Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaava

Transkriptio

1 Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaava Lausunnot ja niihin laaditut vastineet 1 EHDOTUSVAIHE 2018

2 Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavan ehdotusvaiheen lausunnot ja niihin laaditut vastineet. Julkaisu A:65 ISBN (nide) ISBN (pdf) ISSN X Etelä-Pohjanmaan liitto

3 KUNTIEN LAUSUNNOT 4 NAAPURIMAAKUNTIEN LAUSUNNOT 21 VIRANOMAISTEN LAUSUNNOT 33 3

4 4 KUNTIEN LAUSUNNOT

5 Kunnan lausunto Alavuden kaupunki Etelä-Pohjanmaan liiton vastine Alavuden kaupungin antama luonnosvaiheen lausunto on huomioitu pääosin vaihemaakuntakaava III:n ehdotuksessa. Vaihemaakuntakaava III:n kaavaehdotuskartta on hyvin pelkistetty ja siinä on osoitettu Alavuden kaupungin alueelle turvetuotantoalueita ja turvetuotantoon soveltuvia alueita. Vaihemaakuntakaava III:n luonnosvaiheen jälkeen kartalle on lisätty selvitysten ja lausuntojen perusteella mm. puuterminaalin sijaintipaikka Alavuden asemalle. Alavuden ja Kuortaneen välillä olevalle lentoliikenteen varalaskupaikalle on osoitettu suoja-alue ja suojavyöhyke. Varalaskupaikan suoja-alueen koko on 700 m x 600m ja suojavyöhyke on 12 km-säteinen alue laskettuna varalaskupaikan kiitotien keskikohdasta. Suunnittelumääräyksessä edellytetään puolustusvoimien lausunnon pyytämistä suojavyöhykkeellä niistä rakennushankkeista, joissa rakennuksen tai rakenteen korkeus on suurempi kuin 30 metriä. Suoja alueelle ei tule sijoittaa melulle herkkiä toimintoja tai esterajoituksia aiheuttavia korkeita rakennelmia. Maakuntahallitus on päättänyt kokouksessaan poistaa maisema-alueet vaihemaakuntakaava III:n ehdotuksesta, koska valtioneuvosto ei ole hyväksynyt valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Maisema-alueet tullaan käsittelemään tulevassa maakuntatyössä osana kulttuuriympäristöteemaa. Vaihemaakuntakaava III:n ehdotuksen keskeiset periaatteet sekä suunnitteluratkaisut luovat pohjan Alavuden kaupungin oikeusvaikutteisten yleiskaavojen ja asemakaavojen laadinnalle. Turvetuotannon ja suoluonnon suojelun osalta Alavuden kaupunki pitäytyy luonnosvaiheessa antamassaan lausunnossa. Kaupunginhallitus katsoo, että kaavaluonnokseen liittyvät erillisselvitykset ovat pääosin riittävät. Alavudella on toimittu pitkäjänteisesti usealla järvellä ja joella vedenlaadun parantamiseksi jo 1990-luvulta lähtien ja saatu myös aikaan positiivisia tuloksia. Tällä hetkellä mm. Pahajoki, Kätkänjoki, Salonjoki ja Hakojoki ovat hyvässä ja Töysänjoki sekä Kuivasjoki tyydyttävässä ekologisessa tilassa. Kätkänjoen hyvää tilaa voidaan pitää uhattuna. Alavuden järvistä Iso Vehkajärven ekologinen tila on erinomainen, Kuorasjärvi, Iso Soukkajärvi, Alavudenjärvi, Iso Liesjärvi ja Akkojärvi hyvä, Sapsalampi, Kuivasjärvi, Iso Allasjärvi, Jääskänjärvi, Ranta Töysän järvi, Ponnenjärvi ja 5 Turvetuotantoon soveltuvien alueiden suunnittelumääräyksiä tullaan tarkistamaan ennen kaavaehdotuksen nähtäville asettamista, jotta kaavalla voidaan varmistaa mm. maankäyttö- ja rakennuslain 28 :n sisältövaatimukset vesi- ja maa-ainesvarojen kestävästä käytöstä sekä vesienhoitosuunnitelmissa ja toimenpidesuunnitelmissa esitetyt tavoitteet.

6 Kuotesjärvi tyydyttäviä sekä Saarijärvi ja Vetämäjärvi välttäviä. Tavoitteena on saada vesistöt hyvään ekologiseen tilaan. Kaavaehdotuksessa on merkitty tuotannolle soveltuvaksi alueeksi mm. Linjaneva 80 ha Iso Valkeajärven välittömässä läheisyydessä. Kaupunginhallitus esittää, että kyseinen alue poistetaan kaavaehdotuksesta, koska Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on jo kertaalleen evännyt turvetuotannon Linjanevalta. Linjaneva (15058) kuuluu soiden luonnontilaisuusasteikon luokkaan 0, eli sen vesitalous ja kasvillisuus ovat muuttuneet kauttaaltaan. Linjanevan hyödynnettävissä oleva tuotantokelpoinen pinta-ala on 19 hehtaaria (koko suoaltaan rajauksen ala 80 hehtaaria). Alle 1 kilometrin etäisyydellä Linjanevasta sijaitsee kaksi turvetuotantoaluetta: Valkianeva ja Matoneva 2. Linjaneva täyttää vaihemaakuntakaavassa turvetuotantoon soveltuville alueille annetut kriteerit ja se on perusteltua pitää kaavassa. Turvetuotantoalueiden tarkempi sijoittuminen turvetuotantoon soveltuvien alueiden rajauksen sisällä määräytyy tuotannon tarkemman suunnittelun yhteydessä. Kaavassa turvetuotantoon soveltuvan alueen merkinnällä osoitettavat suoaltaiden rajaukset eivät ole yhteneväisiä mahdollisen tulevan turvetuotantoalueen kanssa, vaan alueiden rajaukset määrittyvät mm. turvekerroksen paksuuden ja ympäristölupaprosessin mukaisesti. Maakuntakaavan laadinnassa on lähtökohtana ollut, että turvetuotantoon soveltuvia alueita ei jätetä kategorisesti kaavan ulkopuolelle aiempien ympäristölupaprosessien perusteella, koska maakuntakaavan aikajänne on pitkä, kaava on yleispiirteinen ja ympäristölupaa voidaan jatkossa hakea samoille alueille esimerkiksi tehostetuin vesienkäsittelymenetelmin, pienemmälle alueelle tai ohjaamalla vedet eri suuntaan kuin alkuperäisessä hakemuksessa. Kaupunginhallitus katsoo, että nyt voimassa olevan maakuntakaavan merkinnät ja suunnittelumääräykset ovat huomioineet hyvin kokonaiskuormituksen vähentämistarpeen. Alavuden alueelle ei ole merkitty aluevarauksia soidensuojelun täydentämiseksi, joten kaupunginhallituksella ei ole huomautettavaa kaavaratkaisun toimivuudesta turvetuotannon ja suoluonnonsuojelun yhteensovittamisessa. 6

7 Alavus Kaupunginjohtaja Pekka Ala-Mäenpää Hallintopäällikkö Sari Helander Evijärven kunta Evijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella eli teknisellä lautakunnalla ei ole huomautettavaa Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavan kaavaehdotukseen tehdyistä muutoksista Evijärven kunnan osalta, koska muutoksissa on huomioitu Evijärven kunnanhallituksen antama lausunto Tekninen lautakunta haluaa korostaan jo kunnanhallituksen lausunnossaan aiemmin esille tuomaa asiaa, että Evijärven ja Kerttuanjärven sekä niihin laskevien jokien tilan parantamiseksi turvetuotannon aiheuttamaa ravinne- ja kiintoainekuormitusta tulee vähentää järvien hyvän tilan saavuttamiseksi Vesienhoidon tavoiteohjelman vuoteen 2021 mukaisesti. Merkitään tiedoksi. Turvetuotantoon soveltuvien alueiden suunnittelumääräyksiä tullaan tarkistamaan ennen kaavaehdotuksen nähtäville asettamista, jotta kaavalla voidaan varmistaa mm. maankäyttö- ja rakennuslain 28 :n sisältövaatimukset vesi- ja maa-ainesvarojen kestävästä käytöstä sekä vesienhoitosuunnitelmissa ja toimenpidesuunnitelmissa esitetyt tavoitteet. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Lisätietoja: ympäristösihteeri Eeva-Maija Savola Kauhajoen kaupunki Kauhajoen kaupunki näkee hyvänä, että vaihekaavaan on merkitty Aronkylään uusiutuvan energian ja bioteollisuuden kehittämisalue ja pitää tärkeänä, että merkintä vahvistuu vaihekaavassa. Merkintä pitää sisällään puutavaraterminaalin rakentamismahdollisuuden. Merkinnän täsmennyksessä on otettu huomioon Kauhajoen kaupungin lausunto kaavaluonnoksesta. Kaavahankkeessa ei ole edelleenkään arvioitu bioteollisuuden raaka-ainetarpeita. Turvetuotantoalueiden ja puutavaraterminaalivarausten riittävyydessä ei ole huomioitu bioteollisuuden näihin kaavan teemoihin kohdistuvia tarpeita. 7 Merkitään tiedoksi. Vaasan yliopiston Levon instituutin Etelä-Pohjanmaan liitolle tekemässä selvityksessä on arvioitu metsäenergiapotentiaalia. Selvityksen pohjalta on päädytty esittämään bioenergian/bioteollisuuden koh-

8 demerkintää Kauhajoen Aronkylään. Tarkemmin bioteollisuuden raaka-ainetarpeita ei ole arvioitu. Turvetuotantoon soveltuvia alueita on huomattavasti vähennetty maakuntakaavasta Kauhajoen alueella. Merkintöjen kattamasta alasta on tuotantokelpoista pinta-alaa n. 600 ha, mikä on noin puolet luonnoksessa esitetystä. Kauhajoen kaupunki pitää vähennystä liian suurena. Turvetuotannon edellytykset Kauhajoella huononevat merkittävästi, mikä vaikuttaa kielteisesti Kauhajoen energiatarpeiden tyydyttämisen mahdollisuuksiin sekä työllisyyteen. Kauhajoen turvetuottajilla on tuotantoalueita myös Kauhajoen ulkopuolella, joten muissakin kunnissa tehdyt vähennykset huonontavat kauhajokelaisten tuotantoyrittäjien elinkeinonmahdollisuuksia. Tuotanto kestää käyttöön otetulla suoalueella tyypillisesti n. 25 vuotta, minkä jälkeen alue siirtyy muuhun käyttöön, kuten maataloustuotantoon, metsätalousmaaksi tai ennallistetuksi suoalueeksi. Kauhajoella on tuotantoalaa ympäristönsuojelun tietojärjestelmä VAHTI:n mukaan 1940 ha, ja koko ajan tuotantoalueita poistuu käytöstä. Käytöstä voi hyvinkin poistua kymmenessä vuodessa jopa puolet eli n ha tuotantoalasta. Kauhajoen kaupunki vaatii, että tuotantoon soveltuvia alueita tulee osoittaa Kauhajoelle vähintään 1000 ha, mikä mahdollistaa uusien tuotantoalueiden käyttöön ottamisen käytöstä poistuvien tilalle. Luonnontilaisuutensa menettäneitä soita (luokat 0 ja 1) on Kauhajoella suoselvityksen mukaan n ha. 8 Kaavaluonnosta on tarkistettu mm. kaavaluonnoksesta saatujen lausuntojen ja muistutusten, Natura-arvioinnin tulosten ja arvioinnista saatujen lausuntojen sekä Ely-keskuksen nykyisiä turvetuotantoalueita koskevan päivitetyn paikkatietoaineiston perusteella. Kauhajoen kaupungin alueella kaavaluonnoksesta on kaavaehdotukseen nähden poistettu kuusi turvetuotantoon soveltuvaksi osoitettua aluetta ja aluerajauksia on muutettu neljän alueen osalta. Lisäksi yksi osin Kauhajoen kaupungin alueella sijaitseva turvetuotantoon soveltuva alue on poistettu ja yhden alueen rajausta on muutettu kaavaluonnokseen nähden. Näätänevalle (5958), Vähäkoihnannevalle (5936), Kuninnevalle (5974) ja Iiroonnevalle (5963) ei ole osoitettu kaavaehdotuksessa turvetuotantoon soveltuvan alueen merkintää, koska ne sijaitsevat Etelä-Pohjanmaan voimassa olevassa kokonaismaakuntakaavassa osoitetulla erityissuojelua vaativan vesistön alueella (Ikkelänjoki), joka on myös Ely-keskuksen toimittamassa lausunnon liitteessä todettu erityisen herkäksi vesistöalueeksi. Kokonaismaakuntakaavassa erityissuojelua vaativan vesistön merkintää kuvataan mm. merkinnällä osoitetaan sellaisen vesistön koko valuma-alue, joka on todettu vesistön monimuotoisuuden kannalta arvokkaaksi Edellä mainittujen vesistöalueiden erityissuojelu ei rajoita niiden valuma-alueiden maankäyttöä, poikkeuksena on turvetuotanto, jota ei enää tule osoittaa näille alueille. Merkinnälle ei ole kokonaismaakuntakaavassa annettu suunnittelumääräystä. Kortesnevalle (5767) ei ole osoitettu kaavaehdotuksessa turvetuotantoon soveltuvan alueen merkintää, koska alue sijaitsee Natura

9 2000 -alueen Karvianjoen kosket vieressä. Säkkinevalle (40410) ei ole osoitettu kaavaehdotuksessa turvetuotantoon soveltuvan alueen merkintää, koska alue sijaitsee Natura alueen Karvianjoen kosket valuma-alueella. Alueella aiemmin turvetuotannossa olleen alueen toiminta on päättynyt. Prunninnevan (5745) turvetuotantoon soveltuva alue on rajattu Karvianjoen koskien Natura alueen valuma-alueen ulkopuolelle. Maitolanneva-Peränevalle (5978) ei ole osoitettu kaavaehdotuksessa turvetuotantoon soveltuvan alueen merkintää, koska alue olisi Elykeskuksen ja Metsähallituksen lausuntojen mukaan edellyttänyt Natura alueisiin kohdistuvien vaikutusten arviointia Iso Koihannenva Natura-alueen osalta. Alue on lisäksi maakuntakaavan tarkastelutasoon nähden pienialainen (turvetuotantoon soveltuvaa alaa 32 ha). Osittain Kauhajoen kaupungin alueella sijaitsevalle Loukajannevalle (14004) ei ole osoitettu kaavaehdotuksessa turvetuotantoon soveltuvan alueen merkintää Natura-arvioinnin johtopäätösten vuoksi (Lapväärtinjokilaakso). Rojunnevan (5993) ja Kivineva N (40403) turvetuotantoon soveltuvia alueita on rajattu nykyisten turvetuotantoalueiden ulkopuolelle. Samasta syystä myös osittain Kauhajoen kaupungin alueella sijaitsevan Isonevan (6204) pinta-ala on hieman pienentynyt. Energiapuun terminaalit kuuluvat logistiikan perusrakenteisiin. Kauhajoen kaupunki pitää tärkeänä, että energiapuun terminaaleihin liittyvät tulevaisuuden näkymät ja kehittämistarpeet otetaan huomioon riittävällä laajuudella. Vaihekaava III:n kaavaselostuksen luvuissa 7.4 ja 7.5 on maininta Aronkylän kehittämisalue -merkinnän sisältämästä ter- 9 Merkitään tiedoksi.

10 minaalista, joten tältä osin Kauhajoen kaupungin luonnosvaiheen lausunnossa esittämä toive on otettu huomioon. Kauhajoen kaupunginhallitus Linda Leinonen Harri Virtanen kaupunginjohtaja tekninen johtaja Kauhavan kaupunki Kauhavan kaupunki esittää, että Peränevan ja Huhmarnevan alueen tulisi olla kaavassa mukana turvetuotantoalueena. Kaavaehdotus on asianmukaisesti laadittu, eikä Kauhavan kaupungilla ole muilta osin huomautettavaa sen johdosta. Peränevan ja Huhmarnevan suoaltaiden luonnontilaisuusluokka on Etelä-Pohjanmaan liiton tausta-aineiston mukaisesti luokka 2. Ympäristönsuojelulain (527/2014) ja Valtioneuvoston asetuksen (713/2014) mukaisesti turvetuotanto tulee kohdentaa juuri merkittävästi muuttuneille suoaltaille, joihin sisällytetään luokat 0-2. On myös huomattava, että merkittävä osa kyseenomaisista soista on turvetuottajan hallussa, ja hankittu turvetuotantotarkoitukseen ennen soiden luonnontilaisuusluokitusta koskevaa periaatepäätöstä (Julkistettu ). Ennen periaatepäätöksen antamista turvetuotantotarkoitukseen varattuihin soihin ei luonnontilaisuusluokitusta tulisi alkuperäisen luokitusjärjestelmän mukaan kohdentaa lainkaan. Kohdekohtaiset perustelut: Peränevan altaalla ei esiinny luonnontilaista suon kaideosaa lainkaan ja allas on suurelta osin ojitettu. Huhmarnevan altaalle sen sijaan sijoittuu jo ennestään vanha turvetuotantoalue, jolloin ei niin ikään voida puhua mistään erityisen luonnontilaisesta suoaltaasta. 10 Maakuntakaavan valmisteluaineistoon on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja Valtioneuvoston periaatepäätöksen (2012) mukaisesti otettu ensisijaisesti luonnontilaisuusluokkiin 0 ja 1 kuuluvia soita. Turvetuotantoa voidaan suunnata myös luokan 2 soille, jos suon yleinen luonnonarvo on seutukunnan ojitusasteen perusteella keskimääräistä alhaisempi, eikä sillä esiinny erityisiä luonnonarvoja. Etelä-Pohjanmaalla seudullinen ojitusaste ylittää periaatepäätöksessä esitetyn nollatason, jolloin luokan 2 soita ei lähtökohtaisesti voida kaavassa osoittaa turvetuotantoon soveltuvina alueina (Seinäjoen seutukunnassa ojitusaste 85 %). Valtioneuvoston periaatepäätöksessä esitettyä luonnontilaisuusluokitusta sovelletaan ensisijaisesti sellaisten soiden maankäytön suunnittelussa, jotka on periaatepäätöksen antamisen jälkeen hankittu turvetuotantoon. Peräneva (15984) ja Huhmarneva (32102) ovat tuottajien ilmoitusten mukaan hankittu ennen periaatepäätöksen antamista. Alueilla on kuitenkin arvioitu olevan merkittäviä eri-

11 Turpeen tuotannon ja käytön kannalta on vielä painotettava, että Peränevan ja Huhmarnevan kaltaiset osittain ojitetut suoaltaat ovat tärkeässä roolissa erityisesti hyvänlaatuisen kuivike- ja kasvuturpeiden tuottamisen kannalta. Kaikista laadukkaimmat kuivike- ja kasvuturpeet tuotetaan nykyisin juuri osittain ojitettujen soiden ojittamattomilta osilta, jossa maanmuokkaus ei ole heikentänyt turpeen ominaisuuksia. Turvekerroksen pintaosan jälkeen alueelta voidaan tuottaa vielä hyvin pitkän aikaa energiaturvetta mm. kaukolämpölaitoksille ja muille kiinteitä polttoaineita käyttäville yhteisöille. tyisiä luonnonarvoja, joiden vuoksi Peränevaa ja Huhmarnevaa ei tulla osoittamaan kaavaehdotuksessa turvetuotantoon soveltuvan alueen merkinnällä. Huhmarnevan-Ympyriäisnevan alueella on Etelä-Pohjanmaan suoselvityshankkeessa 2013 havaittu selvitetystä kohdejoukosta viidenneksi eniten luontotyyppejä. Alueen länsireuna on merkittävissä määrin ojittamaton (hydrologinen yhteys suolle hyvin säilynyt) ja luonnontilaisuusluokkaan 5 kuuluva Ympyriäisneva on kokonaan ojittamaton. Peränevalla on myös inventoitu Etelä-Pohjanmaan suoselvityshankkeessa 2013, minkä perusteella on muodostettu erityisten luontoarvojen pisteytyksen tiedot. Peränevalla korostuvat etenkin lajistoarvot. Tarkemmat perusteet erityisistä luontoarvoista on esitetty kaavaselostuksessa. Markku Lumia kaupunginjohtaja Kauhavan kaupunki Jari Leivo kaavoituspäällikkö Kauhavan kaupunki Kuortaneen kunta Kunnanhallitus päättää lausuntonaan todeta, ettei sillä ole huomautettavaa kaavaehdotukseen. Merkitään lausunto tiedoksi. Lapuan kaupunki Lapuan kaupunginhallitus on kokouksessaan päättänyt antaa Etelä- Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta seuraavan lausunnon: Vaihemaakuntakaava III ehdotukseen tehdyt tarkistukset Lapuan kaupungin alueella koskien turvetuotantoon soveltuvia alueita (poistettu kaksi suoaluetta ja suunnittelumääräystä tiukennettu kaupungin itäosan vesistöalueilla) ovat oikeansuuntaisia toimenpiteitä. 11

12 Kaavassa osoitettujen turvetuotantoon soveltuvien uusien alueiden määrä verrattuna nykyisten tuotantoalueiden määrään on Lapualla kuitenkin maakunnan suurimmasta päästä. Jos kaavaehdotukseen sisältyvät turvetuotantoon soveltuvat alueet toteutuvat Lapualla esitetyssä laajuudessa, se tulee edellyttämään turvetuotannosta aiheutuvien vesistö- ja muiden ympäristövaikutusten hallinta- ja ehkäisytoimenpiteiden selvää tehostamistarvetta. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Lasse Rajala Kaupunginjohtaja Satu Kankare Turvetuotantoon soveltuvien alueiden suunnittelumääräyksiä tullaan tarkistamaan ennen kaavaehdotuksen nähtäville asettamista, jotta kaavalla voidaan varmistaa mm. maankäyttö- ja rakennuslain 28 :n sisältövaatimukset vesi- ja maa-ainesvarojen kestävästä käytöstä sekä vesienhoitosuunnitelmissa ja toimenpidesuunnitelmissa esitetyt tavoitteet. Lapuan kaupungin alueella sijaitseville valuma-alueille Kyrönjoen keskiosan alue (42.02), Kauhavanjoen valuma-alue (44.06) ja Nurmonjoen valuma-alue (44.09) on annettu suunnittelumääräys: Seuraavilla valuma-alueilla turvetuotannon vesiensuojelumenetelmiin ja tuotannon vaiheistukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Seinäjoen kaupunki Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavan tarkoituksena on saattaa ajan tasalle ja selkeyttää maakuntakaavan soita, puolustusvoimien tarpeita koskevat merkinnät ja määräykset. Tätä varten selvitetään myös mahdollisten seudullisesti merkittävien energiapuun terminaalien ja bioenergialaitosten sijainti ja toimintaedellytykset. Seinäjoen kaupunki on antanut lausunnon Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavan luonnoksesta maaliskuussa Seinäjoen kaupunki toteaa, että kaavaluonnosvaiheesta esitetyt huomautukset on otettu pääosin huomioon. Turvetuotantoon soveltuvia alueita on rajattu (Kurjenneva) ja poistettu (Heinineva) Seinäjoen kaupungin alueella Seinäjoen kaupungin esittämällä tavalla. Kaupungin pääosin omistama Sahaneva on lisätty voimassa olevan yleiskaavan perusteella luonnonsuojelualueeksi maakuntakaavaan Karvasuon tapaan. Vaihemaakuntakaavaehdotuksessa turvetuotantoon soveltuvien alueita on selostuksen mukaan osoitettu noin ha, mikä täyttää kaavalle asetetun ha tavoitteen. 12

