SYÖVÄNTORJUNTA LOUNAIS SUOMEN SANOMAT LOUNAIS SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS R.Y.:N TIEDOTUSLEHTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SYÖVÄNTORJUNTA LOUNAIS SUOMEN SANOMAT LOUNAIS SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS R.Y.:N TIEDOTUSLEHTI"

Transkriptio

1 LOUNAIS SUOMEN SYÖVÄNTORJUNTA SANOMAT LOUNAIS SUOMEN SYÖPÄYHDISTYS R.Y.:N TIEDOTUSLEHTI N:O 1/2001 Syöväntorjuntatyö koskettaa jokaista suomalaista. Toivotan 50-vuotisjuhlavuottaan viettävälle Lounais-Suomen Syöpäyhdistykselle jatkuvaa menestystä arvokkaassa ja tärkeässä työssä. Att bekämpa cancer berör varje finländare. Jag tillönskar 50-årsjubilerande Sydvästra Finlands Cancerförening fortsatt framgång i ett viktigt och uppskattat arbete. Länsi-Suomen läänin maaherra Landshövdingen i Västra Finlands län

2 2 N:o Nyt rahastosäästäjäksi tutussa Tapiolassa. Turvallinen 50-vuotias Suomalainen yhteiskunta on vahvalla kehitysuralla. Ero vuosikymmenen takaiseen tilanteeseen on suuri. Kansantalouden perustan lujittaminen on tuottanut tulosta. Laman hoitoon otettu valtion velka edellyttää kuitenkin julkista menokuria. Velka ja sen korko ei alene siirtämällä. Sosiaali- ja terveyspolitiikan näkökulmasta lähivuosien lähtökohdat ovat kohtuulliset. Suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä on kansainvälisesti kilpailukykyinen ja bruttokansantuotteeseen suhteutettuna käytämme sosiaalimenoihin EU-maiden keskiarvoa vähemmän rahaa. Terveydenhuollon menotaso on painunut OECD-maiden vertailussa keskitason alapuolelle. Suomalaiset ovat tästä huolimatta varsin tyytyväisiä terveydenhuoltojärjestelmään. Paljon keskustelua herättäneet tuloerot ovat Suomessa kansainvälisesti katsottuna pienet, samoin köyhyysaste on alhainen. Lama jätti meihin pitkälle ulottuvia jälkiä. Selvimmin sen seuraukset näkyvät pitkäaikaistyöttömyytenä, joka ei ole vähentynyt eikä tahdo vähentyä riittävästi. Vaikeita kysymyksiä ovat joidenkin erityisryhmien asema, vanhusten palvelujen puutteet, henkilöstön kuormitus sekä erityisesti nuorten syrjäytyminen. Lähivuosina on lisäksi haettava vastaus useaan kysymykseen. Sellaisia ovat väestön ikääntyminen, kansantalouden kehitys, työllisyysaste ja työttömyyden taso, työelämän muutokset, köyhyys ja syrjäytyminen, väestön terveydentila, aluekehitys sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen riittävän ja osaavan henkilöstön saatavuus. Olemme sidoksissa sekä globaaliin että eurooppalaiseen kehitykseen. Talous-, työllisyys- ja sosiaalipolitiikan välillä on kiinteä yhteys. Sosiaaliturvajärjestelmää uudistettaessa on tärkeää vahvistaa rakenteita, jotka antavat jokaiselle mahdollisuuden parantaa omaa elämänsä hallintaa. Julkisen varoin järjestetyn sosiaaliturvan on vastattava entistä paremmin ihmisten toiveita ja tarpeita. Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä toimeentuloturvan on tarjottava asianmukainen hoito ja riittävä toimeentulo silloin, kun ihmisen toimintakyky ja elämäntilanne sitä edellyttää. Ihmisten omaa vastuuta hyvinvoinnistaan on samalla selkeästi korostettava. Tulevat vuodet edellyttävät sosiaali- ja terveydenhuollossa toimivilta hyvää yhteistyötä. Julkisen sektorin lisäksi tarvitaan kolmannen sektorin panos. Yksityinen sektori ja vapaaehtoistoiminta ovat tärkeä osa sosiaali- ja terveydenhuoltoa; järjestöt tuottavat yli viidenneksen sosiaalipalvelujen tuotannosta. Suomessa on osoittautunut hyväksi vapaaehtoisten sosiaalija terveysjärjestöjen rahoitusmalli. Raha-automaattivaroin on voitu rakentaa tälle kolmannen sektorin työlle kestävä pohja. Tämän rahoitus- ja toimintamallin säilyttäminen on meille tärkeää myös tulevaisuudessa. Samalla on syytä hakea uusia, sosiaali- ja terveydenhoidon eri toimijoiden välisiä yhteistyön alueita, jossa ne voivat tukea ja täydentää toistensa työtä. Vapaaehtoiset syöpäjärjestöt ovat tärkeä osa järjestöjen arvokasta työtä. Esitän arvostavan kiitoksen teille lukemattoman monille vapaaehtoisille, jotka vuosikymmenien aikana olette rakentaneet Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksestä tämän päivän vahvan, turvallisen, 50-vuotiaan palveluyksikön. valtiosihteeri, Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen puheenjohtaja Rahastoihin sijoittaminen on helppoa ja joustavaa, kun teet sen Tapiolan säästö- ja sijoitusvakuutusten kautta. Kaikki vakuutuksiin liitettävät rahastot ovat pääosin indeksi- ja korirahastoja, joiden alhaiset kustannukset merkitsevät Sinulle parempaa tuottoa. Kysy lisää vakuutusten verotuksesta asiantuntijoiltamme tutussa palvelutoimistossa, Eerikinkatu 6 b tai soita (02) puh fax TILAUSAJOLIIKENTEESEEN ERIKOISTUNUT Huolenpitoa ympäri vuorokauden Turvapuhelin on puhelinverkkoa hyväkseen käyttävä kotipuhelimeen liitettävä laite, jonka välityksellä asiakas voi kutsua apua ympäri vuorokauden vain napinpainalluksella (ranteessa tai kaulalla) ja näin mahdollistaa nopean avunsaannin tilanteissa, jolloin oma apu ei riitä. Sairaankuljetus Kotilääkäri Kotipalvelu/sair.hoito Hälytysten vastaanottajina toimivat sairaanhoidon ammattihenkilöt, joilta saa myös sairaanhoidollista neuvontaa. Tiedustelut: Turvapalvelut Sairaankuljetus Lounais-Suomen Syöväntorjuntasanomat Seiskarinkatu TURKU puhelin (02) telefax (02) Päätoimittaja: Kari Ojala (puh. suoraan ) Toimittajat: Paula Heino, Henrik Lauren, Marja Myllyluoma, R. S. Paavola, Tuula Vainikainen ja Viivi Vuorinen Ilmoitukset: Heikki Kylliäinen (puh. suoraan ) Julkaisija: Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y. Sydvästra Finlands Cancerförening r.f. Valokuvaajat: Jonny Holmén ja Studio Brahe Painos: Painopaikka: TURUN SANOMAT Seuraava lehti ilmestyy elokuussa 2001 A member of Metso Corporation LOUHISAAREN KARTANON KAHVILA Louhisaarentie 299, ASKAINEN puh AVOINNA KLO

