Punkaharjun kappeliseurakunta kappelineuvoston kokous 5 /

Transkriptio

1 PUNKAHARJUN KAPPELISEURAKUNTA ESITYSLISTA / PÖYTÄKIRJA 5/2015 KAPPELINEUVOSTO KOKOUSAIKA Keskiviikko klo 18 KOKOUSPAIKKA Punkaharjun seurakuntatalo KOKOUKSEN OSALLISTUJAT Jäsenet Läsnä (Varajäsenet) Läsnä Riina Heinonen (Pauli Otranen) Arvo Kupiainen Mikko Jantunen Outi Kurttila, varapuheenjohtaja (Ari Silvennoinen) Aate Laukkanen (Anitta Turkulainen) Jouko Paajanen (Maarit Tynkkynen) Ulla Pernu (Timo Pulkkinen) Jussi Silvonen (Maarit Tirronen) Aune Tuunanen (Leena Mikkonen) Marjaana Härkönen, kappalainen, puheenjohtaja Muut saapuvilla olevat Sari Vauhkonen, pöytäkirjanpitäjä Sammeli Juntunen, kirkkoherra (läsnäolo-oikeus KJ mom. mukaan) Kari Virtanen, talousjohtaja (läsnäolo-oikeus kappelineuvoston ohjesäännön kohdan 5 mukaan) PÖYTÄKIRJAN ALLEKIRJOITUKSET puheenjohtaja pöytäkirjanpitäjä PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Riina Heinonen Outi Kurttila Pykälä Asia Liite nro 53 KOKOUKSEN AVAUS 54 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 55 PÖYTÄKIRJANTARKASTUS JA NÄHTÄVÄKSI ASETTAMINEN 56 KOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN 57 PUNKAHARJUN KAPPELISEURAKUNNAN TOIMINTASUUNNITELMA- JA TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2016 Liite 1 58 SEURAKUNTATOIMISTOJEN AUKIOLOT JA PÄIVYSTYKSET (Kirkkoneuvoston päätös ) 59 LAUSUNNON ANTAMINEN KANTTORITYÖVOIMAN KÄYTÖSTÄ KAPPELIN JUMALANPALVELUSELÄMÄSSÄ (Kirkkoneuvoston päätös ) 60 KIRKKOVALTUUSTON JA KIRKKONEUVOSTON RATKAISUT 61 MUUT ASIAT 62 ILMOITUSASIAT Työntekijätilanne Punkaharjun kappelin alueella ja uuden kappalaisen valinta Kirkolliskokousedustajien ja hiippakuntavaltuuston edustajien vaali 2016 Pakolaistilanne 63 KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN

2 53. KOKOUKSEN AVAUS Alkuhartauden piti varapuheenjohtaja Outi Kurttila. Puheenjohtaja avasi kokouksen. 54. KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Kpsrk ohjes. 6. Kappelineuvoston kutsuu koolle puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessa varapuheenjohtaja, joka määrää kokouksen ajan ja paikan. Kappelineuvosto voi myös etukäteen vahvistaa kokousaikansa suunnitelman. Kappelineuvosto on lisäksi kutsuttava koolle, kun vähintään neljäsosa jäsenistä sitä kirjallisesti pyytää. Kpsrk ohjes. 7, 9. Kutsu ja esityslista toimitetaan jäsenille ja kokouksessa läsnä oloon oikeutetuille viimeistään kolme päivää ennen kokousta. Kutsuun on liitettävä luettelo käsiteltävistä asioista ja esityslista. Jos asia on kiireellinen, kappelineuvosto voi ottaa päättää ottaa sen käsiteltäväksi, vaikka sitä ei ole mainittu kokouskutsussa. (KJ 9:2,2) Kappalaisen esitys: Kokouksen avaaja toteaa läsnäolijat ja kokouksen laillisuuden sekä päätösvaltaisuuden. Kappelineuvoston päätös: 55. PÖYTÄKIRJANTARKASTUS JA NÄHTÄVÄKSI ASETTAMINEN Kpsrk ohjes mom. Pöytäkirjan tarkastaa kaksi kokouksen valitsemaa pöytäkirjantarkastajaa tai, jos kokous niin päättää, kappelineuvosto kokouksessaan. Jos pöytäkirjantarkastaja ja puheenjohtaja eivät ole yksimielisiä pöytäkirjan sisällöstä, kappelineuvosto tarkastaa pöytäkirjan seuraavassa kokouksessa. Pöytäkirjantarkastajat voidaan valita aakkosjärjestyksen vuoroperiaatteen mukaisesti. Kirkkolain 25 luvun 3 perusteella pöytäkirjaa pidetään nähtävänä, jos asianomainen viranomainen katsoo sen tarpeelliseksi. Lisäksi pykälässä määrätään, että pöytäkirja tai päätös on pidettävä yleisesti nähtävänä vähintään oikaisuvaatimuksen tai valituksen tekemiselle varatun ajan. Kappalaisen esitys: Pöytäkirjantarkastajiksi valitaan Riina Heinonen ja Outi Kurttila. Kappelineuvoston päätös:

3 56. KOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN Kpsrk ohjes. 9. Kappeliseurakunnan kappalainen valmistelee ja esittelee kappelineuvostossa päätettävästä asiasta kirjallisen selonteon, joka perusteltuine ehdotuksineen päätökseksi on 7 mukaisesti toimitettava kokouskutsun mukana kappelineuvoston jäsenille. Jos asian kiireellisyys sitä vaatii, esittelymuistio päätösehdotuksineen voidaan antaa kokouksessa. Vähäisenä pidettävä asia, joka on laaduiltaan tai merkitykseltään sellainen, ettei se edellytä kirjallista esittelyä, voidaan kuitenkin esitellä suullisesti. Kappelineuvoston jäsenellä ja kappeliseurakunnan jäsenellä on oikeus tehdä aloitteita neuvoston toimivaltaan kuuluvissa asioissa vastaavasti kuin kirkkoneuvoston jäsenen ja seurakunnan jäsenen aloiteoikeudesta kirkkoneuvostossa säädetään kirkkojärjestyksen 9 luvun 2 :ssä ja 7 luvun 9 :n 1 momentissa. Kappalaisen esitys: Kappelineuvosto hyväksyy esityslistan kokouksen työjärjestykseksi ja päättää mahdollisten lisäasioiden käsittelystä. Kappelineuvoston päätös: Tästä päätöksestä voidaan tehdä kirkkolain 24 luvun 3 :n 1 mom. mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus kirkkoneuvostolle. 57. PUNKAHARJUN KAPPELISEURAKUNNAN TOIMINTASUUNNITELMA- JA TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2016 Valmistelija: Marjaana Härkönen, kappalainen, puh Liite nro 1 Kpsrk ohjes kohta. Kappelineuvoston tehtävänä on tehdä kirkkoneuvostolle vuosittain sen määräämään ajankohtaan mennessä kappeliseurakunnan seuraavan vuoden toimintasuunnitelma- ja talousarvioehdotus. Kappalaisen esitys: Kappelineuvosto käsittelee liitteen 1 mukaisen kappeliseurakunnan toiminta- ja talousarvioehdotuksen, sekä lähettää sen kirkkoneuvostolle. Kappelineuvoston päätös: Koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa, kirkkolain 24 luvun 5 :n ja hallintolainkäyttölain 5 :n 1 momentin nojalla tästä päätöksestä ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä kirkollisvalitusta eikä ryhtyä julkisista hankinnoista annetun lain mukaiseen hakemusmenettelyyn 58. SEURAKUNTATOIMISTOJEN AUKIOLOT JA PÄIVYSTYKSET (Kirkkoneuvoston päätös )

