PÄÄTÖS Nro 23/05/2 Dnro Psy-2005-y-2 Annettu julkipanon jälkeen ASIA ILMOITUKSEN TEKIJÄ

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Nro 23/05/2 Dnro Psy-2005-y-2 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Malmin kasaliuotusta koskeva koetoiminta Kuusilammen kaivospiirin alueella, Sotkamo ILMOITUKSEN TEKIJÄ Talvivaara Projekti Oy Rinnetie ROVANIEMI

2 2 SISÄLLYSLUETTELO ILMOITUS JA ASIAN VIREILLETULO... 3 TOIMINNAN SIJAINTI... 3 ILMOITUKSEN TEKEMISEN PERUSTE... 3 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA...3 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA KAAVOITUSTILANNE... 3 TOIMINNAN KUVAUS... 3 Suunniteltu toiminta... 4 Louhinta... 4 Murskaus... 4 Biokasaliuotus... 4 Jälkihoito... 5 Ympäristön tila... 6 TOIMINNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET JA NIIDEN RAJOITTAMINEN... 7 Hankkeen kesto... 7 TARKKAILU... 7 ILMOITUKSEN KÄSITTELY... 8 Ilmoituksen täydentäminen... 8 Ilmoituksesta tiedottaminen ja kuuleminen... 8 Lausunnot ja muistutukset... 8 Hakijan vastine... 9 Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U Koetoimintaa koskevat määräykset Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Tarkkailu- ja raportointimääräykset...11 Vakuus jätehuollon järjestämiseksi Ohjaus RATKAISUN PERUSTELUT Päätösharkinnan perustelut Määräysten perustelut Vakuuden arvioinnin perustelut VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Oikeusohje MUUTOKSENHAKU... 14

3 3 ILMOITUS JA ASIAN VIREILLETULO Talvivaara Projekti Oy on jättänyt ympäristölupavirastoon ilmoituksen ympäristönsuojelulain 30 :n 2 momentin mukaisesta koeluonteisesta toiminnasta, jossa louhitaan noin tonnia mustaliusketta ja selvitetään sen rikastamisen onnistumista biologisena kasaliuotuksena kaivospiirin alueella. TOIMINNAN SIJAINTI Ilmoituksen mukainen koetoiminta suoritetaan Talvivaara Projekti Oy:n kaivospiirissä Sotkamon kunnan Jormaskylässä noin 23 km Sotkamon keskustasta lounaaseen. ILMOITUKSEN TEKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 61 :n mukaisesti lain 30 :n 2 momentissa tarkoitetusta koeluonteisesta toiminnasta on tehtävä kirjallinen ilmoitus viimeistään 30 vuorokautta ennen toiminnan aloittamista. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 61 :n mukaisesti ilmoitus on tehtävä toimivaltaiselle ympäristölupaviranomaiselle. Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 5a) kohdan mukaisesti ympäristölupavirasto ratkaisee kaivostoiminnan ympäristölupa-asiat. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA KAAVOITUSTILANNE Kauppa- ja teollisuusministeriö on myöntänyt Outokumpu Mining Oy:lle kaivoskirjan RN:o 2819/1a koskien Kolmisoppi ja Kuusilampinimisiä kaivospiirejä. Kaivospiirit on siirretty Outokumpu Mining Oy:ltä Talvivaara Projekti Oy:lle. Kauppa- ja teollisuusministeriö on on pidentänyt määräaikaa kaivostyöhön ryhtymisestä saakka. Alueella on voimassa Kainuun liiton vahvistama Kainuun 3. seutukaava. Osa hankealueesta on kaavoitettu seutukaavassa Talvivaara-nimiseksi teollisuusalueeksi kaivostoiminnan tarpeisiin ja osa turvetuotantoalueeksi. TOIMINNAN KUVAUS Talvivaaran alueen sulfidimalmit kuuluvat Kainuun liuskejaksoon. Hyödynnettävään Ni-Cu-Zn -esiintymään kuuluu kaksi erillistä mineralisaatiota, Kuusilampi ja Kolmisoppi, jotka kivilajeiltaan vastaavat toisiaan. Isäntäkivenä on mustaliuske. Tärkeimmät sulfidit ovat rikkikiisu, magneettikiisu,