3 N:o Syövän hoitotulokset parantuneet merkittävästi -Puolet syöpään sairastuneista paranee täysin, ja toisen puolen elinpäiviä voidaan nykyisillä hoitomuodoilla lisätä tai elämänlaatua parantaa, sanoo Turun yliopistollisen keskussairaalan onkologian klinikan ylilääkäri ja Turun yliopiston onkologian professori Seppo Pyrhönen. Viimeisen 20 vuoden aikana syövän hoitotulokset ovat kohentuneet huimasti. Syöpädiagnoosi aiheuttaa ahdistusta niin potilaassa kuin omaisissa. Syöpä ei onneksi enää koidu kohtalokkaaksi likimainkaan kaikille siihen sairastuville. Tilastot kertovat selvää kieltään hoitotulosten paranemisesta. Turun yliopistollisen keskussairaalan TYKSin piirissä elossa olevien syöpäpotilaiden määrä vuonna 1972 oli henkilöä, kun vuonna 1999 syövän sairastaneista oli elossa henkilöä. Samana ajanjaksona uusien syöpäpotilaiden määrä nousi noin puolella. -Suomi on syövän ennusteen ja hoidon kannalta hyvällä eurooppalaisella tasolla. Syöpä ja sen ennuste vaihtelee mm. syöpälajista riippuen. - Esimerkiksi mahdollisuus parantua täysin naisten yleisimmästä syövästä, rintasyövästä, on jo oikein hyvä. Samoin huonomaineinen ihosyöpä, melanooma, on syöpälaji, josta noin 80 prosenttia paranee. Myös monen muun syövän ennuste on kohentunut, Pyrhönen kertoo. Valistuneisuus ja varhainen toteaminen auttavat Rintasyövän ennusteen paranemista on edistänyt varhainen syövän toteaminen. Naiset ovat tietoisia siitä, että rintoja kannattaa tarkkailla. Säännölliset mammografiatutkimukset ovat edesauttaneet Uusien hoitomuotojen tehokkuus tuo toivoa tähän työhön. Sairaalatyöhön toivoisimme nykyistä enemmän henkilöresursseja, jotta meillä olisi enemmän aikaa kullekin potilaalle, ylilääkäri Seppo Pyrhönen sanoo. syöpäkasvaimen havaitsemista yhä pienempänä. - Lääkärille myös hakeudutaan nykyisin helpommin kuin ennen, tässä valistus on auttanut. Ääritapauksissa miesten kohdalla vaimo on se, joka lopulta komentaa lääkäriin, kun miehen oireet ovat jatkuneet puolikin vuotta. Rintasyövän hoito ei enää automaattisesti tarkoita rinnan poistoa, vaan lähes puolet potilaista selviää säästävän kirurgian avulla. Miesten yleisin syöpä oli ennen keuhkosyöpä, joka on vähentynyt, kiitos tupakkavalistuksen. -Huolestuttavaa kuitenkin on, että samanaikaisesti keuhkosyöpä lisääntyy naisilla. Naiset ovat valitettavasti ruvenneet tupakoimaan enemmän kuin ennen. Varsinkin vanhenevia miehiä vaivaa eturauhassyöpä, joka on yleisin miesten syöpä. Sen määrä kasvaa jyrkästi. - Tähän on monia syitä, ylilääkäri kertoo. - Väestö ikääntyy ja eturauhassyöpä todetaan yhä helpommin, sillä sitä on ruvettu diagnosoimaan verestä tehtävillä ns. PSA-mittauksilla. Ongelmana on, että tällöin löydetään myös hyvin pieniä ja rauhallisia syöpiä, jotka ovat oireettomia ja joilla ei olisi miehen elämän kannalta minkäänlaista käytännön merkitystä. Eturauhassyövän totea misesta ja hoidosta keskustellaankin maailmalla paljon. Uudet lääkkeet hyvin siedettyjä Syövän katsotaan yleensä parantuneen, jos potilas on ollut oireeton viisi vuotta. Näin on laita erityisesti lasten ja nuorten syöpien kohdalla. Joskus Seppo Pyrhösellekin tulee osastolla eteen potilaita, joiden rintasyöpä on uusinut jopa parinkymmenen vuoden jälkeen, mutta nämä tapaukset ovat harvinaisia poikkeuksia. Syöpää hoidetaan nykyisin usein yhdistämällä eri hoitomuotoja eli leikkaus, sädehoito ja lääkehoito. - Leikkauksen jälkeen potilas saattaa päästä piankin, leikkauksesta riippuen jopa seuraavana päivänä, kotiin. Turussa rintasyöpäleikkaukset tehdään tällä hetkellä Turun kaupunginsairaalassa ja TYKSissä. Esimerkiksi rintasyöpätapauksissa TYKSiin otetaan sisään vain kauempaa tulevat, iäkkäät potilaat, joiden jatkohoito leikkauksen jälkeen vaatii sairaalahoitoa. Rintasyöpäleikkauksen jälkeen annetaan monessa tapauksessa solunsalpaajahoitoa noin puoli vuotta. Tämän jälkeen potilas saa sädehoitoa keskimäärin 5-6 viikkoa. Sädehoidon aikana voidaan tarvittaessa aloittaa hormonihoito, joka jatkuu viisi vuotta. Kaikilla näillä hoidoilla varmistetaan, ettei tauti uusi niin helposti. Ylilääkäriä ilahduttavat uudet hormonivalmisteet, jotka ovat viime vuosina tulleet laajempaan käyttöön. - Ne ovat hyvin siedettyjä lääkkeitä, jotka eivät aiheuta potilaalle ikäviä sivuvaikutuksia. Niiden kanssa voi elää aivan normaalia elämää. Myös monien täysin uudentyyppisten lääkeryhmien, ns. täsmälääkkeiden, kehitystyö etenee nopeasti niin Suomessa kuin maailmallakin. Vaihtoehtohoidoista kannattaa kertoa Lähes jokainen syöpäpotilas törmää sairautensa aikana hyvää tarkoittaviin tuttaviin, jotka kehottavat kokeilemaan erilaisia vaihtoehtoisia hoitomuotoja. Joskus potilas voi kokea, että ne antavat toivoa ahdistavassa tilanteessa. Vaihtoehtohoitoihin ylilääkärillä on selkeä, avoimeen keskusteluun pyrkivä kanta. - Lääketieteellistä hoitoa ei pidä jättää. Kannustamme täällä TYKSissä potilaita kertomaan, jos he käyttävät tai ovat käyttäneet ns. vaihtoehtoisia hoitoja. Tämä sen vuoksi, että jos vaikkapa suuria vitamiinija hivenainemääriä käytetään yhdessä muun syövänhoidon kanssa, niiden yhteisvaikutukset voivat olla arvaamattomia. Lääketieteellisessä syöpähoidossa käytettävät lääkkeet perustuvat tieteelliseen näyttöön. Vaihtoehtolääkityksen vaikutuksia ei tunneta eikä niiden tehoa ole lääketieteellisesti tutkittu. Lääkkeiden vaikutusten ja tehon tutkimukseen eivät riitä pelkästään soluviljelmät tai eläinkokeet, vaan lääkkeet testataan aina pitkin kliinisin testein. Uuden lääkkeen kehittäminen keksinnöstä valmiiksi tuotteeksi vie noin kymmenen vuotta. -Käytämme syövän hoidossa kaikkia niitä hoitokeinoja, joista on selvää näyttöä, ylilääkäri Seppo Pyrhönen painottaa. Teksti Kuva Paula Heino Tertti Pietilä