4 Valmistelija: Marjaana Härkönen, kappalainen, puh Kpsrk ohjes kohta. Kappelineuvoston tehtävänä on koordinoida kappelin alueen osalta seurakunnallista toimintaa suhteessa koko seurakunnan työalojen toimintaan. Asian aiempi käsittely: Punkaharjun kappelineuvosto 4/2014, 7/2014, 1/2015. Kirkkoneuvosto , 8/2015 ja 9/2015. Punkaharjun kappelineuvosto, pöytäkirja 4/ PUNKAHARJUN SEURAKUNTATOIMISTON AUKIOLO KESÄKAUDELLA 2014 Valmistelija: Marjaana Härkönen, kappalainen, puh Savonlinnan seudun seurakuntien liitosneuvotteluissa on sovittu (kokous ), että Punkaharjun seurakuntatoimisto on alkaen avoinna kahtena päivänä viikossa (keskiviikkoisin ja torstaisin) lukuun ottamatta toimistosihteerin loma-aikoja, jolloin sijaista ei palkata. Tästä poiketen kirkkoherra Sammeli Juntunen on lähetetyllä sähköpostilla ilmoittanut, että virastopalvelujen turvaamiseksi henkilökunnan vuosilomien aikana Punkaharjun seurakuntatoimisto on kiinni heinä-elokuun, kesäkuussa auki ke-to. Toimistosihteeri Jaana Purhonen on heinäkuussa kokoaikaisesti kirkkoherranvirastossa ja elokuussa lomalla. Kappalaisen esitys: Kappelineuvosto toteaa valittaen tilanteen ja seurakuntalaisten palveluiden huononemisen kappelin alueella kesän osalta. Lisäksi kappelineuvosto kiinnittää huomiota siihen, että liitosneuvotteluissa sovitusta poikkeaminen aiheuttaa epäluottamusta seurakunnan eri alueiden välillä, eikä pidä menettelytapaa yhteistyötä edistävänä, vaikka löytääkin ymmärrystä ratkaisua kohtaan taloudellisten näkökulmien valossa. Kappelineuvoston päätös: Kappelineuvosto toteaa valittaen tilanteen ja seurakuntalaisten palveluiden huononemisen kappelin alueella kesän osalta. Lisäksi kappelineuvosto kiinnittää huomiota siihen, että liitosneuvotteluissa sovitusta poikkeaminen aiheuttaa epäluottamusta seurakunnan eri alueiden välillä, eikä pidä menettelytapaa yhteistyötä edistävänä, vaikka löytääkin ymmärrystä ratkaisua kohtaan taloudellisten näkökulmien valossa. Kappelineuvosto toteaa, että seurakunnan työntekijöiden tavoitettavuuden turvaamiseksi on tärkeää tiedottaa asiasta riittävästi ja yhteystietojen on oltava selkeästi näkyvillä. Seurakunnan perustehtävän toteutumiseksi on tärkeää, että ihminen on tavoitettavissa, kun tarve tulee. Asiasta käytiin pitkä ja vakava keskustelu. Punkaharjun kappelineuvosto, pöytäkirja 7/ HENKILÖSTÖSTRATEGIA JA SEN VAIKUTUKSET PUNKAHARJUN KAPPELIN ALUEELLA Valmistelija: Marjaana Härkönen, kappalainen, puh Liite n:o 2 Kpsrk ohjes kohta. Kappelineuvoston tehtävänä on koordinoida kappelin alueen osalta seurakunnallista toimintaa suhteessa koko seurakunnan työalojen toimintaan.

5 KIRKKONEUVOSTO HENKILÖSTÖSTRATEGIA VUOSILLE Kirkkoneuvosto perusti henkilöstöstrategiatyöryhmän. Sen tehtäväksi tuli valmistella seurakunnalle henkilöstöä koskeva strategia vuosille Työryhmä kokoontui 5 kertaa. Viimeisessä pidetyssä työryhmän kokouksessa hyväksyttiin työryhmän esitys seurakuntamme henkilöstöstrategiaksi. Lisäksi tuolloin kirjattiin kirkkoherranviraston toimistosihteerin tehtävän täyttämättä täyttämiseen liittyen seuraava linjaus: Kirkkoherranvirastojen tehtävien hoito ja kappeliseurakuntien (Kerimäki, Punkaharju) seurakuntatoimistojen palvelu turvataan työnjohdollisin järjestelyin ja töiden uudelleen organisoinnilla. Edelleen ko. kokouksen muistioon merkittiin tiedoksi seuraava näkemysero työnantajan ja työntekijöiden välillä: Jani Lamberg (JUKO/AKI:n luottamusmies) jätti eriävän mielipiteen koskien kirkkoherranviraston toimistosihteerin vapautuvan toimen täyttämättä jättämistä. Perusteena on, että hänen mielestään henkilöstöstrategiatyöryhmä ei selvittänyt riittävästi Kirkon Yhteistoimintasopimuksessa (3 2 mom.) mainittuja henkilöstövaikutuksia, josta syystä asiasta ei päästy yksimielisyyteen. Valmistelun aikana seurakunnassamme todettiin, että henkilöstöstrategian valmisteluun ja siihen liittyvän työryhmän työhön liittyen on alkanut ja on käynnissä yhteistoimintamenettely. Yhteistoimintamenettely ei kuitenkaan koske Kirkon yhteistoimintasopimuksen 5 :n mukaisia asioita (irtisanominen, lomauttaminen tai osa-aikaistaminen) eikä täten vaadi erillistä hallinnon päätöstä eikä ilmoitusta ytneuvottelun aloittamisesta (Kirkon yhteistoimintasopimus: KirVESTES , liite 11). Yhteistoiminnallisuus on toteutunut em. strategiatyössä sopimuksen mukaisesti siten, että henkilöstön edustajat (eri ammattiliittojen luottamusmiehet) ovat olleet mukana alusta lähtien. Asia on yhteisesti todettu työryhmässä työnantajan ja henkilöstön edustajien kesken. Työryhmässä on ollut myös kaksi johtavaa luottamushenkilöämme. Strategia sisältää yleisiä linjauksia mm. johtamiseen, henkilöstösuunnitteluun, ja rekrytointiin. Suunnitelmakauden aikana esitetyillä henkilöstömuutosten toteutuksilla saavutettaisiin vuotuisella tasolla euron säästöt. Henkilöstöstrategiaa tarkastellaan vuosittain talousarvion käsittelyn yhteydessä. Strategian päivitys viimeistään vuonna Kappalaisen esitys: Kappelineuvosto käsittelee liitteen 2 mukaisen henkilöstöstrategian ja keskustelee sen vaikutuksista Punkaharjun kappeliseurakunnan toimintaan. Kappelineuvoston päätös: Kappelineuvosto kiinnittää huomiota siihen, että Punkaharjun osalta henkilöstöä on vähennetty jo ennen seurakuntaliitosta ja seurakuntaliitoksen yhteydessä. Kappelineuvosto näkee tärkeäksi säilyttää riittävät työntekijäresurssit erityisesti toiminnan turvaamiseksi. Punkaharjun kappelineuvosto, pöytäkirja 1/ SEURAKUNTATOIMISTON AUKIOLOAJAT ALKAEN Valmistelija: Marjaana Härkönen, kappalainen, puh

