Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaava

Transkriptio

1 Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaava Lausunnot ja muistutukset sekä niihin laaditut vastineet 1 LUONNOSVAIHE 2018

2 Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavan luonnosvaiheen lausunnot ja muistutukset sekä niihin laaditut vastineet. Julkaisu A:63 ISBN (nide) ISBN (pdf) ISSN X Etelä-Pohjanmaan liitto

3 YLEISVASTINE SAATUIHIN MUISTUTUKSIIN JA LAUSUNTOIHIN 4 KUNTIEN LAUSUNNOT 8 NAAPURIMAAKUNTIEN LAUSUNNOT 53 VIRANOMAISTEN LAUSUNNOT 63 ELINKEINOELÄMÄN JA YHDISTYSTEN MUISTUTUKSET 97 YKSITYISTEN MUISTUTUKSET 195 3

4 YLEISVASTINE SAATUIHIN MUISTUTUKSIIN JA LAUSUNTOIHIN 4

5 Turvetuotanto Etelä-Pohjanmaan liitto kiittää runsaasta palautteesta Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavan liittyen. Turvetuotannon teemaan saatiin valmisteluvaiheen nähtävillä olon yhteydessä runsaasti palautetta. Palaute koski mm. tuotannon mitoitusta, turvetuotannon vesistövaikutuksia ja soiden luontoarvoja. Osa palautteen antajista on ymmärtänyt turvetuotantoon soveltuvan alueen merkinnän aluevarausmerkintänä ja merkinnän kuvausta tullaan tarkentamaan kaavaselostukseen. Vastineissa on korostettu merkinnän olevan alueen erityisominaisuutta osoittava merkintä, jolla ei varata alueita turvetuotantoon, vaan osoitetaan alueiden soveltuvuus tähän maankäyttömuotoon. Turvetuotantoon soveltuvan alueen merkintä ei takaa alueen tuotantoon saamista, vaan turvetuotannon harjoittaminen edellyttää aina ympäristöluvan hakemista. Turvetuotannon harjoittaminen ja ympäristöluvan hakeminen on mahdollista myös muille kuin kaavassa osoitetuille alueille. Vastineissa on korostettu lisäksi, että turvetuotantoalueiden tarkempi sijainti turvetuotantoon soveltuvien alueiden rajauksen sisällä määräytyy tuotannon tarkemman suunnittelun yhteydessä. Kaavassa osoitettavat suoaltaiden rajaukset eivät ole yhteneväisiä mahdollisen tulevan turvetuotantoalueen kanssa, vaan alueiden rajaukset määrittyvät mm. turvekerroksen paksuuden ja ympäristölupaprosessin mukaisesti. Valmisteluvaiheesta saatu palaute sisälsi osin hyvin erilaisia näkemyksiä turvetuotannon sopivasta mitoituksesta. Toisaalta nähtiin, että vaihemaakuntakaavassa tulisi osoittaa huomattavasti kaavassa asetettua tavoitetta enemmän turvetuotantoon soveltuvia alueita, mutta toisaalta mitoitus nähtiin liian suurena. Etelä-Pohjanmaan maakuntahallitus on päättänyt asettaa turvetuotantoon soveltuvien alueiden pinta-alatavoitteeksi hehtaaria. Aiempina vuosikymmeninä käyttöön otetut turvetuotantoalueet poistuvat tuotannosta noin 1000 hehtaarin vuosivauhdilla, jolloin kymmenen vuoden aikana uuden tuotantoalueen pinta-alatarve olisi hehtaaria kattaen maakunnan oman tarpeen ja turpeen viennin muihin maakuntiin. Maakuntakaavan yleispiirteisyyden ja maanomistusolojen vuoksi on epätodennäköistä, että kaikki kaavassa turvetuotantoon soveltuvaksi osoitetut alueet otettaisiin tuotantokäyttöön ja sen vuoksi kaavassa on tavoitteena osoittaa tuotantoon soveltuvia alueita 1,5-kertainen määrä tuotantoalan tarpeeseen nähden. 5 Turvetuotannon vesistövaikutuksista saatiin runsaasti palautetta. Ennen kaavan ehdotusvaihetta onkin päätetty tarkistaa turvetuotantoon soveltuvia alueita koskevaa suunnittelumääräystä. Lisäksi kaavaselostusta täydennetään vesistövaikutusten osalta. Palautetta saatiin sekä valuma-aluekohtaisesta turvetuotannon kuormituksesta että yksittäisten alueiden mahdollisista vesistövaikutuksista. Vesistökohtaisesti eniten palautetta saatiin Ähtärinjärven alueelta. Kaavan vesistövaikutusten arviointien tuloksia on hyödynnetty suunnittelumääräysten kohdentamisessa herkimmille valuma-alueille. Lisäksi kaikkia turvetuotantoon soveltuvia alueita koskee suunnittelumääräys: Turvetuotantoon soveltuvan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon turvetuotannon vaikutukset asutukseen. Alueen käyttöönoton suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota vesiensuojelumenetelmien tehokkuuteen siten, että turvetuotanto osaltaan ottaa huomioon vesienhoidon toimenpideohjelmissa asetetut tavoitteet ja edistää niiden toteutumista. Suunnittelussa on huomioitava tuotantoalueiden yhteisvaiku-

6 tukset vesistöihin ja tarvittaessa vaiheistettava tuotantoa huomioiden alapuolisten vesistöjen tila. Alueiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee selvittää happamien sulfaattimaiden esiintyminen ja suunniteltava tuotanto siten, ettei se aiheuta merkittävää hapanta huuhtoumaa. Valmisteluvaiheen palautteesta osa koski asioita, joita ei ratkaista maakuntakaavassa, vaan jotka liittyvät turvetuotantoalueiden yksityiskohtaisempaa hankesuunnitteluun ja ympäristöluvitukseen. Tällaisia ovat muun muassa yksittäisten tuotantoalueiden vesiensuojeluratkaisut. Soiden luontoarvoihin liittyen saatiin palautetta koskien mm. luonnontilaisuusluokan 2 soiden osoittamista kaavassa sekä Natura-alueisiin liittyviä vaikutuksia. Vaihemaakuntakaavassa osoitettavien turvetuotantoon soveltuvien alueiden vaikutuksia Natura alueisiin on arvioitu ennen kaavan ehdotusvaihetta toteutetussa Natura-arvioinnissa. Arvioinnin tulokset ja arvioinnista saadut lausunnot huomioidaan kaavan jatkovalmistelussa. Luonnontilaisuusluokan 2 soiden osalta palautetta saatiin sekä soiden kaavassa osoittamisen puolesta että sitä vastaan. Maakuntakaavan valmisteluaineistoon on VAT:n ja Valtioneuvoston periaatepäätöksen (2012) mukaisesti otettu ensisijaisesti luonnontilaisuusluokkiin 0 ja 1 kuuluvia soita. Turvetuotantoa voidaan suunnata myös luokan 2 soille, jos suon yleinen luonnonarvo on seutukunnan ojitusasteen perusteella keskimääräistä alhaisempi, eikä sillä esiinny erityisiä luonnonarvoja. Etelä-Pohjanmaalla seudullinen ojitusaste ylittää periaatepäätöksessä esitetyn nollatason, jolloin luokan 2 soita ei lähtökohtaisesti voida kaavassa osoittaa turvetuotantoon soveltuvina alueina. Periaatepäätöksessä esitettyä luonnontilaisuusluokitusta sovelletaan ensisijaisesti sellaisten soiden maankäytön suunnittelussa, jotka on periaatepäätöksen antamisen jälkeen hankittu turvetuotantoon. Tämän vuoksi kaavaratkaisussa on huomioitu tuottajien hallussa ennen periaatepäätöksen antamista olleet suot. Myös näiden soiden osalta tulee huomioida erityiset luonnonarvot, joiden pisteytys on tehty Ympäristöministeriön laatiman ohjeen mukaisesti (Soiden erityiset luonnonarvot. Ympäristöministeriö, luontoympäristöosasto, 2014). Pisteytyksen lähtötiedot on saatu mm. Etelä-Pohjanmaan suoselvityshankkeesta (2013) ja soille ympäristölupien haun yhteydessä tehdyistä selvityksistä. Kaavaehdotuksessa tullaan turvetuotantoon soveltuvina alueina osoittamaan 7 luonnontilaisuusluokan 2 suota. Suoluonnon suojelu 6 Suoluonnon suojelun teeman osalta eniten palautetta saatiin suojelualueiden pienestä määrästä ja soidensuojelun täydennysehdotuksen kohteiden osoittamatta jättämisestä. Lisäksi saatiin palautetta maanomistajien oikeuksien turvaamisesta suojelumerkintöjen kohteena olevilla alueilla, etenkin Seinäjoen Karvasuolla. Vaihemaakuntakaavan valmisteluvaiheessa tarkoituksena oli osoittaa SL-merkinnällä soidensuojelun täydennysohjelman mukaiset kohteet. Lakisääteisen suojeluohjelman valmistelusta päätettiin kuitenkin luopua vuonna 2014, eikä tämän jälkeen olla voitu osoittaa taloudellisia edellytyksiä kaikkien soidensuojelun täydennysehdotukseen valittujen kohteiden suojelun toteuttamiselle. Näin ollen kohteita ei tulla viranomais-

7 lausunnoille lähetettävässä kaavaehdotuksessa huomioimaan kaavamerkinnöillä lukuun ottamatta Karvasuon, Vehmaskaan länsipuolisen lähdesuon, Isojärven ja Iso-Manalaisen ympäristön soiden ja Vähänjärvennevan alueita. Soidensuojelun täydennysehdotuksen kohteille ei kaavaratkaisussa osoiteta muuta maankäyttöä, mikä edistää kaavan tavoitetta soiden suojelun ja turvetuotannon yhteensovittamisesta. Luonnonsuojelualueen merkinnällä osoitetaan alueet, joiden suojelu on toteutettu tai tullaan toteuttamaan luonnonsuojelulailla. Kohteista Karvasuolle on annettu määräaikainen suunnittelumääräys sen varmistamiseksi, ettei kaavamerkinnästä aiheudu maanomistajille kohtuutonta haittaa. Maakuntien liittoja kannustetaan Valtioneuvoston periaatepäätöksessä (2012) varaamaan maakunnallisesti merkittäviä soita suojelutarkoituksiin ja Karvasuon SL-merkintä toteuttaa periaatepäätöksen linjausta. Karvasuo on maakuntakaavan selvityksissä todettu arvokkaaksi suokohteeksi, joka kuuluu luonnontilaisuusluokkaan 3. Sille on osoitettu määräaikainen SL-merkintä myös Seinäjoen osayleiskaavassa. Maisema-alueet, bioenergia- ja biolaitokset, puuterminaalit ja puolustusvoimien alueet Maisema-alueiden rajauksiin ja vaikutuksiin tuli melko paljon palautetta. Maakuntahallitus on kokouksessaan päättänyt poistaa maisema-alueet vaihekaavasta III. Valtioneuvosto ei ole hyväksynyt valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Maisema-alueet tullaan käsittelemään tulevassa maakuntakaavatyössä osana kulttuuriympäristöteemaa. Osa palautteen antajista haluaisi osoittaa useampia bioenergialaitoksia ja puuterminaaleja maakuntaan kuin kaavaehdotuksessa on osoitettu. Kauhajoen kaupunki esittää, että bioenergia-teemaa laajennettaisiin käsittämään myös bioteollisuuden (esim. Uusiutuvan energian ja bioteollisuuden kehittämisalue ). Tämä on huomioitu kaavaehdotuksessa. Merkinnällä osoitetaan uusiutuvan ja biopohjaisen energian tuotantoon ja jalostukseen sekä energiateknologiaan erikoistuvan teollisuuden toimintaan soveltuva alue. Kaavaselvitykseen (Vaasan yliopiston Levon instituutti) perustuen maakunnassa katsotaan olevan potentiaalia ehkä yhdelle melko suuren mittakaavan bioenergian laitokselle. Etelä- Pohjanmaalla on merkittävästi bioenergiapotentiaalia, joten monenlaiselle pienimuotoiselle bioenergian tuotannolle ja biotuotteille on potentiaalia. Hajautuneempi tuotantomalli mahdollistuu yksityiskohtaisemman suunnittelun menetelmin, eikä edellytä maakuntakaavamerkintöjä. Maakunnallisesti merkittävät puuterminaalit osoitetaan eri rataosuuksille eri puolille maakuntaa Teuvalle, Alahärmään, Alavudelle, Seinäjoen Haukinevalle ja Rovekseen. Maakunta tarvitsee näiden lisäksi runsaasti seudullisia tai paikallisia terminaaleja. Pienemmät terminaalit mahdollistuvat yksityiskohtaisemman suunnittelun avulla. Puolustusvoimien teeman osalta kaavaehdotusvaiheeseen edetään samoilla kohteilla kuin kaavaluonnoksessa. 7

8 8 KUNTIEN LAUSUNNOT

9 Kunnan lausunto Alajärven kaupunki Etelä-Pohjanmaan liiton vastine Kaavoituksellinen näkökulma Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaava lll:ssa, joka koskee mm. turvetuotantoa ja suoluonnon suojelua, sovitetaan yhteen soiden käytön ja suoluonnon sekä vesistöjen suojelun tarpeet. Kaavan laatiminen perustuu useisiin selvityksiin. Kaavassa osoitetaan käytössä olevat turvetuotantoalueet sekä turvetuotantoon soveltuvat alueet. Tavoitteena ei ole lisätä turvetuotannossa olevien alueiden pinta-alaa vaan korvata tuotannosta poistuvat turvetuotantoalueet uusilla tuotantoon soveltuvilla alueilla. Turpeen otto kohdennetaan luonnontilaltaan muuttuneille soille ja osoitetaan turvetuotanto siten, että vesistöjen arvot eivät merkittävästi heikkene. Kaavassa määrätään, että turvetuotantoalueen suunnittelussa tulee ottaa huomioon tuotantoalueiden vaikutukset asutukseen ja tuotantoalueiden yhteisvaikutukset vesistöön. Kaavan tavoite, jonka mukaan vesistöjen arvot eivät merkittävästi heikkene, ei ole riittävä. Kaavan tavoitteena täytyy olla, että "vesistön arvot eivät heikkene". Turvetuotantoon soveltuvien alueiden (tu-1) sijaintia sekä niiden suunnittelumääräystä tulee tarkistaa siten, että se edistää edellä mainitun tavoitteen toteutumista. Kaavasta ei ole muuta huomautettavaa. Turvetuotantoon soveltuvia alueita koskevaa suunnittelumääräystä tarkistetaan ja kaavaselostusta täydennetään vesistövaikutusten osalta. Lisäksi kaavan vaikutusten arviointi laaditaan ehdotusvaiheessa. Ympäristönsuojelullinen näkökulma Ähtärinjärvi on luokiteltu Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoito-alueen vesienhoitosuunnitelmassa hyvään tilaan. Kuntalaispalautteen ja viranomaishavaintojen mukaan järven tila on kuitenkin heikentynyt muun muassa leväkukintojen lisääntyessä. Järven tilaa pyritään nyt suojeluyhdistyksen ja kaupungin sekä muiden toimijoiden yhteisvaikutuksella kääntämään parempaan suuntaan. Turvetuotannon lisääminen erityisesti alueen pohjoispäähän on yksi riski lisää järven sietokyvylle. 9

10 Turvetuotannon aiheuttama vesistökuormitus Kätkänjärven valuma- alueeseen oli vaihemaakuntakaavassa poikkeuksellisen suuresti kasvava, vaikka suunnittelumääräyksen IV mukaan turvetuotannon kokonaispäästöjä pitäisi pyrkiä vähentämään. Kätkänjärven ympärillä on toistasataa kesämökkiä ja järven tilalla on heille merkittävä asia. Näin merkittävä turvetuotannon laajennus alueelle on riski muun muassa järven virkistyskäytölle. Luttisaarenneva, Teerineva ja Nyöreinneva ovat Menkijärven pohjavesialueen valumaalueella olevia soita. Lohilammenneva on Saukonkylän pohjavesialueen valumaalueella. Turvetuotantoalueiden sijoittaminen pohjavesialueiden läheisyyteen lisää merkittävästi vedenhankintaan käytetyn pohjavesialueen kuormitusriskiä. Kätkänjoen valuma-alueelle tullaan viranomaislausunnoille lähetettävässä kaavaehdotuksessa antamaan suunnittelumääräys: Seuraavilla 2. jakovaiheen valuma-alueilla alapuolisten vesistöjen erityisiin luonnonarvoihin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Kaavaselostusta täydennetään pohjavesien tilan sekä turvetuotannon pohjavesille aiheuttamien riskien osalta. Kaavaehdotukseen liittyvään teemakarttaan lisätään pohjavesialueet. Lisäksi kaavan vaikutusten arviointi laaditaan kaavan ehdotusvaiheeseen. Pohjavesialueiden valuma-alueille sijoittuvien turvetuotantoalueiden vaikutuksia tarkastellaan ympäristöluvan haun yhteydessä. Tekninen lautakunta Hyväksyttiin. Merkittiin: Asiantuntijana kuultiin kaavoituspäällikkö Henkilö 1. Alavuden kaupunki Etelä-Pohjanmaan maakuntahallitus on hyväksynyt vaihemaakuntakaava III:n luonnoksen ja siihen liittyvän valmisteluaineiston. Maakuntahallitus on päättänyt asettaa valmisteluaineiston nähtäville ajalle ja pyytää siitä viranomaisten lausunnot. Vaihemaakuntakaavan teemat pitävät sisällään suoluonnonsuojelun, turvetuotannon, bioenergialaitokset, energiapuun terminaalit, arvokkaat maisema-alueet sekä puolustusvoimien alueet. Lausunnoissa pyydetään ottamaan kantaa erityisesti seuraaviin asioihin: selvitysten riittävyys kaavaratkaisun toimivuus turvetuotannon ja suoluonnonsuojelun yhteensovittamisessa kaavaratkaisun toimivuus turvetuotannon ja vesienhoitosuunnitelmien yhteensovittamisessa maisema-alueiden rajaus ja kaavamääräysten ohjausvaikutus alueidenkäytössä 10

11 energiapuun terminaalien sijoittuminen ja toimintaedellytykset maankäytön sekä muun infrastruktuurin näkökulmasta kaavaratkaisun teknistaloudellinen toteuttamiskelpoisuus Alavuden kaupungin lausunto: Alavuden kaupungin lausunto III vaihemaakuntakaavan luonnoksesta on jaettu osiin teemojen mukaisesti. Turvetuotanto ja suoluonnon suojelu Vaihemaakuntakaava III kaavaluonnoksessa on aluevarausmerkinnät toiminnassa olevalle turvetuotantoalueelle tai alueelle, jolla on voimassa oleva ympäristölupa turvetuotantoon (EO-tu). Lisäksi luonnoksessa on alueen erityisominaisuutta osoittava merkintä turvetuotantoon soveltuva alue tu-1. Ko. merkintään liittyy mm. Nurmonjoen alueen (44.09) osalta suunnittelumääräys, jossa todetaan seuraavasti: turvetuotantoon soveltuvan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon vaikutukset asutukseen ja tuotantoalueiden yhteisvaikutukset vesistöihin ja turvetuotannon osuus vesistöjen kokonaiskuormituksesta sekä tarvittaessa vaiheistettava turvetuotanto 3- jakovaiheen valuma-alueittain. Kätkänjoen, Töysänjoen ja Alavudenjärven valuma- alueille ei ole merkitty kaavaluonnoksessa erityisiä suunnitteluohjeita. Osalla 2. jakovaiheen valuma-alueista, joihin mm. Nurmonjoen valuma-alue kuuluu, turvetuotannon vesiensuojelumenetelmiin ja tuotannon vaiheistukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Tällä hetkellä Nurmonjoen valuma-alueella on E-P:n liiton laatiman monitavoitearvioinnin mukaan turvetuotannon vesistövaikutusriski arvioitu suureksi ja Alavudenjärven alueella sitä vastoin pieneksi. 3-jakovaiheen valuma-alueilla vesistöriskit on todettu suureksi Kuorasluoman (mm. Kuorasjärvi) ja Salonjoen valuma-alueella. Salonjoella esiintyy Lapuanjoen latvaosille harvinainen luonnonvarainen taimenkanta ja taimenta on todettu myös Kätkänjoen pääuomassa. Kätkänjoen valuma-alueelle tullaan viranomaislausunnoille lähetettävässä kaavaehdotuksessa antamaan suunnittelumääräys: Seuraavilla 2. jakovaiheen valuma-alueilla alapuolisten vesistöjen erityisiin luonnonarvoihin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Voimassa olevassa maakuntakaavassa Kuortaneenjärven aluetta (johon kuuluvat Kätkänjoen, Töysänjoen ja Alavudenjärven valuma-alueet) koski merkintä tt-3 ja suunnitte- 11

12 lumääräys IV, jonka mukaan turvetuotannon suunnittelussa on huomioitava vesistövaikutukset siten, että kokonaiskuormitusta pyritään vähentämään. Tämä merkintä on esitetty nyt kumottavaksi. Kaupunginhallitus katsoo, että kaavaluonnokseen liittyvät erillisselvitykset ovat pääosin riittävät. Alavudella on toimittu pitkäjänteisesti usealla järvellä ja joella vedenlaadun parantamiseksi jo luvulta lähtien ja saatu myös aikaan positiivisia tuloksia. Tällä hetkellä mm. Pahajoki, Kätkänjoki, Salonjoki ja Hakojoki ovat hyvässä ja Töysänjoki sekä Kuivasjoki tyydyttävässä ekologisessa tilassa. Kätkänjoen hyvää tilaa voidaan pitää uhattuna. Alavuden järvistä Iso Vehkajärven ekologinen tila on erinomainen, Kuorasjärvi, Iso Soukkajärvi, Alavudenjärvi, Iso Liesjärvi ja Akkojärvi hyvä, Sapsalampi, Kuivasjärvi, Iso Allasjärvi, Jääskänjärvi, Ranta-Töysän järvi, Ponnenjärvi ja Kuotesjärvi tyydyttäviä sekä Saarijärvi ja Vetämäjärvi välttäviä. Tavoitteena on saada vesistöt hyvään ekologiseen tilaan. Kaupunginhallitus katsoo, että nyt voimassa olevan maakuntakaavan merkinnät ja suunnittelu- määräykset ovat huomioineet hyvin kokonaiskuormituksen vähentämistarpeen. Kaavaluonnoksessa on merkitty tuotannolle soveltuvaksi alueeksi mm. Linjaneva 80 ha Iso Valkeajärven välittömässä läheisyydessä. Kaupunginhallitus esittää, että kyseinen alue poistetaan kaavaluonnoksesta koska Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on jo kertaalleen evännyt turvetuotannon Linjanevalta. 12 Linjaneva (15058) kuuluu soiden luonnontilaisuusasteikon luokkaan 0, eli sen vesitalous ja kasvillisuus ovat muuttuneet kauttaaltaan. Linjanevan hyödynnettävissä oleva tuotantokelpoinen pinta-ala on 19 hehtaaria (koko suoaltaan rajauksen ala 80 hehtaaria). Alle 1 kilometrin etäisyydellä Linjanevasta sijaitsee kaksi turvetuotantoaluetta: Valkianeva ja Matoneva 2. Linjaneva täyttää vaihemaakuntakaavassa turvetuotantoon soveltuville alueille annetut kriteerit ja se on perusteltua pitää kaavassa. Turvetuotantoalueiden tarkempi sijoittuminen turvetuotantoon soveltuvien alueiden rajauksen sisällä määräytyy tuotannon tarkemman suunnittelun yhteydessä. Kaavassa turvetuotantoon soveltuvan alueen merkinnällä osoitettavat suoaltaiden rajaukset eivät ole yhteneväisiä mahdollisen tulevan turvetuotantoalueen kanssa, vaan alueiden rajaukset määrittyvät mm. turvekerroksen paksuuden

13 Alavuden alueelle ei ole merkitty aluevarauksia soidensuojelun täydentämiseksi, joten kaupunginhallituksella ei ole huomautettavaa kaavaratkaisun toimivuudesta turvetuotannon ja suoluonnonsuojelun yhteensovittamisessa. Kauhajoen Aronkylän teollisuusalueen yhteyteen osoitetaan kehittämisperiaatemerkinja ympäristölupaprosessin mukaisesti. Bioenergialaitokset Etelä-Pohjanmaan energia- ja ilmastostrategian mukaan maakunnan primäärienergian tuotannosta vain noin 10% tuotetaan uusiutuvalla energialla. Biokaasua tai muita biopolttoaineita tuottavia suuren mittaluokan laitoksia ei ole syntynyt maakuntaan, vaikka pelloilta ja metsistä saatavan bioenergian potentiaali olisi merkittävä. Bioenergian tuotantoa voitaisiin lisätä joko isoissa tai hajautuneesti pienemmissä yksiköissä. Maakunnassa ei ole suunnitteilla seudullisesti merkittäviä bioenergian tuotantoyksiköitä. Muun uusiutuvan energian tuotannon osalta tuulivoima-alueiden maankäyttökysymykset on ratkaistu I vaihemaakuntakaavassa. Kansallisen energia- ja ilmastostrategian tavoitteena on lisätä hajautetun energiantuotannon osuutta uusiutuvan energian tuotannossa. Paikallisiin biomassoihin perustuvan energian tuotannon ja käytön lisäämiseksi edistetään muun muassa lämpöyrittäjyyttä. Etelä-Pohjanmaan maakuntastrategian tavoitteena on energiaomavarainen ja uusiutuvia energialähteitä hyödyntävä maakunta. Etelä- Pohjanmaan Energia- ja ilmastostrategia tarkentaa tätä tavoitetta. Sen mukaan maa- kunnassa pyritään nostamaan uusiutuvan energian osuutta vuoteen 2020 mennessä lisäämällä monipuolisesti uusiutuvien energialähteiden käyttöä ja hyödyntämällä metsäenergiaa kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Bioenergiaa käytetään tällä hetkellä lähes yksinomaan lämmön tuotantoon. Käytön monipuolistaminen edellyttää biomassojen käyttöä myös muussa energian tuotannossa, kuten biokaasun, -öljyn tai etanolin muodossa. Maakuntakaavalla voidaan tukea tämänkaltaiseen bioenergian tuotantoa varaamalla suurimittakaavaiseen tuotantoon riittäviä alueita ja ottamalla huomioon tuotannosta aiheutuvat ympäristövaikutukset. 13

14 nällä mahdollisuus kehittää bioenergian jalostukseen ja uusiutuvan energian tuotantoon sekä siihen liittyvään teknologiaan erikoistunutta teollisuutta. Aronkylä sijaitsee logistisesti hyvällä paikalla. Tuotanto voi tukeutua sekä maantie- että rautatiekuljetuksiin. Kohteen ympärillä on runsaasti hyödyntämätöntä bioenergiapotentiaalia sekä metsä- että peltobiomassojen osalta. Alueella on myös lämpövoimalan yhteydessä toiminnassa oleva puutavaraterminaali. Alueella on jo olemassa olevaa bioenergian tuotantoa, energiateknologista teollisuutta ja alueelle suunnitellaan myös tuulivoiman tuotantoa. Alavuden kaupungin alueelle ei ole osoitettu varauksia varsinaisille bioenergialaitoksille tai kehittämisalueille. Vaihemaakuntakaavassa tulee huomioida maakuntastrategian mukaisesti biotalouden tuotantoympäristöt ja niitä tukevat rakenteet, joihin voidaan lukea myös Alavuden aseman osoittaminen puuterminaalialueeksi. Merkitään tiedoksi, Alavuden asema on osoitettu puuterminaalin sijaintipaikaksi. Energiapuun terminaalit Etelä-Pohjanmaan aikaisemmissa maakuntakaavoissa ei ole otettu kantaa bioenergian teolliseen tuotantoon tai energiapuun terminaaleihin. Näiden osalta tulee lähinnä varmistaa uusien varausten suhde muuhun maakuntakaavoissa osoitettuun maankäyttöön. Etelä-Pohjanmaalta puuttuu toimiva suuren mittaluokan eri kuljetusmuotoja yhdistävä terminaali. Maakunnassa on muita puuterminaaleja tai junalastausasemia tällä hetkellä yhdeksän kappaletta. Junalastauspaikkoja on kuitenkin vain kaksi, Alahärmä ja Alavus ja ne ovat aktiivisessa käytössä. Aines- ja energiapuun logistiikan kehittäminen on keskeisessä osassa bioenergian käytön kehittämisessä. Puskurivarastoilla ja terminaaleilla parannetaan puu- ja energiahuollon toimivuutta muuttuvissa olosuhteissa, kun puuta käyttävän teollisuuden omat varastot ovat rajalliset. Samalla luodaan nykyistä paremmat mahdollisuudet puunkäytön lisäämiselle maakunnassa. Hyvin toimivalla terminaali- verkostolla voidaan saavuttaa kustannushyötyjä koko hankintaketjussa. Oikein sijoitetuilla ja toimivilla terminaaleilla on erityisen suuri merkitys Etelä-Pohjanmaan puunkäytön tulevaisuudelle, koska suuri osa puuta käyttävästä teollisuudesta sijoittuu maakunnan rajojen ulkopuolelle. Vaihemaakuntakaava III:ssa osoitetaan varaus kolmelle käytössä olevalle junalas- 14

15 tausasemalle: Alahärmä, Alavus ja Teuva. Puuterminaalit sijoittuvat maakunnan eri osiin logistisesti hyville paikoille ja niitä on mahdollisuus kehittää mm. lastausraiteita pidentämällä. Vaihemaakuntaluonnoksessa osoitetaan näiden lisäksi kaksi terminaaliksi soveltuvaa aluetta: Seinäjoen Haukineva ja Roves. Alavuden asema tulee osoittaa III vaihemaakuntakaavaluonnoksen mukaisesti puuterminaalina pt-merkinnällä, joka mahdollistaa alueen kehittämisen. Alavuden asema osoitetaan puuterminaalina. Arvokkaat maisema-alueet Maakunnallisesti arvokkaat kulttuurimaisemat edustavat maakunnalle tai maakunnan osalle tyypillistä tai erityistä kulttuurimaisemaa. Vaihemaakuntakaavan tavoitteena on osoittaa valtakunnallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi esitettyjen, maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden (mv) ja maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden (mm) maankäytölliset edellytykset. Maisema-alueilla pääasiallinen toiminta on maa- ja metsätaloutta. Maisema-alueiden merkinnät eivät rajoita normaalia maa- ja metsätalouden harjoittamista. Normaalissa talousmetsässä tavanomaiset harvennus- ja uudistushakkuut ovat siten myös maisema-alueilla sallittuja. Maiseman pitkäaikaiseen muutokseen johtavat muutokset, kuten esimerkiksi peltojen metsittäminen tai metsän raivaaminen pelloksi ovat toimenpiteitä, joita suunniteltaessa tulee ottaa huomioon vaihemaakuntakaavan merkintä. Toimenpiteiden suunnittelussa tulee vaikutusten arvioinnin kautta huomioida muutoksen vaikutus alueen ominaispiirteiden säilymiseen. Maakuntahallitus on kokouksessaan päättänyt poistaa maisema-alueet vaihekaavasta III. Valtioneuvosto ei ole hyväksynyt valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Maisema-alueet tullaan käsittelemään tulevassa maakuntakaavatyössä osana kulttuuriympäristöteemaa. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet on inventoitu vuosina Maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden selvitystyö on jaettu kahteen osaan. Työ on tehty valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnin yhteydessä vuosina Inventointityön ovat tehneet MKN maisemapalvelut ProAgria Etelä- Pohjanmaan maisema-arkkitehti Annukka Kuoppala ja maisemasuunnittelun hortonomit Riikka Asunmaa ja Hanne Purola. Etelä-Pohjanmaan maa- kunnallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi on esitetty vuosien 2013 ja 2014 inventointien mukaisia maisema-alueita, joita on yhteensä 50 kpl. 15

16 Alavudelta on valittu Etelä-Pohjanmaan maakunnallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi seuraavat kohteet: Vuoden 2013 inventoinnin perusteella: Lapuanjoen kulttuurimaisemat; Alavus-Lentilä Sapsalammen kulttuurimaisema Vuoden 2014 inventoinnin perusteella: Alavudenjärven kulttuurimaisemat Sulkavanjärven kulttuurimaisemat Töysänjoen kulttuurimaisema Ponnejärven maisema-alue Vaihemaakuntakaavaluonnoksessa on kautta linjan supistettu valtakunnallisesti arvokkaiden alueiden rajauksia ja laajennettu maakunnallisesti arvokkaiden alueiden rajauksia. Vastuu arvokkaiden maisema-alueiden säilymisen osalta siirtyy enenevässä määrin yksityisille maanomistajilla ja kunnille. Uusien laajojen peltoalueiden sisällyttäminen maisema-alueisiin ei mahdollista nykyisten maatalous- alueiden monimuotoista käyttöä, joka on huomioitava nykyisessä maatalouden haasteellisessa toimintaympäristössä. Arvokkaiden maisema-alueiden rajauksissa tulee huomioida syntyvät lunastus- ja korvausvelvollisuudet. Alavuden osalta arvokkaiden maisema-alueiden rajauksia on laajennettu huomattavasti ja niitä tulee muuttaa siten, että niistä poistetaan mm. asemakaavoitetut alueet ja kaupungin keskusta-alueen tuntumassa olevat laajentumisalueet. Laajennetuista maisema-alueista tulisi tiedottaa kirjallisesti alueiden yksityisille maanomistajille ennen vaihemaakuntakaavan ehdotusvaihetta. Alavuden alueelle osoitettuja arvokkaita maisema-alueita tulisi rajata seuraavasti (liitekartat): Lapuanjoen kulttuurimaisemat; Alavus-Lentilä. o Alavuden aseman eteläpuolinen uusi maakunnallinen arvokas maisema-alue tulisi rajata itäosaltaan loppumaan kantatie 66:teen. o Ojalankangas-Murronneva välinen alue tulisi osoittaa voimassa olevan kokonaismaa- 16

17 kuntakaavan mukaisena, joka sisältää mm. vanhat kivikautiset asuinpaikat Lapuanjoen varressa. o Asemanseudun taajama tulee rajata pois esityksen mukaisesti. Sapsalammen kulttuurimaisema o Sapsalammen osalta aluerajauksen kasvu ei ole huomattava. Rajaus voidaan pitää esitetyn mukaisena, koska rajaus tukeutuu järvialuetta rajaavaan tieverkostoon ja sen lähituntumassa olevaan asutukseen. Alavudenjärven kulttuurimaisemat o Uuden maakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen rajaus on kasvanut huomattavasti. o Rajaus tulee esittää pääosin voimassa olevan kokonaismaakuntakaavan mukaisena huomioiden seuraavat muutokset: Alavudenjärven itäpuolella alueen pohjoisraja tulisi osoittaa Tusansaaren kohdalta karttamerkintään Kallio. Poistuva alue on potentiaalista asutuksen laajenemis- aluetta, jonne on parhaillaan suunnitteilla viemäriverkoston laajennus. Järven länsipuolella tulee rajauksesta poistaa asemakaavoitettu alue kantatie 66 ja järven välistä (rajaus tulisi karttamerkinnän Niemi pohjoispuolelle kantatie 66 saakka). Järvialue voidaan huomioida em. rajausten välistä. Kantatien 66 länsipuolella oleva Iso-Härkölän rajaus voidaan osoittaa maisema- alueeksi. Sulkavanjärven kulttuurimaisemat o Uuden maakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen rajaus on kasvanut huomattavasti. o Rajaus tulee osoittaa voimassa olevan kokonaismaakuntakaavan mukaisena. Töysänjoen kulttuurimaisema o Rajaus tulee esittää pääosin voimassa olevan kokonaismaakuntakaavan mukaisena. Asemakaavoitettu Tuurin kauppakylän ja lähiympäristön alue tulee rajata pois. Vt 18 pohjoispuoli on asumisen vyöhykettä ja ko. alueen länsipäässä toteutetaan Töy- 17

18 sän kunnan aloittamaa tontitussuunnitelmaa Koti Sinulle- pientalonäyttely- alueilla. Riihonjärven eteläpäässä oleva tuulivoimala lähiympäristöineen tulee jättää raja- uksesta pois ja pitäytyä voimassa olevassa rajauksessa. Kokonaismaakuntakaavan rajaus käsittää alueella olevat muinaisjäännökset ja vastaavat kohteet. Ponnejärven maisema-alue o Maisema-aluerajaus tulee esittää pääosin voimassa olevan kokonaismaakuntakaavan mukaisena seuraavin muutoksin: Kokonaismaakuntakaavan rajauksesta tulee poistaa asemakaavoitetut alueet siten, että raja kulkee etelässä Ponnejärven eteläosasta Vuorenmaan asuntoalueen ja Mäenniemen lammen välistä kohti Mäenniemeä. Maisema-alueselvityksissä inventoidut kohteet ja arvoluokat tulisi esittää yhdistelmätaulukoissa luettavuuden parantamiseksi ja samalla kohteet voitaisiin esittää kuntakohtaisesti. Arvokkaiden maisema-alueiden laajennuksille tulisi esittää Alavuden osalta tarkemmat perusteet, jos ne aiotaan viedä vaihemaakuntakaava III:n ehdotukseen. Puolustusvoimien alueet Vaihemaakuntakaavan tavoitteena on osoittaa puolustusvoimille riittävät toimintaedellytykset maankäytöllisesti sekä osoittaa puolustusvoimien toiminnasta johtuvat melu- ja suoja-alueet. Puolustusvoimien alueista osoitetaan eniten tilaa vaativat sekä muun alueiden käytön yhteensovittamisen kannalta olennaisimmat puolustusvoimien alueet. Varalaskupaikoista osoitetaan Kauhavalla sekä Alavuden ja Kuortaneen välillä sijaitsevat varalaskupaikat. Vaihemaakuntakaavan kartan mittakaava on 1:250000, joten Alavuden ja Kuortaneen välillä olevan varalaskupaikan suoja-alueelle tulisi osoittaa kartan kohde- ja viivamerkinnöissä etäisyys alueen keskilinjasta sekä määritellä korkean rakennelman korkeus. Näillä lisäyksillä tiedetään mitkä rakennus- hankkeet edellyttävät puolustusvoimien lausuntoa. Suunnittelumääräyksessä lukee, että varalasku- paikan suoja-alueelle ei tule osoittaa melulle herkkiä toimintoja. Varalaskupaikkaa käytetään harvoin, joten suoja- 18 Varalaskupaikan suoja-alueen koko on 7000m*600 m. Kaavaan lisätään varalaskupaikkojen ympärille 12 km säteinen suojavyöhyke laskettuna varalaskupaikan kiitotien keskikohdasta, suunnittelumääräyksen mukaisesti rakennushankkeista, joissa rakennuksen tai rakenteen korkeus on suurempi kuin 30 metriä, tulee pyytää puolustusvoimien lausunto.

19 alueelle sijoittuville toiminnoille tulisi määritellä kriteerit samoin melutasoille. Voimassa olevassa kokonaismaakuntakaavassa Alavuden ja Kuortaneen välillä olevaa varalaskupaikkaa ei ole huomioitu, joten se on hyvä osoittaa III vaihemaakuntakaavassa. Tulisiko myös Alavuden kuntakeskustan eteläpuolella oleva pienlentokenttä huomioida tässä kaavassa vai käsitelläänkö se kokonaismaakuntakaavan mukaisesti. Alavudella sijaitseva pienlentokenttä on osoitettu lentopaikkana Etelä- Pohjanmaan II vaihemaakuntakaavassa. Yhteenveto Kaupunginhallitus katsoo, että kaavaluonnokseen liittyvät turvetuotannon ja suoluonnonsuojelun erillisselvitykset ovat pääosin riittävät. Kaavaluonnoksessa on merkitty tuotannolle soveltuvaksi alueeksi mm. Linjaneva 80 ha Iso Valkeajärven välittömässä läheisyydessä. Kaupunginhallitus esittää, että kyseinen alue poistetaan kaavaluonnoksesta koska Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on jo kertaalleen evännyt turvetuotannon Linjanevalta. ks. vastine yllä Kaupunginhallitus katsoo, että nyt voimassa olevan maakuntakaavan merkinnät ja suunnittelumääräykset ovat huomioineet hyvin kokonaiskuormituksen vähentämistarpeen. Alavuden alueelle ei ole merkitty aluevarauksia soidensuojelun täydentämiseksi, joten kaupunginhallituksella ei ole huomautettavaa tältä osin. Maakuntakaavan keskeiset periaatteet sekä suunnitteluratkaisut toimivat kuntien oikeusvaikutteisten yleis- kaavojen ja asemakaavojen lähtökohtana. Alavuden kaupungin esittämillä muutoksilla arvokkaiden maisema-alueiden rajauksiin mahdollistetaan kaupungin joustava kehittäminen eri kaavatasoilla. Maakunnallisesti arvokkaiden maisemaalueiden laajennukset eivät ole pääosin tarpeellisia, koska voimassa olevan koko- naismaakuntakaavan rajaukset huomioivat kaupungin alueella olevat rakennetut kulttuuriympäristöt, eri- laiset muinaismuistokohteet sekä maisemalliset näkökohdat. Alavuden arvokkaiden maisema-alueiden laajennuksille tulee esittää tarkemmat perusteet, 19

20 jos ne aiotaan viedä vaihemaakuntakaava III:n ehdotukseen. Laajennuksien osalta tulisi maanomistajia tiedottaa kiinteistökohtaisesti. Vaihemaakuntakaavan arvokkaiden maisemien säilyttämisen osalta vastuu siirtyy yksityisillä maanomistajille ja kunnille. Laajojen peltoalueiden lisäyksellä maisema-alueisiin ei saa vaikeuttaa maatalouden eri tuotantomuotojen kehittämistä. Peltoja pitää pystyä muuttamaan metsätalouteen, jolloin se tukee myös biotalouden tuotantoympäristöjen kehittymistä. Arvokkaiden maisema-alueiden rajauksissa tulee huomioida mahdollisesti syntyvät lunastus- ja korvausvelvollisuudet (MRL 33 Rakentamisrajoitus). Evijärven kunta Tekninen lautakunta esittää kunnanhallitukselle vaihemaakuntakaavasta 111 annettavaksi lausunnoksi seuraavaa: Evijärven kunnan alueella sijaitsevat vesistöt ovat ekologiselta tilaltaan joko tyydyttävässä tai huonossa kunnossa. Evijärven ja Kerttuanjärven sekä niihin laskevien jokien tilan parantamiseksi turvetuotannon aiheuttamaa vesistökuormitusta tulee vähentää eikä lisätä kuten muidenkin kuormittajien. Vesienhoidon tavoiteohjelman vuoteen 2021 mukaisesti on tavoitteena estää vesien tilan heikkeneminen ja saavuttaa hyvä tila. Evijärven kunta on käynnistänyt Evijärven kunnostushankkeen vuonna Tavoitteena on parantaa järven vedenlaatua ja virkistysarvoa. Kesällä 2016 otettujen vesi- näytteiden perusteella Kniivilänlahden vesi on huonoa ja erittäin tummaa. Lahtea kuormittaa mm. Kirsinpäkki, joka tuo Kniivilänlahteen tummaa ja ravinteikasta vettä. Kirsinpäkin valuma-alueelle ei tule osoittaa uusia turvetuotantoalueita. Karttatarkastelun perusteella tuotantoalueeksi osoitettu lsoneva 1 (3637) sijaitsee Kirsinpäkin valuma-alueella. Samoin Heinämaannevan alueelle (3684) ei tule osoittaa uutta turvetuotantoa. Heinämaannevan kuivatusvedet laskevat Heinämaanojaa pitkin Kniivilänlahteen tuoden lahteen jo nykyisin tummaa ja ravinteikasta vettä. Tuotantoaluetta ei tule enää laajentaa. Teerineva 1 (3674) tulee poistaa vaihemaakuntakaavasta III. Korkein Hallinto-oikeus on 20 Isoneva 1 (3637) alueelle ei tulla kaavaehdotuksessa osoittamaan turvetuotantoon soveltuvan alueen merkintää suolla esiintyvien luontoarvojen ja Heinämaannevan (3684) alueelle Natura-arvioinnin johtopäätösten (Ähtävänjoki FI ) vuoksi. Teerineva I (3674) alueelle ei tulla kaavaehdotuksessa osoittamaan

21 nro 1027/2015 antamassaan päätöksessä kumonnut Oy Alholmens Kraft Ab:n valituksen hallinto-oikeuden päätöksestä ( nro 13/0433/3) turvetuotantoalueen perustamiseksi Teerinevan alueelle. Päätöksen mukaisesti Teerinevalle ei ole saatu ympäristölupaa perustaa turvetuotantoaluetta. Lisäksi Teerinevan lähellä Marapakannevan (33577) maanomistajat ovat ilmoittaneet, että suota ei tulla luovuttamaan turvetuotantoon, joten suo voidaan poistaa myös maakuntakaavasta. Marapakanneva sijoittuu Evijärven Sydänmaankylän välittömään läheisyyteen. Ympäristönsuojeluohjeen mukaisesti uusilla alueilla etäisyys asutukseen tulee olla vähintään 500 m. turvetuotantoon soveltuvan alueen merkintää suolla esiintyvien luontoarvojen sekä Natura-arvioinnin johtopäätösten (Ähtävänjoki FI ) vuoksi. Marapakannevan (33577) alueelle ei tulla kaavaehdotuksessa osoittamaan turvetuotantoon soveltuvan alueen merkintää luontoarvojen, pienialaisuuden sekä sijainnin (ei olemassa olevien turvetuotantoalueiden läheisyydessä) vuoksi. Ilmajoen kunta Ympäristölautakunta on tutustunut vaihekaavaluonnoksen aineistoon ja antaa lausuntonaan seuraavaa: Maakuntavaihekaavan selvitykset ovat pääosin riittäviä ja perustuvat laajaan aineistoon. Ehdotuksessa Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitosuunnitelmaksi vuosille pyritään vuonna 2015 päättyneen suunnittelukauden mukaisesti saavuttamaan vesistöjen hyvä tai hyvä saavutettavissa oleva ekologinen tila vuoteen 2020 mennessä. Tähän liittyen vesistökuormitusta tulisi vähentää. Kaavaluonnoksen kuormitustarkastelun mukaan tulee Kyrönjoen kuormitus kasvamaan, mikäli kaikki suunnitellut uudet suot otetaan tuotantoon. Nyt luonnoksessa ei selkeästi perustella, miten suunnittelumääräysten avulla vähennetään kuormitusta tuotantoalan lisäyksestä huolimatta. Turvetuotannon sijoittumisen osalta kaavaluonnosta, kaavamerkintöjä ja suunnittelumääräyksiä olisikin jatkovalmistelussa syytä täsmentää ja selventää. Turvetuotantoon soveltuvia alueita koskevaa suunnittelumääräystä tarkistetaan ja kaavaselostusta täydennetään vesistövaikutusten osalta. Kaavan tarkoituksena on osoittaa uusia turvetuotantoon soveltuvia alueita korvaamaan tuotannosta poistuvaa alaa (n ha/vuosi), ei lisätä kokonaistuotantoalaa. Välittömien suojelutoimien rajoittuminen pelkästään valtion mailla tapahtuvaksi on jättänyt suoluonnon suojelutarpeiden ja turvetuotannon yhteensovittamisen osittain ratkaisematta. Maakuntakaavoituksella ei ole mahdollista yksipuolisesti ratkaista asiaa, sillä suojelumerkintöjen lisääminen edellyttäisi suojelualueiden perustamista yksityis- 21

22 omistuksessa oleville kiinteistöille. Vaihemaakuntakaavan jatkovalmistelussa olisi kuitenkin vielä syytä arvioida luonnoksessa esitettyä perustellummin ratkaisuehdotuksen vaikutuksia tavoitteiden yhteensovittamiseen. Kaavan vaikutusten arviointi laaditaan ehdotusvaiheessa. Ympäristölautakunnalla ei ole huomautettavaa bioenergia-terminaalien ja -laitosten, kulttuurimaisemien tai puolustusvoimien sijoittumista koskeviin kaavamerkintöihin liittyen. Ilmajoen kunnan alueella sijaitsevat toiminnot tai alueet on kaavaluonnoksessa huomioitu selkeästi ja havainnollisesti. Isojoen kunta Isojoen kunnan lausunto: selvitysten riittävyys Selvitykset ovat riittävät. Merkitään tiedoksi. kaavaratkaisun toimivuus turvetuotannon ja suoluonnonsuojelun yhteensovittamisessa Kaavaratkaisu yhdistää turvetuotannon ja luonnonsuojelun. kaavaratkaisun toimivuus turvetuotannon ja vesienhoitosuunnitelmien yhteensovittamisessa Kaavaratkaisu yhdistää turvetuotannon ja vesienhoitosuunnitelmat maisema-alueiden rajaus ja kaavamääräysten ohjausvaikutus alueidenkäytössä Kaavamääräysten ohjausvaikutus tuntuu toimivalta. Energiapuun terminaalien sijoittuminen ja toimintaedellytykset maankäytön sekä muun infrastruktuurin näkökulmasta Vaihekaava antaa edellytyksiä energiapuuterminaalien sijoittumiselle. Maakuntahallitus on kokouksessaan päättänyt poistaa maisema-alueet vaihekaavasta III. Valtioneuvosto ei ole hyväksynyt valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Maisema-alueet tullaan käsittelemään tulevassa maakuntakaavatyössä osana kulttuuriympäristöteemaa. kaavaratkaisun teknis-taloudellinen toteuttamiskelpoisuus Kaavaratkaisu on toteuttamiskelpoinen 22

23 Karijoen kunta Lausuntona kunnanhallitus päättää esittää: - laaditut selvitykset ovat riittäviä, - turvetuotannon suunnittelussa on huomioitu vesiensuojelun näkökohdat, - maisema-alueiden kaavamääräys ei saa vaikeuttaa tulevaa rakentamista, - energiapuun terminaalivarausalueet (mm. Teuva) sijoittuvat logistisesti hyvin maakunnan eri alueille, - kaavaratkaisu on toteuttamiskelpoinen. Kunnanhallitus: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Merkitään tiedoksi. Maakuntahallitus on kokouksessaan päättänyt poistaa maisema-alueet vaihekaavasta III. Valtioneuvosto ei ole hyväksynyt valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Maisema-alueet tullaan käsittelemään tulevassa maakuntakaavatyössä osana kulttuuriympäristöteemaa. Kauhajoen kaupunki Kaupunginjohtajan ehdotus: Kaupunginhallitus antaa Etelä- Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavaluonnoksesta liitteen mukaisen lausunnon. Käsittely: Kaavoittaja Henkilö 1 oli kokouksessa läsnä kutsuttuna asiantuntijana asian esittelyn ajan. Kaupunginhallituksen päätös: Kaupunginjohtajan ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti keskustelun jälkeen. Etelä-Pohjanmaan liitto on varannut Kauhajoen kaupungille mahdollisuuden lausuntoon vaihemaakuntakaava III:n kaavaluonnoksesta. Vaihekaava III käsittelee suoluonnon suojelua, turvetuotantoa, bioenergialaitoksia, energiapuun terminaaleja, arvokkaita maisema-alueita sekä puolustusvoimien alueita. Kaavan sisältö Kauhajoen osalta ja suhde nykyiseen tilanteeseen 23

24 Kaavaluonnoksessa Kauhajoelle sijoittuu seuraavia merkintöjä: turvetuotantoalue, turvetuotantoon soveltuva alue, uusiutuvan energian ja bioenergian kehittämisalue, maakunnallisesti arvokas maisema-alue sekä valtakunnallisesti arvokkaaksi esitetty maisema-alue. Lisäksi koko aluetta koskee yleinen suunnittelumääräys: alle 12 km etäisyydelle lentoasemista, lentopaikoista, lentoliikenteen nousuteistä tai varalaskupaikoista suunnitelluista yli 30 metriä korkeista rakennuksista, rakennelmista ja rakenteista tulee pyytää puolustusvoimien ja ilmailuviranomaisen lausunto. Kauhajoelle ei sijoitu kaavaluonnoskartalla suoluonnon suojelumerkintöjä. Kaavan selvitysaineistossa (Etelä-Pohjanmaan suoselvityshanke) Kauhajoen Mustaisneva (777 hehtaarin luonnontilainen osa) on arvioitu luontoarvoiltaan valtakunnallisesti arvokkaaksi, mutta sitä ei ole merkitty kaavakarttaan suojelumerkinnällä. Turvetuotantoalueet ja turvetuotantoon soveltuvat alueet EO-tu -merkinnällä osoitetaan toiminnassa olevia turvetuotantoalueita tai alueita, joilla on voimassaoleva ympäristölupa turvetuotantoon. Merkintää on myös Kauhajoen kaupungin omistamilla mailla. Kauhajoen kaupungin tietojen mukaan merkintä käsittää alueita, joilla turvetuotanto on jo loppunut ja esittää, että merkintä päivitettäisiin ajan tasalle. Kaavamateriaalista ei käy ilmi, montako hehtaaria ao-merkintä käsittää Kauhajoella. Ympäristönsuojelun tietojärjestelmä VAHTI:n mukaan Kauhajoella on tällä hetkellä 1940 ha turvetuotantoalaa. Tu-1 merkinnällä osoitetaan turvetuotantoon soveltuvia alueita. Kaavaluonnoksen suunnittelumääräyksen mukaan turvetuotantoon soveltuvan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon vaikutukset asutukseen ja tuotantoalueiden yhteisvaikutukset vesistöihin ja turvetuotannon osuus vesistöjen kokonaiskuormituksesta sekä tarvittaessa vaiheistettava turvetuotanto 3-jakovaiheen valumaalueittain. Määräyksessä velvoitetaan kiinnittämään erityistä huomiota alueen turvetuotannon vesiensuojelumenetelmiin ja tuotannon vaiheistukseen Kainastonjoen 2. jakovaiheen valuma-alueella (42.09). Kauhajoelle on osoitettu tu-1 merkintä 15 suolle, joiden kokonaispinta-ala on 3755 ha ja tuotantokelpoisen alan pinta-ala on 1215 ha. (Kuninneva tarkoittanee Koninnevaa?). Turvetuotantoalueiden (EOtu) merkintää tarkistetaan kaavaehdotukseen. Kuninneva (5974) on Geologian tutkimuskeskuksen lähtöaineistossa esitetty tällä nimellä. 24

25 Uusiutuvan energian ja bioenergian kehittämisalue Aronkylään on osoitettu uusiutuvan ja biopohjaisen energian tuotantoon ja jalostukseen sekä energiateknologiaan erikoistuvan teollisuuden toimintaan soveltuva alue. Suunnittelumääräykseksi on annettu: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee luoda mahdollisuudet uusiutuvan energiatuotannon ja bioenergian jalostuksen sekä sitä tukevan energiateknologiaan erikoistuvan teollisuuden sijoittumiseen alueelle. Alueella tulee olla toimiva terminaali, joka mahdollistaa biomassojen suurimittakaavaisen varastoinnin ja kuljetukset eri liikennemuotoja hyödyntäen. Maakunnallisesti ja valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Hyypänjokilaakson kulttuurimaisema on kaavaluonnoksessa valtakunnallisesti arvokkaaksi esitetty maisema-alue. Alueen rajaus on laaditun maisemainventoinnin pohjalta tehdyn ehdotuksen mukainen eli erilainen kuin voimassa olevassa kokonaismaakuntakaavassa. Kauhajoen kaupunki on lausunut rajauksesta inventoinnin kuulemisessa, eikä sillä ollut huomautettavaa rajauksen muuttumisesta. Kaavaluonnos sisältää suunnittelumääräyksen: Alueiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja kehittämisessä on otettava huomioon alueiden ominaispiirteet ja kulttuuriarvot. Suunnittelussa, käytössä ja rakentamisessa tulee turvata ja edistää luonnon- ja kulttuurimaiseman arvojen säilymistä ja on varmistettava valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden arvojen säilyminen. Avointen maisematilojen säilymiseen ja uusien rakennuspaikkojen sijaintiin sekä rakennusten sopeuttamiseen rakennustavaltaan maisemaan on kiinnitettävä erityistä huomiota. Maakuntavaihekaava III:n luonnoksessa on merkitty maakunnallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi Kauhajokilaakson kulttuurimaisema, Kainaston viljelylakeus, Päntäneen jokivarsimaisema, Lauhanvuori ja Nummijärven maisema-alue. Kaavaluonnos sisältää suunnittelumääräyksen: Suunnittelussa, käytössä ja rakentamisessa tulee ottaa huomioon luonnon- ja kulttuurimaiseman arvot. Avointen maisematilojen säilymiseen ja uusien rakennuspaikkojen sijaintiin sekä rakennusten sopeuttamiseen rakennustavaltaan maisemaan on kiinnitettävä huomiota. Sahankylä on todettu kaavaselvityksessä paikallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi, eikä sitä ole merkitty kaavakartalle. Maakuntahallitus on kokouksessaan päättänyt poistaa maisema-alueet vaihekaavasta III. Valtioneuvosto ei ole hyväksynyt valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Maisema-alueet tullaan käsittelemään tulevassa maakuntakaavatyössä osana kulttuuriympäristöteemaa. 25

26 Lausunto Kauhajoen kaupunki näkee hyvänä, että Aronkylään on merkitty vaihekaavaan uusiutuvan energian ja bioenergian kehittämisalue ja pitää tärkeänä, että merkintä vahvistuu vaihekaavassa. Merkintä pitää sisällään puutavaraterminaalin rakentamismahdollisuuden. Merkintä on rajattu koskemaan energiateemaa. Kauhajoen kaupunki esittää, että bioenergia-teemaa laajennettaisiin käsittämään myös bioteollisuuden (esim. Uusiutuvan energian ja bioteollisuuden kehittämisalue ja merkinnän selitys kaavakartalla Merkinnällä osoitetaan uusiutuvan ja biopohjaisen energian tuotantoon ja jalostukseen sekä bio- ja energiateknologiaan erikoistuvan teollisuuden toimintaan soveltuva alue ) niin, että myös suunnittelumääräys sisältäisi bioteollisuuden (esim. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee luoda mahdollisuudet uusiutuvan energiatuotannon ja biotuotteiden jalostuksen sekä niitä tukevan teollisuuden sijoittumiseen alueelle. Alueella tulee olla toimiva terminaali, joka mahdollistaa biomassojen suurimittakaavaisen varastoinnin ja kuljetukset eri liikennemuotoja hyödyntäen. ) Kaavaselostus ja kaavakartta jättävät huomioimatta turpeeseen ja puuainekseen tukeutuvan uuden alan, bioteollisuuden. Kauhajoen kaupunki esittää, että kaavahankkeessa arvioidaan vielä luonnoksessa huomiotta jääneitä bioteollisuuden raaka-ainetarpeita. Turvetuotantoalueiden- ja puutavaraterminaalivarausten riittävyyttä tulee arvioida uudestaan, kun on saatu arvioitua bioteollisuuden näihin kaavan teemoihin kohdistuvat tarpeet. Energiapuun terminaalit kuuluvat logistiikan perusrakenteisiin. Kauhajoen kaupunki pitää tärkeänä, että energiapuun terminaaleihin liittyvät tulevaisuuden näkymät ja kehittämistarpeet otetaan huomioon riittävällä laajuudella. Kauhajoen kaupunki esittääkin, että Aronkylän kehittämisaluemerkinnän lisäksi Luomankylään merkitään puutavaraterminaali Pt-merkinnällä Suupohjanradan ja kantatie 67:n väliin alueelle, joka on tunnistettu Kauhajoen keskustaajaman osayleiskaava hankkeessa potentiaaliseksi puuterminaalin sijoituskohdaksi. Kohteessa on riittävän pitkä hyödyntämiskelpoinen jakso täyspitkän junan lastaustarpeisiin rautatien ja kantatien välissä, eikä häiriintymisherkkiä toimintoja ole ympärillä. Vaihekaava III:n kaavaselostuksen kohdissa 7.4 ja 7.5 tulee lisäksi tuoda esille Aronkylän kehittämisalue -merkinnän sisältämä terminaali. Turvetuotanto on Kauhajoella kuten muuallakin Etelä-Pohjanmaalla merkittävä työllis- 26 Bioenergiateema on tarkistettu käsittämään myös bioteollisuuden kaavamerkinnässä ja suunnittelumääräyksessä Kaavaan liittyvässä selvityksessä on arvioitu bioenergialaitoksen raakaainetarpeita. Lisäarviointia ei katsota tarpeelliseksi tässä kaavassa. Luomankylään ei osoiteta puuterminaalia, vaan pysytään esityksessä, jossa maakunnallisesti merkittävät puuterminaalit osoitetaan eri rataosuuksille Teuvalle, Alahärmään, Alavudelle, Seinäjoen Haukinevalle ja Rovekseen. Kauhajoen Aronkylän kehittämisalue-merkinnän sisältämä terminaali tuodaan esiin kaavaselostuksen kohdissa 7.4 ja 7.5. Kaavaselostusta täydennetään työllisyysvaikutusten osalta. Kaavan

27 täjä. Työllistämisvaikutukset ja kaavan vaikutukset niihin on esitetty kaavaselostuksessa puutteellisesti. Kauhajoen kaupunki esittää, että turvetuotannon työllistävyyttä ja kaavan vaikutuksia siihen täsmennetään kaavaselostukseen. Suupohjan ammatti-instituutin Kauhajoen yksikössä on aloittanut toimintansa opetuskäytössä oleva biokaasulaitos, joka käyttää raaka-aineena lannan lisäksi vihernurmea ja perunan solunestettä. vaikutusten arviointi laaditaan ehdotusvaiheessa. Kauhavan kaupunki Etelä-Pohjanmaan liitto on pyytänyt Kauhavan kaupungin lausuntoa koskien III vaihemaakuntakaavaehdotusta. Vaihemaakuntakaavalla ohjataan suoluonnon suojelua, turvetuotantoa, bioenergialaitosten sijoittumista, energiapuuterminaalipaikkojen muodostumista, arvokkaita maisema-alueita sekä puolustusvoimien tarpeita varten varattuja alueita. Vaihemaakuntakaavan luonnos sekä siihen liittyvä valmisteluaineisto on asetettu nähtäville väliseksi ajaksi. Nykyisen Kauhavan alueelle kaavaluonnoksessa esitetään mm. seuraavia kaavamerkintöjä: Puolustusvoimien varalaskupaikka kantatielle 63 Kauhavan taajaman pohjoispuolelle, olemassa oleva puuterminaali Alahärmän taajaman asema-alueelle, valtakunnallisesti arvokas maisema-alue, joka ylettyy Lapuan Alajoelta Kauhavan Hakolaan asti, maakunnallisesti arvokas maisema-alue Alahärmän ja Ylihärmän taajamien Kurjenluhdan alueella sekä useita erillisiä jo olemassa olevia turvetuotantoalueita ja turvetuotantoon soveltuvia alueita. Maakuntahallitus on kokouksessaan päättänyt poistaa maisema-alueet vaihekaavasta III. Valtioneuvosto ei ole hyväksynyt valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Maisema-alueet tullaan käsittelemään tulevassa maakuntakaavatyössä osana kulttuuriympäristöteemaa. Lausuntonaan Kauhavan kaupunki toteaa seuraavaa: Kauhavan kaupungin alueelle on vaihekaavaluonnoksessa osoitettu Alahärmään puuterminaalimerkintä, perustuen jo olemassa olevaan puuterminaaliin. Paikka sijaitsee logistisesti hyvällä paikalla sijoittuen junaradan varteen. 27 Vaihemaakuntakaavassa II LSK business parkin alueelle on osoitettu

28 Kaupunki esittää Alahärmän terminaalin lisäksi kaavaan lisättäväksi myös Kauhavan taajaman Hopeavuoren alueelle junaradan itäpuoliselle osalle sekä puuterminaalin- että uusiutuvan energian ja bioenergian kehittämisaluemerkintää. Kauhavan keskustaajamassa juna-aseman yhteydessä on aiemmin myös toiminut puuterminaali, jonka käytöstä on luovuttu juuri sen asutukselle aiheuttamien meluhaittojen vuoksi. Kauhava kuitenkin sijaitsee sekä junaradan, että tierunkoverkon tärkeässä liikenteellisessä solmukohdassa, josta syystä kaupunki esittää vaihemaakuntakaava III:n lisättäväksi Hopeavuoren alueelle merkinnät "Uusiutuvan energian ja bioenergian kehitkehitettävä logistiikan vyöhyke-merkintä. Tämä merkintä mahdollistaa bioenergian toimintojen kehittämisen alueelle. Kaupunki on järjestänyt aikana neuvottelun johon osallistui E- P:n liitosta maakuntainsinööri Jorma Ollila, LSK Businesspark Oy sekä alueen keskeisiä metsäalan toimijoita. Palaverin tarkoituksena oli käydä keskustelua kyseisen alueen kehittämisestä puuterminaalina sekä mahdollisena bioenergian tuotantolaitoksen paikkana. Koska asialle ei ollut olemassa varsinaista hanketta, päädyttiin lopputulokseen, että kumminkin varautumisnäkökulmasta katsoen olisi hyödyllistä varata tulevaan maakuntakaavaan merkinnät alueen kehittämistä varten. Alue on koolaan n. 1O hehtaaria ja sijaitsee Kauhavan Mäenpään kylässä tilalla xxx-xxxxxx-xx-xx (huom. tilasta vain radan itäpuoli, koska länsipuolella sijaitsee ampumarata), jonka tilan omistaa LSK Businesspark Oy. Sijoituspaikaksi se soveltuu etenkin hyvän sijainnin ansiosta rajoittuen junarataan ja ympärillä sijaitsevan runkotieverkon vuoksi. Lisäksi alue on erillään taajama-asutuksesta muttei ole silti kaukana haja-asutusalueella. Alueelle on mahdollista rakentaa riittävän pituinen lastausraide, jollaisia puuttuu maakunnasta vaihekaavaselostuksen mukaan. Vaihekaava III:n kaavaselostuksen kohdassa 3.4 Raakapuun terminaalit, mainitaan että: "Etelä-Pohjanmaalta puuttuu edelleen toimiva suuren mittaluokan eri kuljetusmuotoja yhdistävä terminaali. Muita puuterminaaleja tai junalastaus-asemia on tällä hetkellä maakunnassa 9 kappaletta. Junalastauspaikoista kuitenkin vain kaksi (Alahärmä ja Alavus) ovat aktiivisessa käytössä. Muilla lastauspaikoilla joko lastausraide on liian lyhyt tai lastaus on kielletty toiminnasta naapurustolle aiheutuvan haitan vuoksi." 28

29 tämisalue, sekä puuterminaali. Kummatkin samalle alueelle. Vaihemaakuntakaavassa on Kauhavan kaupungin alueelle osoitettu turvetuotantokelpoista alaa 0 ja 1 luonnontilaisuusluokkiin kuuluvia soita toiseksi eniten maakunnassa 36 kpl yhteispinta-alaltaan 3979 ha. Varsinaisesti tuotantoon soveltuvien alueiden keskikoko on n. 70 ha. Uudeksi suojelualueeksi ei ole merkitty Kauhavan alueelle yhtään uutta suota. Kauhavan alueen vesistöt kuuluvat Kokemäenjoen-Saaristomeren- Selkämeren vesienhoitoalueeseen. Tavoitteena valtakunnallisessa vesienhoito-ohjelmassa on vesistöjen vesien laadun parantaminen tai pitäminen vähintään nykyisellä tasolla. Merkittävimpien vesistöjen tila ekologisen luokittelun perusteella on Kauhavalla välttävään tai huonoon tilaan luokiteltuja. Turvetuotanto on yksi vesistöjen kuormittaja ja kuormitus saattaa vesistökohtaisesti olla merkittävä (esim. Kauhavanjoki). Uusien soiden osoittamisessa turvetuotantoon tulee huomioida niiden mahdolliset vaikutukset kuormittajana vesistöihin riittävän tapauskohtaisesti vesiensuojelulle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Kauhavan kaupunki katsoo positiivisena että kaavaluonnoksessa on esitetty uusina turvetuotantoalueina kaikkiaan n hehtaaria. Tärkeää on myös ettei turvetuotantoon soveltuvia alueita kaavoiteta vain minimialan mukaan, sillä kaava yksistään ei vielä mahdollista sitä että kaikki osoitetut suot saadaan välttämättä tuotantoon. Kaupunki katsoo myös että on tärkeää pyrkiä säilyttämään kaikki kaavaluonnosvaiheessa varatut alueet prosessin aikana niin ettei niitä vähennettäisi. Kauhavan alueelle on merkitty useita tuotantokelpoisia alueita jotka eivät ole vielä tuotannossa, esim. Holmanneva 32 ha ja Keltinneva sekä Peräneva yht. n. 88 ha. Peränevan luonnontilaisuusluokka on 2 ja Keltinnevan puoli kuuluu luokkaan 3, joten Keltinnevan LT -luokka pudottaa sen pois tuotantoalueiden joukosta. Sen sijaan Peränevan osalta (43 ha) on AVlssa uudelleen käsiteltävänä lupahakemus. 29 Turvetuotantoon soveltuvia alueita koskevaa suunnittelumääräystä tarkistetaan ja kaavaselostusta täydennetään vesistövaikutusten osalta. Kauhavanjoen valuma-alue (44.06) lisätään turvetuotantoon soveltuvien alueiden suunnittelumääräykseen Seuraavilla 2. jakovaiheen valuma-alueilla turvetuotannon vesiensuojelumenetelmiin ja tuotannon vaiheistukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Maakuntakaavan valmisteluaineistoon on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja Valtioneuvoston periaatepäätöksen (2012) mukaisesti otettu ensisijaisesti luonnontilaisuusluokkiin 0 ja 1 kuuluvia soita. Turvetuotantoa voidaan suunnata myös luokan 2 soille, jos suon yleinen luonnonarvo on seutukunnan ojitusasteen perusteella keskimääräistä alhaisempi, eikä sillä esiinny erityisiä luonnonarvoja. Etelä- Pohjanmaalla seudullinen ojitusaste ylittää periaatepäätöksessä esitetyn nollatason, jolloin luokan 2 soita ei lähtökohtaisesti voida kaavassa osoittaa turvetuotantoon soveltuvina alueina.

30 Peränevan LT-luokka 2 mahdollistaisi sen ottamisen mukaan kaavaan joten Kauhavan kaupungin esitys on että Peräneva on mukana kaavassa turvetuotantoalueena loppuun asti. Valtioneuvoston periaatepäätöksessä esitettyä luonnontilaisuusluokitusta sovelletaan ensisijaisesti sellaisten soiden maankäytön suunnittelussa, jotka on periaatepäätöksen antamisen jälkeen hankittu turvetuotantoon. Peräneva (15984) on tuottajan ilmoituksen mukaan hankittu ennen periaatepäätöksen antamista. Alueella on kuitenkin arvioitu olevan merkittäviä erityisiä luonnonarvoja, joiden vuoksi Peränevaa ei tulla osoittamaan kaavaehdotuksessa turvetuotantoon soveltuvan alueen merkinnällä. Tarkemmat perusteet erityisistä luontoarvoista on esitetty kaavaselostuksessa. Kauhavan kaupungilla ei ole muuta huomautettavaa kaavaehdotuksen johdosta. Kuortaneen kunta Ympäristölautakunta katsoo että kaavaluonnokseen liittyvät erillisselvitykset ovat pääosin riittävät. Kuortaneenjärven ekologinen tila on tällä hetkellä tyydyttävä. Kunnassa on toimittu pitkäjänteisesti järven vedenlaadun parantamiseksi jo 1990-luvulta lähtien ja saatu myös aikaan positiivisia tuloksia. Ympäristölautakunta katsoo että nyt esitetyt kaavamerkinnät ja suunnittelumääräykset eivät ole riittäviä verrattaessa voimassa olevan maakuntakaavan merkintöihin ja suunnittelumääräyksiin, joissa huomioitiin kokonaiskuormituksen vähentämistarve. Maisema-alueiden rajaukseen ja uusiin suunnittelumääräyksiin ei ympäristölautakunnalle ole huomautettavaa. 30 Turvetuotantoon soveltuvia alueita koskevaa suunnittelumääräystä tarkistetaan ja kaavaselostusta täydennetään vesistövaikutusten osalta. Maakuntahallitus on kokouksessaan päättänyt poistaa maisema-alueet vaihekaavasta III. Valtioneuvosto ei ole hyväksynyt valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Maisema-alueet tullaan käsittelemään tulevassa maakuntakaavatyössä osana kulttuuriympäristöteemaa.

31 Toteutuessaan Alavuden ja Seinäjoen energiapuuterminaalit palvelevat sijaintinsa puolesta Kuortaneella harjoitettavaa metsätaloutta joten niiden sijoittumiseen ei ympäristölautakunnalla ole huomautettavaa. Kuortaneen alueelle ei ole merkitty aluevarauksia soidensuojelun täydentämiseksi joten ympäristölautakunnalla ei ole huomautettavaa kaavaratkaisun toimivuudesta turvetuotannon ja suoluonnonsuojelun yhteensovittamisessa. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Lisäksi ympäristölautakunta katsoo, että Vaihemaakuntakaavan III:n kaavaluonnos on ristiriidassa vesienhoitosuunnitelman kanssa. KHALL Kunnanjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus päättää hyväksyä Kuortaneen kunnan lausunnoksi edellä olevan ympäristölautakunnan kannanoton. Turvetuotantoon soveltuvia alueita koskevaa suunnittelumääräystä tarkistetaan ja kaavaselostusta täydennetään vesistövaikutusten osalta. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin Lappajärven kunta Etelä-Pohjanmaan voimassa oleva kokonaismaakuntakaava on vahvistettu Ympäristöministeriössä Maakuntakaava on päätetty uudistaa vaiheittain; I Tuulivoima, II Kauppa, liikenne ja keskustatoiminnot. Kuultavana on vaihemaakuntakaavaehdotus III, joka käsittelee turvetuotantoa, suoluonnon suojelua, valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaita kulttuurimaisema-alueita, seudullisesti merkittävien energialaitosten ja bioenergian logistiikkaketjujen toimintaan liittyviä maankäytöntarpeita sekä puolustusvoimien alueita. 31

32 Suoluonnon osalta oli tavoitteena täydentää maakunnan soidensuojelualueiden verkostoa valtakunnalliset ja maakunnalliset täydennystavoitteet huomioiden sekä turvata suoluonnon säilyminen. Etelä-Pohjanmaan III maakuntakaavassa huomioidaan vain Seinäjoen ja Jalasjärven luonnonsuojelualueet. Soidensuojeluntäydennysehdotuksen kohteille ei ole kaavassa ole osoitettu muuta maankäyttöä, mikä edistää kaavan tavoitetta soiden suojelu ja turvetuotannon yhteensovittamiseksi. Turvetuotanto Vaihemaakuntakaavassa III osoitetaan merkinnällä, EO-tu, turvetuotannossa olevat sekä turvetuotantoon suunnitellut alueet, joilla on turvetuotannon ympäristölupa. Merkinnän kattamien alueiden pinta-ala on ha. Turpeennostoon soveltuvia alueet on osoitettu vaihemaakuntakaavassa tu-1 - merkinnällä. Lähtökohtana kaavan valmisteluaineistoon valituille soille on ollut soiden tuotantokelpoisuus GTK:n tutkimusten perusteella. Uusia turvetuotantoalueita on kohdennettu soille, jotka ovat ojitettuja ja luonnontilaltaan muuttuneita soita, luonnontilaisuusluokassa 0 ja 1 olevia soita. Lisäksi kaavaan on otettu luonnontilaisuusluokan 2 soita, jotka tuottajien ilmoituksen mukaan on hankittu ennen periaatepäätöksen antamista ja joilla ei esiinny erityisiä luonnonarvoja (15 suota). Vaihemaakuntakaavaan merkittyjen soiden yhtenä kriteerinä on ollut 1 km:n etäisyys Natura-alueisiin. Turvetuottajien lupakäsittelyssä, hallussa ja hankinnassa olevien soiden osalta ei ole noudatettu 1 km:n suojaetäisyyttä. Kaavaluonnoksen soista on tehty Natura-arvioinnin tarveharkinta. Turvetuotantoon soveltuvaksi alueeksi osoittamisen edellytyksenä on, että turvetuotanto ei todennäköisesti merkittävästi heikennä Naturaalueen suojelun perusteena olevia luontoarvoja. Tuotantokelpoinen pinta-ala on GTK:n aineistossa määritelty vähintään viiden hehtaarin laajuisten yhtenäisten yli 1,5 metriä syvien alueiden perusteella. Kaavaratkaisussa on tuotantoon soveltuvien soiden osalta ollut lähtökohtana vähintään 50 hehtaarin tuotan- 32

33 tokelpoisen alueen pinta-ala. Kaavassa osoitetaan tuotantoalueiksi alle 50 hehtaarin alueita, mikäli ne sijaitsevat nykyisten turvetuotantoalueiden välittömässä läheisyydessä. Soille on kaavamerkinnän puuttumisesta huolimatta mahdollista hakea ympäristölupaa turvetuotannon harjoittamiseen. Turvetuotannon vaikutus vesien laatuun voi olla paikallisesti merkittävä, vaikka turvetuotannon osuus vesistöjen ravinnekuormituksesta on pieni. Turvetuotannon vesistövaikutuksia on maakuntakaavassa arvioitu 2. ja 3. jakovaiheen valuma-alueittain. Vesistövaikutusriskin monitarvearviointia tehtiin 2. ja 3. jakovaiheen valuma-aluille. Riskiluokkia muodostettiin yhteensä 4. Luokassa 4 suhteellinen vesistövaikutusriski on suurin ja luokassa 1 pienin. Kuormitustarkastelussa mukana olleita soita on otettu kaavaan mukaan vähemmän riskiluokkien 3 ja 4 valuma-alueilta. Valuma-alueiden 2. jakovaiheen valuma-alueista mm. Lappajärven alue (47.03), Evijärven (47.02) sekä Ähtävänjoen (47.01) valuma-alueet kuuluvat suurimpaan vesistövaikutusriskiluokkaan. 3. jakovaiheen valuma-alueista mm. Vieresjoen keskiosan valuma-alue riskiluokassa 2. Turvetuotantoon soveltuvien alueiden valinnassa on huomioitu alueiden tuotantovalmius painottaen valinnassa sellaisia suokohteita, jotka ovat jo turvetuottajien hallussa. Lisäksi valinnassa on pyritty huomioimaan soiden sijaintia suhteessa turpeen tärkeimpiin käyttökohteisiin. Valuma-alueilla, joilla kuormitusta on vähennettävä, on turvetuotantoa osoittava merkintä pyritty kohdentamaan pinta-alaltaan suuremmille soille tai soille, joiden läheisyydessä harjoitetaan turvetuotantoa. Turpeenottoon soveltuvien soiden aineistoa ei ole rajattu kategorisesti suhteessa alueiden etäisyyteen asutuksesta, koska tuotantoalueiden tarkempi sijainti tarkentuu aluevarausten sisällä tuotantoalueiden suunnittelun yhteydessä. Turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeen mukaan turvetuotantoalueen ja asutuksen etäisyys tulee uusilla alueilla olla vähintään 500 m huomioiden kuitenkin suojavyöhykkeen maanpeite ja maankäyttömuodot. Kaavaluonnoksessa on osoitettu turvetuotantoon soveltuvina alueina 284 suota, joiden tuotantokelpoinen pinta-ala on yhteensä ha. Lappajärven kunnan alueelle on 33

34 osoitettu 20 uutta turvetuotantoon soveltuvaa suota. Karttatarkastelun perusteella Lappajärven lähivaluma-alueella on esitetty turvesoiksi Varisnevaa, Latvaneva ja Maha- Paavonneva. Vieresjoen valuma-alueella on mahdollisiksi turvesoiksi esitetty Öranmosa, ltäkankaanneva, Limmosanneva, Josharjunneva ja Kotikangas. Lappajärven puolella Kurejoen valuma-alueella on merkitty suot Larnminneva, Kokkoneva ja Kokkosaari. Muut Lappajärven alueelle kaavassa esitetyt suot sijoittuvat Kirsinpäkin, Purmojärven, Kauhavanjoen ja Kerttuanjärven valuma-alueille. Maakuntakaavan turvetuotantoon soveltuville alueille on annettu suunnittelumääräys: "Turvetuotantoon soveltuvan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon vaikutukset asutukseen ja tuotantoalueiden yhteisvaikutukset vesistöihin ja turvetuotannon osuus vesistöjen kokonaiskuormituksesta sekä tarvittaessa vaiheistettava turvetuotanto 3-jakovaiheen valuma-alueittain. Lappajärven alue (47.03) kuuluu valuma-alueisiin, joiden osalta on annettu määräys: "Seuraaville 2. jakovaiheen valuma-alueilla alueen turvetuotannon vesiensuojelumenetelmiin ja tuotannon vaiheistuksiin on kiinnitettävä erityistä huomiota." Maisema-alueet Vaihemaakuntakaavassa on osoitettu valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat kulttuurimaisema-alueet. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet inventoitiin vuosina Maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet inventoitiin vuosina Inventointi oli osa koko Suomessa tehtävää arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointia. Lappajärvellä ei ole inventoitu valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Maakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi on inventoitu koko Lappajärven ja Kurejokilaaksoon ulottuva Lappajärven-Kurejokilaakson kulttuurimaisema-alue. Vuonna tehdyn inventoinnin perusteella rajaus on säilytetty pääpiirteissään ennallaan. Vimpelin keskustaajama on rajattu pois. Maakuntahallitus on kokouksessaan päättänyt poistaa maisema-alueet vaihekaavasta III. Valtioneuvosto ei ole hyväksynyt valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Maisema-alueet tullaan käsittelemään tulevassa maakuntakaavatyössä osana kulttuuriympäristöteemaa. 34

35 Uuden maakuntakaavamääräyksen mukaisesti maakunnallisesti arvokkaalla maisemaalueella suunnittelussa, käytössä ja rakentamisessa tulee ottaa huomioon luonnon - ja kulttuurimaiseman arvot. Avointen maisematilojen säilymiseen ja uusien rakennuspaikkojen sijaintiin sekä rakennusten sopeuttamiseen rakennustavaltaan maisemaan on kiinnitettävä huomiota. Muut Vaihemaakuntakaavassa III ei ole osoitettu bioenergialaitosta eikä energia- puunterminaalia Lappajärven kunnan alueelle. Ampuma- ja harjoitusalueeksi (EAH) on merkitty entinen puolustusvoimien ampuma-alueena käytetty Peuranneva, jota koskee suunnittelumääräys: "Aluetta kehitetään erityisalueena siten, että alueiden käytön suunnittelussa otetaan huomioon yleinen turvallisuus, ympäristövaikutukset ja asutukselle aiheutuvat haitalliset vaikutukset." Kj: Lappajärvi on merkittävä järvi Etelä-Pohjanmaalla sekä syntyhistorialtaan mutta myös maakunnallisesti merkittävin järvi virkistysalueena ja matkailukohteena. Järveä hyödyntävät niin vapaa-ajan- kuin ammattikalastajat. Lappajärvi tulee merkitä maakuntakaavassa erityissuojelua vaativaksi vesistöksi kuten Alajärveen laskeva Kuninkaanjoki. Lappajärvi ja siihen laskeva Vieresjoki ovat ekologiselta tilaltaan tyydyttävässä kunnossa. Vieresjoen vedenlaatu on luokiteltu huonoksi. Lappajärveen laskee myös Kurejoki ja Vimpelinjoki. Kurejoen vedenlaatu on määritelty välttäväksi ja Vimpelinjoki tyydyttäväksi. Kurejoki, Vimpelinjoki ja Vieresjoki ovat suurimmat Lappajärveen laskevat joet ja niiden vedenlaatu vaikuttaa siihen, millaista Lappajärven vesi on. Lappajärven ja siihen laskevien jokien tilan parantamiseksi turvetuotannon aiheuttamaa vesistökuormitusta tulee vähentää eikä lisätä, mikä tarkoittaa tehokkaita valumavesien 35 Vaihemaakuntakaavassa III ei käsitellä erityissuojelua vaativia vesistöjä, vaan kokonaismaakuntakaavassa ( ) osoitetut alueet jäävät näiltä osin voimaan. Vieresjoen valuma-alueella ei tulla kaavaehdotuksessa osoittamaan turvetuotantoon soveltuvan alueen merkintää Mustarämäkön (3635)

36 puhdistusmenetelmiä ja että tuotantoalueille ei myönnetä ympäristölupaa, mikäli tuotannosta ei poistu vastaavasti turvesoita. Vieresjoen valuma-alueelle merkityt uudet turvetuotantoalueet tulee poistaa maakuntakaavasta, koska joki on jo nyt huonossa kunnossa. Tuotantoalueiden lisääminen valuma-alueella ei tule parantamaan joen vedenlaatua. Vieresjoen vesi heikentää Lappajärven vedenlaatua. Vesienhoidon tavoiteohjelman vuoteen 2021 mukaisesti on tavoitteena estää vesien tilan heikkeneminen ja saavuttaa hyvä tila, mikä vaatii sekä turvetuotannon kuten muidenkin kuormittajien aiheuttaman vesistökuormituksen vähentämiseksi tositoimia. Maakuntakaavassa turvetuotantoalueiden lisääminen Lappajärven valuma-alueella on ristiriidassa vesienhoito-ohjelman kanssa, mikäli turvetuotannon vesistökuormituksen vähentämiseksi ei löydetä uusia tehokkaita keinoja. Lisäksi turvesoiden jälkikäytön tulee olla sellaista, että kuormitus ei lisäänny tuotannosta vapautuvilta soilta. alueelle, joka oli mukana kaavaluonnoksessa. Muiden alueella osoitettujen turvetuotantoon soveltuvien alueiden keskimääräinen tuotantokelpoinen pinta-ala on noin 40 hehtaaria, eli kyse on verraten pienialaisista kohteista. Vesistövaikutusten monitavoitearvioinneissa Vieresjoen valuma-alueen riski-indeksi on pienimmässä luokassa (1) ja Vieresjoen keskiosan alueen (3. jakovaiheen tarkastelu) luokassa 2. Turvetuotantoon soveltuvia alueita koskevaa suunnittelumääräystä tarkistetaan mm. vesienhoidon toimenpideohjelmissa asetettujen tavoitteiden osalta ja kaavaselostusta täydennetään vesistövaikutusten osalta. Lappajärven alue (47.03) mainitaan suunnittelumääräyksessä Seuraavilla 2. jakovaiheen valuma-alueilla turvetuotannon vesiensuojelumenetelmiin ja tuotannon vaiheistukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Lisätietoja tästä päätöksestä antaa kunnanjohtaja Henkilö 1. Kunnanhallitus päätti yksimielisesti hyväksyä kunnanjohtajan esityksen annettavaksi kunnan lausuntona. Lapuan kaupunki Vaihemaakuntakaava III luonnoksen kauaskantoisin sisältö koskettaa suoalueiden merkitystä turvetuotannon/ luonnonsuojelun kannalta. Nämä suoalueiden käyttötarkoitukset ovat keskenään toistensa pois sulkevia toimintoja. Molempien käyttötarkoitusten kannalta olisi tärkeää muodostaa laajempia yhtenäisiä aluekokonaisuuksia, sillä niiden pirstaleinen aluerakenne heikentää molempien toimintojen toteuttamismahdollisuuksia. Laadittu kaavaluonnos antaa kokonaiskuvan tuotantokelpoisesta suoalasta Etelä-Pohjanmaalla, mutta luonnonsuojelun kannalta merkittävistä suoalueista on kaavaluonnokseen entisten suojelualueiden lisäksi otettu vain kaksi uutta suoaluetta. Näin ollen kokonaiskuva muista kuin turvetuotantokelpoisista soista jää hyvin puutteelliseksi. 36

37 Kaavaluonnoksessa on Lapualla osoitettu 25 suoaluetta turvetuotantokelpoisiksi soiksi ja näiden sijoittuminen on osin pirstaleinen kaupungin alueella. Tällaisia ovat muutamat pienet erilliset suoalueet (mm. Kaitasuunneva (nro 15157) Lakaluoman pohjoispuolella ja Vähä Teerineva (nro 15213) Tiisijärven lounaispuolella), joiden teknis-taloudellinen toteuttamiskelpoisuuskin on myöskin heikohko. Samanlaisia suoalueita ovat myös Ruhan länsipuolella olevat Kissanneva (nro 15152) ja Säilynneva (nro 15206). Näiden suoalueiden osalta on perusteltua harkita niiden poistamista kaavaluonnoksesta. Ruhassa sijaitsevan Mäki-Muilun asuntoalueen lounaispuolelle on osoitettu Virpineva (nro 10019) tuotantokelpoiseksi turvesuoksi. Se on syytä poistaa kaavaluonnoksesta, koska lounaasta puhaltavien, vallitsevien tuulien mukanaan levittämä pölyhaittariski on ilmeinen asutukselle. Alajoen peltolakeuden reunalla sijaitseva Särkymäneva (nro 10019) soveltuu paremmin peltoalueeksi raivattavaksi kuin turvetuotantoon. Tällöin valtakunnallisesti arvokkaaksi osoitettu Lapuan Alajoen peltolakeus saisi tästä uudesta peltoalueesta luontaisen laajennuksen itään päin. Kauhajärven valuma-alueella on jo nykyään runsaasti suoalueita turvetuotannossa ja kaavaluonnoksessa on osoitettu vielä paljon lisää tuotantokelpoisia suoalueita samalla alueella. Kauhajärven valuma-alue onkin turvetuotannon vesistövaikutusten arvioinnissa sijoittunut suurimpaan riskiryhmään. Kauhajärven vesistöalueella on tehty vuosien kuluessa paljon kunnostustöitä virkistyskäyttömahdollisuuksien parantamiseksi. Kauhajärven vesistöalueen virkistyskäytön turvaamiseksi ei sen valuma-alueella tule enää ottaa uusia suoalueita turvetuotannon piiriin. Lapuan Alajoen peltolakeuden valtakunnallisesti arvokas maisema-alue on kaavaluonnoksessa rajaukseltaan likimain entisellään. Maakunnalliset maisema-alueen rajaukset noudattavat Lapuan jokilaaksojen osalta samanlaisia periaatteita kuin muuallakin maakunnan merkittävillä jokilaaksoilla. Kauhajärven kulttuurimaisema on noteerattu maakunnallisesti arvokkaaksi alueella olevan asutusrakenteen ja kunnostetun järvi- maiseman pohjalta. Näillä maisema-alueilla tulee jatkossakin turvata maatalouden ja kyläasutuksen kehittämisen mahdollisuudet. Vähä Teerinevan (15213) alueelle ei tulla kaavaehdotuksessa osoittamaan turvetuotantoon soveltuvan alueen merkintää. Sen sijaan Kaitasuunneva (15157) ja Kissannevan (15152) alueet noudattavat kaavassa määriteltyä 50 hehtaarin vähimmäispinta-alaa ja ne tullaan kaavaehdotuksessa osoittamaan turvetuotantoon soveltuvan alueen merkinnällä. Kissannevan rajausta muutetaan. Kissanneva ja Säilynneva (15206) sijaitsevat lähellä Koirainnevan lupaprosessissa olevaa aluetta. Virpinevan (15159) alueelle ei tulla kaavaehdotuksessa osoittamaan turvetuotantoon soveltuvan alueen merkintää. Särkymänevan (10019) alue tullaan kaavaehdotuksessa osoittamaan turvetuotantoon soveltuvan alueen merkinnällä. Turvetuotantoon soveltuvia alueita koskevaa suunnittelumääräystä tarkistetaan ja kaavaselostusta täydennetään vesistövaikutusten osalta. Vesistövaikutusten huomioimiseksi Kauhavanjoen valuma-alue (44.06), johon myös Kauhajärven vesistöalue (44.063) kuuluu, lisätään suunnittelumääräykseen Seuraavilla 2. jakovaiheen valuma-alueilla turvetuotannon vesiensuojelumenetelmiin ja tuotannon vaiheistukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Maakuntahallitus on kokouksessaan päättänyt poistaa maisema-alueet vaihekaavasta III. Valtioneuvosto ei ole hyväksynyt valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Maisema-alueet tullaan käsittelemään tulevassa maakuntakaavatyössä osana kulttuuriympäristöteemaa. 37

38 Simpsiönvuori yhdessä Lauhanvuoren ja Pyhävuoren kanssa muodostavat maastoltaan selvästi ympäristöstään nousevina kohoumina oman maakunnallisesti arvokkaan maisema-alueryhmän. Simpsiön maakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella tulee jatkossakin turvata matkailu- ja virkistysaluetoimintojen kehittämismahdollisuudet. Seinäjoen kaupunki Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavan tarkoituksena on saattaa ajan tasalle ja selkeyttää maakuntakaavan soita, puolustusvoimien tarpeita ja kulttuurimaisemia koskevat merkinnät ja määräykset ja että kaava pyrkii selvittämään seudullisesti merkittävien energiapuun terminaalien ja bioenergialaitosten sijainnin ja toimintaedellytykset. Seinäjoen kaupunki pitää hyvänä, että Etelä-Pohjanmaan liitto pyrkii III vaihemaakuntakaavalla turvaamaan maakunnan turvetuotannon edellytyksiä, mutta kokee haastavana samanaikaisen suoluonnon ja vesistösuojelun riittävän huomioimisen. Turvetuotanto, suoluonnonsuojelu ja vesiensuojelu Maakuntakaavassa on hyvin selvitetty soiden tilaa. Kaavan valmisteluun liittyy laajat suoluontoselvitykset. Vesistövaikutuksia on arvioitu useammalla selvityksellä. Koska selvityksiä on useita ja selvitykset ovat laajoja, jopa yli satasivuisia, olisi ollut toivottavaa, että joko selvityksessä tai kaavaselostuksessa olisi ollut johtopäätökset ja vaikutukset kaavaratkaisuun selkeämmin esillä. Kaavaselostusta täydennetään selvityksistä saatujen johtopäätösten osalta. Lisäksi kaavan vaikutusten arvioinnissa tuodaan esiin selvitysten johtopäätösten vaikutuksia kaavaratkaisuun. Vaihemaakuntakaavan tavoitteena on edistää maakunnan energiaomavaraisuutta osoittamalla energiateollisuuden tarpeisiin riittävä määrä turvetuotantoalueita. Kaavan tavoitteena on kohdentaa soita muuttava käyttö luonnontilaltaan muuttuneille soille ja osoittaa turvetuotanto siten, että maakunnan vesistöjen arvot eivät merkittävästi heikkene ja vesistöjen tilalle asetetut tavoitteet täyttyvät. Etelä-Pohjanmaan maakuntahallitus on päättänyt, että turvetuotantoa koskevaksi pinta-alatavoitteeksi asetetaan kaavassa hehtaaria. Kaavan tavoitteena on lisäksi täydentää maakunnan soidensuojelualueiden verkostoa valtakunnalliset ja maakunnalliset täydennystavoitteet huomioiden, sekä turvata suo- 38

39 luonnon arvojen säilyminen. Selvitysten mukaan Etelä-Pohjanmaalla on metsätieteellistä suoalaa noin hehtaaria ja suot peittävät kolmasosan maakunnan alasta. Valtaosa Etelä-Pohjanmaan soista on metsäisiä. Ojittamattomien soiden osuus suoalasta on noin 8 prosenttia ( ha) ja muuttuneita turvekankaita on noin 92 prosenttia ( ha). Turvetuotantoalueita on suhteellisen tasaisesti maakunnan eri osissa. Turvetuotantoalaa on yhteensä noin hehtaaria, mihin sisältyy myös tuotannosta poistuneita alueita. Vuonna 2010 energiaturpeen aktiivinen tuotantoala oli noin hehtaaria ja ympäristöturpeen noin 740 hehtaaria. Energiaturpeen tuotantoalan arvioidaan pysyvän ennallaan noin hehtaarissa ja tämän saavuttamiseksi uutta tuotantoalaa tarvitaan noin 8200 hehtaaria. Ympäristöturpeen ala tullee Etelä-Pohjanmaalla hieman kasvamaan uuden tuotantoalan tarpeen ollessa noin 960 hehtaaria vuoteen 2020 mennessä. Turpeenottoalueiksi on osoitettu tuotantokelpoisuuteen (20 ha), luonnontilaisuusluokkaan (0,1 tai 2), rajoittuuko vesistöön, etäisyyden Natura -alueeseen tai suojelualueeseen (1 km), asutuskeskittymän läheisyyden ja tuotantoalan pirstaloituneisuuden perusteella. Turpeenottoon soveltuvaksi alueeksi (tu-1) on osoitettu nykyisen Kurjennevan turvetuotantoalueen (3392) pohjoispuolista osin ojittamatonta ja osin ojitettua suota, joka rajautuu suoraan Varpulan tekojärveen. Seinäjoen kaupunki ei pidä hyvänä Varpulan tekojärven vesien tilan ja virkistyskäytön kannalta, että Kurjenneva turvetuotantoalue laajenee pohjoisen suuntaan ja kiinni Varpulan tekojärveen. Seinäjoen kaupunki edellyttää, että Kurjennevan turvetuotantoaluetta ei laajenneta pohjoiseen, Varpulan tekojärven suuntaan. Turpeenottoon soveltuvaksi alueiksi (tu-1) on osoitettu Heinineva (15172) Ämmälänkyläntien eteläpuolella Seinäjoentien varressa. Alue rajautuu pohjoisosiltaan Ämmälänkyläntiehen ja eteläosiltaan suo kytkeytyy Karvasuohon. Ämmälänkyläntien varsi on Seinäjoen kaupungin tulevaisuuden maankäytön laajentumisalueita. Lisäksi Heininevasta tuotantokelpoista suo-alaa on enintään 20 ha. Seinäjoen kaupunki edellyttää, että 39 Kurjennevan (3392) alueelle ei tulla kaavaehdotuksessa osoittamaan turvetuotantoon soveltuvan alueen merkintää luontoarvojen vuoksi. Heininevan (15172) alueelle ei tulla kaavaehdotuksessa osoittamaan turvetuotantoon soveltuvan alueen merkintää pienialaisuuden ja tulevaisuuden maankäyttöön varautumisen vuoksi.