13 Seinäjoen kaupungin alueesta suuri osa on latvavesien aluetta, jolla sijaitsevat Etelä- Pohjanmaan laajimmat turvetuotantoalueet. Kaupunkia kiinnostavat erityisesti Kyrönjokeen, Seinäjokeen ja Nurmonjokeen sekä alueen järviin tulevat kuormitusmäärät, vaikutukset sekä vesistöjen hyvän tilan saavuttaminen. Seinäjoella on useita mm. uimarantoja ja Kalajärven alue tärkeässä virkistyskäytössä. Vesistöjen hyvän tilan saavuttamiseksi tarvitaan maakuntakaavan ohjaavaa vaikutusta. Kaava ohjaa ja kertoo kokonaisuuden, jota ei toimijakohtaisissa ympäristöluvissa käsitellä. On tiedettävä, kuinka paljon turvetuotantoa ojituksineen vesistöt kestävät. Tuotannon porrastaminen on tarpeen. Kaavassa tarvitaan tieto, kuinka suuri alue kullakin latvavesistöllä voidaan nykyisin hyväksyttyjen vesiensuojelutoimin pitää kerralla tuotannossa. Seinäjoki toi asiaa jo ensimmäisessä lausunnossaan esille. Turvetuotantoon soveltuvien alueiden suunnittelumääräyksiä tullaan tarkistamaan ennen kaavaehdotuksen nähtäville asettamista, jotta kaavalla voidaan täyttää mm. maankäyttö- ja rakennuslain 28 :n sisältövaatimukset vesi- ja maa-ainesvarojen kestävästä käytöstä sekä vesienhoitosuunnitelmissa ja toimenpidesuunnitelmissa esitetyt tavoitteet. Kaavan kuormitustarkastelut on toteutettu maakuntakaavoille edellytetyllä yleispiirteisellä tasolla. Turvetuotantoon soveltuvien alueiden valinnassa on kiinnitetty huomiota tuotannon vesistövaikutuksiin mm. kaavaselvitysten, saatujen lausuntojen ja karttatarkastelujen perusteella. Lisäksi turvetuotantoon soveltuvien alueiden suunnittelumääräyksessä edellytetään uusilta tuotantoalueilta vesienhoidon toimenpideohjelmien huomioimista ja tietyillä valuma-alueilla tuotannon vaiheistamista. Seinäjoen kaupungin alueella sijaitseville valuma-alueille Kyrönjoen keskiosan alue (42.02), Seinäjoen valuma-alue (42.07) ja Nurmonjoen valuma-alue (44.09) on annettu suunnittelumääräys: Seuraavilla valuma-alueilla turvetuotannon vesiensuojelumenetelmiin ja tuotannon vaiheistukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Nämä valumaalueet kattavat suurimman osan Seinäjoen kaupungin pinta-alasta. Vaihemaakuntakaavaehdotuksesta maisema-alueiden tarkastelu on jätetty pois. Etelä- Pohjanmaan liiton mukaan niiden osalta tarkastelu tapahtuu myöhemmässä vaiheessa yhdessä rakennettujen kulttuuriympäristöjen ja muinaisjäännösten kanssa. Seinäjoen kaupunki pitää tärkeänä, että jatkossa kulttuuriympäristöiden ja maisema-alueiden osalta huomioidaan Seinäjoen kaupungin yleiskaavoissa tehty arviointi. Maakuntakaavaehdotuksessa Seinäjoelle osoitetut raakapuuterminaalit noudattavat myös kaupungin tavoitetta. 13 Merkitään tiedoksi. Merkitään tiedoksi.

14 Seinäjoella 8. toukokuuta 2018 SEINÄJOEN KAUPUNGINHALLITUS Jorma Rasinmäki kaupunginjohtaja Jari Jokinen hallintojohtaja Soinin kunta Soinin kunnan alueella on Ely-keskukselta saadun tiedon mukaan turvetuotantoalueita yhteensä 1542 ha, josta tuotannossa on 1309 ha. Kaavaluonnoksen pohjalta voidaan todeta että Soinissa tuotantokelpoinen pinta-ala voisi jopa kaksinkertaistua. Esitetyt uudet alueet ovat pääasiassa kuntamme itäreunalla, etelään menevän Multiantien varrella. Myös Karstulantien pohjoispuolelle Ryöstöjärventien varteen on esitetty sekä uusia että laajennettavia tuotantoalueita kuten myös kuntamme länsiosaan (Matosuo, Teeriperä). Suomenselän vedenjakaja-alueella ja täällä olevilla latvavesillä on ongelmana vesistöjen pienet virtaamat. Tämä osaltaan vaikuttaa siihen että kuormitusten kasvaessa vesistöt rehevöityvät hyvin helposti. Soinissa on järviä ja lampia n. 160 ja niillä lomakiinteistöjä n. 550 kpl. Hyväksytyn rantaosayleiskaavan mukaan loma-asuntojen määrä voi nousta tulevaisuudessa n. 750:een. Kaavaehdotuksen mukaan suurimmat vaikutukset vesistön kuormituksen osalta kohdistuisivat Vahankajoen valuma-alueisiin kuuluviin Lauttajärveen, Jokijärveen, liroonjärveen, Hankajärveen, lso-punsaan, Limajärveen sekä niiden lähistöillä oleviin pienempiin vesistöihin. Näiden vesistöjen rannoilla on reilut 250 lomakiinteistöä sekä useita asuinkiinteistöjä jotka ovat huolissaan vesistön tilasta jo nykyisin ilman uusia kuormituslisäyksiä. Myös Kolunjoen kautta vesistökuormitus Ähtärinjärveen, jossa jo nykyisin on vuosittaista sinileväongelmaa, tulee lisääntymään mikäli uusia tuotantoalueiden otetaan käyttöön. 14

15 Kaavamääräysten tekstiosassa ei ole huomioitu Vahankajoen valuma-aluetta, jolla tulisi turvetuotannossa käyttää parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja vaiheistettava tuotanto siten, että alapuolisten vesistöjen erityiset luonnonarvot ja veden laatu ei heikkene. Täysin uusia tuotantoalueita ei tule lisätä vaan turvetuotanto kohdistuisi laajennuksena nykyisille tuotantoalueille poistuvan pinta-alaan suhteessa. Puuterminaalin paikka sahan tontille tulee huomioida. 15 Turvetuotantoon soveltuvia alueita koskevaa suunnittelumääräystä tullaan tarkistamaan ja kaavaselostusta täydennetty vesistövaikutusten osalta. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttämistä edellytetään turvetuotannon ympäristöluvissa nykyään kaikilta uusilta alueilta. Vahankajoen valuma-alueelle on osoitettu kolme turvetuotantoon soveltuvaa aluetta, joista yksi on osittain ko. valuma-alueella. Kaikki Vahankajoen valuma-alueelle osoitettavat turvetuotantoon soveltuvat alueet ovat nykyisten turvetuotantoalueiden laajennuksia tai sijaitsevat nykyisten turvetuotantoalueiden välittömässä läheisyydessä. Kaavan tarkoituksena on osoittaa uusia turvetuotantoon soveltuvia alueita korvaamaan tuotannosta poistuvaa alaa. Kaavassa ei tulla osoittamaan Vahankajoen valuma-alueelle merkittävää määrää uusia turvetuotantoon soveltuvia alueita, joten alueelle ei anneta erillistä suunnittelumääräystä. Aluetta koskee kuitenkin kaikille turvetuotantoon soveltuville alueille annettu suunnittelumääräys: Turvetuotantoon soveltuvan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon turvetuotannon vaikutukset asutukseen. Alueen käyttöönoton suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota vesiensuojelumenetelmien tehokkuuteen ja valuma-alueella yhtäaikaisesti tuotannossa olevien alueiden määrään siten, että turvetuotanto osaltaan ottaa huomioon vesienhoidon toimenpideohjelmissa asetetut tavoitteet ja edistää niiden toteutumista. Suunnittelussa on huomioitava tuotantoalueiden yhteisvaikutukset vesistöihin ja valumaalueen kokonaiskuormitus, sekä tarvittaessa vaiheistettava tuotantoa huomioiden alapuolisten vesistöjen tila. Alueiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee selvittää happamien sulfaattimaiden esiintyminen ja suunnitella tuotanto siten, ettei se aiheuta merkittävää hapanta huuhtoumaa. Maakuntakaavan puuterminaalit edellyttävät raideliikenneyhteyttä. Merkinnän puuttuminen ei estä puuterminaalin kehittämistä sahan alueella. Puuterminaalit on sijoitettu jokaisen rataosuuden varteen.

16 Tekninen johtaja Pentti Honkala tulee kunnanhallituksen kokoukseen esittelemään tätä asiaa. Kunnanhallitus antaa Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavasta teknisen johtajan esityksen mukaisen lausunnon. Päätös: Hyväksyttiin. Marja-Elina Puronhaara esitti, että kunnanhallitus hyväksyy kaavaluonnoksen. Hyväksymisen ehtona on, että uusille tuotantoon otettaville alueille käytetään nykyaikaista ympäristön huomioivaa teknologiaa. Turve ja muu bioenergia ovat kotimaisia energiavaihtoehtoja, jotka tuovat alueellisia työpaikkoja ja hyvinvointia. Muilta osin huomioitaisiin teknisen johtajan esitykset. Esitystä ei kannatettu. Tekninen johtaja Pentti Honkala oli esittelemässä asiaa kunnanhallitukselle. Khall Etelä-Pohjanmaan maakuntahallitus on kokouksessaan lähettänyt vaihemaakuntakaavan III kaavaehdotusaineiston MRA 13 :n mukaisesti lausunnolle osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa määritellyille viranomaistahoille ennen kuin kaavaehdotus laitetaan julkisesti nähtäville. Aineisto on luettavissa os. viranomaislausuntomateriaali. Ehdotukseen liittyvä luottamuksellinen aineisto on lähetetty lausunnon antajille lausuntopyynnön liitteenä (salassa pidettäviä lajien sijaintitietoja sisältävä turvetuotantoon soveltuvien alueiden linnustovaikutusten arviointi ja Naturaarvioinnista saatujen lausuntojen ja muistutusten kooste.). Näihin asiakirjoihin kunnanhallitus ja valtuuston puheenjohtajisto voi tutustua kunnantalolla. Lausuntoa pyydetään mennessä. Kokouksessa esitellään valmistelijoiden kommentit lausuntopyyntöön. Kunnanjohtaja 16

17 Kunnanhallitus toteaa lausuntopyynnön ja ohjeistaa viranhaltijat lausunnon valmisteluun. Päätös: Kunnanhallitus antoi maakuntavaihekaavasta saman lausunnon kuin pykäläpohjassa näkyvä edellisen käsittelyn lausunto eli täysin uusia tuotantoalueita ei tule lisätä turvetuotantoon. Turvetuotannon tulisi kohdistua laajennuksena nykyisille tuotantoalueille poistuvan pinta alan suhteessa ja alueiden käyttöönotto tulee tarkoin harkita. Soinin kunnassa on lähes viisisataa kesämökkiä ja vesistöjen puhtaana säilyminen on tärkeä asia. Teuvan kunta Maakuntahallitus päätti helmikuussa 2013 käynnistää Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavan laatimisen. Vaihemaakuntakaava koskee turvetuotantoa, suoluonnon suojelua, bioenergia- ja biolaitoksia ja energiapuun terminaaleja (Osallistumis- ja arviointisuunnitelma). Kaavaluonnoksessa mukana ollut maisema-alueiden teema on päätetty ennen ehdotusvaihetta poistaa vaihekaavasta, sillä valtioneuvosto ei ole tehnyt päätöstä valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista (Tiedote maakuntahallituksen kokouksesta ). Maisema-alueet tullaan käsittelemään jatkossa osana laajempaa kulttuuriympäristöjen teemakokonaisuutta. Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavan tavoitteena on edistää maakunnan energiaomavaraisuutta osoittamalla energiateollisuuden tarpeisiin riittävä määrä turvetuotantoalueita sekä turvata maakunnallisesti arvokkaiden suoluonnon kohteiden säilyminen. Lisäksi tavoitteena on edistää energiapuun logistiikkaketjun toimivuutta ja tehokuutta, sekä tarpeen mukaan osoittaa maankäyttöratkaisu uusille vähintään seudullisesti merkittäville bioenergialaitoksille. Kaavassa osoitetaan lisäksi puolustusvoimien alueet. Kja Ehdotus: Teuvan kunnalla ei ole huomauttamista Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaava III kaavaehdotuksesta Merkitään tiedoksi. 17

18 Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. Vimpelin kunta Kunnanhallitus pitää oikeana maakuntakaavaehdotuksessa esitettyjä lievennyskeinoja Ruissaarennevan ja Vitipakannevan osalta: Ojittamattomien alojen jättäminen rajauksen ulkopuolelle vähentäisi suolinnuston elinympäristön häviämistä. Linnustovaikutukset lievenisivät merkittävästi, mikäli häirintää ja melua aiheuttava toiminta rajataan lintujen pesimäajan ulkopuolelle. Natura-alueelle kohdistuvat vähäiset meluvaikutukset lievenisivät, mikäli Natura-aluetta lähimmät alueet jätettäisiin turvetuotannon ulkopuolelle. Kalpekinnevan linnustoon kohdistuvat vähäiset melun vaikutukset lievenisivät, mikäli tuotantoalueen itäpuolen avosuo jätettäisiin turvetuotannon ulkopuolelle. Edellä mainituilla kahdella rajauksella lievenisi myös vähäiset vaikutukset elinympäristön vähenemisen kautta. Muilta osin kunnanhallituksella ei ole Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavan kaavaehdotukseen huomautettavaa. Vaihemaakuntakaavan turvetuotantoon soveltuvien alueiden linnustovaikutusten arvioinnin mukaan Ruissaarennevan ja Vitipakannevan turvetuotantoalueiden perustaminen aiheuttaisi suolinnustolle pesimähabitaatin häviämistä. Suojelullisesti huomionarvoiselle suolinnustolle soveltuvaa pesimähabitaattia löytyy etenkin Ruissaarennevan alueella olevilta puuttomilta soilta, yhteensä muutaman kymmenen hehtaarin alalla. Suojelullisesti huomionarvoisen lajiston reviirimäärät näillä kahdella kohteella ovat kuitenkin todennäköisesti melko pienet ja turvetuotannon vaikutus suojelullisesti huomionarvoiseen suolajistoon on vähäinen. Lausunnossa mainitut, linnustovaikutusten arvioinnissa esitetyt lievennyskeinot tulee huomioida tuotantoalueen tarkemman hankesuunnittelun ja ympäristöluvan haun yhteydessä, kun tuotantoalueen tarkempi sijoittuminen maakuntakaavassa osoitetun alueen sisällä tulee ratkaistavaksi. Khall. Päätösehdotus hyväksyttiin. Ähtärin kaupunki Kaupunginhallitus päättää lausuntonaan todeta seuraavaa: - III maakuntavaihekaavaan puuterminaalimerkintä puuttuu edelleen Ähtärin Myllymäeltä ja se tulisi lisätä sinne. 18 Maakuntakaavassa puuterminaalit ovat seudullisia ja ne sijoitetaan eri puolille maakuntaa. Esitys pohjautuu Metsäkeskuksen ja Liikenneviraston selvityksiin. Paikallisia puuterminaaleja voidaan tämän lisäksi kehittää.

19 - Turvetuotannon aiheuttama kuormitus ja vastaanottavien vesistöjen tila kuormituksensietokykyineen otettu kaavaehdotuksessa huomioon suunnittelumääräyksenä Ähtärinjärven alueella (35.43): Seuraavilla 2. jakovaiheen valuma-alueilla turvetuotannon vesiensuojelumenetelmiin ja tuotannon vaiheistukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Kaupunki esittää edelleen turvetuotannon vesistövaikutusten 3. jakovaiheen valuma-aluetarkastelua etenkin suuren vesistövaikutusriskin, kuten Ähtärinjärven, alueilla. - Kaupungin näkemyksen mukaan kaavamääräyksiin on lisättävä turvetuotannon vaiheistus siten, että uutta tuotantoa lisätään vasta vastaavan vesistökuormituksen aiheuttaman alan poistuttua tuotannosta. Suoluonnon kannalta olisi aiheellista edellyttää turvenevan ennallistamistoimien aloittaminen ennen uuden tuotantoalueen käyttöönottoa. Turvetuotantoon soveltuvien alueiden suunnittelumääräyksiä tullaan tarkistamaan ennen kaavaehdotuksen nähtäville asettamista, jotta kaavalla voidaan täyttää mm. maankäyttö- ja rakennuslain 28 :n sisältövaatimukset vesi- ja maa-ainesvarojen kestävästä käytöstä sekä vesienhoitosuunnitelmissa ja toimenpidesuunnitelmissa esitetyt tavoitteet. Ähtärinjärven valuma-alueelle (35.43) annetaan suunnittelumääräys: Seuraavilla valuma-alueilla tuotannon vesiensuojelumenetelmiin ja tuotannon vaiheistukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Kaavassa on selvitetty turvetuotannon vesistövaikutusten monitavoitearvioinnin avulla myös käyttö- ja suojeluarvoiltaan herkkiä 3. jakovaiheen valuma-alueita. Selvityksen tulokset on huomioitu turvetuotantoon soveltuvien alueiden valinnassa yhtenä osaperusteena sekä määriteltäessä suunnittelumääräyksiä (pääosin) 2. jakovaiheen valuma-alueille. Vaihemaakuntakaavassa III ei käsitellä soiden ennallistamista eikä tulla osoittamaan soille ennallistamismerkintöjä. - Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavan turvetuotantoon soveltuvien alueiden linnustovaikutusten arviointi -selvityksessä esitetyt toimenpiteet on huomioitava sekä kaavarajauksissa että kaavamääräyksissä. Linnuston suojelemiseksi on herkimpien avosoiden rajaamista turvetuotannon ulkopuolelle sekä tuotantoalueiden etäisyyden lisäämistä vaarantuviin kohteisiin tarkasteltava suokohtaisesti. 19 Linnustoa on maakuntakaavassa selvitetty kaavan laadintaan annetun ohjeistuksen (mm. Suot ja turvemaat maakuntakaavoituksessa - opas) mukaisesti siten kuin maakuntakaavan yleispiirteisenä suunnitelmana edellyttää. Linnustoa on kartoitettu kaikilla n. 200 suokohteella, joille on tehty maastoinventoinnit ja lisäksi on laadittu erillinen linnustovaikutusten arviointi, jonka tulokset on huomioitu kaavaratkaisussa. Kaavan valmistelussa on huomioitu myös mm. suurten petolintujen esiintyminen. Joidenkin kaavassa osoitettujen soiden avosuoalueita on rajattu turvetuotantoon soveltuvien alueiden ulkopuolelle ja lisäksi luonnontilaisuusluokan 2 soille on tehty erityisten luontoarvojen pisteytys, jossa huomioidaan suokohtaisesti myös soilla esiintyvä linnusto. Linnustoon liittyen ei anneta erillistä suunnittelumääräystä.