6 Kpsrk ohjes. 12. kohta 7) Kappelineuvoston tehtävänä on antaa kirkkoneuvostolle lausunto henkilökuntaa kappeliseurakunnan toimintaa varten osoitettaessa tai valittaessa, sekä kohta 9) koordinoida kappelin alueen osalta seurakunnallista toimintaa suhteessa koko seurakunnan työalojen toimintaan. Savonlinnan seurakuntaa muodostettaessa liitosneuvotteluja käyneessä ohjausryhmässä sovittiin kirkkoherranvirastojen ja seurakuntatoimistojen aukioloajoista, ja Punkaharjun seurakuntatoimiston sovittiin olevan avoinna 2 päivää viikossa. Seurakuntatoimisto on ollut Punkaharjulla avoinna keskiviikkoisin ja torstaisin klo 9-15, paitsi kunkin kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona, jolloin on koko työyhteisön kokous Savonlinnassa, sekä toimistosihteerin loma-aikoina. Kirkkovaltuuston vahvistamassa Savonlinnan seurakunnan henkilöstöstrategiassa todetaan, että vapautuva kirkkoherranviraston toimistosihteerin toimi jätetään täyttämättä. Kirkkoherranviraston tehtävät hoidetaan sisäisin järjestelyin. Tämän vuoksi seurakuntatoimistojen aukioloa kappeleissa supistetaan. Punkaharjun seurakuntatoimisto on näin ollen alkaen avoinna tiistaisin klo Kaikki kirkkoherranviraston palvelut ovat saatavilla Savonlinnasta ma-pe klo Kappelineuvosto on kokouksessaan henkilöstöstrategiaa käsitellessään (66 ) kiinnittänyt huomiota siihen, että Punkaharjun osalta henkilöstöä on vähennetty jo ennen seurakuntaliitosta ja seurakuntaliitoksen yhteydessä. Kappelineuvosto näkee tärkeäksi säilyttää riittävät työntekijäresurssit erityisesti toiminnan turvaamiseksi. Kappalaisen esitys: Kappelineuvosto toteaa lausuntonaan kirkkoneuvostolle, että seurakunnan palvelujen väheneminen kappeleissa on valitettavaa. Kappelineuvosto pitää kuitenkin hyvänä, että seurakuntatoimiston palvelut ovat kappelissa saatavilla jatkossakin viikoittain. Kappelineuvosto kiinnittää edelleen huomiota siihen, että Punkaharjun osalta henkilöstöä on vähennetty jo ennen seurakuntaliitosta ja seurakuntaliitoksen yhteydessä. Kappelineuvosto näkee tärkeäksi säilyttää riittävät työntekijäresurssit erityisesti toiminnan turvaamiseksi. Kappelineuvoston päätös: Kappelineuvosto kiinnitti huomiota siihen, että seurakuntatoimiston aukioloaikaa kannattaa katsoa myös kaupungin järjestämän asiointipalvelun kanssa yhtenäiseksi. Kappelineuvosto toteaa lausuntonaan kirkkoneuvostolle, että seurakunnan palvelujen väheneminen kappeleissa on valitettavaa. Kappelineuvosto pitää kuitenkin hyvänä, että seurakuntatoimiston palvelut ovat kappelissa saatavilla jatkossakin viikoittain. Kappelineuvosto kiinnittää edelleen huomiota siihen, että Punkaharjun osalta henkilöstöä on vähennetty jo ennen seurakuntaliitosta ja seurakuntaliitoksen yhteydessä. Kappelineuvosto näkee tärkeäksi säilyttää riittävät työntekijäresurssit erityisesti toiminnan turvaamiseksi. Kirkkoneuvosto 8/2015, Pöytäkirja 161. MUUT ASIAT - Keskusteltiin seurakuntatoimistojen tilanteesta kappeliseurakunnissa. Syksyn osalta neuvotellaan kirkkoherra Sammeli Juntusen kanssa toimistojen aukiolot ja työntekijäresurssit hänen palattuaan työhön. Jatkosta vuoden vaihteen jälkeen sovitaan toiminta- ja taloussuunnitelman yhteydessä.

7 Kirkkoneuvosto 9/2015, Esityslista (pöytäkirja ei ollut vielä saatavilla. Päätös oli esityksen mukainen.) 169. SEURAKUNTATOIMISTOJEN AUKIOLOT JA PÄIVYSTYKSET valmistelija: kirkkoherra Sammeli Juntunen Kerimäen ja Punkaharjun kappeleissa kirkkoherranviraston toimistosihteerit pitivät seurakuntatoimistoja auki seuraavasti: Punkaharjulla ti 9-15, Kerimäellä ma, ti ja pe Kun toimistosihteeri Marja-Leena Sairanen jäi lomille ja eläkkeelle maaliskuussa 2015, Kerimäen perjantaipäivystys lopetettiin, mutta maanantain ja tiistain päivystystä jatkettiin, työntekijöinä kiinteistöpäällikkö Sylvi Mononen ja henkilöstöpäällikkö Heli Muhonen. Punkaharjulla päivysti toimistosihteeri Jaana Purhonen. Kirkkoherra Juntusen tultua töihin hän päätti työnjohdollisena päätöksenä lopettaa seurakuntatoimistojen päivystyksen Kerimäellä ja Punkaharjulla. Ne korvattiin sillä, että Punkaharjulla on papin päivystys ma 9-12 ja Kerimäellä ti ja to Palvelu on näin ollen samantapaista kuin Enonkoskella ja Savonrannalla, joissa molemmissa on papin päivystys kerran viikossa aamupäivällä. Syy päätökseen on seuraava: Marja-Leena Sairasen jäätyä eläkkeelle kaikki kirkkoherranviraston toimistosihteerit tarvitaan kirkkoherranvirastossa Savonlinnassa. Muuten työvoima ei riitä väestökirjanpitoon ym. kirkkoherranviraston tehtäviin. Seurakunnan henkilöstöstrategiassa , s. 2 todetaan vapautuva kirkkoherranviraston toimistosihteerin toimi jätetään täyttämättä. Henkilöstöstrategiatyöryhmän muistiossa , kohta 3. Henkilöstön kuulemiskierroksen kuulumiset. Seija Puustinen, Kirkon alat ry: - - Mikäli Sairasen tilalle ei oteta ketään, niin toiminta varmistetaan siten, että kappeleihin ei anneta toimistotyöntekijää, vaan kaikki kirkkoherranviraston työntekijät keskitetään Savonlinnaan. Seuraavan kokouksen muistio Jani Lamberg (JUKO/AKI:n luottamusmies) jätti eriävän mielipiteen koskien kirkkoherranviraston toimistosihteerin vapautuvan toimen täyttämättä jättämistä. Perusteena on, että henkilöstöstrategiatyöryhmä ei selvittänyt riittävästi Kirkon Yhteistoimintasopimuskessa (3 2 mom.) mainittuja henkilöstövaikutuksia, josta syystä asiasta ei päästy yksimielisyyteen. Kirkkoherran työnjohdolliseen päätökseen vaikutti myös se, että seurakuntatoimistoja päivystäneiden henkilöiden (Jaana Purhonen, Marja-Leena Sairanen ja Heli Muhonen) mukaan seurakuntatoimistoissa asiointi on ollut melko vähäistä ja lähes kaikki henkilöt, jotka niissä asioivat, tarvitsivat papin tai diakonin, ei sihteerin palveluksia. Kirkon henkilötietojärjestelmä ei vielä mahdollista kirkkoherranviraston etätyöskentelyä. Siksi kaikki kirkkoherranviraston palveluita tarvitsevat on ohjattu kappelien seurakuntatoimistoista joka tapauksessa asioimaan Savonlinnan kirkkoherranviraston kanssa puhelimitse, internetissä tai käymällä paikan päällä. Kirkkoherranviraston työntekijöiden mukaan kappeleiden alueella asuvilta seurakuntalaisilta ei ole juurikaan kuulunut valitusta siitä, että kyseisiä palveluita on fyysisesti tarjolla vain Savonlinnassa. Kappelien kappalaisten kanssa on sovittu, että jos kappeleissa tarvitaan jostain erityisestä syystä toimistosihteerien tilapäistä työpanosta (muutto, tarvikkeiden järjestely tms.), se järjestetään täsmäiskuin Savonlinnasta.

