Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaava

Transkriptio

1 Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaava Muistutukset ja niihin laaditut vastineet 1 EHDOTUSVAIHE 2018

2 Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavan ehdotusvaiheen muistutukset ja niihin laaditut vastineet. Julkaisu A:68 ISBN (nide) ISBN (verkkojulkaisu) ISSN X 2

3 YLEISVASTINE SAATUIHIN MUISTUTUKSIIN 4 KUNTIEN MUISTUTUKSET 8 ELINKEINOELÄMÄN JA YHDISTYSTEN MUISTUTUKSET 20 YKSITYISTEN MUISTUTUKSET 109 3

4 4 YLEISVASTINE SAATUIHIN MUISTUTUKSIIN

5 Turvetuotanto Etelä-Pohjanmaan liitto kiittää palautteesta Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavan liittyen. Turvetuotannon teemaan saatiin ehdotusvaiheen julkisen nähtävillä olon yhteydessä runsaasti palautetta. Palaute koski mm. turvetuotannon vesistö- ja ilmastovaikutuksia sekä soiden luontoarvoja. Vastineissa on korostettu turvetuotantoon soveltuvan alueen olevan alueen erityisominaisuutta osoittava merkintä, jolla osoitetaan alueiden soveltuvuus tähän maankäyttömuotoon, mutta ei varata alueita turvetuotantoon. Kyseessä ei ole siis aluevarausmerkintä, eikä turvetuotantoon soveltuvan alueen merkintä takaa alueen saamista turvetuotantoon. Turvetuotannon harjoittaminen edellyttää aina ympäristöluvan hakemista. Turvetuotannon harjoittaminen ja ympäristöluvan hakeminen on mahdollista myös muille kuin kaavassa osoitetuille alueille. Vastineissa on korostettu myös, että turvetuotantoalueiden tarkempi sijainti turvetuotantoon soveltuvien alueiden sisällä määräytyy tuotannon tarkemman suunnittelun yhteydessä. Kaavassa osoitettavat suoaltaiden rajaukset eivät ole yhteneväisiä mahdollisen tulevan turvetuotannon kanssa, vaan alueiden rajaukset määrittyvät mm. turvekerroksen paksuuden ja ympäristöluvan ehtojen mukaisesti. Turvetuotannon vesistövaikutukset olivat laajasti esillä palautteissa. Palautetta saatiin sekä turvetuotannon valuma-aluekohtaisesta kuormituksesta että yksittäisten alueiden mahdollisista vesistövaikutuksista. Vesistökohtaisesti palautetta saatiin eniten Ähtärinjärven alueelta. Vesistövaikutukset on huomioitu turvetuotantoon soveltuvia alueita koskevassa suunnittelumääräyksessä: Turvetuotantoon soveltuvan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon turvetuotannon vaikutukset asutukseen. Alueen käyttöönoton suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota vesiensuojelumenetelmien tehokkuuteen ja valuma-alueella yhtäaikaisesti tuotannossa olevien alueiden määrään siten, että turvetuotanto osaltaan ottaa huomioon vesienhoidon toimenpideohjelmissa asetetut tavoitteet ja edistää niiden toteutumista. Suunnittelussa on huomioitava tuotantoalueiden yhteisvaikutukset vesistöihin ja valuma-alueen kokonaiskuormitus, sekä tarvittaessa vaiheistettava tuotantoa huomioiden alapuolisten vesistöjen tila. Alueiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee selvittää happamien sulfaattimaiden esiintyminen ja suunnitella tuotanto siten, ettei se aiheuta merkittävää hapanta huuhtoumaa. Lisäksi yhdelletoista valuma-alueelle on annettu suunnittelumääräys vesiensuojelumenetelmien ja tuotannon vaiheistuksen erityisestä huomioimisesta. Neljälle alueelle on myös annettu suunnittelumääräys valuma-alueiden alapuolisten vesistöjen erityisten luontoarvojen huomioimisesta turvetuotannon yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Vesistövaikutusten ohella myös turvetuotannon ilmastovaikutuksista saatiin runsaasti palautetta. Muistutuksissa nostettiin esiin mm. kaavan ristiriitaisuus suhteessa YK:n Pariisin ilmastosopimukseen ja julkaistussa IPPC:n raportissa esitettyihin vaatimuksiin ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Muistutuksissa on tuotu esiin myös, ettei kaava tukisi siirtymistä vähähiiliseen yhteiskuntaan. Turvetuotannon mitoituksen suhteen palautteissa on tuotu esiin sekä tarvetta nostaa että laskea turvetuotantoon soveltuviksi osoitettujen alueiden määrää. 5

6 On totta, että turpeenotolla ja sen käytöllä energiantuotantoon on huomattavia ilmastovaikutuksia. Etelä-Pohjanmaan energia- ja ilmastostrategian mukaan turpeen tulisi olla maakunnassa tulevaisuudessa pääpolttoaineen sijaan merkittävä tukipolttoaine ja huoltovarmuuden turvaaja. Siirtymäkausi turpeesta muihin energiamuotoihin kuitenkin tarvitaan ja osaltaan kaava vastaa tähän siirtymäajan tarpeeseen. Kotimaisena energianlähteenä turpeella on aluetaloudellista merkitystä ja turpeen käytön myötä kivihiilen osuus Etelä-Pohjanmaan energiantuotannossa on vähäinen. On myös huomioitava, että turvetuotannolla on vaikutuksia sekä maakunnan energiaomavaraisuuteen että työllisyyteen. Turvetuotanto on merkittävä paikallinen työllistäjä, mikä korostuu etenkin harvaan asutulla maaseudulla. Turvetuotannon työllistävistä vaikutuksista ei ole suoraa tilastointia, mutta mm. Pellervon Taloustutkimuksen (2013) arvion mukaan se työllistää Etelä-Pohjanmaalla suoraan ja välillisesti noin 2000 henkilötyövuoden verran. Turvetuotannon työllistävät vaikutukset heijastuvat välillisesti myös ostovoiman kasvuun ja sen tuomiin myönteisiin aluetaloudellisiin vaikutuksiin. Vastineissa on korostettu, että kaavan tavoitteena on korvata maakunnassa turvetuotannosta poistuvaa alaa uudella tuotantoalalla, joten pitkällä aikavälillä tuotantoalueiden pinta-ala ja energiaturpeen määrä ei kaavan vaikutuksesta kasva. Kaavan toteuttamisesta aiheutuvat turvetuotannon ilmastovaikutukset niin energiaturpeen kuljetuksen kuin poltonkin osalta tulisivat säilymään pitkän aikavälin tarkastelussa samana. Toisaalta kaavan toteutuminen ei noudata Parisiin ilmastosopimuksessa asetettua tavoitetta kasvihuonekaasupäästöjen kääntämisestä laskuun. Ympäristöministeriön (2015) mukaan turvetuotannon vaikutusten arvioinnissa ei kuitenkaan ole mahdollisuutta arvioida ilmastovaikutuksia kovinkaan yksityiskohtaisesti. Kaavan vaikutusten arvioinnissa on käsitelty vaihemaakuntakaavan ilmastovaikutuksia, sillä tasolla kuin maakuntakaavoilta yleispiirteisenä suunnitelmana edellytetään. Osa saadusta palautteesta koski asioita, joita ei ratkaista maakuntakaavassa, vaan jotka liittyvät tuotantoalueiden yksityiskohtaisempaan hankesuunnitteluun ja ympäristöluvitukseen. Tällaisia ovat mm. yksittäisten tuotantoalueiden tarkemmat vaikutukset lähivesistöihin, päästöt ja vesiensuojeluratkaisut. Kaavassa ei myöskään yleispiirteisenä suunnitelmana osoiteta soille niiden jälkikäyttöä ohjaavia merkintöjä tai suosituksia tietyistä jälkikäyttömuodoista, sillä niiden valinnassa on käytettävä tapauskohtaista harkintaa, alueen ominaispiirteet huomioiden. Soiden luontoarvoihin liittyen saatiin palautetta erityisesti luonnontilaisuusluokkaan 2 kuuluvien soiden osoittamisesta kaavassa. Turvetuotantoon soveltuvan alueen merkintä on osoitettu kaavassa viidelle luonnontilaisuusluokan 2 suolle, joista neljä on nykyisten turvetuotantoalueiden välittömiä jatkeita. Maakuntakaavan valmisteluaineistoon on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja Valtioneuvoston periaatepäätöksen (2012) mukaisesti otettu ensisijaisesti luonnontilaisuusluokkiin 0 ja 1 kuuluvia soita. Turvetuotantoa voidaan suunnata myös luokan 2 soille, jos suon yleinen luonnonarvo on seutukunnan ojitusasteen perusteella keskimääräistä alhaisempi, eikä sillä esiinny erityisiä luonnonarvoja. Etelä-Pohjanmaalla seudullinen ojitusaste ylittää periaatepäätöksessä esitetyn nollatason, jolloin luokan 2 soita ei lähtökohtaisesti voida kaavassa osoittaa turvetuotantoon soveltuvina alueina. Valtioneuvoston periaatepäätöksessä esitettyä luonnontilaisuusluokitusta sovelletaan ensisijaisesti sellaisten soiden maankäytön suunnittelussa, jotka on periaatepäätöksen antamisen jälkeen hankittu turvetuotantoon. Tämän vuoksi kaavaratkaisussa on huomioitu tuottajien hallussa ennen periaatepäätöksen antamista olleet suot. Myös näiden soiden osalta tulee huomioida erityiset luonnonarvot, joiden pisteytys on tehty Ympäristöministeriön luontoympäristöosaston laatiman ohjeen 6

7 mukaisesti (Soiden erityiset luonnonarvot. Ympäristöministeriö, luontoympäristöosasto, 2014). Pisteytyksen lähtötiedot on saatu mm. Etelä-Pohjanmaan suoselvityshankkeesta (2013) ja soille ympäristölupien haun yhteydessä tehdyistä selvityksistä. Yksittäisten soiden perustietoja ja sijaintia voi tarkastella kaavaselostuksessa käytettyjen nimien ja ID-numeroiden avulla GTK:n turvevarojen tilinpito - palvelussa ( Suoluonnon suojelu Suoluonnon suojeluun liittyen palautetta saatiin erityisesti suojelualueiden alhaisesta määrästä sekä soidensuojelun täydennysehdotuksen kohteiden osoittamatta jättämisestä. Vastineissa on tuotu esiin, että vaihemaakuntakaavan III valmisteluvaiheessa tarkoituksena oli osoittaa SL-merkinnällä soidensuojelun täydennysohjelman mukaiset kohteet. Lakisääteisen suojeluohjelman valmistelusta päätettiin kuitenkin luopua vuonna 2014, eikä tämän jälkeen olla voitu osoittaa taloudellisia edellytyksiä kaikkien soidensuojelun täydennysehdotukseen valittujen kohteiden suojelun toteuttamiselle. Näin ollen kohteita ei tulla huomioimaan kaavamerkinnöillä lukuun ottamatta Karvasuon, Vehmaskaan länsipuolisen lähdesuon, Isojärven ja Iso-Manalaisen ympäristön soiden ja Vähänjärvennevan alueita. Soidensuojelun täydennysehdotuksen kohteille ei kaavaratkaisussa osoiteta muuta maankäyttöä, mikä edistää kaavan tavoitetta soiden suojelun ja turvetuotannon yhteensovittamisesta. Lisäksi soidensuojelun täydennysehdotukseen kuulumattomalle, Seinäjoella sijaitsevalle, Sahanevalle osoitetaan SL-merkintä. SL-merkintä on liiton näkemyksen mukaan korvausmenettelyineen selkeämpi kuin ilman poliittista tukea jäänyt ja oikeusvaikutuksiltaan epäselvä luo-merkintä. 7

8 8 KUNTIEN MUISTUTUKSET

9 Kunnan muistutus Alavuden kaupunki Etelä-Pohjanmaan Liitto on asettanut Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavaehdotuksen maankäyttö- ja rakennuslain 65 :n ja maankäyttö- ja rakennusasetuksen 12 :n mukaisesti nähtäville väliselle ajalle. Vaihemaakuntakaavan teemat pitävät sisällään suoluonnon suojelun, turvetuotannon, bioenergialaitokset, puuterminaalit sekä puolustusvoimien alueet. Etelä-Pohjanmaan liiton vastine Alavuden kaupunki on Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavan ehdotuksen viranomaiskuulemisen lausunnossaan esittänyt Linjanevan turvetuotantoalueen poistamista vaihemaakuntakaavasta, koska Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto on jo kertaalleen evännyt turvetuotannon alueelta. Linjaneva on säilytetty Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavan ehdotuksessa seuraavin vastineperustein: "Linjaneva täyttää vaihemaakuntakaavassa turvetuotantoon soveltuville alueille annetut kriteerit ja se on perusteltua pitää kaavassa. Turvetuotantoalueiden tarkempi sijoittuminen turvetuotantoon soveltuvien alueiden rajauksen sisällä määräytyy tuotannon tarkemman suunnittelun yhteydessä. Kaavassa turvetuotantoon soveltuvan alueen merkinnällä osoitettavat suoaltaiden rajaukset eivät ole yhteneväisiä mahdollisen tulevan turvetuotantoalueen kanssa, vaan alueiden rajaukset määrittyvät mm. turvekerroksen paksuuden ja ympäristölupaprosessin mukaisesti. Maakuntakaavan laadinnassa on lähtökohtana ollut, että turvetuotantoon soveltuvia alueita ei jätetä kategorisesti kaavan ulkopuolelle aiempien ympäristölupaprosessien perusteella, koska maakuntokaavan aikajänne on pitkä, kaava on yleispiirteinen ja ympäristölupaa voidaan jatkossa hakea samoille alueille esimerkiksi tehostetuin vesienkäsittelymenetelmin, pienemmälle alueelle tai ohjaamalla vedet eri suuntaan kuin alkuperäisessä hakemuksessa." Lisäksi vastineessa todetaan, että turvetuotantoon soveltuvien alueiden suunnittelumääräyksiä tullaan tarkistamaan ennen kaavaehdotuksen nähtäville asettamista, jotta kaavalla voidaan varmistaa mm. maankäyttö- ja rakennuslain 28 :n sisältövaatimukset 9