4 4 N:o Puoli vuosisataa vapaaehtoista syöväntorjuntaa Lounais-Suomessa Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen hallitukseen kuuluvat kuluvana vuonna edestä vasemmalta liikkeenharjoittaja Anneli Nieminen, dosentti Tuula Salmi, PR-emäntä Taru Kinnunen, joka toimii 1. varapuheenjohtajana, valtiosihteeri Rauno Saari, joka toimii puheenjohtajana, professori Pentti Seppälä, joka toimii 2. varapuheenjohtajana, kansanedustaja Virpa Puisto, sihteeri Virpi Palin, joka toimii pöytäkirjanpitäjänä sekä takana vasemmalta FL Juhani Laaksonen, kauppaneuvos Arto Arvonen, projektijohtaja Pentti Päivike, kunnanjohtaja Valtteri Kivilahti, professori Risto Erkkola, rakennuspäällikkö Raimo Sulonen, dosentti Aarre Auranen, sosiaalineuvos Ilkka Järvinen, toimitusjohtaja Kari Ojala, joka toimii esittelijänä ja kaupunginjohtaja Reijo Lindqvist. Kuvasta puuttuvat maaherra Henrik Gustafsson, varatuomari Anita Jungar ja dosentti Eeva Salminen. Suomen Syöpäyhdistys perustettiin vuonna 1936 ja vuonna 1948 Syöpäsäätiö. Aluksi niiden välille näytti syntyvän jonkinlainen kilpailutilanne, mutta se päättyi hyvinkin nopeasti. Avain yhteistyöhön oli suuri rahankeräys, jota alettiin suunnitella vuonna 1949 ja toteutettiin kahtena seuraavana vuonna. Keräyksen iskulauseina olivat Radiumkoti Helsinkiin, Radiumia Turkuun, Syöpä voidaan voittaa ja Anna osuutesi keräykseen. Keräyksen tulos koko maassa oli 42,5 miljoonaa sen aikaista markkaa, mitä voitiin pitää erinomaisena tuloksena. Erittäin hyvä tulos saavutettiin Turun ja Porin läänissä, 10,8 miljoonaa markkaa. Keräysvaroilla hankittiin ajanmukaisen sädehoidon antamiseen tarvittavat välineet Turun lääninsairaalaan ja osa rahoista varattiin Turun Radiumkotia varten. Turun ja Porin läänissä keräyksen johtoon kutsuttiin silloinen läänin maaherra Erkki Härmä. Sosiaalineuvos, myöhemmin maaherra Sylvi Siltanen muisteli tapahtumia kolme vuosikymmentä myöhemmin näin: Eräänä päivänä vuonna 1950 sai edustamani naisyhdistys kutsun saapua kuulemaan tohtori Lauri Rauramoa Punaisen Ristin huoneistoon. Aiheena oli syöpätaudit. Paikalla oli joukko yhdistysihmisiä ja liikemaailman edustajia. Sen jälkeen tuli vielä maaherra Härmältä kutsu Hamburger Börsiin, jossa kuultiin lisää syöpäasiaa ja virallisesti julkistettiin Keräys syöpää vastaan, elämän puolesta. Eikä muuta tarvittu. Siitä alkoi vyöry valtava auttamisen halu ja innostus saada aikaan hyvää ja paljon. Sankoin joukoin me lähdimme kotien oville ja työpaikoille minä tietenkin muiden mukana, minulla kun on aina ollut tarve olla mukana kaikessa ja puuttua kaikkeen. Sylvi Siltasen mainitsema Hamburger Börsin tilaisuus oli 28. tammikuuta Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin maaherra Härmä ja sihteeriksi fil. maisteri Maili Klingstedt-Huhtala, joka sittemmin teki pitkän päivätyön syöväntorjunnan parissa. Kokouksessa valittiin keräystoimikunta, jonka puheenjohtajaksi valittiin maaherra Erkki Härmä. Varojen keräys oli Turun ja Porin läänissä hyvin organisoitu siitä huolimatta, että syöpäyhdistystä läänissä ei vielä ollut. Yhdistyksen perustaminen oli kuitenkin vain ajan kysymys, sillä niin tiiviisti keräystoimikunta työskenteli ja saavutti myös mittavia tuloksia. Sanoista tekoihin Keräys syöpää vastaan Turun ja Porin läänintoimikunta kokoontui huhtikuun 17. päivänä Tässä kokouksessa olivat läsnä maaherra Erkki Härmä, maisteri Niilo Voipio, apteekkari Julius Andersson, talousneuvos Edith Schrey, johtaja Levi Manteufel, lääninlääkäri Bertil Sourander, professori Osmo Järvi, pankinjohtaja Toivo Jääskeläinen, rouva Alli Vihavainen ja maisteri Maili Klingstedt- Huhtala. Kokouksessa pidetyn pöytäkirjan 3. pykälä kuului: Päätettiin perustaa Suomen Syöpäyhdistyksen Turun Osasto r.y. Cancerföreningens i Finland Åbo Avdelning r.f. ja hyväksyttiin pöytäkirjan liitteenä olevat säännöt. Puheenjohtajaksi valittiin maaherra Erkki Härmä. Johtokunta valitaan myöhemmin ja sihteerin tehtäväksi jäi jäsenkorttien, jäsenmaksujen y.m. suunnittelu, joissa on otettava huomioon yhtenäisyys muiden paikkakuntien kanssa. Perustamisasiakirjan allekirjoittajiksi nimettiin maaherra Härmä, pankinjohtaja Jääskeläinen ja maisteri Klingstedt-Huhtala. Mainitut henkilöt kokoontuivat huhtikuun 30. päivänä 1951 allekirjoittamaan perustamiskirjaa, joka sääntöjen ohella toimitettiin rekisteriviranomaisille. Ensimmäiseen hallitukseen valittiin varsinaisiksi jäseniksi: maaherra Erkki Härmä puheenjohtajana, professori Osmo Järvi varapuheenjohtajana, professori Aleksander Klossner, talousneuvos Armas Koivurinta, professori Per Ekwall, pankinjohtaja Toivo Jääskeläinen ja fil. maisteri Maili Klingstedt-Huhtala rahastonhoitaja-sihteerinä. Varajäseniksi valittiin talousneuvos Edith Schrey, rouva Sikri Sarkki, rouva Irja Ketonen, johtaja Levi Manteufel, tohtori Bertil Sourander, tehtailija Erik Jonsson, kauppaneuvos Karl Toivonen, kunnallisneuvos Antti Raita ja pankinjohtaja Eero Numerla. Radiumkoti toiveiden täyttymys Suomen Syöpäyhdistyksen Turun osasto piti Radiumkodin aikaansaamista tärkeänä ja kiireellisenä hankkeena. Olihan sitä varten jo suurkeräyksen yhteydessä kerätty huomattava rahasummakin. Helmikuussa 1952 yhdistys osti 183 m 2 :n suuruisen huoneiston Humalistonkatu 13:sta. Radiumkoti aloitti toimintansa heinäkuussa 1952, alunperin hotellityyppisenä potilasasuntolana, jossa oli tilaa 14 potilaalle. Varojen keräys ei päättynyt vaikka Radiumkoti oli olemassa. Varoja ja tavaraa kerättiin Radiumkodin ylläpitoon. Kunnat maksoivat kyllä lähettämiensä potilaiden hoitomaksun, mutta kun potilailla tullessaan ei ollut edes yöpukua hammasharjasta puhumattakaan. Suurena apuna oli tuolloin Punaisen Ristin Turun osasto, muisteli yhdistyksen sihteeri Maili Klingstedt-Huhtala noita aikoja. Marraskuussa 1955 ostettiin suuremmat tilat Kauppiaskatu 10:stä, johon korjattiin uusi Radiumkoti. Uusi sairaala käsitti kaksi päällekkäistä huoneistoa, yhteispinta-alaltaan 290 m 2. Sairaalaan voitiin sijoittaa 25 potilaspaikkaa ja lisäksi klinikka naisten syöpätautien tutkimista varten. Uuteen Radiumkotiin päästiin muuttamaan vuoden 1956 alussa ja viralliset avajaiset pidettiin tammikuun 13. päivänä. Lähinnä Suomen Syöpäyhdistyksen Turun osaston toimesta Turussa aloitettiin vuonna 1963 systemaattiset naisten joukkotarkastukset kohdunkaulan syövän seulomiseksi ns. papa-menetelmällä. Myöhemmin toiminta on muuttunut rutiiniluontoiseksi ja tulokset ovat olleet hyviä. Radiumkodin kolmas vaihe oli arkkitehti Veijo Kahran suunnittelema, 54-paikkainen sairaalarakennus Vähä-Heikkiläntiellä. Varojen keruu tarkoitusta varten jäi jälleen suurelta osin naisjärjestöjen huoleksi. Suomen Syöpäyhdistyksen sihteeri Maili Klingstedt- Huhtala ja dosentti Lauri Rauramo selostivat asiaa naisjärjestöjen edustajille Hamburger Börsissä ja siitä se lähti. Maaherra Sylvi Siltanen: Ja niin me lähdimme taas keräämään. Kartta leikattiin palasiksi ja jokainen meistä sai palasen ja sanottiin, että tuossa on sinun alueesi. Keräyksen lopputulos on nähtävissä siellähän se seisoo Vähä-Heikkiläntien kulmassa. Uusi Radiumkoti vihittiin käyttöönsä 6. elokuuta 1961 tasavallan presidentti ja rouva Kekkosen kunnioittaessa tilaisuutta läsnäolollaan. Radiumkodin 3-kerroksinen lisärakennus valmistui syyskuussa vuonna 1965, jolloin potilaspaikkaluku nousi 78:aan. Uusi nimi uudet toimet Professori Lauri Rauramon ehdotuksesta yhdistys päätti vuonna 1968 muuttaa nimensä ja siitä tuli Lounais-Suomen Syöpäyhdistys r.y., mikä kirjattiin yhdistysrekisteriin Samoihin aikoihin yhdistys sai virallisen ilmoituksen Radiumkodin liittämisestä Turun Yliopistolliseen Keskussairaalaan lähtien. Se oli sekä eduskunnan että lääkintöhallituksen tahto. Yhdistyksen hallitus nimitti toimikunnan hoitamaan Radiumkodin myyntiä ja suunnittelemaan jotakin tilalle. Toimikuntaan tulivat professori Lauri Rauramo puheenjohtajana sekä pankinjohtajat Eero Numerla ja Jukka Mikkola, merikapteeni Paul Lindroos ja maisteri Elis Forsström. Toimikunta eteni nopeasti ja uuden sairaalan urakkasopimus oltiin valmiit allekirjoittamaan huhtikuussa Arkkitehti Veijo Kahran suunnittelema uusi monitoimitalo Itäinenkatu 30:ssä oli valmis aloittamaan toimintansa syksyllä Hirvensalon suurhanke Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksen epäilemättä suurin voimainponnistus on ollut Meri- Karinan aikaansaaminen Hirvensalon Kaistarniemeen. Lokakuussa 1990 vihittiin Meri- Karinan palvelu- ja toimintakeskus, jonka bruttopinta-ala siinä vaiheessa oli 2560 m 2 ja kuuden rivitalon muodostama palvelukeskus, pinta-alaltaan 930 m 2. Näiden yhteiset rakennuskustannukset olivat 27 miljoonaa markkaa, josta puolet saatiin Raha-automaattiyhdistykseltä. Turun kaupunki, Lounais- Suomen Syöpäyhdistys sekä eräät yhteisöt ja yksityiset perustivat Lounais-Suomen Saattohoitosäätiön, jonka säädekirja allekirjoitettiin maaliskuussa Säätiö lähti innolla puuhaamaan Hirvensaloon kolmatta investointikohdetta, saattohoitokotia, jonka rakennustyöt aloitettiin joulukuussa Ensimmäiset potilaansa se otti vastaan Saattohoitokotikaan ei ollut Hirvensalon viimeinen rakennusurakka, vaan toimintakeskusta on laajennettu ja uusia tiloja on rakennettu sitä mukaa kuin talous on antanut periksi. Vuoden 2000 elo syyskuun vaihteessa valmistui tehostetun palveluasumisen koti. Siihen tuli 14 palveluvuokraasuntoa huonokuntoisille vanhuksille ja vammaisille. Rakennuksen kokonaispinta-ala on noin 800 m 2.

