ÄHTÄRIN KAUPUNKI KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS, PITKÄ-AHONTIEN TEOLLISUUSALUE. Vastaanottaja Ähtärin kaupunki

Transkriptio

1 Vastaanottaja Ähtärin kaupunki Asiakirjatyyppi Asemakaavan selostus Päivämäärä Työnumero ÄHTÄRIN KAUPUNKI KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS, PITKÄ-AHONTIEN TEOLLISUUSALUE

2 ÄHTÄRIN KAUPUNKI KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS, PITKÄAHONTIEN TEOLLISUUSALUE 1 SISÄLTÖ 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti ja laajuus Kaavan nimi ja tarkoitus 3 2. Tiivistelmä Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava Asemakaavan toteuttaminen 4 3. Lähtökohdat Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus Suunnittelutilanne 7 4. Asemakaavan suunnittelun vaiheet Asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Asemakaavan kuvaus Kaavan rakenne Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Aluevaraukset Korttelialueet Muut alueet Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Kaavamerkinnät ja määräykset Nimistö 14

3 ÄHTÄRIN KAUPUNKI KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS, PITKÄAHONTIEN TEOLLISUUSALUE 2 6. Asemakaavan toteutus 15 SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJAT Liite 1. Maaperätutkimus 2018 Liite 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LUETTELO MUISTA KAAVAA KOSKEVISTA ASIAKIRJOISTA, TAUSTASELVITYKSISTÄ JA LÄHDEMATERIAALISTA 2009 Alavuden Kuortaneen, Töysän ja Ähtärin liikenneturvallisuussuunnitelma, Tiehallinto, Ramboll 2009 Osayleiskaavan muinaisjäännösinventointi, Mikroliitti Oy 2010 Täydentävä rakennusinventointi, Pöyry Finland Oy 2013 Osayleiskaavan luonto- ja liito-oravaselvitys, täydennykset 2013, Pöyry Finland Oy 2013 Ähtärin kaupallinen selvitys, Santasalo Ky 2014 Inventointiraportti Ähtäri, muinaisjäännösten tarkastuksia 2014, Museovirasto 2018 Pohjatutkimus, Ramboll Finland Oy 2018 Inhantien jatke, tiesuunnitelma, Aluetaito Oy

4 ÄHTÄRIN KAUPUNKI KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS, PITKÄAHONTIEN TEOLLISUUSALUE 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot 3 Asemakaavan selostus, joka koskee päivättyä kaavakarttaa. Asemakaavalla muodostuvat korttelit sekä niihin liittyvät virkistys-, erityis- ja katualueet. 1.2 Kaava-alueen sijainti ja laajuus Kaava-alue sijaitsee Ähtärin keskustan itäpuolella Pitkäahontien ympäristössä. Alue sijoittuu valtatien 18 ja rautatien väliselle alueelle. Suunnittelualue rajautuu länsipuolelta Kantalan teollisuusalueen asemakaava-alueeseen. Suunnittelualueen laajuus on noin 30,3 ha. Kuva Alueen sijainti (peruskartan lähde: MML 2018) Kaavan nimi ja tarkoitus Asemakaavan nimi on KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS, PITKÄAHONTIEN TEOLLISUUSALUE. Tavoitteena on laatia Pitkäahontien alueelle asemakaava. Kantalan teollisuusalueen rekkaliikenne on kasvanut ja toimijoilla on tarve saada Inhantie jatkumaan Pitkäahontielle. Samalla on tarkoitus laajentaa teollisuusaluetta kaupungin omistamille alueille Pitkäahontien ympäristöön sekä tutkia asemakaavassa tilaa vaativan erikoiskaupan tarve.

5 ÄHTÄRIN KAUPUNKI KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS, PITKÄAHONTIEN TEOLLISUUSALUE 4 2. TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Ähtärin kaupunginhallitus päätti syyskuussa 2017 asemakaavan laatimisesta alueelle. Kaavoituksen vireilletulosta ilmoitettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tiedottamalla ja asettamalla se nähtäville yhdessä kaavaluonnoksen kanssa toukokuussa Kaavaehdotus asetettiin kuussa valmisteluaineistoineen virallisesti nähtäville. Kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavan kuussa. 2.2 Asemakaava Alueelle on osoitettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueita (T), teollisuusrakennusten korttelialueita, joilla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (TY), lähivirkistysalueita (VL), yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueita (ET), suojaviheraluetta (EV) ja katualueita. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Alue on osittain rakennettua ympäristöä. Rakennushankkeet käynnistyvät tarpeen mukaan kaavan saatua lainvoiman.