10 vesi- ja maa-ainesvarojen kestävästä käytöstä sekä vesienhoitosuunnitelmissa ja toimenpidesuunnitelmissa esitetyt tavoitteet. Vaihemaakuntakaava III ehdotuksen ja sen teemakartan turvetuotantoon soveltuvan alueen suunnittelumääräystä on tarkennettu valuma-alueilla seuraavasti: Turvetuotantoon soveltuvan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon turvetuotannon vaikutukset asutukseen. Alueen käyttöönoton suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota vesiensuojelumenetelmien tehokkuuteen ja valuma-alueella yhtäaikaisesti tuotannossa olevien alueidenmäärään siten, että turvetuotanto osaltaan ottaa huomioon vesienhoidon toimenpideohjelmissa asetetut tavoitteet ja edistää niiden toteutumista. Suunnittelussa on huomioitava tuotantoalueiden yhteisvaikutukset vesistöihin ja valuma-alueen kokonaiskuormitus, sekä tarvittaessa vaiheistettava tuotantoa huomioiden alapuolisten vesistöjen tila. Alueiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee selvittää happamien sulfaattimaiden esiintyminen ja suunnitella tuotanto siten, ettei se aiheuta merkittävää hapanta huuhtoumaa. Suunnittelumääräyksen 2. jakovaiheen valuma-alue on korvattu pelkällä valuma alue sanalla. Valuma-alueiden määrä, joissa turvetuotannon vesiensuojelumenetelmiin ja tuotannon vaiheistukseen on kiinnitettävä erityistä huomioita on pysynyt ennallaan eli 11 kpl:ssa. Valuma-alueiden, joiden alapuolisen vesistön erityisiin luonnonarvoihin on kiinnitettävä erityistä huomiota on supistunut kolmeen valuma alueeseen, joista Kätkänjoen ja Vimpelinjoen valuma-alueet olivat jo viranomaiskuulemisvaiheessa ja listaan on lisätty Mustapuron valuma-alue. Aiemmassa vaiheessa listalla oli kaikkiaan 10 kpl valuma-aluetta. Turvetuotantoon soveltuvien alueiden valuma-aluekohtaisesta suunnittelumääräyksestä on poistettu ne valuma-alueet, joille ei maakuntakaavassa osoiteta turvetuotantoon soveltuvien alueiden merkintöjä. Näistä valuma-alueista on kartta ja kuvaus kaavaselostuksessa. Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseon lausunnon perusteella puuterminaaleja koskevaa suunnittelumääräystä on täydennetty kuulumaan seuraavasti: "Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on huolehdittava terminaalien liikennejärjestelyjen toimivuudesta sekä niiden sovittamisesta asumiseen, rakennettuun kulttuuriympäristöön ja muuhun maankäyttöön." 10

11 Maakuntamuseo on todennut viranomaislausunnossaan seuraavaa: "Alavuden asemaseudulle kaavailtu puuterminaali saattaa laajetessaan vaikuttaa asemaseudun rakennettuun kulttuuriympäristöön haitallisesti ja lisätä mm. alueen autioitumista. Alueella on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö, vuonna 1882 valmistunut Alavuden rautatieasema (RKY2009}. Maakunnallisessa inventoinnissa (2017 alueelle on osoitettu maakunnallisesti merkittävä asemakylän alue, joka rajautuu länsipuolella RKY2009 -alueeseen. Arvoalueen pohjoisosassa on asutusta, aseman koulu ja liikuntaympäristön alue. Alue jatkuu radan eteläpuolelle vanhan maantien varteen, jossa on 1900-luvun alkupuolen ja puolivälin rakennuskantaa. Arvoalueella kuvastuvat taajaman historialliset kehitysvaiheet agraarimaisemasta rautatien myötä kehittyneeksi asemakyläksi ja tiiviiksi kyläyhteisöksi liikerakennuksineen, elokuvateattereineen, kouluineen ja liikuntaympäristöineen sekä jälleenrakennuskauden asuinalueineen. Alueella on liikenne- ja asutushistoriallisia, sivistyshistoriallisia, henkilöhistoriallisia rakennushistoriallisia sekä taajamakuvallisia arvoja." Alavuden kaupungin muistutus: Linjanevan alue voidaan osoittaa turvetuotannon alueena, koska vaihemaakuntakaavan aikajänne on pitkä ja turvetuotantoalueisiin liittyviä suunnittelumääräyksiä on tarkennettu. Alavuden aseman puuterminaalialueen osalta on huomioitava, että alue ei kuulu museoviraston ylläpitämään valtakunnallisten merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen (RKY) rekisteriin. Puuterminaalialueen ja rata-alueen eteläpuolella oleva pääosin yksityisten omistamista kiinteistöistä koostuva Alavuden rautatieaseman alue kuuluu em. rekisteriin. Puuterminaalitoiminta ei vaikuta rakennettuun kulttuuriympäristöön tältä osin. Maakuntamuseon aiemmassa lausunnossa vedotaan vuoden 2017 maakunnalliseen inventointiin ja siinä määriteltyyn asemakylän alueeseen, jota ei tulisi käyttää rakennuksia sisältämättömän puuterminaalialueen arviointiperusteena. Etelä-Pohjanmaan maakuntahallitus on poistanut maisema-alueiden teeman vaihemaakuntakaava lll: sta ja se tullaan käsittelemään aikanaan osana laajempaa kulttuuriympäristökokonaisuutta, joka vaatii oman kaavaprosessinsa. 11 Puuterminaalilla ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia Alavuden asemanseudun rakennettuun kulttuuriympäristöön. Suunnittelumääräys pidetään kuitenkin sellaisena, että vaikutukset rakennettuun kulttuuriympäristöön tulee huomioida yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on huolehdittava terminaalien liikennejärjestelyjen toimivuudesta sekä niiden sovittamisesta asumiseen, rakennettuun kulttuuriympäristöön ja muuhun maankäyttöön.

12 Alavus Henkilö 1, kaupunginjohtaja Henkilö 2, hallintopäällikkö Seinäjoen kaupunki / Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Valtioneuvoston periaatepäätöksen linjauksilla edistetään soiden ja turvemaiden kestävää ja vastuullista käyttöä sekä suojelua. Periaatepäätöksen taustaraporttina on Maaja metsätalousministeriön valmistelema Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi strategiaksi (MMM 2011). Periaatepäätöksen tavoitteena on sovittaa yhteen soiden ja turvemaiden vastuullista ja kestävää käyttöä sekä suojelua kohdentamalla soita muuttava käyttö ojitetuille ja luonnontilaltaan muuten muuttuneille soille ja turv le. Periaatepäätöksen mukaan soiden ja turvemaiden käytöstä aiheutuvaa vesistökuormitusta vähennetään huomioimalla vesienhoitosuunnitelmat ja niiden tavoitteet maakuntakaavoja laadittaessa. Lisäksi linjataan maakuntakaavoituksen ohjausvaikutuksen vahvistamisesta soiden käytön suunnittelussa. Vesienhoitotoimenpiteiksi suunnitelmassa esitetään mm. vesienkäsittelymenetelmien jatkuvaa tehostamista sekä turvetuotantoalueiden sijoituspaikan huomioimista ja arviointia mm. maakuntakaavoissa. Suunnitelmassa esitetään, että uutta turvetuotantoa ei tulisi sijoittaa ensisijaisesti herkimpien erinomaisessa tai hyvässä tilassa olevien vesistöjen valuma-alueille, ja lupakäsittelyssä tulee huomioida vesistön herkkyys ravinne-, kiintoaine- ja humuskuormalle. Turvetuotannon ohjaus keskitetysti tietyille alueille voi olla vesiensuojelujärjestelmien, valvonnan, vesitalouden hallinnan ja vaikutusten seurannan kannalta tehokkaampaa kuin yksittäisten pienten alueiden hajasijoittaminen. Ensiarvoisen tärkeää on tällöin varmistaa alapuolisten vesistöjen tilatavoitteiden saavuttaminen. (Etelä-Pohjanmaan ELYkeskus 2015b) Ohjauskeinoina mainitaan maakuntien liittojen osalta: Ohjataan uusi turvetuotanto jo ojitetuille tai muuten luonnontilaltaan merkittävästi muuttuneille alueille niin, että turvetuotannosta on mahdollisimman vähän haittaa vesien tilalle, pohjavesille sekä vesiluonnon monimuotoisuudelle sekä vähennetään turvetuotannon haitallisia 12

13 vesistövaikutuksia valuma-aluekohtaisella suunnittelulla ottaen huomioon turvetuotannon osuus valuma-alueen kokonaiskuormituksesta. (Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus 2015b) Kaavassa ei osoiteta turvetuotantoon soveltuvia alueita luonnoltaan arvokkaimmille suokohteille (mm. luonnontilaisuusluokan 3-5 suot). Soidensuojelun täydennysehdotukseen valituista kohteista osalle liittyy mm. intressejä alueiden ottamisesta turvetuotantoon. Maakuntakaavassa näitä kohteita ei osoiteta turvetuotannon merkinnöillä, mutta toisaalta ei myöskään muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta suojelualueina, sillä kohteiden toteuttamiselle luonnonsuojelulain mukaisina suojelualueina ei ole osoitettu rahoitusta. Luonnontilaisuusluokan 2 soiden osalta kaavassa on tehty yhteensovittamista siten, että arvokkaimmat suokohteet mm. lajiston ja luontotyyppien perusteella on jätetty kaavaratkaisun ulkopuolelle. Lausunnon antaa viranhaltija Seinäjoen kaupungin ympäristölautakunnan ( , 184) hyväksymän ympäristönsuojelun toimintasäännön mukaisesti. Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen lausunto Seinäjoen kaupungin ympäristönsuojelusta III vaihemaakuntakaavan ohjausryhmässä on ollut mukana ympäristönsuojelujohtaja Pirjo Korhonen. Kaavatyön tässä vaiheessa ympäristönsuojelusta todetaan ainoastaan seuraavaa. Vaihemaakuntakaavassa turvetuotantoalueiden määrää perustellaan nimenomaan sillä, että tuotannossa olevien alueiden määrä pysyy varsin vakiona, eikä kasva, sillä jatkuvasti tuotannosta jää pois alueita. Mielestämme vesistövaikutuksia tarkasteltaessa on huomioitava myös, että tuotannosta poistuneet alueet kuormittavat edelleen vesistöjä, eivät samalla tavalla kuin tuotannossa olevat mutta niiden merkitystä ei ole syytä väheksyä. On siis huomioitava, miten tuotannosta poistuvat entiset turvetuotantoalueet jakautuvat valuma-alueittain, miten paljon niitä jää ja minkälaiselle käytölle vesistövaikutuksiltaan herkkien vesistöjen varsille suhteessa uusien tuotantoon otettavien alueiden määrään. 13 Tuotannosta poistuneiden alueiden kuormitus on huomioitu mm. WSP Finlandin toteuttamassa turvetuotantoon soveltuvien alueiden kuormitustarkastelussa, joka on yksi kaavan keskeisiä taustaselvityksiä. Siinä kuntoonpanovaiheeksi määriteltiin 2 vuotta, tuotantoajaksi 20 vuotta ja poistuma-ajaksi 2 vuotta. Poistuma-ajalla suon katsottiin kuormittavan normaalin tuotannon tapaan ja sen jälkeen kuormituksen loppuvan.