5 N:o Syöpätutkimuksen suurstipendi Turkuun Turun yliopiston Biotekniikan keskuksessa tutkimustyötä tekevä lääketieteen tohtori, dosentti Veli-Matti Kähäri sai Syöpäsäätiön miljoonan markan suurstipendin tutkimukseensa metalloproteinaaseista eli kudostuhoentsyymeistä. Tutkimus kohdistuu erityisesti ihosyöpien - kuten melanooman - sekä pään ja kaulan alueen syöpälajien tutkimukseen. Miljoona markan stipendi mahdollistaa dosentti Kähärin (41) ja hänen kymmenhenkisen tutkimusryhmänsä tutkimustyön kahdeksi vuodeksi. Tutkimus on metalloproteinaasien tutkimusta ihosyövissä. Uusia metalloproteinaaseja eli kudostuhoentsyymeitä löydetään koko ajan lisää, joten on tärkeätä selvittää, mitkä niistä ovat tärkeitä syövän synnyssä, kasvussa ja leviämisessä. Syövän leviäminen Syöpäkasvaimille on tyypillistä ominaisuus levitä ympäröivään kudokseen ja lähettää etäpesäkkeitä muualle kehoon ja muihin elimiin. Syöpäsolujen leviäminen tapahtuu monimutkaisen prosessin kautta, jossa syöpäsolut irtautuvat alkuperäisestä kasvaimesta, esimerkiksi melanoomasta, läpäisevät tyvikalvon, vaeltavat ympäröivän sidekudoksen läpi veri- tai imusuoneen ja siirtyvät niitä pitkin toiseen kudokseen, jonne ne sitten muodostavat etäpesäkkeen. Tämä kaikki vaatii syöpäsoluilta kykyä hajottaa solujen väliainetta sekä tarttua ehjiin ja osin hajotettuihin soluväliaineen valkuaisaineisiin. Soluväliaineen hajottamiseen syöpäsolut käyttävät näitä tutkimuksen kohteena olevia metalloproteinaaseja eli kudostuhoentsyymeitä. Kun nämä metalloproteinaasit ovat niin merkittävässä osassa syöpäkasvainten leviämisessä ja etäpesäkkeiden syntymisessä, on erityisen tärkeätä Kähärin mukaan päästä tutkimaan näitä entsyymeitä ja niiden säätelyä syöpäsoluissa. Tarkka syöpätyyppien jako Kähärin johtamassa tutkimuksessa yksi tavoite on kehittää metalloproteinaasien ilmentymiseen perustuvia uusia, nykyistä tarkempia mittareita, joilla esimerkiksi ihosyövät voidaan tyypitellä mahdollisimman moniin ja tarkkoihin alalajeihin ja saada täsmätietoa siitä, mitkä syöpätyypit herkimmin ja todennäköisemmin lähettävät etäpesäkkeitä. Syöpätyyppien jaottelussa voidaan tulevaisuudessa käyttää hyväksi geenilastuja. Vaikka tutkimuksen pääkohteina ovatkin ihosyövät sekä pään ja kaulan alueen syövät, tutkimus palvelee laajemmin monien muidenkin syöpien tutkimusta. Kähärin mukaan pahamaineiset metalloproteinaasit ovat tärkeitä myös esimerkiksi eturauhas-, rinta-, maha-, haima-, keuhko-, munasarja- ja aivosyövissä. Sen lisäksi, että syövät voidaan luokitella entistä tarkemmin alalajeihin ja metalloproteinaasien toimintamekanismia tutkitaan, selvitetään myös sitä, pystytäänkö näiden kudostuhoentsyymien tuotantoa ja toimintaa estämällä rajoittamaan syövän kasvu ja leviäminen ja näin näivettämään syöpäkasvain, kun se ei pystykään kasvattamaan sitä ruokkivaa verisuonistoa. Pienikin melanooma voi lähettää etäpesäkkeitä ja mittareita tarvitaan tunnistamaan ja löytämään eri puolilla kehoa ja elimiä olevat syöpäsolut, jotta täsmälääke voitaisiin viedä oikeisiin kohteisiin syöpäsoluihin. Lopputavoitteena täsmälääke Kun solunsisäiset viestinvälitysreitit, jotka säätelevät kudostuhoentsyymien tuotantoa ja syöpäsolujen leviämistä, on tunnistettu, voidaan kehittää täsmälääkkeitä nopeasti leviäviin syöpiin. Siinä vaiheessa, kun on tehty selvitys syöpäsolujen leviämiseen liittyvistä perusmekanismeista ja tutkimus on viety solutason ja kokeellisten mallien kautta potilastutkimukseen, alkaa tulosten hyödyntäminen potilashoitoon esimerkiksi lääkkeiden kehittämistyönä. Lääketeollisuus ympäri maailman on kiinnostunut kehittämään niin sanottuja metalloproteinaasisalpaajalääkkeitä. Näistä uusista syövän hoidon täsmälääkkeistä ei ilmeisesti tule Kähärin mukaan sellaisia, joita pelkästään käyttämällä syöpäkasvainten hoito pyrittäisiin saamaan kuriin, vaan ne tulevat todennäköisesti jo olemassa olevien hoitomuotojen lisätehoksi. Lisäksi realistista on arvioida, että aikaa kuluu 5-10 vuotta ennenkuin käyttöön tulee joitakin radikaalisti uusia täsmähoitolääkkeitä, mutta optimistisesti arvioiden tuona aikana päästään todella pitkä harppaus eteen päin syöpäkasvainten diagnostiikassa ja käytännön hoidossa. Esimerkiksi melanoomassa kasvaimen poisto on tulevaisuudessakin ensisijainen hoitomuoto, mutta uudet täsmälääkkeet - kuten metalloproteinaasisalpaajat tulevat avuksi, kun pyritään estämään syövän etäpesäkkeiden syntyä, kasvua ja leviämistä. Tunnustusta Turulle Dosentti, ihotautien erikoislääkäri Veli-Matti Kähäri pitää Syöpäsäätiön miljoonan markan stipendiä merkittävänä tunnustuksena koko Turussa toimivalle biolääketieteen tutkimukselle. Turussa tutkitaan syöpäsolujen leviämismekanismeja Turun yliopiston Biotekniikan keskuksen lisäksi yliopiston MediCity-tutkimuslaboratoriossa. Suuri tutkimusapuraha luo mahdollisuuden tehdä pitkäjänteistä tutkimustyötä ja keskittyä toden teolla kyseiseen tutkimukseen. Kähärin väitöskirja vuonna 1987 kollageenien säätelystä omalta osaltaan pohjusti nykyistä tutkimusprojektia. Kähäri toimi viisi vuotta Suomen Akatemian tutkijana Turussa MediCityssä ennen kuin siirtyi vajaa vuosi sitten Biotekniikan keskukseen. Tavoitteena on stipendin turvin palkata projektiin kevään aikana kaksi uutta tutkijaa. Syöpäsäätiön suurstipendin saaja dosentti Veli-Matti Kähäri (edessä vas.) tutkimusryhmineen Dosentti Veli-Matti Kähäri pitää tutkimusstipendiä tunnustuksena koko Turun bio-ja lääketieteelle