40 Heininevalta poistetaan turvetuotantoalueeksi soveltuva -merkintä kaupungin tulevaisuuden maankäyttöön varautumisen ja suon Karvasuohon kytkeytymisen takia. Karvasuo on osoitettu luonnonsuojelualueeksi (Sl-2) Honkakylän, Lehtimäenkylän ja Riskunmäen osayleiskaavassa, jonka kaupunginvaltuusto on hyväksynyt keväällä Kaavasta on valitettu, mutta kaava on asetettu voimaan valituksettomalta osalta loppuvuonna Maakuntakaavaluonnoksessa on huomioitu Karvasuon suojelustatus. Honkakylän osayleiskaavassa on osoitettu lisäksi Sahaneva luonnonsuojelualueena (SL- 3) vastaavalla tavalla kuin Karvasuo. Suo on pääosin ojittamaton ja Seinäjoen kaupungin omistama. Seinäjoen kaupunki katsoo, että Sahaneva tulee merkitä maakuntakaavassa luonnonsuojelualueena yleiskaavan perusteella. Suon luonnontilaisuus ojittamattomana suona ja kiinteä kytkeytyminen eteläpuoliseen Honkanevan suojeltuun suohon sekä kaupungin maanomistus tukevat tätä tavoitetta. Vaihemaakuntakaavaluonnoksessa on soidensuojeluohjelman täydennyksen mukaisista soista vain kaksi suoaluetta osoitettu 17 suosta uusina suojelualueina, Karvasuo Seinäjoella ja Vähänjärvenneva Jalasjärvellä. Vaikkei alkuperäisen tavoitteen mukaisesti valtakunnallisesti arvokkaaksi luokiteltuja soita muuttuneen tavoitteen takia ole merkittykään suojelualueena, tulisi niiden statusta ja säilymisen takia harkita niitä merkittäväksi esim. luonnontilaa huomioivalla luomerkinnällä. Maakuntakaava on sen verran laaja, että sen ympäristövaikutukset ulottuvat yli maakuntarajojen ja myös merialueelle. Koko läntisellä vesienhoitoalueella turvetta tuotetaan vuosittain noin hehtaarin alueella. Turvetuotannon aiheuttamaksi ravinnekuormitukseksi on arvioitu 15 tonnia fosforia ja 367 tonnia typpeä vuodessa. Kiintoaineja humusmääriä ei ole kerrottu. Turvetuotannon on arvioitu vaikuttavan merkittävästi, noin 10 %:iin vesiin, joiden tilan on huonompi kuin hyvä. Etelä-Pohjanmaan III vaihekaavassa turvesoiden määrä lisääntyy merkittävästi. Lisäyksen vesistövaikutuksia, etenkään paikallisesti, ei ole kaavassa arvioitu tai kerrottu selkeästi. Kaavassa ei ole tuotu esille onko lisäyksellä vaikutusta vesihoitoalueiden toimenpideohjelmiin tai miten lisäys tulisi ottaa niissä huomioon. 40 Sahanevalle tullaan osoittamaan kaavaehdotuksessa SL-merkintä kaupungin omistuksessa olevien kiinteistöjen alueelle. Vaihemaakuntakaavan ehdotusvaiheessa tullaan SL- ja S-merkinnällä osoittamaan neljä soidensuojelun täydennysehdotuksen kohdetta. Muita soidensuojelun täydennysehdotuksen kohteita ei huomioida vaihemaakuntakaavassa kaavamerkinnöillä. Soidensuojelun täydennysehdotuksen kohteille ei ole kaavaratkaisussa kuitenkaan osoitettu muuta maankäyttöä, mikä edistää kaavan tavoitetta soiden suojelun ja turvetuotannon yhteensovittamisesta. Kaavan tarkoituksena on osoittaa uusia turvetuotantoon soveltuvia alueita korvaamaan tuotannosta poistuvaa alaa (n ha/vuosi), ei lisätä kokonaistuotantoalaa. Maakuntakaavan yleispiirteisyyden ja maanomistusolojen vuoksi on epätodennäköistä, että kaikki kaavassa

41 turvetuotantoon soveltuvaksi osoitetut alueet otettaisiin seuraavan 10 vuoden aikana tuotantokäyttöön. Tämän vuoksi kaavassa on tavoitteena osoittaa tuotantoon soveltuvia alueita 1,5-kertainen määrä tuotantoalan tarpeeseen nähden. Turvetuotantoon soveltuvia alueita koskevaa suunnittelumääräystä tarkistetaan ja kaavaselostusta täydennetään vesistövaikutusten osalta. Lisäksi kaavan vaikutusten arviointi laaditaan ehdotusvaiheessa. Valuma-alue on maakuntakaavassa laaja. Turvetuotannon lähivesistövaikutukset on vaikea tulkita. Tieto tarvittaisiin myös osalla latvavesistä kaava-alueen ulkopuolelta osavaluma-alueittain, jotta vaikutukset tiedetään siellä, missä ne näkyvät. Tavoitteeksi on asetettu soita muuttavan käytön kohdentamisen luonnontilaltaan muuttuneille soille siten, että maakunnan vesistöjen arvot eivät merkittävästi heikkenisi. Toisaalla kerrotaan vesipuitedirektiivin tavoitteista saada vesistöt hyvään tilaan. Vesistöjen tyydyttävää tilaa ei saada hyväksi, jos tavoitteena noudatetaan pelkästään liiton 2015 asettamaa omaa tavoitetta olla merkittävästi heikentämättä vesistöjen arvoa. Vesistöjen tilan kohentamiseksi ei ole esitetty toimenpiteitä. On myös tiedettävä, onko vesistöjen hyvä tila mahdollista saavuttaa ja mitä se edellyttää. Jos tuotantoa on aikomus porrastaa, on kaavassa kerrottava, kuinka suuri alue ja missä nykyisin hyväksyttyjen vesiensuojelutoimin voidaan pitää kerrallaan tuotannossa. Seinäjoen kaupunkia kiinnostavat erityisesti Seinäjokeen ja Nurmonjokeen sekä alueen järviin tulevat kuormitusmäärät, vaikutukset sekä vesistöjen hyvän tilan saavuttaminen. Kaava ohjaa ja kertoo kokonaisuuden, jota ei ympäristöluvissa käsitellä. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan turpeenoton vaikutuksia on tarkasteltava valuma-alueittain. Turvetuotannon vaikutukset lähivesiin arvioidaan ympäristölupamenettelyssä, kun tuotantoalueiden tarkempi sijoittuminen ja yhteisvaikutus ovat tiedossa. Turvetuotantoon soveltuvia alueita koskevaa suunnittelumääräystä tarkistetaan ja kaavaselostusta täydennetään vesistövaikutusten osalta. Lisäksi kaavan vaikutusten arviointi laaditaan ehdotusvaiheessa. Suunnittelumääräyksen mukaisesti tuotannossa olevia alueita on tarvittaessa vaiheistettava. Vaiheistamisen tarve tarkentuu valumaalueittain tuotantoon soveltuvien alueiden toteuman, vanhojen tuotantoalueiden poistuman ja muun maankäytön aiheuttaman kuormituksen yhteisvaikutusten myötä tarkemman suunnittelun yhteydessä. Kaavaselostuksessa tuodaan esille vesien suojelun ohella etenevä ilmastonmuutos. Kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa linjataan viisi suoraan turpeen käytön vähentämiseen sekä soiden ja vesistöjen suojeluun liittyvää strategista linjausta. Linjaukset käsittelevät mm. turpeen energiakäytön vähentämistä siten, ettei se korvaudu kivihiilel- 41

42 lä sekä turvetuotannon kohdentamista luonnontilansa menettäneille soille. Kansallisella tasolla on laadittu myös energia- ja ilmastotiekartta 2050, jossa pitkän aikavälin tavoitteeksi on asetettu hiilineutraali yhteiskunta (TEM 2014a). Maakuntakaavassa ilmastostrategian tavoitteisiin ei täysin sitouduta. Etelä- Pohjanmaan maakuntahallitus on päättänyt, että turvetuotantoa koskevaksi pinta-alatavoitteeksi asetetaan kaavassa hehtaaria. Kaavaluonnoksessa turvetuotantoon soveltuvista alueista tuotantokelpoista on kaavaselostuksen mukaan noin ha ja kaavakartalta aluerajauksin varattua alue on tuotantokelpoista määrää huomattavasti suurempi jopa kymmenkertainen määrä. Turvetuotantoon soveltuvien soiden pinta-ala ja kaavakartalla osoitetut alueiden pinta-alat tulisi vastata toisiaan. Turvetuotantoon tarvittava muu alue tulisi osoittaa muulla tavalla, koska tuotantokelpoinen osuus turvetuotantoon osoitetuista soista on useissa tapauksissa alle 10 % koko osoitetun suon alasta. Kaavaselostuksessa tulisi ilmoittaa myös turvetuotantoon soveltuviksi osoitettujen soiden kokonaispinta-ala. Kaavaselostuksessa on energiaturpeen tuotantoalan arvioitu pysyvän ennallaan noin hehtaarissa ja tämän saavuttamiseksi uutta tuotantoalaa on arvioitu tarvittavan noin 8200 hehtaaria. Tarve on vain puolet esitetystä tavoitteesta ja ehkä vain kymmenesosa tai pienempi kaavakartalla esitetyistä uusista turvetuotantoalueista. Tästä syystä turvetuotantoon osoitettujen alueiden laajuutta tulisi harkita. Ojittamattomilla suoalueilla on suurta merkitystä luonnon monimuotoisuudelle. Ne toimivat myös pitkäaikaisina vesi- ja hiilivarastoina, minkä vuoksi niillä on suurta yhteiskunnallista ja taloudellista merkitystä tulvasuojelussa suurten virtaamien ja valumien tasaajina sekä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Turvetuotanto lisää pintavesien virtamaa ja saattaa heikentää alapuolisten taajamien tilannetta ottaa vastaa lisääntynyttä virtaamaa tulvien ja suurien sadantojen yhteydessä. Virtaamien mahdollinen lisääntymisen vaikutus tulisi selvittää kaavan yhteydessä. Maisema-alueet Seinäjoen kaupunki katsoo, että "Maaseudun kulttuurimaisemat ja maisemanähtävyydet" - selvitykset ovat laadittu hyvin ja antavat riittävän kuvan Etelä-Pohjanmaan valta- 42 Turvetuotantoon soveltuvien alueiden aineisto on Geologian tutkimuskeskuksen soiden aluerajausten mukainen. Turvetuotantoalueiden tarkempi sijainti turvetuotantoon soveltuvien alueiden rajauksen sisällä määräytyy tuotannon tarkemman suunnittelun yhteydessä. Kaavassa turvetuotantoon soveltuvan alueen merkinnällä osoitettavat suoaltaiden rajaukset eivät ole yhteneväisiä mahdollisen tulevan turvetuotantoalueen kanssa, vaan alueiden rajaukset määrittyvät mm. turvekerroksen paksuuden ja ympäristölupaprosessin mukaisesti. Kaavaselostuksen liitteessä I on esitetty tuotantoon soveltuvien alueiden karttarajausta vastaava kokonaispinta-ala ja aluerajauksen sisällä oleva GTK:n määrittelemä tuotantokelpoinen pinta-ala. Kaavan vaikutusten arvioinnissa arvioidaan myös vaikutuksia ilmastoon. Varsinaisia virtaamamallinnuksia ei maakuntakaavassa edellytetä, vaan turvetuotantoalueiden virtaamien hallinta käsitellään ympäristöluvassa. Kaavan vaikutusten arviointi laaditaan ehdotusvaiheessa. Maakuntahallitus on kokouksessaan päättänyt poistaa maisema-alueet vaihekaavasta III. Valtioneuvosto ei ole hyväksynyt valta-

43 kunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista vaihemaakuntakaavaa varten. Vaihemaakuntakaavaluonnoksessa Veneskosken kyläalue on osoitettu maakunnallisesti merkittäväksi maisema-alueeksi. Seinäjoen kaupunki kuitenkin huomauttaa tältä osin, että näkemys ei ole yhtenevä vuonna 2014 hyväksytyn Seinäjoen Veneskosken osayleiskaavan kanssa. Kaupunki esittää rajausta siltä osin tarkistettavaksi. Yleiskaavaprosessin aikana ei ole myöskään asia noussut liiton taholta esille. Veneskosken oikeusvaikutteista osayleiskaavaa varten tehdyissä kulttuuriympäristö- ja maisemaselvityksissä Nurmonjoen ja lsokoskentien varren viljelyalueella ja tienvarsiasutuksella Kuortaneentien pohjoispuolella on todettu oleva pelkästään paikallista merkitystä. Yleiskaava ei esitä Veneskosken ympäristöä maakunnallisesti merkittäväksi. Maakuntakaava ei tule voimaan yleiskaava-alueella. Vaikka pieniä yksiköitä ei maakuntakaavassa voida osoittaa, selostuksessa uusiutuvan energian tuotantomahdollisuuksista tulisi olla enemmän maakuntaa monipuolisena energiareservinä tukevaa tekstiä. Etelä-Pohjanmaalla on erittäin vahva maa- ja metsätalous ja samalla mahdollisuudet käyttää huomattavasti enemmän jäteperäisiä polttoaineita, kuten lantaa ja hakkuujätettä. Energian tuotantotavalla on myös ratkaiseva vaikutus maakunnan kasvihuonekaasupäästöjen osuuteen ja keinoihin hillitä ilmastonmuukunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Maisema-alueet tullaan käsittelemään tulevassa maakuntakaavatyössä osana kulttuuriympäristöteemaa. Muilta osin Seinäjokea koskeviin maisema-alueen rajauksiin ja kaavamääräyksiin ei ole huomauttamista. Energiapuun terminaalit Valtakunnallisten alueidenkäytön tavoitteiden mukaisesti alueidenkäytön tulee varautua uusiutuvia ja jäteperäisiä polttoaineita käyttävien energialaitosten ja niiden logististen ratkaisujen aluetarpeisiin osana alueen energia- ja jätehuoltoa. Terminaalien sijoittumisesta on tehty selvitys vuonna 2014 ja maakuntakaava luonnoksessa terminaalit on sijoitettu selvityksen mukaisesti. Seinäjoelle osoitetut terminaalit noudattavat myös kaupungin tavoitetta. Seinäjoen kaupunki huomauttaa, että ltäväylän itäpuolelle osoitettu terminaalin kohdemerkintä tulisi olla lähempänä itäväylää. 43 Puuterminaalin kohdemerkintää tarkistetaan lähemmäksi Itäväylää. Kaavassa keskitytään puuterminaaleihin ja suuren mittakaavan bioenergian ja bioteollisuuden tuotantomahdollisuuksiin kaavaselvityksen pohjalta. Maakuntaa energiareservinä tukevaa tekstiä lisätään.

44 tosta. Kaavaratkaisun teknistaloudellinen toteuttamiskelpoisuus Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaava osoittaa uuteen turvetuotantoon huomattavan määrä suoaluetta. Koska suurin osa osoitetusta suoalueesta on tuotantoon kelpaamatonta, tulisi alueet rajata suon tuotantokelpoisen osan mukaan. Kaavaselostuksen mukaan soiden tuotantokelpoisen osan pinta-ala on ha, mikä rajaus ylittäisi myös kaavalle asetetun ha tavoitteen. Rajauksen tarkistus olisi edelleen tavoitteen mukainen ja edistäisi maakunnan energiaomavaraisuutta osoittamalla energiateollisuuden tarpeisiin riittävä määrä turvetuotantoalueita. Turvetuotantoalueiden tarkempi sijainti turvetuotantoon soveltuvien alueiden rajauksen sisällä määräytyy tuotannon tarkemman suunnittelun yhteydessä. Kaavassa turvetuotantoon soveltuvan alueen merkinnällä osoitettavat suoaltaiden rajaukset eivät ole yhteneväisiä mahdollisen tulevan turvetuotantoalueen kanssa, vaan alueiden rajaukset määrittyvät mm. turvekerroksen paksuuden ja ympäristölupaprosessin mukaisesti. Turvetuotantoon soveltuvien alueiden tuotantokelpoinen pinta-ala on viranomaislausunnoille lähetettävässä kaavaehdotuksessa noin hehtaaria. Soinin kunta Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavan valmistelu on edennyt luonnosvaiheeseen ja aineisto on nähtävillä Vaihemaakuntakaavan teemat pitävät sisällään suoluonnon suojelun, turvetuotannon, bioenergialaitokset, energiapuun terminaalit, arvokkaat maisema-alueet sekä puolustusvoimien alueet. Kaava-asiakirjat ovat sähköisenä saatavilla os. kohdassa maakuntakaavoitus/valmistelussa olevat maakuntakaavat. Lausuntoja pyydetään mennessä, mutta Soinin kunta on ilmoittanut maakuntaliitolle, että Soinin kunnan lausunto lähetetään heti kokouksen jälkeen. Lausunnossa toivotaan otettavan kantaa - selvitysten riittävyyteen - kaavaratkaisun toimivuuteen turvetuotannon ja soidensuojelun yhteensovittamisessa - kaavaratkaisun toimivuuteen turvetuotannon ja vesienhoitosuunnitelmien yhteensovittamisessa - maisema-alueiden rajaukseen ja kaavamääräysten ohjausvaikutukseen alueidenkäytössä - energiapuun terminaalien sijoittumiseen ja toimintaedellytyksiin maankäytön sekä 44

45 muun infrastruktuurin näkökulmasta - kaavaratkaisun teknis-taloudellisesta toteuttamiskelpoisuudesta Maakuntakaavan laadinnan lähtökohdat ja oikeudelliset perusteet on säädetty maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL). Lain yleistavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen siten, että voidaan taata hyvä elinympäristö ja edistää ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Laki myös linjaa kaavan osallisten mahdollisuuden osallistua sen valmisteluun, suunnittelun laadun ja vuorovaikutteisuuden tavoitteet, asiantuntemuksen moni- puolisuuden sekä avoimen tiedottamisen periaatteet. Lain mukaan maakunnan liiton tulee huolehtia tarpeellisesta maa- kuntakaavan laatimisesta, kaavan pitämisestä ajan tasalla ja sen kehittämisestä (MRL 27 ). Maakuntakaavassa tulee ottaa huomioon maakunnan oloista johtuvat erityiset tarpeet, mutta samalla ne on sovitettava yhteen valtakunnallisten tarpeiden kanssa. MRL 28 mukaan maakuntakaavaa laadittaessa on kaavan aihepiiristä riippumatta kiinnitettävä erityistä huomiota: 1) maakunnan tarkoituksenmukaiseen alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, 2) alueiden käytön ekologiseen kestävyyteen, 3) ympäristön ja talouden kannalta kestäviin liikenteen ja teknisen huollon järjestelyihin, 4) vesi- ja maa-ainesvarojen kestävään käyttöön, 5) maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin, 6) maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaalimiseen, 7) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyteen. Tekninen johtaja Henkilö 1 esittää Soinin kunnan lausunnoksi seuraavaa: Soinin kunnan alueella on Ely-keskukselta saadun tiedon mukaan turvetuotantoalueita yhteensä 1542 ha, josta tuotannossa on 1309 ha. Kaavaluonnoksen pohjalta voidaan todeta että Soinissa tuotantokelpoinen pinta-ala voisi jopa kaksinkertaistua. Esitetyt uudet alueet ovat pääasiassa kuntamme itäreunalla, etelään menevän Multiantien varrella. Myös Karstulantien pohjoispuolelle Ryöstöjärventien varteen on esitetty 45

46 sekä uusia että laajennettavia tuotantoalueita kuten myös kuntamme länsiosaan (Matosuo, Teeriperä). Suomenselän vedenjakaja-alueella ja täällä olevilla latvavesillä on ongelmana vesistöjen pienet virtaamat. Tämä osaltaan vaikuttaa siihen että kuormitusten kasvaessa vesistöt rehevöityvät hyvin helposti. Soinissa on järviä ja lampia n. 160 ja niillä lomakiinteistöjä n. 550 kpl. Hyväksytyn rantaosayleiskaavan mukaan loma-asuntojen määrä voi nousta tulevaisuudessa n. 750:een. Kaavaehdotuksen mukaan suurimmat vaikutukset vesistön kuormituksen osalta kohdistuisivat Vahankajoen valuma-alueisiin kuuluviin Lauttajärveen, Jokijärveen, liroonjärveen, Hankajärveen, lso-punsaan, Limajärveen sekä niiden lähistöillä oleviin pienempiin vesistöihin. Näiden vesistöjen rannoilla on reilut 250 lomakiinteistöä sekä useita asuinkiinteistöjä jotka ovat huolissaan vesistön tilasta jo nykyisin ilman uusia kuormituslisäyksiä. Myös Kolunjoen kautta vesistökuormitus Ähtärinjärveen, jossa jo nykyisin on vuosittaista sinileväongelmaa, tulee lisääntymään mikäli uusia tuotantoalueiden otetaan käyttöön. Kaavamääräysten tekstiosassa ei ole huomioitu Vahankajoen valuma-aluetta, jolla tulisi turvetuotannossa käyttää parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja vaiheistettava tuotanto siten, että alapuolisten vesistöjen erityiset luonnonarvot ja veden laatu ei heikkene. Täysin uusia tuotantoalueita ei tule lisätä vaan turvetuotanto kohdistuisi laajennuksena nykyisille tuotantoalueille poistuvan pinta-alaan suhteessa. 46 Turvetuotantoon soveltuvia alueita koskevaa suunnittelumääräystä tarkistetaan ja kaavaselostusta täydennetään vesistövaikutusten osalta. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttämistä edellytetään turvetuotannon ympäristöluvissa nykyään kaikilta uusilta alueilta. Vahankajoen valuma-alueelle tullaan viranomaislausunnoille lähetettävässä kaavaehdotuksessa osoittamaan kolme turvetuotantoon soveltuvaa aluetta, joista yksi on osittain ko. valuma-alueella. Kaikki Vahankajoen valuma-alueelle osoitettavat turvetuotantoon soveltuvat alueet ovat nykyisten turvetuotantoalueiden laajennuksia tai sijaitsevat nykyisten turvetuotantoalueiden välittömässä läheisyydessä. Kaavan tarkoituksena on osoittaa uusia turvetuotantoon soveltuvia alueita korvaamaan tuotannosta poistuvaa alaa. Kaavassa ei tulla osoittamaan Vahankajoen valuma-alueelle merkittävää määrää uusia turvetuotantoon soveltuvia alueita, joten alueelle ei anneta erillistä suunnittelumääräystä. Aluetta koskee kuitenkin kaikille turvetuotantoon soveltuville alueille annettu suunnittelumääräys: Turvetuotantoon soveltuvan alueen yksi-

47 tyiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon turvetuotannon vaikutukset asutukseen. Alueen käyttöönoton suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota vesiensuojelumenetelmien tehokkuuteen siten, että turvetuotanto osaltaan ottaa huomioon vesienhoidon toimenpideohjelmissa asetetut tavoitteet ja edistää niiden toteutumista. Suunnittelussa on huomioitava tuotantoalueiden yhteisvaikutukset vesistöihin ja tarvittaessa vaiheistettava tuotantoa huomioiden alapuolisten vesistöjen tila. Alueiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee selvittää happamien sulfaattimaiden esiintyminen ja suunniteltava tuotanto siten, ettei se aiheuta merkittävää hapanta huuhtoumaa. Suunnittelumääräys noudattaa mm. Suot ja turvemaat maakuntakaavoituksessa -oppaan esimerkkiä. Puuterminaalin paikka sahan tontille tulee huomioida. Oheismateriaalina (arkistokohta ): - vaihemaakuntakaava III, kaavaluonnos - teemakartta, turvetuotanto, luonnonsuojelu ja valuma-alueet - listaus Soinin vähintään tuotantokunnossa olevista suoalueista - 2 muistutusta/kirjelmää vaihemaakuntakaavasta Maakuntakaavassa merkittyjen maakunnallisesti merkittävien puuterminaalien sijaintipaikat ovat rataverkon yhteydessä. Tekninen johtaja Henkilö 1 tulee kunnanhallituksen kokoukseen esittelemään tätä asiaa. Vs.kunnanjohtaja Kunnanhallitus antaa Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavasta teknisen johtajan esityksen mukaisen lausunnon. Päätös: Hyväksyttiin. Henkilö 2 esitti, että kunnanhallitus hyväksyy kaavaluonnoksen. Hyväksymisen ehtona 47

48 on, että uusille tuotantoon otettaville alueille käytetään nykyaikaista ympäristön huomioivaa teknologiaa. Turve ja muu bioenergia ovat kotimaisia energiavaihto- ehtoja, jotka tuovat alueellisia työpaikkoja ja hyvinvointia. Muilta osin huomioitaisiin teknisen johtajan esitykset. Esitystä ei kannatettu. Tekninen johtaja Henkilö 1 oli esittelemässä asiaa kunnanhallitukselle. Oheismateriaalina (arkistokohta ): - vaihemaakuntakaava III, kaavaluonnos - teemakartta, turvetuotanto, luonnonsuojelu ja valuma-alueet - listaus Seinin vähintään tuotantokunnossa olevista suoalueista - 2 muistutusta/kirjelmää vaihemaakuntakaavasta Ähtärin kaupunki Seuraavaksi esiteltynä Ähtäriä koskevat III vaihemaakuntakaavan luonnoksen tiedot ja vaikuttavuus sekä huomioitavat asiat: 1. Bioenergia ja energiapuun terminaalit Etelä-Pohjanmaan reuna-alueen metsäisimpänä kuntana Ähtäri näkee, että puuterminaalimerkinnän lisääminen III maakuntavaihekaavaan Ähtärin Myllymäelle on välttämätöntä, kun otetaan huomioon Myllymäen sijainti, valmiusaste ja ajoreitit Äänekosken Biotuotetehtaalle. Valtatie 18:lta on terminaalille matkaa alle 400 metriä, tiestöä on kunnostettu ja sitä kehitetään edelleen. Alueella on mahdollista kuljettaa puutavara myös rautatiekuljetuksena, koska paikalla on kaksoisraide junalastausta varten. Puuterminaali on osoitettu kaavaehdotuksessa Alavuden Asemalle. Kaavan valmistelussa on katsottu, että eri puolilla maakuntaa ja eri rataosuuksilla on maakunnallisesti merkittävä puuterminaali. Seudullisesti merkittävä puuterminaali voi toimia maakuntakaavan puuterminaalimerkinnän puuttumisesta huolimatta. Ähtärin Myllymäen raaka-ainespuun puskurivarastoilla ja metsäenergian terminaalilla tehostetaan puunhankintaa. Myllymäellä on ympärivuotisessa toiminnassa oleva puuterminaali, joka toimii nykyään pääasiassa kuitupuun välivarastona. Aikaisemmin alue on ollut raakapuun varastointi- ja lastausalue. Alue on pitkäaikaisella vuokrasopimuksella valtiolta varmistettu käytettäväksi uuden Äänekosken biotuotetehtaan puuhuoltoa ajatellen. Myllymäen alue on myös yksi Äänekosken uuden biotuotetehtaan 15:sta var- 48

49 muusvarastosta. Se on kunnostettu tähän tarkoitukseen vuonna Varaston kautta kiertää n tonnia raakapuuta vuodessa. Tämä vastaa noin 1000 autokuormaa. Muita vastaavia välivarastopaikkoja Etelä-Pohjanmaalla on Alavuden Asemalla ja Soinissa. Nämä toimivat välivarastot ovat elintärkeitä puutavarahuippujen ja kelirikon takia, jolloin voidaan turvata puuhuollon liikkuvuus. Samalla pienentyvät ajopaineet alemmalla tieverkolla. III maakuntavaihekaavalla tulisi tukea Ähtärin Myllymäen energiapuuterminaalia siten, että terminaali mahdollistaisi alueelle myös uusiutuvan energian ja bioenergian kehittämistä alueellisesti yli maakuntarajojen esimerkiksi Äänekosken sivutuotevirroista tai aivan uusista keksinnöistä. Vaihemaakuntakaava ei aseta esteitä Myllymäen aseman kehittymiselle. 2. Turvetuotanto ja suoluonnon suojelu Ähtärin uudet turvetuotantoon osoitetut suoaltaat sijaitsevat Itä-Ähtärissä ja ne ovat suoselvityksessä nimeltään Kolunjärven länsipuolen soita. Uudeksi tuotantoalueeksi esitetyllä alueella suon kokonaispinta-alasta (165 ha) yli puolet on ojittamatonta suota (95,6 ha). Alue kuuluu Ähtärinjärven valuma- alueeseen (35.43). Kaavaluonnoksessa on esitetty suunnittelumääräys, jonka mukaan turvetuotantoon soveltuvan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon vaikutukset asutukseen ja tuotantotalouden yhteisvaikutukset vesistöihin. Lisäksi on huomioitava turvetuotannon osuus vesistöjen kokonaiskuormituksesta sekä tarvittaessa vaiheistettava turvetuotanto 3- jakovaiheen valuma-alueittain. Ähtärinjärven alueen turvetuotannon vesiensuojelumenetelmiin ja tuotannon vaiheistukseen on kaavaluonnoksessa esitetty kiinnitettäväksi erityisesti huomiota. Kaupungin näkemyksenä on, että Ähtärin vesistöihin vaikuttavan turvetuotannon kuormituksen ja sen vesistöjen erityispiirteet ja hydrologiset ominaisuudet, niiden ekologinen tila ja kuormituksensietokyky ja niihin kohdistuva nykykuormitus on arvioitava tapauskohtaisesti ennen kaavaehdotuksen laatimista. Alueen erikoisuutena on maankohoamisen seurauksena tapahtunut vedenjakajan siirtyminen, minkä vuoksi Ähtärinjärven veden vaihtuvuus on hyvin verkkaista ja kuormituksen vaikutus tavallista suu- 49 Maakuntakaavassa vesistövaikutuksia tarkastellaan valuma-alueittain. Turvetuotantoon soveltuvia alueita koskevaa suunnittelumääräystä tarkistetaan ja kaavaselostusta täydennetään vesistövaikutusten osalta. Ähtärinjärven alueelle (35.43) tullaan antamaan suunnittelumääräys: Seuraavilla 2. jakovaiheen valuma-alueilla turvetuotannon vesiensuojelumenetelmiin ja tuotannon vaiheistukseen on kiinnitettävä

50 rempi. Tämä ainutlaatuinen erityispiirre on huomioitava maakuntakaavaa laadittaessa ja eri intressitahojen tavoitteita yhteen sovitettaessa. Turvetuotantoalueiden käyttöönoton vaiheistamisella voidaan vaikuttaa tuotannosta koituvaan kuormitukseen, mutta se ei ole riittävä toimenpide hillitsemään alueen vesistöjen tilan lisääntyneitä, erityisesti virkistyskäyttöön liittyviä ongelmia. III vaihemaakuntakaavaa laadittaessa tulee selvittää ja ohjata, miten turvetuotannon aiheuttamaa vesistökuormitusta saadaan vähennettyä ja vesistöjen tilan negatiivinen kehitys pysäytettyä. Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa vuosille on linjattu, että turvetuotanto ei saa huonontaa vaikutusalueensa vesistöjen tilaa eikä vaarantaa hyvän tilan saavuttamista niissä. Ähtärin- ja Pihlajaveden reittien vesistön toimenpideohjelmassa on asetettu tavoitteeksi alueen vesistöjen kiintoaine-, humus- ja ravinnekuormituksen vähentäminen. Ähtärin kaupungin kuntastrategiassa on sitouduttu mm. edistämään toimia kunnan puhtaiden vesien puolesta. Ähtärin kaupunki esittää määräysmerkintään lisättäväksi, että uutta tuotantoalaa saa ottaa käyttöön vasta vanhojen turvenevojen poistuttua tuotannosta. Uuden tuotantoalan vesistökuormitus tulee olla merkittävästi aiempaa pienempi kuin tuotannosta poistuneen alueen kuormitus Maisema-alueet Suomessa on 156 maisema-aluetta, jotka ovat valtioneuvoston vuonna 1995 tekemän periaatepäätöksen mukaan valtakunnallisesti arvokkaita. Tämän lisäksi maakuntakaavoihin on merkitty useita kymmeniä maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Maisema-alueilla turvataan edustavien ja elinvoimaisten maaseutumaisemien säilyminen. Maankäyttö- ja rakennuslaissa olevat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet edellyttävät, että arvokkaat maisema-alueet otetaan huomioon alueiden käytössä. Valtakunnallisesti arvokkaat alueet tulee sisällyttää maakuntakaavoihin. Maakuntavaihekaavaluonnoksessa on esitetty valtakunnallisesti arvokkaaksi maisemaalueeksi Perännejärven ympäristöä. Maakunnallisesti arvokkaiksi alueiksi on esitetty Hankaveden/Moksunniemen ympäristöä ja sekä Ähtärinjärven länsiosia. Maakunnallierityistä huomiota. Lisäksi aluetta koskee kaikkia turvetuotantoon soveltuvia alueita koskeva suunnittelumääräys: Turvetuotantoon soveltuvan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon turvetuotannon vaikutukset asutukseen. Alueen käyttöönoton suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota vesiensuojelumenetelmien tehokkuuteen siten, että turvetuotanto osaltaan ottaa huomioon vesienhoidon toimenpideohjelmissa asetetut tavoitteet ja edistää niiden toteutumista. Suunnittelussa on huomioitava tuotantoalueiden yhteisvaikutukset vesistöihin ja tarvittaessa vaiheistettava tuotantoa huomioiden alapuolisten vesistöjen tila. Alueiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee selvittää happamien sulfaattimaiden esiintyminen ja suunniteltava tuotanto siten, ettei se aiheuta merkittävää hapanta huuhtoumaa. Kaavan vaikutusten arviointi laaditaan ehdotusvaiheessa. Pääosin Ähtärinjärven alueelle (35.43) tulee viranomaislausunnoille lähetettävässä kaavaehdotuksessa sijoittumaan neljä turvetuotantoon soveltuvan alueen merkintää. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttämistä edellytetään turvetuotannon ympäristöluvissa nykyään kaikilta uusilta alueilta ja turvetuotantoalueiden vesistövaikutukset ovat uusilla alueilla yleisesti vanhoja alueita pienempiä. Maakuntahallitus on kokouksessaan päättänyt poistaa maisema-alueet vaihekaavasta III. Valtioneuvosto ei ole hyväksynyt valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Maisema-alueet tullaan käsittelemään tulevassa maakuntakaavatyössä osana kulttuuriympäristöteemaa.

51 sesti arvokas maisema-alue ei saa estää Moksunniemen ympäristön matkailullista kehittymistä valtakunnalliselle eikä pohjoismaiselle tasolle. 4. Puolustusvoimien alueet Maakuntakaavan melu- ja suojavyöhykkeet ovat tarpeellisia niin turvallisuuden, ympäristövaikutusten kuin asutuksen ohjaavasta näkökulmasta. Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 62 :n mukaan kaavan osallisilla tulee olla mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavan vaikutuksia ja lausua kirjallisesti ja suullisesti mielipiteensä asiasta. Tilaisuuden varaamisesta mielipiteen esittämiseen tulee tiedottaa maankäyttö- ja rakennusasetuksen (MRA) 30 :n mukaisesti osallisten tiedonsaannin kannalta toimivalla tavalla. Merkitään tiedoksi. Valmistelu: Kaavoituspäällikkö, ympäristönsuojelusihteeri, rakennustarkastaja, kulttuuri- ja nuorisotoimenjohtaja Kaavoituspäällikkö Henkilö 1 ja ympäristönsuojelusihteeri Henkilö 2 ovat pykälän käsittelyn ajan kokouksessa läsnä selostamassa asiaa. Päätösesitys (kja): Kaupunginhallitus päättää lausuntonaan todeta seuraavaa: - III maakuntavaihekaavaan lisätään puuterminaalimerkintä Ähtärin Myllymäelle. - Turvetuotannon aiheuttama kuormitus ja vastaanottavien vesistöjen erityispiirteet, niiden hydrologinen ja ekologinen tila kuormituksensietokykyineen on arvioitava tapauskohtaisesti ennen kaavaehdotuksen laatimista. Alueen maankohoamisesta johtuvat erityispiirteet ja niiden vaikutus hydrologiaan on huomioitava maakuntakaavassa. Määräysmerkintään lisätään, että uutta tuotantoalaa saa ottaa käyttöön vasta vanhojen turvenevojen poistuttua ja että uuden alan vesistökuormitus tulee olla aiempaa merkittävästi pienempi kuin tuotannosta poistuneen alueen kuormitus. 51 Ks. vastine yllä. Maakuntakaavassa edellytetään vesistövaikutusten arvioinnissa valuma-aluekohtaista tarkastelua. Kaavaa varten on laadittu laajat vesistövaikutusten arvioinnit, jotka ovat olleet taustana osoitettaessa tuotantoon soveltuvia alueita turvetuotantoon soveltuvan alueen merkinnällä.

52 - Maakunnallisesti arvokas maisema-alue ei saa estää Moksunniemen ympäristön matkailullista kehittymistä valtakunnalliselle eikä pohjoismaiselle tasolle. Valtakunnallisesti arvokas Peränteen maisema-alue tulee sovittaa yhteen alueen toimijoiden kanssa. - Turvetuotantoa ei tule laajentaa ojittamalla soita. Päätös: Hyväksyttiin. Ks. lisäksi vastine yllä Turvetuotantoon soveltuvina alueina tullaan osoittamaan kaavaehdotuksessa ensisijaisesti luonnontilaisuusluokan 0 ja 1 soita, jotka ovat pääosin ojitettuja ja luonnontilaltaan muuttuneita. Lisäksi kaavassa tullaan osoittamaan turvetuotantoon soveltuvan alueen merkinnällä 7 luonnontilaisuusluokan 2 suota, jotka ovat tuottajien antamaan selvitykseen perustuen hankittu ennen Valtioneuvoston periaatepäätöksen ( ) antamista ja joilla ei esiinny merkittäviä erityisiä luonnonarvoja. Luonnontilaisuusluokan 2 soilla on ojitettuja ja ojittamattomia osia. 52

53 53 NAAPURIMAAKUNTIEN LAUSUNNOT

54 Naapurimaakunnan lausunto Keski-Suomen liitto Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaava käsittelee turvetuotantoa, suoluonnon suojelua, valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaita kulttuurimaisema-alueita sekä seudullisesti merkittävien energialaitosten ja bioenergian logistiikkaketjujen toimintaan liittyviä maankäyttötarpeita. Lisäksi puolustusvoimien alueidenkäytölliset tarpeet huomioidaan III vaihemaakuntakaavassa. Etelä-Pohjanmaan liiton vastine Merkitään tiedoksi. Kaavaluonnoksessa uudet turvetuotantoon soveltuvat alueet on merkitty alueen erityisominaisuutta kuvaavalla merkinnällä (tu-1). Turvetuotantoon soveltuvina alueina osoitetaan kaikkiaan 284 suota, joiden tuotantokelpoinen pinta-ala on noin ha. Lisäksi aluevarausmerkinnällä (EO-tu) osoitetaan tuotannossa olevat tai tuotantoon suunnitellut turpeenottoalueet, joilla tuotantotoiminnan edellytykset on riittävällä tavalla selvitetty. Luonnonsuojelualueita täydennetään kaavassa kahdella erillisellä luokalla (SL-7, SL-8). Kohteet sijaitsevat Seinäjoella ja Jalasjärvellä ja ovat soidensuojelun täydennysehdotuksen mukaisia kohteita. Kaavaselostuksen mukaan edellä mainittuja kahta kohdetta lukuun ottamatta, III vaihemaakuntakaavassa ei huomioida soidensuojelun täydennysehdotuksen kohteita kaavamerkinnöillä. Olemassa oleviin luonnonsuojelualueiden merkintöihin ja määräyksiin ei vaihemaakuntakaavalla tehdä muutoksia. Kulttuuriympäristön osalta vaihemaakuntakaavassa osoitetaan valtakunnallisesti arvokkaiksi esitetyt maisema-alueet (valtioneuvoston vuoden 1995 periaatepäätöksen mukaisina) sekä maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet vuosien 2013 ja 2014 inventointien mukaisina. Vaihemaakuntakaavassa osoitetaan myös Kauhajoen Aronkylän alueelle uusiutuvan energian ja bioenergian kehittämisalue sekä viisi seudullisesti merkittävää energiapuun terminaalia. 54 Maakuntahallitus on kokouksessaan päättänyt poistaa maisema-alueet vaihekaavasta III. Valtioneuvosto ei ole hyväksynyt valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Maisema-alueet tullaan käsittelemään tulevassa maakuntakaavatyössä osana kulttuuriympäristöteemaa.

55 Turvetuotannon osalta Etelä-Pohjanmaan kaavaratkaisu poikkeaa Keski-Suomen vireillä olevasta, kaikkia maankäytön teemoja koskevasta maakunta kaavan tarkistuksesta. Keski-Suomessa on tarkistuksen yhteydessä päädytty poistamaan lainvoimaisissa kaavoissa osoitetut turvetuotantoalueet sekä turvetuotantoon soveltuvat alueet. Perusteluina linjaukselle on muun muassa se, että lainvoimaiset maakuntakaavat eivät ole ohjanneet turvetuotannon sijoittumista, turvetuotantoa luvitetaan ja ohjataan erityislainsäädännöllä sekä turvetuottajatahojen kanta, jonka mukaan tarkkarajaisten turvetuotantoalueiden esittäminen maakunta-kaavassa on turhaa. Voimaan kuitenkin jätetään turvetuotannon koko maakuntaa ja 13 valuma-aluetta koskevat suunnittelumääräykset. Keski-Suomessa ollaan siis päätymässä turvetuotannon suhteen ratkaisuun, joka on samantyyppinen kuin Etelä-Pohjanmaan kumottavaksi aiotussa kaavassa. Puolustusvoimien toimintoihin liittyvien varausten osalta Keski-Suomen maakuntakaavan tarkistuksessa otetaan huomioon myös Keski-Suomen puolelle ulottuva Ähtärin puolustusvoimien varastoalueen melualue. Keski-Suomen liiton mielestä III vaihemaakuntakaava perustuu laajaan taustaaineistoon sekä riittäviin selvityksiin. Kaavaluonnokseen sisältyvissä teemoissa ei ole yhteensovitusongelmia suhteessa Keski-Suomen maakuntakaavoihin. Keski-Suomen liitolla ei ole huomautettavaa kaavaluonnoksesta. Merkitään tiedoksi. Pirkanmaan liitto Vaihemaakuntakaavan tavoitteena on täydentää maakunnan soidensuojelualueiden verkostoa valtakunnalliset ja maakunnalliset täydennystavoitteet huomioiden, sekä turvata suoluonnon arvojen säilyminen. Koska lakisääteisen, valtakunnallisen soidensuojelun täydennysohjelman laadinnasta on luovuttu, osoitetaan kaavassa ainoastaan kaksi uutta suojelualuetta. Valtakunnallisessa soidensuojelun täydennysehdotuksessa mukana oleville kohteille ei ole kuitenkaan kaavaluonnoksessa esitetty muuta maankäyttöä, joka olisi ristiriidassa suojelun kanssa. 55

56 Turvetuotannon osalta vaihemaakuntakaavan tavoitteena on edistää maakunnan energiaomavaraisuutta osoittamalla riittävä määrä turvetuotantoalueita. Pinta-alatavoitteeksi on asetettu hehtaaria. Soita muuttava käytön kohdentamisessa huomioon otetaan vesistöjen tilalle asetetut tavoitteet. Kaavaluonnoksessa osoitetaan turvetuotantoon soveltuvina alueina 284 suota, joiden tuotantokelpoinen pinta-ala on yhteensä noin hehtaaria. Etelä-Pohjanmaan Energia- ja ilmastostrategian tavoitteena on lisätä monipuolisesti uusiutuvien energialähteiden käyttöä ja hyödyntää metsäenergiaa kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Maakuntakaavalla voidaan tukea bioenergian tuotantoa varaamalla suurimittakaavaiseen tuotantoon riittävästi alueita ja ottamalla huomioon tuotannosta aiheutuvat ympäristövaikutukset. Vaihemaakuntakaavan luonnoksessa osoitetaan Kauhajoen Aronkylän teollisuusalueen yhteyteen kehittämisperiaatemerkinnällä mahdollisuus kehittää bioenergian jalostukseen ja uusiutuvan energian tuotantoon sekä siihen liittyvään teknologiaan erikoistunutta teollisuutta. Aines- ja energiapuun logistiikan kehittäminen on keskeisessä osassa bioenergian käytön kehittämisessä. Puskurivarastoilla ja terminaaleilla parannetaan puu- ja energiahuollon toimivuutta muuttuvissa olosuhteissa puuta käyttävän teollisuuden omien varastojen ollessa rajalliset. Metsäkeskuksen laatimassa selvityksessä tunnistettiin Etelä- Pohjanmaalta yhteensä 16 terminaali tai terminaaliksi soveltuvaa aluetta. Käytössä olevista alueista vaihemaakuntakaavassa osoitetaan varaus kolmelle junalastausasemalle: Alahärmä, Alavus ja Teuva. Lisäksi osoitetaan kaksi terminaaliksi soveltuvaa aluetta Seinäjoella: Haukineva ja Roves. Vaihemaakuntakaavan tavoitteena on osoittaa puolustusvoimille riittävät toimintaedellytykset maankäytöllisesti sekä osoittaa puolustusvoimien toiminnasta johtuvat melu- ja suoja-alueet. Puolustusvoimien alueista vaihemaakuntakaavassa osoitetaan eniten tilaa vaativat sekä muun alueiden käytön yhteensovittamisen kannalta olennaisimmat puolustusvoimien alueet. Nämä sijaitsevat Ähtärissä, Lappajärvellä ja Ilmajoella. Varalaskupaikoista osoitetaan Kauhavalla sekä Alavuden ja Kuortaneen välillä sijaitsevat varalaskupaikat. 56

57 Kaavaselostuksesta käy ilmi, että vaihemaakuntakaavan vaikutusten arviointi tehdään kaavan laadinnan seuraavassa vaiheessa. Suunnitteluarkkitehti Henkilö 1: Kulttuuriympäristöistä on esitetty maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ja valtakunnallisesti arvokkaaksi esitetyt maisema-alueet. Merkinnät perustuvat kolmeen eri selvitykseen, joista yksi on ollut Valtakunnallisen tason päivitys- ja täydennysinventointi. Maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita on selvitetty sekä Pohjanmaan maakuntien yhteisessä selvityksessä että sitä täydentävässä, Etelä- Pohjanmaan nykyisessä maakuntakaavassa esitettyjen arvoalueiden selvityksessä. Selvitysten näkökulma on ollut maisemallisissa arvoissa. Maakuntahallitus on kokouksessaan päättänyt poistaa maisema-alueet vaihekaavasta III. Valtioneuvosto ei ole hyväksynyt valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Maisema-alueet tullaan käsittelemään tulevassa maakuntakaavatyössä osana kulttuuriympäristöteemaa. Vaihemaakuntakaavan luonnoksessa esitetyn, maakuntarajan ylittävän Ähtärinreitin maisema-alueen rajaus ja kaavamääräys vastaavat kyseisen valtakunnallisesti merkittävän alueen käsittelyä Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 ehdotuksessa. Koska uusien valtakunnallisten inventointien alueet odottavat vielä Valtioneuvoston päätöstä, on Pirkanmaalla varmistettu alueen status esittämällä uusi rajaus Valtakunnallisesti arvokkaaksi esitettynä ja/tai maakunnallisesti arvokkaana maisema-alueena. Lisäksi Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 ehdotuksessa on esitetty nykyiset, Valtioneuvoston vuonna 1995 vahvistamat rajaukset. Samaa varmistusta voitaisiin käyttää Etelä-Pohjanmaan puolella, mikäli vaihemaakuntakaava etenee hyväksyttäväksi ennen Valtioneuvoston päätöstä. Voimassa olevasta kaavasta on vaihemaakuntakaavalla tarkoitus kumota maakuntakaavan merkinnät ja määräykset, jotka sisältävät rakennusperinnön ja kulttuuri- maiseman sekä valtakunnalliset että maakunnalliset arvoalueet. Nykyisessä kaavassa nämä kaikki on esitetty merkinnällä "Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue". Koska vaihemaakuntakaavan luonnoksessa esitetään vain kulttuurimaiseman alueita, ei tulevaan yhdistelmäkaavaan ole jäämässä valmisteluaineiston mukaan lainkaan rakennetun ympäristön alueita. Koska vaihemaakuntakaava ei käsittele arvokasta 57

58 rakennusperintöä, on luontevaa jättää sitä koskevat nykyisen maakuntakaavan määräykset voimaan. Päätös: Vuonna 2014 valmistuneessa Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategiassa (maakuntahallitus hyv ) on asetettu tavoitteeksi kasvattaa uusiutuvan energian osuutta tuotannossa merkittävästi sekä vastaavasti luopua fossiilisten polttoaineiden käytöstä. Turpeen osalta strategiassa on asetettu tavoitteeksi säilyttää mahdollisuus käyttää sitä puun tukipolttoaineena sekä helposti varastoitavana ja huoltovarmana kotimaisena varapolttoaineena. Turpeen kysyntä on Pirkanmaalla ollut merkittävästi suurempaa kuin tuotanto. Energiantuotannossa käytettävästä turpeesta arviolta noin puolet tulee nykyisin naapurimaakuntien puolelta ja merkittävässä määrin Etelä-Pohjanmaalta. Pirkanmaan omat, hyödynnettävissä olevat turvevarat eivät ole niin mittavia, että täysi omavaraisuus olisi tältä osin saavutettavissa. Näin ollen Pirkanmaan liitto toteaa, että Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavan turvevarauksilla on merkitystä Pirkanmaan energiahuollon kannalta myös tulevaisuudessa. Koska vaihemaakuntakaavan kaavaselostuksesta ei käy ilmi, miten osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (OAS) saadut lausunnot ja mielipiteet on otettu huomioon kaavan laadinnassa, toistaa Pirkanmaan liitto OAS:sta antamansa lausunnon ja esittää huomioitavaksi myös Pirkanmaan energianhuollon tarpeet turpeen osalta kaavan tavoitteita, mitoitusta ja aluevarauksia määritettäessä. Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavan vaikutusten arviointia koostettaessa tulisi kuvata energiahuollon näkökulmasta myös vaikutuksia muihin maakuntiin. Pirkanmaan maakuntahallitus teki päätöksen, jossa se esittää maakuntavaltuustolle Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 ehdotuksen hyväksymistä. Maakuntavaltuusto kokoontuu Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 ehdotuksessa on osoitettu Pirkanmaan pohjoisosiin tärkeitä luonnonydinaluekokonaisuuksia, joiden on arvi- 58 Vaikutusten arviointi laaditaan kaavan ehdotusvaiheessa.

59 oitu kytkeytyvän Etelä-Pohjanmaan puolella oleviin luonnonsuojelu- ja Natura-alueisiin sekä muihin arvokkaisiin luontoalueisiin. Kyseiset kokonaisuudet on osoitettu maakuntakaavassa seuraavilla merkinnöillä: Luonnon monimuotoisuuden ydinalue. Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti merkittävät laajat, yhtenäiset ja luontoarvoiltaan maakunnallisesti edustavat luontokokonaisuudet. Alueet ovat osa maakunnan ekologista verkostoa. Maa- ja metsätalousvaltainen alue, joka on ekosysteemipalvelujen kannalta merkittävä. Merkinnällä osoitetaan maakunnallisesti merkittävät laajat yhtenäiset luonnon ydinalueet tai luonnon- ja kulttuuriympäristöjen kokonaisuudet, joilla on tarvetta retkeilyn ja ulkoilunjärjestämiseen. Alueet ovat osa maakunnan ekologista verkostoa, ja ne tukevat luonnonympäristöjen kytkeytyvyyttä, säilymistä ja virkistyskäyttöä. Pirkanmaan liitto pitää tärkeänä, että Etelä-Pohjanmaan 111 vaihemaakuntakaavan yhteydessä selvitetään luonnon ydinalue -kokonaisuuksien jatkuminen Etelä-Pohjanmaan puolelle sekä arvioidaan turvetuotannon varausten vaikutuksia Pirkanmaan puolella sijaitseviin luonnon ydinalueisiin. Vaihemaakuntakaavan turvetuotannon vesistövaikutusten arviointi on tuotettu laadukkaasti ja raportointi on havainnollista. Oletettavasti vaihemaakuntakaavan vesistövaikutukset eivät ulotu Pirkanmaan puolelle, mutta joka tapauksessa tämä olisi hyvä todeta kaavaehdotusta varten koostettavassa vaikutusten arvioinnissa. Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaava keskittyy luontoteemojen osalta suoluonnon tarkasteluun. Luonnon ydinalue -kokonaisuuksia ei tulla tässä vaihemaakuntakaavassa selvittämään, mutta turvetuotannon vaikutuksia Pirkanmaan puolella sijaitseviin luonnon ydinalueisiin arvioidaan kaavan vaikutusten arvioinnissa. Turvetuotannolla voi olla vaikutuksia Pirkanmaan maakunnan puolelle maakuntarajat ylittävien valuma-alueiden alueilla. Vaikutuksia tarkastellaan kaavaehdotukseen laaditussa vaikutusten arvioinnissa. Ähtärin reitin maisema-alueen rajaus ja kaavamääräys vastaavat kyseisen valtakunnallisesti merkittävän alueen käsittelyä Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 ehdotuksessa. Koska vaihemaakuntakaava ei käsittele arvokasta rakennusperintöä, on luontevaa jättää sitä koskevat nykyisen maakuntakaavan määräykset voimaan. Pohjanmaan liitto Pohjanmaan liitto kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavaluonnoksesta. Pohjanmaan liiton mielestä kaavaratkaisu näyttää perustuvan riittäviin selvityksiin ainakin suoluonnon suojelun ja turvetuotannon osalta. Toi- 59

60 saalta kaavaratkaisuun on vaikeata ottaa kantaa ilman kaavan vaikutusten arviointia. Kaavakartalla on esitetty viisi radan varressa sijaitsevaa puunkuormausterminaalia (pt). Raportissa kuitenkin puhutaan yhdeksästä käytössä olevasta kuormausalueesta sekä kuudesta potentiaalisesta alueesta. Näiltä osin jää hieman epäselväksi, miksi juuri nämä puuterminaalit on esitetty, ja jos kaavan on tarkoitus esittää tavoiteltava maankäytön tilanne tulevaisuudessa, niin tarkoittaako tämä sitä, että neljän muun nykyisen alueen käytöstä luovutaan? Suupohjan rataryhmän kokouksissa on aiemmin tullut esille, että Teuvan kunnalla olisi osoittaa puuterminaalia varten aivan kokonaan uusi paikka, joka sijaitsisi kantatien 68 ja rautatien välissä. Sijainti tukisi molempien kuljetusmuotojen käyttömahdollisuutta. Asia kannattaisi tarkistaa vielä Teuvan kunnalta. Selostuksessa puhutaan, että radan jokaisella kulkusuunnalla tulisi sijaita puuterminaali. Esitettyjen terminaalien (5) maantieteellinen peitto on suhteellisen hyvä. Kaavakartalta puuttuu kuitenkin terminaali alueen länsilaidalta Vaasa-Seinäjokiradan varrelta. Mikäli terminaalin perustamisesta Ylistaron Teräsmäelle on luovuttu, niin se ei kuitenkaan poista kuljetusmuodot yhdistävän puuterminaalin tarvetta Laihia-Isokyrö-Ylistaro akselilta. Kunnat ovat aiemmin ilmaisseet olevansa kiinnostuneita terminaalin sijoittamisesta alueelleen. Seinäjoen ja Alavuden puuterminaalit ovat ehkä turhankin lähellä toisiaan. Kaavaehdotuksessa puuterminaalit osoitetaan eri rataosuuksille Teuvalle, Alahärmään, Alavudelle, Seinäjoen Haukinevalle ja Rovekseen. Raportissa esiin tuotavat kuormausalueet ja potentiaaliset alueet ovat muita lastauspaikkoja ja energiapuun lastauspaikkoja. Kaavassa esitetään maakunnallisesti merkittävät puuterminaalit. Seudullisesti merkittäviä puuterminaaleja ei esitetä. Teuvan kunta ei ole antanut lausuntoa kaavaluonnoksesta. Tarkistetaan Teuvan kunnan näkemys asiasta. Etelä-Pohjanmaan liitto tunnistaa puuterminaalin tarpeen Ylistaro- Isokyrö-Laihia -akselille. Lähtöaineistoina on mainittu Metsäkeskuksen puuterminaaliselvitys, jossa on hyvin selvitetty terminaalin sijaintitarpeita ja mahdollisuuksia. Toisena lähteenä mainitaan Liikenneviraston kuormausalueselvitys (2011). Sen osalta tulee kuitenkin muistaa, ettei siinä ole huomioitu metsäteollisuudessa tapahtuneita suuria muutoksia, tehtaiden lakkautuksia sekä tehtyjä investointipäätöksiä uusien tuotantolaitosten perustamisesta. Lisäksi raportinlaadinnassa metsäsektorilla toimivien näkemyksiä ei ole otettu juurikaan huomioon vaan se on laadittu viraston omana työnä. Pohjanmaan rannikon jokilaaksojen arvokkaat kulttuurimaisema-alueet ulottuvat yli 60

61 maakuntarajoja. Kristiinankaupungin ja Kauhajoen rajalla yhdistyvät Lapväärtin jokea ja Isojokea sekä Tiukan ja Teuvan jokea mukailevat maakunnallisesti arvokkaat kulttuurimaisemat. Kyrönjoen valtakunnallisesti arvokas maisema-alue yhdistyy maakunnan rajalla Isossakyrössä. Pohjanmaan arvokkaat kulttuurimaisemat on inventoitu ja tulevat Pohjanmaan maakuntakaavaan Pohjanmaan liitto ehdottaa, että myös maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden suunnittelumääräys sisältäisi lauseen Alueiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja kehittämisessä on otettava huomioon alueiden ominaispiirteet ja kulttuuriarvot. Pohjanmaan liitolla ei ole muuta huomioitavaa. Satakuntaliitto Satakuntaliitto kiittää Etelä-Pohjanmaan liittoa mahdollisuudesta antaa lausunto Etelä- Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavan valmisteluaineistosta. Kaavaselostuksen mukaan Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaavan tarkoituksena on saattaa ajan tasalle ja selkeyttää voimassa olevassa maakuntakaavassa osoitettuja teemoja ja uutena teemana osoitetaan seudullisesti merkittävien energiapuun terminaalien ja bioenergialaitosten toiminta ja sijainti. Vaihemaakuntakaavalla pyritään aiempaa parempaan ohjausvaikutukseen ja yhteen sovittamaan pitkän aikavälin maankäytön tarpeita seudullisesti merkittävien teemojen osalta. Satakuntaliitto eteläisenä naapurimaakuntana kiinnittää lausunnossaan huomiota erityisesti Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavan maankäytön ratkaisuihin ja vaikutusten arviointiin maakuntien rajavyöhykkeellä. Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavan selostuksessa todetaan, että kaavan vaikutusalueen muodostavat Etelä-Pohjanmaan lisäksi siihen rajautuvat naapurimaakunnat Satakunta mukaan lukien. Satakuntaliitto pitää tärkeänä, että Etelä-Pohjanmaan liitto tunnistaa Satakunnan puolelle sijoittuvat naapurikunnat vaihemaakuntakaavan osallisiksi ja pyytää lausunnot Merikarvian, Siikaisten, Honkajoen ja Karvian kunnilta. Lausunto tulisi pyytää myös Varsinais-Suomen ELY-keskukselta. Etelä-Pohjanmaan liitto tunnistaa Satakunnan puolelle sijoittuvat ko. kunnat osallisiksi, kunnat voivat halutessaan antaa muistutuksen kaavasta. 61

62 Satakuntaliitto toteaa, että Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavan valmisteluvaiheen aineistossa osoitettujen turvetuotantoon soveltuvien alueiden (tu-1) ja turvetuotantoalueiden (EO-tu) osalta jatkotarkastelussa tulee arvioida Satakunnan maakunnan raja-alueille sijoittuvien turvetuotantoalueiden vaikutukset Satakunnan puolella sijaitsevaan Natura verkostoon ja sen suojeluperusteisiin sekä vesistövaikutuksiin Karvianjoen (36) vesistöalueen 2. jakovaiheen valuma-alueilla. Erityistä huomiota tulee kiinnittää Nummijoen (36.07), Honkajoen (36.03) ja Karvianjoen yläosan (36.04) valuma-alueilla sijaitsevien turvetuotantoalueiden vaikutuksiin koskien seuraavia Naturaalueita: Karvianjoen kosket (FI ), Karvian luomat (FI020091) ja Pukanluoma (FI ). Satakuntaliitto kiittää Etelä-Pohjanmaan liittoa hyvästä yhteistyöstä Satakuntaliiton kanssa maakuntakaavojen valmistelussa. Satakuntaliitolla ei ole lausunnolla olevasta Etelä- Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavan valmisteluaineistosta muuta lausuttavaa. Kaavan jatkotarkastelussa otetaan huomioon lausunnossa mainitut vesistöalueet ja kaavan ehdotusvaiheessa toteutettavassa vaikutusten arvioinnissa huomioidaan myös ylimaakunnalliset vaikutukset. Kaavan Natura-arviointi on toteutettu myös Satakunnan rajalle sijoittuvalla Lapväärtin-Isojoen vesistöalueella (37). Etelä-Pohjanmaan liitto kiittää toimivasta vuorovaikutuksesta. 62

63 63 VIRANOMAISTEN LAUSUNNOT

64 Viranomaisen lausunto 2. Logistiikkarykmentti Logistiikkarykmentti puolustusvoimien alueellisena edunvalvojana ei näe estettä kaavan jatkotyölle seuraavin edellytyksin; Varalaskupaikkojen Alavus-Kuortane ja Kauhava, Kaavaluonnoskarttaan pitää merkitä nousutien suoja-alue ja suojavyöhyke Liitteen 1. mukaisesti samoin kuin Kaavaluonnos karttaan ja Kaavamääräyksiin Kohde- ja viivamerkinnät osioon. Lisäksi pyydetään lisäämään Kaavakarttaan ja Kaavamääräyksiin melu- alueet ja varastojen suoja-alueet seuraavalla tavalla: Ampumaradat merkitään EA kohdemerkinnällä ja ampuma- ja harjoitusalueet EAH aluemerkinnällä. Etelä-Pohjanmaan liiton vastine Kaavaehdotukseen lisätään 12 km säteinen suojavyöhyke varalaskupaikkojen yhteyteen. Muutoin osoitetut kaavamerkinnät ja niihin liittyvät määräykset noudattavat puolustusvoimien kanssa pidettyjen työneuvottelujen tuloksena syntyneitä muotoiluja. Ampumaratojen melualueet me 1 Ampumaratamelualueen raja Ampumaratamelu on yli 65 db LAImax Rakentamismääräys: Alueella ei sallita uusien asuinrakennusten rakentamista, vaan ainoastaan olevien asuinrakennusten peruskorjaaminen ja laajentaminen, mikä ei lisää uusien asuntojen lukumäärää, on sallittu. Yleiskaavaan tulee vaatia MRL 43.2 :n mukaisen rakentamisrajoituksen lisäämistä kaavamääräyksiin. me 2 Ampumaratamelualueen raja Ampumaratamelu on yli 60 db LAImax Rakentamismääräys: Alueella ei sallita uusien loma- tai vapaa-ajanasuntojen rakentamista, vaan ainoastaan olevien asuinrakennusten peruskorjaaminen ja laajentaminen, 64

65 mikä ei lisää uusien loma- tai vapa-ajanasuntojen lukumäärää, on sallittu. Yleiskaavaan tulee vaatia MRL 43.2 :n mukaisen rakentamisrajoituksen lisäämistä kaavamääräyksiin. Suunnittelumääräys: Asuntoja tai muita melulle herkkiä toimintoja käsittävästä hankkeista on pyydettävä puolustusvoimien lausunto. Ampuma- ja harjoitusalueet me 1 Ampumamelualueen raja Ampumamelu on yli 55 db LAeq Rakentamismääräys: Alueella ei sallita uusien asuinrakennusten, loma- tai vapaaajanasuntojen rakentamista, vaan ainoastaan olevien rakennusten peruskorjaaminen ja laajentaminen, mikä ei lisää uusien asuntojen lukumäärää, on sallittu. Yleiskaavaan tulee vaatia MRL 43.2 :n mukaisen rakentamisrajoituksen lisäämistä kaavamääräyksiin. me 2 Ampumamelualueen raja Ampumamelu on yli 50 db LAeq Suunnittelumääräys: Asuntoja tai muita melulle herkkiä toimintoja käsittävästä hankkeista on pyydettävä puolustusvoimien lausunto. SUOJAVYÖHYKE B (sisempi vyöhyke): Merkinnällä osoitetaan alueita, joiden käyttöä on lähellä sijaitsevan vaaraa tai huomattavaa häiriötä aiheuttavan toiminnan vuoksi rajoitettava. Rakentamismääräys: Alueella on ensisijaisesti sallittua maa- ja metsätalousrakentaminen ja puolustusvoimia palveleva rakentaminen. Alueelle ei tule sijoittaa koulua tai asutustaajamaa eikä sairaalaa, vanhainkotia, päiväkotia tai muuta vastaavaa laitosta. Merkintä ei estä olemassa olevan rakennuskannan peruskorjausta. Suunnittelumääräys: Suunniteltaessa alueen käyttöä on puolustusvoimille varattava 65

66 mahdollisuus lausunnon antamiseen SUOJAVYÖHYKE A (ulompi vyöhyke): Merkinnällä osoitetaan alueita, joiden käyttöä on lähellä sijaitsevan vaaraa tai huomattavaa häiriötä aiheuttavan toiminnan vuoksi rajoitettava. Rakentamismääräys: Alueella on ensisijaisesti sallittua maa- ja metsätalousrakentaminen ja puolustushallintoa palveleva rakentaminen. Alueelle ei tule sijoittaa sairaalaa, vanhainkotia, päiväkotia tai muuta vastaavaa laitosta Suunnittelumääräys: Suunniteltaessa alueen käyttöä on puolustusvoimille varattava mahdollisuus lausunnon antamiseen 3. Yhteyshenkilöt Alueellisina yhteyshenkilöinä maankäyttö- ja kaavoitusasioissa toimivat kiinteistöpäällikkö insinöörikomentajakapteeni Henkilö 1 ja kiinteistöteknikko Henkilö 2. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY-keskus on aikaisemmin ottanut kantaa vaihekaava III:n laadintaan pidetyssä viranomaisneuvottelussa, antamassaan lausunnossa sekä osallistumalla ohjausryhmän työhön. Viranomaisyhteistyö kaavan laadinnassa on ollut hyvin järjestettyä ja toimivaa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja valtioneuvoston periaatepäätös soiden ja turvemaiden kestävästä ja vastuullisesta käytöstä ja suojelusta: Turvetuotannon kohdentaminen pois arvokkailta luonnontilaisilta soilta on asetettu tavoitteeksi useissa valtioneuvoston päätöksissä ja periaatepäätöksissä. Uudet turvetuotantohankkeet tulee valtioneuvoston periaatepäätöksen ( ) ja valtioneuvoston päätöksen valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista (VAT, tarkistettu ) mukaan kohdentaa ojitetuille tai luonnontilaltaan muuten merkittävästi muuttuneille soille. Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä pyrittävä edistämään VAT:n mukaisten tavoitteiden toteuttamista (MRL 24 ). Linjaukset tulee ottaa huomioon hankkeita ja alueidenkäyttöä koskevassa päätöksenteossa. VAT:n mukaan turpeenoton vaikutuksia on tarkasteltava valuma-alueittain ja 66

67 otettava huomioon erityisesti suoluonnon monimuotoisuuden säilyttämisen ja muiden ympäristönäkökohtien sekä taloudellisuuden asettamat vaatimukset. Suoperiaatepäätöksen mukaan maakuntakaavoituksen ohjausvaikutus soiden käytön suunnittelussa ja luonnonarvojen vaalimisessa on tärkeä. Vesienhoito Etelä-Pohjanmaan alueen vesistöalueilla pyritään vesistöjen saamiseen hyvään tilaan ja toisaalta monien vesistöalueiden hyvä tila on uhattuna. Vesienhoitolain tavoitteet ovat velvoittavia ja ne tulee huomioida Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa paremmin. Yhdenkin laatutekijän heikentyminen tarkoittaa vesimuodostuman tilan kiellettyä heikentymistä. Tilaluokan muutosta ei vaadita. Happamuus on yksi suurimmista vesien tilaa heikentävistä tekijöistä. Kaavaehdotuksessa on merkitty uusia turvetuotantoalueita happamille sulfaattimaille. ELY-keskus katsoo, että GTK:n kartoittamat happamat sulfaattimaat tulee huomioida paremmin merkittäessä kaavaan turvetuotantoon soveltuvia alueita. Turvetuotantoa näillä alueilla tulisi harkita vasta, jos kyseisten vesistöjen vaikutusalueilla muu ravinne- ja happamuuskuormitus vähenee. Voimakkaimmin happamille alueille tuotantoa ei tule ohjata lainkaan. Ehdotuksessa on merkitty runsaasti turvetuotantoalueita myös NATURA- ja vähähumuksisten vesistöjen ja toisaalta hyvässä tai erinomaisessa ekologisessa tilassa olevien vesimuodostumien vaikutusalueelle. ELY-keskus katsoo, että turvetuotannon kuormituksen lisääntyminen on uhka näiden vesistöjen ekologiselle tilalle, luonnonarvoille ja ominaispiirteille. 67 Turvetuotantoon soveltuvia alueita koskevaa suunnittelumääräystä tarkistetaan ja kaavaselostusta täydennetään vesistövaikutusten osalta. Lisäksi kaavan vaikutusten arviointi laaditaan ehdotusvaiheessa. Turvetuotantoon soveltuvia alueita koskevaa suunnittelumääräystä tarkistetaan happamien sulfaattimaiden selvitys- ja huomiointivelvollisuuden osalta. Lisäksi hs-maita koskevaa kuvausta kaavaselostuksessa täydennetään ja vaikutuksia arvioidaan kaavan vaikutusten arvioinnissa. Vaihemaakuntakaavan III vaikutuksista Natura verkostoon on laadittu Natura-arvioinnin tarveharkinta (8 Natura-aluetta) ja sen pohjalta on ennen kaavan ehdotusvaihetta laadittu Natura-arviointi (6 Natura-aluetta). Natura-arvioinnin johtopäätösten ja arvioinnista saatujen lausuntojen perusteella turvetuotantoon soveltuvia alueita ei tulla osoittamaan Lapväärtinjokilaakson (valuma-alueet 37.01, 37.02, 37.03, 37.04, 37.05, 37.06), Ähtävänjoen (valuma-alueet 47.01, 47.02), Matosuon, Larvanevan ja Iso Koirajärven harjun läheisyydessä sijaitseville, Natura-arvioinnissa arvioinnin kohteena olleille kaavaluonnoksessa osoitetuille turvetuotantoon soveltuville alueille. Turvetuotantoon soveltuvia alueita koskevaa suunnittelumääräystä

68 Vaihekaavan merkinnät Vuoden 2013 suoselvityshankkeen kohteista 32 suota kuului luonnontilaisuusluokkaan 3 ja kaksi suota luonnontilaisuusluokkaan 4. Vuoden 2014 suoselvityshankkeen kohteista 29 kuului luokkaan 3. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus katsoo, että vaihekaavan selvitarkistetaan ja kaavaselostusta täydennetään vesistövaikutusten osalta. Erityissuojelua vaativa vesistö Vaihekaavaluonnoksen teemakartalla osoitetaan erityissuojelua vaativat vesistöt (lkkelänjoki ja Kuninkaanjoki). Voimassaolevan maakuntakaavan merkintöjen kuvauksessa kyseisen merkinnän kohdalla todetaan mm.: "erityissuojelu ei rajoita niiden valuma-a lueiden maankäyttöä, poikkeuksena on turvetuotanto, jota ei enää tule osoittaa näille alueille." Vaihekaavaa laadittaessa tulee huomioida voimassaolevan kaavan sisältö. Maakuntakaavassa osoitetuille erityissuojelua vaativille vesistöille ei tulla osoittamaan kaavaehdotuksessa turvetuotantoon soveltuvia alueita. EO-tu-merkintä Vaihekaavan EO-tu kaavamerkintä tarkoittaa "Toiminnassa olevaa turvetuotantoaluetta tai aluetta, jolla on voimassa oleva ympäristölupa turvetuotantoon". ELY-keskus katsoo, että samalla merkinnällä ei voi merkitä sekä ympäristöluvallisia että muita toiminnassa olevia alueita. Kaavaehdotukseen on merkitty kyseisellä merkinnällä tuotantoalueita, jotka ovat toimineet ilman ympäristölupaa ja joiden tuotanto on kielletty ympäristönsuojelulain mukaisella kehotuksella. Näiden alueiden luvan myöntämisen edellytyksiä ei ole arvioitu ympäristölupamenettelyssä. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan EO-tu - merkinnällä tulee merkitä vain ympäristöluvalliset, ennakkoilmoituksella ja jätevesiluvalla toimivat turvetuotantoalueet. ELY-keskus on toimittanut materiaalin ympäristöluvallisista alueista Etelä-Pohjanmaan liitolle vaihekaavan valmisteluvaiheessa. ELY-keskus voi toimittaa tarvittaessa myös paikkatietoaineiston ennakkoilmoituksella ja jätevesi luvalla toimivista turvetuotantoalueista. Turvetuotantoalueiden merkintää on tarkistettu ELY-keskukselta saatujen paikkatietoaineistojen perusteella. Merkinnällä osoitetaan ympäristöluvalliset, ennakkoilmoituksella ja jätevesiluvalla toimivat turvetuotantoalueet. LUO- tai S-merkintä 68 Alueellisesti merkittävät ja arvokkaat suot huomioidaan kaavaratkaisussa siten, että niille ei tulla osoittamaan muuta maankäyttöä. Suoselvityshankkeessa mm. uhanalaisten luontotyyppien pinta-alalla ja

69 tystyössä todetut alueellisesti merkittävät suot (3-4 luokka) tulisi merkitä vähintään informatiivisella luomerkinnällä tai $- merkinnällä. tu-1 - merkintä huomionarvoisten lintulajien reviirien määrällä mitattuna arvokkaat kohteet Vähänjärvenneva ja Karvasuo huomioidaan viranomaislausunnoille lähetettävässä kaavaehdotuksessa luonnonsuojelualueen SLmerkinnällä. Suot ja turvemaat maakuntakaavoituksessa (Suomen ympäristö 7/2015) ohjeistaa, että "mikäli maakunnan turvetuotannolle asetetut tavoitteet edellyttävät, voidaan turpeenottoon osoittaa tietyin edellytyksin myös luonnontilaisuusluokan 2 soita. Etenkin seuduilla, joilla ojitettujen soiden osuus suoalasta on suuri - yli 75 % - tulisi luonnontilaisuusluokan 2 suot kuitenkin jättää soita muuttavan käytön ulkopuolelle." Etelä- Pohjanmaan alueella ojitettujen soiden osuus suoalasta on 92 %. Vaihekaavaluonnoksessa 15 turvetuottajien omistamaa luokan 2 suota on osoitettu turvetuotantoon, mikäli ne on tuottajien ilmoitukseen perustuen hankittu ennen periaatepäätöksen antamista. Kyseiset ilmoitukset ja maanomistukselliset suhteet tulee selvittää kaavan jatkovalmistelussa nykyistä tarkemmin. lsojoki-lapväärtinjoen ja lkkeläjoen vesistöalueella on merkitty suuria alueita turvetuotantoon. Viime aikoina aluehallintovirasto ja muutoksenhakutuomioistuimet ovat antaneet hylkääviä päätöksiä turvetuotantohankkeista, jotka sijoittuvat kyseisille vesistöalueille. KHO:n päätösten vaikutus tulee huomioida kaavaratkaisussa. Järvien ja asutuksen läheisyys tulee huomioida turvetuotantoalueita osoitettaessa. 69 Maanomistukselliset suhteet on kaavan ehdotusvaiheen valmistelussa huomioitu turvetuottajilta saatujen selvitysten perusteella. Vaihemaakuntakaavaan laaditun Natura-arvioinnin johtopäätösten perusteella turvetuotantoon soveltuvia alueita ei tulla osoittamaan Lapväärtinjokilaakson valuma-alueelle. Ikkelänjoen alue on osoitettu maakuntakaavassa erityissuojelua vaativaksi vesistöksi ja sen alueelle ei tulla kaavaehdotuksessa osoittamaan turvetuotantoon soveltuvia alueita. Kaavan valmisteluvaiheessa turvetuotantoon soveltuvien alueiden aineistoon on valittu mukaan suot, jotka voivat rajoittua jostain kohti vesistöön ja/tai jokeen ja joilla saattaa olla lampi(a). Turvetuotantoalueiden tarkempi sijoittuminen aluerajausten sisällä määräytyy tarkemman suunnittelun yhteydessä, jolloin tulee myös arvioitavaksi niiden rajoittuminen vesistöön. Turpeenottoon soveltuvien soiden aineistoa ei ole rajattu kategorises-

70 ti suhteessa alueiden etäisyyteen asutuksesta, koska tuotantoalueiden tarkempi sijainti kaavassa osoitettavien aluevarausten sisällä tarkentuu tuotantoalueiden yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä. Asutukseen kohdistuvia vaikutuksia tullaan arvioimaan kaavan vaikutusten arvioinnissa. Vaihekaavaluonnoksessa on tu-1 -merkintöjä sijoitettu soille, joille sijoittuneet turvetuotantahankkeet ovat saaneet ympäristölupaprosessissa hylkäävän päätöksen (valitusten seurauksena osasta on myös KHO:n ratkaisu). Aiemmin alueille sijoittuneiden hankkeiden kielteiset päätökset tulee kaavaratkaisussa huomioida. Osa soista on kaavaselostuksen liitteessä 2 merkitty väärään kuntaan. Edellä mainituista syistä vesienhoidon ja vesistövaikutusten takia turvetuotantoon soveltumattomista alueista on syytä vielä erikseen neuvotella Etelä-Pohjanmaan liiton ja ELY-keskuksen kanssa. Kaavan valmisteluvaiheessa on muutamien soiden osalta huomioitu muiden valintaan vaikuttavien tekijöiden lisäksi myös aiemmat ympäristölupaprosessit ja näiden perusteita tullaan täydentämään kaavaselostukseen. Turvetuotantoon soveltuvia alueita ei ole kuitenkaan ensisijaisesti tarkasteltu aiempien ympäristölupaprosessien näkökulmasta. Kaavaselostuksen liitteen tiedot korjataan. Etelä-Pohjanmaan liiton ja ELY-keskuksen kesken on käyty neuvotteluja ennen kaavan ehdotusvaihetta. Lisäksi ELY-keskuksesta on neljä edustajaa kaavan ohjausryhmässä, joka on kokoontunut viidesti ennen kaavaehdotuksen valmistumista. tu-1 suunnittelumääräykset Maakuntakaavan valmistelutyön aikana tarkoituksena oli, että vesistövaikutusriskin monitavoitearvioinnin perusteella vältetään herkimpiä valuma-alueita. Nykyisessä kaavaesityksessä turvetuotantoon soveltuville alueille on annettu ensin yleismääräys ja tämän jälkeen kaksi erityistä suunnittelumääräystä. Suunnittelumääräyksen 2 mukaan tietyillä vesistöalueilla on käytettävä parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Parasta käyttökelpoista tekniikkaa on kuitenkin edellytetty uusilta turvetuotantoalueilta jo pitkään. Tämä määräys tulee siten siirtää yleismääräyksen yhteyteen. Jäljelle jäävän kahden suunnittelumääräyksen ero on minimaalinen vaiheistuksen osalta ja vaikeasti tulkittava. Lisäksi suunnittelumääräysten ohjaavuus jää epäselväksi ja liian tulkinnalliseksi. Turvetuotantoon soveltuvia alueita koskevaa suunnittelumääräystä tarkistetaan ja kaavaselostusta täydennetään suunnittelumääräysten perusteiden osalta. 70

71 Luonnonsuojelu Valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin on kirjattu mm. (VN 2008): "Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden sekä tarpeen mukaan muiden arvokkaiden luonnonalueiden välillä edistetään. Maakuntakaavoituksessa on otettava huomioon turvetuotantoon soveltuvat suot ja sovitettava yhteen tuotanto- ja suojelutarpeet. Turpeenottoalueiksi varataan jo ojitettuja tai muuten luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneita soita ja käytöstä poistettuja suopeltoja. Turpeenoton vaikutuksia on tarkasteltava valuma-alueittain ja otettava huomioon erityisesti suoluonnon monimuotoisuuden säilyttämisen ja muiden ympäristönsuojelunäkökohtien sekä taloudellisuuden asettamat ehdot". Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategian (VN 2012) ja toiminta- ohjelman (YM 2013) mukaan tavoitteena on turvata soiden elinympäristöjen ja eliölajiston moni- muotoisuus sekä edistää uhanalaisten eliölajien kantojen vakiintumista ja voimistumista. Myös kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaan 3. vaihemaakuntakaavassa sovitetaan yhteen turvetuotannon ja suoluonnon suojelun tarpeet. OAS:n mukaan tavoitteena on maakunnan soidensuojelualueiden verkoston täydentäminen valtakunnalliset ja maakunnalliset tavoitteet huomioon ottaen. Kaavaselostuksessa kaavan tavoitteista kuitenkin todetaan, että tavoitteen asettamisen ajankohtana oletuksena oli luonnonsuojelulain mukaisen luonnonsuojeluohjelman toteutuminen soidensuojelun täydentämiseksi, minkä kohteet osoitettaisiin maakuntakaavassa luonnonsuojelualueen merkinnällä. Soidensuojelun täydentämistä on kuitenkin edistetty vain valtion mailla ja vapaaehtoisin keinoin kiireellisintä suojelua vaativilla Etelä-Suomen soilla. 71

72 Kaavaluonnoksessa suojelualuevarauksia onkin vain kaksi: SL-7 Vähäjärvenneva ja SL-8 Karvasuo. Molemmat ovat soidensuojelun täydennysesityksen (SSTE) kohteita. Vähäjärvennevasta todetaan, että merkintä kahdentuu sille osalle, jonka suojelu on toteutettu luonnonsuojelulailla. Tätä Metsähallituksen hallinnassa olevaa osaakaan ei ainakaan vielä ole suojeltu luonnonsuojelulain mukaisena luonnonsuojelualueena, vaikka Metsähallitus on ilmeisesti tähän jo varautunut. Suojelun kannalta kaavaluonnos on joka tapauksessa epätarkoituksenmukainen, koska vain osa SSTE- kohteesta on mukana ja esim. erityisesti suojeltavan nummirahkasammalen esiintymät jäävät SL- rajauksen ulkopuolelle (Vapon maalle). Suoluonnon monimuotoisuuden säilyttämistavoite jää siten maakuntakaavalla jokseenkin täysin toteutumatta. Kaavaselostuksessa tosin todetaan, että SSTE- kohteille ei ole osoitettu muuta maankäyttöä, mikä edistää kaavan tavoitetta soiden suojelun ja turvetuotannon yhteensovittamisesta. Kaavan ohjausvaikutuksen kannalta on syytä kuitenkin harkita SSTE-kohteiden ottamista kaavaan edes niiden erityisluonnetta osoittavalla luomerkinnällä tai suojelualueen yleismerkinnällä S. Kaavaehdotusta valmisteltaessa tulisi lisäksi selvittää niiden SSTE-kohteiden maanomistajien valmius neuvotella omien maidensa suojelusta, jotka ovat METSO-rahoituksella toteutuskelpoisia. Mikäli suojelumahdollisuus saa riittävästi kannatusta maanomistajien keskuudessa, tällaisia kohteita voitaisiin osoittaa myös maakuntakaavassa SL-alueiksi, koska niiden toteuttamisen rahoitus valtion varoin olisi mahdollista. Tällaisia kohteita ovat: Vehmaskankaan länsipuolinen lähdesuo (SSTE11054) Alajärvellä, josta suurin osa on jo Metsähallituksen hallinnassa; Kiimalammin ympäristön suot Alavudella (SSTE11055); Isojärven ja lso-manalaisen ympäristön suot (SSTE11064), etenkin Kattilapuronneva Ähtärissä sekä Pahkamäen letto (SSTE11071) Soinissa. Kun valtakunnallisesti arvokkaiksi todettuja soita ei ole kaavassa juurikaan osoitettu suojelukohteiksi, sitä tärkeämpää on, että turpeenottoon soveltuviksi osoitetaan vain luonnonarvojen kannalta vähämerkityksellisiä ja riidattomia kohteita. Kaavaselostuksen mukaan kaavan vaikutusten arviointi tehdään kuitenkin vasta ehdotusvaiheessa. Tämä puute vaikeuttaa kaavaluonnoksen arviointia, kun kaikkia tarvittavia selvityksiä ei ole käytettävissä. Erityisen tärkeää on, että kaavaehdotuksen valmistelussa on käytettävis- 72 SL-merkinnän kuvausta muutetaan muotoon on suojeltu tai tullaan suojelemaan luonnonsuojelulailla. Luonnonsuojelualueina tullaan osoittamaan viranomaislausunnoille lähetettävässä kaavaehdotuksessa neljä aluetta ja S-merkinnällä yksi alue. Vaihemaakuntakaavassa ei huomioida SSTE-kohteita kaavamerkinnöillä, sillä niiden toteuttamiselle ei ole esitetty tässä vaiheessa taloudellisia edellytyksiä. Arvokkaat suot huomioidaan kaavaratkaisussa siten, että niille ei ole osoitettu muuta maankäyttöä. Lisäksi kaavaan liittyvässä teemakartassa esitetään kaikki maakunnan suojelualueet yhdessä turvetuotanto- ja turvetuotantoon soveltuvien alueiden kanssa, mikä edistää suojelun ja turvetuotannon yhteensovittamista maankäytön suunnittelussa. Maakuntakaavan valmistelun yhteydessä ei tehdä SSTE-kohteiden maanomistajille kyselyä suojeluhalukkuudesta. Vehmaskankaan länsipuolisen lähdesuon Metsähallituksen hallinnassa oleva osa tullaan osoittamaan kaavaehdotuksessa SL-merkinnällä ja Isojärven ja Iso- Manalaisen ympäristön soiden se osa, joka on suojeltu Metsähallituksen omalla päätöksellä, tullaan osoittamaan merkinnällä S. Natura-arviointi ja siitä saadut lausunnot ovat käytettävissä kaavaeh-

73 sä Natura-arviointi ja sitä koskevat viranomaislausunnot. Kaavaluonnoksessa on osoitettu useita tu-1 -alueita sekä lsojoen-lapväärtinjoen (Natura-vesistö FI ) että Karvianjoen (Natura-vesistöt F ja FI ) valuma-alueilla, jotka sijaitsevat herkkien latvapurojen läheisyydessä ja ovat siten sekä vesienhoidon tavoitteiden että samalla Natura alueen suojeluarvoihin kohdistuvien vaikutusten vuoksi turpeenottoon soveltumattomia. Ne on syytä osaksi tai kokonaan poistaa kaavaluonnoksesta. Tällaisia ovat 5745 Prunninneva (eteläosa), 5767 Kortesneva, 5808 Lautakeidas ja 5809 Leppikeidas. Myöskään Siirojoen valuma-alueelle ei samoista syistä tulisi osoittaa uusia turpeenottoalueita. Tämän vuoksi myös 5856 Hietaharjunkeidas, 5872 Toristonluoma ja 5881 Piikkilänviita E on syytä poistaa tu-1 - varauksista. Perusteluja tälle saa mm. turpeenoton ympäristölupaa koskevasta ratkaisusta KHO 2014:176. dotuksen valmistelussa. Natura-arvioinnin johtopäätösten ja siitä saatujen lausuntojen perusteella kaavaehdotuksessa ei tulla osoittamaan turvetuotantoon soveltuvia alueita Isojoen-Lapväärtinjoen (valuma-alueet 37.01, 37.02, 37.03, 37.04, 37.05, 37.06) vesistöalueelle. Lapväärtin-lsojoki on kohdevesistönä EU-rahoitteissa FRESHABIT LIFE IP -hankkeessa ( ), jonka yhtenä tavoitteena on edistää Natura vesistöjen priorisoidun rahoituksen puite- ohjelman (Prioritized Action Framework, PAF) toteuttamista. Erityisesti Isojoen latva-alueilla useat hankkeen toimenpiteet kohdistuvat pienvesien suojeluun sekä ojitusten aiheuttaman kuormituksen vähentämiseen. Lisäksi Lapväärtinlsojoella on tavoitteena hankkeen aikana toteuttaa laajan yhteistyön suunnitelma vesistön tilan ja käytön suojelemiseksi (Regional water protection pian, RWPP). Turvetuotantoalueiden kaavoitus lähelle latva-alueiden pienvesiä voi heikentää hankkeen tavoitteiden toteutumista Lapväärtin-lsojoen vesistöalueella. Natura-alueisiin kohdistuvien vaikutusten välttämiseksi tai pienentämiseksi on syytä tehdä ainakin rajaustarkistuksia tu-1 -kohteilla 3984 Vatneva (FI Matoneva) sekä Haukilamminneva (FI Ison Koirajärven harju). Lisäksi kohteet on sisällytettävä kaavan Natura-vaikutusten arviointiin. 73 Vatnevan (3984) alueelle ei tulla kaavaehdotuksessa osoittamaan turvetuotantoon soveltuvan alueen merkintää Natura-arvioinnin johtopäätösten ja arvioinnista saatujen lausuntojen perusteella (FI ). Haukilamminnevan (13065) alueelle ei tulla kaavaehdotuksessa osoittamaan turvetuotantoon soveltuvan alueen merkintää ELY-keskuksen Natura-arvioinnin yhteydessä antaman lausunnon perusteella ( ympäristön- ja luonnonsuojelun kannalta erityisen kielteinen hanke ).