4 sinkkivälke, pentlandiitti ja kuparikiisu. Mineralisaatioiden on arvioitu sisältävän yli 300 Mt malmia. Malmi sisältää keskimäärin 12,6 % rautaa, 8,1 % rikkiä, 7,2 % hiiltä, 0,57 % sinkkiä, 0,28 % nikkeliä, 0,15 % kuparia ja 0,02 % kobolttia. Haitallisten aineiden, kuten bariumin, antimonin, vismutin, tinan ja elohopean pitoisuudet ovat alle malmianalyyttisten toteamisrajojen. 4 Suunniteltu toiminta Suunniteltu koetoiminta käsittää malmin louhinnan avolouhoksesta, murskauksen, murskeen agglomeroinnin, biokasaliuotuksen ja metallien talteenoton. Kaikki toiminta tapahtuu ilmoituksen tekijän kaivospiirin alueella. Koelouhokset sijaitsevat Kuusilammen pohjois- ja itäpuolella olevilla harjanteilla, metrin etäisyydellä lammesta. Biokasaliuotus tapahtuu Honkalamminsuon pohjoispuolella olevan harjanteen länsisivulla. Louhinta Alueella tehdään louhintaa neljästä erillisestä kohteesta. Irtomaa poistetaan kunkin louhoksen alueelta noin 0,1 ha:n alalta kalliopintaan asti. Poistettavan maakerroksen paksuus on noin 1,5 metriä. Maanpoiston jälkeen tehdään louhinta, jossa irrotetaan noin 3 viikkoa kestävillä päivittäin tai joka toinen päivä toistuvilla räjäytyksillä tonnia malmipitoista kiveä. Räjäytyksiä voidaan tehdä myös viikonloppuisin. Räjäytykset ajoitetaan klo 6 22 väliseen aikaan. Louhintasyvyys on noin 5 8 metriä. Louhinnassa ei muodostu sivukiveä. Louhokset pidetään työn aikana kuivana pumppaamalla sinne kertyvä vesi lähimpiin ojiin. Pumpattava vesimäärä on enintään 0,5 2 m 3 /h ja sen oletetaan ehtyvän vähitellen johtuen maaston korkeustasoista. Louhinnan jälkeen kunkin kaivannon annetaan täyttyä, jos vettä kertyy. Koelouhokset ovat ympäröivää maanpintaa korkeammilla mailla ja niiden pysyminen kuivina sade- ja lumivettä lukuun ottamatta on todennäköistä. Murskaus Biokasaliuotus Murskaamo sijoitetaan liuotuskasan läheisyyteen. Louhittu malmi murskataan raekokoon 80 % alle 8 mm. Murskaamoon kuuluu esi-, väli- ja jälkimurskain sekä tarpeelliset seulayksiköt. Louhe syötetään kaivin- tai pyöräkoneella esimurskaukseen, jonka jälkeen murskattu materiaali siirtyy prosessissa eteenpäin kuljettimilla. Laitteiston kapasiteetti on noin 300 t/h. Murskaustoiminta kestää alle 50 vuorokautta, josta tehollista toimintaa on noin neljäsosa. Murskausta suoritetaan välisenä aikana. Murskaamon keskiäänitaso 200 metrin etäisyydellä on dba. Hienoksi murskattu malmi kuljetetaan hihnakuljettimella agglomerointirumpuun, jossa siihen lisätään laimeaa rikkihappoa ja bakteereita sisältävää liuosta. Rummussa hienot partikkelit tarttuvat karkeampien pinnoille. Näin saadaan aikaan hyvän vedenläpäisykyvyn omaavaa materiaalia. Rummusta tuleva materiaali kuljetaan hihnakuljettimella kasausalueelle ja kasataan kasauslaitteella noin m 2 :n suuruiseksi kasaksi, jonka korkeus on 6 12 metriä. Metallisulfidien bioliuotus perustuu epäorgaanisesta aineesta energiansa saavien bakteerien kykyyn käyttää rautaa ja rikkiä energialäh-