6 ÄHTÄRIN KAUPUNKI KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS, PITKÄAHONTIEN TEOLLISUUSALUE 5 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Kaavoitettava alue sijaitsee Ähtärin keskustan itäpuolella Pitkäahontien ympäristössä. Alue sijoittuu valtatien 18 ja rautatien väliselle alueelle Kantalan teollisuusalueen itäpuolelle. Kuva 2. Ilmakuva alueelta ja suunnittelualueen rajaus (ilmakuvan lähde: MML 2012) Luonnonympäristö Luonnonolot Suunnittelualue on pääosin rakentamatonta metsä- ja suoaluetta. Maasto viettää itään korkeuden vaihdellessa noin välillä ,0 metriä. Maasto on korkeimmillaan Pitkäahontien varressa alueen koillisosassa. Luonto- ja liito-oravaselvitys 2013 Ähtärin keskustaajaman osayleiskaavoituksen yhteydessä on laadittu luonto- ja liitooravaselvitys vuonna 2011, jota on täydennetty vuonna Luontoselvityksen mukaan alueella ei ole sellaisia luontoarvoja, jotka tulisi huomioida kaavoituksessa. Alueella ei myöskään havaittu uhanalaisia lajeja. Luontoselvityksen tarkistus 2018 Alueelta laaditaan Ramboll Finland Oy:n toimesta kesällä 2018 luontoselvityksen tarkistus. Maaperätutkimus 2018 Ramboll Finland Oy on laatinut alueelta maaperäselvityksen keväällä Alueella tehtiin 16 painokairausta, joiden mukaan tiiviit maakerrokset ovat alueen länsi- ja eteläosassa noin 1 1,5 m syvyydessä, keski- ja koillisosassa noin 2 4 m syvyydessä ja itäosassa 3,5 10 m syvyydessä. Löyhät maakerrokset ovat pääosin pintamaata ja turvetta sekä löyhää silttiä ja silttimoreenia. Selvityksen mukaan rakenteet voidaan perustaa alueen länsi- ja eteläosassa maanvaraisesti tai 1 1,5 metrin paksuisen massanvaihdon varaan. Infrarakenteiden alta on poistettava vähintään kaikki orgaaninen maa-aines. Alueen keski- ja kaakkoisosassa rakenteet voi-