20 Ähtärin kaupungilla ei ole muuta huomautettavaa kaavaehdotuksesta. Päätös: Hyväksyttiin. Merkittiin pöytäkirjaan, että kaavoituspäällikkö Kirsi Haapa-aho ja kiinteistöpäällikkö Veli-Matti Keski-Nikkola olivat asiantuntijoina läsnä kokouksessa tämän asian käsittelyn aikana. 20

21 21 NAAPURIMAAKUNTIEN LAUSUNNOT

22 Naapurimaakunnan lausunto Keski-Suomen liitto Etelä-Pohjanmaan liiton vastine Etelä-Pohjanmaan liitto pyytää kaavaehdotuksesta lausuntoa mennessä. Lausuntopyyntö on maankäyttö- ja rakennuslain 13 :n mukaisesti osoitettu viranomaisille ennen kuin kaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville. Vaihemaakuntakaavassa käsitellään turvetuotantoa, suoluonnon suojelua, bioenergialaitoksia, energiapuun terminaaleja ja puolustusvoimien alueita. Kaavassa esitetään sekä turvetuotantoalueita että turvetuotantoon soveltuvia alueita sekä nostetaan tiettyjä valuma-alueita vesiensuojelun ja luontoarvojen osalta erityishuomioon. Valuma-alueet on eritelty kaavakartan alueen erityisominaisuutta kuvaavien merkintöjen yhteydessä. lnformatiivisuutta lisäisi, jos kartta näistä valuma-alueista olisi esitetty kaavaselostuksen kaavamerkintöjen ja määräysten yhteydessä. Kaavan turvetuotantoratkaisu on samantyyppinen kuin mitä oli Keski-Suomen 3. vaihemaakuntakaavassa. Keski-Suomen tarkistetussa maakuntakaavassa turvetuotantoa ei esitetä yksityiskohtaisesti vaan annetaan koko maakuntaa ja tiettyjä valuma-alueita koskevat suunnittelumääräykset. Perusteluina tälle linjaukselle olivat mm. se, että lainvoimaiset maakuntakaavat eivät ole ohjanneet turvetuotantoa, turvetuotantoa luvitetaan ja ohjataan erityislainsäädännöllä sekä Bioenergia ry:n ja turvetuottajien kanta, joiden mukaan tarkkarajaisten turvetuotantoalueiden osoittaminen maakuntakaavassa on turhaa. Suoluontoon liittyvät selvitykset ovat todella kattavat. Bioenergia laitokset ja energia puun terminaalit esitetään raide- ja tieliikenteen kannalta hyviin logistisiin paikkoihin. Puolustusvoimien alueiden merkinnät ja määräykset ovat samansisältöisiä kuin Keski- Suomessa. Kaavakartalle lisätään suunnittelumääräyksessä mainittuja valumaalueita osoittava indeksikartta, joka liitetään myös kaavaselostukseen kaavamerkintöjen ja -määräysten yhteyteen. Merkitään tiedoksi. Kokonaisuutena Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaava on selkä ja tasapainoinen kokonaisuus. Teemakartta turvetuotannosta, luonnonsuojelusta sekä pohjavesi- ja valuma alueista osoittaa hyvin, että maakunnallisesti merkittävä suojelu ja vedenhankinta on onnistuttu yhteensovittamaan turvetuotannon kanssa. 22

23 Kaavayhdistelmäkartta osoittaa, että Etelä-Pohjanmaan alueidenkäyttö osana aluekehitystä antaa hyvän lähtökohdan maakunnan kehittämiselle. Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavan kehittämistavoitteet maakuntien rajalla ovat samansuuntaisia eikä merkittäviä yhteensovittamishaasteita ole. Merkitään tiedoksi. Tapani Mattila, Maakuntajohtaja Olli Ristaniemi, Suunnittelujohtaja Pirkanmaan liitto Etelä-Pohjanmaan liitto on pyytänyt päivätyllä kirjeellä Pirkanmaan liiton lausuntoa Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta. Lausunto on pyydetty toimittamaan Etelä-Pohjanmaan liiton kirjaamoon mennessä. Lausunnon antamiselle on saatu lisäaikaa. Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavan teemoina ovat suoluonnon suojelu, turvetuotanto, bioenergialaitokset ja energiapuun terminaalit sekä puolustusvoimien alueet. Kaavaluonnosvaiheessa valmistelussa mukana olleita arvokkaita maisema-alueita ei kuitenkaan enää esitetä kaavaehdotuksessa. Maakuntainsinööri Satu Appelqvist ja paikkatietosuunnittelija Miina Vainio: Vaihemaakuntakaavan tavoitteena on täydentää maakunnan soidensuojelualueiden verkostoa valtakunnalliset ja maakunnalliset täydennystavoitteet huomioiden, sekä turvata suoluonnon arvojen säilyminen. Lakisääteisen, valtakunnallisen soidensuojelun täydennysohjelman laadinnasta on kuitenkin luovuttu. Kaavassa osoitettuja suojelualueita on lisätty kaavaluonnoksesta, mutta siitä huolimatta suojelualueita on edelleen vain muutamia. Soidensuojelun täydennysehdotuksen kohteille ei kuitenkaan esitetä kaavaehdotuksessakaan muuta maankäyttöä, joka olisi ristiriidassa suojelun kanssa. Tässä yhteydessä tulkoon mainituksi, että soidensuojelun osalta toisenlaiseen ratkaisuun on päädytty Varsinais-Suomen luonnonarvoja ja -varoja koskevassa vaihemaakun- 23

24 takaavassa, jonka valmisteluvaiheen aineisto on nyt samanaikaisesti lausunnolla. Kyseisessä vaihemaakuntakaavassa on tarkoitus osoittaa suojelumerkinnöillä laaja joukko valtakunnallisten suojeluohjelmien ulkopuolisia suojelualueita sekä soidensuojelutyöryhmän tunnistamat valtakunnallisesti arvokkaat suot. Turvetuotannon osalta vaihemaakuntakaavan tavoitteena on edistää maakunnan energiaomavaraisuutta osoittamalla riittävä määrä turvetuotantoalueita. Pinta alatavoitteeksi on asetettu hehtaaria. Kaavaehdotuksessa osoitettavien turvetuotantoon soveltuvien alueiden määrä ja pinta-ala on hieman vähentynyt kaavaluonnoksesta. Turvetuotantoon soveltuvia alueita on 225 (luonnoksessa 284), ja niiden pinta-ala on yhteensä noin hehtaaria (luonnoksessa noin ). Etelä-Pohjanmaan Energia- ja ilmastostrategian tavoitteena on lisätä monipuolisesti uusiutuvien energialähteiden käyttöä ja hyödyntää metsäenergiaa kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Maakuntakaavalla voidaan tukea bioenergian tuotantoa varaamalla suurimittakaavaiseen tuotantoon riittävästi alueita ja ottamalla huomioon tuotannosta aiheutuvat ympäristövaikutukset. Vaihemaakuntakaavan ehdotuksessa osoitetaan edelleen luonnosvaiheen tavoin Kauhajoen Aronkylän teollisuusalueen yhteyteen kehittämisperiaatemerkintä, joka luo mahdollisuuden kehittää bioenergian jalostukseen ja uusiutuvan energian tuotantoon sekä siihen liittyvään teknologiaan erikoistunutta teollisuutta. Aines- ja energiapuun logistiikan kehittäminen on keskeisessä osassa bioenergian käytön kehittämisessä. Puskurivarastoilla ja terminaaleilla parannetaan puu- ja energiahuollon toimivuutta muuttuvissa olosuhteissa puuta käyttävän teollisuuden omien varastojen ollessa rajalliset. Metsäkeskuksen laatimassa selvityksessä Etelä-Pohjanmaalta tunnistettiin yhteensä 16 terminaalia tai terminaaliksi soveltuvaa aluetta. Vaihemaakuntakaavan puuterminaalimerkinnöissä ei ole tapahtunut muutoksia. Kaavaehdotuksessa osoitetaan samat alueet kuin kaavaluonnoksessa. Käytössä olevista alueista osoitetaan varaus junalastausasemille Alahärmään, Alavudelle ja Teuvaan. Lisäksi osoitetaan kaksi terminaaliksi soveltuvaa aluetta Seinäjoella: Haukineva ja Roves. 24

25 Vaihemaakuntakaavan tavoitteena on osoittaa puolustusvoimille riittävät toimintaedellytykset maankäytöllisesti sekä osoittaa puolustusvoimien toiminnasta johtuvat melu- ja suoja-alueet. Puolustusvoimien alueista vaihemaakuntakaavassa osoitetaan eniten tilaa vaativat sekä muun alueiden käytön yhteensovittamisen kannalta olennaisimmat alueet. Nämä sijaitsevat Ähtärissä, Lappajärvellä ja Ilmajoella. Varalaskupaikoista osoitetaan Kauhavalla sekä Alavuden ja Kuortaneen välillä sijaitsevat varalaskupaikat. Puolustusvoimien alueisiin liittyvät kaavamerkinnät ovat samat kuin kaavaluonnoksessa. Vaihemaakuntakaavan vaikutusten arviointi on nyt tehty, kuten kaavaluonnoksessa aikanaan luvattiin. Pirkanmaan liitto edellytti kaavaluonnoksesta antamassaan lausunnossa, että vaikutusten arvioinnissa pitäisi kuvata energiahuollon näkökulmasta vaikutuksia muihin maakuntiin. Vaikutusten arvioinnissa on nyt turvetuotannon myönteisenä vaikutuksena mainittu, että energiaturvetta tuotetaan myös ylimaakunnallisesti. Kaavaluonnoksesta antamassaan lausunnossa Pirkanmaan liitto edellytti myös, että vaikutusten arvioinnissa selvitetään Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 osoitettujen luonnon ydinalue -kokonaisuuksien jatkuminen Etelä-Pohjanmaan puolelle sekä arvioidaan turvetuotannon varausten vaikutuksia Pirkanmaan puolella sijaitseviin luonnon ydinalueisiin. Vaikutusten arvioinnissa todetaan, että turvetuotantoon soveltuvien alueiden toteutumisella ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia Pirkanmaan puolella sijaitseviin luontoarvoihin. Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 luonnon monimuotoisuuden ydinalueina osoitettavien ja Etelä Pohjanmaan maakuntaan rajautuvien alueiden välittömässä läheisyydessä ei sijaitse turvetuotantoon soveltuviksi osoitettuja alueita. Lähimmät alueet sijaitsevat muutamien kilometrien etäisyydellä. Edellisessä lausunnossaan Pirkanmaan liitto pyysi myös, että vaikutusten arvioinnissa selvennettäisiin sitä ulottuvatko vaihemaakuntakaavan vesistövaikutukset Pirkanmaan puolelle ja asiaa onkin käsitelty kaavaselostuksen vaikutusten arvioinnissa. Kokemäenjoen vesistöalueen Etelä-Pohjanmaalle ulottuvalla osalla nykyistä turvetuotantoalaa on noin 2500 hehtaaria ja kaavassa osoitetaan uutta korvaavaa alaa noin 1000 hehtaaria. 25

26 Näin ollen voinee olettaa, että turvetuotannon vesistövaikutukset eivät pitkällä tähtäimellä lisääntyisi Pirkanmaan puolen vesistöissä lausunnolla olevan kaavan toteutumisen myötä. Vaikutusten arvioinnissa tätä ei kuitenkaan ole todettu. Vaikutusten arvioinnissa todetaan, että turvetuotannon laskennallinen osuus kokonaiskuormituksesta vaihtelee Kokemäenjoen vesistöalueella 0,5-9 % välillä. Laaditussa vesistövaikutusselvityksessä Kokemäenjoen valuma-alueelle ja Pirkanmaan puolelle laskevien vesistöalueet ja on tunnistettu suurimman vesistövaikutusriskin alueiksi. Vesistövaikutusten lieventämiseksi Kokemäenjoen vesistöalueelle kuuluvalle Ähtärinjärven alueelle on annettu erillinen suunnittelumääräys. Pirkanmaan puolelle ulottuvien vesistövaikutusten osalta erityisesti huomio kiinnittyi Killinkosken Vehkajärveen mahdollisesti kohdistuviin vaikutuksiin järven läheisyyteen merkityn uuden tuotantoon soveltuvan alueen käyttöön oton seurauksena. Kaavan vaikutusten arvioinnissa on yleisesti todettu, että mikäli turvetuotantoon soveltuvaksi osoitettujen alueiden määrä ja pinta-ala on alueellisesti pienempi kuin alueella sijaitsevien nykyisten tuotantoalueiden määrä, eivät esimerkiksi vesistövaikutukset todennäköisesti tule merkittävästi lisääntymään. Toisaalta epävarmuustekijöinä on tuotu esiin se, että turvetuotantoon tullaan jatkossakin ottamaan alueita myös kaavassa osoitettujen alueiden ulkopuolelta. Vaikka turvetuotantoalueiden pinta-ala säilyisikin nykyisellään, voi vesistöihin kohdistuvassa kuormituksessa kuitenkin tapahtua merkittäviä muutoksia mm. siksi, että uudet tuotantoalueet ja niiden aiheuttama kuormitus sijoittuvat osin eri valuma-alueille tai eri osiin vesistöä (esim. latvavedet) kuin nykyinen tuotannosta poistuva ala. Pakarinkylässä sijaitsevan Suurisuon (4402) tuotantokelpoinen ala on 60 hehtaaria. Alue sijaitsee noin kilometrin päässä Pakarinjoesta Pakarinjoen valuma-alueella (35.423), jolla sijaitsee Etelä-Pohjanmaan maakunnan puolella yksi turvetuotannossa oleva alue. Yksittäisten turvetuotantoon soveltuvien alueiden vesienkäsittelymenetelmät ja vesien suuntaaminen ratkaistaan yksityiskohtaisemman hankesuunnitelman ja ympäristöluvan yhteydessä. Kaiken kaikkiaan Pirkanmaan rajalla turvetuotantoalueiden määrä vähenisi kaavaehdotuksen toteutumisen myötä tulevaisuudessa, kun nykyisin tuotannossa olevilla alueilla toiminta loppuu. Kaavassa osoitettujen uusien alueiden määrä on Pirkanmaan rajaalueen tuntumassa nykyistä pienempi. Lisäystä tapahtuisi Hirvijoen ja Seinäjoen valuma-alueilla, joiden vedet laskevat kuitenkin Etelä Pohjanmaan puolelle. Nykyisten tuotantoalueiden määrää tarkasteltaessa ei ole huomioitu alle 10 hehtaarin alueita, jotka saattavat paikallisesti muodostaa merkittäviä keskittymiä. Suunnitteluarkkitehti Lasse Majuri: Kaavaluonnosvaiheessa valmistelussa mukana olleita arvokkaita maisema alueita ei 26

27 enää esitetä kaavaehdotuksessa. Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 käsitellään kulttuuriympäristöistä seuraavat kokonaisuudet: arvokkaat maisema-alueet, arvokkaat kulttuurimaisemat, merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt ja muinaismuistoalueet sekä arkeologisen perinnön ydinalueet. Valtakunnallisen yhdenmukaisuuden kannalta olisi hyvä, että samat teemat käsiteltäisiin myös Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavoituksessa. Kulttuuriympäristöasioihin olisi suositeltavaa palata seuraavissa Etelä Pohjanmaan maakuntakaavoissa. Tulevassa maakuntakaavatyössä käsitellään kulttuuriympäristöasioita. Pirkanmaan liitto katsoo, että sen valmisteluvaiheen lausunnossa esille nostamat asiat on pääosin huomioitu kaavaehdotuksen laadinnassa, vaikkakin vesistövaikutusten kuvaukset saisivat olla täsmällisempiä. Pirkanmaan liitto katsoo tarpeelliseksi vielä korostaa Etelä-Pohjanmaan merkitystä Pirkanmaan energiahuollon kannalta myös tulevaisuudessa. Pirkanmaalla energiantuotannossa käytettävästä turpeesta noin puolet tulee naapurimaakuntien puolelta ja merkittävässä määrin Etelä-Pohjanmaalta. Koska vaihemaakuntakaava ei käsittele arvokkaita kulttuuriympäristöjä, on luontevaa jättää niitä koskevat nykyisen maakuntakaavan määräykset voimaan. Valtakunnallisen yhdenmukaisuuden kannalta olisi hyvä, että seuraavassa Etelä Pohjanmaan maakuntakaavassa käsiteltäisiin arvokkaat maisema-alueet, arvokkaat kulttuurimaisemat ja merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt. Esa Halme Maakuntajohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Maakuntakaavoitusjohtaja Pohjanmaan liitto Pohjanmaan liitto kiittää mahdollisuudesta lausua Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavaehdotuksesta. Pohjanmaan liiton mielestä kaavaratkaisu perustuu riittäviin sel- 27 Merkitään lausunto tiedoksi.

28 vityksiin ja selostus on selkeä ja hyvin kirjoitettu. Raakapuun ja energiapuun terminaalia on kaavaehdotuksessa esitetty viisi ja ne on Pohjanmaan liiton mielestä strategisesti hyvin sijoitettu maakunnassa. Turvetuotannon alueita ja turvetuotantoon soveltuvia alueita on kaavassa esitetty n hehtaaria. Pohjanmaan liiton mielestä kaavaselostuksessa ja vaikutusten arvioinnissa on riittävällä tavalla huomioitu ja käsitelty turvetuotannon aiheuttamat vaikutukset. Vaihemaakuntakaavan ratkaisut luovat hyvät edellytykset turvetuotantoon ja bioenergian käytön lisäämiselle sekä toimivan ja tehokkaan logistiikan kehittämiselle. Pohjanmaan liitolla ei ole mitään huomioitavaa Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavaehdotuksesta. Österbottens förbund Pohjanmaan liitto Ann Holm Kaavoitusjohtaja Jan Wikström Kaavoitusinsinööri Satakuntaliitto Satakuntaliitto kiittää Etelä-Pohjanmaan liittoa mahdollisuudesta antaa lausunto Etelä Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta. Kaavaselostuksen mukaan Etelä Pohjanmaan vaihemaakuntakaavan tarkoituksena on saattaa ajan tasalle ja selkeyttää voimassa olevassa maakuntakaavassa osoitettuja teemoja. Satakuntaliitto on eteläisenä naapurimaakuntana kiinnittänyt luonnosvaiheen lausunnossaan huomiota erityisesti Etelä Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavan maankäytön ratkaisuihin ja vaikutusten arviointiin maakuntien rajavyöhykkeellä. Merkitään lausunto tiedoksi. Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavassa uutena teemana osoitetaan seudullisesti merkittävien energiapuun terminaalien ja bioenergialaitosten toiminta ja sijainti. Vaihemaakuntakaavalla pyritään aiempaa parempaan ohjausvaikutukseen ja yhteen sovit- 28

29 tamaan pitkän aikavälin maankäytön tarpeita seudullisesti merkittävien teemojen osalta. Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaavan III tavoitteet teemoittain ovat arvokkaiden suoluonnon kohteiden säilyminen, turpeen kestävä käyttö, bioenergian tuotannon edistäminen, raakapuun ja energiapuun käyttö ja logistiikan kehittäminen ja maanpuolustukseen liittyvien tarpeiden huomioiminen. Satakuntaliitto pitää tavoitteita oikeansuuntaisina ja katsoo, että yhdessä Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 ratkaisujen kanssa muodostuu laaja, bioenergian tuotantoa edistävä kokonaisuus. Satakuntaliitto pitää tärkeänä, että maakuntakaavaprosessissa kuullaan myös naapurimaakunnan puolella olevia naapurikuntia. Siksi on hyvä, että Etelä-Pohjanmaan liitto on todennut vastineessaan, että Etelä-Pohjanmaan liitto tunnistaa Satakunnan puolelle sijoittuvat ko. kunnat osallisiksi, kunnat voivat halutessaan antaa muistutuksen kaavasta. Luonnosvaiheen lausunnossaan Satakuntaliitto on pyytänyt Etelä-Pohjanmaan liittoa arvioimaan Satakunnan maakunnan raja-alueille sijoittuvien turvetuotantoalueiden vaikutukset Satakunnan puolella sijaitsevaan Natura 2000-verkostoon ja sen suojeluperusteisiin sekä vesistövaikutuksiin Karvianjoen (36) vesistöalueen 2. jakovaiheen valumaalueilla. Etelä Pohjanmaan liitto on teettänyt vaihemaakuntakaavasta III ennen kaavan ehdotusvaihetta Natura alueisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnin. Etelä- Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavasta valmisteluvaiheesta saatu palaute ja Naturaarviointi prosessi ovat täsmentäneet kaavaratkaisua Satakunnan maakunnan läheisillä alueilla. Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavan ehdotuksessa ei osoiteta turvetuotantoon soveltuvia alueita Karvianjoen koskien (FI ) ja Karvian luomien (FI ) Natura alueiden, eikä Lapväärtinjokilaakson (FI ) osin Satakunnan puolelle ulottuvien valuma-alueiden (37.03 Isojoen va, Kärjenjoen va) vaikutusalueelle. Satakuntaliitto pitää esitettyä ratkaisua perusteltuna ottaen huomioon vaikutukset Naturaalueiden suojeluperusteisiin. Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaavassa osoitetaan sekä turvetuotantoalueita että 29

30 turvetuotantoon soveltuvia alueita. Turvetuotantoalueina osoitetaan aluevarausmerkinnällä tuotannossa olevat tai sellaiset tuotantoon suunnitellut turpeenottoalueet, joilla tuotantotoiminnan edellytykset, kuten turpeenoton laajuus ja sen alueellinen ulottuvuus samoin kuin turvetuotannon vaatimat muut alueet, esim. pintavalutuskenttä, on maankäyttö- ja rakennuslain tarkoittamalla riittävällä tavalla selvitetty. Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavassa on myös turvetuotantoon soveltuvia alueita osoittava merkintä, joka on alueen erityisominaisuutta osoittava merkintä, jolla ei varata alueita turvetuotantoon, vaan osoitetaan alueiden soveltuvuutta tähän maankäyttömuotoon. Turvetuotantoon soveltuvan alueen merkintä ei takaa alueen tuotantoon saamista, vaan turvetuotannon harjoittaminen edellyttää aina ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristöluvan hakemista. Turvetuotannon harjoittaminen ja ympäristöluvan hakeminen on mahdollista myös muille kuin kaavassa osoitetuille alueille. Luonnosvaiheen vastineissaan Etelä Pohjanmaan liitto korostaa, että kaavassa osoitettavat suoaltaiden rajaukset eivät ole yhteneväisiä mahdollisen tulevan turvetuotantoalueen kanssa, vaan alueiden rajaukset määrittyvät mm. turvekerroksen paksuuden ja ympäristölupaprosessin mukaisesti. Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaavassa turvetuotannon edellytyksiä on selvitetty pohjautuen maakunnan ominaispiirteisiin ja soiden kokonaismäärään perustuen, jolloin Etelä Pohjanmaan lähtökohdat eroavat Satakunnan vastaavista mm soiden määrän osalta. Satakuntaliitto on samanaikaisesti valmisteilla olevassa Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2 osoittanut turvetuotannon alueita aluevarausmerkinnällä, jolla osoitetaan merkittäviä turvetuotannossa olevia tai turpeenottoon soveltuvia alueita, joilla ottamisen edellytykset soiden luonnonarvojen säilymisen ja muun käytön kannalta on selvitetty. Turpeenoton laajuus ja sijainti alueella määräytyy tuotantoaluekohtaisen suunnittelun perusteella. 30

31 Osana vaihemaakuntakaavan 2 valmisteluprosessia Satakuntaliitto on teettänyt Natura verkostoon kohdistuvien vaikutusten arvioinnin tarveharkinnan. Tämän perusteella valmisteluvaiheen aineistosta on poistettu muutamia turvetuotannon alueita. Satakunnan vaihemaakuntakaavassa osoitetuilla merkinnöillä ei todennäköisesti ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia Natura2000 verkoston kohteiden suojeluperusteisiin. Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 ehdotuksesta 1 pyydettiin MRA 13 :n mukaiset lausunnot 29.3 mennessä ja parhaillaan laaditaan lausuntojen vastineita. Turvetuotannon lisäksi Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavassa täydennetään luonnonsuojelualueiden merkintöjä kolmella luokalla (SL-7, SL-8, SL-9). Kaikkia soidensuojelun täydennysehdotuksen mukaisia kohteita ei kuitenkaan osoiteta III vaihemaakuntakaavassa, mutta koska täydennysehdotuksen kohteille ei kaavaratkaisussa osoiteta muuta maankäyttöä, ratkaisu edistää kaavan tavoitetta soiden suojelun ja turvetuotannon yhteen sovittamisesta. Satakuntaliitto toteaa, ettei Satakunnassa olla esittämässä uusia luonnonsuojelualueiden merkintöjä vaihemaakuntakaavaan, ja että suojeluteemaa kokonaisuutena tullaan tarkastelemaan vasta seuraavalla maakuntakaavan laatimiskierroksella. Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavassa osoitetaan Kauhajoen Aronkylän teollisuusalueen yhteyteen kehittämisperiaatemerkinnällä mahdollisuus kehittää alueelle bioenergian jalostukseen ja uusiutuvan energian tuotantoon, biotuotteisiin sekä niihin liittyvää erikoistunutta teollisuutta. Lisäksi osoitetaan varaus kolmelle puutavaran junalastausasemalle ja kaksi terminaaliksi soveltuvaa aluetta. Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2 bioenergian käytön edistämistä ja on edistetty osoittamalla bioenergia- ja puuterminaaleja sekä kaksi rataverkon puutavaran lastauspaikkaa. Molemmat maakunnat tukevat näitä teemoja koskevalla maakuntakaavatyöllään Länsi-Suomen bioenergiaalan kehittämistä. Puolustusvoimien varalaskupaikkojen vyöhykkeiden käsittely em. vaihemaakuntakaavoissa on yhteneväinen molemmilla maakunnilla. Satakuntaliitto kiittää Etelä-Pohjanmaan liittoa hyvästä yhteistyöstä Satakuntaliiton 31

32 kanssa maakuntakaavojen valmistelussa. Satakuntaliitolla ei ole lausunnolla olevasta Etelä Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta muuta lausuttavaa. Päivi Liuska-Kankaanpää Alueiden käytön johtaja Anne Nummela Maakuntainsinööri 32