6 6 N:o

7 N:o Genomiprojektin kynnyksellä Eletään jännittäviä aikoja Professori Riitta Lahesmaan johtaman Biotekniikan keskuksen tutkimuskohde on solu ja sen sisältämät geenit. Tutkimista riittää. Kun ihmisen geenien salat selviävät, joutaa moni vanha lukion biologian oppikirja romukoppaan. Tutkija kokee samanlaisia hetkiä: Olen tehnyt tutkimustyötä lähes kaksi vuosikymmentä, mutta nyt lähimmän kymmenen vuoden kuluessa menevät monet asiat aivan uusiksi, toteaa Biotekniikankeskuksen johtaja, professori Riitta Lahesmaa. Ihmisen genomin selvitystyö on ottanut taas merkittävän askelen, kun on käynyt ilmi, että ihmisellä on noin geeniä eikä esimerkiksi , kuten hurjimmat arvelivat. Työtä kuitenkin vielä riittää. Yhdelläkin geenillä on monia tehtäviä siitä riippuen, miten DNA:n emästieto on käännetty tietoa siirtäväksi lähetti- RNA:ksi ja valkuaisaineiksi. Koko geeniperimän selvityksen kysymyksenasettelu ja Biotekniikan keskuksen tutkimuskohde mahtuu yhteen soluun, mihin tahansa. Jokainen ihmisen solu sisältää perimän sen kaikkine geeneineen. Eri geenit aktivoituvat tehtävänsä mukaisesti, eri tavoin eri soluissa, ja lähettävät mm. RNApätkien ja proteiinien välityksellä tietoa solujen erilaistumiseksi. Yhdestä lähtee muodostumaan hermosolu, toisesta vaikkapa valkosolu. Genomilla tarkoitetaan siis perintöainesta eli ihmisen elimistön komentokeskusta. Tutkimustulos ei hyppää apteekin hyllylle Biotekniikan keskuksessa Turun BioCityssä tehdään perustutkimusta soluista ja niiden erilaistumistapahtumista. Perustutkimuksen tuloksista ei voi suoraan päätellä, minkälaisia lääkehoitoja tulevaisuudessa voitaisiin tuottaa. Tutkimustulos ei automaattisesti johda parantavaksi lääkepurkiksi apteekin hyllylle, mutta tutkimusten avulla voidaan saada uusia ideoita uusien hoitomenetelmien kehittämiseksi. Perustutkimuksen havannoista vain osa on sellaisia, että niitä voidaan hyödyntää lääkekehityksessä. Genomi-projektin vaikutus sairauksien diagnosointiin ja hoitoon perustuu siihen, että päästään aikaisempaa tarkemmin kiinni esimerkiksi pahanlaatuisten solumuutosten syihin, tehdään solun viestintäreittejä tunnetuiksi, ymmärretään miten solunsisäinen säätelymylly ja proteiinien välinen viestintäverkosto toimii, Riitta Lahesmaa selvittää. Sillä aikaa kun tutkijat selvittelevät elimistön toiminnan komentokeskusta, voivat kansalaiset tehdä tutkimuksia omassa elinympäristössään, selvittää terveyttä rasittavia ympäristötekijöitä ja välttää niitä mahdollisuuksien mukaan. Tupakka suussa, auto joutokäynnillä, on turha odotella geeniteknisiä keksintöjä, joilla sairauksista päästään. Geenipätkät sirulle ja sitten vertaillaan Professori Lahesmaan oma tutkimusryhmä tutkii valkosolujen toimintaa ja niiden merkitystä immuunivälitteisten sairauksien synnyssä. Kun valkosolut käyvät puolustustaisteluun tulehdusta vastaan, on immunologinen reaktio toivotunlainen. Mutta joskus käy päinvastoin ja valkosolut ovat haitallisia elimistölle. Näin käy esimerkiksi allergiassa sekä astmassa. Leukemiassa ja lymfoomissa valkosolujen kasvun ja erilaistumisen säätely on häiriintynyt. Biotekniikan keskuksessa on myös noin eri geenejä edustavaa DNA:n pätkää odottamassa pääsyä geenisirulle. Geenisirulla (geenilastulla) tarkoitetaan noin diakuvan kokoista alustaa, jolle on kiinnitetty valikoima eri geenejä edustavia DNA:n pätkiä. Alustalle lisätään tutkittavan henkilön solusta tai kudoksesta eristetty leimattu näyte, jonka annetaan reagoida lasilla. Sen jälkeen voidaan tarkastella mitkä tutkittavista geeneistä ovat tämän ihmisen solunäytteessä aktiivisia, mitkä eivät. Kun ennen saatettiin tutkia vain yhtä geeniä kerrallaan, saadaan nyt tuloksia kokonaisesta geenien kombinaatioista, joilla ehkä ajatellaan olevan yhteyttä jonkin sairauden tai solumuutoksen synnyssä. Tieto geeneistä muuttuu koko ajan Koko geenisiruprojekti on koko ajan muutoksessa; uutta tietoa tulee ja vanhaa joudutaan arvioimaan uudelleen uusien tulosten valossa. Tietomäärät ja eritasoisten tietojen yhdistelmät ovat niin valtavia, että tarvitaan robotteja, tietokoneohjelmistoja, huipputehokkaita suorittimia, matemaatikkoja ja monen muun alan asiantuntijoita suodattamaan ja tulkitsemaan tietoa. Monitieteisyys on valttia, ja yhteinen kieli jolla asioista puhutaan muuttuu sitä mukaa kuin tulee uutta tietoa, jota ei vielä muutamaa vuotta aiemmin osattu etsiäkään. Asiantuntijan tekstiä on tietysti maallikonkin entistä vaikeampi ymmärtää, hänen biologian oppimääränsä kun juontavat ehkä vuosikymmenten taa. Geeniteknologian vaikutuksista syövänhoitoon voi sanoa vain, että paras panna jäitä hattuun ja kiinnittää huomiota jo olemassa oleviin hoitomuotoihin. Kun lääkkeen kehitys kestää noin vuosikymmenen, saattaa odottavan aika muutoin käydä pitkäksi. Kuva ja teksti: Leija Sironen Puhelin: Postiosoite: Varma-Sampo. Palvelemme asiakkaitamme myös Sammon konttoreissa kautta maan.

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa?

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa? Psykiatrinen hoitotahto 30.8.2016 Saatteeksi Psykiatrinen hoitotahto on kehitetty vahvistamaan henkilön itsemääräämisoikeutta tilanteissa, joissa hän ei itse kykene osallistumaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon.

Lisätiedot

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Potilaan oikeusturvan parantamiseksi Suomessa on laki potilaan oikeuksista. Laki koskee koko terveydenhuoltoa ja sosiaalihuollon laitoksissa annettavia

Lisätiedot

Potilaan itsemääräämisoikeus ja hoitotahto Tarja Holi johtaja, Valvira

Potilaan itsemääräämisoikeus ja hoitotahto Tarja Holi johtaja, Valvira Potilaan itsemääräämisoikeus ja hoitotahto Tarja Holi johtaja, Valvira 25.11.2013 Tarja Holi 1 Perustuslaki * Jokaisella on oikeus elämään, henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen

Lisätiedot

Saapuminen Tukholmaan, josta jatketaan välittömästi kohti Kalmaria ja Öölantia

Saapuminen Tukholmaan, josta jatketaan välittömästi kohti Kalmaria ja Öölantia Sunnuntai 11.6.2017 klo 16.30 klo 20.55 Lähtö Nurmijärven kirkon parkkipaikalta kohti Turkua Lähtee m/s Viking Grace kohti Maarianhaminaa ja Tukholmaa Maanantai 12.6.2017 klo 6.30 klo 13.00 klo 16.00 klo

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry

Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry ry Maakunnallinen kansanterveysjärjestö Perustettu vuonna 1956 Toiminta-alueena Keski-Suomen maakunta Jäseniä n. 6000 Paikallisosastoja maakunnissa Immu Isosaari 1 Henkilökunta

Lisätiedot

Suostumusmenettely käytännössä

Suostumusmenettely käytännössä Suostumusmenettely käytännössä Janne Backman, professori ja ylilääkäri Kliininen farmakologia HY/HUSLAB 1 Rekrytoinnin yleisiä periaatteita Tutkimukseen osallistuminen on vapaaehtoista. Päätöksen tulee

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Mielenterveysbarometri 2015

Mielenterveysbarometri 2015 Sakari Nurmela TNS Gallup Oy Tutkimuksen tavoitteena: selvittää mielenterveyskuntoutujien arkipäivään liittyviä asioita ja ongelmia, tutkia käsityksiä mielenterveyskuntoutujista ja mielenterveysongelmista,