74 Kaavaluonnoksessa on lukuisia tu-1 -alueita ja EO-tu -alueita Ähtävänjoen valumaalueella. Siellä kaavan vaikutusten arvioinnissa on kiinnitettävä erityishuomiota yhteisvaikutuksiin Natura-alueen F O suojeluperusteena olevaan jokihelmisimpukan elinoloihin. Pääasiassa vesistövaikutusten vuoksi turpeenottoon soveltumattomia turpeenottoa koskevien aiempien lupaprosessien valossa ovat 8883 Kumpelinneva, 5936 Vähäkoihnanneva, Kuljunneva ja Puskalanneva. Näiden kohteiden poistamiseen tu- 1 -varauksista on muitakin syitä. Tu-1 -alueella 6159 Palloneva rajaukseen sisältyy allikkoinen keidassuo, jossa on vesilain nojalla suojeltuja pienvesiä. Ainakin tämä osa on rajattava pois tu-1 -alueesta lähtökohtaisesti turpeenottoon soveltumattomana. Lähinnä suurten petolintujen pesimisedellytysten ja pesimisrauhan varmistamiseksi KHO:n ratkaisujen ja varovaisuusperiaatteen mukaisesti kaavasta on syytä poistaa kokonaan tai osaksi tu-1 - alueet 3392 Kurjenneva, 3635 lsoneva 1, 3636 Kortejärvi, 3637 lsoneva 1, 3674 Teerineva 1, 3722 Soinneva, 3938 Juurikasneva, Eksymäsaari sekä Marapakanneva. 74 Natura-arvioinnin johtopäätösten ja siitä saatujen lausuntojen perusteella kaavaehdotuksessa ei tulla osoittamaan turvetuotantoon soveltuvia alueita Ähtävänjoen vesistöalueelle (valuma-alueet 47.01, 47.02). Kumpelinnevan (8883) alueelle ei tulla kaavaehdotuksessa osoittamaan turvetuotantoon soveltuvan alueen merkintää Natura-alueen läheisyyden vuoksi. Vähäkoihnannevan (5936) alueelle ei tulla kaavaehdotuksessa osoittamaan turvetuotantoon soveltuvan alueen merkintää, koska alue sijaitsee kokonaismaakuntakaavassa osoitetulla erityisesti suojeltavan vesistön (Ikkelänjoki) valuma-alueella. Kuljunnevan (15000) alueelle ei tulla kaavaehdotuksessa osoittamaan turvetuotantoon soveltuvan alueen merkintää Natura-arvioinnin johtopäätösten ja arvioinnista saatujen lausuntojen perusteella (Larvaneva FI ). Pallonevan (6159) nykyisen tuotantoalueen laajennusosa tullaan osoittamaan kaavaehdotuksessa turvetuotantoon soveltuvan alueen merkinnällä. Suon erityiset luontoarvot on selvitetty ja pisteytetty kaavan laadinnan yhteydessä. Kurjennevan (3392), Isoneva I (3637), Soinnevan (3722), Juurikasnevan (3938) ja Eksymäsaaren (32946) alueille ei tulla kaavaehdotuksessa osoittamaan turvetuotantoon soveltuvan alueen merkintää suurten petolintujen pesimäedellytysten turvaamisen vuoksi. Marapakannevalla (33577) syynä on lisäksi alueen pienialaisuus ja pitkä etäisyys nykyisiin tuotantoalueisiin. Isoneva 1 (3635) ja Teerineva 1 (3674) alueelle ei tulla kaavaehdotuksessa osoittamaan turvetuotantoon soveltuvan alueen merkintää Natura-arvioinnin johtopäätösten ja arvioinnista saatujen lausuntojen perusteella (Ähtävänjoki FI ). Kortejärven (3637) rajausta on

75 tarkistettu. Suoluonnon monimuotoisuuden turvaamisnäkökulmasta kyseenalaisena voidaan pitää tu-1 -alueita Lainesneva sekä lsoneva, joka on kyseenalainen myös Naturaalueen Kuivasjärvi FI luontoarvoja heikentävien vaikutusten vuoksi. Lähinnä virkistyskäyttönäkökohtien vuoksi (Suksenjärvi) kyseenalainen on tu-1 -alue 6067 Järvineva E. Alueen Kissanneva rajaukseen sisältyy osa luonnonsuojelualueesta YSA Nurmonneva 1, joten rajausta on tarkistettava. Suoluonnon monimuotoisuuden turvaamistavoitteen kannalta yksi keskeinen asia on vaikutukset suolinnustoon, erityisesti siihen, voiko kaavan toteuttaminen johtaa jopa joidenkin lajien levinneisyysalueen supistumiseen ja uhanalaisuuden lisääntymiseen. Tähän kysymykseen on kaavaehdotusta valmisteltaessa kiinnitettävä erityistä huomiota. Lintudirektiivin mukaan jäsenvaltioiden on myös suojelualueiden ulkopuolella pyrittävä estämään lintudirektiivin liitteen 1 lajien pesimäympäristöjen pilaantuminen ja huonontuminen. Maakuntakaavaa laadittaessa tätä tavoitetta voidaan edistää välttämällä tu-1 - varausten osoittamista sellaisille soille, jotka ovat tärkeitä pesimäympäristöjä liitteen 1 lajeille (esim. kapustarinta, kurki, liro). Lainesnevan (21028) nykyisen tuotantoalueen laajennusosa tullaan osoittamaan kaavaehdotuksessa turvetuotantoon soveltuvan alueen merkinnällä (tuotantokelpoinen pinta-ala 40 ha). Isonevan (40157) alue kuuluu luonnontilaisuusluokkaan 2 ja jää kaavaehdotuksen ulkopuolelle erityisten luontoarvojen vuoksi. Järvinevan (6067) alueelle ei tulla osoittamaan kaavaehdotuksessa turvetuotantoon soveltuvan alueen merkintää pienialaisuuden (tuotantokelpoinen ala 24 ha) ja sijainnin (ei olemassa olevien tuotantoalueiden läheisyydessä) vuoksi. Kissanevan (15152) rajausta on tarkistettu. Ennen kaavan ehdotusvaihetta on laadittu linnustovaikutusten arviointi, jossa arvioidaan ensisijaisesti huomionarvoista lajistoa (valtakunnallisesti uhanalaiset, silmälläpidettävät, alueellisesti uhanalaiset, lintudirektiivin liitteessä 1 mainitut ja Suomen kansainväliset vastuulajit). Arvioinnin tulokset tullaan huomioimaan kaavaratkaisussa ja kaavan vaikutusten arvioinnissa. Lisäksi linnustoa on inventoitu kaavan suoluontoselvityksissä. Oma erityskysymyksensä tässä on sen varmistaminen, että kaavassa ei osoiteta turpeenottoon tai muihinkaan ympäristömuutoksia mahdollistaviin tarkoituksiin sellaisia soita, joilla näistä toimista aiheutuisi luonnonsuojelulain 39 :n säännösten vastaisia seurauksia. Esim. kalasääski näyttää joutuneen hylkäämään useita suopesiään turpeenoton aloittamisen seurauksena. Kaavassa ei tule osoittaa turpeenottoon soita, joilla on kalasääsken pesä/vaihtopesä. Turpeenottoalueiden ja kalasääsken, maakotkan tai muuttohaukan tunnettujen pesäpaikkojen väliin on jätettävä myös riittävä suojavyöhyke, jotta pesän/pesien autioitumiseen johtavalta häiriintymiseltä vältytään. KHO on esim. Porrasneva ympäristöluparatkaisua käsitellessään todennut, että hallintooikeuden määräämää (vähintään) 400 metrin suojavyöhykettä oli pidettävä perusteltu- 75

76 na, vaikka kyseessä oli jo lähes 10 vuotta autiona ollut kalasääsken pesä. Myös Höyläsalonnevalla hylättiin turpeenottoalueen laajennushakemus kalasääsken pesän vuoksi (suojaetäisyys nykyiseen turpeenottoalueeseen on > 550 m). Lisäksi on otettava huomioon, että kuten KHO on Porrasnevan päätöksessään todennut, riittävän suurta suojavyöhykettä on käytettävissä olevan luonnontieteellisen selvityksen vuoksi vaikea yksiselitteisesti määritellä. Tämän vuoksi tuli noudattaa varovaisuusperiaatetta ja käyttää vähintään 1 km suojaetäisyyttä kalasääsken pesiin. Maakotkalla suojaetäisyyden tulisi olla vielä suurempi, esim. 2 km, ottaen huomioon lajin häiriöherkkyyden ja sen, että LsL 39 :n häirintäkielto koskee myös muita elämänkierron kannalta tärkeitä paikkoja. Monimuotoisuuden säilyttämisen kannalta vaikutukset myös muihin suoluonnosta riippuvaisiin harvinaisiin/harvinaistuviin sekä uhanalaisiin tai erityisesti suojeltaviin lajeihin on arvioitava. Etelä- Pohjanmaalla näistä lajeista voidaan mainita mm. suovenhokas, nummirahkasammal ja rämeristihämähäkki. ELY-keskus toimittaa Etelä-Pohjanmaan liitolle erikseen aluekohtaisesti yksilöidyn tarkastelun viranomaiskäyttöön, joka sisältää osittain salassapidettävää tietoa. Luonnonsuojelunäkökohtien huomioimiseksi on tarpeen käydä liiton ja ELY-keskuksen välillä neuvottelu. Suurten petolintujen pesimisedellytysten ja -rauhan varmistamiseksi kaavaehdotuksessa ei tulla osoittamaan turvetuotantoon soveltuvia alueita soille, joilla sijaitsee sääksen pesäpuu. Lisäksi sääksen pesäpuihin jätetään yhden kilometrin suojaetäisyys ja kaksi kaavan valmisteluaineistossa ollutta suota jätetään osoittamatta maakotkan pesän läheisyyden perusteella. Kaavaehdotuksessa tullaan huomioimaan myös muu lajisto käytettävissä olevien aineistojen perusteella. Etelä-Pohjanmaan liiton ja ELY-keskuksen kesken on käyty neuvotteluja ennen kaavan ehdotusvaihetta. Lisäksi ELY-keskuksesta on neljä edustajaa kaavan ohjausryhmässä, joka on kokoontunut viidesti ennen kaavaehdotuksen valmistumista. Pohjavedet Kaavaluonnoskartassa Isojoen Sarvikangas A pohjavesialueella on turvetuotantoalue - merkintä. Alue sijaitsee pohjaveden muodostumisalueella, eikä se ELY-keskuksen näkemyksen mukaan sovellu turvetuotantoon. Alueen turvetuotantoalue-merkintä tulee poistaa kaavasta. Kaavaluonnoksessa on esitetty turvetuotantoon soveltuvia alueita useiden vedenhankintaa varten tärkeiden tai vedenhankintaan soveltuvien pohjavesialueiden välittömään läheisyyteen, paikoin jopa pohjavesialueille, yhteensä 19 kpl: 76 Turvetuotantoalueiden paikkatietoaineisto on päivitetty kaavan ehdotusvaiheeseen ELY-keskukselta saadun paikkatietoaineiston perusteella. Pohjavesialueita kuvaava paikkatietoaineisto on Suomen ympäristökeskuksen tuottama. Näillä alueilla saattaa esiintyä päällekkäisyyksiä, mutta koska kyse on ympäristöluvan saaneista tuotantoalueista, osoitetaan ne tällaisenaan maakuntakaavakartalla. Turvetuotantoon soveltuvia alueita ei kaavaehdotuksessa tulla osoittamaan pohjavesialueille.

77 Alajärvi: Valkealampi A ja B (tuotantoalue esitetty myös pohjavesialueelle) Evijärvi: Hietakangas Ilmajoki: Koskenkorva, Pikku-Jäppi, Jäppi (tuotantoalue esitetty myös pohjavesialueelle) Isojoki: SarvikangasB Kauhajoki: Harrinkangas, Lumikangas, Heikinkangas, Luovankylä (osittain Teuvan puolella) Kauhava: Haarakangas-Mustaisnevankangas, NahkalaA Kurikka: Pitkämönkangas A, Luokankangas (tuotantoalue esitetty myös pohjavesialueelle) Lappajärvi: Lintukangas Lapua: Hirvikangas,Ojutkangas Teuva: Pappilankangas Kauhavan varalaskupaikka sijoittuu osittain Nahkala A pohjavesialueelle. Merkitään tiedoksi. ELY-keskus katsoo, että kaavaluonnoksessa ei ole riittävästi huomioitu pohjavesialueita. Kaavassa ei ole lainkaan arvioitu turvetuotannon soveltuvuutta pohjavesialueiden läheisyyteen, eikä toimintojen vaikutuksia pohjavesialueisiin. Kaavakartassa ja -selostuksessa tulee paremmin huomioida pohjavesialueet. Pohjavesialueista tulee esittää teemakartta suhteessa kaavassa esitettyjen toimintojen sijoittumiseen. Turvetuotannon ja muiden toimintojen mahdollisia vaikutuksia pohjavesialueisiin tulee käsitellä kaavaselostuksessa. ELY-keskuksen näkemyksen mukaan uudet turvetuotantoalueet tulee ohjata pois pohjavesialueilta, koska ne voivat aiheuttaa riskin pohjaveden laadulle ja määrälle. Kaavakartalta tulee selkeästi käydä ilmi, että tuotantoa ei ole mahdollista ulottaa pohjavesialueelle. Tuotantoon soveltuvan alueen ja pohjavesialueen välille tulee jättää riittävä suojavyöhyke. Lisäksi kaavaselostuksessa tulee huomioida, että riittävän suojaetäisyyden arvioimiseksi tarvitaan todennäköisesti tarkempia maaperäselvityksiä, joiden pohjalta suojaetäisyys tullaan arvioimaan tarkemmin lupaharkinnan yhteydessä. 77 Kaavaselostusta on täydennetty pohjavesien osalta ja kaavan vaikutusten arviointi laaditaan ehdotusvaiheeseen. Kaavaehdotukseen liittyvään teemakarttaan lisätään pohjavesialueet. Kaavaehdotuksen turvetuotantoon soveltuvat alueet on rajattu pohjavesien ulkopuolelle. Koska tuotantoon soveltuvien alueiden kaavarajaukset ovat GTK:n suoallasrajauksia ja tarkemmat tuotantoalueiden sijoittumiset selviävät tarkemman suunnittelun yhteydessä, ei suojavyöhykkeitä ole maakuntakaavassa huomioitu.

78 Lisäksi ELY-keskus huomauttaa, että myös kauempana pohjavesialueesta sijaitsevalla turvetuotannolla voi olla vaikutusta pohjavesialueisiin, mm. turvetuotannon kuivatusvesien kautta. Turvetuotannon kuivatusvesiä ei saa johtaa tai imeyttää pohjavesialueelle. Myös pohjavesialueen läpi kulkeva uoma, johon turvetuotannon kuivatusvesiä lasketaan voi aiheuttaa riskin pohjaveden laadulle tai määrälle. Nämä vaikutukset tullaan arvioimaan tarkempien selvitysten pohjalta lupaharkinnan yhteydessä. Maaperän tila Alla on listattu maakuntakaavaan merkittyjen turvetuotantoon soveltuvien alueiden läheisyydessä sijaitsevat Maaperän tilan tietojärjestelmän (Matti) kohteet, joista toimintojen välittömässä läheisyydessä (< 50 m) sijaitsevat kohteet on taulukossa korostettu: taulukko Lisäksi taulukossa esitetyt Kauhajoella olevat kohteet Oy Electrolux ab ja Pohjanmaan Metallivälitys Oy sijaitsevat alueella, joka on kaavassa merkitty Uusiutuvan energian ja bioenergian kehittämisalueeksi. Alueen toimintahistoria pitää kuntakaavoitusvaiheessa selvittää ja alue pitää tarvittavilta osin kunnostaa ennen alueen ottamista muuhun käyttöön. Jos luettelossa mainittujen muiden kohteiden lähistölle sijoittuu turvetuotantoa, kohteet tulee ottaa huomioon. Toimintahistorian perusteella alueet tulee tarvittaessa tutkia ja kunnostaa, ennen kuin niitä otetaan uuteen kaavanmukaiseen käyttöön. Tutkimuksista ja kunnostuksista pitää olla ajoissa yhteydessä valvontaviranomaiseen. Merkitään tiedoksi. Kohdelistaus on lisätty kaavaselostuksen liitteeksi. Kulttuurimaisemat ja rakennetun kulttuuriympäristön huomiointi Kulttuuriympäristön osalta vaihekaavaluonnoksessa on huomioitu päivitysinventointeihin perustuvat maakunnallisesti ja valtakunnallisesti arvokkaiksi arvioidut maisemaalueet. Voimassa oleva valtioneuvoston päätös valtakunnallisesti arvokkaista maisema- 78 Maakuntahallitus on kokouksessaan päättänyt poistaa maisema-alueet vaihekaavasta III. Valtioneuvosto ei ole hyväksynyt valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Maisema-alueet tullaan kä-

79 alueista on vuodelta Valtakunnallisesti arvokkaiden kulttuurimaisema-alueiden osalta on valmisteltu päivitysinventointeihin perustuvaa uutta valtioneuvoston päätöstä. Mahdollinen valtioneuvoston uusi periaatepäätös tulee kaavan jatkovalmistelussa huomioida. sittelemään tulevassa maakuntakaavatyössä osana kulttuuriympäristöteemaa. Ellei valtioneuvostossa valtakunnallisesti arvokkaiden kulttuurimaisemien päivitystä ennen kaavan hyväksymistä ehditä käsittelemään, voidaan keskeneräinen maisemaalueiden päivitys maakunta- kaavassa huomioida esim. rajauksella "maakunnallisesti tai valtakunnallisesti arvokas maisema- alue". Mikäli valtioneuvosto tulevassa päätöksessään rajaa jonkun alueen pois valtakunnallisesti arvokkaista alueista, olisi alue näin kuitenkin maakuntakaavassa maakunnallisesti arvokkaana alueena. Tällöin tulee myös harkita, miten voimassa oleva 1995 valtioneuvoston periaatepäätös maisema-alueista rajauksessa huomioidaan Vaihekaavaluonnosta tulee täydentää arvokkaiden rakennetun ympäristön alueiden osalta. Voimassa olevassa maakuntakaavassa kulttuuriympäristöllä käsitetään kulttuurimaisemaa, rakennettua kulttuuriympäristöä ja muinaisjäännöksiä. Merkittävät muinaisjäännökset ja valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kohteet on kaavassa omina kohdemerkintöinä. Maa- kuntakaavan merkinnöistä vaihekaavan yhteydessä poistettavaksi esitetty: "Kulttuuriympäristön ja maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue" pitää sisällään maisema-alueiden lisäksi myös arvokkaat rakennetun kulttuuriympäristön alueet. Merkinnän poisjättäminen edellyttää siten vaihekaavaluonnoksessa esitettyjen arvokkaiden maisema-alueiden merkitsemisen lisäksi arvokkaiden rakennetun kulttuuriympäristön alueiden merkitsemistä. Rakennetun kulttuuriympäristön osalta valtakunnallisesti arvokkaista alueista on Museoviraston toimesta tehty päivitysinventointi (RKY 2009), joka on valtioneuvoston päätöksellä otettu maankäyttö- ja rakennuslaki in perustuvien valta- kunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi rakennetun kulttuuriympäristön osalta alkaen. Tämä inventointi tulee huomioida maakuntakaavaratkaisussa. Arvokkaat rakennetun ympäristön alueet liittyvät monasti arvokkaiden kulttuurimaisemien yhteyteen ja ovat vaikuttaneet myös niiden arvottamiseen. 79

80 Vaikka vaihemaakuntakaava on rajattu koskemaan vain maisema-alueita, on edellä mainitulla perusteella tarkoituksenmukaista osoittaa kaavakartassa maisema-alueiden lisäksi myös niihin usein kiinteästi liittyvät RKY-alueet ja määritellä selostuksessa tarkemmin rakennetun ympäristön huomioiminen maisema-alueita koskevassa suunnittelussa. Arvokkaita kulttuurimaisemia ja arvokkaita rakennetun kulttuuriympäristön alueita koskevien kaavamerkintöjen suunnittelumääräyksessä tulee valtakunnallisesti arvokkaiden alueiden osalta edellyttää niihin vaikuttavista hankkeista museoviranomaisen kannanotto. Vaikka turvetuotantoalueet sijaitsevat pääosin rakennettujen ympäristöjen ulkopuolella, alueilla saattaa olla arkeologisia kohteita, jotka vaikuttavat kohteiden mahdolliseen käyttöön tai luvitukseen. Mahdolliset arkeologiset löydökset tulisi huomioida ainakin rekisteritietojen pohjalta ja kaavakartalla, selostuksessa tai teemakartoissa tulisi olla näistä riittävät maininnat. Liikenne Avattaessa uusia turvetuotantoalueita tarvitaan maanteiltä tarvittavien kulkuyhteyksien järjestämiseksi liittymälupa, joka tulee hakea ELY-keskuksesta. Merkitään tiedoksi. Alempiasteisella maantiestöllä tulee huomioida kelirikkoaikana asetettavat mahdolliset painorajoitukset. Mikäli halutaan taata ympärivuotinen käyttö, Ely-keskus voi tehdä maantien parantamissopimuksen. Ely-keskuksella ei ole mahdollisuuksia osallistua parantamiskustannuksiin. Viranomaisyhteistyön jatkaminen Ympäristönäkökohtien kannalta tässä lausunnossa on otettu esille merkittäviä muutosja tarkistamistarpeita kaavaluonnokseen. Tehokkain tapa jatkaa kaavoitusta on käydä 80 Etelä-Pohjanmaan liiton ja ELY-keskuksen kesken on käyty neuvotteluja ennen kaavan ehdotusvaihetta. Lisäksi ELY-keskuksesta on neljä

81 nämä asiat läpi Etelä-Pohjanmaan liiton ja ELY-keskuksen välisessä työneuvottelussa. edustajaa kaavan ohjausryhmässä, joka on kokoontunut viidesti ennen kaavaehdotuksen valmistumista. Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseolta on pyydetty lausuntoa Etelä-Pohjanmaan vaihekaavasta III, joka koskee suoluonnon suojelun, turvetuotannon, bioenergialaitoksia, energiapuun terminaaleja, arvokkaita maisema-alueita sekä puolustusvoimien alueita. Maankäyttö- ja rakennuslain 32.1 mukaisesti maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Maakuntamuseon tehtävänä on ottaa kantaa rakennetun kulttuuriympäristöä ja maisemaa koskeviin asioihin. Vaihekaava 3:seen viedyt maisema-alueet perustuvat kahteen selvitykseen: Maaseudun kulttuurimaisemat ja maisemanähtävyydet - ehdotus Pohjanmaan, Etelä- ja Keski-Pohjanmaan valtakunnallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi (2013) sekä vastaava selvitys maakunnallisten maisema-alueiden osalta, joka tehtiin vuosina Kysymys oli päivitysinventoinneista, joiden tarkoituksena on valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden (valtioneuvoston periaatepäätös 1995) ja maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysluonteinen nykytilan tarkastelu. lnventoinnit olivat osa Suomessa tehtävää arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointihanketta. Valtakunnallisten maisema-alueiden osalta oikeusvaikutukset syntyvät valtioneuvoston päätöksellä ja maakunnallisten osalta maakunta- ja kuntakaavoituksessa. Päivitetyistä valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista tulee valtioneuvosto ympäristöministeriön esityksestä tekemään periaatepäätöksen, kun koko maan maisema-alueet on päivitetty. Maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi huomioidaan vaihemaakuntakaavassa, jossa ajantasaistetaan maakuntakaavan nykyiset aluevaraukset. Vaihemaakuntakaavan tavoitteena on osoittaa valtakunnallisesti arvokkaiksi maisemaalueiksi esitettyjen (mv) ja maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden (mm) maankäytölliset edellytykset. Vaihemaakuntakaavan selostuksessa arvokkaat maisema- 81 Maakuntahallitus on kokouksessaan päättänyt poistaa maisema-alueet vaihekaavasta III. Valtioneuvosto ei ole hyväksynyt valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Maisema-alueet tullaan käsittelemään tulevassa maakuntakaavatyössä osana kulttuuriympäristöteemaa.

82 alueet jäävät yleistekstien tasolle. Tehtyihin maisemaselvityksiin viitataan, mutta yhteenveto Etelä-Pohjanmaan maisema-alueiden määrästä, luonteesta ja niiden ominaispiirteistä puuttuu. Se tulee lisätä selostukseen. Maisema-alueen, kulttuuriympäristön, kulttuurimaisema-alueen ja kulttuurimaiseman käsitteet sekoittuvat keskenään. Kulttuuriympäristöjen tulevaisuudesta on selostuksessa esitetty, että "kulttuuriympäristön osalta vaihemaakuntakaavan laadinnassa on lähdetty siitä, että kulttuuriympäristöjen merkittävimpien arvojen säilyttäminen on tavoite, joka tukee elinkeinoelämän kehittymistä ja asumista kaikkialla maakunnassa. Kulttuuriympäristöt voivat olla keskeisiä ympäristön laatutekijöitä maakunnan kehityksessä. Kulttuuriympäristöt ovat myös sosiaalisen pääoman ja yhteisöllisyyden synnyttäjiä." Tämä vaihekaava kuitenkin käsittelee maisema-alueita, ei kulttuuriympäristöjä. Osa kulttuuriympäristönhoitoon osallistuvista tahoista on myös huolissaan kulttuuriympäristön tulevaisuudesta erityisesti poliittisen tahtotilan kannalta. Valtakunnallisia ja maakunnallisia maisema-alueita ei ole voimassa olevassa maakuntakaavassa eritelty toisistaan. Vaihemaakuntakaava III:ssa maisema-alueet on eritelty, mutta niiden rajat puuttuvat, joten rajaukset jäävät epäselviksi kaavamerkinnän harvan rasteroinnin takia. Myös maisema-alueiden kaavamääräykset ovat puutteelliset. Liikennevirasto Etelä-Pohjanmaan liitto on varannut Liikennevirastolle tilaisuuden lausunnon antamiseen Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavan luonnoksesta. III vaihemaakuntakaava koskee turvetuotantoa, suoluonnon suojelua, bioenergialaitoksia, energiapuun terminaaleja ja kulttuurimaisemia. Näistä aihepiireistä paljon liikennettä aiheuttavia ja Liikenneviraston toimintaan liittyviä ovat etenkin puuterminaalit ja bioenergialaitokset, koska ne osaltaan liittyvät Liikenneviraston vastuulla olevan rataverkon hyödyntämiseen ja edelleen kehittämiseen. Puuterminaalit (pt) 82

83 Vaihemaakuntakaavan luonnoksessa esitetään merkinnällä (pt) yhteensä viisi puuterminaalia, nämä sijaitsevat Alahärmässä, Seinäjoen Roveksessa, Peräseinäjoen Haukinevalla, Alavudella ja Teuvalla. Terminaalit sijaitsevat kaikki radan varressa ja Alavuden, Teuvan ja Alahärmän terminaalit lisäksi asutuksen läheisyydessä. Puuterminaalien yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on huolehdittava terminaalien liikennejärjestelyjen toimivuudesta sekä niiden sovittamisesta asumiseen ja muuhun maankäyttöön. Kaavan tavoitteena on, että hyvin toimivalla terminaaliverkostolla voitaisiin saavuttaa kustannushyötyjä koko hankintaketjua ajatellen. Oikein sijoitetuilla ja toimivilla terminaaleilla arvioidaan olevan Etelä-Pohjanmaan puunkäytön tulevaisuudelle erityisen suuri merkitys, koska suuri osa puuta käyttävästä teollisuudesta sijoittuu maakunnan rajojen ulkopuolelle. Aines- ja energiapuun logistiikan kehittäminen on keskeisessä osassa bioenergian käytön kehittämisessä. Puskurivarastoilla ja terminaaleilla parannetaan puu- ja energiahuollon toimivuutta muuttuvissa olosuhteissa puuta käyttävän teollisuuden omien varastojen ollessa rajalliset. Samalla voidaan luoda nykyistä paremmat mahdollisuudet puunkäytön lisäämiselle maakunnassa. Uusiutuvan energian kehittämisalue (en/bio) Vaihemaakuntakaavassa esitetään merkinnällä (en/bio) uusiutuvan energian ja bioenergian kehittämisalue Kauhajoelle Aronkylän teollisuusalueelle. Sen sijainti on lähellä rataa, mutta myös lähellä asutusta. Kaavamerkinnän suunnittelumääräyksen mukaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee luoda mahdollisuudet uusiutuvan energiatuotannon ja bioenergian jalostuksen sekä sitä tukevan energiateknologiaan erikoistuvan teollisuuden sijoittumiseen alueelle. Alueella tulee olla toimiva terminaali, joka mahdollistaa biomassojen suurimittakaavaisen varastoinnin ja kuljetukset eri liikennemuotoja hyödyntäen. 83

84 Näin ollen energian ja bioenergian kehittämisalueen kaavamerkintä sisältäisi käytännössä myös merkittävän terminaalin. Maakuntakaavan tavoitteena on lisätä ja monipuolistaa biomassan käyttöä. Liikennevirasto kiinnittää Etelä-Pohjanmaan liiton huomiota seuraaviin kysymyksiin III vaihemaakuntakaavan jatkovalmistelussa: Liikennevirasto on julkaissut selvityksen (Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 31/2011) "Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen; Kaikki kuljetusmuodot kattava selvitys". Liikenneviraston selvityksen mukaan uuden toimintamallin tärkeimpiä hyötyjä ovat rautatiekuljetusten kustannustehokkuuden parantuminen ja raakapuun toimitusvarmuuden parantuminen. Kokojunien käyttö mahdollistaa vaunukierron nopeuttamisen jopa alle puoleen nykyisestä. Rautatiekuljetusten kilpailukyky paranee myös, kun terminaalitoiminta keskitetään pää-osin hyväkuntoisten ja sähköistettyjen (tai sähköistettäviksi suunniteltujen) rataosien varteen. Toisaalta käytettävien terminaalien ja kuormauspaikkojen vähenemisen vuoksi alkukuljetusmatkat pidentyvät ja pienentävät tällä tavoin rautatiekuljetusten tehostumisella saavutettavia kustannussäästöjä. Raakapuun toimitusvarmuus paranee, sillä terminaalit toimivat puunkorjuun kausivaihteluita tasaavina puskurivarastoina kelirikkoaikana, kun puuta on vaikea kuljettaa alemmalla tieverkolla. Selvitykseen sisältyvään kohteiden investointiohjelmaan sisältyy Etelä- Pohjanmaalla Seinäjoen terminaalin kehittäminen ja Etelä-Pohjanmaata lähellä sijaitsevan Parkanon terminaalin kehittäminen. Liikenneviraston selvityksen johtopäätökset ovat osin erilaiset kuin Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavan perustelut. Liikenneviraston rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittämisselvityksen mukaan suositellaan siirtymistä toimintamalliin, joka edellyttää sekä operatiivisen toiminnan että infrastruktuurin kehittämistä. Tällaisessa mallissa käytetään pelkästään kokojunia, terminaaleissa on käytössä jatkuva kuormauspalvelu ja rautatiekuljetuksia vastaanotetaan tuotantolaitoksilla kaikkina viikonpäivinä. Raakapuun kuormaustoiminta keskitetään terminaaleihin ja niitä täyden- 84

85 täviin kuormauspaikkoihin. Selvityksen mukaisessa tavoitetilassa vuonna 2018 Suomen rataverkolla on 14 terminaalia ja 32 kuormauspaikkaa, joista Etelä-Pohjanmaalla 1 terminaali ja 2 kuormauspaikkaa. Muut kuormauspaikat ovat käytettävissä niin kauan kuin niiden käyttö ei edellytä investointeja. Pitkällä aikavälillä käytettävien kuormauspaikkojen määrä vähenee noin puoleen nykyisestä määrästä. Vuoden 2011 selvitystä ajantasaistetaan vuoden 2017 aikana Kaavassa esitetyt puutavaraterminaalialueet eivät kaikki ole Liikenneviraston valtakunnallisten selvitysten mukaisia. Liikenneviraston selvitysten mukaisia ovat Alavuden terminaali sekä Härmän terminaali. Alavuden osalta selvityksessä on tunnistettu varastoalueen mahdollinen laajennustarve, joka tulisi kuvata kaavaselostuksessa. Uusi vuonna 2018 valmistunut selvitys puuterminaaleista analysoidaan. Etelä-Pohjanmaan liitto osoittaa maakuntakaavassa puuterminaaleja eri puolella maakuntaa oleville rataosuuksille. Alavuden terminaalin laajennustarve kuvataan kaavaselostuksessa. Seinäjoen puuterminaaliksi on kaavassa esitetty kaksi vaihtoehtoa, Roves ja Haukineva. Kolmatta selvitettyä vaihtoehtoa eli Seinäjoki-Vaasa -radan läheisyydessä olevaa Teräsmäkeä ei kaavassa ole esitetty. Liikennevirasto katsoo, että Alavuden ja Härmän puuterminaalit kaavassa ovat nykyisellään perusteltuja, mutta Seinäjoen terminaalialueen sijaintia tulisi ehdotusvaihetta varten vielä selvittää ja Haukinevan ja Roveksen lisäksi varauksena kaavassa huomioida myös Teräsmäki. Liikennevirasto katsoo, että puuterminaalien osoittaminen Seinäjoki - Kaskinen -radan varteen on ongelmallista, koska tässä vaiheessa ei ole selvää, onko rata pitkällä tähtäimellä raskasta tavaraliikennettä palveleva. Kaavassa käsitellään raakapuuterminaalien ohessa laajemmin energiapuun ja biotalouden terminaaleja, joita Liikenneviraston sanotussa selvityksessä ei ole käsitelty. Liikennevirasto pitää tärkeänä, että raakapuun terminaalit sijaitsevat toiminnallisesti erillään energiapuun ja biotalouden terminaaleista myös silloin, jos ne sijaitsisivat lähekkäin. Kaavaehdotuksessa osoitetaan puuterminaaleja. Energiapuun terminaaleja kaavaehdotuksessa ei osoiteta. Alavuden, Härmän ja Teuvan puuterminaalien valinta maakuntakaavassa osoitettaviksi kehitettäviksi kohteiksi perustuu paitsi puuterminaalien osalta tehtyihin Metsäkeskuk- 85

86 sen sijaintiselvityksiin, myös paljolti siihen, että niissä jo on samankaltaista lastaustoimintaa. Vaikka näiden alueiden sijoittuminen maantien ja radan läheisyyteen on logistisesti perusteltua, niin niissä on myös olemassa olevaa asutusta varsin lähellä laajennettavaa termi-naalitoimintaa. Suunnittelumääräyksellä tarkempi terminaalin ja asumisen yhteensovittaminen jätetään myöhemmän suunnittelun varaan. Jos nämä terminaalit pysytetään kaavaehdotuksessa, maakuntakaavaehdotusta valmisteltaessa olisi selvitettävä, voiko asutuksesta muodostua este termi-naalin edelleen kehittämiselle haitallisten vaikutusten vuoksi sekä mahdollisessa rakennuslupa- tai ympäristölupamenettelyssä. Etelä-Pohjanmaan alueella on raakapuuta varten ns. puskurivarastoalueita ainakin Lapualla, Isokyrössä, Tervajoella, Peräseinäjoella, Jalasjärvellä ja Niinimaalla. Nämä alueet ovat Liikenneviraston, mutta terminaali/kuormauspaikkaverkostosta poiketen metsäyhtiöt pitävät alueet itse kunnossa. Näiden osoittaminen ainakin kaavaselostuksen liitekartalla olisi perusteltua. Liikennevirasto toimittaa pyydettäessä Etelä-Pohjanmaan liitolle tarkat tiedot puskurivarastoalueista kaavaehdotuksen valmistelua varten. Selostuksessa kuvatut kaavamerkintöjen pt- ja en/bio -kaavamääräykset on ehdotusvaiheeseen mennessä tarkistettava kauttaaltaan yhdenmukaisiksi oikeusvaikutteiseksi tulevien kaavakartan kaavamerkintöjen ja -määräysten kanssa. Etelä-Pohjanmaan liitto on yhteydessä liikennevirastoon puskurivarastoalueista ja uudesta vuoden 2018 puuterminaaliselvityksestä. Kaavamääräyksiä tarkistetaan. Liikennevirasto selvittää lisää Seinäjoen raakapuuterminaalille osoitettavaa uutta paikkaa sekä pyytää varaamaan kaavassa vaihtoehtoiset sijainnit (Haukineva, Roves ja Teräsmäki), kunnes puuterminaalin sijaintipäätös on tehty. Liikennevirasto pyytää saada lausua kaavaehdotuksesta ja että maakuntakaavan hyväksymispäätös lähetetään Liikennevirastolle viipymättä tiedoksi. Etelä-Pohjanmaan liitto pyytää Liikennevirastolta lausunnon ennen kaavaehdotuksen nähtäville asettamista. Johtaja Henkilö 1 Lakimies Henkilö 2 Metsähallitus 86

87 Etelä-Pohjanmaan liitto pyytää Metsähallitukselta lausuntoa III vaihemaakuntakaavan luonnoksesta, jonka teemoja ovat suoluonnon suojelu, turvetuotanto, bioenergialaitokset, energiapuun terminaalit, arvokkaat maisema-alueet sekä puolustusvoimien alueet. Metsähallitus antaa lausuntonsa Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavan luonnoksesta valtion maa- ja vesialueiden, ml. perustettujen luonnonsuojelualueiden ja luonnonsuojeluun varattujen valtion alueiden hallinnoijana ja hoitajana, sekä maakotkan valtakunnallisen suojelun edistämisestä vastaavana tahona. Kaavaluonnoksessa osoitetaan turvetuotantoon soveltuvina alueina 284 suota, joiden tuotantokelpoinen pinta-ala on yhteensä noin hehtaaria. Kaavakartalla esitetyt aluevaraukset ovat kokonaispinta-alaltaan suurempia, koska tuotanto vaatii suuremman aluevaruksen mm. vesiensuojelurakenteiden vuoksi. Kaavan tavoitteena on kohdentaa soita muuttava käyttö luonnontilaltaan muuttuneille soille ja osoittaa turvetuotanto siten, että maakunnan vesistöjen arvot eivät merkittävästi heikkene ja vesistöjen tilalle asetetut tavoitteet täyttyvät. Metsähallitus keskittyy lausunnossaan erityisesti suoluonnon suojeluun valtionmailla ja turvetuotantoalueiden sijoittamiseen. Suoluonnon suojelu Kaavaselostuksen mukaan (kappale 4.1) yhtenä vaihemaakuntakaavan tavoitteena on täydentää maakunnan soidensuojelualueiden verkostoa valtakunnalliset ja maakunnalliset täydennystavoitteet huomioiden, sekä turvata suoluonnon arvojen säilyminen (Etelä-Pohjanmaan liitto 2015; Etelä-Pohjanmaan maakuntahallitus ). Tavoitteen asettamisen ajankohtana oletuksena oli soidensuojelun edistäminen luonnonsuojelulain mukaisella luonnonsuojeluohjelmalla, jonka kohteet sitten osoitettaisiin maakuntakaavassa luonnonsuojelualueen merkinnällä. Soidensuojelun täydentämistä on kuitenkin edistetty vain valtion mailla ja vapaaehtoisin keinoin kiireellisintä suojelua vaativilla Etelä-Suomen soilla, ja uusia suojelualuevarauksia on kaavaluonnoksessa nyt vain kaksi, merkinnöillä SL-7 ja SL-8 (kuvattu alla). Metsähallitus toteaa, että soidensuojelualueiden vähäinen lukumäärä, etenkään suhteutettuna uusien turvetuotantoalojen 87 Viranomaislausunnoille lähetettävässä kaavaehdotuksessa luonnonsuojelualueen merkintä (SL) tullaan osoittamaan neljälle kohteelle ja suojelualueen merkintä (S) yhdelle kohteelle. Soidensuojelun täydennysehdotuksen kohteille ei kaavaratkaisussa tulla osoittamaan muuta maankäyttöä, mikä edistää kaavan tavoitetta soiden suojelun ja turvetuotannon yhteensovittamisesta. Suoluonnon

88 määrään (283 kpl, ha tuotantokelpoista pinta-alaa) ei tue kaavaluonnoksessa esitettyä kaavan tavoitetta, eli suoluonnon arvojen säilymistä. suojelun ja turvetuotannon yhteensovittamista käsitellään kaavan vaikutusten arvioinnissa. Kaavamerkintä SL SL-7 Luonnonsuojelulaki SL-8 Soidensuojelun täydennysehdotus Suunnittelumääräys: SL-7: Alueella ei saa suorittaa sellaisia toimenpiteitä, jotka saattavat vaarantaa alueen suojeluarvoja. SL-8: Alueella ei saa suorittaa sellaisia toimenpiteitä, jotka saattavat vaarantaa alueen suojeluarvoja. Suunnittelumääräys SL-kohteilla on voimassa, kunnes alueen suojelu toteutetaan, tai saakka. SL-7 -merkintä kohdistuu alueen eteläosaan Metsähallituksen luontopalveluiden hallinnassa olevalle Vähäjärvennevalle. SL-7 -alue koostuu kahdesta osasta: palsta 8 osa 2 ja palsta 5 osa 1. Metsähallitus toteaa, että alueet tullaan perustamaan suojelualueeksi. Kaavaehdotuksen suunnittelumääräys luonnonsuojelualueen merkinnälle tulee olemaan: Alueella ei saa suorittaa sellaisia toimenpiteitä, jotka saattavat vaarantaa alueen suojeluarvoja. Alueella SL-8 suunnittelumääräys on voimassa, kunnes alueen suojelu toteutetaan, tai saakka. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Merkitään tiedoksi. Turvetuotanto Kaavan selvityksiin on otettu mukaan pääosin ojitettuja ja luonnontilaltaan muuttuneita luonnontilaisuusluokan 0 ja 1 soita. Valinta perustuu Valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin ja Valtioneuvoston periaatepäätökseen soiden ja turvemaiden kestävästä ja vastuullisesta käytöstä ja suojelusta (2012). Kaavaan on otettu kuitenkin mukaan myös sellaisia luonnontilaisuusluokan 2 soita, jotka on tuottajien ilmoitukseen perustuen hankittu ennen periaatepäätöksen antamista, ja joilla ei esiinny merkittäviä erityisiä luonnonarvoja (kpl 7.3.1). Kaavan turvetuotantoa koskevat merkinnät 88

89 Tu-1 Turvetuotantoon soveltuva-alue Merkinnällä osoitetaan turvetuotantoon soveltuva alue. Suunnittelumääräys: Turvetuotantoon soveltuvan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon vaikutukset asutukseen ja tuotantoalueiden yhteisvaikutukset vesistöihin ja turvetuotannon osuus vesistöjen kokonaiskuormituksesta sekä tarvittaessa vaiheistettava turvetuotanto 3-jakovaiheen valuma-alueittain. Kaavassa on lueteltu ne 2. jakovaiheen valuma-alueet, joiden alueilla turvetuotannon vesiensuojelumenetelmiin ja tuotannon vaiheistukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota, sekä ne 2. jakovaiheen valuma-alueet, joiden alueilla on turvetuotannossa käytettävä parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja vaiheistettava tuotanto siten, että alapuolisten vesistöjen erityiset luonnonarvot eivät vaarannu. EO-tu Turvetuotantoalue Merkinnällä osoitetaan toiminnassa olevia turvetuotantoalueita tai alueita, joilla on voimassa oleva ympäristölupa turvetuotantoon. Metsähallituksen kommentit turvetuotantoalueittain: Vatneva tu-1 Matosuon Natura-alueen (SAC FI ) viereen ja osittain Metsähallituksen luontopalveluiden hallinnoimalle kiinteistölle kohdistuu merkintä tu-1. Metsähallitus katsoo, että kyseisen alueen kaavamerkintä tu-1 tulee poistaa kaavasta ainakin Metsähallituksen luontopalveluiden hallinnoimilta alueilta. Haukilamminneva tu-1 Metsähallitus katsoo, että ainakin lähimpien tu-1 alueiden vaikutukset Ison-Koirajärven Natura-alueeseen (SAC FI ) tulee selvittää. Metsähallitus katsoo myös, ettei kuivatusvesiä tule johtaa Hirvijokeen tai Natura-alueelle. Vatnevan (3984) alueelle ei tulla kaavaehdotuksessa osoittamaan turvetuotantoon soveltuvan alueen merkintää Natura-arvioinnin johtopäätösten ja arvioinnista saatujen lausuntojen perusteella (Matosuo FI ). Haukilamminnevan (13065) alueelle ei tulla kaavaehdotuksessa osoittamaan turvetuotantoon soveltuvan alueen merkintää ELY-keskuksen Natura-arvioinnin yhteydessä antaman lausunnon perusteella ( ympäristön- ja luonnonsuojelun kannalta erityisen kielteinen hanke ). 89

90 Kuljunneva tu-1 Kuljunnevan 375 hehtaarin suuruinen tu-1 alue rajoittuu ja on osittain päällekkäin Metsähallituksen hallinnoiman Larvannevan Natura 2000-alueen (SPA/SAC FI ) kanssa. Metsähallitus katsoo, että kyseisen alueen kaavamerkintä tu-1 tulee poistaa kaavasta ainakin Metsähallituksen luontopalveluiden hallinnoimilta alueilta. Halkoneva tu-1 Aluehallintoviraston päätöksessä Halkonevan turvetuotantoalueesta ( ), on hylätty lohko 4 ja lisäksi Metsähallituksen suojelualueen (kiinteistö ) ja turvetuotantoalueen väliin on jätetty suojavyöhyke. Vaihekaavaluonnoksessa on kuitenkin koko alue, ml. Metsähallituksen suojeluun varattu kiinteistö, merkitty turvetuotantoon soveltuvaksi alueeksi. Metsähallitus katsoo, että Metsähallituksen suojeluun varattu kiinteistö tulee jättää maakuntakaavan vaihekaavan merkinnän tu-1 turvetuotantoon soveltuvan alueen ulkopuolelle, ja että suojelukiinteistön ja turvetuotantoalueen väliin tulee jättää riittävä suojavyöhyke. Kumpelinneva tu-1 Alueen kuivatusvedet laskettaisiin todennäköisesti Haukilammennevan Natura-alueen läpi kulkevaa ojaa pitkin. On mahdollista, että Haukilamminnevan eteläosan vesitalous muuttuisi turvetuotannon myötä. Metsähallitus katsoo, että Kumpelinnevan tu-1- aluevarauksen osalta tulee tehdä luonnonsuojelulain 65 :n mukainen Naturavaikutusten arviointi kohdistuen Haukilamminnevan Natura-alueeseen (SAC FI ). Juurikasneva tu-1 Evijärven ja Lappajärven kuntien alueella sijaitseva Juurikasnevan tu-1 -merkintä on osittain päällekkäinen Metsähallituksen luontopalveluiden suojelutarkoituksiin varatun kiinteistön kanssa. Alue on hankittu valtiolle osana Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelmaa (METSO). Metsähallitus katsoo, että kyseisen alueen kaavamerkintä tu-1 tulee poistaa kaavasta ainakin Metsähallituksen luontopalveluiden hallinnoimilta alueilta. Kuljunnevan (15000) alueelle ei tulla kaavaehdotuksessa osoittamaan turvetuotantoon soveltuvan alueen merkintää Natura-arvioinnin johtopäätösten ja arvioinnista saatujen lausuntojen perusteella (Larvaneva FI ). Halkonevalle on myönnetty ympäristölupa turvetuotantoon ja suurin osa alueesta tullaan kaavaehdotuksessa osoittamaan turvetuotantoalueena. Alueen pohjoisosaan tullaan osoittamaan pienialainen turvetuotantoalueen laajennusalue turvetuotantoon soveltuvan alueen merkinnällä. Metsähallituksen kiinteistölle ei tulla osoittamaan kaavamerkintöjä. Kumpelinnevan (8883) alueelle ei tulla kaavaehdotuksessa osoittamaan turvetuotantoon soveltuvan alueen merkintää Natura-alueen läheisyyden vuoksi. Juurikasnevan (3938) alueelle ei tulla kaavaehdotuksessa osoittamaan turvetuotantoon soveltuvan alueen merkintää suurten petolintujen pesimäedellytysten turvaamisen vuoksi. EO-tu (ei nimeä) 90

91 Kauhaneva-Pohjankankaan Natura-alueeseen (SPA FI , FI ) Kauhajoen kunnassa rajoittuvan EO-tu alueen merkintä tulee poistaa ainakin siltä osin kuin merkintä on valtion hallinnoimalla kiinteistöllä Pääosa kiinteistöstä on varattu luonnonsuojelutarkoituksiin, ja Metsähallitus suunnittelee ko. kiinteistön osalta suon ennallistamista (luonnontilan palauttamista). Turvetuotantoalueiden paikkatietoaineistoa on tarkistettu kaavaehdotukseen ja se perustuu nyt ELY-keskuksen antamiin tietoihin ympäristöluvallisista, ennakkoilmoituksella tai jätevesiluvalla toimivista alueista. Kaavaluonnoksen tu-1-merkinnällä osoitettujen alueiden sijoittumista suhteessa maakotkan reviireihin on käsitelty tämän lausunnon liitteessä, joka on julkisuuslain 24.1 :n 14 kohdan mukaan salassa pidettävä ja tarkoitettu vain viranomaiskäyttöön. Natura-arviointi Maakuntakaavasta tullaan laatimaan luonnonsuojelulain 65 :n mukainen Naturaalueisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi talven 2017 aikana. Metsähallitus katsoo, että Natura-arviointi on syytä tehdä ainakin kohdistuen seuraaviin Natura-alueisiin: Haukilamminneva, Larvanneva, Ison-Koirajärven harju, Matosuo, Haukisuo-Härkäsuo- Kukkoneva, Iso Koihnanneva. Vaihemaakuntakaavan Natura-arvioinnissa on luetelluista alueista mukana Larvanneva, Ison Koirajärven harju ja Matosuo. Lisäksi Haukisuo-Härkäsuo-Kukkonevan alueelle on kaavan linnustovaikutusten arvioinnin yhteydessä tehty Natura-tarveharkintaa vastaava arviointi tuulivoimaloiden ja turvetuotantoon soveltuvien alueiden vaikutuksista Natura-alueella pesivälle linnustolle. Natura-arvioinnin johtopäätösten ja arvioinnista saatujen lausuntojen perusteella turvetuotantoon soveltuvan alueen merkintöjä ei kaavassa tulla osoittamaan Matosuon, Larvanevan ja Iso Koirajärven harjun läheisyydessä sijaitseville, Natura-arvioinnissa arvioinnin kohteena olleille kaavaluonnoksessa osoitetuille turvetuotantoon soveltuville alueille. Lausunnon valmisteluun ovat osallistuneet erikoissuunnittelija Henkilö 1, suunnittelija Henkilö 2, suojelubiologi Henkilö 3 ja kaavoitusinsinööri Henkilö 4. Kaavaehdotuksessa ei tulla osoittamaan turvetuotantoon soveltuvia alueita Iso Koihnannevan ja Haukilamminnevan Natura-alueiden läheisyyteen. 91

92 Palvelupäällikkö Henkilö 5 Metsähallitus, Maa- ja vesialueiden hallinta MTK-Etelä-Pohjanmaa MTK-Etelä-Pohjanmaa on tutustunut vaihekaava III:sen valmisteluaineistoon ja kiittää mahdollisuudesta lausua asiasta. Kiitämme myös mahdollisuudesta osallistua syksyllä 2016 nimetyn ohjausryhmän työskentelyyn. MTK-Etelä-Pohjanmaa onkin jo ohjausryhmässä tuonut esille näkemyksiään valmisteluprosessissa esille nousseista ongelmakohdista. MTK-Etelä-Pohjanmaa pitää erittäin hyvänä, että kaavaluonnokseen ei ole sisällytetty luontoarvomerkintöjä (Luo), jotka käytännössä johtaisivat korvauksettomaan suojeluun. Pidämme perusteltuna ja hyvänä myös sitä, että kaavaan ei ole esitetty yksityisille maille uusia S- tai SL-merkintöjä. Tosin poikkeuksia on kaksi (Vähäjärvi SL7 sekä Karvasuo SL8), joiden osoittaminen suojelukohteiksi on käsityksemme mukaan ristiriidassa valtioneuvoston viimeisimpien linjausten kanssa. Pidämme tärkeänä, että näiden kohteiden osalta selvitetään välittömästi suojeluun ja korvauksiin liittyvät epäselvyydet. MTK-Etelä-Pohjamaa haluaa edelleen korostaa, että kaavan tulisi olla mahdollistava. Kun potentiaalisia turpeennostoalueita on rajattu kaavavalmistelussa pois käyttäen useita peräkkäisiä rajauskriteereitä, turvetuotannolle osoitettavien alueiden määrä supistuu liian rajusti. Nyt kuulemiskierroksella olevassa aineistossa on monien rajausten jälkeen merkitty turvetuotantoon soveltuviksi alueiksi enää 284 suota, joiden tuotantokelpoinen pinta-ala on yhteensä noin hehtaaria. Monien rajausten jälkeen turvetuotannolle osoitettujen soiden sijainti ei välttämättä painotu samalla tavalla kuin käytännön yritystoiminnan tarpeet. Lisäksi ympäristöluvi- 92 Etelä-Pohjanmaan liitto kiittää toimivasta vuorovaikutuksesta. Luonnonsuojelualueen merkintä SL-7 Vähänjärvenneva kohdentuu alueelle, jonka Metsähallitus tulee suojelemaan luonnonsuojelulain mukaisesti. Luonnonsuojelualueen merkintä SL-8 Karvasuo on osoitettu Seinäjoen osayleiskaavassa luonnonsuojelualueen merkinnällä (SL-2). Merkinnän mukainen suojelu on voimassa, kunnes kohteen suojelu on toteutettu luonnonsuojelulailla, tai saakka. Suojelumääräyksen voimassaoloaikaa on rajoitettu sen varmistamiseksi, ettei kaavasta aiheudu maanomistajalle kohtuutonta haittaa. Kaavan tarkoituksena on osoittaa uusia turvetuotantoon soveltuvia alueita korvaamaan tuotannosta poistuvaa alaa (n ha/vuosi). Maakuntakaavan yleispiirteisyyden ja maanomistusolojen vuoksi on epätodennäköistä, että kaikki kaavassa turvetuotantoon soveltuvaksi osoitetut alueet otettaisiin seuraavan 10 vuoden aikana tuotantokäyttöön. Tämän vuoksi kaavassa on tavoitteena osoittaa tuotantoon soveltuvia alueita 1,5-kertainen määrä tuotantoalan tarpeeseen nähden. Maakuntakaavaa laadittaessa on MRL 28 :n mukaan kiinnitettävä erityisesti huomiota mm. alueiden käytön ekologiseen kestävyyteen,

93 tuksessa tapahtuu todennäköisesti lisää karsintaa. Tämän vuoksi erilaisilla rajauskriteereillä ei tule liikaa karsia mahdollisia turpeennostoalueita etukäteen. Haluamme kyseenalaistaa ainakin seuraavat rajausmenettelyt: Luonnontilaisuusluokan 2 rajaaminen ja suhteellisten luontoarvojen käyttö karsinnassa MTK-Etelä-Pohjanmaa korostaa, että luokan 2 soita tarvitaan turvetuotannossa, että jatkossakin saadaan kuiviketurvetta, ympäristöturvetta, kasvuturvetta, jätevesilietteen kompostointiturvetta, turvetta teknisiin tarpeisiin ja terveysinnovaatioihin jne. Vähän maatuneen turpeen arvo on nousussa ja kysyntä suurempi kuin tarjonta. Muistutamme myös siitä, että valtioneuvoston periaatepäätös edellyttää, että 2-luokan soita ei tule rajata pois, jos turvetuottaja on saanut suot haltuunsa ennen ko. päätöstä, eikä niillä esiinny merkittäviä erityisiä luonnonarvoja. Valmisteluaineistosta ilmenee, että soidensuojelun täydennysohjelmaa varten tehtyjä luontoarvokartoituksia on käytetty siten, että potentiaalisia 2-luokan turvesoita on laitettu järjestykseen pisteyttämällä luontoarvoja ja sitten mediaania paremmat suot on rajattu pois turpeennostoalueista. MTK-Etelä-Pohjanmaa katsoo, että tällainen menetelmä ei täytä hyvän kaavavalmistelun periaatteita eikä vastaa käsitettä merkittävistä erityisistä luonnonarvoista. Käsityksemme mukaan edellä mainitulla menetelmällä suojellaan sellaisia soita, joilla ei 93 vesi- ja maa-ainesvarojen kestävään käyttöön, maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin sekä maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaalimiseen. Turpeenottoon soveltuvien alueiden suunnittelussa ja valinnassa on tehtävä runsaasti yhteensovitusta eri tekijöiden kesken. Alueiden valinnassa huomioidaan alueiden tuotantovalmius painottaen valinnassa sellaisia suokohteita, jotka ovat jo turvetuottajien hallussa. Ympäristölupaa turvetuotannon harjoittamiseen voi hakea myös alueille, joita ei ole kaavassa osoitettu tu-1- merkinnällä. Maakuntakaavan valmisteluaineistoon on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja Valtioneuvoston periaatepäätöksen (2012) mukaisesti otettu ensisijaisesti luonnontilaisuusluokkiin 0 ja 1 kuuluvia soita. Turvetuotantoa voidaan suunnata myös luokan 2 soille, jos suon yleinen luonnonarvo on seutukunnan ojitusasteen perusteella keskimääräistä alhaisempi, eikä sillä esiinny erityisiä luonnonarvoja. Etelä- Pohjanmaalla seudullinen ojitusaste ylittää periaatepäätöksessä esitetyn nollatason, jolloin luokan 2 soita ei lähtökohtaisesti voida kaavassa osoittaa turvetuotantoon soveltuvina alueina. Valtioneuvoston periaatepäätöksessä esitettyä luonnontilaisuusluokitusta sovelletaan ensisijaisesti sellaisten soiden maankäytön suunnittelussa, jotka on periaatepäätöksen antamisen jälkeen hankittu turvetuotantoon. Tämän vuoksi kaavaratkaisussa huomioidaan tuottajien hallussa ennen periaatepäätöksen antamista olleet suot. Myös näiden soiden osalta tulee huomioida erityiset luonnonarvot, joiden pisteytys on tehty Ympäristöministeriön luontoympäristöosaston laatiman ohjeen mukaisesti (Soiden erityiset luonnonarvot. Ympäristöministeriö, luontoympäristöosasto, 2014). Pisteytyksen lähtötiedot on saatu mm. Etelä-Pohjanmaan suoselvityshankkeesta (2013) ja soille ympäristölupien haun yhteydessä tehdyistä selvityksistä. Niille luonnontilaisuusluokan 2 soille, joita ei osoiteta vaihemaakunta-

94 ole valtakunnallisesti merkittäviä luontoarvoja ja menetelmän tarkoituksena on pelkästään saada rajattua hyviä turpeennostoalueita pois kaavasta. MTK-Etelä-Pohjanmaa vaatii, että lopullisessa kaavavalmistelussa tällaista keinotekoista menetelmää ei tule käyttää. kaavassa turvetuotantoon soveltuvan alueen merkinnällä, ei tulla osoittamaan kaavassa myöskään muita (esim. suojelu-) merkintöjä. Vesistövaikutusriskin monitavoitearviointi Valmisteluaineistossa selvitetään, että potentiaalisia turpeennostoalueita on rajattu merkittävässä määrin pois käyttäen vesistöriskin monitavoitearviointia. Vesistövaikutusriskin monitavoitearvioinnin käyttäminen johtaa siihen, että maakunnan mahdollisista turpeennostoalueista rajataan pois ne alueet, joissa on paljon hyvää ja taloudellista turvetuotantopotentiaalia. Näillä alueilla turvetta käyttävä teollisuus on lähellä ja näillä alueilla on osin jo valmiit ja kustannustehokkaat vesienkäsittelyratkaisut. Alueet, joissa on paljon nykyistä turvetuotantoa ja samalla hyvä vesien tila, rajautuvat liikaa pois mahdollisista turpeennostoalueista. Siten monitavoitearviointi johtaa ristiriitaiseen tulkintaan: Kyrönjoen alueen nykyiset turpeennostoalueet eivät ole johtaneet latvavesien pilaantumiseen, mutta kun vedet ovat nyt hyvässä tilassa, monitavoitearvioinnissa tullaan päätelmään, että alueella ei saisi harjoittaa turvetuotantoa. Turvetuotannon vaikutuksia vesistöihin on maakuntakaavassa tarkasteltava valuma-alueittain ja alueidenkäytössä on edistettävä vesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä. Vesistövaikutusriskin monitavoitearvioinnin tuloksia on kaavaratkaisun muodostamisessa hyödynnetty yhdessä luontoarvojen, teknis-taloudellisten tekijöiden ja pinta-alatarkastelun kanssa. Pelkästään monitavoitearvioinnin tulosten perusteella ei ole karsittu yhtäkään suota turvetuotantoon soveltuvien alueiden aineistosta. Arvioinnin tuloksia on yhdessä muiden arviointien ja vesienhoidon toimenpideohjelmien kanssa hyödynnetty suunnittelumääräysten kohdentamisessa herkimmille valuma-alueille. MTK-Etelä-Pohjanmaa katsoo, että kuormitustarkastelut ja riskikartoitukset tehdään yksityiskohtaisesti ympäristölupakäsittelyssä, eikä kaavan valmistelussa tule mennä liian yksityiskohtaisiin rajauksiin. Puskurit Natura-alueisiin MTK-Etelä-Pohjanmaa ei voi hyväksyä, että Natura-alueiden ympärille rakennetaan korvauksettomia suojelualueita vaatimalla puskurivyöhykkeitä (tai käytäviä ). Natura-arvojen mahdollinen vaarantuminen tulee ratkaista ympäristölupakäsittelyssä eikä kaavoitusvaiheessa. 94 Luonnonsuojelulain 65 mukaan: Jos hanke tai suunnitelma joko yksistään tai tarkasteltuna yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa todennäköisesti merkittävästi heikentää valtioneuvoston Natura verkostoon ehdottaman tai verkostoon sisällytetyn alueen niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai on

95 tarkoitus sisällyttää Natura verkostoon, hankkeen toteuttajan tai suunnitelman laatijan on asianmukaisella tavalla arvioitava nämä vaikutukset. Sama koskee sellaista hanketta tai suunnitelmaa alueen ulkopuolella, jolla todennäköisesti on alueelle ulottuvia merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Maakuntakaava katsotaan laissa mainituksi suunnitelmaksi ja arviointivelvollisuus koskee lain mukaisesti myös Natura-alueiden ulkopuolelle sijoittuvia suunnitelmia. Kaavan ehdotusvaiheessa on laadittu Natura-arvioinnin tarveharkinta sekä Natura-vaikutusten arviointi, joiden tulokset tullaan huomioimaan kaavan jatkovalmistelussa. MTK-Etelä-Pohjanmaa Henkilö 1, toiminnanjohtaja Suomen metsäkeskus, läntinen palvelualue Suomen metsäkeskus kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto kaavaluonnoksesta sekä muista meille tarjotuista mahdollisuuksista osallistua eri tavoin kaavan valmistelutyöhön. Kaavaluonnos on selkeä ja tehdyt selvitykset monipuolisia. Kiitettävää Metsäkeskuksen näkökulmasta on erityisesti metsätaloutta ja bioenergiantuotantoa palvelevien logististen tarpeiden hyvä huomioinen kaavaehdotuksessa. Arvokkaiden kulttuurimaisema-alueiden osalta toteamme, että Etelä- Pohjalainen kulttuurimaisema on syntynyt pääosin maa- ja metsätalouden harjoittamisen vaikutuksesta. Tämä tarkoittaa metsän osalta sitä, että kulttuurimaisemaan sisältyy eri kehitysvaiheissa olevia metsiköitä. Tavanomainen metsätalouden harjoittamisesta johtuva metsikkörakenteen vaihtelu tulisi lähtökohtaisesti olla sallittua kaavaan rajatuilla kulttuurimaisema-alueilla myös jatkossa. Turvetuotannon ja suoluonnon suojelun yhteensovittaminen on kaavaluonnoksen haas- 95 Etelä-Pohjanmaan liitto kiittää toimivasta vuorovaikutuksesta. Merkitään tiedoksi. Maakuntahallitus on kokouksessaan päättänyt poistaa maisema-alueet vaihekaavasta III. Valtioneuvosto ei ole hyväksynyt valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Maisema-alueet tullaan käsittelemään tulevassa maakuntakaavatyössä osana kulttuuriympäristöteemaa. Merkitään tiedoksi.

96 tavin osa-alue. Luonnoksessa käytetty linjaus vain lakisääteisten suojelukohteiden merkitsemisestä kaavaan on perusteltu. Luontoarvoiltaan merkittävien puustoisten soiden vapaaehtoista suojelua edistetään mm. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueellisen metsäohjelman toimenpiteillä. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Alustavasti turvetuotantoon osoitettavien alueiden (tu-1) ja turvetuotantoalueiden (EOtu) osalta tulee arvioida Satakunnan maakunnan raja-alueille sijoittuvien turvetuotantoalueiden vaikutukset Satakunnan puolella sijaitsevaan Natura 2000-verkostoon ja sen suojeluperusteisiin sekä vesistövaikutuksiin Karvianjoen vesistöalueella. Vaikutustarkastelussa tulee ottaa huomioon yhteisvaikutukset Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 sekä Karvianjoen valuma-alueen muiden Natura-alueisiin vaikuttavien hankkeiden ja suunnitelmien kanssa. Erityistä huomiota tulee kiinnittää turvetuotantoalueiden vaikutuksiin koskien Natura-alueita: Karvianjoen kosket (FI ), Karvian luomat (FI020091) sekä mahdollisesti myös Pukanluoma (FI ). Kaavan jatkotarkastelussa otetaan huomioon lausunnossa mainitut vesistöalueet ja kaavan ehdotusvaiheessa toteutettavassa vaikutusten arvioinnissa tullaan huomioimaan myös ylimaakunnalliset vaikutukset. Kaavan Natura-arviointi on toteutettu myös Satakunnan rajalle sijoittuvalla Lapväärtin-Isojoen vesistöalueella (37). 96

97 ELINKEINOELÄMÄN JA YHDISTYSTEN MUISTUTUKSET 97

98 Elinkeinoelämän ja yhdistysten muistutukset Bioenergia ry Etelä-Pohjanmaan liiton vastine Bioenergia ry kiittää mahdollisuudesta antaa lausuntonsa Etelä-Pohjanmaan 3. vaihemaakuntakaavaehdotukseen. Etelä-Pohjanmaan 3. vaihemaakuntakaavan taustaa Vaihemaakuntakaavan (vmk) tarkoituksena on ajantasaistaa ja selkeyttää voimassa olevan maakuntakaavan soita, puolustusvoimien tarpeita ja kulttuurimaisemia koskevat merkinnät ja määräykset. Sillä on määrä edistää Etelä-Pohjanmaan energiaomavaraisuutta osoittamalla riittävä määrä turvetuotantoalueita sekä turvata maakunnallisesti arvokkaiden suoluonnon kohteiden säilyminen. Vmk:n tavoitteena on edistää energiapuun logistiikkaketjun toimivuutta ja tehokuutta sekä tarpeen mukaan osoittaa maankäyttöratkaisu uusille vähintään seudullisesti merkittäville bioenergialaitoksille. Vmk:lla pyritään aiempaa parempaan ohjausvaikutukseen ja sovittamaan pitkän aikavälin maankäytön tarpeita alueellisesti ja seudullisesti. Kaavaselostuksessa todetaan valmisteluvaiheen vieneen tavanomaista pidempään erityisesti suoluonnon suojelua ja turvetuotantoa koskevan selvitysvaiheen pitkittymisen vuoksi. Valmisteluvaihetta pidensi esimerkiksi valtioneuvoston päätöksen odottelu soidensuojelun täydennysohjelmasta, joka sittemmin jäi toteutumatta luonnonsuojeluohjelmana. Bioenergia ry:n huomiot vaihemaakuntakaavasta Etelä-Pohjanmaa on monipuolisen suoluonnon ja turvemaiden käytön ykkösmaakunta Suomessa. Turvemaat peittävät kolmasosan maakunnan pinta-alasta. Metsätieteellistä suoalaa on noin ha, josta noin 92 % on muuttuneita turvekankaita. 98

99 Maakunnan kulttuurimaisemat, luonnonsuojelu ja monet elinkeinot kiertyvät monella tavalla soihin. Soiden hyödyntämisellä eri tarkoituksiin on pitkät perinteet, ja tämä on osaltaan luonut pohjan maakunnan vaurastumiselle. Maa- ja metsätalouden lisäksi turvetuotannolla on edelleen tarve hyödyntää monipuolisesti ja kestävästi tätä maakunnan suurta luonnonvaraa. Bioenergia ry:n mielestä vmk:n tausta-aineisto on kattava ja laadukas. Vmk:ssa tarkastellut aiheet ja rajaus ovat hyvin perusteltavissa Etelä-Pohjanmaan maakunnan lähtökohdista. Turvetuotantoon soveltuvien alueiden tarkastelu on toteutettu perusteellisesti useiden selvitysten ja ympäristövaikutusten arviointien kautta, mikä on vaatinut aikaa ja resursseja. Etelä-Pohjanmaan suoselvitys ja siihen liittyvät jatkoselvitykset suoluonnosta sekä turvetuotannon vesistövaikutuksista ovat mittavat. Myös selvitykset puuterminaaleista ja bioenergian tuotantomahdollisuuksista ovat olleet perusteltuja. Nämä kaikki antavat hyvän pohjan paitsi kaavapäätöksille myös muulle maakunnan kehittämiselle ja investoinneille. Vmk:n osallistumis- ja arviointisuunnitelma on toteutunut hyvin ja kaavoitusprosessia on viety eteenpäin tasapuolisesti eri tahoja kuunnellen ja osallistaen. Kaavaa valmistelevilla on ollut valmiutta toteuttaa yleisöseminaareja ja sidosryhmätapaamisia. Erityismaininnan ansaitsee III vaihemaakuntakaavan valmistelua ohjaamaan perustettu erillinen laaja-alainen ohjausryhmä. Sen tuloksena näkemyksiä on voitu vuoden 2016 aikana jalostaa, koota ajantasaista tietoa ja esittää konkreettisia tarkennuksia kaavaselostukseen ja teemakarttaan. Suunnitelma vaihemaakuntakaavan toteutumisen seurannalle vuosittaisine kaavakatsauksineen vaikuttaa myös hyvältä. Kaavaa voidaan tarkistaa valtuustokausittain, mikäli arvio osoittaa tarkistuksen tarpeelliseksi kesken kaavan suunnitellun, noin 10 vuoden aikajänteen. Voimassa olevat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet soiden käytön osalta toteutuvat hyvin. Turvetta ja puuta viedään Etelä-Pohjanmaalta naapurimaakuntiin, minkä 99

100 vuoksi kaavan toteutumisella on vaikutuksia myös näiden energiahuoltoon. Kaavakartan ja tausta-aineiston perusteella yhteensovitus turvetuotannon ja soiden suojelun välillä on pääosin onnistunut. Kattavista vesistövaikutusarvioista voidaan päätellä turvetuotannon suhteellisen pieni osuus kaikesta kuormituksesta. Vesistövaikutusarviot ovat kuitenkin varsin vaikeaselkoisia eivätkä ne avaudu ilman alan tuntemusta. Niihin liittyen selkeä heikkous on, ettei kaavaselostuksesta käy ilmi, mikä on ns. suuren riskin vesistöalueiden osalta turvetuotannon kuormitusosuus ja paljonko turvetuotantoon soveltuvia alueita on karsittu. Bioenergia ry muistuttaa, että Etelä-Pohjanmaalla on suhteellisesti ottaen Suomen vanhimmat tuotantoalueet, ja monet niistä elinkaarensa loppupuolella. Kaavaselostuksessa mainitussa hehtaarin turpeen tuotantoalassa on kivennäismaasaarekkeiden ja tiestön lisäksi huomattava määrä jo turvetuotannosta poistunutta alaa. Vuonna 2010 aktiivinen energiaturpeen tuotantoala maakunnassa oli ha ja lisäksi ympäristö- ja kasvuturpeita tuotettiin 740 ha:n alalla. Kuluneiden kuuden vuoden aikana aktiivinen turvetuotantopinta-ala on vähentynyt noin tuhannella hehtaarilla, kun uusia korvaavia tuotantopinta-aloja ei ole saatu käyttöön. Teemakartan SL-merkityissä kohteissa on varmistuttava, että kaikki maanomistajat ovat antaneet suostumuksensa tämän maankäyttöä rajoittavan merkinnän käyttöön. Tällä merkinnällä varustetut alueet tulee lunastaa suojeluun määräajassa ja täyden korvauksen periaatteella. 100 Kaavaselostusta tullaan täydentämään vesistövaikutusten tarkastelun osalta. Kaavaselostusta tarkistetaan tuotannossa olevien alueiden pinta-alan osalta. Vaihemaakuntakaavan ohessa esitettävällä teemakartalla esitetään nykyiset suojelualueet ja vaihemaakuntakaavan III SL- ja S-merkintöjen mukaiset alueet. Vaihemaakuntakaavassa tullaan osoittamaan SLmerkinnällä Vähänjärvenneva ja Vehmaskankaan länsipuolinen lähdesuo (SL-7), Karvasuo (SL-8) ja Sahanevan (SL-9) kaupungin omistuksessa olevat kiinteistöt. Vähänjärvenneva kohdentuu alueelle, jonka Metsähallitus tulee suojelemaan luonnonsuojelulain mukaisesti. Karvasuo on osoitettu Seinäjoen osayleiskaavassa luonnonsuojelualueen merkinnällä (SL-2). Merkinnän mukainen suojelu on voimassa, kunnes kohteen suojelu on toteutettu luonnonsuojelulailla, tai saakka. Suojelumääräyksen voimassaoloaikaa on rajoitettu sen varmistamiseksi, ettei kaavasta aiheudu maanomistajalle kohtuutonta haittaa.

101 Vaihemaakuntakaavassa on otettava paremmin huomioon myös turpeen muu kuin energiakäyttö Turpeen käyttö energiaksi, kuivikkeena ja kasvualustana vaatii uutta tuotantoalaa korvaamaan turvetuotannosta poistuvaa pinta-alaa. Turve on tärkeä tuotannontekijä Ruokaprovinssiksi profiloituvan maakunnan maataloudessa. Erityisesti hyvälaatuisen kasvuturpeen tuotanto vaatii puhdasta rahkavaltaista turvetta. Vaihemaakuntakaavan tavoitteeksi on kaavan valmisteluvaiheessa asetettu turpeen käytön osalta etenkin maakunnan energiaomavaraisuuden edistäminen, mikä korostuu myös kaavaratkaisussa. Kaavan vaikutusten arvioinnissa on käsitelty myös turpeen muuta kuin energiakäyttöä. Vmk keskittyy tarkastelemaan tuotantopinta-alatarpeita kuitenkin lähinnä vain energiaturpeen kannalta. Toisaalta vmk pyrkii osoittamaan suurimittakaavaiseen bioenergian tuotantoon tarvittavia alueita. Sama mahdollistava vaikutus tulisi ulottua myös monipuolistuvaan turpeen käyttöön ja turpeeseen perustuvien uusien tuotteiden valmistukseen. Nämäkään hankkeet eivät toteudu ilman riittäviä ja käyttöön saatavia raakaainevaroja. Vmk osoittaa turvetuotantoon kaikkiaan noin ha. Maanhankinnassa ja ympäristölupaprosessin eri vaiheissa turvetuotannolle kaavoituksessa osoitetuista pinta-alasta voi kuitenkin toteutua korkeintaan kolmannes eli noin 5000 ha. Kun maakunnassa turvetuotannosta poistuu alueita muuhun maankäyttöön lähivuosina noin 1000 hehtaaria vuodessa ja markkinatilanteesta riippuen arviolta ha vuoteen 2030 mennessä, niin tämä ei riitä. Potentiaalisia tuotantoalueita tulisi osoittaa noin kolminkertaisesti, jotta vmk:n ohjaava ja mahdollistava vaikutus realisoituisi etenkin ympäristöturpeiden tuotantomahdollisuuksien osalta. Etelä-Pohjanmaan maakuntahallitus on päättänyt asettaa turvetuotantoon soveltuvien alueiden pinta-alatavoitteeksi hehtaaria. Aiempina vuosikymmeninä käyttöön otetut turvetuotantoalueet poistuvat tuotannosta noin 1000 hehtaarin vuosivauhdilla, jolloin kymmenen vuoden aikana uuden tuotantoalueen pinta-alatarve olisi hehtaaria kattaen maakunnan oman tarpeen ja turpeen viennin muihin maakuntiin. Maakuntakaavan yleispiirteisyyden ja maanomistusolojen vuoksi on epätodennäköistä, että kaikki kaavassa turvetuotantoon soveltuvaksi osoitetut alueet otettaisiin tuotantokäyttöön ja sen vuoksi kaavassa on tavoitteena osoittaa tuotantoon soveltuvia alueita 1,5-kertainen määrä tuotantoalan tarpeeseen nähden. Kaavan valmisteluaineiston tuotantokelpoinen suoala oli noin hehtaaria, minkä lisäksi aineistoa on täydennetty tuottajilta saatujen aineistojen perusteella. Ottaen huomioon kaavan tavoitteet, soilla esiintyvät luontoarvot ja maakunnan vesistöjen tila voidaan pinta-alatavoitetta pitää edelleen perusteltuna. 101

102 Turvetuotannon aluetaloudellinen ja työllistävä vaikutus kaipaa tarkentamista Kaavaselostuksessa todetaan, että Tilastokeskuksen toimialaluokitus muu mineraalien kaivu sisältää muitakin toimialoja kuin turvetuotanto ja että se aliarvioi sekä kausiluonteisen että yrittäjävetoisen turvetuotannon työllistävyyttä sekä välillisiä työllisyysvaikutuksia. Esitämmekin tähän parempaa lähdettä. Kaavaselostuksen kappaletta turvetuotannon työllistävästä vaikutuksesta tarkennetaan. PTT Taloustutkimuksen selvityksen 2013 mukaan turvetuotannon työllisyysvaikutus Etelä- ja Keski- Pohjanmaan sekä Pohjanmaan maakunnissa oli 2163 henkilötyövuotta (htv). Jos tämä suhteutetaan viime vuosina vähentyneeseen turvetuotantoon ja Etelä- Pohjanmaan maakunnan pinta-alaosuuteen, niin maakunnassa turvetoimialan suora ja välillinen työllistävyys on vähintään 1100 htv. Bioenergialaitokset ja puuterminaalit Bioenergia ry pitää hyvänä, että maankäytön suunnittelussa voidaan luoda tarvittavia edellytyksiä energiaomavaraisuuden parantamiselle ja uusiutuvan energian käytön tavoitteiden saavuttamiselle. Vmk:ssa viitataan tässä yhteydessä Etelä-Pohjanmaan Energia- ja ilmastostrategiaan sekä Kansalliseen energia- ja ilmastostrategiaan, joka on parhaillaan Eduskunnan valiokuntien käsiteltävänä. Kaavaselostuksessa todetaan, että bioenergiaa käytetään maakunnassa tällä hetkellä lähes yksinomaan lämmön tuotantoon ja että käytön monipuolistaminen edellyttää käyttöä myös muussa kuin lämmön tuotannossa, esimerkiksi biokaasun, -öljyn tai etanolin muodossa. Maakuntakaavalla voidaan tukea monipuolisen bioenergian tuotannon edellytyksiä varaamalla suurimittakaavaiseen tuotantoon riittäviä alueita ja ottamalla huomioon tuotannosta aiheutuvat ympäristövaikutukset. Vmk osoittaa kuitenkin vain yhden mahdollisen sijainnin tällaiselle bioenergian tuotannolle. Kaavaselvityksessä tuli esille, että maakunnassa on edellytyksiä erityisesti hajautuneelle, pienemmän mittaluokan bioenergialuokan laitoksille. Kyseisen mittaluokan laitokset eivät tarvitse maakuntakaavamerkintää. Voidaankin kysyä, toteutuuko näin kaavaselostuksessa mainittu tehtävä mahdollistaa bioenergia-alan kehittymistä ja markkinoida maakunnan koko tarjolla olevaa potentiaalia mahdollisille sijoittajille? 102

103 Bioenergialaitosten toteutuminen on kiinni ensisijaisesti alan yritysten halukkuudesta investoida alueelle. Tätä halukkuutta olisi kenties voinut tukea tarjoamalla useampaakin sijoituspaikkavaihtoehtoa, mikä olisi maakunnan tarjoamat monet mahdollisuudet tunnistaen ollut paikallaan. Vaihemaakuntakaava ei aseta esteitä toimialan investoinneille, maakuntakaavan laadinnassa on lähdetty liikkeelle maakunnallisesti merkittävän kokoluokan mittakaavasta kaavamerkintöjä osoitettaessa. Kaavaselostus toteaa, että puskurivarastoilla ja terminaaleilla parannetaan puu- ja energiahuollon toimivuutta muuttuvissa oloissa ja lisätä puunkäytön mahdollisuuksia sekä saavuttaa kustannushyötyjä puunhankinnassa. Etelä-Pohjanmaan oloissa oikein sijoitetuilla ja toimivilla terminaaleilla todetaan olevan puunkäytön tulevaisuudelle erityisen suuri merkitys. Tältä osin vmk jättää kuitenkin paljon avoimeksi ja markkinoiden varaan ilman konkreettisia tai linjaavia esityksiä. Yhteyshenkilömme lausuntoon mahdollisesti liittyvissä tiedusteluissa on aluepäällikkö Henkilö 1. Etelä-Pohjanmaan luonnonsuojeluyhdistys ry Etelä-Pohjanmaan luonnonsuojeluyhdistys ry on Suomen luonnonsuojeluliitto ry:n Seinäjoella ja Ilmajoella toimiva paikallisyhdistys. Olemme tutustuneet esillä olevaan vaihemaakuntakaavan luonnokseen, ja toteamme siitä oman alueemme osalta seuraavaa: Kaavan tavoitteena on edistää elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä, ja ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden ja muiden arvokkaiden luonnonalueiden välillä. Näiltä osin kaavaluonnos ei tarjoa merkittäviä parannuksia nykyiseen heikkoon soidensuojelualueiden verkostoon ja on mm. maakuntahallituksen esittämien tavoitteiden vastainen "Vaihemaakuntakaavan tavoitteena on täydentää maakunnan soidensuojelualueiden verkostoa valtakunnalliset ja maakunnalliset täydennystavoitteet huomioiden, sekä turvata suoluonnon arvojen säilyminen (Etelä-Pohjanmaan liitto 2015; Etelä- Pohjanmaan maakuntahallitus )." 103

104 Positiivista on Karvasuon suoyhdistymän varaaminen suojelualueeksi, mutta soidensuojeluohjelman seisahtuneen tilanteen vuoksi tämänkin tavoitteen toteutuminen jää epävarmaksi. Myöskään varsinaisia ekologisia käytäviä ei kaavaluonnoksessa kuvata mitenkään. Toisaalta useita sellaisia soita, jotka voisivat toimia ekologisina käytävinä, on nyt merkitty turvetuotantoon sopiviksi Näin esimerkiksi Karvasuon itäpuolella oleva Haapokonto ja Murtomaannevan soidensuojelualueen eteläpuolella oleva Kumpelinneva. Kaavaluonnoksessa ei myöskään kuvata, miten suoluonnon ennallistamistoimia voitaisiin toteuttaa, vaikka se kaavan valmisteluaineistossa tavoitteeksi mainitaan. Yhdistyksemme toimialueelta kaavaluonnos olisi varaamassa 45 eri suokohdetta turvetuotantoon sopiviksi. Pidämme suunnitelmaa ylimitoitettuna, ja niiltä osin myös kaavan hengen vastaisena, kun ne kohdistuvat sellaisille soille joilla on merkittäviä luontoarvoja. Mm. seuraavista soista merkittävät osat ovat edelleen luonnontilaisen kaltaisia so. ne sisältävät luonnontilaisuusluokituksen mukaan luokan 2 alueita: - Voitonneva (Seinäjoki) - Haapokonto (Seinäjoki) - Varisneva (Seinäjoki) - Haudanneva (Seinäjoki) - Halkoneva, Halkoneva E (Seinäjoki, Ilmajoki) - Läntineva (Seinäjoki) - Sikaneva (Seinäjoki) - Mahlaneva (Ilmajoki) 104 Tässä vaihemaakuntakaavassa ei käsitellä erillisenä teemana ekologisia käytäviä. Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa Suupohjaan osoitetulle luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeälle alueelle, jolla on merkitystä myös ekologisten yhteyksien kannalta, tullaan osoittamaan kaavassa turvetuotantoon soveltuvina alueina ainoastaan luonnontilaisuusluokan 0 ja 1 pääosin pienialaisia kohteita (6 kpl). Karvasuon itäpuolella sijaitseva Haapokonto on kaavan valmistelun aikana saanut ympäristöluvan turvetuotantoon ja tullaan osoittamaan kaavassa turvetuotantoalueen merkinnällä. Kumpelinnevan (8883) alueelle ei tulla kaavaehdotuksessa osoittamaan turvetuotantoon soveltuvan alueen merkintää Natura-alueen (Karvianjoen kosket) läheisyyden vuoksi. Soiden erilaisia jälkikäyttömuotoja käsitellään kaavan vaikutusten arvioinnissa. Vaihemaakuntakaavassa ei kuitenkaan anneta suosituksia tietyistä jälkikäyttömuodoista, sillä niiden valinnassa on käytettävä tapauskohtaista harkintaa huomioiden alueen ominaispiirteet. Turvetuotantoon soveltuvan alueen merkintä on alueen erityisominaisuutta osoittava merkintä, jolla ei varata aluetta turvetuotantoon, vaan osoitetaan sen soveltuvuus tähän maankäyttömuotoon. Maakuntakaavan valmisteluaineistoon on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja Valtioneuvoston periaatepäätöksen (2012) mukaisesti otettu ensisijaisesti luonnontilaisuusluokkiin 0 ja 1 kuuluvia soita. Turvetuotantoa voidaan suunnata myös luokan 2 soille, jos suon yleinen luonnonarvo on seutukunnan ojitusasteen perusteella keskimääräistä alhaisempi, eikä sillä esiinny erityisiä luonnonarvoja. Etelä- Pohjanmaalla seudullinen ojitusaste ylittää periaatepäätöksessä esitetyn nollatason, jolloin luokan 2 soita ei lähtökohtaisesti voida kaavassa osoittaa turvetuotantoon soveltuvina alueina.