33 33 VIRANOMAISTEN LAUSUNNOT

34 Viranomaisen lausunto Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Etelä-Pohjanmaan liiton vastine ELY-keskus on aikaisemmin ottanut kantaa vaihekaava III:n laadintaan pidetyssä viranomaisneuvottelussa, antamassaan lausunnossa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä antamassaan lausunnossa kaavaluonnoksesta ELY-keskus on antanut lausunnon tehdystä Natura- vaikutusten arvioinnista. Kaavoitustyön aikana on Etelä-Pohjanmaan liiton ja ELY- keskuksen välillä oltu muutoinkin vuorovaikutuksessa ja ELY-keskus on myös osallistunut ohjausryhmän työhön. Viranomaisyhteistyö kaavan laadinnassa on ollut hyvin järjestettyä ja toimivaa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto on hyväksynyt uudet valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Kun vaihemaakuntakaavaehdotus ei ole ollut nähtävillä ennen , koskevat vaihekaavan laadintaa uudet valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nykyisten turvetuotantovyöhykkeiden korvaaminen tarkemmilla turvetuotantoalueilla ja turvetuotantoon soveltuvilla alueilla parantaa edellytyksiä turvetuotannon yhteensovittamiseen lainsäädäntöön sisältyvien eri ympäristötavoitteiden kanssa. Täydennetään kaavaselostusta valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden osalta. Asutuksen läheisyys Kaavaluonnoksessa on merkitty useita mahdollisia turvetuotantoalueita asutuksen läheisyyteen. Tällaisia alueita ovat mm. Soidinneva (32863), Nokuanjärven (32011) pohjois- ja keskiosa, Kissannevan (15152) eteläosa, Lehtinevan (6137) eteläosa, Tiilinevan (15999) eteläosa, Ruuhijärvennevan (3675) eteläosa sekä Lainesnevan (21028) itäosa, jotka sijoittuvat alle 500 metrin etäisyydelle asutuksesta. Kaavaselostuksessa tulisi käydä nykyistä selvemmin ilmi, että vaikka alue on kaavassa osoitettu turvetuotantoon, asutuksen läheisyys voi ympäristöluvan käsittelyvaiheessa rajata tuotantoalaa. Ympäristölupaa ei ole mahdollista myöntää kaavassa esitetyille alueille kaikilta osin. Kaavaselostusta tullaan tarkistamaan ja täydentämään asutuksen osalta. Asutukseen liittyviä vaikutuksia on käsitelty laajemmin kaavan vaikutusten arvioinnissa. Turvetuotantoon soveltuvien alueiden suunnittelumääräykset 34

35 Turvetuotantoa on ohjattu voimassa olevassa maakuntakaavassa valuma-aluekohtaisilla vyöhykemerkinnöillä, joiden osalta on otettu kantaa turvetuotannon vesistövaikutuksiin. Valuma-aluekohtaisten suunnittelumääräysten ohjausvaikutus on jäänyt epäselväksi. Tämän vuoksi uuden vaihemaakuntakaavan turvetuotantoon soveltuvien alueiden suunnittelumääräyksiin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Suunnittelumääräyksiä etenkin vesistövaikutusten osalta tullaan tarkistamaan ennen kaavan nähtäville asettamista. Kaavan tavoitteena on selkeyttää maakuntakaavan ohjausvaikutusta soiden käytön suunnittelussa mm. suunnittelumääräysten avulla. Kaavaehdotuksen mukaan turvetuotantoon soveltuville alueille annettaisiin yhteinen suunnittelumääräys. Tämän lisäksi muutamille vesistönosille annettaisiin erityismääräys vaiheistamisesta ja muutamille vesistönosille annettaisiin erityismääräys kiinnittää huomiota vesistöjen erityisiin luonnonarvoihin. Vaihekaavassa valuma-alueita on tarkasteltu 2. jakovaiheen tarkkuudella, mikä on ollut aineiston käsittelyä ja mm. kuormituksen arviointia varten perusteltua. Toisen jakovaiheen valuma-alueen vesistöalue on kuitenkin suuri ja siihen voi sisältyä monenlaisia eri osavaluma-alueita, minkä vuoksi joidenkin herkkien kolmannen jakovaiheen jokien nostaminen erikseen on tarpeen. Lisäksi kaavassa tulisi osoittaa tarkempaa huomiota useille pienille tai keskisuurille järville, joita on etenkin valuma- alueiden latvoilla. Kyseisiin herkkiin vesistöihin palataan tarkemmin seuraavassa kappaleessa. Erityismääräys vaiheistuksesta Vaiheistus on tarpeen kuormitetuilla valuma-alueilla, joilla on paljon turvetuotantoa tai joilla on paljon tuotantoon soveltuvia alueita. Kaavassa mainittujen vesistöalueiden lisäksi listassa tulisi olla Mustajoki (Ilvesnevan päätös, KHO taltionro 786). Mustajoen valuma-alueelle (42.05) on kaavaehdotuksessa osoitettu suunnittelumääräys: Seuraavilla valuma-alueilla turvetuotannon vesiensuojelumenetelmiin ja tuotannon vaiheistukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Erityismääräys kiinnittää huomiota vesistöjen erityisiin luonnonarvoihin Kaavamääräyksessä tai -selostuksessa olisi määriteltävä selkeämmin, mitä huomion kiinnittäminen erityisiin luonnonarvoihin tarkoittaa, millä perusteella kyseisille valumaalueille on annettu kyseinen määräys ja mikä on tämän määräyksen konkreettinen ohjausvaikutus. Lisäksi ryhmässä on vesistöjä (Lapväärtinjoen ja Ähtävänjoen valuma-alueet), 35 Suunnittelumääräystä ja siinä mainittujen valuma-alueiden listaa tullaan tarkistamaan ennen nähtäville asettamista muotoon: Seuraavilla valuma-alueilla alapuolisten vesistöjen erityisiin luonnonarvoihin on turvetuotantoalueiden yksityiskohtaisemmassa suunnitte-

36 joiden alueelle kaavaselostuksessa ei ole osoitettu tuotantoalueita sekä toisaalta alueita, joille niitä on osoitettu. Alueiden, joille tuotantoa ei ole ohjattu, tulisi erottua selvemmin. Kaavaehdotuksen osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaan vaihemaakuntakaavan tavoitteena on osoittaa turvetuotanto siten, että maakunnan vesistöjen arvot eivät merlussa kiinnitettävä erityistä huomiota. Kätkänjoen (44.07) ja Vimpelinjoen (47.08) valuma-alueet on otettu mukaan aiempien kaavasta saatujen lausuntojen ja Ely-keskuksen lausunnon liitteenä toimitetun herkkien vesistöjen listauksen perusteella, ja Mustapuron valumaalue (14.674) turvetuotannon vesistövaikutusriskin monitavoitearvioinnin perusteella (3. jakovaiheen tarkastelu). Valuma-alueiden listaa on päivitetty siten, että alueet, joille ei kaavassa ohjata turvetuotantoon soveltuvia alueita, on poistettu listalta ja ne tuodaan esiin kaavaselostuksessa. Suunnittelumääräyksen tarkoituksena on kiinnittää huomiota vesistöalueisiin, joilla esiintyy erityisiä luonnonarvoja, kuten taimenta, ja joiden mm. luontoselvityksiin tulisi kiinnittää erityistä huomiota haettaessa ja myönnettäessä ympäristölupaa. Herkät vesistöt Kaavakartalle tullaan lisäämään indeksikartta, jossa on osoitettu suunnittelumääräyksissä mainitut valuma-alueet, mikä selkeyttää suunnittelumääräysten kohdentumista. Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitosuunnitelmassa esitetään, että uutta turvetuotantoa ei tulisi sijoittaa ensisijaisesti herkimpien erinomaisessa tai hyvässä tilassa olevien vesistöjen valuma-alueille, ja lupakäsittelyssä tulee huomioida vesistön herkkyys ravinne-, kiintoaine- ja humuskuormalle. Ohjauskeinoina todetaan maakuntien liittojen osalta, että uusi turvetuotanto tulee ohjata niin, että turvetuotannosta on mahdollisimman vähän haittaa vesien tilalle, pohjavesille sekä vesiluonnon monimuotoisuudelle sekä turvetuotannon haitallisia vesistövaikutuksia valuma-aluekohtaisella suunnittelulla tulee vähentää ottaen huomioon turvetuotannon osuus valuma-alueen kokonaiskuormituksesta. 36

37 kittävästi heikkene ja vesistöjen tilalle asetetut tavoitteet täyttyvät. ELY-keskus katsoo, että tämän tavoitteen täyttyminen tulisi näkyä selostuksessa selvemmin. Vesienhoidon tavoitteet perustuvat vesienhoitolakiin (1299/2004). Vesienhoidon tavoitteena on hyvän tilan säilyttäminen siellä, missä vesistö on vähintään hyvässä tilassa tai hyvän tilan saavuttaminen siellä, missä tila on hyvää heikompi. ELY-keskus on laatinut luettelon vesienhoidon, ekologisen tilan, vedenlaadun, luonnonarvojen, virkistyskäyttöarvojen sekä kalatalousarvojen kannalta herkistä vesistä (liitteet 1 ja 2). Näiden vesistöjen voidaan katsoa olevan herkkiä turvetuotannon aiheuttamalle kuormitukselle. Vesistöt ovat sellaisia, että ELY-keskuksen mukaan turvetuotantoa ei näille alueille tulisi sijoittaa lainkaan (liitteen luokka 1) tai sen tulisi olla hyvin rajoitettua (liitteen luokka 2). Näiden vesistöjen tulisi näkyä kaavakartassa ja määräyksissä. Kyseisille vesistöalueille on kaavaluonnoksessa osoitettu turvetuotantoalueita, vaikka kyseisille soille ei ole myönnetty ympäristölupia (Valkianeva, VaHao, , nro 17/0386/1 (Lillå), Kotaneva, AVI, nro 15/2017/1 (Kätkänjoki), Iiroonneva, KHO, , taltionro 3461 (Ikkelänjoki). Herkkien vesistöjen listaa ja luokitusta on käyty läpi työneuvotteluissa yhteistyössä ELY-keskuksen kanssa. ELY-keskuksen määrittelemään luokkaan 1 kuuluu 9 joki- ja 6 järvivesistöä. Näistä kolmen joen valuma-alueelle on osoitettu turvetuotantoon soveltuvia alueita viranomaislausunnoilla olleessa kaavaehdotuksessa ja alueet tullaan jättämään kaavaratkaisun ulkopuolelle. Kaavaehdotuksesta poistettavat alueet ovat: Iiroonneva (5963) Ikkelänjoen alueella (42.093), Niskaneva (15429) Orasenjoen valumaalueella (47.047) sekä Hämeenneva (15442), Peltomaanneva (3977) ja Nikinsaarensuo (32855) Kuninkaanjoen valuma-alueella (47.05). Ikkelänjoen ja Kuninkaanjoen valuma-alueilla perusteena on myös kokonaismaakuntakaavan 2005 erityissuojelua vaativan vesistön merkintä. Liitteessä luokkaan 1 määritellyissä järvikohteissa ei ole ristiriitaa kaavaratkaisun kanssa. Maakuntakaavan laadinnassa on lähtökohtana ollut, että turvetuotantoon soveltuvia alueita ei jätetä kategorisesti kaavan ulkopuolelle aiempien ympäristölupaprosessien perusteella, koska maakuntakaavan aikajänne on pitkä, kaava on yleispiirteinen ja ympäristölupaa voidaan jatkossa hakea samoille alueille esimerkiksi tehostetuin vesienkäsittelymenetelmin, pienemmälle alueelle tai ohjaamalla vedet eri suuntaan kuin alkuperäisessä hakemuksessa. Lisäksi ELY-keskus katsoo, että Lapväärtinjoen ja Ähtävänjoen Naturakohteiden valumaalueille ei tule sijoittaa turvetuotantoa. Nykyisessä kaavamääräyksessä mainittu erityinen huomiointi ei ole riittävä. Turvetuotannon aiheuttama kuormitus (ml rauta) on erittäin 37 Vaihemaakuntakaavassa ei osoiteta turvetuotantoon soveltuvan alueen merkintöjä Lapväärtin-Isojoen ja Ähtävänjoen alueille Naturaarvioinnin johtopäätösten perusteella. Alueet tuodaan esiin kaa-

38 vahingollista jokihelmisimpukalle. Kemiallinen käsittely kyseisissä vesissä on myös huomattava riski, koska vesienkäsittelymenetelmä itsessään kohottaa rautapitoisuutta. Valtioneuvoston periaatepäätöksessä soiden ja turvemaiden kestävästä ja vastuullisesta käytöstä ja suojelusta (VN 2012) on esitetty soiden luonnontilaisuusluokittelu, jonka on tarkoitus toimia apuvälineenä soita ja turvemaita koskevaan maakuntakaavatasoiseen maankäytön suunnitteluun valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti. Periaatepäätöksessä annetaan yleissuositus turvetuotannon kohdentamisesta luonnontilaisuusluokkien 1 ja 0 soille. Suosituksen mukaan luokan 2 soille voidaan suunnata turvetuotantoa silloin, kun suon yleinen luonnonarvo on seutukunnan ojitusasteen perusteella keskimääräistä alhaisempi, eikä kohteella ole merkittäviä erityisiä luonnonarvoja. Nykyivaselostuksessa. Erityissuojelua vaativa vesistö Vaihekaavassa on merkitty erikseen kaksi erityissuojelua vaativaa vesistöä (Ikkelänjoki ja Kuninkaanjoki). Tämän merkinnän tausta ja ohjaava vaikutus tulisi selventää kaavaselostuksessa. Luonnontilaisuusluokka Kaavaselostuksessa ja kaavaan liittyvässä epävirallisessa teemakartassa esitetään Etelä-Pohjanmaan kokonaismaakuntakaavassa (2005) osoitetut erityissuojelua vaativan vesistön merkinnät Ikkelänjoella, Kuninkaanjoella ja Pihlajaveden reitillä (Ähtärin alueella sijaitsevat latvaosat). Alueet perustuvat komiteamietintöön. Kokonaismaakuntakaavassa merkintää kuvataan mm. merkinnällä osoitetaan sellaisen vesistön koko valuma-alue, joka on todettu vesistön monimuotoisuuden kannalta arvokkaaksi Edellä mainittujen vesistöalueiden erityissuojelu ei rajoita niiden valuma-alueiden maankäyttöä, poikkeuksena on turvetuotanto, jota ei enää tule osoittaa näille alueille. Merkinnälle ei ole kokonaismaakuntakaavassa annettu suunnittelumääräystä. Tällä vaihemaakuntakaavalla ei tehdä muutoksia erityissuojelua vaativan vesistön merkintään, vaan kokonaismaakuntakaavan 2005 merkintä jää voimaan. Erityissuojelua vaativan merkinnän taustaa ja kuvausta tullaan päivittämään vaihekaavan kaavaselostukseen. 38

39 siin turvetuotantoalueisiin välittömästi liittyviä luokan 2 soiden muuttuneita osia voidaan ottaa turvetuotantoon, jos niiden erityiset luonnonarvot eivät ole merkittäviä. Kaavaratkaisussa on otettu tarkasteluun sellaiset luonnontilaisuusluokan 2 suot, jotka tuottajien antaman selvityksen perusteella on hankittu ennen periaatepäätöksen antamista ja joilla ei esiinny merkittäviä erityisiä luonnonarvoja. ELY-keskus on kaavaluonnosvaiheessa pyytänyt tarkempaa selvitystä näiden suoalueiden omistussuhteista. Esimerkiksi Peltomaanneva (3977) on kiinteistötietojärjestelmän mukaan suurelta osin yksityisessä omistuksessa. Mahdolliset sopimukset alueen vuokraamisesta turvetuotantoon eivät ELY-keskuksen näkemyksen mukaan aiheuta erityistä tarvetta periaatepäätöksen vastaisille ratkaisuille. Vaihemaakuntakaavassa on osoitettu turvetuotantoon soveltuvan alueen merkintä viidelle luonnontilaisuusluokan 2 suolle. Alueista neljä on nykyisten tuotantoalueiden laajennusalueita. Kaikkien kaavassa osoitettujen luonnontilaisuusluokan 2 soiden erityiset luonnonarvot on pisteytetty. Etelä-Pohjanmaan liitto pitää saatuja selvityksiä riittävinä perusteina alueiden osoittamiselle kaavassa. Edellä mainitut luonnontilaisuusluokan 2 suot on pisteytetty luonnonarvojen mukaan Ympäristöministeriön laatiman ohjeistuksen perusteella (Muistio Soiden erityiset luonnonarvot, Ympäristöministeriö 2014). Ympäristöministeriön muistion mukaan erityisiä luonnonarvoja ovat luontotyypit, suoyhdistymätyypit, lajisto, kytkeytyneisyys, ojittamaton suoala ja hydrologinen tila. Erityisten luonnonarvojen pisteytyksen käyttö tulee muistion mukaan suunnitella alueellisten olosuhteiden ja käytettävissä olevien selvitysten perusteella siten, että pisteytyksen suhteuttaminen ja raja-arvot määritellään kussakin selvityksessä erikseen. ELY-keskus toteaa, että nyt kyseessä olevassa vaihemaakuntakaavaan liittyvässä pisteytyksessä jää epäselväksi missä määrin esimerkiksi soilla elävä lajisto on otettu huomioon. Osalta alueista on tehty asianmukainen linnustoselvitys (mm. Varisneva 15273), mutta linnustoa ei ilmeisesti ole otettu huomioon alueen luonnonarvoja arvioitaessa. Valtakunnallisesti uhanalaisista lajeista Varisnevalla tavattiin hömötiainen (Poecile montanus) ja töyhtötiainen (Lophophanes cristatus) sekä alueellisesti uhanalainen liro (Tringa glareola), mutta havaintoja ei ole huomioitu luonnonarvojen pisteytyksessä. Soiden pisteyttäminen luonnonarvojen perusteella jää vaillinaiseksi, sillä merkittävistä lajiryhmistä esimerkiksi suoperhoset puuttuvat, koska erillistä perhosselvitystä ei kaavaselvitysten yhteydessä ole tehty. Myös alueiden kytkeytyneisyyden arviointi jää epäselväksi. Esimerkiksi Halkoneva (15150) saa arvioinnissa kytkeytyneisyyden osalta arvoksi 0, vaikka suo on 39 Kaavaselostukseen on kaavan ehdotusvaiheessa lisätty erityisten luontoarvojen pisteytystä kuvaava taulukko, jotta pisteytyksen perusteet tulevat selvemmin ja läpinäkyvämmin esiin. Kaavaselostuksen tekstiä tullaan edelleen selkeyttämään ja avaamaan tarkemmin pisteytyksen periaatteita. Ympäristöministeriön soiden erityisiä luontoarvoja koskevan ohjeen (2014) mukaan pisteytyksessä huomioidaan kasvi- ja lintulajien sekä muiden lajien määrä (mikäli näistä on tietoja käytettävissä). Maakuntakaavassa ei edellytetä suoperhosia koskevia selvityksiä myöskään luonnontilaisuusluokan 2 soilta (Keskeisin osa on kasvillisuuden in-

40 osa kytkeytyneiden soiden paikallista ryhmää tai verkostoa. Myös kaavavalmistelun yhteydessä laaditussa linnustovaikutusten arvioinnissa todetaan Halkonevan kytkeytyneisyyden lähialueen ojittamattomiin soihin olevan tyydyttävä. Mustassuo (13051) saa kytkeytyneisyystarkastelussa suojelualueisiin arvoksi 0, vaikka alle 3 km etäisyydellä sijaitsee Aittosuo - Leppäsuo Uitusharju Natura 2000-alue (FI ). Edellä mainitun Varisnevan osalta alueen hydrologinen tila on pisteytetty arvoon 0. Ympäristöministeriön ohjeistuksen mukaan suokokonaisuuden ojittamaton osa voi olla hydrologiselta tilaltaan säilyvä, jos se on lähialueen ojituksista huolimatta luonnontilaisen kaltainen ja sillä on edellytykset säilyä ekologisesti toimivana suona. Tällaisia säilyviä soita voivat olla mm. sadeveden varaiset keidassuot. Varisnevan säilynyt ojittamaton osa koostuu kokonaisuudessaan sadeveden varaisista kasviyhteisöistä, eikä siellä kasvillisuusselvityksen perusteella tavata minerotrofisia suotyyppejä, jotka viittaisivat kivennäismailta suolle virtaavan veden vaikutukseen. Täten Varisnevan ojittamattoman suon osan hydrologinen tila on säilyvä, toisin kuin pisteytyksessä on arvioitu. Edellä olevan perusteella ELY-keskus toteaa, että luonnontilaisuusluokan 2 soiden luonnonarvojen pisteytystä ei ole suoritettu asianmukaisesti ja näiden soiden arvottaminen tehdyn pisteytyksen perusteella on harkittava uudelleen. 40 ventointi, linnustoinventointi voidaan yhdistää alkukesän kasvillisuusinventointiin, Suot ja turvemaat maakuntakaavoituksessa, Ympäristöministeriö 2015). Lausunnossa mainittujen tekijöiden osalta pisteytys on tehty seuraavasti: Lajiston (putkilokasvit, sammalet, linnut) pisteytys on tehty Ympäristöministeriön ohjetta (2014) mukaillen huomioiden lajien valtakunnallinen uhanalaisuus: 5 p./äärimmäisen uhanalainen (CR), 4 p./erittäin uhanalainen (EN), 3 p./vaarantunut (VU), 2 p./silmälläpidettävä (NT), 1 p./huomionarvoinen laji (lintudirektiivin liitteen 1 laji/suomen kansainvälinen vastuulaji/kosteikkolaji/huomionarvoinen kasvi- tai sammallaji). Varisnevan (15273) pisteytystä on tarkistettu etenkin linnustoselvitysten osalta ja suon lajistopistemäärä korjataan 3 pisteeseen. Linnustoselvitys on tehty ennen uusinta uhanalaisuusarviointia (2015), mutta pisteytys on tehty nyt käyttäen uutta luokitusta. Kytkeytyneisyyden osalta pisteytys on suoritettu Etelä-Pohjanmaan suoselvityshankkeessa (2013) laaditun asteikon mukaisesti: 1 p. (hyvä, 5 km säteellä on ha ojittamatonta suoalaa), 2 p. (erinomainen, 5 km säteellä on yli 500 ha ojittamatonta suoalaa). Halkonevan (15150) kytkeytyneisyys ojittamattomiin soihin ja suojelualueisiin on todettu Etelä-Pohjanmaan suoselvityshankkeessa (2013) huonoksi ja liiton tekemän tarkastelun perusteella tämä tieto on oikea: 5 kilometrin säteellä suosta ei ole yli 300 hehtaaria ojittamatonta suoalaa. Mustaissuon (13051) kytkeytyneisyys ojittamattomiin soihin ja suojelualueisiin on todettu suoselvityksessä (2016) huonoksi, mutta tehdyn tarkistuksen perusteella kytkeytyneisyys suojelualueisiin on erinomainen (Aittosuo-Leppäsuo-Uitusharju, Ison Koirajärven harju). Mustaissuon pisteytys korjataan tältä osin.