14 Vaihemaakuntakaavan vaikutusten arvioinnissa on tunnistettu epävarmuustekijänä se, että maakuntakaavassa ei ole mahdollista arvioida, kaavan pitkä aikajänne ja yleispiirteisyys huomioiden, yksittäisten jo tuotannossa olevien alueiden tuotannosta poistumisen aikataulua. Lisäksi uusimme aikaisemmissa Seinäjoen kaupungin lausunnoissa esille tulleita asioita kuten, että valuma-aluetarkastelu on vesistövaikutuksia huomioitaessa osin liian laaja. Turvetuotannon lähivesistövaikutukset eivät tule esille. Tieto tarvittaisiin osalla latvavesiä osavaluma-alueittain, jotta vaikutukset tiedetään siellä, missä ne näkyvät. On myös tiedettävä, onko vesistöjen hyvä tila mahdollista saavuttaa ja mitä se edellyttää. Jos tuotantoa on aikomus porrastaa, on kaavassa kerrottava, kuinka suuri alue ja missä nykyisin hyväksyttyjen vesiensuojelutoimin voidaan pitää kerrallaan tuotannossa. Seinäjoen kaupunkia kiinnostavat erityisesti Seinäjokeen ja Nurmonjokeen sekä alueen järviin tulevat kuormitusmäärät, vaikutukset sekä vesistöjen hyvän tilan saavuttaminen. Kaava ohjaa ja kertoo kokonaisuuden, jota ei aikanaan käsiteltävissä ympäristöluvissa käsitellä. 14 Vesistövaikutuksia tulee mm. Ympäristöministeriön ohjeistuksen mukaan tarkastella maakuntakaavoissa valuma-alueittain. Turvetuotantohankkeiden tarkempia vaikutuksia lähivesistöihin tulee tarkastella ympäristöluvan haun yhteydessä, kun tuotantoalueiden tarkempi sijainti määrittyy tarkemmin. Seinäjoen (42.07) ja Nurmonjoen (44.09) valuma-alueet on arvioitu vesistövaikutusten monitavoitearvioinnissa erityisen herkiksi lisäkuormitukselle. Näille valuma-alueille on annettu erillinen suunnittelumääräys, jonka perusteella vesiensuojelumenetelmiin ja tuotannon vaiheistukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Kaikkia turvetuotantoon soveltuvia alueita koskee lisäksi suunnittelumääräys, jossa korostetaan vesistövaikutusten huomioimista ja mm. eri tuotantoalueiden yhteisvaikutusten tarkastelua: Turvetuotantoon soveltuvan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon turvetuotannon vaikutukset asutukseen. Alueen käyttöönoton suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota vesiensuojelumenetelmien tehokkuuteen ja valuma-alueella yhtäaikaisesti tuotannossa olevien alueiden määrään siten, että turvetuotanto osaltaan ottaa huomioon vesienhoidon toimenpideohjelmissa asetetut tavoitteet ja edistää niiden toteutumista. Suunnittelussa on huomioitava tuotantoalueiden yhteisvaikutukset vesistöihin ja valuma-alueen kokonaiskuormitus, sekä tarvittaessa vaiheistettava tuotantoa huomioiden alapuolisten vesistöjen tila. Alueiden yksityiskohtaisemmassa

15 suunnittelussa tulee selvittää happamien sulfaattimaiden esiintyminen ja suunnitella tuotanto siten, ettei se aiheuta merkittävää hapanta huuhtoumaa. Pyydämme arvioimaan, olisiko Ylistaron Riihinevan (15271) luonnontilaisuusluokitusta (1) vielä nykyisestä tarkistettava. Luokituksen paikkansa pitävyydestä on esitetty Seinäjoen ympäristönsuojeluun huomioita, erityisesti suon käsittelemättömän keskialueen osalta. Henkilö 1, vs. ympäristönsuojelujohtaja Geologian tutkimuskeskuksen arvion mukaan Riihineva (15271) kuuluu luonnontilaisuusluokkaan 1. Maakuntakaavan laadinnassa huomioidaan GTK:n luokituksen mukaiset luonnontilaisuusluokat, mutta luokka saattaa tarkentua esimerkiksi ympäristöluvan haun yhteydessä tehtävien tarkempien suokohtaisten selvitysten myötä. Soinin kunta Soinin kunnanhallitus kiittää mahdollisuudesta lausua Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaava III -luonnoksesta. Vaihemaakuntakaava III määrittelee nykyistä toimintaympäristöä ja tulevan kehityksen painopistealueita erityisesti turvetuotantoa, suoluonnon suojelua, bioenergialaitoksia, puuterminaaleja ja puolustusvoimien alueita koskien. Soinin kunta korostaa, että Suomenselän alue on vedenjakaja-aluetta, josta laskevat vedet kolmeen suuntaan. Soinin lumisilta vaaroilta saavat alkunsa Ähtävän, Ähtärin ja Saarijärven vesistöt. Tästä syystä kunnanhallitus haluaa korostaa varovaisuutta turvetuotannon lisäämisessä jo kärsineiden vesistöjen läheisyydessä. Vaikutukset veden laadun heikkenemisessä kohdistuvat laajalle maantieteellisesti ja suoraan Soinin lähes 500 vapaa-ajan asuntoon. Vaihemaakuntakaava sen sijaan näkee Soinin turvetuotannon kasvualueena, mihin toivottaan muutosta. Lisäksi kunnanhallitus huomauttaa, että kaavakartan turvetuotantoon soveltuvien alueiden suunnittelumääräyksessä mainitut valuma-alueet on määritelty varsin pieniksi verrattuna moniin muihin vastaaviin alueisiin. Soinissa sijaitsee 18 turvetuotantoaluetta. Vaihemaakuntakaavassa osoitetaan kunnan alueelle 10 turvetuotantoon soveltuvaa aluetta, joista yksi sijaitsee osittain Soinin kunnan alueella. Näiden alueiden tuotantokelpoinen pinta-ala vaihtelee hehtaarin välillä ja on yhteensä noin 640 hehtaaria. Kaikki Soiniin osoitetut turvetuotantoon soveltuvat alueet ovat nykyisten tuotantoalueiden välittömässä 15

16 läheisyydessä sijaitsevia laajennuksia, joiden tuotantokelpoinen pintaala on pääasiassa alle 50 hehtaaria. Soinin kunnan alueelta on kaavan ehdotusvaiheen nähtävillä olon jälkeen poistettu yksi pienialainen kohde, Aita-Ahonsuo (13152), jonka tuotantokelpoinen pinta-ala on 26 hehtaaria ja joka ei sijaitse nykyisten tuotantoalueiden välittömässä läheisyydessä. Suo sijaitsee osin Ähtärinjärven (35.43) ja osin Kolunjoen (35.46) valuma-alueilla. Soiniin on kehittymässä etenkin puubiomassoja hyödyntävä bioenergia-alan klusteri, jossa kahdella teollisuusalueella keskustaajaman läheisyydessä toimii jo nyt niin puuterminaali sekä sen ympärillä metsäraaka aineita ja -biotuotteita kuljettavien ja käyttävien yritysten joukko. Tähän ollaan lisäksi kehittämässä entistä vahvemmin bioenergia-alan toimintaa. Tämä toiminta hyödyntää alueen raaka-ainevaroja, on jo nyt merkittävimpiä toimialoja sekä omaa mainittavan kehittymispotentiaalin. Tästä syystä alue tulee huomioida vaihemaakuntakaavassa uusiutuvan energian ja bioteollisuuden kehittämisalueena. On varsin hämmästyttävää, että hyvien kulkuyhteyksien päässä olevat maakunnan laajimmat metsävarat ja siten merkittävät biotalouden kehittymisalueet on sivutettu kaavassa ja energia-alaa koskevissa, jo joltain vuosia vanhoissa, selvityksissä, joita on käytetty kaavoituksen taustamateriaalina. Sen sijaan kaava korostaa vain turvetuotannon kasvua vaihemaakuntakaavan linjauksissa. On tärkeä, että tällaiset maakunnan Soinin kunnan alueella annetaan turvetuotantoon soveltuvien alueiden valuma-aluekohtainen suunnittelumääräys Ähtärinjärven (35.43) toisen jakovaiheen valuma-alueelle sekä Mustapuron (14.674) kolmannen jakovaiheen valuma-alueelle, jotka on arvioitu turvetuotannon vesistövaikutusriskin monitavoitearvioinnissa erityisen herkiksi valuma-alueiksi. Soinin kunnan aiemmassa lausunnossa esiin nostamalta Vahankajoen valuma-alueelta (14.67) on suunnittelumääräykseen otettu vain Mustapuron alue siitä syystä, että se sijaitsee pääosin Etelä-Pohjanmaan maakunnan puolella. Vaihekaavassa III on osoitettu yksi suuren mittakaavan uusiutuvan energian ja biotuoteteollisuuden kehittämisalue. Yksi kehittämisalue perustuu Vaasan yliopiston Levon instituutin Etelä-Pohjanmaan liitolle tekemään selvitykseen. Selvityksen mukaan yhdelle suuren mittakaavan bioenergia- ja biotuotealan laitokselle voisi olla mahdollisuuksia Etelä-Pohjanmaalla. Tämän lisäksi on mahdollista ja toivottavaa kehittää bioenergian ja biotuoteteollisuuden toimintoja eri puolella maakuntaa. Bioenergia- ja biotuoteala on kehittyviä aloja, ja eri puolille maakuntaa voi syntyä keskittymiä ja yksiköitä, esimerkiksi biokaasulaitoksia. Etelä-Pohjanmaan liitto pitää hyvänä Soinin bioenergia- ja biotuotealan kehitystoimintaa, joka voi toimia maakunnallisena esimerkkinä alan mahdollisuuksista. 16

17 kehitysmahdollisuudet huomioidaan nyt, kun energia-ala on muuttumassa päästörajoitusten vuoksi. Soinin kunnanhallitus Ähtärin kaupunki Kaupunginhallitus päättää lausuntonaan todeta seuraavaa: III maakuntavaihekaavaan puuterminaalimerkintä puuttuu edelleen Ähtärin Myllymäeltä ja se tulisi lisätä sinne. Turvetuotannon aiheuttama kuormitus ja vastaanottavien vesistöjen tila kuormituksensietokykyineen otettu kaavaehdotuksessa huomioon suunnittelumääräyksenä Ähtärinjärven alueella (35.43): Seuraavilla 2. jakovaiheen valuma-alueilla turvetuotannon vesiensuojelumenetelmiin ja tuotannon vaiheistukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Kaupunki esittää edelleen turvetuotannon vesistövaikutusten 3. jakovaiheen valuma- aluetarkastelua etenkin suuren vesistövaikutusriskin, kuten Ähtärinjärven, alueilla. Kaupungin näkemyksen mukaan kaavamääräyksiin on lisättävä turvetuotannon vaiheistus siten, että uutta tuotantoa lisätään vasta vastaavan vesistökuormituksen aiheuttaman alan poistuttua tuotannosta. Suoluonnon kannalta olisi aiheellista edellyttää turvenevan ennallistamistoimien aloittaminen ennen uuden tuotantoalueen käyttöönottoa. Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavan turvetuotantoon soveltuvien alueiden linnustovaikutusten arviointi -selvityksessä esitetyt toimenpiteet on huomioitava sekä kaavarajauksissa että kaavamääräyksissä. Linnuston suojelemiseksi on herkimpien avosoiden rajaamista turvetuotannon ulkopuolelle sekä tuotantoalueiden etäisyyden lisäämistä vaarantuviin kohteisiin tarkasteltava suokohtaisesti. Ähtärin kaupungilla ei ole muuta huomautettavaa kaavaehdotuksesta. Päätös: Hyväksyttiin. 17

18 --- Merkittiin pöytäkirjaan, että kaavoituspäällikkö Henkilö 1 ja kiinteistöpäällikkö Henkilö 2 olivat asiantuntijoina läsnä kokouksessa tämän asian käsittelyn aikana. Etelä-Pohjanmaan Liitto on tiedottanut, että maakuntahallitus on hyväksynyt annettuihin lausuntoihin annetut vastineet ja että vaihemaakuntaehdotus on nähtävillä välisen ajan. Liitto pyytää huomioimaan, että kaavaehdotuksesta ei enää pyydetä erikseen viranomaislausuntoja. Viranomaiset voivat jättää tarvittaessa muistutuksen kaavan nähtävillä olon aikana. Kaavan nähtävillä olon aikana Etelä-Pohjanmaan kuntien jäsenillä ja muilla osallisilla on mahdollisuus antaa kaavaehdotuksesta mielipiteensä. Muistutuksen tulee lähettää klo mennessä. Nähtävillä olon aikana järjestetään neljä avointa esittelytilaisuutta joista yksi järjestetään Ähtärissä valtuustosalissa klo alkaen. Liitto on antanut eo:sta Ähtärin kaupungin esittämästä lausunnosta seuraavat vastineet: Maakuntakaavassa puuterminaalit ovat seudullisia ja ne sijoitetaan eri puolille maakuntaa. Esitys pohjautuu Metsäkeskuksen ja Liikenneviraston selvityksiin. Paikallisia puuterminaaleja voidaan tämän lisäksi kehittää. Turvetuotantoon soveltuvien alueiden suunnittelumääräyksiä tullaan tarkistamaan ennen kaavaehdotuksen nähtäville asettamista, jotta kaavalla voidaan täyttää mm. maankäyttö-, ja rakennuslain 28 :n sisältövaatimukset vesi- ja maa-ainesvarojen kestävästä käytöstä sekä vesienhoitosuunnitelmissa ja toimenpidesuunnitelmissa esitetyt tavoitteet. Ähtärinjärven valuma-alueelle (35.43) annetaan suunnittelumääräys: Seuraavilla valuma-alueilla tuotannon vesiensuojelumenetelmiin ja tuotannon vaiheistukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Kaavassa on selvitetty turvetuotannon vesistövaikutusten monitavoitearvioinnin avulla myös käyttö- ja suojeluarvoiltaan herkkiä 3. jakovaiheen valuma-alueista. Selvityksen tulokset on huomioitu turvetuotantoon 18

