Hän näki rikoksen tekijän vai näkikö?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hän näki rikoksen tekijän vai näkikö?"

Transkriptio

1 Osuvasti oikeuselämästä // numero // kahdeskymmenes vuosikerta PIRKKO KIVIKARI ASIANAJAJAKOULUTUKSEN MOOTTORI 18 Hän näki rikoksen tekijän vai näkikö? 24 PAULIINE KOSKELON OIKEUSTEKO 10 ASIANAJAJIEN SIVUBISNEKSET 30

2 lähtien Helsingin seudun kauppakamari järjestää juridiikan koulutuksia nimellä Kauppakamari Juridiikka Pysy parhaiden joukossa ja ilmoittaudu mukaan viime vuoden *parhaimmaksi valitun juridiikan kouluttajan tilaisuuksiin. *Taloustutkimuksen Yrityskuvat tutkimus Julkisoikeus Jäsenetu-/normaalihinta Kuntien Lakimiehet laivaseminaari 850/650 Lokakuu Valtiontukisäännösten ajankohtaispäivä 450/ , Ravintola Savoy Tilaisuuden puheenjohtajina toimivat: Asianajaja, osakas Niko Hukkinen, Roschier Asianajotoimisto Oy Asianajaja, osakas Katri Joenpolvi, Asianajotoimisto Krogerus Oy Lisäksi asiantuntijoina: Asianajaja, osakas Leena Lindberg, Asianajotoimisto Krogerus Oy Tutkimuspäällikkö Antti Norkela, Kilpailu- ja kuluttajavirasto Erikoistutkija Heikki Pursiainen, VATT Tutkimuspäällikkö Jarno Sukanen, Kilpailu- ja kuluttajavirasto Tutkimuspäällikkö Maarit Taurula, Kilpailu- ja kuluttajavirasto Kaikki oleellinen kilpailuoikeudesta yhdessä päivässä! Suuressa Kilpailupäivässä käsitellään businesshenkisesti kilpailulainsäädännön asettamia rajoituksia sekä sen tarjoamia mahdollisuuksia. Ohjelmassa muun muassa: Mitä uutta kuuluu kartellivalvontaan? Määräävän markkina-aseman sääntely trendit ja mahdollisuudet Yrityskauppavalvonta Kärsitkö kartellista vahinkoa? Miten lähdet selvittämään asiaa? Kilpailu- ja kuluttajaviraston painopisteet jakelusopimusten valvonnassa Tunnistatko kielletyt valtiontuet ja kilpailuneutraliteettiongelmat? Mikä kaikki voi olla valtiontukea? Tervetuloa kuulemaan, mikä puhuttaa kilpailuoikeudessa juuri nyt! Lakimiesliiton jäsenetuhinta alv 24 % (norm alv) Esityksiä täydentää herkullisesti viritetty paneelikeskustelu: Kartellivalvonta Suomessa ja EU:ssa Keskustelussa mukana: Asianajaja, osakas Ilkka Aalto-Setälä, Asianajotoimisto Borenius Oy Tutkimuspäällikkö Mika Hermas, Kilpailu- ja kuluttajavirasto Asianajaja, osakas Leena Lindberg, Asianajotoimisto Krogerus Oy Finanssineuvos Markku Stenborg, Valtiovarainministeriö Fasilitaattori: asianajaja (NY), Ami Paanajärvi, Asianajotoimisto Roschier Oy Perhe ja perintö Ennakkoperinnöt ja muut lahjat osituksessa ja perinnönjaossa 450/ Avioliittovarallisuuden ajankohtaisbrunssi 375/495 Rahoitus ja vakuudet Marraskuu Kiinteistörahoituksen ajankohtaisbrunssi 395/495 Rikos- ja prosessioikeus Oikeudenkäyntitaidot-brunssisarja 995/ jakso: Oikeussalikäyttäytyminen 375/495 Lokakuu 2. jakso: Riita-asian kirjallinen ja suullinen valmistelu 375/495 Marraskuu 3. jakso: Riita-asian pääkäsittely 375/495 Sopimusoikeus Osakassopimusbrunssi 395/495 Lokakuu Osakeyhtiöriidat 395/ Sopimusten räätälöinti käytännössä 540/680 sopimusmallien ja yleisten ehtojen oikea käyttö Työoikeus Liiketoiminnan luovutuksen vaikutukset työsuhteisiin 495/ Osatyökykyinen työntekijä ja työsuhteisiin liittyvät käytännön kysymykset 495/ YT-neuvotteluiden nuotittaminen käytännössä 375/ Sallittua vai kiellettyä työelämässä? Työoikeuden ajankohtaisbrunssi 375/ Tasapuolinen kohtelu ja syrjimättömyys työssä 375/ Työoikeudellisten riitojen prosessit 375/495 Yhteisöoikeus ja yritystoiminta Suuri Kilpailupäivä / Tilinpäätöksen tulkinta ja ymmärtäminen ei-rahoitusammattilaisille I 540/ Säätiöoikeuden ajankohtaispäivä 495/ Yrityksen ja tilinpäätöksen analysointi ei-rahoitusammattilaisille II 540/ Yrityksen ja liiketoiminnan arvonmääritys 540/680 Ympäristö ja asuminen Urakkasopimukset 450/630 Hintoihin lisätään alv 24 %. Ulkomaan matka- ja laivaseminaareissa alv 0 %. Pidätämme oikeudet muutoksiin. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: Puhelin (09)

3 Mikä tuomioistuin on toimivaltainen? Uudistettu Bryssel I -asetus ja kansainväliset oikeudenkäynnit -brunssiseminaari Helsinki Tapauksia tietosuojasta tietosuojavaltuutetun kannanottoja, tietosuojalautakunnan päätöksiä ja tuomioistuinratkaisuja -brunssi 8.9. Helsinki Hyvä sopimusneuvottelija rajaa riskejä myös oikeuspaikan valinnalla. 100 % Eija Warman ja Katja Aholan viimeisimmän tietosuoja seminaarin osallistujista suosittelisi seminaaria kollegalleen! Asianajaja, VT EERO KÄRKI, Asianajotoimisto Bird & Bird Oy Asianajaja EIJA WARMA, Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy Tuomioistuinten toimivaltaa ja tuomioiden tunnustamista ja täytäntöönpanoa koskeva uudistettu Bryssel I -asetus tuli voimaan Tuomiot, tuomioistuimen vahvistamat sovinnot sekä viralliset asiakirjat ovat uudistuksen myötä suoraan täytäntöönpantavissa. Myös täytäntöönpanomenettely muuttui. Asetus kuuluu jokaisen sopimus- ja riitajuristin työkalupakkiin. Lakimiesliiton jäsenet ja julkinen sektori 371,25 (norm. 495 ) Asiantuntijana myös: Lainsäädäntöneuvos Maarit Leppänen, oikeusministeriö Brunssiseminaarissa käydään läpi henkilötietojen käsittelyn elinkaaren eri vaiheita käytännön tapausten avulla. Luennoitsijat avaavat vaatimusten taustoja konkreettisten tapausesimerkkien ja omien kokemustensa kautta sekä jakavat myös parhaat käytännön vinkkinsä riskien välttämiseksi ja henkilötietojen asianmukaiseen Lakimiesliiton jäsenet ja julkinen sektori 371,25 (norm. 495 ) käsittelyyn. Seminaariosallistujilla on myös mahdollisuus lähettää luennoitsijoille ennakkokysymyksiä, jotka otetaan osaksi päivän ohjelmakokonaisuutta. Asiantuntijana myös: Ylitarkastaja Katja Ahola, Tietosuojavaltuutetun toimisto Mitä johtajalta voi kohtuudella vaatia? Johtajan työoikeudellinen asema -brunssi 1.9. Helsinki Muutokseen valmistautuminen Liiketoiminnan luovutusten vaikutukset työ- ja virkasuhteisiin Helsinki Asianajaja ANU WAARALINNA, Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy EVP HR, OTM, EMBA SARI SUONO, HKscan Oyj Executive Search, Partner Johtamispsykologi MIA ASPEGRÉN Momentous Oy Asianajaja PETTERI UOTI, Dittmar & Indrenius Asianajotoimisto Oy Henkilöstöpäällikkö SIRPA PIIROINEN, Attendo Oy Lakiasiainjohtaja MARKUS ÄIMÄLÄ, Elinkeinoelämän keskusliitto EK Johtajan työoikeudellinen asema poikkeaa muusta henkilöstöstä. Tämä tulee ottaa huomioon myös johtajasopimusta tehtäessä. Oikein laadittu johtajasopimus huomioi sekä johtajan että työnantajan intressit. Lakimiesliiton jäsenet ja julkinen sektori 371,25 (norm. 495 ) Brunssilla saat ajankohtaista tietoa toimitusjohtajien ja muun ylimmän johdon asemasta. Lisäksi käsitellään olennaisia johtajasopimuksiin liittyviä kysymyksiä ja niiden ratkaisuja. Luennoitsijat myös havainnollistavat johtajasopimusten ehtoja mallisopimuksin ja työelämän käytännön esimerkein. Seminaarissa käsitellään kysymyksiä, jotka jatkuvasti nousevat esille ennen erilaisia uudelleenjärjestelyjä ja niiden jälkeen, muun muassa: mitä tarkoitetaan liikkeen luovutuksella? ketkä työntekijöistä siirtyvät liiketoiminnan mukana? mitkä työsuhde-etuudet siirtyvät ja mitkä eivät siirry? millaisia muutoksia luovutuksensaaja voi tehdä työ- tai virkasuhteen ehtoihin? Lakimiesliiton jäsenet ja julkinen sektori 547,50 (norm. 730 ) kuntien yhtiöittämisvelvoite käytännössä: mitä työoikeudellisia erityispiirteitä liittyy kunnan toimintojen yksityistämiseen? mistä asioista liiketoiminnan luovuttajan ja vastaanottajan kannattaa sopia keskenään? miten toteutetaan tasapuolisen kohtelun vaatimus yritysjärjestelyissä? Hintoihin lisätään alv 24 %.. Oikeudet muutoksiin pidätetään. Ilmoittaudu: lakimiesliitonkoulutus.fi

4 pääkirjoitus sisältö 6 7 OIK EUSTURVAVAKUUTUK SET JOHTAVAT HARHAAN Otsikon väite ei ole yllätys asianajajille, jotka hoitavat yksityishenkilöiden oikeusturvavakuutuksista korvattavia juttuja. Vakuutukset tuottavat asiakkaille toistuvasti ikäviä yllätyksiä. Tyypillisesti asianajajan luo tuleva asiakas on allekirjoittanut vakuutuspaperinsa vuosia sitten, jolloin huomio on kiinnittynyt johonkin aivan muuhun kuin siihen, mitä oikeusturvasta sanotaan. Ja kukapa kunnon ihminen oikeudellisiin ongelmiin edes joutuisi Esimerkiksi avioeron, huoltajuusriidan tai hometalokiistan kohdalla oikeusturvavakuutuksen kattavuus on usein asiakkaalle karvas pettymys. Riitatyyppi on voitu vakuutusehdoissa rajata kokonaan vakuutuksen ulkopuolelle tai korvauskatto saavutetaan jo ennen käräjiä. Vakuutus saattaa riittää esimerkiksi vain hometaloriidan teknisten asiantuntijoiden lausuntoihin. Vakuutusten puutteet ja rajoitukset ovat pääosin samanlaisia yhtiöstä toiseen. Muutosta parempaan ei varmuudella tapahdu, ellemme Asianajajaliitossa pidä asiasta ääntä. Kysymys on kansalaisten oikeusturvasta. Emme ole huolemme kanssa yksin. Nostimme yhdessä Kuluttajaliiton edustajan kanssa asian julkiseen keskusteluun kesäkuun alussa valtuuskuntamme kokouk-sen yhteydessä. Yhteen ääneen totesimme vakuutusten olevan pitkälti harhaanjohtavia. Ihmiset luulevat saavansa parempaa suojaa, kuin mitä vakuutukset heille tarjoavat. Vakuutusyhtiöille oikeusturvavakuutukset eivät selvästikään ole kilpailuvaltti. Eivätkä ne sellaiseksi muutu, elleivät kansalaiset osaa kysyä vakuutuksista ja kyseenalaistaa niiden ehtoja. Vakuutustoiminta on liiketoimintaa. Sellaisia tuotteita myydään, joille on kysyntää ja jotka kannattavat. Kattavammat ehdot luultavasti nostaisivat vakuutusten hintoja, mutta silloin suoja olisi nykyistä parempi ja kuluttaja lopulta tyytyväisempi. Oikeusturvavakuutuksiin vaikuttaminen on yksi liiton strategisia tavoitteita. Siksi haluamme herättää aiheesta julkista keskustelua. Vaikuttamisen voi aloittaa ottamalla asian puheeksi, kun seuraavan kerran päivität omaa kotivakuutustasi. Kokemusten mukaan vakuutusvirkailijasi tulee hämmästymään, sillä eihän oikeusturvavakuutuksen sisältö ketään kiinnosta? YHTEISKUNNALLISEN KESKUSTELUN lisäksi tärkeää on ammattikuntamme sisäinen vuoropuhelu. Keskeisiä keskustelupaikkoja meille asianajajille ovat muun muassa paikallisosastojen tapahtumat ja kaksi kertaa vuodessa kokoontuva liiton valtuuskunta. Kesäkuun alussa valtuuskunta oli koolla Vaasassa. Valtuuskunta tekee liiton keskeisimmät linjaukset ja valitsee muun muassa liiton johtohenkilöt. Olen toiminut liiton puheenjohtajana kaksi vuotta ja valtuuskunta valitsi minut nyt vuoden jatkokaudelle. Tuleva vuosi on erityisen mielenkiintoinen koko oikeushallinnon tulevaisuuden kannalta. Haluan lausua lämpimät kiitokseni saamastani luottamuksesta. Risto Sipilä SUOMEN ASIANAJAJALIITON PUHEENJOHTAJA Katso tunnelmia Asianajajaliiton valtuuskunnan kokouksesta youtube.com/asianajajat 18 Asianajajakunnan mahdollisuus osallistua koulutuksiin muuallakin kuin suurissa kaupungeissa paranee etäkoulutuksen ansiosta. 18 HENKILÖ KUVASSA Monipuolinen puurtaja Pirkko Kivikari on työskennellyt Asianajajaliitossa yli 20 vuotta. Työsarka oli monipuolinen ja panostus etenkin alan täydennyskoulutukseen suuri. Nyt liiton puuhanainen keskittyy itseensä, sillä aktiiviset eläkepäivät kutsuvat. 24 LAAJAKULMA Silminnäkijä tunnistaa Silminnäkijän tekemä tunnistaminen voi ratkaista rikoksen. Sen luotettavuuteen vaikuttaa, missä oloissa tunnistus on tehty ja miten se on toteutettu esitutkinnassa. AJASSA 9 Apua kriiseihin 10 Välimiesmenettely 11 Sallittua ja kiellettyä 12 Silminnäkijä 13 Lainattua 15 Hengähdystauko 16 Lausunnoista 17 Asianajajaliitto 23 SUSIRAJALTA Tiedot turvassa? Asianajajalla on kosolti luottamuksellista tietoa puhelimessa, tietokoneella, tabletilla ja muistitikulla. Mutta ovatko ne suojassa? 30 FAKTA Statuksen säilyttäminen Asianajaja tarvitsee liiton hallitukselta luvan asianajajan ammattiaseman säilyttämiseen siirtyessään väliaikaisesti yritysjuristin tehtäviin. 32 OM LIVET Är boreout värre än burnout? LEHDESTÄ KUKA SEN TEKI? Silminnäkijän tekemä tunnistaminen voi olla merkittävässä roolissa oikeudessa, kun punnitaan epäillyn syyllisyyttä. Tunnistamisen luotettavuutta saattaa kuitenkin heikentää moni rikoksen tapahtumahetkellä tai esitutkinnassa tapahtunut asia. Esimerkiksi silminnäkijän kokema stressi vaikkapa uhatuksi joutuminen voi heikentää tunnistamisen tarkkuutta. Vaikka tutkimustietoa aiheesta on, silminnäkijätodistuksen näyttöarvoa ei kuitenkaan analysoida käräjillä systemaattisesti. Aiheesta väitöskirjan tehnyt Teija Stanikić kaipaa tämän lehden Laajakulma-artikkelissa koulutusta todistajanpsykologiasta kaikille rikosprosessin ammattilaisille. 34 PISTOKOE Tuomioistuinsovittelua Eija Karimaa kouluttaa asianajajia lapsiriitojen sovittelusta. 42 TAKAIKKUNA Rauhanrakentaja Elizabeth Howe on ILACin uusi puheenjohtaja. 34 KOULUTUSTA JOHANNA KAINULAINEN, TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ 40 URAUUTISET 24 Menikö rikoksen tekijän tunnistaminen oikein vai metsään? ADVOKAATTI Suomen Asianajajaliiton jäsen- ja ammattilehti, 20. vuosikerta PÄÄTOIMITTAJA Janne Laukkanen, p , TOIMITUSPÄÄLLIKKÖ Johanna Kainulainen, p , TOIMITUS Asianajajaliitto ja Fondamenta Media Oy ULKOASU Marko von Konow TAITTO Uusimaa Studio PALAUTE ILMOITUKSET OS-Media Oy, p. (09) , f. (09) TILAUKSET JA OSOITTEENMUUTOKSET p. (09) , KUSTANTAJA Suomen Asianajajaliitto PAINO Kirjapaino Uusimaa PAINOS kpl ISSN / Aikakauslehtien liiton jäsen / Advokaatti ei vastaa tilaamatta lähetettyjen kirjoitusten ja kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta. Lehden suurin vastuu ilmoitusten julkaisemisessa sattuneesta virheestä on ilmoituksen hinta. / Seuraava lehti ilmestyy Menikö rikoksen tekijän tunnistaminen oikein vai metsään? JUHA MYLLYMÄKI KUVASI KANTEEN PIRKKO KIVIKARIN.

5 Lakikirja Edilex 9 Lakikirjan hintaan kuuluu Edilexissä oleva säädösmuutosten seurantapalvelu, josta voit tarkistaa muuttuneet säädökset nopeasti. Lakikirjojen oikeudenalajaottelu perustuu Edilexin systematiikkaan, joten Lakikirjat ja Edilex toimivat mainiosti yhdessä. Edilex-asiakkaanamme saat Lakikirjat myös muita edullisempaan hintaan. AJASSA Ajankohtaisia asioita & ilmiöitä KESKEISET SÄÄDÖKSET YKSISSÄ KANSISSA. Presidentti Martti Ahtisaari puhui ILACin seminaarissa, jossa käsiteltiin jurdiikkaa ja rauhanrakentamista. EI RAUHAA ILMAN OIKEUTTA Kestävä rauha syntyy vain tasa-arvoiseen yhteiskuntaan. LAKIKIRJA.COM Mikä on juridiikan rooli konfliktitilanteissa? Esimerkiksi sisällissodan jälkeen hirmuteot pitää käsitellä tuomioistuimessa, mutta jossain vaiheessa täytyy unohtaa menneet ja keskittyä tulevaisuuden rakentamiseen. Teema on tuttu presidentti Martti Ahtisaarelle, jonka perustama CMI (Crisis Management Initiative) on yksi maailman johtavista konfliktinratkaisujärjestöistä. Kun rauhansopimusta laaditaan väkivaltaisen sodan päätteeksi, kaikilla osapuolilla on verta käsissään. Rauhanvälittäjän tuleekin neuvottelutilanteessa varmistaa kaksi avainasiaa. Ensinnäkin pitää ehkäistä konfliktin uusiutuminen. Toiseksi pitää luoda perusta sovintoprosessille ja kestävän rauhan rakentamiselle. Ahtisaari kertoi kokemuksistaan kansainvälisen juristijärjestö ILACin (International Legal Assistance Consortium) seminaarissa Helsingissä keväällä. Ahtisaari painotti, että pysyvää sovintoa ei ole mahdollista synnyttää ilman sitoutumista oikeusvaltion ja tasa-arvoisen yhteiskunnan rakentamiseen. Kaikilla yhteiskunnan jäsenillä on oltava samat oikeudet ja mahdollisuudet. Vain silloin on mahdollista luoda tilanne, jossa kansalaiset luottavat harjoitettuun politiikkaan ja kunnioittavat oikeuslaitosta. Nobelistin mielestä toimivaa oikeuslaitosta ja ihmisoikeuksia ei voi tuoda sellaisinaan ulkopuolelta. Tapojen ja käytäntöjen muuttaminen vie oman aikansa, vaikka ne näyttäisivät länsimaisin silmin kuinka epädemokraattisilta. ILAC on erikoistunut tukemaan kriisivaltioiden oikeudellisten järjestelmien rakentamista. Järjestö tarjoaa apua esimerkiksi tilanteissa, joissa sisällissodan jälkeen aletaan luoda järjestelmää tyhjästä. ILAC on toiminut aktiivisesti muun muassa Syyriassa, Libyassa, Afganistanissa ja Tunisiassa. Suomen Asianajajaliitto on ILACin jäsenjärjestö. TEKSTI VIRPI MELLERI // KUVA JUHA MYLLYMÄKI Lue myös ILACin uuden puheenjohtajan Elizabeth Howen haastattelu sivulta 42. Pitää ehkäistä konfliktin uusiutuminen ja luoda perusta kestävän rauhan rakentamiselle.

