Koht dialogia? Organisaation toimintaympäristön teemojen hallinta dynaamisessa julkisuudessa tarkastelussa toiminta sosiaalisessa mediassa

Koht dialogia? Organisaation toimintaympäristön teemojen hallinta dynaamisessa julkisuudessa tarkastelussa toiminta sosiaalisessa mediassa Kohtdialogia? Organisaationtoimintaympäristönteemojenhallinta dynaamisessajulkisuudessatarkastelussatoiminta sosiaalisessamediassa SatuMariaPusa Helsinginyliopisto Valtiotieteellinentiedekunta Sosiaalitieteidenlaitos

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702)

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) yleistyvät verkkopalveluissa Youtube Google... Avaavat pääsyn verkkopalvelun sisältöön. Rajapintojen tarjoamia tietolähteitä yhdistelemällä luodaan uusia palveluja,

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) SOA, Service-oriented architecture SOA,

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) SOA, Service-oriented architecture SOA, Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) SOA SOA-arkkitehtuuri perustuu xml:ään ja Web Services teknologioihin Mahdollistaa joustavan mukautumisen tuleviin muutoksiin Kustannustehokas Toteutukset perustuvat

Lisätiedot

GIS-arkkitehtuurit. Lassi Lehto, 17.9.2015

GIS-arkkitehtuurit. Lassi Lehto, 17.9.2015 1 GIS-arkkitehtuurit Lassi Lehto, 17.9.2015 2 GIS-arkkitehtuurit RM-ODP näkökulmat Kokonaiskuva (Enterprise) Tieto (Information) Laskennan hajautus (Computational) Verkkopalveluinfrastruktuuri (Engineering)

Lisätiedot

Sisällönhallinnan menetelmiä

Sisällönhallinnan menetelmiä Sisällönhallinnan menetelmiä Airi Salminen Jyväskylän yliopisto http://www.cs.jyu.fi/~airi/ Suomalaisen lainsäädäntötyön tiedonhallinta: suuntana semanttinen web RASKE2-projektin loppuseminaari Eduskunnassa

Lisätiedot

10 Nykyaikainen WWW-arkkitehtuuri

10 Nykyaikainen WWW-arkkitehtuuri 10 Nykyaikainen WWW-arkkitehtuuri è è è 10 Nykyaikainen WWW-arkkitehtuuri WWW on ylivoimaisesti suosituin hypertekstijärjestelmä. Käydään seuraavaksi läpi nykyaikaisen WWW-arkkitehtuurin perusteet. Vuonna

Lisätiedot

TIETOJÄRJESTELMIEN AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)

TIETOJÄRJESTELMIEN AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 1 TIETOJÄRJESTELMIEN AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 14.1. 16.12.2011 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi 2 KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Tervetuloa

Lisätiedot

Semanttinen Web. Ossi Nykänen. Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto

Semanttinen Web. Ossi Nykänen. Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Semanttinen Web Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: World Wide Web Consortium (W3C) on kansainvälinen

Lisätiedot

Rakenteisen oppimateriaalin tuottaminen verkossa esimerkki Rhaptos. Antti Auer Koordinaattori, HT Jyväskylän yliopisto Virtuaaliyliopistohanke

Rakenteisen oppimateriaalin tuottaminen verkossa esimerkki Rhaptos. Antti Auer Koordinaattori, HT Jyväskylän yliopisto Virtuaaliyliopistohanke Rakenteisen oppimateriaalin tuottaminen verkossa esimerkki Rhaptos Antti Auer Koordinaattori, HT Jyväskylän yliopisto Virtuaaliyliopistohanke Rakenteisuus kahdella tasolla Oppimisaihiot ( Learning Objects

Lisätiedot

Konesali ilman rajoja Kongressi A 5.3.2013

Konesali ilman rajoja Kongressi A 5.3.2013 Konesali ilman rajoja Kongressi A 5.3.2013 t SC Orchestrator 2012 SP1 Harri Puupponen 5.3.2013 t 2012 Microsoft Corporation. All rights reserved. Sisältö Yleistä Arkkitehtuuri Uudet ominaisuudet Demoja

Lisätiedot

Automaatiojärjestelmän hankinnassa huomioitavat tietoturva-asiat

Automaatiojärjestelmän hankinnassa huomioitavat tietoturva-asiat Automaatiojärjestelmän hankinnassa huomioitavat tietoturva-asiat Teollisuusautomaation tietoturvaseminaari Purchasing Manager, Hydro Lead Buyer, Industrial Control Systems 1 Agenda / esityksen tavoite

Lisätiedot

Heikki Helin Metatiedot ja tiedostomuodot

Heikki Helin Metatiedot ja tiedostomuodot Heikki Helin 6.5.2013 Metatiedot ja tiedostomuodot KDK:n metatiedot ja tiedostomuodot KDK:n tekniset määritykset ja niiden väliset suhteet Aineistojen valmistelu ja paketointi on hyödyntäville organisaatioille

Lisätiedot

SOA SIG SOA Tuotetoimittajan näkökulma

SOA SIG SOA Tuotetoimittajan näkökulma SOA SIG SOA Tuotetoimittajan näkökulma 12.11.2007 Kimmo Kaskikallio IT Architect Sisältö IBM SOA Palveluiden elinkaarimalli IBM Tuotteet elinkaarimallin tukena Palvelukeskeinen arkkitehtuuri (SOA) Eri

Lisätiedot

TietoEnator Pilot. Ari Hirvonen. TietoEnator Oyj. Senior Consultant, Ph. D. (Economics) presentation TietoEnator 2003 Page 1