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Ohjeita vainajan omaisille

Ohjeita vainajan omaisille Ohjeita vainajan omaisille Satakunnan sairaanhoitopiiri Päivitys 05/2016 Päivittäjä PA, rt 2 Hyvä omainen Olet menettänyt läheisesi. Se tuo mukanaan monia käytännön järjestelyjä, jotka pitää hoitaa surun

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle Mitä soteuudistus tarkoittaa minulle Sosiaali ja terveyspalvelut vuonna 2019 hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti 11/2016 1 18.11.2016 Tämä on soteuudistus Soteuudistuksessa koko julkinen sosiaali ja

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 1/2017. Rauman MTY Friski Tuult ry. Eteläkatu 7 A 4-5, Rauma puh. (02) ,

JÄSENKIRJE 1/2017. Rauman MTY Friski Tuult ry. Eteläkatu 7 A 4-5, Rauma puh. (02) , JÄSENKIRJE 1/2017 Rauman MTY Friski Tuult ry Eteläkatu 7 A 4-5, 26100 Rauma puh. (02) 821 1065, www.friskituult.fi, friski@friskituult.fi Sisällys Sääntömääräinen Kevätkokous... 2 Kirpputori matka Poriin

Lisätiedot

POTILASASIAKIRJASSA OLEVAN TIEDON ANTAMINEN POTILAALLE

POTILASASIAKIRJASSA OLEVAN TIEDON ANTAMINEN POTILAALLE 17.3.2016 Dnro 1669/2/15 Ratkaisija: Oikeusasiamies Petri Jääskeläinen Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Håkan Stoor POTILASASIAKIRJASSA OLEVAN TIEDON ANTAMINEN POTILAALLE 1 ASIA Tutkittavani

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Tapani Keränen Itä-Suomen yliopisto; Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, tutkimusyksikkö ja eettinen toimikunta 21.3.2012 1 Alueelliset eettiset

Lisätiedot

ASIAKKUUS, ASIAKASLÄHTÖISYYS JA ERIKOISSAIRAANHOIDON ROOLI TULEVINA VUOSINA

ASIAKKUUS, ASIAKASLÄHTÖISYYS JA ERIKOISSAIRAANHOIDON ROOLI TULEVINA VUOSINA ASIAKKUUS, ASIAKASLÄHTÖISYYS JA ERIKOISSAIRAANHOIDON ROOLI TULEVINA VUOSINA Laissa potilaan asemasta ja oikeuksista säädetään seuraavista asioista: Hoitoon tarvitaan potilaan suostumus. Hoidon on tapahduttava

Lisätiedot

Tietosuoja sosiaali- ja terveyden huollossa

Tietosuoja sosiaali- ja terveyden huollossa Tietosuoja sosiaali- ja terveyden huollossa tietohallintoylilääkäri Pirkko Kortekangas, VSSHP Lähi- ja perushoitajien alueellinen koulutuspäivä 19.10.2016 Tyks, T-sairaala, Haartman-Sali VSSHP Kehittämispalvelut

Lisätiedot

Edunvalvontavaltuutus

Edunvalvontavaltuutus Edunvalvontavaltuutus Suomen Senioriliike ry, Pirkanmaan osasto Lielahtikeskus, 6.9.2016 OTM, KTM Tuija Palo / Lakitoimisto Modus Oy Sisältö, edunvalvontavaltuutus Itsemääräämisoikeus Miten eroaa tavallisesta

Lisätiedot

Lapsen saattohoito. Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE

Lapsen saattohoito. Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri  Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Lapsen saattohoito Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi www.etene.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei kaupallisia sidonnaisuuksia lastentautien erikoislääkäri

Lisätiedot

Lähiomaisen tai muun läheisen tai laillisen edustajan määritteleminen

Lähiomaisen tai muun läheisen tai laillisen edustajan määritteleminen Lähiomaisen tai muun läheisen tai laillisen edustajan määritteleminen 16.10.2007 Tutkimusasiamies Jari-Pekka Tuominen VSSHP/TUKIJA Lääketieteellisen tutkimuksen osalta taustalla lääketutkimusdirektiivi

Lisätiedot

Viking Line päiväristeily Tallinnaan. Esittely. Viking Line päiväristeily Tallinnaan. Miksi päiväristeilylle? Matkustaminen. Matkan kesto.

Viking Line päiväristeily Tallinnaan. Esittely. Viking Line päiväristeily Tallinnaan. Miksi päiväristeilylle? Matkustaminen. Matkan kesto. Sivu 1 / 6 Esittely Viking Line päiväristeily Tallinnaan Matka sisältää päiväristeilyn Päiväristeily alkaa aamupäivällä, jolloin voit nauttia lounaan Bistro Buffetissa. Päivässä ehtii vaikka mitä! Merimatka

Lisätiedot

Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä

Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä Uudenmaan liitto 26.4. LAINSÄÄDÄNNÖLLISIÄ NÄKÖKULMIA TOISEN ASTEEN AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN ARJEN TYÖHÖN Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä Crister Nyberg, ohjauspalveluiden

Lisätiedot

Kiltauutiset 1/2014. Kaartin Jääkärirykmentin Kilta

Kiltauutiset 1/2014. Kaartin Jääkärirykmentin Kilta Kiltauutiset 1/2014 Kaartin Jääkärirykmentin Kilta Kaartin Jääkärirykmentin Kilta KUTSU Paikka: Perinnetalo/ Jääkärisali Aika: 26.4.2014 klo 11:00 alkaen Tilaisuuden kesto noin tunnin Esityslista Kaartin

Lisätiedot

Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen

Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen Tuija Metso Oppilaan parhaaksi yhteistä huolenpitoa Helsinki Vanhempien barometri 2007 Suomen Vanhempainliiton kysely vanhemmille kouluhyvinvoinnista

Lisätiedot

Suostumuskäytännöt Suomen perustuslaki

Suostumuskäytännöt Suomen perustuslaki Suostumuskäytännöt 2..205 THL / OPER - OTK Joni Komulainen Suomen perustuslaki 6 Yhdenvertaisuus 0 Yksityiselämän suoja: Jokaisen yksityiselämä, kunnia ja kotirauha on turvattu: - Henkilötietojen suojasta

Lisätiedot

Potilaan itsemääräämisoikeutta edellytetään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista. Hoitotahto sitoo terveydenhuollon ammattihenkilöstöä.

Potilaan itsemääräämisoikeutta edellytetään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista. Hoitotahto sitoo terveydenhuollon ammattihenkilöstöä. 1 Hoitotahto Potilaan itsemääräämisoikeutta edellytetään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista. Hoitotahto sitoo terveydenhuollon ammattihenkilöstöä. Hoitotahdossa ihminen ilmaisee tahtonsa sellaisen

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 59/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA?

TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? Palveluvalikoimaneuvoston näkökulma Reima Palonen 10.9.2015 Esityksen sisältö Mikä on terveydenhuollon palveluvalikoima? Mikä on terveydenhuollon

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Päivi Rautava. Lääketieteellinen tiedekunta. Ehkäisevä terveydenhuolto

PROFESSORILUENTO. Professori Päivi Rautava. Lääketieteellinen tiedekunta. Ehkäisevä terveydenhuolto PROFESSORILUENTO Professori Päivi Rautava Ehkäisevä terveydenhuolto Lääketieteellinen tiedekunta 4.5.2016 Professori Päivi Rautava pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 4. toukokuuta

Lisätiedot

TERVETULOA Savonlinnan seurakunnan VAPAAEHTOISEKSI

TERVETULOA Savonlinnan seurakunnan VAPAAEHTOISEKSI TERVETULOA Savonlinnan seurakunnan VAPAAEHTOISEKSI VAPAAEHTOISTOIMINTA KIRKOSSA vahvistaa osallisuutta seurakunnan elämässä ja toiminnassa antaa mahdollisuuksia toteuttaa seurakuntalaisuutta ja kristillisyyttä

Lisätiedot

Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa

Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa Tarjoamme senioreille itsenäistä asumista, yhteisökoteja, palvelua ja terveyslomaa Ainutlaatuista asumista Jyllin Kodit tarjoaa mahdollisuudet elinikäiseen asumiseen ja rentouttavaan terveyslomailuun Ikaalisten

Lisätiedot

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ

Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Ikäihminen toimintakykynsä ylläpitäjänä HOITO- JA VANHUSTYÖ Kotiin annettavat palvelut Kotiin annettavien palveluiden tavoitteena on tukea ikäihmisten selviytymistä omassa asuinympäristössään. Ikääntyvän

Lisätiedot

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi TE4 Terveystiedon abikurssi Terveydenhuolto ja Suomi TERVEYSPALVELUJÄRJESTELMÄN RAKENNE SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Kansanterveyslaki SAIRAANHOITOPIIRIT KUNNALLISET TERVEYS- PALVELUT YLIOPISTOLLISET

Lisätiedot

Potilaan oikeudet.