7 ÄHTÄRIN KAUPUNKI KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS, PITKÄAHONTIEN TEOLLISUUSALUE 6 daan perustaa 2 4 metrin paksuisen massanvaihdon varaan. Erityisesti infrarakenteiden osalla voidaan käyttää myös muita pohjanvahvistusmenetelmiä, esim. painopengertä. Alueen itäosassa rakennuksen perustaminen vaatii paalutuksen ja mahdollisiin infrarakenteiden painumiin on varauduttava. Routasuojaus suunnitellaan ohjetta noudattaen. Alueelle sijoitettavat rakenteet tulee salaojittaa perustamistason alapuolelle ja vedet ohjataan alueen ulkopuolelle. Pinta- ja valumavedet johdetaan rakenteiden ympäriltä muotoilemalla maanpinta poispäin viettäväksi riittävälle etäisyydelle rakenteista. Kerätyt hulevedet johdetaan alueen ulkopuolelle. Liite 1. Maaperätutkimus Rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne Suunnittelualue sijoittuu Ähtärin keskustan läheisyyteen, Kantalan teollisuusalueen itäpuolelle. Rakennettu ympäristö ja rakennuskanta Alueella sijaitsee pumppaamo- ja alavesisäiliö sekä sähköasema, muuten alueella ei ole rakennuksia. Täydentävä rakennusinventointi 2010 Yleiskaavaa varten laaditun täydentävän rakennusinventoinnin mukaan alueella tai lähiympäristössä ei ole todettu rakennetun kulttuuriympäristön erityisiä kohteita. Muinaisjäännökset Yleiskaavaa varten laaditun muinaisjäännösinventoinnin ja Museoviraston vuonna 2014 laatiman muinaisjäännösten tarkistuksen perusteella alueella ei ole todettu kiinteitä muinaisjäännöksiä. Palvelut Suunnittelualue sijoittuu keskustan palveluiden läheisyyteen. Asuminen Suunnittelualueella ei ole asuinrakennuksia. Alueen lounaispuolella Pitkäahonkujan varressa on asutusta. Liikenne Alue sijoittuu Myllymäentien (vt 18, Vaasa Jyväskylä) ja rautatien (Seinäjoki Haapamäki) väliselle alueelle. Alueen poikki kulkee Pitkäahontie. Valtatien 18 eteläpuolella on kevyen liikenteen väylä suunnittelualueen kohdalla. Rautatieliikenteen radalla on henkilö- ja tavaraliikennettä. Tekninen huolto Suunnittelualue on vesijohto-, viemäri- ja kaukolämpöverkoston piirissä. Alueen pohjoisosassa ja länsiosassa alueen poikki kulkee vesijohto. Paineviemäri kulkee alueen lounaisosan poikki. Suunnittelualueella valtatien 18 eteläpuolella on pumppaamo ja vesilaitoksen alavesisäiliö. Alueen poikki kulkee sähköjohtolinjoja sekä maakaapelina että ilmajohtoina. Suunnittelualueen länsiosassa on sähköasema sekä 110 kv sähkölinjan johtokäytävä. Alueen länsiosan poikki kulkevalla Koillis-Satakunnan Sähkö Oy:n omistamalla 110 kv:n sähkölinjalla on 45 metrin johtoalue, joka koostuu 25 metrin johtoaukeasta ja 10 metrin reunavyöhykkeestä johtoaukean molemmin puolin. Johtoaukean osalla rakentaminen on kielletty ja reunavyöhykkeellä puuston kasvu on rajoitettua. Reunavyöhykkeen johtoaukean puoleisella osalla puuston tulee olla alle 10 m ja toisella osalla alle 20 m. Tekniset verkostot on esitetty kuvassa 3.

8 ÄHTÄRIN KAUPUNKI KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS, PITKÄAHONTIEN TEOLLISUUSALUE 7 Kuva 3. Tekniset verkostot Maanomistus Suunnittelualue on pääosin kaupungin omistuksessa. 3.2 Suunnittelutilanne Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja maakuntakaava Valtioneuvoston päätös uudistetuista valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista tuli voimaan Ähtärin kaupunki kuuluu Etelä- Pohjanmaan liiton alueeseen, jolla on voimassa vahvistettu maakuntakaava. Kuva 4. Ote maakuntakaavasta Tuulivoimaa käsittelevä vaihemaakuntakaava I on vahvistettu Kauppaa, liikennettä ja keskustatoimintoja käsittelevä vaihemaakuntakaava II on hyväksytty maakuntavaltuustossa ja se on tullut voimaan Etelä-Pohjanmaan maakuntahallitus päätti käynnistää II vaihemaakuntakaavan muutoksen. Luonnos on nähtävillä

9 ÄHTÄRIN KAUPUNKI KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS, PITKÄAHONTIEN TEOLLISUUSALUE 8 Turvetuotantoa, suoluonnon suojelua, bioenergialaitoksia, energiapuun terminaaleja ja puolustusvoimien alueita käsittelevä vaihemaakuntakaava III on viranomaislausunnoilla , jonka jälkeen siihen tehdään tarvittavat muutokset ja vaihemaakuntakaavan III ehdotus asetetaan julkisesti nähtäville ehdotuksena (MRL 65 ). Kuva 5. Ote vaihemaakuntakaavan III ehdotuksesta Yleiskaava Kaavoitettavalla alueella on voimassa Keskustaajaman osayleiskaava, joka on hyväksytty kaupunginvaltuustossa (kuva 6). Kuva 6. Ote osayleiskaavasta KV Asemakaava Suunnittelualueella ei ole asemakaavaa. Alue rajautuu länsipuolella kaupunginvaltuuston hyväksymään Kantalan teollisuusalueen asemakaavaan. Lisäksi valtatien 18 pohjoispuolella on asemakaavoitettua teollisuus- ja liikealuetta. (kuva 7)