TietoEnator Pilot. Ari Hirvonen. TietoEnator Oyj. Senior Consultant, Ph. D. (Economics) presentation TietoEnator 2003 Page 1 TietoEnator Pilot Ari Hirvonen Senior Consultant, Ph. D. (Economics) TietoEnator Oyj presentation TietoEnator 2003 Page 1 Sallikaa minun kysyä, mitä tietä minun tulee kulkea? kysyi Liisa. Se riippuu suureksi

Lisätiedot

HL7 Clinical Document Architecture. Seminaari: Tiedonhallinta terveydenhuollossa Riku Niittymäki

HL7 Clinical Document Architecture. Seminaari: Tiedonhallinta terveydenhuollossa Riku Niittymäki HL7 Clinical Document Architecture Seminaari: Tiedonhallinta terveydenhuollossa Riku Niittymäki Clinical Document Architecture (CDA) HL7 järjestön standardi Ensimmäinen julkaisu 2000 ja toinen 2005 Kliinisen

Lisätiedot

Tulevaisuuden Internet. Sasu Tarkoma

Tulevaisuuden Internet. Sasu Tarkoma Tulevaisuuden Internet Sasu Tarkoma Johdanto Tietoliikennettä voidaan pitää viime vuosisadan läpimurtoteknologiana Internet-teknologiat tarjoavat yhteisen protokollan ja toimintatavan kommunikointiin Internet

Lisätiedot

HOJ J2EE & EJB & SOAP &...

HOJ J2EE & EJB & SOAP &... HOJ J2EE & EJB & SOAP &... Ville Leppänen HOJ, c Ville Leppänen, IT, Turun yliopisto, 2012 p.1/18 Missä mennään... 1. Johdanto (1h) 2. Säikeet (2h) 3. Samanaikaisuudesta (2h) 4. Hajautetuista sovelluksista

Lisätiedot

Rakennustietomallien hallinta linkitettynä tietona

Rakennustietomallien hallinta linkitettynä tietona Rakennustietomallien hallinta linkitettynä tietona Seppo Törmä, Jyrki Oraskari, Nam Vu Hoang Hajautettujen järjestelmien ryhmä Tietotekniikan laitos Aalto Yliopisto, Perustieteiden korkeakoulu Rakennustietomallit

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Järjestelmäarkkitehtuuri. Järjestelmäarkkitehtuuri

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Järjestelmäarkkitehtuuri. Järjestelmäarkkitehtuuri Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) ja Järjestelmäarkkitehtuuri Sovellukset ovat olemassa Järjestelmien uudistaminen vie yleensä arvioitua enemmän resursseja ja kestää arvioitua kauemmin Migration (Migraatio

Lisätiedot

Pilvipalvelujen tietoturvasta

Pilvipalvelujen tietoturvasta Pilvipalvelujen tietoturvasta It-palveluiden tilaisuus 20.3.2015 Matti Levänen Mitä pilvipalvelut ovat? Pilvipalvelu on toimintamalli, jolla tarjotaan helposti käyttöön otettavaa ja skaalautuvaa tietotekniikkaresurssia.

Lisätiedot

Mikä on semanttinen web?

Mikä on semanttinen web? Mikä on semanttinen web? Airi Salminen Jyväskylän yliopisto http://www.cs.jyu.fi/~airi/ Semanttinen web ja funktionaalinen luettelointi seminaari 3.5.2006 Airi Salminen, Mikä on semanttinen web? 3.5.2006

Lisätiedot

Maailman muutosta tallentamassa Marko Vuokolan The Seventh Wave -valokuvasarja avauksena taidevalokuvan aikaan

Maailman muutosta tallentamassa Marko Vuokolan The Seventh Wave -valokuvasarja avauksena taidevalokuvan aikaan Maailman muutosta tallentamassa Marko Vuokolan The Seventh Wave -valokuvasarja avauksena taidevalokuvan aikaan Pro gradu -tutkielma 31.1.2012 Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta Filosofian, historian,

Lisätiedot

Luonnontieteiden popularisointi ja sen ideologia

Luonnontieteiden popularisointi ja sen ideologia Luonnontieteiden popularisointi ja sen ideologia Tapauksina Reino Tuokko ja Helsingin Sanomat 1960-luvulla Ahto Apajalahti Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta Suomen ja Pohjoismaiden historia Pro

Lisätiedot

Hallintomallit Suomen valtionhallinnon tietohallintostrategioissa

Hallintomallit Suomen valtionhallinnon tietohallintostrategioissa Hallintomallit Suomen valtionhallinnon tietohallintostrategioissa Lauri Eloranta Helsingin yliopisto Valtiotieteellinen tiedekunta Viestintä Pro gradu -tutkielma, 2014 Hallintomallit)Suomen)valtionhallinnon)tietohallintostrategioissa

Lisätiedot

Avoin tieto ja World Wide Web tietoyhteiskunnan palveluksessa. Open Data and the World Wide Web in Service for the Informaton Society

Avoin tieto ja World Wide Web tietoyhteiskunnan palveluksessa. Open Data and the World Wide Web in Service for the Informaton Society Avoin tieto ja World Wide Web tietoyhteiskunnan palveluksessa Open Data and the World Wide Web in Service for the Informaton Society Aalto University, 5.4.2011 Johdatus päivän ohjelmaan Eero Hyvönen professori,

Lisätiedot

Luento 12: XML ja metatieto

Luento 12: XML ja metatieto Luento 12: XML ja metatieto AS-0.110 XML-kuvauskielten perusteet Janne Kalliola XML ja metatieto Metatieto rakenne sanasto Resource Description Framework graafikuvaus XML Semanttinen Web agentit 2 1 Metatieto