Potilaan oikeudet. Potilaan oikeudet Valvira.fi @ValviraViestii Potilaan oikeudet POTILAALLA ON OIKEUS saada hyvää terveyden- ja sairaanhoitoa. Potilaan ihmisarvoa, vakaumusta ja yksityisyyttä on kunnioitettava. Terveyspalveluita

Lisätiedot

Suomeksi Näin käytät ereseptiä

Suomeksi Näin käytät ereseptiä Suomeksi Näin käytät ereseptiä Kaikkialla Suomessa siirrytään vaiheittain käyttämään sähköistä reseptiä eli ereseptiä. Tarkista, mitkä apteekit ja terveydenhuollon toimipaikat käyttävät jo ereseptiä. Saat

Lisätiedot

Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa

Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa Saattohoidon toteuttamisen eettinen perusta miksi on oikein hoitaa Ritva Halila, dosentti, pääsihteeri etene@stm.fi Sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE Sidonnaisuudet ei kaupallisia

Lisätiedot

Mitä pohtii potilas ja hänen läheisensä?

Mitä pohtii potilas ja hänen läheisensä? Bioetiikkaseminaari: Tietojen ja näytteiden luovuttaminen lääketieteelliseen tutkimuskäyttöön: Hyvää tekemässä vai peräti velvollisuus? Mitä pohtii potilas ja hänen läheisensä? Turun yliopisto 11.11.2016

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet. Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet

Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet. Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2001:1 Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Sosiaali- ja terveysministeriö Helsinki 2001 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-0892-6 Sosiaalihuollon asiakkaan asema

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1367. Laki. nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999

SISÄLLYS. N:o 1367. Laki. nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1999 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1999 N:o 1367 1378 SISÄLLYS N:o Sivu 1367 Laki nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta... 3631 1368 Laki kansaneläkelain muuttamisesta...

Lisätiedot

Ilmoitusvelvollisuus ja lainsäädäntö

Ilmoitusvelvollisuus ja lainsäädäntö Ilmoitusvelvollisuus ja lainsäädäntö 18.1.2017 / Timo Mutalahti 1 Kuvat: Pixabay.com Ilmoitus viranomaisille Missä asukkaan asumiseen tai elämiseen liittyvissä ongelmissa vuokranantajalla tai asumisen

Lisätiedot

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Ammattina hyvinvointi Tiedotuslehti Lehden toimitus: Levikki: Kohderyhmä: Merja Patokoski Vesa Vento 200 kpl Opetustoimen henkilöstö, pois lukien

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 682. Laki. Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä

SISÄLLYS. N:o 682. Laki. Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 1 päivänä elokuuta 2001 N:o 682 687 SISÄLLYS N:o Sivu 682 Laki Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

VANH 1 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 2 VANH 2 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 2

VANH 1 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 2 VANH 2 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 2 1/2014 18.2.2014 Asiat VANH 1 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 2 VANH 2 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 2 VANH 3 VANH 4 VANH 5 VANH 6 VANHUSPALVELUJEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA

Lisätiedot

Kenguru 2015 Mini-Ecolier (2. ja 3. luokka) RATKAISUT

Kenguru 2015 Mini-Ecolier (2. ja 3. luokka) RATKAISUT sivu 1 / 10 3 pistettä 1. Kuinka monta pilkkua kuvan leppäkertuilla on yhteensä? (A) 17 (B) 18 (C) 19 (D) 20 (E) 21 Ratkaisu: Pilkkuja on 1 + 1 + 1 + 2 + 2 + 1 + 3 + 2 + 3 + 3 = 19. 2. Miltä kuvan pyöreä

Lisätiedot

Interventiotutkimuksen etiikkaa. Mikko Yrjönsuuri Metodifestivaali Jyväskylä

Interventiotutkimuksen etiikkaa. Mikko Yrjönsuuri Metodifestivaali Jyväskylä Interventiotutkimuksen etiikkaa Mikko Yrjönsuuri Metodifestivaali Jyväskylä 22.5.2013 Klassinen interventiotutkimus James Lind tekee interventiotutkimusta HMS Salisburyllä 1747 Keripukin hoitoa mm. siiderillä,

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Tukea vapaaehtoistoiminnasta Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Lohduttaminen ei tarvitse suuria sanoja, ei valmiita vastauksia.

Lisätiedot

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Vanhuus ja hoidon etiikka Kuusankoski 19.11.2008 Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE) käsittelee

Lisätiedot

Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta

Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta Kyselyn toteutus Lääkäriliitto selvitti marraskuussa 2014 kansalaisten käsityksiä hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta. Tutkimuksen

Lisätiedot

TERVETULOA Tanssikkaan Tango & Tanssilava -tangoleirille!

TERVETULOA Tanssikkaan Tango & Tanssilava -tangoleirille! TERVETULOA Tanssikkaan Tango & Tanssilava -tangoleirille! Tangon saloihin meitä ovat perehdyttämässä tanssinopettajat: Jari ja Sari Aaltonen (JaSa) Tanssikoulu Aaltonen, Oulu Kimmo ja Marika Lasanen (KiMa)

Lisätiedot

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen

Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Eibar Espanja 2.11 12.12.2015 Erja Knuutila ja Pirkko Oikarinen Maanatai aamuna 2.11 hyppäsimme Ylivieskassa junaan kohti Helsinkiä, jossa olimme puolen päivän aikoihin. Lento Pariisiin lähti 16.05. Meitä

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeuden vahvistaminen hoitotahdolla ja edunvalvontavaltuutuksella

Itsemääräämisoikeuden vahvistaminen hoitotahdolla ja edunvalvontavaltuutuksella Itsemääräämisoikeuden vahvistaminen hoitotahdolla ja edunvalvontavaltuutuksella Sari Elomaa-Siren, lakimies, varatuomari Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö sr Sanastoa Itsemääräämisoikeus - oikeus määrätä

Lisätiedot

Tampereen BIOPANKKI. Selvitys näytteenantajalle suostumuksen antamista varten

Tampereen BIOPANKKI. Selvitys näytteenantajalle suostumuksen antamista varten Tampereen BIOPANKKI Selvitys näytteenantajalle suostumuksen antamista varten Pyydämme sinulta suostumusta näytteiden ja sinua koskevien tietojen keräämiseksi Tampereen Biopankkiin ja käytettäväksi biopankkitutkimukseen.

Lisätiedot

Sukuseura Kiteen Matikaiset ry perustettiin Kiteen Potoskavaaran sukutapaamisessa vuonna 2001.

Sukuseura Kiteen Matikaiset ry perustettiin Kiteen Potoskavaaran sukutapaamisessa vuonna 2001. JÄSENTIEDOTE 2011 1 Kuva: Jari Matikainen SUKUSEURAN 10-VUOTIS JUHLALOUNAS perustettiin Kiteen Potoskavaaran sukutapaamisessa vuonna 2001. Tervetuloa sukuseuramme 10-vuotis juhlalounaalle Pajarinhoviin

Lisätiedot

Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Oulu

Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Oulu Palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Oulu 21.9.2006 Tuomas Alasalmi konsernijohtaja Lähde: KEVA Lähde: KEVA 1 2 Elinajanodote vuosina 1980 ja 2000 Naiset Miehet 2000 1980 2000 1980 Ruotsi 77,4 72,8 Ranska

Lisätiedot

Europa viihderisteily Tallinnaan. Esittely. Europan viihderisteily Tallinnaan. Miksi Europan viihderisteily? Matkustaminen. Matkan kesto.

Europa viihderisteily Tallinnaan. Esittely. Europan viihderisteily Tallinnaan. Miksi Europan viihderisteily? Matkustaminen. Matkan kesto. Sivu 1 / 6 Esittely Europan viihderisteily Tallinnaan Lähdöt päivittäin klo 18.30 Helsingistä. Matka sisältää Helsinki - Tallinna - Helsinki risteilyn valitussa hyttiluokassa. Alkuviikosta Europan 22h

Lisätiedot

Suostumus biopankkitutkimukseen

Suostumus biopankkitutkimukseen Suostumus biopankkitutkimukseen Lääketieteellisen tutkimusetiikan seminaari Riitta Burrell, STM 29.10.2013 Esityksen rakenne 1) Yhteiskunnallinen ympäristö, jossa näytetutkimusta harjoitetaan 2) Omistusoikeusmalli

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

EURAJOEN KULTTUURIKAVERI-PALVELU

EURAJOEN KULTTUURIKAVERI-PALVELU EURAJOEN KULTTUURIKAVERI-PALVELU Kulttuurikaverin kanssa voit lähteä niin konserttiin kuin pesäpallo-otteluunkin! Eurajoen kulttuuritoimi Eurajoen sosiaalitoimi Kulttuurikaverin tilaaminen on helppoa:

Lisätiedot

Kuka päättää kuolemasta?