19 soveltuvien alueiden valinnassa yhtenä osaperusteena sekä määriteltäessä suunnittelumääräyksiä (pääosin) 2. jakovaiheen valuma- alueille. Vaihemaakuntakaavassa III ei käsitellä soiden ennallistamista eikä tulla osoittamaan soille ennallistamismerkintöjä. Linnustoa on maakuntakaavassa selvitetty kaavan laadintaan annetun ohjeistuksen (mm. Suot ja turvemaat maakuntakaavoituksessa b-opas) mukaisesti siten kuin maakuntakaavan yleispiirteisenä suunnitelmana edellyttää. Linnustoa on kartoitettu kaikilla n. 200 suokohteella., joilla on tehty maastoinventoinnit ja lisäksi on laadittu erillinen linnustovaikutusten arviointi, jonka tulokset on huomioitu kaavaratkaisussa. Kaavan valmistelussa on huomioitu myös mm. suurten petolintujen esiintyminen. Joidenkin kaavassa osoitettujen soiden avosuoalueita on rajattu turvetuotantoon soveltuvien alueiden ulkopuolelle ja lisäksi luonnontilaisuusluokan 2 soille on tehty erityisten luontoarvojen pisteytys, jossa huomioidaan suokohtaisesti myös soilla esiintyvä linnusto. Linnustoon liittyen ei anneta erillistä suunnittelumääräystä. Päätösesitys (kja): Ähtärin alue on merkittävä puun ja bioenergian tuottaja ja tulevaisuudessa puuraakaaineen käyttö tulee lisääntymään, jolloin myös sekä maantieliikenteen että raideliikenteen kautta kuljetettavat määrät kasvavat. Myllymäen puuterminaalin kautta kulkee jo nyt merkittäviä määriä puuta ja alueen kehittymistä maakunnallisesti merkittäväksi toimijaksi ei pidä rajoittaa vaan mahdollistaa oikeilla kaavamerkinnöillä myös maakunnallisesti. Ähtärin Myllymäen puuterminaalia voidaan kehittää maakuntakaavamerkinnästä riippumatta. Vaihekaavaan III valitut puuterminaalit perustuvat Metsäkeskuksen ja Liikenneviraston selvityksiin. Ne sijoittuvat eri puolille maakuntaa rautatieyhteyksien varteen ja niitä on yhteensä kuusi. Bioenergia-alan, uusituvan energian ja biotuotealan kehittyminen on toivottavaa eri puolella maakuntaa, myös Ähtärissä. Sitä työtä Etelä-Pohjanmaan liitto haluaa edistää. Kaupunginhallitus päättää jättää maakuntahallitukselle muistutuksen koskien puuttuvaa puuterminaalimerkintää Ähtärin Myllymäellä. Päätös: Hyväksyttiin. 19

20 20 ELINKEINOELÄMÄN JA YHDISTYSTEN MUISTUTUKSET

21 Elinkeinoelämän ja yhdistysten muistutukset Atria Suomi Oyj Vaihemaakuntakaava lll:sta puuttuva merkintä Etelä-Pohjanmaan liiton vastine Maakuntakaava ohjaa alueellista maankäytön suunnittelua ja antaa kokonaiskuvan maakunnan toiminnoista ja erityispiirteistä. Vaihemaakuntakaava III tarkoituksena on saattaa ajan tasalle ja selkeyttää voimassa olevan maakuntakaavan soita ja puolustusvoimien tarpeita koskevat merkinnät ja määräykset. Lisäksi kaavaa varten selvitetään mahdollisten seudullisesti merkittävien energiapuun terminaalien ja bioenergialaitosten sijainti ja toiminta edellytykset. Atrian Nurmon tehdasalue ja alue tehtaalta Lapualle päin vt 19 itäpuolella on merkitty voimassa olevassa maakuntakaavassa kohdemerkinnällä t (teollisuus- ja varastoalue) ja kehittämisaluemerkinnällä teollisuuden kehittämisen kohdealue. Atria Nurmon tehtaalle on juuri valmistunut Suomen suurin aurinkoenergiakenttä ja lähettyville ollaan asemakaavoittamassa myös Suomen suurinta biokaasulaitosta (Nurmon Bioenergia Oy). Alueelle olisi näin ollen nähdäksemme kuulunut myös kehittämisperiaatemerkintä Uusituvan energian ja bioteollisuuden kehittämisalue. Seinäjoella Henkilö 1 Toimitusjohtaja, Atria Suomi Oy Vaihekaavassa III on osoitettu yksi suuren mittakaavan uusiutuvan energian ja bioteollisuuden kehittämisalue. Yksi kehittämisalue perustuu Vaasan yliopiston Levon instituutin Etelä-Pohjanmaan liitolle tekemään selvitykseen. Selvityksen mukaan yhdelle suuren mittakaavan bioenergia- ja biotuotealan laitokselle voisi olla mahdollisuuksia Etelä-Pohjanmaalla. Tämän lisäksi on mahdollista ja toivottavaa kehittää bioenergian, uusiutuvan energian ja biotuoteteollisuuden toimintoja eri puolella maakuntaa. Bioenergia- ja biotuoteala on kehittyviä aloja, ja eri puolille maakuntaa voi syntyä keskittymiä ja yksiköitä, esimerkiksi biokaasulaitoksia. Etelä-Pohjanmaan liitto pitää uutta luovana Atrian aurinkoenergiakenttää ja lähelle kaavoitettavaa Suomen suurinta biokaasulaitosta. Maakuntakaavan kohdemerkintä t (teollisuus ja varastoalue) mahdollistaa alueen kehittämisen uusiutuvan energian ja bioteollisuuden kehittämisalueena. Vapo Oy Vapo haluaa kiittää maakuntaa, että kaavan valmisteluun perustettiin laaja-alainen ohjausryhmä. Ohjausryhmän lisäksi vaihemaakuntakaavan valmistelun aikana yhteistyö oli muutoinkin hyvää, josta haluamme maakuntaa kiittää. 21

22 Vapo Oy esittää mielipiteenään Etelä-Pohjanmaan 3. vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta seuraavaa: Vapo pitää erittäin valitettavana, että maakuntahallituksen asettama turvetuotannon hehtaarin pinta-alatavoite ei kaavaehdotuksessa täyty. Kaavaehdotuksessa turvetuotantoon varattavien uusien alueiden tuotantokelpoinen pinta-ala jää ainoastaan hehtaariin. Esitämme, että tavoitteesta puuttuva hehtaaria täydennetään kaavaan ensisijaisesti tuottajan hallinnassa olevista alueista, jotka nyt on jätetty kaavaehdotuksen ulkopuolelle. Tuottajien hallinnassa olevat alueet ovat olleet mukana kaavan valmisteluaineistossa siltä osin, kun tietoja on tuottajilta saatu. Ne, jotka eivät ole täyttäneet kaavassa turvetuotantoon soveltuvaksi alueeksi osoitettaville alueille valittuja kriteerejä, ovat jääneet kaavaratkaisun ulkopuolelle. Näille alueille on kuitenkin mahdollista hakea ympäristölupaa turvetuotannon harjoittamiseen. Turvetuotantoon soveltuva alue -kaavamerkinnän suunnittelumääräyksen muotoilua pidämme varsin onnistuneena. Suunnittelumääräyksessä on vahva viittaus vesienhoidon toimenpideohjelmiin ja niiden tavoitteisiin. Määräyksestä kuitenkin ilmenee, että turvetuotannon kuormitus on ainoastaan osa vesistöalueiden kuormituksesta. Vesistöjen tilaa voidaan parantaa ainoastaan vähentämällä kaikkien kuormitusta aiheuttavien toimintojen ja eri maankäyttömuotojen kuormitusta. Vesistön tilan paraneminen ei ole riippuvainen ainoastaan yhdestä maankäyttömuodosta. Etelä-Pohjanmaan 3. vaihemaakuntakaavan ehdotuksessa Karvasuon alue on merkitty luonnonsuojelualueeksi merkinnällä SL8. Alue on Seinäjoen kaupungin Honkakylän, Lehtimäenkylän ja Riskunmäen osayleiskaavassa suojeltu SL-2 merkinnällä ja määräaikaisella suojelumääräyksellä. Karvasuon alue on mukana Soidensuojelun täydennysehdotuksessa. Haluamme muistuttaa, että täydennysehdotus ei ole suojeluohjelma. Soidensuojelun täydennysehdotuksen periaatteiden mukaan yksityisten maiden suojelu pitää perustua vapaaehtoisuuteen. Käsityksemme mukaan Karvasuon alueen maanomistajilta ei ole kysytty halukkuutta suojelumerkinnälle maakuntakaavoituksen yhteydessä tai aikaisemmin. Vapo Oy huomauttaa, että ennen vaihemaakuntakaavan SL-merkintää Karvasuon alueen maanomistajilta olisi tullut saada suojelumerkintään suostumus ja kaavoittaa alue suojelualueena ainoastaan siinä tapauksessa, että suojelu toteutetaan täysin maanomistajien vapaaehtoisuuden pohjalta. 22 Maakuntakaavoituksen yhteydessä ei ole selvitetty maanomistajien vapaaehtoisuutta suojeluratkaisuun. Maanomistajilla on kuitenkin ollut mahdollisuus tulla kuulluksi sekä kaavan valmisteluvaiheen että ehdotusvaiheen nähtävilläolon aikana, jolloin kaavasta on ollut mahdollista antaa palautetta ja jolloin on järjestetty avoimia kuulemistilaisuuksia eri puolilla maakuntaa (Alajärvi, Kauhajoki, Seinäjoki, Ähtäri). Suojelumääräyksen voimassaoloaikaa on myös rajoitettu sen varmistamiseksi, ettei kaavasta aiheudu maanomistajalle kohtuutonta haittaa.

23 Koska Karvasuon ei kuulu suojeluohjelmiin eikä suojelua ole vielä toteutettu luonnonsuojelulailla, on kohtuullista ja hyvä, että alueiden suojeluun lunastusajalle on asetettu 5 vuoden aikaraja kaavan lainvoimaistumisesta. Tätäkin aikaa voidaan yksityisen maanomistajan näkökulmasta pitää pitkänä. Maakuntien liittoja kannustetaan Valtioneuvoston periaatepäätöksessä (2012) varaamaan maakunnallisesti merkittäviä soita suojelutarkoituksiin ja Karvasuon SL-merkintä toteuttaa periaatepäätöksen linjausta. Liiton näkemyksen mukaan SL-merkintä siihen liittyvine korvausmenettelyineen on Karvasuon ainutlaatuisuus ja luonnonarvot huomioiden selkeämpi kuin esimerkiksi luo-merkinnän käyttö. Lisäksi vastaava merkintä on käytössä Seinäjoen kaupungin osayleiskaavassa, josta poikkeamista liitto ei ole nähnyt perusteltuna. Karvasuo on maakuntakaavan selvityksissä todettu arvokkaaksi suokohteeksi, joka kuuluu luonnontilaisuusluokkaan 3. Soidensuojelun täydennysehdotuksessa on asetettu tavoitteeksi, että ympäristöhallinto toteuttaa vahvistettujen maakuntakaavojen SL-kohteita ottaen huomioon kaavojen vahvistusajankohdan ja varausten mahdolliset määräajat. Täydennysehdotuksen kohteita toteutetaan vapaaehtoisuuteen perustuen. Raakapuun ja energiapuun terminaalien yleispiirteistä osoittamista kaavassa Vapo Oy pitää hyvänä. Merkinnät osaltaan turvaavat puun käyttöä ja parantavat sen liikkuvuutta. Perustelut Etelä-Pohjanmaan 3. vaihemaakuntakaavan yhtenä tavoitteena on edistää maakunnan energiaomavaraisuutta osoittamalla energiateollisuuden tarpeisiin riittävä määrä uusia turvetuotantoon soveltuvia alueita maakunnassa esitettyjen tavoitteiden ja strategioiden mukaisesti. Uusien aluevarausten kaavoituksella on tarkoitus korvata tuotannosta poistuvaa pinta-alaa. Tämän vuoksi Etelä-Pohjanmaan maakuntahallitus päätti vuonna 2014, että kaavassa turvetuotantoa koskevaksi pinta-alatavoitteeksi asetetaan hehtaari. Vielä vaihekaavan luonnosvaiheessa turvetuotantovarauksia oli noin hehtaaria. Herättää ihmetystä, miksi aluevaraukset on jätetty tavoitteen alapuolelle yhdessä maamme soisimmassa ja soiden osalta parhaimmin tutkitussa maakunnassa. 23 Kaavaluonnoksen jälkeen kaavaratkaisuun on vaikuttanut merkittävästi Natura-arvioinnin tulokset ja arvioinnista saadut lausunnot. Lisäksi kohteita on tarkistettu nykyisten turvetuotantoalueiden rajausten perusteella sen jälkeen, kun päivitetyt paikkatietoaineistot nykyisistä tuotantoalueista ovat olleet käytössä. Myös jo lainvoimaisen ympäristöluvan saaneita kohteita on poistettu turvetuotantoon