Lisätiedot

29.11.2015. Työasema- ja palvelinarkkitehtuurit IC130301. Storage. Storage - trendit. 5 opintopistettä. Petri Nuutinen

29.11.2015. Työasema- ja palvelinarkkitehtuurit IC130301. Storage. Storage - trendit. 5 opintopistettä. Petri Nuutinen Työasema- ja palvelinarkkitehtuurit IC130301 5 opintopistettä Petri Nuutinen 5 opintopistettä Petri Nuutinen Storage Storage hallinnassa tärkeää saatavuus laajentaminen turvaaminen optimointi Storagen

Lisätiedot

Kari Rouvinen Johtaja, Technology Products & Solutions. Oracle Finland Oy

Kari Rouvinen Johtaja, Technology Products & Solutions. Oracle Finland Oy Kari Rouvinen Johtaja, Technology Products & Solutions Oracle Finland Oy Puolimatkassa Fusioniin Yritysostoja Collaxa Kesäkuu 2004 Prosessi-integraatio ohjelmisto PeopleSoft Tammikuu 2005 Yritysohjelmisto

Lisätiedot

Metatiedot organisaatioiden sisällönhallinnassa

Metatiedot organisaatioiden sisällönhallinnassa Metatiedot organisaatioiden sisällönhallinnassa Airi Salminen Jyväskylän yliopisto http://www.cs.jyu.fi/~airi/ Lainsäädäntöprosessin tiedonhallinnan kehittäminen Metatiedot suomalaisen lainsäädäntöprosessin

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

Semanttisen webin käyttöliittymäratkaisut. Tiedonhallinta semanttisessa webissä Osma Suominen

Semanttisen webin käyttöliittymäratkaisut. Tiedonhallinta semanttisessa webissä Osma Suominen Semanttisen webin käyttöliittymäratkaisut Tiedonhallinta semanttisessa webissä Osma Suominen 21.11.2005 Käyttäjän näkökulma semanttinen web ei yleisty, ennen kuin sille on kysyntää ja käyttöä semanttisen

Lisätiedot

Liiketoimintajärjestelmien integrointi

Liiketoimintajärjestelmien integrointi Liiketoimintajärjestelmien integrointi Vierailuluento 12.12.2016 Esa Heikkinen Mystes Oy Agenda Liiketoimintajärjestelmien integrointi EAI: Enterprise Application Integration EAS: Enterprise Application

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa. ICT muutostukiseminaari neuvotteleva virkamies Jari Kallela

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa. ICT muutostukiseminaari neuvotteleva virkamies Jari Kallela Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa ICT muutostukiseminaari 8.10.2014 neuvotteleva virkamies Jari Kallela Sisältö Miksi kokonaisarkkitehtuuria tarvitaan julkisessa hallinnossa? Mitä tuloksia kokonaisarkkitehtuurista

Lisätiedot

Sovellusarkkitehtuurit

Sovellusarkkitehtuurit HELIA TiKo-05 1 (9) Sovellusarkkitehtuurit ODBC (Open Database Connectivity)... 2 JDBC (Java Database Connectivity)... 5 Middleware... 6 Middleware luokittelu... 7 Tietokanta -middleware... 8 Tapahtumamonitorit

Lisätiedot

REST an idealistic model or a realistic solution?

REST an idealistic model or a realistic solution? REST an idealistic model or a realistic solution? 17.10.2006 Jari Aarniala jari.aarniala@cs.helsinki.fi Johdanto Representational State Transfer, eli REST Arkkitehtuurinen tyyli hajautetuille (hypermedia)järjestelmille

Lisätiedot

Internet of Things. Ideasta palveluksi IoT:n hyödyntäminen teollisuudessa. Palvelujen digitalisoinnista 4. teolliseen vallankumoukseen

Internet of Things. Ideasta palveluksi IoT:n hyödyntäminen teollisuudessa. Palvelujen digitalisoinnista 4. teolliseen vallankumoukseen Internet of Things Ideasta palveluksi 17.4.2015 IoT:n hyödyntäminen teollisuudessa Palvelujen digitalisoinnista 4. teolliseen vallankumoukseen We are where our clients are CGI in Finland and globally Close

Lisätiedot

!"#$%&'$("#)*+,!!,"*--.$*#,&--#"*/".,,%0 1&'23456789::94752;&27455<:4;2;&,9:=>23?277<&8=@74;9&ABBCDABBE

!#$%&'$(#)*+,!!,*--.$*#,&--#*/.,,%0 1&'23456789::94752;&27455<:4;2;&,9:=>23?277<&8=@74;9&ABBCDABBE !"#$%&'$("#)*+,!!,"*--.$*#,&--#"*/".,,%0 1&'23456789::94752;&2745523?27747544H9;&IG@&JG9?=&15=5H42>:9 '28

Lisätiedot

Erikoiskirjastot somessa. Päivikki Karhula, johtava tietoasiantuntija Eduskunnan kirjasto

Erikoiskirjastot somessa. Päivikki Karhula, johtava tietoasiantuntija Eduskunnan kirjasto Erikoiskirjastot somessa Päivikki Karhula, johtava tietoasiantuntija Eduskunnan kirjasto 20.12.2016 Sisältö - Somella on elinkaari - Some vaatii strategiaa - Some on kokonaisuuden osa - Eduskunnan kirjaston