10 ÄHTÄRIN KAUPUNKI KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS, PITKÄAHONTIEN TEOLLISUUSALUE 9 Kuva 7. Ote asemakaavayhdistelmästä ja suunnittelualueen rajaus Rakennusjärjestys Ähtärin kaupungin rakennusjärjestyksen on kaupunginvaltuusto hyväksynyt Pohjakartta Kaavoituksen pohjakartan alueelle on laatinut Kiinteistö ja Mittaus Oy vuonna Pohjakartta on hyväksytty Pohjakarttaa on täydennetty (päätös ) kaavoitusmittauksen vaatimalla tavalla. Tiesuunnitelma Aluetaito Oy on laatinut vuonna 2018 tiesuunnitelman, jonka mukaan Inhantietä on jatkettu siten, että se liittyy Pitkäahontiehen. Kuva 8. Ote tiesuunnitelmasta (Lähde: Aluetaito Oy).

11 ÄHTÄRIN KAUPUNKI KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS, PITKÄAHONTIEN TEOLLISUUSALUE ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Kaavoitustyöhön ryhdyttiin tarpeesta laajentaa teollisuusaluetta Pitkäahontien varteen ja sen itäpuolelle, sillä nykyisen teollisuusalueen rekkaliikenne on kasvanut ja toimijoilla on tarve saada Inhantie jatkumaan Pitkäahontielle. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Ähtärin kaupunginhallitus on tehnyt päätöksen asemakaavan laatimisesta alueelle. Kaavoitustyö käynnistettiin alkuvuodesta 2018 Ramboll Finland Oy:ssä. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Kaavoitustyötä varten laadittiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma, jossa osallisiksi määriteltiin suunnittelualueen ja lähiympäristön kiinteistönomistajat, kaupungin asukkaat, kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus, tekninen lautakunta, muut lautakunnat, Ähtärin Energia ja Vesi Oy, Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY), Etelä-Pohjanmaan liitto, Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo, Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitos-liikelaitos, Liikennevirasto/rautatieosasto, Puolustusvoimat, Suomen turvallisuusverkko Oy, Koillis-Satakunnan Sähkö Oy, Kuuskaista, Sonera Oyj, Viria Oyj, Ähtärin yrittäjät ry, Suomenselän lintutieteellinen yhdistys ry, Suomenselän metsänhoitoyhdistys ry mahdolliset muut yritykset ja yhteisöt sekä muut osalliset ja osalliseksi ilmoittautuvat. Liite 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Vireilletulo Asemakaavan laajennus tuli vireille osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tiedottamisen yhteydessä Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut yhdessä kaavaluonnoksen kanssa MRA 30 :n mukaisesti laatimisvaiheen materiaaleineen nähtävillä Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja kaavaluonnos lähetettiin viranomaisille. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja kaavaluonnoksesta saatiin lausuntoa. Kaavaehdotus on ollut MRA 27 :n mukaisesti julkisesti nähtävillä.... välisen ajan. Kaavaehdotuksesta saatiin/ei saatu muistutuksia. Ehdotuksesta saatiin lausuntoa. Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan.. esittää asemakaavaa kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavan... Kaavaluonnoksesta pyydetään tarvittavat lausunnot Viranomaisyhteistyö Viranomaisyhteistyö on hoidettu lausuntomenettelyllä. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kaupungin asettamat tavoitteet Kaupungin tavoitteena on laajentaa teollisuusaluetta kaupungin omistamille alueille Pitkäahontien ympäristöön sekä tutkia asemakaavassa tilaa vaativan erikoiskaupan tarve. Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Maakuntakaava Maakuntakaavassa alue sijoittuu Ähtärin keskustatoimintojen alueen (C) sekä taajamatoimintojen alueen itäpuolelle. Suunnittelualue kuuluu Alavuden, Kuortaneen, Lehtimäen, Töysän ja Ähtärin alueelle osoitettuun matkailun vetovoima-alueeseen (mv). Alueen luoteispuolelle on osoitettu Lehtimäentielle (kt 68) uusi linjaus ja valtatien 18 ja kantatien 68 risteykseen eritasoliit-