6 ajassa ajassa SALLITTUA JA KIELLETTYÄ PALSTALLA KERROTAAN VALVONTALAUTAKUNNAN RATKAISUISTA // TEKSTI JOHANNA KAINULAINEN // KUVITUS ANNA-KAISA JORMANAINEN Valvontalautakunnan mukaan lupalakimies ei ollut painostanut kantelijaa epäasiallisesti. Välimiesmenettely palvelee yritysten tarpeita EU:n ja Yhdysvaltojen välistä TTIP-vapaakauppasopimusta ja siihen liittyvää investointisuojaa on kritisoitu viime aikoina. Investointisuojan on pelätty vähentävän kansallista itsemääräämisoikeutta. Myös investointisuojasopimuksiin useimmiten sisältyvä mahdollisuus käyttää välimiesmenettelyä riitojen ratkaisussa on ollut otsikoissa. K eskuskauppakamarin välimieslautakunnan pääsihteeri Heidi Merikalla-Teirin mukaan investointisuojasopimuksiin liittyvä riitojenratkaisu on yritysten välistä riitojenratkaisua herkempi asia sen julkisten intressien vuoksi. Hänen mukaansa yritysten välisten riitojen ratkaisussa välimiesmenettely puoltaa kiistattomasti paikkaansa. Merikalla-Teiristä on niin ikään vahvoja perusteita käyttää jatkossakin välimiesmenettelyä myös kansainvälisten investointiriitojen ratkaisussa. Kaupallisten riitojen ratkaisu välimiesmenettelyssä palvelee mitä suurimmassa määrin yritysten tarpeita. Muussa tapauksessa riidat ratkaistaan yleisessä tuomioistuimessa, mikä on huomattavasti hitaampi prosessi. Välimiesmenettelyn käyttö kaupallisten riitojen ratkaisutapana on viime vuosina kasvanut. Merikalla-Teirin mukaan Keskuskauppakamarissa käsitellään vuosittain tapausta ja tämän päälle tulevat vielä sellaiset ad hoc -välimiesmenettelyt, joissa välimieslautakunta ei ole osallisena. Välimieslautakunnan hallinnoimat välimiesmenettelyt kestävät yleensä noin kahdeksan kuukautta. Yleisessä tuomioistuimessa saman asian käsittely voi venyä jopa 5 10 vuoteen. Riidan ratkaisun pitkittyminen vie resursseja yrityksen liiketoimilta ja sitoo varsinkin johdon aikaa. Suomessa tuomareilla ei välttämättä ole mahdollisuutta erikoistua elinkeinoelämän riitoihin. Välimiesmenettelyssä riidan osapuolet voivat itse vaikuttaa välimiesten valintaan ja varmistaa, että heillä on riittävä asiantuntemus alalla, jota riita koskee. Välimiesmenettelyä puoltaa myös se, ettei menettely ole julkinen. Näin vältetään yrityksen liike- ja ammattisalaisuuksien tai muun yrityksen toiminnalle haitallisen tiedon tuleminen julkisuuteen. TEKSTI VIRPI MELLERI // KUVITUS ANNA-KAISA JORMANAINEN Välimiesmenettelyn huippunimet kokoontuivat toukokuussa Helsinkiin Keskuskauppakamarin välimieslautakunnan isännöimään Helsinki International Arbitration Day hin. VUODEN OIKEUSTEKO -PALKINTO PAULIINE KOSKELOLLE OIKEUDENHOIDON pahin uhka ei ole rahapula vaan uudistamistahdon puute. Tätä mieltä on korkeimman oikeuden presidentti Pauliine Koskelo, joka vastaanotti kesäkuun alussa Asianajajaliiton myöntämän Vuoden oikeusteko -palkinnon. Tunnustus myönnetään henkilölle tai organisaatiolle, joka on merkittävästi vaikuttanut oikeudenmukaisuuden edistämiseen tai oikeusturvan toteutumiseen yhteiskunnassa. Koskelon palkitsemisperusteissa huomioitiin erityisesti hänen aktiivinen osallistumisensa oikeuspoliittiseen keskusteluun julkisuudessa. Palkintoa vastaanottaessaan Koskelo kaipasi aitoa uudistusmieltä. Pahimpana uhkana hän pitää sitä, ettei oikeusvaltiota ymmärretä aidosti vaalia. Menoja voidaan leikata vain, jos toimintatapoja kyetään uudistamaan, Koskelo sanoo. TIUKENNUS POIKKEUSLUPAK ÄYTÄNTÖÖN ASIANAJOTOIMISTON osakkaina voivat pääsäännön mukaisesti olla vain asianajajat. Asianajajaliiton hallitus on kuitenkin myöntänyt myös ei-asianajajille poikkeuslupia toimia osakkaina. Tällöin poikkeusluvan saaneita on velvoitettu suorittamaan asianajajatutkinto ja hakeutumaan liiton jäseniksi heti kelpoisuusehtojen täytyttyä. Asianajajaliiton hallitus tiukensi kelpoisuusehtoja toukokuun kokouksessaan. Jatkossa poikkeuslupia myönnetään vain erityisen painavista syistä. Poikkeusluvan saaneen on edelleen hakeuduttava liiton jäseneksi mahdollisimman pian ehtojen täytyttyä. Käytännössä muutos ei ole merkittävä: poikkeuslupahakemuksia on tehty vain vähän ja ne ovat yleensä olleet hyvin perusteluja. Lupien taustalla on ollut esimerkiksi sukupolvenvaihdostilanteita, joissa yritystoiminnan jatkaja ei ole vielä täyttänyt kaikkia jäsenyyden ehtoja. Tiukennus lienee periaatteellisesti merkittävämpi kuin sen käytännön vaikutukset. Jatkossa pelkkä hakemus ei riitä, vaan edellytetään aina erityisiä perusteita. Jo myönnettyihin lupiin uudella tiukennuksella ei ole vaikutusta, kertoo Asianajajaliiton pääsihteeri Minna Melender. Onko jo korvausvaade oikeudenkäyntiasia? Asianajotoimistossa työskentelevä luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja avusti kantelijan vastapuolta tekijänoikeusloukkausta koskeneessa asiassa. Hän oli lähettänyt kantelijalle kirjeen, jossa todettiin, että kantelijan nimissä olevasta nettiliittymästä oli levitetty luvatta päämiehen tuottamaa elokuvaa vertaisverkossa ja siten loukattu päämiehen tekijänoikeutta. Kirjeessä todettiin, että päämiehellä on oikeus vaatia hyvitystä mahdollisen rikostutkinnan yhteydessä tai erillisessä siviilioikeudenkäynnissä. Kirjeessä ilmoitettiin myös sovinnon olevan vaihtoehtoinen ratkaisu lisätoimenpiteiden välttämiseksi, mikäli vahinko, haitta ja kulut korvataan. Hyvityksenä vaadittiin 600 euroa. Kantelija moitti lupalakimiestä muun muassa epäasiallisesta painostamisesta sekä uhkaamisesta oikeuskäsittelyllä ja poliisin pakkotoimilla mikäli sovintoon ei suostuttaisi. Kantelijan mukaan lupalakimies perusteli vaatimuksensa elokuvan levittämisessä käytetyllä IP-osoitteella, mutta ei ollut antanut kirjeessä toimintaohjetta sen varalle, että vaatimukset olisivat olleet aiheettomia tai kohdistettu väärään henkilöön. Valvontalautakunta joutui ensin arvioimaan, oliko kyseessä ollut niin sanottu oikeudenkäyntiasia. Lupalakimiehet kuuluvat valvonnan piiriin vain oikeudenkäyntiasioiden osalta. Koska kirjeessä todettiin rikos- ja siviilioikeudelliset vaihtoehdot tekijänoikeusloukkauksen selvittämiseksi ja esitettiin hyvitysvaatimus, valvontalautakunta katsoi, että kyseessä oli oikeudenkäyntiä valmisteleva toimenpide. Lupalakimies oli siten tehtävässään valvontalautakunnan valvonnan alainen. Valvontalautakunnan mukaan lupalakimies ei ollut painostanut kantelijaa epäasiallisesti, vaan ilmoittanut päämiehen vaatimukset sen varalle, mikäli kantelija ei suostuisi sovintoon. Kantelijan esittämien toimintaohjeiden antaminen ei kuulunut lupalakimiehen velvollisuuksiin, eikä valvontalautakunta havainnut, että lupalakimiehen toimenpiteet olisivat perustuneet virheellisiin tietoihin. EI SEURAAMUSTA Yritys konkurssiin asianajajan huolimattomuudesta Asianajaja edusti kantelijan yhtiötä yrityssaneerauksessa. Kantelija moitti asianajajaa siitä, että tämä viivytteli yrityssaneerauksen vireille saattamisessa niin, että yhtiö asetettiin sen vuoksi konkurssiin. Asianajaja ei laatinut käräjäoikeudelle lausumaa konkurssihakemukseen tai ohjeistanut kantelijaa laatimaan sen. Lisäksi asianajaja oli yrittänyt laskuttaa kantelijaa eikä yhtiötä. Yhtiötä ei olisi voitu asettaa konkurssiin, jos asianajaja olisi toimittanut yrityssaneeraushakemuksen käräjäoikeudelle. Valvontalautakunnan mukaan asianajaja ei ollut menetellyt asiassa huolellisesti. Lisäksi toimeksiantosuhde oli ollut nimenomaan yhtiön ja asianajajan välinen, eikä asianajajalla ollut oikeutta vaatia palkkiota yhtiön edustajalta. Asianajaja oli menetellyt siltäkin osin hyvän asianajajatavan vastaisesti. VAROITUS Ei vaatinut hyvitystä oikeudenkäynnin viivästymisestä Asianajaja avusti kantelijan äitiä rikosasiassa. Kantelija moitti asianajajaa huolimattomuudesta, koska tämä ei pääkäsittelyssä vaatinut hyvitystä oikeudenkäynnin viivästymisestä. Rikosasiassa kului neljä ja puoli vuotta ennen pääkäsittelyn alkamista, ja rikosnimikkeet muuttuivat vakavista nimikkeistä suhteellisen lieväksi nimikkeeksi. Äiti sai lopulta asiassa 126 euron sakkorangaistuksen. Valvontalautakunta totesi, että korvausta viivästymisestä on oikeus saada silloin, kun oikeudenkäynnin viivästyminen loukkaa asianosaisen oikeutta oikeudenkäyntiin kohtuullisen ajan kuluessa. Kohtuullista kestoa arvioitaessa otetaan huomioon asian laatu ja laajuus. Mitä lievemmästä teosta on kyse ja mitä lievempään seuraamukseen teko voi johtaa, sitä nopeammin prosessi on vietävä läpi. Valvontalautakunnan mukaan asianajajan olisi pitänyt esittää hyvitysvaatimus viimeistään pääkäsittelyssä. Laiminlyömällä vaatimuksen esittämisen asianajaja ei ollut valvonut päämiehensä etua riittävästi. HUOMAUTUS Useista huolimattomuuksista varoitus Asianajotoimistossa toiminut luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja toimi kantelijan avustajana työsuhderiidassa. Kantelija moitti lupalakimiestä siitä, että tämä ei kertonut mahdollisuudesta julkiseen oikeusapuun. Valvontalautakunta totesi, että lupalakimiehen menettely oli johtanut kantelijaa harhaan, kun hän oli lähettänyt kantelijalle laskun kertomatta kantelijalle mahdollisuudesta hakea julkista oikeusapua. Kantelija moitti lupalakimiestä myös useista muista seikoista: lupalakimies ei esimerkiksi ollut kertonut mahdollisuudesta saattaa palkkioriita-asia vireille valvontalautakunnassa. Valvontalautakunta linjasi, että myös asianajotoimistossa työskentelevän lupalakimiehen on kerrottava asiakkaalle palkkioriitamenettelystä. Valvontalautakunta totesi, että kustakin yksittäisestä moitittavasta menettelystä seuraamuksena olisi ollut huomautus. Valvontalautakunta arvioi kuitenkin asiaa kokonaisuutena ja määräsi seuraamukseksi varoituksen. VAROITUS

7 ajassa ajassa SILMINNÄKIJÄ Assistentti on osa tiimiä Marika Mäkelä palkittiin Vuoden Asianajosihteerinä. Roschierilla työskentelevä Mäkelä kuuluu asianajotoimiston nelikymmenpäiseen assistenttijoukkoon. Assistentti on tärkeä osa tiimiä, hän muistuttaa. Mikä on parasta työssäsi? Pidän työn monipuolisuudesta. Työskentelen immateriaalioikeuksien parissa, eli avustan isoissa patentti- ja tavaramerkkioikeudenkäynneissä. Valvon tuomioistuinten ja muiden viranomaisten asettamien määräaikojen noudattamista, avustan kirjelmien viimeistelyssä, kokoan materiaaleja, olen yhteydessä asiakkaisiin, todistajiin ja tulkkeihin sekä laadin kululaskut. Lisäksi toimin toimitusjohtaja Rainer Hillin assistenttina ja nuorempien assistenttien mentorina. Mikä onnistuminen on jäänyt mieleen? Esiintyminen ei ole lempipuuhaani, mutta suurimmat onnistumisen elämykset olen saanut, kun olen rohkeasti mennyt oman mukavuusalueeni ulkopuolelle ja pitänyt esimerkiksi koulutuksia. Mitä neuvoja sinulla on asianajajille? Kannattaa käyttää aikaa assistentin ohjeistamiseen, jotta saa hänen kaiken kapasiteettinsa sekä asianajajan että koko yrityksen käyttöön. Niin asianajajan kuin assistentinkin työtä helpottaa, kun vastuualueet on jaettu selkeästi ja kommunikointi toimii puolin ja toisin. Myös asioiden ennakointi on tärkeää. Assistentti tulisi ottaa ajoissa mukaan toimeksiantotiimiin ja esimerkiksi kick-off-kokouksiin. Miten rentoudut työpäivän jälkeen? Vastapainona toimistotyön istumiselle pyrin liikkumaan muutaman kerran viikossa kuntosalilla ja joogassa. TEKSTI JOHANNA KAINULAINEN // KUVA JUHA MYLLYMÄKI ASIOIDEN K ÄSITTELY SÄHKÖISTYY MYÖS ISOSSA-BRITANNIASSA SUOMEN lisäksi myös Ison-Britannian oikeushallinnossa ollaan siirtymässä asioiden sähköiseen käsittelyyn. Poliisin esitutkinta-aineisto siirtyy jo nyt sähköisesti syyttäjälle, ja tulevina vuosina koko oikeusprosessi muuttuu paperittomaksi. Aiheesta kertoi Ison-Britannian oikeusministeriön kansliapäällikkö Ursula Brennan keväisellä Suomen-vierailullaan. Lainkäyttö maassamme on ollut hyvin paperipainotteista ja oikeussaliin on kärrätty nipuittain aineistoa. Se on vanhanaikaista ja tehotonta. Uudistukseen liittyy isoja järjestelmä- ja laitteistohankintoja. IT-järjestelmiä parannetaan 160 miljoonalla punnalla. Kaikkiin oikeussaleihin tulee langattomat verkot ja isot näytöt, jotta todistusaineistoa voidaan esitellä sähköisesti. Videoneuvotteluyhteyksien käyttöä lisätään voimakkaasti sekä ennen oikeudenkäyntiä tapahtuvissa kuulemisissa että oikeusistunnoissa. Esimerkiksi tämän vuoden huhti-, touko- ja kesäkuussa oikeuksissa kuullaan syytettyä vankilasta käsin. TEKSTI JOHANNA KAINULAINEN IBA: LOK AKUUSSA WIENIIN KANSAINVÄLISEN asianajajaliiton International Bar Associationin vuosikongressi pidetään Wienissä. IBAssa on edustettuna yli 190 kansallista asianajajaliittoa ja yli jäsentä. Wienin kongressiin odotetaan yli asianajajaa. Laaja ohjelma kattaa miltei kaikki ajateltavissa olevat oikeudenalat ihmisoikeuksiin ja ilmastonmuutoksiin liittyviä oikeudellisia ongelmatilanteita myöten. Yli 200 eri luentoa tarjoavat erinomaisen mahdollisuuden päivittää osaamista eri oikeudenaloilla ja nähdä tulevaisuuden kehityssuuntia. Kongressi on myös ainutlaatuinen tilaisuus verkostoitua kansainvälisesti ja saada ulkomaisia asiakkuuksia, sillä paikalla on edustettuna yli asianajotoimistoa. Kongressissa on mahdollisuus nähdä ja kuulla maailman huippuvaikuttajia. Wienissa puhujana on mm. Euroopan Komission presidenttinä toiminut José Manuel Barroso. Suomesta IBAn kongresseihin osallistuvien määrä on vuosi vuodelta noussut, ja tänä vuonna odotetaan 150 osallistujan rajan menevän rikki. Ilmoittautuminen on jo käynnissä. Lisätietoja IBAsta ja kongresseista tapahtuman nettisivuilta ja allekirjoittaneelta: TEKSTI HARRI KONTTURI LAIN LUKU OSALLISTUJIEN MÄÄRÄ IBA:N 6000 VUOSIKONGRESSISSA LAINATTUA LAISTA JA SEN VIERESTÄ KIRJOITETTUA // KOONNEET JOHANNA KAINULAINEN JA HEIDI ENNE Palkkojen paljastaminen on tabu Tamperelainen ohjelmistotalo Vincit on saanut kahdeksanvuotisen historiansa aikana lukuisia palkintoja yrityskulttuurin kehittämisestä. Yrityksessä on esimerkiksi käytössä Kuukauden nuija -käytäntö, eli joka kuukausi joku yrityksen työntekijöistä saa päättää nuijan napautuksella uudistuksesta, joka toteutetaan automaattisesti. Vincit päätti myös julkistaa työntekijöiden palkkatiedot talon sisällä. Alkusysäyksenä oli yritys ratkaista palkkausperusteisiin liittyviä kysymyksiä. 80 prosenttia työntekijöistä paljasti palkkansa. Porukka tajusi, että minkä hyvänsä yrityksen palkkaukseen pesiytyy ajan mittaan virheitä tai vääristymiä. Kun ne näytetään avoimesti, niitä myös päästään korjaamaan, toimitusjohtaja Mikko Kuitunen sanoo. Telma 2/2015 Kuluttajariidat kasvussa Välillä pidän hölmöinä kohtuuttomia korvausvaatimuksia. Niissä ihmisiltä tuntuu unohtuneen se suomalainen lähtökohta, että todelliset vahingot ja kulut korvataan. Meillä ei katsota, että kuluttajapalvelun epäonnistumisesta aiheutuisi henkisiä kärsimyksiä, jotka amerikkalaistyyppisesti korvattaisiin. Kuluttajariitalautakunnan matkoja käsittelevän jaoston puheenjohtaja Ilkka Lahtinen Kuluttajassa 2/2015 Syöminen pienentää väkivallanteon riskiä Jos tietää tulevansa väkivaltaiseksi, pitää olla juomatta, ainakin väkeviä viinoja, ja jos juo jotain, on sokeritasapainon vuoksi syytä syödä samalla pitkäketjuisia hiilihydraatteja ja valkuaisaineita. Psykiatrisen vankisairaalan vastaava ylilääkäri Hannu Lauerma Turun yliopiston Aurora-lehdessä 1/2015 Positiivisen kautta Twitterissä hän ei twiittaa mitään kielteistä, koska hänestä negatiivisuus lisää negatiivisuutta. Journalisti 6/2015 urheilutoimittaja Kaj Kunnaksesta Luokkayhteiskunta näkyy oikkareissa Valitettavasti muuttuminen luokkayhteiskunnaksi näkyy opiskelijoissa. Huiput ovat käsittämättömän taitavia: huippukielitaitoisia ja osaavia ja heidät voisi suoraan lähettää kohtuullisen vaativiinkin tehtäviin. Haitari on laaja. Ennen vanhaan opiskelijat olivat tasaisempia. Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan dekaani Jukka Mähönen Juristikirjeessä Muuttaako normaali maailmaa? The most talented, thought-provoking, game-changing people are never normal. Liikemies ja seikkailija Richard Twitterissä ,3 prosenttia ensimmäisessä oikeusasteessa syytetyistä tuomittiin ehdottomaan vankeuteen Tilastokeskuksen Suomen virallinen tilasto: Syytetyt, tuomitut ja rangaistukset KLIKATUIMMAT LIITON NETTIUUTISET Työpanokseen perustuva osakkeiden luovutushinta osakkaan lopettaessa työn ei ollut peiteltyä osinkoa tai veronkiertoa Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden mukaan ansiotuloksi ei voida katsoa vastiketta, jonka yhtiön osakas saa omistamiensa osakkeiden luovutuksesta yhtiölle. Kun osakas luovuttaa yhtiölle kaikki osakkeensa ja kun luovutus tapahtuu osakkaan lopettaessa työskentelynsä yhtiön palveluksessa, osakkeiden luovutuksen ei ole katsottava tapahtuvan osingosta menevän veron välttämiseksi eikä luovutushintaa ole pidettävä peitellyn osingon luonteisena. (6.5.) Vaasan hovioikeus julkaisi Ulvila-ratkaisun Hovioikeus totesi, että syyttäjillä oli todistustaakka kaikista murhan tai tapon rikostunnusmerkistöön kuuluvista seikoista. Esitutkinnan puutteellisuudesta johtuva näytön epävarmuus ei saa varsinkaan vakavien rikosten yhteydessä koitua syytetyn vahingoksi. Auerin syyllisyydestä jäi vähintäänkin varteenotettava epäily. Näin ollen hovioikeus katsoi jääneen näyttämättä, että Anneli Auer olisi tappanut Jukka Lahden syytteen teonkuvauksissa esitetyin tavoin. Syyte murhasta tai taposta oli sen vuoksi hylättävä. (28.4.) EIT: Asianajajan laittaminen putkaan loukkasi oikeutta vapauteen ja turvallisuuteen Euroopan ihmisoikeustuomioistuin katsoi Ranskan loukanneen asianajajan oikeutta vapauteen ja turvallisuuteen (EIS 5 artiklan 1 ), kun hänet laitettiin putkaan väitetyn aggressiivisen käytöksen vuoksi hänen olleessaan avustamassa alaikäistä päämiestään poliisivankilassa. (24.4.) Asianajajaliiton nettisivuilla ja Twitterissä seurataan päivittäin oikeudellista uutisvirtaa. Lue lisää: asianajajaliitto.fi/oikeudellisia_uutisia ja twitter.com/asianajajat.