5 teenään happamissa olosuhteissa. Käytettävät bakteerit pystyvät myös käyttämään ilman hiilidioksidia hiilen lähteenä. Kokeessa käytettävät bakteerit ovat paikallisia malmion yhteydessä luonnostaan eläviä bakteereita. Kasausalueen pohja rakennetaan 3 5 %:n kaltevuuteen keräysojassa olevaan keräysputkeen päin. Pohja tehdään muovikalvolla vettä läpäisemättömäksi. Vettä läpäisemättömän pohjan päälle asennetaan salaojakerros karkearakenteisesta sivukivestä. Kerrokseen sijoitetaan malmin läpi suotautuvan liuoksen keräystä varten salaojaputkisto. Salaojakerroksen päälle asennetaan ilmastointiputkisto. Valmiin malmikasan päälle asennetaan kasteluputkisto, jonka avulla malmia kastellaan aluksi laimealla rikkihappoliuoksella tasaisesti nopeudella 5 10 l/m 2 h. Kasan läpi valunutta liuosta kierrätetään, kunnes sen metallipitoisuudet ovat riittävän korkeat metallien talteenottoa varten. Tämän jälkeen osa kiertoliuoksesta johdetaan metallien talteenottoon. Metallien talteenotosta tuleva liuos johdetaan edelleen sen ph:n säädön jälkeen kasaa kastelemaan. Talteenottolaitoksessa metallit saostetaan liuoksesta metallisulfideina tai metallihydroksideina. Metallisulfidi- tai hydroksidisakat pestään ja suodatetaan. Muodostuvat sakat toimitetaan metallurgisille laitoksille, jotka tekevät sakkojen hyödyntämiskelpoisuuden selvittämiseen liittyviä kokeita. Saostuksen ja pesun jäljelle jääneet liuokset palautetaan takaisin prosessin kiertoon. Toiminnassa tarvitaan rikkihappoa agglomeraatin valmistuksessa ja kasalle pumpattavan kiertoveden ph:n säädössä toiminnan alkuvaiheessa. Kulutukseksi on arvioitu 350 tonnia. Kalkkia käytetään ph:n säädössä ja metallien saostuksessa enintään tonnia. Ferrosulfaattia kuluu kasaliuotuksen alkuvaiheessa kiertoveden raudan lähteeksi noin 160 tonnia. Lisäksi käytetään pieniä määriä bakteerien elintoimintoihinsa ja kasvuun tarvitsemia ravinteita. Malmin louhimiseen tarvitaan räjähdysaineita, jotka sisältävät ammoniumnitraattia ja kalsiumnitraattia. Biokasaliuotuksen koetoiminnassa tarvitaan noin 600 m 3 raakavettä, joka otetaan pohjavesitutkimuksen yhteydessä tehtävien koepumppausten tuotosta. Kiertoveden varasto- ja pumppaussäiliöt tai -altaat ovat tilavuudeltaan yhteensä 600 m 3. Altaiden pohjan tiivistysrakenne on sama kuin liuotuskasassa. Varoallas rankkasateiden ja vuotojen varalta on noin 200 m 3 ja sen rakenne on samanlainen kuin muissa altaissa. Bioliuotuksesta poistettavasta jätevedestä saostetaan metallit pois joko kalkilla tai natriumsulfidilla. Nikkelin, sinkin, kuparin ja koboltin pitoisuudet vedessä saostuksen jälkeen ovat pääasiassa alle analyyttisen toteamisrajan. Puhdistettu jätevesi lasketaan suoalueelle, josta vedet imeytyvät suohon ja johtuvat lopulta metsäojiin ja edelleen Heittimenojaan. 5 Jälkihoito Bioliuotuskasa on tarkoitus liuottaa mahdollisimman köyhäksi arvometalleista. Samalla siitä on liuennut paljon rautaa ja mangaania. Saannoksi arvioidaan nikkelin ja koboltin suhteen %, kuparin suhteen % ja sinkin suhteen %. Pienemmän mittakaavan kokeissa kasaan jäävien arvometallien on todettu jäävän liukenemattomiin sulkeuksiin kvartsi-, silikaatti- tai grafiittirakeisiin. Bioliuotus on näiden tutkimusten mukaan edennyt mahdollisimman pitkälle, loput metallit ja sulfidirikki ovat liuotusjäännöksessä liukenemattomassa muodossa.