Lisätiedot

Security server v6 installation requirements

Security server v6 installation requirements CSC Security server v6 installation requirements Security server version 6.x. Version 0.2 Pekka Muhonen 2/10/2015 Date Version Description 18.12.2014 0.1 Initial version 10.02.2015 0.2 Major changes Contents

Lisätiedot

XML johdanto, uusimmat standardit ja kehitys

XML johdanto, uusimmat standardit ja kehitys johdanto, uusimmat standardit ja kehitys Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto Esitelmä Hyvin lyhyt versio: on W3C:n suosittama

Lisätiedot

Tekstinkäsittelystä. H4: Tekstinkäsittelyn perusharjoitus. Toimisto ohjelmista

Tekstinkäsittelystä. H4: Tekstinkäsittelyn perusharjoitus. Toimisto ohjelmista Tekstinkäsittelystä Toimisto ohjelmista OpenOffice vs. LibreOffice ODF (Open Document Format for Office Applications) LibreOfficen + ohjepaketti + kielityökalujen asennus Word 2003 vs. Word 2007 vs. Word

Lisätiedot

Datan hallinnan nykykäytännöt ja tulevaisuuden suunnitelmat Ville Tenhunen Helsingin yliopisto / Tietotekniikkakeskus

Datan hallinnan nykykäytännöt ja tulevaisuuden suunnitelmat Ville Tenhunen Helsingin yliopisto / Tietotekniikkakeskus Datan hallinnan nykykäytännöt ja tulevaisuuden suunnitelmat Ville Tenhunen Helsingin yliopisto / Tietotekniikkakeskus 22.5.2013 Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi 2/8/13!1 Agenda Nykytila Teknisten

Lisätiedot

Tieto matkaa maailmalle

Tieto matkaa maailmalle Tieto matkaa maailmalle Avoimen julkaisemisen parhaat käytänteet Helsinki 31.1.2017 Ulla Ikäheimo & Tarja Mäkinen Sisältö Mitä on metatieto Kuvailusäännöt ja formaatit Sanastot ja Finto Henkilöt Tunnisteet

Lisätiedot

Mitä mahdollisuuksia tuloksemme tarjoavat museoille?

Mitä mahdollisuuksia tuloksemme tarjoavat museoille? Mitä mahdollisuuksia tuloksemme tarjoavat museoille? Prof. Eero Hyvönen Helsinki Institute for Information Technology HIIT University of Helsinki, Dept. of Computer Science Semantic Computing Research

Lisätiedot

Aurinkoenergiajärjestelmien etäseurantajärjestelmä

Aurinkoenergiajärjestelmien etäseurantajärjestelmä Aurinkoenergiajärjestelmien etäseurantajärjestelmä Janne Raitaniemi (Bitec Oy) Saku Rantamäki (SAMK) Aurinkoenergiajärjestelmien luonne järjestelmien odotettu elinkaari on pitkä investoinnin kannattavuus

Lisätiedot

MALog-projekti kehittää oppimateriaalia matemaattiseen logiikkaan. Insinöörikoulutuksen foorumi

MALog-projekti kehittää oppimateriaalia matemaattiseen logiikkaan. Insinöörikoulutuksen foorumi MALog-projekti kehittää oppimateriaalia matemaattiseen logiikkaan Insinöörikoulutuksen foorumi 5.10.2012 Taustaa - MALog Huoli (matematiikan ja) matemaattisen logiikan osaamisen tasosta Oppimateriaalien

Lisätiedot

EASY PILVEN Myynnin opas - Storage IT

EASY PILVEN Myynnin opas - Storage IT EASY PILVEN Myynnin opas - Storage IT EASY Pilvi EASY Tiedostopalvelin: Tiedostojen tallennukseen ja jakamiseen soveltuva monipuolinen järjestelmä EASY Pilvipalvelin: Täysiverinen, skaalautuva käyttöjärjestelmän

Lisätiedot

JHS-järjestelmä ja avoimet teknologiat. Tommi Karttaavi

JHS-järjestelmä ja avoimet teknologiat. Tommi Karttaavi JHS-järjestelmä ja avoimet teknologiat Tommi Karttaavi 13.5.2008 JHS-järjestelmä (historiaa) Valtioneuvoston päätös valtionhallinnon sisäisistä standardeista 7.9.1977 Valtiovarainministeriö vahvisti valtionhallinnon

Lisätiedot

Harri Kaukovuo Senior Sales Consultant Technology Sales Oracle Finland Oy

Harri Kaukovuo Senior Sales Consultant Technology Sales Oracle Finland Oy Harri Kaukovuo Senior Sales Consultant Technology Sales Oracle Finland Oy Oracle10 g Web Services Sisältö Service Oriented Architecture (SOA) Web Services Service Oriented Architecture Service Oriented

Lisätiedot

WWW-ohjelmoinnin kokonaisuus. WWW-OHJELMOINTI 1 Merkkauskielet. Merkkauskielten idea. Merkkauskielet (markup languages) Merkkauskielten merkitys

WWW-ohjelmoinnin kokonaisuus. WWW-OHJELMOINTI 1 Merkkauskielet. Merkkauskielten idea. Merkkauskielet (markup languages) Merkkauskielten merkitys WWW-OHJELMOINTI 1 WWW-ohjelmoinnin kokonaisuus SGML, XML, HTML WWW-selaimen sovellusohjelmointi WWW-palvelimen sovellusohjelmointi Eero Hyvönen Tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto 26.10.2000