8 Asianajajaliitto KOULUTTAA OPISKELIJATILAISUUKSIEN MÄÄRÄÄ LISÄTTY ajassa 15 Nuorten Päivät Rahat ja henki Långvik, Kirkkonummi Tule kuulemaan, kuinka kannattaa suunnistaa urapolulla ja miten vaalia samalla työssäjaksamista. Entä voiko asianajajalla olla sivutoimia esimerkiksi start-upeissa? Päivät räjäyttää käyntiin Madventuresista tuttu Riku Rantala, joka haastaa rikkomaan omia rajoja! Edullinen early bird -hinta 180 voimassa asti. Lisätiedot ja ilmoittautuminen asianajajaliitto.fi/koulutuskalenteri ASIANAJAJALIITTO järjestää vuosittain useita alan esittelytilaisuuksia oikeustieteen opiskelijoille. Helsingissä tilaisuuksien määrää on lisätty kahteen vuodessa niiden suosion vuoksi aina kaikki halukkaat eivät ole edes mahtuneet mukaan. Tilaisuuksia järjestetään kaikissa yliopistokaupungeissa, joissa voi opiskella oikeustiedettä. Asianajoalasta opiskelijoille kertovat erikokoisia toimistoja ja oikeudenaloja edustavat juristit. Helsingin yliopiston oikeustieteen opiskelijajärjestö Pykälä ry:n opintovastaava Asta Tukiainen arvostaa mahdollisuutta päästä kuulemaan monipuolista tietoa alasta. Isot asianajotoimistot järjestävät omiakin esittelytilaisuuksiaan. Opiskelijoille voi kuitenkin syntyä väärinkäsitys, että asianajajuus tarkoittaa vain yritysjuridiikan hoitamista. Onkin hyvä kuulla, millaista työ pienemmässä toimistossa on. Helsingissä keväällä pidetyssä opiskelijatilaisuudessa opiskelijoita kiinnostivat asianajajatutkintoon, toimistojen rekrytointikäytäntöihin sekä asianajajien käytännön työhön liittyvät asiat. Keväällä yliopistosta valmistunut Ilari Autio halusi kuulla erityisesti asianajajatutkinnosta. Olen ollut viimeisen reilun kahden vuoden aikana Kiinassa puolitoista vuotta, joten oli hyvä saada päivitettyä tietoa tutkinnosta. HURMURIJURISTI OSAA TIIVISTÄÄ JURISTIKUNTA saattaa tulevaisuudessa jakautua niin sanottuihin asiantuntijajuristeihin ja hurmurijuristeihin, sanoo asianajaja Mika Ilveskero. Asiantuntijajuristi tuntee juridiikan juurta jaksain, mutta hurmurijuristi osaa paketoida asian lyhyeen, ymmärrettävään asuun ja viestiä siitä suurelle yleisölle. Ilveskero ja Helsingin yliopiston professori Heikki Pihlajamäki pohtivat alan tulevaisuudennäkymiä Pykälä ry:n toukokuussa järjestämässä oikeustieteen opiskelijoiden lounasklubissa. Juristin työstä entistä suurempi osa tulee olemaan viestintää. Enää ei riitä, että on hyvä itsensä, äitinsä ja lähimpien kollegojensa mielestä, vaan oma asiantuntemus on pystyttävä tekemään näkyväksi myös muille, Ilveskero uskoo. Hän nostaa esimerkiksi kevään eduskuntavaalit, joissa tuskin tulivat valituksi objektiivisesti arvioiden 200 pätevintä ja asiantuntevinta ehdokasta, vaan 200 ehdokasta, jotka näyttäytyivät äänestäjille työhön sopivimpina. Asiantuntijaviestinnän perille menemisestä on tullut vaikeampaa ja monimutkaisempaa, kun usko auktoriteetteihin on laskenut, Pihlajamäki sanoo. 27 LAIN LUKU % ALLE 40-VUOTIAIDEN ASIANAJAJIEN OSUUS HENGÄHDYSTAUKO Karvainen assistentti Wilma-koira vie asianajaja Aki Rinkisen lounaalle ja lenkille. Jackrussellinterrieri Wilma, 10, kuuluu Asianajotoimisto Rinkinen & Simolan vakioporukkaan. Wilma on perheenjäsen ja työkaveri, asianajaja Aki Rinkinen luonnehtii. Toimistolla Wilma osallistuu neuvotteluihin, mikäli sen läsnäolo sopii kaikille osapuolille. Usein se luo rennon tunnelman kokouksiin. Jos jätän Wilman kotiin, kollegat kyselevät, missä assistenttini on. Työpäivän aikana Rinkinen käy koiransa kanssa lounaalla vakiopaikassa, jossa Wilmalle tarjotaan työsuhde-etuna sämpylää. Ruokailun jälkeen tehdään pieni lenkki, josta molemmat hyötyvät. Happihyppely tekee itsellekin hyvää kesken työpäivän. Se lisää hyvää tuulta, Rinkinen tietää. Wilma houkuttelee isäntänsä muutenkin liikkumaan, sillä työpäivän jälkeen se kaipaa parin tunnin reippailun. Viikonloppuisin Rinkiset käyvät usein retkeilemässä Etelä-Suomen kansallispuistoissa, ja Wilma on luonnollisesti osa porukkaa. Pienikokoinen koira nukkuu isäntänsä tai emäntänsä makuupussissa. Wilma on nähnyt maailmaa. Sapattivapaalla purjehdimme vaimon kanssa Atlantilla ja Wilma kuului miehistöön. Se on purjehtinut 12 maahan, mitä ei moni kaksijalkainenkaan ole tehnyt. Wilma käyttäytyy rauhallisesti ihmisvilinässä ja erilaisissa tilanteissa. On vain harvoja paikkoja, joihin Rinkinen ei ota sitä mukaansa. Välillä isäntä hämmästelee, miten läheinen side koiran ja ihmisen välille voi syntyä. Tuntuu, että ajoittain jopa ymmärrämme toisiamme. TEKSTI SUSANNA HAANPÄÄ // KUVA JUHA MYLLYMÄKI Aki Rinkisen työkaverina on Wilma-koira.

9 ajassa ajassa LAUSUNNOISTA PALSTALLA KERROTAAN LIITON OIKEUSPOLIITTISESTA TYÖSTÄ // TEKSTI JANNE LAUKKANEN K ÄR ÄJÄTTÖMILTÄ PAIK K AKUNNILTA K ATOAVAT MUUTKIN OIKEUSPALVELUT Asianajajaliitto kannattaa hovioikeuspiireittäin nimitettäviä käräjätuomarin virkoja. Näin tuomari ei toimisi vain yhdessä tuomioistuimessa, vaan hänelle kertyvää erityisosaamista voitaisiin hyödyntää nykyistä laajemmin ja työvoimatarpeita tasata joustavasti. Kanta käy ilmi liitolta pyydetystä käräjäoikeusverkoston kehittämistä käsittelevästä lausunnosta. Tuomareiden liikkuessa nykyistä enemmän käräjäoikeuksien välillä voitaisiin erityisosaamista hyödyntää ilman, että ainoa keino osaamisen kartuttamiseen on nykyistä suurempien tuomioistuimien muodostaminen ja pienten käräjäoikeuksien karsiminen. Asianajajaliitto on huolissaan käräjäoikeuksien vähentämisestä oikeusministeriön työryhmän kaavailemalla tavalla 14:ään tai 17:ään nykyisestä 27:stä. Tosiasialliset säästöt jäävät liiton lausunnon mukaan toistaiseksi epäselviksi ja lisäksi oikeudellisten palveluiden saatavuus ympäri maata vaarantuisi. Yksittäiselle kansalaiselle asiointi käräjäoikeudessa on harvinaista, mutta silloin kun näin tapahtuu, siitä aiheutuvat kulut eivät saisi muodostua kohtuuttomiksi. Liitto korostaa myös sitä, että käräjäoikeuksien lakkauttamisen myötä paikkakunnilta katoavat muutkin oikeudelliset palvelut. Aiemmat esimerkit osoittavat, että käräjäoikeuksien puuttuessa paikkakunnalta uhkaavat hävitä myös asianajopalvelut. Tule mukaan vaikuttamaan! Asianajajaliiton valiokunnissa valmistellaan asianajotoiminnan ja oikeusolojen kehittämiseen liittyviä asioita. Mielenkiintoiseen toimintaan toivotaan mukaan niin nuoria kuin pitkän uran tehneitä asianajajia ympäri maata. Seuraavat valiokunnat hakevat uusia jäseniä toimikaudelle : ammatillinen eettinen IT koulutus sovintomenettelylautakunta ASIANAJAJALIITON ANTAMIA LAUSUNTOJA Käräjäoikeusverkoston kehittäminen Uhridirektiivin täytäntöönpanoa valmistelleen työryhmän mietintö Selvitys epäiltyjen/syytettyjen tiedonsaantioikeudesta sekä oikeudesta käännöksiin ja tulkkauksiin IT2015-sopimusehtojen luonnokset Kuluttajariitojen vaihtoehtoinen riidanratkaisu Suomalaisen tiedustelulainsäädännön suuntaviivoja -mietintö Rikoslain menettämisseuraamuksia koskevat yleissäännökset Lue lisää: asianajajaliitto.fi/lausunnot Valiokuntapaikoista kiinnostuneiden toivotaan lähettävän asiasta viestiä mennessä, Hallitus valitsee valiokuntien uudet jäsenet viimeistään kokouksessaan. ASIANAJAJALIITTO Hallituksen uudet jäsenet Niina Palaja (vas.) ja Hannele Rouhiainen. Puheenjohtajisto jatkaa uusia jäseniä muihin luottamustehtäviin Asianajajaliiton valtuuskunta valitsi kesäkuun kokouksessaan liiton puheenjohtajan Risto Sipilän ja varapuheenjohtajan Jarkko Ruoholan vuoden mittaiselle jatkokaudelle. Molemmat ovat toimineet tehtävässään kaksivuotiskauden Liiton sääntöjen mukaan puheenjohtajan jatkokausi voi olla vuoden tai kahden mittainen. Liiton hallitukseen valittiin myös kaksi uutta jäsentä: Niina Palaja Turusta ja Hannele Rouhiainen Mikkelistä sekä heidän varajäsenikseen Sinikka Kelhä ja Maija Ranta. Lisäksi hallitukseen valittiin jatkokaudelle Eero- Pekka Uotila Helsingistä ja hänen varajäsenekseen Hannu Kalkas. Hallituksen jäsenten toimikausi on kolmivuotinen. Hallituksen jättivät erovuorossa olleet Timo Santavuo Porista ja Jarmo Salmi Imatralta. Niina Palaja ja Hannele Rouhiainen odottavat työntäyteistä hallituspestiä mielenkiinnolla. Haluan hallituksessa edistää asianajajalain uudistamista. Osakeyhtiössä harjoitettavan asianajotoiminnan henkilökohtainen vastuu on osakeyhtiölain periaatteiden vastainen, Palaja sanoo. Itseäni huolestuttaa käräjäoikeusverkoston supistusehdotukset. Pelkona on, että kustannukset kaatuvat asianajajien asiakkaiden maksettaviksi, Rouhiainen toteaa. Katso Niina Palajan ja Hannele Rouhiaisen haastattelu youtube.com/asianajajat Tavoitteena asianajajaoikeuden professuuri ASIANAJAJALIITON SÄÄTIÖ ja Asianajajaliitto tavoittelevat asianajajaoikeuden professuuria jonkin oikeustieteellisen tiedekunnan yhteyteen vuoden 2018 alusta. Todennäköisesti professuuri tulisi olemaan osa-aikainen. Se keskittyisi asianajajaoikeuden, asianajoetiikan sekä päämiesten edustamista eri prosesseissa koskevaan tutkimukseen ja opetukseen, sanoo asian valtuuskunnalle esitellyt liiton puheenjohtaja Risto Sipilä. Yliopistoilla on parhaillaan käynnissä vuoden 2017 loppuun ulottuva varainhankintakampanja rahoituksen kokoamiseksi. Varainhankinnan vauhdittamiseksi valtio on tällä hetkellä sitoutunut sijoittamaan enintään kolminkertaisen summan yksityisiltä tahoilta kerättyä peruspääomaa kohden. Asianajajaliitto tulee perustamaan asiaa valmistelevan työryhmän yhteistyössä Asianajajaliiton Säätiön kanssa. Henkilövalintoja valvontalautakuntaan VALTUUSKUNTA teki henkilövalintoja liiton yhteydessä toimivaan valvontalautakuntaan. Valvontalautakunnan asianajajajäseniksi valittiin Markus Manninen, Hannele Kojo ja Matti Niiranen sekä varajäseniksi Kai Kotiranta, Juho Laine ja Jouni Nikkanen. Valtuuskunta esitti oikeusministeriölle valvontalautakunnan asianajajakunnan ulkopuoliseksi jäseneksi OTT Matti Tolvasta sekä hänen varajäsenekseen OTT Jussi Tapania. Valvontakertomus ilmestynyt VALVONTALAUTAKUNNAN kertomus viime vuoden ratkaisuista on lähetetty kaikille asianajajille ja se on myös luettavissa valvontalautakunnan nettisivuilla. Valvontalautakunta ratkaisi vuonna 2014 ennätysmäärän kanteluja. Lautakunta ratkaisi 632 asiaa, missä on nousua edelliseen vuoteen 30 prosenttia. Nousua ei selitä yksin kanteluiden määrän lisääntyminen, vaan myös valvontalautakunnan toiminnan tehostuminen. Kanteluita tuli vireille 618, mikä oli 22 prosenttia enemmän kuin edeltävänä vuonna. valvontalautakunta.fi/valvontakertomus Liitolla vahva taloustilanne ASIANAJAJALIITON vuoden 2014 tulos oli euroa ylijäämäinen. Tilinpäätös hyväksyttiin valtuuskunnan kokouksessa Vaasassa. Ylijäämä oli ennakoitua suurempi. Siihen vaikuttivat valvontamaksujen ja jäsenasioiden budjetoitua suuremmat tuotot, jotka syntyivät, kun luvan saaneita oikeudenkäyntiavustajia tuli 2014 valvonnan piiriin huomattavasti ennakoitua enemmän ja asianajajatutkinnossa oli selvästi ennakoitua enemmän osallistujia. Myös koulutustoiminnan tuotot ylittivät budjetoidun, mikä johtui Asianajajapäivien ennakoitua isommista tuotoista. Viime vuoden tulos on poikkeuksellisen hyvä, mutta tilanne tasaantuu tulevina vuosina, eikä näin suurta ylijäämää ole odotettavissa, kommentoi liiton pääsihteeri Minna Melender. Liiton tuloslaskelma ja tase: Parhaat oikeustieteelliset kirjoitukset palkittiin DEFENSOR LEGIS -julkaisun toimitusvaliokunta on jakanut jokavuotiset euron kirjoittajapalkinnot erityisen korkeatasoisille oikeustieteellisille artikkeleille. Vuoden 2014 palkitut kirjoittajat ovat: Toni Kalliokoski, Jaana Norio- Timonen, Jaana Paanetoja, Mikko Pikkujämsä, Pekka Pohjankoski, Annika Smalén ja Pirita Virtanen. Petri Haussilasta laamanni TASAVALLAN PRESIDENTTI on myöntänyt asianajaja Petri Haussilalle laamannin arvonimen. Haussila on Asianajotoimisto White & Casen toimitusjohtaja ja osakas.

10 henkilö kuvassa 19 TYÖMYYR Ä VAIHTA A VAPAALLE Tämän lehden ilmestyessä liiton pitkäaikainen apulaispääsihteeri Pirkko Kivikari on kenties jo siivonnut kaapit kotonaan. Sitä ennen hän on siivonnut pöytänsä liiton toimistossa, sillä hän jää kesäloman jälkeen eläkkeelle. Puurtaja opettelee nauttimaan kiireettömistä hetkistä. TEKSTI KIRSI POIKOLAINEN // KUVAT JUHA MYLLYMÄKI

11 henkilö kuvassa henkilö kuvassa K aappien siivous on Pirkko Kivikarin mitä teen eläkkeelle jäätyäni -listalla urheilun ja kulttuurin ohella. Se kuvaa hyvin hänen ahkeraa ja tunnollista luonnettaan. Hän on se, joka huolehtii, järjestää ja varmistaa. Kivikarilta ovat liiton valtuuskunnan sekä hallituksen herrat ja rouvatkin tottuneet vuosien varrella kysymään neuvoa ja apua mitä moninaisimmissa asioissa, mukaan lukien pukeutumisetiketti. Tilaisuuksien suunnittelu ja järjestäminen on Kivikarilla verissä, vaikka hän onkin koulutukseltaan ja taustaltaan pesunkestävä juristi. Hänellä on silmää myös taiteelle, ja suunnitelmissa onkin viettää aikaa kulttuurin keskellä Italiassa ja Ranskassa. Ja ehkä eläkepäivillä on vihdoinkin aikaa myös opiskella italian kieli kunnolla, hän haaveilee. Pirkko Kivikari on 21 vuoden aikana ehtinyt nähdä liitossa kolme pääsihteeriä ja kahdeksan puheenjohtajaa. Kivikarin alkuvuodet liitossa sattuivat tärkeään kehitysvaiheeseen. Hänen aloittaessaan vuonna 1994 liitossa oli kuohuntaa. Jäsenistö koki, että silloinen toimintatapa ei ollut kovin avointa. Viestintä oli kerran kuussa ilmestyvän kiertokirjeen varassa. Valtuuskuntakin oli tuolloin uusi, eikä sen rooli ollut selkiintynyt. Liitossa työskenteli 13 henkilöä. Tuolloin tuntui toisinaan, että piti puolustella omaa olemassaoloaan, sillä jäsenistön parissa oli aistittavissa epäluuloa liiton henkilökuntaa kohtaan. Tilanne onneksi tasoittui uuden pääsihteerin Markku Ylösen astuttua remmiin. Liiton toimistosta alkoi kulkea tietoa ja ilmapiiri parani. Liiton toiminta on alkuajoista laajentunut ja monipuolistunut sekä muuttunut suunnitelmallisemmaksi. Tällä hetkellä liitossa on töissä 17 henkilöä. Joukossa on sopivassa suhteessa vankkaa kokemusta ja tuoreita voimia. Asianajajaliiton toimisto pyrkii selviytymään samoista tehtävistä kuin muut pohjoismaiset asianajajajärjestöt, mutta paljon vähemmillä resursseilla. KUN ALOITIN, MEILLÄ OLI VAIN MUUTAMA KOULUTUSTAPAHTUMA VUODESSA. NYT KOULUTUSTAPAHTUMIA ON VUOSITTAIN JO 50. KIVIKARI ITSE ON TEHNYT kovasti töitä sen eteen, että liiton arvostus on noussut eikä sen merkitystä enää kyseenalaisteta. Asianajajat arvostavat etenkin liiton tarjoamaa koulutusta, jonka kehittämisessä on ollut Kivikarin huomattavin työsarka. Kun aloitin, meillä oli vain muutama koulutustapahtuma vuodessa: Asianajajapäivät, Asianajotoiminnan kehittämispäivät ja joitain yksittäisiä kursseja. Nyt koulutustapahtumia on jo 50 vuosittain. Vuotuinen 18 tunnin kouluttautumisvelvollisuus tuli asianajajille vuonna Koulutusta järjestetään paljon yhteistyössä yliopistojen kanssa. Tämän mahdollistamisesta Kivikari haluaa kiittää erityisesti professori Ari Saarnilehtoa, joka teki Turun yliopistossa ison urakan koulutuksen parissa. Myös hän on siirtymässä eläkkeelle. Asianajajakunnan mahdollisuus osallistua koulutuksiin muuallakin kuin suurissa kaupungeissa paranee tulevaisuudessa, sillä nyt on otettu ensimmäiset askelet etäkoulutuksessa, Kivikari kertoo. Pilottina on ollut maaliskuussa toteutettu e-toimistokurssi. Mahdollisuuksia etäkouluttautumiseen tulee syksyllä lisää. Kivikari on ollut myös käynnistämässä Asianajosihteeripäiviä. Hän otti asian esille todistajalausunnon mukaan Aulangon asianajajapäivillä vajaat 20 vuotta sitten suunnitellessaan Marjo Kiukkosen ja Marja Ramm-Schmidtin kanssa sihteerien koulutusohjelmaa. VIIME AIKOINA KIVIKARIN työmaata on ollut asianajajatutkinnon uudistaminen. Se on onnistunut yli odotusten, sillä kevään tutkinnon eettiseen osuuteen osallistui peräti 250 kokelasta. Suosion kasvu johtuu kyllä totuuden nimissä muustakin kuin uudesta tutkinnosta: Nuoret haluavat oikeudenkäyntiavustajan pätevyyden, jonka saa tutkinnon kautta nopeammin kuin työskentelemällä asianajotoimistossa. Tutkinnon suorittaminen myös lisää työllistymismahdollisuuksia. Tutkinnon suurin uutuus on sen sisältämä oikeussaliharjoittelu, josta on saatu paljon kiitosta. Uusi tutkinto on kokonaisuutena aiempaa vaativampi. Kirjallisessa kokeessa reputusprosentti on valitettavasti kasvanut. Syy lienee se, että tutkintoon tullaan nykyään uran aikaisemmassa vaiheessa, vähemmällä työkokemuksella kuin aiemmin. Kivikari voi nyt tyytyväisenä todeta suomalaisen tutkinnon olevan kutakuinkin eurooppalaista tasoa, mikä on ollut pyrkimyskin. Kivikarin mukaan on ilahduttavaa, että Suomen Asianajajaliiton jäsenyys kiinnostaa nuoria juristeja. Jäsenyyttä haetaan heti, kun jäsenedellytykset ovat täyttymässä. Joskus hakijan ja liiton hallituksen käsitykset jäsenedellytysten täyttymisestä eivät mene yksiin, ja jäsenhakemus joudutaan hylkäämään. Hylkäävien päätösten perustelut ovat ainakin toistaiseksi vakuuttaneet Helsingin hovioikeuden ja päätökset ovat pysyneet. Liiton jäsenyys kiinnostaa myös niitä, jotka ovat suorittaneet oikeustieteellisen tutkinnon muualla kuin Suomessa. Kyselyjä Asianajajaliiton jäsenedellytyksistä tulee viikoittain ja osa kaukaakin. Nopeimmin Suomen Asianajajaliiton jäsenyyden saa, jos on jo saanut asianajajan pätevyyden Euroopan talousalueella, Kivikari kertoo. EUROOPPALAISEEN asianajokulttuuriin Kivikari on tutustunut hoitaessaan Euroopan Asianajajaliittojen Neuvoston CCBE:n yhdyshenkilön tehtäviä. Tässä tehtävässä hän on päässyt kokoustamaan kiinnostavissa paikoissa, joihin tuskin olisi muuten matkustanut. Kokousten yhteydessä on ollut mahdollisuus myös tutustua eri maista tuleviin kollegoihin, Kivikari kiittelee. Ihmiset, työtoverit ja sidosryhmien edustajat ovatkin olleet työuran antoisin osuus, jota Kivikari arvelee eniten kaipaavansa. Hän haluaa kehua myös liiton luottamushenkilöitä, jotka paneutuvat tehtäväänsä ja antavat aikaansa yhteisten asioiden hoitoon. Kivikari on ollut tyytyväinen omaan toimenkuvaansa, johon ovat kuuluneet jäsenasiat asianajajatutkintoineen, koulutus, kansainväliset tehtävät sekä lisäksi hallituksen ja valtuuskunnan sihteerin tehtävät. Sopivasti kaikkea, hän tiivistää. Nyt Kivikarin tehtävät jaetaan koulutuspäällikkö Liisa Aron, kehitys- ja viestintäpäällikkö Janne Laukkasen sekä pääsihteeri Minna Melenderin kesken. ASIANAJOALA TUNNETAAN edelleen konservatiivisena ja miesvaltaisena ammattina. Oikeustieteellisessä valtaosa opiskelijoista on jo naisia, mutta alalla toimivista asianajajis- ta naisia on vain neljännes. Kivikari pitää suurimpana syynä tähän työn ja perheen yhteensovittamisen vaikeutta. Asianajajat ovat kunnianhimoisia ja työkeskeisiä ihmisiä. Ammatti on hyvin kokonaisvaltainen. Ammattikunnan kulttuuriin ovat kuuluneet pitkät työpäivät, ja työ on monelle elämäntapa. Nuori polvi arvostaa onneksi jo muutakin elämää ja haluaa muutosta työkulttuuriin, Kivikari pohtii. Hän toivoisi, että asianajotoimistoissa tartuttaisiin asiaan ja työajoissa sekä -tavoissa joustettaisiin enemmän, etenkin ruuhkavuosia elävien perheellisten kohdalla. Merkkejä tästä on jo nähtävissä. Kivikari uskoo, että tulevaisuudessa työnantajat houkuttelevat nuoria riveihinsä juuri inhimillisemmällä työtahdilla ja joustavilla työajoilla. Ihminen, joka voi kokonaisvaltaisesti hyvin, on myös parempi työntekijä. Kivikari on itse kuin kotonaan asianajomaailmassa. Hän halusi juristiksi jo lapsena. Taisi olla isoveljeni, joka ensimmäisenä sanoi tämän ääneen. Olin ilmeisesti jo silloin vakavamielinen ja vastuuntuntoinen luonteeltani, hän nauraa. Tuomariksi olisin saattanut myös sopia, jos olisi ollut mahdollisuus kulkea niin pitkä tie. Kivikari arvelee, ettei hänen aikansa tule eläkkeellä pitkäksi, mikä on helppo uskoa. Hän on niitä ihmisiä, jotka täyttävät kalenterinsa monenlaisilla aktiviteeteilla. Hän on aina liikkunut paljon ja varaa urheiluharrastuksille tästedes entistä enemmän aikaa. Hiihto, golf, laskettelu, kuntosali, jumppa, pyöräily, hän luettelee. Ja luultavasti lista täydentyy ennen pitkää joogalla, pilateksella tai muulla trendilajilla. Ruumiinkulttuurin lisäksi Kivikari harrastaa taidenäyttelyissä, konserteissa ja teatterissa käymistä. Erityisesti musiikki on hänelle tärkeää, sillä sitä kuunnellessa ajatukset lentävät vapaasti ja kokemus on rentouttava. Perhetilannekin on otollinen itsensä hemmottelun kannalta, sillä aviomies Tuomo Kivikari on vielä työelämässä. Kivikari miettii nyt kiinnostuneena, kuinka kauan mahtaa kestää, että sähköpostien lukeminen ensimmäiseksi aamulla ja viimeiseksi illalla jää pois rutiineista. LENTÄVÄ AJATUS Olen pienestä pitäen ollut luonteeltani huolehtija. Nyt kun saan lakata huolehtimasta liiton asioista, olen ajatellut keskittyä itseeni. Nauttia elämästä sellaisena kuin se on, lakata murehtimasta asioista, joille en mitään voi, iloita isoista ja pienistä asioista: luonnosta, omillaan toimeen tulevista lapsista, ystävistä, musiikista, liikunnasta, elämästä ylipäätään. Ennen kaikkea lakkaan kiirehtimästä. Kiinnostuneena seuraan nyt itsekin, miten tässä onnistun.