8 Henkilöstöpäällikkö Heli Muhonen esittelee kokouksessa tukkimiehen kirjanpidolla tehdyn tilaston seurakuntatoimistojen asioinnista ja asiakkaitten tarpeista. Kokouksessa puheenjohtaja täydensi esittelyään (Punkaharjun aluekappalaisen pyynnöstä) seuraavilla näkökulmilla: 1) henkilöstöstrategian muistion kohta 3 eikä sen sisältämä asia ole ollut tiedossa/julkisessa asiakirjassa aiemmin esillä. 2) Esityslistan mainitaan, että "Kirkkoherranviraston työntekijöiden mukaan kappeleiden alueella asuvilta seurakuntalaisilta ei ole juurikaan kuulunut valitusta siitä, että kyseisiä palveluita on fyysisesti tarjolla vain Savonlinnassa." Päätöksenteon pohjaksi on tärkeää tuoda esille myös se, että asiaa ja asiasta tullutta palautetta mm. kappelineuvoston kokouksissa 4/2014, 7/2014 ja 1/2015. Näiden kokousten pöytäkirjat ja niiden sisältämät valitukset on toimitettu tiedoksi myös kirkkoneuvostolle. 3) Kirkkoherran tekemä työnjohdollinen päätös ohittaa seurakunnan toimintasuunnitelmaan ja talousarvioon 2015 kirjatun maininnan: 108 KIRKKOHERRANVIRASTO Tehtävä Virastopalvelujen toteuttaminen: seurakunnan asiakaspalvelu, tilaisuuksien ja toimitusten varausten (aika-, tila- ja henkilövaraukset) hoitaminen. Arkiston ja kirjaston hoitaminen. Tilastojen laatiminen. Toiminnalliset tavoitteet 2015 Hyvä asiakaspalvelu Katrina-varausohjelmiston edelleen hyödyntäminen ja käyttäminen kappeliseurakuntien seurakuntatoimistojen kanssa Seurakuntatoimistojen palvelun jatkaminen: Punkaharju 1-2 päivää, Kerimäki 2-3 päivää viikossa, Enonkoski aluekappalaisen toimesta Uuden AMS:n mukainen arkiston järjestäminen Tehtäväjärjestelyt henkilöstömuutoksissa (1 toimistosihteeri eläkkeelle):virastossa 3 toimistosihteeriä + seurakuntatoimistoissa 1. Viraston henkilöstön "vakauttaminen". Puheenjohtajan esitys: Kerimäen ja Punkaharjun kappelien seurakuntatoimistojen päivystystä ei aloiteta uudelleen. Niiden tilalla jatketaan papin päivystystä kappelin kappalaisen hyväksi katsomina ajankohtina. Punkaharjun seurakuntatoimistossa on 7.9. alkaen ollut papin päivystys maanantaisin klo Diakoniapäivystys on ma 9-10 ja ke, pe Kappalaisen esitys: Kappelineuvosto toteaa tehdyn päätöksen, pahoittelee asian käsittelytapaa ja esittää toiveen, että jatkossa alueen seurakuntalaisten palautetta kartoittaessa käännyttäisiin kappelin alueen seurakuntalaisia edustavan kappelineuvoston puoleen. Kappelineuvosto on mielellään käytettävissä tällaisissa tehtävissä. Kappelineuvoston päätös:

9 Koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa, kirkkolain 24 luvun 5 :n ja hallintolainkäyttölain 5 :n 1 momentin nojalla tästä päätöksestä ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä kirkollisvalitusta eikä ryhtyä julkisista hankinnoista annetun lain mukaiseen hakemusmenettelyyn 59. LAUSUNTO KANTTORITYÖVOIMAN KÄYTÖSTÄ KAPPELIN JUMALANPALVELUSELÄMÄSSÄ (Kirkkoneuvoston päätös Valmistelija: Marjaana Härkönen, kappalainen, puh Kpsrk ohjes. 12 Kappelineuvoston tehtävänä on 1) seurata ja edistää kappeliseurakunnan alueen hengellistä elämää sekä tehdä kirkkoneuvostolle sitä koskevia esityksiä ja aloitteita; ja 9) koordinoida kappelin alueen osalta seurakunnallista toimintaa suhteessa koko seurakunnan työalojen toimintaan. Kirkkoneuvosto on pyytänyt kappelineuvostoja ja kirkkopiirin neuvostoa käsittelemään kanttorityövoiman käyttöä kappelien jumalanpalveluselämässä kahden vaihtoehdon pohjalta: 1) jumalanpalveluksien alkamisajankohtaa porrastettaisiin siten, että yksi kanttori voi hoitaa kahden jumalanpalveluksen musiikin samana pyhänä tai 2) jumalanpalvelusta vietettäisiin noin kerran kuukaudessa ilman kanttoria. Lisäksi on pyydetty mieluisinta kellonaikaa messun porrastukselle, mikäli siihen päädytään. Kirkkoherran esittelyteksti on kokonaisuudessaan alla. Kokouksen pöytäkirja ei ollut saatavilla esityslistaa laadittaessa, mutta päätös oli esityksen mukainen KANTTORIEN VÄHENEMISESTÄ AIHEUTUVAT MUUTOKSET JP-SUUNNITTELUSSA valmistelija: kirkkoherra Sammeli Juntunen Kirkkoherra tekee tiedoksi kirkkoneuvostolle, kappelineuvostoille ja kirkkopiirin neuvostolle seuraavan valmisteilla olevan asian: Koska Savonrannan kirkkopiirin kirkkomuusikon virkaa ei ole täytetty (henkilöstöstrategia, hyväksytty kirkkovaltuustossa ) eikä huonosta taloudellisesta tilanteesta johtuen ilmeisest voida tulevaisuudessakaan täyttää, kanttorien työvoima ei ole riittänyt messujen pitämiseen kaikissa viidessä kirkossamme, joissa jumalanpalvelus pidetään joka sunnuntai klo 10 (Savonlinnan Tuomiokirkko, Kerimäen kirkko, Punkaharjun kirkko, Enonkosken kirkko ja Savonrannan kirkko). Tämä johtuu ennen kaikkea siitä, että seurakunnassamme on kuusi kanttoria, joista jokaisen on saatava kerran kuussa vapaapäivä sunnuntaiksi. Lisäksi Savonrannan kirkkomuusikko teki paljon toimituksia muualla kuin Savonrannalla. Siksi Savonrannan kirkkomuusikon viran vähentäminen on aiheuttanut sen, että sijaiskanttoreita on jouduttu palkkaamaan melko paljon. Sijaisia varten vuodelle 2015 varattu määräraha (tili 4092 toimituspalkkiot: euroa) on tällä hetkellä ylittynyt jo yli 4000 eurolla. Ylitys johtuu siitä, että kirkkomuusikon vähentämisestä huolimatta sijaisten toimituspalkkiomäärärahoja ei lisätty kuin 2200 euroa, mikä johtunee siitä, että talousarviota tehtäessä henkilöstöstrategia oli vielä hyväksymättä. Johtavan kanttorin arvio on, että koko vuonna toimituspalkkioihin varattu määrärahan ylitys on n euroa (joulukuu työllistää kanttoreita eniten). Toisaalta kirkkomusiikin työalasta silti säästyy vuonna 2015 seurakunnan varoja vuoteen 2014 verrattuna.. Johtavan kanttorin laskelmien mukaan säästö on n euroa (kirkkomuusikon palkka + sivukulut toimituspalkkiorahat ylityksineen).

10 Seurakuntamme surkea taloudellinen tilanne aiheuttaa sen, että runsas sijaiskanttorien käyttö ei silti voi olla kestävä ratkaisu. Meidän on mukautettava toimintamme ja sen taso siten, että virassa olevien kanttorien työvoima riittää. Siksi kirkkoherra on johtavaa kanttoria ja kappelien kappalaisia kuultuaan valmistelemassa muutoksia jumalanpalvelusten suunnitteluun. Esitys tästä tulee seuraavaan kirkkoneuvoston kokoukseen. Vaikuttaa siltä, että järkeviä vaihtoehtoja on ainakin kaksi: 1) Jumalanpalveluksia porrastetaan siten, että kussakin kappeliseurakunnassa ja kirkkopiirissä jumalanpalvelus olisi yhtenä sunnuntaina kuukaudessa johonkin muuhun aikaan kuin klo 10, esim. klo 13, 16 tai 18. Tällöin jossain muussa kirkossa messun soittanut kanttori ehtisi käymään soittamassa messun toisessa kirkossa. Järkevää olisi tehdä porrastus siten, että klo kymmenestä poikkeava messuaika olisi aina samalla kohtaa kuukautta, tietenkin eri sunnuntaina eri kirkoissa. Johtavan kanttorin mukaan tällainen työjärjestely on mahdollista toteuttaa nykyisellä työvoimalla. Loma-ajat ja suuret juhlapyhät voivat aiheuttaa hankaluuksia, joten kokonaan vailla sijaisten käyttöä ei selvitä. 2) Jumalanpalvelukset vietetään kussakin kappeliseurakunnassa ja kirkkopiirin kirkossa sunnuntaisin klo 10. Silloin, kun kappelin oma kanttori on viikonloppuvapaalla (eli kerran kuussa), messu vietetään vailla palkattua muusikkoa, vapaaehtoisvoimin. Savonrannalla olisi myös kerran kuussa yksi kanttoriton messu. Johtavan kanttorin mukaan tällainen järjestely helpottaisi kanttorien työtaakkaa enemmän kuin vaihtoehto 1. Kirkkoherran mielestä ehdotus on haasteellinen sikäli, että kappelien ja kirkkopiirin seurakuntalaiset saattavat kokea sen epäoikeudenmukaisena. Näin ei kuitenkaan välttämättä tarvitse olla. Kanttoriton messu antaa mahdollisuuden vapaaehtoisille ottaa vastuuta musiikista, koko messusta, koko seurakunnasta. Se voi olla ensi askel pois sellaisesta vääristyneestä seurakuntanäkemyksestä, jossa lähes kaikki toiminta perustuu palkkatyöhön. Tämän johdosta kanttoriton messu voitaisiin järjestää kerran kuussa myös Savonlinnan Tuomiokirkossa, varsinkin jos se vähentää kappeleiden kokemusta sorrosta. Kanttoriton messu ei merkitse kanttorien työn väheksymistä. Kirkkomusiikki on tärkeä osa jumalanpalvelusta, ja koulutettu kirkkomuusikko osaa sen parhaiten. Kuitenkin, jos rahavarat eivät riitä, musiikin taso ja tyyli on mukautettava tähän tosiasiaan. Silti musiikkia voi kanttorittomassakin messussa olla: jo pelkkä kirkkokuoron tai muutaman kuorolaisen johtama virsilaulu ilman säestystä voi olla sävähdyttävä kokemus. Toisaalta, myös vailla musiikkia toimitettu messu on aito messu. Kirkollinen tilanteemme, jossa messun musiikista vastaa aina koulutettu ja palkattu kirkkomuusikko on harvinainen ilmiö maailmanlaajuisesti tai edes Euroopan kirkkoja ajatellen. Kanttoriton messu tulisi järjestää siten, että kanttori sopisi kirkkokuoron, yksittäisten veisaajien tai muitten vapaaehtoisten kanssa siitä, miten musiikki järjestetään sinä sunnuntaina, kun hän on vapaalla. Jos se ei jostain syystä mitenkään onnistu, messun hoitaisivat ne, jotka ovat paikalla, hätätapauksessa vaikka kokonaan ilman musiikkia. Huomattakoon, että pappistyövoima riittää messujen pitämiseen em. viidessä kirkossa joka pyhä. Joskus suuret kirkolliset juhlapyhät tosin aiheuttavat sen, että niiden jälkeisenä sunnuntaina jumalanpalvelusta ei vietetä. Tämä on ollut käytäntönä jo nyt. Puheenjohtajan esitys: Kirkkoneuvosto keskustelee alustavasti jp-suunnittelusta ja pyytää kappelineuvostoja ja kirkkopiirin neuvostoa käsittelemään asiaa lähiaikoina ainakin em. vaihtoehdon 1 ja 2 pohjalta, myös sitä, mikä olisi mieluisin kellonaika messun porrastukselle, jos siihen päädytään.