6 Kasaan jäävän kiviaineksen liukoisuuskäyttäytyminen tiedetään varsin tarkasti kokeen lopussa. Liuotusta voidaan tarvittaessa jatkaa hieman pitempään, jos materiaalien ympäristökelpoisuus tulee sen avulla saavutetuksi. Koetoiminnan loputtua kasa voidaan jättää paikalleen ja maisemoida rakentamispaikalleen ilman, että siitä aiheutuisi ympäristön pilaantumisriskiä. Tarvittaessa kasan luiskat loivennetaan ja kasa peitetään kasvukerroksella kasvettumisen nopeuttamiseksi ja rakenteen pysyvyyden turvaamiseksi. Kaivostoiminnan käynnistyessä koekasa voidaan tarvittaessa siirtää pois paikaltaan ja mahdollisesti osaksi tuotantokasaa, ellei sen antamaa tietoa enää tarvita. Jos metallien talteenottovaiheessa muodostuu kipsiä, sijoitetaan se toiminnan lopetusvaiheessa bioliuotuskasaan. Näytteenottolouhinnassa muodostuvat louhokset muotoillaan työn aikana turvallisiksi tai ne aidataan töiden päätyttyä loukkaantumisvaaran välttämiseksi. 6 Ympäristön tila Koetoiminta-aluetta lähin asuttu tila on noin 500 m koilliseen oleva tila Uusi-Mäkitupa RN:o 20:7. Tilan etäisyys melua aiheuttavista kohteista on noin 600 metriä. Seuraavat talot ovat yli kilometrin etäisyydellä suunnitellusta koetoiminta-alueesta. Kolmisoppijärven rannalla on useita kesämökkejä. Koetoiminta-alue on Oulujoen vesistöalueeseen kuuluvan Jormasjärven valuma-alueella, tarkemmin Tuhkajoen osavaluma-alueella. Alueen valumavedet virtaavat metsäojia pitkin Heittimenojaan ja edelleen Kaivoslampeen. Kaivoslammesta vedet virtaavat puro- ja lampireittiä Kolmisoppijärveen, joka laskee Jormasjärveen ja tämä Nuasjärveen. Heittimenojassa on vanha majavan elinpaikka, mutta pysyvää patoa ei ole nykyisin. Ojan vesi on varsin humuspitoista ja verrattain hapanta. Heittimenojaa on metsätalouden tarpeisiin perattu. Tutkimuksessa on Talvivaaran mustaliuskeen vaikutuksesta todettu, että pintavesien purosedimenttien ja järvisedimenttien metallipitoisuudet ovat alueella luonnostaan korkeat. Alue on luontotyypiltään rehevähköä kumpuilevaa tuoreen kankaan ja notkojen puronvarsien luontotyyppien vaihtelua. Alueella on talousmetsää sen kaikissa vaiheissa. Suot ovat suhteellisen pienialaisia ja ohutturpeisia. Seudun suometsät ja pääosa soistakin on ojitettu kuivatuksen parantamiseksi. Peruskallion päällä on ohut, noin 1-3 metrin paksuinen moreenikerros. Vallitseva moreenityyppi on suhteellisen tiivistä hiekkamoreenia oleva pohjamoreeni. Moreenin alla on välittömästi malmia, joka tullaan kaivostoiminnan aikana louhimaan. Suoritetuissa kasvillisuuskartoituksissa alueelta ei ole löytynyt uhanalaisia kasvilajeja tai merkittäviä habitaatteja. Linnustokartoitusten mukaan alueen pesimälinnusto on tavanomaista maakunnan linnustoa. Muuttolinnuille ei alueella ole tärkeitä levähdyspaikkoja. Yliopistojen tai Kainuun ympäristökeskuksen tietojen mukaan alueelta ei ole löytynyt suojeltavaa aluetta tai uhanalaista lajistoa. Alueen purot tai ojat ovat pieniä ja niiden kalastollinen tai kalastuksellinen arvo on ilmeisesti pieni. Sähkökalastusten mukaan koetoiminnan vaikutusalueen vesistöjen kalakannat ovat heikot. Hankealueella ei ole suojelualueita. Hankkeen arvioidulla vaikutusalueella ei ole tiedossa olevia luokiteltuja pohjavesialueita.

7 7 TOIMINNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET JA NIIDEN RAJOITTAMINEN Hankkeen kesto Koetoiminnan vesipäästöjen pitoisuudet ovat enintään samaa luokkaa ympäristölle haitallisten metallien osalta kuin alueen pintavedet nykytilassaan ovat. Happamuus voidaan säätää ympäristön kannalta sopivaksi, koska jätevettä on tarkoitus laskea panoksittain. On myös mahdollista, että vesiä on tarpeen johtaa vain kerran toiminnan lopetusvaiheessa, koska liuotusprosessin vesitase voi olla lievästi negatiivinen. Jos silloin jo on rakennettu suunnitellun kaivoksen toimintoja, voidaan jätevedet ottaa prosessin kiertoon käsiteltäviksi. Melun, tärinän, hajun ja liikenteen vaikutukset ovat lyhytaikaisia eivätkä kohdistu asutukseen tai muuhun liikenteeseen ja maankäyttöön sillä tavalla, että haittoja voisi aiheutua. Malmilouhosten vaikutus pohjavesitasoon on tilapäistä ja rajoittuu louhosten välittömään läheisyyteen. Työn päätyttyä muuttunut pohjavedenpinta palautuu ennalleen. Kasaliuotustoiminnasta ei ole vaikutuksia alueen pohjavesioloihin. Toiminnasta ei aiheudu vaikutuksia maisemaan. Louhinnassa syntyvät kaivannot ovat pienialaisia, koska niitä on yhteensä neljä ja koska louhinta alkaa melkein heti maanpinnasta. Louhinta-alueita ympäröi metsä ja vaikka ne ovat pienillä maanpinnan harjanteilla, eivät ne suojaavan metsän ansiosta näy välitöntä ympäristöään kauemmaksi. Kasaliuotusalue on sekin metsän keskellä ja näkyvyys siltä on estynyt muihin suuntiin. Koetoiminta on alkanut puuston poistamisella syksyllä Kallionpaljastus, näytteenottolouhinnat ja liuotuskasan rakentaminen toteutetaan keväällä ja kesällä Bioliuotuksen koekasan pohja rakennetaan huhti toukokuussa 2005 ja heti sen valmistuttua rakennetaan liuotuskasa sen päälle. Rakentamisen arvioidaan kestävän noin 4 viikkoa, jona aikana toimii tuotantoketju murskaus - agglomerointi - hihnakuljetus - kasan rakentaminen. Sitä mukaa kuin liuotuskasa valmistuu, sen päälle asennetaan kasteluputkistoa ja peiterakennetta. Bioliuotuksen arvioidaan pääsevän käyntiin elo syyskuussa 2005 ja sen jälkeen koetta on jatkettava yli talven, jotta voidaan testata ja osoittaa menetelmien toimivuus paikallisissa olosuhteissa. Ennalta on arvioitu, että kasan malmin liukeneminen jatkuu 2 3 vuoden ajan. TARKKAILU Toiminnan vaikutuksia pintavesiin seurataan maanpoisto-, louhinta-, murskaus- ja kasan rakennustyön aikana kahden viikon välein otettavin vesinäyttein työn alla olevan louhoksen kuivanapitovedestä ja Heittimenojasta (2 pistettä). Jos samentuminen ulottuu välitöntä vaikutusaluetta kauemmaksi, laajennetaan tarkkailualuetta heti näytteenoton yhteydessä, kunnes samentumista ei vedessä enää voida havaita silmämääräisesti. Vesinäytteistä määritetään kiintoaine, sameus, ph, sähkönjohtavuus, COD Mn, kokonaisfosfori, fosfaattifosfori, nitraattityppi, ammoniumtyppi, Cu, Ni, Zn, Fe ja Mn.