24 soveltuvien alueiden joukosta. Tarkistuksia on tehty luonnosvaiheen jälkeen lisäksi mm. suurten petolintujen pesimäedellytysten turvaamiseksi sekä tiettyjen vesistöalueiden erityisominaisuuksien perusteella. Turvetuotannon uusissa aluevarauksissa on mukana runsaasti alueista, jotka eivät ole tuottajien hallinnassa. Kuten kaavaehdotuksessakin todetaan maakuntakaavan yleispiirteisyyden ja maaomistusolosuhteiden vuoksi on epätodennäköistä, että kaikki kaavassa turvetuotantoon soveltuviksi osoitetut alueet otettaisiin käyttöön. Tämä luo osaltaan epävarmuutta siihen, pystytäänkö turvetuotannosta vapautuvia alueita korvata uusilla alueilla. Myös kaavan vaikutusten arviointi on epävarmalla pohjalla, mikä ihan oikein tuodaankin esiin kaavan vaikutusten arvioinnissa. ELY-keskuksen mukaan maakunnassa on turvetuotannossa tai siihen valmistelussa on hehtaaria. Pinta-ala vaikuttaa todellisuutta suuremmalta. Oletettavaa on, että pintaala on laskettu aikoinaan saatujen ympäristölupapäätösten mukaisilla pinta-aloilla, eikä siinä ole otettu huomioon tuotannosta jo poistuneita alueita. Tämän vuoksi jäljellä oleva tuotantokelpoinen pinta-ala olisi tarkistettava ja päivitettävä uusimpaan mahdolliseen tietoon. Vanhoilla tuotantoalueilla alueiden poistumien tuotannosta jatkuu turve loppumisen vuoksi myös tulevina vuosina. Valmistelussa ja tuotannossa olevien turvetuotantoalueiden pintaalatietoa ei ole saatavilla kootusti, joten kaavassa esitetty pinta-ala perustuu Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen arvioon, jota on päivitetty kaavan ehdotusvaiheessa. Etelä-Pohjanmaalla tuotetusta energiaturpeesta noin puolet käytetään omassa maakunnassa. Tämän lisäksi energiaturvetta toimitetaan myös naapurimaakuntien tarpeisiin. Energian lisäksi turvetta käytetään myös muihin tarkoituksiin, kuten kasvualustaksi ja kuivikkeeksi maatiloilla sekä eläinten kasvatuslaitoksissa. Kuivikekäyttö vähentää maatalouden haitta-aineiden kulkeutumista vesistöihin. Riittävien uusien alueiden osoittaminen kaavoituksessa turvetuotantotarkoituksiin turvaa alueellista työllisyyttä ja energianhuoltoa sekä tukee uusien turpeen käyttömuotojen kehittämis- ja toteuttamismahdollisuuksia. Kuten kaavaehdotuksessakin tuodaan esiin, 24

25 kotimaisena energialähteenä turpeella on aluetaloudellinen merkitys ja sen lisäksi tärkeä rooli huoltovarmuuden turvaamisessa Vaihekaavassa on turvetuotantoalueiden valintaa ja kaavan ulkopuolelle rajausta tehty useilla perusteilla, kuten soiden luonnontilaisuusluokittelu, luontoarvot, vesistövaikutukset, aikaisemmat lupapäätökset, Natura-arvioinnin tulokset. Alueita on jätetty merkitsemättä kaavaan siitäkin huolimatta, että tehtyjen selvitysten tulokset eivät varmuudella osoita, että turvetuotannon perustaminen alueelle aiheuttaisi esim. vesistön pilaantumisen tai luonnonarvon heikkenemisen. Varaukset kaavaan on tehty varovaisuusperiaatteen kireimmän tulkinnan mukaan Luonnontilaisuusluokituksen osalta haluamme muistuttaa, että periaatepäätöksen mukaan luonnontilaisuusluokittelua ei pitäisi käyttää soihin, jotka on hankittu turvetuotantoon ennen periaatepäätöksen antamista. Maakuntakaavan valmistelussa luonnontilaisuusluokitusta on kuitenkin käytetty kaikkiin soihin ja kaavaratkaisuun on otettu turvetuottajien hallinnassa olevista luonnontilaisuusluokan 2 soista vain osa. Esimerkiksi turvetuotannon tarpeet ja vesiensuojelu tulee jo maakuntakaavaa laadittaessa sovittaa yhteen MRL:n edellyttämällä tavalla ja kaavaa hyväksyttäessä on voitava varmistua siitä, että kaavan sallimien toteuttamisvaihtoehtojen puitteissa löytyy MRL:n sisältövaatimukset ja muut laillisuusvaatimukset täyttävä ratkaisu. Soiden luontoarvot on huomioitava maakuntakaavaa laadittaessa ja luonnontilaisuusluokitus tarjoaa siihen yhden työkalun. Kaavaprosessin aikana on esitetty myös, että luonnontilaisuusluokan 2 soita ei tulisi osoittaa Etelä-Pohjanmaalla lainkaan huomioiden maakunnan soiden ojitustilanne. Liitto näkee, että kaavassa tehty ratkaisu huomioi arvokkaimmat suot ja niiden luontoarvot, mutta toisaalta mahdollistaa myös tiettyjen soiden osoittamisen kaavassa turvetuotantoon soveltuvan alueen merkinnällä. Toinen merkittävä turvetuotantoalueiden kaavaan merkitsemistä rajoittanut tekijä liittyy vesistövaikutus- ja monitarvearviointien tulosten perusteella tehtyyn tulkintaan vesistöjen kuormitusriskistä. Kaavoituksen yhteydessä turvetuotannon vesistövaikutuksista tehtiin erillinen selvitys, jossa oli mukana 454 suota, pinta-alaltaan noin ha. Selvityksen mukaan turvetuotannon kuormitus vaihtelee vesistöalueittain ja tarkasteluvaihtoehdoittain (vain nykyiset suot tai uuden tuotantoalan pinta-alalisäys 1500 ha vuodessa). Eri tarkasteluvaihtoehdoissa turvetuotannon aiheuttaman kuormituksen osuus oli fosforin osalta 0,1-2,9 %, typen 0,1-3,9 % ja kiintoaine 0,1-2,0%. Tarkastelussa maksimaalisella uusien tuotantoalueiden vuosi lisäykselläkin (1500 ha vuodessa) kuormitus jäi muutamaan prosenttiin. Tehdyistä vaikutusarvioinneista on nähtävissä, että turvetuotannon osuus valuma-alueiden kokonaiskuormituksesta jää kaikkialla vesistöalueilla verrattain 25 Perusteet sille, miksi tietyille vesistöalueille ei ole osoitettu lainkaan turvetuotantoon soveltuvien alueiden merkintöjä, on esitetty kaavaselostuksessa. Kahdeksalla alueella perusteena on Natura

26 marginaaliseen asemaan. Tämän vuoksi onkin hämmästyttävää, miksi uusia turvetuotantovarauksia ole voitu tehdä lainkaan joillekin vesistöalueille. Vapo Oy katsoo, että turvetuotannon vesistökuormituksen riskiarvioinnissa olisi tullut ottaa huomioon myös turvetuotannon suhteelliseen osuuteen valuma-alueen kokonaiskuormituksesta. On virheellistä arvioida vain yhden maankäyttömuodon vaikutusta veden laatuun. Kuormitus on aina kokonaisuus ja yhden maankäytön ja teollisuuden alan lopettaminen, jonka kuormitus on vielä pienimmästä päästä, ei paranna vesistöjen tilaa. Turvetuotannon vesistövaikutukset alapuoliseen vesistöön tulevat selvitettäväksi ja arvioitavaksi kattavasti jokaisen ympäristölupahankkeen yhteydessä. Ympäristölupa ei mahdollista alapuoleisen vesistön pilaantumista. 3. vaihekaavan Natura-arvion osalta toteamme edelleen, että tarkastelu on tehty karkealla tasolla ilman riittävän tarkkoja tietoja tarkastelussa mukana olleiden alueiden pintaala suunnittelusta ja vesiensuojelusta. Valuma-aluekohtaisissa Natura-arvioinneissa oli kuvattu puutteellisesti vesistöalueiden nykyinen kuormitus, kun ainoastaan osa vesistöjä kuormittavista toiminnoista otettiin mukaan. Valuma-alueiden puutteellinen kuormituskuvaus vääristää kuormitusosuuksia ja antaa harhaanjohtavan kuvan tulevaisuuden kuormitusosuudesta. Natura -tarkasteluihin sisältyy sellaisia oletuksia ja yleistyksiä, jotka aiheuttavat merkittävää epävarmuutta ja ylivarovaisuutta vaikutusten arviointiin. alueisiin kohdistuvat vaikutukset ja kolmella alueella kalastolliset ja muut luonnonarvot. Näistä kahdella alueella, Ikkelänjoella ja Kuninkaanjoella, perusteena on lisäksi Etelä-Pohjanmaan kokonaismaakuntakaavan erityissuojelua vaativan vesistön kaavamerkintä. Kaavan taustaselvityksessä, vesistövaikutusriskin monitavoitearvioinnissa, tuodaan ilmi, että saatuja tuloksia voidaan hyödyntää myös muun kuin turvetuotannon aiheuttaman kuormituksen tarkasteluun. Vaihemaakuntakaavan kontekstissa tuloksia on tulkittu pääasiassa turvetuotannon aiheuttaman mahdollisen lisäkuormituksen näkökulmasta. Maakuntakaavan tasolla turvetuotantoon soveltuvien alueiden Natura-arviointi tehdään yleispiirteisesti, koska vielä toteutumattomien alueiden osalta ei suunnittelun tässä vaiheessa ole tietoa esimerkiksi mahdollisten tulevien tuotantoalueiden tarkemmasta sijoittumisesta ja käytettävistä vesiensuojelumenetelmistä. Arviointiin liittyvät tarkastelutasosta johtuvat epävarmuudet on tuotu esiin sekä Natura-arvioinnin raportissa että kaavaselostuksessa. Haluamme muistuttaa, että turvetuotanto on ympäristöluvan varaista toimintaa. Toiminta edellyttää myös, että tuotantoon suunniteltavat alueet ovat tuottajan hallinnassa. Ympäristöluvan haun yhteydessä arvioidaan tarkasti luvansaannin edellytykset ja vaikutukset ympäröivään luontoon ja alapuoliseen vesistöön sekä annetaan tarvittavat lupamääräykset haittojen minimoimiseksi. Tarvittaessa yksittäisten soiden luvanhaun yhteydessä tehdään myös tarkempi ja kohdennetumpi hanketason Natura-arviointi, mikäli 26

27 hankkeen vaikutusten oletetaan ulottuvan Natura-alueelle. Tämän vuoksi on hyvä, että kaavaselostuksessa on todettu, että turvetuotannon harjoittaminen ja ympäristöluvan hakeminen on mahdollista myös muilla kuin kaavaan merkityillä alueilla Jyväskylässä Vapo Oy Henkilö 1, johtaja, turvevarat Pentti Kananoja Oy Pentti Kananoja Oy (Y-tunnus x) esittää Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavaehdotukseen seuraavan muistutuksen: 1. Yleistä Vaihemaakuntakaavan laadinta on aivan turhaa ja kaava tulee olemaan vanhentunut jo valmistuessaan. Vapo ja energialaitokset ovat jo nyt joutuneet myöntämään, että turpeennosto tulee loppumaan hyvinkin pian, johtuen sen vesistöjä ja ilmastoa pilaavista suurista vaikutuksista. Kuitenkin kaavaehdotuksessa on varattu massiivinen määrä turvetuotantoon sopiviksi osoitettuja soita ( ha). Sen sijaan suojeltavaksi esitettyjä soita on vain pari kappaletta. Nämä eivät ole millään tavalla tasapainossa/sopusoinnussa keskenään. Eli turvesuovarauksia tulee huomattavasti vähentää ja vastaavasti lisätä suojeltavia soita. Suojeluun sopivia kohteita ovat SuoMaa-suojeluesitykseen sisältyvät kohteet. Kaikki E-P:n kohteet ovat maakunnallisesti merkittäviä. 27 Turvetuotantoon soveltuvien alueiden merkintä on alueen erityisominaisuutta osoittava merkintä, jolla ei varata aluetta turvetuotantoon, vaan osoitetaan sen soveltuvuus tähän maankäyttömuotoon maakuntakaavan laadinnassa huomioitujen tekijöiden perusteella. Kaavaehdotuksessa turvetuotantoon soveltuvaksi osoitettujen alueiden tuotantokelpoinen pinta-ala on noin hehtaaria. Mikäli alueille suunnitellaan turvetuotannon aloittamista, on siihen haettava aina ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa. Vaihemaakuntakaavan III valmisteluvaiheessa tarkoituksena oli osoittaa SL-merkinnällä soidensuojelun täydennysohjelman mukaiset kohteet. Lakisääteisen suojeluohjelman valmistelusta päätettiin kuitenkin luopua vuonna 2014, eikä tämän jälkeen olla voitu osoittaa taloudellisia edellytyksiä kaikkien soidensuojelun