12 ÄHTÄRIN KAUPUNKI KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS, PITKÄAHONTIEN TEOLLISUUSALUE 11 tymän merkintä. Suunnittelualueen itäpuolelle sijoittuu Inhan Ähtärinsalmen alueelle osoitettu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti tärkeä alue. Vaihemaakuntakaavassa I alueen länsipuolelle on merkitty voimajohto. Vaihemaakuntakaavassa II Ähtärin keskustaajama on osoitettu keskustatoimintojen alueeksi (c) ja valtatien 18 ja kantatien 68 liittymä on merkitty uudeksi tai merkittävästi parannettavaksi eritasoliittymäksi. Lehtimäentie (kt 68) on esitetty parannettavaksi nykyisellä paikallaan. Aiemmassa maakuntakaavassa esitetty Lehtimäentien uusi linjaus ja eritasoliittymän merkintä on kumottu. Rautatie on osoitettu rautatiemerkinnällä. Vaihemaakuntakaavan II luonnoksessa keskustatoimintojen kohdemerkintä (c), on osoitettu Ähtärissä ydinkeskustan lisäksi Hankolan alueelle. Määräys vähittäiskaupan suuryksiköiden yhteenlasketusta enimmäiskerrosalasta on ehdotettu poistettavaksi. Vaihemaakuntakaavan III ehdotuksessa suunnittelualueen lähelle on merkitty puolustusvoimien alue (EP) Ähtärin Inha ja Palolampi ja varastojen suojavyöhyke Ähtärin Inha ja Palolampi. Osayleiskaava Osayleiskaavassa alueelle on osoitettu teollisuusalueita (TY, TY-2), yhdyskuntateknisen huollon aluetta (ET), suojaviheraluetta (EV) sekä maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M), jolle on merkitty nuoli osoittamaan teollisuusrakentamisen laajenemissuuntaa itään päin. TY-2-alueelle saa asemakaavoittaa myös paljon tilaa vaativan kaupan tiloja. Alueen poikki on merkitty uusi tielinjaus valtatielle 18. Alue rajautuu etelässä rautatiehen. Valtatien 18 eteläpuolelle on merkitty kevyen liikenteen reitti ja alikulku tien pohjoispuolelle. Lisäksi alikulun kohdalle on merkitty ohjeellinen moottorikelkkailureitti. Suojaviheralueelle on merkitty 110 kv sähköjohdon johtoalue (sv-1). Lähiympäristöön on osoitettu teollisuusalueiden lisäksi palvelujen alueita (P-1) ja radan varteen suojaviheraluetta (EV). Valtatien varteen on osoitettu melualuetta (me). Asemakaava Suunnittelualueella ei ole ennestään asemakaavaa. Alue rajautuu lännessä Kantalan teollisuusalueen asemakaavaan. Lähiympäristöön on osoitettu liike-, toimisto ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialueita (KTY-1), teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueita (T) ja lähivirkistysalueita (VL). Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Suunnittelualueen eteläosa sijoittuu teollisuus- ja asuntorakentamisen raja-alueelle. Suunnittelualue sijoittuu valtatien 18 ja rautatien väliselle alueelle Pitkäahontien varteen. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet Kaavaluonnos Alueelta laadittiin lähtötietojen sekä esitettyjen tavoitteiden ja käytyjen neuvottelujen perusteella kaavaluonnos, joka on päivätty. Luonnoksessa alueelle on osoitettu teollisuustontteja (T, TY), lähivirkistysalueita (VL), yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueita (ET) sekä suojaviheraluetta (EV). Inhantietä on jatkettu ja Pitkäahontie on osoitettu kaduksi. Kaavaluonnos oli yleisesti nähtävillä Kaavaluonnoksesta pyydettiin lausunnot viranomaisilta sekä sähköyhtiöltä. Lausunnot saatiin