8 Vesipäästön pitoisuutta mitataan jätevedestä eräkohtaisesti koetoiminnan muuhun prosessiseurantaan liittyen. Tarkkailun tulokset toimitetaan alueelliselle ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristölautakunnalle tiedoksi. Tarkkailutuloksista laaditaan vuosittain yhteenvetoraportti, joka sisältää tarkkailutulosten lisäksi arvion ympäristökuormituksen vaikutuksista ja vaikutusten merkittävyydestä. 8 ILMOITUKSEN KÄSITTELY Ilmoituksen täydentäminen Ilmoituksesta tiedottaminen ja kuuleminen Lausunnot ja muistutukset Talvivaara Projekti Oy on täydentänyt ilmoitustaan selvityksellä malmin murskauksessa käytettävästä laitteistosta ja selvityksellä liuotuskasan vaihtoehtoisesta sijainnista. Ilmoituksesta on tiedotettu kuuluttamalla siitä ympäristölupavirastossa ja Sotkamon kunnassa sekä erityistiedoksiantona niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Ympäristölupavirasto on pyytänyt ilmoituksen mukaisesta toiminnasta lausunnot Kainuun ympäristökeskukselta, Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskukselta ja Sotkamon kunnalta sekä kunnan ympäristönsuojelu-, kaavoitus- ja terveydensuojeluviranomaiselta. 1. Kainuun ympäristökeskus Ympäristökeskus on todennut, että esteitä ilmoituksen mukaiselle toiminnalle ei ole. Alueella ei ole uhanalaisia luontotyyppejä tai lajeja tai muita arvokkaita elinympäristöjä. Lausunnossa on vaadittu, että alueelle on rakennettava louhosvesien selkeytysallas, mikäli vesiä muodostuu huomattavasti arvioitua enemmän, bioliuotuksesta maastoon johdettavien vesien ph:n on pysyttävä neutraloinnissa säädetyllä tasolla, räjäytykset ja muut melua aiheuttavat toimet on suoritettava arkipäivisin ja päiväaikaan, tarkkailuohjelmaa täydennetään siten, että Tammalammesta otettaan ensimmäiset vesinäytteet ennen toiminnan aloittamista, vesien määrää seurataan, ensimmäinen Heittimenojan tarkkailupiste sijoitetaan heti Tammalammen jälkeen ja toinen louhoksen jälkeiseen Heittimenojaan, tarkkailua jatketaan 3 4 kk toiminnan jälkeen, bioliuotuskasalta tulevan veden määrää ja laatua tarkkaillaan myös toiminnan jälkeen, alueella tehtävistä toimista ja mahdollisista poikkeuksista on ilmoitettava ympäristökeskukselle ja kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