12 susirajalta 23 KOLUMNISTI HARRI KONTTURI ON JOENSUULAINEN ASIANAJAJA. ESCROW on osa yrityksen riskienhallintaa Yritystoiminta on yhä riippuvaisempaa tietotekniikan toimivuudesta. Oletko selvittänyt mitä tehdä, jos yrityksen kriittisten tietokoneohjelmien toimittaja menee konkurssiin tai lopettaa tietyn tuotteen ylläpidon? Kauppakamarin escrow-palveluun on mahdollista tallettaa yrityksen toiminnan kannalta tärkeiden tietokoneohjelmien lähdekoodit ja muutakin asiakirja-aineistoa. Jäsenetuhinta 59 Normaalihinta 69 (+ alv 10 %) 12/2015, n. 500 sivua Tee sopimus kanssamme ja turvaa liiketoimintasi jatkuvuus. Lakimies Mika Lahtinen, Helsingin seudun kauppakamari Lue lisää: ASIAKASPALVELU JA TILAUKSET puh Erlund, Lindfors, Turunen IT2015 käytännön käsikirja Uudet IT2015-sopimusehdot helpottavat sopimusten tekoa IT-alalla ja soveltuvat käytettäviksi IT-sopimuksissa asiakkaiden ja toimittajien välillä. IT2015 -kirjassa käsitellään uudistuneita ehtoja ja tietotekniikka-alalla tehtäviä sopimuksia yleisesti. KAUPPAKAMARIKAUPPA Kalevankatu 12, Helsinki Avoinna: ma-pe klo Jäsenetuhinta 95 Normaalihinta 108 (+ alv 10 %) 10/2015, n. 400 sivua Hoikka, Neuvonen, Rautiainen Viestintämarkkinaoikeus Kirja on tutkimukseen perustuva viestintämarkkinalainsäädännön kommentaari, jota voidaan käyttää käsikirjana, oppikirjana ja yleisesityksenä Suomen viestintämarkkinoista. Teos on ainoa kommentaari tietoyhteiskuntakaaresta. SEURAA BLOGIA Ammattikirja.fi Jokunen viikko sitten poistuessani oikeuden istunnosta autolle huomioni kiinnittyi mustaan esineeseen pysäköintipaikalla. Se osoittautui muistitikuksi. Poimin sen mukaani ja tutustuin sen sisältöön toimistolla voidakseni palauttaa sen oikealle omistajalle. Tikku näytti olevan juristin työväline ja omistaja selvisi nopeasti. Avatessani tikun huomasin, että tikku sisälsi tiedosto-otsikoiden perusteella varsin arkaluontoista ja salassa pidettävää aineistoa. Avauksessa esille tulleen sisältöhakemiston mukaan tikulla oli muun muassa yt-neuvottelumuistioita, sulautumissuunnitelmia ja yhteistyösopimuksia. En tietenkään avannut niitä. Otin yhteyttä juristiin ja hänen olonsa oli helpottunut, kun hän kuuli tikun olevan tallessa. Lähetin sen postissa omistajalleen. TIKUN LÖYTÄMINEN havahdutti. Moni asianajaja hyödyntää tikkuja toimeksiantojen tallentamiseen. Mieleen nousi, millä tolalla omat tietoturva-asiani oikein ovat. Myös kännykkään tulee tallennettua tärkeitä asioita. Tabletti ja tietokone ovat menneitten ja menossa olevien toimeksiantojen osalta väärissä käsissä kuin ehtymätön Pandoran lipas. Uskon, että myös aika monella kollegalla tikut, kännykät, tabletit ja kannettavat sisältävät arkaa aineistoa. Aineiston joutuminen vääriin käsiin olisi vaarallista. Asianajajaliitto edellyttää asianajajilta hyvää tietoturvan tasoa. Suurin riski on asianajaja itse tietojen käsittelijänä, ellei hän ole huolehtinut tietoturvasta ja tiedostanut mahdollisia riskejä. LIITON OHJEIDEN mukaan asianajajan on huolehdittava siitä, että kaikki mukana kulkeva, asianajajan salassapitovelvollisuuden piiriin kuuluva sähköisessä muodossa oleva tieto on suojattu salausjärjestelmällä tai etätuhoamismahdollisuudella. Samoin jokaisen velvollisuus on huolehtia siitä, että käyttäjätunnukset ja salasanat ovat riittävän monimutkaisia ja ne vaihdetaan tarpeeksi usein. Monikohan meistä käyttää vielä samaa salasanaa kuin aikoinaan rekisteröidyttyään ensimmäiseen nettipalveluun? Monellako kollegalla on käytössään syntymäaikaan ja nimeen yhdistyvä salasana, joka ulkopuolisen on helppo päätellä päästäkseen salatun tiedon lähteille? Tikusta asiaa JOTTA yhdenkään asianajajan taskustaan epähuomiossa pudottama muistitikku tai puhelin ei aiheuttaisi ongelmaa, tulee siinä olla salausmahdollisuus. Suositeltavaa on, että luottamukselliset tiedot on aina tuhottavissa etäyhteyksillä, jos vahinko tapahtuu. Itsestään selvää on, että ammatissa käytettävä muistitikku, kännykkä ja kannettava tietokone ovat vain ja ainoastaan asianajajan omassa käytössä. Jos päivittäisessä työssä käytettävät laiteet halutaan salata, tulee se huomioida jo laitetta ja mallia valittaessa. Itse olen antanut tietoturva-asiat, niin omat kuin toimistonkin, ulkopuoliselle asiantuntijalle, joka pitää huolen myös siitä, että suojaamisesta tulee normaali päivittäinen toimintatapa. LÖYTÄESSÄNI tikun ja kurkistaessani sen sisältöön tuli mieleen, mitä olisi omasta taskussa usein kantamastani tikusta löytynyt, jos näin olisi käynyt minulle. Kylmä hiki olisi varmasti noussut otsalle ja suurin toiveeni olisi ollut se, että tikku sittenkin löytyy jostakin salkun uumenista. Nyt koetun jälkeen tilanne on toinen. Jos tikku katoaa, sisältö ei enää aukea ulkopuolisille. Aika monen kollegan tikut, kännykät, tabletit ja kannettavat sisältävät arkaa aineistoa.

13 24 laajakulma TODISTAJAN TUNNISTUS OIKEAAN VALOON Tekijän tunnistaminen voi ratkaista rikoksen. Tunnistamisessa on kuitenkin helppo mennä metsään, jolloin sen näyttöarvo on nolla. Tunnistamisen luotettavuuden arviointi vaatii koulutusta ja osaamista. TEKSTI KATARIINA KRABBE // KUVITUS MAIJU HUKKANEN

14 26 laajakulma TUOMIOISTUIMET LUOTTAVAT SILMINNÄKIJÄN VARMUUTEEN USEIN LIIKAA. TUTKIMUSTEN MUKAAN SILMINNÄKIJÄN SUBJEKTIIVISELLE VARMUUDELLE EI TULISI ANTAA MERKITTÄVÄÄ ARVOA. Tuomioistuimessa rikoksen silminnäkijän tekemälle tunnistamiselle annetaan tutkimusten mukaan usein liian suuri näyttöarvo, kun todistellaan epäillyn syyllisyyttä. Vaarana on, että syyttömiä tulee tuomituiksi virheellisen tunnistamisen seurauksena. Toisaalta näyttökynnys voi nousta liiankin korkeaksi, kun tieto silminnäkijätunnistamisen luotettavuuteen vaikuttavista tekijöistä jatkuvasti lisääntyy. Näyttöarvoa saatetaan siis pitää kyseenalaisena silloinkin, kun tunnistus voitaisiin systemaattisesti analysoiden arvioida luotettavaksi. Todistajanpsykologian alalla tehdään paljon kokeellista tutkimusta tunnistamisen luotettavuudesta etenkin angloamerikkalaisessa ympäristössä. Suomessa kokeellinen tutkimus on vähäistä. Suomessa ei ole liioin tehty oikeustieteellistä tutkimusta, jossa oikeus- tai todistajanpsykologista tutkimustietoa olisi hyödynnetty. Siksi todistajanpsykologinen tutkimustieto on ollut tähän mennessä melko hankalasti löydettävissä ja sovellettavissa suomalaiseen oikeusjärjestelmään. Tämän tilanteen korjaaminen oli Teija Stanikićin tavoitteena, kun hän teki aiheesta oikeustieteen väitöskirjan Helsingin yliopistoon. Toivon, että tutkimuksestani olisi ihan oikeasti hyötyä. Tavoitteenani oli jäsentää sitä prosessia, jolla tuomioistuin määrittää silminnäkijätunnistamisen näyttöarvon, sekä luoda analyysimalli silminnäkijätunnistuksen näyttöarvon määrittelyn avuksi nimenomaan suomalaisessa oikeuskäytännössä. Stanikić hyödynsi tutkimuksessaan myös kokoomatutkimuksia kokeellisesta todistajanpsykologiasta, sillä yksittäisistä tutkimuksista on saatu osittain erisuuntaisia tuloksia. VIRHELÄHDE HEIKENTÄÄ LUOTETTAVUUTTA Silminnäkijätunnistamisen näyttöarvoon oikeudessa vaikuttavat niin rikoksen tapahtumahetkeen liittyvät olosuhteet kuin se, missä olosuhteissa ja miten tunnistus on esitutkinnan aikana toteutettu. Tunnistamisen virheitä aiheuttavia seikkoja kutsutaan virhelähteiksi. Havainnointiolosuhteet, esimerkiksi valaistus tai etäisyys tekijästä, voivat aiheuttaa rikoksen tapahtumahetkellä virhelähteitä. Tunnistamisen virhelähteitä voi löytyä myös havainnoijasta itsestään, esimerkiksi siitä, onko hän itse ollut tilanteessa uhattuna tai alkoholin vaikutuksen alaisena. Virhelähteitä voi liittyä myös tekijään esimerkiksi tekijän etninen tausta vaikuttaa tutkimusten mukaan tunnistamiseen siten, että jos silminnäkijä kuuluu etniseltä alkuperältään eri ryhmään kuin tekijä, tunnistaminen on vaikeampaa, Stanikić luettelee. Suuri osa tunnistamisen mahdollisista virhelähteistä on maalaisjärjelläkin pääteltävissä, sillä onhan selvää, että vaikkapa huono valaistus tai tekijän naamioituminen hankaloittavat tunnistamista. Stanikić kuitenkin painottaa, että jotta tunnistuksen näyttöarvo tulisi arvioitua huolellisesti, pitäisi jokainen edellä mainittu lokero, eli olosuhteista, havainnoijasta ja tekijästä mahdollisesti johtuvat virhelähteet, käydä järjestelmällisesti läpi. Tunnistamisen luotettavuus tulisi analysoida eritellysti hyödyntäen todistajanpsykologian tutkimustuloksia. Kyse on kokonaisarviosta, jossa kaikki tilanteeseen vaikuttavat seikat on otettava huomioon. Jotta tapahtumahetken olosuhteiden vaikutukset tunnistamisen näyttöarvoon voitaisiin jälkikäteen arvioida, pitäisi poliisin jo esitutkinnan aikana kerätä näyttöä silminnäkijätodistuksen luotettavuudesta ja kirjata kaikki vaikuttavat asiat mahdollisimman tarkkaan ylös. Poliisin täytyy olla perillä todistajanpsykologiasta, jotta tarpeelliset asiat tulevat kirjatuiksi. Esimerkiksi silminnäkijän etäisyys rikoksen tekijästä havainnointihetkellä vaikuttaa tunnistamisen luotettavuuteen, ja on aina parempi, jos etäisyydestä on olemassa poliisin paikan päällä tekemä mittaustulos eikä vain silminnäkijän subjektiivinen arvio. OLOSUHTEILLA ISO MERKITYS Esitutkinnan aikana saatu tunnistus saattaa sisältää virhelähteitä, vaikka tunnistamista voitaisiin havainnointiolosuhteisiin sekä havainnoijaan ja tekijään liittyvien seikkojen perusteella pitää luotettavana. Näyttöarvon määrittämistä varten onkin erittäin tärkeää dokumentoida, miten ja missä olosuhteissa tunnistus on saatu ja kuinka varma silminnäkijä on tunnistamisestaan ollut. Tosin tuomioistuimet luottavat silminnäkijän varmuuteen useimmiten liikaa. Todistajanpsykologisten tutkimusten mukaan silminnäkijän subjektiiviselle varmuudelle ei pitäisi antaa merkittävää arvoa, Stanikić sanoo. Tunnistamisen luotettavuuteen vaikuttaa, käytetäänkö tunnistamisessa vertailuhenkilöitä ja esitetäänkö epäilty silminnäkijälle luonnossa vai valokuvasta. Kokeelliset tutkimukset osoittavat, että tunnistaminen on sitä luotettavampaa, mitä enemmän vertailuhenkilöitä on. Tunnistamistilanteessa mukana olevan poliisinkaan ei pitäisi tietää, kuka henkilöistä on epäilty. Näin hän ei voi tiedostamattaankaan ilmaista eleillä tai ilmeillä sitä silminnäkijälle. Vertailuhenkilöt on voimassa olevan sääntelyn mukaan valittava silminnäkijän antaman kuvauksen mukaan. Heidän ei kuitenkaan tarvitse olla erityisesti epäillyn näköisiä. Verrokit valitaan siis tuntomerkkien mukaan, ei epäillyn ulkonäön mukaan. Epäilty ei kuitenkaan saisi erottua selkeästi muista poikkeavana esimerkiksi vaatetuksensa perusteella. Silloin tunnistaminen perustuu vain ulkoiseen päättelyyn eikä muistiin. RYHMÄTUNNISTAMISET HARVASSA Tunnistamistilaisuuden järjestämistä on säädelty hyvinkin tarkasti esitutkintalaissa, asetuksissa ja poliisihallituksen määräyksissä vuodesta 2004 lähtien. Uutta sääntelyä on astunut voimaan muutaman vuoden välein. Sääntelyssä on ansiokkaasti otettu huomioon todistajanpsykologisen tutkimuksen tulokset. Oikeastaan vain TUNNISTAMISEEN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ Havainnointietäisyys. Pitkä havainnointiaika lisää tunnistamisen luotettavuutta, lyhyt havainnointiaika vähentää sitä. Ikä: nuoremmat lapset tunnistavat heikommin vieraita henkilöitä kuin vanhemmat lapset ja aikuiset. Iäkkään henkilön tunnistuskyky ei alene pelkästään iän perusteella. Omaan ikäluokkaan kuuluvan henkilön tunnistaminen on helpompaa kuin toiseen ikäryhmään kuuluvan henkilön. Silminnäkijän kokema stressi saattaa heikentää tunnistamistarkkuutta. Päihtyneisyys ei välttämättä estä tunnistamista. Samaa etnistä ryhmää edustavan henkilön tunnistaminen on helpompaa kuin eri etniseen ryhmään kuuluvan. Rikoksentekijästä johtuvat seikat: naamioituminen ja aurinkolasien käyttö haittaavat tunnistamista; ulkoisesti hyvin erottuva tunnusmerkki, kuten tatuointi tai arpi, lisää tunnistamisen luotettavuutta. Aseen esilläolo rikostilanteessa saattaa vähentää tunnistamisen luotettavuutta, mutta ei välttämättä tee tunnistamista virheelliseksi. periaate, että poliisinkaan ei pidä tunnistamistilanteessa tietää epäillyn henkilöllisyyttä, puuttuu sääntelystä selkeästi, Stanikić arvioi. Ongelma on kuitenkin siinä, että sääntely koskee pääasiassa ryhmätunnistamista, jossa pitää olla epäilty ja vähintään viisi vertailuhenkilöä samaan aikaan paikalla. Muissa tunnistamistilanteissa ryhmätunnistamisen sääntelyä pitää lain mukaan noudattaa soveltuvin osin. On kuitenkin melko tulkinnanvaraista, mitä tällä täsmällisesti ottaen tarkoitetaan, Stanikić ihmettelee. Vaikka ryhmätunnistaminen on lainsäädännön perusteella pääsääntö, käytännössä niitä järjestetään Suomessa >> Tunnistamistapa: ryhmätunnistaminen on luotettavampaa kuin yksittäistunnistaminen. Kenttätunnistamista puoltaa se, ettei silminnäkijähavainnosta ole kulunut kauaa. Tahallinen ja tahaton johdattelu ja epäsuorat ohjeet vähentävät tunnistamisen luotettavuutta. Luotettavuutta voidaan lisätä esimerkiksi kertomalla silminnäkijälle, ettei tunnistamistilaisuuden järjestäjä tiedä, kuka henkilöistä on epäilty, ja ettei rikoksentekijä välttämättä ole tunnistettavien joukossa.