Lisätiedot

itsmf Finland Conference 2016 Focus Markus Leinonen COBIT ja governance

itsmf Finland Conference 2016 Focus Markus Leinonen COBIT ja governance itsmf Finland Conference 2016 Focus Markus Leinonen COBIT ja governance Markus Leinonen M.Sc. (Econ.), CIA, CISA Senior Manager, Internal Controls Cargotec Oyj 1984 1986 1992 1995 1997 1997 2002 2002 2008

Lisätiedot

VMwaren keskitetty työasemaratkaisu

VMwaren keskitetty työasemaratkaisu VMwaren keskitetty työasemaratkaisu Santeri Stolt Järjestelmäasiantuntija VMware Finland Työasemia virtualisoidaan - nyt By the end of 2010, all new PC deployments will be virtualized. Brian Gammage and

Lisätiedot

Taustamuistio 1 (6) Yhteinen tiedon hallinta -hanke. Taustatietoa Sanaston metatietomallin määrittely -työpajan keskusteluun

Taustamuistio 1 (6) Yhteinen tiedon hallinta -hanke. Taustatietoa Sanaston metatietomallin määrittely -työpajan keskusteluun Taustamuistio 1 (6) 2.11.2016 Yhteinen tiedon hallinta -hanke Taustatietoa Sanaston metatietomallin määrittely -työpajan keskusteluun Sanastotyötä tehdään paljon. Tuotettavan sanaston käyttötarve ja -kohde

Lisätiedot

Veli-Matti Jaakola WINDOWS AZUREN PERUSTEET JA KÄYTTÖ ASIAKAS- PALVELINSOVELLUKSESSA

Veli-Matti Jaakola WINDOWS AZUREN PERUSTEET JA KÄYTTÖ ASIAKAS- PALVELINSOVELLUKSESSA Veli-Matti Jaakola WINDOWS AZUREN PERUSTEET JA KÄYTTÖ ASIAKAS- PALVELINSOVELLUKSESSA WINDOWS AZUREN PERUSTEET JA KÄYTTÖ ASIAKAS- PALVELINSOVELLUKSESSA Veli-Matti Jaakola Opinnäytetyö Kevät 2014 Tietotekniikan

Lisätiedot

A Service-Oriented Architecture (SOA) View of IHE Profiles

A Service-Oriented Architecture (SOA) View of IHE Profiles A Service-Oriented Architecture (SOA) View of IHE Profiles HL7 IHE meeting 20.8.2009 Timo Itälä SoberIT, TKK Juha Mykkänen, KuY 2 SoberIT IHE ja SOA (palveluarkkitehtuuri) SOA (service-oriented architecture)

Lisätiedot

Johdanto. Kiinteistöhuoltoyhtiö tarvitsee järjestelmän huoltopyyntöjen hallinnointiin

Johdanto. Kiinteistöhuoltoyhtiö tarvitsee järjestelmän huoltopyyntöjen hallinnointiin Johdanto Kiinteistöhuoltoyhtiö tarvitsee järjestelmän huoltopyyntöjen hallinnointiin Asiakas voi tehdä huoltopyynnön lähettämällä kirjeen tai sähköpostin? Asiakas voi tehdä huoltopyynnön soittamalla puhelinvastaajaan?

Lisätiedot

SMART BUSINESS ARCHITECTURE

SMART BUSINESS ARCHITECTURE SMART BUSINESS ARCHITECTURE RAJATTOMAN VERKON ALUSTA Mihail Papazoglou, järjestelmäasiantuntija Agenda Markkinatrendit Miksi Smart Business Architecture? LAN Security Yhteenveto 2010 Cisco Systems, Inc.

Lisätiedot

Suunnitteluvaihe prosessissa

Suunnitteluvaihe prosessissa Suunnittelu Suunnitteluvaihe prosessissa Silta analyysin ja toteutuksen välillä (raja usein hämärä kumpaankin suuntaan) Asteittain tarkentuva Analyysi -Korkea abstraktiotaso -Sovellusläheiset käsitteet

Lisätiedot

Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta

Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta Kuluttajille tarjottavan SIP-sovelluksen kannattavuus operaattorin kannalta Diplomityöseminaari 6.6.2005 Tekijä: Sanna Zitting Valvoja: Heikki Hämmäinen Ohjaaja: Jari Hakalin Sisältö Taustaa Ongelmanasettelu

Lisätiedot

Envibase-hanke. www.ymparisto.fi/envibase. Esittely KTKlle SYKE 3.3.2016 Saku Anttila Yrjö Sucksdorff

Envibase-hanke. www.ymparisto.fi/envibase. Esittely KTKlle SYKE 3.3.2016 Saku Anttila Yrjö Sucksdorff Envibase-hanke www.ymparisto.fi/envibase Esittely KTKlle SYKE 3.3.2016 Saku Anttila Yrjö Sucksdorff Envibase kehittää ympäristötiedon keräämisen, hallinnan ja julkaisun infrastruktuuria Tutkmustiedon hallinta

Lisätiedot

Voiko se oikeasti olla totta

Voiko se oikeasti olla totta Voiko se oikeasti olla totta 1960 rakennetaan ensimmäiset laskenta-aikaa jakavat sovellukset 1969 Internetin esi-isä, ARPANET, näkee päivänvalon 1990 mainframe teknologia tekee vahvasti tuloaan 1999 Salesforce.com

Lisätiedot

OSI ja Protokollapino

OSI ja Protokollapino TCP/IP OSI ja Protokollapino OSI: Open Systems Interconnection OSI Malli TCP/IP hierarkia Protokollat 7 Sovelluskerros 6 Esitystapakerros Sovellus 5 Istuntokerros 4 Kuljetuskerros 3 Verkkokerros Linkkikerros