9 9 2. Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskus Lausunnossa on todettu, että ilmoituksen mukaisesta toiminnasta ei aiheudu haittaa kalastolle tai kalastukselle, eikä erillinen kalataloustarkkailu ole tarpeen. Vesistövaikutusten tarkkailutulokset on toimitettava myös Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskukselle. 3. Sotkamon kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Lausunnossa on vaadittu, että alueen jälkihoidosta on huolehdittava, vaikkei kaivostoiminta käynnisty. Lisäksi on todettu, että ilmoituksessa ei ole esitetty vesistöön johdettavan veden määrää ja puhdistusmenetelmää. 4. Sotkamon kunnan terveydensuojeluviranomainen Lausunnossa on vaadittu, että toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää valtioneuvoston päätöksellä annettua ohjearvoja, pölyn leviäminen ympäristöön on estettävä, räjäytyksistä aiheutuvat vaaratilanteet on estettävä, toiminnan vaikutuksia pintaveden laatuun on seurattava ja mikäli tarkkailu osoittaa vedenlaadun heikkenemistä, on ryhdyttävä toimiin haittojen poistamiseksi. 5. Sotkamon kunnan kaavoitusviranomainen Lausunnossa on todettu, että suunniteltu hanke ei aiheuta haittaa kuntatason kaavoitukselle ja maankäytön suunnittelulle. Kaavoitusviranomaisella ei ole ollut huomautettavaa hankkeesta. 6. AA ja BB:n kuolinpesän osakkaat CC ja DD Muistutuksessa on vaadittu, että toiminnassa on otettava huomioon tila Uusi-Mäkitupa RN:o 20:7. Tila sijaitsee noin 500 metrin päässä lähimmästä louhintapaikasta koilliseen ja on Jaakko Korhosen vakituinen asunto. Muistuttajat ovat varanneet itselleen oikeuden esittää korvausvaatimuksia toiminnasta mahdollisesti aiheutuvista vahingoista. Ilmoituksen tekijää on vaadittu korvaamaan suoraan muistuttajille muistutuksen tekemisestä aiheutuneet kulut. Hakijan vastine Talvivaara Projekti Oy on ja antanut vastineen lausunnoista ja muistutuksesta. Ympäristökeskuksen vaatimuksista on todettu, että louhosten läheisyyteen voidaan tehdä tarvittaessa laskeutusallas tai johtaa vedet pintavalutuksena sopivalle suoalueelle. Tarkkailuohjelmaan esitetyt muutokset on katsottu asiallisiksi lukuun ottamatta tarkkailupisteiden sijaintia johtuen bioliuotuskasan sijaintipaikan muuttumisesta. Yhtiö ei ole vastustanut tarkkailutulosten toimittamista kalatalousviranomaiselle.

10 Yhtiö on todennut, että jälkihoito hoidetaan ilmoituksen selostuksen kohdassa 9 esitetyn mukaisesti. Murskaamo varustetaan pölyämisen rajoittamiseksi kastelulaittein ja koteloinnein. Pölystä ei tällöin aiheudu haittaa asutukselle. Toiminta ei aiheuta melutason ohjearvojen ylityksiä asutuilla alueilla. Kasaliuotukselle esitetty uusi sijoitusalue sijaitsee noin 600 metrin etäisyydellä tilasta Uusi-Mäkitupa RN:o 20:7. Samalla etäisyydellä sijaitsee lähin louhos, josta suoritetaan vain lyhytkestoinen näytteenotto. Toiminta ei aiheuta tilaan kohdistuvaa haitallista pölyämistä tai melua. 10 Y M P Ä R I S T Ö L U P A V I R A S T O N R A T K A I S U Koetoimintaa koskevat määräykset Talvivaara Projekti Oy voi suorittaa ilmoituksen mukaisen ja laajuisen koeluonteisen toiminnan Kuusilammen kaivospiirissä mustaliuskepohjaisen monimetalliesiintymän hyödyntämisen selvittämiseksi. Koetoiminnassa on noudatettava jäljempänä annettuja määräyksiä. Toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu korvattavaa vahinkoa. Ennakoimattomien vahinkojen varalta annetaan ohjaus. Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi 1. Louhoksista pumpattavat kuivatusvedet on johdettava pintavaluntana läheisille suoalueille. Kuivatusvesien johtamisjärjestelyt ja - paikat on esitettävä Kainuun ympäristökeskukselle ennen pumppauksen aloittamista. 2. Räjäytyksiä saa suorittaa arkisin klo Murskaustoimintaa saa suorittaa arkisin 7 22 ja tarvittaessa lauantaisin Murskaamo on sijoitettava maastoon siten, että sen ja tilan Uusi-Mäkitupa RN:o 20:7 väliin jää melun leviämistä rajoittava maastoharjanne. Murskauksesta aiheutuvaa pölyämistä on rajoitettava laitteiden koteloinneilla ja kiviaineksien kastelulla. 3. Bioliuotuksesta poistettavan ylimääräisen veden ph on nostettava vähintään arvoon 5,5 ja metallit saostettava tehokkaasti ennen johtamista vesistöön. 4. Pohjarakenteessa käytettävät keinotekoiset tiivistysrakenteet on asennettava materiaalinvalmistajien ohjeiden mukaisesti ja muovikalvon saumojen tiiveys todennettava asianmukaisin testein. Mikäli bioliuotuskasan pohjarakenteessa käytetään useampia esitetyistä rakennevaihtoehdoista, on erityisesti varmistettava, että eri rakenneratkaisujen yhtymäkohtiin ei muodostu sellaisia tiivisteen epäjatkuvuuskohtia, jotka mahdollistavat liuotusveden pääsyn maaperään ja pohjaveteen. 5. Ilmoituksen tekijän on toimitettava Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon hakemus alueelle jäävän bioliuotuskasan sulkemisesta ja maisemoinnista viimeistään koetoiminnan loputtua. Hakemuksessa on esitettävä yksityiskohtainen selvitys kasaan jääneen kiviaineksen ominaisuuksista, metallien ja mahdollisien muiden haitallisten