41 Hydrologisen tilan/säilyvyyden pisteytys perustuu Ympäristöministeriön ohjeeseen (2014): 1 p. (suo on osittain ojitettu, mutta sen hydrologisen tilan muutos etenkin ojittamattomalla osalla on vähäinen ja osin hidastuva tai palautuva), 2 p. (suo on ojittamaton tai sillä tavoin palautuva, että ojittamattoman suon osan hydrologinen tila on säilyvä). Varisnevan (15273) hydrologisen tilan pisteytys on tarkistettu ja todettu suon kuuluvan luokkaan 2. Varisnevan pisteytys korjataan tältä osin. ELY-keskus huomauttaa, että seuraavia tu-1 alueita on ehdotettu Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaavan suoluontoselvitysten yhteydessä tehtyjen maastokäyntien perusteella nostettavaksi luonnontilaluokkaan 2, mutta joita kuitenkin tarkastellaan kaavaehdotuksessa luonnontilaisuusluokkassa 1: - Kettuneva (pohj.) (8976) - Soidinneva (32863) - Saiharjunneva (3721) - Haukkaneva (6047) - Ruuhijärvenneva (3675) - Heinineva (15012) - Roopakanneva-Viiatinneva (9074) - Maha-Paavoneva (3771) - Kaitasuunneva (15157) - Tuohisuo (13121) - Puskalanneva (15196) - Tiilineva (15999) Edellä olevista suokohteista Kettunevan (pohj.) yhteydessä oleva Kurkineva (21050) ovat samaa, suurelta osin ojittamatonta suoaluetta. Vuoden 2014 suoluontoselvityksessä todetaan, että Kettunevan (pohj.) ojittamattoman pohjoisosan halki kulkee muutamia val- 41 Vaihemaakuntakaavan suoaineisto perustuu pääasiassa GTK:n suokohtaisiin turvevaratietoihin ja suoympäristön perustietoihin, joita on päivitetty Etelä-Pohjanmaan suoselvityshankkeessa (2013). GTK on määritellyt soille luonnontilaisuusluokan Valtioneuvoston periaatepäätöksen (Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi strategiaksi) taustaraportin mukaisella tavalla. Kaavaratkaisussa huomioidaan GTK:n luokituksen mukaiset luonnontilaluokat, koska Etelä-Pohjanmaan liiton näkemyksen mukaan maakuntaliitto ei voi ottaa luonnontilaluokan määrittelijän roolia. Tuohisuolle (13121) ei tulla osoittamaan turvetuotantoon soveltuvan alueen merkintää luontoarvojen ja pienialaisuuden (22 ha) vuoksi. Kaavaselostusta tullaan täydentämään lausunnossa mainittuihin soihin liittyvien luonnontilaisuusluokan epävarmuuksien osalta. Kettunevalle (pohj.) (8976) ja Kurkinevalle (21050) ei tulla osoittamaan turvetuotantoon soveltuvan alueen merkintää luontoarvojen, pienialaisuuden sekä vesistövaikutusten arvioinneissa herkäksi tode-

42 taojia, jotka ovat tosin kuivattaneet vain välitöntä lähiympäristöään. Ojittamattoman alan keskiosien luonnontila on varsin hyvä. ELY- keskus on katsonut kaavavalmistelun tueksi toimittamassaan aluekohtaisessa tarkastelussa, että kyseisillä alueilla on todennäköisesti merkitystä erityisesti lintudirektiivin liitteen I lajeille ja tu-1 merkinnän vaikutukset kyseisten kohteiden linnustolle ja muille luonnonarvoille on selvitettävä. tun Mustajoen valuma-alueen (42.05) kuormituksen johdosta. Kohteiden pienialaisuuden vuoksi uudelleenrajaus ei ole maakuntakaavan tarkastelutaso huomioiden toimiva ratkaisu. ELY-keskus toteaa, että ainakin edellä mainittujen luonnontilaluokkaan 2 ehdotettujen kohteiden ojittamattomat ja luonnonsuojelullisesti merkittävät osat tulisi rajata vaihemaakuntakaavassa turvetuotantoon soveltuvien alueiden ulkopuolelle. Luonnonsuojelun huomiointi yleisesti Luonnonsuojelun osalta ELY-keskuksen aiemmat lausunnot kaavaluonnoksesta ja Naturaarvioinnista, ELY-keskuksen toimittama aluekohtainen tarkastelu sekä viranomaisneuvotteluiden ja ohjausryhmätapaamisten yhteydessä esiin tuodut luonnonsuojelulliset seikat on pääosin otettu huomioon vaihekaavaehdotuksessa. ELY-keskus haluaa kuitenkin ottaa esiin seuraavia tarkentavia seikkoja: Kaavaselostuksessa todetaan, että maisema-alueteema oli mukana kaavan luonnosvaiheen aineistossa. Valtioneuvosto ei ole kuitenkaan tehnyt päätöstä valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista eikä päätöstä ole odotettavissa tällä hallituskaudella. Tästä johtuen maisema-alueet on tarkoituksenmukaista käsitellä osana laajempaa kokonaisuutta kulttuuriympäristö, johon kuuluu maisema-alueiden lisäksi rakennetut kulttuuriympäristöt ja muinaisjäännökset. ELY-keskus yhtyy näkemykseen ja toteaa, että samassa yhteydessä on tarkoituksenmukaista käsitellä myös esimerkiksi valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat perinnebiotoopit. Merkitään tiedoksi. Kaavaehdotuksessa osoitetaan merkinnällä SL-8 Karvasuo sekä merkinnällä SL-9 Sahaneva, joka sijaitsee Karvasuon luoteispuolella ja Etelä-Pohjanmaan kokonaismaakuntakaavassa suojelualueena osoitetun (S) Honkanevan pohjoispuolella. SL-9 merkinnällä osoitetaan suolla kaupungin omistuksessa oleva alue. Karvasuon osalta SL-8 merkinnän määräykset ovat voimassa suojelun toteutumiseen tai saakka. Karvasuo ja Sahaneva 42

43 (laajempi aluerajaus kuin vaihemaakuntakaavassa) on osoitettu Seinäjoen kaupunginvaltuuston vuonna 2015 hyväksymässä Honkakylän, Lehtimäenkylän ja Riskunmäen osayleiskaavassa merkinnöillä SL-2 ja SL-3 ja määräaikaisella suojelumääräyksellä saakka. ELY-keskus toteaa, että karvasuon ja Sahanevan aluerajaus olisi syytä osoittaa osayleiskaavassa esitetyn laajuisena. Tämä tukisi paremmin suokokonaisuuden suojelua. Lisäksi kaavaehdotuksessa esitetty määräaikainen suojelumääräys saakka on lyhyt ottaen huomioon meneillään oleva maakuntauudistus sekä valtionhallinnon organisaatiomuutokset. Realistinen vaihtoehto määräajalle olisi viisi vuotta vaihemaakuntakaavan lainvoimaiseksi tulosta. Karvasuon rajaus on osayleiskaavan rajauksen mukainen. Sahanevan rajaus poikkeaa osayleiskaavan rajauksesta muutaman kiinteistön osalta. Karvasuohon kohdistuva määräaikainen määräys muutetaan muotoon, jossa määräaika on 5 vuotta maakuntakaavan lainvoimaiseksi tulosta. Lisäksi luonnonsuojelualueita koskeva suunnittelumääräys muutetaan suojelumääräykseksi. ELY-keskus toteaa, että vaihemaakuntakaava III yhteydessä esitetty teemakartta koskien turvetuotantoa, luonnonsuojelua sekä pohjavesi- ja valuma-alueita kokoaa havainnollisesti yhteen olemassa olevat ja varauksen saaneet suojelualueet sekä niiden sijoittumisen turvetuotannossa oleviin ja mahdollisesti tuotantoon tuleviin alueisiin. Lajisuojelu ELY-keskus on lausunnossaan vaihekaavaluonnoksesta todennut, että monimuotoisuuden säilyttämisen kannalta vaikutukset myös muihin suoluonnosta riippuvaisiin harvinaisiin tai harvinaistuviin sekä uhanalaisiin tai erityisesti suojeltaviin lajeihin on arvioitava. Esimerkiksi Halkonevalla (15150) esiintyy uhanalaista rämekulmumittaria (Idaea muricata) sekä erittäin uhanalaista ja erityisesti suojeltavaa suovenhokasta (Nola karelica). Soidinnevalla (32863) esiintyy uhanalaista rämeristihämähäkkiä (Aculepeira ceropegia). Voitonnevan (10114) sekä Isonevan (15114) läheisyydessä on havainto suovenhokkaasta. Kaavavalmistelun yhteydessä ei kuitenkaan ole todennäköisesti ollut resursseja tehdä kattavia kartoituksia koskien huomionarvoisia lajeja. Tarvittavat lajiselvitykset tullaan tekemään mahdollisten turvetuotantohankkeiden yhteydessä. Halkonevan ja Soidinnevan rajaaminen tu-1 alueiden ulkopuolelle tukisi tavoitetta monimuotoisuuden säilyttämiseksi. Maakuntakaavan tasolla laji-inventoinneissa keskeisin osa on kasvillisuuden inventointi ja linnustoinventointi voidaan yhdistää alkukesän kasvillisuusinventointiin (Suot ja turvemaat maakuntakaavoituksessa, Ympäristöministeriö 2015). Kuten lausunnossa on todettu, tarvittavat lajiselvitykset tullaan tekemään mahdollisten turvetuotantohankkeiden yhteydessä. Luonnonsuojelullisesti merkittävät alueet ja luontotyypit sekä vesilain mukaiset luontotyypit 43

44 Puskalannevan (15196) sekä Kissannevan (15152) alueella sijaitsee yksityismaiden luonnonsuojelualueita, jotka on rajattu pois tu-1 alueista. Rajaus on kuitenkin suoritettu tiukasti suojelualueen rajaa seuraten, joka ei turvaa näiden suojelualueiden luonnonarvoja. Puskalannevan luonnontilaisuusluokkaa on ehdotettu korotettavaksi suoluontoselvityksen perusteella luokkaan 2. Kuljunnevan (15052) tu-1 rajaus sisältää ympäristötukikohteita, jotka viittaavat suoalueella sijaitseviin arvokkaisiin monimuotoisuuskohteisiin. Myös Lehtinevalla (6137) sijaitsevia lähteikköjä ei ole tu-1 rajauksessa huomioitu. Järvisennevan (8880) tu-1 rajauksen alueella sijaitseva Heinä-Järvinen on vesilain suojaama luontotyyppi. Kohderajausta tulisi tarkistaa siten, että luontotyypin luonnontilaa ei vaaranneta. Myös Heinä-Järvistä ympäröivä luonnontilaiseksi luokiteltava luhtaneva on luonnonsuojelullisesti merkittävä. Tiilinevan (15999) ojittamattomasta suoalasta noin 30 % on uhanalaisia suoluontotyyppejä ja Mustassuon (13051) ojittamattomalla suoalalla esiintyy useita uhanalaisia suoluontotyyppejä. Yksityismaiden suojelulla ei ole suojeluvaikutusta ympäröivän alueen maankäyttöön, joten liitto pitää tehtyjä rajauksia edelleen perusteltuna. Mahdollisen turvetuotannon ympäristöluvan haun yhteydessä tulee määriteltäväksi, tuleeko yksityismaiden suojelualueet huomioida esimerkiksi tuotantoalueen sijoittelussa. Kuljunneva (15052) ja Lehtineva (6137) täyttävät maakuntakaavassa turvetuotantoon soveltuville alueille annetut kriteerit ja ne tullaan osoittamaan kaavassa. Ympäristötukikohteiden ja lähteikköjen sijainti suhteessa tuotantoalueisiin tulee arvioitavaksi tarkemman hankesuunnittelun yhteydessä. Järvisennevan (8880) turvetuotantoon soveltuvan alueen rajausta on tarkistettu Heinä-Järvisen kohdalta lausunnossa esitetyn mukaisesti. Tiilineva (15999) kuuluu luonnontilaisuusluokkaan 1 ja suo täyttää vaihemaakuntakaavassa turvetuotantoon soveltuville alueille annetut kriteerit ja se on perusteltua pitää kaavassa. Mustassuo (13051) kuuluu luonnontilaisuusluokkaan 2 ja sen erityisten luontoarvojen pisteytystä on tarkistettu ELY-keskuksen lausunnossa esitetyn mukaisesti suon kytkeytyneisyyden osalta. Pisteytyksen perusteella Mustassuo voidaan osoittaa kaavassa turvetuotantoon soveltuvana alueena. Erityisten luontoarvojen pisteytyksessä pisteytyksessä huomioidaan myös suon luontotyypit. Pallonevan (6159) allikkoista keidassuoaluetta ei ole rajattu pois tu-1 rajauksesta, kuten ELY-keskus on lausunnossaan kaavaluonnoksesta kehottanut. Vaihemaakuntakaavan suoluontoselvityksessä vuodelta 2016 todetaan, että kyseisen suoalueen kuivahtaneisuus rajoittuu ojien läheisyyteen. Ojittamattoman alueen itäisen pään allikot, jotka mahdollisesti ovat olleet lammikoita ennen ojituksia, vaikuttavat kuitenkin jonkin verran kui- 44 Pallonevan (6159) turvetuotantoon soveltuvasta alueesta on rajattu pois allikkoinen keidassuoalue lausunnossa esitetyn mukaisesti.

45 vahtaneilta. ELY-keskus toteaa, että kyseiset allikot ovat todennäköisesti vesilain (587/2011) nojalla suojeltuja pienvesiä sekä luonnonsuojelun kannalta arvokkaita alueita. ELY-keskuksen kaavavalmistelun yhteydessä toimittamassa aluekohtaisessa tarkastelussa on tuotu esiin Lainesnevalla (21028) mahdollisesti sijaitsevat norot sekä alueen mahdollisesti korkeampi luonnontilaisuusluokka. Lainesneva (21028) kuuluu luonnontilaisuusluokkaan 1. Alueella mahdollisesti sijaitsevat norot täytyy huomioida tarkemman hankesuunnittelun ja ympäristöluvan haun yhteydessä. Edellä olevien kohteiden tu-1 rajauksia on kohdekohtaisten perustelujen mukaisesti syytä tarkastaa tai alue on kokonaisuudessaan tarkoituksenmukaista jättää turvetuotantoon soveltuviksi katsottujen alueiden ulkopuolelle. Linnustovaikutusten arviointi Kaavan ehdotusvaiheessa toteutetussa linnustovaikutusten arvioinnissa yksittäisten turvetuotantoalueiden vaikutukset huomionarvoiseen linnustoon arvioidaan yleisesti ottaen pieniksi. Tämä pitää todennäköisesti yksittäisen kohteen kohdalla paikkaansa. Kuitenkin samassa yhteydessä todetaan, että ojitus on vaikuttanut tarkasteltavien soiden kehitykseen ja alueella vielä toistaiseksi olevat suojelullisesti huomionarvoisen suolinnuston elinympäristöt tulevat tulevaisuudessa joka tapauksessa todennäköisesti entisestään vähenemään ja niiden edustavuus heikkenemään. Lintudirektiivin mukaan jäsenvaltioiden on myös suojelualueiden ulkopuolella pyrittävä estämään lintudirektiivin liitteen I lajien pesimäympäristöjen pilaantuminen ja heikentyminen. Myös Natura 2000-alueiden linnustolle merkittävä uhka on alueiden eristyminen muista suoalueista erillisiksi saarekkeiksi. Esimerkiksi Seinäjoen ja sen ympäryskuntien lähes ainoat ojittamattomat ja avoimet suoalueet sijaitsevat muutamalla Natura 2000-alueella muiden avosoiden ollessa joko ympäristöluvituksessa turvetuotantoa ajatellen, tai alueet on jo otettu turvetuotantoon. Edellä mainitut Natura 2000-alueet ovat jo nyt lähestulkoon eristäytyneet muista avosuoalueista. Kun olemassa olevat pienialaiset lintudirektiivin liitteen I lajien pesimäympäristöt tulevaisuudessa heikkenevät entisestään, tulee tällä olemaan vaikutuksia myös Natura alueiden linnustoon ja niiden elinvoimaisuuteen. Tällaisilla voimakkaan ojitusasteen omaavilla alueilla ojittamattomien ja vähäpuustoisten alueiden ohjaa- 45

46 misesta turvetuotantoon tulee luopua. Linnustoarvioinnissa esitetyt lievennyskeinot, kuten soiden ojittamattomien alojen rajaaminen turvetuotannon ulkopuolelle tulee ottaa täysimääräisesti käyttöön viimeistään ympäristölupavaiheessa. Ojittamattomien alojen jättäminen jo vaihemaakuntakaavassa tu-1 alueiden ulkopuolelle tukisi monimuotoisuuden turvaamisen tavoitetta. Linnustovaikutusten arviointia hankaloittaa merkittävästi se, että aluekohtaisia linnustolaskentoja ei ole suoritettu. Tämä on tosin ymmärrettävää huomioiden käytettävissä olevat resurssit ja tiivis aikataulu. Kaavaselostuksessa todetaan, että Voitonnevan (10114) ja Viitasuon (13014) rajauksia on muutettu linnustovaikutusten arvioinnin tulosten johdosta siten, että ojittamattomien, huomionarvoisen suolinnuston kannalta merkittävien alueiden ja turvetuotantoon soveltuvien alueiden väliin jää puustoinen suojavyöhyke. Kaavakartan sekä ELY-keskukselle toimitetun paikkatietoaineiston perusteella kyseisillä kohteilla on kuitenkin osoitettu linnuston kannalta merkittäviä ojittamattomia suoalueita turvetuotantoon soveltuvaksi alueeksi. Voitonnevan kohdalla ojittamattoman osan rajaaminen turvetuotannon ulkopuolelle on tärkeää myös edellä mainitun Seinäjoen seudun ympäristön erittäin suuren soiden ojitusasteen, alueiden kytkeytyneisyyden sekä uhanalaisen lajiston (suovenhokas) kannalta. Ruissaarennevan (3492) ja Vitipakannevan (3547) läheisyydessä sijaitsee Ruokkaannevan Natura 2000-alue joka myös MAALI-kohde. Ruokkaanneva on Etelä-Pohjanmaan tärkeimpiä lintujen pesimä- ja levähdysalueita. Alueen linnuston uhkana mainitaan mm. alueen jääminen lajiston selviämisen kannalta eristyneeksi ja liian pieneksi saarekkeeksi. Turvetuotannon ja eritysesti ojittamattomien suoalueiden osoittaminen turvetuotantoon lähialueella kasvattaa kyseisen riskin toteutumista. 46 Voitonnevan (10114) aluetta on kaavaluonnokseen nähden rajattu huomattavasti uudelleen ja keskiosan ojittamaton alue on rajattu kokonaan turvetuotantoon soveltuvan alueen merkinnän ulkopuolelle. Viitasuon (13014) rajausta on muutettu linnustovaikutusten arvioinnin tulosten mukaisesti. Liiton näkemyksen mukaan linnustovaikutusten arvioinnin tulokset on huomioitu alueiden rajauksissa, eikä uusia muutoksia ole näin olleen tarpeen tehdä. Vaihemaakuntakaavan turvetuotantoon soveltuvien alueiden linnustovaikutusten arvioinnin mukaan Ruissaarennevan ja Vitipakannevan turvetuotantoalueiden perustaminen aiheuttaisi suolinnustolle perimähabitaatin häviämistä. Suojelullisesti huomionarvoiselle suolinnustolle soveltuvaa pesimähabitaattia löytyy etenkin Ruissaarennevan alueella olevilta puuttomilta soilta, yhteensä muutaman kymmenen hehtaarin alalla. Arvioinnissa kuitenkin esitetään, että suojelullisesti huomionarvoisen lajiston reviirimäärät näillä kahdella kohteella ovat todennäköisesti melko pienet ja turvetuotannon vaikutus suojelullisesti huomionarvoiseen suolajistoon on vähäinen. Linnustovaiku-

47 tusten arvioinnissa on huomioitu myös MAALI-kohde. Varisneva (15273) on harvoja ojittamattomia suoalueita laajahkolla alueella. Alueella todettiin olevan merkitystä erityisesti kapustarinnan (Pluvialis apricaria) ja liron (Tringa glareola) pesimäalueena. Aluehallintovirasto on myöntänyt ympäristöluvan Varisnevan turvetuotannolle (päätös nro 4/2018/1). Ympäristöluvasta on valitettu Vaasan hallinto-oikeuteen mm. luonnonsuojelullisista syistä. Varisnevan ei täten voida katsoa olevan luonnonsuojelullisesti ristiriidaton kohde. Linnustovaikutusten arvioinnissa tarkastellaan erikseen seitsemää Seinäjoen ja Kuortaneen välisellä alueella sijaitsevaa kaavaehdotuksen mukaista turvetuotannolle soveltuvaa aluetta sekä niiden yhteisvaikutuksia. Arvioinnin mukaan yhteisvaikutus soilla pesivään linnustoon jää kokonaisuutena vähäiseksi, koska kohteilla ei ole juurikaan suolinnuston kannalta erityisen tärkeitä ojittamattomia alueita. Lisäksi sääksen ja maakotkan osalta todetaan, että häiriövaikutukset lajille jäävät korkeintaan vähäisiksi mm. pesäpaikkojen ja turvetuotannolle soveltuvien alueiden välisen etäisyyden vuoksi. ELY-keskus toteaa, että soilla pesivän linnuston sekä sääksen osalta arvio on todennäköisesti oikean suuntainen. Maakotkan osalta tarkastelu olisi tullut ulottaa koko maakotkareviiriä koskevaksi, sillä laji vaatii pesimä- ja saalistusreviiriltään erämaisuutta. Erityisesti Kinkoneva (15005) ja Kiimaneva (15019), mutta osaltaan myös Kuortaneentien eteläpuolella sijaitsevat Hietaharjunneva (15003), Varvunneva (15113) ja Peräneva (15109) heikentävät toteutuessaan alueella sijaitsevia maakotkan reviirejä. Linnustovaikutusten arvioinnissa tarkastellaan myös kaikkien arvioinnissa mukana olleiden 22 turvetuotantoon osoitetun alueen yhteisvaikutuksia. Arvioinnissa todetaan, että vaikka kohteiden yhteispinta-ala on suuri, niiden yhteisvaikutus soilla pesivään linnustoon jää kokonaisuutena vähäiseksi, koska kohteilla on vain vähän suolinnuston kannalta erityisen tärkeitä ojittamattomia alueita. Olemassa olevien turvetuotantoalueiden sekä kaavaehdotuksessa turvetuotantoon osoitettavien alueiden yhteisvaikutuksia ei käsitellä. Tämä on erityisen merkittävä puute, sillä kuten jo edellä on todettu, pesimälinnuston kannalta merkittävät avosuoalueet ovat jo tällä hetkellä osassa maakuntaa erittäin vähäisiä ja suurta osaa jäljellä olevista uhkaa turvetuotanto tai muu aluetta muuttava käyttö 47 Varisneva (15273) kuuluu luonnontilaisuusluokkaan 2 ja sen erityisten luontoarvojen pisteytystä on tarkistettu ELY-keskuksen lausunnossa esitetyn mukaisesti linnuston ja hydrologisen tilan/säilyvyyden osalta. Varisnevalle ei tulla kaavaehdotuksessa osoittamaan turvetuotantoon soveltuvan alueen merkintää erityisten luontoarvojen perusteella. Linnustovaikutusten arviointiselvityksestä on annettu kommentointimahdollisuus mm. kaavan ohjausryhmän jäsenille, mutta lausunnossa mainittu asia ei ole siinä yhteydessä noussut esiin. Elykeskuksen kanssa käydyissä neuvotteluissa on tultu siihen päätelmään, että linnustovaikutusten arviointia ei tarvitse tältä osin avata, mutta maakotkan osalta tarkempaa tarkastelua tulee tehdä mahdollisten turvetuotannon ympäristölupien haun yhteydessä. Linnustovaikutusten arvioinnissa on huomioitu alueella oleva nykyinen turvetuotanto ja muu maankäyttö mm. kohdekartoissa ja kohdekohtaisissa sanallisissa vaikutusarvioinneissa. Kaikkien maakunnassa olevien nykyisten turvetuotantoalueiden ja vaihekaavassa osoitettujen kohteiden yhteisvaikutuksia ei ole arvioitu. Nämä olisi voitu