15 laajakulma 29 JOS PIDÄTTÄMINEN ON PÄÄTTYMÄSSÄ JA VANGITSEMISPÄÄTÖS PITÄISI TEHDÄ, TUNNISTAMISEN JÄRJESTELYT VIEVÄT AIK A A MUULTA TUTKINNALTA. kuitenkin olla välttämätöntä esimerkiksi väärän kiinnioton välttämiseksi. Poliisiammattikorkeakoulussa silminnäkijätunnistamisen järjestämistä harjoitellaan nimenomaan valokuvatunnistamisena. Opetamme poliisin peruskoulutuksessa valokuvatunnistamisen järjestämistä, koska vastavalmistunut nuori poliisi voi joutua järjestämään sellaisia. Ryhmätunnistamisen järjestäjän on sen sijaan oltava aina kokenut poliisi, yleensä tutkinnanjohtaja, Rantaeskola selittää. Valokuvatunnistamisen hyvä puoli on, että poliisin järjestelmästä löytyy helposti tarvittava määrä sopivia valokuvia, ja ne on otettu tietyillä kriteereillä esimerkiksi samalta etäisyydeltä. Tunnistamisessa käytetään kuitenkin yleensä pelkkiä kasvokuvia, joten esimerkiksi vartalon ominaisuudet jäävät huomioimatta. Valokuvat näytetään nykyisin yksi kerrallaan siten, että silminnäkijän on jokaisen kuvan kohdalla kommentoitava, tunnistaako hän kuvasta tekijän vai ei. Sen jälkeen hän voi halutessaan katsella kuvia myös yhtä aikaa. Aiemmin saatettiin näyttää kaikki kuvat kerralla, mutta vuonna 2011 annetun määräyksen mukaan kuvat on näytettävä yksi kerrallaan. TALLENTUIKO NAUHALLE? Esitutkintalain mukaan ryhmätunnistamistilanne on aina videoitava, ja tämän luulisi soveltuvan myös valokuvatunnistamiseen. Vielä kaksikymmentä vuotta sitten videointi oli kuulustelutilanteissa harvinaista, mutta Rantaeskolan mukaan videointi on lisääntynyt todella paljon tekniikan kehityttyä ja arkipäiväistyttyä. Parantamisen varaa on kuitenkin vielä. Asianajaja Jussi Sarvikivi ei ole työssään päässyt videoita juuri näkemään. Yhtään videota en ole valokuvatunnistamistilaisuudestakaan nähnyt, vaikka kuulusteluissa sentään näytetään yleensä useampia valokuvia. Ne ovat kuitenkin jääneet videoimatta. Sarvikiven mukaan silminnäkijälle näytettyjä valokuvia ei useinkaan liitetä esitutkintapöytäkirjaan, jolloin edes asianosaiset eivät pääse näkemään niitä. Kuvat nähdään tyypillisesti ensimmäistä kertaa vasta käräjillä, hän kertoo kokemuksensa perusteella. Valokuvajäljennöksiä ei voida liittää asianosaisille annettavaan esitutkintapöytäkirjaan, koska kuvaryhmässä olevien juttuun liittymättömien henkilöiden yksityisyyttä halutaan suojella, Rantaeskola perustelee. Asianosaisen on kuitenkin mahdollista nähdä asiakirjat kuvineen viranomaisen luona, hän jatkaa. Dokumentoinnin puuttuessa on jälkikäteen mahdotonta arvioida, onko tunnistamista edes saatu laillisesti. Jos tunnistamista ei ole tehty asianmukaisesti ja säädöksiä on rikottu, on tunnistamisen näyttöarvo nolla. Kokemukseni mukaan tuomarit ovat asiassa pääsääntöisesti samoilla linjoilla, Sarvikivi sanoo. ANALYYSIN SYVÄLLISYYS VAIHTELEE Silminnäkijätunnistamiselle ei enää välttämättä anneta yhtä suurta painoarvoa oikeudessa kuin kymmenen vuotta sitten. Vaikka silminnäkijätunnistamisia tehdään paljon, tunnistaminen on suhteellisen harvoin ainoa epäillyn syyllisyyttä tukeva näyttö. Tunnistamisen näyttöarvoa ei kuitenkaan edelleenkään analysoida kovin systemaattisesti. Kyllä tunnistamiseen liittyvästä todistajanpsykologiasta saadaan käräjillä tarvittaessa keskustelu aikaiseksi, mutta analyysin syvällisyys vaihtelee paljon tuomarista riippuen, Sarvikivi sanoo. Ne, joilla on asiaan kiinnostusta ja harrastuneisuutta, saattavat olla hyvinkin asiantuntevia, mutta viereisessä salissa ei ehkä tiedetä todistajanpsykologiasta juuri mitään. Vapaaehtoiseen täydennyskoulutukseenkin hakeutuvat ne, joilla on muutenkin kiinnostusta aiheeseen. Tieto ei jakaudu tasaisesti. Todistajanpsykologiasta tarvittaisiinkin täydennyskoulutusta kaikille rikosprosessin toimijoille, Stanikić painottaa. Tunnistamisen virhelähteiden systemaattinen analyysi vähentäisi sattumanvaraisuutta silminnäkijätunnistamisen näyttö-arvoa pohdittaessa. Se edistäisi oikeusturvaa. Teija Stanikić: Silminnäkijätunnistamisen näyttöarvo. Suomalainen Lakimiesyhdistys. Helsinki hyvin harvoin. Esimerkiksi Asianajajaliiton rikosprosessioikeuden asiantuntijaryhmän jäsen, rikosasianajajana kymmenen vuotta toiminut Jussi Sarvikivi ei ole koko uransa aikana kohdannut juttua, jossa olisi toteutettu ryhmätunnistaminen. En ole koskaan kuullut, että poliisiasemalle olisi tuotu kuusi henkilöä tunnistusriviin, hän sanoo. Yliopettaja Satu Rantaeskola Poliisiammattikorkeakoulusta ymmärtää, miksi ryhmätunnistamisia järjestetään niin harvoin. Vaikka tutkinnanjohtajat haluaisivat järjestää ryhmätunnistamisia, se kaatuu usein siihen, ettei riittävän montaa vertailuhenkilöksi sopivaa ihmistä ole tarpeeksi nopeasti saatavilla. Tavallisen näköisiä keskikokoisia suomalaisia toki löytyisi, mutta ongelmia tulee heti, jos tekijällä on silminnäkijäkuvauksen mukaisia erikoisia piirteitä. Lisäksi, jos pidättäminen on päättymässä ja vangitsemispäätös pitäisi tehdä, tunnistamisen järjestelyt vievät aikaa muulta tutkinnalta. Ryhmätunnistamisen järjestäminen on kuitenkin vain yksi esitutkintatoimenpide muiden tutkintatoimenpiteiden joukossa, Rantaeskola sanoo. Hänkin toivoisi ryhmätunnistamisen lisääntyvän etenkin henkirikoksiin liittyvässä tutkinnassa, mutta tavallisissa rutiinitapauksissa ryhmätunnistaminen ei hänen mielestään ole realistinen vaihtoehto sen vaatimat taloudelliset resurssit huomioon ottaen. Ryhmätunnistaminen on varmasti hyvä tunnistamisen muoto ja toisi luotettavampaa näyttöä henkirikostapauksissa. VALOKUVATUNNISTAMINEN YLEISTÄ Valokuvatunnistaminen on Suomessa huomattavasti tavallisempaa kuin ryhmätunnistaminen. Kenttätilanteessa poliisi voi myös erityisestä syystä näyttää epäillyn silminnäkijälle tunnistamista varten ilman vertailuhenkilöitä, jolloin mahdollisuus myöhempään ryhmä- tai valokuvatunnistamiseen on menetetty. Tällainen tunnistaminen saattaa UUDET KÄYTÄNNÖT JUURTUVAT PIKKU HILJAA DOKUMENTAATION merkitykseen esitutkinnassa on Poliisiammattikorkeakoulun yliopettaja Satu Rantaeskolan mukaan viime vuosina kiinnitetty koulutuksessa erityistä huomiota. Uudet näkemykset eivät ole välttämättä vielä juurtuneet kaikkiin poliisin käytäntöihin, mutta tilanne on parantunut huomattavasti verrattuna esimerkiksi kahdenkymmenen vuoden takaiseen tilanteeseen. Nykyisille opiskelijoille dokumentoinnin merkitystä korostetaan läpi koulutuksen kaikilla tutkintotasoilla. Korostamme kaikessa toiminnassamme jatkuvasti, ettei riitä, että asiat tehdään oikein, vaan pitää myös pystyä osoittamaan jälkeenpäin, että ne on tehty oikein. Dokumentoinnin merkitys on äärettömän suuri, Rantaeskola vakuuttaa. Ammattikorkeakoulussa videoidaan monenlaisia tilanteita, joten videoinnista pitäisi tulla opiskelijoille rutiini. Harjoitustilanteiden videointi on monella tavalla hyödyllistä, sillä se antaa mahdollisuuden analysoida tilanteita ja oppia niistä jälkeenpäin. Samalla opitaan, että tilanteet dokumentoituvat videoiden avulla. Opiskelijat harjoittelevat valokuvatunnistamistilanteiden järjestämistä niin kuin ne käytännössä tulisi tehdä. Esitutkinta- ja pakkokeinolain sekä poliisilain kokonaisuudistuksen yhteydessä järjestettiin myös laaja, kaikkia poliiseja koskeva täydennyskoulutus. Eri tunnistamismuotojen kouluttaminen oli tässä yhtenä osana, sillä se nähtiin tärkeäksi. Myös todistajanpsykologian huomiointi on poliisin työssä melko uutta. Nuoret, vastavalmistuneet poliisit ovat tältä osin jo valveutuneita, mutta pitempään toimineilla poliiseilla ei välttämättä ole tietoa todistajanpsykologiasta, ellei asia ole jossain täydennyskoulutuksessa tullut vastaan. Sama puute koskee myös rikosprosessin myöhempiä vaiheita syyttäjillä ja käräjätuomareilla. Tilanne kuitenkin paranee pikku hiljaa, Rantaeskola uskoo.

16 fakta fakta Luvan kanssa muihin töihin Asianajajan on haettava liiton hallitukselta lupaa asianajajan statuksen säilyttämiseen esimerkiksi, kun on aikeissa lähteä väliaikaisesti yritysjuristin tehtäviin. Sivutoimilupaa sen sijaan haetaan muun muassa osa-aikaisiin tutkimus- tai opetustehtäviä varten. Asianajotoimistoon otettiin Nordeasta yhteyttä, kun heidän oikeudellisten asioiden yksikössään oli tilapäistä henkilövajausta henkilövaihdosten takia. Koska olen erikoistunut rahoitukseen, paikka kiinnosti ehdottomasti, kertoo asianajaja Heikki Majamaa Hannes Snellmanilta. Hän haki asianajajan statuksen säilyttämistä, jotta pystyi irtautumaan kolmeksi kuukaudeksi Nordean lakimieheksi. Tällainen niin sanottu secondment, eli esimerkiksi yritysjuristin tehtäviin siirtyminen, on yksi niistä tilanteista, joissa voi siirtyä väliaikaisesti pois asianajajan töistä menettämättä laissa määritettyä asianajajan statustaan. Tällöin asianajajaksi palaaminen tarkoittaa käytännössä vain asiasta ilmoittamista Asianajajaliittoon. Muita päteviä syitä statuksen säilyttämiselle ovat muun muassa auskultointi, tutkimustyö tai opiskelu. Statusta voi hakea säilytettäväksi esimerkiksi, jos asianajaja on lähdössä määräajaksi tuomarin virkaan tai suorittamaan vaikka kansainvälistä oikeustieteen maisterin LL.M.-tutkintoa. YLEENSÄ STATUKSEN SÄILYTTÄMISELLE myönnetty enimmäisaika on vuosi ja ehtona on, että asianajajalla on vakaa aikomus jatkaa asianajajan tehtävissä asianajoalan ulkopuolisen määräaikaisen työsuhteen päätyttyä. Alun alkaen oli selvää, että tämä on vain tilapäinen siirtymä ja palaan asianajotyöhön heti määräaikaisuuden päätyttyä, Majamaa kertoo. Statuksen säilyttämistä haetaan etukäteen Asianajajaliiton hallitukselta, joka käsittelee hakemukset kokouksissaan. Asianajajista annetun lain mukaan luvan pitää olla myönnetty, ennen kuin määräaikaisen työn voi ottaa vastaan. Liiton jäsenmaksu maksetaan määräaikaisen työsuhteen ajan tavalliseen tapaan. OLEELLISTA ON, ettei asianajaja hoida väliaikaisen työsuhteensa aikana asianajajalle tyypillisiä asianajotehtäviä. Näihin kuuluvat muun muassa oikeudenkäynnit. Tänä aikana ei myöskään saa käyttää asianajajan ammattinimikettä. Majamaa työskenteli Nordeassa neuvonantajana. Secondmentinsä ajaksi hänen työsuhteensa asianajotoimistoon lopetettiin yhteisestä sopimuksesta. Samalla sovittiin ehdoista, joilla Majamaa palaisi Nordeasta asianajotoimistoon. Olimme kaikki yhtä mieltä siitä, että paras tapa huolehtia asianajajan velvoitteista ja pankkeja sitovista säädöksistä, kuten salassapitovelvoitteista, oli katkaista työsuhteeni asianajotoimistossa kokonaan ennen määräaikaisuutta, Majamaa tarkentaa. Järjestely voidaan toteuttaa niinkin, että yritys ostaa asianajotoimistolta asianajajan palveluita, jolloin asianajotoimisto maksaa palkan. SECONDMENTIN AIKANA kokemus karttuu ja asianajajan ymmärrys liike-elämästä sekä luonnollisesti myös kohdeyrityksen toiminnasta lisääntyy. Yhtiön sisäisenä neuvonantajana osallistuin esimerkiksi rahoitusjärjestelyjen valmisteluun huomattavasti aikaisemmassa vaiheessa kuin asianajotoimistossa olisi mahdollista. Lisäksi oli kiinnostavaa päästä näkemään, miten suuri pohjoismainen pankki toimii, Majamaa vahvistaa. Hänen mukaansa asianajajalle tekee hyvää nähdä, millaiset asiat on huomioitava niin sanotusti pöydän toisella puolella. Samalla omat käsitykset ja työskentelytavat tulevat haastetuiksi. Tämä on osa modernia työskentelykulttuuria, josta asianajajat eivät voi jäädä ulkopuolelle. Määräaikainen työ vaatii valmiutta oppia paljon uutta lyhyessä ajassa, mutta jotkin asiat saattavat tuntua helpommilta kuin päätyössä: Asianajotoimiston työstäni tämä erosi siinä, että yritysjuristina minulla oli vain yksi päämies, jonka etuja valvoin joka asiassa. TEKSTI SUSANNA HAANPÄÄ // KUVITUS ANNA-KAISA JORMANAINEN Asianajaja ei saa hoitaa väliaikaisen työsuhteensa aikana tyypillisiä asianajotehtäviä, kuten oikeudenkäyntejä. ASIANAJAJIEN MUUT TYÖT SIVUTOIMILUPIA HAETAAN ja myönnetään vuosittain vain vähän. Asianajajan on kuitenkin haettava sivutoimilupaa liiton hallitukselta silloin, kun on esimerkiksi aikeissa pitää pitkiä luentosarjoja. Yksittäisen luennon pitämiseen sivutoimilupaa ei tarvita. Sivutoimilupia on myönnetty myös virkaholhoojan ja yliopiston assistentin tehtävään sekä määräaikaisen professuurin hoitamiseksi. Viime vuonna myönnettiin vain yksi sivutoimilupa. Se koski yliopiston osa-aikaisen tutkijan tehtävää. STATUKSEN säilyttämisiä myönnettiin viime vuonna 24: auskultointi (7 asianajajaa) työnhaku tai muu toiminnan järjestely (4) opiskelu, esimerkiksi LL.M.-tutkintoa varten (3) secondment yritysjuristin tehtävissä (3) määräaikainen tuomarin virka (3) tutkimustyö (1) vuorotteluvapaa (1) sairausloma (1) perhetilanne (1)

17 om livet 32 MERETE MAZZARELLA ÄR EN FÖRFATTARE. Yhtiöoikeuden uutuudet UUTUUS! Är boreout värre än burnout? Vid skatteverket i Helsingfors upptäckte man en dag för några decennium sedan att en tjänsteman hade avlidit vid sitt skrivbord. Trots att det fanns ett hundratal andra anställda på samma våningsplan tog det två dagar att lägga märke till att han var död. Inte heller då insåg man det därför att någon skulle ha saknat hans insatser utan därför att en god vän tittade in för att äta lunch med honom. En chef på verket förklarade senare att just den här anställda hade arbetat ganska självständigt. Det här är en historia ur det verkliga livet och om inte annat så tyder den på att takten i arbetslivet inte alltid är så pressad som mången låter förstå. Den återberättas av den svenske sociologen Ronald Paulsen som blivit känd därför att han i en tid då arbetets betydelse ständigt betonas har ställt frågor om arbetets mening. Enligt statistik från såväl Europa som USA använder anställda i snitt mellan en och en halv och tre timmar av arbetstiden för tomt arbete, det vill säga sysslor som inget har med jobbet att göra: de tar överlånga pauser, ringer privatsamtal, skriver privatmejl, surfar på nätet. I USA kunde man vid millennieskiftet konstatera att sextio procent av all näthandel och sjuttio procent av surfandet på pornografiska sajter ägde rum på arbetstid. De konkreta exemplen är talande. Paulsens egen fru skulle en gång som sommarjobb sortera upp ett arkiv. Arkivet var så oöverskådligt att arbetet tycktes sakna både början och slut och efter ett tag uppgav hon att jobba och ägnade sig i stället åt att läsa. Det blev sommaren då hon kom igenom Anna Karenina. Om ett arbete ter sig oöverskådligt kan det kännas likgiltigt om man gör mycket eller lite. Om varken chefer eller kunder vet hur omfattande en uppgift är blir det frestande att låta förstå att den tar mer tid den tar: ett projekt som skulle kunna göras klart på två veckor kan töjas ut till fem. Får man mera tid på sig än man behöver kan det till en början kännas skönt men sen riskerar man att få tråkigt. Numera talar man inte bara om burnout utan också om boreout, ett illamående betingat av leda. På vissa arbetsplatser finns det helt enkelt inte tillräckligt att göra. När ett varuhus öppnade en blomsteraffär anställdes en ung kvinna för att förestå den men det kom aldrig mer än en handfull kunder om dagen. Till en början lyckades hon hålla sig sysselsatt med att vattna blommorna och plocka och städa men sen började hon smita iväg till ett kafé i närheten och nöjde sig med att försöka hålla ingången till affären under uppsikt därifrån. Det finns också och det är kanske det sorgligaste jobb som helt enkelt känns meningslösa. Såhär förklarade en lagerarbetare: Varorna är ofta av så usel kvalitet att de är trasiga redan när man öppnar kartongerna. Därefter citerade han en arbetskompis som hade sagt: Tänk på att om några år så kommer allt du ser här att finnas på avstjälpningsplatsen. Vi talar om områden stora som fotbollsplan fulla med varor, varor. Lagerarbetaren betonar också monotonin: Varje gång man har skurit upp en kartong finns det en ny. Och varje gång man har fyllt en hylla tömmer de den. På den här arbetsplatsen var han ingalunda ensam om sin uppgivenhet. Det var en solig vårdag och han blev intervjuad utomhus men han sa att en del av hans kolleger helst höll sig inne: Jag frågade en kille om han ville komma med ut och han svarade: Nej, det gör det bara svårare att gå tillbaka in. Vill vi att fler än nu ska jobba och helst också längre än nu måste vi se till att alla kan känna respekt för det de gör. På vissa arbetsplatser finns det helt enkelt inte tillräckligt att göra. Raimo Immonen, Seppo Villa Osakeyhtön varojen käyttö Elokuu 2015, n. 250 sivua, sh. 104 Yhtiölainsäädäntö ja arvopaperimarkkinalaki 2015, 742 sivua, sh. 105 Ville Pönkä Osakkeen lunastaminen Kirja on monipuolinen, syvällinen ja ajankohtainen tutkimus osakkeen lunastamisesta. Tarkastelun kohteena ovat osakeyhtiölain ja arvopaperimarkkinalain lunastussäännökset sekä sopimusperusteiset lunastusmekanismit. Lunastussääntelyn osalta huomiota kiinnitetään yhtiöjärjestyksen lunastuslausekkeisiin, lunastusehtoisiin osakkeisiin, omien osakkeiden lunastamiseen, sulautumiseen, jakautumiseen ja määräysvallan keskittymiseen liittyvään vähemmistöosakkeiden lunastamiseen sekä vaikutusvallan väärinkäyttöön perustuvaan lunastussanktioon. Lisäksi kirjassa käsitellään osakkeen lunastusinstituution teoreettisia perusteita ja lunastussääntelyn kehittämismahdollisuuksia. Osakkeen lunastaminen ja varsinkin lunastushinnan määrittäminen ovat riitaherkkiä kysymyksiä. Kirjassa käydään perusteellisesti läpi näihin teemoihin liittyvää oikeus- ja välimieskäytäntöä. Kesäkuu 2015, 905 sivua, sh. 105 Ari Savela Vahingonkorvaus osakeyhtiössä Syyskuu, 3., uud. p., n. 500 sivua, sh. 120 Marika Salo Hyvä liiketoimintapäätös ja johdon vastuu 2015, 288 sivua, sh. 120 Tilaa nyt: talentumshop.fi

18 34 35 PISTOKOE Tuomioistuinsovittelun perusteita Eija Karimaa kouluttaa asianajajia erityisesti lapsia koskevien riita-asioiden sovittelussa. Mitä kurssilla oppii huoltoriitojen tuomioistuinsovittelusta? Siellä käydään läpi tuomioistuinsovittelun perusteita ja erityisesti lapsia koskevien riita-asioiden sovittelun erityispiirteitä. Kurssilla on myös asiantuntijaluentoja lapsipsykologiasta. Tarkoitus on avata lapsen edun käsitteitä ja huomioimista sekä sitä, miten asiantuntija-avustajan asiantuntemusta voidaan hyödyntää sovittelussa. Mitä uutta huoltoriitojen tuomioistuinsovitteluun on tullut? Lakiin tuomioistuinsovitellusta ja lakiin lapsen huollosta on tullut muutoksia viime vuoden toukokuussa. Kurssilla perehdytään näihin muutoksiin ja uusiin käytäntöihin sekä niiden tehokkaaseen hyödyntämiseen asianajotyössä. KONKURSSIOIKEUTTA, ERITYISESTI KANSAINVÄLISIÄ KYSYMYKSIÄ Tampere , Pirkanmaan käräjäoikeus, Kelloportinkatu 5 A, klo Luennoitsija: professori Tuula Linna, Lapin yliopisto KOULUTUSTA Asianajoalan parhaat kurssit OHJELMA - Konkurssilain lainvalintasäännökset - EU:n maksukyvyttömyysasetus: voimassa olevaa ja tulevaa - asetuksen soveltamisala ja määritelmiä - tuomioistuimen toimivalta ja toimivallan tutkiminen - insolvenssimenettelyssä (päämenettely/ sekundäärimenettely) - rajat ylittävissä takaisinsaanneissa - sovellettava laki - insolvenssimenettelyssä - rajat ylittävissä takaisinsaanneissa - insolvenssimenettelyn aloittamisen vaikutus vireillä oleviin oikeudenkäynteihin - päämenettely ja sekundäärimenettely - tuomioistuinten yhteistyö - pesänhoitajien ja tuomioistuinten yhteistyö - keskeytysmääräys - samaan konserniin kuuluvien yhtiöiden konkurssi PALSTALLA KOULUTTAJA TAI KOULUTUKSEN KÄYNYT VASTAA TIUKKOIHIN KYSYMYKSIIN // TEKSTI SUSANNA CYGNEL Kenelle kurssi erityisesti sopii? Se sopii niille asianajajille, jotka hoitavat lasten huolto-, asumis-, elatus- ja tapaamisoikeusasioita. Voiko kurssille valmistautua? Kyllä voi, esimerkiksi lukemalla hallituksen esityksen 186/2013. Huoltoriitojen tuomioistuinsovittelu Helsinki - tuomioistuinten yhteistyö - pesänhoitajien ja tuomioistuinten yhteistyö - konsernikoordinaatiomenettely - Pikasilmäys uudistuneeseen Bryssel I -asetukseen Koulutustilaisuudessa on varauduttu keskusteluun. Kurssiin sisältyy mahdollisuus jättää kysymyksiä luennoitsijalle Materiaali pitää noutaa verkosta. Lisätiedot toimitetaan ilmoittautuneille. Koulutuksen lopullinen järjestäminen vahvistetaan määräajassa ilmoittautuneiden lukumäärän perusteella. HINTA: 170 euroa (+ mahdollinen alv 24 % lainsäädännön soveltamisen muuttuessa, hinta sisältää kahvin) ILMOITTAUTUMINEN: Sitova ilmoittautuminen viimeistään viikkoa ennen kunkin paikkakunnan tilaisuutta osoitteessa JÄRJESTÄJÄT: Turun yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta ja Suomen Asianajajaliitto KOULUTTAUTUMISVELVOITE 3 h HUOLTORIITOJEN TUOMIOISTUINSOVITTELU Helsinki, Tekniskan Salit, Eerikinkatu 2, 6. krs, klo OHJELMA Kurssi vastaa sovittelun peruskurssia. Tämän kurssin käynyt voi osallistua jatkokurssille ja tulla sen jälkeen merkityksi Asianajajaliiton sovittelijaluetteloon Koulutuksen avaus Asianajaja Eija Karimaa, Asianajotoimisto Karimaa & Vähätalo Oy 9.15 Tuomioistuinsovittelu pähkinänkuoressa Asianajaja Antti Heikinheimo, Hannes Snellman Asianajotoimisto Oy Kahvitauko Tuomarin ja asiantuntijan rooli sovittelussa, käräjätuomari Eva Maria Anderzén, Espoon käräjäoikeus ja lastenvalvoja Ritva Leminen, Espoon kaupunki Lakimiesavustajan rooli ja tehtävät sovittelussa Asianajaja Marjatta Onnela-Kariniemi, Asianajotoimisto Kylmänen & Onnela- Kariniemi Oy Lounas Avioeron synnyttämät haasteet ja ongelmat sekä muutosprosessin vaiheiden vaikutus sovittelun onnistumisen kannalta Yliopiston lehtori, perheterapeutti Jouko Kiiski, Itä-Suomen yliopisto Kahvitauko Lapsen ja vanhemman yhteydenpidon merkitys lapsen kannalta vanhempien eron jälkeen Ylilääkäri Jari Sinkkonen, Pelastakaa Lapset ry Sovittelunäytös, rooleissa käräjätuomari Eva Maria Anderzén ja lastenvalvoja Ritva Leminen sekä asianajajat Mirva Lehtinen, Asianajotoimisto Lehtinen & Koponen Oy, Eija Karimaa, Marjatta Onnela-Kariniemi ja Satu Wartiovaara, Asianajotoimisto Turku & Wartiovaara Päätössanat ja koulutuksen päättäminen HINTA: 300 euroa (sisältää kahvit ja lounaan) ILMOITTAUTUMINEN: Nettisivuilta viimeistään 4.8. JÄRJESTÄJÄ: Suomen Asianajajaliitto NE BIS IN IDEM JA ITSEKRIMINOINTISUOJA Turku , Turun hovioikeus, (tarkempi paikka ilmoitetaan myöhemmin), klo Luennoitsija: professori Mikko Vuorenpää, Lapin yliopisto OHJELMA Ne bis in idem - Mistä ne bis in idem -ongelmissa on kysymys? - Milloin hallinnollista seuraamusta voidaan pitää rikosoikeudellisena sanktiona? - Hallinnollisen seuraamuksen ja syytteen kohteena olevien tekojen samuus - Milloin seuraamus on määrätty samalle henkilölle? KKO:n, KHO:n ja EIT:n uusinta oikeuskäytäntöä (esim. KKO 2013:59, KKO 2013:78, KHO 2014:145, EIT Glantz v. Suomi ( ), Nykänen v. Suomi ( ) ja Häkkä v. Suomi ( ) Itsekriminointisuoja - Mitä itsekriminointisuojalla tarkoitetaan? - Milloin itsekriminointisuoja ulottaa vaikutuksensa rikosprosessin ulkopuolelle (esim. KKO 2009:80)? - Itsekriminointisuoja rikosprosessin sisällä (erityisesti ratkaisut KKO 2012:45 ja KKO 2013:25) - Itsekriminointisuojan vaikutus todistusoikeuteen - Itsekriminointisuoja verotusmenettelyssä Koulutustilaisuudessa on varauduttu keskusteluun. Kurssiin sisältyy mahdollisuus jättää kysymyksiä luennoitsijalle ulapland.fi). Materiaali pitää noutaa verkosta. Lisätiedot toimitetaan ilmoittautuneille. HINTA: 170 euroa (sisältää kahvin) 5,5 h KOULUTTAUTUMISVELVOITE koulutusta ILMOITTAUTUMINEN: Sitova ilmoittautuminen viimeistään viikkoa ennen kunkin paikkakunnan tilaisuutta osoitteessa Koulutuksen lopullinen järjestäminen vahvistetaan määräajassa ilmoittautuneiden lukumäärän perusteella. JÄRJESTÄJÄT: Turun yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta ja Suomen Asianajajaliitto ASIANAJOSIHTEERIKURSSI: SIHTEERI ASIANAJAJAN TUKENA PROSESSEISSA Helsinki , Tekniskan Salit, Eerikinkatu 2, 6. krs, klo Luennoitsijat: pääsihteeri Minna Melender, Suomen Asianajajaliitto (AIPA-hanke) sekä asianajaja Mikko Tuomi ja asianajoassistentti Maarit Merimaa-Piirainen, Asianajotoimisto Halonen, Lakka & Tuomi Oy OHJELMA Sihteerin osaaminen ja sen hyödyntäminen asianajotoimiston arjessa - tietoisku AIPA:sta eli syyttäjälaitoksen ja yleisten tuomioistuinten asian- ja dokumentinhallinnan kehittämishankkeesta Minna Melender - oikeusturvahakemusten laatiminen - todistajien palkkioiden maksaminen - määräaikojen seurannat / määräaikojen pidennyksistä huolehtiminen, - oikeusturva-asioiden laskutus ja - tuomioiden täytäntöönpanot Mikko Tuomi ja Maarit Merimaa-Piirainen Kahvitauko n. klo HINTA: 175 euroa (sisältää iltapäiväkahvin) ILMOITTAUTUMINEN: Nettisivuilta viimeistään JÄRJESTÄJÄ: Suomen Asianajajaliitto KOULUTTAUTUMISVELVOITE 3 h TODISTELU-UUDISTUS ERITYISESTI RIKOSASIOISSA Helsinki , Tekniskan Salit, Eerikinkatu 2, 6. krs, klo OK 17 luvun todistelu-uudistus tullee voimaan ja sitä aletaan soveltaa heti myös vireillä olevissa jutuissa. Uusi laki tuo mukanaan monia uudistuksia todisteluun. Puheenjohtajana: asianajaja Satu Wartiovaara, Asianajotoimisto Turku & Wartiovaara OHJELMA 9.00 Päivän avaus Asianajaja Satu Wartiovaara 9.05 Todistelu rikosprosessissa uuden OK 17 luvun valossa Asianajaja Markku Fredman, Asianajotoimisto Fredman & Månsson Oy Asianajajan todistamiskielto ja -velvollisuus Valtionsyyttäjä Ritva Sahavirta, Valtakunnansyyttäjänvirasto Kommenttipuheenvuoro Rikosoikeuden apulaisprofessori Sakari Melander, Helsingin yliopisto Keskustelua aamupäivän teemoista Lounas Vastakuulustelu esitutkinnassa erityisesti seksuaalirikosasioissa Kihlakunnansyyttäjä Pia Mäenpää, Itä-Suomen syyttäjänvirasto Hyödyntämiskielto ja todistelukiellot Esittelijäneuvos Pasi Pölönen, Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia Kahvitauko Prosessuaaliset keinot asianomistajan tai todistajan suojelemiseksi Valtionsyyttäjä Leena Metsäpelto, Valtakunnansyyttäjänvirasto Kommenttipuheenvuoro Asianajaja Antti Riihelä, Asianajotoimisto Antti Riihelä Oy Loppukeskustelu Päätössanat