11 Jumalanpalvelus on seurakunnan keskeisin kokoontumisen muoto ja vahva symboli. Seurakunta voi viettää jumalanpalvelusta myös täysin ilman palkattuja työntekijöitä. Niin kauan, kuin seurakunnalla on varaa palkata työntekijöitä, on heidän työpanostaan järkevää käyttää nimenomaan jumalanpalveluksessa, ja arvioida henkilöstöresurssien käytön tarvetta jossakin muussa kohdassa. Ratkaisuun vaikuttavia seikkoja ovat lisäksi mm. 1) Esittelytekstissä lukee: "seurakunnassamme on kuusi kanttoria, joista jokaisen on saatava kerran kuussa vapaapäivä sunnuntaiksi." Esittelyä on syytä täydentää sillä tiedolla, että yhdellä kanttorilla on sovittu säännölliseksi vapaapäiväksi sunnuntai (ainakin määräaikaisesti huhtikuun 2016 loppuun). Viiden toimivan jumalanpalvelusyhteisön (Enonkoski, Kerimäki, Punkaharju, Savonranta, Tuomiokirkko) seurakunnassa tämä vaikuttaa merkittävästi jumalanpalveluselämään käytettävissä olevaan kanttorityövoimaan. Ratkaisua tehdessä taloudellisten ja toiminnallisten vaikutusten arviointi on ilmeisesti jätetty tekemättä. 2) Sijaiskulut eivät ole seurakunnan kokonaisbudjetissa erityisen merkittävä summa - kanttorittomuus sen sijaan on jumalanpalveluselämässä näkyvä ja tuntuva asia. Säästöä musiikista on jo tehty, ja mm. Enonkosken kirkkomuusikon tehtävä päätettiin olla muuttamatta B- kanttorin viraksi, missä siinäkin saatiin vähän säästöä/pelivaaraa musiikkiin (talousjohtajan laskelmien mukaan muistaakseni palkkaero on vuositasolla n e). Lisäsäästöjä olisi tarvittaessa perustellumpaa etsiä esimerkiksi konserttitoiminnasta tai muusta musiikkitoiminnasta, ei jumalanpalveluselämästä. 3) Ratkaisu on symbolisesti iso. Se on ensimmäinen suuri ratkaisu kappelin toiminnallisen itsenäisyyden kannalta: tähän saakka on säästöjä viilattu "tukitoimista", nyt vaikutus tuntuisi kappelin omimmalla alueella, jumalanpalveluselämässä. Jos edelleen halutaan tukea alueellista kappelimallia, olisi tärkeää myös tehdä sitä tukevia päätöksiä. 4) Kirkkoherran esittämien kahden vaihtoehdon lisäksi on keskustelussa ollut esillä myös muita vaihtoehtoja. Mahdollista voisi esimerkiksi olla, että lähiaikoina vapautuvista kanttorinviroista joku jätetään täyttämättä ja annetaan sen sijaan kappeleiden käyttöön riittävän suuri (esimerkiksi alkuvaiheessa viran palkan suuruinen) musiikkimääräraha. Musiikkimäärärahalla ostettaisiin musiikkipalveluita paikallisilta muusikoilta ja siitä olisi mahdollista maksaa pientä korvausta jumalanpalveluselämän musiikissa palveleville. Tämä mahdollistaisi myös musiikin monipuolistamisen. Musiikin ammattilaisia ja urkuosaamista seurakuntaan silti jäisi. Vaihtoehtoja kannattaa ennakkoluulottomasti miettiä. Mikäli porrastuksiin tai kanttorittomiin messuihin mennään, voisi asiassa edetä pikkuhiljaa totutellen ja kokeillen eikä kertarytinällä. Koska kirkkoherran esittelytekstin mukaan messujen kanttorittomuudella on käytännössä pelkkiä myönteisiä vaikutuksia seurakunnan jumalanpalveluselämälle, ja asian nopea käytäntöön saattaminen sai kannatusta myös kirkkoneuvostossa, on Punkaharjun aluekappalainen esittänyt kirkkoherralle ja johtavalle kanttorille, että kanttorittomat jumalanpalvelukset otettaisiin kokeiluun tuomiokirkossa jo tänä syksynä. Samalla saataisiin materiaalia päätöksenteon pohjaksi ja mallia siitä, kuinka asia hyvin toteutetaan. Ennen kappelineuvoston lausunnon antamista olisi hyvä kuulla tuomiokirkon jumalanpalveluksista kokemuksia asiasta. Punkaharjulla on pääasiassa vietetty messua klo 10 tähän mennessä. Mm. kaksoispyhistä jälkimmäisenä tai esimerkiksi yhteistyössä toteutettujen jumalanpalvelusten johdosta (esim. Taivaan tähden tapahtuma tuomiokirkossa ja lähetyssihteerin ja emännän tehtäväänsiunaamismessu toukokuussa 2015) Punkaharjulla on vietetty jumalanpalvelusta illalla, klo 18 tai klo 19. Myös

12 erityisjumalanpalveluksia, Tuhkakeskiviikon messua ja paastonajan arki-illan ehtoollisia on vietetty illalla, välillä myös ilman kanttorityövoimaa. Punkaharjulla osallistui pyhäpäivien jumalanpalveluksiin (lukuun ei ole laskettu esim. koululaisjumalanpalveluksia tai muita erityisjumalanpalveluksia) keskimäärin 70 hlöä vuonna Noin kolmentuhannen ihmisen jumalanpalvelusyhteisössä osallistujamäärä ei ole huono. Vuonna 2015 syyskuun loppuun mennessä keskimääräinen osallistujamäärä oli 74 hlöä. Vuositasolla nousua voidaan pitää merkittävänä. Jumalanpalveluselämään satsaaminen ja määrätietoinen työ sen kehittämiseksi näyttäisi siis myös kannattavan. Kappalaisen esitys: Kappelineuvosto keskustelee kanttorityövoiman käytöstä kappelien jumalanpalveluselämässä kirkkoneuvoston esittämällä tavalla. Kappelineuvosto kokoaa suuntaviivoja ja periaatteita asiasta annettavan lausunnon laatimista varten. Näiden suuntaviivojen pohjalta kappalainen valmistelee kappelineuvoston lausunnon, josta päätetään seuraavassa kappelineuvoston kokouksessa. Kappelineuvoston päätös: Tästä päätöksestä voidaan tehdä kirkkolain 24 luvun 3 :n 1 mom. mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus kirkkoneuvostolle. 60. KIRKKONEUVOSTON RATKAISUT Valmistelija: Marjaana Härkönen, kappalainen, puh Kirkkoneuvoston ja kirkkovaltuuston Punkaharjun kappeliseurakuntaa lähinnä koskevat ratkaisut ovat varsinaisen pöytäkirjan ja valitusosoitusten jälkeen liitteenä (lukuun ottamatta esittelyihin yllä sisällytettyjä). Kokousten pöytäkirjat löytyvät kokonaisuudessaan osoitteesta Kirkkoneuvosto (Esityslista, pöytäkirja ei ollut saatavilla esityslistaa laadittaessa) 169. SEURAKUNTATOIMISTOJEN AUKIOLOT JA PÄIVYSTYKSET 174. KAPPELINEUVOSTOJEN OHJESÄÄNNÖN TULKINTA 177. KANTTORIEN VÄHENEMISESTÄ AIHEUTUVAT MUUTOKSET JP- SUUNNITTELUSSA Kappalaisen esitys: Kappelineuvosto merkitsee tiedoksi kirkkovaltuuston ja kirkkoneuvoston ratkaisut. Kappelineuvoston päätös: Koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa, kirkkolain 24 luvun 5 :n ja hallintolainkäyttölain 5 :n 1 momentin nojalla tästä päätöksestä ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä kirkollisvalitusta eikä ryhtyä julkisista hankinnoista annetun lain mukaiseen hakemusmenettelyyn. 61. MUUT ASIAT