28 täydennysehdotukseen valittujen kohteiden suojelun toteuttamiselle. Näin ollen kohteita ei tulla huomioimaan kaavamerkinnöillä lukuun ottamatta Karvasuon, Vehmaskaan länsipuolisen lähdesuon, Isojärven ja Iso-Manalaisen ympäristön soiden ja Vähänjärvennevan alueita. Soidensuojelun täydennysehdotuksen kohteille ei kaavaratkaisussa osoiteta muuta maankäyttöä, mikä edistää kaavan tavoitetta soiden suojelun ja turvetuotannon yhteensovittamisesta. Lisäksi soidensuojelun täydennysehdotukseen kuulumattomalle Sahanevalle (Seinäjoki) osoitetaan SL-merkintä. Suojeluteema tulee kokonaisuudessaan käsittelyyn, myös muiden kuin suokohteiden osalta, kokonaismaakuntakaavan päivittämisen yhteydessä. Turvevarauksia on kaavaselostuksen perusteella osoitettu 20 kpl luonnontilaisuusluokkaan 2 kuuluviksi arvioidulle suolle. Luokan 2 suot tulee poistaa kaavasta. Uusi ympäristösuojelulain 13 myös vaatii tällaisten soiden säilyttämistä. 28 Maakuntakaavan valmisteluaineistoon on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja Valtioneuvoston periaatepäätöksen (2012) mukaisesti otettu ensisijaisesti luonnontilaisuusluokkiin 0 ja 1 kuuluvia soita. Turvetuotantoa voidaan suunnata myös luokan 2 soille, jos suon yleinen luonnonarvo on seutukunnan ojitusasteen perusteella keskimääräistä alhaisempi, eikä sillä esiinny erityisiä luonnonarvoja. Etelä-Pohjanmaalla seudullinen ojitusaste ylittää periaatepäätöksessä esitetyn nollatason, jolloin luokan 2 soita ei lähtökohtaisesti voida kaavassa osoittaa turvetuotantoon soveltuvina alueina. Valtioneuvoston periaatepäätöksessä esitettyä luonnontilaisuusluokitusta sovelletaan ensisijaisesti sellaisten soiden maankäytön suunnittelussa, jotka on periaatepäätöksen antamisen jälkeen hankittu turvetuotantoon. Tämän vuoksi kaavaratkaisussa on huomioitu tuottajien hallussa ennen periaatepäätöksen antamista olleet suot. Myös näiden soiden osalta tulee huomioida erityiset luonnonarvot, joiden pisteytys on tehty Ympäristöministeriön luontoympäristöosaston laatiman ohjeen mukaisesti (Soiden erityiset luonnonarvot.

29 Ympäristöministeriö, luontoympäristöosasto, 2014). Pisteytyksen lähtötiedot on saatu mm. Etelä-Pohjanmaan suoselvityshankkeesta (2013) ja soille ympäristölupien haun yhteydessä tehdyistä selvityksistä. Kaavasta tulee poistaa suot, joista ei ole tehty luontoselvityksiä. Huomattavalla osalla kaavaehdotukseen merkittyjä turpeennostosoita ei ole tehty ollenkaan Ympäristösuojelulain edellyttämiä luontoselvityksiä. Soita on otettu kaavaan karttaharjoitusten perusteella, käymättäkään paikan päällä. Myöskään maanomistajilta ei ole kysytty suostumuksia. Samalla YSL:n säännösten vaatimat luontoarvot on jätetty kokonaan huomioimatta. YSL:n 13 3 kohdan mukaan turvetuotannon sijoittamisessa luonnonarvot on otettu huomioon lainvoimaisessa maakuntakaavassa ja toiminta sijoittuu kaavassa sille varatulle alueelle. Eli kaavassa ei luontoarvoja ole otettu huomioon, kun luontoselvityksiä ei ole tehty ollenkaan. Ristiriitaa on myös siinä, että suojeltavien soiden vähyyttä on perusteltu sillä, ettei niihin ole saatu / hankittu maanomistajien suostumusta. Kuitenkin turpeennostosoita on kaavaan merkitty ilman maanomistajien suostumusta! 29 Kaavassa osoitetaan turvetuotantoon soveltuvan alueen merkintä viidelle luonnontilaisuusluokan 2 suolle, joista neljä on nykyisten turvetuotantoalueiden välittömiä jatkeita. Kaavan valmistelussa on maakuntakaavan laadintaa ohjaavien linjausten ja ohjeistusten mukaisesti selvitetty mm. ilmakuvien, lajitietojen ja aiempien selvitysten perusteella, onko suolla edellytyksiä merkittävien luontoarvojen esiintymiseen. Ympäristöministeriön ohjeistuksen (mm. Suot ja turvemaat maakuntakaavoituksessa 2015) mukaan, jos edellytyksiä ei ole, maastoinventointeja ei tarvita. Lisäksi huomioidaan soiden luonnontilaisuusluokitus. Suokohtaisia inventointeja on tehty soille, joilla luontoarvoja on arvioitu olevan. Kaavaselvityksissä on inventoitu yhteensä 197 suota ja inventointitiedot ovat myös muun kuin maakuntakaavan suunnittelun käytettävissä. Lisäksi kaikkien kaavassa turvetuotantoon soveltuvina alueina osoitettujen luonnontilaisuusluokan 2 soiden erityiset luontoarvot on pisteytetty ja kaavassa osoitetaan näistä soista vain vähiten luontoarvoja omaavat suot. Kaavan valmistelussa on lisäksi hyödynnetty useita valmiita tietoaineistoja soiden luontoarvoista, GTK:n suokohtaisia inventointitietoja, ympäristöhallinnon paikkatietoaineistoja ja ilmakuvia. Koska turvetuotantoon soveltuvien alueiden merkintä on alueen erityisominaisuutta kuvaava merkintä, ei aluevarausmerkintä, ei maanomistajien suostumusta maakuntakaavan laadintaprosessissa kartoiteta. Soidensuojelun täydennysehdotuksen kohteiden jättäminen ilman suojelumerkintää johtuu siitä, että alueiden toteutumiselle ei

30 Närpiönjoen valuma-alueen Etelä-Pohjanmaan osuus (Jurva-Kurikka) on jätetty pois arvioitaessa vesistövaikutusriskejä turpeennostosoiden vesien päästämisestä Närpiönjokeen. Jotta Närpiönjoen vesien tavoitteisiin hyvän tilan saavuttamiseksi päästään, ei joen valuma-alueelle saa varata kaavaan ollenkaan turvetuotantoa. 2. Suokohtaisia muutoksia kaavaehdotukseen ole valtion toimesta osoitettu rahoitusta. Maanomistajien suostumusta ei ole maakuntakaavan laadinnan aikana kartoitettu, eikä se ole ollut perusteena alueiden jättämiselle ilman kaavamerkintöjä. Soidensuojelun täydennysehdotuksen kohteita toki toteutetaan ensisijaisesti valtion kohteilla ja yksityisten mailla vapaaehtoisuuteen perustuen. Närpiönjoen valuma-alue (39.00) on mukana turvetuotannon vesistövaikutusten arviointiselvityksissä (kuormitustarkastelu ja vesistövaikutusriskin monitavoitearviointi). Mahdollisella lisäkuormituksella ei vesistövaikutusriskin monitavoitearvioinnin perusteella ole Närpiönjoen valuma-alueella suurta riskiä aiheuttaa haitallisia vesistövaikutuksia. Osittain tai kokonaan Närpiönjoen valuma-alueelle sijoittuu seitsemän turvetuotantoon soveltuvaa aluetta, joiden tuotantokelpoinen pinta-ala on yhteensä noin 450 hehtaaria. Muutosehdotuksia maakuntakaavaan esitettiin Mitään niistä ei ole huomioitu. Liitteenä on silloin tehty muutosehdotusesitys. Se esitetään nyt uudelleen ja täydennetään seuraavasti: 2.1. Lintuneva suojeltavaksi suoksi kaavaan Mitään esteitä Lintunevan ottamiseksi kaavaan suojeltavaksi suoksi ei ole. Esityksessä olevin perustein suo tulee ottaa kaavaan suojelusuoksi. Lisäksi omistamani Lintuharjun luonnonsuojelualue pitää merkitä kaavakarttoihin (puuttuu kaavaehdotuksen kartoista). 30 Lintuneva on soidensuojelun täydennysehdotuksen kohde ja sen osalta perustelut kaavalliselle käsittelylle ovat pysyneet samana kuin kaavan luonnosvaiheessa. Vaihemaakuntakaavan III valmisteluvaiheessa tarkoituksena oli osoittaa SL-merkinnällä soidensuojelun täydennysohjelman mukaiset kohteet. Lakisääteisen suojeluohjelman valmistelusta päätettiin kuitenkin luopua vuonna 2014, eikä tämän

31 jälkeen olla voitu osoittaa taloudellisia edellytyksiä kaikkien soidensuojelun täydennysehdotukseen valittujen kohteiden suojelun toteuttamiselle. Näin ollen kohteita ei tulla kaavaehdotuksessa huomioimaan kaavamerkinnöillä lukuun ottamatta Karvasuon, Vehmaskaan länsipuolisen lähdesuon, Isojärven ja Iso-Manalaisen ympäristön soiden ja Vähänjärvennevan alueita. Soidensuojelun täydennysehdotuksen kohteille ei kaavaratkaisussa tulla osoittamaan muuta maankäyttöä, mikä edistää kaavan tavoitetta soiden suojelun ja turvetuotannon yhteensovittamisesta. Lisäksi soidensuojelun täydennysehdotukseen kuulumattomalle Sahanevalle (Seinäjoki) osoitetaan SL-merkintä Roopakanneva pois maakuntakaavasta Liitetiedon muutosehdotuksen perusteiden mukaisesti Roopakanneva tulee poistaa kaavasta. Lintuharjun luonnonsuojelualue on osoitettu kaavaan liittyvällä teemakartalla, johon on koottu mm. yksityismailla toteutettuja suojelualueita. Teemakartalla ei ole oikeusvaikutuksia. Kohteen pienialaisuuden vuoksi se ei erotu maakuntakaavan mittakaavatasolla (1: ) kovin selvästi. Roopakanneva (9074) on osoitettu kaavassa turvetuotantoon soveltuvana alueena ja sen osalta perustelut kaavalliselle käsittelylle ovat pysyneet samana kuin kaavan luonnosvaiheessa. Roopakannevan suoallas kuuluu luonnontilaisuusluokkaan 1. Luokan 1 soiden vesitalous on muuttunut kauttaaltaan ja kasvillisuusmuutokset ovat selviä. Roopakannevan turvetuotantoon soveltuvan alueen vaikutuksia Pässirämäkän Natura-alueeseen ja sen lajistoon on selvitetty kaavaa varten laaditussa Natura-arvioinnin tarveharkinnassa. Arvioinnin mukaan Natura-arviointi ei ole tarpeen Roopakannevan turvetuotantoa osoittavan merkinnän osalta. 31

32 Roopakanneva sijaitsee osin Kainastonjoen valuma-alueella (42.09), jolle on annettu kaavassa suunnittelumääräys: Seuraavilla valumaalueilla turvetuotannon vesiensuojelumenetelmiin ja tuotannon vaiheistukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Lisäksi kaikkia turvetuotantoon soveltuvia alueita koskee suunnittelumääräys: Turvetuotantoon soveltuvan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon turvetuotannon vaikutukset asutukseen. Alueen käyttöönoton suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota vesiensuojelumenetelmien tehokkuuteen ja valuma-alueella yhtäaikaisesti tuotannossa olevien alueiden määrään siten, että turvetuotanto osaltaan ottaa huomioon vesienhoidon toimenpideohjelmissa asetetut tavoitteet ja edistää niiden toteutumista. Suunnittelussa on huomioitava tuotantoalueiden yhteisvaikutukset vesistöihin ja valuma-alueen kokonaiskuormitus, sekä tarvittaessa vaiheistettava tuotantoa huomioiden alapuolisten vesistöjen tila. Alueiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee selvittää happamien sulfaattimaiden esiintyminen ja suunnitella tuotanto siten, ettei se aiheuta merkittävää hapanta huuhtoumaa. Suunnittelumääräystä on tarkistettu kaavan luonnosvaiheen jälkeen tarkentaen vesistöihin kohdistuvien vaikutusten huomioimista Metolaisneva pois kaavasta Teuvan Metolaisneva-Hangasneva tulee poistaa kaavasta, koska se on peltoa. Peltoa ei voida maakuntakaavassa varata turpeennostosuoksi. Asiasta on KHO:n päätös, jonka vastaisesti maakuntakaavaan ei saa ottaa turvesoita. 32 Aiemmassa muistutuksessa on kiinnitetty huomiota mahdollisen turvetuotannon vaikutuksista pohjavesiin. Pohjavesiin kohdistuvia vaikutuksia käsitellään kaavaselostuksessa ja sen vaikutusten arvioinnissa, ja lisäksi pohjavesialueet on esitetty kaavaan liittyvällä teemakartalla. Pohjavesialueiden valuma-alueille sijoittuvien turvetuotantoalueiden vaikutuksia tarkastellaan ympäristöluvan haun yhteydessä. Metolaisneva (6096) on osoitettu kaavassa turvetuotantoon soveltuvana alueena ja sen osalta perustelut kaavalliselle käsittelylle ovat pysyneet samana kuin kaavan luonnosvaiheessa.