Lisätiedot

Teknologia-arkkitehtuurit. Valinta ja mallinnus

Teknologia-arkkitehtuurit. Valinta ja mallinnus Teknologia-arkkitehtuurit Valinta ja mallinnus ENTERPRISE ARCHITECTURE - A FRAMEWORK TM DATA What FUNCTION How NETWORK Where PEOPLE Who When MOTIVATION Why T IM E SCOPE (CONTEXTUAL) List of Things Important

Lisätiedot

Yhteisöllinen tapa työskennellä

Yhteisöllinen tapa työskennellä Yhteisöllinen tapa työskennellä Pilvipalvelu mahdollistaa uudenlaisten työtapojen täysipainoisen hyödyntämisen yrityksissä Digitalisoituminen ei ainoastaan muuta tapaamme työskennellä. Se muuttaa meitä

Lisätiedot

Viimeinen rajoite (hypermedia as the engine of application state) tarkoittaa käytännössä sitä, että palvelimelta saadut vastaukset sisältävät URIt

Viimeinen rajoite (hypermedia as the engine of application state) tarkoittaa käytännössä sitä, että palvelimelta saadut vastaukset sisältävät URIt 195 ReST on arkkitehtuurityyli, joka tähtää yhteentoimivuuden säilyttämiseen sellaisissa hajautetuissa (hypermedia)järjestelmissä, joissa eri osapuolet kehittyvät ja muuttuvat itsenäisesti toisistaan riippumatta.

Lisätiedot

Tinkimätöntä tietoturvaa kaikkiin virtuaaliympäristöihin

Tinkimätöntä tietoturvaa kaikkiin virtuaaliympäristöihin Tinkimätöntä tietoturvaa kaikkiin virtuaaliympäristöihin SECURITY FOR VIRTUAL AND CLOUD ENVIRONMENTS Suojaus vai suorituskyky? Virtuaalikoneiden määrä ylitti fyysisten koneiden määrän jo vuonna 2009. Tällä

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

Yksilöivät tunnisteet Tampereen kaupungilla. Marko Kauppi Paikkatietomarkkinat 2014 5.11.2014

Yksilöivät tunnisteet Tampereen kaupungilla. Marko Kauppi Paikkatietomarkkinat 2014 5.11.2014 Yksilöivät tunnisteet Tampereen kaupungilla Marko Kauppi Paikkatietomarkkinat 2014 5.11.2014 Kaikilla paikkatietokohteilla tulee olla paikallinen tunniste Vielä näin ei ole Paikkatietoja ylläpidetään useissa

Lisätiedot

Älykkäät keltaiset sivut ( Intelligent Web Services ( IWebS ) )

Älykkäät keltaiset sivut ( Intelligent Web Services ( IWebS ) ) Älykkäät keltaiset sivut ( Intelligent Web Services ( IWebS ) ) Ongelma Palveluntarpeet Palvelut t1 p1 t3 tk t4 t2 p3 p4 pn p2 p6 p5 1 Palveluntarpeet Ongelma IWebS Palvelut t1 täsmäytys1 p1 t2 täsmäytys2

Lisätiedot

TIE-20200 Samuel Lahtinen. Lyhyt UML-opas. UML -pikaesittely

TIE-20200 Samuel Lahtinen. Lyhyt UML-opas. UML -pikaesittely Lyhyt UML-opas UML -pikaesittely UML, Unified Modeling Language Standardoitu, yleiskäyttöinen mallinnuskieli, jota ylläpitää/hallitsee (Object Management Group) OMG Historiaa: 90-luvulla oli paljon kilpailevia

Lisätiedot

W3C ja Web-teknologiat

W3C ja Web-teknologiat W3C ja Web-teknologiat Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto (TTY), Digitaalisen median instituutti (DMI), W3C Suomen toimisto World Wide Web Consortium (W3C) W3C kehittää yhteensopivia teknologioita

Lisätiedot

Uutta Remote Support Platform 3.0 -versiossa

Uutta Remote Support Platform 3.0 -versiossa Uutta Remote Support Platform for SAP Business One Asiakirjaversio: 1.0 2012-10-08 Kaikki maat Typografiset merkintätavat Kirjasintyyli Esimerkki Näytöstä lainatut sanat tai merkit. Näitä ovat kenttien

Lisätiedot

Digitaalisen median tekniikat xhtml - jatkuu Harri Laine 1

Digitaalisen median tekniikat xhtml - jatkuu Harri Laine 1 Digitaalisen median tekniikat xhtml - jatkuu 30.4.2004 Harri Laine 1 XHTML lomakkeet Lomakkeet mahdollistavat tiedon välityksen asiakkaalta (selaimesta) tiedon vastaanottajalle Vastaanottaja voi olla sähköpostiosoite

Lisätiedot

Johdatus rakenteisiin dokumentteihin

Johdatus rakenteisiin dokumentteihin -RKGDWXVUDNHQWHLVLLQGRNXPHQWWHLKLQ 5DNHQWHLQHQGRNXPHQWWL= rakenteellinen dokumentti dokumentti, jossa erotetaan toisistaan dokumentin 1)VLVlOW, 2) UDNHQQHja 3) XONRDVX(tai esitystapa) jotakin systemaattista

Lisätiedot

Ohjelmistoarkkitehtuurit. Kevät 2012-2013

Ohjelmistoarkkitehtuurit. Kevät 2012-2013 Ohjelmistoarkkitehtuurit Kevät 2012-2013 Johannes Koskinen http://www.cs.tut.fi/~ohar/ 1 Viestipohjaisten yritysjärjestelmien suunnittelumallit 1 Viestinvälitykseen perustuvat yritysjärjestelmät Peruselementit:

Lisätiedot

Varmista oma paikkasi tulevaisuuden digitaalisilla markkinoilla. IPR-aamiaisseminaari, Ravintola Pörssi, 22.9.2015

Varmista oma paikkasi tulevaisuuden digitaalisilla markkinoilla. IPR-aamiaisseminaari, Ravintola Pörssi, 22.9.2015 Varmista oma paikkasi tulevaisuuden digitaalisilla markkinoilla IPR-aamiaisseminaari, Ravintola Pörssi, 22.9.2015 Sisältö Teknologiatrendit Patentit teknologiatrendeissä Ohjelmistojen suojaus teknologiatrendeissä

Lisätiedot

Valtion konesali- ja kapasiteettipalvelu mistä on kyse Valtorin ja Tiedon välisessä palvelusopimuksessa?

Valtion konesali- ja kapasiteettipalvelu mistä on kyse Valtorin ja Tiedon välisessä palvelusopimuksessa? Valtion konesali- ja kapasiteettipalvelu mistä on kyse Valtorin ja Tiedon välisessä palvelusopimuksessa? Hankintajohtaja Mikko Vuorikoski, Valtori mikko.vuorikoski[at]valtori.fi Kyse ei ole vain palvelinkapasiteetista

Lisätiedot

Terveydenhuollon tietojärjestelmien hyvä käytettävyys totta vai tarua? Johannes Niemi Compuware Finland Oy

Terveydenhuollon tietojärjestelmien hyvä käytettävyys totta vai tarua? Johannes Niemi Compuware Finland Oy Terveydenhuollon tietojärjestelmien hyvä käytettävyys totta vai tarua? Johannes Niemi Compuware Finland Oy Näin maailmalla, miten meillä? HITECH 2010 - Health Information Technology for Economic and Clinical

Lisätiedot

DownLink Shared Channel in the 3 rd Generation Base Station

DownLink Shared Channel in the 3 rd Generation Base Station S-38.110 Diplomityöseminaari DownLink Shared hannel in the 3 rd Diplomityön tekijä: Valvoja: rofessori Samuli Aalto Ohjaaja: Insinööri Jari Laasonen Suorituspaikka: Nokia Networks 1 Seminaarityön sisällysluettelo

Lisätiedot

Ylläpitäjät, järjestelmäarkkitehdit ja muut, jotka huolehtivat VMwareinfrastruktuurin

Ylläpitäjät, järjestelmäarkkitehdit ja muut, jotka huolehtivat VMwareinfrastruktuurin KOULUTUSTIEDOTE 1(6) VMWARE VSPHERE 5: INSTALL, CONFIGURE AND MANAGE II Tavoite Koulutuksen jälkeen osallistujat hallitsevat VMware vsphere -ympäristön asennuksen, konfiguroinnin ja hallinnan. Koulutus

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) AJAX, Asynchronous JavaScript And XML. AJAX, Asynchronous JavaScript And XML

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) AJAX, Asynchronous JavaScript And XML. AJAX, Asynchronous JavaScript And XML Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Ajax 2000-luvun alkuvuosina selainsotien rauhoituttua ohjelmistotalot alkoivat kehittää selainten luoman uuden ohjelmointiympäristön käyttötapoja. Syntyi AJAX (Asynchronous

Lisätiedot

Miksi ja miten siirtyä käyttämään nykyistä ERP-järjestelmää pilvessä?

Miksi ja miten siirtyä käyttämään nykyistä ERP-järjestelmää pilvessä? Miksi ja miten siirtyä käyttämään nykyistä ERP-järjestelmää pilvessä? Sisällys Lukijalle 3 Mitä pilvipalveluilla tarkoitetaan? 4 Toiminnanohjausjärjestelmä pilvessä 5 Miksi siirtyä pilvipalveluihin? 6

Lisätiedot

11 Hypermediajärjestelmistä

11 Hypermediajärjestelmistä 11 Hypermediajärjestelmistä Lyhyt vilkaisu järjestelmätason hypermediaan sekä hypermediajärjestelmien erikoistapauksena nykyaikaiseen WWW-arkkitehtuuriin. Hypermediasovellukseen liittyy aina kaksi näkökulmaa:

Lisätiedot

Avoin data palvelukehittämisen raaka-aineena Service Day,

Avoin data palvelukehittämisen raaka-aineena Service Day, Avoin data palvelukehittämisen raaka-aineena Service Day, 15.9.2016 Joonas Dukpa Avoimen datan projektipäällikkö Tampereen kaupunki, @opendatatre #avoindata #6aika #databusinessfi Mitä on avoin data? #avoindata

Lisätiedot

Suomi.fi-palveluväylä

Suomi.fi-palveluväylä Suomi.fi-palveluväylä 18.11.2016 Versio: 3.0, JPVO122 Esityksen sisältö 1. Suomi.fi-palvelukokonaisuus 2. Palvelulupauksemme 3. Mitä palvelu tarjoaa? 4. Palveluväylän kokonaisuus 5. Vyöhykkeet ja väyläratkaisut

Lisätiedot

UML-kielen formalisointi Object-Z:lla

UML-kielen formalisointi Object-Z:lla UML-kielen formalisointi Object-Z:lla Kalvot ja seminaarityö WWW:ssä: http://users.jyu.fi/~minurmin/opiskelu/form/ UML UML == Unified Modelling Language. OMG:n standardoima kieli ohjelmistojärjestelmien,