13 Kappalaisen esitys: Kappelineuvosto käsittelee mahdolliset muut asiat. Kappelineuvoston päätös: Koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa, kirkkolain 24 luvun 5 :n ja hallintolainkäyttölain 5 :n 1 momentin nojalla tästä päätöksestä ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä kirkollisvalitusta eikä ryhtyä julkisista hankinnoista annetun lain mukaiseen hakemusmenettelyyn 62. ILMOITUSASIAT Työntekijätilanne Punkaharjun kappelin alueella ja uuden kappalaisen valinta Kappalainen Marjaana Härkönen on valittu Lontoon Merimieskirkon johtajaksi ja aloittaa uudessa tehtävässä Uuden aluekappalaisen valinta kuuluu kappelin ohjesäännön mukaan kappelineuvostolle. Kirkkoherra valmistelee tuomiokapitulin kanssa viran auki julistamista ja tiedottanee kappelineuvostoa asian etenemisestä. Marjaanan lähtökahvit juodaan su jumalanpalveluksen jälkeen Punkaharjun seurakuntatalossa (aiemmin oli varauduttu kappelineuvoston joulupuuroon). Kaikki ovat tervetulleita. Mahdolliset muistamiset pyydetään osoittamaan joko Suomen Lähetysseuran Tasaus-keräykseen tai Merimieskirkon työlle, juhlassa on kori molempia keräyksiä varten. Kirkolliskokousedustajien vaali 2016 Kirkkoherroja on kehotettu tiedottamaan kirkolliskokousvaaleissa äänioikeutetuille seuraavaa: Mikkelin hiippakunnasta valitaan kirkolliskokoukseen vuosiksi kuusi (6) maallikkoedustajaa ja kolme (3) pappisedustajaa. Pappis- ja maallikkoedustajat valitaan erikseen suhteellisilla ja salaisilla vaaleilla. Maallikkoedustajien vaalissa ovat äänioikeutettuja kirkkovaltuustojen ja seurakuntayhtymissä seurakuntaneuvostojen ja yhteisten kirkkovaltuustojen maallikkojäsenet. Kukin äänivaltainen saa äänestää yhtä ehdokaslistassa olevaa ehdokasta. Vaali toimitetaan tiistaina 9. päivänä helmikuuta Äänestäminen tapahtuu seurakunnan kirkkovaltuustossa tai seurakuntaneuvoston jäsenten ja seurakunnasta valittujen yhteisten kirkkovaltuuston jäsenten yhteisessä kokouksessa. Kirkkoherroja on kehotettu tiedottamaan äänioikeutetuille, että ehdokasasettelu kirkolliskokouksen maallikkoedustajien vaalia varten päättyy maanantaina klo 16. Oikeus asettaa ehdokkaita on valitsijayhdistyksellä, jonka vähintään kymmenen (10) äänivaltaista on perustanut. Ehdokaslistassa saadaan nimetä enintään kolme kertaa niin monta ehdokasta kuin hiippakunnasta valitaan jäseniä eli enintään 18 ehdokasta. Vaaliasiakirjoja voi tilata tuomiokapitulista notaari Leena Silvonen-Jokiselta p. (015) tai sähköpostitse leena.silvonen-jokinen@evl.fi. Vaalilippu on maallikkovaalissa väriltään valkoinen. Vaaliasiakirjat löytyvät myös osoitteesta Valitsijayhdistyksen perustamisasiakirjaan ja ehdokaslistaan, niiden jättämiseen ja julkaisemiseen sekä asiamiehen vakuutukseen ja ehdokkaiden kirjalliseen suostumukseen sovelletaan, mitä seurakuntavaaleista kirkon vaalijärjestyksen 14 :n 2 momentissa, 15, 21 ja 51