105 - Laurikkalanneva (Ilmajoki) Valtioneuvoston periaatepäätöksessä esitettyä luonnontilaisuusluokitusta sovelletaan ensisijaisesti sellaisten soiden maankäytön suunnittelussa, jotka on periaatepäätöksen antamisen jälkeen hankittu turvetuotantoon. Tämän vuoksi kaavaratkaisussa huomioidaan tuottajien hallussa ennen periaatepäätöksen antamista olleet suot. Myös näiden soiden osalta tulee huomioida erityiset luonnonarvot, joiden pisteytys on tehty Ympäristöministeriön luontoympäristöosaston laatiman ohjeen mukaisesti (Soiden erityiset luonnonarvot. Ympäristöministeriö, luontoympäristöosasto, 2014). Pisteytyksen lähtötiedot on saatu mm. Etelä-Pohjanmaan suoselvityshankkeesta (2013) ja soille ympäristölupien haun yhteydessä tehdyistä selvityksistä. Muistutuksessa mainituista soista luonnontilaisuusluokkaan 2 kuuluvat Geologian tutkimuskeskuksen kartoituksen mukaan Voitonneva (10114), Haapokonto (15085), Varisneva (15273), Halkoneva (15150) ja Läntinneva (15143). Voitonnevan (10114) rajausta on tarkistettu. Haapokontoon (15085), Läntinnevalle (15143), Halkonevalle (15150) on myönnetty ympäristölupa turvetuotantoon ja ne tullaan osoittamaan kaavassa turvetuotantoalueen merkinnällä. Halkonevalta tullaan osoittamaan kaavaehdotuksessa turvetuotantoon soveltuvana alueena tuotantokelpoiselta alaltaan 30 hehtaarin kokoinen alue tuotantoalueen pohjoispuolelta ja Läntinnevalta tuotantoalueen ympärille sijoittuva mahdollinen lisäalue. Varisnevan (15273) alueen erityiset luontoarvot on pisteytetty ja suo kuuluu pisteytyksen perusteella sellaisiin luokan 2 soihin, jotka voidaan osoittaa maakuntakaavassa. 105 Halkoneva (15232) ja Mahlaneva (15218) kuuluvat luonnontilaisuusluokkaan 1 ja Haudanneva (15290), Sikaneva W (15167) ja Laurikkalanneva (15285) luokkaan 0. Mahlanevalle (15218) on myönnetty ympäristölupa turvetuotantoon ja se tullaan osoittamaan kaavassa turvetuotantoalueen merkinnällä. Sikaneva W (15167) alueelle ei tulla osoittamaan kaavassa turvetuotantoon soveltuvan alueen merkintää

106 suurten petolintujen pesimäedellytysten turvaamisen vuoksi. Mittavat aluevaraukset turvetuotantoon ovat myös vaarantamassa tavoitteen, jolla maakunnallisesti ja valtakunnallisesti tavoitellaan vesien hyvän tilan saavuttamista. Uusia turpeenottoalueita on tulossa lukuisten jo ennestään heikkolaatuisten vesistöjen äärelle tai merkittävien virkistyskäytössä olevien järvien lähelle. Näin esimerkiksi Kumpelinneva vs. Liikajärvi, Kautilanneva vs. Lehmijoki, Rahka-Tervaneva vs. Jääskänjärvi ja Varvunneva vs. Kuorasjärvi. Kaavassa ei ole esitettynä myöskään yhtäkään sellaista määräystä, jolla edistettäisiin virkistyskäyttömahdollisuuksia tai rantaluonnon tilaa, vaikka niitäkin maakuntakaavan pitäisi edistää. Seinäjoen ja Nurmonjoen valumaalueilla olevien mahdollisten uusien turpeenottoalueiden vesiensuojelumääräyksiin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Kaavassa pitäisi myös kuvata, miten näille alueille tarvittava turpeenoton vaiheistaminen toteutetaan. Jos turpeenotto tulee toteutumaan nyt kuvatussa laajuudessa, tulevat myös maakunnalliset ja valtakunnalliset tavoitteet ilmastopäästöjen hillitsemiseksi mahdottomiksi saavuttaa. Turvetuotantoon soveltuvia alueita koskevaa suunnittelumääräystä tarkistetaan ja kaavaselostusta täydennetään vesistövaikutusten osalta. Rahka-Tervaneva (8979), Varvunneva (15113) ja Kautilanneva (8916) sijaitsevat Nurmonjoen valuma-alueella (44.09), ja Kautilanneva osittain myös Seinäjoen valuma-alueella (42.07), joille tullaan antamaan erillinen suunnittelumääräys: Seuraavilla 2. jakovaiheen valuma-alueilla turvetuotannon vesiensuojelumenetelmiin ja tuotannon vaiheistukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Turvetuotantoon soveltuvia alueita koskevan suunnittelumääräyksen mukaisesti tuotantoa tulee tarvittaessa vaiheistaa ja vesienhoidon toimenpideohjelmissa asetettujen tavoitteiden saavuttamista edistää. Vaiheistamisen tarve tarkentuu valuma-alueittain tuotantoon soveltuvien alueiden toteuman ja vanhojen tuotantoalueiden poistuman myötä tarkemman suunnittelun yhteydessä. Kumpelinnevan (8883) alueelle ei tulla kaavaehdotuksessa osoittamaan turvetuotantoon soveltuvan alueen merkintää Natura-alueen (Karvianjoen kosket) läheisyyden vuoksi. Kaavan ilmastovaikutuksia tullaan arvioimaan kaavan ehdotusvaiheessa vaikutusten arvioinnissa. Seinäjoella Henkilö 1, puheenjohtaja, Henkilö 2, varapuheenjohtaja Vapo Oy Vapo Oy esittää mielipiteenään Etelä-Pohjanmaan 3. vaihemaakuntakaavan valmisteluaineiston osalta seuraavaa: 106

107 Vaihemaakuntakaavan 3. valmistelussa on tukeuduttu oikeaoppisesti kaavan laadintaa ohjaavaan lainsäädäntöön sekä alueellisiin suunnitelmiin ja strategioihin. Hyvätasoisesta valmistelusta kertoo myös erittäin laaja-alaiset ja asiantuntijuudella laaditut taustaselvitykset. Maininnan arvoista on myös hyvin toteutettu kaavan valmisteluaikainen yhteistyö eri kaavaosapuolien kesken mm. ohjausryhmän, seminaarien, yleisötilaisuuksien ja sidosryhmätapaamisten kautta. Vapo Oy esitti aiemman mielipiteensä vaihemaakuntakaavan 3. osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olon yhteydessä vuonna Tällöin mielipiteessä painotettiin maanomistajan oikeusturvan huomioon ottavaa suojelun toteutusta ja uusien turvetuotantoalueiden kaavoittamisen tärkeyttä. Vuodesta 2013 mm. soiden suojelusuunnitelmat ovat muuttuneet merkittävästi soidensuojelun täydennysohjelman keskeyttämisen seurauksena. Tämän vuoksi edellisen mielipiteen vaikutusarvoa kaavan valmisteluun ei voida kaikilta osin arvioida. Tässä mielipiteessä esille tuotavat asiat käsittelevät kuitenkin edelleen maakunnan turvetuotannon tulevaisuutta ja tätä tukevia näkökohtia. Turvetuotantoon soveltuvien alueiden kaavoituksen osalta Vapo Oy toteaa, että uudet potentiaaliset turvetuotannon kaavavaraukset ovat joiltain osin onnistuneita, mutta muutoksia esitetään tehtäväksi erityisesti pinta-alan kasvattamisen, aluerajausten ja alueiden sijoittamisen osalta. Riittävän laaja uusien alueiden osoittaminen kaavoituksessa turvetuotantotarkoituksiin turvaa osaltaan alueellista energianhuoltoa ja työllisyyttä sekä tukee uusien turpeen käyttömuotojen kehittämis- ja toteuttamismahdollisuuksia. Turvetuotantoon soveltuvien alueiden kaavoittamisen periaatteissa tulee ottaa nykyistä paremmin huomioon toiminnalle kaikissa tapauksissa vaadittava ympäristölupamenettely, jonka vuoksi potentiaalisten uusien tuotantoalueiden karsiminen mm. mallinnettuihin vesistövaikutuksiin tai aikaisempiin ympäristölupapäätöksiin perustuen on tarpeetonta. 107 Turpeenoton vesistövaikutuksia on maakuntakaavassa tarkasteltava valuma-alueittain ja koska alueiden toteumaa ei suunnitteluvaiheessa tiedetä, on vesistövaikutusten arviointi tehtävä tiettyjen selvityksissä eriteltyjen oletusten avulla. Kaavaselostusta tarkennetaan siltä osin, miten kaavan taustaselvitykset, mm. vesistövaikutusarvioinnit ovat vaikuttaneet turvetuotantoon soveltuvien alueiden valintaan. Kaavan valmisteluvaiheessa on muutamien soiden osalta huomioitu muiden valintaan vaikuttavien tekijöiden lisäksi myös aiemmat ympäristölupa-

108 prosessit ja näiden perusteita tullaan täydentämään kaavaselostukseen. Turvetuotantoon soveltuvia alueita ei ole kuitenkaan ensisijaisesti tarkasteltu aiempien ympäristölupaprosessien näkökulmasta. Luonnonsuojelualuevarausten kohdalla suojelu tulee toteuttaa aiemman mielipiteen mukaisesti maanomistajien hyväksynnän perustella. Perusteet edellä mainittuihin kohtiin seuraavasti: Turvetuotanto (EO-tuja tu-1) Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaavan 3. selostuksessa esitetyt energia- ja ympäristöturpeen tuotantoalat perustuvat vuoden 2010 tilanteeseen. Tämän mukaisesti maakunnan aktiivinen tuotantoala olisi energiaturpeen osalta n ha ja ympäristöturpeen osalta n. 740 ha. Koska nykyinenkin aktiivinen tuotantoala voi vaikuttaa tulevaisuuden tarvearvioon, erityisesti uusien potentiaalisten kaavoitettavien soiden osalta, on kaavassa nykyisiä tuotantoalueita koskevat pinta-alatiedot päivitettävä vastaamaan vuoden 2017 tilannetta. Pinta-alatiedot on selkeyden vuoksi hyvä esittää taulukkomuotoisena. Uusien potentiaalisten turvetuotantoalueiden pinta-ala on kaavaselostuksen mukaisesti noin ha. Vähintään tämä pinta-alataso on säilytettävä turvetuotantoon soveltuvien alueiden kaavoituksessa. Nykyisiä tuotantoalueita poistuu tuotannosta noin hehtaaria seuraavan 10 vuoden aikana. Kaavatavoitetta suurempi kaavavaraus on ilmeisesti arvioitu riittämään turvaamaan mm. maanomistusolosuhteista johtuvat vähenemät alueiden tuotantoon ottamisessa. Vapo Oy arvioi, että mikäli kaavan tarkasteluaikana pidetään 10 vuotta ja koko kaavavarausalue, hehtaaria, olisi jo nykyisin turvetuottajien hallinnassa, turvaisi esitetty pinta-ala turpeen tulevaisuuden nykytasoisen käyttötarpeen melko hyvin. Ympäristölupien saanti on vakiintunut viime vuosina noin puoleen vireille laitetusta uutta tuotantoalaa koskevasta pinta-alasta. 108 Kaavaselostuksessa esitettyä nykyisten tuotantoalueiden alaa tarkistetaan ELY-keskukselta saatavien tietojen perusteella. Etelä-Pohjanmaan maakuntahallitus on päättänyt asettaa turvetuotantoon soveltuvien alueiden pinta-alatavoitteeksi hehtaaria. Aiempina vuosikymmeninä käyttöön otetut turvetuotantoalueet poistuvat tuotannosta noin 1000 hehtaarin vuosivauhdilla, jolloin kymmenen vuoden aikana uuden tuotantoalueen pinta-alatarve olisi hehtaaria kattaen maakunnan oman tarpeen ja turpeen viennin muihin maakuntiin. Maakuntakaavan yleispiirteisyyden ja maanomistusolojen vuoksi on epätodennäköistä, että kaikki kaavassa turvetuotantoon soveltuvaksi osoitetut alueet otettaisiin tuotantokäyttöön ja sen vuoksi kaavassa on tavoitteena osoittaa tuotantoon soveltuvia alueita 1,5-kertainen määrä tuotantoalan tarpeeseen nähden. Kaavan valmisteluaineiston tuotantokelpoinen suoala oli noin hehtaaria, minkä lisäksi aineistoa on täydennetty tuottajilta

109 Nyt nähtävillä olevassa kaavaluonnoksessa turvetuotantoon varattuja alueita sijoittuneen kuitenkin merkittävä määrä myös turvetuottajien nykyisen maanhallinnan ulkopuolelle, jolloin esitetty ha varaus on auttamattomasti liian pieni. Turvetuotannon uusien kaavavarausten tuotantokelpoisen kokonaispinta-alan tulee vastata vähimmillään tuotannosta poistuvien alueiden korvaamistarvetta, joka Etelä-Pohjanmaalla on seuraavalla 10 vuotisjaksolla noin ha. Kaavavarausten kokonaispinta-alassa pitää kuitenkin huomioida erityisesti maanhankinnan yhteydessä mahdollisesti muodostuvat esteet, jotka voivat vähentää helposti tuotannolle varattujen alueiden toteumaoletusta jopa %:lla. Vapo Oy toteaa, että aiemmat kielteiset ympäristölupapäätökset eivät voi pääsääntöisesti olla esteenä alueen kaavoittamiselle turvetuotantoon. Tämän vuoksi systemaattisesta karsinnasta näiden kohteiden osalta tulee luopua. Yleisin turvetuotannon ympäristöluvan hylkäysperuste liittyy toiminnan mahdollisiin vesistövaikutuksiin, luvan hakemisen aikainen kuormitus huomioon ottaen. Vesistöjen kuormitustilanne ei kuitenkaan pysy ajan mittaan stabiilina ja vanhoja turvetuotantoalueita poistuu jatkuvasti tuotannosta. Näin ollen luvansaannin edellytykset vesistöalueilla muuttuvat ajan myötä. Turvetuotantoalueille kehitettään myös uusia vesienkäsittelymenetelmiä, jotka pienensaatujen aineistojen perusteella. Ottaen huomioon kaavan tavoitteet, soilla esiintyvät luontoarvot ja maakunnan vesistöjen tila voidaan pinta-alatavoitetta pitää edelleen perusteltuna. Edellä esitettyyn perustuen Vapo Oy toteaa, että rikkonaisista maanomistusolosuhteista aiheutuvan maanhankinnan ja ympäristöluvituksen epävarmuus huomioon ottaen uusien tuotantoalueiden kokonaispinta-alaa tulisi olla jopa kolminkertainen nykykaavoitustasoon verrattuna. Oletuksena on, että nykyisessä kaavaluonnoksen uusista turvetuotantoon soveltuvista alueista vain n. 30 % on turvetuottajien hallussa. Tämän vuoksi turvetuotantoalueiden toteutuminen kaavaluonnoksen varausalueilla tulee jäämään joka tapauksessa merkittävästi kaavassa esitettyä uutta tuotantoalaa pienemmäksi. Uusien soiden lisäämiseksi kaavavarauksiin ei tarvitse välttämättä etsiä kokonaan tutkimattomia soita, vaan kaavaan voidaan ottaa mukaan soita, jotka on luonnosvaiheessa jätetty systemaattisesti turvetuotantovarausten ulkopuolelle. Tällaisia kaavan ulkopuolelle jätettyjä soita ovat aiemmassa ympäristölupakäsittelyssä hylkäävän päätöksen saaneet tai vesistövaikutusarvioinnin perusteella ulos jätetyt suot. 109 Turpeenottoon soveltuvien soiden aineistosta on karsittu muutamia luonnontilaisuusluokan 2 soita, joiden aiempien ympäristölupaprosessien perusteella edellytykset luvan saannille ovat heikot. Näiden pintaalallinen vaikutus on pieni ja alueille voidaan hakea maakuntakaavamerkinnän puuttumisesta huolimatta uudelleen ympäristölupaa. Kaavaselostusta tarkennetaan siltä osin, miten kaavan taustaselvitykset, mm. vesistövaikutusarvioinnit ovat vaikuttaneet turvetuotantoon soveltuvien alueiden valintaan. Vesistövaikutusriskin monitavoitearvioinnin tuloksia on kaavaratkaisun muodostamisessa hyödynnetty yhdessä luontoarvojen, teknis-taloudellisten tekijöiden ja pintaalatarkastelun kanssa. Pelkästään monitavoitearvioinnin tulosten perusteella ei ole karsittu yhtäkään suota turvetuotantoon soveltuvien alueiden aineistosta. Arvioinnin tuloksia on yhdessä muiden arviointien ja vesienhoidon toimenpideohjelmien kanssa hyödynnetty suun-

110 tävät kuormitusta. nittelumääräysten kohdentamisessa herkimmille valuma-alueille. Toinen merkittävä turvetuotantoalueiden kaavoitusta rajoittava tekijä liittyy vesistövaikutus- ja monitarvearviointien tulosten perusteella tehtävään tulkintaan vesistöjen kuormitusriskistä. Tausta-aineiston mukaisesti turvetuotannon kaavoittamisessa on tukeuduttu vesistövaikutusarvioihin siltä osin, että riskiherkimmille alueille ei ole osoitettu lainkaan tai hyvin rajoitetusti uutta turvetuotantoa. Vapo Oy katsoo, että turvetuotannon vesistökuormituksen riskiarvioinnissa tulee nojautua turvetuotannon suhteelliseen osuuteen valuma-alueen kokonaiskuormituksesta, eikä erikseen laadittuihin kuormituksen vähentämistavoitteisiin. Vaikutusarvioinneista on nähtävissä, että turvetuotannon osuus valuma-alueiden kokonaiskuormituksen suhteen jää kaikkialla verrattain marginaaliseen asemaan. Tämän vuoksi turvetoimialan merkittävä rajoittaminen maankäytön suunnittelussa on perusteeton. Turvetuotannon vesistövaikutukset tulevat joka tapauksessa selvitettäväksi ja arvioitavaksi kattavasti jokaisen ympäristölupahankkeen yhteydessä, eikä ympäristölupa mahdollista alapuoleisen vesistön pilaantumista. Soiden luonnontilaisuusluokituksen soveltamisessa kaavoittaja on toiminut valtioneuvoston periaatepäätöksen ja maankäyttöä ohjaavan lainsäädännön mukaisesti, mutta joiltain osin luokituksen ja kaavan suhdetta tulee vielä tarkistaa. Kaava-aineiston perusteella turvetuotannon kaavavarausta ei ole osoitettu joillekin turvetuottajien hallussa oleville soille, jotka on kuitenkin hankittu turvetuotantotarkoitukseen ennen valtioneuvoston periaatepäätöksen antamista ( ). Vapo Oy katsoo, että näiden soiden tilannetta tulee tarkastella vielä uudelleen esim. kaavoittajan ja turvetuottajan välisen yhteydenpidon kautta ennen kaavaehdotusvaihetta. Etelä-Pohjanmaan liiton ja Vapo Oy:n välillä on käyty neuvotteluja ennen kaavan ehdotusvaihetta. Luonnonsuojelu maakuntakaavassa Kuten mielipiteen alussa on todettu, soiden suojelusuunnitelmat ovat muuttuneet huomattavasti kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman aikaisesta tilanteesta, eikä tätä aihepiiriä ole tarvetta käsitellä kovin laaja-alaisesti tämän mielipiteen yhteydessä. 110

111 Vapo Oy kuitenkin huomauttaa, että kaavaluonnoksessa esitetyt uudet suojelualueet (SL-7 ja SL-8) tulee kaavoittaa suojelualueena ainoastaan siinä tapauksessa, että suojelu toteutetaan täysin maanomistajien vapaaehtoisuuden pohjalta. Tällöin suojelu on linjassaan niin lainsäädännön kuin soidensuojelun täydennystyöryhmän ehdotuksen (Ympäristöministeriön raportteja 26/2015) kanssa. Koska alueet on tarkoitus kaavoittaa luonnonsuojelulain mukaisesti, on suojeluun tarkoitetut taloudelliset mahdollisuudet ja korvausmenettely täyden korvauksen periaatteella pystyttävä luotettavasti varmistamaan ja osoittamaan jo kaavoitusvaiheessa. Mikäli näin ei ole, tulee suojelun toteuttamisella asettaa kaavassa enintään kolmen (3) vuoden aikaraja, jonka jälkeen kaavamerkintä mitätöityy. Lopuksi Vapo Oy toteaa, että Etelä-Pohjanmaan 3. vaihemaakuntakaavaan tulee nostaa vielä uutta turvetuotantoon soveltuvaa pinta-alaa, erityisesti tuottajien jo hallussa olevien soiden osalta. Kaavaan tulee ottaa mukaan nyt systemaattisesti hylättyjä soita mielipiteessä esitettyjen perusteiden mukaisesti. Turvetuotannolle osoitettavien uusien alueiden kaavoitussuunnittelu tulee toteuttaa yhteistyössä turvetuottajien kanssa, jolloin kaavoitettavien alueiden todellinen tuotantokelpoinen pinta-ala ja muut alueen tuotantoon saattamisen kannalta tärkeät tekijät tulevat huomioiduiksi. Vapo Oy ilmoittaa osaltaan mielenkiinnon jatkaa yhteistyötä 3. vaihemaakuntakaavan onnistuneen lopputuloksen aikaansaamiseksi. Vaihemaakuntakaavassa tullaan osoittamaan SL-merkinnällä Vähänjärvenneva ja Vehmaskankaan länsipuolinen lähdesuo (SL-7), Karvasuo (SL-8) ja Sahanevan (SL-9) kaupungin omistuksessa olevat kiinteistöt. Vähänjärvenneva kohdentuu alueelle, jonka Metsähallitus tulee suojelemaan luonnonsuojelulain mukaisesti. Karvasuo on osoitettu Seinäjoen osayleiskaavassa luonnonsuojelualueen merkinnällä (SL-2). Merkinnän mukainen suojelu on voimassa, kunnes kohteen suojelu on toteutettu luonnonsuojelulailla, tai saakka. Suojelumääräyksen voimassaoloaikaa on rajoitettu sen varmistamiseksi, ettei kaavasta aiheudu maanomistajalle kohtuutonta haittaa. ks. vastineet yllä Etelä-Pohjanmaan liiton ja Vapo Oy:n välillä on käyty neuvotteluja ennen kaavan ehdotusvaihetta. Kunnioittavasti Jyväskylässä, Vapo Oy Henkilö 1, Henkilö 2 Vaskiluodon Voima Oy & EPV Bioturve Oy Kiitämme tässä vaiheessa osallistumismahdollisuudestamme kaavoituksen taustaryhmien työskentelyyn ja hyvästä yhteistyöstä selvitysten aineistotoimitusten osalta. Lähtökohtaisesti yhdymme Bioenergia ry:n antaman lausunnon sisältöihin ja asiakohtiin, joissa olemme osaltamme mukana. 111 Etelä-Pohjanmaan liitto kiittää toimivasta vuorovaikutuksesta.

112 Haluamme Bioenergian lausunnon mukaisesti korostaa kaavan mahdollistavaa elinkeinovaikutusta, sillä nykyisellään aluevarausten vähyys ha johtaa toteutuessaan muidenkin kuin energiatuotteisiin perustuvien elinmahdollisuuksien näivettymiseen. Jatkossa on kiinnitettävä eritystä huomiota mm. maatalouden kuivike- ja kasvuturvetuotannon edellytysten parantamiseen sekä sitä kautta voimakkaan maatalousvaltaisen kotieläintuotannon jatkuvuuteen ja laajenemiseen. Kaavoituksen suoaineistoissa huomioidaan pääosin polttoon soveltuvia soita (GTK:n aineisto), mutta jatkotyössä myös soiden muu käyttö on huomioitava kohdevalinnoissa. Pyydämme edelleen tarkistamaan suoaluekohteiden varausten taustatietoja toimijoilta. Tuotannossa, kunnostuksessa tai lainvoimaisen luvan saaneita alueita ei voi olla reservivarauksessa mukana, vaikka nyt näin ilmeisesti on. Muutoin todellinen varauspinta-ala johtaa kertaluokkaa pienempään pinta-alaan ja johtaa kestämättömään tilanteeseen turvealaan liittyvän elinkeinotoiminnan näkökulmasta. Kaavan toimeenpano-osiossa vuosittaista toteutumisen arviointia, uudelleenkohdentamisen mahdollisuutta ja aluehallinnon/liiton velvollisuutta tulee terävöittää. Kaavoituksessa nyt merkityt turvealueet ovat täysin riittämättömiä konfliktien, huoltovarmuuden, poliittisten muutosten, maailman suhdanteiden, tekniikan kehittymisen ja mahdollisten uusien turpeesta valmistettavien tuotteiden kysynnän myötä. Reservivarauksen pintaalasta tuskin saadaan 1/3 käyttöön. Siksi toimijat ovat edelleen esittäneet mahdollistavan kaavan laadintaa, jossa pinta-alalla ei pitäisi olla ylä- eikä alarajaa, vaan kaikki nykykäsityksen mukaiset kohteet olisi syytä huomioida varannossa. 112 Yhteydenpitoa turvetuottajien kanssa on mm. aineistojen päivitysten osalta jatkettu myös kaavan ehdotusvaiheessa. Maakuntakaavan valmisteluaineistona toimivassa Geologian tutkimuskeskuksen turvevaraaineistossa tuotantokelpoiseen pinta-alaan ei ole laskettu mukaan olemassa olevia turvetuotantoalueita, jotka voivat olla suorajauksen sisällä. Aineistoa on maakuntaliiton toimesta päivitetty ELYkeskukselta saatujen paikkatietoaineistojen perusteella. Lisäksi turvetuotantoalueiden merkintää (EOtu) on tarkistettu ELY-keskuksen paikkatietoaineistojen perusteella. Kaavaselostuksen tekstejä tarkennetaan näiltä osin. Kaavaselostusta tarkistetaan maakuntakaavan toteutuksen ja seurannan osalta. Etelä-Pohjanmaan maakuntahallitus on päättänyt asettaa turvetuotantoon soveltuvien alueiden pinta-alatavoitteeksi hehtaaria. Aiempina vuosikymmeninä käyttöön otetut turvetuotantoalueet poistuvat tuotannosta noin 1000 hehtaarin vuosivauhdilla, jolloin kymmenen vuoden aikana uuden tuotantoalueen pinta-alatarve olisi hehtaaria kattaen maakunnan oman tarpeen ja turpeen viennin muihin maakuntiin. Maakuntakaavan yleispiirteisyyden ja maanomistusolojen vuoksi on epätodennäköistä, että kaikki kaavassa

113 turvetuotantoon soveltuvaksi osoitetut alueet otettaisiin tuotantokäyttöön ja sen vuoksi kaavassa on tavoitteena osoittaa tuotantoon soveltuvia alueita 1,5-kertainen määrä tuotantoalan tarpeeseen nähden. Kaavan valmisteluaineiston tuotantokelpoinen suoala oli noin hehtaaria, minkä lisäksi aineistoa on täydennetty tuottajilta saatujen aineistojen perusteella. Ottaen huomioon kaavan tavoitteet, soilla esiintyvät luontoarvot ja maakunnan vesistöjen tila voidaan pinta-alatavoitetta pitää edelleen perusteltuna. Bioenergialaitosten ja terminaalien toteutuminen on pääosin toimijoiden vastuulla, joten siinä tapauksessa on kyse energiapuun tai jalostavan teollisuuden raaka-aineen hankinnasta. Lähtökohtaisesti kaava ei yksistään voi edes määrittää jonkin laitoksen irrallista sijaintia vaan tarvitaan aina myös tuotteelle kysyntä ja infra. Tällä hetkellä metsäteollisuuden ja energiateollisuuden terminaalitoimintoja tultaneen yhdistämään. Terminaalien toiminta on kuitenkin pääosin ns. pienimuotoista puunkäsittelyä ja pääosin varastointia. Siksi onkin syytä arvioida kannattaako niihin jatkossa käyttää kaavoituksen resursseja. Yleensä terminaalien toiminnat eivät aiheuta ympäristövaikutuksia ja niiden toimintojen siirtäminen maakunnassa ei ole vaikeaa esim. yhdyskuntarakentamisen uudelleensuuntaamisen tieltä. Vain merkittävät isot kohteet tulisi arvioida maakuntasuunnittelun näkökulmasta. Kaavassa esitetään osoitettu kohdemerkintä ja aluevaraus yhdelle suuren mittakaavan bioenergia- ja biolaitokselle perustuen kaavaselvitykseen. Kaavassa osoitetaan maakunnallisesti merkittäviä puuterminaalitoimintoja eri rataosuuksille eri puolille maakuntaa. Holman metsäyhtymä Esitämme, että vaihemaakuntakaavasta poistetaan Marapakanneva (33577) Evijärveltä turvetuotantoon sopivista alueista seuraavin perusteluin: 1. Marapakanneva on kokonaan Holman metsäyhtymän omistuksessa samoin kuin suota ympäröivät alueet. Yhtymän tarkoituksena ei ole aloittaa turvetuotantoa, vaan metsää hoidetaan kestävän metsätalouden periaatteiden mukaan. Marapakanneva on ojitettu ja metsät harvennettu ja lannoitettu. 2. Marapakannevan keskeltä kulkee Iisakin valtaoja, joka laskee Höbäckeniin ja siitä edelleen Kruunupyyn jokeen ja Luodon-Öjanjärveen. Luodon-Öjanjärveen laskevien 113 Marapakannevan (33577) alueelle ei tulla kaavaehdotuksessa osoittamaan tu-1-merkintää luontoarvojen, pienialaisuuden sekä sijainnin (ei olemassa olevien turvetuotantoalueiden läheisyydessä) vuoksi.

114 vesien valuma-alueella on runsaasti happamia sulfaattimaita ja Kruunupyynjoen ekologinen tila on tyydyttävä. 3. Rovionsaarentien varrella olevien Henkilön 1 ja Henkilön 2 sekä Henkilön 3 ja Henkilön 4 talouskeskukset sijaitsevat vain vajaan 200 metrin etäisyydellä suunnitellusta alueesta. Henkilöiden 3 ja 4 turkistarha on vieläkin lähempänä Marapakannevaa. Samalla esitämme, että Teerineva I (3674) poistetaan vaihemaakuntakaavasta III. Teerinevan avoin suoalue on muun muassa riekon ja teeren asuin- ja soidinaluetta. Teerinevan I (33577) alueelle ei tulla kaavaehdotuksessa osoittamaan tu-1-merkintää Natura-arvioinnin johtopäätösten vuoksi. Evijärvellä Henkilö 5 Holman metsäyhtymän puolesta Kuljetusliike Pöytälaakso Oy Ähtärin järven kuormitusta ei saa lisätä turve tai muulla kuormituksella. Henkilö 1, toimitusjohtaja 114 Maakuntakaavassa vesistövaikutuksia tarkastellaan valuma-alueittain. Turvetuotantoon soveltuvia alueita koskevaa suunnittelumääräystä tarkistetaan ja kaavaselostusta täydennetään vesistövaikutusten osalta. Ähtärinjärven alueelle (35.43) tullaan antamaan suunnittelumääräys: Seuraavilla 2. jakovaiheen valuma-alueilla turvetuotannon vesiensuojelumenetelmiin ja tuotannon vaiheistukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Lisäksi aluetta koskee kaikkia turvetuotantoon soveltuvia alueita koskeva suunnittelumääräys: Turvetuotantoon soveltuvan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon turvetuotannon vaikutukset asutukseen. Alueen käyttöönoton suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota vesiensuojelumenetelmien tehokkuuteen siten, että turvetuotanto osaltaan ottaa huomioon vesienhoidon toimenpideohjelmissa asetetut tavoitteet ja edistää niiden toteutumista. Suunnittelussa on huomioitava tuotantoalueiden yhteisvaikutukset vesistöihin ja tarvittaessa vaiheistettava tuotantoa huomioiden alapuolisten vesistöjen tila. Alueiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee selvittää happamien sulfaattimaiden esiin-

115 tyminen ja suunniteltava tuotanto siten, ettei se aiheuta merkittävää hapanta huuhtoumaa. Kaavan vaikutusten arviointi laaditaan ehdotusvaiheessa. Pääosin Ähtärinjärven alueelle (35.43) tulee viranomaislausunnoille lähetettävässä kaavaehdotuksessa sijoittumaan neljä turvetuotantoon soveltuvan alueen merkintää. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttämistä edellytetään turvetuotannon ympäristöluvissa nykyään kaikilta uusilta alueilta ja turvetuotantoalueiden vesistövaikutukset ovat uusilla alueilla yleisesti vanhoja alueita pienempiä. BirdLife Suomi ry BirdLife Suomi kiittää Etelä-Pohjanmaan liittoa mahdollisuudesta esittää mielipiteensä III vaihemaakuntakaavan luonnoksesta. Olemme tutustuneet kaavaluonnokseen ja toteamme mielipiteenämme seuraavaa. Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavan tavoitteena on muun muassa osoittaa energiateollisuuden tarpeisiin riittävä määrä turvetuotantoalueita sekä turvata maakunnallisesti arvokkaiden suoluonnon kohteiden säilyminen. Haluamme muistuttaa, että maankäyttö- ja rakennuslain tavoitteena on järjestää alueiden käyttö niin, että luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Laissa mainitaan alueiden käytön suunnittelun tavoitteiksi muun muassa luonnon monimuotoisuuden ja luonnonarvojen säilymisen edistäminen sekä ympäristöhaittojen ehkäiseminen. Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavan luonnoksessa esitetään alueelle erittäin huomattavaa turvetuotannon lisäämistä, mutta lisätään vain hyvin marginaalisesti soiden suojelupinta-alaa. Maakuntakaava-alueen soista noin 8 % on ojittamattomia. Kaikkiaan suopinta-alasta on kaavaselostuksen mukaan suojeltu noin 4 %. Suojeltuun suoalaan kuuluvista soista vain 41 % on ojittamatonta. Maakuntakaava-alueella on siis huomattava potentiaali ojittamattomien soiden lisäsuojelun toteuttamiseksi ja lisäksi paljon ennallistamiskelpoisia ojitettuja suoalueita. Suomen turvetuotantoalasta yli kolmannes sijaitsee maakuntakaava-alueella ja alueella tuotetaan jo tällä hetkellä turvetta yli maakuntakaava-alueen tarpeen. Vaikka soita käy- 115 Kaavan tarkoituksena on osoittaa uusia turvetuotantoon soveltuvia alueita korvaamaan tuotannosta poistuvaa alaa (n ha/vuosi), ei lisätä kokonaistuotantoalaa.

116 tetään turvetuotantoon huomattavasti enemmän kuin Suomessa keskimäärin, ei suojeluun osoitettujen soiden osuus ole keskimääräistä suurempi, vaan päinvastoin - vain kolmannes koko maan keskiarvosta. Maakuntakaavaluonnoksessa esitetään, että alueen soista turvetuotannolle varattaisiin yli 60 prosenttia lisää, mutta lisäpanostusta suoluonnon suojelemiseksi ei osoiteta käytännössä lainkaan. Mielestämme turvetuotantoon keskittymisen sijasta, maakuntakaavassa tulee huolehtia suoluonnon monimuotoisuuden turvaamisesta 1) osoittamalla huomattavasti enemmän soita suojeltaviksi, 2) rajaamalla kaavamääräysten avulla turvetuotannon ulkopuolelle kaikki ojittamattomat suoalueet riippumatta siitä, miten niiden lähialueiden ojitus on vaikuttanut soiden luonnon tilaan sekä 3) osoittamalla huomattavasti esitettyä vähemmän varauksia turvetuotannolle. Pidämme maakuntakaavaluonnoksessa esitettyä energiaturpeennoston lisäämistä Etelä-Pohjanmaalla sekä suoluonnon ja vesistöjen hyvän tilan saavuttamistavoitteen että ilmaston lämpenemisen heikentämisen näkökulmasta vastuuttomana suunnitelmana, jossa elinkeinoelämän muutamien toimijoiden intressi on nostettu muiden toimijoiden ja muiden maankäytöllisten tavoitteiden yläpuolelle. Maankäytön suunnitelmien, kuten maakuntakaavojen tulee lain mukaan käsitellä kaikkia tavoitteita samanarvoisina. Mielestämme maakuntakaavaluonnos on maankäyttö- ja rakennuslain vastainen ja kehotamme Etelä- Pohjanmaan liittoa laatimaan uusi luonnos, jossa edellä esittämämme ristiriita on korjattu. Vaihemaakuntakaavan III valmisteluvaiheessa tarkoituksena oli osoittaa SL-merkinnällä soidensuojelun täydennysohjelman mukaiset kohteet. Lakisääteisen suojeluohjelman valmistelusta päätettiin kuitenkin luopua vuonna 2014, eikä tämän jälkeen olla voitu osoittaa taloudellisia edellytyksiä kaikkien soidensuojelun täydennysehdotukseen valittujen kohteiden suojelun toteuttamiselle. Näin ollen kohteita ei tulla viranomaislausunnoille lähetettävässä kaavaehdotuksessa huomioimaan kaavamerkinnöillä lukuun ottamatta Karvasuon, Vehmaskaan länsipuolisen lähdesuon, Isojärven ja Iso-Manalaisen ympäristön soiden ja Vähänjärvennevan alueita. Soidensuojelun täydennysehdotuksen kohteille ei kaavaratkaisussa tulla osoittamaan muuta maankäyttöä, mikä edistää kaavan tavoitetta soiden suojelun ja turvetuotannon yhteensovittamisesta. Soita ja turvemaita koskevassa yleispiirteisessä suunnittelussa hyödynnetään suoyhdistymien ja suokokonaisuuksien luonnontilaisuusasteikkoa (Valtioneuvosto 2012). Maakunnan luonnontilaisimpia soita (luokkien 3 5 ja suurin osa luokan 2 soista) ei kaavaratkaisussa tulla osoittamaan turvetuotantoon soveltuvien alueiden merkinnällä. Turvetuotantoon soveltuvien alueiden merkintä on alueen erityisominaisuutta osoittava merkintä, jolla ei varata aluetta turvetuotantoon, vaan osoitetaan sen soveltuvuus tähän maankäyttömuotoon. 116 Etelä-Pohjanmaan maakuntahallitus on päättänyt asettaa turvetuotantoon soveltuvien alueiden pinta-alatavoitteeksi

117 Helsingissä BirdLife Suomen puolesta Henkilö 1, toiminnanjohtaja hehtaaria. Aiempina vuosikymmeninä käyttöön otetut turvetuotantoalueet poistuvat tuotannosta noin 1000 hehtaarin vuosivauhdilla, jolloin kymmenen vuoden aikana uuden tuotantoalueen pinta-alatarve olisi hehtaaria kattaen maakunnan oman tarpeen ja turpeen viennin muihin maakuntiin. Maakuntakaavan yleispiirteisyyden ja maanomistusolojen vuoksi on epätodennäköistä, että kaikki kaavassa turvetuotantoon soveltuvaksi osoitetut alueet otettaisiin tuotantokäyttöön ja sen vuoksi kaavassa on tavoitteena osoittaa tuotantoon soveltuvia alueita 1,5-kertainen määrä tuotantoalan tarpeeseen nähden. Kauhavan Luontoyhdistys Valokki ry Etelä-Pohjanmaan liiton valmisteluasiakirjojen mukaan vaihemaakuntakaava sisältää suoluonnon suojelun, turvetuotannon, bioenergialaitokset, energiapuun terminaalit ja arvokkaat maisema-alueet. Valmisteluasiakirjojen perusteella kyseessä on kuitenkin lähes yksinomaan turvetuotantoalueiden (= turvekaivosten) lisäyskaava. Turvetuotantoa varten on varattu kaavassa satoja uusia soita (yhteisala n ha), kun sen sijaan suojeluun on varattu vain kaksi suota (yhteisala n. 300 ha). Tämä kaavan turvetuotantoalueiden suunnaton yliedustus (98.4%) ja suojeluun varattujen soiden räikeä aliedustus (vain 1.6%) on selkeässä ristiriidassa soidensuojelun tavoitteiden, maakunnan vesistöjen tilan parantamisen ja ilmastomuutoksen hillinnän kanssa. Lausunnolla oleva kolmas vaihekaava ei ota lainkaan huomioon Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 28 vaatimuksia, joiden mukaan maakuntakaavaa laadittaessa on kaavan aihepiiristä riippumatta kiinnitettävä erityistä huomiota mm. alueiden käytön ekologiseen kestävyyteen, vesi- ja maa-ainesvarojen kestävään käyttöön, maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaalimiseen sekä virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyteen. Etelä- Pohjanmaan pohjoisosissa (Kauhava, Lappajärvi, Evijärvi ja Vimpeli) yli 90% alun perin luonnontilaisista soista on jo aikaisemmin ojitettu ja kuivattu mm. pelloksi, metsän kasvualustaksi ja turvekaivoksiksi, ja vain alle 10% soista on enää luon- 117 Turvetuotantoon soveltuvien alueiden merkintä on alueen erityisominaisuutta osoittava merkintä, jolla ei varata aluetta turvetuotantoon, vaan osoitetaan sen soveltuvuus tähän maankäyttömuotoon.

118 nontilassa. Siten ko. alueen soiden käytön ekologinen kestävyys ja turvevarojen kestävä käyttö on jo aikoja sitten ylitetty, suuri osa luonnonarvoista on tuhottu ja virkistysmahdollisuudet (mm. marjastus, metsästys ja retkeily) on pääosin menetetty. Siten nyt lausunnolla oleva kolmas vaihemaakuntakaava on ilmiselvästi MRL 28 vastainen, koska siinä olisi MRL:n mukaan ollut turvattava soiden ekologinen kestävyys. MRL 24 :n mukaan maakunnan suunnittelussa ja muussa alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) huomioon ottamisesta ja niiden toteutumisen edistämisestä. VAT linjaa kansallisia alueiden käytön suuntaviivoja pitkällä aikavälillä. Ko. tavoitteisiin kuuluvat mm. kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat. Alueidenkäytöllä tulee edistää elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Lisäksi tulee edistää ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden ja muiden arvokkaiden luonnonalueiden välillä, luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuurimatkailua. Suojelualueverkoston ja arvokkaiden maisema-alueiden ekologisesti kestävää hyödyntämistä edistetään virkistyskäytössä, matkailun tukialueina sekä niiden lähialueiden matkailun kehittämisessä suojelutavoitteita vaarantamatta. Alueidenkäytöllä tulee myös edistää luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä siten, että turvataan luonnonvarojen saatavuus myös tuleville sukupolville. Alueidenkäytössä tulee lisäksi parantaa vesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä. Nyt lausunnolla oleva kolmas vaihemaakuntakaava on ilmiselvästi myös MRL 24 vastainen, kuten jäljempänä esitettävistä syistä ilmenee. Valtioneuvoston periaatepäätöksen tavoitteena on sovittaa yhteen soiden ja turvemaiden vastuullista ja kestävää käyttöä sekä suojelua kohdentamalla soita muuttava käyttö ojitetuille ja luonnontilaltaan muuten muuttuneille soille ja turv le. Lausunnolla olevan vaihekaavan turvetuotannon aluevaraukset ovatkin pääosin luonnontilaltaan muuttuneilla soilla, jotka kuitenkin on aikaisemmin pääosin ojitettu metsän kasvualustaksi. Siten näiden muuttuneiden turvemaiden ottaminen turvekaivoskäyttöön tulee vastaavasti vähentämään uusiutuvien puuvarojen tuottoa ja siten myös puun käyttöä esim. biopolttoaineena. Valtioneuvoston periaatepäätöksessä linjataan myös suoluonnon tilan parantamisesta siten, että soiden suojelua edistetään laajentamalla suojelualueita ja lisäämällä aktiivisia ennallistamistoimia. Vaihekaavassa ei suoluonnon suojelualueita ole kuitenkaan laajen- 118

119 nettu ollenkaan, eikä ko. kaavassa ole esitetty mitään aktiivisia ennallistamistoimia jo ojitetuille soille. Valtioneuvoston periaatepäätöksessä maakuntien liittoja kannustetaan säilyttämään suoluontoa kaavoituksen keinoin mm. varaamalla maakunnallisesti tai alueellisesti merkittäviä soita suojelutarkoituksiin. Lausunnolla olevassa vaihekaavassa ei tätä valtioneuvoston taholta tullutta kehotusta ole kuitenkaan noudatettu millään tavalla ainakaan Kauhavan, Lappajärven, Evijärven ja Vimpelin osalta, koska em. alueelle ei ole kaavassa merkitty yhtään uutta suojeluun varattua suota. Tämä on erittäin merkittävä puute, koska tällaisia soita olisi ollut vielä jäljellä muutamia em. alueella. Soidensuojelutyöryhmän v valitsemista valtakunnallisesti arvokkaista Etelä- Pohjanmaan soista Kauhavan, Lappajärven, Evijärven ja Vimpelin alueella ovat Katilamminneva-Teerineva (Evijärvi) ja Kaukaloisenneva-Hallaneva (Vimpeli). Nämä suot tulisi merkitä suojeluvarauksella E-P:n kolmanteen vaihekaavaan. Lisäksi kanta-kauhavan ja Kortesjärven alueelle ei ole vaihekaavassa varattu yhtään tulevaisuudessa luonnontilansa säilyttävää suota, vaikka E-P:n suoselvityksessä (Autio ym. 2013) mm. kanta-kauhavan Huhmarneva sekä Kortesjärven Keltineva-Peräneva ja Änttösenneva todettiin luontoarvojensa perusteella hyvinkin suojelunarvoisiksi soiksi mm. monien uhanalaisten suotyyppien sekä uhanalaisten ja EU:n lintudirektiivin suojaaminen lintulajien perusteella. Esitämme, että Huhmarneva, Keltineva-Peräneva ja Änttösenneva merkitään suojeluvarauksella vaihekaavaan. Muuten em. alueille ei jää yhtään luonnontilaista avosuota tulevaisuudessa. Kaiken kaikkiaan E-P:n kolmas vaihekaava on selvästikin Suomen ratifioiman Biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen (Convention on Biological Diversity, CBD, ks. vastainen, koska kaavan toteuttaminen jättää kokonaan auki suuren tarpeen luonnontilaisten soiden säilyttämisestä maakunnan pohjoisosissa, jossa yli 90% suoalasta on jo ojitettu muuhun käyttöön. Ko. sopimus on keskeisin luonnon monimuotoisuutta tur- 119 Vaihemaakuntakaavan III valmisteluvaiheessa tarkoituksena oli osoittaa SL-merkinnällä soidensuojelun täydennysohjelman mukaiset kohteet. Lakisääteisen suojeluohjelman valmistelusta päätettiin kuitenkin luopua vuonna 2014, eikä tämän jälkeen olla voitu osoittaa taloudellisia edellytyksiä kaikkien soidensuojelun täydennysehdotukseen valittujen kohteiden suojelun toteuttamiselle. Näin ollen kohteita ei tulla viranomaislausunnoille lähetettävässä kaavaehdotuksessa huomioimaan kaavamerkinnöillä lukuun ottamatta Karvasuon, Vehmaskaan länsipuolisen lähdesuon, Isojärven ja Iso-Manalaisen ympäristön soiden ja Vähänjärvennevan alueita. Soidensuojelun täydennysehdotuksen kohteille ei kaavaratkaisussa tulla osoittamaan muuta maankäyttöä, mikä edistää kaavan tavoitetta soiden suojelun ja turvetuotannon yhteensovittamisesta. Soita ja turvemaita koskevassa yleispiirteisessä suunnittelussa hyödynnetään suoyhdistymien ja suokokonaisuuksien luonnontilaisuusasteikkoa (Valtioneuvosto 2012). Maakunnan luonnontilaisimpia soita (luokkien 3 5 ja suurin osa luokan 2 soista) ei kaavaratkaisussa tulla osoittamaan turvetuotantoon soveltuvien alueiden merkinnällä.

120 vaava sopimus ja sen on ratifioinut 193 osapuolta, mukaan lukien Suomi. Sopimus astui voimaan Sopimuksen tavoitteena on ekosysteemien ja kasvi- ja eläinlajien suojelu, luonnonvarojen kestävä käyttö sekä geenivarojen saatavuudesta koituvien hyötyjen oikeudenmukainen ja tasapuolinen jako. Valtioneuvosto on joulukuussa 2012 päättänyt Biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen pohjalta Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategiasta vuosiksi Ko. päätöksen mukaan Suomi ryhtyy tehokkaisiin ja kiireellisiin toimiin luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämiseksi vuoteen 2020 mennessä ja varmistaa, että vuoteen 2050 mennessä Suomen luonnon tila on vakaa ja edistää tulevaisuudessakin kansalaisten hyvinvointia. E-P:n nykymuotoinen kolmas vaihekaava sivuuttaa kokonaan Suomen ratifioiman Biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen pohjalta tehdyn valtioneuvoston päätöksen tavoitteet pysäyttää luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen v mennessä, koska useat uhanalaiset suotyypit uhkaavat hävitä vaihekaavan vähäisten soiden suojeluvarausten seurauksena sekä monet soiden kasvi- ja lintulajit uhkaavat ainakin paikallisesti ja maakunnallisesti kuolla sukupuuttoon suoelinympäristön häviämisen seurauksena. Jo tällä hetkellä monien soiden aikaisemmin yleisten lintulajien kannat ovat vähentyneet voimakkaasti, ja niistä on tullut muutamassa vuosikymmenessä uhanalaisia, jopa erittäin uhanalaisia. Tällaisia lajeja ovat mm. niittykirvinen, keltavästäräkki, suokukko, pikkukuovi, liro, riekko ja pohjansirkku. Pohjansirkku oli aikaisemmin suhteellisen runsaslukuinen pesimälaji E-Pohjanmaan soiden laitarämeillä, mutta nyt se on luokiteltu jopa maailmanlaajuisesti uhanalaiseksi. Vesienhoidon suunnittelu perustuu EU:n vesipuitedirektiiviin (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY), jonka perusteella on laadittu Kokemäenjoen- Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitosuunnitelma vuosille E-P:n alue kuuluu pääosin ko. vesienhoitosuunnitelman piiriin, ja sen niin kuin muidenkin alueiden vesienhoitosuunnitelmien tavoitteena on veden laadun hyvä tila v mennessä. VAT:n mukaan soiden ja turvemaiden käytöstä aiheutuvaa vesistökuormitusta vähennetään 120 Ennen kaavan ehdotusvaihetta on laadittu linnustovaikutusten arviointi, jossa arvioidaan ensisijaisesti huomionarvoista lajistoa (valtakunnallisesti uhanalaiset, silmälläpidettävät, alueellisesti uhanalaiset, lintudirektiivin liitteessä 1 mainitut ja Suomen kansainväliset vastuulajit). Arvioinnin tulokset tullaan huomioimaan kaavaratkaisussa ja kaavan vaikutusten arvioinnissa. Lisäksi linnustoa on inventoitu kaavan suoluontoselvityksissä.

121 huomioimalla vesienhoitosuunnitelmat ja niiden tavoitteet maakuntakaavoja laadittaessa. Tällä hetkellä Lapuanjoen ja sen sivujoen Kauhavanjoen sekä Purmojoen veden tila on pääosin välttävä tai huono, Lappajärven, Ähtävänjoen keskiosan ja Evijärven veden tila on taas pääosin välttävä tai tyydyttävä, joiltakin osin myös huono. Siten Lapuanjoen, Purmonjoen ja Ähtävänjoen valuma-alueella ollaan tällä hetkellä kaukana EU:n vesipuitedirektiivin tavoitteesta, eli hyvästä veden laadusta v mennessä. Verrattain pienillä Kauhavanjoen ja Purmonjoen valuma-alueilla on tällä hetkellä toiminnassa olevia turvetuotantoalueita yli 1000 ha (siis yhteensä yli 2000 ha). Siitä huolimatta molempien em. jokien valuma-alueille on vaihekaavassa varattu uusia turvekaivosalueita yli 1000 ha (siis yhteensä yli 2000 ha). Vaikka osa näistä uusista turvekaivoksista tuleekin korvaamaan jo loppuun kaivettuja turvesoita, niin siitä huolimatta turvekaivosten ala tulee vaihekaavan mukaan vain entisestään lisääntymään v mennessä ja sen jälkeen. Vaihekaavan liitteenä olevassa Etelä Pohjanmaan turvetuotannon vesistövaikutusten kuormitustarkastelussa turvetuotannon vesistökuormitusvaikutukset on arvioitu ns. Länsi-Suomen ominaiskuormituslukujen perusteella (taulukko 2). Nämä ominaiskuormitusluvut eivät kuitenkaan ota ollenkaan huomioon turpeen ja kivennäismaan alueellisia laatueroja, jotka vaikuttavat oleellisesti huuhtoutumien määrään. Ominaiskuormitusluvut eivät myöskään ota huomioon voimakkaita rankkasadejaksoja, jolloin laajojen turvekaivosalueiden vesiensuojelurakenteiden tiedetään olevan monien havaintojen perusteella riittämättömät. Sen seurauksena suuria ylivirtaamia humuksen, kiintoaineiden ja ravinteiden muodossa tapahtuu alapuolisiin vesistöihin. Koska ilmastomuutoksen seurauksena rankkasadejaksot samoin kuin syys- ja talvisateet tulevat tulevaisuudessa vain entisestään lisääntymään, suurten turvetuotantoalueiden alapuolisia vesistöjä kuormittavat päästöt tulevat tulevaisuudessa suuresti lisääntymään. Näitä päästöjä ei 121 Turvetuotantoon soveltuvien alueiden tu-1-merkintä on alueen erityisominaisuutta osoittava merkintä, jolla ei varata aluetta turvetuotantoon, vaan osoitetaan sen soveltuvuus tähän maankäyttömuotoon. Vaihemaakuntakaavan tavoitteena on osoittaa uutta turvetuotantoon soveltuvaa alaa vanhojen, käytöstä poistuvien tuotantoalueiden tilalle. Turvetuotantoon soveltuvia alueita koskevaa suunnittelumääräystä tarkistetaan ja kaavaselostusta täydennetään vesistövaikutusten osalta. Suunnittelumääräykseen (Seuraavilla 2. jakovaiheen valumaalueilla turvetuotannon vesiensuojelumenetelmiin ja tuotannon vaiheistukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota) lisätään Kauhavanjoen va (44.06). Lisäksi kaavan vaikutusten arviointi tullaan laatimaan kaavaehdotukseen. Turvetuotantoalueiden vesistövaikutusten arvioinnissa ominaiskuormituslukuja pidetään maakuntakaavatasoisessa suunnittelussa riittävinä. Vaihemaakuntakaavan selvityksessä Etelä-Pohjanmaan turvetuotannon vesistövaikutusten arviointi (osa 1: kuormitustarkastelu) on vaihtoehdon 1B osalta huomioitu myös hydrologinen vaihtelu eli vaikutus kuormitukseen yli- ja alivirtaamatilanteissa. Turvetuotantoalueilta edellytetään parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttöä vesienkäsittelyssä ja turvetuotannon ympäristöluvissa määritellään vesienhoidon ehdoista.

122 voida estää millään olemassa olevilla vesiensuojelumenetelmillä. Voidaan perustellusti todeta, että Kauhavanjoen ja Purmonjoen veden tila ei tule vaihekaavassa varattujen liian suurten turvekaivosalueiden vesistöpäästöjen seurauksena ainakaan paranemaan, vaan mieluummin huononemaan, joten vesipuitedirektiivin mukaista veden laadun hyvää tilaa ei saavuteta v mennessä. Siten nyt lausunnolla oleva E-P:n liiton vaihekaava on vesienhoitosuunnitelmien vastainen. Toimiva ratkaisu olisi vähentää vaihekaavan turvekaivosvarauksia Kauhavanjoen ja Purmonjoen valuma-alueiden osalta vähintään puolella, joka siten edesauttaisi em. jokivesistöjen veden laadun parantamista. Lappajärven ja siihen laskevien Vimpelinjoen ja Vieresjoen, Ähtävänjoen keskiosan, Kerttuanjärven ja Evijärven valuma-alueille on myös nyt lausunnolla olevassa vaihekaavassa tehty satojen hehtaarien turvesuovarauksia jo toiminnassa olevien satojen hehtaarien turvekaivosten lisäksi. VAT:n mukaan kansallisiin alueiden käytön suunnittelulla, kuten vaihekaavoilla tulee edistää elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä, luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuurimatkailua. E-P:n maakuntajärvellä, Lappajärvellä on monipuolisten luontoarvojen lisäksi suuri merkitys virkistyskäytön, kuten mökkeilyn, veneilyn, melonnan ja kalastuksen, sekä myös luonto- ja kulttuurimatkailun kannalta. Siksi järven veden laatua on yritetty parantaa mm. Life- hankkeilla ja meneillään on mm. laaja luonto- ja kulttuurimatkailua edistävä GeoPark-hanke, jonka onnistumisessa luontomatkailun osalta myöskin Lappajärven veden laatu on keskeisessä osassa. Vaihekaavan laajat uudet turvekaivosalueet mm. Vimpelinjoen ja Vieresjoen valuma-alueilla tulevat vaarantamaan Lappajärven veden laadun parannustavoitteet, tulevan virkistyskäytön ja luonto- ja kulttuurimatkailun edistämisen. Siten vesipuitedirektiivin hyvää veden laatua ei tulla saavuttamaan v mennessä, jollei valuma-alueiden turvekaivospäästöjä saada rajattua vähintään puoleen. Vaihekaavan liitteenä olevassa turvetuotannon vesistövaikutusriskin monitavoitearvioinnissa (osa 2) ei ole myöskään riittävästi painotettu virkistyskäytön sekä luontoja kulttuurimatkailun merkitystä varsinkaan Lappajärven osalta. 122 Turvetuotantoon soveltuvia alueita koskevaa suunnittelumääräystä on tarkistettu mm. vesienhoidon toimenpideohjelmissa asetettujen tavoitteiden osalta ja kaavaselostusta on täydennetty vesistövaikutusten osalta. Vieresjoen valuma-alueella (47.07) ei tulla kaavaehdotuksessa osoittamaan turvetuotantoon soveltuvan alueen merkintää Mustarämäkön (3635) alueelle, joka oli mukana kaavaluonnoksessa. Muiden alueella osoitettujen turvetuotantoon soveltuvien alueiden keskimääräinen tuotantokelpoinen pinta-ala on noin 40 hehtaaria, eli kyse on verraten pienialaisista kohteista. Vesistövaikutusten monitavoitearvioinneissa Vieresjoen valuma-alueen riski-indeksi on pienimmässä luokassa (1) ja

123 Vieresjoen keskiosan alueen (3. jakovaiheen tarkastelu) luokassa 2. Vimpelinjoen valuma-alueen (47.08) luontoarvot tullaan huomioimaan kaavan valmistelussa ja alueelle tullaan antamaan erillinen suunnittelumääräys: Seuraavilla 2. jakovaiheen valuma-alueilla alapuolisten vesistöjen erityisiin luonnonarvoihin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Kaavaluonnoksessa alueelle osoitettiin 14 turvetuotantoon soveltuvaa aluetta, mutta viranomaislausunnoille lähetettävässä kaavaehdotuksessa määrä on 9 aluetta, joiden tuotantokelpoinen ala on keskimäärin 45 hehtaaria. Noin puolet alueista on nykyisten tuotantoalueiden laajennuksia. Lappajärven alue (47.03) mainitaan suunnittelumääräyksessä Seuraavilla 2. jakovaiheen valuma-alueilla turvetuotannon vesiensuojelumenetelmiin ja tuotannon vaiheistukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Ähtävänjoen keskiosan, Evijärven ja sen alapuolisen Ähtävänjoen veden laatu ei tule todennäköisesti myöskään saavuttamaan hyvää tasoa v mennessä, jos laajat vaihekaavan uudet turvetuotantoalueet toteutuvat. Evijärvellä on tällä hetkellä menossa laaja kunnostushanke, ja sen lisäksi Evijärven Jokisuunlahden kansainvälisesti arvokkaalla lintuvedellä on menossa oma FreshabitLIFE-kunnostushankkeensa. FreshabitLIFEhankkeen puitteissa yritetään myös parantaa Evijärven alapuolella Ähtävänjoessa elävän erittäin uhanalaisen jokihelmisimpukan elinmahdollisuuksia ja turvata pienen populaation säilyminen mm. kalliilla siirtoistutuksilla. Kaikkien näiden hankkeiden onnistumista sekä Evijärven ja Kerttuanjärven luontoarvoja, virkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuurimatkailua uhkaavat nyt lausunnolla olevan vaihekaavan uudet laajat turvekaivosvaraukset. Lausunnolla olevan vaihekaavan liitteenä olevassa turvetuotannon vesistövaikutusriskin monitavoitearvioinnissa (osa 2) ei ole myöskään riittävästi painotettu virkistyskäytön sekä luonto- ja kulttuurimatkailun merkitystä Evijärven ja sen alapuolisen Ähtävänjoen osalta. 123 Kaavan selvityksessä Etelä-Pohjanmaan turvetuotannon vesistövaikutusriskin arviointi (osa 2: monitavoitearviointi) eri tekijöille määritellyt painoarvot on muodostettu laajan asiantuntijaryhmän toimesta. Ähtävänjoen (valuma-alueet 47.01, 47.02) alueelle ei tulla kaavaehdotuksessa osoittamaan turvetuotantoon soveltuvien alueiden merkintää Natura-arvioinnin johtopäätösten vuoksi.

124 Kauhavalla Kauhavan Luontoyhdistys Valokki ry.n puolesta: Henkilö 1 puheenjohtaja, Henkilö 2 varapuheenjohtaja Kaavan selvityksessä Etelä-Pohjanmaan turvetuotannon vesistövaikutusriskin arviointi (osa 2: monitavoitearviointi) eri tekijöille määritellyt painoarvot on muodostettu laajan asiantuntijaryhmän toimesta. Kuorasjärven järvitoimikunta ja Kuorasjärven Pohjoispään kesämökkiseura ry Mielipide koskee: Kaavaesityksen mukaisten soiden Peräneva 15109, Hietaharjunneva 15003, Varvunneva ja Kuljunneva mukaiset turpeennostoalueet. 1. Kuorasjärven järvitoimikunta ja Kuorasjärven-Pohjoispään-Kesämökki-Seura ry. Kuorasjärven järvitoimikunnan tarkoitus on sen olemassaolon ajan, 23 vuotta, ollut suojella Seinäjoen seudun virkistyskäyttöarvoltaan parasta luonnonvesistöä Kuorasjärveä ulkoisen kuormituksen kasvulta. Tämän tarkoituksen saavuttamiseksi järvitoimikunta ideoi ja saattaa liikkeelle sellaisia hankkeita ja toimenpiteitä, joilla Kuorasjärven veden laatu saataisiin palautumaan kohti vielä luvulla vallinnutta erinomaista tilaa. Kuorasjärven-Pohjoispään-Kesämökki-Seura ry. toimii Kuorasjärven pohjoisosassa. Seuran tarkoituksena on alueen kesäasukkaiden viihtyvyyden ja virkistystoiminnan edellytysten parantaminen, aluetta koskevaan yhdyskuntasuunnitteluun osallistuminen ja alueen ympäristönsuojelua ja maisemanhoitoa koskevien hankkeiden ideoiminen ja edistäminen. Seura on toiminta-alueensa 156 vapaa-ajan kiinteistön omistajien yhteinen kyläseura. 2. Kuorasjärven Järvitoimikunnan ja Kuorasjärven-Pohjoispään-Kesämökki-Seura ry. vaatimukset, jotka maakuntakaavaa eteenpäin vietäessä on otettava huomioon a) Kuljunnevalta Mulkkujärveen tuleva kiintoaine-, COD- ja ravinnekuormitus ei saa lisääntyä tämän hetkisestä ja luonnontilaisesta. 124 Kuljunnevan (15000) alueelle ei kaavaehdotuksessa tulla osoittamaan turvetuotantoon soveltuvan alueen merkintää Natura-arvioinnin joh-

125 topäätösten ja arvioinnista saatujen lausuntojen perusteella (Larvanneva FI ). b) Kuorasjärven rantojen mittava vapaa-ajan asutus ei saa kärsiä kaavaesitykseen sisältyvän Peränevan 15109, Hietaharjunnevan 15003, Varvunnevan ja Kuljunnevan turvetuotannon seurauksena järven veden laadun eikä ranta-alueiden ilman laadun vähäisestäkään huononemisesta. Maakuntakaavaa tehtäessä on varmistettava, ettei turvetuotanto aiheuta Kuorasjärven rantaan asti ulottuvaa meluhaittaa, minkä vuoksi ilta-, yö- ja viikonlopputyötä turvetuotantoalueilla ei voida sallia. Turvetuotantoon soveltuvien alueiden merkintä on alueen erityisominaisuutta osoittava merkintä, jolla ei varata aluetta turvetuotantoon, vaan osoitetaan sen soveltuvuus tähän maankäyttömuotoon. Alueiden toteuma ja turvetuotantoalueiden tarkempi sijainti turvetuotantoon soveltuvien alueiden rajauksen sisällä määräytyy tuotannon tarkemman suunnittelun yhteydessä. Tällöin muun muassa etäisyys vapaa-ajan asutukseen tarkentuu. Kaikille turvetuotantoalueille on lisäksi haettava ympäristölupa, jossa määritellään tuotannon yksityiskohdista. Maakuntakaavalla ei ohjata turvetuotannon toimintojen ajoittamisesta. Kaavaratkaisun vaikutuksia mm. asutukseen tullaan arvioimaan kaavan vaikutusten arvioinnissa. 3. Perusteet Kuorasjärven järvitoimikunnan ja Kuorasjärven-Pohjoispään-Kesämökki- Seura ry. yksilöidyille vaatimuksille. Olemme syvästi huolestuneita Kuorasjärven pohjoispään luonnolle aiheutuvasta mittavista vahingosta, jotka seuraisivat jos kaavaesityksen mukaiset laajat turvetuotantoalueet todella sisällytettäisiin lopulliseen maakuntakaavaan. Käsityksemme mukaan näihin sisältyy merkittävää ympäristön pilaantumisen vaaraa, esim. Kuljunnevalta Kuorasjärveen ja erityisesti sen hyvin matalaan Hukkalanlahteen tulevan ulkoisen ravinne- ja kiintoainekuormituksen kasvaessa - sekä kuivatusvesistä että pölylaskeumasta suoraan Kuorasjärveen ja välillisesti lintujärvenä tärkeänä tunnetun Mulkkujärven kautta). Kasvava ulkoinen kuormitus tekee tyhjäksi Kuorasjärven järvitoimikunnan vuosikymmenien ponnistelut järven tilan parantamiseksi. Järvitoimikunta on eri toimenpiteillä yrittänyt korjata valtion Lapuanjoen tulvasuojelun nimissä tekemän merkittävän ympäristövahingon seurauksia (vahingot aiheutti rakennettu Saukkojärvi-Kuorasjärvi yhdyskanava, joka kasvatti järven ulkoista kuormitusta noin 100 %). Valtaosan Kuljunnevan valumavesistä kaksi väljää metsäojaa johtaa sujuvasti 125 ks. vastine yllä

126 Mulkkujärveen ja siitä edelleen järven ainoaa laskuojaa myöten Kuorasjärveen. Tästä johtuen turvetuotantoa tälle alueelle ei voida sallia. Toiseksi järvitoimikunta ja sen kanssa yhteistyössä Kuorasjärven-Pohjoispään- Kesämökki-Seura ry. ovat huolissaan Peräneva 15109, Hietaharjunneva 15003, Varvunneva ja Kuljunneva turvetuotannon Kuorasjärven vapaa-ajan asuntojen käyttäjille aiheuttamasta pölyhaitasta. Kuorasjärven mökkien tapaisten vapaa-ajan asuntojen hienous on juuri niiden hiljaisuus, rauhallisuus ja raikas ilma. Tosiasia on, että kaikkien parhaina turvetuotantopäivinä loma-asuntojen käyttökin on kiivaimmillaan, eli vähäinenkin melu tai turvepölylaskeuma aiheuttaa potentiaalisesti suuren viihtyvyys haitan (runsaina em. haitat alentavat ilman muuta vapaa-ajan kiinteistöjen arvoa). Maakuntakaavaa tehtäessä on otettava huomioon, ettei Kuorasjärven vapaa-ajan asutus kärsi tilapäisestikään turvetuotantoalueista tulevasta ihmisaistein havaittavissa olevasta pölyhaitasta tai melusta. ks. vastine yllä KUORASJÄRVEN JÄRVITOIMIKUNTA Henkilö 1, puheenjohtaja, KUORASJÄRVEN-POHJOISPÄÄN-KESÄMÖKKI-SEURA RY. Henkilö 2, puheenjohtaja Kyrön seudun luonnonsuojeluyhdistys ry Kyrön seudun luonnonsuojeluyhdistys ry. esittää laadittavana olevan maakuntakaavan luonnokseen seuraavat muistutukset ja muutokset: 1. Maakuntakaavaan on esitetty sisällytettäväksi turpeennostoa varten useita soita, joista ei ollenkaan ole tehty luontoselvityksiä. Tällaiset suot on poistettava kaavasta. Monet suot on otettu mukaan pelkästään karttojen perusteella toimistotyönä. Paikan päällä ei ole käytykään. Valmistelu on näin tehty liian kevyesti eikä täytä hyvän hallintotavan vaatimuksia. Soiden varaaminen on lisäksi tehty maanomistajien tietämättä ja lupaa kysymättä, mikä loukkaa heidän perustuslaillisia oikeuksiaan. Kaavan laatiminen näiden soiden osalta on Ympäristösuojelulain 13 :n säännösten 126 Kaavan valmistelussa on maakuntakaavan laadintaa ohjaavien linjausten ja ohjeistusten mukaisesti selvitetty mm. ilmakuvien, lajitietojen ja aiempien selvitysten perusteella, onko suolla edellytyksiä merkittävien luontoarvojen esiintymiseen. Lisäksi huomioidaan soiden luonnontilaisuusluokitus. Suokohtaisia inventointeja on tehty soille, joilla luontoarvoja on arvioitu olevan. Kaavaselvityksissä on inventoitu yhteensä 197 suota ja inventointitiedot ovat myös muun kuin maakuntakaavan

127 vastainen, jossa määrätään, että luonnonarvot on otettu huomioon lainvoimaisessa maakuntakaavassa. Kun näiltä soilta ei luontoselvityksiä ole ollenkaan tehty eikä luonnonarvoja ole huomioitu, ei maakuntakaava voi saada lainvoimaa näiden soiden osalta. Turpeennostoa ei myöhemminkään voitaisi ollenkaan sijoittaa näille soille eikä maakuntakaavaa voitaisi pitää pohjana haettaessa turpeennostolupia. KHO:n päätös /913 muodostaa myös ennakkotapauksen vaadittavista luonnonarvojen selvityksistä. Päätöksessä määriteltiin tarvittavien luontoselvitysten riittävyystaso. Kun nyt kyseisistä soista ei ole ollenkaan tehty luontoselvityksiä, on näiden soiden mukaan ottaminen kaavaan myös vastoin KHO:n päätöstä ja siten oikeusvaikutuksiinsa nähden lainvastainen. 2. Isonkyrön Kempinneva tulee poistaa kaavasta Kempinnevan alueesta keskeinen osa on ojittamatonta luonnontilaista suota. Tällaiset luonnontilaiset suot on sovittu jätettäväksi turpeennoston ulkopuolelle. Alueella ei ole ennestään turpeennostoa. Kempinnevan turvelietteet juoksisivat suoraan Laihianjokeen, pilaten sen veden ja hävittäen joen elinvoimaisen kala- ja rapukannan. Vesienhoidon suunnittelussa Laihianjoen alaosan tila on luokiteltu sekä ekologisesti että kemiallisesti huonoksi. Toimenpideohjelman mukaan tavoitteena olevan hyvän tilan saavuttaminen edellyttää, että ravinne- ja kiintoainekuormitusta vähennetään nykyisestä ja kieleltään lisäpäästöt Laihianjokeen. Kempinnevan turpeennoston päästöistä aiheutuisi merkittävää Laihianjoen pilaantumista. Päästöt heikentäisivät vesienhoidossa asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Turpeennosto olisi siten myös ympäristösuojelulain 42 1 momentin 2) kohdan vastainen. Kempinnevan turpeennosto olisi lisäksi Laihianjoen tulvasuojelusuunnitelman vastainen. Turpeennosto hävittäisi varsin suuren vesiä varastoivan turvesuon pysyvästi ja lisäisi tulvaherkän Laihianjoen tulvia. Kaavassa ei myöskään ole huomioitu Laihianjoen kulttuurimaisemaa, jota turpeennosto vahingoittaisi merkittävästi. suunnittelun käytettävissä. Lisäksi kaikkien kaavassa turvetuotantoon soveltuvina alueina osoitettujen luonnontilaisuusluokan 2 soiden erityiset luontoarvot on pisteytetty ja kaavassa tullaan osoittamaan näistä soista vain vähiten luontoarvoja omaavat suot. Kaavan valmistelussa on lisäksi hyödynnetty useita valmiita tietoaineistoja soiden luontoarvoista, GTK:n suokohtaisia inventointitietoja, ympäristöhallinnon paikkatietoaineistoja ja ilmakuvia. Isokyrö kuuluu Pohjanmaan maakunnan alueeseen, eikä alueen soita näin ollen käsitellä Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaavassa. 3. Seinäjoen/Ylistaron Varisneva tulee poistaa kaavasta 127

128 Varisneva on myös lähes kokonaan ojittamatonta ja luonnontilaista suota. Alueella ei ole ennestään turpeennostoa. Tällaiset suot tulee jättää turpeennoston ulkopuolelle. Turpeennoston turvevedet laskisivat Könninluomaan ja sitä kautta Kyrönjokeen, saastuttaen näin molempia jokia. Kyrönjoen tila on jo nyt näillä alueilla heikko tai välttävä. Turpeennosto olisi vastoin Kyrönjoen vesistöalueen vesienhoidon toimenpideohjelmaa ja sotisi sen tavoitteita vastaan (Rautio, ym. 2009). Varisnevan vieressä on Vittingin kylä. Turpeennostosta kulkeutuva turvepöly vaikuttaisi haitallisesti kylän asukkaiden terveyteen ja viihtyvyyteen. Varisnevan välittömässä läheisyydessä sijaitseen Niittypiin natura-alue. Turpeennostolla olisi merkittävä heikentävä vaikutus natura-alueen luonnontilaan ja alueen virkistyskäyttöön. Varisnevan keskellä on myös metsälain 10 :n tarkoittama metsäsaareke. Näitä kumpaakaan asiaa ei ole huomioitu Varisnevan sisällyttämisessä maakuntakaavaan. Varisnevan eteläpuolella, muutaman kilometrin päässä on Riihinevan pohjavesialue. Kaavan laadinnassa ei ole huomioitu Verisnevan turpeennoston riskiä pohjavesialueeseen. Ympäristösuojelulain 49 4 kohta kieltää erityisten luonnonolosuhteiden huonontamisen taikka vedenhankinnan vaarantamisen toiminnan vaikutusalueella. Varisnevan (15273) turvetuotantoon soveltuvan alueen vaikutuksia Nättypiin Natura alueeseen on arvioitu kaavan Naturaarvioinnissa. Arvioinnin tulosten perusteella Varisnevan turvetuotannolla ei ole merkittäviä vaikutuksia Natura-alueen suojeluperusteisiin tai eheyteen. Maakuntakaavan valmisteluaineistoon on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja Valtioneuvoston periaatepäätöksen (2012) mukaisesti otettu ensisijaisesti luonnontilaisuusluokkiin 0 ja 1 kuuluvia soita. Turvetuotantoa voidaan suunnata myös luokan 2 soille, jos suon yleinen luonnonarvo on seutukunnan ojitusasteen perusteella keskimääräistä alhaisempi, eikä sillä esiinny erityisiä luonnonarvoja. Etelä- Pohjanmaalla seudullinen ojitusaste ylittää periaatepäätöksessä esitetyn nollatason, jolloin luokan 2 soita ei lähtökohtaisesti voida kaavassa osoittaa turvetuotantoon soveltuvina alueina. Valtioneuvoston periaatepäätöksessä esitettyä luonnontilaisuusluokitusta sovelletaan ensisijaisesti sellaisten soiden maankäytön suunnittelussa, jotka on periaatepäätöksen antamisen jälkeen hankittu turvetuotantoon. Tämän vuoksi kaavaratkaisussa huomioidaan tuottajien hallussa ennen periaatepäätöksen antamista olleet suot. Myös näiden soiden osalta tulee huomioida erityiset luonnonarvot, joiden pisteytys on tehty Ympäristöministeriön luontoympäristöosaston laatiman ohjeen mukaisesti (Soiden erityiset luonnonarvot. Ympäristöministeriö, luontoympäristöosasto, 2014). Pisteytyksen lähtötiedot on saatu mm. Etelä-Pohjanmaan suoselvityshankkeesta (2013) ja soille ympäristölupien haun yhteydessä tehdyistä selvityksistä. Varisnevan erityiset luontoarvot on pisteytetty, sillä suo kuuluu luonnontilaisuusluokkaan 2. Erityisten luontoarvojen pisteytyksen perusteella suo voidaan osoittaa maakuntakaavassa turvetuotantoon soveltuvan alueen merkinnällä. 128

129 Kaavaselostusta on täydennetty pohjavesien huomioimisen osalta ja lisäksi pohjavesialueet on lisätty kaavan teemakartalle. Turvetuotantoon soveltuvia alueita ei tulla osoittamaan pohjavesialueille. Turpeenoton vaikutukset läheisiin pohjavesialueisiin ja asutukseen arvioidaan hankesuunnittelun yhteydessä, kun määritellään mm. tuotantoalueen tarkempi sijainti. 4. Kaavasta tulee poistaa muutkin suot, joiden turvevedet lasketaan Kyrönjokeen Kyrönjoen vesistöalueen toimenpideohjelma kieltää ravinne- ja kiintoainekuormituksen lisäämisen joen valuma-alueella. Kaavassa esitetyt turvesuot lisäisivät päästöjä Kyrönjokeen, heikentäisivät veden laatua ja olisivat vastoin toimenpideohjelman tavoitteita. Merkittävä määrä vesiä sitovia soita katoaisi ikiajoiksi. Valuma-alueelle esitetyt suot lisäisivät siten merkittävästi Kyrönjoen alueen tulvia ja olisivat vastoin alueen tulvasuojelusuunnitelmia. Isokyrö KYRÖN SEUDUN LUONNONSUOJELUYHDISTYS RY. Henkilö 1, puheenjohtaja Turvetuotantoon soveltuvia alueita koskevaa suunnittelumääräystä tarkistetaan ja kaavaselostusta täydennetään vesistövaikutusten osalta. Lisäksi kaavan vaikutusten arviointi laaditaan ehdotusvaiheessa ja siinä käsitellään etenkin vesistövaikutuksia. Kyrönjoen keski- ja yläosan valuma-alueille on annettu erillinen suunnittelumääräys: Seuraavilla 2. jakovaiheen valuma-alueilla turvetuotannon vesiensuojelumenetelmiin ja tuotannon vaiheistukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Lisäksi kaikkia turvetuotantoon soveltuvia alueita koskee suunnittelumääräys: Turvetuotantoon soveltuvan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon turvetuotannon vaikutukset asutukseen. Alueen käyttöönoton suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota vesiensuojelumenetelmien tehokkuuteen siten, että turvetuotanto osaltaan ottaa huomioon vesienhoidon toimenpideohjelmissa asetetut tavoitteet ja edistää niiden toteutumista. Suunnittelussa on huomioitava tuotantoalueiden yhteisvaikutukset vesistöihin ja tarvittaessa vaiheistettava tuotantoa huomioiden alapuolisten vesistöjen tila. Alueiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee selvittää happamien sulfaattimaiden esiintyminen ja suunniteltava tuotanto siten, ettei se aiheuta merkittävää hapanta huuhtoumaa. Suunnittelumääräys noudattaa mm. Suot ja turvemaat maakuntakaavoituksessa -oppaan esimerkkiä. 129

130 Kätkänjärven suojeluyhdistys ry Kätkänjärven suojeluyhdistys ry esittää huolestumisensa vaihemaakuntakaavasta, jossa määritellään mm. uusia turvetuotantoalueita. Kaavaesityksessä Alajärven Lehtimäellä sijaitsevaa Kätkänjärveä koskevia uusia turvetuotantoalueita ovat Kotisaarenneva- Sikoniemenneva sekä Kotaneva. Molemmat suunnitellut turvetuotantoalueet sijaitsevat täysin Kätkänjärven vaikutusalueella. Kätkänjärvi on pieni järvi, pinta-alaltaan 262 ha, pituus vajaa kolme kilometriä ja leveys kilometrin. Rantaviivaa on yht. 9,28 km. Järvi on matala, keskisyvyyden jäädessä 1,75 metriin. Järven ympärillä on kuitenkin runsaasti ranta-asutusta, n. 140 mökkiä. Järven vesi on humuspitoista ja merkittävin ongelma on liiallinen ravinnekuorma. Jo olemassa olevien turvetuotantoalueiden vaikutus tilanteelle ei ole vähäinen. Vielä 1970-luvulla Kätkänjärvi oli kirkasvetinen järvi. Uusien turvetuotantoalueiden kuivatusvedet ja pöly lisäisivät entisestään järven ravinnekuormitusta ja rajoittaisivat järven virkistyskäyttöä. Melu ja lisääntyvä liikenne toisivat myös omat haittansa. Lisäksi alueet sijaitsevat vaarallisen lähellä pohjavesialuetta, josta järven eteläpään ranta-asukkaat saavat vetensä. Kätkänjärven suojeluyhdistys ry on toiminut noin 13 vuotta tärkeimpänä tehtävänään järven suojeleminen yhdessä maa- ja metsänomistajien, ympäristöviranomaisten, Alajärven kaupungin sekä muiden viranomaisten kanssa. Niinpä nyt kaavaillut uudet turvetuotantoalueet näin lähelle Kätkänjärveä tuntuvat kuoliniskulta kaikille ponnisteluille järven hyväksi. Kaavaselostuksen mukaan "Etelä-Pohjanmaalla turvetuotantoa on runsaasti ja toisaalta vesistöjen tila paikoin heikko... alueidenkäytössä on edistettävä vesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä". Kaavaluonnoksen esittelyissä on korostettu luontoarvojen kunnioittamista. Tuntuu käsittämättömältä, etteivät vesistöt kuulu lainkaan kunnioitettaviin luontoarvoihin. Turvetuotantoon soveltuvien alueiden merkintä on alueen erityisominaisuutta osoittava merkintä, jolla ei varata aluetta turvetuotantoon, vaan osoitetaan sen soveltuvuus tähän maankäyttömuotoon. Kätkänjoen valuma-alueelle tullaan viranomaislausunnoille lähetettävässä kaavaehdotuksessa antamaan suunnittelumääräys: Seuraavilla 2. jakovaiheen valuma-alueilla alapuolisten vesistöjen erityisiin luonnonarvoihin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Lisäksi kaikkia turvetuotantoon soveltuvia alueita koskee suunnittelumääräys: Turvetuotantoon soveltuvan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon turvetuotannon vaikutukset asutukseen. Alueen käyttöönoton suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota vesiensuojelumenetelmien tehokkuuteen siten, että turvetuotanto osaltaan ottaa huomioon vesienhoidon toimenpideohjelmissa asetetut tavoitteet ja edistää niiden toteutumista. Suunnittelussa on huomioitava tuotantoalueiden yhteisvaikutukset vesistöihin ja tarvittaessa vaiheistettava tuotantoa huomioiden alapuolisten vesistöjen tila. Alueiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee selvittää happamien sulfaattimaiden esiintyminen ja suunniteltava tuotanto siten, ettei se aiheuta merkittävää hapanta huuhtoumaa. Kotanevan (8853) turvetuotantoon soveltuva alue rajataan Valkealampi A pohjavesialueen ulkopuolelle. Kaavaselostusta on täydennetty pohjavesien tilan sekä turvetuotannon pohjavesille aiheuttamien riskien osalta. Kaavaehdotukseen liittyvään teemakarttaan lisätään pohjavesialueet. Lisäksi kaavan vaikutusten arviointi tehdään kaavan ehdotusvaiheeseen. Pohjavesialueiden valuma-alueille sijoittuvien turvetuotantoalueiden vaikutuksia tarkastellaan ympäristöluvan haun yhteydessä. 130

131 Lehtimäellä KÄTKÄNJÄRVEN SUOJELUYHDISTYS RY Henkilö 1, puheenjohtaja Lapuan ympäristöyhdistys ry Lapuan ympäristöyhdistys (jäljempänä yhdistys) ry:n kotipaikka on Lapuan kaupunki ja toimialue Lapua. Yhdistyksen tarkoituksena on luonnon ja ympäristön suojelun edistäminen. Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavan vaihekaavavalmisteluun kuuluu mm. soiden käytön ohjaus turpeenoton, suoluonnon suojelun ja kulttuurimaisemien osalta. Yhdistys antaa niihin oheisen lausuntonsa ja ehdotuksensa. Suot vaihekaavassa Lapuan kaupungin alueelle vaihekaavaan on merkitty turvetuotantoon 24 uutta suota, kokonaisalaltaan 3256 hehtaaria. Tämä määrä on yli 25 prosenttia Lapuan suo-alasta. Lapuan turvevarat on tutkittu GTK:n toimesta 85 suolla, yhteensä hehtaaria. Lapuan alueella kaavasuunnitelmassa esiintyy tuotantokelpoisena turvealueena 1486 hehtaaria. Tuotantoalueet lukeutuvat yhteensä kokonaisalana 3256 ha suoalueille, jotka tulisivat välillisesti turpeenoton vaikutuksen piiriin. Lapuan alueella on nyt avattuja turpeenottoalueita yli 10 suolla. SL-suojelukohteita vastaavasti on viisi, eikä uusia kohteita ehdoteta vaihekaavassa! Lapuanjoen vesistön vedenlaatua on heikentämässä tällä hetkellä jo yli 100 turpeenottoaluetta. Yhdistys esittää turvetuotanto -merkinnällä kaavasta poistettaviksi suot (nimet kaavaselostuksen mukaisina): 5997 Niskasuo 160 ha, keskeinen suo erämaisen suokeskittymän alueella Kissanneva 104 ha, jossa on Lapuan kaupungin suojelualue alkaen (Vierula ), yhdessä Nurmonnevan kanssa Virpineva 103 ha. Asutuksen äärellä, rautatien halkaisema suo Kivimäenkorpi 63 ha. Muinaisen Litorinameren ranta-alueen äärellä. Muinaisjäännöstutkimus tekemättä. 131 Säilynneva (15206), Niskasuo (5997), Kivimäenkorpi (15160), Hietikonneva (15202), Kärmeskallionneva (15210) ja Korvenperänneva (15245) täyttävät kaavan laadinnassa turvetuotantoon soveltuville alueille annetut reunaehdot ja ne tullaan osoittamaan kaavaehdotuksessa. Kissannevan (15152) rajausta tarkistetaan. Turpeenottoon soveltuvien soiden aineistoa ei ole rajattu kategorises-

132 15202 Hietikonneva 86 ha. Liittyy läheiseen suokompleksiin Säilynneva 61 ha. Kissannevan lähellä Kärmeskallionneva 47 ha, Suokonkylän asutuksen äärellä Vähä-Teerineva 98 ha, ojat tukkeutuneet luontaisesti. On SL-2 tuntumassa Korvenperänneva 54 ha, liittyy läheiseen suokompleksi-ryhmään. Edellä luetellut suot ovat vanhoilta ojituksiltaan pääosin umpeutuneet ja mahdollista ennallistaa. Turpeenoton vaikutukset heikentäisivät Lapuanjoen (va 44.02) ja Nurmonjoen (va 44.09) ja Kyrönjoen keskiosan (a 42.02) vesistöjen tilaan ja vesienhoidon tavoitteiden saavuttaminen vaikeutuisi merkittävästi. Kaikille em. mainituille soille tulisi kaavamerkinnäksi muuttaa LUO, jonka kaavamääräyksen tulisi olla; Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue, jossa suon luonnontila on säilytettävä nykyisellään 132 ti suhteessa alueiden etäisyyteen asutuksesta, koska tuotantoalueiden tarkempi sijainti turvetuotantoon soveltuvien alueiden rajauksen sisällä määräytyy tuotannon tarkemman suunnittelun yhteydessä. Kaavaluonnoksessa turvetuotantoon soveltuvan alueen merkinnällä osoitettavat suoaltaiden rajaukset eivät ole yhteneväisiä mahdollisen tulevan turvetuotantoalueen kanssa, vaan alueiden rajaukset määrittyvät mm. turvekerroksen paksuuden ja ympäristölupaprosessin mukaisesti. Virpineva (15159), Vähä-Teerineva (15213) alueille ei kaavaehdotuksessa tulla osoittamaan turvetuotantoon soveltuvan alueen merkintää. Turvetuotantoon soveltuvia alueita koskevaa suunnittelumääräystä tarkistetaan ja kaavaselostusta täydennetään vesistövaikutusten osalta. Lisäksi kaavan vaikutusten arviointi laaditaan ehdotusvaiheessa. Nurmonjoen ja Kyrönjoen keskiosan valuma-alueille tullaan antamaan viranomaislausunnoille lähetettävässä kaavaehdotuksessa suunnittelumääräys: Seuraavilla 2. jakovaiheen valuma-alueilla turvetuotannon vesiensuojelumenetelmiin ja tuotannon vaiheistukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Lisäksi kaikkia turvetuotantoon soveltuvia alueita koskee suunnittelumääräys: Turvetuotantoon soveltuvan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon turvetuotannon vaikutukset asutukseen. Alueen käyttöönoton suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota vesiensuojelumenetelmien tehokkuuteen siten, että turvetuotanto osaltaan ottaa huomioon vesienhoidon toimenpideohjelmissa asetetut tavoitteet ja edistää niiden toteutumista. Suunnittelussa on huomioitava tuotantoalueiden yhteisvaikutukset vesistöihin ja tarvittaessa vaiheistettava tuotantoa huomioiden alapuolisten vesistöjen tila. Alueiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee selvittää happamien sulfaattimaiden esiintyminen ja suunniteltava tuotanto siten, ettei se aiheuta merkittävää hapanta huuhtoumaa. Suunnittelumääräys noudattaa mm. Suot ja turvemaat

133 maakuntakaavoituksessa -oppaan esimerkkiä. Suojeltaviksi ehdotetut suot (tiedot perustuvat E-P:n suoselvityksen raporttiin) Nimi ojittamaton ala luontotyyppejä NT VU EN silmälläpid/vaarantuneet/eritt.uhanal. Hietaharjunneva 169,2 ha ,7 Hirvineva 112,3 ha 5 17,4 Isoneva 113 ha 10 26,9 2,8 Löyhinkineva 455,8 ha 11 92,8 19,2 Vaihemaakuntakaavassa tullaan viranomaislausunnoille lähetettävässä kaavaehdotuksessa osoittamaan SL-merkinnällä Vähänjärvenneva ja Vehmaskankaan länsipuolinen lähdesuo (SL-7), Karvasuo (SL-8) ja Sahanevan (SL-9) kaupungin omistuksessa olevat kiinteistöt, sekä S- merkinnällä osa Isojärven ja Iso-Manalaisen ympäristön soista. Muistutuksessa mainituille soille ei tulla kaavaehdotuksessa osoittamaan suojelualueen merkintää, mutta ko. luontoarvoiltaan arvokkaille soille ei myöskään osoiteta turvetuotantoon soveltuvia alueita. Sikaneva(Tampparinkylä) 99,3 ha 11 33,2 10,8 Tiisineva 282,3 ha 11 57,8 10,5 Vanhaneva 118, ,3 1,2 Lapuan kaupungin Kauhajärven kylän lähistölle sijoittuvat turpeenkaivu-suot. Kauhajärven kylän Kauhajärvi on monella tavalla ollut ja on edelleen vesienkunnostuskohteena. Kauhajärven kylää ympäröi noin seitsemän turpeenottoaluetta, joita myös esitetään laajennettavaksi. Uusia soita esitetään lisättäväksi viidellä. Yhdistyksen mielestä on täysin kohtuutonta lisätä turvehaittaa jota kovat tuulet aiheuttavat turvepölynä kaikilta ilmansuunnilta. Kylän väki on kokenut kuinka Kauhajärven vedenpinnalle raju länsituuli oli lennättänyt selkeän turvekerroksen, joka hiljalleen laskeutui järven pohjaan. Kauhavanjoen (va 44.06) heikkoa vedenlaatua ei pystytä parantamaan. Aktiivisen kylän elämänlaatua ei tule enempää heikentää moniongelmaisella soiden tupeennostolla. 133 Kauhavanjoen valuma-alueelle (44.06) tullaan viranomaislausunnoille lähetettävässä kaavaehdotuksessa antamaan suunnittelumääräys: Seuraavilla 2. jakovaiheen valuma-alueilla turvetuotannon vesiensuojelumenetelmiin ja tuotannon vaiheistukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Kaavaluonnoksessa turvetuotantoon soveltuvaksi osoitetulle Kampinnevalle (15089) ei tulla osoittamaan merkintää kaavaehdotuksessa. Turvetuotannon asutukseen kohdistuvat haitat on huomioitava turvetuotannon ympäristöluvassa. Myös vaihemaakuntakaavan suunnittelumääräyksen mukaisesti asutus on huomioitava (Turvetuotantoon soveltuvan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa

134 huomioon turvetuotannon vaikutukset asutukseen). Kulttuurimaisema-alueet Eurooppalainen maisemayleissopimus määrittelee 1 artiklan kohdassa d): maisemansuojelu tarkoittaa maiseman erityis- tai ominaispiirteiden säilyttämistä ja ylläpitoa toimenpitein, jotka ovat perusteltuja luonnonmuotojen ja/tai ihmisen toiminnan perinnearvojen vuoksi. Yhdistys suosittelee hyväksyttäväksi Lapuan Alajoen peltolakeuden, joka on myös valtakunnallisesti arvokkaaksi luokiteltu ja yksi Suomen kolmesta tasankoalueesta. Yhdistys suosittelee myös maakunnallisesti arvokkaaksi luokiteltuja Lapuanjoen kulttuurimaisema-alueita; Haapakoski-Tiistenjoki - Lakaluoma, sekä Nurmonjoen kulttuurimaisema-aluetta, jossa erityishuomio tulisi kiinnittää Nyrhilänmäen ja Koskelankylän rakennettuihin kylänraitteihin. Maakuntahallitus on kokouksessaan päättänyt poistaa maisema-alueet vaihekaavasta III. Valtioneuvosto ei ole hyväksynyt valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Maisema-alueet tullaan käsittelemään tulevassa maakuntakaavatyössä osana kulttuuriympäristöteemaa. Lapualla Lapuan ympäristöyhdistys ry Henkilö 1 Henkilö 2 puheenjohtaja varapuheenjohtaja Lapuanjoki-työryhmä Lapuanjoki-työryhmä muistuttaa, että Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaavassa III tulee huomioida vesienhoidon tavoitteet ja se, ettei vesienhoidon tavoitteita vaaranneta kaavoituksella. Turvetuotantoalueiden ympäristölupien lupaharkinnassa tulisi painottaa vesiensuojelurakenteiden lisäksi mahdollisten uusien tai laajentuvien tuotantoalueiden sijainnin merkitystä. Lapuanjoki-työryhmässä ovat edustettuina mm. Lapuanjoen vesistöalueen kunnat, ELYkeskukset, kalastusalueet, maataloustuottajajärjestöt, vesilaitokset, maakuntien liitot sekä Pohjanmaan vesi ja ympäristö ry, Suomen metsäkeskuksen läntinen ja eteläinen alue ja Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry. 134 Turvetuotantoon soveltuvia alueita koskevaa suunnittelumääräystä tarkistetaan ja kaavaselostusta täydennetään vesistövaikutusten osalta. Lisäksi kaavan vaikutusten arviointi laaditaan ehdotusvaiheessa. Turvetuotantoon soveltuvien alueiden suunnittelumääräykseen on lisätty vesienhoidon toimenpideohjelmien tavoitteiden huomiointi- ja edistämisvelvoite sekä happamien sulfaattimaiden selvitys- ja huomiointivelvoite: Turvetuotantoon soveltuvan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon turvetuotannon vaikutukset asutukseen. Alueen käyttöönoton suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota vesiensuojelumenetelmien tehokkuuteen siten, että

135 Lapuanjoki-työryhmän puheenjohtaja Henkilö 1 Lapuanjoki-työryhmän sihteeri Henkilö 2 turvetuotanto osaltaan ottaa huomioon vesienhoidon toimenpideohjelmissa asetetut tavoitteet ja edistää niiden toteutumista. Suunnittelussa on huomioitava tuotantoalueiden yhteisvaikutukset vesistöihin ja tarvittaessa vaiheistettava tuotantoa huomioiden alapuolisten vesistöjen tila. Alueiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee selvittää happamien sulfaattimaiden esiintyminen ja suunniteltava tuotanto siten, ettei se aiheuta merkittävää hapanta huuhtoumaa. Suunnittelumääräys noudattaa mm. Suot ja turvemaat maakuntakaavoituksessa -oppaan esimerkkiä. Lehtimäen Rannankylän kyläyhdistys ry Me allekirjoittaneet vastustamme Etelä-Pohjanmaan 3. vaihemaakuntakaavaehdotuksen esittämiä turvetuotantoalueita Kokemäenjoen vesistöalueen valuma-alueelle (liite). Ähtärinjärvi on herkkää latvavesistöä, jonka veden laatu on jo useamman vuoden huonontunut. Sinilevän määrä on lisääntynyt kesä kesältä ja vesi on samentunut huomattavasti. Järvi ei kestä enää yhtään lisäkuormitusta, jota kaavassa esitetyt turpeenottoalueet aiheuttaisivat. Suunnitellut turvetuotantoalueet ovat vastoin seuraavia lakeja: ympäristönsuojelulaki, luonnonsuojelulaki, vesilaki, vesienhoitolaki, maankäyttö- ja rakennuslaki ja naapuruussuhdelaki. Lisäksi suunnitelmat ovat vastoin maakunnan omia ympäristötavoitteita. Suunnitelmat eivät myöskään täytä valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. 135 Turvetuotantoon soveltuvien alueiden merkintä on alueen erityisominaisuutta osoittava merkintä, jolla ei varata aluetta turvetuotantoon, vaan osoitetaan sen soveltuvuus tähän maankäyttömuotoon. Maakuntakaavassa vesistövaikutuksia tarkastellaan valuma-alueittain. Turvetuotantoon soveltuvia alueita koskevaa suunnittelumääräystä tarkistetaan ja kaavaselostusta täydennetään vesistövaikutusten osalta. Ähtärinjärven alueelle (35.43) tullaan viranomaislausunnoille lähtevässä kaavaehdotuksessa antamaan suunnittelumääräys: Seuraavilla 2. jakovaiheen valuma-alueilla turvetuotannon vesiensuojelumenetelmiin ja tuotannon vaiheistukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Lisäksi aluetta koskee kaikkia turvetuotantoon soveltuvia alueita koskeva suunnittelumääräys: Turvetuotantoon soveltuvan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon turvetuotannon vaikutukset asutukseen. Alueen käyttöönoton suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota vesiensuojelumenetelmien tehokkuuteen siten, että turvetuotanto osaltaan ottaa huomioon vesienhoidon toimenpideohjelmissa asetetut tavoitteet ja edistää niiden

136 toteutumista. Suunnittelussa on huomioitava tuotantoalueiden yhteisvaikutukset vesistöihin ja tarvittaessa vaiheistettava tuotantoa huomioiden alapuolisten vesistöjen tila. Alueiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee selvittää happamien sulfaattimaiden esiintyminen ja suunniteltava tuotanto siten, ettei se aiheuta merkittävää hapanta huuhtoumaa. Kaavan vaikutusten arviointi laaditaan ehdotusvaiheessa. Pääosin Ähtärinjärven alueelle (35.43) tulee kaavaehdotuksessa sijoittumaan neljä turvetuotantoon soveltuvan alueen merkintää. Lipon ja Halttusen jakokunta Ähtärinjärven pohjoisosan vesialueen omistajana Lipon ja Halttusen jakokuntaa koskettavat lähinnä kaavaratkaisun toimivuus turvetuotannon ja vesienhoitosuunnitelmien yhteensovittamisessa. Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa vuosille on linjattu, että turvetuotanto ei saa huonontaa vaikutusalueensa vesistöjen tilaa eikä vaarantaa hyvän tilan saavuttamista niissä. Ähtärin- ja Pihlajaveden reittien vesistön toimenpideohjelmassa on asetettu tavoitteeksi alueen vesistöjen kiintoaine-, humus- ja ravinnekuormituksen vähentäminen. Ähtärin ja Pihlajaveden reittien vesienhoidon toimenpideohjelmassa todetaan, että Ähtärinjärvellä on riski vesistön tilan huonontumisesta ja, että Ähtärinjärven hyvää tilaa voidaan pitää uhattuna, koska järvellä esiintyy toistuvasti sinileväkukintoja. Rehevyys, kiintoainekuormitus ja varsinkin humuskuormitus heikentävät järven tilaa. Jotta Ähtärin ja Pihlajaveden reitin vesistöjen hyvä tila voidaan saavuttaa ja turvata, tulee ravinne- ja kiintoainekuormitusta pienentää. Lausuntoehdotus on laadittu siltä pohjalta, että turvetuotannosta aiheutuva vesistön kuormitus saa säilyä nykyisellä tasolla korvaamalla poistuvia alueita uusilla tuotantoalueilla. Voimassaolevassa maakuntakaavassa on suunnittelumääräys IV, jonka mukaan turvetuotannon suunnittelussa on huomioitava vesistövaikutukset siten, että kokonais- 136 Maakuntakaavassa vesistövaikutuksia tarkastellaan valuma-alueittain. Turvetuotantoon soveltuvia alueita koskevaa suunnittelumääräystä tarkistetaan ja kaavaselostusta täydennetään vesistövaikutusten osalta. Ähtärinjärven alueelle (35.43) tullaan antamaan suunnittelumääräys: Seuraavilla 2. jakovaiheen valuma-alueilla turvetuotannon vesiensuojelumenetelmiin ja tuotannon vaiheistukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Lisäksi aluetta koskee kaikkia turvetuotantoon soveltuvia alueita koskeva suunnittelumääräys, johon on lisätty mm. vesienhoidon toimenpideohjelmien tavoitteiden huomiointi- ja edistämisvelvoite: Turvetuotantoon soveltuvan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon turvetuotannon vaikutukset asutukseen. Alueen käyttöönoton suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota vesiensuojelumenetelmien tehokkuuteen siten, että turvetuotanto osaltaan ottaa huomioon vesienhoidon toimenpideohjelmissa asetetut tavoitteet ja edistää niiden toteutumista. Suunnittelussa on huomioitava tuotantoalueiden yhteisvaikutukset vesistöihin ja tarvittaessa vaiheistettava tuotantoa huomioiden alapuolisten vesistöjen tila. Alueiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee selvittää happamien sulfaattimaiden esiintyminen ja suunniteltava tuotanto

137 kuormitusta pyritään vähentämään. Tämä merkintä on esitetty nyt kumottavaksi. Toimenpideohjelmassa esitettyjä vaatimuksia on lähdettävä nyt toteuttamaan ja vaihemaakuntakaavalla ohjattava päästökuormitusta pienemmäksi turvetuotannon osalta. Vaihemaakuntakaava on laadittava aluevarausten ja kaavamääräysten osalta niin, että turvetuotantoalueilta tulevaa kuormitusta voidaan oleellisesti vähentää, jotta vesistö saadaan puhdistumaan. Jos nykyinen kuormitus jatkuu, vesistön tila ei lähde kohentumaan. siten, ettei se aiheuta merkittävää hapanta huuhtoumaa. Suunnittelumääräys noudattaa mm. Suot ja turvemaat maakuntakaavoituksessa -oppaan esimerkkiä. Kaavan vaikutusten arviointi laaditaan ehdotusvaiheessa. Nykyinen kokonaiskuormitus, mukaan lukien myös turvetuotantoalueilta tulevat ravinteet, kiintoaine- ja humuskuormitus ovat liikaa Ähtärinjärvelle, kuten olemme havainneet. Osoittamalla Ähtärinjärven valuma-alueelle 13 uutta turvetuotantoaluetta sekä poistamalla turvetuotannon kokonaiskuormituksen vähentämistä koskeva suunnittelumääräys ollaan hakoteillä vesienhoidon suunnitelmiin nähden, jota ei tule sallia. Alajärvellä Henkilö 1 puheenjohtaja, Henkilö 2 sihteeri MTK Metsälinja ja Etelä-Pohjanmaan metsänhoitoyhdistykset YLEISTÄ MTK metsälinja ja Etelä-Pohjanmaan metsänhoitoyhdistykset kiittävät mahdollisuudesta lausua Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavan valmisteluaineistosta. Kaavavalmistelu on toistaiseksi painottunut turvetuotannon mahdollisuuksien selvittämiseen kuten vesistövaikutuksiin. Työ on ollut hidasta. MTK-metsälinja ja Etelä-Pohjanmaan metsänhoitoyhdistykset toteavat, että turvetuotantoteeman vaatima panos on voinut heikentää kaavan muiden teemojen edistämistä. Maakuntakaavan valmistelua on ohjannut maakuntahallitus. Maakuntavaltuusto kui-

138 tenkin päätti , että kaavan valmistelulle tulee perustaa ohjausryhmä. MTKmetsälinja ja Etelä-Pohjanmaan metsänhoitoyhdistykset pitävät ohjausryhmän perustamista erittäin kannatettavana asiana. Ohjausryhmä olisi kuitenkin tullut perustaa sidosryhmäyhteistyön parantamiseksi jo kaavaprosessia aloitettaessa. 2. Soiden käyttö Soidensuojelu Soiden luontoarvoja on selvitetty useissa eri prosesseissa ja kyselyillä. Merkittävin selvitys on valtakunnallisesti toteutettu Soidensuojelun täydennysehdotus. Soidensuojelun täydennysohjelma muuttui Soidensuojelun täydennysehdotukseksi prosessin edetessä. Valtion maat voidaan suojella suoraan, mutta yksityismaiden suojelussa edetään ehdotuksen ja Sipilän hallitusohjelman mukaisesti vapaaehtoisin keinoin. Näin tulee edetä myös Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa. Asia on pääosin kunnossa, mistä MTK-metsälinja ja Etelä-Pohjanmaan metsänhoitoyhdistykset kiittävät maakuntaliittoa. Yksityismaiden SSTE-soita ei siis merkitä maakuntakaavaan, kuten suurimmassa osin muitakin maakuntia toimitaan. Luonnonsuojelualueita täydennetään kuitenkin kahdella kohteella Seinäjoella ja Jalasjärvellä (SL-7, SL-8). Nämä kohteet voidaan merkitä maakuntakaavaan vain, mikäli soiden suojelusta on tehty sopimus maanomistajan ja ELY-keskuksen välillä. Muussa tapauksessa kohteet tulee poistaa vaihemaakuntakaavasta. Luonnonsuojelualueen merkintä SL-7 Vähänjärvenneva kohdentuu alueelle, joka on valtion omistuksessa ja jonka Metsähallitus tulee suojelemaan luonnonsuojelulain mukaisesti. Luonnonsuojelualueen merkintä SL-8 Karvasuo on osoitettu Seinäjoen osayleiskaavassa luonnonsuojelualueen merkinnällä (SL-2). Merkinnän mukainen suojelu on voimassa, kunnes kohteen suojelu on toteutettu luonnonsuojelulailla, tai saakka. Suojelumääräyksen voimassaoloaikaa on rajoitettu sen varmistamiseksi, ettei kaavasta aiheudu maanomistajalle kohtuutonta haittaa. Turvetuotanto 138

139 Maakuntakaavalla on tarkoitus edistää maakunnan energiaomavaraisuutta. Turpeella on tärkeä sija tavoitteen saavuttamisessa ja erityisesti poikkeustilanteiden varmuusvarastonnissa. Turvetuotannosta poistuu vuosittain Etelä-ohjanmaalla noin 1000 ha soita vuosittain. Tulevaa tuotantoa varten maakuntahallitus on päättänyt turvetuotannon pinta-alatavoitteeksi ha. Vaihemaakuntakaavan luonnoksessa osoitetaan turvetuotantoon soveltuvina alueina 284 suota, joiden tuotantokelpoinen pinta-ala on yhteensä noin hehtaaria. Kaava tukee siis maakuntahallituksen linjausta hyvin. Turvetuotanto vaatii aina ympäristöluvan. Luvitettuja turvetuotantoalueita Etelä- Pohjanmaalla on yhteensä ha. MTK-metsälinja ja Etelä-Pohjanmaan metsänhoitoyhdistykset toteavat, että kaavassa tulee vielä selvittää mahdollisuudet merkitä kaikki ympäristöluvan saaneet suot turvetuotantoalueiksi. Teknistaloudellisista syistä soita on jätetty kaavaluonnokseen merkitsemättä yli 5000 ha. Turvetuottajat ja valtio voivat neuvotella ko. soiden jatkosta, ja jo luvitettuja soita on myös suojeltu sopimusten myötä. Maakuntakaavan tulee siis mahdollistaa, ei rajoittaa tarpeettomasti. Turvetuotanto kohdistetaan luonnontilaltaan muuttuneille soille luonnontilaisuusasteikon mukaisesti. Vaihemaakuntakaavassa turvetuotantoon soveltuvat suot kuuluvat luokkiin 0 ja 1 sekä 20 suon osalta luokkaan 2. MTK-metsälinja ja Etelä-Pohjanmaan metsänhoitoyhdistykset esittävät, että kaikki luonnontilaisuusasteikon luokan 2 suot merkitään kaavassa turvetuotantoon soveltuviksi. Näin toimittaessa oltaisiin linjassa Valtioneuvoston periaatepäätöksen soiden kestävästä käytöstä (VNP 2012, ns. Suostrategia) kanssa: 2-luokan soita ei tule rajata pois tuotannosta, mikäli turvetuottaja on saanut suot haltuunsa ennen Valtioneuvoston periaatepäätöstä, eikä niillä esiinny merkittäviä erityisiä luonnonarvoja. 139 Turvetuotantoalueen merkinnällä on osoitettu kaikki tuotannossa olevat alueet ja ne, joilla on ympäristölupa turvetuotantoon. Tuotantoalueiden paikkatietoaineisto perustuu ELY-keskuksen aineistoon ympäristöluvallisista sekä jätevesiluvalla ja ennakkoilmoituksella toimivista alueista. Maakuntakaavan valmisteluaineistoon on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja Valtioneuvoston periaatepäätöksen (2012) mukaisesti otettu ensisijaisesti luonnontilaisuusluokkiin 0 ja 1 kuuluvia soita. Turvetuotantoa voidaan suunnata myös luokan 2 soille, jos suon yleinen luonnonarvo on seutukunnan ojitusasteen perusteella keskimääräistä alhaisempi, eikä sillä esiinny erityisiä luonnonarvoja. Etelä- Pohjanmaalla seudullinen ojitusaste ylittää periaatepäätöksessä esitetyn nollatason, jolloin luokan 2 soita ei lähtökohtaisesti voida kaavassa osoittaa turvetuotantoon soveltuvina alueina. Valtioneuvoston periaatepäätöksessä esitettyä luonnontilaisuusluokitusta sovelletaan ensisijaisesti sellaisten soiden maankäytön suunnittelussa, jotka on periaatepäätöksen antamisen jälkeen hankittu turvetuotantoon. Tämän vuoksi kaavaratkaisussa huomioidaan tuottajien hallussa ennen periaatepäätöksen antamista olleet suot. Myös näiden soiden osalta tulee huomioida erityiset luonnonarvot, joiden pisteytys

140 on tehty Ympäristöministeriön luontoympäristöosaston laatiman ohjeen mukaisesti (Soiden erityiset luonnonarvot. Ympäristöministeriö, luontoympäristöosasto, 2014). Pisteytyksen lähtötiedot on saatu mm. Etelä-Pohjanmaan suoselvityshankkeesta (2013) ja soille ympäristölupien haun yhteydessä tehdyistä selvityksistä. Mikäli turvetuotannosta voidaan olettaa tulevan merkittäviä haitallisia vaikutuksia, voidaan turvetuotantoon soveltuva alue sisällyttää vaihemaakuntakaavan Naturaarviointiin. Tarkastelu on tehty yhden kilometrin säteellä Natura-alueista. MTKmetsälinja ja Etelä-Pohjanmaan metsänhoitoyhdistykset toteavat, että Naturaarvioinnin kaltainen suojavyöhykeajattelu johtaa usein korvauksettomaan, harmaaseen suojeluun. Tarkasteluvyöhykettä tulee pienentää, tai kaavaan on kirjattava, että vaikutuksia turvetuotanto- ja Natura-alueiden väliselle vyöhykkeelle aiheutuvat maankäytön mahdolliset rajoitteet tulee korvata maanomistajille täysimääräisesti. 3. Bioenergialaitokset Luonnonsuojelulain 65 mukaan: Jos hanke tai suunnitelma joko yksistään tai tarkasteltuna yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa todennäköisesti merkittävästi heikentää valtioneuvoston Natura verkostoon ehdottaman tai verkostoon sisällytetyn alueen niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai on tarkoitus sisällyttää Natura verkostoon, hankkeen toteuttajan tai suunnitelman laatijan on asianmukaisella tavalla arvioitava nämä vaikutukset. Sama koskee sellaista hanketta tai suunnitelmaa alueen ulkopuolella, jolla todennäköisesti on alueelle ulottuvia merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Maakuntakaava katsotaan laissa mainituksi suunnitelmaksi ja arviointivelvollisuus koskee lain mukaisesti myös Natura-alueiden ulkopuolelle sijoittuvia suunnitelmia. Kaavan ehdotusvaiheessa on laadittu Natura-arvioinnin tarveharkinta sekä Natura-vaikutusten arviointi, joiden tulokset tullaan huomioimaan kaavan jatkovalmistelussa. Arviointiin on otettu mukaan kaikki alle 1 kilometrin etäisyydellä Natura-alueista sijaitsevat kaavan valmisteluaineistossa olevat suot. Etelä-Pohjanmaan Energia- ja ilmastostrategian ( ) mukaan maakunnassa pyritään nostamaan uusiutuvan energian osuutta vuoteen 2020 mennessä lisäämällä monipuolisesti uusiutuvien energialähteiden käyttöä ja hyödyntämällä metsäenergiaa kestävästi. Puuta riittää Valtion metsien inventointien perusteella erinomaisesti. Etelä- ja Keski- Pohjanmaan alueellisessa metsäohjelmassa hakkuukertymätavoitteeksi onkin asetettu 140

141 suurin kestävä vuosittainen hakkuumäärä, 5 miljoonaa kuutiometriä vuoteen 2020 mennessä. Maakuntakaavalla voidaan tukea tavoitteen saavuttamista varaamalla laajamittaiseen tuotantoon riittävästi alueita. Kaavaluonnoksessa esitetään Kauhajoen Aronkylän teollisuusalueen yhteyteen mahdollisuus kehittää bioenergian jalostukseen ja uusiutuvan energian tuotantoon sekä siihen liittyvään teknologiaan erikoistunutta teollisuutta. MTK-metsälinja ja Etelä-Pohjanmaan metsänhoitoyhdistykset tukevat uusiutuvan energian käyttöä merkittävistä edistävää esitystä. Ilmasto- ja energiastrategian ja hallitusohjelman merkittävien tavoitteiden saavuttamiseksi tulisi kaavassa kuitenkin selvittää mahdollisuudet vastaavan teollisuuden ja tuotantolaitosten toteuttamiseen myös muualla maakunnassa. Kaavaselvitykseen pohjautuen kaavaehdotuksessa esitetään yhtä suuren mittakaavan uusiutuvan energian ja bioteollisuuden laitoksen kohdemerkintää. 4. Raakapuuterminaalit Puuaineksen puskuri- ja terminaalivarastoalueiksi soveltuvia alueita on selvitetty 2014 Suomen metsäkeskuksen toimesta. Selvityksessä tunnistettiin yhteensä 16 terminaalitai terminaaliksi soveltuvaa aluetta. Näistä käytössä olevia on yhdeksän ja soveltuvia alueita seitsemän. Junaa voi kuitenkin lastata vain kahdessa paikassa, Alahärmässä ja Alavudella. Muissa paikoissa laiturit ovat liian lyhyitä kokojunalastaukseen (24 vaunua). Kyseiset kohteet tulevat kaavaan, ja kolmantena Teuvan kohde. MTK-metsälinja ja Etelä-Pohjanmaan metsänhoitoyhdistykset tukevat kohteiden merkintää kaavaan, ja että Teuvan lastausalue parannetaan kokojunakorjuuseen kelpaavaksi. Samoin Seinäjoen Haukinevan ja Roveksen alueet tulee osoittaa terminaaliksi soveltuviksi alueiksi. Merkitään tiedoksi. 5. Maisema-alueet Vaihemaakuntakaavan tavoitteena on osoittaa valtakunnallisesti arvokkaiksi maisemaalueiksi esitettyjen, maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden (mv) ja maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden (mm) maankäytölliset edellytykset. Maakun- 141 Maakuntahallitus on kokouksessaan päättänyt poistaa maisema-alueet vaihekaavasta III. Valtioneuvosto ei ole hyväksynyt valta-

142 nallisesti merkittäviä maisema-alueita on selvitetty vuosina useissa eri hankkeissa. Valtakunnallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi esitetään vaihemaakuntakaavaan samat 7 maisema-aluetta, kuin valtioneuvoston periaatepäätöksessä vuodelta Muuta vaihtoehtoa ei olisikaan, koska Ympäristöministeriö on ohjeistanut maakuntaliittoja merkitsemään maakuntakaavoihin vain vanhoja vuoden 1995 periaatepäätöksen mukaisia valtakunnallisesti merkittäviä maisema-alueita. kunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Maisema-alueet tullaan käsittelemään tulevassa maakuntakaavatyössä osana kulttuuriympäristöteemaa. Maisema-alueilla pääasiallinen toiminta on maa- ja metsätaloutta, ja näiden elinkeinojen harjoittaminen on lähtökohtaisesti sallittua edelleen. Maisema-alueeksi merkinnällä voi kuitenkin olla tosiasiallisia vaikutuksia näiden elinkeinojen harjoittamiseen ja hajarakentamiseen. MTK-metsälinja ja Etelä-Pohjanmaan metsänhoitoyhdistykset vaativat seuraavien asioiden selventämistä maisema-alueiden tosiasiallisesta merkityksestä: tuleeko Museoviranomaiselta pyytää lausunto, kun on kyseessä navetan, sikalan tai pihaton rakentaminen, ison konesuojan rakentaminen, kuivurin rakentaminen, asuinrakennuksen rakentaminen avoimelle maisema-alueelle, aurinkokennoihin perustuvan sähkön tuotantoalueen rakentaminen. Myös maisema-alueen reunametsien hakkuut voivat vaatia lausunnon. Maisema-alueella voi siten olla välillistä vaikutusta elinkeinojen harjoittamiseen. 6. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Kaavan vaikutusten arviointi on vielä toteuttamatta. Arvioinnissa tulee huomioida myös kaavan vaikutukset elinkeinojen harjoittamiseen. Kaavan vaikutusten arviointi laaditaan kaavaehdotukseen. Seinäjoella Henkilö 1 Henkilö 2 ympäristöasiantuntija kenttäpäällikkö Etelä-Pohjanmaa MTK-metsälinja MTK-metsälinja 142

143 Etelä-Pohjanmaan metsänhoitoyhdistykset Pentti Kananoja Oy Pentti Kananoja Oy (Y-tunnus x) esittää valmisteltavana olevaan Etelä-Pohjanmaan Vaihemaakuntakaavaan III seuraavat muutokset: 1. Lintuneva suojeltavaksi suoksi kaavaan Esitämme, että Kurikan / Teuvan alueella oleva Lintuneva sisällytetään kaavaan suojeltavaksi suoksi: - Lintuneva on hieno, luonnontilainen ja pääosin ojittamaton suo-alue, pinta-alaltaan noin 440 hehtaaria. Suo tulee myös säilymään luonnontilaisena ja se tullaan suojelemaan suurella todennäköisyydellä. Suolla on erinomainen linnusto, kasvillisuus ja perhoslajisto. Esimerkkinä näistä on liitteenä 1. vuonna 2011 tekemämme linnustoselvityksen luettelo pesimälinnuston parimääristä. - Lintunevaa ei uhkaa enää turpeennosto. Vapo Oy on muutama vuosi sitten hakenut suon itäosalle turpeennostolupaa. Sekä Aluehallintovirasto ( ) että Vaasan hallinto-oikeus ( ) hylkäsivät ympäristölupahakemuksen. Vapo ei ole valittanut enää eteenpäin. - Lintuneva on myös sisällytetty valtakunnallisen soidensuojelun täydennysohjelman esitykseen suojeltavaksi suoksi valtakunnallisesti arvokkaana kohteena. Suojelun toteuttamiseksi ympäristöministeriön ja ELY-keskuksen toimesta tehtiin Lintunevankin maanomistajille vuonna 2015 kysely halukkuudesta osallistua suon suojelemiseen. Liitteenä 2. on tähän kyselyyn liittyvä kartta, josta myös näkyy suojelurajausehdotus. Maanomistajien suhtautuminen Lintunevan suojeluun on käsityksemme mukaan varsin myönteinen (mikä ilmeni myös kansanliikkeenä puolustettaessa suota turpeennostolta). - Pentti Kananoja Oy on itse perustanut Lintunevalle omistamalleen alueelle vapaaehtoisesti yksityisen Lintuharjun luonnonsuojelualueen, pinta-alaltaan 20,5 hehtaaria. ELYkeskuksen päätös luonnonsuojelualueesta tehtiin Päätös on liitteenä 3. Jos/kun koko Lintuneva muodostetaan suojelualueeksi, myös jo perutettu luonnonsuojelualueemme tullaan sisällyttämään siihen. Lintuneva on erinomainen kohde sisällytettäväksi maakuntakaavaan suojeltavaksi suok- 143 Vaihemaakuntakaavan III valmisteluvaiheessa tarkoituksena oli osoittaa SL-merkinnällä soidensuojelun täydennysohjelman mukaiset kohteet. Lakisääteisen suojeluohjelman valmistelusta päätettiin kuitenkin luopua vuonna 2014, eikä tämän jälkeen olla voitu osoittaa taloudellisia edellytyksiä kaikkien soidensuojelun täydennysehdotukseen valittujen kohteiden suojelun toteuttamiselle. Näin ollen kohteita ei tulla kaavaehdotuksessa huomioimaan kaavamerkinnöillä lukuun ottamatta Karvasuon, Vehmaskaan länsipuolisen lähdesuon, Isojärven ja Iso- Manalaisen ympäristön soiden ja Vähänjärvennevan alueita. Soidensuojelun täydennysehdotuksen kohteille ei kaavaratkaisussa tulla osoittamaan muuta maankäyttöä, mikä edistää kaavan tavoitetta soiden suojelun ja turvetuotannon yhteensovittamisesta.

144 si. Mitään esteitä tähän ei ole. 2. Roopakanneva pois maakuntakaavasta Kurikan (Jurvan) Roopakanneva tulee poistaa maakuntakaavaesityksestä: - Turpeennostovedet tultaisiin laskemaan Roopakannevalta Sarviluoman kautta Lintuluomaan ja sitä pitkin Jurvan Säläisjärveen. Säläisjärvi on rakennettu erinomaiseksi virkistyskalastusalueeksi. Järven rannalla on erittäin suosittu asuntovaunu-/leirintäalue sekä seutukunnan paras uimaranta. Turvelietteet pilaisivat Lintuluoman ja Säläisjärven vedet. Nyt Säläisjärven egologinen tila on tyydyttävä ja veden kemiallinen tila hyvää huonompi. Roopakannevan turpeennosto vaarantaisi koko Säläisjärven virkistysalueen toiminnan. - Säläisjärven kautta turvevedet laskettaisiin Flikuluomaa pitkin Kyläjoen (Jurvan keskustan) kautta Närpiönjokeen. ELY-keskuksen laatiman Närpiönjoen vesistöalueen vesienhoiton toimenpideohjelman (Raportteja ) mukaan joen ekologinen tila on välttävä ja kemiallinen tila hyvää huonompi. Turpeennosto Roopakannevalla olisi vastoin Närpiönjoen hoitosuunnitelmaa, jonka mukaan ei saa huonontaa joen ekologisen tilan tavoitteiden saavuttamista. YSL 51 myös kieltää toimenpiteet, jotka huonontavat vesien tilaa ja vaarantavat tavoitetilan saavuttamisen. - Roopakannevan turvelietteet virtaisivat Lintuluomaa pitkin läheisen Lintuharju- Haapalankankaan pohjavesialueen läpi. Tällöin aiheutuu merkittävää riskiä pohjaveden pilaantumiselle. Ympäristösuojelulaki kieltää turpeennoston soilta, jos siitä aiheutuu riskiä pohjavedelle. YSL 49 4) kohdan kielto: Erityisten luonnonolosuhteiden huonontaminen taikka vedenhankinnan ja yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantaminen toiminnan vaikutusalueella. - Roopakannevan keskialue on ojittamatonta ja luonnontilaista suota, pinta-alaltaan 64 hehtaaria. On sovittu/luvattu, että tällaisia luonnontilaisia soita ei enää oteta turvetuotantoon. Roopakannevasta onkin helmikuussa 2016, Suomen luonnonsuojeluliiton Suomaa-hankkeeseen liittyen, tehty suojeluesitys. Esitys liittenä Roopakanneva (9074) kuuluu luonnontilaisuusluokkaan 1. Luokan 1 soiden vesitalous on muuttunut kauttaaltaan ja kasvillisuusmuutokset ovat selviä. Roopakannevan turvetuotantoon soveltuvan alueen vaikutuksia Pässirämäkän Natura-alueeseen ja sen lajistoon on selvitetty kaavaa varten laaditussa Natura-arvioinnin tarveharkinnassa. Arvioinnin mukaan Natura-arviointi ei ole tarpeen Roopakannevan turvetuotantoa osoittavan merkinnän osalta. Roopakanneva sijaitsee osin Kainastonjoen valuma-alueella (42.09), jolle tullaan antamaan suunnittelumääräys: Seuraavilla 2. jakovaiheen valuma-alueilla turvetuotannon vesiensuojelumenetelmiin ja tuotannon vaiheistukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Lisäksi kaikkia turvetuotantoon soveltuvia alueita koskee suunnittelumääräys: Turvetuotantoon soveltuvan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon turvetuotannon vaikutukset asutukseen. Alueen käyttöönoton suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota vesiensuojelumenetelmien tehokkuuteen siten, että turvetuotanto osaltaan ottaa huomioon vesienhoidon toimenpideohjelmissa asetetut tavoitteet ja edistää niiden toteutumista. Suunnittelussa on huomioitava tuotantoalueiden yhteisvaikutukset vesistöihin ja tarvittaessa vaiheistettava tuotantoa huomioiden alapuolisten vesistöjen tila. Alueiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee selvittää happamien sulfaattimaiden esiintyminen ja suunniteltava tuotanto siten, ettei se aiheuta merkittävää hapanta huuhtoumaa. Kaavaselostusta on täydennetty pohjavesien tilan sekä turvetuotannon pohjavesille aiheuttamien riskien osalta. Kaavaehdotukseen liittyvään teemakarttaan on lisätty pohjavesialueet. Lisäksi kaavan vaikutusten arviointi on tehty kaavan ehdotusvaiheeseen. Pohjavesialuei-

145 den valuma-alueille sijoittuvien turvetuotantoalueiden vaikutuksia tarkastellaan ympäristöluvan haun yhteydessä. 3. Teuvan Metolaisneva (nr 6096) pois kaavasta Teuvan Metolaisneva tulee poistaa maakuntakaavasta: - Metolaisneva ei ole suota, vaan peltoa. Maanomistaja on vakuuttanut raivanneensa suon pelloksi. Viranomaiset (mm. ELY-keskus), oikeuslaitos ja poliisitutkinta ovat vahvistaneet, että Metolaisneva on peltoa. Peltoa ei voida maakuntakaavassa varata turpeennostoon, koska se olisi vastoin omistajan vakuutusta sekä viranomaisten ja oikeuslaitoksen päätöksiä. - Alun perin turveyrittäjä osti Metolaisneva-Hangasnevan alueen turpeennostoa varten. Hän ryhtyi välittömästi ojittamaan suota ilman mitään lupia ja ojitussuunnitelmia. Aikoi samalla ojittaa myös Hangasnevan puoleisen hienon allikkoalueen (vastoin ympäristösuojelu- ja vesilakeja). Asian tultua ilmi, yrittäjä ilmoittikin raivaavansa suosta peltoa. Pellonraivausilmoitukset tehtiin ja ojitussuunnitelmat laadittiin viranomaisten kehotuksesta jälkikäteen. Allikkoalue jätettiin ojittamatta ELY:n päätöksellä. - Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piirin tekemä Vesilain mukainen hallintopakkohakemus asiassa on edelleenan Korkeimman hallinto-oikeuden käsittelyssä. 4. Kaavasta pois suot, joista ei ole tehty luontoselvityksiä Huomattavalla osalla kaavaehdotukseen merkittyjä soita ei ole tehty ollenkaan Ympäristönsuojelulain edellyttämiä luontoselvityksiä. Soita on otettu kaavaan pelkästään lähinnä karttaharjoitusten perusteella. Paikan päällä ei ole käytykään. Myöskään maanomistajilta ei ole kysytty tarvittavia lupia tai suostumuksia. Samalla YSL:n säännösten mukaiset luontoarvot on jätetty kokonaan huomioimatta. Tällaiset suot tulee poistaa kaavasta: - YSL:n kohdan mukaan turvetuotannon sijoittamisessa luonnonarvot on otettu huomioon lainvoimaisessa maakuntakaavassa ja toiminta sijoittuu kaavassa sille varatulle alueelle. - Kaava ei voi saada lainvoimaa niiden soiden osalta, joista ei ole tehty YSL:n vaatimia luontoselvityksisä Metolaisneva (6096) tullaan osoittamaan kaavaehdotuksessa turvetuotantoon soveltuvan alueen merkinnällä. Kaavan valmistelussa on maakuntakaavan laadintaa ohjaavien linjausten ja ohjeistusten mukaisesti selvitetty mm. ilmakuvien, lajitietojen ja aiempien selvitysten perusteella, onko suolla edellytyksiä merkittävien luontoarvojen esiintymiseen. Lisäksi on huomioitu soiden luonnontilaisuusluokitus. Suokohtaisia inventointeja on tehty soille, joilla luontoarvoja on arvioitu olevan. Kaavaselvityksissä on inventoitu yhteensä 197 suota ja inventointitiedot ovat myös muun kuin maakuntakaavan suunnittelun käytettävissä. Lisäksi kaikkien kaavassa turvetuotantoon soveltuvina alueina osoitettujen luonnontilaisuusluokan 2 soiden erityiset luontoarvot on pisteytetty ja kaavassa tullaan osoittamaan näistä soista vain vähiten luontoarvoja omaavat suot. Kaavan valmistelus-

146 - Siten turvetuotantoa ei myöhemmin voida ollenkaan sijoittaa kaavassa merkityille alueille, jos niiltä ei ole kaavan laadintavaiheessa tehty YSL:n vaatimia luontoselvityksiä. - Jos tällaiset suot sisällytetään maakuntakaavaan, aikanaan turpeennostolupia haettaessa kaavaan vetoaminen olisi oikeudetonta ja pätemätöntä. - Luonnonarvojen merkittävyys tulee myös LSL 13 3 momentin mukaan huomioida lainvoimaisessa maakuntakaavassa... ja toiminta sijoittuu mainitussa kaavassa sille varatulle alueelle. Tämänkin lainkohdan mukaan kyseiset suot on otettu kaavaan lainvastaisesti sa on lisäksi hyödynnetty useita valmiita tietoaineistoja soiden luontoarvoista, GTK:n suokohtaisia inventointitietoja, ympäristöhallinnon paikkatietoaineistoja ja ilmakuvia. Maakuntakaavasta tulee poistaa suot, joista ei ole tehty lain edellyttämiä luontoselvityksiä. Laihia PENTTI KANANOJA OY Henkilö 1, toimitusjohtaja Peränteen metsästys- ja ampumaseura ry & Harjukankaan Erä ry Olemme huolestuneita Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava, vaihekaava III suunnitelluista muutosvaikutuksista. Aluettamme ollaan nyt laittamassa valtakunnalliseen kaavaan ja huolta herättää ennen kaikkea se, vaikuttavatko esitetyt muutosehdotukset metsästysmahdollisuuksiin ja riistanhoitotyöhön alueellamme. Lisäksi se kohdentuuko suojelu tosiasiallisesti merkittäviin kohteisiin. Edustamiemme metsästysseurojen maat sijaitsevat Ähtärissä muun muassa Peränteen ja Alastaipaleen kylien alueella. Metsästys on merkittävää ja monipuolista alueellamme, ja riistanhoidollisesti välttämätöntä. Huolta herättää se, onko näillä muutoksilla vaikutusta seurojemme alueen maa - ja vesistöalueella tapahtuvaan metsästykseen. Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavassa tullaan osoittamaan pienialainen suojelualue Ähtäriin Iso-Manalaisen kaakkoispuolelle. Alue kuuluu kokonaisuuteen Isojärven ja Iso-Manalaisen ympäristön suot, joka on soidensuojelun täydennysohjelman kohde. Kohde on valtion maalla ja Metsähallitus on suojellut sen omalla päätöksellään. Ähtäriin ei tulla tällä vaihemaakuntakaavalla osoittamaan muita suojelukohteita. Vaihemaakuntakaavalla ei muuteta kokonaismaakuntakaavassa osoitettuja suojelualueiden merkintöjä tai määräyksiä. Ähtärissä

147 Peränteen metsästys- ja ampumaseura ry Henkilö 1, puheenjohtaja Harjukankaan Erä ry Henkilö 2, puheenjohtaja Ruhan Kyläyhdistys ry & Ruhan Metsästysseura ry Ruhan kyläyhdistyksen kotipaikka on Lapuan kaupunki ja toimialue Ruhan kylä. Yhdistys toimii sääntöjensä mukaisesti kyläläisten viihtyvyyden ja hyvinvoinnin parantamiseksi, sekä kehittää yhteistyötä alueen päättäjien ja viranhaltijoiden kanssa. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys mm: a) edistää ja ideoi kestävän kehityksen mukaista toimintaa, erityisesti vesistöjen tilan parantamiseksi ja ilmastonmuutoksen torjumiseksi, b) vaalii ekosysteemipalvelujen avulla ympäristön ja luonnon monimuotoisuutta ja suojelee kulttuurimaisemaa. Ruhan metsästysseuran toimialue käsittää Ruhan kylän alueet, jäsenmäärän ollessa noin 200 ja pinta-ala noin 7500 ha. Seuran merkittävä toiminta suuntautuu maankäytön kehittämiseen riistalle otolliseksi, sekä riistanhoitoon, jolla saadaan riistakannat säilymään suotuisan suojelun tasolla. Edellä mainituista yhdistyksistä käytetään tässä lausunnossa nimitystä yhdistykset. Lausunto keskittyy lähinnä turvetuotannon, suoluonnon suojelun ja kulttuurimaisemien tarkasteluun. Kuten kaavaselostuksessa todetaan maakuntakaavan laadinnan lähtökohdat ja oikeudelliset perusteet on säädetty maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL). MRL 28 mukaan maakuntakaavaa laadittaessa on kaavan aihepiiristä riippumatta kiinnitettävä erityistä huomiota mm. seuraaviin seikkoihin: + maakunnan tarkoituksenmukaiseen alue- ja yhdyskuntarakenteeseen + alueiden käytön ekologiseen kestävyyteen + vesi- ja maa-ainesvarojen kestävään käyttöön 147

148 + maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaalimiseen + virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyteen. TURVETUOTANTO, LUONNONSUOJELU JA KULTTUURIMAISEMAT E-P:n maakuntakaavan kaavaselostuksen mukaan maakunnan metsätieteellistä suoalaa on noin hehtaaria. Ojittamattomien soiden osuus suoalasta on noin kahdeksan prosenttia ja muuttuneita turvekankaita on noin 92 prosenttia. Maakunnan ojittamattomasta suoalasta noin 41 prosenttia sijoittuu suojelualueille ja suojeltujen soiden osuus koko suoalasta on noin neljä prosenttia. Turvetuotantoalaa on yhteensä noin hehtaaria. Vaihekaava III ehdottaa turvetuotantoon vahvistettavaksi lisää 284 suota, noin hehtaaria. Vastaavasti suojeluun ehdotetaan kahta suota! Yhdistykset kysyvät vakavasti, vastaako tämä jaottelu erityistä huomiota kiinnitettävänä MRL 28 mukaan maakuntakaavalle asetettuihin vastuisiin? Turpeen kaivuun moniongelmaisuus tunnetaan. Humus ja kiintoaineet ovat vesistöissä silmämääräisestikin havaittavia vakavia haittoja aiheuttavia - mitattavien fosforin- ja typen ohessa. Turvetuotantoon soveltuvien alueiden merkintä on alueen erityisominaisuutta osoittava merkintä, jolla ei varata aluetta turvetuotantoon, vaan osoitetaan sen soveltuvuus tähän maankäyttömuotoon. Turvetuotantoon soveltuvien alueiden valinnassa on huomioidut tekijät on esitelty kaavaselostuksessa ja lisäksi alueille tullaan antamaan suunnittelumääräyksiä, jotka ohjaavat alemmanasteista suunnittelua. RUHANKYLÄN LÄNSIPUOLEN ALUEESTA Ruhan kyläyhteisö on rakentunut viljelysmaisemineen Nurmonjokilaaksoon. Länsipuolelle muodostuu ekologinen käytävä, joka alkaa Lapuan keskustan Löyhinginnevasta Simpsiönvuoren ylittäen Nurmonnevalle/Kissannevalle (15152) jatkuen Koiraannevalle, Järvinevalle ja Seinäjoen puolelle Paukanevalle. Tämä maastokäytäväalue on erittäin tärkeä hirvien, peurojen vasomisalue ja metsäkanalintujen esiintymisalue. Nurmonneva-Kissanneva (15152) ja Koiraanneva ovat merkittäviä teeren soidinsoita. Nurmonnevalla, Lapuan kaupungin omistama palsta on yksityinen suojelualue, YSA hyväksytty 2009, joka ulottuu Kissannevalle(15152) asti. Tätä suojelualuetta ei ole merkitty kaavaselostuksen karttoihin lainkaan. Edellä mainitut suot ovat merkittäviä hanhien, kurkien ja joutsenten kevätmuuton pysähdys- ja lepäilyalueita. Maakuntakaavan turvevarausalueena merkityt, Kissanneva (15152) ja sen viereinen Säilynneva (15206) tulisi 148 Maakuntakaavassa sovelletaan soiden luonnontilaisuusluokitusta, jonka mukaan Kissanneva ja Säilynneva kuuluvat luokkaan 1 ja 0, eli soiden vesitalous on muuttunut ja kasvillisuusmuutokset ovat selviä. Kissannevan (15152) rajausta on tarkistettu.

149 poistaa turvetuotanto-alueena ja muuttaa alueelle suoluonnon suojelukaava (Luomerkinnällä ) kaikille edellä mainituille soille. Suo-ojatkin ovat tukkeutuneet, joten soiden ekologia on luontaisesti palautumassa. Linnustotutkimuksen tuloksista aiempi lausunto v.2009 liitteessä (LIITE 1). RUHANKYLÄN ITÄPUOLEN ALUEESTA Maakuntakaavan turvetuotantoon on merkitty suot: Kärmeskallionneva (15210), Niskasuo (5997), Korvenperänneva (15245), Kivimäenkorpi (15160) ja Hietikonneva (15202). Nämä suot muodostavat erämaisen suoalueiden ryppään, joka edustaa myös Ruhan alueen parhainta riistatalousaluetta. Alueella esiintyy hirvi, valkohäntäpeura, metsäkauris ja uhanalaisluokituksen omaava, silmälläpidettävä (NT) laji, metsäpeura. Alueella on useita metsästysseuran omistamia taukotupia sekä laavu ja riistapelto, jotka ovat kaikille avoimia, kulkijoiden käytettävissä olevia kohteita. Alueen kautta on suunnitteilla Ruhan kylästä retkeilypolku yhdistymään meneillään olevaan Hirvijärven erämaareitistö- hankkeeseen. Kyseessä oleva alue tulisi muuttaa ja vahvistaa suoluonnon suojelu-alueeksi Luomerkinnällä. Virpineva (15159) tulee poistaa turvetuotantoalueena. Näin suojellaan läheisiä asuinkiinteistöjä pöly- ja meluvaikutuksilta. Myös läheisen Nurmonjoen vesistön heikentäminen pistekuormituksena kylän keskellä vaarantaa ekologisen tilan - välttävä - parantamistavoitetta ja siten joen käytön monipuolisena virkistyskohteena. Niskasuo (5997), Kivimäenkorpi (15160), Hietikonneva (15202), Kärmeskallionneva (15210) ja Korvenperänneva (15245) täyttävät kaavan laadinnassa turvetuotantoon soveltuville alueille annetut reunaehdot ja ne tullaan osoittamaan kaavaehdotuksessa. Virpinevan (15159) alueelle ei kaavaehdotuksessa tulla osoittamaan turvetuotantoon soveltuvan alueen merkintää. RUHANKYLÄN KULTTUURIMAISEMA Nurmonjokilaakson viljelymaisema edustaa Etelä-Pohjanmaan viljelylakeuksien seutua. Nurmonjoen molemmin puolin johtavilta yhdysteiltä - jopa Pohjanmaan junaradalta - näkymät avautuvat lakeusmaisemana. Koskelankylän ja Nyrhilänmäen kylämiljööt täydentävät pohjalaista, nauhamaista jokivarsiasutusta viljelymaiseman alueella. Ehdotamme tämän kulttuurimaisema-alueen vahvistamista maakuntakaavassa. Maakuntahallitus on kokouksessaan päättänyt poistaa maisema-alueet vaihekaavasta III. Valtioneuvosto ei ole hyväksynyt valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Maisema-alueet tullaan käsittelemään tulevassa maakuntakaavatyössä osana kulttuuriympäristöteemaa. 149

150 Ruhassa Ruhan Kyläyhdistys ry Henkilö 1, puheenjohtaja, Henkilö 2, varapuheenjohtaja Ruhan Metsästysseura ry Henkilö 3, puheenjohtaja, Henkilö 4, sihteeri Seinäjoen seurakunta Maakuntahallitus päätti helmikuussa 2013 käynnistää Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavan laatimisen. Vaihemaakuntakaava koskee turvetuotantoa, suoluonnon suojelua, bioenergialaitoksia, energiapuun terminaaleja ja kulttuurimaisemia. Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavan tavoitteena on edistää maakunnan energiaomavaraisuutta osoittamalla energiateollisuuden tarpeisiin riittävä määrä turvetuotantoalueita sekä turvata maakunnallisesti arvokkaiden suoluonnon kohteiden säilyminen. Lisäksi tavoitteena on edistää energiapuun logistiikkaketjun toimivuutta ja tehokuutta, sekä tarpeen mukaan osoittaa maankäyttöratkaisu uusille vähintään seudullisesti merkittäville bioenergialaitoksille. Vaihemaakuntakaavan tavoitteena on myös osoittaa päivitetyt valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ja antaa ohjeistus alueiden maisema- arvojen säilyttämiseksi. Lisäksi tavoitteena on selkeyttää voimassa olevan maakuntakaavan osalta maisema-alueiden, rakennettujen kulttuuriympäristöjen ja muinaismuistokohteiden välistä eroa. Kaavassa osoitetaan näiden lisäksi myös puolustusvoimien alueet. Maakuntahallitus on hyväksynyt III vaihemaakuntakaavan kaavaluonnoksen olleessa kokouksessaan. Vaihemaakuntakaavan valmisteluaineisto on nähtävillä välisen ajan. Kuulemisen aikana osallisilla on mahdollisuus antaa kaavan valmisteluaineistosta mielipiteensä. Kaava-asiakirjat ovat nähtävänä osoitteessa iii 150

151 Seinäjoen seurakunta omistaa Honkiniemen leiri-ja kurssikeskuksen Ähtärinjärven rannalla. Ähtärinjärven tila on viimeisten vuosien aikana huonontunut. Erityisesti sinilevän esiintyminen on runsastunut. Koska järven vesi vaihtuu poikkeuksellisen hitaasti, korostuu järven valuma-alueilta tulevan veden laatu järven vedessä. Nykyisen laajuisen turvetuotannon valumavesien tuoma humus yhdessä maatalouden fosforivalumien kanssa luovat edellytykset levän lisääntymiselle Ähtärinjärvessä. Järven tilan parantamiseksi ollaan perustamassa yhdistystä, joka kunnostushankkeiden kautta voi vaikuttaa sinileväesiintymien vähenemiseen. Kaavaehdotuksessa Ähtärinjärven valuma-alueelle on varattu runsaasti uusia turvetuotantoalueita tuotannosta poistuvien tilalle. Turvetuotannosta poistuviltakin alueilta tulee humuspitoista vettä vielä vuosia tuotannon päättymisen jälkeen. Koska kaava ohjaa jatkossa turvetuotantoalueiden sijoittumista ja jotta Ähtärinjärven kunnostukselle saadaan mahdollisuus, Seinäjoen seurakunta edellyttää, että kaavasuunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota valuma-alueen turvetuotantoalueiden sijaintiin ja pinta-alaan. Ähtärinjärven puhdistumisen kannalta turpeen tuotantoon järven valuma-alueella on suhtauduttava kriittisesti. Valmistelu/lisätiedot: leirikeskustoiminnan päällikkö Henkilö 1. Hallintojohtajan ehdotus: Kirkkoneuvosto lausuu mielipiteenään Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavan, että Seinäjoen seurakunta edellyttää, että kaavasuunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota valuma-alueen turvetuotantoalueiden sijaintiin ja pintaalaan. Ähtärinjärven puhdistumisen kannalta turpeen tuotantoon järven valumaalueella on suhtauduttava kriittisesti. 151 Maakuntakaavassa vesistövaikutuksia tarkastellaan valuma-alueittain. Turvetuotantoon soveltuvia alueita koskevaa suunnittelumääräystä tarkistetaan ja kaavaselostusta täydennetään vesistövaikutusten osalta. Ähtärinjärven alueelle (35.43) tullaan antamaan suunnittelumääräys: Seuraavilla 2. jakovaiheen valuma-alueilla turvetuotannon vesiensuojelumenetelmiin ja tuotannon vaiheistukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Lisäksi aluetta koskee kaikkia turvetuotantoon soveltuvia alueita koskeva suunnittelumääräys, johon on lisätty mm. vesienhoidon toimenpideohjelmien tavoitteiden huomiointi- ja edistämisvelvoite: Turvetuotantoon soveltuvan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon turvetuotannon vaikutukset asutukseen. Alueen käyttöönoton suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota vesiensuojelumenetelmien tehokkuuteen siten, että turvetuotanto osaltaan ottaa huomioon vesienhoidon toimenpideohjelmissa asetetut tavoitteet ja edistää niiden toteutumista. Suunnittelussa on huomioitava tuotantoalueiden yhteisvaikutukset vesistöihin ja tarvittaessa vaiheistettava tuotantoa huomioiden alapuolisten vesistöjen tila. Alueiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee selvittää happamien sulfaattimaiden esiintyminen ja suunniteltava tuotanto siten, ettei se aiheuta merkittävää hapanta huuhtoumaa. Kaavan vaikutusten arviointi laaditaan ehdotusvaiheessa.

152 Pääosin Ähtärinjärven alueelle (35.43) tulee viranomaislausunnoille lähetettävässä kaavaehdotuksessa sijoittumaan neljä turvetuotantoon soveltuvan alueen merkintää. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttämistä edellytetään turvetuotannon ympäristöluvissa nykyään kaikilta uusilta alueilta ja turvetuotantoalueiden vesistövaikutukset ovat uusilla alueilla yleisesti vanhoja alueita pienempiä. Kirkkoneuvoston päätös: Ehdotus hyväksyttiin. KOKOUKSEN PUOLESTA: Henkilö 2, puheenjohtaja, Henkilö 3, sihteeri Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry jättää Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaava III:n (jäljempänä kaava) valmisteluvaiheen kuulemisesta oheisen lausuntonsa. Yleistä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet linjaavat kansallisia alueiden käytön suuntaviivoja pitkällä aikavälillä. Keskeisimpiä tavoitteita ovat kestävä kehitys ja hyvä elinympäristö. Tämän saavuttaminen on edellytys myös maakuntakaavan laadinnassa. Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaavan viisi tarkasteltavaa osiota ovat ajanmukaisia päivitettäväksi ja niihin kohdistettava tarkastelu on tärkeä osa maakunnan kehittämistä ja kaavan ajantasaistamista. Turvetuotannon osalta kaavan laadinta on laajin ja eniten kiistanalainen osio suoluonnon suojelun kanssa. Bioenergialaitosten osalta kaavatyö on jäänyt hieman valjuksi. Kulttuurimaisema-alueiden osalta tilanne on vähän keskeneräinen, kun ympäristöministeriön kulttuurialueiden päivityshanke on yhä kesken. Kaava on turvetuotannon osalta ylimitoitettu, muiden osa-alueiden osalta melko vaatimaton. Maakuntakaavassa tulisi kyetä osoittamaan selkeämmin maakunnan tahtotila ja 152

153 kunnianhimo alueiden kestävään kehittämiseen ja asettaa selkeitä haasteita lähitulevaisuuteen. Nyt laadittu kaava ei tue maakunnan kehitystä eikä vastaa lähitulevaisuuden haasteisiin ja mahdollisuuksiin vaan tukeutuu vanhan toistoon. Bioenergialaitokset Bioenergialaitosten osalta piiri olisi toivonut, että kaavassa olisi huomioitu myös pienemmät laitokset, kuin "suuren mittakaavan" energiantuotantokohteet. Bioenergian tuotannolla on Etelä-Pohjanmaalla paljon potentiaalia, joka ei kuitenkaan yllä suurten kokoluokkien laitoksien mittakaavaan. Epäselväksi jää, miksi kaavatyötä varten on erikseen tilattu selvitys lähinnä suurimittakaavaisten laitosten potentiaalisista sijoituspaikoista, joten selvitys on kohdennettu maakunnan mahdollisuuksiin nähden väärin. Maakuntakaavassa osoitetaan suuren mittakaavan uusiutuvan energian ja bioteollisuuslaitoksen kohdemerkintä kaavaselvitykseen perustuen. Bioenergialla on paljon potentiaalia Etelä-Pohjanmaalla myös pienimuotoiseen tuotantoon. Useaan otteeseen on tuotu esiin, että kaavaan voisi merkitä suuntaa antavasti alueittain bioenergialaitoksille mahdollisia sijoituspaikkoja. Etenkin biokaasun tuotannon osalta se olisi maakunnan kehityssuunnan osalta kaavallisesti tärkeää. Merkinnällä mahdollistettaisiin ja osaltaan tuotaisiin julki biokaasutuotannon mahdollisuuksia. Maataloustuotannon tihentymiä on maakunnassa useita joihin tällaista merkintää olisi voitu kohdentaa. Maisema-alueet Kaavassa on esitettynä maakunnallisesti sekä valtakunnallisesti merkittävät maisemaalueet, joita on yhteensä 57, joista 7 on valtakunnallisesti merkittävää aluetta. Pääsääntöisesti voidaan sanoa, että lähes kaikki jokilaaksot, joiden alueella on maatalousvaltaista asutusta ja viljelyä, on merkitty maisema-alueeksi. Maisema-aluepäivityksen päätös on yhä ympäristöministeriössä ja asia on keskeneräinen. Kaavassa tulee ensisijaisesti huomioida ne uudet rajaukset joita päivityspäätös sisältää, etenkin alueiden laajennukset. Maisema-alueiden oikeusvaikutus on vähäinen ja maisemaa muuttavia toimenpiteitä tehdään koko ajan. Maisema-alueiden merkitys korostuisi jos niiden merkittävimmille alueille voitaisiin hakea aktiivisemmin esim. luonnonsuojelulain mukaista virallista hyväksymispäätöstä ja pyrkiä ohjaamaan rakennusjärjestyksen kautta selkeämpiä ohjeita. Maakuntatason kaavamerkinnällä maisema-alueet 153 Maakuntahallitus on kokouksessaan päättänyt poistaa maisema-alueet vaihekaavasta III. Valtioneuvosto ei ole hyväksynyt valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Maisema-alueet tullaan käsittelemään tulevassa maakuntakaavatyössä osana kulttuuriympäristöteemaa.

154 ovat lähinnä vain informatiivista tietoa kauniista alueista Suoluonnon suojelu Suoluonnon suojelun toteutus maassamme perustuu soidensuojelun perusohjelmaan, joka on vuodelta 1977 ja Samana ajankohtana Suomen turvetuotanto on lähtenyt voimakkaaseen kehitykseen. Samalta ajalta on iso osa nykyisiä turpeenottoalueita, joista osa on käytetty loppuun. Soidensuojelun perusohjelman jälkeen ei ole syntynyt uusia soidensuojelua edistäviä luonnonsuojeluohjelmia, koska mm. Natura-ohjelma koskettaa pääosin samoja kohteita ja täydennykset ovat olleet pääasiassa vain pieniä laajennuksia soidensuojelualueilla. Soidensuojelun täydennysohjelma 2010-luvulla epäonnistui, jonka seurauksena maamme soidensuojelu on jäänyt liki 40 vuoden takaiseen tilanteeseen. Samaan aikaan turpeenottoa on lisätty jatkuvasti ja vuosikymmenten ajan se kohdistui suojelukelpoisille avosoille. Sen seurauksena maakunnan luonnontilaisten ja suojelukelpoisten soiden tila on käynyt todella huonoksi ja osassa maakuntaa ojittamattomien, luonnonarvoiltaan merkittävien soiden määrä on romahtanut. Valtakunnallinen alueidenkäyttö on maakuntakaavoituksen perusta. "Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden sekä tarpeen mukaan niiden ja muiden arvokkaiden luonnonalueiden välillä edistetään". "Alueidenkäytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuurimatkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä. Suojelualueverkoston ja arvokkaiden maisema-alueiden ekologisesti kestävää hyödyntämistä edistetään virkistyskäytössä, matkailun tukialueina sekä niiden lähialueiden matkailun kehittämisessä suojelutavoitteita vaarantamatta. Alueidenkäytössä edistetään kyseiseen tarkoitukseen osoitettujen hiljaisten alueiden säilymistä." Kursivoitu teksti on suora lainaus kaavaselostuksesta. Kaavakarttaa tarkastellessa ei samanlaisia johtopäätöksiä voida vetää, mitä selostus antaa ymmärtää. Kaavaan on merkitty ainoastaan kaksi suojelualueeksi esitettävää suokohdetta, joista kumpaisenkin saaminen kokonaisuudessaan suojelualueeksi on hyvin epävarmaa. Karvasuon osayleis- 154

155 kaavalla tehty toimenpidekielto on määräaikainen ja Vähänjärvennevan suojelu on toteutettu vain osassa suota. Siten voidaan sanoa, että maakuntakaavaesitys ei tarjoa mitään konkreettista suojelua yhdellekään suokohteelle. Alueidenkäyttötavoitteet ovat erittäin ristiriitaisia kun soiden käyttöä tarkastellaan turpeenoton ja suojelun välillä. Ojittamattoman suoalan osuus soista on maakunnassa alhainen. Suomaisema on pirstoutunut ja olemassa oleva soidensuojeluverkosto on rikkonainen alueiden välisten pitkien välimatkojen ja huonon kytkeytyneisyyden vuoksi. Suojeltuja soita on maakunnan pinta-alasta 4%. Turpeenottoalueita maakunnan suopinta-alasta on 6%, joka lisääntyy koko ajan. Monessa yhteydessä on kaavavalmistelun yhteydessä tuotu esiin mahdollisuus merkitä soidensuojelun täydennysohjelman mukaiset kohteet sekä muita tärkeitä luontokohteita kaavaan S- tai LUO -merkinnällä. Kaavavalmistelun yhteydessä on annettu täysin virheellistä ja harhaanjohtavaa tietoa siitä, että suojelumerkintä kaavassa johtaisi korvausvelvoitteeseen ja vaatisi voimassa olevan luonnonsuojeluohjelman. Asia on selvitetty ympäristöministeriön maakuntakaavoituksesta vastaavilta asiantuntijoilta. Maakuntatason kaavaan voidaan merkitä suojelualueita sekä luo-merkinnällä kohteita MRL:n mukaisesti. Vasta siinä vaiheessa, jos määräystä koskevalle alueelle omistaja osoittaa jotakin tilaa muuttavaa käyttötarkoitusta, syntyy tilanne korvauskysymyksestä tai alueen poistamisesta kaavaan merkitystä varauksesta. Soidensuojelun täydennysohjelman kohteet tulee ehdottomasti merkitä kaavaan S- tai LUO- merkinnällä ja selkeällä määreellä niiden luontoarvojen suojelutarpeesta. Lisäksi LUO-merkintää tulee käyttää muihin esitettäviin tärkeisiin luontokohteisiin avoimemmin. Maakuntakaava on asiakirja, jossa tulee kyetä osoittamaan maakunnan luonnon tärkeät kohteet esitettyä paremmin. Taulukko 1. Maakuntakaavan karttaan tulee merkitä yllä olevat kohteet suojelutarvetta omaavina kohteina tulevasta suojelun toteutustavasta riippumatta. Vaihemaakuntakaavan ehdotusvaiheessa tullaan SL- ja S-merkinnällä osoittamaan neljä soidensuojelun täydennysehdotuksen kohdetta. Muita soidensuojelun täydennysehdotuksen kohteita ei huomioida vaihemaakuntakaavassa kaavamerkinnöillä. Soidensuojelun täydennysehdotuksen kohteille ei ole kaavaratkaisussa kuitenkaan osoitettu muuta maankäyttöä, mikä edistää kaavan tavoitetta soiden suojelun ja turvetuotannon yhteensovittamisesta. Vaihemaakuntakaavan ehdotusvaiheessa tullaan SL- ja S-merkinnällä osoittamaan neljä soidensuojelun täydennysehdotuksen kohdetta. Muita soidensuojelun täydennysehdotuksen kohteita ei huomioida vaihemaakuntakaavassa kaavamerkinnöillä. Soidensuojelun täydennysehdotuksen kohteille ei ole kaavaratkaisussa kuitenkaan osoitettu muuta maankäyttöä, mikä edistää kaavan tavoitetta soiden suojelun ja turvetuotannon yhteensovittamisesta. Taulukon kohteet ovat merkittävimpien alueiden osalta sellaisia, jotka ovat jääneet to- 155

156 teuttamatta soidensuojelun perusohjelmassa. Siten "uusia" suojelukohteita on esitetty hyvin vähän maakuntaan vuosikymmenten aikana. Turvetuotanto "Alueidenkäytöllä edistetään luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä siten, että turvataan luonnonvarojen saatavuus myös tuleville sukupolville. Alueidenkäytössä ja sen suunnittelussa otetaan huomioon luonnonvarojen sijainti ja hyödyntämismahdollisuudet." Edellä oleva on lainaus suoraan kaavaselostuksesta. Kaavassa esitetty ha tarve uusille turpeenottoalueille on runsaasti ylimitoitettu. Alun perin maakuntaliiton asiantuntijat esittivät lisätarpeeksi ha, mutta maakuntahallitus päätti nostaa määrää kolmanneksella. Määrän nostaminen ei perustu mihinkään luonnonvarojen kestävän käytön kriteereihin tai luonnontieteelliseen asiantuntija-arvioon. Päätös perustuu pelkästään energiataloudellisesti katsottuun poliittiseen päätökseen. Turpeen käyttö maakunnassa ei ole kestävällä tasolla. Laskennallisesti teknistaloudellisesti käyttökelpoiset suovarat riittäisivät nykyisellä menolla maakunnassamme noin 100 vuotta. Jo nyt esitettyjen suoalueiden käytön jälkeen olisi haastetta löytää uusia vastaavia alueita ilman merkittävämpiä luontovaikutuksia. Kaava tukee turve-energian voimakasta käyttöä maakunnassa jatkossakin. Kaava ei ole alueensa energiataloutta kehittävä, eikä se tue haitallisesta energialähteestä irtaantumista riittävässä määrin osoittamalla ylimitoitetun määrän turvealueita maakunnan käyttöön lähitulevaisuutta varten. Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavan turvevaraukset tulevat heikentämään mahdollisuuksia maakunnan osalta uusiutuvien energialähteiden kehittämistyössä ja asiakirjana se antaa täysin väärän signaalin kansallisesti siitä suuntauksesta, joka uusiutuvien energiamuotojen osalta on meneillään. Etelä-Pohjanmaan maakunnan lisäksi tällainen alueidenkäytön tavoitteita rikkova suunnittelu haittaa myös naapurimaakuntia, koska Etelä-Pohjanmaa on merkittävä turpeen vientimaakunta. Valtakunnallisesti huomattavaa on se, että kolmannes maamme turpeesta nostetaan Etelä-Pohjanmaalta, joten maa- 156

157 kuntaliiton päätös tulee olemaan koko valtakunnan tasolla merkittävä energiataloudellinen ja ilmastopoliittinen asia. Uutta energia- ja ilmastostrategiaa valmistellaan kansallisesti parhaillaan. Kansallisella tasolla on laadittu myös energia- ja ilmastotiekartta 2050, jossa pitkän aikavälin tavoitteeksi on asetettu hiilineutraali yhteiskunta. Etelä- Pohjanmaan liiton esittämät tavoitteet eivät todellakaan tue tätä kehitystä. Etelä-Pohjanmaan energiastrategiassa on esitetty, että energiaturpeen tuotantoalan arvioidaan pysyvän ennallaan noin hehtaarissa ja tämän saavuttamiseksi uutta tuotantoalaa tarvitaan noin 8200 hehtaaria. Selvitys on jo usean vuoden takainen tieto, jonka jälkeen turpeen käytön kiinnostus ja käyttö energialähteenä on jonkin verran vähentynyt. Turpeen käyttö energialähteenä on muodostunut taloudellisesti varsin kannattamattomaksi ja sen käyttö on selkeässä kriisissä laajamittaisesti katsottuna. Siten voidaan päätellä, että turpeen käyttö ei tule olemaan tulevaisuudessa niin suurta kuin kaavan varaus antaa ymmärtää. Kaavaan varatut alueet on jaettu tasaisesti koko maakunnan alueelle, joka aiheuttaa monin paikoin ympäristöön kohdistuvia ongelmia etenkin herkillä alueilla. Sen perusteella kohteiden karsintaa tulee tehdä runsaasti. Toinen merkittävä tekijä alueiden varauksen suhteen on maanomistukselliset tekijät. Kaavatyössä ei ole selvitetty alueiden omistajien kantaa turvevarausten osalta ja on täysin epäselvää ovatko maanomistaja halukkaita alueittensa luovuttamisesta turpeenottoon. Kaavaa koskevassa aineistossa on kaikkiaan lähes 300 kohdetta, joihin on esitetty turpeenottomahdollisuutta. Tarkastelussa on lähinnä pääosa 0 ja 1 luonnontilaisuusluokan soita, mutta joukossa on useita 2-luokan kohteita, joiden esittäminen turpeenottoon on hyvin kyseenalaista. Lisäksi joiltakin suokohteilta löytyy myös uhanalaisia suotyyppejä sekä hyvin useiden alueiden keskeisin turpeenottoon käytettävä osa tulisi koostumaan avoimesta tai vähäpuustoisesta suo-osasta. Läheskään kaikki kohteet eivät ole metsäisiä ja ojitettuja alueita vaan hyvin monissa kohteissa suon keskiosassa on avointa ja siten luonnontilaista suoaluetta. 157 Turvetuotantoon soveltuvien alueiden merkintä on alueen erityisominaisuutta osoittava merkintä, jolla ei varata aluetta turvetuotantoon, vaan osoitetaan sen soveltuvuus tähän maankäyttömuotoon. Maakuntakaava ei suoraan vaikuta turvetuotantoon soveltuvien alueiden merkinnän kohteena olevien alueiden maanomistajiin, vaan maanomistajien kontaktointi tapahtuu tarkemman hankesuunnittelun yhteydessä. Maakuntakaavan valmisteluaineistoon on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja Valtioneuvoston periaatepäätöksen (2012) mukaisesti otettu ensisijaisesti luonnontilaisuusluokkiin 0 ja 1 kuuluvia soita. Turvetuotantoa voidaan suunnata myös luokan 2 soille, jos suon yleinen luonnonarvo on seutukunnan ojitusasteen perusteella keskimääräistä alhaisempi, eikä sillä esiinny erityisiä luonnonarvoja. Etelä- Pohjanmaalla seudullinen ojitusaste ylittää periaatepäätöksessä esitetyn nollatason, jolloin luokan 2 soita ei lähtökohtaisesti voida kaavassa osoittaa turvetuotantoon soveltuvina alueina.

158 Luonnontilaisuusluokituksen käyttö alueiden varauksessa on ristiriitaista. Kartoituksissaan GTK on käyttänyt suoaltaan tarkastelussa geologisen suomääritelmän muodostamaa alaa, johon lukeutuu paljon myös metsäisiä alueita, jotka ovat muuttuneet vuosikymmenten aikana ojitusten myötä aikaisemmasta suosta täysin eri tyyppiseksi metsäiseksi alueeksi. Suoaltaan keskiosissa voi olla jäljellä varsin luonnontilaisiakin avosuoalueita, mutta GTK:n tarkastelukriteereillä avosuon osuus koko muuttuneesta suoaltaasta on hyvin vähäinen. Jäljellä olevan avosuon osuus voi kuitenkin olla monille lajeille elinympäristönä merkittävän laajuinen. Siksi turvealueiden varaus tulisi perustua ympäristönsuojelulain ja -asetuksen mukaisiin määritelmiin, joihin lupaharkinta oikeudellisesti perustuu (YsL 13, YsA 44 ) Turvetuotannon vesistövaikutukset Kaavaselostuksesta suoraan lainattuna: "Alueidenkäytössä edistetään vesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä." JA Ohjataan uusi turvetuotanto jo ojitetuille tai muuten luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneille alueille niin, että turvetuotannosta on mahdollisimman vähän haittaa vesien tilalle, pohjavesille sekä vesiluonnon monimuotoisuudelle sekä vähennetään turvetuotannon haitallisia vesistövaikutuksia valumaaluekohtaisella suunnittelulla ottaen huomioon turvetuotannon osuus valuma-alueen kokonaiskuormituksesta." Valtioneuvoston periaatepäätöksessä esitettyä luonnontilaisuusluokitusta sovelletaan ensisijaisesti sellaisten soiden maankäytön suunnittelussa, jotka on periaatepäätöksen antamisen jälkeen hankittu turvetuotantoon. Tämän vuoksi kaavaratkaisussa huomioidaan tuottajien hallussa ennen periaatepäätöksen antamista olleet suot. Myös näiden soiden osalta tulee huomioida erityiset luonnonarvot, joiden pisteytys on tehty Ympäristöministeriön luontoympäristöosaston laatiman ohjeen mukaisesti (Soiden erityiset luonnonarvot. Ympäristöministeriö, luontoympäristöosasto, 2014). Pisteytyksen lähtötiedot on saatu mm. Etelä-Pohjanmaan suoselvityshankkeesta (2013) ja soille ympäristölupien haun yhteydessä tehdyistä selvityksistä. Sijoitettaessa turpeenotto minkälaiselle suoalueelle tahansa, ei turpeenotosta aiheutuva vesistökuormitus muutu mihinkään ja vesistöhaittoja syntyy joka tapauksessa. Ojitusalueelle perustetulta pintavalutuskentältä vesistökuormitus on luonnontilaiselle alueelle perustettua pintavalutuskenttää suurempi, joten siksi nyt esitetyt turpeenottoalueet ovat kuormitukseltaan haitallisempia. Siten vesistökuormitus on tässä kaavassa kaikkein olennaisin ja merkittävin asia kaikista käsiteltävistä asioista. Kaavavalmistelussa on tehty useita selvityksiä turpeenoton vesistövaikutuksista alueen vesistöihin. Kuormitustarkastelusta voidaan sanoa sen olevan täysin teoreettinen ja perustuvan ainoastaan ominaiskuormituslukuihin, joiden soveltuvuutta ei voida yleistää näin laajalla ja erilaisilla alueilla. Monilla alueilla ongelmana on myös happamat sulfaattimaat, sekä soiden erilaiset kemialliset suhde-erot, joiden vaikutus vesistökuormituk- 158 Turvetuotantoalueiden vesistövaikutusten arvioinnissa ominaiskuormituslukuja pidetään maakuntakaavatasoisessa suunnittelussa riittävinä. Happamien sulfaattimaiden esiintymisen selvitys- ja huomiointivelvol-

159 seen on aivan olennainen. Siten kuormitustarkastelulle ei voida antaa juurikaan painoarvoa kohteiden valinnoissa ja alueellisessa sijoittamisessa. lisuus on lisätty turvetuotantoon soveltuvien alueiden suunnittelumääräykseen. Vesistövaikutusriskien monitavoitearvioinnin laatiminen osallistavana työnä oli periaatteessa hyvä menetelmä, mutta kyseinen menetelmä on liian monimutkainen ja perustuu täysin eri parametrien keskinäiseen vertailuun, johon ihmiset voivat vaikuttaa suuresti. Vertailtavien suureiden keskinäiset painotukset ja olemassa olevien tietoja laajuus ja oikeellisuus vaikuttavat merkittävästi työn lopputulokseen. Monitavoitearviointi ei antanut mielestämme kuin pääpiirteittäin oikeansuuntaisia vastauksia kuormitusherkistä alueista, mutta samalla se jätti huomioimatta lähes kaikki herkimmät alueet. Syynä on ilmeisesti lähtöparametrien puute tai suureiden painotus. Monitavoitearvioinnin jatkotarkastelu 3. jakovaiheen vesistöalueille oli nähdäksemme täysin epäonnistunut. Myös vaatimuksemme 3. jakoalueen vesistöjen tarkemmasta huomioinnista kaavoituksessa ei täyttänyt näkemystämme millään tasolla eikä näkemyksiämme asiassa ole huomioitu juuri lainkaan. Perusteellinen ongelma 3. jakoalueen vesistöjen tarkemmassa tarkastelussa oli se, että lähes kaikkien vesistöjen ylimmät latvaosuudet ovat 2. jakoalueen nimellä olevia alueita ja siten jääneet täysin huomioimatta tarkastelussa. Selvitys oli muutenkin hyvin vajavainen ja kohdentui vääränlaisiin vesistöihin monin paikoin. Siten kaavatyössä ei ole käytettävissä luotettavaa vesistövaikutustietoa pienimpien vesistöalueiden osalta, johon suhteellisesti kaikkein suurin vesistökuormitus turpeenotosta kohdentuu. Pienellä valuma-alueella turpeenottoalue muodostaa suuren merkityksen vesistöön ja siten aiheuttaa suurimmat haitat. Suoritettava Natura-arviointi on yhä kesken ja sen on kohdennuttava myös vesialueita koskeviin Natura-alueisiin eikä vain maa-alueen kohteisiin. "Maakuntakaavoituksessa on otettava huomioon vesi- ja rantaluonnon suojelun tai virkistyskäytön kannalta erityistä suojelua vaativat vesistöt." Nykyisessä, voimassa olevassa Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa (2005) on esitetty alueen erityissuojelua vaativat vesistöt. Nyt kuitenkin tässä kaavassa ollaan ohjaamassa turpeenottoa kyseisille vesistöalueille täysin samalla tavalla kuin muillekin vesistöalueille. Tällainen toiminta ei 159 Natura-arvioinnissa on arvioitu turvetuotantoon soveltuvien alueiden vaikutuksia mm. Ähtävänjoen ja Lapväärtinjoen alueilla. Turvetuotantoon soveltuvia alueita ei kaavaehdotuksessa tulla osoittamaan voimassa olevassa kokonaismaakuntakaavassa osoitetuille erityissuojelua vaativien vesistöjen (Ikkelänjoki, Kuninkaanjoki, Pihlajaveden reitti) alueille.

160 tue voimassa olevan kaavan vaatimuksia ja on menettelyltään röyhkeää. Kaavan valmistelussa ei ole ilmeisesti huomioitu lainkaan, että kyseisille vesistöalueille ei ole myönnetty juurikaan uusia turpeenottolupia. Turvetuotantoon soveltuvia alueita koskevaa suunnittelumääräystä tarkistetaan ja kaavaselostusta täydennetään vesistövaikutusten osalta. Lisäksi kaavan vaikutusten arviointi laaditaan ehdotusvaiheessa. "Turpeenoton vaikutuksia on tarkasteltava valuma-alueittain ja otettava huomioon erityisesti suoluonnon monimuotoisuuden säilyttämisen ja muiden ympäristönäkökohtien sekä taloudellisuuden asettamat vaatimukset. " "Uutta turvetuotantoa ei tulisi sijoittaa ensisijaisesti herkimpien erinomaisessa tai hyvässä tilassa olevien vesistöjen valuma-alueille, ja lupakäsittelyssä tulee huomioida vesistön herkkyys ravinne-, kiintoaine- ja humuskuormalle." Yllä olevat lainauksia kaavaselostuksesta. Kaava ei huomioi turpeenottoalueiden sijoittamista millään tavoin esimerkiksi Naturaalueisiin kuuluvien vesistöjen alueille. Vaikka vesistöalue kuuluisi Natura-alueeseen, on tällaisille alueille merkitty turvevarauksia aivan samoin kuin tavanomaisille vesistöalueille. Millään muotoa kaavan valmistelussa ei ole osoitettu niitä toimenpiteitä, joilla Naturaan kuuluvia vesistöalueita huomioitaisiin. Valuma-aluekohtaisesti huomioitavien vesistöalueiden osalta erilaisia vesiensuojelu- ja vaiheistamismääräyksiä on esitetty monille alueille seuraavalla tavalla: "Valuma-aluekohtaisesti ja paikallisesti on otettava huomioon, että turvetuotannon mahdollisesti aiheuttama kokonaiskuormituksen kasvu ei vaaranna vesistöjen luontoarvoja. tt-1 Kruunupyynjoen valuma-alue (48), normaali vesiensuojelutaso tt-1 Närpiönjoen valuma-alue (39), tehostettu vesiensuojelutaso tt-1 Purmonjoen valuma-alue (46), tehostettu vesiensuojelutaso tt-1 Teuvanjoen valuma-alue (38), tehostettu vesiensuojelutaso tt-1 Niemisjoen (35.47) valuma-alue, tehostettu vesiensuojelutaso" Kyseinen määräys on annettu alueemme heikoimmassa tilassa olevien vesistöalueiden 160 Vaihemaakuntakaavan III vaikutuksista Natura verkostoon on laadittu Natura-arvioinnin tarveharkinta (8 Natura-aluetta) ja sen pohjalta on ennen kaavan ehdotusvaihetta laadittu Natura-arviointi (6 Natura-aluetta). Arvioinnin johtopäätökset ja arvioinnista saadut lausunnot on huomioitu kaavan jatkovalmistelussa. Muistutuksessa esitetyt valuma-aluekohtaiset suunnittelumääräykset ovat Etelä-Pohjanmaan kokonaismaakuntakaavassa (2005) turvetuotantovyöhykkeille osoitettuja määräyksiä. Vaihemaakuntakaavassa III tullaan viranomaislausunnoille lähetettävässä kaavaehdotuksessa antamaan seuraavat suunnittelumääräykset: Turvetuotantoon soveltuvan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon turvetuotannon vaikutukset asutukseen. Alueen käyttöönoton suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota vesiensuojelumenetelmien tehokkuuteen siten, että turvetuotanto osaltaan ottaa huomioon vesienhoidon toimenpideohjelmissa asetetut tavoitteet ja edistää niiden toteutumista. Suunnittelussa on huomioitava tuotantoalueiden yhteisvaikutukset vesistöihin ja tarvittaessa

161 osalta. "Suunnittelumääräys III: Seuraavilla vesistöalueilla turvetuotannon suunnittelussa on huomioitava vesistövaikutukset siten, että kokonaiskuormitus pysyy nykyisellä tasolla. tt-2 Karvianjoen valuma-alue (36) tt-2 Kyrönjoen valuma-alue (42) tt-2 Lapuanjoen valuma-alue (44) tt-2 Ähtävänjoki (47)" Tähän luokkaan kuuluvat selkeästi alueen suurin osa vesistöistä ja ne ovat tilaltaan "keskimääräisiä" "Suunnittelumääräys IV: Seuraavilla vesistöalueilla turvetuotannon suunnittelussa on huomioitava vesistövaikutukset siten, että kokonaiskuormitusta pyritään vähentämään. tt-3 Isojoen valuma-alue (valuma-alue nro 37) tt-3 Nurmonjoen latvajärvien alue (44.09) tt-3 Ähtärinjärven valuma-alue (35.43, 35.46) tt-3 Alajärven valuma-alue (47.05 ja 47.09) tt-3 Kuninkaanjoen valuma-alue (47.05) tt-3 Kuortaneenjärven valuma-alue (44.04, 44.05, 44.07, 44.08) tt-3 Kauhavanjoen valuma-alue (44.06) tt-3 Nummijärven yläpuolinen osa (36.07)" Tähän luokkaan kuuluvat vesistöt, jotka ovat alueemme ehdottomia helmiä tai muulla tavoin herkkiä vesistöalueita. Useat tämän luokan alueista ovat herkkyydeltään sellaisia, ettei koko vesistöalueelle voida ohjata turpeenoton aiheuttamaa lisäkuormitusta. 161 vaiheistettava tuotantoa huomioiden alapuolisten vesistöjen tila. Alueiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee selvittää happamien sulfaattimaiden esiintyminen ja suunniteltava tuotanto siten, ettei se aiheuta merkittävää hapanta huuhtoumaa. Seuraavilla 2. jakovaiheen valuma-alueilla turvetuotannon vesiensuojelumenetelmiin ja tuotannon vaiheistukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota: Ähtärinjärven alue (35.43) Kyrönjoen keskiosan alue (42.02) Kyrönjoen yläosan alue (42.03) Jalasjoen alue (42.04) Mustajoen valuma-alue (42.05) Seinäjoen valuma-alue (42.07) Kainastonjoen valuma-alue (42.09) Kuortaneenjärven alue (44.04) Kauhavanjoen valuma-alue (44.06) Nurmonjoen valuma-alue (44.09) Lappajärven alue (47.03) Seuraavilla 2. jakovaiheen valuma-alueilla alapuolisten vesistöjen erityisiin luonnonarvoihin on kiinnitettävä erityistä huomiota: Lapväärtinjoen keskiosan alue (37.02) Isojoen valuma-alue (37.03) Karijoen valuma-alue (37.04) Heikkilänjoen valuma-alue (37.05) Kärjenjoen valuma-alue (37.06) Kätkänjoen valuma-alue (44.07) Ähtävänjoen keskiosan valuma-alue (47.01) Ähtävänjoen alaosan valuma-alue (47.02) Kuninkaanjoen valuma-alue (47.05) Vimpelinjoen valuma-alue (47.08)

162 Esitämme, että kokonaisuudessaan uuden turpeenoton vaikutusten ulkopuolelle tulee jättää seuraava virtaavat vesistöalueet: -Ähtävänjoen va ; NATURA-vesistön osalta -Isojoen valuma-alue ; NATURA-vesistö, uhanalaisten lajien tärkeä jokialueen -Ähtärinjärven valuma-alue ; Merkittävä virkistyskäyttövesistö -Kuninkaanjoen valuma-alue ; Erityssuojeltu vesistäalue maakuntakaavassa -Vimpelinjoen valuma-alue ; Luonnonvaraisia taimen- ja jokirapualueita 162 Natura-arvioinnin johtopäätösten perusteella turvetuotantoon soveltuvan alueen merkintöjä ei kaavassa tulla osoittamaan Lapväärtinjokilaakson (valuma-alueet 37.01, 37.02, 37.03, 37.04, 37.05, 37.06) ja Ähtävänjoen (valuma-alueet 47.01, 47.02) alueella Natura-arvioinnissa arvioinnin kohteena olleille kaavaluonnoksessa osoitetuille turvetuotantoon soveltuville alueille. Ähtärinjärven alueelle (35.43) tullaan antamaan suunnittelumääräys: Seuraavilla 2. jakovaiheen valuma-alueilla turvetuotannon vesiensuojelumenetelmiin ja tuotannon vaiheistukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota ja Vimpelinjoen valuma-alueelle (47.08) suunnittelumääräys: Seuraavilla 2. jakovaiheen valuma-alueilla alapuolisten vesistöjen erityisiin luonnonarvoihin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Lisäksi aluetta koskee kaikkia turvetuotantoon soveltuvia alueita koskeva suunnittelumääräys: Turvetuotantoon soveltuvan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon turvetuotannon vaikutukset asutukseen. Alueen käyttöönoton suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota vesiensuojelumenetelmien tehokkuuteen siten, että turvetuotanto osaltaan ottaa huomioon vesienhoidon toimenpideohjelmissa asetetut tavoitteet ja edistää niiden toteutumista. Suunnittelussa on huomioitava tuotantoalueiden yhteisvaikutukset vesistöihin ja tarvittaessa vaiheistettava tuotantoa huomioiden alapuolisten vesistöjen tila. Alueiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee selvittää happamien sulfaattimaiden esiintyminen ja suunniteltava tuotanto siten, ettei se aiheuta merkittävää hapanta huuhtoumaa. Kaavan vaikutusten arviointi laaditaan ehdotusvaiheessa. Pääosin Ähtärinjärven alueelle (35.43) tulee viranomaislausunnoille lähetettävässä kaavaehdotuksessa sijoittumaan neljä turvetuotantoon soveltuvan alueen merkintää, joiden tuotantokelpoinen pinta-ala on keskimäärin 76 hehtaaria. Vimpelinjoen alueelle (47.08) tullaan osoittamaan yhdeksän merkintää, joiden tuotantokelpoinen pinta-ala

163 on keskimäärin 44 hehtaaria. Turvetuotantoon soveltuvia alueita ei kaavaehdotuksessa tulla osoittamaan voimassa olevassa kokonaismaakuntakaavassa osoitetuille erityissuojelua vaativien vesistöjen (mm. Kuninkaanjoki) alueille. Näiden lisäksi seuraavat vesistöalueet tulee jättää uuden turpeenoton vesistövaikutusten ulkopuolelle: -Karvianjoen valuma-alue; Paholuoman valuma-alue -Närpiönjoen valuma-alue; Itäjoki -Kyrönjoen valuma-alue ; Ikkelänjoen vesistöalue (erityissuojeltu vesistö), sekä kaikki Kurikan ja Kauhajoen alueen purovesiksi luokitellut alueet (va <100 km2) lukuun ottamatta Kainastonjokea. -Kuortaneenjärven valuma-alue ; yläosan purovesistöiksi luettavat alueet (va <100 km2) Lisäksi erityisin määräyksin on tehostettava vesiensuojelua alueilla joista em. lisäksi tavataan luontaisia taimen ja jokirapukantoja tai vesistössä on happamuusongelmia. Turpeenottoa ei sallita alueille, jossa vedet lasketaan vähäisen uoman kautta suoraan järviin. Lausunnon liitteenä on taulukko suokohteista, joissa lisäksi esitetty perusteet erikseen kohteiden poistamiseksi kaavasta. Karvianjoen yläosan (36.04), Nummijoen (36.07), Paholuoman ala- (36.035) ja yläosan (36.036), Närpiönjoen keski- (39.002) ja yläosan (39.003) alueille ei tulla osoittamaan turvetuotantoon soveltuvien alueiden merkintöjä. Turvetuotantoon soveltuvia alueita ei kaavaehdotuksessa tulla osoittamaan voimassa olevassa kokonaismaakuntakaavassa osoitetuille erityissuojelua vaativien vesistöjen (mm. Ikkelänjoki) alueille. Kyrönjoen keski- (42.02) ja yläosille (42.03) sekä Kuortaneenjärven (44.04) alueelle tullaan antamaan suunnittelumääräys: Seuraavilla 2. jakovaiheen valuma-alueilla turvetuotannon vesiensuojelumenetelmiin ja tuotannon vaiheistukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Osittain tai kokonaan Kuortaneenjärven alueelle sijoittuu kahdeksan turvetuotantoon soveltuvan alueen merkintää. Kätkänjoen valuma-alue (44.07) on lisätty kaavaehdotuksessa valumaalueisiin, joita koskee suunnittelumääräys: Seuraavilla 2. jakovaiheen valuma-alueilla alapuolisten vesistöjen erityisiin luonnonarvoihin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Seinäjoella Henkilö 1, puheenjohtaja, Henkilö 2, sihteeri Suomenselän lintutieteellinen yhdistys ry (SSLTY) 163

164 Suomenselän Lintutieteellinen Yhdistys ry on tutustunut esillä olevaan vaihemaakuntakaavan luonnokseen, ja toteaa siitä seuraavaa: Linnustonsuojelun näkökulmasta katsomme, että em. kaavaa varten ei ole tehty riittävän kattavia linnustoselvityksiä. Näiltä osin pidämme kaavan valmistelua, ja samalla lopputulosta, pahasti puutteellisena. Linnustoa on maakuntakaavassa selvitetty kaavan laadintaan annetun ohjeistuksen (mm. Suot ja turvemaat maakuntakaavoituksessa -opas) mukaisesti siten kuin maakuntakaavan yleispiirteisenä suunnitelmana edellyttää. Linnustoa on kartoitettu kaikilla suokohteilla, joille on tehty maastoinventoinnit. Lisäksi kaavan valmistelussa tullaan huomioimaan mm. suurten petolintujen esiintyminen. Ennen kaavan ehdotusvaihetta on laadittu linnustovaikutusten arviointi, jossa arvioidaan ensisijaisesti huomionarvoista lajistoa (valtakunnallisesti uhanalaiset, silmälläpidettävät, alueellisesti uhanalaiset, lintudirektiivin liitteessä 1 mainitut ja Suomen kansainväliset vastuulajit). Arvioinnin tulokset tullaan huomioimaan kaavaehdotuksessa ja kaavan vaikutusten arvioinnissa. Kaavaluonnos ohjaisi turpeenottoa yli hehtaarille uutta suoalaa. Suurella osalla em. soista esiintyy joko maakunnallisesti tai valtakunnallisesti uhanalaista tai muutoin taantunutta suolinnustoa. Näin laajamittainen turpeenotto heikentäisi mm. kapustarinnan, riekon, keltavästäräkin, liron, isokuovin, keltavästäräkin ja pohjansirkun maakunnallisia pesimäkantoja. Kaavan tavoitteena on edistää elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä, ja ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden ja muiden arvokkaiden luonnonalueiden välillä. Näiltä osin kaavaluonnos ei tarjoa merkittäviä parannuksia nykyiseen heikkoon soidensuojelualueiden verkostoon ja on mm. maakuntahallituksen esittämien tavoitteiden vastainen Kaavaluonnoksessa ei myöskään kuvata, miten suoluonnon ennallistamistoimia voitaisiin toteuttaa, vaikka se kaavan valmisteluaineistossa tavoitteeksi mainitaan. Soiden erilaisia jälkikäyttömuotoja käsitellään kaavan vaikutusten arvioinnissa. Vaihemaakuntakaavassa ei kuitenkaan anneta suosituksia tietyistä jälkikäyttömuodoista, sillä niiden valinnassa on käytettävä tapauskohtaista harkintaa huomioiden alueen ominaispiirteet. 164

165 Mittavat aluevaraukset turvetuotantoon ovat myös vaarantamassa tavoitteen, jolla maakunnallisesti ja valtakunnallisesti tavoitellaan vesien hyvän tilan saavuttamista. Uusia turpeenottoalueita on tulossa lukuisten jo ennestään heikkolaatuisten vesistöjen äärelle tai merkittävien virkistyskäytössä olevien järvien lähelle. Järvien liettyminen ja rehevöityminen tulee heikentämään vesilinnuston elinmahdollisuuksia vähäisillä vesialueillamme. Jos turpeenotto tulee toteutumaan nyt kuvatussa laajuudessa, tulevat myös maakunnalliset ja valtakunnalliset tavoitteet ilmastopäästöjen hillitsemiseksi mahdottomiksi saavuttaa. Turvetuotantoon soveltuvia alueita koskevaa suunnittelumääräystä tarkistetaan ja kaavaselostusta täydennetään vesistövaikutusten osalta. Lisäksi kaavan vaikutusten arviointi laaditaan ehdotusvaiheessa. Kaavan ilmastovaikutuksia käsitellään kaavan vaikutusten arvioinnissa. Perhossa Henkilö 1, puheenjohtaja, Henkilö 2, sihteeri Suomenselän Luonnonystävät ry Turvetuotanto ja suoluonnon suojelu Turvekaavassa on luonnon- ja ympäristönsuojelun kannalta paljon korjattavaa. Turpeennostolle on toimialueellamme varattu 22 suota, mutta ei yhtään uutta suojelumerkintää eikä yhtään merkintää, joka ohjaisi suon ennallistamiseen. Turvekaava on ristiriidassa kansallisen energia- ja ilmastostrategian linjausten kanssa, joiden mukaan olisi ollut tarkoitus vähentää turpeen käyttöä. Kaava on ristiriidassa myös kansallisella tasolla laaditun energia- ja ilmastotiekartan 2050 kanssa, jossa on tavoitteeksi asetettu hiilineutraali yhteiskunta. Toteutuessaan kaavaehdotuksen sallima turpeennosto tekisi Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteissa pysymisestä vaikeaa. Ilmastosyiden lisäksi turpeennosto on uhka vesiluonnolle, uhanalaistuville suolajeille sekä maisemalle ja virkistyskäytölle. Mielipiteenämme esitämme, että - turvekaavaan merkitään suojeluvarauksella kaikki soidensuojelutyöryhmän valitsemat valtakunnallisesti arvokkaat Etelä-Pohjanmaan suot. 165 Vaihemaakuntakaavan III valmisteluvaiheessa tarkoituksena oli osoittaa SL-merkinnällä soidensuojelun täydennysohjelman mukaiset koh-

166 teet. Lakisääteisen suojeluohjelman valmistelusta päätettiin kuitenkin luopua vuonna 2014, eikä tämän jälkeen olla voitu osoittaa taloudellisia edellytyksiä kaikkien soidensuojelun täydennysehdotukseen valittujen kohteiden suojelun toteuttamiselle. Näin ollen kohteita ei tulla viranomaislausunnoille lähetettävässä kaavaehdotuksessa huomioimaan kaavamerkinnöillä lukuun ottamatta Karvasuon, Vehmaskaan länsipuolisen lähdesuon, Isojärven ja Iso-Manalaisen ympäristön soiden ja Vähänjärvennevan alueita. Soidensuojelun täydennysehdotuksen kohteille ei kaavaratkaisussa tulla osoittamaan muuta maankäyttöä, mikä edistää kaavan tavoitetta soiden suojelun ja turvetuotannon yhteensovittamisesta. - turvekaavasta poistetaan kaikki sellaiset suot, missä toimivaa suoluontoa vielä on. Tällainen on erityisesti Alavudella sijaitseva Isoneva (ATK-numero 40157). Isonevan länsija eteläosa ovat kokeneet muutoksia, mutta jäljellä oleva suo on edelleen ekologisesti toimiva ja edustava pieni suo (liitteenä 3 kuvaa Isonevalta lisätietoineen). Isoneva on mukana Suomen luonnonsuojeluliiton SuoMaa-hankkeessa, jonka tavoitteena on säilyttää Suomenselällä ja Maanselällä luonnonlajien ekologinen käytävä, vaellusreitti lännestä itään. - Turvevaraus poistetaan sellaisilta alueilta, missä lähistöllä on arvokasta vesiluontoa. Esim. 1) Alavuden Kuljunnevan (ATK-numero 15052) turvevedet vaarantaisivat lähellä virtaavan Lohipuron ja Salonojan luonnontilaa. Kalastusosakaskunta on rauhoittanut Lohipuron sivujokineen, sillä vesistössä elää harvinainen purotaimenkanta. 2) Kuortaneella oleva Heinineva (ATK-numerot 15012) olisi turvekenttänä riski lähellä virtaavan Lakajoen veden laadulle ja eliöille. Haarajärven ja Lakajoen veden laatua rasittaisivat toteutuessaan myös Etelänevan, Luomalannevan ja mahdollisesti myös Salonnevan turvevedet. Eteläneva ja Luomalanneva ovat täysin ojitettuja, mutta Salonnevalla 166 Isonevan (40157) alueelle ei tulla kaavaehdotuksessa osoittamaan turvetuotantoon soveltuvan alueen merkintää. Isoneva kuuluu luonnontilaisuusluokkaan 2 ja sen erityiset luontoarvot on kaavan selvityksissä todettu merkittäviksi. Kuljunnevan (15052) alueelle tullaan kaavaehdotuksessa osoittamaan turvetuotantoon soveltuvan alueen merkintä, mutta Kätkänjoen valuma-alue (44.07) tullaan lisäämään suunnittelumääräykseen: Seuraavilla 2. jakovaiheen valuma-alueilla alapuolisten vesistöjen erityisiin luonnonarvoihin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Heinineva (15012) ja Haapasaarenneva (15002) täyttävät vaihemaakuntakaavassa turvetuotantoon soveltuville alueille annetut kriteerit ja ne on perusteltua pitää kaavassa. Turvetuotantoalueiden vesienkäsittelymenetelmistä säädetään ympäristöluvassa.