Lisätiedot

Oskarin avulla kaupungin karttapalvelut kuntoon

Oskarin avulla kaupungin karttapalvelut kuntoon Oskarin avulla kaupungin karttapalvelut kuntoon CASE: TAMPERE Marko Kauppi, Tampereen kaupunki Oskari-verkostopäivä, Pasila, Messukeskus Tiistaina 19. toukokuuta 2015 Tänään tarjolla 1. Oskari.org Tampereella

Lisätiedot

Kirjastoverkkopäivät Marja-Liisa Seppälä Kansalliskirjasto

Kirjastoverkkopäivät Marja-Liisa Seppälä Kansalliskirjasto Kirjastoverkkopäivät 2011 26.10.2011 Marja-Liisa Seppälä Kansalliskirjasto Kestävä kehitys ja metatieto Kestävä kehitys on tasa-arvoa, yhteisöllisyyttä, pitkäjänteisyyttä, vastuullisuutta, ekologisuutta,

Lisätiedot

Johdantoluento. Ohjelmien ylläpito

Johdantoluento. Ohjelmien ylläpito Johdantoluento Ylläpito-termin termin määrittely Ylläpito ohjelmistotuotannon vaiheena Evoluutio-termin määrittely Muita kurssin aiheeseen liittyviä termejä TTY Ohjelmistotekniikka 1 Ohjelmien ylläpito

Lisätiedot

KLKH97 ICT-asiantuntijapalvelut

KLKH97 ICT-asiantuntijapalvelut KLKH97 ICT-asiantuntijapalvelut Kohde: ICT-asiantuntijapalvelut. Useita palvelualueita, joilla useita eri toimittajia Hankintalain kynnysarvon (60.000 euroa alkaen 1.1.2017) ylittävissä hankinnoissa asiakas

Lisätiedot

Automaattinen semanttinen annotointi

Automaattinen semanttinen annotointi Automaattinen semanttinen annotointi Matias Frosterus, Reetta Sinkkilä, Katariina Nyberg Semantic Computing Research Group (SeCo) School of Science and Technology, Department of Media Technology and University

Lisätiedot

IT- palvelua käyttäjille - ei tekniikkaa tietohallinnolle. Jari Taimi Toimitusjohtaja SataCom Oy

IT- palvelua käyttäjille - ei tekniikkaa tietohallinnolle. Jari Taimi Toimitusjohtaja SataCom Oy IT- palvelua käyttäjille - ei tekniikkaa tietohallinnolle Jari Taimi Toimitusjohtaja SataCom Oy SataCom Oy - Perustiedot Perustettu 1989 Henkilökunta 20 Liikevaihto 3,8 meur (2014) Asiakkaat 90 % Satakunnan

Lisätiedot

Salasanojen hallinta. Salasanojen hallintaopas RESTAURANT ENTERPRISE SOLUTION

Salasanojen hallinta. Salasanojen hallintaopas RESTAURANT ENTERPRISE SOLUTION Salasanojen hallinta Salasanojen hallintaopas RESTAURANT ENTERPRISE SOLUTION Restaurant Enterprise Solution Asiakirjan tarkoitus Tämä asiakirja kertoo tarvittavat säännöt kuinka hallinnoida RES salasanoja

Lisätiedot

www.solita.fi solita@solita.fi

www.solita.fi solita@solita.fi www.solita.fi solita@solita.fi JAVA-SOVELLUSTEN RAKENTAMINEN INTEGROITUUN YMPÄRISTÖÖN Jarno Peltoniemi Solita Oy 10.5.2005 Aiheet Johdanto Portaalit, portletit Oracle Portal Java-sovelluksen rakentaminen

Lisätiedot

Verkkosisällön saavutettavuusohjeet 2.0: hyviä ohjeita monimuotoisen sisällön suunnitteluun ja arviointiin

Verkkosisällön saavutettavuusohjeet 2.0: hyviä ohjeita monimuotoisen sisällön suunnitteluun ja arviointiin Verkkosisällön saavutettavuusohjeet 2.0: hyviä ohjeita monimuotoisen sisällön suunnitteluun ja arviointiin Ossi Nykänen Tampereen teknillinen yliopisto, Hypermedialaboratorio, W3C Suomen toimisto Terveyden

Lisätiedot

Tietojärjestelmien integroiminen hyödyntämällä palvelupohjaista arkkitehtuuria. CASE: Metropolia. Jaakko Rannila & Tuomas Orama 1

Tietojärjestelmien integroiminen hyödyntämällä palvelupohjaista arkkitehtuuria. CASE: Metropolia. Jaakko Rannila & Tuomas Orama 1 Tietojärjestelmien integroiminen hyödyntämällä palvelupohjaista arkkitehtuuria CASE: Metropolia 31.10.2012 Jaakko Rannila & Tuomas Orama 1 Aiheet Tietojärjestelmien integrointi Integrointiin liittyvät

Lisätiedot

Käytännön haasteita ja ratkaisuja integraation toteutuksessa. Jukka Jääheimo Teknologiajohtaja Solita Oy

Käytännön haasteita ja ratkaisuja integraation toteutuksessa. Jukka Jääheimo Teknologiajohtaja Solita Oy Käytännön haasteita ja ratkaisuja integraation toteutuksessa Jukka Jääheimo Teknologiajohtaja Solita Oy 13.03.2008 Sisältö 2 Alustus Integraation haasteet Integraatioarkkitehtuuri Hyvän integraatioarkkitehtuurin

Lisätiedot