13 ÄHTÄRIN KAUPUNKI KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS, PITKÄAHONTIEN TEOLLISUUSALUE ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Kaava-alueelle muodostuu 16 uutta teollisuustonttia. Kaavan toteutuessa kokonaisuudessaan arvioidaan alueelle sijoittuvan työpaikkoja noin 360, jos mitoitusperusteena käytetään 1 työpaikka / 120 krsm Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaavassa on annettu määräyksiä mm. puuston säilyttämisestä. Lisäksi on annettu rakennustapaa ohjaavia määräyksiä. 5.3 Aluevaraukset Alueelle on osoitettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueita (T), teollisuusrakennusten korttelialueita, joilla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (TY), lähivirkistysalueita (VL), yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueita (ET), suojaviheraluetta (EV) ja katualueita Korttelialueet Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue T Kortteli 1403, korttelin 1402 tontit 2 5 sekä korttelin 1404 tontit 3 4 on osoitettu teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T). Alueella saa rakentaa enintään II-kerroksisia rakennuksia. Tehokkuusluku on e = 0.30, mikä merkitsee noin krsm 2 rakennusoikeutta tontin koosta riippuen. Tontit ovat kooltaan noin m 2. Korttelialueiden reunoille on määrätty istutettavia alueen osia, jotka toimivat samalla suojavyöhykkeenä katua vasten. Korttelin 1404 tonttien 3 ja 4 pohjoisosaan on merkitty maanalaista johtoa varten varattu alueen osa sähköjohdolle (z). Korttelin 1402 tonttien 3 ja 4 reunaan Pitkäahontien kulmauksien läheisyyteen sekä korttelin 1404 tontin 3 reunaan risteyksen läheisyyteen on merkitty katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. Autopaikkoja tulee rakentaa vähintään 1 ap / työntekijä. Teollisuusrakennusten korttelialue, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia TY Korttelit 1400 ja 1401, korttelin 1402 tontit 1 ja 6 sekä 1404 tontit 1 ja 2 on osoitettu teollisuusrakennusten korttelialueeksi (TY), jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia. Alueella saa rakentaa enintään II-kerroksisia rakennuksia. Tehokkuusluku on e = 0.30, mikä merkitsee noin krsm 2 rakennusoikeutta tontin koosta riippuen. Tontit ovat kooltaan noin m 2. Korttelialueiden reunoille on määrätty istutettavia alueen osia, jotka toimivat samalla suojavyöhykkeenä katua vasten. Korttelin 1400 itäreunaan on lisäksi määrätty säilytettävä tai istutettava puurivi Pitkäahontietä vasten. Korttelin 1400 lounaisosaan, korttelin 1402 tontin 6 poikki, korttelin 1404 tontin 1 koillisosaan sekä korttelin 1404 tontin 2 pohjoisreunaan on merkitty maanalaista johtoa varten varattu alueen osa viemärille (j) ja sähköjohdolle (z). Korttelin 1400 lounaisosaan on lisäksi merkitty maanalaista johtoa varten varattu alueen osa vesijohdolle (v). Korttelin 1401 tontin 1, korttelin 1402 tonttien 1 ja 6 sekä korttelin 1404 tontin 1 reunaan Pitkäahontien liittymän läheisyyteen on merkitty katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. Autopaikkoja tulee rakentaa vähintään 1 ap / työntekijä Muut alueet Lähivirkistysalue VL Alueen itäosaan sekä Pitkäahontien varteen on osoitettu lähivirkistysalueita (VL). Alueen pohjoisosan poikki on osoitettu ohjeellinen jalankulkua ja pyöräilyä varten tarkoitettu ulkoilureitti