167 on kartan mukaan vielä ojittamatontakin suoalaa. 3) Kuortaneella olevalla Kaarankajoella on tehty luotettavan oloinen koululaisen ilmoittama purotaimenhavainto. Kaarankajoen ja Kaarankajärven veden laatua uhkaavat Haapasaarennevan (ATK-numero 15002) turvevedet. - Turvevaraus poistetaan Kuortaneen Kuljunnevalta (ATK-numero 15000). Vapon turvehanke Kuljunnevalle kaatui vuonna 2010 Vaasan hallinto-oikeudessa (päätös nro 10/0710/3). Kuljunnevalla on ojittamatonta suoalaa ja luontoarvoja. Kuljunneva voisi olla mahdollinen ennallistamiskohde. - Turvekaavaan lisätään ennallistamismerkinnällä sellaisia soita, joiden luonnontila on palautettavissa. - Karttatarkastelun perusteella turpeennostoon varattujen soiden joukossa on yllä mainittujen soiden lisäksi kohteita, missä näytti olevan vielä ojittamatonta, luonnontilaista suoalaa (esim. Kuortaneella Hietaharjunneva ATK-numero sekä Alavudella Saarineva ja Soidinneva 15062). Luonnontilaiset osat tulee rajata pois turvevarauksista ja tutkia näitä soita tulevaisuudessa ennallistamiskohteina. Suot, missä on vielä toimivaa suoluontoa, voivat osoittautua hyviksi ennallistamisen kannalta. - Ilmastosyiden vuoksi turvevarauksia on kaiken kaikkiaan syytä vähentää, sillä turpeen käytöstä on joka tapauksessa nopealla aikataululla luovuttava. Olemassa olevat turvesuot riittävät turvaamaan siirtymävaiheen turvetarpeen. Jos turvetoimintaan kuitenkin varataan vielä soita, pitää varaukset ohjata vain täysin muuttuneille 0-luokan soille, missä vaurio suolajistolle on vähäinen. Vesistöpäästöjä näistäkin kuitenkin syntyy. Kritisoimme sitä, että lausunnot suokaavasta annetaan talvella, jolloin ei voi käydä tarkemmin tutustumassa turpeennostoon suunniteltujen soiden luonnontilaan ja luontoarvoihin. Valtakunnallisesti arvokas Kuortaneenjärven kulttuurimaisema-alue Otamme kantaa kulttuurimaisema-alueen rajaukseen Kuortaneella. Olemme jo vuosi sitten tuoneet näkemyksemme Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Kuortaneenjärven kulttuumaisema-alueen päivityksestä, mutta näkemyksiämme ei ole huomioitu. 167 Kuljunnevalle (15000) ei tulla kaavaehdotuksessa osoittamaan turvetuotantoon soveltuvan alueen merkintää Natura-arvioinnin johtopäätösten ja arvioinnista saatujen lausuntojen perusteella. Vaihemaakuntakaavassa ei tulla osoittamaan soille ennallistamismerkintöjä. Maakuntakaavoituksessa hyödynnetään soiden luonnontilaisuusluokitusta ja turvetuotantoon soveltuvina alueina tullaan osoittamaan pääasiassa luonnontilaisuusluokan 0 ja 1 soita. Hietaharjunneva (15003), Saarineva (15051) ja Soidinneva (15062) kuuluvat GTK:n aineiston mukaan luonnontilaisuusluokkaan 1. Yleisesti luokan 1 soilla vesitalous on muuttunut kauttaaltaan ja kasvillisuusmuutokset ovat selviä. Kaavan ilmastovaikutuksia arvioidaan kaavan ehdotusvaiheessa vaikutusten arvioinnissa. Maakuntahallitus on kokouksessaan päättänyt poistaa maisema-alueet vaihekaavasta III. Valtioneuvosto ei ole hyväksynyt valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Maisema-alueet tullaan käsittelemään tulevassa maakuntakaavatyössä osana kulttuuriympäris-

168 Kannanottomme kohteena on Kuortaneenjärven kaakkoisrannalla sijaitseva Pennalanlahden ranta- alue, joka on esitetty poistettavaksi valtakunnallisesti arvokkaasta Kuortaneenjärven kulttuurimaisema-alueesta. Kyseinen paikka on maisema-, virkistys- ja luontoarvoiltaan samanlainen kuin mitä se oli vuonna 1995, jolloin se otettiin mukaan kulttuurimaisemiin. Pennalan rantapellot ovat alavilta osiltaan tulvaniittyä, perinteistä laidunmaata, jota reunametsät rajaavat idässä. Rannan puoli on matalaa luhtaa, jolla on merkittäviä luontoarvoja (linnut, viitasammakko, korentoja). Jokisuun yli menevä silta pysähdyttää maisemallaan. Pohjoisessa avautuvat niityt, järvimaisema ja jokisuiston rikas luonto, etelässä voi nähdä virtaavan veden, Lapuanjoen mutkineen. Kohde on yksi arvokkaimmista kuortanelaismaisemista. Maisemallisten ja luontoarvojensa takia Pennalanlahti on tänä vuonna valittu Suomen sadan luontohelmen joukkoon. Linnustollisen arvonsa takia se on valittu maakunnallisesti arvokkaaksi lintualueeksi töteemaa. Jos kohde poistetaan kulttuurimaisemista, alueen metsiin on vaarana tulla avohakkuita. Mikäli keskelle tulvapeltoa, ruoppausmassojen päälle rakentuu mökkikylä, menetetään alueen kulttuurimaisema, vanha tulvaniitty. Samalla menetetään järven monimuotoisin ja viimeinen rakentamaton luontokohde. Esitämme, että vuonna 1995 voimaan tullut maisema-alueen rajaus säilytetään Pennalan rannassa Kaarankajokisuusta etelään sekä myös Lapuanjoen rannalla (kartta 1, voimassaoleva rajaus). Epäilemme, että poistamisen syynä on kunnan suunnitelma rakentaa Pennalan tulvapellolle puutarhakylä, jolloin merkinnän poistaminen sujuvoittaisi hankkeen etenemistä. Toteutuessaan tämä rajaus edistäisi arvomaiseman häviämistä Kuortaneenjärven rannalla. Mielestämme maakuntakaavan tehtävä ei ole maisema-arvojen hävittämisen edistäminen. Alavudella Henkilö 1, puheenjohtaja Henkilö 2, sihteeri Suupohjan Lintutieteellinen Yhdistys ry 168

169 Suupohjan Lintutieteellinen Yhdistys ry on Suupohjassa toimiva yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää lintuharrastusta, kerätä tietoa linnuista sekä edistää lintujen ja luonnon suojelua Suupohjan alueella. Yhdistys kuuluu valtakunnalliseen Birdlife Suomeen. Yleistä Etelä-Pohjanmaan liitto on julkaisut maakuntakaavoituksen III:n vaiheen kaavaluonnoksen, jossa keskeisiä tarkastelun kohteita ovat turvetuotanto ja suoluonnon suojelu. Kaavan valmisteluaineisto asetettiin nähtäville Samalla annettiin mahdollisuus kommentoida luonnosta. Suunnittelun taustalla ovat muun muassa valtakunnalliset tavoitteet soiden ja turvemaiden vastuullisesta käytöstä, soidensuojelusta, vesienhoidosta sekä energia-, ilmastoja ympäristöstrategiat. Suot kattavat maakunnan alueesta kolmasosa, joista 92 prosenttia on ojituksen muuttamia. Soidensuojeluverkosto on rikkonainen alueiden välisten pitkien välimatkojen ja huonon kytkeytyneisyyden vuoksi. Maakunnassa suojeltujen soiden osuus koko suoalasta on noin neljä prosenttia. Valtakunnallisessa soidensuojelun täydennysehdotuksessa on Etelä-Pohjanmaalta 17 kohdetta, joiden kokonaispinta-ala on noin 5000 hehtaaria. Vaihemaakuntakaavan tavoitteena on täydentää maakunnan soidensuojelualueiden verkostoa valtakunnalliset ja maakunnalliset täydennystavoitteet huomioiden sekä turvata suoluonnon arvojen säilyminen. Käytännössä nykyisiä luonnonsuojelualueita täydennetään kahdella erillisellä luokalla ja kahdella pienehköllä kohteella. Toinen kohde on osa suosta, joka on suojelu luonnonsuojelulailla ja toinen suo, jota ollaan mahdollisesti suojelemassa luonnonsuojelulailla. Vaihemaakuntakaavassa ei huomioida muita soidensuojelun täydennysehdotuksen kohteita kaavamerkinnöillä. Kaavaselostuksen mukaan soidensuojelun täydennysehdotuksen kohteille ei ole kaavaratkaisussa kuitenkaan osoitettu muuta maankäyttöä, mikä edistää kaavaehdotuksen mukaan tavoitetta soiden suojelun ja turvetuotannon yhteensovittamisesta. 169

170 Yli kolmannes Suomen turvetuotantoalasta sijaitsee Etelä-Pohjanmaalla, mikä tarkoittaa yhteensä noin hehtaarin turvetuotantoalaa. Turvetuotannon vaikutus ympäristöön ja erityisesti vesien laatuun voi olla paikallisesti merkittävä. Kaavaluonnoksessa osoitetaan turvetuotantoon soveltuvina alueina 284 suota, joiden tuotantokelpoinen pinta-ala on yhteensä noin hehtaaria. Suoluonnon monimuotoisuuden säilyminen turvattava vaihekaavassa Etelä-Pohjanmaan liiton III vaihekaava keskittyy turvetuotannon mahdollisuuksien turvaamiseen. Kaavaluonnokseen on löydetty maakunnasta lähes 300 turvetuotantoon soveltuvaa aluetta, joiden yhteispinta-ala on noin hehtaaria. Kaavaluonnos on pahasti epätasapainossa keskittyessään turvetuotannon tulevaisuuden turvaamiseen. Kestävä elinkeino vaatii myös vastuuta ympäristöstä ja sen monimuotoisuuden säilymisestä. Kaavaluonnos ei yksipuolisuudessaan vastaa ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää suunnittelua. Turvetuotannon helposti mitattavat luvut taloudellisen toimeliaisuuden lisäämisestä kätkevät taakseen monia hyvinvointia heikentäviä tekijöitä. Hienoista tavoitteista huolimatta suoluonnon monimuotoisuuden turvaaminen ei näy kaavaluonnoksen merkinnöissä. Kaavaluonnokseen luonnoltaan arvokkaita soita on merkitty kaksi prosenttia turvetuotantoon varattavien soiden pinta-alaan verrattuna. Edes valtakunnallisesti arvokkaiksi todettuja suokohteita ei ole otettu huomioon. Turvetuotannon mahdollistavan merkinnän puuttuminen ei turvaa suoluonnon säilymistä. Monilla pohjalaissoilla on nähty, että luonnoltaankin arvokkaisiin soihin kohdistuu niiden luontoarvoja uhkaavia paineita. Luontoarvojen säilyminen voidaan turvata vain selkein kaavamerkinnöin. Soidensuojelutyöryhmän ehdotuksessa suoluonnoltaan arvokkaiksi suoalueiksi nousivat Suupohjasta Lintuneva, Mustaisneva ja Peurainneva. Nämä arvokkaimmatkaan suot eivät ole välttyneet viime vuosina toimilta, joilla on pyritty ottamaan soita tai niiden osia turvetuotantoon. Siten turvetuotannon mahdollistavien kaavamerkintöjen pois 170 Vaihemaakuntakaavan III valmisteluvaiheessa tarkoituksena oli osoittaa SL-merkinnällä soidensuojelun täydennysohjelman mukaiset kohteet. Lakisääteisen suojeluohjelman valmistelusta päätettiin kuitenkin luopua vuonna 2014, eikä tämän jälkeen olla voitu osoittaa taloudellisia edellytyksiä kaikkien soidensuojelun täydennysehdotukseen valittujen kohteiden suojelun toteuttamiselle. Näin ollen kohteita ei tulla viranomaislausunnoille lähetettävässä kaavaehdotuksessa huomioimaan kaavamerkinnöillä lukuun ottamatta Karvasuon, Vehmaskaan länsipuolisen lähdesuon, Isojärven ja Iso-Manalaisen ympäristön soiden ja Vähänjärvennevan alueita. Soidensuojelun täydennysehdotuksen kohteille ei kaavaratkaisussa tulla osoittamaan muuta maankäyttöä, mikä edistää kaavan tavoitetta soiden suojelun ja turvetuotannon yhteensovittamisesta.

171 jättäminen ei turvaa arvokkaiden suokohteiden luonnontilaisuuden säilymistä. Valtakunnallisesti arvokkaiksi todetut suo tarvitsevat vaihekaavaan suoluonnon säilymistä tukevan kaavamerkinnän. Yksipuolisesti turvetuotannon toimintamahdollisuuksien turvaamiseen keskittyvät kaavamerkinnät kyseenalaistavat koko kaavaprosessin ja sen tavoitteet. Suoluonnon tila on maakunnassa ja koko eteläisessä Suomessa epätyydyttävä. Suot kuuluvat koko Euroopassa uhanalaisimpiin elinympäristöihin ja monet suoluonnon eliöt ovat uhattuina niin paikallisesti kuin laajemminkin. Suolintujen kannat ovat vähentyneet viimeisen neljän vuosikymmenen aikana lähes 60 % ja suolintukantojen alamäki on jatkunut myös aivan viime vuosina (kuva 1. Suolintukantojen kehitys on ollut jo pitkään laskeva. (Lähde: Luonnontila.fi) kuva näkyy alkuperäisessä lausunnossa). Maakunnan luonnontilaiset suo ovat yhä tärkeämmäksi käyvä resurssi myös virkistyksen ja luonnosta saatavien hyvinvointivaikutusten kautta. Helpommin laskettavia taloudellisia vaikutuksia luonnontilaiset suot tuottavat matkailun kautta. Alkuperäisen suoluonnon säilyminen on ensiarvoisen tärkeää alueen luontomatkailun kehittämisen kannalta. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan eteläosien (Suupohja) ja Satakunnan rajoilla kehitetään Geopark-hanketta, jonka ydinteema on juuri alueen arvokas suoluonto. YK:n Unescon hallinnoiman Geopark-verkoston tavoitteena on muun muassa lisätä paikallista ympäristötietoisuutta ja kehittää kansainvälisille matkailijoille houkuttelevia palveluita. Etelä-Pohjanmaan liitto on mukana Lauhanvuori-Hämeenkangasluontomatkailualueen Geopark-valmistelun ohjausryhmässä. Alueelle ei tulla osoittamaan kaavaehdotuksessa turvetuotantoon soveltuvien alueiden merkintöjä. Puutteita vaikutusten arvioinnissa sekä kaavan perusteena olevissa selvityksissä Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa tulee esittää, mitä vaikutuksia arvioidaan ja miten arviointi suoritetaan. Lisäksi tulee kuvata miten ne, joihin kaava vaikuttaa, voivat osallistua kaavan valmisteluun ja arviointiin. Esillä olevassa kaavaluonnoksessa sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa ei ole esitetty selkeästi, miten arviointi tullaan toteuttamaan, kuka arvioinnin tekee ja miten osalliset voivat ottaa osaa arviointiin. Esimerkiksi kaavaluonnoksen kappaleessa 9 on vain listattu ranskalaisin viivoin hyvin karkealla yleistyksellä arvioinnin pääkohtia, mikä ei missään nimessä ole riittävää. 171 Kaavan vaikutusten arviointi valmistuu kaavaehdotukseen. Vaikutusten arviointi laaditaan asiantuntijatyönä Etelä-Pohjanmaan liitossa hyödyntäen kaavan perus- ja erillisselvityksiä, paikkatietoaineistoja, kaavaprosessin aikana erilaisissa sidosryhmä- ja vuorovaikutustilanteissa saatuja tietoja sekä mm. Ympäristöministeriön eri teemoihin liittyviä julkaisuja. Vaikutuksia arvioidaan ensisijaisesti Etelä- Pohjanmaan maakunnan osalta, mutta arviointia laajennetaan esimerkiksi turvetuotannon vesistövaikutusten osalta myös maakunnan

172 Maakuntakaavan tulee MRL 9 :n mukaisesti perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Tällä hetkellä kaavaluonnoksessa esitetyt (luonto)selvitykset ja se mitä ja miten vaikutuksia tullaan selvittämään, eivät riitä kaavan toteuttamisen vaikutusten tunnistamiseen. OAS:sissa on mainittu, että vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen ja suojelualueverkostoon arvioidaan tehtyjen kasvillisuusselvitysten pohjalta. Tämä ei ole riittävää, sillä suoluonnon monimuotoisuus ei koostu pelkästään kasvillisuudesta, vaan koko suoekosysteemi ja sen muodostavat lajit on otettava tarkasteluun tasapuolisesti mukaan. Esimerkiksi suolinnusto tai suolla elävät hyönteiset ovat aivan yhtä olennainen osa suoluonnon monimuotoisuutta kuin kasvit. Suolla elää iso joukko uhanalaisia lintulajeja, lintudirektiivin liitteen I lajeja sekä Suomen vastuulajeja, joiden kannankehitys on ollut jo pitkään vakavasti laskeva. Vaikutusten arviointiin on ehdottomasti otettava mukaan myös suolinnusto ja se miten esitetyssä kaavaratkaisussa tämä huomioidaan. OAS:ssa annetaan ymmärtää, että kaavan taustaselvityksiin kuuluisivat linnustoselvitykset. OAS:n kappaleessa 5 mainitaan: Hankkeessa selvitettiin Etelä-Pohjanmaan suoluonnon tila ja maakunnan luonnontilaisimpien soiden luonnonarvot (suotyypit, kasvillisuus ja linnusto). Jatkohankkeessa (Ahola ym. 2014) päätavoitteena oli 106 luontoarvoiltaan vähäarvoisemman ja pinta-alaltaan keskimäärin suppeamman suon luontoarvojen selvittäminen Aution ym käyttämien kartoitusmenetelmien mukaisesti. 172 Kun edellä mainitut raportit käy läpi, selviää ettei kunnollisia suolinnustoselvityksiä ole tehty, joiden pohjalta voitaisiin tunnistaa soiden linnustollisia arvoja. Vuoden 2013 selvityksessä suot käveltiin 400 metrin välein tehtävien kartoituslinjojen avulla vain kertaalleen läpi välisenä aikana. Kuljetut linjat ovat liian harvassa ja niiden väliin jää valtavasti kartoittamatonta aluetta. Kerran tehty kierros harvalla linjalaskennalla ei anna todellista kuvaa suolinnustosta. Myöhemmin 2014 tehdyssä selvityksessä linnustoa ei ole selvitetty senkään vertaa, vaan havainnot perustuvat joidenkin kasvillisuuskartoittajien hajahavaintoihin pitkin kesää ja syksyä. Koska linnusto on erinomainen indikaattori kuvaamana kohteen luontoarvoja, ei suoluonnon monimuotoisuudesta kaavaratkaisun esittämillä tuotantoon soveltuvilla suokohteilla ole mitään varmuutta. Suolinnuston selvitys pitää perustua kartoitusmenetelmään ja useisiin käyntikertoihin kevään ja kesän kuluessa. Nyt esimerkiksi uhanalaiseksi luokitellun riekon (VU) esiintyulkopuolelle. Jo vaihemaakuntakaavan valmistelussa on pyritty estämään kaavan toteuttamisesta syntyvien haitallisten ympäristövaikutusten syntyminen ja niitä ohjataan lisäksi suunnittelumääräyksillä. Kaavaehdotus tullaan asettamaan MRA 12 :n mukaisesti julkisesti nähtäville, jolloin osallisilla on oikeus tehdä muistutus kaavaehdotuksesta. Linnustoa on maakuntakaavassa selvitetty kaavan laadintaan annetun ohjeistuksen (mm. Suot ja turvemaat maakuntakaavoituksessa -opas) mukaisesti siten kuin maakuntakaavan yleispiirteisenä suunnitelmana edellyttää. Linnustoa on kartoitettu kaikilla suokohteilla, joille on tehty maastoinventoinnit. Lisäksi kaavan valmistelussa tullaan huomioimaan mm. suurten petolintujen esiintyminen. Ennen kaavan ehdotusvaihetta on laadittu linnustovaikutusten arviointi, jossa arvioidaan ensisijaisesti huomionarvoista lajistoa (valtakunnallisesti uhanalaiset, silmälläpidettävät, alueellisesti uhanalaiset, lintudirektiivin liitteessä 1 mainitut ja Suomen kansainväliset vastuulajit). Arvioinnin tulokset tullaan huomioimaan kaavaehdotuksessa ja kaavan vaikutusten arvioinnissa.

173 mästä ei ole kaavassa otettu mitään selvyyttä, eikä siitä miten esitetyt turvetuotantovaraukset riekon alueellisen/maakunnalliseen kantaan tulee vaikuttamaan. Esitystavaltaan yleispiirteisenkin merkinnän tai ratkaisun osalta on voitava varmistua sen toteuttamiskelpoisuudesta. Erityiset ympäristöarvot tai ratkaisun toteuttamismahdollisuuksien ja -vaihtoehtojen vähäisyys saattavat edellyttää tavanomaista yksityiskohtaisempia selvityksiä myös yleispiirteiseltä tai ohjeelliselta esitystavalta. Yhteisvaikutusten arviointi puuttuu kokonaan kaavasta tai se on vähintäänkin puutteellisesti esitetty. Ei ole yksilöity, mitä yhteisvaikutuksia kaavassa tullaan käsittelemään ja millä menetelmillä. Korostamme, että yhteisvaikutuksissa tulee erityisesti tarkastella turvetuotantovarausten vesistövaikutuksia sekä vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen suolinnusto huomioiden. Kaavan vaikutusten arviointi valmistuu kaavaehdotukseen. Suupohjan ympäristöseura ry Suupohjan ympäristöseura ry jättää Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaava III:n (jäljempänä kaava) valmisteluvaiheen kuulemisesta oheisen lausuntonsa. Valtakunnan alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet linjaavat kansallisia alueiden käytön suuntaviivoja pitkällä aikavälillä. Keskeisimpiä tavoitteita ovat kestävä kehitys ja hyvä elinympäristö. Tämän saavuttaminen on edellytys myös maakuntakaavan laadinnassa. Maakuntakaavan laadinta sitoo noudattamaan näitä valtakunnan alueidenkäytön periaatteita. Bioenergialaitokset Bioenergialaitosten osalta olisimme toivoneet, että kaavassa olisi huomioitu myös pienemmät laitokset, kuin "suuren mittakaavan" energiantuotantokohteet. Bioenergian tuotannolla on Suupohjassa paljon potentiaalia, joka ei kuitenkaan yllä suurten kokoluokkien laitoksien mittakaavaan. Suupohjan alueelle olisi voitu merkitä kaavaan Maakuntakaavassa osoitetaan vain vaikutuksiltaan maakunnallinen suuren mittakaavan uusiutuvan energian ja bioteollisuuden kohdemerkintä kaavaselvitykseen perustuen. Pienemmät laitokset voivat toteutua paikalliseen suunnitteluun perustuen.

174 biokaasulaitoksen sijoituspaikkaa. Maisema-alueet Kaavassa on esitettynä maakunnallisesti sekä valtakunnallisesti merkittävät maisemaalueet, joita on yhteensä 57, joista 7 on valtakunnallisesti merkittävää aluetta. Suupohjassa on yksi valtakunnallinen maisema-alue, jolla on virallinen maisema-aluepäätös ympäristöministeriöstä. Yhdistyksen toimialueella hyvin moni avoin maatalousvaltainen jokilaakso on merkitty maakunnallisesti tärkeäksi maisema-alueeksi. Näiden säilymiseksi on toivottavaa, että maakuntakaavalla pystyttäisiin edistämään kestävää ja maisema-arvojen säilymistä edistävää ohjausta. Kaavassa tulee huomioida se, mitä ympäristöministeriössä vahvistettava maisema-alueiden päivityshankkeen päätös esittää. Maakuntahallitus on kokouksessaan päättänyt poistaa maisema-alueet vaihekaavasta III. Valtioneuvosto ei ole hyväksynyt valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Maisema-alueet tullaan käsittelemään tulevassa maakuntakaavatyössä osana kulttuuriympäristöteemaa. Suoluonnon suojelu Suoluonnon suojelun toteutus maassamme perustuu soidensuojelun perusohjelmaan, joka on vuodelta 1977 ja Samana ajankohtana Suomen turvetuotanto on lähtenyt voimakkaaseen kehitykseen. Samalta ajalta on iso osa nykyisiä turpeenottoalueita, joista osa on käytetty loppuun. Soidensuojelun perusohjelman jälkeen ei ole syntynyt uusia soidensuojelua edistäviä luonnonsuojeluohjelmia, koska mm. Natura-ohjelma koskettaa pääosin samoja kohteita ja täydennykset ovat olleet pääasiassa vain pieniä laajennuksia soidensuojelualueilla. Soidensuojelun täydennysohjelma 2010-luvulla epäonnistui, jonka seurauksena maamme soidensuojelu on jäänyt liki 40 vuoden takaiseen tilanteeseen. Samaan aikaan turpeenottoa on lisätty jatkuvasti ja vuosikymmenten ajan se kohdistui suojelukelpoisille avosoille. Sen seurauksena maakunnan luonnontilaisten ja suojelukelpoisten soiden tila on käynyt todella huonoksi ja osassa maakuntaa ojittamattomien, luonnonarvoiltaan merkittävien soiden määrä on romahtanut. Soidensuojelun täydennysohjelmassa esitetyt kohteet ovat pääosin jääneet soidensuojelun perusohjelmasta pois ja siksi kohteiden saaminen maakuntakaavaan merkittäväksi olisi erittäin tärkeää. Valitettavasti maakuntakaavaesitys ei tarjoa mitään konkreettista suojelua yhdellekään suokohteelle. Alueidenkäyttötavoitteet ovat erittäin ristiriitaisia kun soiden käyttöä tar- 174

175 kastellaan turpeenoton ja suojelun välillä. Ojittamattoman suoalan osuus soista on maakunnassa alhainen. Suomaisema on pirstoutunut ja olemassa oleva soidensuojeluverkosto on rikkonainen alueiden välisten pitkien välimatkojen ja huonon kytkeytyneisyyden vuoksi. Soidensuojelun täydennysohjelman kohteet tulee ehdottomasti merkitä kaavaan S- tai LUO- merkinnällä ja selkeällä määreellä niiden luontoarvojen suojelutarpeesta. Lisäksi LUO-merkintää tulee käyttää muihin esitettäviin tärkeisiin luontokohteisiin avoimemmin. Maakuntakaava on asiakirja, jossa tulee kyetä osoittamaan maakunnan luonnon tärkeät kohteet esitettyä paremmin. Soidensuojelua tulee edistää kaavassa käyttökelpoisella merkintätavalla seuraavilla soilla: Kauhajoki: Mustaisneva (SSTO-kohde), Sikarämäkkä-Polvenneva, Karijoki: Virsunkeidas Isojoki: Housukeidas, Hosiankeidas Vaihemaakuntakaavan ehdotusvaiheessa tullaan SL- ja S-merkinnällä osoittamaan neljä soidensuojelun täydennysehdotuksen kohdetta. Muita soidensuojelun täydennysehdotuksen kohteita ei huomioida vaihemaakuntakaavassa kaavamerkinnöillä. Soidensuojelun täydennysehdotuksen kohteille ei ole kaavaratkaisussa kuitenkaan osoitettu muuta maankäyttöä, mikä edistää kaavan tavoitetta soiden suojelun ja turvetuotannon yhteensovittamisesta. Turvetuotanto "Alueidenkäytöllä edistetään luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä siten, että turvataan luonnonvarojen saatavuus myös tuleville sukupolville. Alueidenkäytössä ja sen suunnittelussa otetaan huomioon luonnonvarojen sijainti ja hyödyntämismahdollisuudet." Edellä oleva on lainaus suoraan kaavaselostuksesta. Kaava tukee turve-energian voimakasta käyttöä maakunnassa jatkossakin. Kaava ei ole alueensa energiataloutta kehittävä, eikä se tue haitallisesta energialähteestä irtaantumista riittävässä määrin osoittamalla ylimitoitetun (15000 ha) määrän turvealueita maakunnan käyttöön lähitulevaisuutta varten. Valtakunnallisesti huomattavaa on se, että kolmannes maamme turpeesta nostetaan Etelä-Pohjanmaalta, joten maakuntaliiton päätös tulee olemaan koko valtakunnan tasolla merkittävä energiataloudellinen ja ilmastopoliittinen asia. Uutta energia- ja ilmas- 175

176 tostrategiaa valmistellaan kansallisesti parhaillaan. Kansallisella tasolla on laadittu myös energia- ja ilmastotiekartta 2050, jossa pitkän aikavälin tavoitteeksi on asetettu hiilineutraali yhteiskunta. Etelä-Pohjanmaan liiton esittämät tavoitteet eivät todellakaan tue tätä kehitystä. Suupohjan alueelle on esitetty 2140 ha uutta turpeenottoalaa (Kauhajoki 1168 ha, Karijoki 70 ha, Isojoki 179 ha ja Teuva 723 ha). Tarkastelussa on lähinnä pääosa 0 ja 1 luonnontilaisuusluokan soita, mutta niiden esittäminen turpeenottoon on hyvin kyseenalaista lähinnä vesistösyistä. Lisäksi joiltakin suokohteilta löytyy myös uhanalaisia suotyyppejä sekä hyvin useiden alueiden keskeisin turpeenottoon käytettävä osa tulisi koostumaan avoimesta tai vähäpuustoisesta suo-osasta. Läheskään kaikki kohteet eivät ole metsäisiä ja ojitettuja alueita vaan hyvin monissa kohteissa suon keskiosassa on avointa ja siten luonnontilaista suoaluetta. Turvetuotannon vesistövaikutukset Kaavaselostuksesta suoraan lainattuna: "Alueidenkäytössä edistetään vesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä." JA Ohjataan uusi turvetuotanto jo ojitetuille tai muuten luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneille alueille niin, että turvetuotannosta on mahdollisimman vähän haittaa vesien tilalle, pohjavesille sekä vesiluonnon monimuotoisuudelle sekä vähennetään turvetuotannon haitallisia vesistövaikutuksia valumaaluekohtaisella suunnittelulla ottaen huomioon turvetuotannon osuus valuma-alueen kokonaiskuormituksesta." Sijoitettaessa turpeenotto minkälaiselle suoalueelle tahansa, ei turpeenotosta aiheutuva vesistökuormitus muutu mihinkään ja vesistöhaittoja syntyy joka tapauksessa. Ojitusalueelle perustetulta pintavalutuskentältä vesistökuormitus on luonnontilaiselle alueelle perustettua pintavalutuskenttää suurempi, joten siksi nyt esitetyt turpeenottoalueet ovat kuormitukseltaan haitallisempia. Siten vesistökuormitus on tässä kaavassa kaikkein olennaisin ja merkittävin asia kaikista käsiteltävistä asioista. Kaavavalmistelussa on tehty useita selvityksiä turpeenoton vesistövaikutuksista alueen vesistöihin. Kuormitustarkastelusta voidaan sanoa sen olevan täysin teoreettinen ja 176 Turvetuotantoalueiden vesistövaikutusten arvioinnissa ominaiskuormituslukuja pidetään maakuntakaavatasoisessa suunnittelussa riittä-

177 perustuvan ainoastaan ominaiskuormituslukuihin, joiden soveltuvuutta ei voida yleistää näin laajalla ja erilaisilla alueilla. Monilla alueilla ongelmana on myös happamat sulfaattimaat, sekä soiden erilaiset kemialliset suhde-erot, joiden vaikutus vesistökuormitukseen on aivan olennainen. Siten kuormitustarkastelulle ei voida antaa juurikaan painoarvoa kohteiden valinnoissa ja alueellisessa sijoittamisessa. "Maakuntakaavoituksessa on otettava huomioon vesi- ja rantaluonnon suojelun tai virkistyskäytön kannalta erityistä suojelua vaativat vesistöt." Nykyisessä, voimassa olevasvinä. Happamien sulfaattimaiden esiintymisen selvitys- ja huomiointivelvollisuus on lisätty turvetuotantoon soveltuvien alueiden suunnittelumääräykseen. Vesistövaikutusriskien monitavoitearvioinnin laatiminen osallistavana työnä oli periaatteessa hyvä menetelmä, mutta kyseinen menetelmä on liian monimutkainen ja perustuu täysin eri parametrien keskinäiseen vertailuun, johon ihmiset voivat vaikuttaa suuresti. Vertailtavien suureiden keskinäiset painotukset ja olemassa olevien tietoja laajuus ja oikeellisuus vaikuttavat merkittävästi työn lopputulokseen. Monitavoitearviointi ei antanut mielestämme kuin pääpiirteittäin oikeansuuntaisia vastauksia kuormitusherkistä alueista, mutta samalla se jätti huomioimatta lähes kaikki herkimmät alueet. Syynä on ilmeisesti lähtöparametrien puute tai suureiden painotus. Monitavoitearvioinnin jatkotarkastelu 3. jakovaiheen vesistöalueille oli nähdäksemme täysin epäonnistunut. Myös vaatimuksemme 3. jakoalueen vesistöjen tarkemmasta huomioinnista kaavoituksessa ei täyttänyt näkemystämme millään tasolla eikä näkemyksiämme asiassa ole huomioitu juuri lainkaan. Perusteellinen ongelma 3. jakoalueen vesistöjen tarkemmassa tarkastelussa oli se, että lähes kaikkien vesistöjen ylimmät latvaosuudet ovat 2. jakoalueen nimellä olevia alueita ja siten jääneet täysin huomioimatta tarkastelussa. Selvitys oli muutenkin hyvin vajavainen ja kohdentui vääränlaisiin vesistöihin monin paikoin. Siten kaavatyössä ei ole käytettävissä luotettavaa vesistövaikutustietoa pienimpien vesistöalueiden osalta, johon suhteellisesti kaikkein suurin vesistökuormitus turpeenotosta kohdentuu. Pienellä valuma-alueella turpeenottoalue muodostaa suuren merkityksen vesistöön ja siten aiheuttaa suurimmat haitat. Suoritettava Natura-arviointi on yhä kesken ja sen on kohdennuttava myös vesialueita koskeviin Natura-alueisiin eikä vain maa-alueen kohteisiin. 177 Natura-arvioinnissa on arvioitu turvetuotantoon soveltuvien alueiden vaikutuksia mm. Ähtävänjoen ja Lapväärtinjoen alueilla. Turvetuotantoon soveltuvia alueita ei kaavaehdotuksessa tulla osoittamaan voimassa olevassa kokonaismaakuntakaavassa osoitetuille

178 sa Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa (2005) on esitetty alueen erityissuojelua vaativat vesistöt. Nyt kuitenkin tässä kaavassa ollaan ohjaamassa turpeenottoa kyseisille vesistöalueille täysin samalla tavalla kuin muillekin vesistöalueille. Tällainen toiminta ei tue voimassa olevan kaavan vaatimuksia ja on menettelyltään röyhkeää. Kaavan valmistelussa ei ole ilmeisesti huomioitu lainkaan, että kyseisille vesistöalueille ei ole myönnetty juurikaan uusia turpeenottolupia. erityissuojelua vaativien vesistöjen (Ikkelänjoki, Kuninkaanjoki, Pihlajaveden reitti) alueille. Turvetuotantoon soveltuvia alueita koskevaa suunnittelumääräystä tarkistetaan ja kaavaselostusta täydennetään vesistövaikutusten osalta. Lisäksi kaavan vaikutusten arviointi laaditaan ehdotusvaiheessa. "Turpeenoton vaikutuksia on tarkasteltava valuma-alueittain ja otettava huomioon erityisesti suoluonnon monimuotoisuuden säilyttämisen ja muiden ympäristönäkökohtien sekä taloudellisuuden asettamat vaatimukset. " "Uutta turvetuotantoa ei tulisi sijoittaa ensisijaisesti herkimpien erinomaisessa tai hyvässä tilassa olevien vesistöjen valuma-alueille, ja lupakäsittelyssä tulee huomioida vesistön herkkyys ravinne-, kiintoaine- ja humuskuormalle." Yllä olevat lainauksia kaavaselostuksesta. Kaava ei huomioi turpeenottoalueiden sijoittamista millään tavoin esimerkiksi Naturaalueisiin kuuluvien vesistöjen alueille. Vaikka vesistöalue kuuluisi Natura-alueeseen, on tällaisille alueille merkitty turvevarauksia aivan samoin kuin tavanomaisille vesistöalueille. Millään muotoa kaavan valmistelussa ei ole osoitettu niitä toimenpiteitä, joilla Naturaan kuuluvia vesistöalueita huomioitaisiin. Esitämme, että kokonaisuudessaan uuden turpeenoton vaikutusten ulkopuolelle tulee jättää seuraava virtaavat vesistöalueet: -Karvianjoen valuma-alue: Paholuoman alue sekä Nummijärven yläpuolinen alue -Alueella on merkittäviä taimenpuroja sekä Nummijärven yläpuolinen alue kuormittaa herkkää ja tilaltaan heikentynyttä Nummijärveä. -Kyrönjoen valuma-alue: Kauhajoen alueelta muut paitsi Kainastonjoki -Alueella laajasti merkittäviä arvikkaita pienvesiä ja taimenpuroja sekä jokirapuvesistöjä. 178 Vaihemaakuntakaavan III vaikutuksista Natura verkostoon on laadittu Natura-arvioinnin tarveharkinta (8 Natura-aluetta) ja sen pohjalta on ennen kaavan ehdotusvaihetta laadittu Natura-arviointi (6 Natura-aluetta). Arvioinnin johtopäätökset ja arvioinnista saadut lausunnot tullaan huomioimaan kaavan jatkovalmistelussa. Karvianjoen yläosan (36.04), Nummijoen (36.07), Paholuoman ala- (36.035) ja yläosan (36.036), Närpiönjoen keski- (39.002) ja yläosan (39.003) alueille ei tulla osoittamaan turvetuotantoon soveltuvien alueiden merkintöjä. Natura-arvioinnin johtopäätösten perusteella turvetuotantoon soveltuvan alueen merkintöjä ei kaavassa tulla osoittamaan Lapväärtinjokilaakson (valuma-alueet 37.01, 37.02, 37.03, 37.04, 37.05, 37.06) alueella Natura-arvioinnissa arvioinnin kohteena olleille kaavaluonnoksessa osoitetuille turvetuotantoon soveltuville alueille.

179 -Isojoen valuma-alue : kokonaisuudessaan - Natura-alue ja erityisen vaatelias ja arvokas vesistö uhanalaisine lajeineen. -Närpiönjoen valuma-alue; Itäjoki -Tärkeä taimen- ja jokirapualue sekä tuleva meritaimenen nousujoki Kyrönjoen keski- (42.02) ja yläosille (42.03) alueelle tullaan antamaan suunnittelumääräys: Seuraavilla 2. jakovaiheen valuma-alueilla turvetuotannon vesiensuojelumenetelmiin ja tuotannon vaiheistukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Lausunnon liitteenä on taulukko suokohteista, joissa lisäksi esitetty perusteet erikseen turvetuotantoon varattujen kohteiden poistamiseksi kaavasta. Kauhajoella Henkilö 1, puheenjohtaja, Henkilö 2, varapuheenjohtaja Yhteinen Ähtärinjärvi ry Yhteinen Ähtärinjärvi ry:n kannanotto Etelä-Pohjanmaan Vaihemaa- kuntakaavasta III 1. Etelä-Pohjanmaan Vaihemaakuntakaavaa III laadittaessa Ähtärinjärven valumaalueen ja Pihlajaveden reitin latvavesien osalta tulee toteuttaa Ähtärin ja Pihlajaveden reittien vesienhoidon toimenpideohjelma vaatimuksia. (Raportti 53/2016 Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus). Tässä toimenpideohjelmassa on tutkittu tarkasti vesistöjen tilaa, vesistön sietokykyyn vaikuttavia seikkoja ja annettu ohjeita ja vaatimuksia, jotta vesistöjen tila pysyisi hyvänä. Tätä toimenpideohjelmaa on kunnioitettava vaihemaakuntakaavaa laadittaessa. Länsi-Suomen ympäristöstrategiassa linjataan mm. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen keskeiset hyvän ympäristön vaalimiseen liittyvät tulevaisuuden haasteet ja esitetään keinot haasteisiin vastaamiseksi. Strategiassa vesien tilan vaalimisen yhdeksi tavoitteeksi on esitetty, että turvetuotannon kuormitusta vähennetään. Etelä-Pohjanmaan maakuntasuunnitelman 2030 tavoite on toteuttaa Länsi-Suomen ympäristöstrategiaa. Yksi maakuntasuunnitelman kulmakivistä on vesistöjen tilan parantaminen. Vesienhoidon toimenpideohjelmassa todetaan, että Ähtärin reitin järvien keskeisimpiä 179

180 haasteita ovat hajakuormituksen aiheuttama rehevöityminen, metsäojitusten ja turvetuotannon kiintoainekuormitus ja vedenpinnan säännöstely. Veden lämpötilan noustessa sinilevän kasvu lisääntyy ja happitilanne heikkenee. Kesäaikaan myös vesien virtaama pienenee, mikä osaltaan hankaloittaa tilannetta. Jotta Ähtärin reitin vesistöjen hyvä tila voidaan saavuttaa ja turvata, tulee ravinne- ja kiintoainekuormitusta pienentää. Edelleen todetaan, että tärkeintä on ulkoisen kuormituksen vähentäminen. Järven elpyminen on kuitenkin huomattavasti hitaampaa kuin sen ylikuormittamisella aikaansaatu rehevöitymiskehitys. Siksi joudutaan usein käyttämään kunnostustoimenpiteitä, jotka parantavat oireita, mutta eivät poista perusongelmaa. Ähtärinjärven, Väliveden, Hankaveden ja Moksunjärven osalta todetaan, että maataloutta on jonkin verran Ähtärinjärven pohjoisosissa, mutta muuten vähän. Asutusta on myös melko vähän, vaikka kesämökkejä on toisaalta varsin paljon. Muun kuormituksen suhteellisen vähäisyyden vuoksi metsätalouden ja turvetuotannon kuormituksen merkitys järvien tilalle korostuu. Tilannekatsaus päätyy arvioon, että on olemassa riski Ähtärinjärven tilan huononemiseksi kaudella Inhanjoen ja Kolunjoen osalta todetaan, että ne eivät ole enää hyvässä ekologisessa tilassa. (Huomattakoon, että koko Ähtärinjärven valuma-alueen vedet purkautuvat Inhanjoen kautta Ouluveteen. Näin ollen Inhanjoen veden tila ilmentää suoraa yläpuolisen vesistön tilaa.) Ähtärinjärven tilaa pidetään uhattuna, koska järvellä esiintyy toistuvasti sinileväkukintoja. Rehevyys, kiintoainekuormitus ja varsinkin humuskuormitus heikentävät järven tilaa. (Mainittakoon, että toimenpideohjelman julkaisun jälkeen leväkukinnot ovat lisääntyneet huomattavasti.) Toimenpideohjelman mukaan Ähtärin reitin vesistön hyvän ekologisen tilaan saavuttaminen edellyttää mm. seuraavaa: - orgaanista kiintoaine- ja humuskuormitusta tulee vähentää etenkin valuma-alueen latvoilla - vesistön ravinne- ja kiintoainepitoisuus tulee useissa muodostumissa saada selkeästi alemmaksi - turvetuotantoalueilla tulee toimivia vesiensuojeluratkaisuja edelleen kehittää ja ottaa käyttöön Toimenpideohjelmassa muistutetaan, että uudistettu ympäristösuojelulaki- ja asetus 180

181 astuivat voimaan Turvetuotantoalueiden ympäristöluvissa tulee antaa määräyksiä mm. vesiensuojelurakenteista, niiden kunnossapidosta sekä käytöstä. Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen totesi Virroilla , ettei turpeen hyödyntäminen saa pilata muita luonnonvaroja ja että turvealalla on yhä roimasti varaa parantaa vesiensuojelutoimiaan. On turpeen käyttötarkoitus mikä tahansa, siihen pitäisi päästä, ettei puhtaita vesiä pilata. (Ilkka , liite 1) Ympäristönsuojelulaki edellyttää turvetuotannon vesienhoitotoimenpiteiltä parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) ja parhaan käytännön periaatteen (BEP) soveltamista. Raportissa on lueteltu runsaasti erilaisia tekniikoita toimenpiteiksi, kuten esim. pintavalutus, kemiallinen käsittely, kasvillisuuskentät, virtaaman säätö ja uusien turvetuotantoalueiden sijainnin ohjaus. Yhteenveto: Ähtärin ja Pihlajaveden reittien vesienhoidon toimenpideohjelmassa todetaan, että Ähtärinjärvellä on riski vesistön tilan huonontumisesta (sivu 45, taulukot 6.2.2a ja 6.2.2b sekä kuva 6.2.1). Edelleen todetaan, että Ähtärinjärven hyvää tilaa voidaan pitää uhattuna, koska järvellä esiintyy toistuvasti sinileväkukintoja. Rehevyys, kiintoainekuormitus ja varsinkin humuskuormitus heikentävät järven tilaa (sivu 63). Jotta Ähtärin ja Pihlajaveden reitin vesistöjen hyvä tila voidaan saavuttaa ja turvata, tulee ravinne- ja kiintoainekuormitusta pienentää (sivu 17). Vaatimus: - maakuntavaihekaavassa tulee turvetuotantoon osoitettuja alueita vähentää Kolunjoen ja Niemisjoen valuma-alueilla niin, että kuormitus vähenee nykyisestä Maakuntakaavassa vesistövaikutuksia tarkastellaan valuma-alueittain. Turvetuotantoon soveltuvia alueita koskevaa suunnittelumääräystä tarkistetaan ja kaavaselostusta täydennetään vesistövaikutusten osalta. Viranomaislausunnoille lähetettävässä kaavaehdotuksessa tulee Kolunjoen valuma-alueelle (35.46) sijoittumaan kuusi ja Niemisjoen valuma-alueelle (35.47) yksi turvetuotantoon soveltuvan alueen merkintä. 181

182 - jäljelle jääville turvetuotantoon osoitetuille alueille tulee antaa niin tiukat päästörajat, etteivät ne aiheuta lisäkuormitusta vesistöihin missään olosuhteissa - jäljelle jäävät alueet on osoitettava sellaisille kohdille valuma-aluetta, etteivät ne sijaitse vesistön päälasku-uomien läheisyydessä Perustelujen yhteenveto: - Kolunjoen vesistön nykyinen tila ei ole hyvä - Inhanjoen vesistön nykyinen tila ei ole hyvä, mikä tarkoittaa sitä, että myös Hankaveden ja Moksunjärven tila ei ole hyvä - turvetuotannon kuormituksen merkitys vesistön tilaan korostuu, joten kuormituksen määrää tulee pienentää - on olemassa riski, että Ähtärinjärven tila huononee edelleen kaudella , jos kuormitus säilyy entisellään Kaikille turvetuotantoon soveltuville alueille tullaan viranomaislausunnoille lähetettävään kaavaehdotukseen antamaan suunnittelumääräys: Turvetuotantoon soveltuvan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon turvetuotannon vaikutukset asutukseen. Alueen käyttöönoton suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota vesiensuojelumenetelmien tehokkuuteen siten, että turvetuotanto osaltaan ottaa huomioon vesienhoidon toimenpideohjelmissa asetetut tavoitteet ja edistää niiden toteutumista. Suunnittelussa on huomioitava tuotantoalueiden yhteisvaikutukset vesistöihin ja tarvittaessa vaiheistettava tuotantoa huomioiden alapuolisten vesistöjen tila. Alueiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee selvittää happamien sulfaattimaiden esiintyminen ja suunniteltava tuotanto siten, ettei se aiheuta merkittävää hapanta huuhtoumaa. Tarkemmat vesienkäsittelymenetelmät määritellään ympäristöluvassa. 2. Ähtärinjärvi Ähtärinjärven vesistö on Ähtärin reitin latvavesi. Vaikka vesistö Etelä-Pohjanmaan mittakaavassa on suuri, kokonaispituus lähes 40 km, keskisyvyys 6 m ja syvin kohta 28 m, niin keskivirtaama Inhanjoen kautta on vain noin 9 m3/s. Virtaamasta yli puolet tulee kahden joen kautta. Vesistön eteläosassa olevaan Moksunjärveen laskee Niemisjoki, jonka keskivirtaama on noin 3 m3/s ja Ähtärinjärven keskiosaan laskevan Kolunjoen keskivirtaama on noin 2 m3/s. Näiden kahden joen kautta järvi saa noin 60 % vedestään. Kaikki muut Ähtärinjärveen laskevat uomat ovat vain pienehköjä puroja. Ähtärin ja Pihlajaveden reittien vesienhoidon toimenpideohjelma , sivu 13. (Muiden jokien keskivirtaamat on laskettu Inhanjoen ja Niemisjoen tietojen ja valumaalueiden pinta-alojen perusteella) Ähtärinjärvi on aikaisemmin laskenut Ähtävänjoen kautta Pohjanlahteen. Jääkauden jälkeinen maannousu on puhkaissut uuden Inhanjoen lasku-uoman Kokemäen joen suuntaan, jolloin järven pohjoispäässä olevan Poikkijoen virtaama pohjoisen on päättynyt noin 1500 vuotta sitten (Geologi-lehti nro 3 vuonna 2006). Pienen keskivirtaaman 182

183 latvavesistönä veden vaihtuminen on hidasta. Tutkimusten mukaan järvialtaan veden vaihtuminen kestää 400 vuorokautta. Vaatimus: Ähtärinjärvi on latvavesi, sen kokonaisvirtaama on pieni ja veden vaihtuvuus kestää kauan, niin ravinteet, kiintoaine ja humus aiheuttavat herkemmin ongelmia kuin vesireitin alajuoksulla Virtain ja Ruoveden suunnassa. Tästä syystä vesistön kuormitusta on saatava alenemaan. 3. Ähtärinjärven pohjoisosan vesistön erityispiirteet Ähtärinjärven pohjoisosa poikkeaa muusta järvestä veden mataluuden ja virtaaman osalta. Järven länsiosa on hyvin matalaa, vain 1 2 metriä, syvin alue sijaitsee itäpuolella, jossa on merkitty venereitti. Syvimmätkin alueet ovat kooltaan pieniä syvyyskäyrien mukaan. (Liitteet 4a d) Maksapuron, Liejupuron, Lehtilammenpuron, Poikkijoen, Myllypuron, Leväjoen ja Korpisenpuron valuma-alueiden yhteinen keskivirtaaman on noin 1 1,5 m3/s eli vain runsas 10 % koko Ähtärinjärven vesistön virtaamasta. Myös säännöstely (säännöstelyväli 152,76 154,41 m mpy) aiheuttaa pohjoisosassa sen, että matalilta osin järvi jäätyy talvella pohjaan saakka. Maannousun johdosta järvi mataloituu pohjoisosasta edelleen eteläosaan nähden, mutta tietysti hitaasti. Järven pohjoisosan vesitilavuus alueen pintaalaan verrattuna on pieni, joten tämä vesialue ei enää kestä edes nykyistä ravinnekuormitusta saati mahdollista ravinne- ja kiintoainekuormituksen lisäystä. Vaatimus: Liitekartassa (Liite 2) osoitetuille valuma-alueille ei tule osoittaa lainkaan uusia turvetuotantoalueita, sillä Ähtärinjärven pohjoisosan sietokynnys on jo ylittynyt Ähtärinjärven alueelle (35.43) tullaan antamaan suunnittelumääräys: Seuraavilla 2. jakovaiheen valuma-alueilla turvetuotannon vesiensuojelumenetelmiin ja tuotannon vaiheistukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Lisäksi aluetta koskee kaikkia turvetuotantoon soveltuvia alueita koskeva suunnittelumääräys: Turvetuotantoon soveltuvan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon turvetuotannon vaikutukset asutukseen. Alueen käyttöönoton suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota vesiensuojelumenetelmien tehokkuuteen siten, että turvetuotanto osaltaan ottaa huomioon vesienhoidon toimenpideohjelmissa asetetut tavoitteet ja edistää niiden toteutumista. Suunnittelussa on huomioitava tuotantoalueiden yhteisvaikutukset vesistöihin ja tarvittaessa vaiheistettava tuotantoa huomioiden alapuolisten vesistöjen tila. Alueiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee selvittää happamien sulfaattimaiden esiintyminen ja suunniteltava tuotanto siten, ettei se aiheuta merkittävää hapanta huuhtoumaa. Kaavan vaikutusten arviointi laaditaan ehdotusvaiheessa. Pääosin Ähtärinjärven alueelle (35.43) tullaan viranomaislausunnoille lähetettävässä viranomaislausunnoille lähetettävässä kaavaehdotuksessa osoittamaan neljä turvetuotantoon soveltuvan alueen merkintää. Perustelujen yhteenveto: - vesistö on matala - säännöstely heikentää pohjoisosan sietokykyä - keskivirtaama on pieni - sietokynnys jo ylittynyt, jota ilmentää runsaat sinileväkukinnot 183

184 4. Turvetuotantoalueiden suunnittelumääräykset Vuonna 2005 vahvistetussa maakuntakaavassa on Ähtärinjärven valuma-alueen osalta suunnittelumääräys IV, jonka mukaan turvetuotannon suunnittelussa on huomioitava vesistövaikutukset siten, että kokonaiskuormitusta pyritään vähentämään. Niemisjoen valuma-alueen osalta on voimassa suunnittelumääräys II, jonka mukaan turvetuotannon mahdollisesti aiheuttama kokonaiskuormituksen kasvu ei saa vaarantaa vesistöjen luontoarvoja. Nyt nämä suunnittelumääräykset on poistettu ja ne on korvattu seuraavalla suunnittelumääräyksellä. Uudet suunnittelumääräykset ovat kovin ylimalkaiset ja epämääräiset. Turvetuotantoon soveltuvan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon.. ja tuotannon vaiheistukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Näitä sanontoja voidaan tulkita melkein miten vain. Suunnittelumääräykset on kirjoitettava selkeästi siten, ettei vesistöihin saa päästä turvetuotantoalueilta mitään ravinteita tai kiintoainepäästöjä missään olosuhteissa. Lisäksi määräyksiin on merkittävä, että ympäristöviranomaiset tarkistavat vähintään kahden vuoden välein jokaisen vaihemaakuntakaavan voimaantulon jälkeen avatun uuden turvetuotantoalueen vesiensuojelumenetelmät. Jos ne eivät ole suunnitelman edellyttämässä kunnossa tai niitä ei ole huollettu asianmukaisesti, turvetuotannosta vastaava on velvoitettava kunnostamaan ne. Jos edellä mainittua tarkkaa ja yksityiskohtaista määräystä ei voida vaihemaakuntakaavassa esittää, niin määräyksen tulee olla seuraava: Kaikilla vesistöalueilla turvetuotannon suunnittelussa on huomioitava vesistövaikutukset siten, että kokonaiskuormitusta vähennetään. Turvetuotantoon soveltuvia alueita koskevaa suunnittelumääräystä tarkistetaan ja kaavaselostusta täydennetään vesistövaikutusten osalta. Lisäksi kaavan vaikutusten arviointi laaditaan ehdotusvaiheessa. Tuotantoaluekohtaisista vesienkäsittelymenetelmistä säädetään ympäristöluvissa ja maakuntakaavassa ei anneta suunnittelumääräyksiä alueita koskevista tarkistusvelvoitteista. 5. Turvetuotannon tulevaisuus Valtioneuvosto on juuri julkaissut kansallisen energia- ja ilmastostrategian vuoteen 2030 saakka (Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisu 4/2017). Tämän mukaan turpeen käyttö energialähteenä tulee pienenemään oleellisesti runsaan kymmenen vuoden kuluessa. Ydinenergia ja puupolttoaineet (mm. hakkuutähteet) tulevat lisääntymään strategiakaudella kuten alla olevat taulukot osoittavat. Ulkomaakauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen totesi , ettei turpeen käyttö lisäänny. Energiakäyttö vuonna 2030 tulee olemaan noin 15 terawattituntia eli 184

185 lähes puolet vähemmän kuin vuonna Alla olevassa taulukossa on kuvattu turpeen kokonaistuotanto ja energiaturpeen kulutus Suomessa Energiaturpeen osuus koko turvetuotannosta on noin 90 %. Energia- turpeen kulutus on kääntynyt huomattavaan laskuun jo vuonna Koska turpeen energiakäyttö on viime vuosina pienentynyt jyrkästi ja tulee edelleen pienentymään kansallisen energia- ja ilmastostrategian mukaan, niin Etelä-Pohjanmaan liiton esittämät turvetuotantoalueiden varaukset ovat todella ylimitoitettu tulevaan tarpeeseen nähden. Nykyiset tuotantoalueet riittävät pitkälle tulevaisuuteen ja olemassa olevia voidaan hieman laajentaa, jos turpeen kysyntää on vielä tulevaisuudessa. Vanhan alueen laajentaminen on varmasti taloudellisempaa kuin uuden tuotantoalueen avaaminen. 6. Turvetuotantoalueiksi osoitettujen alueiden määrä Soinin ja Vehun välisellä alueella Karttaliitteestä 3 selviää, että otsikossa mainitulla alueella on tuotannossa olevien turvetuotantoalueiden keskittymä. Siitä huolimatta alueelle on kaavaluonnoksessa esitetty vielä uusia alueita, joista osa sijaitsee Niemisjoen ja osa Vahankajoen valuma-alueella. Nykyisten alueiden kapasiteetti riittää pitkälle ensi vuosikymmenen loppupuolelle, jolloin myös turpeen kysyntä on pienentynyt oleellisesti (katso edellinen kohta, 6. Turvetuotannon tulevaisuus) Niemisjoen ja Vahankajoen valuma-alueiden latvavesistöt ovat kuormittuneet jo nykyisten tuotantoalueiden vaikutuksesta liikaa, joten uusia tuotantoalueita ei saa osoittaa siinä määrin kuin niitä on merkitty vaihemaakuntakaavaan. Tässä yhdessä viitataan vielä Ähtärin ja Pihlajaveden reittien vesienhoidon toimenpideohjelman vaatimuksiin kuormituksen vähentämisestä 185 Vahankajoen valuma-alueelle tullaan viranomaislausunnoille lähetettävässä kaavaehdotuksessa osoittamaan kolme turvetuotantoon soveltuvaa aluetta, joista yksi on osittain ko. valuma-alueella. Kaikki Vahankajoen valuma-alueelle osoitettavat turvetuotantoon soveltuvat alueet ovat nykyisten turvetuotantoalueiden laajennuksia tai sijaitsevat nykyisten turvetuotantoalueiden välittömässä läheisyydessä. Kaavassa ei tulla osoittamaan Vahankajoen valuma-alueelle merkittävää määrää uusia turvetuotantoon soveltuvia alueita, joten alueelle ei anneta erillistä suunnittelumääräystä. Aluetta koskee kuitenkin kaikille turvetuotantoon soveltuville alueille annettava suunnittelumääräys: Turvetuotantoon soveltuvan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnit-

186 telussa tulee ottaa huomioon turvetuotannon vaikutukset asutukseen. Alueen käyttöönoton suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota vesiensuojelumenetelmien tehokkuuteen siten, että turvetuotanto osaltaan ottaa huomioon vesienhoidon toimenpideohjelmissa asetetut tavoitteet ja edistää niiden toteutumista. Suunnittelussa on huomioitava tuotantoalueiden yhteisvaikutukset vesistöihin ja tarvittaessa vaiheistettava tuotantoa huomioiden alapuolisten vesistöjen tila. Alueiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee selvittää happamien sulfaattimaiden esiintyminen ja suunniteltava tuotanto siten, ettei se aiheuta merkittävää hapanta huuhtoumaa. 7. Suojeltavat suot Ähtärinjärven, Kolunjoen, Niemisjoen ja Vahankajoen valuma-alueille ei ole lainkaan osoitettu suojeltavia soita. Niitä pitäisi osoittaa tasapuolisesti koko Etelä-Pohjanmaan alueelle. Tältä osin vaihemaakuntakaava tulee valmistella uudestaan. 8. Oikeuskäytäntöä Länsi-Suomen aluehallintovirasto on antanut päätöksen nro 186/2016/ VAPO Oy:n on maksettava Liesjärven koillisosan rantakiinteistöjen omistajille Majasuon turvetuotantoalueen kuivatusvesien johtamisesta virkistyskäytölle vuosina aiheutuneista vahingoista ja vahinkojen kunnostamisesta yhteensä 41628,49 euroa. 186 Vaihemaakuntakaavan III valmisteluvaiheessa tarkoituksena oli osoittaa SL-merkinnällä soidensuojelun täydennysohjelman mukaiset kohteet, jotka sijaitsevat etenkin maakunnan itä- ja keskiosissa. Lakisääteisen suojeluohjelman valmistelusta päätettiin kuitenkin luopua vuonna 2014, eikä tämän jälkeen olla voitu osoittaa taloudellisia edellytyksiä kaikkien soidensuojelun täydennysehdotukseen valittujen kohteiden suojelun toteuttamiselle. Näin ollen kohteita ei tulla viranomaislausunnoille lähetettävässä kaavaehdotuksessa huomioimaan kaavamerkinnöillä lukuun ottamatta Karvasuon, Vehmaskaan länsipuolisen lähdesuon, Isojärven ja Iso-Manalaisen ympäristön soiden ja Vähänjärvennevan alueita. Soidensuojelun täydennysehdotuksen kohteille ei kaavaratkaisussa osoiteta muuta maankäyttöä, mikä edistää kaavan tavoitetta soiden suojelun ja turvetuotannon yhteensovittamisesta.

187 VAPO oli ehdottanut korvauksen määräksi 1704,20 euroa. Päätöksen mukaan Majasuolta on virrannut kiintoainepäästöä Liesjärveen vuosina yhteensä 410 tonnia. VAPO oli esittänyt päästöksi tonnia. Päätöksen mukaan Liesjärven yläpuolisilla VAPO:n turvetuotantoalueilla, Loukkusuo ja Tupasuo, on vieläkin suurempi vaikutus Pihlajaveden reitin ja etenkin Liesjärven veden huonontuneeseen tilaan. Tämä päätös ei koske niiden aiheuttamaa virkistyskäyttöhaittaa Liesjärvessä. Vaasan hallinto-oikeus on marraskuussa 2016 annetulla päätöksellä todennut, että Vapo Oy:n Aitanevan turvetuotantoalue on aiheuttanut haittaa Alavuden Saarijärvelle ja määrännyt yhtiön korvaavaan kunnostustoimenpiteitä. On varmasti parempi ja taloudellisesti kestävää toimintaa, että turvetuotannon vesiensuojelurakenteet toteutetaan ja hoidetaan siten, ettei tuotanto pilaa alapuolisien vesistöjen ja rantojen tilaa. Ei ole mitään järkeä, että ensin pilataan ja sitten yritetään kunnostaa. Lisäksi näyttää siltä, ettei kunnostamista tehdä vapaaehtoisesti, vaan että siihen tarvitaan oikeuslaitoksen velvoittavat päätökset. Nähtävillä oleva vaihemaakuntakaava on laadittava nyt siten, ettei Liesjärven ja Saarijärven kaltaisia tilanteita pääse enää syntymään. 9. Yhteenveto Nyt on viimeinen hetki ryhtyä pienentämään Ähtärinjärven kuormitusta, muutoin vesistön virkistysarvo on menetetty vuosikymmeniksi. Myös turvetuotannon tulee ottaa vastuu tilanteesta. Samoin myös Etelä-Pohjanmaan liiton tulee kantaa vastuuta pienentämällä vaihemaakuntakaavassa osoitettujen turvetuotantoon osoitettujen alueiden määrää laskevaan turpeen kysyntään nähden. Vesistöjen kuormitusta tulee vähentää myös vaihemaakuntakaavan keinoin. Hyvänä esimerkkinä on Metsäkeskus, joka on aloittanut Ähtärinjärveen idästä laskevien purojen ja valtaojien sekä Kolunjoen valuma-alueiden vesiensuojelutyöt. Hankealue on suuruudeltaan noin 7300 hehtaaria. Tälle alueelle on suunniteltu 40 toimenpidekohdet- 187 Maakuntakaavoissa turvetuotantoon soveltuvien alueiden vesistövaikutuksia tarkastellaan valuma-alueittain. Tarkemmista kohdekohtaisista vesienkäsittelymenetelmistä määrätään ympäristöluvassa.

188 ta, joita varten on tehty kaikkiaan 41 toteutussopimusta 32:n eri maanomistajan tai omistajaryhmän kanssa. Hankkeiden toteutukset ovat loppusuoralla. Näin metsäpuoli kantaa vastuuta aikoinaan tehdyistä metsäojituksista, joista on päässyt vesistöön ravinteita, kiintoaineita ja humusta. Ähtärinjärven vesistön ja muiden alueella olevien järvien rannoilla on yli tuhat lomaasuntoa ja vakituista asuntoa. Asukkaat ovat investoineet näihin asuntoihin kymmeniä tuhansia jopa satojatuhansia euroa, jotta voisivat asua ja viettää vapaa-aikaansa puhtaan vesistön ääressä. Nyt tämä vesistöt ovat pilaantumassa niin, ettei uimien ole enää turvallista eikä järvivettä voi käyttää löylyvetenä saunassa. Asukkaat maksavat näistä kiinteistöistä kiinteistöverot paikallisiin kuntiin ja käyttävät alueen palveluja. Myös kuntien tulee kantaa vastuunsa, että vesistöt pysyvät puhtaina. Vastuuta voi kantaa asettamalla tiukat lupaehdot uusien turvetuotantoalueiden käyttöönotolle ja huolehtimalla, että turvetuotantoyhtiöt huoltavat ja pitävät kunnossa tuotantoalueiden vesiensuojelurakenteet. Ähtärinjärven vesistön ja pienempien vesistöjen rannoilla ja läheisyydessä on useita loma- ja matkailualan yrittäjiä. Suurin on Mekkorannan ja Eläinpuiston alue Hankaveden ja Moksunjärven välisellä alueella. Mekkorannassa sijaitsee myös EU-direktiivien mukainen uimaranta. Kaikella tällä toiminnalla on mittavaa taloudellista merkitystä alueen kunnille. Puhdas vesistö ja luonto ovat matkailulle hyvin tärkeitä. Säilytetään Ähtärinjärven vesistö ja valuma-alueen muut vesistöt puhtaina myös tuleville sukupolville. Maaliskuun 9. päivänä 2017 Yhteinen Ähtärinjärvi ry Henkilö 1, hallituksen puheenjohtaja Ähtärin eteläinen osakaskunta Olemme erittäin huolestuneita Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava, vaihekaava III suunnitelluista muutosvaikutuksista. Alueemme on inventoitu , pitäytyminen tällä tasolla on turvattava. 188

189 Uusien turvetuotanto nostoalojen lisääntyessä ja yläpuolisten vesien läpivirtauksen takia alueet saattavat muuttua huonompaan suuntaan. Alueettamme ollaan nyt laittamassa valtakunnalliseen kaavaan, ja sitä ei ole voi mielestämme toteuttaa - maakunnallinen kaava riittäisi tälle alueelle. Osakaskunnan tehtäviin kuuluu muun muassa vesialueiden kunnostaminen, virkistys arvojen säilyttäminen ja kalaston yllä pitäminen. Rauhan ja myös kriisien aikana. Täten suhtaudumme erittäin kriittisesti siihen: Mitä vaikutuksia valtakunnallinen kaava tuo tullessaan? Mitä vaikutuksia päätöksenteon siirtymisestä kauas - pois omistajatahoilta - voi seurata? Lisäksi huomiomme kiinnittyy siihen kohdentuuko suojelu tosiasiallisesti merkittäviin kohteisiin? Etelä-Pohjanmaan liiton valmistelema vaihemaakuntakaava III on maakunnallinen kaava, joka käsittelee Etelä-Pohjanmaan aluetta. Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavassa tullaan osoittamaan pienialainen suojelualue Ähtäriin Iso-Manalaisen kaakkoispuolelle. Alue kuuluu kokonaisuuteen Isojärven ja Iso-Manalaisen ympäristön suot, joka on soidensuojelun täydennysohjelman kohde. Kohde on valtion maalla ja Metsähallitus on suojellut sen omalla päätöksellään. Ähtäriin ei tulla tällä vaihemaakuntakaavalla osoittamaan muita suojelukohteita. Ähtärin eteläinen osakaskunta Henkilö 1, puheenjohtaja Ähtärinjärven luontoyhdistys ry Maakuntakaavaan ei merkitä turvetuotantoon varattavia alueita, vaan jokainen hakemus tulee käsitellä erikseen tapauskohtaiseen todelliseen riskinarviointiin perustuen. Lisäksi maakuntakaavaan merkitään ha soidensuojelualueita kuten soidensuojelun täydennysehdotuksessa (2015) on esitetty (Ympäristöministeriön raportteja 26). Perusteet ehdotukselle: Tällaisena laadittu maakuntakaava olisi edesvastuuton vesistö- ja tulvavaikutuksien osalta, sekä vastoin vesienhoitosuunnitelmien tavoitteita pintavesien hyvästä tilasta. Kaava-aineiston esittelytilaisuudessa Ähtärissä kävi ilmi, että syy lukuisien turvesoiden varaamiseen on mm. Vapo Oy:n ja muiden turvetuottajien pyyntö/vaatimus, jossa on esitetty hehtaarimäärä joka vähintään pitäisi saada kaavaan. Tämä tavoite on edesvastuuttomasti annettu vasta valmistuneiden suunnittelijoiden toteutettavaksi 189 Turvetuotantoon soveltuvien alueiden merkintä on alueen erityisominaisuutta osoittava merkintä, jolla ei varata aluetta turvetuotantoon, vaan osoitetaan sen soveltuvuus tähän maankäyttömuotoon. Soidensuojelun täydennysehdotuksessa on Etelä-Pohjanmaalla 17 kohdetta, joiden kokonaispinta-ala on noin 5000 hehtaaria. Etelä-Pohjanmaan maakuntahallitus on päättänyt asettaa turvetuotantoon soveltuvien alueiden pinta-alatavoitteeksi hehtaaria. Aiempina vuosikymmeninä käyttöön otetut turvetuotantoalueet poistuvat tuotannosta noin 1000 hehtaarin vuosivauhdilla, jolloin kymmenen vuoden aikana uuden tuotantoalueen pinta-alatarve olisi hehtaaria kattaen maakunnan oman tarpeen ja turpeen

190 tavoite-edellytyksin, mikä ei voi olla maakuntakaavan suunnittelua ohjaava periaate demokraattisessa yhteiskunnassa. Vaihemaakuntakaava-ehdotusta varten turvetuotantoalueiden osalta ei ole tehty tarkkaa ympäristökuormitustarkastelua, vaan siinä on esim. vesistövaikutusten osalta tukeuduttu WSP-Finland Oy:ltä tilattuihin yleistettyihin ominaiskuormituskertoimiin tai satunnaisiin näytteisiin. Yritys- ja bisnesneuvonnan lisäksi intressisidonnainen WSP harjoittaa mm. koti- ja ulkomaisten arvopaperien omistusta, hallintaa ja arvopaperikauppaa ja sen emoyhtiö on ylikansallinen teollisuuskonsultti WSP - Parsons Brinckerhoff. Tällainen leväperäinen lähestymistapa riskinarviointiin osoittaa, ettei konsulttiyhtiöllä ole edes peruskäsitystä suomalaisen suoluonnon ominaispiirteistä. Kuulutus lupahakemusten ja asiakirjojen nähtävilläpidosta (Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta 11 ) edellyttää tietojen esittämistä olennaisista päästöistä ja syntyvistä jätteistä, sekä hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelystä. On kiistatonta, että turvetuotanto mm. riittämättömine ja puutteellisine puhdistusmenetelmineen on jo aiheuttanut merkittävää turmeltumista ympäristöllemme. Kaikki turpeen koneellinen kaivuu, sekä soiden uudis- ja korjausojitukset tuottavat yleisesti lisäpäästöjä vesistöihin ja edelleen mereen. Ongelmat yleensä huomataan vasta kun on liian myöhäistä. On erittäin tärkeää kuunnella tahoja, joilla ei ole intressisidonnaisuutta turvetuotantoon. Turveteollisuuden esittämät päästöjen laskelmat ovat vääristyneitä ja peräisin tarkoitushakuisista mittauksista, tarkoituksellisesti laadituista tilastoharhoista, sekä tutkimusten teettämisestä intressisidonnaisilla tutkijoilla. Valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta 5 velvoittaa turvelupa-asioissa kattaviin vesistöpäästöselvitykviennin muihin maakuntiin. Maakuntakaavan yleispiirteisyyden ja maanomistusolojen vuoksi on epätodennäköistä, että kaikki kaavassa turvetuotantoon soveltuvaksi osoitetut alueet otettaisiin tuotantokäyttöön ja sen vuoksi kaavassa on tavoitteena osoittaa tuotantoon soveltuvia alueita 1,5-kertainen määrä tuotantoalan tarpeeseen nähden. Kaavan valmisteluaineiston tuotantokelpoinen suoala oli noin hehtaaria, minkä lisäksi aineistoa on täydennetty tuottajilta saatujen aineistojen perusteella. Ottaen huomioon kaavan tavoitteet, soilla esiintyvät luontoarvot ja maakunnan vesistöjen tila voidaan pinta-alatavoitetta pitää edelleen perusteltuna. Maakuntakaavassa vesistövaikutuksia tarkastellaan kaavan yleispiirteisyys huomioiden valuma-alueittain, mihin perustuu myös vaihemaakuntakaavan vesistövaikutusten arvoinnit. Tarkemmista vesienkäsittelymenetelmistä säädetään turvetuotantoalueiden ympäristöluvissa. 190

191 siin. Kaavoittamalla turvesoita annetaan alustava lupa tai ainakin mahdollisuus ympäristövahinkojen toteutumiselle, joten kaavaehdotus on räikeästi hallintolain 31 vastainen. Hallintolain 31 velvoittaa turvelupa-asioita käsittelevän viranomaisen huolehtimaan riittävistä ja asianmukaisista selvityksistä, mutta jo nyt myönnettyjen lupien osalta nämä ovat tällä hetkellä selvästi puutteellisia. Ei voida katsoa, että nykyinenkään tilanne vastaisi hallintolain 31 asettamia edellytyksiä. Luvanvaraisen toiminnan myöntämisen edellytyksiin kuuluu tapauksiin perehtyminen ja kunnollisten maastoselvitysten tekeminen. Sen enempää kunnilla, maakunnilla taikka valtiolla ei ole nykyisellään riittävästi kyllin asiantuntevia henkilöresursseja tarkkailemaan soidenkäytön vaikutuksia käytännössä. Tästä syystä myös aiemmin annettujen lupamääräysten tarkistaminen on ajankohtaista, eikä resursseja näytä olevan uusienkaan lupien asianmukaiseen valvontaan. Haluamme tuoda päättäjien huomioon, että nämä eivät ole kevyesti otettavia asioita. Suomi on kansallisella tasolla sitoutunut mm. pintavesien suojeluun sekä kansainvälisellä tasolla biodiversiteetin suojeluun. Kaava-ehdotelman tausta-aineistona käytetyn Etelä-Pohjanmaan suoselvityshankkeen (2013) toteamuksen mukaan Valtioneuvoston antama soiden ja turvemaiden kestävää ja vastuullista käyttöä ja suojelua koskeva periaatepäätös mahdollistaisi soidensuojelun ja turvetuotannon tarpeiden yhteensovittamisen Etelä-Pohjanmaalla, mutta miten tämä käytännössä tapahtuisi ei ainakaan käy ilmi esille jätetyssä kaavaehdotelmassa, joka tarjoaa vain 300 ha uusia soidensuojelualueita ha turvesuovarauksien ohessa. Turvetuotantoon soveltuvien alueiden merkintä on alueen erityisominaisuutta osoittava merkintä, jolla ei varata aluetta turvetuotantoon, vaan osoitetaan sen soveltuvuus tähän maankäyttömuotoon. Soidensuojelu on Suomessa painottunut Pohjois-Suomeen ja karuihin avosoihin. Suojelutilanne on huono etenkin eteläisten, rehevien ja puustoisten soiden osalta. Etelä- Pohjanmaan soista luonnontilassa on vain noin 8%, vaikka Suomen suoluonto on sellaisenaan maailman monipuolisin ja siihen tulisi suhtautua kansallisaarteena. Suoluonnon monimuotoisuuden tuhoaminen on törkeästi vastoin kansainvälistä biodiversiteetti-sopimusta. Kansainvälisten määrittelyjen mukaan turve ei ole bioenergiaa (YK, EU, kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC). Turpeen polton hiilidioksidipäästöt ovat kivihiilenkin polton päästöjä suuremmat tuotettua energiayksikköä kohti laskettuna, joten turvevoimaloista on siirryttävä kestävään energiatalouteen. Soiden suojelu ja ennallistami- 191

192 nen ovat kustannustehokkaimpia ilmastonmuutoksen torjuntakeinoja. Viimeaikaisten kyselytutkimusten perusteella soidensuojelua kannattaa 80% suomalaisista. Turpeen kaivanta ei ole myöskään taloudellisesti kannattavaa. Kaava-aineiston esilläoloaikana julkisuudessa käydyssä kyseenalaisessa turveinfo-mainoskampanjassa julistettiin turpeenkaivuun olevan kannattavaa. Tämä näennäinen kannattavuus syntyy turpeenkaivantaan vuosittain myönnettävästä yli sadan miljoonan euron verotuesta ja ympäristövaikutusten huomiotta jättämisestä. Vuonna 2017 myönnetty verotuki oli valtiovarainministeriön mukaan 146 miljoonaa euroa. Ilman verotukea turpeen kaivanta ei kannata taloudellisesti. Lisäksi kaivannasta aiheutuvat vesistövaikutukset tulevat toiminnan harjoittajan korvattavaksi jälkikäteen, mikä tekee turpeen kaivannasta täysin kannattamatonta tai jopa taloudellisesti tappiollista. Mikäli vesistövaikutukset huomioitaisiin tuotannossa niin turpeenkaivuun kustannukset kasvaisivat suuremmiksi kuin tästä saatava myyntituotto. Mikään lyhytnäköinen taloudellinen hyöty ei ole luontomme puhtauden tai monimuotoisuuden menettämisen arvoista edes valtion tukemana. On jopa surkuhupaisaa, että kaavaehdotelman kulttuurimaisema-alueiden yhteydessä korostettiin Etelä-Pohjanmaan viljelylakeuksien seutua jokavuotisine tulvineen. Mittavat tulvat yleistyivät nimenomaan soiden ojitusten myötä, koska suot toimivat luonnontalouden tulvapuskureina. Kaava-ehdotuksen laatijoilla ei taida vielä tänä päivänäkään olla ymmärrystä suomalaisen suoluonnon tarjoamista ekosysteemipalveluista, sillä suot säätelevät valuma-alueen vesien virtauksia ja pidättävät kiintoainetta ja kivennäisiä. Nykyinen turpeenottoala Etelä-Pohjanmaalla on noin ha, josta nostetaan 1/3 koko maan turpeesta. Tämä siirtomaapolitiikkana nähtävä saastuttava toiminta pilaa vesiä, luontoa ja ilmastoa ja siksi on perusteltua, että tällaista toimintaa ei tueta lupamenettelyä helpottavilla kaavamerkinnöillä. Täten lausumme, että Etelä-Pohjanmaan Maakuntaliiton tulee uusien turvesuovarausten sijaan ennemminkin keskittyä uusien toimintamallien kehittämiseen. Huonot poliittiset päätökset tekevät tyhjäksi pyrkimykset uusiutuvan energian luomiseen ja kestävän energiatalouden rakentamiseksi useiden vuosikymmenten ajaksi. 192

193 Ähtärinjärven luontoyhdistys ry:n puolesta kunnioittavasti, Henkilö 1 (puheenjohtaja) Ähtärinreitin kalastusalue & Ähtärinjärven osakaskunta & Hankaveden osakaskunta Turvetuotanto Turvetuotannon vaikutus vesien laatuun voi olla paikallisesti merkittävä, vaikka turvetuotannon osuus vesistöjen ravinnekuormituksesta on suhteellisen pieni. Etelä- Pohjanmaalla turvetuotantoa on runsaasti ja toisaalta vesistöjen tila monin paikoin melko heikko. Turvetuotannon vaikutuksia vesistöihin on maakuntakaavassa tarkasteltava valuma-alueittain ja alueidenkäytössä on edistettävä vesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä (Valtio-neuvosto 2000/2008). Vesienhoidon keskeisenä tavoitteena on estää vesistöjen tilan heikkeneminen sekä pyrkiä kaikkien vesien vähintään hyvään tilaan. Erinomaisiksi tai hyviksi arvioitujen vesien tilaa ei saa heikentää. Tätä tavoitetta tulee kaavoittajankin edistää. Ähtärinjärven tilan lähivuosien negatiivinen kehitys on yleisesti tiedostettu mökkiläisten ja kalastajien keskuudessa. Asia tullee valitettavasti myös ympäristöviranomaisten todistamaksi kuluvan vesienhoitosuunnitelmakauden aikana. Myös Ähtärin ja Pihlajaveden reittien vesienhoidon toimenpideohjelman ( ) loppuyhteenvedossa todetaan, että mm. Ähtärinjärven kohdalla on todellinen riski, että vesistön hyvä tila voi huonontua hoitokaudella Riskin pääsyynä mainitaan, että vesistöjen orgaanisen kiintoaineen kuormitus ja humuskuormitus kasvaa turvetuotannon kasvun ja ilmastomuutoksen vaikutuksista. Kolunjoki on tyydyttävässä tilassa, joten sen osalta tilan paraneminen edellyttää valuma-alueen kuormituksen pienentämistä, mikä palvelee myös koko Ähtärinreitin järvijatkumon tilan kohentumista nykyisestä. Kolunjoen on todettu kuormittavan merkittävästi alapuolista Ähtärinjärveä. Tästä syystä Kolunjoen valuma-alueelle (35.46) esitettyjä turvetuotantoalueiden varauksia tulee jo lähtökohtaisesti merkittävästi vähentää, vaikka valuma-alue on itsessään luokiteltu kuuluvaksi pienen vesistövaikutusriskin luokkaan. Jotta vesienhoidon toimenpideohjelman mukaisilla tavoitteilla olisi realistisia mahdolli- 193 Turvetuotantoon soveltuville alueille tullaan viranomaislausunnoille lähetettävässä kaavaehdotuksessa antamaan suunnittelumääräys: Turvetuotantoon soveltuvan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon turvetuotannon vaikutukset asutukseen. Alueen käyttöönoton suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota vesiensuojelumenetelmien tehokkuuteen siten, että turvetuotanto osaltaan ottaa huomioon vesienhoidon toimenpideohjelmissa asetetut

194 suuksia täyttyä, tulee kaavan suunnittelumääräyksiin lisätä voimassa olevan maakuntakaavan sisältämä täydennys (suunnittelumääräys IV), jossa todetaan, että tiettyjen vesistöalueiden turvetuotannon suunnittelussa on huomioitava vesistövaikutukset siten, että kokonaiskuormitusta vähennetään. Kyseisen maininnan tulisi täydentää nykyisen kaavaluonnoksen suunnittelumääräystä koskien mainituilla 2. jakovaiheen valuma- alueilla tapahtuvaa turvetuotantoa. Suurimman vesistövaikutusriskin omaavat valumaalueet sisältävät vesistöjä, jotka edustavat lisäksi pääosin maakunnan kalataloudellisesti arvokkaimpia vesistöjä, Ähtärinjärvi mukaan lukien. Näissä vesistöissä kalastaa tällä hetkellä vapaa-ajankalastajien lisäksi yli 50 kaupallisten kalastajien rekisteriin kirjattua henkilöä. Kaupallisen kalastuksen merkitys tulee vielä lähitulevaisuudessa korostumaan. Niin kaupallisille kalastajille kuin vapaa-ajankalastajillekin tulee kaavoituksen turvin turvata puhtaat vedet toiminnan harjoittamiseen ja harrastustoiminnan ylläpitämiseen. tavoitteet ja edistää niiden toteutumista. Suunnittelussa on huomioitava tuotantoalueiden yhteisvaikutukset vesistöihin ja tarvittaessa vaiheistettava tuotantoa huomioiden alapuolisten vesistöjen tila. Alueiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee selvittää happamien sulfaattimaiden esiintyminen ja suunniteltava tuotanto siten, ettei se aiheuta merkittävää hapanta huuhtoumaa. Suunnittelumääräys noudattaa mm. Suot ja turvemaat maakuntakaavoituksessa -oppaan esimerkkiä. Kolunjoen valuma-alueelle (35.46) tullaan viranomaislausunnoille lähetettävässä kaavaehdotuksessa osoittamaan kuusi turvetuotantoon soveltuvan alueen merkintää. Kaavaluonnoksessa alueita osoitettiin kahdeksan. Seinäjoella Henkilö 1 isännöitsijä Ähtärinreitin kalastusalue 194

195 195 YKSITYISTEN MUISTUTUKSET

196 Yksityisten muistutukset Yksityishenkilön (1 hlö) muistutus Asia; Toivon, että mielipiteeni huomioidaan Etelä-Pohjanmaan 3. vaihemaakuntakaavan valmisteluvaiheessa. Omistan Ähtärin kaupungissa, Alaisen Sappionjärven rannalla maa-alueen Rn:o x Sappionranta. Haluan, että kaava-alueen raja ulotetaan rantaan saakka niin kuin Etelä-Pohjanmaan liiton Viranhaltijapäätöksessä EPL/32/ /2015, Suunnittelujohtajan päätös 42/2015 todetaan. Viranhaltijapäätöksen jälkeen on pidetty lukuisia neuvotteluita, joissa silloinen neuvotteleva virkamies on todennut, että alueelle voisi kaavottaa 3 (kolme) omarantaista rakennuspaikkaa, siten että rantatontit ulottuu rantaan saakka ilman minkäänlaisia suojavyöhykkeitä. E-P liiton toimistolla pidettiin kokous jossa oli mukana Antti Saartenoja, Seppo Rinta-Hoiska, Kirsi Haapa-aho ja Henkilö 1. Kokouksessa Seppo Rinta-Hoiska totesi että ei ole mitään estettä kaavoittaa alueelle rantatontteja ja samassa kokouksessa todettiin, että rantaviivassa menevä tie pitää kaavoittaa kulkemaan kauempana rannasta. Etelä-Pohjanmaan liiton vastine Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavassa ei käsitellä ko. asiaa. Asia ratkaistaan omana prosessinaan yksityiskohtaisemman suunnittelun, tässä tapauksessa ranta-asemakaavoituksen kautta. Toivon, että mielipiteeni huomioidaan ja Etelä-Pohjanmaan liiton lausuntoa noudatetaaan. Yksityishenkilön (1 hlö) muistutus Lähestyn Etelä-Pohjanmaan liittoa erittäin tärkeällä asialla eli Ähtärinjärven huonolla tilanteella. Nyt on Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaava 3:ssa surullista luettavaa turvetuotannon lisäämisestä hehtaarilla ja sen seurauksena järven kuormitus ylittyisi tavoitetasosta kertaisesti. Turvetuotannon lisääminen on siis järjetöntä, kun nykyinenkin taso pilaa Ähtärinjärven, 196 Turvetuotantoon soveltuvien alueiden merkintä on alueen erityisominaisuutta osoittava merkintä, jolla ei varata aluetta turvetuotantoon, vaan osoitetaan sen soveltuvuus tähän maankäyttömuotoon.