19 koulutusta koulutusta HINTA: 210 euroa kurssille paikan päällä osallistuville ja 165 euroa etäosallistujille. Kurssille voi osallistua myös etänä omalta tietokoneelta. Osallistuja tarvitsee tätä varten tietokoneeseensa internetyhteyden ja kaiuttimet. Esitysmateriaali toimitetaan etukäteen ja etäyhteys testataan tarvittaessa ennen kurssipäivää. Osallistuja voi esittää luennoitsijalle chatin avulla tai sähköpostitse kysymyksiä, joihin vastataan koulutuspäivän aikana. ILMOITTAUTUMINEN: Nettisivuilta viimeistään JÄRJESTÄJÄ: Suomen Asianajajaliitto NUORTEN PÄIVÄT: RAHAT JA HENKI Kirkkonummi , Långvik, Tanskarlantie 9 KOULUTTAUTUMISVELVOITE 4 h Tule kuulemaan, kuinka kannattaa suunnistaa urapolulla ja miten vaalia samalla työssäjaksamista. Entä voiko asianajajalla olla sivutoimia esimerkiksi start-upeissa? Päivät räjäyttää käyntiin Madventuresista tuttu Riku Rantala, joka haastaa rikkomaan omia rajoja! Huom! Osallistujat varaavat itse majoituksen. Hotellikapasiteetti on rajoitettu. Hotellivarauksen tekemistä suositellaankin heti ilmoittautumisen yhteydessä, jo early bird -ilmoittautumisaikana eli mennessä. Early bird -ilmoittautumisajan umpeuduttua ( alkaen) on majoitushuoneita saatavana hotellin senhetkisen varaustilanteen mukaan. OHJELMA Perjantai Bussimatka Helsingistä alkaa (Kiasman tilausajopysäkki) 9.15 Aamukahvi Långvikissä 9.45 Tervetuloa Nuorten Päiville Nuorten toimikunnan puheenjohtaja, asianajaja Satu Karhunen, Asianajotoimisto Susiluoto Oy Avoimena maailmalle uskalla rikkoa rajasi Toimittaja, vastaava tuottaja Riku Rantala Aikaa muuhunkin kuin työhön? Asianajaja Mikko Ruuttunen, Asianajotoimisto Susiluoto Oy ja asianajaja Anna- Maria Tamminen, Hannes Snellman Asianajotoimisto Oy Lounas Asianajajan sivutoimet start-upeissa ja muissa yrityksissä Asianajaja Mikko Jalkanen, Asianajotoimisto Lukander Ruohola HTO Oy Asianajajaliiton kommenttipuheenvuoro mitä tapaohjeet sanovat sivutoimista? Valvonnasta vastaava lakimies Pia Kauppinen, Valvontalautakunta Varallisuudenhoito Aktia Paneeli: Asianajaja nyt ja aina? Mitä muita vaihtoehtoja urapolulla on? Paneelin puhujilla on kokemusta eduskunnasta Tietoon ja markkinaoikeudesta ammattipyöräilyyn. - Asianajaja Sampsa Kataja, Asianajotoimisto JB Eversheds Oy - Asianajaja Topi Lusenius, Inventio Asianajotoimisto Oy - Counsel Johanna Lähde, Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy - Asianajaja Jutta Nieminen, Asianajotoimisto Borenius Oy Päiväkahvi / majoittautuminen (huoneet saa viimeistään klo 16) 16.0 Kurssimaksuun sisältyvää hyvinvointiohjelmaa: Kehonpainoharjoittelulla kuntoon, harjoitus klo (Personal Trainer Jarno Härkönen ohjaa) Leffa (Elokuvanäytös auditoriossa klo 16 18) Omatoiminen ulkoilu (Långvikin maisemissa kiemurtelee kuntopolku) Maksullisia vaihtoehtoja: - Golf (Hirsala Golf on 18-reikäinen golfkenttä, joka sijaitsee 3 km päässä Långvikistä.) - Långvik spa by [comfort-zone] -hoidot (tilattava etukäteen) Illallinen Yökerho avautuu LINGONEER juridiikan alan käännösten ammattilainen Käännöstoimisto Lingoneer on kotimainen käännöstoimisto, joka tarjoaa monipuolisia ratkaisuja asianajotoimistojen sekä muiden juridiikan alan tahojen käännöstarpeisiin. Käytössämme on laaja kansainvälinen kääntäjäverkosto ja kääntäjien tukena kattava asiantuntijaverkosto. Lauantai Hotellin aamiainen Vapaavalintaista omatoimista ohjelmaa (saunaosasto ja kuntosali auki alkaen klo 8.00) Lähtö Långvikistä Saapuminen Helsinkiin HINTA: Early bird -hinta asti 180 euroa. Normaalihinta 200 euroa ( ilmoittautuneille). Hinta sisältää koulutusohjelman, kuljetukset Helsingistä ja ohjelmassa mainitut ruokailut tavanomaisine ruokajuomineen. ILMOITTAUTUMINEN: Nettisivuilta viimeistään KULJETUKSET: Långvikiin järjestetään edestakainen bussikuljetus Helsingistä. MAJOITUSVARAUS: Osallistujat varaavat itse majoituksen. Majoitusvaraus tehdään sähköpostitse osoitteeseen koodilla 1510SUOMEN_00. Huonehinta on 140 /1hh/vrk ja 150 /2hh/vrk. Majoituksen hintaan sisältyy aamiainen sekä kylpyläosaston ja kuntosalin käyttö. Varauksen yhteydessä ilmoitetaan tiedot: - Asianajajaliiton Nuorten Päivät Onko kyseessä 1 hh vai 2 hh - Majoittuvan/majoittuvien nimet - Koodi 1510SUOMEN_00 Hotellikapasiteetti on rajoitettu. Hotellivarauksen tekemistä suositellaankin heti ilmoittautumisen yhteydessä, jo early bird -ilmoittautumisaikana eli mennessä. Early bird -ilmoittautumisajan umpeuduttua (1.7. alkaen) on majoitushuoneita saatavana hotellin senhetkisen varaustilanteen mukaan. JÄRJESTÄJÄ: Suomen Asianajajaliiton nuorten toimikunta KOULUTTAUTUMISVELVOITE4h, 15 min JURIDIIKAN KÄÄNNÖSPALVELUT Viralliset käännökset Listalleottoesitteet Sopimustekstit Muut juridiikan alan tekstit KÄYTÄNNÖN KURSSI MITÄ JOKAISEN ASIANAJAJAN TULEE TIETÄÄ PERUNKIRJOITUK- SESTA JA PERINNÖNJAOSTA Helsinki , Tekniskan Salit, Eerikinkatu 2, 6. krs, klo Kurssilla käydään asiakirjamallityyppisesti läpi perunkirjoitukseen ja perinnönjakoon liittyviä kysymyksiä. Luennoitsijat: asianajaja Tanja Heiskanen, Asianajotoimisto Sandström & Koulu Oy ja yliopistonlehtori, OTT Sanna Koulu, Lapin yliopisto OHJELMA Ilmoittautuminen Kurssin avaus Perunkirjoitus - perunkirjoituksen funktio - osakasasema (toissijaiset perilliset, - aikaisemmat avioliitot, testamentit, sudenkuopat) - sukuselvityksen tekeminen ja mahdolliset vaikeudet perunkirjoituksen kannalta - varojen ja velkojen luettelointi - verottajan ohjeet - kansainväliset tilanteet Pesänselvitys - pesänselvityksen funktio - pesänselvittäjän henkilö ja valinta - legaattien täyttäminen - erilliskanteet - pesänselvityskulut kohdentaminen - tilitys ja moiteohjaus Ositus ja perinnönjako - osituksen ja perinnönjaon funktio - toimitusten suhde: pesänselvitys, ositus, PK 3 luvun jako, perinnönjako - ositus ja perinnönjako prosessina, toimivaltakysymykset - osaratkaisut/väliratkaisut/jälkiratkaisut - kansainväliset tilanteet Kahvitauko n. klo HINTA: 195 euroa kurssille paikan päällä osallistuville (sisältää kahvit ja lounaan) ja 170 euroa etäosallistujille. Kurssille voi osallistua myös etänä omalta tietokoneelta. Osallistuja tarvitsee tätä varten tietokoneeseensa internetyhteyden ja kaiuttimet. Esitysmateriaali toimitetaan etukäteen ja etäyhteys testataan tarvittaessa ennen kurssipäivää. Osallistuja voi esittää luennoitsijalle chatin avulla tai sähköpostitse kysymyksiä, joihin vastataan koulutuspäivän aikana. ILMOITTAUTUMINEN: Nettisivuilta viimeistään JÄRJESTÄJÄ: Suomen Asianajajaliitto KOULUTTAUTUMISVELVOITE 4 h SOVITTELUN JATKOKURSSI Espoo , Kulttuurikeskus Hanasaari, Hanasaarenranta 5, Espoo Jatkokurssilla hankitaan luennoin ja käytännön harjoituksin taitoja sekä sovittelijana että avustajana toimimisesta sovintomenettelyssä ja neuvotteluissa yleensäkin. Kurssin luennoitsijoina toimivat asianajajat Antti Heikinheimo, Hannes Snellman Asianajotoimisto Oy ja Petri Taivalkoski, Roschier Asianajotoimisto Oy sekä pienryhmäkouluttajina sovintomenettelylautakunnan jäsenet asianajajat Eija Karimaa, Asianajotoimisto Karimaa & Vähätalo Oy, Mirva Lehtinen, Asianajotoimisto Lehtinen & Koponen Oy, Jukka Salomaa, Asianajotoimisto Lehtinen, Sinivaara & Syrjänen Oy ja Satu Wartiovaara, Asianajotoimisto Turku & Wartiovaara. Kurssille osallistumisen edellytyksenä on sovintomenettelyn peruskurssin suorittaminen. KANSANEDUSTAJA SKINNARI: PYSY PITKÄÄN POISSA. VILLE, ONNITTELUMME UUDELLE KANSANEDUSTAJALLE. Olemme iloisia ja vähän ylpeitäkin ensimmäisestä lexialaisesta hoitamassa eduskunnassa valtakunnan asioita. Asiakkaamme tulevat tosin Sinua kaipaamaan yrityskehityksen ja kansainvälistymisen ammattilaisena. Toivottavasti poliittinen urasi on menestyksekäs ja pitkä. Jos kuitenkin tulee asianajomaailmaa ja meitä ikävä, toivotamme sinut avosylin tervetulleeksi takaisin. Ystävät ja kollegat OHJELMA Perjantai klo Päivän avaus, osallistujien ja kurssin tavoitteiden esittely - Sovittelun kulku ja vaiheet teoriassa ja käytännön esimerkein - Katsaus sovittelijan taitoihin ja sovitteluprosessiin - Harjoituksia ryhmissä - Harjoitusten purku Lauantai klo Millainen on hyvä sovittelija? - Tunteiden kanssa työskentely - Harjoituksia ryhmissä - Tapauksen purku - Asianajajana sovittelussa - Sovintoon pääsy sovintosopimus - Loppuyhteenveto Sovittelijalistalle merkintä edellyttää perus- ja jatkokurssin täysimääräistä suorittamista. HINTA: 600 euroa (sisältää lounaat ja kahvit, ei majoitusta)

20 koulutusta koulutusta ILMOITTAUTUMINEN: Nettisivuilta viimeistään MAJOITUSVARAUS: Hanasaari puh. (09) , sähköposti: fi, hinnat 1 hh to-pe 98 e ja pe-la 75 e. Varaukset viimeistään Asianajajaliiton huonekiintiöstä. JÄRJESTÄJÄ: Suomen Asianajajaliiton sovintomenettelylautakunta ASIANAJAJA TYÖNANTAJANA Helsinki , Tekniskan Salit, Eerikinkatu 2, 6. krs, klo h KOULUTTAUTUMISVELVOITE Puheenjohtaja: asianajaja Elina Saari, Asianajotoimisto Urtti Luennoitsija: asianajaja Jukka Paloheimo, Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy Päivän aikana käydään läpi työsuojeluun ja työaikaan liittyviä kysymyksiä, asianajotoimintaan liittyviä erityistilanteita, esim. hyvän asianajajatavan rikkominen irtisanomisperusteena sekä sähköposteja työsuhteen päättymisen jälkeen. OHJELMA Ilmoittautuminen klo 9.30 alkaen Lounas klo 12 Iltapäiväkahvi n. klo Tukipalvelujen (sihteeripalvelujen) ulkoistaminen vaihtoehtona työsuhteelle ja ulkoistamisen toteuttamisessa huomioitava: - salassapitosäännökset - hyvä asianajajatapa - asiakirjaturvallisuus ja tietoturva - Asianajotoimisto opiskelijoiden kesätyö-/harjoituspaikkana - Toimistonvaihdokseen liittyvät kysymykset lakimiehen työsuhteessa - sopiminen lakimiehen hoitamien juttujen käsittelystä - Palkkaukseen ja työaikaan liittyviä kysymyksiä - etätyössä huomioitavat seikat esim. salassapito, asiakirja- ja tietoturvallisuuden osalta jne - Lakimiesliiton palkkasuosituksen noudattaminen - joustavan työajan käyttömahdollisuudet, työaikalain soveltamiskysymykset, ylitöiden korvaaminen jne. - työllistämiseen saatavat tuet HINTA: 200 euroa kurssille paikan päällä osallistuville (sisältää kahvit ja lounaan) ja 175 euroa etäosallistujille. Kurssille voi osallistua myös etänä omalta tietokoneelta. Osallistuja tarvitsee tätä varten tietokoneeseensa internetyhteyden ja kaiuttimet. Esitysmateriaali toimitetaan etukäteen ja etäyhteys testataan tarvittaessa ennen kurssipäivää. Osallistuja voi esittää luennoitsijalle chatin avulla tai sähköpostitse kysymyksiä, joihin vastataan koulutuspäivän aikana. ILMOITTAUTUMINEN: Nettisivuilta viimeistään JÄRJESTÄJÄ: Suomen Asianajajaliitto INTERNATIONAL CORPORATE GOVERNANCE Helsinki , Tekniskan Salit, Eerikinkatu 2, 6. krs KOULUTTAUTUMISVELVOITE 4,5 h The introductory one-day course International Corporate Governance takes an international approach to corporate governance with a starting point in continental European governance structures. The course aims to give a thorough insight in different approaches to corporate governance structures, and an understanding of EU and US regulations on corporate governance issues, various codes of conducts and corporate social responsibility. SPEAKER: Jochem van Rijn, LL.M. Tarkempi ohjelma nettisivuilla. HINTA: 375 euroa ILMOITTAUTUMINEN: Nettisivuilta viimeistään JÄRJESTÄJÄT: Suomen Asianajajaliitto ja Legal Courses, Aarhus Denmark 6 h KOULUTTAUTUMISVELVOITE DRAFTING & NEGOTIATING INTERNATIONAL CONTRACTS Helsinki, Tekniskan Salit, Eerikinkatu 2, 6. krs Introduction The course provides for a comprehensive overview of the legal considerations one has to make when dealing with the drafting and negotiation process of international contracts. The differences between the major legal systems are outlined and comparisons are made on a countryby-country level. Furthermore, the course both provides for a better understanding of the overall structure of an International Contract and gives the participants an overview of the main clauses used. Finally, the course makes the participants more familiar with terminology used in International Contracts. SPEAKER: Jochem van Rijn, LL.M. Tarkempi ohjelma nettisivuilla. HINTA: 600 euroa (sisältää kahvit ja lounaat molempina päivinä) ILMOITTAUTUMINEN: Nettisivuilta viimeistään JÄRJESTÄJÄT: Suomen Asianajajaliitto ja Legal Courses, Aarhus Denmark ASIANAJAJAPÄIVÄT Helsinki (Ohjelma myöhemmin) Ilmoittautuminen Asianajajaliiton järjestämiin koulutustilaisuuksiin ilmoittaudutaan em. päivämääriin mennessä nettisivuilla asianajajaliitto.fi/koulutus olevilla ilmoittautumislomakkeilla tai sähköpostitse Peruutusehdot Koulutukseen osallistumisen voi peruuttaa viimeistään kaksi viikkoa ennen tilaisuutta maksuttomasti. Myöhemmin kuin kaksi viikkoa ennen tilaisuutta tehdyistä peruutuksista perimme 50 % osallistumismaksusta ja myöhemmin kuin viikkoa ennen tilaisuutta tehdyistä peruutuksista osallistumismaksun kokonaisuudessaan. Peruutusilmoitus tulee toimittaa sähköpostilla Asianajajaliiton toimistoon. Odotamme palautettasi Mitä ajatuksia tämä lehti herätti? Mistä aiheista haluaisit lukea Advokaatissa? Odotamme viestiäsi: KESKUSKAUPPAKAMARIN SUURI VEROPÄIVÄ I Osastojen välinen joukkuekilpailu Torstaina lähdöt klo alkaen. Kilpailumaksu 85 euroa / henkilö (sisältää lounaan ennen kierrosta). AA ADVOKAATTI OPEN Tawast Golf, Hämeenlinna Kilpailuihin ilmoittaudutaan viimeistään mennessä lähettämällä kilpailun järjestäjille sähköpostitse seuraavat tiedot: 1) nimi, 2) kotiseura ja tasoitus sekä 3) mihin kilpailuun osallistuu (joukkuekilpailun osalta myös peliparin nimi). Suomi on saanut uuden hallituksen ja hallitusohjelman. Millaista veropolitiikkaa harjoitetaan tulevalla hallituskaudella? Millaisia veromuutoksia aletaan valmistella ja miltä näyttävät aikataulut? Suuressa Veropäivässä saat laajan tietopaketin verotuksen tulevista muutoksista. Tulevien muutosten lisäksi esillä on monia ajankohtaisia aiheita liittyen yrityksen ja omistajan verotukseen. Aiheina ovat muun muassa veronkorotukset, menon oikea kohdistaminen yhtiön uudelleenjärjestelyssä, siirtohinnoittelu sekä menetysten vähennyskelpoisuus ja varojenjako SVOP-rahastosta. Tule päivittämään tietosi Suomen arvostetuimpaan veroseminaariin! Varaa päivä ja ilmoittaudu: kauppakamari.fi/tapahtumat FINLANDIA-TALO, MANNERHEIMINTIE 13, HELSINKI KAUPPAKAMARIN JÄSEN 790, NORMAALIHINTA 940 hintoihin lisätään alv 24% Pelimuotona on best ball pistebogey -parikilpailu (ellei muuta ennen kisaa järjestäjien toimesta päätetä). Kilpailu pelataan täysin tasoituksin. Osastolla voi olla useita joukkueita. On kuitenkin myös mahdollista käyttää joukkuekaverina esim. asiakkaan edustajaa. II Henkilökohtainen mestaruuskilpailu (eri sarjat) Perjantaina lähdöt klo 9.00 alkaen. Kilpailumaksu 85 euroa (sisältää lounaan kierroksen jälkeen). Pelimuotoina scratch, tasoituksellinen lyöntipeli ja pistebogey. Osallistumisoikeus kilpailuihin Asianajajat ja asianajotoimistojen avustavat lakimiehet, eläkkeellä olevat asianajajat ja muut Suomen Asianajajaliiton tehtävissä kunnostautuneet (huom. joukkuekilpailun osalta edellä mainittu). Kilpailumaksu maksetaan JB Eversheds Oy:n asiakasvaratilille Nordea FI ilmoittautumisen yhteydessä. Kilpailun järjestäjät Tero Routamo Asianajotoimisto JB Eversheds Oy Fabianinkatu 29 B, Helsinki Puhelin Erik Stenman Asianajotoimisto Borenius Oy Eteläesplanadi 2, Helsinki Puhelin

Työoikeus 2014 2015 -brunssisarja

Työoikeus 2014 2015 -brunssisarja Työoikeus 2014 2015 -brunssisarja Jaksot: 1. jakso: Työsuhteen ehdot ja niiden muuttaminen 11.9.2014, klo 8.45 13.00, Koulutustila Metropoli, Kalevankatu 12, 2. krs, 00100 Helsinki 2. jakso: Individuaaliperusteinen

Lisätiedot

Asianajajan ammatti Päivämäärä Koulun nimi

Asianajajan ammatti Päivämäärä Koulun nimi Asianajajan ammatti Päivämäärä Koulun nimi Luennoitsijan nimi Mikä on asianajaja? Kaikki asianajajat ovat lakimiehiä Mutta kaikki lakimiehet eivät ole asianajajia Siis mitä? Sekava nimikkeistö (1/2) Lakimies

Lisätiedot

Riidanratkaisu - Oikeudenkäynti, välimiesmenettely vai sovittelu?