14 ÄHTÄRIN KAUPUNKI KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS, PITKÄAHONTIEN TEOLLISUUSALUE 13 (pp) sekä ohjeellinen moottorikelkkailureitti. Alueiden poikki on merkitty maanalaista johtoa varten varattuja alueen osia sähkökaapelia varten (z) ja länsiosassa sijaitsevan virkistysalueen poikki myös maanalaista johtoa varten varattu alueen osa viemäriä (j) varten. Lisäksi alueen pohjoisosaan on osoitettu maanalaista johtoa varten varattu alueen osa vesijohtoa (v) varten. Pitkäahontien varressa sijaitsevalle virkistysalueelle on osoitettu ohjeellinen alueelliselle hulevesijärjestelmälle varattu alueen osa (hule-1), jonka kautta alueen hulevesiä johdetaan ja viivytetään allas- ja ojarakentein. Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue ET Alueen länsi- ja pohjoisosiin on osoitettu yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueita (ET) sähköasemaa sekä pumppaamoa ja alavesisäiliötä varten. Länsiosassa sijaitsevien alueiden poikki on merkitty maanalaista johtoa varten varattuja alueen osia sähköjohtoa (z) viemäriä (j) ja vesijohtoa (v) varten. Lisäksi pohjoisosassa sijaitsevalle alueen reunaan on merkitty maanalaista johtoa varten varattu alueen osa vesijohtoa (v) varten. Eteläisimmälle ET-alueelle on merkitty 110 kv:n sähkölinjojen johtoalueen suojavyöhyke (sv-1) ja reunavyöhyke (sv-3), jolla sijaitsevat puut, rakennukset ja rakennelmat eivät saa ylittää kuviteltua linjaa, joka muodostuu sv-1 alueen puoleisella rajalla 10 m:n korkeuspisteen ja ulkorajalla 20 m:n korkeuspisteen välille. Suojaviheralue EV Alueen eteläosaan radan pohjoispuolelle on osoitettu suojaviheraluetta (EV). Katualueet Inhantietä on jatkettu Pitkäahontielle saakka. Pitkäahontie on osoitettu katualueena. 5.4 Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Yhdyskuntarakenne Alueen rakentaminen täydentää alueen nykyistä rakennetta ja maankäytöllistä kehitystä. Rakentaminen on osayleiskaavan mukaista. Suunnittelualue sijaitsee yhdyskuntarakenteen kannalta edullisesti. Taajamakuva Taajamakuva muuttuu rakennetumpaan suuntaan. Lähimaisemassa alueen puustoisempaa ilmettä on pyritty säilyttämään istutettavilla puuriveillä sekä lähivirkistysalueilla. Asuminen Rakentamista on sopeutettu lähiympäristöön osoittamalla virkistysalueita asutusta vasten sekä antamalla kaavassa kasvillisuutta ohjaavia määräyksiä. Palvelut Alue tukeutuu keskustan julkisiin ja kaupallisiin palveluihin. Virkistys Kaavassa on osoitettu uusia virkistysalueita. Alueen itäosan virkistysalueen poikki on merkitty ohjeellisena kevyen liikenteen reitti yhdistämään alue valtatien varren kevyen liikenteen reitistöön. Lisäksi kaavassa on osoitettu ohjeellisena moottorikelkkailureitti alueen pohjoisosan virkistysalueelle. Työpaikat, elinkeinotoiminta Kaava mahdollistaa toteutuessaan keskusta-alueen työpaikkojen määrän lisäämisen. Liikenne Täydennysrakentaminen lisää liikennettä alueella. Valtatien varressa on kevyen liikenteen väylä. Tekninen huolto Alue on liitettävissä teknisiin verkostoihin.

15 ÄHTÄRIN KAUPUNKI KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS, PITKÄAHONTIEN TEOLLISUUSALUE Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Luonnonolot Kaavamuutoksella ei ole erityistä vaikutusta luonnonoloihin. Alueen itäosan metsäalueita on säilytetty virkistysalueina. Virkistysalueita voidaan käyttää alueelta kertyvien hulevesien johtamiseen ja viivyttämiseen. Alueelta tehdyn maaperätutkimuksen mukaan maaperä on paikoitellen löyhää, jonka vuoksi kaavaan on lisätty määräys perustamisolosuhteiden tutkimisesta tonttikohtaisesti. 5.5 Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavassa on annettu määräyksiä, jotka koskevat rakentamistapaa ja kasvillisuuden säilyttämistä, ks. kohta Korttelialueet. Perustamisolosuhteet tulee tutkia tonttikohtaisesti. Kasvillisuus Rakentamatta jäävä tontin osa, jota ei käytetä liikenne-, pysäköinti- tai varastoalueena, on istutettava ja hoidettava puistomaisessa kunnossa. 5.6 Nimistö Inhantietä on jatkettu ja Pitkäahontie on osoitettu katuna. Uudet kadut ovat nimeltään ja. Muuten nimistö on säilytetty ennallaan.

16 ÄHTÄRIN KAUPUNKI KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS, PITKÄAHONTIEN TEOLLISUUSALUE ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaava alkaa toteutua sen jälkeen, kun kaava on saanut lainvoiman. Seinäjoella Ramboll Alue- ja kaupunkisuunnittelu Liisa Märijärvi-Vanhanen Johtava asiantuntija Anne Koskela Projektipäällikkö Ramboll Finland Oy Ruukintie Seinäjoki