48 (mm. raivaus pelloksi). Tällä on tulevaisuudessa suuri vaikutus niin suolinnustoon, kuin muiden suoympäristöstä riippuvaisten eliölajien populaatioiden elinvoimaisuuteen. selvityksessä myös huomioida entistä kattavamman arvioinnin saamiseksi. Maankäyttö ja rakennuslain (132/1999) 28 :n mukaan maakuntakaavaa laadittaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota luonnonarvojen vaalimiseen. Koska nyt kyseessä olevassa vaihemaakuntakaavassa ei juuri ole osoitettu valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaita suoalueita suojelukohteiksi, tulisi turvetuotantoon soveltuviksi alueiksi osoittaa vain luonnonarvojen kannalta vähämerkityksellisiä ja riidattomia kohteita. Edellä esiin tuodut aluekohtaiset huomiot luonnonarvoista tulisi täten huomioida kaavaehdotuksessa. Pohjavesialueiden ja pilaantuneiden alueiden huomiointi Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaava III:n kaavaehdotuksessa on otettu huomioon vesihuoltoryhmän aikaisemmin kaavaluonnokseen antamat pohjavesiä koskevat kommentit, eikä turvetuotantoon soveltuvia alueita ole sijoitettu pohjavesialueille. Lisäksi teemakarttaan on merkitty pohjavesialueet ja turvetuotannon pohjavesivaikutuksia on käsitelty lyhyesti kaavaselostuksessa. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus pitää hyvänä, että luonnosvaiheen jälkeen teemakartalle on lisätty pohjavesialueet. Vedenhankintaa varten tärkeitä ja vedenhankintaan soveltuvia pohjavesialueita ei kuitenkaan ole tarpeen erotella kartalla, sillä niitä koskevat määräykset ovat yhtenevät. Kaavaehdotuksessa turvetuotantoon soveltuvaksi merkittyjä alueita rajautuu pohjavesialueisiin. Alla taulukossa on listattu pohjavesialueet, joiden välittömässä läheisyydessä (< 50 m) sijaitsee maakuntakaavaan merkitty turvetuotantoon soveltuva alue. Näiden osalta turvetuotannon edellytykset pohjavesialueen läheisyydessä tulee tutkia tarkemmin ympäristölupaprosessissa: Esitetään vedenhankintaa varten tärkeät ja soveltuvat pohjavesialueet jatkossa yhdellä symbolilla. Lista pohjavesialueiden välittömässä läheisyydessä sijaitsevista turvetuotantoon soveltuvista alueista tullaan lisäämään kaavaselostukseen. - Alajärvi: Valkealampi A ja B (Jäkäläneva, Kotaneva) - Ilmajoki: Koskenkorva (Santaneva), Pikku-Jäppi, Jäppi (Jäpinneva) 48

49 - Kauhajoki: Harrinkangas (Harrinneva) - Kauhava: Haarakangas-Mustaisnevankangas (Kangasneva), Nahkala A (Koivikonneva, Kakkurineva) - Kurikka: Pitkämönkangas A (Susineva) - Lappajärvi: Lintukangas (Jousharjunneva) - Lapua: Hirvikangas (Riita-ahonneva), Ojutkangas (Peräneva, Välineva), Pihlajasalo (Korvenperänneva) - Teuva: Pappilankangas (Järvineva W) Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus katsoo, että kaavaselostuksen kappaleessa 7.3 tulee mainita, että turpeenottoalueen sijainti ja laajuus määrittyvät tarkemmassa tuotantoaluekohtaisessa suunnittelussa turvevarojen syvyyden vaihtelun, tuotannon vaatimien teknisten rakenteiden sijoittumisen ja ympäristöluvan ehtojen mukaan. Liitteenä 3 olevassa taulukossa on listattu maakuntakaavaan merkittyjen turvetuotantoon soveltuvien alueiden läheisyydessä sijaitsevat Maaperän tilan tietojärjestelmän (Matti) kohteet. Toimintojen välittömässä läheisyydessä (< 50 m) sijaitsevat kohteet on korostettu. Joillakin turvetuotantoon soveltuvaksi merkityillä alueilla on vanhoja kaatopaikkoja, jotka ne tulee huomioida turvetuotantoalueiden rakentamisessa, ettei turvetuotantoalueiden kuivatus vaikuta kielteisesti vanhojen kaatopaikkojen vesitaseeseen ja ympäristövaikutuksiin. Mikäli turpeenottoalue sijoittuu kaatopaikan välittömään läheisyyteen, kaatopaikkatoiminnasta johtuvat maaperän ja pohjaveden haitta-aineet kaatopaikkatoiminnasta tulee tutkia. 300m etäisyydellä ampumaratojen haulikkoratojen ampumasuuntiin ei tule sallia turpeenottoa, koska alueella voi olla ampumatoiminnasta johtuen haitta-ainepitoista maata. 49 Kaavaselostusta tarkistetaan lausunnon mukaisesti. Kaavaselostuksen lista turvetuotantoon soveltuvista alueista, jotka sijaitsevat maaperän tietojärjestelmän kohteiden läheisyydessä päivitetään ja kaavaselostusta täydennetään entisillä kaatopaikoilla sijaitsevien kohteiden osalta. Isonevan (15114) turvetuotantoon soveltuva alue sijaitsee Kouran ampumaradan välittömässä läheisyydessä ja radalle on myönnetty 6/2018 ympäristölupa 1960-luvulta alkaen jatkuneen toiminnan harjoittamiseen. Koska Isonevan turvetuotantoon soveltuva alue on pienialainen (tuotantokelpoinen ala 27 ha) ja 300 metrin suojavyöhyke ampumarataan nähden kattaisi suuren osan aluerajauksesta, Isonevalle ei osoiteta kaavassa turvetuotantoon soveltuvan alueen merkintää.

50 Paskoonharjun ampumarata on noin 200 metrin etäisyydellä Valkianevan (6089) n. 260 hehtaarin kokoisen turvetuotantoon soveltuvan alueen eteläreunasta. Koska maakuntakaavan merkintä kattaa koko suoaltaan ja mahdollisen tuotannon sijoittuminen ratkaistaan tarkemman hankekohtaisen suunnittelun yhteydessä, jolloin myös etäisyys ampumaratoihin ja sijainti suhteessa ampumasuuntiin tulee ratkaistavaksi, jätetään Valkianevan alue kaavaehdotukseen. Toimintahistorian perusteella Maaperän tilan tietojärjestelmään (Matti) merkityt ja muut mahdollisesti pilaantuneet alueet tulee tarvittaessa tutkia ja kunnostaa ennen kuin niitä otetaan uuteen kaavanmukaiseen käyttöön. Tutkimuksista ja kunnostuksista pitää olla ajoissa yhteydessä valtion valvontaviranomaiseen. Muut turvetuotantoon soveltuvat alueet sijaitsevat yli 300 metrin etäisyydellä haulikkoradoista. Liikenne Avattaessa uusia turvetuotanto- tai puuterminaaleja on alempiasteisella maantiestöllä tarve huomioida mahdolliset tieverkon parantamiskohteet. Tulee myös huomioida kulkuyhteyksien järjestämiseksi turvalliset liittymät. Tieverkon parantamiskohteet ja liikenneturvallisuus täytyy huomioida tarkemman suunnittelun yhteydessä. Viranomaisyhteistyön jatkaminen Tässä lausunnossa esitettyjä näkökulmien huomioimista voidaan käsitellä Etelä- Pohjanmaan liiton ja ELY-keskuksen kesken työneuvottelussa ja ehdotusvaiheen viranomaisneuvottelussa. ELY-keskus ja Etelä-Pohjanmaan liitto on käynyt työneuvottelun ja tiedonvaihtoa kaavaehdotuksesta annetun lausunnon pohjalta. Lisäksi kaavan ohjausryhmässä, joka on kokoontunut kahdesti lausunnon antamisen ja kaavaehdotuksen nähtäville asettamisen välillä, on useita ELY-keskuksen edustajia. Jyrki Palomäki Alueidenkäyttö- ja vesihuoltoyksikön päällikkö 50

51 Matti Rantala Alueidenkäytön ryhmäpäällikkö Liitteet:

52 Liite 1 52

53 Liite 2 53

54 Liite 3 54

55 Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseolta on pyydetty lausuntoa Etelä-Pohjanmaan vaihekaavasta III, joka koskee suoluonnon suojelun, turvetuotannon, bioenergialaitoksia, energiapuun terminaaleja sekä puolustusvoimien alueita. Maankäyttö- ja rakennuslain 32.1 mukaisesti maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. III vaihemaakuntakaavan tavoitteena on mm. edistää energiapuun logistiikkaketjun toimivuutta ja tehokuutta, sekä tarpeen mukaan osoittaa maankäyttöratkaisu uusille vähintään seudullisesti merkittäville bioenergialaitoksille. Maakuntamuseon tehtävänä on ottaa kantaa rakennetun kulttuuriympäristöä ja maisemaa koskeviin asioihin. Museo ottaa kantaa vaihekaava III kaavaehdotukseen bioenergialaitoksien ja raakapuun ja energiapuun terminaalipaikkojen osalta. Kauhajoen Aronkylän teollisuusalueen yhteyteen osoitetaan kehittämisperiaatemerkinnällä mahdollisuus kehittää bioenergian jalostukseen ym. erikoistunutta teollisuutta pitäen sisällään myös puuterminaalin. Aronkylän teollisuusalue sijaitsee logistisesti hyvällä paikalla, jossa tuotanto voi tukeutua sekä maantie- että rautatiekuljetuksiin. Esitetty paikka on maakuntamuseon näkemyksen mukaan teollisuusympäristönä bioenergialaitokselle sopiva. Puuterminaalipaikat osoitetaan kaavaehdotuksessa Alavuden asemaseudulle, Härmän asemalle ja Teuvan asemalle, joista viimeksi mainittu on Pohjanmaan museon toimintaalueella. Lisäksi Seinäjoen Haukineva ja Roves osoitetaan kaavaehdotuksessa terminaaliksi soveltuviksi alueiksi. Alavuden asemaseudulle kaavailtu puuterminaali saattaa laajetessaan vaikuttaa asemaseudun rakennettuun kulttuuriympäristöön haitallisesti ja lisätä mm. alueen autioitumista. Alueella on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö, vuonna 1882 valmistunut Alavuden rautatieasema (RKY2009). Maakunnallisessa inventoinnissa (2017) 55 Puuterminaalitoiminnasta aiheutuu esimerkiksi meluvaikutuksia, ja liikenne voi lisääntyä terminaalialueelle. Huomioidaan vaihekaava III:n vaikutusten arvioinnissa mahdolliset vaikutukset rakennetulle kulttuuriympäristölle.

56 alueelle on osoitettu maakunnallisesti merkittävä asemakylän alue, joka rajautuu länsipuolella RKY2009 -alueeseen. Arvoalueen pohjoisosassa on asutusta, aseman koulu ja liikuntaympäristön alue. Alue jatkuu radan eteläpuolelle vanhan maantien varteen, jossa on 1900-luvun alkupuolen ja puolivälin rakennuskantaa. Arvoalueella kuvastuvat taajaman historialliset kehitysvaiheet agraarimaisemasta rautatien myötä kehittyneeksi asemakyläksi ja tiiviiksi kyläyhteisöksi liikerakennuksineen, elokuvateattereineen, kouluineen ja liikuntaympäristöineen sekä jälleenrakennuskauden asuinalueineen. Alueella on liikenne- ja asutushistoriallisia, sivistyshistoriallisia, henkilöhistoriallisia rakennushistoriallisia sekä taajamakuvallisia arvoja. Alavuden asemalle osoitetun puuterminaalin laajentumissuunnitelmissa on otettava huomioon nämä arvoalueet, joiden arvoja puuterminaali ei saa heikentää. Suunnittelumääräykseen tulee lisätä, että yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on huolehdittava terminaalin sovittamisesta asumiseen ja muuhun maankäyttöön siten, ettei terminaali laajene arvoalueille eikä liian lähelle asutusta. Tarkistetaan suunnittelumääräystä terminaalin sovittamisesta asumiseen ja muuhun maankäyttöön. Kauhavan Alahärmässä sijaitseva Härmän asema on maakunnallisessa inventoinnissa (2017) osoitettu maakunnallisesti merkittäväksi kohteeksi. Sen ympärille ei ole rakentunut tiivistä asemakylää eikä alueella tiedetä olevan kulttuurihistoriallisesti merkittäviä rakennuksia. Puuterminaalin laajentumiselle Härmän aseman alueelle ei ole esteitä. Maakuntamuseon käsityksen mukaan Seinäjoen Haukineva ja Roves ovat terminaaliksi soveltuvia paikkoja. Haukinevan kohde sijoittuu Vapo Oy:n turvetuotantolaitosten yhteyteen ja alueella on lastausraide. Roveksen alue sijoittuu Seinäjoen itäväylän ulkopuolelle Haapamäen radan varteen. Alueella ei ole valmista infrastruktuuria, mutta sen keskeinen sijainti viiden rautatien risteyskohdassa puoltaa valintaa seudullisesti merkittäväksi terminaaliksi. ETELÄ-POHJANMAAN MAAKUNTAMUSEO Susanna Tyrväinen museotoimenjohtaja 56 Sirkka-Liisa Sihvonen rakennustutkija

57 Liikennevirasto Etelä-Pohjanmaan liitto on varannut Liikennevirastolle tilaisuuden lausunnon antamiseen Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta. Liikennevirasto viittaa kaavan luonnoksesta aiemmin antamaansa lausuntoon, ja toteaa lisäksi seuraavaa: Vaihemaakuntakaavan ehdotuksessa esitetään kaavaluonnosta vastaavasti merkinnällä (pt) yhteensä viisi puuterminaalia, nämä sijaitsevat Härmässä, Seinäjoen Roveksessa, Peräseinäjoen Haukinevalla, Alavudella ja Teuvalla. Terminaalit sijaitsevat kaikki radan läheisyydessä ja Alavuden, Teuvan ja Härmän terminaalit lisäksi asutuksen läheisyydessä. Vaihemaakuntakaavaehdotuksessa esitetään myös kaavaluonnosta vastaavasti merkinnällä (en/bio) uusiutuvan energian ja bioenergian kehittämisalue Kauhajoelle Aronkylän teollisuusalueelle. Sen sijainti on lähellä rataa, mutta myös melko lähellä asutusta. Energian ja bioenergian kehittämisalueen kaavamerkintä sisältäisi käytännössä myös merkittävän termi naalin. Liikennevirasto on julkaissut selvityksen (Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 31/2011) "Rataverkon raakapuun terminaali- ja kuormauspaikkaverkon kehittäminen; Kaikki kuljetusmuodot kattava selvitys". Selvitykseen sisältyvään kohteiden investointiohjelmaan sisältyy Etelä-Pohjan maalla Seinäjoen terminaalin kehittäminen ja Etelä- Pohjanmaata lähellä sijaitsevan Parkanon terminaalin kehittäminen. Raakapuun kuormaustoiminta keskitetään terminaaleihin ja niitä täydentäviin kuormauspaikkoihin. Selvityksen mukaisessa tavoitetilassa vuonna 2018 Suomen rataverkolla on 14 terminaalia ja 32 kuormauspaikkaa, joista Etelä-Pohjanmaalla 1 terminaali ja 2 kuormauspaikkaa. Liikennevirasto on lisäksi äskettäin julkaissut aiempaa vuodelta 2011 ollutta selvitystä päivittävän selvityksen "Rataverkon raakapuun kuormaus paikkaverkon päivitys. Esitys tavoitetilan edellyttämiksi toimenpiteiksi. Liikenneviraston tutkimuksia ja selvityksiä 11/2018." Sen mukaan Härmä on ylläpidettävä kuormauspaikka, Alavus kehitettävä kuormauspaikka ja Seinäjoki uusi kuormauspaikka. Selvityksessä todetaan, että tavoiteti- 57

58 laan sisältyvä Seinäjoen seudun kuormauspaikka parantaisi rautatiekuljetusten kilpailukykyä ainakin pidemmissä kuljetusvirroissa. Toisaalta HCT ajoneuvojen käyttömahdollisuus vähentäisi uuden kuormauspaikan käyttö ja investointitarvetta. Alavuden kuormauspaikan korvausinvestointi ja Seinäjoen uusi kuormauspaikka kuuluvat viimeisenä (vuosina ) toteutettavaan toimenpidekoriin III. Lisäksi Seinäjoen osalta todetaan, että investoinnin tarpeellisuus, sisältö ja mahdolliset korvaavat toimenpiteet on tarkistettava ennen investointipäätöstä. Maakuntakaavaehdotuksessa esitetyt puutavaraterminaalialueet eivät kaikki ole Liikenneviraston valtakunnallisten selvitysten mukaisia. Liikenneviraston selvitysten mukaisia ovat Alavuden terminaali sekä Härmän terminaali sekä Seinäjoen uusi terminaali. Alavuden osalta selvityksessä on tunnistettu varastoalueen mahdollinen laajennustarve, joka on kuvattu ehdotuksen kaavaselostuksessa. Näin ollen Härmän, Alavuden ja Seinäjoen kuormauspaikat tulisi osoittaa maakuntakaavassa puuterminaaleina. Etelä-Pohjanmaan liitto pitäytyy kaavaehdotuksessa, että puuterminaalit osoitetaan eri puolille maakunta, eri rataosuuksille, ja ne ovat seudullisesti merkittäviä. Seinäjoen puuterminaaliksi on kaavaehdotuksessa esitetty kaksi uutta vaihtoehtoa Seinäjoen keskustassa olleelle puuterminaalille, nämä ovat Roves ja Haukineva. Kolmatta selvitettyä vaihtoehtoa eli Seinäjoki-Vaasa -radan läheisyydessä olevaa Teräsmäkeä ei kaavaehdotuksessa ole esitetty, vaikka Liikennevirasto sitä kaavaluonnoksesta antamassaan lausunnossa esittikin. Liikenneviraston selvitykset huomioon ottaen Seinäjoen uudella kuormauspaikalla tarkoitetaan ensi sijassa Peräseinäjoen Haukinevalla sijaitsevaa vaihtoehtoa. Liikennevirasto puoltaa Härmän, Alavuden ja Peräseinäjoen Haukinevan puuterminaalien sisällyttämistä Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavaan. Kaikkien Seinäjoen puunkuormauspaikkaa korvaavien sijaintipaikkojen toteuttamisessa on toteuttamista hankaloittavia tekijöitä. Niinpä ei tässä vaiheessa voida olla varmoja, mihin Seinäjoen puuterminaalin toiminnot tulevat sijoittumaan, ja siksi sijoittumisratkaisua varten joudutaan vielä tekemään lisäselvityksiä. Jos maakuntakaavaan kuitenkin sisällytetään muita puuterminaaleja tai uusiutuvan ener- 58

59 gian ja bioteollisuuden kehittämisalueita, niin lähtökohtana on niiden toteuttaminen yksityisten tahojen toimesta. Lisäksi Suupohjan radan varrelta sijaitsevien Teuvan ja Kauhajoen osalta ei ole varmuutta siitä, palveleeko rata pitkällä tähtäimellä raskasta tavaraliikennettä. Kaavaselostuksen liitekartalla olisi syytä osoittaa puskurivarastoalueet Lapualla, lsokyrössä, Tervajoella, Peräseinäjoella, Jalasjärvellä ja Niinimaalla, koska myös ne vaikuttavat puuaineshuoltoon Etelä-Pohjanmaalla, jossa lähimmät puunjalostustehtaat sijaitsevat Pohjanmaan maakunnassa. Liikennevirasto kiinnittää huomiota hyväksyttyihin uusiin valtakunnallisiin alueidenkäytön tavoitteisiin. Liikennevirasto pyytää, että maakuntakaavan hyväksymispäätös lähetetään Liikennevirastolle viipymättä tiedoksi. Lisätään kaavaselostukseen puskurivarastoalueet. Huomioidaan valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Merkitään tiedoksi. Apulaisjohtaja Teija Snicker-Järvinen Lakimies Tapani Kajamaa Metsähallitus Metsähallitus on tutustunut maakuntakaavaluonnokseen ja lausuu seuraavaa: Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavassa käsitellään turvetuotannon, suoluonnon suojelun, bioenergia- ja biolaitosten, puuterminaalien sekä puolustusvoimien teemoja. Lisäksi kaavalla kumotaan voimassa olevan maakuntakaavan merkintöjä ja määräyksiä. Metsähallitus antaa lausuntonsa Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaava ehdotuksesta valtion maa- ja vesialueiden, ml. perustettujen luonnonsuojelualueiden ja luonnonsuojeluun varattujen valtion alueiden haltijana ja hoitajana, sekä maakotkan valtakunnallisen suojelun edistämisestä vastaavana tahona. 59