Riidanratkaisu - Oikeudenkäynti, välimiesmenettely vai sovittelu? Riidanratkaisu Oikeudenkäynti, välimiesmenettely vai sovittelu? Technopolis / Amica Smarthouse 4.10.2013 AA, VT, KTL Juha Ryynänen Asianajotoimisto Asianajaja Juha Ryynänen Oy LÄHTÖKOHTA SOPIMISEEN 2 PÄÄSÄÄNTÖ:

Lisätiedot

Ytk-yhdistys ry:n oikeudenkäyntikuluvakuutus

Ytk-yhdistys ry:n oikeudenkäyntikuluvakuutus Vakuutusehdot Voimassa 1.1.2016 alkaen Ytk-yhdistys ry:n oikeudenkäyntikuluvakuutus Sisällysluettelo 1 Vakuutuksen tarkoitus 2 2 Vakuutuksen ottajat ja vakuutetut 2 3 Vakuutuskausi 2 4 Tuomioistuimet ja

Lisätiedot

Puhujina: Asiamies, VT Keijo Kaivanto, AKHA TALOYHTIÖ 2013

Puhujina: Asiamies, VT Keijo Kaivanto, AKHA TALOYHTIÖ 2013 Riidanratkaisumenettelyt asuntoosakeyhtiössä ja hyvä hallintotapa Puhujina: Asiamies, VT Keijo Kaivanto, AKHA 1 Hyvä hallintotapa Yhdenvertaisuusperiaate Läpinäkyvyys Ennakointi Ei vielä erillistä suositusta

Lisätiedot

Yhtiöllä on peruspääomana takuupääoma ja pohjarahasto.

Yhtiöllä on peruspääomana takuupääoma ja pohjarahasto. YHTIÖJÄRJESTYS 2015 YHTIÖJÄRJESTYS 2 (7) 1 Yhtiön toiminimi ja kotipaikka 2 Yhtiön toimiala Yhtiön toiminimi on Valion Keskinäinen Vakuutusyhtiö, ja sen kotipaikka Helsinki. Yhtiön toiminta käsittää Euroopan

Lisätiedot

Asianajajatutkimus 2012. Tiedotustilaisuus 8.11.2012

Asianajajatutkimus 2012. Tiedotustilaisuus 8.11.2012 Asianajajatutkimus 2012 Tiedotustilaisuus 8.11.2012 Yksityishenkilöiden ulottuvilla olevat oikeuspalvelut uhattuina Asianajajakunta kasvaa ja palvelutarjonta lisääntyy, mutta vain pääkaupunkiseudulla ja

Lisätiedot

HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015. Eduskunnan lakivaliokunnalle

HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015. Eduskunnan lakivaliokunnalle HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015 Eduskunnan lakivaliokunnalle Helsingin käräjäoikeuden lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 Yleistä Nykytilanteesta

Lisätiedot

Sovitteluparadigma ohimenevä ilmiö vaiko oikeustieteen maaliskuun idus?

Sovitteluparadigma ohimenevä ilmiö vaiko oikeustieteen maaliskuun idus? Sovitteluparadigma ohimenevä ilmiö vaiko oikeustieteen maaliskuun idus? Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen ja oikeustieteellisen tiedekunnan yhteinen tutkijaseminaari 26.2.2007 Teija Suonpää ja Juuli

Lisätiedot

Yhtiön hallituksen puheenjohtaja Benedict Wrede avasi kokouksen.

Yhtiön hallituksen puheenjohtaja Benedict Wrede avasi kokouksen. Turvatiimi Oyj Pöytäkirja 1/2014 1(6) TURVATIIMI OYJ:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS Aika: 20.3.2014, klo 9.00 9.30 Paikka: Läsnä: Rake-sali, Erottajankatu 4 C, 00120 Helsinki. Kokouksessa olivat läsnä tai edustettuina

Lisätiedot

Kouvolan hovioikeuden tuomio NREP Finland Log 2 Oy:n ja Lappeenrannan kaupungin sekä Lappeenranta Free Zone Oy Ltd:n välisessä riita-asiassa

Kouvolan hovioikeuden tuomio NREP Finland Log 2 Oy:n ja Lappeenrannan kaupungin sekä Lappeenranta Free Zone Oy Ltd:n välisessä riita-asiassa Kaupunginhallituksen konsernijaosto 28 09.08.2013 Kouvolan hovioikeuden tuomio NREP Finland Log 2 Oy:n ja Lappeenrannan kaupungin sekä Lappeenranta Free Zone Oy Ltd:n välisessä riita-asiassa 530/090/2012

Lisätiedot

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Vaikeuksia ymmärtää, että ovat rikoksen uhreja. Vaikeuksia saada asioihin selvyyttä hajallaan olevan

Lisätiedot

SUOMEN ASIANAJAJALIITTO FINLANDS ADVOKATFÖRBUND KOULUTUSVALIOKUNNAN PITKÄN TÄHTÄIMEN SUUNNITELMA 2014 2016

SUOMEN ASIANAJAJALIITTO FINLANDS ADVOKATFÖRBUND KOULUTUSVALIOKUNNAN PITKÄN TÄHTÄIMEN SUUNNITELMA 2014 2016 SUOMEN ASIANAJAJALIITTO FINLANDS ADVOKATFÖRBUND KOULUTUSVALIOKUNNAN PITKÄN TÄHTÄIMEN SUUNNITELMA 2014 2016 Asianajajaliiton koulutusta koskevat säännöt, ohjeet ja tavoitteet Asianajajaliitto sääntelee

Lisätiedot

Oikeusapua annetaan kaikenlaisissa oikeudellisissa asioissa, joita ovat esimerkiksi:

Oikeusapua annetaan kaikenlaisissa oikeudellisissa asioissa, joita ovat esimerkiksi: Oikeusapu Oikeudenkäynnissä ja muiden oikeudellisten asioiden hoitamisessa tarvitaan usein lainoppinutta avustajaa. Lähtökohta on, että asianosainen kustantaa itse tarvitsemansa oikeudellisen avun. Jollei

Lisätiedot

KORKEIN OIKEUS KIRJE OH2012/221 Nro 72

KORKEIN OIKEUS KIRJE OH2012/221 Nro 72 1(11) KORKEIN OIKEUS KIRJE OH2012/221 Nro 72 Tasavallan Presidentille 2(11) Esitys Korkeimman oikeuden jäsenen viran täyttämiseksi Virkaan ilmoittautuneet 1. Korkeimmassa oikeudessa on tullut avoimeksi

Lisätiedot

Lastensuojeluasiat hallinto-oikeudessa 20.5.2008 Tuleeko asiakkaasta vastapuoli? Todistelu?

Lastensuojeluasiat hallinto-oikeudessa 20.5.2008 Tuleeko asiakkaasta vastapuoli? Todistelu? 1 Lastensuojeluasiat hallinto-oikeudessa 20.5.2008 Tuleeko asiakkaasta vastapuoli? Todistelu? Hallintolakimies Jukka Lampén Oulun kaupunki OIKEUSKÄSITTELYN ERITYISPIIRTEET 2 Huostaanottoprosessissa ei

Lisätiedot

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 2/2005 HALLITUKSEN KOKOUS 3.2.2005

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 2/2005 HALLITUKSEN KOKOUS 3.2.2005 1(6) Aika 3.2.2005 Paikka Läsnä Poissa Ravintola Teatteri, Helsinki Janne Nyman, hallituksen puheenjohtaja Salla Tuominen, pääsihteeri Matti Hietanen, hallituksen jäsen Suvi Hirvonen, hallituksen jäsen

Lisätiedot

KESKUSKAUPPAKAMARIN KIINTEISTÖARVIOINTILAUTAKUNNAN SÄÄNNÖT

KESKUSKAUPPAKAMARIN KIINTEISTÖARVIOINTILAUTAKUNNAN SÄÄNNÖT KESKUSKAUPPAKAMARIN KIINTEISTÖARVIOINTILAUTAKUNNAN SÄÄNNÖT 31.1.2008 1 SISÄLLYSLUETTELO I Kiinteistöarviointilautakunta 2 1 Lautakunnan tehtävät 2 2 Lautakunnan jäsenet 2 3 Lautakunnan toiminta 2 4 Esteellisyys

Lisätiedot

Markkinatutkimusalan eettinen neuvosto TEN

Markkinatutkimusalan eettinen neuvosto TEN Markkinatutkimusalan eettinen neuvosto TEN SMTS 20.11.2013 Tina Wessman Eettinen asiamies tina@romedia.fi Aiheita tänään: Markkinatutkimusalan eettinen neuvosto TEN:in toimintaa ohjaava säännöstö Käsittelyprosessi

Lisätiedot

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 4/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 12.5.2007. Paikka Lakimiesliiton ylähuone, Uudenmaankatu 4-6

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 4/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 12.5.2007. Paikka Lakimiesliiton ylähuone, Uudenmaankatu 4-6 1(6) Aika 8.5.2007 Paikka Lakimiesliiton ylähuone, Uudenmaankatu 4-6 Läsnä Mikko Salo, hallituksen puheenjohtaja; toimi puheenjohtajana kohtaan 11 asti Olli Kärkkäinen, varapuheenjohtaja; kokouksen puheenjohtaja

Lisätiedot

Hyvä hallintotapa ja riidanratkaisumenettelyt. Taloyhtiö 2015 Messukeskus 15.4.2015 Arto Kaikkonen

Hyvä hallintotapa ja riidanratkaisumenettelyt. Taloyhtiö 2015 Messukeskus 15.4.2015 Arto Kaikkonen Hyvä hallintotapa ja riidanratkaisumenettelyt Taloyhtiö 2015 Messukeskus 15.4.2015 Arto Kaikkonen Agenda Konfliktin ratkaisuun liittyviä kysymyksiä Tuomioistuinsovittelu Yleiset tuomioistuimet Välimiesmenettelyt

Lisätiedot

Oikeustapauksia verkossa

Oikeustapauksia verkossa Oikeustapauksia verkossa Tietoasiantuntijat Mirja Pakarinen ja Marja Autio Eduskunnan kirjasto 10.3.2015 Koulutuksen sisältö Oikeustapaukset oikeuslähteenä Kansalliset tuomioistumet Kuinka löydän näiden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan yrityskaupat teknologianäkökulmasta. Satu Ahlman Myyntijohtaja AWD Oy

Sosiaali- ja terveysalan yrityskaupat teknologianäkökulmasta. Satu Ahlman Myyntijohtaja AWD Oy Sosiaali- ja terveysalan yrityskaupat teknologianäkökulmasta Satu Ahlman Myyntijohtaja AWD Oy Satu Ahlman Ahlman & Wuorinen Development AWD Oy:n myyntijohtaja ja osakas, toimitusjohtajana ja toisena osakkaana

Lisätiedot

Kunnan päätöksistä voi valittaa

Kunnan päätöksistä voi valittaa Kunnan päätöksistä voi valittaa Omaishoidon tuesta tai omaishoitoa tukevista palveluista päättää oma kotikuntasi. Jos olet tyytymätön kunnan päätöksiin, voit tehdä niistä valituksen. Apua valituksen tekoon

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

4 PALUU i HAKU KAIKISTA

4 PALUU i HAKU KAIKISTA Valtiopäiväasia, HE 83/2004 Sivu 1/1 4 PALUU i HAKU KAIKISTA Asian valiokuntakäsittely HE 83/2004 vp oikeusapuhakemusten toimittamista koskevan eurooppalaisen sopimuksen lisäpöytäkirjan hyväksymisestä

Lisätiedot

Messukeskuksen kongressisiipi, Rautatieläisenkatu 3, Helsinki. 1 043 edustettua osakasta Liite 1

Messukeskuksen kongressisiipi, Rautatieläisenkatu 3, Helsinki. 1 043 edustettua osakasta Liite 1 1 (7) KESKO OYJ:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS PÖYTÄKIRJA NRO 1/2008 Paikka Messukeskuksen kongressisiipi, Rautatieläisenkatu 3, Helsinki Aika 31.3.2008 klo 13.00 14.50 Läsnä Osakkaat 1 043 edustettua osakasta

Lisätiedot

YRITTÄJÄ SAI PITÄÄ VARAAMANSA VERKKOTUNNUKSET Korkein hallinto-oikeus ratkaisi verkkotunnuksia (domain-nimiä) koskevan kiistan täysin yrittäjän vaatimusten mukaisesti. KHO katsoi korkeimpana oikeusasteena,

Lisätiedot

Päätös. Laki. hovioikeuslain muuttamisesta

Päätös. Laki. hovioikeuslain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 28/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi hovioikeuslain ja hallinto-oikeuslain 1 ja 2 :n sekä eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on vuoden 2012 valtiopäivillä

Lisätiedot

Saako uhri oikeutta?

Saako uhri oikeutta? Saako uhri oikeutta? Maarit Saukko Ensi ja turvakotien liitto, Kirkkohallitus/, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen Mielenterveysseura, Suomen Punainen Risti,Suomen Setlementtiliitto, Naisasialiitto

Lisätiedot

PÄÄMINISTERIN PARHAAT KÄYTÄNNÖT KILPAILU

PÄÄMINISTERIN PARHAAT KÄYTÄNNÖT KILPAILU KILPAILUOHJE 10.1.2006 PÄÄMINISTERIN PARHAAT KÄYTÄNNÖT KILPAILU Koko kansan tietoyhteiskunta ja pääministerin parhaat käytännöt - palkinto Hallituksen tietoyhteiskuntaohjelman tavoitteena on koko kansan

Lisätiedot

1. Toimeksiantaja(t) Nimi: Osoite: Puhelin / sähköposti: Päävastuullinen lakimies: Vastapuoli / asian osallinen:

1. Toimeksiantaja(t) Nimi: Osoite: Puhelin / sähköposti: Päävastuullinen lakimies: Vastapuoli / asian osallinen: TOIMEKSIANTOSOPIMUS 1. Toimeksiantaja(t) Nimi: Osoite: Puhelin / sähköposti: 2. Toimeksisaaja Asianajotoimisto Tammer-Juristit Oy (y-tunnus 1053452-4) Aleksis Kiven katu 11 C, 33100 Tampere Puh. 010 346

Lisätiedot

Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Muutokset tai lisäykset alleviivattu. Poistot yliviivattu. Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Helsingin yliopiston jatko-opiskelijat ry, ruotsiksi Doktorander vid

Lisätiedot

EMPON OMAKOTIYHDISTYS RY

EMPON OMAKOTIYHDISTYS RY 1 EMPON OMAKOTIYHDISTYS RY Hyväksytty yhdistyksen syyskokouksessa 25.11.2004 ja kevätkokouksessa 10.2.2005. Merkitty Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysrekisteriin 5.5.2006. 1 Nimi, kotipaikka ja

Lisätiedot

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto 1 Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto Minulta on pyydetty asiantuntijalausuntoa koskien osapuolten velvollisuuksia soviteltaessa ulkopuolisen sovittelijan toimesta työelämän

Lisätiedot

Varsinainen yhtiökokous 27.3.2014

Varsinainen yhtiökokous 27.3.2014 VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS Aika: klo 14.30-15.35 Paikka: Läsnä: Suomalainen Klubi, Kansakoulukuja 3, Helsinki Kokouksessa olivat läsnä tai edustettuina kokouksessa vahvistetusta ääniluettelosta ilmenevät

Lisätiedot

A V E R ETÄMYYNNIN ENNAKKOTIEDOT / KOSKEE HELPMEANS-VERKKOKAUPAN ASIAKKAIDEN TOIMEKSIANTOSOPIMUKSIA AVER ASIANAJOTOIMISTO OY

A V E R ETÄMYYNNIN ENNAKKOTIEDOT / KOSKEE HELPMEANS-VERKKOKAUPAN ASIAKKAIDEN TOIMEKSIANTOSOPIMUKSIA AVER ASIANAJOTOIMISTO OY A V E R 1 (5) ETÄMYYNNIN ENNAKKOTIEDOT / KOSKEE HELPMEANS-VERKKOKAUPAN ASIAKKAIDEN TOIMEKSIANTOSOPIMUKSIA 1 Osapuolet 1.1 (jäljempänä asiakas ) 1.2 Aver Asianajotoimisto Oy Fredrikinkatu 25 A 24 00120

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Johanna Niemi. Oikeustieteellinen tiedekunta. Prosessioikeus

PROFESSORILUENTO. Professori Johanna Niemi. Oikeustieteellinen tiedekunta. Prosessioikeus PROFESSORILUENTO Professori Johanna Niemi Prosessioikeus Oikeustieteellinen tiedekunta 16.4.2014 Professori Johanna Niemi pitää professoriluentonsa Turun akatemiatalon juhlasalissa 16. huhtikuuta 2014

Lisätiedot

Pykälä ry:n oikeusapuohjesääntö

Pykälä ry:n oikeusapuohjesääntö Pykälä ry:n oikeusapuohjesääntö 1 Luku Tarkoitus ja toimintamuodot 1 Tarkoitus Tässä oikeusapuohjesäännössä määrätään Pykälä ry:n (jäljempänä yhdistys) harjoittamasta oikeusaputoiminnasta. Oikeusaputoiminnan

Lisätiedot

RAUTE OYJ PÖYTÄKIRJA 1/2016. Liitteenä 1 olevassa ääniluettelossa mainitut osakkeenomistajat ja näiden edustajat

RAUTE OYJ PÖYTÄKIRJA 1/2016. Liitteenä 1 olevassa ääniluettelossa mainitut osakkeenomistajat ja näiden edustajat RAUTE OYJ PÖYTÄKIRJA 1/2016 VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS AIKA: PAIKKA: LÄSNÄ: 31.3.2016 klo 18.00 alkaen Sibeliustalo, Ankkurikatu 7, Lahti Liitteenä 1 olevassa ääniluettelossa mainitut osakkeenomistajat ja

Lisätiedot

Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston virkatointen lainmukaisuuden valvonta

Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston virkatointen lainmukaisuuden valvonta 7 Tilastot 195 Tehtävät ja toimenpiteet Tehtävät ja toimenpiteet Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston virkatointen lainmukaisuuden valvonta Valtioneuvoston yleisistunnot ja esittelyt tasavallan presidentille

Lisätiedot

SOK:n palkka- ja palkkioselvitys

SOK:n palkka- ja palkkioselvitys SOK:n palkka- ja palkkioselvitys 2015 Palkitsemisen periaatteet SOK:ssa SOK:n hallintoneuvosto on asettanut pysyvän palkitsemisvaliokunnan, jonka tehtävänä on arvioida ja kehittää koko S-ryhmän ylimmän

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Henkilöstöyksikön ohje 1.6.2011. Huomautus ja varoitus virka- ja työsuhteessa. mukaisesti työn suorittamisesta.

Henkilöstöyksikön ohje 1.6.2011. Huomautus ja varoitus virka- ja työsuhteessa. mukaisesti työn suorittamisesta. Henkilöstöyksikön ohje 1.6.2011 Huomautus ja varoitus virka- ja työsuhteessa Viranhaltijan on suoritettava virkasuhteeseen kuuluvat tehtävät asianmukaisesti ja viivytyksettä noudattaen asianomaisia säännöksiä

Lisätiedot

Tervetuloa Partneripäiville!

Tervetuloa Partneripäiville! Tervetuloa Partneripäiville! Hallituspartnereiden Partneripäivät Oulussa 12.9.2014 Yhteistyössä: Partneripäivät 12.9.2014, ohjelma 10.30 Ilmoittautuminen alkaa Radisson Blu hotelli, Hallituskatu 1, Oulu

Lisätiedot

Yhdistyksestä voidaan käyttää epävirallista englanninkielistä nimeä TOKYO Student association of the School of Art and Design.