33 Fossiilisten polttoaineiden polton lopettaminen YK:n alaisen kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n raportti julkistettiin juuri äsken, Siinä vaaditaan fossiilisten polttoaineiden - ml. turve - polton lopettamista varsin nopeasti. Suomikin joutuu tekemään tätä koskevia päätöksiä lähiaikoina. Tämä tarkoittaa myös sitä, että uusien turpeennostoalueiden avaaminen käy tarpeettomaksi. Siten nyt laadittavana oleva turvemaakuntakaava on aivan turha. Laihia PENTTI KANANOJA OY Henkilö 1 Liite: Muutosehdotukset/-vaatimukset vaihemaakuntakaavaan III, R. Mäki-Kyyny Oy Muistutus kohdistuu Kauhajoen lkkelänjoen valuma-alueen erityssuojelun kiristämis toimenpiteisiin turvetuotannon osalta. Kauhajoen liroonnevalla on palaturvetuotanto aloitettu sodan aikana 1940 luvun alussa suon itälaidalta. Koko lroonneva on tutkittu 1945 erittäin perusteelliseti pohjia myöten, ollut ensimmäisiä perusteellisia suotutkimuksia Suomessa. Jo silloin se on todettu palaturve tuotantoon soveltuvaksi. Näiden ja myöhempien lisätutkimusten pohjalta palaturvetuotanoa on jatkettu menestyksellisesti jo lähes 80 vuotta. Koko loppusuo on ojitettu ja esivalmisteltu palaturvetuotantoa silmälläpitäen 1960 luvulla. Omistamani yhtiö aloitti palaturvetuotannon liroonnevalla 1980 tuotantoala 120 ha. Tuotannon ohessa olemme hyvin intensiivisesti kehittäneet palaturvetuotanto kalustoa ja tekniikkaa, jotta voimme toimittaa hyvää tasalaatuista palaturvetta maakunnan KPA lämpölaitoksille. Ja näissä saavutuksissa olemme saavuttaneet tavoitteet. 33 Metolaisnevan suoallas kuuluu luonnontilaisuusluokkaan 1. Luokan 1 soiden vesitalous on muuttunut kauttaaltaan ja kasvillisuusmuutokset ovat selviä. Metolaisnevan alue täyttää kaavan laadinnassa turvetuotantoon soveltuville alueille annetut reunaehdot. Turpeenotolla ja sen käytöllä energiantuotantoon on huomattavia ilmastovaikutuksia. Etelä-Pohjanmaan energia- ja ilmastostrategian mukaan turpeen tulisi tulevaisuudessa olla maakunnassa pääpolttoaineen sijaan merkittävä tukipolttoaine ja huoltovarmuuden turvaaja. Siirtymäkausi turpeesta muihin energiamuotoihin kuitenkin tarvitaan ja osaltaan kaava vastaa tähän siirtymäajan tarpeeseen. Ikkelänjoen alue on osoitettu Etelä-Pohjanmaan voimassa olevassa maakuntakaavassa (2005) erityissuojelua vaativan vesistön kaavamerkinnällä. Merkintä perustuu komiteamietintöön. Erityissuojelua vaativien vesistöjen merkintöihin ei tehdä muutoksia tällä vaihemaakuntakaavalla, vaan Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavan (2005) merkinnät jäävät niiltä osin voimaan. Kokonaismaakuntakaavassa merkintää kuvataan mm. merkinnällä osoitetaan sellaisen vesistön koko valuma-alue, joka on todettu vesistön monimuotoisuuden kannalta arvokkaaksi Edellä mainittujen vesistöalueiden erityissuojelu ei rajoita niiden valuma-alueiden maankäyttöä, poikkeuksena on turvetuotanto, jota ei enää tule osoittaa näille alueille. Merkinnälle ei ole kokonaismaakuntakaavassa annettu suunnittelumääräystä.

34 Mutta nyt kun 120 ha tuotantoala on siirtynyt maanviljelyskäyttöön, jossa on salaojitettua luomukaura viljelystä. Salaojitetun luomupellon vesistöpäästöt ovat hyvin pienet. Nyt palaturvetuotantomme ja muukin toiminta jouduttu lopettmaan kielteisen ympäristölupapäätöksen johdosta kokonaan. Kun AVI ja ELY katsoivat että jäljellä olevalle 80 ha esivalmistellulle suon lounais osan lohkolle ei ole enää ympöristöluvan myöntämis perusteita, vaikka se korvaisi vieressä olevan luomu viljelyyn siirtyneen alueen. Perusteluna saattaa vaikutta lkkelänjoen tilaan. Vaadimme että lkkelänjoen erityssuojelun lisätiukennus ei estäisi ehdottomasti ympäristöluvan myöntämistä liroonnevan 80 ha loppualalle. Vaadimme että liroonnevalla saataisiin 100 vuoden palaturve tuotantojakso loppuun suoritettua. Suo on ollut erittäin tärkeä koekenttä suomalaisen palaturvetuotannon kehittämiselle. liroon Turve / Pajulahti Oy toimi ja yritykseni Kauhajoen Turve / lns.tsto R. Mäki-Kyyny Oy Kainastonjoen valuma-alue (42.09) ja Ikkelänjoen vesistöalue (42.093) on tunnistettu kaavan vesistövaikutusten arvioinneissa myös erityisen herkiksi alueiksi mahdollisen kuormituksen lisääntymisen kannalta. Vaikka Iiroonnevalle (5963) ei osoiteta vaihemaakuntakaavassa turvetuotantoon soveltuvan alueen merkintää, on sille mahdollista hakea ympäristölupaa turvetuotannon harjoittamiseen. Emme aio vielä luovuttaa vaan tarkoituksena on vielä yhden kerran hakea ympäristölupaa hallinnassamme olevalle 80 ha turvesuolle liroonnevalla Toivoisimme että käsittelyssä oleva vaihekaava antaisi meille mahdollisuuden toteuttaa kansantaoudelle ja maakunnalle hyvin kannattavan hankkeen loppuun saakka. (Liitteenä arvio laskelma talousvaikutuksista, jos loppu liroonnevan tuotantokelpoisesta alasta voidaan hyödyntää seuraavien 25 vuoden aikana). Näin saataisiin maakuntaan järkevää siirtymäaikaa uusien päästä vapaiden lämmitys muotojen tulolle. Tosiasia kuitenkin on maakunnassamme joudutaan lämpöenergiaa tuottamaan jollain konstilla. jotta hyvinvointiyhteiskuntamme toimisi. Kauhajoella R.Mäki-Kyyny Oy 34

35 35

36 Alavuden Saarijärven Järvitoimikunta ry 1. Maakuntakaavaehdotus on myöhäissyntyinen ja ylimitoitettu turpeenkäytön osalta. Jo pitkään on ollut yleisesti tiedossa että ilmastopäästöt on puolitettava ja tästä johtuen fossiilisten polttoaineiden käyttö lämmön- ja sähköntuotantoon lopetettava viimeistään vuonna 2030 eli 12 vuoden kuluttua. On suorastaan käsittämätöntä että E-P:n Maakuntahallitus vie, vastoin laajojen kansalaispiirien mielipidettä, voimakkaasti läpi ns. turvekaavaa jonka toteuttaminen lisää oleellisesti vesistöjen pilaantumista ja ilmastopäästöjä sekä pilaa luonnon monimuotoisuutta. Miksi Etelä-Pohjanmaasta halutaan tehdä turvemaakunta josta turvetta kaivetaan, ajetaan pääosin naapurimaakuntiin, pilataan vesistöt ja mutta perustellaan mm. energiaomavaraisuudella? tai ha ovat aivan ylisuuria lukuja E-P:n kuivike- ja ympäristötuotteiden tarpeisiin. Tuotantoalueiden poistuma 1000 ha/v on myös teoriaa, lähes aina käy niin että olemassa olevaa tuotantoaluetta laajennetaan, koska laajennuslupa on läpihuutojuttu ja laajennukseen ei yleensä tarvitse tehdä mitään puhdistuskenttiä. Tuotannosta poistuvat alat ovat ennallistamisen kannalta hyvin ongelmallisia. Valumavedet jäävät usein joko rasittamaan tuotantoalueen puhdistustekniikkaa ilman että niitä huomioidaan valumapinta-alan laskennassa, tai sitten niiden ympäri kaivetaan syvä oja joka johtaa suoraan vesistöihin. Näyttää siltä, että Maakuntahallinnon poliitikot ovat Vapo Oy:n talutusnuorassa ja tekevät päätöksiä ymmärtämättä seurannaisvaikutuksia. On selvää, että varsinkin nyt kun hallitusten välinen ilmastopaneeli on linjannut että 1,5 C ilmaston lämpiäminen on pysäytettävä energiastrategiaa on muutettava myöskin Etelä- Pohjanmaalla ja III vaihemaakuntakaavasta poistettava kaikki turvetuotannon lisäalat tai ainakin kohtuullistettava ne oman maakunnan käytötarpeisiin ja siirryttävä nopeasti uusiutuvien energiamuotojen käyttöön. 2. Maakuntakaavaehdotus on selkeästi ristiriidassa Maakuntahallituksen teettämien selvitysten ja hyväksymien ohjelmien kanssa 36

37 2.1 Etelä-Pohjanmaan Maakuntaohjelmassa todetaan mm: "Erityisesti pintavesien laatu on Etelä-Pohjanmaalla huono. Suurimmat ympäristöuhat Etelä-Pohjanmaalla kohdistuvat vesistöihin, jotka ovat pienestä koostaan johtuen herkkiä muutoksille. Ne ovat maa- ja metsätalouden sekä turveteollisuuden voimakkaasti kuormittamia, säännösteltyjä ja siten laadultaan heikentyneitä. " Turvekaavassa ajetaan voimakkaasti turpeenkäytön ja vesistökuormituksen lisäämistä varmistamalla turpeenkaivumahdollisuudet sellaiselle tasolle että 60% kaivetusta turpeesta voidaan ajaa maakunnan ulkopuolelle. 2.2 Etelä-Pohjanmaan ympäristötrategian mukaan: Pylväsdiagrammista on luettavissa että pintavesien ekologinen tila on tyydyttävä, välttävä tai huono jokien kohdalta yli 90%, järvien yli 70 % ja rannikonkin osalta jo lähes 50 prosenttisesti. Vuosina kaikkien tila on heikentynyt, eniten rannikkovesistöjen. Tämä kertoo vesistöpäästöjen jatkuvasta lisääntymisestä Visioissa tavoitteiksi ilmoitetaan mm. vesien tilan parantaminen ja vähähiilisyyteen pyrkiminen energiantuotannossa ja -käytössä: "Vähennetään vesiin kohdistuvaa maatalouden, metsätalouden, asutuksen, turkistuotannon, turvetuotannon ja teollisuuden kuormitusta." "Vähennetään energiatuotannon, kasvihuonepäästöjen määrää panostaen parhaan mahdollisen tekniikan hyödyntämiseen. " "Lisätään hiilinieluja kaiken alueellisen toiminnan yhteydessä... " "Suunnataan kuntien toimintaa kohti hiilineutraalisuutta noudattaen HINKU hankkeen toimintamallia,... " Turvekaava vie vesistökuormitusta ja kasvihuonepäästöjä huonompaan suuntaa, jopa vielä naapurimaakunnissakin kun turvetta kaivetaan yli oman tarpeen rahdataan ja poltettavaksi jopa 200 km päähän. 2.3 Maakuntahallituksen hyväksymän Etelä-Pohjanmaan Energia- ja ilmastostrategian mukaan mm: "Turpeen hiilidioksidipäästökerroin on suuri, korkeampi kuin kivihiilen. " "Täten Suomen hallitus on asettanut Energia- ja ilmastostrategiassaan tavoitteeksi, että turpeen energiakäyttö vähenee kolmanneksella viimevuosien keskimääräisestä tasosta (23TWh) vuoteen 2025 mennessä." 37

38 "Turpeen energiakäyttöä vähennetään suunnitelmallisesti siten, ettei se korvaudu kivihiilellä. " Edellä kirjatuista voidaan todeta, että turvekaava on sekä Suomen hallituksen että Etelä- Pohjanmaan oman ilmastostrategian vastainen. 2.4 Etelä-Pohjanmaan liitto on tilannut Vaasan yliopiston Levon instituutilta selvityksen bioenergian tuotannon tarpeista Etelä-Pohjanmaalla. Selvityksessä ehdotetaan mm: "Kaavoituksen tehtävänä olisi kehittää alue, joka rakentuisi uusiutuvan energian ympärille, " "Uusiutuvan energian osuus on vain 11 prosenttia, joka koostuu pääasiassa puupolttoaineista, tuulivoimasta ja vesivoimasta. " "Etelä-Pohjanmaalle sopisi puun kysynnän puitteissa yksi tai kaksi puuta käyttävää pyrolyysi prosessia hyödyntävää biojalostamoa. "Näistä ehdotuksista maakuntakaavassa on vain hyvin aneeminen maininta yhdestä biojalostamosta Kauhajoelle?? Pääosa kaavasta puhuu kuitenkin vain turpeenkaivusta ja turpeen rahtaamisesta maakunnan ulkopuolelle. 2.5 Turvekaavaa varten Etelä-Pohjanmaan liitto on teettänyt mittavan, 150 sivuisen turvetuotannon vesistövaikutusten arvioinnin WSP Finland Oy:llä. "Kuormituslukuina käytettiin ominaiskuomituslukuja Turvetuotanto ominaiskuormitusselvitys , Pöyry 2013)." :>VAPO Edellä mainitun selvityksen sivulla 144 todetaan selvityksen epävarmuuksista mm. seuraavasti: ominaiskuormituslukuihin liittyy suuria epävarmuuksia lähtöaineistoon liittyen. Koska ominaiskuormitusluvut ovat keskiarvoja, joissa erillisten virtaamatilanteiden näytteitä ei välttämättä ole mukana, keskiarvot vääristänevät tuloksia (ominaiskuormituslukuja) alaspäin. Erot voivat olla huomattavia. yleisenä ongelmana pidetään myös eri tarkkailuraporteissa virheellisesti esitettyä aineistoa, joka uudelleen käytettäessä moninkertaistaa virheet soiden välillä on eroja, mistä syystä ominaiskuormitusluvut ovat keskiarvoistavia, ja siten myös esitetyt kuormitukset voivat olla todellista kuormitusta suuremmat. Vapo on mm. lupautunut uusien tuotantosoiden osalta vähentämään alapuoliseen vesistöön kohdistuvaa kiintoaine- ja humuskuormitusta verrattuna lähtötilanteeseen ennen turvetuotannon aloittamista 38