14 :ssä säädetään. Maallikkoedustajaksi voidaan valita hiippakuntaan kuuluvan seurakunnan maallikkojäsen, joka on vaalikelpoinen seurakunnan luottamustoimiin ja on suostunut ehdokkaaksi. Myös seurakunnan palveluksessa olevat, pappeja lukuun ottamatta, voivat olla ehdokkaina. Kirkkoherroja kehotetaan kirkon vaalijärjestyksen 4 luvun mukaisesti huolehtimaan, että seurakunnassa ryhdytään kaikkiin valmistelutoimiin maallikkoedustajien vaalin toimittamiseksi sekä tiedottamaan maallikkojäsenten vaalissa äänioikeutetuille vaalista, sen ajankohdasta ja ehdokaslistojen laatimismenettelystä. Samanaikaisesti järjestetään myös kirkolliskokouksen pappisedustajien vaali. Vaalipöytäkirjat Sekä maallikkoedustajien että pappisedustajien vaalissa äänestysliput ja vaalipöytäkirja, johon on merkitty äänioikeutta käyttäneiden nimet ja äänestyslippujen lukumäärä, on välittömästi toimitettava vaalilautakunnalle tuomiokapituliin. Vaalilautakunta suorittaa ääntenlaskennan, vahvistaa vaalin tuloksen ja antaa valituille valtakirjan. Hiippakuntavaltuuston jäsenten vaali Hiippakuntavaltuuston jäsenet 14 maallikkojäsentä ja 7 pappisjäsentä valitaan samaan aikaan kuin uudet kirkolliskokousedustajat. Uuden valtuuston nelivuotinen toimikausi alkaa Hiippakuntavaltuuston jäsenten vaalissa noudatetaan vastaavasti, mitä säädetään kirkolliskokousedustajien vaalista. Vaali toimitetaan kirkolliskokousedustajien vaalin yhteydessä erivärisin vaalilipuin. Maallikkovaalissa on vihreä ja pappisvaalissa keltainen vaalilippu. Ehdokkaiden asettamisesta, valitsijayhdistysten perustamisesta ja vaaliasiakirjojen toimittamisesta tuomiokapituliin, vaalikelpoisuudesta, äänivaltaisuudesta ja menettelystä ovat voimassa samat määräykset, jotka on kerrottu kirkolliskokousedustajien vaalin yhteydessä. Valitsijayhdistysten ehdokkaita maallikkojäsenten vaalissa voi olla enintään 42 ja pappisjäsenten vaalissa enintään 21. Ennakkoäänestys Hiippakuntavaltuuston jäsenten ja kirkolliskokousedustajien vaalissa äänioikeutettu henkilö, joka ei voi saapua pappien vaalikokoukseen tai seurakunnan vaalikokoukseen, saa lähettää taitetun äänestyslippunsa vaalin toimittajalle suljetussa kuoressa, jonka päälle hän on merkinnyt nimensä ja sen, että siinä on hänen äänestyslippunsa. Ennakkoäänestysmahdollisuus on laajentunut edellisistä vaaleista ja koskee nyt sekä pappisettä maallikkoäänestäjää. Vaalilautakunta Tuomiokapituli on asettanut kirkolliskokousedustajien ja hiippakuntavaltuuston jäsenten pidettävien vaalien vaalilautakunnan. Sen puheenjohtajana on kirkkoherra, lääninrovasti Simo-Pekka Rantala Heinolan seurakunnasta sekä pappisjäseninä kirkkoherra, lääninrovasti Ossi Hjerppe Savitaipaleen seurakunnasta ja seurakuntapastori Eija Juuma Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnasta ja maallikkojäseninä henkikirjoittaja Minna Salmela Mikkelistä ja luottamushenkilö Marjatta Nykänen Kouvolasta. Varajäsenet ovat kappalainen Eija Murto Anjalankosken seurakunnasta, talousjohtaja Kari Virtanen Savonlinnan seurakunnasta luottamushenkilö Marjukka Tikka Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnasta, kappalainen Lassi Suihkonen Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnasta ja seurakuntapastori Päivi Liukkone Hirvensalmen seurakunnasta. Vaalilautakunnan sihteerinä on talousjohtaja Päivi Kotro Juvalta. Kirkkoherrojen on viipymättä saatettava tämä ilmoitus vaalilautakunnan asettamisesta ja kokoonpanosta kirkkovaltuuston ja seurakuntaneuvoston tietoon.

15 Pakolaistilanne Mikkelin hiippakunnan tuomiokapituli on kehottanut seurakuntia kiinnittämään huomiota pakolaistilanteeseen. Lisätietoja ja ohjeita KOKOUKSEN PÄÄTTÄMINEN Puheenjohtaja päätti kokouksen klo

16 OIKAISUVAATIMUSOHJEET Oikaisuvaatimusviranomainen ja -aika Valmistelua ja täytäntöönpanoa koskevat muutoksenhakukiellot Päätöksistä ei kirkkolain 24 luvun 5 :n mukaan saa tehdä kirkollisvalitusta eikä hallintolainkäyttölain 5 :n 1 momentin nojalla hallintovalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Julkista hankintaa koskevasta päätöksestä ei saa tehdä julkisista hankinnoista annetun lain mukaista valitusta, koska päätös koskee yksinomaan hankintamenettelyn valmistelua. Oikaisuvaatimusoikeudesta aiheutuva valituskielto Koska päätöksestä voidaan tehdä kirkkolain 24 luvun 3 :n 1 mom. mukaan kirjallinen oikaisuvaatimus, päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Erikseen säädetyt muutoksenhakukiellot 1. Kirkkolain 24 luvun 14 :n 2 mom:n, 2. hallintolainkäyttölain 5 :n 2 mom:n, 3. kirkon virkaehtosopimuslain 19 :n, tai 4. muun lainsäädännön mukaan päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään ja yhteystiedot: SAVONLINNAN KIRKKONEUVOSTO Käyntiosoite: Kirkkokatu 17 Postiosoite: PL 42, Savonlinna Telekopio: Sähköposti: savonlinnan.kirkkoherranvirasto@evl.fi Talousjohtaja Kari Virtanen p Oikaisuvaatimuksen sisältö Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä, kun asianosainen on saanut tiedon päätöksestä. Tiedoksiannon katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, jollei sen näytetä tapahtuneen myöhemmin. Seurakunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Oikaisuvaatimuksen voi omalla vastuullaan lähettää postitse, lähetin välityksellä tai sähköisesti (telekopioilla tai sähköpostilla). Oikaisuvaatimuksen on oltava perillä oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi: oikaisuvaatimuksen tekijän nimi ja tarvittavat yhteystiedot asian hoitamiseksi tiedot oikaisuvaatimuksen kohteena olevasta päätöksestä millaista oikaisua päätökseen vaaditaan millä perusteilla oikaisua päätökseen vaaditaan

17 174. KAPPELINEUVOSTOJEN OHJESÄÄNNÖN TULKINTA valmistelija: talousjohtaja Kari Virtanen Kappelineuvostojen ohjesäännön 13 mukaan: Kappelineuvoston on annettava kirkkoneuvostolle vuosittain sen määräämään ajankohtaan mennessä kertomus kappeliseurakunnan edellisen vuoden toiminnasta. Kertomuksesta on soveltuvin osin voimassa, mitä kirkkoneuvoston toimintakertomuksesta säädetään ja määrätään. Vielä kuluvana vuotena kappelineuvostojen määrärahoja seurataan tilikohtaisesti. Taloustoimistossa on kuitenkin huomattu, ettei tarkkaa talouden seurantaa kappeleiden osalta voida suorittaa. Ongelma nousee siitä, ettei kaikkiin tositteisiin saada välttämättä erityistunnistetta, joka ohjaa kulun tietyn kappelin alle. Ongelmaa esiintyy varsinkin kesäaikaan, kun sijaiset eivät tiedä mille kappelille jokin kulu laitetaan. Kustannuspaikka on kuitenkin aina oikea, joten kirkkovaltuuston hyväksymiä kuluja ei tulla ylittämään tämän ongelman takia. Esimieskokouksessa tuli esille, että tärkeämpää kappeleissa onkin seurata toimintaa, eikä niinkään määrärahojen riittävyyttä. Määrärahoista vastuussa kirkkovaltuustolle on talousarviossa määrätty viranhaltija ja hänen tehtävänään on seurata koko seurakunnan talousarvion riittävyyttä. Vaikka vuodesta 2016 eteenpäin ei kappeleiden talouden toteutumaa seurata, tulee taloutta silti suunnitella kappelineuvoston kohdan 12 4 mom. mukaan: tehdä kirkkoneuvostolle vuosittain sen määräämään ajankohtaan mennessä kappeliseurakunnan seuraavan vuoden toimintasuunnitelma- ja talousarvioehdotus; Talousjohtajan esitys: Kappelineuvoston ohjesäännön kohtaa 13 tulkitaan Savonlinnan seurakunnassa niin, että kappelineuvoston on annettava kirkkoneuvostolle toiminnasta kertomus. Taloudellinen toteutuminen jää työalajohtajan vastuulle.