197 joka ei kestä ylimääräisiä valuma-alueita. Ohessa Viiskunta-lehdessä joulukuussa ollut artikkeli, jossa kerrotaan meidän perhekunnan tarina Ähtärinjärven huonosta tilasta. Useat Etelä-Pohjanmaan kunnat miettivät vetovoimatekijöitään ja monella se on matkailu. Saastunut vesi ei ainakaan edesauta matkailua. Etelä-Pohjanmaalla on niin vähän isompia järviä, joten meillä ei yksinkertaisesti ole varaa pilata niitä harvoja. Ähtärinjärvi on ihana keidas niin kuntalaisille, matkailijoille kuin kesämökkiläisille. Nyt toivomme sydämestämme ja nöyrin mielin, että Etelä-Pohjanmaan liitto tekee voitavansa Ähtärinjärven pelastamiseksi ja miettii tahollaan, pitäisikö kannattaa päästöttömiä ja kestävän kehityksen energiamuotoja? Soita riittää, mutta mieluummin suojeltavaksi! Seinäjoella Henkilö 1 sekä koko perhekunta Ähtärinjärven alueelle (35.43) tullaan antamaan suunnittelumääräys: Seuraavilla 2. jakovaiheen valuma-alueilla turvetuotannon vesiensuojelumenetelmiin ja tuotannon vaiheistukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Lisäksi aluetta koskee kaikkia turvetuotantoon soveltuvia alueita koskeva suunnittelumääräys: Turvetuotantoon soveltuvan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon turvetuotannon vaikutukset asutukseen. Alueen käyttöönoton suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota vesiensuojelumenetelmien tehokkuuteen siten, että turvetuotanto osaltaan ottaa huomioon vesienhoidon toimenpideohjelmissa asetetut tavoitteet ja edistää niiden toteutumista. Suunnittelussa on huomioitava tuotantoalueiden yhteisvaikutukset vesistöihin ja tarvittaessa vaiheistettava tuotantoa huomioiden alapuolisten vesistöjen tila. Alueiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee selvittää happamien sulfaattimaiden esiintyminen ja suunniteltava tuotanto siten, ettei se aiheuta merkittävää hapanta huuhtoumaa. Pääosin Ähtärinjärven alueelle (35.43) tulee viranomaislausunnoille lähetettävässä kaavaehdotuksessa sijoittumaan neljä turvetuotantoon soveltuvan alueen merkintää. Yksityishenkilöiden (2 hlöä) muistutus Haluamme muistuttaa, että kaavavaiheessa huomioidaan Ähtärijärven erittäin heikko tila kuormituksen suhteen. Olemme 12 vuotta seuranneet järven tilaa ja mm. levän lisääntyminen on ollut jatkuvaa. Kahden viimeisen kesän aikana on vesi ollut pääosin uimakelvotonta levän vuoksi. Myös järven virkistyskäyttö on heikentynyt em syystä johtuen. Kaavassa tulee huomioida mm. ettei turvetuotantoa tai muuta kuormittavaa tekijää lisätä. Kaavoituksen yhteydessä on voimakkaasti ajettava jo nykyisten päästöjen pienentämistä välittömin toimenpitein ja varsinkin humuspitoisten vesien johtamista vältettävä Ähtärijärveen. Ilmaston muutosten vuoksi esim. tulvia voi olla mihin vuodenaikaan tahansa niin niihin on varauduttava sekä ohjeistettava kaavan antamin mahdollisuuksin. 197 Turvetuotantoon soveltuvien alueiden merkintä on alueen erityisominaisuutta osoittava merkintä, jolla ei varata aluetta turvetuotantoon, vaan osoitetaan sen soveltuvuus tähän maankäyttömuotoon. Ähtärinjärven alueelle (35.43) tullaan antamaan suunnittelumääräys: Seuraavilla 2. jakovaiheen valuma-alueilla turvetuotannon vesiensuojelumenetelmiin ja tuotannon vaiheistukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Lisäksi aluetta koskee kaikkia turvetuotantoon soveltuvia alueita koskeva suunnittelumääräys: Turvetuotantoon soveltuvan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon turvetuotannon vaikutukset asutukseen. Alueen käyttöönoton suunnit-

198 Järven tilaa on hyvä tarkkailla luotettavin keinoin ja varauduttava jo nykyisten päästöjen vähentämiseen. Päästöjen vähentäminen tulee huomioida koska lehdistössä ja yleisellä tasolla tunnustetaan ja tiedetään Ähtärijärven ylikuormitus tällä hetkellä. Omistamme loma asunnon Itä-Ähtärissä Ähtärijärven rannalla. telussa on kiinnitettävä erityistä huomiota vesiensuojelumenetelmien tehokkuuteen siten, että turvetuotanto osaltaan ottaa huomioon vesienhoidon toimenpideohjelmissa asetetut tavoitteet ja edistää niiden toteutumista. Suunnittelussa on huomioitava tuotantoalueiden yhteisvaikutukset vesistöihin ja tarvittaessa vaiheistettava tuotantoa huomioiden alapuolisten vesistöjen tila. Alueiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee selvittää happamien sulfaattimaiden esiintyminen ja suunniteltava tuotanto siten, ettei se aiheuta merkittävää hapanta huuhtoumaa. Pääosin Ähtärinjärven alueelle (35.43) tulee viranomaislausunnoille lähetettävässä kaavaehdotuksessa sijoittumaan neljä turvetuotantoon soveltuvan alueen merkintää. Yksityishenkilön (1 hlö) muistutus Ähtärin järven kuormitusta ei saa lisätä turve tai muulla kuormituksella. 198 Turvetuotantoon soveltuvien alueiden merkintä on alueen erityisominaisuutta osoittava merkintä, jolla ei varata aluetta turvetuotantoon, vaan osoitetaan sen soveltuvuus tähän maankäyttömuotoon. Ähtärinjärven alueelle (35.43) tullaan antamaan suunnittelumääräys: Seuraavilla 2. jakovaiheen valuma-alueilla turvetuotannon vesiensuojelumenetelmiin ja tuotannon vaiheistukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Lisäksi aluetta koskee kaikkia turvetuotantoon soveltuvia alueita koskeva suunnittelumääräys: Turvetuotantoon soveltuvan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon turvetuotannon vaikutukset asutukseen. Alueen käyttöönoton suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota vesiensuojelumenetelmien tehokkuuteen siten, että turvetuotanto osaltaan ottaa huomioon vesienhoidon toimenpideohjelmissa asetetut tavoitteet ja edistää niiden toteutumista. Suunnittelussa on huomioitava tuotantoalueiden yhteisvaikutukset vesistöihin ja tarvittaessa vaiheistettava tuotantoa huomioiden alapuolisten vesistöjen tila. Alueiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee selvittää happamien sulfaattimaiden esiintyminen

199 ja suunniteltava tuotanto siten, ettei se aiheuta merkittävää hapanta huuhtoumaa. Pääosin Ähtärinjärven alueelle (35.43) tulee viranomaislausunnoille lähetettävässä kaavaehdotuksessa sijoittumaan neljä turvetuotantoon soveltuvan alueen merkintää. Yksityishenkilön (1 hlö) muistutus Terve, olette ilmeisesti kaavoittamassa 2 suota suojelukäyttöön ja 250 suota turvekäyttöön. Voisitteko kaavoittaa uudestaan luontoystävällisellä tavalla. Häpeällistä toimintaa taholtanne. 199 Vaihemaakuntakaavan III valmisteluvaiheessa tarkoituksena oli osoittaa SL-merkinnällä soidensuojelun täydennysohjelman mukaiset kohteet. Lakisääteisen suojeluohjelman valmistelusta päätettiin kuitenkin luopua vuonna 2014, eikä tämän jälkeen olla voitu osoittaa taloudellisia edellytyksiä kaikkien soidensuojelun täydennysehdotukseen valittujen kohteiden suojelun toteuttamiselle. Näin ollen kohteita ei tulla viranomaislausunnoille lähetettävässä kaavaehdotuksessa huomioimaan kaavamerkinnöillä lukuun ottamatta Karvasuon, Vehmaskaan länsipuolisen lähdesuon, Isojärven ja Iso-Manalaisen ympäristön soiden ja Vähänjärvennevan alueita. Soidensuojelun täydennysehdotuksen kohteille ei kaavaratkaisussa osoiteta muuta maankäyttöä, mikä edistää kaavan tavoitetta soiden suojelun ja turvetuotannon yhteensovittamisesta. Etelä-Pohjanmaan maakuntahallitus on päättänyt asettaa turvetuotantoon soveltuvien alueiden pinta-alatavoitteeksi hehtaaria. Aiempina vuosikymmeninä käyttöön otetut turvetuotantoalueet poistuvat tuotannosta noin 1000 hehtaarin vuosivauhdilla, jolloin kymmenen vuoden aikana uuden tuotantoalueen pinta-alatarve olisi hehtaaria kattaen maakunnan oman tarpeen ja turpeen viennin muihin maakuntiin. Maakuntakaavan yleispiirteisyyden ja maanomistusolojen vuoksi on epätodennäköistä, että kaikki kaavassa turvetuotantoon soveltuvaksi osoitetut alueet otettaisiin tuotantokäyttöön ja sen vuoksi kaavassa on tavoitteena osoittaa tuotantoon soveltuvia alueita 1,5-kertainen määrä tuotantoalan tarpeeseen näh-

200 den. Yksityishenkilön (1 hlö) muistutus Etelä-Pohjanmaan Vaihemaakuntakaavassa III on sopivaksi turvetuotantoalueeksi esitetty Evijärveltä Holmanneva (33600). Omistuksessani on ko. alueelta n.11ha suuruinen palsta. nro. x. josta ko. Holmannevan alue n.7ha. Palsta on tarkoitus pitää metsätalouskäytössä, eikä muuttaa turvetuotantoalueeksi. Turvetuotantoon soveltuvien alueiden merkintä on alueen erityisominaisuutta osoittava merkintä, jolla ei varata aluetta turvetuotantoon, vaan osoitetaan sen soveltuvuus tähän maankäyttömuotoon. Holmannevan (33600) alueelle ei tulla kaavaehdotuksessa osoittamaan turvetuotantoon soveltuvan alueen merkintää. Yksityishenkilö (1 hlö) + allekirjoittaneet (29 hlöä) Iso Valkialammen kiinteistönomistajat Olemme syvästi pöyristyneinä Iso Valkialampi ja sen vaikutusalueella luonnon hävittämisestä mikäli kaavaesityksen mukaisten suon Linjaneva mukaiset turpeennostoalueet todella kaavassa hyväksyttäisiin. Haluamme asian johdosta esittää vaatimuksemme tueksi seuraavia näkökohtia: 1) Ensinnäkin kaavan laatimiseen on ilmeisesti Vapo Oy vaikuttanut koko ajan tuomalla esityksiään kaavan laatijoille. Kaavaa voisi suoraan kutsua luonnon raiskaamisen kaavaksi. Ensinnäkin Linjanevan alueelle on Vapo Oy aikaisemmin hakenut lupansa laajennusta, jota sille ei Aluehallintovirasto myöntänyt lohkolle 3 eli Linjanevalle. Nyt on jostain ihmeen syystä, kun Vapolle on myönnetty laajennus lupaan alueelle lohko 4 noudatetaan AVI:n päätöksen mukaan entistä luonnonsuojelulakia, että Vapo Oy voisi siltä osin vesistöjen ja luonnon pilaamista jatkaa lievempien perusteiden mukaan, joka on käsittääksemme lähinnä lain kiertämistä. Uusi lupa pitäisi aina käsitellä päätöksen päivämäärän mukaan. Ellei näin ole on lainlaatijoiden ryhdyttävä lain muuttamiseen tältä osin, koska muuten ympäristö suojelulaki vesittyy. Kuitenkin uudelleen ilmeisesti Vapon esityksestä alue kuitenkin merkitty uudeksi turpeennostoalueeksi maakuntakaavaan. Ihmettelemme tätä röyhkeää esitystä viranomaisten lausunnoista mitään välittämättä. Todetaan jo, että Iso Valkialammen vaikutusalueella on Vapolla kaksi turpeennosto aluetta Matoneva 2 alueella ja lisäksi myönnetty siihen laajennus Matoneva 2 lohkolle 4 ja 200 Turvetuotantoon soveltuvien alueiden merkintä on alueen erityisominaisuutta osoittava merkintä, jolla ei varata aluetta turvetuotantoon, vaan osoitetaan sen soveltuvuus tähän maankäyttömuotoon. Linjaneva (15058) kuuluu luonnontilaisuusluokkaan 0 ja se on pienialainen (tuotantokelpoinen ala 19 ha) nykyisten tuotantoalueiden laajennusosa, joka täyttää maakuntakaavassa turvetuotantoon soveltuville alueille asetetut kriteerit. Turvetuotantoon soveltuvia alueita ei ole ensisijaisesti tarkasteltu aiempien ympäristölupaprosessien näkökulmasta, vaan kaavaselostuksessa kuvattujen tekijöiden perusteella. Turvetuotannon vaikutuksia asutukseen tullaan arvioimaan kaavan vaikutusten arvioinnissa, joka valmistuu kaavan ehdotusvaiheeseen. Maakuntakaavassa asiaa käsitellään kaavan yleispiirteisyys huomioiden yleisellä tasolla ja tarkemmista kohdekohtaisista vaikutuksista mm. asutukseen säädetään ympäristöluvassa, kun hankkeen tarkempi sijoittuminen on tiedossa. Ympäristöluvassa määritellään myös tarkemmista vesienkäsittelymenetelmistä. Maakuntakaavassa kaikille turvetuotantoon soveltuville alueille tullaan antamaan suunnittelu-

201 näiden 3 lisäksi on Sepposen yksityinen turpeennostoalue järven lounaispuolella. Mikäli vielä tätäkin laajennettaisiin, olisi järven joka puolella turvetuotantoa ja tekisi kesäasuntojen käytön mahdottomaksi. Vapon juristit ovat kyllä asian oivaltaneet. 2) Tällä hetkellä on järven vesi jo muutenkin varsin likaista ja tämä toiminta asiaa edelleen pahentaa toteutuessaan, koska näin laaja turpeen nosto Iso Valkialammen molemmilla puolilla on jo huomattavasti pilannut lammen vesistöä, jonka kaikki sen vaikutusalueella ovat todenneet käytännössä nielleet pölyä ja turvekoneiden pakokaasuja. 3) Vetoamme Alavuden kaupunkiin ja sen poliittiseen päätöksentekoon, aiotteko todella tämän luonnon sotkemisen hyväksyä, vaikka luonto näin hävitetään mukaan lukien metsästyksen, kalastuksen, lintujen ja muiden metsäneläinten elinolojen heikentämisen. Alue on myös tunnettu runsasta marjamaistaan mustikan, puolukan sekä lakkojen alueena, jossa mm. viime kesänä oli jopa ulkomaisia marjan poimijoita paikallisten asukkaiden ja kesäasuntojen asukkaiden lisäksi. Haluamme kiinnittää Alavuden kaupungin kesäasuntojen ja vakituisten asuntojen osalta kaupungin saamiin kiinteistöverohin, jota käsittääksemme ovat varsin huomattavat. Tämän johdosta toivomme Alavuden kaupungin tekevän päätöksen, olla kokonaan hyväksymättä uusien turvealueiden käyttöönottamista ja lisäksi toivomme samaa varsinkin Seinäjoen kaupungilta vastaavaa päätöstä, koska tuhansilla Seinäjoen asukkailla on Etelä-Pohjanmaalla kesäasuntoja ja Seinäjoki myös Etelä-Pohjanmaan liiton maksajana edustaa käsittääksemme n. 36 % määrää kuluista, mitä kunnat liitolle maksavat.. Päätös olisi todella päätös luonnon suojelemiseksi oikea ja varsin perusteltu, koska Etelä- Pohjanmaalla turpeen nostoa 4) on yli 25 % koko maan turpeen nostosta, mikä kielii myös sitä, että politiikat eivät ole valitettavasti asiaan puuttuneet ja turpeen nostajat ovat käyttäneet lepsuja päätöksiä hyväkseen aikakin näin me asian ymmärrämme. 5) Alavuden ympäristölautakunta on sivulla 20 ja 21 todennut Linjanevan osata, ettei lupaa tule myöntää ja viitannut, mm. siihen että melu ylittää valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaiset meluarvot ja saatearvot vapaa-ajan asunnoille, joita he ovat antaneet aluehallintovirastolle lupapäätökseen 138/201511,jossa päätöksessä viranomaiset eivät kuitenkaan Linjanevan alueelle myöskään myöntäneet lupaa Vapon hakemuksesta huolimatta. Mainitussa hakemuksessa on ilmeisesti Vapo Oy halunnut 201 määräys: Turvetuotantoon soveltuvan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon turvetuotannon vaikutukset asutukseen. Alueen käyttöönoton suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota vesiensuojelumenetelmien tehokkuuteen siten, että turvetuotanto osaltaan ottaa huomioon vesienhoidon toimenpideohjelmissa asetetut tavoitteet ja edistää niiden toteutumista. Suunnittelussa on huomioitava tuotantoalueiden yhteisvaikutukset vesistöihin ja tarvittaessa vaiheistettava tuotantoa huomioiden alapuolisten vesistöjen tila. Alueiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee selvittää happamien sulfaattimaiden esiintyminen ja suunniteltava tuotanto siten, ettei se aiheuta merkittävää hapanta huuhtoumaa.

202 kytkeä tämän aikaisemman luvan yhteyteen. Toivomme uudelleen, että Alavuden päättäjät nyt todella, estävät Linjaneva merkitsemistä maakuntakaavaan, jota sinne esitetään käsittämättömästä syystä, ettei tämän Iso Valkialammen pilaaminen voisi enää jatkua tältä osin ja, ettei se tuhoutuisi lapsilta ja lapsenlapsilta luontoa koko Etelä- Pohjanmaalla. 6) Asiat toteutuessaan saavat aikaan mustaa suota tuhansien hehtaarien osalta, jolloin myös vapaa-aikaan useimmiten kuuluvat marjastamiset ja sienestämiset, jotka myös häviävät. 7) Turpeen noston aiheuttama melu ja turvekoneiden aiheuttama saasteet ovat kovat ja lisäksi turvesuolta tuleva pöly menee ensin metsän puihin js kasvillisuuteen ja sateen tulessa se kulkeutuu vesistöihin, vaikka Vapo Oy on hakemuksessaan esittänyt, että pölyämistä estää puut kasvillisuus ja kallio, mutta ei tarvitse olla biologi kun jo ymmärtää, että ensimmäinen vesisade kuljettaa ja virta kuljettaa turpeen pölyineen suoraan järvien ja muiden vesistöjen saastuttamiseen. 8) Myös heikkokuntoisille teille tulee kohtuuton rasitus ja aiheuttaisi mm. Alavuden kaupungille kustannuksia teitten kunnostamisesta todennäköisesti enemmän kuin turpeen nostosta kertyvät mahdolliset tulot, eli ei niissä ole taloudellista hyötyä yhteiskunnallekaan. 9) Elleivät kuntapäättäjät suostu kokonaan turpeen noston lakkauttamiseen, tuli Vapo Oy:n etsiä alueita, joissa lähettyvillä ole asutusta ainakaan 5 km lähempänä tuotantoaluetta, eikä järviä ja muuta vesistöä niin aiheutetut luonnonvarojen tuhoaminen ei aiheuttaisi niin suuria vahinkoja. Alueita löytyy varmaan Etelä-Pohjanmaan ulkopuolelta. 10) Viitaten Aluehallintoviraston antamaan päätökseen 138/2015/1 haluamme esittää siinä oleviin tärkeimpiin kohtiin: 11) sivu 2 melutason ehdot kohta 7 ja kohta 13 tarkkailuohjelma 12) Ympäristöministeriön vahvistamassa maakuntakaavassa ei ole turvetuotantoalueitten aluevarauksia ja turvetuotantoon tulee ottaa vain alueita, joissa luonnon arvot säilyvät, tässä ne eivät todella säily sivu 3 13) Uusi kaavoitettu alue on 23,1 ha eli todella koko luonnon tila todella häviää lammen alueelta lähes kokonaan ja jää mustaa nevaa puuttomana ja ilman kasvillisuutta jäljelle, koska ei ole palautuvasta luonnontilasta kysymys. 202

203 14) sivulla 9 hakijan esittämä, ettei pöly- ja meluhaitoista ole esitetty valituksia, ei pidä paikkaansa, viitaten luvanhakijan hakemukseen antamiimme selvityksiin, joihin toivomme myös E P:n liiton maakuntakaavan laatijoiden tutustuvan 15) Hakija on esittänyt ettei alueella ole linnustaja, mutta siellä on kuitenkin, metsoja, teeriä ja kurkia ja muita pienempiä lintuja, hirviä, lepakoita, karhuja, susia ja muita metsän eläimiä samoin kuin Valkealammessa on Joutsenia, kaakkuria ja sorsia ja kaloja haukia, siikaa ja ahvenia. 16) Luvanhakija vähättelee toiminnalleen tyypillisesti mitään virkistyskäyttöarvoja ja olisi kokonaan muuttanut vesien johtamista eri suuntaan, johon on kiinteistöjen omistajat reakoineet Jauhojärven suunnasta. Lisäksi suunnitelma aiheuttaisi Iso Valkialammen kuivumisen. 17) Luvanhakija on todennut turvealueista olevan puutetta ja esittänyt nimellistä summaa 5000 vastaan aloitusluvan saamista, josta aikaisemmassa valituksessamme esitimme 5,0 milj. summaa, koska on koko Ison Valkialammen käytettävyyden pilaamisesta. 18) Todella merkittävä asia on luvan sivulla 18,jossa Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, ja ympäristökeskuksen lausunnossa todetaan, ettei lohkolle 3 tule myöntää ympäristölupaa, siis toisin kun Alavuden kaupunginhallitus ja Alavuden ympäristölautakunta on todennut, joihin lausuntoihin on ilmeisesti Vapa Oy ollut vaikuttamassa. Se siitä ympäristön suojelusta. 19) Luvan sivulla 19 on todettu mainitun ELY keskuksen lausunnossa, että turvetuotanto aiheuttaa kalastolle ja kalastukselle lisääntyvän eroosion sekä happaman kuormituksen lisäystä sekä rehevöitymistä kalojen ravintonaan käyttämien pohjaeläinten kautta ja lisäksi aiheuttavat kutupohjien liettymistä. Lammelle aiheutettavaa vahinkoa ei voi korvata kalastusmaksullakaan. 20) sivulla 22 myös Ähtärin kaupunki on todennut, ettei lupaa tule myöntää lohkolle 3 eli oikeasti myös Linjanevalle, vaikka sisällytetty aikaisempaan lupaan eikä myöskään lohkolle 4, vaikka viranomaiset ovat siltä osin tämän lohkolle kuitenkin Ähtärin lausunnon vastaisesti Aikaisemmin antamaamme lausuntoon pyydämme viranomaisia tutustumaan kunnolla, alueelle on myös asemakaava vahvistettu yleiskaavana. 21) Sivulla 24 on todettu jo tuotantotoiminnasta kohtuutonta pöly- ja melu- 203

204 haittaa polttoaineiden saastetta parhaana lomailuaikana ja jo nykyään olemme vuosia kuunnelleen melua ja todenneet järven rehevöityvän nopeasti, eli tilanne on jo uutta aluettakin ilman kestämätön. 22) Viittaamme myös Alavuden kalastuskunnan lausuntoon, jossa todetaan luvan haku Matoneva 2, vaikka on aivan toisesta suosta kysymys, tämä on ollut harhauttavaa. 23) sivulla 28 on kuitenkin esittänyt luvan myöntämistä, vaikka ovat sen aikaisemmin esittäneet hylättäväksi, ilmeisesti Vapo Oy on taas vaikuttanut asiaan ja samoin perässä Alavuden kaupungin ympäristölautakunta on sitten uudelleen myös esittänyt luvan myöntämistä samoin varmaan hakijan toivomuksesta. Emme voi todella ymmärtää, haluaako Alavus pilata loputkin järvensä. Matoneva 2 työmaalla on yleensä yksi työntekijä satunnaisesti työssä 1-3 kk aikana eli siltä osin kaupungin mahdolliset verotulot ovat vähäiset ja merkityksettömät, kun verrataan kesäasuntojen maksamiin kiinteistöveroihin, sen jälkeen turpeet kuormataan ja kuljetetaan pois kuorma-autoilla, jotka jo nykyäänkin ovat tukkineet osittain kesäasuntojen tieoikeuden käyttämisen, koska kuormaus tapahtuu suoraan käyttämämme tiellä, johon meillä on lunastettu käyttöoikeus metsäyhtiöitä, haluaisimme tietää, onko Vapolla edes käyttöoikeutta ko. tiehen. 24) Päätöksessään AVI kuitenkin sivulla 31 hylkää Linjanevan alueen käytön lohkolla 3 eli hakijan käyttämän Matoneva 2? nimellä hakemana mainituista syistä. 25) Pyydämme maakuntakaavan käsittelijöitä tutustumaan lohko 3 ratkaisun perusteluihin, jossa on todettu lain naapuruussuhteista annetun lain 17 :n mukaisiin lain määräyksiin, ettei rakennusta hallitseville ei saa aiheutua kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, noesta, liasta, pölystä, hajusta, kosteudesta, melusta, tärinästä, säteilystä ja pölyhiukkasten hengityksestä ihmisille ja lisäksi luonnonmarjojen poimintaan läheisyydestä laki edellyttää, että huomioidaan paikalliset olosuhteet, joihin olemme jo viitanneet. Olemme pölyn, turvekoneiden melun,polttoaineiden saasteen ja järven saastumiseen ja muun vesistön pilaantumisen ja luonnonarvojen vaikutus jo nyt synkästi todenneet. Viittaamme AVIN vielä sivuilla 37 ja 38 toteamiin seikkoihin, joiden perusteella lohkon 3 ympäristölupahakemus on tullut hylätä kokonaan. On huolestuttavaa, että Alavuden kaupungin päättäjät eivät ole näitä ollenkaan nähneet, vai onko siinä oltu täysin Vapa Oy:n lumoissa ja tuettu ison suuren valtavan esittämiä asioita, luonnosta ja lainsäädännöstä pätkääkään välittämättä, kunhan saadaan vain koko kau- 204

205 pungit järvet pilattua tällä röyhkeällä toiminnalla, josta jälkipolvet tulevat kärsimään. Kyllä Maakuntakaavassa tulisi uusien turvealueiden käyttö kokonaan kieltää ja lisäksi hoitaa vielä käytössä olevien turpeennostoalueiden toimintaa tehokkaalla valvonnalla, että lain kirjain täyttyy. Toivomme, että muistutuksemme johtaa päättäjien järkevään harkintaan ja päätökseen, koska ei voi luottaa turpeen nostajien käyttäytyvän vastuullisesti ja valvonta asioissa on tehotonta ja näytteen otot ovat turpeen nostajien omissa ilmoituksissa, joiden todellisuus jää helposti näkymättä. Halutessaan he voivat valita itselleen edullisimmat näytteiden ottopaikat myös. Mm Alavudella on käsittääksemme jo järviä pilattu ja tuleville sukupolville jää perinnöksi saastuneita vesi- ja järvialueita. Saastuneiden alueiden kunnostus kestää vuosia alueiden saattamiseksi luonnon mukaiseksi jos ollenkaan. Me allekirjoittajat emme voi mitenkään ymmärtää Alavuden kunnan toimintaa tässä asiassa. Emme myöskään Vapon toimintaa luonnon pilaamisessa, välittämättä edes jo tapahtuneesta mainitusta viranomaisten päätöksestä. Yksi osoitus siitä on, että luvan saatuaan, on Vapo Oy tehnyt valituksen huhtikuun 27 päivänä 2015, jossa vaaditaan lupaehtojen lieventämisestä, vaikka lupaa hakiessaan on ilmoittanut lain mukaisesti noudattaa viranomaisten ehtoja. Haluamme lisäksi viitata Maankäyttö-ja rakennuslakiin /132 varsinkin todeta, että 4 :n mukaan kunnat voivat laatia Maakuntakaavan maakunnassa ja sen osaalueilla. Lain 5 :n mukaan suunnittelussa on huomioitava vaikutusten suunnittelua ja arviointia ja edistää 4 k mukaan luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilymistä, luonnonvarojen säästeliästä käyttämistä 5a :n mukaan maahankintaan liittyvät toimenpiteet, joissa olisi kuitenkin huomioiva, että Vapo Oy:n nimellisillä kauppahinnoilla ostamille maa-alueille ei tulisi maakuntakaavoituksella suoraan tukea, luonnonarvoista välittämättä, kuten nyt on käymässä, ellei maakuntahallinnon päättäjät ole asioihin riittävästi perehtyneet ennen päätöksien tekoa. Mainitun lain 28 säätää mm 1) maakunnan tarkoituksenmukaiseen alue- ja yhdyskuntarakenteeseen 2) alueiden käytön ekologinen kestävyys 3) ympäristön ja talouden kannalta kestäviin liikenteen ja teknisen huollon järjestelyihin 4) vesi- ja maa-ainesvarojen kestävään käyttöön 205

206 5) maakunnan elinkeinoelämän toiminta edellytyksiin 6) maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaalimiseen 7) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyteen Kaavaa laadittaessa on myös pidettävä silmällä alueiden käytön taloudellisuutta ja sitä, ettei maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle aiheudu kohtuutonta haittaa. Kaavaa laadittaessa on selvitettävä kenen toteutettavaksi kaava ja sen toimenpiteet kuuluvat Edellä tässä pykälässä mainitut asiat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määri kuin maakuntakaavan tehtävä yleispiirteisenä kaavana edellyttää. Viittaamme luonnonsuo3elulakun ja siihen tähän mennessä tehtyihin lain lisääntyviin velvoitteisiin ja lain korostamaan luonnonarvojen suojelemiseen, lintudirektiivin noudattaminen Viimeiset lain muutokset ovat tulleet voimaan , joten niitä on nyt noudatettava. EU:n luontodirektiivien Rio De Janeiro (92/43/ETY säätämät velvoitteet, joihin EU on sitoutunut lisäämme vielä kirjovehkaperhosten, Metsäpeurojen ja jopa susien ja karhun elinnolojen heikentymisen, mikäli niitä ei jo maakuntakaavaa laadittaessa oteta huomioon. Ne velvoittavat kaavan laatijoita ja myös kaavan lopullisesta hyväksymisestä koskevia päättäjiä. Vielä haluamme mainita Suomen Perustuslain 1O :n säännöksestä, jossa kotirauha pitää olla turvattu, 15 omaisuus pitää.on turvattu Ja 20.. vastuu luonnosta kuuluu kaikille. Viittaamme Vapo Oy:n lausuntoon Helsingin Sanomat lehdessä maaliskuun 26 päivänä 2012, jonka mukaan Vapo lupaa puhdistaa vetensä tai lopettaa turpeennoston. Tätä mekin toivomme. Tämänkin kaiken ylläolevan osalta meidän on todettava, että vaatimuksia ei kaavaesityksessä ole nyt noudatettu aikaisemmin mainitsemistamme syistä, eikä myöskään ole noudatettu viranomaisten päätöksiä, joten esitämme oikeuteemme lakiin perustuen Linjaneva kokonaan poistamista turpeennostoalueena lisäksi toivomme, että Alavuden kaupunki päättää olla myöntämättä uusia alueita turvetuotantoon ja lisäksi Maakuntaliitto tekee vastaavan päätöksen. Nykyisinhän esimerkiksi jätteiden käyttö kaukolämmityksiin lisääntynyt valtavasti esimerkiksi rakennusjätteistä ja puiden oksienkin käytöstä, jotka ovat uusiutuvia luonnonvaroja, jota turve ei ole. Liitämme lisäksi videoesityksen, josta on todettavissa pölyn määrä turvetuotannossa. Varaamme vielä mahdollisuuden antaa tarvittaessa lisä muistuksia asiaan 206

207 Yksityishenkilön (1 hlö) muistutus Asia: Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaavan valmisteluaineiston kuuleminen Etelä-Pohjanmaan liitto Haluan lausua kaavan valmistelusta seuraavaa: 1. Ehdotan että Hauta-ahon pihapiiri poistetaan maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden luokituksesta. Perustelut: Rakennukset eivät muodosta ajallisesti eikä tyylillisesti yhtenäistä tai arvokasta kokonaisuutta vaan ovat eri-ikäisiä, eri tekniikoilla rakennettuja ja laajennettuja osin purkukuntoisia ja huonossa kunnossa Maakuntahallitus on kokouksessaan päättänyt poistaa maisema-alueet vaihekaavasta III. Valtioneuvosto ei ole hyväksynyt valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Maisema-alueet tullaan käsittelemään tulevassa maakuntakaavatyössä osana kulttuuriympäristöteemaa. 2. Ehdotan että Hauta-ahon pihapiirin lähi-alueet, maatalous/metsätalous/yritystalous alueet, pellot varasto, ranta ja peltoalueet poistetaan arvokkaiden maisema-alueiden luokituksesta Pynttärinniemi-tien itäpuolisilta alueilta kaavan valmisteluaineistosta. Nähdäksen Hauta-ahon pihapiiri sekä kaikki siihen liittyvät maa-alueet on säilytettävä rakentamisen, pienyritystoiminnan ja maa/metsätalouden vapaasti muokattavina alueina 3. Asumisen, rakentamisen ja pienyritystoiminnan kehittäminen. Alueiden kehittämistä ei saa estää kaavamerkinnöin kulloistenkin toimeentulon edellytysten tarpeiden mukaisesti ml. uudisrakentaminen, vanhojen käyttökelvottomien rakennusten purkaminen, katu-, tie- ja pienimuotoinen yritysrakentaminen pitää säilyttää mahdollisimman vapaana. Yksityishenkilöiden (2 hlöä) muistutus Me allekirjoittaneet Henkilö 1 ja Henkilö 2 Seinäjoelta olemme Soinin kunnan Hankajär- 207

208 ven kesäasukkaita ja haluamme tuoda esiin huolemme siitä, Hankajärven vesistön ekologinen tila on heikentynyt silminnähden. Vuodesta 1980 ranta-asukkaana olleena totean, että järvi oli tuolloin kirkas ja Hiekkalahdessa silttipohja, näkyi pohjaan syvemmältäkin. Nyt vesi on tummentunut ja siinä on ennen muuta humusta ja mutaa rantoihin saakka. Humus on saanut alkunsa laajoista turvetyömaista valuma-alueella. Tämä on näkynyt kesäisin turvepölynä, joka on laskeutunut järven pintaan ja sitten pohjaan saakka. Turvetta ja mutaa on tullut myös turvetyömaiden laskuojista sateisina aikoina luvulla turpeen ottoon ei liittynyt juurikaan ehtoja ja myöhemminkin turvealtaat ovat virranneet kovilla sateilla yli ja virranneet tietenkin järveen. Järven huonontuneen tilan voivat kaikki ja uskon myös Soinin kunnassa vakinaisesti asuvien todenneen. Järvessä ei tiettävästi vielä ole ollut sinilevää, mutta tällä kyydillä se on vain ajan kysymys, kun sitä järvestä löytyy. Vahanganjoen valuma-alueen latvat ovat juuri Hankajärven ja Iiroonjärven alueella ja vierestä alkaa Kuninkaanjoen valuma-alue. Järvemme laskevat Iso-Punsaan ja siitä edelleen Vahankaan tullen sitten Kymijokea myöten Suomenlahteen. Ollaan siis aivan latvavesillä, jossa virtaamat erittäin pieniä. Jo nyt valuma-alueella on useita turvetyömaita ja nyt nähtävillä olleessa ehdotuksessa uusien soiden osoittaminen turvetuotantoalueeksi moninkertaistuu. Ei tarvitse olla ihmeellisempi ennustaja, kun voi arvata, miten järville käy. Esitämme seuraavat huomiot: kaavamääräyksiin tulee lisätä Vahankajoen valuma-alue, kuten monissa muissakin Etelä- Pohjanmaan vesien valuma-alueille turpeen nostoon ja silloin vesien puhdistukseen tulee erityisiä vaatimuksia. Nyt kaavaehdotus ei sisällä mitään vaatimusta eli luvat ehtoineen jäävät ilmeisesti Ely-keskusten harkintaan. Uusien turvesoiden osoittamista turvetuotantoon tulisi kokonaan luopua ja sallia laajennuksia vain jo avatuille soille. Tällöin uudet lupaehdot parantaisivat ilmeisesti päästöjä jo avatuilta soilta. Latvavesien virtaamat ovat niin pienet, etteivät alueen järvet kestä uusia kuormituksia. Soinin kunnassa lienee yli 500 kesämökkiä ja näin muodoin kesäasukkaat ja matkailulaajemminkin toivoo puhtaita vesiä ja näillä on varmasti aluetaloudelle suurikin merkitys. Uudet turvetuotantoalueet voidaan varmasti osoittaa myöhemminkin tulevissa kaavoissa, kunhan ensin turvesoiden jätepäästöihin löytyy uusia teknologioita. Vapo varmasti 208 Turvetuotantoon soveltuvien alueiden merkintä on alueen erityisominaisuutta osoittava merkintä, jolla ei varata aluetta turvetuotantoon, vaan osoitetaan sen soveltuvuus tähän maankäyttömuotoon. Turvetuotantoon soveltuvia alueita koskevaa suunnittelumääräystä tarkistetaan ja kaavaselostusta täydennetään vesistövaikutusten osalta. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttämistä edellytetään turvetuotannon ympäristöluvissa nykyään kaikilta uusilta alueilta. Vahankajoen valuma-alueelle tullaan viranomaislausunnoille lähetettävässä kaavaehdotuksessa osoittamaan kolme turvetuotantoon soveltuvaa aluetta, joista yksi on osittain ko. valuma-alueella. Kaikki Vahankajoen valuma-alueelle osoitettavat turvetuotantoon soveltuvat alueet ovat

209 miettii ja kehittää näitä asioita. Käsityksemme mukaan nykyisissä kaavoissa on aivan riittämiin turpeen nostoon varattuja alueita. nykyisten turvetuotantoalueiden laajennuksia tai sijaitsevat nykyisten turvetuotantoalueiden välittömässä läheisyydessä. Kaavan tarkoituksena on osoittaa uusia turvetuotantoon soveltuvia alueita korvaamaan tuotannosta poistuvaa alaa. Kaavassa ei tulla osoittamaan Vahankajoen valuma-alueelle merkittävää määrää uusia turvetuotantoon soveltuvia alueita, joten alueelle ei anneta erillistä suunnittelumääräystä. Aluetta koskee kuitenkin kaikille turvetuotantoon soveltuville alueille annettava suunnittelumääräys: Turvetuotantoon soveltuvan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon turvetuotannon vaikutukset asutukseen. Alueen käyttöönoton suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota vesiensuojelumenetelmien tehokkuuteen siten, että turvetuotanto osaltaan ottaa huomioon vesienhoidon toimenpideohjelmissa asetetut tavoitteet ja edistää niiden toteutumista. Suunnittelussa on huomioitava tuotantoalueiden yhteisvaikutukset vesistöihin ja tarvittaessa vaiheistettava tuotantoa huomioiden alapuolisten vesistöjen tila. Alueiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee selvittää happamien sulfaattimaiden esiintyminen ja suunniteltava tuotanto siten, ettei se aiheuta merkittävää hapanta huuhtoumaa. Yksityishenkilön (1 hlö) muistutus Lähtökohta 1. Etelä-Pohjanmaan maakunnallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi esitetään vuosien 2013 ja 2014 inventointien mukaisia maisema-alueita. Etelä-Pohjanmaan maakunnallisesti arvokkaiksi valitut maisema-alueet ovat vuoden 2013 inventoinnin mukaan Lapualla mm, Lapuanjoen kulttuurimaisema, Haapakoski-Tiistenjoki- Lakaluoma, alkaen kaavakartan mukaan valtatie 19:stä Honkimäen alueesta itään. 2. Maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden suunnittelumääräys(ma) kuuluu: Suunnittelussa, käytössä ja rakentamisessa tulee ottaa huomioon luonnon- ja kulttuurimaiseman arvot. Avointen maisematilojen säilymiseen ja uusien rakennuspaikkojen sijaintiin sekä rakennusten sopeuttamiseen rakennustavaltaan maisemaan on 209 Maakuntahallitus on kokouksessaan päättänyt poistaa maisema-alueet vaihekaavasta III. Valtioneuvosto ei ole hyväksynyt valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Maisema-alueet tullaan käsittelemään tulevassa maakuntakaavatyössä osana kulttuuriympäristöteemaa.

210 kiinnitettävä huomiota. Tilanne Lapuan kaupungin yleiskaavoituksessa 3. Lapuan valmisteilla oleva yleiskaava esittää Lapuanjoen kulttuurimaisemaan Honkimäen maisemallisesti tärkeälle peltoalueelle varausta asuntorakentamiselle. Kaavaehdotuksia vertailtaessa voidaan jo kaavoituksen tässä vaiheessa nähdä, että maakuntakaavassa esitetyt alueen luonnon ja kulttuurimaiseman arvot ovat uhattuna. Liite: Lapuan keskustaajaman asuin- ja työpaikka-alue, osayleiskaavaehdotus 2030/ Honkimäen alue Valtakunnallisen kulttuuriympäristöstrategian tavoitteita 4. Ympäristöministeriö on julkaissut vuonna 2015 vuoteen 2020 tähtäävän kulttuuriympäristöstrategian, jonka mukaan kulttuuriympäristö on huomattava voimavara ja sillä on keskeinen merkitys hyvän elinympäristön luomisessa sekä paikkakuntien ja ihmisten identiteetin vahvistamisessa. Elinkeinoelämälle kulttuuriympäristön monimuotoisuus voi avata uusia menestymisen mahdollisuuksia. Kulttuuriympäristöstrategian toimeenpanosuunnitelmassa (YM014:00/2014, s.6-7) käsitellään kulttuuriympäristölainsäädäntöä ja sen soveltamista. Tavoitteena on mm. kulttuuriympäristöjen arvojen turvaaminen eri kaavatasoilla ja kulttuuriympäristön vaalimisen integrointi kattavasti maakunta - ja paikallistason kehittämisessä. Viite: Muistutukseni Lapuan yleiskaavan ehdotusvaiheessa 5. Olen tehnyt Lapuan yleiskaavan ehdotusvaiheessa muistutuksen, jossa esitän Honkimäen avoimen peltoalueen(valtatie 19:stä lähtien kantatie 66 suuntaan) säilyttämistä maakunnallisesti arvokkaana maanviljelysmaisemana sekä ent. Liuhtarlan sotilasvirkatalon(honkimäki) säilyttämistä maakunnallisesti arvokkaana kohteena. Honkimäen talon osalta ehdotukseni on otettu huomioon, mutta ei maiseman osalta. 210

211 Vaikka Lapuan kehitys on muuttanut kevään 2013 jälkeen joitakin muistutuksessa esittämiäni olosuhteita (liikenne, koulurakentaminen), eivät ne muuta esittämääni perusasetelmaa. Liite: Henkilö 1, muistutus koskien Lapuan yleiskaavoituksen ehdotusvaiheen kuulemista. Mielipiteeni maakuntakaavan valmisteluvaiheeseen liittyen Esittämässäni tapauksessa lienee kyse siitä, millainen merkitys arvioidaan olevan kulttuurisilla arvoilla ja toisaalta taloudellisilla arvoilla alueen ja paikallistason kehittämisessä pitkällä ja lyhyellä tähtäimellä. Kun maakuntakaavalla on kuntien kaavoituksen ohjaava vaikutus, mutta ei oikeusvaikutuksia, on skenaarioni se, että paikallistason poliittisessa ohjauksessa voidaan selittää ja todeta viime kädessä lähes mikä tahansa ratkaisu maakuntakaavan mukaiseksi. Tämän takia objektiivisuutta tavoittelevalla valmisteluaineistolla pitäisi olla sitovampi merkitys sellaisten arvojen turvaamisessa, jotka voidaan lopullisesti menettää lyhemmän tähtäimen taloudellisten, monitahoisten yksittäisten ja poliittisten intressien vuoksi. Yllämainittuun Honkimäen yksittäistapaukseen liittyen totean, että - alueelle suunniteltu asuntoalue ei toteuta maakuntakaavan tavoitteita kulttuurimaiseman säilyttämisen osalta, ei säilytä avointa maisematilaa ja tärkeitä näkymiä, eikä laajuutensa ja sijaintinsa takia voi sopeuttaa rakentamista maisemaan. Tämän takia olisi perusteltua käydä jo kaavoituksen tässä vaiheessa alue- ja paikallisviranomaisten kesken neuvottelu, jossa asia todetaan. Viittaan tässä valtakunnallisen kulttuuriympäristö- strategian tavoitteisiin. - maakunnallisesti arvokkaiden kohteiden suunnittelumääräyksiä olisi erikseen kiristettävä siellä, missä kulttuuristen ja maisemallisten arvojen voidaan todeta olevan uhattuna. Tämä edellyttää, että maakuntakaavatyössä kuntien yleiskaavat olisivat vertailuaineistona erityisesti arvokkaiden maisema-alueiden osalta. 211

212 - oman paikkakunnan arvokkaiden kohteiden merkittävyyden näkeminen laajemmassa yhteydessä on monasti vaikeaa niiden jokapäiväisyyden takia. Ne joutuvat tavallisesti häviölle lyhyemmän tähtäimen taloudellisten arvojen kanssa, mikäli ei ymmärretä, että kulttuuriympäristö voi olla myös merkittävä kilpailutekijä elinkeinojen ja vetovoimaisuuden kehittämisessä. Vaikka maakuntakaava esittää aluevarauksia suurpiirteisesti, siinä voisi olla elementtejä, jotka osoittavat paikallistason toimijoille, että kulttuuriympäristö on voimavara ja tukee kestävää kehitystä. Yksityishenkilön (1 hlö) muistutus Luonnoksen teemakartassa on merkitty turvetuotantoon soveltuvat uudet alueet punaisella vinoviivoituksella. (jatkossa tu-1 ) 1. Julkaisussa Ähtärin ja Pihlajaveden reittien vesienhoidon toimenpideohjelma , sen tiivistelmässä kirjoitetaan mm. näin: Vesienhoidon keskeisenä tavoitteena on estää jokien, järvien ja rannikkovesien sekä pohjavesien tilan heikkeneminen sekä pyrkiä kaikkien vesien vähintään hyvään tilaan. Erinomaisiksi tai hyviksi arvioitujen vesien tilaa ei saa heikentää. Siis...estää...vesien tilan heikkeneminen ja...pyrkiä...hyvään tilaan... Luonnoksessa ehdotetut uudet alueet turvetuotantoon ovat pahassa ristiriidassa näiden tavoitteiden kanssa. Tuomioistuimiin menneiden tapausten perusteella edes turvetuotannon paras käytettävissä oleva tekniikka (BAT) ei ole pystynyt estämään kuormittavia päästöjä vesistöihin. Vesistöjen tila siis heikkenisi eikä päästäisi hyvään tilaan. Sama pätee muillekin luonnoksen vesistöille. Turvetuotantoon soveltuvia alueita koskevaa suunnittelumääräystä tarkistetaan ja kaavaselostusta täydennetään vesistövaikutusten osalta. Lisäksi kaavan vaikutusten arviointi laaditaan ehdotusvaiheessa. Vaatimus: tu-1 alueet pitää poistaa kokonaan luonnoksesta. 2. Luonnoksen esittelytekstissä kirjoitetaan: Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavan tavoitteena on edistää maakunnan energiaomavaraisuutta osoittamalla energiateollisuuden tarpeisiin riittävä määrä turvetuotantoalueita... Luonnoksen kaavaselostuksessa, kohdassa kirjoitetaan: Maakunta onkin turpeen suhteen yliomavarainen, sillä vain noin 40 prosenttia tuotetusta turpeesta käytetään 212 Etelä-Pohjanmaan maakuntahallitus on päättänyt asettaa turvetuotantoon soveltuvien alueiden pinta-alatavoitteeksi hehtaaria. Aiempina vuosikymmeninä käyttöön otetut turvetuotantoalueet poistuvat tuotannosta noin 1000 hehtaarin vuosivauhdilla, jolloin kymmenen vuoden aikana uuden tuotantoalueen pinta-alatarve

213 Etelä-Pohjanmaalla ja energiaturvetta tuotetaan myös naapurimaakuntien tarpeisiin. Olemme siis maakuntana jo turpeen suhteen energiaomavarainen ja luonnoksen tavoite edistää omavaraisuutta on jo toteutunut. Ei ole mielestäni oikein, että E-P Liitto vaarantaa omat vesistömme vain siksi, että muut maakunnat saisivat turvetta. Luonnoksessa pitäisi siis ehdottaa vain 40% tuotantosoita nykyisestä. Tämä toteutuu, jos ei ehdoteta yhtään uusia alueita. Vaatimus: tu-1 alueet pitää poistaa kokonaan luonnoksesta. 3. Luonnoksen esittelytekstissä, kohdassa kirjoitetaan: Maakuntakaavassa tulee ottaa huomioon maakunnan oloista johtuvat erityiset tarpeet, mutta samalla ne on sovitettava yhteen valtakunnallisten tarpeiden kanssa. Valtakunnan hallitus on laatinut energia- ja ilmastostrategian vuoteen 2030 asti. Tämä on tehty Pariisin ilmastosopimuksen vaatimusten perusteella. Tavoitteena on puolittaa fossiilisen energian käyttö. Turpeen energiakäyttö vähenisi samassa suhteessa. Tämä toteutuu, jos ei ehdoteta yhtään uusia alueita. 4. Luonnoksen laadinta on aloitettu vuonna 2013 maakuntahallituksen päätöksellä. Uutta, luonnokseen vaikuttavaa tietoa on tullut tällä välin paljon. Näyttää valitettavasti siltä, että uutta energia-alan tietoa ja kehitystä ei ole otettu luonnoksessa huomioon. Viimeisin tutkimus Suomen energia-alaa koskien on valtioneuvoston julkaisussa 35/ : Hajautetun uusiutuvan energian mahdollisuudet ja rajoitteet (HE- MU). Tutkimuksen yhteenvedossa kirjoitetaan: Varovaisen arvion mukaan korvattavaksi jäävä fossiilinen energia olisi noin 100 TWh/a. Tästä voitaisiin tuottaa noin 30 TWh/a aurinkoenergialla ja noin 70 TWh/a tuulivoimalla. Turpeen pieni, n. 5%:n energiaosuus voitaisiin siis korvata kokonaan uusiutuvilla. Uusiuolisi hehtaaria kattaen maakunnan oman tarpeen ja turpeen viennin muihin maakuntiin. Maakuntakaavan yleispiirteisyyden ja maanomistusolojen vuoksi on epätodennäköistä, että kaikki kaavassa turvetuotantoon soveltuvaksi osoitetut alueet otettaisiin tuotantokäyttöön ja sen vuoksi kaavassa on tavoitteena osoittaa tuotantoon soveltuvia alueita 1,5-kertainen määrä tuotantoalan tarpeeseen nähden. Kaavan valmisteluaineiston tuotantokelpoinen suoala oli noin hehtaaria, minkä lisäksi aineistoa on täydennetty tuottajilta saatujen aineistojen perusteella. Ottaen huomioon kaavan tavoitteet, soilla esiintyvät luontoarvot ja maakunnan vesistöjen tila voidaan pinta-alatavoitetta pitää edelleen perusteltuna. Vaihemaakuntakaavan tavoite edistää maakunnan energiaomavaraisuutta osoittamalla energiateollisuuden tarpeisiin riittävä määrä turvetuotantoalueita maakunnassa esitettyjen tavoitteiden ja strategioiden mukaisesti ei ole kaavan valmistelun aikana muuttunut. Vaatimus: tu-1 alueet pitää poistaa kokonaan luonnoksesta. 213 Vaihemaakuntakaavan tavoite edistää maakunnan energiaomavaraisuutta osoittamalla energiateollisuuden tarpeisiin riittävä määrä turvetuotantoalueita maakunnassa esitettyjen tavoitteiden ja strategioiden mukaisesti ei ole kaavan valmistelun aikana muuttunut.

214 tuvien hinta myös putoaa nopeasti ja niiden asennustahti kiihtyy. Katso liitteet 1, 2, 3 ja 4. Tämä edellä pitäisi luonnoksessa ottaa uutena asiana huomioon. Vaatimus: tu-1 alueet pitää poistaa kokonaan luonnoksesta. 5. T&T-lehdessä viime marraskuussa julkaistu uutinen: Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa on kehitetty simulointimalli, joka osoittaa, kuinka pääosin aurinkoon ja tuuleen perustuva sähköjärjestelmä voi toimia kaikkialla maailmassa. Se havainnollistaa, miten Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet täyttävä sähköjärjestelmä toimii hyödyntämällä ainoastaan uusiutuvia energialähteitä. Maailmanlaajuinen energian internetin malli visualisoi täysin uusiutuvan sähköenergiajärjestelmän vuodelle Malli on suunniteltu löytämään taloudellisin ratkaisu uusiutuvalle sähköjärjestelmälle. Malli osoittaa myös, kuinka sähköntuotanto voidaan suunnitella kattamaan vuoden jokainen tunti. Toisin sanoen malli löytää sähköntarpeeseen parhaiten vastaava uusiutuvan energiantuotannon, varastoinnin ja sähkönsiirron yhdistelmän. Järjestelmän tuottaman sähkön kustannus on noin euroa megawattitunnilta kaikilla yhdeksällä maapallon vyöhykkeellä. Mallia voi jokainen testata osoitteessa: Lisätietoa löytyy osoitteesta: Simulaatiomallin alkuvuoteen 2030 ei ole enää kuin kymmenisen vuotta. Turpeen noston ja käytön aiheuttamat päästöt vesistöihin ja ilmakehään eivät oikeuta sen käyttöä tulevaisuuden puhtaiden uusiutuvien energioiden rinnalla. Luonnoksessa esitetään siis turhaan uusia alueita turvetuotantoon, joka kestäisi vuosikymmeniä. Tämä edellä pitäisi luonnoksessa ottaa uutena asiana huomioon. Vaatimus: tu-1 alueet pitää poistaa kokonaan luonnoksesta. Yhteenveto Edellä kohdat 1 ja 2 koskevat suoraan maakuntaamme, kohta 3 koko Suomen energia- 214

215 strategiaa ja kohdat 4 ja 5 maailmanlaajuista uutta tietoa uusiutuvien nopeasta esiinmarssista. Turve-energian tuotanto kannattaa ja pitää lopettaa mahdollisimman nopeasti. Maailma on jo menossa kovaa vauhtia uusiutuvien energioiden suuntaan. E-P Liiton pitää ohjata luonnoksessa myös Suomea samaan suuntaan ja mielellään Etelä- Pohjanmaa maakuntien kärjessä. Luonnoksen kohdassa mainitaan E-P:n ympäristöstrategiasta 2020 asti:...pyritään kohti kestävän kehityksen esimerkkialueeksi kehittymistä... Todella hyvä esimerkki tästä on Atria Oy:n Nurmon aurinkoenergiapuisto, joka on juuri nyt selkeästi Suomen suurin. Tämä on hyvä alku aurinkoenergian käytön yleistymisen suuntaan ja näyttää esimerkkiä muille maakunnille. Luonnoksessa täytyy ottaa huomioon kaikki nämä viimeaikaiset uudet tutkimukset ja ajantasaiset tiedot. Suunnitella pitää mutta mieluummin eteenpäin tulevaisuuteen, ei peruutuspeiliin katsomalla. Kaikkien em. kohtien 1-5 perusteella: Kokonaisvaatimus: tu-1 alueet pitää poistaa kokonaan luonnoksesta. Yksityishenkilön (1 hlö) + allekirjoittaneiden (18 hlöä) Kuorasjärven maanomistajien muistutus Olemme syvästi huolestuneita Kuorasjärven pohjoispään luonnon hävittämisestä, mikäli kaavaesityksen mukaisten soiden Peräneva 15109, Varvunneva 15113, Hietaharjunneva ja Kuljunneva mukaiset turpeennostoalueet todella kaavassa hyväksyttäisiin. Haluamme asian johdosta esittää vaatimuksemme tueksi seuraavia näkökohtia: 1) Ensinnäkin kaavan laatimiseen on ilmeisesti Vapo Oy vaikuttanut koko ajan tuomalla esityksiään kaavan laatijoille. Kaavaa voisi suoraan kutsua luonnon hävittämiskaavaksi. 2) Tällä hetkellä on järven vesi jo muutenkin varsin likaista ja tämä toiminta edelleen sitä pahentaa toteutuessaan, koska metsien ojitus on jo järven pilannut humuskuormillaan, emmekä voi hyväksyä, että valtio tekee vielä lisää tuhoja Kuorasjärvel- 215 Turvetuotantoon soveltuvien alueiden merkintä on alueen erityisominaisuutta osoittava merkintä, jolla ei varata aluetta turvetuotantoon, vaan osoitetaan sen soveltuvuus tähän maankäyttömuotoon. Kuljunnevalle (15000) ei tulla kaavaehdotuksessa osoittamaan turvetuotantoon soveltuvan alueen merkintää Natura-arvioinnin johtopäätösten ja arvioinnista saatujen lausuntojen perusteella. Turvetuotantoon soveltuville alueille tullaan viranomaislausunnoille lähetettävässä kaavaehdotuksessa antamaan suunnittelumääräys: Turvetuotantoon soveltuvan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon turvetuotannon vaikutukset asutukseen.

216 le. 3) Vetoamme Alavuden kaupunkiin ja sen poliittiseen päätöksentekoon, että aiotteko todella tämän luonnon sotkemisen hyväksyä, vaikka luontoa näin hävitetään mukaan lukien metsästyksen, kalastuksen, lintujen ja muiden metsäneläinten elinolojen heikentämisen. Haluamme kiinnittää Alavuden kaupungin kesäasuntojen ja vakituisten asuntojen osalta kaupungin saamiin kiinteistöveroihin, jotka käsittääksemme ovat varsin huomattavat. Tämän johdosta toivomme Alavuden kaupungin tekevän päätöksen, olla kokonaan hyväksymättä uusien turvealueiden käyttöönottamista. Lisäksi toivomme Seinäjoen kaupungilta vastaavaa päätöstä, koska tuhansilla Seinäjoen asukkailla on Etelä- Pohjanmaalla kesäasuntoja. Seinäjoki myös Etelä-Pohjanmaan liiton maksajana edustaa n. 36 % määrää kuluista, minkä kunnat liitolle maksavat. Päätös olisi luonnon suojelemiseksi oikea ja varsin perusteltu, koska Etelä-Pohjanmaalla turpeen nostoa on yli 25 % koko maan turpeen nostosta. Tämä kielii myös sitä, että politiikot eivät ole valitettavasti asiaan puuttuneet ja turpeen nostajat ovat käyttäneet lepsuja päätöksiä hyväkseen. Alueen käyttöönoton suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota vesiensuojelumenetelmien tehokkuuteen siten, että turvetuotanto osaltaan ottaa huomioon vesienhoidon toimenpideohjelmissa asetetut tavoitteet ja edistää niiden toteutumista. Suunnittelussa on huomioitava tuotantoalueiden yhteisvaikutukset vesistöihin ja tarvittaessa vaiheistettava tuotantoa huomioiden alapuolisten vesistöjen tila. Alueiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee selvittää happamien sulfaattimaiden esiintyminen ja suunniteltava tuotanto siten, ettei se aiheuta merkittävää hapanta huuhtoumaa. 4) Asiat toteutuessaan saavat aikaan mustaa suota tuhansien hehtaarien osalta, jolloin myös vapaa-aikaan kuuluvat marjastaminen ja sienestäminen loppuisi. 5) Turpeen noston aiheuttama melu on kova ja lisäksi turvesuolta tuleva pöly menee ensin metsän puihin ja kasvillisuuteen, jolloin sateen tullessa se kulkeutuu vesistöihin. Varsinkin Kuorasjärvellä tälle on olemassa suo-ojitusten jäljiltä valmiit urat lisäturpeen kulkeutumiselle vesistöön. Jos Vapo olisi yksityinen toimija, eikä valtion omistama yhtiö, niin lupia ei varmasti myönnettäisi ja se laitettaisiin kunnostamaan jo aikaisemmin tehdyt vesistöjen tuhoamiset. Vapo on kuitenkin valtio valtion sisällä, joten siihen ei tunnu pätevän mitkään lait. 6) Myös heikkokuntoisille teille tulee kohtuuton rasitus ja aiheuttaisi mm. Alavuden kaupungille kustannuksia teitten kunnostamisesta todennäköisesti enemmän kuin turpeen nostosta kertyvät mahdolliset tulot, eli lisäluvista ei ole taloudellista hyötyä yhteiskunnallekaan. 216

217 7) Elleivät kuntapäättäjät suostu kokonaan turpeen noston lakkauttamiseen, tulisi Vapo Oy:n etsiä alueita, jossa lähettyvillä ole asutusta ainakaan 15 km lähempänä tuotantoaluetta, niin aiheutettu luonnonvarojen tuhoaminen ei aiheuttaisi niin suuria vahinkoja. Alueita löytyy varmaan Etelä-Pohjanmaan ulkopuoleltakin. Toivomme, että muistutuksemme johtaa päättäjien järkevään harkintaan, koska ei voi luottaa turpeen nostajien käyttäytyvän vastuullisesti, koska valvonta on tehotonta. Näytteen otot perustuvat turpeen nostajien omiin ilmoituksiin, jolloin asioiden todellinen tila jää toteamatta. Mm Alavudella on käsittääksemme jo järviä pilattu ja tuleville sukupolville jää perinnöksi saastuneita vesi- ja järvialueita. Olen rakentanut viime vuonna uuden kesäasunnon Kuorasjärvelle ja huoli järven tilasta on ilman uusia turvesoitakin suuri. Aikaisemmin tehdyt suo-ojitukset ovat jo lähes täyttäneet järven niistä tulleella humuksella. Turpeen nosto varmaankin saisi kymmenessä vuodessa aikaan matalan järven täyttymisen turpeella, jota siellä on jo ennestäänkin enemmän kuin riittävästi. Päättäjien olisi hyvä käydä toteamassa lähistöllä olevien järvien tila ennen turpeennostoluvan myöntämistä, niin silloin tulisi konkreettisesti todettua, että lupia ei voi joka paikkaan myöntää. Yksityishenkilön (1 hlö) muistutus Kaikki turvesoiksi suunnitellut alueet poistettava. 217 Turvetuotantoon soveltuvien alueiden merkintä on alueen erityisominaisuutta osoittava merkintä, jolla ei varata aluetta turvetuotantoon, vaan osoitetaan sen soveltuvuus tähän maankäyttömuotoon. Etelä-Pohjanmaan maakuntahallitus on päättänyt asettaa turvetuotantoon soveltuvien alueiden pinta-alatavoitteeksi hehtaaria. Aiempina vuosikymmeninä käyttöön otetut turvetuotantoalueet poistuvat tuotannosta noin 1000 hehtaarin vuosivauhdilla, jolloin kymmenen vuoden aikana uuden tuotantoalueen pinta-alatarve olisi hehtaaria kattaen maakunnan oman tarpeen ja turpeen

218 viennin muihin maakuntiin. Maakuntakaavan yleispiirteisyyden ja maanomistusolojen vuoksi on epätodennäköistä, että kaikki kaavassa turvetuotantoon soveltuvaksi osoitetut alueet otettaisiin tuotantokäyttöön ja sen vuoksi kaavassa on tavoitteena osoittaa tuotantoon soveltuvia alueita 1,5-kertainen määrä tuotantoalan tarpeeseen nähden. Yksityishenkilön (1 hlö) muistutus Hei haluan kertoa mielipiteeni Etelä-Pohjanmaan 3. vaihemaakuntakaavan valmisteluvaiheesta. Tilani sijaitsee Evijärvellä ja jos alueella on tarkoitus aloittaa turvetuotantoa niin omistamaani tilaa ei käytetä turvetuotannon aloittamiseen. Tilani numero on x myös isäni Henkilön 1 tilaa ei tulla käyttämään turvetuotantoon, numero on y Turvetuotantoon soveltuvien alueiden merkintä on alueen erityisominaisuutta osoittava merkintä, jolla ei varata aluetta turvetuotantoon, vaan osoitetaan sen soveltuvuus tähän maankäyttömuotoon. Yksityishenkilöiden (2 hlöä) muistutus Karvasuo sisältää huomattavia taloudellisia hyötyjä, jotka ovat tulevaisuudessa välttämättömiä energia- ja maataloustuotannossa: Pintamaiden turve energiaksi ja pohjista erinomaista viljelysmaata! Etelä-Pohjanmaa, mukaan lukien Seinäjoen ympäristö, on erittäin voimakasta, kehittyvää maatalousaluetta. Merkittävä osa väestöstä saa toimeentulonsa maataloudesta tai siihen liittyvästä teollisuudesta. On täysin selvää, että Karvasuon kaltaiset keskeisellä paikalla olevat runsaat luonnonvarat on otettava hyötykäyttöön, eikä pakkosuojeltavaksi! Parhaiten suojeluun sopivia ovat syrjäisemmät erämaa-alueet, joita kyllä riittää ja joissa on luonnonrauhaa, metsäkana lintuja, villieläimiä, alkuperäiskasvillisuutta ja ikipuita. Karvasuolla lainhuutoja omistavia, joihin merkittävällä tavalla myös VAPO kuuluu, on kuunneltava alueen tulevaisuudesta määrättäessä. VASTUSTAMME KARVASUON TÄYDELLISTÄ PAKKOSUOJELUA! Tottakai tässä yhteydessä suojelukäsitteen sijasta pitäisi käyttää "luonnonvarojen hylkääminen" tai " käyttämättä jättäminen "-ilmaisua! Näinhän tässä käy, jos hukataan se suuri energia- ja viljelysmaapotentiaali, joka lähes tuhathehtaariseen Karvasuohan sisältyy. Valitettavasti NYKYPOLVELTA on kadonnut 218 Viranomaislausunnoille lähetettävässä kaavaehdotuksessa Karvasuo tullaan osoittamaan luonnonsuojelualueen merkinnällä. Karvasuo on osoitettu myös Seinäjoen osayleiskaavassa luonnonsuojelualueen merkinnällä (SL-2). Merkinnän mukainen suojelu on voimassa, kunnes kohteen suojelu on toteutettu luonnonsuojelulailla, tai saakka. Suojelumääräyksen voimassaoloaikaa on rajoitettu sen varmistamiseksi, ettei kaavasta aiheudu maanomistajalle kohtuutonta haittaa. Maakuntien liittoja kannustetaan Valtioneuvoston periaatepäätöksessä (2012) varaamaan maakunnallisesti merkittäviä soita suojelutarkoituksiin ja Karvasuon SL-merkintä toteuttaa periaatepäätöksen linjausta. Karvasuo on maakuntakaavan selvityksissä todettu arvokkaaksi suokohteeksi, joka kuuluu luonnontilaisuusluokkaan 3.

219 mitä suurimmassa määrin taloudellinen ajattelukyky tälläkin osa-alueella: Kaikkinaista suojelua, ennallistamista ym. suositaan yli kaiken, energiantuotantoa vastustetaan voimakkaasti hyvien turvesoidenkin osalta! Tasapuolisuuden nimissä Maakuntakaavaan pitää merkitä vähintäinkin rautatien koillispuoli, reilu 200 hehtaaria, maa- ja metsätalousalueeksi. Silloinkin jää "suojeltavaksi" rautatien ja maantie 694:n väliin yli 600 hehtaaria Karvasuosta. Alue liittyy luontevasti Honkanevaan ja "samoilijoille" on erinomainen pääsy ja tieyhteys tähän ilmeisesti kansallispuistotasoiseen suoyhtymään, eivätkä yksityis- ja viljelystiet ajaudu kurakolle rospuuttoaikoina sivullisten toimesta! Painotamme erityisesti suon reunametsiköineen rautatien koillispuolelta merkitsemistä maa- ja metsätalouskäyttöön. Tiluksemme ovat välittömästi Karvasuon itä- ja kaakkoispuolella ja harjoitamme paikalla voimakasta maa- ja metsätaloutta. Jos tällä alueella suon pintaturve hyödynnetään energiantuotantoon, alla olevasta silttisavesta saadaan erinomaista peltomaata, mikä olisi hieno visio eli tulevaisuuden näkymäpaikalliselle peltoviljelykselle! Jos kuitenkin Karvasuo kokonaan pakkosuojellaan, vähimmäisvaatimuksemme on, että suojelualueen rajaus kaakossa Loukasmäen molemmin puolin toteutetaan osa yleiskaavan muutosesityksemme esittämällä tavalla ja Vasikka- ja Tiinumäen väli eli KUMPULAN kiinteistötunnus x tilanrajan suunnan mukaisena Karttaliitteen osoittamalla tavalla! Seinäjoella Kunnioittaen, Kumpulanoikeuden omistajat Mukana useita asiaa selventäviä liitteitä Lisäksi erittäin mainitsemisen arvoista on, että maakunta lehti Ilkassa oli merkittävä sivunlaajuinen kannanotto turvesoiden runsaan kansallisomaisuuden puolesta! Näiden energiavarojen vajaa käyttö, hyödyntämättä jättäminen ja vihreä uskoisten äärimmäinen vastarinta on todella anteeksiantamatonta typeryyttä! Otsikko Suomessa asuu maailman hölmöin kansa? iskee suoraan talousongelmankin ytimeen eli SOIDEN ja metsienkin energiavarat ovat pahoin vajaakäytössä! Yksityishenkilöiden (2 hlöä) muistutus 219

220 Asia: Mielipide maakuntakaavoituksesta Omistamme suota ja vähän myös metsää Alavuden Isonevalla (ATK-numero 40157). Tilamme nimi on Kruununmaa (RN:o x, kiinteistötunnus y). Isonevan palstan koko on noin 7,8 ha, ja siitä suurin osa on suota. Isoneva on palstamme kohdalla ja lähialueella ojittamatonta kunnon suota. Meidän palstamme kohdalla suon laidekin on ojittamaton. Metsän ja suon kohtaamispaikkaan on muodostunut kapea, ravinteinen korpireunus. Kivennäismaalta valuva vesi muodostaa vetisen uoman koko Isonevan läpi. Palstallamme on kiistatta luontoarvoja, ja siksi olemme tehneet alueesta rauhoitushakemuksen Metso-ohjelman puitteissa. Alustavasti ELY-keskus on ilmoittanut, että kohde näyttäisi täyttävän Metso-vaatimukset. Isoneva on hyväksytty myös Suomen luonnonsuojeluliiton SuoMaa- kohteeksi. Vaatimuksenamme esitämme, että Isonevan turpeennostomerkintä on poistettava. Tuolla seuduin suota on jo hävitetty niin paljon, että tämä viimeinen avosuo pitää jättää turvehankkeista pois. Turvevaraus on tahtomme vastainen ja vakavasti ristiriidassa omien suunnitelmiemme kanssa. Toteutuessaan turpeennosto pilaisi omistamamme maan suojeluarvon. Isonevan (40157) alue kuuluu luonnontilaisuusluokkaan 2 ja jää kaavaehdotuksen ulkopuolelle erityisten luontoarvojen vuoksi. Yksityishenkilöiden (2 hlöä) muistutus Seinäjoen Halkosaaren kylän vieressä sijaitseva Halkoneva sai kovasta vastustuksesta huolimatta ympäristöluvan turvetuotantoon. Halkosaaren kasvavassa kylässä on tällä hetkellä n. 250 taloutta. Asukkaiden muuttaessa kylään turvetuotannosta ei ollut tietoa. Kyläyhdistys keräsi adressin, jossa 266 henkilöä allekirjoituksellaan vastusti hanketta. Asuntoalueella jokainen talous ja 16kpl tuotantoalueen reunalla asuvista vastusti hanketta. AVI kuitenkin hylkäsi asukkaiden mielipiteen ja päätökseen haettiin muutosta Vaasan Hallinto-oikeudelta tuloksetta. AVI:n päätöksestä Hallinto-oikeuteen valittivat myös Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Seinäjoen Kaupunki, Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri, Etelä-Pohjanmaan luonnonsuojelu yhdistys sekä 7 yksityishenkilöä. Seinäjoen kaupunki mm. huomautuksessaan totesi: Halkosaari on ollut kysyttyä asuinaluetta ja alueen maapohjan hankinnassa on kiirehditty. Jos Halkonevan tuotantoalue toteutuu suunnitelmien mukaan Halkosaaren vielä asemakaavoittamattomien alueiden 220 Vaihemaakuntakaavassa osoitetaan turvetuotantoalueen merkinnällä alueet, joilla on ympäristölupa turvetuotannon harjoittamiseen. Halkonevan turvetuotantoalue tullaan kaavaehdotuksessa osoittamaan tällä merkinnällä. Alueen rajaus perustuu ELY-keskukselta saatuun paikkatietoaineistoon. Halkonevan pohjoisosaan osoitetaan pienialainen turvetuotantoalueen laajennus turvetuotantoon soveltuvan alueen merkinnällä (Halkoneva 15150, tuotantokelpoinen ala 30 hehtaaria). Alue täyttää maakuntakaavan laadinnassa turvetuotantoon soveltuville alueille asetetut reunaehdot ja on näin kaavan mukainen.

221 houkuttavuus asuinalueena katoaa, eikä Ympäristölupa täytä lain 7. luvussa mainituille perusteille ja myöntämiselle säädettyjä edellytyksiä. Halkosaari Kitinoja oikeusvaikutteisesta voi todeta asemakaavoittamattomat ja rakentamattomat pientaloalueiden aluevaraukset (API-1). Halkonevan ympäristölupakäsittelyssä valitettiin Korkeimpaan Hallinto-oikeuteen, joka tarkensi lupaehtoja, mutta myönsi luvan turvetuotannon aloittamiseen. Halkonevan tuotantoalueen ja Vaasantien pohjoispuolella on Metsähallituksen kiinteistö (kiinteistötunnus x), jonka Metsähallitus on hankkinut luonnonsuojelutarkoituksessa. Ympäristölupakäsittelyssä kiinteistöä käsiteltiin luonnonsuojelualueena. Seinäjoen kaupungilla on myös ollut hanke alueen luontoarvojen korostamiseksi. Hankkeen nykytilasta ei ole tietoa. Ympäristösuunnittelija Karhu huomauttaa, että viime vuosina on noussut esille voimakkaasti turvetuotantoalueiden vesistövaikutukset ja samasta asiasta myös Halkonevaa koskevassa ympäristölupakäsittelyssä useat tahot huomauttivat. Turvetuotantoalueiden ympäristölupakäsittelyssä ei voida ottaa samalla alueella toimivien tuotantoalueiden yhteisvaikutusta huomioon, vaan jokaista hakemusta käsitellään yksittäisenä. Kyrönjokeen pieneltä alueelta (n.20 km) kuivatusvetensä purkavia tuotantoalueita on Saarikkoneva Ilmajoki, Halkoneva Ilmajoki, Halkoneva Seinäjoki, Voitonneva Seinäjoki, Hangasneva Seinäjoki sekä lisäksi tuotantoalue Ilmajoen Jäpissä ja Jaurinneva Isossakyrössä. Kyrönjoen latvavesillä on myös useita vedenlaatua heikentäviä tuotantoalueita. Maakuntakaavan kolmannen vaihekaavan suunnittelussa ja toteutuksessa tulisi huomioida turvetuotannon kokonaisvaikutukset ympäristöön, vesistöihin ja ennen kaikkea asutukseen. Maakuntakaavassa tulisi linjata tuotannon sijoittaminen alueille, joissa sen haittavaikutukset voidaan minimoida. Turvetuotannon oikealla sijoittamisella voidaan turvata asuinviihtyvyys ja samalla uusiutuvan energian tuotanto. MTK Etelä- Pohjanmaan toiminnanjohtajakin on avoimesti todennut, että Soita kyllä Etelä- Pohjanmaalla riittää. Kuljetuskustannuksia ei voida pitää toimintaa ohjaavana tekijänä, riistäen samalla lähiseudun asukkaiden oikeus pölyttömään ja meluttomaan asuinympäristöön. Nykyisellään Halkoneva on aktiivisessa virkistyskäytössä ja suunnitellun tuotantoalueen vieressä kulkee merkitty vaellus reitti. Asukkaiden mielipiteellä tulisi olla painoarvoa suunniteltaessa asuinympäristöä pysyvästi muuttavia toimia asuinalueen välittömässä läheisyydessä. Ihmetystä on aiheuttanut kyläläisten keskuudessa, ettei 221 Turvetuotantoon soveltuvien alueiden merkintä on alueen erityisominaisuutta osoittava merkintä, jolla ei varata aluetta turvetuotantoon, vaan osoitetaan sen soveltuvuus tähän maankäyttömuotoon. Tuotantoaluekohtaisista vesienkäsittelymenetelmistä ja mm. etäisyydestä asutukseen säädetään hankekohtaisessa ympäristöluvassa.