11 aineiden liukoisuudesta sekä kasan pintarakenteista, jälkihoidosta ja -tarkkailusta. 6. Poikkeuksellisia päästöjä ilmaan tai vesistöön aiheuttavista häiriötilanteista sekä muista vahingoista ja onnettomuuksista, joissa haitallisia aineita pääsee ympäristöön, on viipymättä ilmoitettava Kainuun ympäristökeskukselle sekä Sotkamon kunnan ympäristönsuojeluviranomaisille. Merkittävistä päästöistä on tarvittaessa ilmoitettava Sotkamon kunnan alueelliselle pelastusviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on viipymättä ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi, tilanteen palauttamiseksi ennalleen ja tapahtuneen toistumisen estämiseksi sekä tarpeellisen tarkkailun järjestämiseksi. Tarkkailu- ja raportointimääräykset Vakuus jätehuollon järjestämiseksi Ohjaus 7. Koetoiminnan aikana on pidettävä kirjaa mm. louhittavien massojen määrästä, toiminta-ajoista, pumpattavan veden määrästä ja kaikista muista ympäristöön mahdollisesti vaikuttavista seikoista. Koneiden, laitteiden, louhosten ja bioliuotuskasan sekä muiden ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavien toimintojen tilaa on seurattava käyttöpäivittäin. Vesistöön johdettavan veden laatua ja toiminnan vaikutuksia vedenlaatuun on seurattava vähintään koetoimintailmoituksessa esitetyn mukaisesti. Toiminnan aiheuttama melutaso lähimmän asutun tilan piha-alueella on mitattava kertaluontoisesti murskaustoiminnan aikana. Yksityiskohtainen käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelma on toimitettava Kainuun ympäristökeskukselle ennen toiminnan aloittamista. Ympäristökeskus voi tarvittaessa tarkentaa tarkkailuohjelmaa. 8. Koetoiminnan aloittamisesta ja lopettamisesta on ilmoitettava Kainuun ympäristökeskukselle ja Sotkamon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Koetoiminnan loputtua ilmoituksen tekijän on toimitettava Kainuun ympäristökeskukselle, Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskukselle ja Sotkamon kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle yhteenveto alueella tehdyistä toimista ja tarkkailun tuloksista. Ilmoituksen tekijän on asetettava euron suuruinen vakuus jätehuollon asianmukaisen järjestämisen varmistamiseksi. Vakuus on asetettava Kainuun ympäristökeskukselle joko omavelkaisena pankkitakauksena, jonka edunsaajana on Kainuun ympäristökeskus, tai pankkitalletuksena. Pankkitalletuksesta on toimitettava ympäristökeskukseen talletustodistus kuittaamattomuussitoumuksella Kainuun ympäristökeskuksen hyväksi. Vakuus tulee asettaa ennen malmin murskauksen aloittamista. Vahingonkärsijä voi hakea Talvivaara Projekti Oy:ltä korvausta ennakoimattomasta vesistön pilaantumisesta johtuvasta vahingosta. Hakemus tulee tehdä ympäristölupavirastolle. Ennakoimatonta vahinkoa koskevan korvaushakemuksen yhteydessä voi esittää myös päätöksestä poiketen aiheutetun vahingon korvaamista koskevan vaatimuksen. 11