Yhdistyksestä voidaan käyttää epävirallista englanninkielistä nimeä TOKYO Student association of the School of Art and Design. Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaat TOKYO ry Hallituksen työjärjestys I luku Yleisiä säännöksiä 1 Soveltamisala. Sen lisäksi, mitä Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaat TOKYO ry (TOKYO ry) säännöissä

Lisätiedot

Varsinainen yhtiökokous

Varsinainen yhtiökokous 1 (5) Varsinainen yhtiökokous Aika: Torstai 8.3.2012 klo 14.00 Paikka: Amer Sports Oyj:n pääkonttori, Mäkelänkatu 91, Helsinki Läsnä: Asianmukaisesti ilmoittautuneita osakkeenomistajia oli yhtiökokouksen

Lisätiedot

Sulautumissuunnitelma käsitellään ja allekirjoitetaan jokaisen kiinteistö-osakeyhtiön hallituksessa

Sulautumissuunnitelma käsitellään ja allekirjoitetaan jokaisen kiinteistö-osakeyhtiön hallituksessa 18.11.2013 Kuvaus fuusioasiassa ja karkea arvio kustannuksista Seuraavassa sopimuksen mukaan kuvaus fuusioprosessista. Kunkin kaupparekisterivaiheen kohdalla on kerrottu kaupparekisterimaksuista. Lopussa

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2011 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 18.1.2011

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2011 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 18.1.2011 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2011 1 38 VAHINGONKORVAUSVAATIMUS Terke 2007-2358 Esityslistan asia TJA/38 TJA Terveyslautakunta päätti, että tämän päätöksen liitteessä mainitun henkilön (jäljempänä potilas)

Lisätiedot

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2005 HALLITUKSEN KOKOUS 11.5.2005

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2005 HALLITUKSEN KOKOUS 11.5.2005 1(5) Aika 11.5.2005 Paikka Läsnä Poissa Asianajotoimisto Auhto Laitinen Tuominen Oy:n toimitilat, Helsinki Janne Nyman, hallituksen puheenjohtaja Salla Tuominen, pääsihteeri Matti Hietanen, hallituksen

Lisätiedot

Yhtiön hallituksen puheenjohtaja Mikael Lilius avasi kokouksen.

Yhtiön hallituksen puheenjohtaja Mikael Lilius avasi kokouksen. WÄRTSILÄ OYJ ABP:N Aika: klo 15.00 16.37 Paikka: Messukeskuksen kongressisiipi, Helsinki Läsnä: Kokouksessa olivat läsnä tai edustettuina kokouksessa vahvistetusta ääniluettelosta ilmenevät osakkeenomistajat.

Lisätiedot

IPR-vakuutus riskienhallinnan välineenä

IPR-vakuutus riskienhallinnan välineenä IPR-vakuutus riskienhallinnan välineenä Kolster Info -aamiaisseminaari 11.12.2012 IF VAHINKOVAKUUTUSYHTIÖ OY Vastuuvakuutus Underwriter Anni Niinikoski Patenttioikeudenkäynneistä EU:ssa Patenttioikeudenkäynneistä

Lisätiedot

TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA

TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA HTSY Verohallinto Päiväys Verohallinto 2 (5) TYÖELÄKEVAKUUTUSMAKSUPETOS ESITUTKINNASSA Työeläkevakuutusmaksupetos ja sen törkeä tekomuoto ovat rikosnimikkeitä,

Lisätiedot

Electronic Frontier Finland ry

Electronic Frontier Finland ry Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi sähköisen viestinnän tietosuojalain muuttamisesta 17.8.2007 17.08.09 Electronic Frontier Finland ry www.effi.org 1. Yleistä Electronic Frontier Finland

Lisätiedot

TietoEnator Oyj:n varsinainen yhtiökokous 1/2007

TietoEnator Oyj:n varsinainen yhtiökokous 1/2007 2007-03-22 1 (6) TietoEnator Oyj:n varsinainen yhtiökokous 1/2007 Aika Paikka Läsnä 22.3.2007, klo 17.00 alkaen TietoEnator Oyj, Kutojantie 6-8, Espoo Läsnä oli henkilökohtaisesti tai asiamiehen edustamina

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko KKO 2007:69 Työntekijän takaisin ottaminen Työnantaja ja työntekijä olivat tehneet

Lisätiedot

Milloin on syytä ryhtyä selvittämään sisäilman laatua?

Milloin on syytä ryhtyä selvittämään sisäilman laatua? Milloin on syytä ryhtyä selvittämään sisäilman laatua? 1. AsOy vastaa siitä, että huoneistot soveltuvat käyttötarkoitukseensa. 2. Osakkaan, vuokralaisen tai muun huoneiston haltijan ilmoitus heikosta sisäilman

Lisätiedot

Vesaisten Keskusliitto ry:n säännöt

Vesaisten Keskusliitto ry:n säännöt Vesaisten Keskusliitto ry:n säännöt Yhdistyksen nimi on Vesaisten Keskusliitto ry., josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. I TARKOITUS Liiton tarkoituksena

Lisätiedot

12.4.2004. Kantelu Turun hovioikeuden päätöksestä Nro 588, diaarinumero R 04/152 Virka-aseman väärinkäyttö ym. annettu 26.2.2004

12.4.2004. Kantelu Turun hovioikeuden päätöksestä Nro 588, diaarinumero R 04/152 Virka-aseman väärinkäyttö ym. annettu 26.2.2004 12.4.2004 KORKEIN OIKEUS Asia Kantelu Turun hovioikeuden päätöksestä Nro 588, diaarinumero R 04/152 Virka-aseman väärinkäyttö ym. annettu 26.2.2004 Kantelija YLI-KOVERO RISTO TAPIO Torikatu 27 13130 Hämeenlinna

Lisätiedot

Vastuu. Tekijänoikeudet ammatin opetuksessa Opentekoa.fi

Vastuu. Tekijänoikeudet ammatin opetuksessa Opentekoa.fi Vastuu Tekijänoikeudet ammatin opetuksessa Opentekoa.fi Avainsanat: hyvitys, korvaus, tekijänoikeusrikkomus, tekijänoikeusrikos, tekijänoikeus, taloudelliset oikeudet, teos, YouTube Vastuu Siviilioikeudellinen

Lisätiedot

Kokouspöytäkirja 1/2016 Varsinainen yhtiökokous

Kokouspöytäkirja 1/2016 Varsinainen yhtiökokous Kokouspöytäkirja 1/2016 Varsinainen yhtiökokous Pöyry Oyj PL 4 (Jaakonkatu 3) FI-01621 Vantaa Finland Kotipaikka Vantaa, Finland Y-tunnus 1009321-2 Puh. +358 10 3311 Faksi +358 10 33 21816 E-mail: group@poyry.com

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIAT 45/2011 ja 61/2011 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 44/2012 7.9.2012 Asia Määräaikaista erottamista ja virantoimituksesta pidättämistä koskeva oikaisuvaatimus Oikaisuvaatimuksen

Lisätiedot

Kokouskutsu otettiin pöytäkirjan liitteeksi 1.

Kokouskutsu otettiin pöytäkirjan liitteeksi 1. LEMMINKÄINEN OYJ PÖYTÄKIRJA 1 / 2015 1(5) VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS Aika Paikka Läsnä 25.3.2015 klo 15.00 Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varman tilat, Salmisaarenranta 11, Helsinki Kokouksessa olivat

Lisätiedot

Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004

Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004 Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004 1 luku Toimivalta 1 Markkinaoikeuden toimivalta ja toimipaikka Markkinaoikeus käsittelee ne asiat, jotka säädetään sen toimivaltaan kuuluviksi: 1. kilpailunrajoituksista

Lisätiedot

METALLILIITON OIKEUSAPU JÄSENELLE TYÖSUHDERIITA TYÖTAPATURMA JA AMMATTITAUTI OIKEUSAVUN HAKEMINEN PALKKATURVA 2016/3

METALLILIITON OIKEUSAPU JÄSENELLE TYÖSUHDERIITA TYÖTAPATURMA JA AMMATTITAUTI OIKEUSAVUN HAKEMINEN PALKKATURVA 2016/3 METALLILIITON OIKEUSAPU JÄSENELLE TYÖSUHDERIITA TYÖTAPATURMA JA AMMATTITAUTI OIKEUSAVUN HAKEMINEN PALKKATURVA 2016/3 METALLILIITON OIKEUSAPU Metallityöväen Liiton sääntöjen 16 :ssä määritellään yhdeksi

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Kokouksessa olivat edustettuina osakkeenomistajat liitteenä 1 olevan ääniluettelon mukaisesti. Hallituksen puheenjohtaja Mikko Nikula avasi kokouksen.

Kokouksessa olivat edustettuina osakkeenomistajat liitteenä 1 olevan ääniluettelon mukaisesti. Hallituksen puheenjohtaja Mikko Nikula avasi kokouksen. HKSCAN OYJ PÖYTÄKIRJA NRO 1/2016 HKSCAN OYJ:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS Aika: 13.4.2016 klo 10.00 11.53 Paikka: Läsnä: Finlandia-talo, Mannerheimintie 13, Helsinki Kokouksessa olivat edustettuina osakkeenomistajat

Lisätiedot

Vaihtoehtoinen riidanratkaisu. OKM:n keskustelutilaisuus 10.10.2014 Katri Olmo

Vaihtoehtoinen riidanratkaisu. OKM:n keskustelutilaisuus 10.10.2014 Katri Olmo Vaihtoehtoinen riidanratkaisu OKM:n keskustelutilaisuus 10.10.2014 Katri Olmo Muuttuva tuomioistuinkulttuuri Taustaa: - Siviilijuttujen määrä käräjäoikeuksisissa ja ylemmissä tuomioistuimissa laskee -

Lisätiedot

Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä

Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä Eläketurvakeskuksen asema eläkelaitosten yhteistyöelimenä Eläketurvakeskus (jäljempänä ETK) on perustettu hoitamaan yksityisten eläkelaitosten yhteisiä palvelu-, ohjaus-, rekisteröinti- ja neuvonta-asioita.

Lisätiedot

VAPO OY:N YHTIÖJÄRJESTYS

VAPO OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 VAPO OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 Yhtiön nimi on Vapo Oy ja kotipaikka Jyväskylän kaupunki. 2 Yhtiön toimialana on harjoittaa turveteollisuutta, mekaanista metsäteollisuutta, energian, kasvualustojen ja turvejalosteiden

Lisätiedot

Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston virkatointen lainmukaisuuden valvonta

Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston virkatointen lainmukaisuuden valvonta TILASTOT Tehtävät ja toimenpiteet Tasavallan presidentin ja valtioneuvoston virkatointen lainmukaisuuden valvonta Valtioneuvoston yleisistunnot ja esittelyt tasavallan presidentille Istunnot 1) Valtioneuvoston

Lisätiedot

RAUTE OYJ PÖYTÄKIRJA 1/2015. Liitteenä 1 olevassa ääniluettelossa mainitut osakkeenomistajat ja näiden edustajat

RAUTE OYJ PÖYTÄKIRJA 1/2015. Liitteenä 1 olevassa ääniluettelossa mainitut osakkeenomistajat ja näiden edustajat RAUTE OYJ PÖYTÄKIRJA 1/2015 VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS AIKA: PAIKKA: LÄSNÄ: 24.3.2015 klo 18.00 alkaen Sibeliustalo, Ankkurikatu 7, Lahti Liitteenä 1 olevassa ääniluettelossa mainitut osakkeenomistajat ja

Lisätiedot

PK hallitusbarometri VII 2015. Pirkanmaa Tampereen kauppakamarialue

PK hallitusbarometri VII 2015. Pirkanmaa Tampereen kauppakamarialue PK hallitusbarometri VII 205 Pirkanmaa alue Alue Kaikki vastaajat (N=280) N 200 80 60 40 20 00 80 60 40 20 0 7 55 3 33 40 72 78 59 29 35 50 09 77 22 4 9 78 82 Asema organisaatiossa 60 50 40 30 20 0 0 53

Lisätiedot

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat,

Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, 30.9.2015 1 / 5 Hyvät omaishoitajien parissa toimivat, Omaishoitajat ja läheiset -liiton omaishoitotiedotteessa kerrotaan omaishoitoon liittyvistä asioista, liiton ja sen paikallisyhdistysten toiminnasta

Lisätiedot

Erityistuomioistuimet 2008

Erityistuomioistuimet 2008 Oikeus 009 Erityistuomioistuimet 008 Erityistuomioistuimissa ratkaistut asiat vuonna 008 Vuonna 008 vakuutusoikeuteen saapui uutta lainkäyttöasiaa, mikä on 3 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Vakuutusoikeus

Lisätiedot

HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUDELLE. Asia Lausuma riita-asiassa 05/22802. Lausuman antaja / kantaja Metallityöväen Liitto ry

HELSINGIN KÄRÄJÄOIKEUDELLE. Asia Lausuma riita-asiassa 05/22802. Lausuman antaja / kantaja Metallityöväen Liitto ry Asiajärjestys kulkee seuraavasti: Asiasta on laadittu kanne käräjäoikeudelle, vastaaja on laatinut vastineen ja kantaja on vielä sen jälkeen laatinut lauselman asiasta. Käymällä tekstit tässä järjestyksessä,

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2011:7

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2011:7 TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2011:7 Asia Hakija Tekijänoikeus liiketunnukseen X Annettu 9.3.2011 Tiivistelmä Yrityksen liiketunnus ei ollut riittävän itsenäinen ja omaperäinen ollakseen tekijänoikeuslain

Lisätiedot

Kokouksessa olivat läsnä tai edustettuina kokouksessa vahvistetusta ääniluettelosta ilmenevät osakkeenomistajat.

Kokouksessa olivat läsnä tai edustettuina kokouksessa vahvistetusta ääniluettelosta ilmenevät osakkeenomistajat. PÖYTÄKIRJA 1 (6) PÖYTÄKIRJA INCAP OYJ:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS 1/2016 Aika: klo 15-16.20 Paikka: Läsnä: BANKin kokoustilat, Unioninkatu 20, 00130 Helsinki Kokouksessa olivat läsnä tai edustettuina kokouksessa

Lisätiedot

Lakimieskoulutus EU:ssa Pohjois-Irlanti

Lakimieskoulutus EU:ssa Pohjois-Irlanti Lakimieskoulutus EU:ssa Pohjois-Irlanti Tietolähde: The Law Society of Northern Ireland huhtikuu 2014 KUVAUS Pohjois-Irlannin KANSALLISESTA LAKIMIESKOULUTUSJRJESTELMST 1. Ammattiin pääsy Korkea-asteen

Lisätiedot

TYÖTUOMIOISTUIMEN JÄSENET TOIMIKAUDELLA 2016 2018

TYÖTUOMIOISTUIMEN JÄSENET TOIMIKAUDELLA 2016 2018 Oikeushallinto-osasto MUISTIO 28.10.2015 OM 3/1215/2015 TYÖTUOMIOISTUIMEN JÄSENET TOIMIKAUDELLA 2016 2018 Työtuomioistuimesta annetun lain (31.7.1974/646) 2 :n 1 momentin mukaan työtuomioistuimessa on

Lisätiedot

III RIKOLLISUUSKONTROLLI

III RIKOLLISUUSKONTROLLI III RIKOLLISUUSKONTROLLI Tässä jaksossa käsitellään virallisen kontrollijärjestelmän toimintaa kuvailemalla muun muassa rikosten ilmituloa, ilmi tulleiden rikosten selvittämistä, rikoksentekijöiden syytteeseen

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus tieteellisiin tai opetustarkoituksiin käytettävien eläinten suojelun neuvottelukunnasta

Valtioneuvoston asetus tieteellisiin tai opetustarkoituksiin käytettävien eläinten suojelun neuvottelukunnasta Seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnan lausunto 20.5.2013 Valtioneuvoston asetus tieteellisiin tai opetustarkoituksiin käytettävien eläinten suojelun neuvottelukunnasta Seura- ja harrastuseläinten

Lisätiedot

Tekijänoikeudellisten riitojen ratkaisu Suomessa: nykytilanne. OKM:n kuulemistilaisuus 10.10.2014 2 Kristiina Harenko

Tekijänoikeudellisten riitojen ratkaisu Suomessa: nykytilanne. OKM:n kuulemistilaisuus 10.10.2014 2 Kristiina Harenko Tekijänoikeudellisten riitojen ratkaisu Suomessa: nykytilanne OKM:n kuulemistilaisuus 10.10.2014 Kristiina Harenko 2 Kristiina Harenko KÄSITTEISTÄ Vaihtoehtoisen riidanratkaisun käsite kattaa kaikki tuomioistuinkäsittelyn

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 2011. 716/2011 Laki. asianajajista annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 2011. 716/2011 Laki. asianajajista annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 23 päivänä kesäkuuta 2011 716/2011 Laki asianajajista annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Työntekomuodot ja työelämän sääntely

Työntekomuodot ja työelämän sääntely Työntekomuodot ja työelämän sääntely STTK Luottamusmies 2015 seminaari 7.5.2015 Asianajaja Jarkko Pehkonen Asianajotoimisto Kasanen & Vuorinen Oy Työlainsäädännön kehitysvaiheet Työsuojelu Työaikasuojelu

Lisätiedot

KUNTARAHOITUS OYJ PÖYTÄKIRJA 1 / 2016

KUNTARAHOITUS OYJ PÖYTÄKIRJA 1 / 2016 KUNTARAHOITUS OYJ PÖYTÄKIRJA 1 / 2016 22.3.2016 KUNTARAHOITUS OYJ:N VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS Aika: 22.3.2016 klo 15 Paikka: Kuntarahoitus Oyj:n toimitilat, Jaakonkatu 3 A, 00100 Helsinki Läsnä: Kokouksessa

Lisätiedot

Suomen Asianajajaliiton yhteydessä toimiva valvontalautakunta on kokouksessaan 14.12.2012 vahvistanut seuraavan TYÖJÄRJESTYKSEN

Suomen Asianajajaliiton yhteydessä toimiva valvontalautakunta on kokouksessaan 14.12.2012 vahvistanut seuraavan TYÖJÄRJESTYKSEN Suomen Asianajajaliiton yhteydessä toimiva valvontalautakunta on kokouksessaan 14.12.2012 vahvistanut seuraavan Yleistä TYÖJÄRJESTYKSEN 1. Valvontalautakunnalla on puheenjohtajisto, jonka muodostavat valvontalautakunnan

Lisätiedot

Strategia, toimintasuunnitelmat ja kehittäminen. Varpu Ylhäinen

Strategia, toimintasuunnitelmat ja kehittäminen. Varpu Ylhäinen Strategia, toimintasuunnitelmat ja kehittäminen Varpu Ylhäinen Kaiken viisauden alku on tosiasiain tunnustaminen J.K. Paasikiven lempilausahdus, joka on hänen patsaansa jalustassa Kampissa 7.3.2015 Copyright

Lisätiedot

Johtokunnan kokous 6 A/2014

Johtokunnan kokous 6 A/2014 Pöytäkirja 6 A/2014 1 (5) Johtokunnan kokous 6 A/2014 Aika tiistai klo 10.20 11.30 Paikka Valmistelija Puheenjohtaja tiedekunnan kokoushuone Fager, Mia, hallintopäällikkö Mähönen, Jukka, dekaani Jäsenet

Lisätiedot

Kokouksessa olivat läsnä tai edustettuina kokouksessa vahvistetusta ääniluettelosta ilmenevät osaldceenomistajat.

Kokouksessa olivat läsnä tai edustettuina kokouksessa vahvistetusta ääniluettelosta ilmenevät osaldceenomistajat. PÖYTÄKIRJA 1/2014 1(5) VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS Aika 9.4.2014 klo 15.00 Paikka Läsnä Finlandia talon Helsinki-sali, Mannerheimintie 13, Helsinld Kokouksessa olivat läsnä tai edustettuina kokouksessa vahvistetusta

Lisätiedot

P Ä I V I A L A N N E - K U N N A R I 1 6. 0 5. 2 0 1 3 A L U E J O H T A J A, L A P I N A L U E T O I M I S T O

P Ä I V I A L A N N E - K U N N A R I 1 6. 0 5. 2 0 1 3 A L U E J O H T A J A, L A P I N A L U E T O I M I S T O P Ä I V I A L A N N E - K U N N A R I 1 6. 0 5. 2 0 1 3 A L U E J O H T A J A, L A P I N A L U E T O I M I S T O 17.5.2013 1 RIKUN PERUSTEHTÄVÄNÄ ON PARANTAA RIKOKSEN UHRIN, HÄNEN LÄHEISENSÄ JA RIKOSASIASSA

Lisätiedot

HALLITUKSEN TEHTÄVÄT, ROOLI JA ASEMA. Yki Hytönen ja Aija Lehtonen

HALLITUKSEN TEHTÄVÄT, ROOLI JA ASEMA. Yki Hytönen ja Aija Lehtonen HALLITUKSEN TEHTÄVÄT, ROOLI JA ASEMA Yki Hytönen ja Aija Lehtonen Hyväksytty hallituksen kokouksessa 11.9.2014 HALLITUS JA SEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ KAMERASEURASSA - valitsee yhdistyksen puheenjohtajan, hallituksen

Lisätiedot

IPR asioiden keskittäminen Markkinaoikeuteen. Kolster-info Jyrki Nikula Head of IP Legal & Trademarks

IPR asioiden keskittäminen Markkinaoikeuteen. Kolster-info Jyrki Nikula Head of IP Legal & Trademarks IPR asioiden keskittäminen Markkinaoikeuteen Kolster-info Jyrki Nikula Head of IP Legal & Trademarks 1. TAUSTAA Tavoitteena teollisoikeuksien myöntämisen ja käyttämisen tehostaminen Lisää teollis- ja tekijänoikeuksien

Lisätiedot

Hallituksen puheenjohtajan katsaus Jan Inborr hallituksen puheenjohtaja, Vacon Oyj

Hallituksen puheenjohtajan katsaus Jan Inborr hallituksen puheenjohtaja, Vacon Oyj Hallituksen puheenjohtajan katsaus Jan Inborr hallituksen puheenjohtaja, Vacon Oyj 1 Vastuunrajoitus Tämä esitys sisältää aikaan sidonnaisia tietoja, jotka pitävät paikkansa niiden julkaisuhetkellä. Tämä

Lisätiedot

8. Vuoden 2015 tilinpäätöksen, sisältäen konsernitilinpäätöksen, sekä toimintakertomuksen esittäminen

8. Vuoden 2015 tilinpäätöksen, sisältäen konsernitilinpäätöksen, sekä toimintakertomuksen esittäminen YHTIÖKOKOUSKUTSU Ponsse Oyj:n osakkeenomistajat kutsutaan varsinaiseen yhtiökokoukseen, joka järjestetään tiistaina 12.4.2016 klo 11.00 yhtiön asiakaspalvelukeskuksen auditoriossa osoitteessa Ponssentie

Lisätiedot

hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja teknistä

hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja teknistä ASPOCOMP GROUP OYJ:N Aika: 26.4.2012 klo 13:00 Paikka: Läsnä: Fondia Oy:n toimitilat, Lönnrotinkatu 5, 4 krs., Helsinki Kokouksessa olivat läsnä tai edustettuina kokouksessa vahvistetusta ääniluettelosta

Lisätiedot

Johtosääntö. Suomen Akvaarioliitto ry

Johtosääntö. Suomen Akvaarioliitto ry Johtosääntö Suomen Akvaarioliitto ry Päivitetty: 18.2.2008 Edellinen päivitys: 9.2.2008 Suomen Akvaarioliitto ry 2(6) Johdanto Suomen Akvaarioliitto ry:n (SAL) johtosääntö on suunniteltu helpottamaan liiton

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset)

SÄÄNNÖT. Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset) SÄÄNNÖT Hyväksytty syyskokouksessa 23.11.1994 (sisältää muutokset) 1 1 Nimi ja kotipaikka 2 Tarkoitus 3 Toimintamuodot Yhdistyksen nimi on Lahden Seudun Insinöörit ry. Yhdistys on Insinööriliitto IL ry:n

Lisätiedot