Kuka päättää kuolemasta? Kuka päättää kuolemasta? Joensuu 15.2.2016 Heikki Pälve Toiminnanjohtaja LKT, anest. ja tehohoidon el. Ensihoidon erityispätevyys Hallinnon pätevyys Maailman Lääkäriliiton eettisen komitean pj Kuka päättää??

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS Aika Perjantaina 20.5.2016, kello 13.05-16.23 Paikka Hotelli Haaga, Nuijamiestentie 10, Helsinki 1 KOKOUKSEN AVAUS Valtuuston puheenjohtaja Eero Rämö avasi

Lisätiedot

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli 2012-2016 -projekti Etsivä vanhustyö on Yhteisölähtöistä ja sosiaalista toimintaa, jolla tavoitetaan

Lisätiedot

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Anna-Mari Aalto ja Laura Hietapakka Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen seminaari 15.3.2016

Lisätiedot

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin EUFAMI (European Federation of Family Associations of People w ith Mental Illness) 2014 Tutkimukseen osallistui 1111 omaista ympäri Eurooppaa, joista 48

Lisätiedot

KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET. Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä.

KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET. Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä. KEHITYSVAMMALAIN MUUTOKSET Itsemääräämisoikeus vahvistuu. Uusia määräyksiä rajoitustoimenpiteistä. LUKIJALLE Tässä esitteessä kerrotaan muutoksista, joita on tehty kehitysvammalakiin. Kehitysvammalaissa

Lisätiedot

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland ZA5209 Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 269 Haluaisin kysyä muutaman kysymyksen, jotka liittyvät yhteiskuntamme muodostavien eri sukupolvien

Lisätiedot

Itä-Suomen senioriviinakauppiaiden jäsentiedote 3/2015

Itä-Suomen senioriviinakauppiaiden jäsentiedote 3/2015 Itä-Suomen senioriviinakauppiaiden jäsentiedote 3/2015 KESÄTEATTERI KIINNOSTI Kuopion Uudessa Kesäteatterissa Rauhalahdessa esitettiin kuluneena kesänä täysille katsomoille musikaalia Solistina Olavi Virta.

Lisätiedot

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen ASIAKKAAN ODOTTAMA ARVO MAASEUTUMATKAILUN SEGMENTOINNIN JA TUOTEKEHITYKSEN PERUSTANA Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin 25.11.2011

Lisätiedot

Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen. Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015

Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen. Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015 Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015 1 sosiaali ja terveyspalvelut tarveperusteisia (riittävät palvelut) edellytykset toimia yhteiskunnan

Lisätiedot

Jokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana.

Jokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana. Muistatko? hanke Kysymykset yksilöhaastatteluun Alkulämmittelynä toimivat jokaisen haastattelun alussa täytettävän perustietolomakkeen kysymykset (nimi, syntymäaika ja paikka, osoite jne.). Haastattelun

Lisätiedot

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2 Luo luottamusta Suojele lasta 16.11.2016 Jaana Tervo 2 1 Lasten suojelemisen yhteistyötä ohjaavat periaatteet sekä tiedonvaihtoa ja yhteistyötä ohjaava lainsäädäntö Suojele lasta Varmista lapsen aito osallisuus

Lisätiedot

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015 Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015 15.12.2015 Jouluinen tervehdys kaikille MUAn jäsenille! Tässä vuoden viimeisessä jäsenkirjeessä on tietoa Maaseudun uusi aika -yhdistyksen ajankohtaisista

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia

Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia 31.5.2016 1 (5) Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia Suomen Yrittäjät hylkäsi paikallista sopivan kompromissiesityksen. Esityksen hyväksyminen

Lisätiedot

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS YLEISTÄ Yhdistyksen tarkoitus on edistää fyysisesti vammaisten ihmisten mahdollisuuksia toimia yhteiskunnan tasa-arvoisina ja täysivaltaisina jäseninä

Lisätiedot

Kotiutuskäytännöt Kokemäellä

Kotiutuskäytännöt Kokemäellä Kotiutuskäytännöt Kokemäellä Kotihoidon näkökulmia kotiutukseen Kokemäen nykytilanteesta Vuonna 2013 alkuvuodesta ollut viimeksi tk sairaalassa pitkäaikaisia potilaita Tk sairaalassa keskim. 10 kokemäkeläistä

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

kevät 2016 Kuva: Anna Rytkönen Vuoden tunnus: Kaikki, minkä teette, tehkää rakastavin mielin! 1. Kor. 16:14

kevät 2016 Kuva: Anna Rytkönen Vuoden tunnus: Kaikki, minkä teette, tehkää rakastavin mielin! 1. Kor. 16:14 kevät 2016 Kuva: Anna Rytkönen Vuoden tunnus: Kaikki, minkä teette, tehkää rakastavin mielin! 1. Kor. 16:14 Tervehdys Turun NNKY jäsen Taas saimme käyntiin uuden toimintavuoden. Tämä vuosi on juhlavuotemme.

Lisätiedot

Tietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi?

Tietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi? Tietoa ja tuloksia tutkittavalle: miten ja miksi? Helena Kääriäinen tutkimusprofessori 29.1.16 HK 1 Potilaat ja kansalaiset ovat tutkimuksen tärkein voimavara Biopankkien pitäisi olla kansalaisen näkökulmasta

Lisätiedot

EV 137/1999 vp- HE 163/1999 vp. Laki. kansaneläkelain muuttamisesta

EV 137/1999 vp- HE 163/1999 vp. Laki. kansaneläkelain muuttamisesta EV 137/1999 vp- HE 163/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi kansaneläkelain, perhe-eläkelain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 163/1999

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

Espoon parhaat potilaat Kivenlahti-Stensvik ry. Apulaisylilääkäri Sanna Mustonen Vastaava hoitaja Tiia Palanne Kivenlahden terveysasema

Espoon parhaat potilaat Kivenlahti-Stensvik ry. Apulaisylilääkäri Sanna Mustonen Vastaava hoitaja Tiia Palanne Kivenlahden terveysasema Espoon parhaat potilaat 17.5.16 Kivenlahti-Stensvik ry Apulaisylilääkäri Sanna Mustonen Vastaava hoitaja Tiia Palanne Kivenlahden terveysasema Happy or not 18.5.2016 2 Meidän potilaat Aktiivisia Yhteistyökykyisiä

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

1993 vp - HE 78 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1993 vp - HE 78 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1993 vp - HE 78 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi Joensuun yliopistosta, Tampereen yliopistosta, Turun yliopistosta ja Turun kauppakorkeakoulusta annettujen lakien muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois-Suomen Verovirkailijat r.y., kotipaikkana Kouvolan kaupunki.

1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois-Suomen Verovirkailijat r.y., kotipaikkana Kouvolan kaupunki. KAAKKOIS-SUOMEN VEROVIRKAILIJAT R.Y:N SÄÄNNÖT Hyväksytty yhdistyksen vuosikokouksessa 23.11.2011 1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois-Suomen Verovirkailijat r.y., kotipaikkana Kouvolan kaupunki. Tarkoitus 2.

Lisätiedot

Yhdistyksen tarkoituksena on puoluepoliittisesti sitoutumattomana

Yhdistyksen tarkoituksena on puoluepoliittisesti sitoutumattomana Omakotiyhdistyksen säännöt Nimi, kotipaikka ja kieli 1 Yhdistyksen nimi on Saarenkylän Omakotiyhdistys ry. Sen kotipaikka on Rovaniemi ja toimialue on Saarenkylä. Näissä säännöissä käytetään nimitystä

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Riku Aantaa. Lääketieteellinen tiedekunta. Anestesiologia ja tehohoito

PROFESSORILUENTO. Professori Riku Aantaa. Lääketieteellinen tiedekunta. Anestesiologia ja tehohoito PROFESSORILUENTO Professori Riku Aantaa Anestesiologia ja tehohoito Lääketieteellinen tiedekunta 18.11.2015 Professori Riku Aantaa pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 18. marraskuuta

Lisätiedot