12 12 RATKAISUN PERUSTELUT Päätösharkinnan perustelut Määräysten perustelut Vakuuden arvioinnin perustelut Ilmoituksen tekijä on saanut kauppa- ja teollisuusministeriön myöntämällä kaivoskirjalla käyttöoikeuden kaivospiirin alueeseen. Kyseessä on ympäristönsuojelulain 30 :ssä tarkoitettu koeluonteinen toiminta, jossa selvitetään louhittavan malmin käsittelyä ja rikastusta. Ilmoituksen mukaisessa toiminnassa on kyse kaivosteollisuuden alalla uuden tekniikan käyttökelpoisuuden selvittämisestä. Toimintaan liittyvä louhinta ja murskaus on lyhytaikaista toimintaa, josta ei aiheudu merkittäviä päästöjä ympäristöön. Biokasaliuotus kestää 1 3 vuoden ajan. Johtuen liuotuksen luonteesta sitä ei ole mahdollista toteuttaa lyhyemmässä ajassa. Liuotuksen aikana toiminnasta ei aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavia päästöjä, kuten melua tai pölyä. Toteutettaessa toiminta ilmoituksen mukaisesti sekä tätä päätöstä ja annettuja määräyksiä noudattaen toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Esitetyillä liuotuskasan pohjarakenteilla toiminnasta ei aiheudu maaperän tai pohjaveden pilaantumista. Koetoiminnasta ei aiheudu ennalta arvioiden yleiselle tai yksityiselle edulle sellaisia huomattavia haittoja, joiden estämiseksi toimintaa ei voisi sallia. Louhosten kuivatusvedet sisältävät kiintoainetta, jonka pääsy vesistöön on mahdollista estää johtamalla kuivatusvedet pintavaluntana läheisille suoalueille. Johtamispaikkojen yksityiskohtainen määrittäminen on määrätty tehtäväksi yhdessä valvovan viranomaisen kanssa. Vesien suolle johtamisella saavutetaan pienemmillä alueen luontoa muuttavilla rakennustoimilla kiintoaineen poiston osalta vastaava teho kuin laskeutusaltaalla. Toiminnasta aiheutuvan meluhaitan rajoittamiseksi räjäytys- ja murskausaikoja on rajattu. Murskaustoiminta on määrätty toteutettavaksi pääasiassa arkisin. Poikkeuksellisessa tilanteessa murskausta voidaan tehdä myös lauantaina. Bioliuotuksesta poistettavan veden ph on määrätty säädettäväksi tasolle, joka vastaa alueen luontaisia valumavesiä. Häiriö- ja poikkeuksellisia tilanteita koskevalla määräyksellä pienennetään häiriöistä aiheutuvia riskejä ja varmistetaan oikea ja tehokas toiminta kyseisissä tilanteissa. Liuotuskasa on tarkoitus jättää alueelle. Koetoiminnan loppuessa siitä muodostuu jätettä, jonka asianmukaisen käsittelyn varmistamiseksi on tarpeen antaa erillisiä määräyksiä. Koska materiaalin laadusta toiminnan loppuessa ei ole tässä vaiheessa tietoja, on asia perusteltua ratkaista myöhemmin erillisenä koetoiminnasta riippumattomana asiana. Tarkkailua koskeva määräys on tarpeen toiminnan vaikutusten selvittämiseksi. Raportointimääräyksellä varmistetaan, että valvova viranomainen on selvillä toiminnasta ja sen tuloksista. Bioliuotuksessa otetaan malmista talteen arvometallit. Liuotuksen jälkeen jäljelle jäävä kiviaines on tarkoitus jättää alueelle, eli poistaa käytöstä. Ma-

13 teriaali on katsottava liuotuksen jälkeen jätelain tarkoittamaksi jätteeksi ja sen sijoituspaikka kaatopaikaksi. Jätehuollon järjestämistä koskevien velvoitteiden täyttämisen varmistamiseksi on asetettava liuotuskasan jälkihoitoa koskeva vakuus. Vakuuden suuruus on määrätty siten, että se kattaa liuotuskasan peittämisestä ja tarkkailusta aiheutuvat kustannukset. 13 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN Esitetyt vaatimukset on otettu huomioon koetoimintaa koskevista määräyksistä ja niiden perusteluista ilmenevästi. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki 64 1 momentti Jätelaki 6 KÄSITTELYMAKSU Ratkaisu Oikeusohje Käsittelymaksu on 970 euroa. Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista (1238/2003)

14 14 MUUTOKSENHAKU Päätökseen ja käsittelymaksuun saa hakea muutosta Vaasan hallintooikeudelta valittamalla. Jukka Sihvomaa Jorma Rantakangas Erkki Kantola Sami Koivula Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet puheenjohtajana ympäristöneuvos Jukka Sihvomaa sekä ympäristöneuvokset Erkki Kantola (tarkastava jäsen) ja Jorma Rantakangas. Asian on esitellyt esittelijä Sami Koivula. Tiedustelut: asian esittelijä, puh SK/lk Liite Valitusosoitus

15 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusoikeus Valitusaika Valituksen sisältö Valituksen liitteet Liite Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Pohjois-Suomen ympäristölupavirastoon. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valitusaika päättyy , jolloin valituksen on viimeistään oltava perillä Pohjois-Suomen ympäristölupavirastossa. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite, puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti: vaasa.hao@om.fi) - miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä on toimitettava Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Isokatu 14, 6. kerros postiosoite: PL 113, Oulu puhelin: vaihde (08) ; telekopio (08) sähköposti: kirjaamo.psy@ymparisto.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 80 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.