60 Kaavaehdotuksessa esitetään turvetuotantoon soveltuvina alueina 225 suota, joiden tuotantokelpoinen pinta-ala on yhteensä noin hehtaaria (selostuksen s. 45). Kaavaluonnoksessa vastaavat luvut olivat 284 suota ja hehtaaria. Vaihemaakuntaluonnos on ollut nähtävillä alkuvuonna 2017 ja Metsähallitus on antanut siitä lausuntonsa Metsähallitus on antanut lausunnon myös kaavan Naturavaikutusten arvioinnista Metsähallitus keskittyy lausunnossaan erityisesti suoluonnonsuojeluun valtion mailla ja turvetuotantoalueiden sijoittumiseen. Suoluonnon suojelu Kaavaselostuksen mukaan (kpl. 4.1) vaihemaakuntakaavan tavoitteena on täydentää maakunnan soidensuojelualueiden verkostoa valtakunnalliset ja maakunnalliset täydennystavoitteet huomioiden, sekä turvata suoluonnon arvojen säilyminen. Olemassa olevan maakuntakaavan suojelualuemerkintöihin ja määräyksiin ei tällä kaavalla tehdä muutoksia. Sen sijaan luonnonsuojelualueiden merkintöjä täydennetään tässä vaihemaakuntakaavassa kolmella luokalla (SL-7, SL- 8 ja SL-9). Kaavaluonnoksessa uusia suojelualuevarauksia oli kaksi ja kaavaehdotuksessa niitä on neljä ja lisäksi yksi alue S-merkinnällä. Kaavamerkintä SL SL-7...SL-9 Luonnonsuojelualue: Merkinnällä SL- 7 osoitetaan soidensuojelun täydennysehdotuksen kohteet, jotka on suojeltu tai tullaan suojelemaan luonnonsuojelulailla. Merkinnällä SL-8 osoitetaan soidensuojelun täydennysehdotuksen kohde ja merkinnällä SL-9 arvokas suokohde. Alueet SL-8 ja SL-9 on osoitettu yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa suojelualueena. Suunnittelumääräys: Alueella ei saa suorittaa sellaisia toimenpiteitä, jotka saattavat vaarantaa alueen suojeluarvoja. Alueella SL-8 suunnittelumääräys on voimassa, kunnes alueen suojelu toteutetaan, tai saakka. 60

61 Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. SL-7 merkintä kahdentuu kahdelle soidensuojelun täydennysehdotuksen kohteelle: Vähäjärvenneva Kurikan Jalasjärvellä ja Vehmaskankaan länsipuolinen lähdesuo Alajärvellä. SL-8 merkinnällä osoitetaan soidensuojelun täydennysehdotuksen kohde Karvasuo. SL-9 merkinnällä osoitetaan Sahaneva Karvasuon luoteispuolella. Kaavamerkintä S Kaava merkinnällä S osoitetaan soidensuojelun täydennysehdotuksen kohde, joka on suojeltu Metsähallituksen omalla päätöksellä. Suunnittelumääräys: Alueella ei saa suorittaa sellaisia toimenpiteitä, jotka saattavat vaarantaa alueen suojeluarvoja. Alueella on voimassa MRL 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. S-merkinnällä osoitetaan Isojärven ja lso-manalaisen ympäristön suot Soinissa ja Ähtärissä. Merkintä kahdentuu suon sille osalle, joka on suojeltu Metsähallituksen omalla päätöksellä (10 ha). Vaihemaakuntakaavassa ei tulla osoittamaan muita soidensuojelun täydennysehdotuksen kohteita kaavamerkinnöillä. Täydennysehdotuksen kohteille ei kaavaratkaisuissa kuitenkaan osoiteta muuta maankäyttöä, mikä edistää kaavan tavoitetta soiden suojelun ja turvetuotannon yhteen sovittamisesta (selostuksen s.35). Metsähallitus huomauttaa, että toisaalta selostuksen sivulla 45 sanotaan, että turvetuotannon harjoittaminen ja ympäristöluvan hakeminen on mahdollista myös muille, kuin kaavassa osoitetuille alueille. Soidensuojelun täydennysehdotuksen kohteet tullaan lisäämään kaavaan liittyvään teemakarttaan, jotta yhteensovittaminen nykyisten turvetuotantoalueiden, turvetuotantoon soveltuvien alueiden, suojelualueiden ja muiden maakuntakaavassa huomioitavien kohteiden välillä tulee selkeämmin esiin. Kaavaehdotuksen S-merkintä soveltuu hyvin Metsähallituksen omalla päätöksellä toteutettavalle soidensuojelun täydennysehdotuskohteelle ja on valtioneuvoston päätöksen mukainen. Turvetuotanto 61

62 Vaihemaakuntakaavan tavoitteena on edistää maakunnan energiaomavaraisuutta osoittamalla energiateollisuuden tarpeisiin riittävä määrä turvetuotantoalueita maakunnassa esitettyjen tavoitteiden ja strategioiden mukaisesti. Etelä-Pohjanmaan maakuntahallitus on päättänyt, että turvetuotantoa koskevaksi pinta-alatavoitteeksi asetetaan kaavassa hehtaaria (selostuksen s. 26, Etelä-Pohjanmaan maakuntahallitus ). Kaavan tavoitteena on kohdentaa soita muuttava käyttö luonnontilaltaan muuttuneille soille ja osoittaa turvetuotanto siten, että maakunnan vesistöjen arvot eivät merkittävästi heikkene ja vesistöjen tilalle asetetut tavoitteet täyttyvät (selostus s. 26, Etelä- Pohjanmaan liitto 2015). Metsähallitus huomauttaa, että kaavan kyseisten tavoitteiden yhteensovittaminen on hyvin haasteellista, ottaen huomioon valtioneuvoston hyväksymä Kokemäenjoen - Saaristomeren - Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuosille ja siinä esitetyt asiat. Turvetuotantoon soveltuvia alueita on kaavaehdotuksessa osoitettu muun muassa alueille, joissa vastaanottavan vesistön tila on tyydyttävä, välttävä tai huono. Myös hyvässä tilassa oleville, joiden tila on vaarana huonontua, kohdistuu turvetuotantovarauksia. Turvetuotannon nykyisen tason säilyttäminen ja vesienhoidon tavoitteiden saavuttaminen on haasteellista mutta mahdollista. Koska vesien hoidon tavoite on suunnittelualueella pintavesien hyvä ekologinen tila vuoteen 2027 mennessä, se tarkoittaa aktiivisia toimia, jotka alkavat hallinnollisesta suunnittelusta. Metsähallitus huomauttaa, että kaavaehdotuksen alueen jokivesistöjen tila on keskimäärin välttävä-tyydyttävä ja lähes 40 % jokien pituudesta on välttävässä tilassa. Hyvän tilan saavuttamisessa tarvitaan Etelä-Pohjanmaalla huomattavia toimia. Turvetuotanto -merkintä Turvetuotanto merkinnällä osoitetaan toiminnassa olevia turvetuotantoalueita tai alueita, joilla on voimassa oleva ympäristölupa turvetuotantoon. Turvetuotantoon soveltuvien alueiden suunnittelumääräyksiä tullaan tarkistamaan ennen kaavaehdotuksen nähtäville asettamista, jotta kaavalla voidaan varmistaa mm. maankäyttö- ja rakennuslain 28 :n sisältövaatimukset vesi- ja maa-ainesvarojen kestävästä käytöstä sekä vesienhoitosuunnitelmissa ja toimenpidesuunnitelmissa esitetyt tavoitteet. Turvetuotantoon soveltuva alue -merkintä Merkinnällä osoitetaan turvetuotantoon soveltuvia suoalueita. Suunnittelumääräys: Turvetuotantoon soveltuvan alueen yksityiskohtaisemmassa suun- 62

63 nittelussa tulee ottaa huomioon turvetuotannon vaikutukset asutukseen. Alueen käyttöönoton suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota vesiensuojelumenetelmien tehokkuuteen siten, että turvetuotanto osaltaan ottaa huomioon vesienhoidon toimenpideohjemassa asetetut tavoitteet ja edistää niiden toteutumista. Suunnittelussa on huomioitava tuotantoalueiden yhteisvaikutukset vesistöihin ja tarvittaessa vaiheistettava tuotantoa huomioiden alapuolisten vesistöjen tila. Alueiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee selvittää happamien sulfaattimaiden esiintyminen ja suunniteltava tuotanto siten, ettei se aiheuta merkittävää hapanta huuhtoumaa. Seuraavilla 2. jakovaiheen valuma-alueilla turvetuotannon vesiensuojelumenetelmiin ja tuotannon vaiheistukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota: Ähtärinjärven alue (35.43) Kyrönjoen keskiosan alue (42.02) Kyrönjoen yläosan alue (42.03) Jalasjoen alue (42.04) Mustajoen valuma-alue (42.05) Seinäjoen valuma-alue (42.07) Kainastonjoen valuma-alue (42.09) Kuortaneenjärven alue (44.04) Kauhavanjoen valuma- alue (44.06) Nurmonjoen valuma- alue (44.09) Lappajärven alue (47.03) Seuraavilla 2. jakovaiheen valuma- alueilla kiinnitettävä erityistä huomiota: Lapväärtinjoen keskiosan alue (37.02) Isojoen valuma-alue (37.03) Karijoen valuma-alue (37.04) Heikkilänjoen valuma-alue (37.05) Kärjenjoen valuma-alue (37.06) Kätkänjoen valuma-alue (37.07) Ähtävänjoen keskiosan valuma-alue (47.01) Ähtävänjoen alaosan valuma- alue (47.02) 63

64 Kuninkaanjoen valuma-alue (47.05) Vimpelinjoen valuma-alue (47.08) Natura-arviointi Natura-arviointi on toteutettu kuudella Natura-alueella (Ison Koirajärven harju, Nättypii, Lapväärtinjokilaakso, Larvanneva, Matosuo, Ähtävänjoki), joiden välittömässä läheisyydessä sijaitsee 17 kaavaluonnoksessa turvetuotantoon soveltuvaksi osoitettua aluetta (selostuksen s. 43). Metsähallitus kannattaa ehdotusta, että kaavasta on poistettu turvetuotantoon soveltuvat alueet, joilla on katsottu olevan kielteisiä vaikutuksia Natura alueisiin. Nättypiin Natura alue SAC FI Metsähallitus on Natura-arvioinnissa antamassaan lausunnossa tuonut esille, että Nättypiin Natura-alueen ja Varisnevan turvetuotantoalueen väliin on jätettävä riittävä suojavyöhyke, jolla varmistetaan, ettei merkittävästi heikentäviä vaikutuksia Natura-alueeseen kohdistu. Kaavaehdotuksessa Varisneva on kuitenkin lähes kiinni Natura-alueen rajassa. (n. 20m). Metsähallitus katsoo, että Nättypiin Natura-alueen ja Varisnevan turvetuotantoalueen väliin on jätettävä vähintäänkin aluehallintoviraston päätöksen mukainen suojaetäisyys. Metsähallitus huomauttaa, että Maha-Paavonnevan ja mahdollisesti myös Piippunannevan turvetuotantoalueiden vedet laskevat Lummukkakankaan Natura alueelle (SAC FI ) laskevaan puroon. Puro on Natura-alueen osalta ennallistettu ja se edustaa luontotyyppiä 3260 pikkujoet ja purot, jonka edustavuus hyvä. Metsähallitus katsoo, että kyseisten turvetuotantoalueiden vesien johtaminen Lummukkakankaalle tulee estää. Merkitään tiedoksi. Varisneva (15273) kuuluu luonnontilaisuusluokkaan 2 ja sen erityisten luontoarvojen pisteytystä on tarkistettu ELY-keskuksen lausunnossa esitetyn mukaisesti linnuston ja hydrologisen tilan/säilyvyyden osalta. Varisnevalle ei tulla kaavaehdotuksessa osoittamaan turvetuotantoon soveltuvan alueen merkintää erityisten luontoarvojen perusteella. Maakuntakaavan tasolla ei käsitellä turvetuotantoon soveltuvien alueiden vesienkäsittelymenetelmiä, vaan ne tulevat ratkaistavaksi tarkemman hankesuunnittelun ja ympäristöluvan haun yhteydessä. Tällöin myös vesien johtamisen suunnat ja vaikutukset on arvioitava. Metsähallituksella ei muilta osin ole lausuttavaa kaavaehdotuksesta. Metsähallitus pyytää, että lausuntoon lähetetään vastine sähköpostiosoitteeseen kirjaamo@metsa.fi. Kuopiossa

65 Kiinteistökauppapäällikkö Tauno Kandelin, Metsähallitus Museovirasto Etelä-Pohjanmaan liitto on lähettänyt Museovirastoon lausuntopyynnön, joka koskee Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaavaa III. Vuonna 2005 vahvistettua Etelä- Pohjanmaan kokonaismaakuntakaavaa uudistetaan vaiheittain. Vaihemaakuntakaavan asiakokokonaisuuksia ovat turvetuotanto, suoluonnon suojelu, bioenergia ja biolaitokset, energiapuun terminaalit sekä puolustusvoimien alueet. Maisema-alueet on jätetty pois vaihemaakuntakaavasta III, koska niiden käsittely ja valtakunnallinen päivitys on vielä kesken. Museovirasto on tutustunut kaavaehdotukseen ja käsitellyt sitä erityisistunnossa todeten seuraavan. Vaihemaakuntakaavan III taustaan ja kehykseen vaikuttavat seuraavat päätökset ja sopimukset: maakuntastrategia, valtioneuvoston periaatepäätös soiden ja turvemaiden kestävästä ja vastuullisesta käytöstä ja suojelusta, soiden suojelun perusohjelma ja täydennysehdotus, Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitosuunnitelma ja vesienhoidon toimenpideohjelmat, kansallinen ja maakunnallinen energia- ja ilmastostrategia sekä Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan ympäristöstrategia. Uudet valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat olleet voimassa lähtien. Vaihemaakuntakaavan III kulttuuriarvot sisältyvät uusien alueidenkäyttötavoitteiden kohtaan elinvoimainen luonto- ja kulttuuriympäristö sekä luonnonvarat. Suomi on Ramsarin kosteikkosopimuksen (1971) ratifioinnin kautta sitoutunut osaltaan nimeämään kosteikkojen ja soiden kohteita myös kulttuuriperinnön näkökulmasta. Tätä ei ole toistaiseksi juurikaan toteutettu. Kansallisessa suo- ja turvemaiden strategiaehdotuksessa painotetaan maakuntakaavoituksen merkitystä ja ohjausta soiden käytön suunnittelussa. Kulttuuriympäristöarvojen säilymisen, suunnittelun ja selvitysten kannalta ohjaus on tärkeää, sillä usein maakuntakaava jää alueiden ainoaksi kaavatasoksi. 65

66 Kaavaselostuksessa todetaan, että turpeenottoalueiksi varataan alueita, jotka on ojitettu tai muokattu jo aiemmin. Etelä-Pohjanmaan suot ovat suurelta osin metsäisiä. Eniten suoalueita on Alajärven, Isojoen, Kauhajoen, Kauhavan ja Seinäjoen kunnissa. Ojittamattomia ja luonnontilaisia soita on alle 10 % soiden pinta-alasta. Soiden käytön historia Etelä-Pohjanmaalla liittyy myös suoviljelyyn eli kydötykseen. Maamme suoalueisiin ja kosteikkoihin liittyy arkeologista potentiaalia, vaikkakin se on joskus vaikeasti konkretisoitavissa ja tunnistettavissa. Soiden ja kosteikkojen arkeologista kulttuuriperintöä voi löytyä mm. maankohoamisrannikolta, umpeenkasvaneiden järvien ja muinaisten jokisuiden läheisyydestä. FT Satu Koivisto on käsitellyt kosteikkojen ja soiden kulttuuriperintöä 2017 väitöskirjassaan Archaeology of Finnish Wetlands, joka löytyy Helsingin yliopiston tutkimusportaalista Aiheesta kerrotaan myös 2016 julkaistussa Museoviraston blogissa Suosta ylös kosteikkojen ja soiden kulttuuriperintö esiin Museovirasto esittää vaihemaakuntakaavan ehdotukseen mainintaa soiden kulttuuriperinnön potentiaalista. Turvetuotantoon soveltuva alue -suunnittelumääräykseen tulisi sisällyttää kulttuuriperinnön huomioon ottaminen sekä lausuntomenettely kulttuuriperinnön käytännön selvitystarpeen arvioimiseksi. Soiden virkistyskäyttö on yksi osa soiden kulttuurihistoriaa. Aineeton kulttuuriperintö suoalueiden yhteydessä liittyy usein soiden sosiaaliseen ulottuvuuteen. Hiljaisten alueiden merkitys vahvistuu koko ajan ja tietyillä suoalueilla hiljaisuus voi olla merkittävä teema pienimuotoisessa kulttuuri- ja luontomatkailussa. Soiden aineettoman kulttuuriperinnön merkitystä olisi mahdollista tuoda enemmän esille kaavaselostuksessa. Bioenergian ja puuterminaalien sijoittumisen osalta ehdotuksessa osoitetaan varaus kolmelle junalastausasemalle, joiden yhteydessä tulee huomioida myös kulttuuriympäristöarvot. Alavuden lastausasema, jossa kerrotaan olevan tarve varastoalueen mahdolliselle laajentamiselle, sijoittuu valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön (ns. RKY-alue) Alavuden rautatieasema 66 Soiden kulttuuriperinnön potentiaalia tullaan käsittelemään laajemmin kaavaselostuksessa. Soiden aineettoman kulttuuriperinnön merkitystä tullaan käsittelemään laajemmin kaavaselostuksessa. Huomioidaan vaihekaava III:n vaikutusten arvioinnissa kulttuuriympäristöarvot.

67 RKY-alue tulee huomioida mahdollisissa jatkosuunnitelmissa siten, että kulttuuriympäristön erityiset arvot eivät merkittävästi vaarannu. Vaikutusten arviointi Vaikutusten arvioinnin osalta Museovirasto toteaa, että vaikutuksia soiden kulttuuriperintöön on vaikea arvioida, koska mahdollinen kulttuuriperintö on vielä suurelta osin tunnistamatta. Tulevaisuudessa meillä voi olla välineitä soiden kulttuuriperinnön tunnistamiseen. Tällä hetkellä tunnetun arkeologisen kulttuuriperinnön tietoja voi tarkastella kaikille avoimen kulttuuriympäristön palveluikkunan kautta osoitteessa Luonnontilaiset ja suojellut suoalueet säilyttävät myös mahdollisen kulttuuriperinnön kuten kaavaselostuksessa todetaan. Turvetuotannon vaikutuksista todetaan, että ne vaikuttavat paikallisesti maisemaan. Museovirasto pitää kuitenkin todennäköisenä, että turvetuotannon vaikutukset näkyvät sekä lähi- että kaukomaisemassa. Vaikutukset ovat myös pitkäkestoisia. Maisemaan kohdistuvien vaikutusten arviointia tarkistetaan. Pääjohtaja Juhani Kostet Intendentti Satu Mikkonen-Hirvonen Puolustusministeriö Etelä-Pohjanmaan liitto on pyytänyt puolustusministeriöltä lausuntoa vaihemaakuntakaavan kaavaehdotuksesta. Puolustusvoimat on osallistunut kaavaehdotuksen valmisteluprosessiin. Kaava-alueella sijaitsee useita puolustusvoimien toiminnan kannalta valtakunnallisesti merkittäviä kohteita. Kaavaehdotuksessa on pääosin otettu hyvin huomioon puolustusvoimien tarpeet ja turvaa puolustusvoimien toimintaedellytykset. Yksityiskohtaisena huomiona puolustusministeriö haluaa nostaa esiin Ähtärin Palolam- 67 Merkitään tiedoksi. Tarkistetaan tarkoituksenmukaisin merkintätapa.

68 men varastoaluetta koskevat karttamerkinnät. Kaavaehdotuksessa edellä mainittu EP alue on merkitty kohdemerkinnällä ja siihen liittyvä melualue ja suoja-alue aluerajauksin. Puolustusministeriö katsoo, että lähtökohtaisesti myös EP -alueet tulee merkitä kaavakarttaan aluerajauksin, jos se on mittakaavallisesti tarkoituksenmukaista. Merkintä varmistaa puolustusministeriön näkemyksen parhaiten puolustusvoimien toimintaedellytykset alueella tulevaisuudessa. Muilta osin puolustusministeriöllä ei ole huomautettavaa kaavaehdotuksesta. Osastopäällikön sijainen Tarja Jaakkola Suunnittelija Sami Heikkilä Merkitään tiedoksi. Ympäristöministeriö Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavassa käsitellään suoluonnon suojelun, turvetuotannon, bioenergia- ja biolaitosten, puuterminaalien sekä puolustusvoimien teemoja. Lisäksi kaavalla kumotaan voimassa olevan maakuntakaavan merkintöjä ja määräyksiä. Ympäristöministeriö toteaa lausuntonaan Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta seuraavaa. Lausunnossa kaavaehdotusta on tarkasteltu valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja muiden ympäristöministeriön toimialaa koskevien merkitykseltään valtakunnallisten asioiden näkökulmasta. Soidensuojelu ja turvetuotanto Kaavan tavoite on sovittaa yhteen maakunnan turvetuotannon ja suoluonnon suojelun tarpeet. Etelä-Pohjanmaan voimassa olevassa maakuntakaavassa on osoitettu valuma-aluejakoon perustuvat turvetuotantovyöhykkeet, jotka kaavaehdotuksessa korvataan turvetuotantoalueina sekä turvetuotantoon soveltuvina alueina. Suoluonnon suojelua täydennetään viidellä suojelualueella. Maakunnan soista on ojitettu noin 92 % ja suojeltu noin 4 %, joista myös pääosa on oji- 68

69 tettua. Kaavaehdotuksessa osoitetaan turvetuotantoon soveltuviksi alueiksi 225 suota (yhteensä ha) ja turvetuotannossa olevien ja ympäristöluvan omaavien turvetuotantoalueiksi noin 240 suota (yhteensä ha). Etelä-Pohjanmaan voimassaolevassa maakuntakaavassa on osoitettu luonnonsuojelualueina soidensuojelun perusohjelman alueet. Soidensuojelun täydennysehdotuksessa (SSTE) on 17 kohdetta, joiden kokonaispinta-ala on noin hehtaaria. Kaavaehdotuksessa osoitetaan neljä luonnonsuojelualuetta (SL 7 - SL 9) ja yksi suojelua lue (S), joiden pinta-ala on yhteensä 1157 hehtaaria. Vaihemaakuntakaavassa ei huomioida muita SSTE:n kohteita luonnonsuojelumerkinnöillä, koska niiden toteuttamiselle ei ole esitetty tässä vaiheessa taloudellisia edellytyksiä. Muut arvokkaat suot on huomioitu kaavaselostuksen mukaan siten, että niille ei tulla osoittamaan muuta maankäyttöä. Kaavaehdotuksessa on osoitettu ensisijaisesti luonnontilaisuusluokkiin 0 ja 1 kuuluvia soita turvetuotantoon soveltuviksi alueiksi. Valtioneuvoston periaatepäätöksen (v. 2012) mukaan turvetuotantoa voidaan suunnata myös luokan 2 soille, jos suon yleinen luonnonarvo on seutukunnan ojitusasteen perusteella keskimääräistä alhaisempi, eikä sillä esiinny erityisiä luonnonarvoja. Etelä-Pohjanmaalla seudullinen ojitusaste kuitenkin ylittää periaatepäätöksessä esitetyn nollatason, joten luokan 2 soita ei lähtökohtaisesti voida kaavassa osoittaa turvetuotantoon soveltuvina alueina. Periaatepäätöksessä esitettyä luonnontilaisuusluokitusta sovelletaan ensisijaisesti sellaisten soiden maankäytön suunnittelussa, jotka on periaatepäätöksen antamisen jälkeen hankittu turvetuotantoon. Tämän vuoksi kaavaehdotuksessa on huomioitu tuottajien hallussa ennen periaatepäätöksen antamista 7 luonnontilaisuusluokan 2 suota. Vaihemaakuntakaavassa osoitettavien turvetuotantoon soveltuvien alueiden vaikutuksia Natura alueisiin on arvioitu Natura-arvioinnissa. Arviointi toteutettiin kuudella Natura-alueella, joiden läheisyydessä sijaitsi 17 kaavaluonnoksessa turvetuotantoon soveltuvaksi osoitettua aluetta. Natura arvioinnin johtopäätösten ja arvioinnista saatujen lausuntojen perusteella turvetuotantoon soveltuvia alueita on vähennetty. Ympäristöministeriö katsoo, että maakunta kaavoituksen ohjausvaikutus soiden käytön suunnittelussa ja luonnonarvojen vaalimisessa on tärkeä erityisesti Etelä-Pohjanmaalla 69