222 Halkosaaren asukkaiden mielipiteelle annettu minkäänlaista painoarvoa ympäristölupaa myönnettäessä, kun taas Metsähallituksen palsta katsottiin tuotantoaluetta rajaavaksi tekijäksi. Maakuntakaavaa suunniteltaessa tulisi huomioida, myös kasvavat liikennemäärät, liikenneyhteydet ja tuotantoalueiden läheisen asutuksen paloturvallisuus. Nämä asiat ympäristölupakäsittely jätti huomiotta useista huomautuksista piittaamatta. Halkonevan tuotantokäyttöön ottaminen on vastoin maakuntakaavan tavoitteita turvata ja huomioida tarkoituksenmukainen alue- ja yhdyskuntarakenteen toteutuminen, alueen ekologinen kestävyys, liikenne, elinkeinoelämän toimintaedellytykset kuin myös luonnon arvot ja alueen asukkaiden virkistys. Kaavaa laadittaessa ympäristöluvan saaneita alueita ei tulisi kohdella erityisasemassa, koska alueellisia yhteisvaikutuksia ei ympäristölupamenettelyssä käsitellä. Maakuntakaavassa Halkonevan osalta turvetuotantoalueen merkintä tulisi poistaa ja turvata näin kasvavan asuinalueen kehittyminen sekä asuinviihtyvyys. Yksityishenkilön (1 hlö) muistutus Kaavassa näyttää siltä että Kuortaneella sijaitseva Kaarankajärvi on suorastaan tykitetty turvesoilla! Nyt lähellä oleva turvetuotantoalue on jo pilannut lähes lopullisesti järven. Pohjassa paksu turvekerros ja sinilevää. Järvi ei kestä nykyistä kuormitustakaan. Se on tärkeä virkistyskohde 60 mökkiläiselle. Olisi syytä korjata järven tilaa eikä pilata sitä lopullisesti. 222 Turvetuotantoon soveltuvien alueiden merkintä on alueen erityisominaisuutta osoittava merkintä, jolla ei varata aluetta turvetuotantoon, vaan osoitetaan sen soveltuvuus tähän maankäyttömuotoon. Kaarankajärvi sijaitsee Kuortaneenjärven alueella (44.04) ja sille tullaan viranomaislausunnoille lähetettävässä kaavaehdotuksessa antamaan suunnittelumääräys: Seuraavilla 2. jakovaiheen valuma-alueilla turvetuotannon vesiensuojelumenetelmiin ja tuotannon vaiheistukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Lisäksi kaikkia turvetuotantoon soveltuvia alueita koskee suunnittelumääräys: Turvetuotantoon soveltuvan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon turvetuotannon vaikutukset asutukseen. Alueen käyttöönoton suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota vesiensuojelumenetelmien tehokkuuteen siten, että turvetuotanto osaltaan ottaa huomioon vesienhoidon toimenpideohjelmissa asetetut tavoitteet ja

223 edistää niiden toteutumista. Suunnittelussa on huomioitava tuotantoalueiden yhteisvaikutukset vesistöihin ja tarvittaessa vaiheistettava tuotantoa huomioiden alapuolisten vesistöjen tila. Alueiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee selvittää happamien sulfaattimaiden esiintyminen ja suunniteltava tuotanto siten, ettei se aiheuta merkittävää hapanta huuhtoumaa. Yksityishenkilön (1 hlö) muistutus Olen päässyt vierestä seuraamaan turvetuotannon vesienpuhdistusta ja mielestäni nykyinen turvetuotanto ei enää pilaa vesistöjä. Turvetuotanto on pilannut vesistöjä, mutta ei enää nykyään. Turvesuon vedet suodattuvat monta kertaa ennen kuin laskevat vesistöön. Metsäojituskin päästää enemmän humusta liikkeelle vesistöön kuin turvetuotanto, pitäisikö siis sekin kieltää?? No jo se lopetettaisiin voisimme sanoa äänekosken sellutehtaalle hyvästit. Metsä myös työllistää. No kun olemme nyt alkaneet kieltämään pitäisikö meidän kieltää kaikki?? Pitäisikö suomessa kieltää työnteko, koska jos turvetuotanto kiellettäisiin se olisi kuin kirveen isku oman polveen ja suomesta vähenisi taas työpaikat. Lehdessä, myös kirjoititte, että nyt olisi aika edetä päästöttömiin ja kestäviin energia muotoihin. Olen samaa mieltä, mutta nykyteknologia ei ole vielä siihen valmis. Turvetta ei nykyhetkenä voida realistisesti korvata muulla kuin kivihiilellä, joka ei mielestäni ole edes vaihtoehto. Mielestäni turvetuotantoa pitäisi lisätä ja reilusti suomessa, koska se on suomalainen kestävä energiantuotantomuoto. Turve on määritelty uusiutuvaksi luonnonvaraksi jo nyt ruotsissa ja asiaan olisi puututtava myös suomessa. Etelä-Pohjanmaan liitto ei tunnista palautteen viittausta lehtikirjoitukseen. Maakuntakaavalla pyritään kestävällä tavalla yhdistämään erilaiset maankäyttömuodot. Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaavan valmistelussa on tunnistettu laajasti maakunnan historia ja potentiaali turvetuotantoon liittyen. Vaihemaakuntakaavan tavoitteena on säilyttää turvetuotannossa oleva pinta-ala ennallaan. Turve myös työllistää, mitä jos turvetuotanto lopetettaisiin ja sadat turvetuotannon ammattilaiset jäisivät työttömiksi. Mielestäni on hyvä turvata heidän elinkeinonsa, ennemmin kuin ostaa venäläistä kivihiiltä. Kirjoititte myös sinilevästä. Sinilevään voitte myös vaikuttaa itse ostamalla sähköauton, päästämällä jätevetenne luontoon eikä vesistöön. Älkää siis syyttäkö turvetuotantoa ongelmasta, jonka olette itse aiheuttanut. Kirjoititte myös kokenmäenjoesta Kokemäenjoki oli sen varrella sijaitsevan asutuksen, 223

224 teollisuuden ja maanviljelyn päästöjen vuoksi lukujen välisenä aikana yksi Suomen kuormitetuimmista vesitöistä. Veden laatu oli heikko ja sen ravinne- sekä elohopeapitoisuudet olivat korkeita. Lisäksi pohjasedimentit olivat heikkokuntoisia. Teollisuuden suurimpia kuormittajia olivat elohopean osalta Finnish Chemicalsin tehdas Äetsässä sekä muiden raskasmetallien osalta Outokummun tehtaat Harjavallassa. Turun seudun tekopohjavesihanketta vastustanut Pro Virttaankangas -liike on arvioinut Finnish Chemicalsin laskeneen jokeen vuosien välillä jopa 600 tonnia elohopeaa. Veden laatu alkoi paranemaan 1980-luvun alkupuolella ja selvä muutos tapahtui vuosikymmenen puolivälissä, kun kaksi joen yläpuolisen vesireitin varrella ollutta selluloosatehdasta lopetti toimintansa. Tämän jälkeen Kokemäenjoen happitilanne alkoi parantumaan nopeasti. Nykyisin veden laatu on tyydyttävä ja joen yläjuoksun Rauta- ja Kulovesien alueella jopa hyvä. Jokeen tulee kuitenkin edelleen hajakuormitusta, jonka johdosta veden laatu heikkenee ajoittain. Kyseessä ovat maatalouden päästöt, joita Kokemäenjokeen tulee erityisesti Loimijoen valuma-alueelta. Heinäkuussa 2014 tapahtui Harjavallan nikkelipäästö, jossa Norilsk Nickelin Harjavallan tehtaalta pääsi Kokemäenjokeen muun muassa 66 tonnia nikkeliä. Vuoto aiheutti ainakin simpukoiden joukkokuoleman. Ette siis voi syyttää siitäkään turvetuotantoa ja teillä on nyt AIVAN väärät perusteet nousta turvetuotantoa vastaan, mutta suomi on vapaa maa ja jokainen saa kirjoittaa mitä haluaa ja ymmärän milepiteenne, mutta ei turvetuotantoa voi kaikesta syyttää. Tämä on minun mielipiteeni asiaan. Yksityishenkilön (1 hlö) muistutus Alavuden aseman eteläpuolella oleva alue on tekstissä merkitty Lamminmäen alueeksi. Alue on kuitenkin Lampimäen aluetta. Lampimäki on kantatila, josta Lamminmäki ja muut sen alueen tilat on erotettu. Kuvissa oleva talo on Lamminmäen talo. On hyvä asia, että Lampimäen alue on maakunnallisesti arvokas kulttuurialue. 224 Merkitään tiedoksi ja täsmennetään nimeämistä. Maakuntahallitus on kokouksessaan päättänyt poistaa maisema-alueet vaihekaavasta III. Valtioneuvosto ei ole hyväksynyt valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Maisema-alueet tullaan kä-

225 sittelemään tulevassa maakuntakaavatyössä osana kulttuuriympäristöteemaa. Yksityishenkilön (1 hlö) + allekirjoittaneiden (78 hlöä) muistutus Me allekirjoittaneet vastustamme Etelä-Pohjanmaan 3. vaihe maakunta kaavaehdotuksen esittämiä turvetuotantoalueita Kokemäenjoen vesistöalueen valuma-alueelle (liite). Ähtärinjärvi on herkkää latvavesistöä, jonka veden laatu on jo useamman vuoden huonontunut. Sinilevän määrä on lisääntynyt kesä kesältä ja vesi on samentunut huomattavasti. Järvi ei kestä enää yhtään lisäkuormitusta, jota kaavassa esitetyt turpeenottoalueet aiheuttaisivat. Suunnitellut turvetuotantoalueet ovat vastoin seuraavia lakeja: ympäristönsuojelu laki, luonnonsuojelulaki, vesilaki, vesienhoitolaki, maankäyttö- ja rakennuslaki ja naapuruussuhdelaki Lisäksi suunnitelmat ovat vastoin maakunnan omia ympäristötavoitteita. Suunnitelmat eivät myöskään täytä valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Turvetuotantoon soveltuvien alueiden merkintä on alueen erityisominaisuutta osoittava merkintä, jolla ei varata aluetta turvetuotantoon, vaan osoitetaan sen soveltuvuus tähän maankäyttömuotoon. Maakuntakaavassa vesistövaikutuksia tarkastellaan valuma-alueittain. Turvetuotantoon soveltuvia alueita koskevaa suunnittelumääräystä tarkistetaan ja kaavaselostusta täydennetään vesistövaikutusten osalta. Ähtärinjärven alueelle (35.43) tullaan viranomaislausunnoille lähtevässä kaavaehdotuksessa antamaan suunnittelumääräys: Seuraavilla 2. jakovaiheen valuma-alueilla turvetuotannon vesiensuojelumenetelmiin ja tuotannon vaiheistukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Lisäksi aluetta koskee kaikkia turvetuotantoon soveltuvia alueita koskeva suunnittelumääräys: Turvetuotantoon soveltuvan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon turvetuotannon vaikutukset asutukseen. Alueen käyttöönoton suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota vesiensuojelumenetelmien tehokkuuteen siten, että turvetuotanto osaltaan ottaa huomioon vesienhoidon toimenpideohjelmissa asetetut tavoitteet ja edistää niiden toteutumista. Suunnittelussa on huomioitava tuotantoalueiden yhteisvaikutukset vesistöihin ja tarvittaessa vaiheistettava tuotantoa huomioiden alapuolisten vesistöjen tila. Alueiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee selvittää happamien sulfaattimaiden esiintyminen ja suunniteltava tuotanto siten, ettei se aiheuta merkittävää hapanta huuhtoumaa. Kaavan vaikutusten arviointi laaditaan ehdotusvaiheessa. Pääosin Ähtärinjärven alueelle (35.43) tulee kaavaehdotuksessa sijoittumaan neljä turvetuotantoon soveltuvan alueen merkintää. 225

226 Yksityishenkilön (1 hlö) muistutus Maakuntakaavaluonnoksessa on perustettu Ähtärinjärven kulttuurimaisema alue. Harjoitan itse kotieläintilana maatilayrittäjyyttä Ähtärinrannan kohdalla kyseisellä kulttuurimaisema aluella. Ähtärinjärven kulttuurimaisema alueen perusteissa lukee että Ähtärinrannan kohdalla tiemaisemassa avautuu paikoin merkittäviä järvinäkymiä rantapeltojen yli ja pellot ulottuisivat myös rantaan asti. Maakuntahallitus on kokouksessaan päättänyt poistaa maisema-alueet vaihekaavasta III. Valtioneuvosto ei ole hyväksynyt valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Maisema-alueet tullaan käsittelemään tulevassa maakuntakaavatyössä osana kulttuuriympäristöteemaa. Ähtärinrannalla tiemaisemassa ko kaavaalueella ainut kohta missä järvi näkyy kunnolla on kuva mikä otettu Lahtelan luota järvelle. Muuten rannat rakennettu mökkejä täyteen tai rantapellot ja rannat istutettu koivikolle. Pellot kasvavat suurimmaksi osaksi hömppäheinää nykyisen tukipolitiikan takia. Monet pellot kasvavat pajukkoa ja muuta risukkoa n 1 metrin vuodessa lisää, maisema muuttuu nopeasti. Minullakin kävi EU-tarkastajat ja ne valittivat pellonreunoilla pajukoista. Totesin että katsokaa kummalla puolella ojaa ne kasvavat. Ei voi mennä naapurin pellolta ja puolelta kaatamaan pajukoita. Väki on ikääntynyt ja rakennuskanta vanhentunut ja monessa paikkaa ränsistynyt purkukuntoiseksi. Tälläinen maatalousvaltainen kulttuurimaisema olisi pitänyt käydä katsomassa luvulla, silloin maisema oli sitä maalaismaisemaa. Lehtimäen Suninniemellä ja Rantalanmäellä on ihan erinäköinen kulttuurimaisema ranta- ja peltomaiseman, kyläkuvan osalta. Minun mielestä siellä maisema on teidän esittämien perusteiden mukaisia. Esitänkin että Ähtärinranta jätetään pois Ähtärinjärven kulttuurimaisema alueesta. Jos Ähtärinrannan alue jää kaavassa kulttuurimaisema alueeseen niin maatalous- ja yri- 226

227 tystoiminta on sallittava kaava-alueella niin ettei kaava rajoita sitä. Kantatie 68 länsipuoli poistettava myös pois kaavasta. Perusteisiini voidaan myös tutustua paikanpäällä eli voin järjestää kaavanlaatijoille esittelykierroksen suunnitellulla Ähtärinjärven kulttuurimaisema alueella. Yksityishenkilön (1 hlö) muistutus Tarjosin kahta mielipidettäni maakuntalehtiin, mutta ne eivät ole ainakaan toistaiseksi ilmestyneet sivuille. Vihreä sensuuri on ilmeisesti pistänyt ne silppukoneeseen! Lähetän mainitut kirjoitelmani vielä Teillekin ikään kuin muistin virkistämiseksi ja huomioitavaksi Karvasuon suojeluesityksen osalta. Henkilö 1 järjesti tapaamisen suunnittelujohtaja Antti Saartenojan kanssa tammihelmikuun taitteessa. Asiallista keskustelua käytiin ja paperitodisteita (päiväys ) jätettiin. Karvasuon tulevaisuus on ilman muuta tärkeä, kuten olette ymmärtäneetkin, mutta yksityisen tilan omistajan näyttää olevan mahdotonta saada mielipiteitään ja tarpeitaan huomioiduksi, kun vastassa on vihreän ajattelun valtaamat henkilöt, viranomaislausunnot ja kaavapykälät! MAHDOTTOMUUKSIA en ole vaatinut, mutta esitykseni Karvasuon itä- ja kaakkoispuolen tulevasta käytöstä eivät ole edenneet! Pyydän kunnioittavasti, että huomioitte esitykseni; sensuroidut mielipidekirjoitukset seuraavat oheisena. Viranomaislausunnoille lähetettävässä kaavaehdotuksessa Karvasuo tullaan osoittamaan luonnonsuojelualueen merkinnällä. Karvasuo on osoitettu myös Seinäjoen osayleiskaavassa luonnonsuojelualueen merkinnällä (SL-2). Merkinnän mukainen suojelu on voimassa, kunnes kohteen suojelu on toteutettu luonnonsuojelulailla, tai saakka. Suojelumääräyksen voimassaoloaikaa on rajoitettu sen varmistamiseksi, ettei kaavasta aiheudu maanomistajalle kohtuutonta haittaa. Maakuntien liittoja kannustetaan Valtioneuvoston periaatepäätöksessä (2012) varaamaan maakunnallisesti merkittäviä soita suojelutarkoituksiin ja Karvasuon SL-merkintä toteuttaa periaatepäätöksen linjausta. Karvasuo on maakuntakaavan selvityksissä todettu arvokkaaksi suokohteeksi, joka kuuluu luonnontilaisuusluokkaan 3. Yksityishenkilön (1 hlö) muistutus Kannanottomme, Soidensuojelun täydentämiseen liittyvä Karvasuon asia Tilamme (kiinteistötunnus x) Omistajina Henkilö 1 ja Henkilö 2, sijaitsee Karvasuon lounaisreunalla, pinta-ala yht. 7,7ha, joka määrältään on huomattava tilamme pinta-alasta. Lohkot 13,14,11ja 12 ovat merkittynä Karvasuon soidensuojelun täydennysehdotukseen. 227 Viranomaislausunnoille lähetettävässä kaavaehdotuksessa Karvasuo tullaan osoittamaan luonnonsuojelualueen merkinnällä. Karvasuo on osoitettu myös Seinäjoen osayleiskaavassa luonnonsuojelualueen merkinnällä (SL-2). Merkinnän mukainen suojelu on voimassa, kunnes kohteen suojelu on toteutettu luonnonsuojelulailla, tai saakka. Suojelumääräyksen voimassaoloaikaa on rajoitettu sen varmistamiseksi, ettei kaavasta aiheudu maanomistajalle kohtuutonta

228 Tilallamme suoritetaan tuotannollista metsänhoitoa ja edellä luetellut lohkot kuuluvat myös tuotannolliseen metsänhoitoon. Lohko 13; Varttunut kasvatusmetsikkö, 78v vanhaa, keskiläpimitta 18cm, keskipituus 14m (tukkia) Lohko 14; Kasvatusmetsikkö, 98v vanhaa, keskiläpimitta 14cm,keskipituus 10m (tukkia) Lohko 11; Turvesuota, Huom! Ei aavaa suota, vaan Runsas mäntytaimikko, pituus 3-4m Lohko12; Kasvatusmetsikkö, 88v vanhaa, keskiläpimitta 12cm,keskipituus 9m (pikkutukkia) haittaa. Maakuntien liittoja kannustetaan Valtioneuvoston periaatepäätöksessä (2012) varaamaan maakunnallisesti merkittäviä soita suojelutarkoituksiin ja Karvasuon SL-merkintä toteuttaa periaatepäätöksen linjausta. Karvasuo on maakuntakaavan selvityksissä todettu arvokkaaksi suokohteeksi, joka kuuluu luonnontilaisuusluokkaan 3. Metsäkeskus arvioinut puuston tilan Lohkoilla on suoritettu 1990 luvun alussa Valtion rahoittamaa kunnostusojitusta ja ojituksen kunnostustarvetta on tällä hetkellä. 1. Kiellämme Tilallamme, lohkoilla 13,14,11ja 12, Karvasuon soidensuojelun täydentämisen, tuotannollisen metsänhoidon johdosta. 2. Vaadimme, että Rautatien koillispuolen, Karvasuon alue merkitään Etelä- Pohjanmaan 3. vaihemaakuntakaavaan merkillä M-2 eli maa- ja metsätalouskäyttöön. Yksityishenkilön (1 hlö) muistutus Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavan luonnoksessa määritellään Peränne- ja Vähäperännejärven alue valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuurimaisemaksi. Ympäristöhallinto määrittelee tällaiseksi alueeksi maaseutumme edustavimmat kulttuurimaisemat, joiden arvo perustuu monimuotoiseen kulttuurivaikutteiseen luontoon, hoidettuun viljelymaisemaan ja perinteiseen rakennuskantaan. Alueen tilat ja viljelysmaat ovat pieniä kokonaisuuksia. Luonto edustaa yleistä suomalaista maaseutukylää eikä siinä ole minkäänlaisia kulttuurivaikutuksia, joita ei ole löydettävissä muualta Suomesta. Osa tiloista on jäänyt tyhjilleen. Olemassa oleva rakennuskanta on hyvin kirjavaa lähin- 228 Maakuntahallitus on kokouksessaan päättänyt poistaa maisema-alueet vaihekaavasta III. Valtioneuvosto ei ole hyväksynyt valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Maisema-alueet tullaan käsittelemään tulevassa maakuntakaavatyössä osana kulttuuriympäristöteemaa.

229 nä 1940-luvun jälkeen rakennettuja tai paljon uudempia rakennuksia, jotka eivät ole millään muotoa perinteistä vanhaa rakennuskantaa. Kaavan kuvaustekstissä esitetään rakennusten sijoittuvan selänteille. Tämän kaltaiset rakennuspaikat ovat tyypillisiä rakennusten sijoituspaikkoja joka puolella Suomea eikä sijoituspaikoista ole mitään erityistä. Muutamat rakennuksista piha-alueineen ovat huonosti ylläpidettyjä eikä niiden kunnioittaminen tai vaaliminen kulttuurimaisemallisten tai rakennustavallisten seikkojen perusteella ole kaavallisia tarpeita. Kaavassa on maininta useista vanhoista kantatiloista. Nämä tilat ovat olemassa, mutta rakennuskanta ei ole niissä vanhaa. Alueella oleva runsas tiestö on pilkkonut alueen eikä alueella ole vanhoja ns. kärryteitä. Runsaalla alueen tiestöllä on rikottu ja suorastaan pilattu kokonaisuuksia. Kaavan kuvailutekstissä esitetään kaskeamisen jälkien näkyminen alueella lehtipuiden runsautena. Lehtipuiden runsaus ei ole yli 100 vuotta sitten lopetetun kaskiviljelyn ansiota. Alueen luonto ja metsät ovat sekametsiä, joita on yleisesti eteläisessä Suomessa eivätkä ne siten ole mitenkään poikkeus. Edellä esitetyn perusteella ei ole mitään perusteita sille, että alue on valtakunnallisesti merkittävä maisema-alue. Kaavaehdotus ei tue näkemystä kulttuurimaisema-alueesta ja sille ei ole kuvailutekstissä esitetty painavia perusteita. Kuvailutekstissä esitetyt perusteet ovat yleisluontoisia ja niitä voidaan käyttää lukuisista Etelä-Suomen järvimaisemiin rajoittuvista alueista. Kaava tulee voimakkaasti vaikeuttamaan kylissä asuvien ihmisten elämää, rakentamista, maa- ja metsätalouden harjoittamista ja siten se toteutuessaan pakottaa ihmisiä muuttamaan pois kyliltä. Kaava hankaloittaa tai mahdollisesti estää rantarakentamista ja siten kesäasukkaiden sijoittumista pienille kylille elävöittämään niiden elämää. Yksityishenkilöiden (2 hlöä) muistutus Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavan luonnoksessa Peränne- ja Vähäperännejärvi on ranta-alueineen määritelty valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuurimaisemaksi. Määritelmän mukaan "valtakunnallisesti arvokas maisema-alue on kulttuuri- ja luonnontekijöiden muodostama erityisen kaunis, eheä ja koko Suomen maaseudun kulttuurimaisemia edustava kokonaisuus. Vanhaa rakennuskantaa on jäljellä ja se on hyvin hoidettua." Toisaalta määritelmä valtakunnallisesti merkittävä kulttuurimaisemamääritel- 229 Maakuntahallitus on kokouksessaan päättänyt poistaa maisema-alueet vaihekaavasta III. Valtioneuvosto ei ole hyväksynyt valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Maisema-alueet tullaan käsittelemään tulevassa maakuntakaavatyössä osana kulttuuriympäristöteemaa.

230 mä on niin yleisluontoinen, että miltei mikä tahansa alue voidaan näillä perusteilla määritellä valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuurimaisemaksi. Kuten vaihemaakuntakaavaluonvnoksessa todetaan Peränne- ja Vähäperännejärven rannoilla on hyvin runsas lomarakennuskanta, joka omalta osaltaan on pilannut merkittäviltä osin rantamaiseman. Alueella ei juurikaan enää ole kulttuurihistoriallisesti merkittävää rakennuskantaa pihapiireineen vaan ne on pilattu joko korjaus- tai uudisrakentamisella. Järvien veden laatu on huono ja kesäisin sinileväkukintoja esiintyy runsaasti. Mikäli veden laatua halutaan parantaa, uusien turvesoiden avaaminen koko Ähtärin-reitin valumaa-alueelle ei ole millään muotoa perusteltua. Kaiken kaikkiaan nykyisin käytössä olevat menetelmät turvesoiden vesistövaikutuksista eivät anna oikeaa kuvaa turvesoiden todellisista vaikutuksista turvesoiden alapuolisiin vesistöihin. Peränne- ja Vähäperännejärven rannat ovat matalia ja kasvavat hyvin laajalti pajukkoa sekä lahdet ovat osittain ruohottuneet umpeen. Tähän vaikuttaa omalta osaltaan järvien veden säännöstely sekä luonnollisesti monista eri lähteistä järveen kulkeutuvat ravinteet. Luonnoksessa todetaan, että rantamaisema on säilynyt metsäisillä rannoilla eheänä runsaasta lomarakentamisesta huolimatta. Edellä mainittu pitää vain pieneltä osin paikkansa, sillä lomarakentamisella on jo rikottu pääosin järvimaiseman eheys. Luonnoksessa valtakunnallisesti arvokkaaksi kulttuurimaisemaksi arvioitu alue rajoittuu Vähäperänne- järven länsipuolella Ähtäri-Virrat tiehen, jonka pientareet kasvavat lupiineja perinteisten ketokasvien sijasta. Lupiinit ja alueella esiintyvät jättibalsamit ovat leviämässä ja jo osittain levinneet metsään. Lupiini ja jättibalsami tuskin kuuluvat valtakunnallisesti merkittävään kulttuurimaisemaan. Tien ja järven väli on talousmetsää ja peltoa, jotka eivät sisällä merkittäviä kulttuuriarvoja. Edellä mainitun perusteella ei ole mitään perusteita määritellä Peränne- ja Vähäperännejärveä ranta- alueineen valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuurimaisemaksi. Mikäli tähän kuitenkin jostain merkillisestä syystä päädytään, niin se ei saa vaikuttaa millään tavoin nykyistä enempää alueella maa- metsätalouden harjoittamiseen. Samoin maisemaa pilaamatonta talousrantarakentamista ei saa rajoittaa. Päätösvalta lupia vaativien toimenpiteiden osalta on ehdottomasti säilytettävä paikallisilla viranomaisilla. 230

231 Yksityishenkilöiden (3 hlöä) muistutus Länsi-Suomen ympäristöstrategiassa linjataan myös Etelä-Pohjanmaan Ely-keskuksen keskeiset ympäristön vaalimiseen liittyvät keskeiset tulevaisuuden haasteet ja esitetään keinot ympäristön tilan parantamiseksi. Yhtenä keskeisenä keinona esitetään turvetuotannon kuormituksen vähentämistä. Etelä-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2030 sisältää myös samat tavoitteet ja erityisesti tavoitteena on vesistöjen tilan parantaminen. Vaihemaakuntakaavassa esitetty turvetuotannon lisäys, uusien suoalueiden avaaminen turvetuotannolle on ristiriidassa myös maamme hyväksymän energia- ja ilmastostrategian kanssa. Valtioneuvoston julkaiseman ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIAN VUOTEEN 2030 tavoitteeksi on hyväksytty turpeen energiakäytön voimakas vähentäminen. Tämä strateginen linjaus tulee huomioida kaavan valmistelussa vähentämällä merkittävästi esitettyä uusien turvetuotantoalueiden käyttöönottoa. Turpeen korvaavat uusiutuvat bioenergialähteet, aurinko-, tuuli- ja erityisesti metsäenergia, kuten energia- ja ilmastostrategiassa todetaan. Näitä edellä mainittuja tavoitteita ajatellen käsittelyssä oleva turvetuotantoa koskeva vaihemaakuntakaava on selvästi vastakkainen ja ristiriitainen. Toteutuessaan kaavan mahdollistamalla tavalla turvetuotannossa olevien soiden ja nevojen määrä lisääntyisi Soinin alueella kaksinkertaiseksi, uusia soita avattaisiin turvetuotannolle 15 kappaletta. Suurin osa uusista tuotantoalueista sijoittuu Soinin keskustasta Vehun suuntaan ja toteutuessaan turvetuotanto uusilla alueilla lisäisi Ähtärinjärven kuormitusta Kolunjoen vaikutusalueen kautta. Tuotanto vaikuttaisi alempana olevien vesistöjen; lironjärven, Hankajärven ja Limajärven sekä Punsan tilaan. Näiden järvien tilanne on jo nykyisin huono. Lämpiminä kesäjaksoina turveliete nousee pintaan ja uiminen on hankalaa. Huolestuttava esimerkki on Ähtärinjärven kohtalo, jossa sinileväkukinnot estävät veden hyödyntämistä ja ovat uhkana terveydelle. Kunnille kuten Soinillekin loma-asukkaat merkitsevät ostovoiman lisäystä ja palveluiden säilymistä sekä työpaikkoja. Kunnan tulopohjassa vapaa-ajan asuntojen tuottama kiinteistövero on yhä merkittävämpi tuloerä. 231 Turvetuotantoon soveltuvien alueiden merkintä on alueen erityisominaisuutta osoittava merkintä, jolla ei varata aluetta turvetuotantoon, vaan osoitetaan sen soveltuvuus tähän maankäyttömuotoon. Soinin kunnan alueelle tullaan viranomaislausunnoille lähtevässä kaavaehdotuksessa osoittamaan 13 turvetuotantoon soveltuvaa aluetta, joista yksi on osittain kunnan alueella. Turvetuotantoon soveltuvia alueita osoitetaan kunnassa pääasiassa nykyisten tuotantoalueiden yhteyteen. Kaikille turvetuotantoon soveltuville alueille tullaan viranomaislausunnoille lähetettävässä kaavaehdotuksessa antamaan suunnittelumääräys: Turvetuotantoon soveltuvan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon turvetuotannon vaikutukset

232 Vaihekaavan tausta-aineistona olevassa turvetuotannon vesistövaikutusriskin arvioinnissa nousevat esille suuret riskit erityisesti latvavesillä, joissa vedenvaihtuvuus on pieni eli vesistöt matalia (kts. Kaavaselostus kuva 10) Arviointiraportissa todetaan, että vesistöt mm. Soinin alueilla ovat vielä maakunnan puhtaimpia, mutta ne ovat myös pienistä vesimääristä ja heikosta veden vaihtuvuudesta johtuen herkimpiä pilaantumiselle. Etelä-Pohjanmaalla on kolmannes maan turvevarannoista ja Soinissa niistä on huomattava osuus, mutta tämä ei kuitenkaan saa johtaa arvokkaan luonnon ja vesistöjen pilaantumiseen. Nämä tosiasiat tulee huomioida vaihemaakuntakaavassa siten, että kaavaluonnoksesta poistetaan uudet Soiniin sijoittuvat turvetuotantoalueet ja turvetuotanto keskistetään nyt toiminnassa oleville jo avatuille soille. asutukseen. Alueen käyttöönoton suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota vesiensuojelumenetelmien tehokkuuteen siten, että turvetuotanto osaltaan ottaa huomioon vesienhoidon toimenpideohjelmissa asetetut tavoitteet ja edistää niiden toteutumista. Suunnittelussa on huomioitava tuotantoalueiden yhteisvaikutukset vesistöihin ja tarvittaessa vaiheistettava tuotantoa huomioiden alapuolisten vesistöjen tila. Alueiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee selvittää happamien sulfaattimaiden esiintyminen ja suunniteltava tuotanto siten, ettei se aiheuta merkittävää hapanta huuhtoumaa. Tarkemmat vesienkäsittelymenetelmät määritellään ympäristöluvassa. Lisäksi mm. Ähtärinjärven alueelle (35.43) annetaan suunnittelumääräys: Seuraavilla 2. jakovaiheen valuma-alueilla turvetuotannon vesiensuojelumenetelmiin ja tuotannon vaiheistukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Yksityishenkilön (1 hlö) muistutus Mielipide, koskien Roopakannevaa, Kurikka Kurikassa sijaitsevaa Roopakannevaa ei saa missään tapauksessa antaa turpeennostajien tuhottavaksi! Roopakanneva on yksi harvoista luonnontilaisista soista, joita alueella vielä on. Roopakannevalla useasti retkeilleenä tiedän, että alueen linnusto on monipuolinen. Esimerkiksi jo hyvin harvinaiseksi käynyt riekko esiintyy vielä alueella. Samoin alueella esiintyy hyvä teerikanta; soidintavia teeriä on kymmenittäin keväisin. Alue on aikoinaan ollut hieno allikkoinen suo. Tästä muistona ovat vielä hienosti näkyvissä nämä lammet, jotka ovat nyt soistuneet. Avovettä ei enää lammissa ole, mutta tässä olisikin aivan valtavan hieno kohde suon ennallistamiseen! Mikäli alueelle päästettäisiin vettä, lammikot allikoituisivat ja palaisivat ennalleen, aitoon luonnontilaan. Tästä tulisi oikein retkeilijöiden keidas! Samalla palautuisi monta suolajia; lintuja, perhosia, korentoja jne. 232 Roopakanneva (9074) kuuluu luonnontilaisuusluokkaan 1. Luokan 1 soiden vesitalous on muuttunut kauttaaltaan ja kasvillisuusmuutokset ovat selviä. Roopakannevan turvetuotantoon soveltuvan alueen vaikutuksia Pässirämäkän Natura-alueeseen ja sen lajistoon on selvitetty kaavaa varten laaditussa Natura-arvioinnin tarveharkinnassa. Arvioinnin mukaan Natura-arviointi ei ole tarpeen Roopakannevan turvetuotantoa osoittavan merkinnän osalta. Roopakanneva sijaitsee osin Kainastonjoen valuma-alueella (42.09), jolle tullaan antamaan viranomaislausunnoille lähetettävässä kaavaehdotuksessa antamaan suunnittelumääräys: Seuraavilla 2. jakovaiheen valuma-alueilla turvetuotannon vesiensuojelumenetelmiin ja tuotannon vaiheistukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Lisäksi kaikkia turvetuotantoon soveltuvia alueita koskee suunnittelumääräys: Turvetuotantoon soveltuvan alueen yksityiskohtaisemmassa

233 Roopakannevaa ei saa tuhota! Alueen virkistyskäytölle täytyy antaa sijaa jatkossakin. Pidetään luontoa sille kuuluvassa arvossa, eikä anneta ihmisten ahneuden tuhota luontoa. Vesistömme ei kestä enää yhtään lisäkuormaa, päinvastoin. Kuormitusta täytyisi saada pienemmäksi! Turpeennostosoilta tuleva kuormitus on niin järkyttävää vesistöjen ja vesistöreittien pilaamista, että kyllä ihmisen täytyisi jo ymmärtää tekojensa seuraukset. Vesiasioilla ei saa leikkiä! Sitä ympäristömme ei kestä! Toivon, että päättäjätahoilla aletaan ymmärtää asioiden oikea laita. Päästöt vesistöihin ja ilmaan on saatava kuriin. Mikäli Roopakanneva tuhotaan, menetetään jälleen yksi luonnontilainen suoalue. Jo tämänpäivän lähes ympärivuotiset tulvatilanteet ovat hyvä muistutus siitä, mitä tapahtuu kun luontaisia vesien sitojia on tuhottu. suunnittelussa tulee ottaa huomioon turvetuotannon vaikutukset asutukseen. Alueen käyttöönoton suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota vesiensuojelumenetelmien tehokkuuteen siten, että turvetuotanto osaltaan ottaa huomioon vesienhoidon toimenpideohjelmissa asetetut tavoitteet ja edistää niiden toteutumista. Suunnittelussa on huomioitava tuotantoalueiden yhteisvaikutukset vesistöihin ja tarvittaessa vaiheistettava tuotantoa huomioiden alapuolisten vesistöjen tila. Alueiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee selvittää happamien sulfaattimaiden esiintyminen ja suunniteltava tuotanto siten, ettei se aiheuta merkittävää hapanta huuhtoumaa. Roopakannevan alue on osa isompaa suoaluekokonaisuutta. Lähistöllä olevat nevat (Joupinneva, Lintuneva ja Rauhaneva) muodostavat alueen, jossa suolajisto saa vielä mahdollisuuden elää. Näin on mm. riekon kohdalla tilanne. Riekolla täytyy olla luontaisia siirtymisalueita, käytäviä, joita laji voi liikkua ja jonne nuoret yksilöt voivat siirtyä. Vastustan ehdottomasti, että Roopakanneva otettaisiin tuholistalle Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa. Henkilö 1, luonto-ohjaaja -opiskelija ja lintujen rengastaja Yksityishenkilön (1 hlö) muistutus Arvoisat Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavan suunnitteluvastaavat, Haluaisin antaa palautetta koskien valmistelussa olevaa III vaihemaakuntakaavaa. Erityisesti haluaisin esittää huoleni kaavan vaikutuksiin ilmastonsuojelun ja suoluonnon monimuotoisuuden kannalta. Olette III vaihemaakuntakaavan esittelyssä kirjoittaneet, että kaavan tavoite on edistää maakunnan energiaomavaraisuutta osoittamalla energiateollisuuden tarpeisiin riittävä määrä turvetuotantoalueita sekä turvata maakunnallisesti arvokkaiden suoluonnon kohteiden säilyminen. Olisi ensinnäkin hyvä mikäli johdannossa todettaisiin suoraan, 233

234 että kaavan tavoitteena on jatkaa energiaturpeen yliomavaraista tuotantoa maakunnassa eli pitää sen tuotantoala ennallaan. Kuten kaavaselostuksessakin on kerrottu, tällä hetkellä vain noin 40 % maakunnassa nostetusta turpeesta käytetään Etelä- Pohjanmaalla. Esittelyteksti ei näin ollen anna selkeää kuvaa kaavan todellisesta tavoitteesta turpeen osalta. Toinen, tekstin muuttamista huomattavasti ympäristöystävällisempi vaihtoehto olisi pyrkiä todella vähentämään turvetuotantoalaa ensi vaiheessa niin, että sillä katettaisiin lähitulevaisuudessa ainoastaan maakunnan oma energiaturpeen tarve. Myös Etelä-Pohjanmaan liiton vuonna 2014 laatiman Etelä-Pohjanmaan energia- ja ilmastostrategian mukaan Turpeen ja uusiutuvan energian yhteispoltossa pyritään hallitusti lisäämään uusiutuvan energian osuutta. Tulevaisuudessa turve olisi pääpolttoaineen sijaan merkittävä tukipolttoaine ja huoltovarmuuden turvaaja. Tätä tavoitetta kohden maakunnassa ei ilmeisesti kuitenkaan haluta mennä, vaikka myös energia- ja ilmastostrategiassa on esitetty useita vaihtoehtoja turpeen ja fossiilisen energian korvaamiselle. Toinen III vaihemaakuntakaavan esittelytekstissä mainittu tavoite, eli maakunnallisesti arvokkaiden suokohteiden säilymisen turvaaminen, ei kaavassa nykyisellään toteudu riittävästi, eikä niin hyvin kuin olisi mahdollista. Maakuntakaavaluonnoksessa ei ole turvattu riittävästi edes Soidensuojelun täydennysohjelmassa valtakunnallisesti arvokkaiksi määriteltyjä soita. Vähintään nämä suot tulisi merkitä kaavaan luo-merkinnällä tai muulla tavoin suojeluarvot selkeästi osoittaen. Lisäksi kaavassa olisi hyvä osoittaa kaikki maakunnan tasolla merkittäviä luontoarvoja sisältävät suot. Kaavaluonnoskarttaa nyt katsoessa saa helposti käsityksen, ettei maakunnassa ole arvokkaita suojelualueiden ulkopuolisia suokohteita. Koska luo-merkintä on informatiivinen eikä sellaisenaan aseta oikeudellisia rajoituksia soiden käytölle, ei maanomistajan oikeuksia ainakaan tällä merkinnällä poljeta. Vastaavasti voitaisiin ajatella, että maanomistajan oikeudet ovat uhattuina silloin kun hän haluaa säilyttää omistamansa suon luonto- ja virkistysarvot ja se on kaavassa merkitty turvetuotantoon soveltuvaksi alueeksi. Suot ja turvemaat maakuntakaavoituksessa - oppaassa Ympäristöministeriö ohjeistaa luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeistä soista seuraavasti Yleisenä lähtökohtana voidaan pitää, että luonnonarvoiltaan merkittävimmät eli luonnontilaisuusluokkiin 2-5 kuuluvat suot osoitetaan kaavassa luonnon monimuotoisuutta ja/tai sen säilyttämistarvetta ilmaisevin merkinnöin. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantoa ja soiden suojelua käsittelevässä 234 Vaihemaakuntakaavan III valmisteluvaiheessa tarkoituksena oli osoittaa SL-merkinnällä soidensuojelun täydennysohjelman mukaiset kohteet. Lakisääteisen suojeluohjelman valmistelusta päätettiin kuitenkin luopua vuonna 2014, eikä tämän jälkeen olla voitu osoittaa taloudellisia edellytyksiä kaikkien soidensuojelun täydennysehdotukseen valittujen kohteiden suojelun toteuttamiselle. Näin ollen kohteita ei tulla viranomaislausunnoille lähetettävässä kaavaehdotuksessa huomioimaan kaavamerkinnöillä lukuun ottamatta Karvasuon, Vehmaskaan länsipuolisen lähdesuon, Isojärven ja Iso-Manalaisen ympäristön soiden ja Vähänjärvennevan alueita. Soidensuojelun täydennysehdotuksen kohteille ei kaavaratkaisussa osoiteta muuta maankäyttöä, mikä edistää kaavan tavoitetta soiden suojelun ja turvetuotannon yhteensovittamisesta.

235 vuonna 2015 vahvistetussa 1. vaihemaakuntakaavassa on runsaasti luo1- merkinnällä sellaisia suoalueita, joilla osassa suoaluetta on todettu olevan maakunnallisesti merkittäviä luontoarvoja. On ylipäätään hämmästyttävää, että kaavaluonnoksessa on osoitettu 284 suota turvetuotantoon soveltuvaksi ja suojeluun liittyvä merkintä on kahdella suolla. Voidaan perustellusti todeta, että turvetuotantoa ja soidensuojelua ei ole kaavaluonnoksessa käsitelty tasavertaisesti. Maakuntamme soista vain 8.3 %, eli ha on ojittamattomia. Kuten myös vaihemaakuntakaavan kaavaselostuksessa on todettu, ojittamattoman suoalan osuus soista on maakunnassa alhainen. Lisäksi kaavaselostuksessa todetaan, että suomaisema on hyvin pirstoutunut ja olemassa oleva soidensuojeluverkosto on rikkonainen alueiden välisten pitkien välimatkojen ja huonon kytkeytyneisyyden vuoksi. Tämän pohjalta olisikin erityisen tärkeää, että maakuntakaavoituksessa pyrittäisiin aidosti edistämään myös soidensuojelua. Ojittamattoman suoalan ei tulisi enää vähentyä eli maakuntakaavoituksessa ei tulisi ohjata sille yhtään turvetuotantoa. Viittaan tällä esimerkiksi niihin turvetuottajien hallinnassa oleviin 15 suohon, jotka ovat kartoituksissa määritetty luonnontilaluokkaan 2 ja jotka on katsottu turvetuotantoon soveltuviksi. Kuten tiedämme, niiden käyttö turvetuotantoon on myös vastoin kansallisen suostrategian periaatepäätöstä, jonka mukaan luokan 2 soilla ei tulisi olla niiden luonnontilaa muuttavaa käyttöä. Suoluonnon kannalta on ainakin yhdentekevää, ovatko ne siirtyneet turvetuottajien 235 Etelä-Pohjanmaan maakuntahallitus on päättänyt asettaa turvetuotantoon soveltuvien alueiden pinta-alatavoitteeksi hehtaaria. Aiempina vuosikymmeninä käyttöön otetut turvetuotantoalueet poistuvat tuotannosta noin 1000 hehtaarin vuosivauhdilla, jolloin kymmenen vuoden aikana uuden tuotantoalueen pinta-alatarve olisi hehtaaria kattaen maakunnan oman tarpeen ja turpeen viennin muihin maakuntiin. Maakuntakaavan yleispiirteisyyden ja maanomistusolojen vuoksi on epätodennäköistä, että kaikki kaavassa turvetuotantoon soveltuvaksi osoitetut alueet otettaisiin tuotantokäyttöön ja sen vuoksi kaavassa on tavoitteena osoittaa tuotantoon soveltuvia alueita 1,5-kertainen määrä tuotantoalan tarpeeseen nähden. Kaavan valmisteluaineiston tuotantokelpoinen suoala oli noin hehtaaria, minkä lisäksi aineistoa on täydennetty tuottajilta saatujen aineistojen perusteella. Ottaen huomioon kaavan tavoitteet, soilla esiintyvät luontoarvot ja maakunnan vesistöjen tila voidaan pinta-alatavoitetta pitää edelleen perusteltuna. Maakuntakaavan valmisteluaineistoon on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja Valtioneuvoston periaatepäätöksen (2012) mukaisesti otettu ensisijaisesti luonnontilaisuusluokkiin 0 ja 1 kuuluvia soita. Turvetuotantoa voidaan suunnata myös luokan 2 soille, jos suon yleinen luonnonarvo on seutukunnan ojitusasteen perusteella keskimääräistä alhaisempi, eikä sillä esiinny erityisiä luonnonarvoja. Etelä- Pohjanmaalla seudullinen ojitusaste ylittää periaatepäätöksessä esitetyn nollatason, jolloin luokan 2 soita ei lähtökohtaisesti voida kaavassa osoittaa turvetuotantoon soveltuvina alueina. Valtioneuvoston periaatepäätöksessä esitettyä luonnontilaisuusluokitusta sovelletaan ensisijaisesti sellaisten soiden maankäytön suunnittelussa, jotka on periaatepäätöksen antamisen jälkeen hankittu turvetuotantoon. Tämän vuoksi kaavaratkaisussa on huomioitu tuottajien

236 haltuun ennen vai jälkeen tämän periaatepäätöksen antamista. Luonnontilaluokkaan 2 kuuluvien soiden määrittely turvetuotantoon soveltuviksi ei ole myöskään valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) mukaista. Niiden mukaan turpeenotto varataan maakuntakaavoituksessa jo ojitetuille tai luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneille soille. Ojitettujen soiden ottamista turvetuotantoon perustellaan usein sillä, että ojituksen seurauksena soiden turve joka tapauksessa hajoaa ja aiheuttaa hiilidioksidin vapautumista ilmakehään. Tämä väite ei kestä tutkimustietoon pohjautuvaa tarkastelua. Esimerkiksi Luonnonvarakeskuksen vanhempi tutkija Juha-Pekka Hotanen toteaa blogiartikkelissaan Suomen turvemaiden tila ( muun muassa seuraavaa Tutkimustulokset ojituksen vaikutuksesta pintaturpeen hiilitaseeseen vaihtelevat. Rehevien ruoho- ja mustikkaturvekankaiden turpeesta hiiltä vapautuu enemmän kuin siihen sitoutuu turpeen vähenemisen vuoksi. Karujen puolukka- ja varputurvekankaiden turve ei näyttäisi merkittävästi vähenevän. Metsätaloudellisesti kannattamattomat ojitusalat toimivat suureksi osaksi hiilen sitojana sammalten ja kenttäkerroksen (varvuston) voimakkaan kasvun seurauksena. Lisäksi metsäojitus vähentää soiden metaanipäästöjä. Lähinnä puustobiomassan huomattavan kasvun vuoksi Suomen metsäojitetut turvemaat ovatkin tällä hetkellä kasvihuonekaasujen nettonielu. Suurin osa Etelä- Pohjanmaan ojitetuista soista, joille turvetuotantoa maakuntakaavassa ohjataan, on uskoakseni karuja turvekankaita ja metsätaloudellisesti kannattamattomia ojikkoja. Lisäksi turvetuotantoa ohjataan kaavassa soille, jotka sisältävät ojittamattomia, pintakasvillisuudeltaan ja vesitaloudeltaan muuttumattomia osia. Nämä kaikki suot toimivat tulevaisuudessakin arvokkaina hiilen sitojina, mikäli hiiltä ei polteta taivaalle. Myös jo vuonna 2010 Ympäristöministeriön toimeksiannosta tehdyssä, neljän suomalaisen tutkimuslaitoksen tutkimuksessa on todettu, että metsäojitettujen soiden turpeen energiakäyttö aiheuttaa kivihiiltä suuremman ilmastovaikutuksen 236 hallussa ennen periaatepäätöksen antamista olleet suot. Myös näiden soiden osalta tulee huomioida erityiset luonnonarvot, joiden pisteytys on tehty Ympäristöministeriön luontoympäristöosaston laatiman ohjeen mukaisesti (Soiden erityiset luonnonarvot. Ympäristöministeriö, luontoympäristöosasto, 2014). Pisteytyksen lähtötiedot on saatu mm. Etelä-Pohjanmaan suoselvityshankkeesta (2013) ja soille ympäristölupien haun yhteydessä tehdyistä selvityksistä. Viranomaislausunnoille lähetettävässä kaavaehdotuksessa tullaan turvetuotantoon soveltuvan alueen merkintä osoittamaan seitsemän luonnontilaisuusluokan 2 suota. Kaavan vaikutusten arviointi valmistuu kaavaehdotukseen. Arvioinnissa käsitellään myös kaavan ilmastovaikutuksia.

237 ( Emme elä Etelä-Pohjanmaallakaan irrallaan globaalista maailmasta ja sen kehityskulusta. Ilmastonmuutos on todellisuutta jo tällä hetkellä. Sen hillitsemisessä on kyse myös tulevien sukupolvien elinolojen turvaamisesta. Mikäli edistämme runsaasti hiilidioksidipäästöjä aiheuttavaa toimintaa, kuten turvetuotantoa, maksavat tulevat sukupolvet myös täällä suuren hinnan tästä lyhytnäköisestä, suoraan taloudelliseen hyötyyn tähtäävästä toiminnasta. Päästöjen vähentäminen on aina edullisempaa kuin hallitsemattoman ilmastonmuutoksen ja ympäristön turmeltumisen seuraukset. Nykyisen laajuinen turvetuotanto johtaa myös ei-korvattavissa olevan arvokkaan suoluonnon nopeaan vähenemiseen. Tämä vaarantaa entisestään luonnon monimuotoisuuden sekä sen tuottamien myös taloudellisesti arvokkaiden ekosysteemipalveluiden säilymisen maakunnassamme. Kuten eteläpohjalainen Euroopan parlamentin jäsen Anneli Jäätteenmäki toteaa blogissaan ( Vähähiiliseen talouteen siirtyminen on väistämätöntä ja välttämätöntä. Edelläkävijät palkitaan Meidän vastuullamme on luoda kestävä pohja jälkipolvien hyvinvoinnille. Kestävämpää kehitystä Etelä-Pohjanmaalle toivoen Henkilö 1, Alajärvi Yksityishenkilön (1 hlö) muistutus Kannanotto Etelä-Pohjanmaan 3. vaihemaakuntakaavan valmisteluaineistosta koskien Niskanevan ja Päämosannevan turvetuotantoalueeksi suunnittelua. Alajärven Saukonkylällä on pohjavesiesiintymiä. Lappavesi Oy :llä on tällä hetkellä kaksi kaivoa pohjavesialueella ja kolmannesta on lupahakemus meneillään. Suolta peräisin oleva vesi aiheuttaa pohjaveden pilaantumista, jos turvetta aletaan nostaa. Päämosannevan viereisen Höykkymösannevan eteläosassa pohjavesialueella on yksityisen vesiyhtymän pohjavesikaivoja. Sieltä tulee käyttövesi viiteentoista talouteen. 1. Niskaneva Pohjavesialueella syvässä rotkossa kulkeva Peränpuro tulee Niskanevalta. Alun perin se on lähtenyt Vuorijärvestä Vuorijärvenpurona, jatkuen sitten Sippolanpurona muuttuen 237 Turvetuotantoon soveltuvien alueiden merkintä on alueen erityisominaisuutta osoittava merkintä, jolla ei varata aluetta turvetuotantoon, vaan osoitetaan sen soveltuvuus tähän maankäyttömuotoon. Niskaneva (15429) tullaan viranomaislausunnoille lähetettävässä kaavaehdotuksessa osoittamaan turvetuotantoon soveltuvana alueena.

238 Peränpuroksi. Peränpuro laskee Orasenjokeen -> Kurejokeen -> Lappajärveen. Suo on nykyisin ojitettu Vuorijärvelle asti mutta veden virtaamissuunta on näkyvissä kartallakin. Vanhat painetut kartat linkistä pääsee näkemään puron kulku eri aikoina: Vanhat painetut kartat vanhatpainetutkartat.maanmittauslaitos.fi Valitut tuotteet... Vanhat painetut kartat Lähtö Vuorijärvestä ruudusta vuosina Peränpuron loppumatka ruudusta vuosina Näyttää niin kuin yhteys Vuorijärveen olisi katkennut välillä- ei pidä paikkaansa koska purotaimenia on päätynyt järveen asti istuttamatta. Suon ojittaminen on pilannut puroa mutta vettä siinä edelleen virtaa, välillä enemmän, välillä vähemmän. Jos ei sada, silloinhan vesi tulee pääosin suoalueelta. Jos virtaumaa ei ole tarpeeksi, Lappavesi ei voi pumpata toisesta kaivosta vettä ohjeen mukaan. Kaavaselostusta täydennetään pohjavesien tilan sekä turvetuotannon pohjavesille aiheuttamien riskien osalta. Kaavaehdotukseen liittyvään teemakarttaan lisätään pohjavesialueet. Lisäksi kaavan vaikutusten arviointi tehdään kaavan ehdotusvaiheeseen. Pohjavesialueiden valuma-alueille sijoittuvien turvetuotantoalueiden vaikutuksia tarkastellaan ympäristöluvan haun yhteydessä. Saukonkylä I:n vedenottamolta saa Korkeimman hallinto-oikeuden vuonna 2005 myöntämän luvan mukaisesti ottaa pohjavettä enintään 750 m3/d kuukausikeskiarvona laskettuna. Saukonkylä II:n ottamolta saa Korkeimman hallinto-oikeuden vuonna 2005 myöntämän luvan mukaisesti ottaa pohjavettä 750 m3/d vuorokausikeskiarvona laskettuna. Mikäli virtaama Peränpuron mittauspisteessä 528 on alle m3/d, vettä saadaan ottaa vain Saukonkylä I:n vedenottamosta. Alueelta saatava raakavesi johdetaan Porrasojan vedenkäsittelylaitokselle raudan ja mangaanin poistokäsittelyä varten. Vesi pumpataan kalkkialkaloituna kulutukseen. Saukonkylän pohjavesihanke valmistui keväällä Lähde: ALAJÄRVEN POHJAVESIALUEIDEN SUOJELU- JA KUNNOSTUSSUUN- NITELMA Lisää tietoa: Saukonkylä II alueen riskinä ovat sen lähialueen purot, joissa voi kulkea maa- ja turkistaloudesta peräisin olevia haitta-aineita. Myös ojitus voi aiheuttaa paikallista riskiä pohjavesille Lähde: Alajärven Saukonkylän pohjavesialueen geologinen rakenneselvitys 2015, GTK:n tekemä 238

239 ja sivulla 25: Pohjaveden muodostumisalueen rajaus tutkimusalueella on varsin selkeä ja alkuperäinen rajaus noudattaa hyvin edellä esitettyjä kriteereitä, eikä sitä juurikaan ole ehdotettu muutettavaksi. Sen sijaan pohjavesialueen ulkorajan uudelleenrajaus osoittautui varsin haasteelliseksi. Rajausmuutoksen suurimmat haasteet liittyvät syvissä uomissaan aluetta halkoviin puroihin, joiden veden pinta on tyypillisesti harjun pohjavedenpintaa ylempänä. Näin ollen purovesien sekoittuminen varsinaiseen pohjaveteen on mahdollista. Puroilla on puolestaan omat, osittain pohjavesialueiden ulkopuolelle sijoittuvat valuma-alueensa, joilla tapahtuva toiminta heijastuu veden laatuun. Lisäksi, näiden alueiden ulkopuolella sedimentti ei ole täysin vettä läpäisemätöntä savea tai hiesua. Näin ollen pohjavesialueen ulkorajan muuttaminen on erittäin vaikeaa, useimmiten jopa mahdotonta. Entä sitten, jos suolla aletaan kaivamaan? Mitä aineita puroon ja sitä kautta pohjaveteen päätyisi? Ja lopulta Lappajärveen? Kait loputkin purotaimenet myös kuolisivat. Myöskään pohjaveden valuma-alueen ulkopuolella asuvat ihmiset eivät saa päästää puroon mitään, mikä pilaisi vettä, ja joutuisi sitä kautta mahdollisesti pohjaveteen. Tämän pitäisi koskea kaikkea toimintaa alueella. Raskaan liikenteen lisääntyminen: Saukko-Sippola-tie ei kestä raskasta rekkaliikennettä. Jo nyt siinä on liikaa rekkojen läpiajoa. Tien pinta on rapautunut ja painunut eikä nykyisessä taloustilanteessa taida olla toiveita tien parantamiseen. 2. Päämosanneva Päämosannevan eteläosasta veden virtaamissuunta on Peränpuroon luvulla kaivettiin syviä ojia kohti puroa. Yksi silloin kaivetuista ojista kulkee tonttini laitaa pitkin Päämosannevan viereiseltä Välinevalta Peränpuroon. Koko viime kesän siinä oli vettä, koska satoi paljon. (jostain syystä tonttini kohdalla lukee kartassa xxx vaikka se on viereinen tila). Lisäksi pohjaveden valuma-alue sijaitsee lähellä suota. Muita syitä, miksi ei saisi ottaa turvetuotantoon: Asutuksen läheisyys Peräntien ja Saukonkyläntien varrella. pölyhaitta; vallitseva kovien tuulten suunta on kevään ja kesän aikana lännestä (lounas-länsi-luode) pitkäkestoinen melu 239 Päämosanneva (32803) tullaan viranomaislausunnoille lähetettävässä kaavaehdotuksessa osoittamaan turvetuotantoon soveltuvana alueena. Turpeenottoon soveltuvien soiden aineistoa ei ole rajattu kategorisesti suhteessa alueiden etäisyyteen asutuksesta, koska tuotantoalueiden tarkempi sijainti turvetuotantoon soveltuvien alueiden rajauksen sisällä määräytyy tuotannon tarkemman suunnittelun yhteydessä. Kaavaluonnoksessa turvetuotantoon soveltuvan alueen merkinnällä osoitettavat suoaltaiden rajaukset eivät ole yhteneväisiä mahdollisen tulevan turvetuotantoalueen kanssa, vaan alueiden rajaukset määrittyvät mm.

240 Talostani on Päämosannevan eteläosaan noin xxx metriä. Pellollani on vadelma- ja marjaviljelmiä. Mustaa suolta tullutta pölyä ei saa marjoista pois. Myös aivan suon lähettyvillä on puolukan ja mustikan poiminta- alueita. Pitkällä aikavälillä turpeennosto vaikuttaa alueen vesitalouteen laajemmalti kuin pengotun suon alueella. Höykkymosannevan eteläpuolen pohjavesialue! Kumpaakaan suota ei saa ottaa turvetuotantoon! turvekerroksen paksuuden ja ympäristölupaprosessin mukaisesti hankekohtaisessa suunnittelussa. Yksityishenkilön (1 hlö) muistutus Hei. Huolenaiheita on meillä monenlaisia ja eturistiriitojen selvittämistä ja kompromissien tekoa päättäjillä riittää. Kiitos siitä työstä heille. Yritän lyhyesti lausua oman mielipiteeni 3. vaihemaakuntakaavasta. Mielipiteeni keskittyy lähinnä mökkipaikkakuntani Ähtärin (Ähtärinranta) asioihin, mutta soveltuvat mielestäni koko maakuntaan. Minulla ei ole periaatteeessa mitään turvetuotantoa vastaan, mutta sitä en hyväksy jos tietoisesti lisätään valumaa vesitöihin. Toki metsätalouden ja maatalouden kohdalta valuma vesistöön on käsittääkseni jopa suurempi kuin turvetuotannon osalta. Toivon kaikin mahdollisin tavoin tehtäväksi päätöksiä jotka parantavat vesistöjen tilaa. Mielestäni edellämainitut asiat ovat jääneet julkisuudessa liiankin vähälle huomiolle, kun on keskitytty puhumaan asutuksien jätevesiasetuksesta. Uusia soiden ojituksia ei mielestäni tarvita, vaan pitää hyödyntää nykyiset turvetuotantoon soveltuvat alueet ensin. Ja huolehtia suoluonnon säilymisestä. Tällaista suuntausta käsittääkseni myös ollaan suosimassa. Ähtärinjärven valuma-alueen vesistövaikutusriski on suuri ja vesistön kayttöarvo on suuri ja nämä pitää muistaa. Vuosien kuluessa Ähtärinjärven tila on huonontunut mielestäni merkittävästi ja viime vuosina leväesiintymät ovat haitanneet virkistyskäyttöä! Pelkään että tällä on vaikutuksia jopa alueen matkailuun. Omalta kohdalta ainakin on ikävää jos uimapaikkaa pitää etsiä muualta kuin omasta mökkirannasta. Tässä yhteydessä haluan myös mainita että Ähtärinjärven säännöstelyyn pitää löytää 240 Turvetuotantoon soveltuvien alueiden merkintä on alueen erityisominaisuutta osoittava merkintä, jolla ei varata aluetta turvetuotantoon, vaan osoitetaan sen soveltuvuus tähän maankäyttömuotoon. Merkintää koskevaa suunnittelumääräystä tarkistetaan ja kaavaselostusta täydennetään vesistövaikutusten osalta. Ähtärinjärven alueelle (35.43) tullaan antamaan suunnittelumääräys: Seuraavilla 2. jakovaiheen valuma-alueilla turvetuotannon vesiensuojelumenetelmiin ja tuotannon vaiheistukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Lisäksi aluetta koskee kaikkia turvetuotantoon soveltuvia alueita koskeva suunnittelumääräys, johon on lisätty mm. vesienhoidon toimenpideohjelmien tavoitteiden huomiointi- ja edistämisvelvoite: Turvetuotantoon soveltuvan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon turvetuotannon vaikutukset asutukseen. Alueen käyttöönoton suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota vesiensuojelumenetelmien tehokkuuteen siten, että turvetuotanto osaltaan ottaa huomioon vesienhoidon toimenpideohjelmissa asetetut tavoitteet ja edistää niiden toteutumista. Suunnittelussa on huomioitava tuotantoalueiden yhteisvaikutukset vesistöihin ja tarvittaessa vaiheistettava tuotantoa huomioiden alapuolisten vesistöjen tila. Alueiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee selvittää happamien sulfaattimaiden esiintyminen ja suunniteltava tuotanto

241 kaikkia osapuolia tyydyttävä kompromissi. Vaihteluväli on liian suuri. siten, ettei se aiheuta merkittävää hapanta huuhtoumaa. Kaikin puolin pitää pyrkiä kestävään kehitykseen ja toimia sen mukaan. Yksityishenkilön (1 hlö) muistutus Muistutan asianomaisena valmisteluvaiheen seuraavista epäjohdonmukaisuuksista. 1. Allamainittu länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintoviraston jo aiemmin hylkäämä tuotantolohko 3 (liite 1) kuuluu Etelä-Pohjanmaan 3. vaihemaakuntakaavassa esitettyyn linjanevan turvetuotantoalueeseen Viitaten Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintoviraston päätökseen Nro 138/2015/1, Dnro LSSAVl/141/04.08/2013, joka on annettu julkipanon jälkeen : s. 31 "Aluehallintovirasto hylkää hakemuksen siltä osin kuin se koskee turvetuotantoa auma-alueineen noin 23,1ha:n suuruisella tuotantolohkolla 3." (liite 2) s käsittelee muistuttajan omistaman tilan Valkeaoja kiinteistötunnus x kohtuuttomia haasteita liittyen tuotantolohkon 3 haettuun turvetuotantolupaan sekä sen tuottamaan vesimäärään ja hakijan (Vapo Oy) esittämään uuteen ylämäkeen suunniteltuun "laskuojaan". (liite 3) Asia mittauksineen on varatuomari Pakan muistutuksessa (liite 4). Päätöksessä huomautetaan lisäksi useassa kohdassa mm. tuotantolohkosta 3 seuraavista merkittävistä vesistö- ja ympäristövaikutuksista (esim. s. 22 Ähtärin kaupungin tekninen lautakunta sekä s ), ja ympäristöluvan puutteesta. Tosiasiallinen tilanne ei ole muuttunut Aluehallintoviraston voimassaolevan turvetuotannon lohkolta 3 hylkäävän päätöksen suhteen. Uudelle suunnitellulle turvetuotantoalueelle ei ole taloudellisia perusteita tai teknisiä edellytyksiä. 2. Etelä-Pohjanmaan Liiton kuulutuksessa Etelä-Pohjanmaan 3. vaihemaakuntakaavan valmisteluvaiheen kuulemisesta (liite 5) ei ole järjestetty avointa esittelytilaisuutta mm. Alavudella, vaikka kuulutuksen perusteella tilaisuuksia on muissa kunnissa järjestetty. Tämä kyseenalaistaa maakuntahallinnon keskeisen periaatteen, alueellisen tasa-arvon. 3. Tuotantoalueen tekninen toimivuus on kyseenalainen em. vesistövaikutus-, peltojen vettymis- ja vedenjohtamishaasteiden lisäksi mm. turvekerroksen paksuuden osalta. Etelä- Pohjanmaan maakuntakaava: Vaihekaava III:n ja siinä mainitun Aution 241 Linjaneva (15058) kuuluu luonnontilaisuusluokkaan 0 ja se on pienialainen (tuotantokelpoinen ala 19 ha) nykyisten tuotantoalueiden laajennusosa, joka täyttää maakuntakaavassa turvetuotantoon soveltuville alueille asetetut kriteerit. Turvetuotantoon soveltuvia alueita ei ole ensisijaisesti tarkasteltu aiempien ympäristölupaprosessien näkökulmasta, vaan kaavaselostuksessa kuvattujen tekijöiden perusteella. Kaavan valmisteluvaiheen nähtävilläolon aikana järjestettiin neljä kuulemistilaisuutta eri puolilla maakuntaa (Alajärvi, Ähtäri, Kauhajoki, Seinäjoki). Geologian tutkimuskeskuksen tietojen mukaan Linjanevalla on yli 1,5 metrin syvyistä aluetta 19 hehtaaria. Kaavaratkaisussa on tuotantoon

242 (2013) mukaan teknisesti tuotantokelpoisen turvetuotantoalueen turvekerroksen paksuus tulee olla vähintään 1,5 metriä, mistä tuotantoa lue jää keskimäärin huomattavasti. 4. Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintoviraston tuotantolohkon 3 hylkäävä päätös Nro 138/2015/1, Dnro LSSAVl/141/04.08/2013 on annettu Mm. Etelä- Pohjanmaan maakuntakaava: Vaihekaava Kaavaselostus on päivätty Kaavaselostusta ja muita suunnitelmia laadittaessa tulee tutustua erityisesti uusia alueita koskeviin aiempiin päätöksiin ongelmatilanteiden välttämiseksi. Turvetuotantoalue on poistettava Etelä-Pohjanmaan 3. vaihemaakuntakaavasta ja muista maakuntakaavan suunnitelmista. soveltuvien soiden osalta ollut lähtökohtana vähintään 50 hehtaarin tuotantokelpoisen alueen pinta-ala. Kaavassa osoitetaan myös tuotantokelpoiselta alaltaan alle 50 hehtaarin alueita, mikäli ne sijaitsevat nykyisten turvetuotantoalueiden välittömässä läheisyydessä, jolloin esimerkiksi tuotantoon tarvittavia rakenteita on alueella valmiina, tai ovat turvetuottajien hallussa ja täyttävät muilta osin kaavaan valinnan kriteerit. Turvetuotannon ohjaaminen keskitetysti tietyille alueille on Kokemäenjoen-Saaristonmeren-Selkämeren vesienhoitosuunnitelman mukaisesti mm. vesiensuojelujärjestelmien ja vesitalouden hallinnan kannalta tehokkaampaa kuin yksittäisten pienten alueiden hajasijoittaminen Yksityishenkilöiden (2 hlöä) muistutus Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaava käsittelee turvetuotantoalueita. Evijärven Sydänmaankylään on suunnitteilla turvetuotantoon soveltuvaksi alueiksi Teerineva ja Marapakanneva. Me asukkaat haluamme lausua mielipiteemme vaihemaakuntakaavasta, koska se toteutuessaan esitetynlaisena tulee vaikuttamaan asumiseemme ja työntekoomme. Teerineva on jo aikaisemmassa maakuntakaavassa merkitty turvetuotantoon soveltuvaksi alueeksi. Teerinevalle haettiin myös ympäristölupaa turvetuotannon aloittamiseksi vuonna 2012, josta me kylän asukkaat valitimme ja voitimme asian niin Vaasan hallinto-oikeudessa kuin korkeimmassa hallinto-oikeudessa ( nro 13/0433/3). Korkein hallinto-oikeus katsoi, että turvetuotanto Teerinevalla aiheuttaisi kohtuuttoman 242 Teerineva I (3674) alueelle ei tulla kaavaehdotuksessa osoittamaan turvetuotantoon soveltuvan alueen merkintää suolla esiintyvien luontoarvojen sekä Natura-arvioinnin johtopäätösten (Ähtävänjoki FI ) vuoksi. Marapakannevan (33577) alueelle ei tulla kaavaehdotuksessa osoittamaan turvetuotantoon soveltuvan alueen merkintää luontoarvojen, pienialaisuuden sekä sijainnin (ei olemassa olevien turvetuotantoalueiden läheisyydessä) vuoksi.

243 melu- ja pölyhaitan lähimmille asukkaille sekä turvepaloriskin vaaran lähistöllä olevalle turkistarhaukselle. Lisäksi turvetuotanto voisi vaarantaa luonnonsuojelulain nojalla rauhoitetun merikotkan pesinnän turvetuotantoalueen lähistöllä. Teerinevalle ei saatu ympäristölupaa perustaa turvetuotantoaluetta. Tämän vuoksi sitä ei nytkään tule esittää turvetuotantoon. Turvetuotannon ympäristönsuojeluohjelman mukaan turvetuotantoalueen ja asutuksen etäisyyden toisistaan tulee olla uusilla alueilla vähintään 500m huomioiden kuitenkin suojavyöhykkeen maanpeite- ja maankäyttömuodot. Erityisesti on kiinnitettävä huomiota tuotannon pöly-ja meluvaikutuksiin. Tämä 500m ei täyty kyseisillä turvetuotantoon soveltuviksi suunnitelluilla soilla. Teerinevan turvetuotantoon soveltuva alue on lähimmillään 250m päässä lähimmästä asutuksesta, myös Marapakanneva on lähimmillään alle 500m asutuksesta sekä turkistarhan välittömässä läheisyydessä. Lisäksi Marapakannevan maanomistajat ovat ilmoittaneet, ettei suota tulla luovuttamaan turvetuotantoon. Ei ole mitään syytä esittää suota maakuntakaavaan turvetuotantoalueeksi vastoin maanomistajien tahtoa. Teerinevaa ja Marapakannevaa ei tule esittää maakuntakaavassa turvetuotantoon soveltuviksi alueiksi. Yksityishenkilöiden (1 hlö) muistutus MIELIPIDE ETELÄ-POHJANMAAN III VAIHEMAAKUNTAKAAVAN LUONNOKSESTA Jätän suoluonnon suojelun osalta seuraavan mielipiteen. YHTEENVETO Etelä-Pohjanmaan kolmannen maakuntakaavan tavoitteena on ollut mm. soiden luontoarvojen turvaaminen, soidensuojelualueverkoston täydentäminen valtakunnallisten ja maakunnallisten tavoitteiden mukaisesti sekä soita muuttavan käytön kohdentaminen luonnontilaltaan muuttuneille soille. Kaavaluonnos ei täytä näitä tavoitteita. Se osoittaa vain maakuntahallituksen jäsenten tahdon pitää turvetuotannon määrä maakunnassa 243

244 jatkossakin nykyisellä tasolla. Kaavaluonnoksesta käy monella tavalla selväksi, että turvetuotantoon varattujen soiden kokonaismäärä on ylimitoitettu ja huonosti perusteltu. Suoluonnon ja pienvesistöjen suojeluun kaavaluonnos ei tuo mitään olennaista muutosta tai parannusta nykyiseen tilanteeseen verrattuna. Toteutuessaan tämä luonnos aiheuttaisi kohtuutonta haittaa suoluonnolle, vesistöille, asutukselle ja ilmastotavoitteiden saavuttamiselle. Se ei ohjaisi turvetuotantoa pois luonnonarvoiltaan merkittäviltä soilta, ei täydentäisi maakunnan soidensuojelualueitten verkostoa, ei turvaisi ekologisia yhteyksiä suojelualueitten välillä, ei turvaisi uhanalaisia suoyhdistymätyyppejä, luonnontilaisuusluokkien 2-5 säilymistä eikä soihin liittyviä pienvesiä. PERUSTELUT Turvetuotannon määrä on ylimitoitettu. Kaavakartassa osoitetaan 284 uutta turvetuotantoon soveltuvaa suota, yhteensä hehtaaria. Mitoitus perustuu hehtaarin vuosittain toteutuneeseen aloitusmäärään. Tämä onkin ollut mahdollista aikana, jolloin turvetuotannon ympäristölupia on saanut käytännössä minnetahansa. Nykyään maakunnassa on kuitenkin 9 laajaa vesistöaluetta, joitten luonnonarvojen vaarantaminen on kielletty sekä näitten lisäksi 3 erityistä suojelua vaativaa laajaa vesistöä. Näillä mittavilla alueilla turvetuotannon vesistöpäästöjä ei saa kasvattaa tai niitä on vähennettävä. Jää epäselväksi kuinka tämä on huomioitu turvetuotannon kokonaismäärän mitoituksessa. Kaavaselostuksessa ilmoitetaan epämääräisesti, että riskiluokkien 3 ja 4 valuma-alueille tu-1-varauksia on laitettu "vähemmän" ja että valuma-aluekohtaisissa määräyksissä on "painotettu" tuotannon ajallistamista ja vesiensuojelumenetelmiä. Käytännössä suurempi määrä uusia alueita on pitänyt saada mahtumaan pienemmän riskiluokan vesistöalueille. Se on johtanut kohtuuttomaan kaavaratkaisuun erityisesti Järviseudun itäosassa, Seinäjoen ympäristössä ja Jalasjärvellä. Etelä-Pohjanmaan maakuntahallitus on päättänyt asettaa turvetuotantoon soveltuvien alueiden pinta-alatavoitteeksi hehtaaria. Aiempina vuosikymmeninä käyttöön otetut turvetuotantoalueet poistuvat tuotannosta noin 1000 hehtaarin vuosivauhdilla, jolloin kymmenen vuoden aikana uuden tuotantoalueen pinta-alatarve olisi hehtaaria kattaen maakunnan oman tarpeen ja turpeen viennin muihin maakuntiin. Maakuntakaavan yleispiirteisyyden ja maanomistusolojen vuoksi on epätodennäköistä, että kaikki kaavassa turvetuotantoon soveltuvaksi osoitetut alueet otettaisiin tuotantokäyttöön ja sen vuoksi kaavassa on tavoitteena osoittaa tuotantoon soveltuvia alueita 1,5-kertainen määrä tuotantoalan tarpeeseen nähden. Uusia tuotantoalueita osoitetaan esimerkiksi - erityissuojelua vaativien vesistöjen valuma-alueille 244 Turvetuotantoon soveltuvia alueita ei tulla kaavaehdotuksessa osoit-

245 tamaan voimassa olevassa kokonaismaakuntakaavassa osoitetuille erityissuojelua vaativien vesistöjen (Ikkelänjoki, Kuninkaanjoki, Pihlajaveden reitti) alueille. Lisäksi ennen kaavan ehdotusvaihetta toteutetun Natura-arvioinnin tulosten johdosta turvetuotantoon soveltuvia alueita ei tulla kaavaehdotuksessa osoittamaan Lapväärtinjokilaakson (valuma-alueet 37.01, 37.02, 37.03, 37.04, 37.05, 37.06), Ähtävänjoen (valuma-alueet 47.01, 47.02) läheisyydessä sijaitseville, Naturaarvioinnissa arvioinnin kohteena olleille kaavaluonnoksessa osoitetuille turvetuotantoon soveltuville alueille. - louhikkoisille ja kivennäismaiden rikkomille alueille (esimerkit 2, 23, 24) - järvien, lampien ja jokien rannoille (esimerkit 2-12) - kiinni suojelualueisiin (esimerkit 13-17) - avoimille peltoalueille kyläasutuksen välittömään läheisyyteen (esimerkit 25,26) tai 245 Turvetuotantoon soveltuvien alueiden valmisteluvaiheen paikkatietoaineisto perustuu pääosin GTK:n tekemiin suoaltaiden rajauksiin. Kaavan valmisteluvaiheessa turvetuotantoon soveltuvien alueiden aineistoon on valittu mukaan suot, jotka voivat rajoittua jostain kohti vesistöön ja/tai jokeen ja joilla saattaa olla lampi(a). Turvetuotantoalueiden tarkempi sijoittuminen aluerajausten sisällä määräytyy tarkemman suunnittelun yhteydessä, jolloin tulee myös arvioitavaksi niiden rajoittuminen vesistöön. Suojelualueiden läheisyydessä sijaitseville, esimerkkikarttojen kohteille Kuljunneva (15000) ja Kurjenneva (3392) ei tulla kaavaehdotuksessa osoittamaan turvetuotantoon soveltuvan alueen merkintää Naturaarvioinnin johtopäätösten ja soilla esiintyvien luontoarvojen johdosta. Esimerkkikartoilla esitetty kohde Varisneva (15273) tullaan osoittamaan kaavaehdotuksessa turvetuotantoon soveltuvan alueen merkinnällä. Kohde on mukana Natura-arvioinnissa ja sen johtopäätösten perusteella Varisnevan turvetuotannolla ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia Natura-alueen suojeluperusteisiin tai eheyteen. Puskalannevan (15196) rajausta tarkistetaan. Turpeenottoon soveltuvien soiden aineistoa ei ole rajattu kategorises-

246 kahden kylän väliin (esimerkki 27). Ympäristöministeriön ohjeessa "Suot ja turvemaat maakuntakaavoituksessa" todetaan, että "ehdottomana alarajana voidaan pitää turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeen mukaista 500 metrin etäisyyttä asutuksen ja tuotantoalueen välillä. Mahdollisuuksien mukaan tulisi maakuntakaavoissa osoitettavat turpeenottoalueet pyrkiä löytämään tätäkin etäämmältä asutuksesta." Etelä-Pohjanmaan kaavaluonnoksessa on kuitenkin tyydytty siihen, että uudet tu-1 -alueet "eivät sijaitse asutuskeskittymien lähellä". Lukematon määrä uusia tuotantoalueita on alle 500 m etäisyydellä taloista. Arviota näitten asukkaitten määrästä ei ole tehty. Kaavaselvitysten mukaan maakunnassa on tuotantokelpoista turvetta milj. suom3, josta 540 milj. suo-m3 on heikosti maatunutta kasvu- ja kuiviketurvetta. Kaavaratkaisua perustellaan vain energiantuotantoon liittyvillä seikoilla, vaikka yli kolmasosa kaivetusta turpeesta sopii energiakäyttöön huonosti. Tämäkin pintaturve on ensin saatava myytyä, jotta suonpohjan polttoturpeeseen päästään käsiksi. Tätä markkinaa ei tarkastalla kaavaselostuksessa ollenkaan. Ala- ja Ylihärmään osoitetaan parikymmentä uutta tu-1 -aluetta vaikka täällä ei ennestään ole turvetuotantoa. Monet Härmänmaan uusista tuotantovarauksista ovat kyläasutuksen ja peltojen ympäröimiä. Kaavakartan pitäisi ilmaista selkeästi, jos nämä alueet sopivat lähinnä vain kuiviketurpeen ottoon. Monet niistä näyttäisivät sopivan lähinnä vain kotitarveottoon. ti suhteessa alueiden etäisyyteen asutuksesta, koska tuotantoalueiden tarkempi sijainti kaavassa osoitettavien aluerajausten sisällä tarkentuu tuotantoalueiden yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä. Kaavassa turvetuotantoon soveltuvan alueen merkinnällä osoitettavat suoaltaiden rajaukset eivät ole yhteneväisiä mahdollisen tulevan turvetuotantoalueen kanssa, vaan alueiden rajaukset määrittyvät mm. turvekerroksen paksuuden ja ympäristölupaprosessin mukaisesti. Turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeen mukaan turvetuotantoalueen ja asutuksen etäisyys tulee uusilla alueilla olla vähintään 500 metriä huomioiden kuitenkin suojavyöhykkeen maanpeite ja maankäyttömuodot (Ympäristöministeriö 2015c). Kaavan vaikutusten arviointi valmistuu kaavan ehdotusvaiheeseen ja siinä huomioidaan myös asutukseen kohdistuvat vaikutukset. Vaihemaakuntakaavan tavoitteena on edistää maakunnan energiaomavaraisuutta osoittamalla energiateollisuuden tarpeisiin riittävä määrä turvetuotantoalueita maakunnassa esitettyjen tavoitteiden ja strategioiden mukaisesti. Turvetuotantoa ei ohjata pois luonnontilaisilta soilta. Kaavaluonnoksessa ei ole minkäänlaisia soidensuojeluun liittyviä merkintöjä eikä määräyksiä.kaava kumoaisi vanhan kaavamääräyksen, joka kuului: "Turvetuotantoon tulee ottaa ensisijaisesti entisiin tuotantoalueisiin liittyviä soita, ojitettuja soita tai sellaisia ojittamattomia soita, joiden luonnon- tai kulttuuriarvot eivät ole valtakunnallisesti tai seudullisesti merkittäviä." Tämän määräyksen tilalle ei esitetä mitään. 246 Maakuntakaavan valmistelussa hyödynnetään soiden luonnontilaisuusluokitusta. Vaihemaakuntakaavassa tullaan turvetuotantoon soveltuvan alueen merkinnällä osoittamaan pääasiassa luonnontilaisuusluokkiin 0 ja 1 kuuluvia soita (vesitalous muuttunut peruuttamattomasti ja kasvillisuus muuttunut kauttaaltaan / vesitalous muuttunut

247 kauttaaltaan ja mm. puuston kasvu lisääntynyt). Lisäksi viranomaislausunnoille lähtevässä kaavaehdotuksessa tullaan turvetuotantoon soveltuvan alueen merkinnällä osoittamaan seitsemän luonnontilaisuusluokan 2 suota, joiden erityiset luonnonarvot eivät kaavan selvitysten mukaan ole merkittäviä ja joista viisi sijoittuu nykyisten tuotantoalueiden välittömään läheisyyteen. Kokonaismaakuntakaavassa turvetuotantovyöhykkeille osoitetun suunnittelumääräyksen sisältö huomioidaan vaihemaakuntakaavassa turvetuotantoon soveltuvien alueiden valinnassa. Kaavaluonnoksessa ei ole määräystä, että uusi turvetuotanto voidaan aloittaa vain tu-1 -merkityillä soilla tai että sitä ei tule aloittaa näitten soitten ulkopuolella. Kaavaselostuksessa todetaan, että turvetuotanto voi sijoittua muillekin kuin kaavassa turvetuotantoon varatuille soille. Maankäyttö- ja rakennuslain 32 mukaisesti ympäristölupaviranomaisen on edistettävä maakuntakaavan toteuttamista ja katsottava, ettei kaavan toteuttamista vaikeuteta. Jos muut lupaehdot täyttyvät, viranomainen voi jatkossa myöntää ympäristöluvan turvetuotantoon mille tahansa suolle ilman, että se olisi ristiriidassa maakuntakaavan kanssa tai että maakuntakaavan soidensuojelutavoitteet vaarantuisivat, koska kaavassa ei ole esitetty mitään suojelutavoitteita. Ympäristönsuojelulain 13.2 mahdollistaa turvetuotannon myös luonnontilaisuusluokan 3 soilla. Maakuntakaava ei ole esteenä luvan myöntämiselle, jos suolle ei ole kaavassa osoitettu mitään erityistä käyttötarkoitusta eikä suon ympäristöön ole osoitettu mitään sellaista, jonka toteuttaminen voisi turvetuotannon takia vaikeutua. Maankäyttö- ja rakennuslain 24 :n säännös valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta ei sido YSL:n lupaharkintaa. Suon ojittamattomuus sellaisenaan ei ole este turvetuotannolle (KHO:2010:32). Etelä-Pohjanmaalla viimeisen kymmenen vuoden aikana annetuissa turvetuotantoa koskevissa ympäristölupa- ja oikeuspäätöksissä suon korkea luonnontilaluokka, seutukunnan soiden ojitusaste tai suoyhdistymätyypin uhanalaisuus ei ole estänyt luvan saamista. Kun muut lupaehdot ovat täyttyneet, on ympäristölupia myönnetty esimerkiksi luokan 2 laakiokeitaalle (Jurvan Iso Sarvineva), luokan 247 Soiden luontoarvot on vaihemaakuntakaavassa huomioitu kaavassa turvetuotantoon soveltuviksi osoitettujen soiden osalta. Lisäksi kaavassa ei osoiteta turvetuotantoon soveltuvan alueen merkintää soidensuojelun täydennysehdotuksessa oleville kohteille (17 kpl). Näistä kohteista neljälle tullaan viranomaislausunnoille lähetettävässä kaavaehdotuksessa osoittamaan SL- tai S -merkintä.

248 2 viettokeitaalle (Seinäjoen Haapokonto) ja luokan 2 aapasuolle (Kauhavan Peräneva- Keltineva). Näitä luonnontilaisemmilla soilla (Teuvan Lintuneva, Jalasjärven Vähänjärvenneva, Lappajärven Lampakanneva) lupa on hylätty muista syistä (lajisto, pienvesistöt, purkuvesistö). Uusi kaavaluonnos antaa tuottajille jatkossakin mahdollisuuden hakea ja viranomaisille mahdollisuuden myöntää lupia luokkien 2 ja 3 uhanalaisille yhdistymätyypeille. Etelä-Pohjanmaalla perustetaan alle 10 hehtaarin turvetuotantoalueita esimerkiki lähelle rantoja (esimerkki 6), luonnontilaisille soille (esimerkki 30) tai kasvistoltaan arvokkaille paikoille (esimerkki 20). Usein näita alueita laajennetaan melko pian ympäristöluvalla, kun paikan luontoarvoja on ensin heikennetty alle 10 hehtaarin toiminnalla. Kaavaluonnoksessa osoitetaan tu-1-alueita alle 10 hehtaarin turvetyömaille sellaisiin paikkoihin, joissa ei välttämättä ole lupaedellytyksiä (esimerkit 6 ja 20). Ympäristöministeriön ohjeen "Suot ja turvemaat maakuntakaavoituksessa" mukaisesti maakuntakaavassa on osoitettava turpeenottoon soveltuvat alueet sekä käytön ulkopuolelle jätettävät alueet. Ohjeessa ei sanota, että jälkimmäiset voidaan jättää kokonaan osoittamatta. Ohjeen mukaan erityisesti luonnontilaluokkaan 3 kuuluvien soiden osoittaminen maakuntakaavassa on tärkeää. Edelleen ohjeen perusteella tulisi myös luonnontilaluokan 2 suot jättää kokonaan muuttavan käytön ulkopuolelle niillä seuduilla, missä ojitusaste on yli 75 %. Etelä-Pohjanmaan liitto osoittaa nyt suoraan turvetuotantoon puolet niistä kakkosluokan soista, jotka ovat turvetuottajien hallussa, vaikka maakunnan ojitusaste on paikoin lähes 90%. Ratkaisu on perustelematon ja kestämätön erityisesti sen takia, että tuottajat ovat hankkineet nämä alueet lähes poikkeuksetta vuokraamalla. Kaavanlaatijan kaunis ele jättää puolet näistä soista valkoiseksi alueeksi on käytännössä merkityksetön, koska lopuillekin niistä tullaan hakemaan ympäristöluvat minkään kaavamääräyksen sitä estämättä. 248 Esimerkkikarttojen kohteille Salonneva (6213) ja Rahkaneva (33298) ei tulla kaavaehdotuksessa osoittamaan turvetuotantoon soveltuvan alueen merkintää. Maakuntakaavan valmisteluaineistoon on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja Valtioneuvoston periaatepäätöksen (2012) mukaisesti otettu ensisijaisesti luonnontilaisuusluokkiin 0 ja 1 kuuluvia soita. Turvetuotantoa voidaan suunnata myös luokan 2 soille, jos suon yleinen luonnonarvo on seutukunnan ojitusasteen perusteella keskimääräistä alhaisempi, eikä sillä esiinny erityisiä luonnonarvoja. Etelä- Pohjanmaalla seudullinen ojitusaste ylittää periaatepäätöksessä esitetyn nollatason, jolloin luokan 2 soita ei lähtökohtaisesti voida kaavassa osoittaa turvetuotantoon soveltuvina alueina. Valtioneuvoston periaatepäätöksessä esitettyä luonnontilaisuusluokitusta sovelletaan ensisijaisesti sellaisten soiden maankäytön suunnittelussa, jotka on periaatepäätöksen antamisen jälkeen hankittu turvetuotantoon. Tämän vuoksi kaavaratkaisussa on huomioitu tuottajien

249 hallussa ennen periaatepäätöksen antamista olleet suot. Myös näiden soiden osalta tulee huomioida erityiset luonnonarvot, joiden pisteytys on tehty Ympäristöministeriön luontoympäristöosaston laatiman ohjeen mukaisesti (Soiden erityiset luonnonarvot. Ympäristöministeriö, luontoympäristöosasto, 2014). Pisteytyksen lähtötiedot on saatu mm. Etelä-Pohjanmaan suoselvityshankkeesta (2013) ja soille ympäristölupien haun yhteydessä tehdyistä selvityksistä. YM:n ohjeen perusteella luonnontilaluokkaan 3 kuuluvasta suosta voidaan ottaa turvetuotantoon vain ojitetut osat edellyttäen, ettei se vaaranna ojittamattoman osan luonnonarvoja. Kaavaluonnoksessa kuitenkin osoitetaan tu-1 -alueeksi Vimpelin Isoneva kokonaisuudessaan, vaikka suon turvetuotannolta säästynyt osa on Faunatican (2014) selvityksessä arvioitu luokkaan 3 eikä sillä ole ojitettuja osia (esimerkki 18). Isonevalle (33330) ei tulla kaavaehdotuksessa osoittamaan turvetuotantoon soveltuvan alueen merkintää, sillä suo kuuluu luonnontilaisuusluokkaan 3. Kaavaluonnos ei osoiteta säästettäviksi kohteiksi edes luonnontilaluokkiin 4-5 kuuluvia, valtakunnallisesti arvokkaita suojelemattomia soita. Perusteluna on, että luonnonsuojelualueen perustaminen näille soille ei ole vielä varmaa. Tälle perustelulle ei löydy minkäänlaista tukea ympäristöhallinnon ohjeista. Vaikka näille soille ei myönnetä turvetuotannon ympäristölupia, niitä uhkaavat esimerkiksi alle 10 hehtaarin turvetuotantohankkeet, reunametsien kunnostusojitukset sekä tuulivoima- ja kaivoshankkeet. Nämä arvokkaimmatkin kohteet kaavaluonnos jättää nyt ilman minkäänlaista suojaa. Suoyhdistymätyyppien ja niitten kytkeytyneisyyden säilyminen jää epäselväksi. Etelä-Pohjanmaan erilaisista suoyhdistymätyypeistä suojelualueilla on vain 59 % kilpikeitaista, 51 % viettokeitaista, 27 % rahkakeitaista ja 62 % välipintaisista aapasoista. Suojelualueitten ulkopuolella on säilynyt lisäksi joitakin harvinaisia laakio- ja metsäkeitaita. Kaikki yhdistymätyypit paitsi kilpi- ja laakiokeitaat on luokiteltu uhanalaisiksi. Eri tyypit ovat maakunnassa keskittyneet melko selvärajaisille alueille. Allikkoisia kilpikeitaita on Isojoella ja Teuvalla, viettokeitaita on säilynyt erityisesti Lapuan-Nurmon alueella Hirvijärven ja Varpulan altaitten ympäristössä (Äijänneva, Tiisineva, Hirvineva, Kiimaneva, Teerineva), välipintaisia aapasoita on jäljellä lähinnä vain Ähtärin valtion- 249

250 maalla, rimpisiä aapasoita ilmeisesti vain Alajärven itäosassa ja ehkä Soinin Matosuon ympäristössä. Myös harvinaisista ja vaikeasti tunnistettavista rahka- ja metsäkeitaista on mainintoja maaastoselvitysraporteissa. Suolajiston säilymisen ja kytkeytyneisyyden takia olisi erityisen tärkeää tunnistaa nämä suoluonnon ydinalueet ja pitää turvetuotanto pois näiltä alueilta. Kaavaselostuksessa tai kaavakartalla ei kuitenkaan huomioida eri suoyhdistymätyyppejä millään tavalla. Niitten suojelu jää nyt pelkästään aluehallintoviranomaisten asiantuntemuksen varaan. Erityisesti Ähtärin valtionmaan aapasuot (Saukkosuo, Sikasuo, Hoikkasuo, Soidinsuo, Onkisuo, Heinäsuo, Lautasaarenneva, Lintusuo) jäävät ilman mitään suojaa. Näistä Saukkosuo on hiljattain otettu turvetuotantoon, vaikka Faunatica (2014) arvioi sen luonnontilaluokkaan 3. Erittäin uhanalaisia luonnontilaluokan 2 aapasoita osoitetaan tu- 1-alueiksi myös Kurikassa ja Alajärvellä (esimerkit 27 ja 28). Esimerkkikarttojen kohteet Soidinneva (32863) ja Roopakanneva (9074) kuuluvat luonnontilaisuusluokkaan 1 ja täyttävät muiltakin osin kaavassa turpeenottoon soveltuviksi alueiksi osoitettavien alueiden kriteerit. Roopakannevan mahdollisen turvetuotannon vaikutuksia läheiseen Pässinrämäkän Natura-alueeseen on arvioitu Naturaarvioinnin tarveharkinnassa. Arvion mukaan luonnonsuojelulain 65 :n mukainen Natura-arviointi ei ole tarpeen alueella. Äärimmäisen uhanalaisia lettosoita osoitetaan turvetuotantoon. Etelä-Pohjanmaalta suojelualueiden ulkopuolelta on löytynyt lettosoita lähinnä vain kolmelta suppealta alueelta Soinista, Alajärveltä ja Vimpelistä. Nämä alueet ovat Vimpelin kalkkikaivoksen ympäristössä (Rahkaneva, Jokikurvinneva, Hallaneva), Alajärven Myllyperällä (Honkineva ja muut ympäristön suot) sekä Soinin Laasalassa (Karjusuo, Vanhanhaudanneva). Muualla kuten esim. Kurikan Lehtinevalla letot ovat vielä harvinaisempia. Kaikille näille alueille osoitetaan nyt uusia tu-1 -merkintöjä. Alajärven Honkineva ja Kurikan Lehtineva osoitetaan kokonaisuudessaan tu-1-alueiksi (esimerkit 19 ja 22). Vimpelissä (esimerkit 18 ja 20) ja Soinissa (esimerkki 21) osoitetaan vanhojen tuotantoalueiden laajennuksia kalkkipohjaisten suojelualueitten välittömässä läheisyydessä, vaikka näiltä alueilta on runsaasti uhanalaisten kasvien havaintoja eikä laajennusalueita on tutkittu maastossa. 250 Esimerkkikartoilla esitetty Lehtineva (6137) kuuluvat luonnontilaisuusluokkaan 1 ja täyttävät muiltakin osin kaavassa turpeenottoon soveltuviksi alueiksi osoitettavien alueiden kriteerit. Latonevan (32431) rajausta tarkistetaan. Rahkanevan (33298) aluetta ei tulla kaavaehdotuksessa osoittamaan

251 turvetuotantoon soveltuvan alueen merkintää Natura-alueen läheisyyden johdosta. Isonevalle (33330) ei tulla kaavaehdotuksessa osoittamaan turvetuotantoon soveltuvan alueen merkintää, sillä suo kuuluu luonnontilaisuusluokkaan 3. Honkinevan (15446) alueelle ei tulla kaavaehdotuksessa osoittamaan turvetuotantoon soveltuvan alueen merkintää, sillä se sijaitsee kokonaismaakuntakaavassa osoitetulla erityisesti suojeltavalla vesistöalueella (Pihlajaveden reitti). Uusille tu-1 -alueille jäisi suuri määrä luonnontilaisia pienvesiä. Kaavan tavoitteena on ollut osoittaa turvetuotanto siten, että maakunnan vesistöjen arvot eivät merkittävästi heikkene. Tällä on tarkoitettu kuitenkin vain jokia ja suurimpia järviä. Uusien tu-1-varausten sisään ja keskelle jäisi luonnontilaisia puroja ja noroja (esimerkit 1,2,7), luonnontilaisia lampia (esimerkit 4,8,9,12) ja kokonaisia pieniä järviä (esimerkit 3,5,7,12). Kaavoituksen aikana näitä uhanalaisia pienvesiä ei ole arvioitu eikä tutkittu maastossa. Turvetuotantoalueiden tarkempi sijainti turvetuotantoon soveltuvien alueiden rajauksen sisällä määräytyy tuotannon tarkemman suunnittelun yhteydessä. Kaavassa turvetuotantoon soveltuvan alueen merkinnällä osoitettavat suoaltaiden rajaukset eivät ole yhteneväisiä mahdollisen tulevan turvetuotantoalueen kanssa, vaan alueiden rajaukset määrittyvät mm. turvekerroksen paksuuden ja ympäristölupaprosessin mukaisesti. Tu-1 -alueita osoitetaan kiinni suojelualueisiin ja osin niitten päälle. Turvetuottajien hallussa tai hankinnassa olevien soiden osalta ei ole sovellettu yhden kilometrin etäisyyttä suojelualueisiin. Tälle päätökselle ei löydy minkäänlaista perustelua ympäristöminsteriön ohjeesta. Tu-1 -merkintöjä on osoitettu kiinni useisiin suojelualueisiin (esimerkit 13-17). Ainakin yksi suojelualue jäisi kokonaan uuden turvetuotantovarauksen sisään (esimerkki 14). 251 Kun kaavan valmistelussa päätettiin olla jättämättä 1 kilometrin suojaetäisyyttä tuottajien hallussa tai hankinnassa oleviin alueisiin, tarkasteltiin samalla Natura-tarveharkinnan kautta näiden soiden mahdollisia vaikutuksia Natura-alueisiin. Tarveharkinnan pohjalta laadittiin ennen kaavan ehdotusvaihetta Natura-arviointi kuuden Natura-alueen läheisyydessä sijaitsevien, kaavaehdotuksessa turvetuotantoon soveltuvan alueen merkinnällä osoitettujen soiden osalta. Arvioinnin tulokset huomioidaan kaavan jatkovalmistelussa.

252 Kaavassa osoitetut turvetuotantoon soveltuvat alueet sijaitsevat yli yhden kilometrin etäisyydellä soidensuojeluohjelman alueista, lukuun ottamatta Ruissaarennevaa, jonka vaikutukset läheiseen Ruolanninnevan Natura-alueeseen (suunnilleen sama rajaus kuin SSO-alueella) on arvioitu kaavan Natura-arvioinnin tarveharkinnassa. Suojelualueiden läheisyydessä sijaitseville, esimerkkikarttojen kohteille Kuljunneva (15000) ja Kurjenneva (3392) ei tulla kaavaehdotuksessa osoittamaan turvetuotantoon soveltuvan alueen merkintää Naturaarvioinnin johtopäätösten ja soilla esiintyvien luontoarvojen johdosta. Esimerkkikartoilla esitetty kohde Varisneva (15273) tullaan osoittamaan kaavaehdotuksessa turvetuotantoon soveltuvan alueen merkinnällä. Kohde on mukana Natura-arvioinnissa ja sen johtopäätösten perusteella Varisnevan turvetuotannolla ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia Natura-alueen suojeluperusteisiin tai eheyteen. Puskalannevan (15196) rajausta tarkistetaan. 252

253 253