70 maakunnassa, missä sijaitsee yli kolmannes Suomen turvetuotantoalasta. Voimassa olevan maakuntakaavan turvetuotantovyöhykkeiden korvaaminen turvetuotantoalue- ja turvetuotantoon soveltuvien alueiden merkinnöillä parantaa turvetuotannon yhteensovittamista muun maankäytön kanssa. Kaavan sisältö on sen valmistelun aikana parantunut huomattavasti saatujen lausuntojen, aineistojen ja Natura-arvioinnin ja siihen liittyvien lausuntojen johdosta. Kun otetaan huomioon kaavaehdotuksen soidensuojeluvarausten vähäinen lukumäärä suhteutettuna turvetuotantovarausten suureen määrään, kaavassa ei ole sovitettu yhteen soiden käyttöä ja suojelua siten, että edistettäisiin riittävällä tavalla valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden alueiden säilymistä suoluonnon osalta. Ympäristöministeriö on lähettänyt maakuntien liitoille ohjeen soidensuojelutyöryhmän ehdotukseen sisältyvien suoalueiden huomioimisesta maakuntakaavoissa ( ). Ohjeen mukaan alueiden huomioon ottaminen maakuntakaavoissa perustuu MRL 28 :n maakunta kaavan sisältövaatimukseen, jonka mukaan kaavaa laadittaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota luonnonarvojen vaalimiseen. Edellä olevan johdosta ympäristöministeriö katsoo, että soidensuojelun ja turvetuotannon yhteensovittamiseksi on soidensuojelun täydennysehdotuksessa esitetyt suot tarpeen huomioida kaavaehdotuksessa näiden soiden luonnonarvoja osoittavalla merkinnällä. Samalla on syytä varmistaa, ettei myöskään voimassa olevissa maakuntakaavoissa ole osoitettu näiden soiden luonnonarvoja vaarantavaa maankäyttöä. 70 Ympäristöministeriön maakuntien liitoille lähettämän ohjeen mukaan soidensuojelun täydennysehdotuksen kohteet tulee huomioida maakuntakaavoituksessa siten, että alueille ei osoiteta alueiden luonnonarvoja vaarantavaa maankäyttöä. Valtionmaille sijoittuvat luonnonsuojelulain nojalla toteutettavat alueet ja yksityiset luonnonsuojelualueet osoitetaan maakuntakaavassa SL-merkinnällä. Lisäksi ohjeen mukaan muiden alueiden luonnonarvojen säilymistä voidaan edistää osoittamalla ne tapauskohtaisesti harkiten osaaluemerkinnällä luo tai suojelualueen yleismerkinnällä. Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavassa on toteutettu annettua ohjetta siten, että täydennysehdotuksen kohteille ei ole kaavaratkaisussa osoitettu muuta maankäyttöä. Soidensuojelun täydennysehdotuksen kohteista valtion mailla sijaitsee Etelä-Pohjanmaalla 174 hehtaaria (SSTE-kohteet yhteensä n ha). Valtion maille sijoittuvia luonnonsuojelulain nojalla toteutettavia kohteita ovat Vähänjärvenneva ja osa Vehmaskankaan länsipuolisesta lähdesuosta, jotka osoitetaan kaavassa SL-merkinnällä. Lisäksi täydennysehdotuksen kohteista Karvasuolle osoitetaan SL-merkintä, johon liittyy määräaikainen suojelumääräys. Soiden luonnonarvot ja soiden käyttö on sovitettu yhteen kaavan laadinnan eri vaiheissa: Kaavan selvityksissä on inventoitu noin 200 suon luonnonarvoja. Inventoinnit on kohdistettu luonnonarvoiltaan merkittäviksi arvioiduil-

71 le soille sekä sellaisille kohteille, joilta ei ollut olemassa olevaa tietoa luontoarvoista. Inventointien tietoja on hyödynnetty laajasti kaavan valmistelussa mm. valittaessa kaavassa turvetuotantoon soveltuviksi osoitettavia alueita. Inventointitietoja hyödynnetään maakuntakaavan lisäksi mm. taustatietona turvetuotantoon suunniteltavien alueiden luontoarvoista ennen tarkemman tuotannon suunnittelun aloittamista. Kaavassa huomioidaan Valtioneuvoston periaatepäätöksen (2012) mukainen soiden luonnontilaisuusluokitus. Turvetuotantoon soveltuvia alueita ei kaavassa osoiteta luonnontilaisuusluokkien 3 5 soille, mikä edistää arvokkaiden suokohteiden säilymistä. Kaavaehdotuksessa osoitetaan turvetuotantoon soveltuvina alueina noin 200 suota, joista n. 60 % kuuluu luonnontilaisuusluokkaan 0, n. 40 % luokkaan 1 ja 5 kpl luokkaan 2. Lisäksi viiden kohteen osalta suon luonnontilaluokan 2 arvoja sisältävät alueet on rajattu kaavaratkaisun ulkopuolelle. Kaavassa on täten huomioitu Valtioneuvoston periaatepäätöksen tavoite sovittaa yhteen soiden ja turvemaiden vastuullista ja kestävää käyttöä sekä suojelua, koska soita muuttava käyttö on kohdennettu kaavassa ojitetuille ja luonnontilaltaan muuttuneille soille ja turv le. Luonnontilaisuusluokan 2 soiden osalta on toteutettu Ympäristöministeriön (2014) ohjeen mukainen erityisten luontoarvojen pisteytys, jonka mukaisesti turvetuotantoon soveltuviksi alueiksi on kaavassa osoitettu viisi kohdetta. 71 Kaavan laadinnan aikana on toteutettu luonnonsuojelulain mukainen Natura-vaikutusten arviointi niiden suokohteiden osalta, jotka saattaisivat toteutuessaan heikentää Natura alueiden suojelun perusteena olevia luonnonarvoja. Arvioinnin tulokset ja sen pohjalta saadut lausunnot on huomioitu kaavaratkaisussa jättäen kaavan ulkopuolelle varovaisuusperiaatteen mukaisesti useita valmisteluaineistossa olleita turvetuotantoon soveltuvia alueita, joilla saattaisi

72 olla Natura-alueiden arvoja heikentävä vaikutus. Ennen kaavan ehdotusvaihetta on arvioitu erillisessä selvityksessä turvetuotantoon soveltuvien alueiden vaikutuksia linnustoon. Selvityksestä saadut tulokset on huomioitu kaavaratkaisussa, millä edistetään etenkin suolinnuston monimuotoisuutta. Turvetuotantoon soveltuvien alueiden suunnittelumääräyksessä on lueteltu kolme valuma-aluetta, joiden osalta alapuolisten vesistöjen erityisiin luonnonarvoihin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Suunnittelumääräyksellä edistetään mm. taimenen ja raakun esiintymisalueiden säilymistä lajeille suotuisana. Lisäksi kaavan valmistelussa on huomioitu lausunnoissa, muistutuksissa ja neuvotteluissa esiin tulleet soiden luontoarvoihin ja lajistoon liittyvät tekijät. Esimerkiksi suurten petolintujen pesimisedellytysten ja -rauhan varmistamiseksi kaavassa ei osoiteta turvetuotantoon soveltuvia alueita soille, joilla sijaitsee sääksen pesäpuu. Lisäksi sääksen pesäpuihin on jätetty yhden kilometrin suojaetäisyys ja kahdelle kaavan valmisteluaineistossa olleelle suolle ei osoiteta kaavamerkintää maakotkan pesän läheisyyden perusteella. Luontoarvot on huomioitu myös mm. rajaamalla turvetuotantoon soveltuvien alueiden ulkopuolelle esimerkiksi allikkoisia suon osia tai vesilain mukaisia kohteita. 72 Etelä-Pohjanmaan liiton näkemyksen mukaan kaavan laadinnan eri vaiheissa on sovitettu yhteen soiden luonnonarvot ja soiden käyttö siten kuin maakuntakaavassa edellytetään. Vaihemaakuntakaavassa turvetuotantoon soveltuvina osoitettavien alueiden ja toisaalta suojeluun osoitettujen alueiden pinta-ala ei vastaa toisiaan, mutta kaavan laadinnassa on huomioitu olemassa olevat suojelualueet, Natura verkostoon kuuluvat alueet, Etelä-Pohjanmaan kokonaismaakuntakaavan suojelualueet ja erityissuojelua vaativien vesistöjen alu-

73 eet, yksityismaiden luonnonsuojelualueet, luonnonsuojeluohjelmien alueet, soidensuojelun täydennysehdotuksen kohteet, METSOohjelman alueet ja muut Metsähallituksen kohteet (suojelumetsät, kaavan suojelualuevaraukset, muut suojelukohteet), sekä luontolahjani satavuotiaalle Suomelle -kohteet. Suojelualueet on esitetty kaavaan liittyvällä teemakartalla, johon tullaan lisäämään myös soidensuojelun täydennysehdotuksen kohteet. Etelä-Pohjanmaan voimassa olevissa maakuntakaavoissa ei ole osoitettu soidensuojelun täydennysehdotuksen kohteille maankäyttöä, joka vaarantaisi niiden suojeluarvoja. Osin Mustaisnevan SSTEkohteella on Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavassa (2005) osoitettu maa-ainesten ottamisalueen aluevarausmerkintä. Maa-ainesten ottamisalue rajautuu kuitenkin vain n. 11 hehtaarin alueelta (1 % Mustaisnevan pinta-alasta) SSTE-kohteelle ja sijaitsee suon ojitetulla reuna-alueella. Kun huomioidaan valtioneuvoston periaatepäätös soiden ja turvemaiden kestävästä ja vastuullisesta käytöstä ja suojelusta (2012) sekä Etelä-Pohjanmaan erittäin korkea ojitusaste (92 %), nykyisen turvetuotannon korkeamäärä ja soidensuojelun vähäinen määrä (4 %), ei kaavassa tulisi osoittaa luonnontilaisuusluokan 2 soita turvetuotantoon soveltuviksi alueiksi. 73 Maakuntakaavan valmisteluaineistoon on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja Valtioneuvoston periaatepäätöksen (2012) mukaisesti otettu ensisijaisesti luonnontilaisuusluokkiin 0 ja 1 kuuluvia soita. Turvetuotantoa voidaan suunnata myös luokan 2 soille, jos suon yleinen luonnonarvo on seutukunnan ojitusasteen perusteella keskimääräistä alhaisempi, eikä sillä esiinny erityisiä luonnonarvoja. Etelä-Pohjanmaalla seudullinen ojitusaste ylittää periaatepäätöksessä esitetyn nollatason, jolloin luokan 2 soita ei lähtökohtaisesti voida kaavassa osoittaa turvetuotantoon soveltuvina alueina. Valtioneuvoston periaatepäätöksessä esitettyä luonnontilaisuusluokitusta sovelletaan ensisijaisesti sellaisten soiden maankäytön suunnittelussa, jotka on periaatepäätöksen antamisen jälkeen hankittu turvetuotantoon. Tämän vuoksi kaavaratkaisussa on huomioitu tuottajien hallussa ennen periaatepäätöksen antamista olleet suot.

74 Myös näiden soiden osalta tulee huomioida erityiset luonnonarvot, joiden pisteytys on tehty Ympäristöministeriön luontoympäristöosaston laatiman ohjeen mukaisesti (Soiden erityiset luonnonarvot. Ympäristöministeriö, luontoympäristöosasto, 2014). Pisteytyksen lähtötiedot on saatu mm. Etelä-Pohjanmaan suoselvityshankkeesta (2013) ja soille ympäristölupien haun yhteydessä tehdyistä selvityksistä. Kaavaehdotuksessa turvetuotantoon soveltuvina alueina osoitetaan viidelle luonnontilaisuusluokan 2 suota. Kaavaehdotuksessa turvetuotantoon soveltuvan alueen merkinnällä osoitetaan noin 200 suota, joten kaavan painotus on selkeästi luonnontilaisuusluokan 0 ja 1 soissa. Luonnontilaisuusluokan 2 soille tehdyn pisteytyksen tarkoituksena on muodostaa kokonaiskuva Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevien luonnontilaisuusluokan 2 soiden luontoarvoista, ja huomioida ja jättää kaavaratkaisun ulkopuolelle ne luokan 2 suot, joilla esiintyy maakunnan soille merkittäviä luonnonarvoja. Turvetuotannon vesistövaikutukset Luonnontilaisuusluokan 2 soiden vähän maatuneella ja vaalealla rahkaturpeella on Etelä-Pohjanmaalla merkitystä etenkin kuiviketurpeen tuotannossa. Maakunnassa on runsaasti maatalous- ja elintarviketuotantoa ja kuiviketurvetta käytetään mm. maatiloilla kuivikkeena. Luonnontilaisuusluokan 2 soiden turve soveltuu hyvin myös kasvuturpeeksi. Kaavaehdotuksen turvetuotannon vesistövaikutusselvitykset on laadittu kolmessa vaiheessa. Ensimmäisessä osassa on arvioitu turvetuotannon kuormitusta ja vertailtu vaihtoehtoja. Toisessa osassa on tehty vesistövaikutusriskin arviointi monitavoitearviointia hyödyntäen. Selvityksessä muodostettiin 48:lle toisen jakovaiheen valuma-alueelle niiden käyttö- ja suojeluarvoa sekä herkkyyttä vedenlaadun muutoksille kuvaava vesistövaikutusriski-indeksi. Jatkotarkasteluna tarkasteltiin turvetuotannon vesistövaikutusriskin arviointia toteuttamalla vastaava arviointi pienemmille, 3. jakovaiheen valuma-alueille. 74

75 Ympäristöministeriö katsoo, että maakuntakaavoituksessa on keskeistä tunnistaa ja huomioida turvetuotannon vesistövaikutuksille erityisen alttiit alueet sekä löytää ne alueet, joilla turvetuotannon vesistövaikutukset ovat mahdollisimman vähäiset. Maankäyttö- ja rakennuslain 28 :ssä esitettyjen maakuntakaavan sisältövaatimusten mukaan kaavaa laadittaessa on kiinnitettävä erityisesti huomiota muun ohessa vesi- ja maaainesvarojen kestävään käyttöön sekä maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaalimiseen. Kaavaehdotuksessa turvetuotantoon soveltuviksi osoitettujen alueiden määrä on suuri, kun lisäksi huomioidaan olemassa olevat turvetuotantoalueet. Turvetuotannon harjoittaminen ei edellytä maakuntakaavaa yksityiskohtaisemman kaavan laatimista alueelle, eikä turvetuotannon harjoittaminen maakuntakaavan alueella edellytä muuta lupaa kuin ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristöluvan. Turvetuotannon tarpeet ja vesiensuojelu on jo maakuntakaavaa laadittaessa sovitettava yhteen maankäyttö ja rakennuslain edellyttämällä tavalla. Jo maakuntakaavaa hyväksyttäessä on voitava varmistua siitä, että kaavan sallimien toteuttamisvaihtoehtojen puitteissa löytyy maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimukset ja muut laillisuusvaatimukset täyttävä ratkaisu. Vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain mukaan (1299/2004) turvetuotannon mitoituksessa tulee ottaa huomioon vesien hoidon suunnittelun ympäristötavoitteet. Vesienhoitosuunnitelman ja toimenpideohjelman tavoitteena on, että pinta- ja pohjavesimuodostumien tila ei heikkene ja että niiden tila on vähintään hyvä. Oikeuskäytännössä vesien hoidon tilatavoitteesta poikkeaminen ei ole ainakaan turvetuotantoa koskevassa lupaharkinnassa ollut mahdollista. Vesienhoitosuunnitelmassa asetettu pintavesimuodostuman tilatavoite on luparatkaisun löytämisen kannalta käytännössä muotoutunut ehdottomaksi ja lupaharkinnan luvan myöntämiskynnykseksi. Jotta voitaisiin varmistua vesienhoidon ympäristötavoitteiden, valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden sekä maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimusten täyttymisestä, on kaavaehdotuksen jatkovalmistelussa varmistettava, että vesistövaikutusselvitykset otetaan riittävällä tavalla huomioon. Ympäristöministeriö esittää lausuntonaan, että kaavamääräyksiä tulisi vielä tarkentaa ja tarvittaessa vähentää kaavasta turvetuotantoon 75 Turvetuotantoon soveltuvien alueiden suunnittelumääräyksiä on tarkastettu yhteistyössä Ympäristöministeriön ja ELY-keskuksen

76 soveltuviksi osoitettuja alueita. Eräille 2. jakovaiheen alueille on annettu tarkempia suunnittelumääräyksiä. Ympäristöministeriö lausuu lisäksi, että kaavan selkeys edellyttää näiden valuma-alueiden rajojen esittämistä kaavakartalla. kanssa ennen kaavaehdotuksen nähtäville asettamista. Lisäksi turvetuotantoon soveltuvien alueiden määrä ja pinta-ala on vähentynyt jonkin verran viranomaisten lausunnoissa esitettyjen poisto- tai uudelleenrajaussuositusten johdosta. Vesistövaikutusselvitysten tulokset on huomioitu kaavan valmistelun eri vaiheissa: Kaavassa on jätetty osoittamatta turvetuotantoon soveltuvina alueina tiettyjä suoalueita, jotka sijaitsevat mm. vesistövaikutusselvityksissä herkiksi ja kuormittuneiksi todetuilla valuma-alueilla, ja joille olisi toisaalta saattanut tulla huomattavaa kuormituksen lisääntymistä useiden turvetuotantoon soveltuvien alueiden merkintöjen myötä. Vesistövaikutusselvityksiä on käytetty lisäksi osaperusteena tehtäessä päätöksiä esimerkiksi luontoarvoiltaan arvokkaiden soiden osoittamisesta kaavassa. Myös ELY-keskuksen lausunnossa mainitut herkät vesistöalueet on huomioitu kaavaratkaisussa ja niille ei ole osoitettu turvetuotantoon soveltuvaa alaa. Soiden sijainti (esim. latvavesistöillä) on huomioitu suokohtaisessa harkinnassa. Natura verkostoon kuuluvat vesistöt on huomioitu Natura-arvioinnin tulosten perusteella. Turvetuotantoon soveltuviin alueisiin liittyvien suunnittelumääräysten muotoilussa ja etenkin niissä mainittujen valuma-alueiden valinnassa on huomioitu vesistövaikutusselvitysten tulokset. Koska kaavan kuormitustarkastelut ja vesienhoitosuunnitelmien ja vesienhoidon toimenpideohjelmien tulokset osoittavat, että useissa eteläpohjalaisissa vesistöissä on tarvetta kuormituksen pienentämiselle, on suunnittelumääräyksessä säädetty mm. tuotannon vaiheistamisesta sekä tuotantoalueiden yhteisvaikutusten huomioimisesta. 76 Kaavan vaikutusten arvioinnissa on huomioitu vesistövaikutusselvitysten tulokset ja peilattu kaavaratkaisua mm. kuormitustarkastelun

77 tuloksiin nähden. Vaikutusten arvioinnissa on tuotu esiin epävarmuudet liittyen mm. siihen, että tulevien tuotantoalueiden määrä, sijoittuminen ja toteuttamisen aikataulu tarkentuvat hankesuunnittelun ja ympäristöluvituksen yhteydessä, ja toisaalta myös nykyisten tuotantoalueiden käytöstä poistumista ei pystytä kaavan valmistelussa tarkasti ennakoimaan. Lisäksi maakuntakaavalla ei ohjata tuotantoalueiden vesienkäsittelymenetelmiä, joilla on olennainen merkitys tuotantoalueiden vesistövaikutuksissa. Kaavaselostuksen taulukkoa, jossa on esitelty turvetuotantoon soveltuvien alueiden perustietoja, on täydennetty valuma-alue- ja vesistövaikutusselvitysten tiedoilla. Uusiutuvan energian ja bioteollisuuden kehittämisalue, puuterminaalit sekä puolustusvoimien tarpeet Kauhajoen Aronkylään osoitetaan kehittämisperiaatemerkinnällä mahdollisuus kehittää bioenergian jalostukseen ja uusiutuvan energian tuotantoon, biotuotteisiin sekä niihin liittyvää erikoistunutta teollisuutta. Puuterminaaleja osoitetaan kohdemerkinnöillä raakapuun ja energiapuun tarpeisiin. Ympäristöministeriö pitää perusteltuna, että kaavalla varaudutaan uusiutuvan energian tuotannon ja sen edellyttämien logististen ratkaisujen tarpeisiin ja samalla edistetään uusiutumiskykyisen energia huollon valtakunnallista alueidenkäyttötavoitetta. Kaavakartalle on lisätty suunnittelumääräyksessä mainittuja valumaalueita osoittava indeksikartta, joka on liitetty myös kaavaselostukseen kaavamerkintöjen ja määräysten yhteyteen. Merkitään tiedoksi. Kaavaehdotuksessa huomioidaan valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteiden kokonaisturvallisuuden tarpeet, erityisesti maanpuolustuksen tarpeet sekä ehkäistään melusta aiheutuvia ympäristö- ja terveyshaittoja osoittamalla puolustusvoimien ampuma-alue ja varastoalueet melu- ja suojavyöhykkeineen sekä osoittamalla lentoliikenteen varalaskupaikat ja niiden suojavyöhykkeet. 77

78 Lopuksi Ympäristöministeriö katsoo, että edellä esitetyt näkökohdat tulee ottaa huomioon Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavaa koskevan ehdotuksen viimeistelyssä siten, että kaavaratkaisu täyttää maankäyttö- ja rakennuslaissa maakuntakaavalle säädetyt sisältövaatimukset valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja muiden ympäristöministeriön toimialaan liittyvien merkitykseltään valtakunnallisten asioiden näkökulmasta. Osaston päällikkö, Ylijohtaja Helena Säteri Erityisasiantuntija Sanna Jylhä 78

79 79

80 80