39 Vemala-järjestelmässä turvetuotanto on mukana pistekuormituksen tiedoissa, joten turvetuotannon osuus kokonaiskuormituksesta on laskettua suurempi turvetuotannon osuutta pistekuormituksesta ei ollut mahdollista erottaa humuskuormituksesta ei ollut saatavana vertailutietoa Ominaiskuormitusselvitys on Vapo Oy:n teettämä ja täten tarkoitushakuinen, eikä kuvaa niitä olosuhteita joihin uudet tuotantoalueet sijoittuvat. Toisin sanoen, jo kaavan lähtöaineistossa on myönnetty että kuormitustarkastelussa esitetyt kuormitustiedot, kaikkine taulukoineen, ovat vääriä!! Näitä ongelmia ei kaavan laatija ole mitenkään huomioinut. Kun ominaiskuormituslukujen käyttöön on edellisessä vaiheessa useissa valituksissa kiinnitetty huomiota, vastauksiin on vain ylimalkaisesti kirjoitettu että näillä mennään. Näyttää siltä että kaavan laadinta on Vapo Oy:n ohjauksessa. Vapon ote kaavoituksessa näkyy myös siinä että viralliseen raporttiin on kirjoitettu Vapon luvanneen pienentää kuormituksia. Jos halutaan ja luvattaan vähentää kuormitusta pitää tietysti pienenevät kuormitusluvut kirjoittaa turvekaavaan. Suullisista puheista ei ole mitään, varsinkaan Vapon joka käy oikeutta ympäri Suomea kaikista mahdollisista eduistaan. 2.6 Vertailu muun maankäytön päästöihin Kuormitustarkastelun lähdeluettelossa on myöskin Vapo Oy:n teettämät selvitykset: "Eri maankäyttömuotojen huuhtoumat" ja "Pöyryn limnologin selvitys eri maankäyttömuotojen ominaiskuormituksista. Kalvosarja. " Nämä lähteet eivät edusta tieteellistä tutkimusta, vaan ovat lähinnä tarkoitushakuisia lukuja joilla voidaan manipuloida. Luken, VTT:n, MTK:n ja Metla/Finer, Turtola, Haak, Yläranta, raporteissa on täysin erilaisia tutkimustuloksia maa- ja metsätalouden päästöistä. 39 Humuskuormitus on laskettu ja huomioitu valuma-aluekohtaisissa kuormitustarkasteluissa, mutta eri maankäyttömuotojen kuormituksen vertailussa ei ole ollut saatavissa vertailevaa tietoa vuosilta kaikkien maankäyttömuotojen osalta, ja sen vuoksi esimerkiksi turvetuotannon kuormituksen osuutta ei ole voitu humuksen osalta laskea. Ympäristöministeriön oppaan (Suot ja turvemaat maakuntakaavoituksessa, 2015) mukaan turpeenotosta vesistöön aiheutuvaa kuormitusta arvioitaessa on tarkoituksenmukaista käyttää hyväksi ominaiskuormituslukuja. Ne on saatu tuotantoalueiden vesistötarkkailutulosten maakuntakohtaisista tai laajemman alueen keskiarvoista. Ne eivät siten kerro kulloinkin kyseessä olevan, yksilölliset ominaisuudet omaavan tuotantoalueen kuormituksen määrää, vaan ovat ainoastaan karkea arvio tästä. Ominaiskuormituslukujen tulisi mahdollisuuksien mukaan perustua samantapaisten soiden kuormitukseen. Ominaiskuormituslukuihin perustuva vesistövaikutusten arviointi on kuitenkin katsottava maakuntakaavoituksen tarpeisiin riittäväksi. Arvioinnin tulee sisältää arvio virhemarginaalista etenkin vesien tilalta muutoksille herkillä alueilla. Jatkuvatoimisten mittausten tuloksia tulee hyödyntää arvioinneissa. Kuormitustarkastelussa käytetyt muun maankäytön kuormitustiedot perustuvat Etelä-Pohjanmaan Ely-keskuksen aineistoon.

40 MTK:n tiedotteen, Itämeri, järvet, joet tiedotteen mukaan maatalouden osuus typpipäästöistä on 29% ja fosforipäästöistä 39%. Esimerkkinä maatalouden päästöjen erot eri lähteistä: Taul. 1 Maatalouden osalta päästöissä ei todellisuudessa ole olemassa yhtä lukua (kg/ha/a) vaan siinä on suuri määrä muuttujia. Edellä mainittujen tutkimusten mukaan peltoviljelyssä päästöihin vaikuttavat oleellisesti ojitusmuoto (avo-ojat, salaojat), maanlaatu, peltojen kaltevuuskulma, viljelykasvisto, lannoitus jne. Kaikki ymmärtävät että Etelä-Pohjanmaan tasaisen, salaojitetun, luomuviljellyn heinäpellon salaojaputken päästä ei mahdu tulemaan sellaista määrää kiinto-ainetta, humusta eikä ravinteita kuin turvetuotantoalueelta joka jyrsitään kerran viikossa avotaivaan alla. Eli Vapon toimittamien lähteiden ilmoittamat päästöt muun maankäytön osalta ovat moninkertaisia, niitä ei pitäisi käyttää lainkaan. Toisaalta Vapon toimittamat ominaiskuormitusluvut ovat runsaasti alakantissa kuten kuormitustarkastelun sivulla 148 on todettu ja edellä tekstissä kerrottu. Tietysti on selvää, että kun Suomessa on metsää 27 milj.ha, peltoa 2,3 milj. ha ja turvetuotantoa ha niin saadaan esitettyä tarkoitushakuisia erittäin pieniä % lukuja turveteollisuuden kuormitusosuudesta, aivan riippumatta siitä kuinka vääriä ominaiskuormitusluvut ovat. Tämä on Vapon taktiikka ohjata mielikuvia. Joka tapauksessa turvetuotanto on erityisen kuormittavaa maankäyttöä ja minkään muun maankäytön päästöt, olivatpa ne pitoisuuksiltaan, pinta-alaltaan tai muuten pieniä tai suuria, eivät oikeuta turveteollisuutta päästämään vesistöön minkäänlaisia päästöjä. Etelä-Pohjanmaan matalat järvet ja joet eivät kestä näin hirveitä uusia kuormituksia ja vesistöjen tilaa hyvä ei voida koskaan saavuttaa jos turvekaava toteutetaan. 40

41 3. Turpeenkaivun vesistöpäästöt Luonnonvaraisen suon ja turvetuotannossa olevien suoalueiden sekä metsäalueiden valumavesien vertailu Bioenergiayhdistyksen julkaiseman "Turvetuotantoalueiden ominaiskuormitusselvityksen" ja Vapo Oy;n julkaiseman "Turvetuotantoalueiden vesistökuormituksen arvioinnin" perusteella: Taul.2 Taul.3 Keskimääräiset puhdistustehot tuotantoalueilta lähtevissä vesissä. Dl Koppisen raportissa todetaan mm: YMPÄRISTÖLUPIEN EHTOJA EI TÄYTETÄ V.2016 alueen 327:sta vesienkäsittelyrakenteesta vain 86:lle on määritetty puhdistusvaatimus/-tavoite. Ainoastaan 14 täytti luvan mukaiset ehdot. V tilanne oli samanlainen. Vuosina kaikista vesienkäsittelyrakenteista (muut kuin kemikalointi) 38% ei saavuttanut vaatimusta kiintoaineen osalta, 47% kokonaistypen osalta ja 75% kokonaisfosforin osalta. 62% vesienkäsittelyrakenteista lisäsivät CODmn pitoisuutta (humus). Ympäristöluvissa on normaalisti ehto, että mikäli kahteen vuoteen puhdistustehoja ei saavuteta, on laadittava suunnitelma puhdistustehojen parantamiseksi. Käytännössä tehostamistoimenpiteitä ei näissä 72:ssa ole vaadittu, tehty tai valvottu, vaan päinvastoin Vapo 41

42 Oy on anonut lupaehtojen höllentämistä, perustellen höllentämistä sillä että eihän siitä päästöt lisäänny?? 5. Humus turvetuotannossa ja vesistöissä Humus on siitä ikävä aine että se kulkeutuu pääosin veteen liuenneessa muodossa väkisin vesistöihin. Vesiensuojelurakenteissa se vain lisääntyy. Tämän turvekaavan osassa Kuormitustarkastelu s.27 kerrotaan: "Humuksen osalta ei ole saatavana vertailevaa tietoa vuosilta kaikkien maankäyttömuotojen osalta." Tämä johtuu siitä että Vapon tilastoista sitä ei koskaan löydy, ilmoitetaan vain pitoisuudet/tonnit ja sitten kerrotaan että sitä vain aina turvetuotannosta tulee. Edellä olevista taulukoista 2 ja 3 on luettavissa että humusta lähtee turvetuotantoalueilta kertainen määrä kiintoaineeseen verrattuna ja se lisääntyy puhdistuskentissä 5-17 %. Nimenomaan humuskuormitus ja sen aiheuttamat jälkiseuraukset on suurin syy minkä takia Etelä-Pohjamaan matalat järvet ovat tummavetisiä ja liettyneitä. Klöve 1997,2001; Heikkinen, Ihme 1995; Sallantaus 1983; Kalle Laitinen ja Luonnonsuojeluliiton julkaisu Luonnonsuojelija 2/2012: "Turvetuotannon valumavedet sisältävät kiintoaineiden ja ravinteiden lisäksi liuenneita orgaanisia aineita, pääasiassa humusta jonka osuus huuhtoutuvasta orgaanisesta aineesta on kertaluokkaisesti suurempi kuin kiintoaineen osuus. Humuksen mukana tuotantoalueilta huuhtoutuu rautaa ja raudan välityksellä humukseen sitoutunutta fosforia. Tuotantoalueiden ojituksien on havaittu aiheuttavan jopa 5-7 -kertaisen humushuuhtoutuman luonnon huuhtoutumaan verrattuna. Veden virtaus ottaa mukaansa orgaanista ainesta raa'asta suon pinnasta ja syvemmistä kerroksista. Kaikkien mittausten mukaan sen pitoisuus lisääntyy (Taul.3) myös puhdistusprosesseissa, lukuun ottamatta kemiallista puhdistusta. Juuri tämä orgaaninen aines muodostaa järvien pohjaan ja rannoille kertyvää turvelietettä. " Tilastollisessa analyysissä turvetuotannon vesistökuormitukseen vaikuttavista tekijöistä (Tuukkanen, Klöve, Marttila ym.) mainitaan: 42

43 "Valunnalla ja sen muutoksilla havaittiin olevan vaikutusta valumavesien ainepitoisuuksiin ja tuotannosta syntyvään kuormitukseen.... tuotannosta syntyvä bruttokuormitusominaisuus korreloi positiivisesti valunnan kanssa sekä kiintoaineen, fosforin, typen että CODmn:n osalta. " Vettyessään kuiva turveaines paisuu tilavuudeltaan monikymmenkertaiseksi täyttäen järvien pohjia lietteellä. T.Sallantauksen mukaan 20 kg kuivaa humusainesta ottaa 1 kuutiometrin tilan vedessä. Humuksen ominaispaino on kg/m3, peltomaan ominaispaino 1300 kg/m3 ja metsämaan 675 kg/m3. On selvää että raskaampi kiintoaines erottuu paremmin puhdistuksessa ja sedimentoituu järveen saavuttuaan pohjalle. Näin ollen humus- ja kiintoainepäästöjä tulisi käsitellä päästökilojen ja -tonnien lisäksi/sijasta tilavuusmittoina. Kuormituksen aiheuttama ympäristörasitus tulisi paremmin ymmärrettäväksi jos näin osoitettaisiin turvekentiltä järviin tulevan humuksen ottama tila. Kemiallinen hapenkulutus COD mn kuvaa veden sisältämää orgaanisten aineiden määrää. COD mn -arvo, esim. 89 mg/l, tarkoittaa vedessä olevan humuksen hajottamiseksi hiilidioksidiksi ja vedeksi tarvittavaa happimäärää. Vedessä voi olla lämpötilasta riippuen happea 8-13 mg/l joten pitoisuudella 89 mg/l humuksen hajotustoiminta kuluttaa n.8,5 vesilitran hapen määrän. Mikäli humusta kertyy järveen riittävästi, on mahdollista, että se kuluttaa kaiken hapen ja järvi muuttuu elottomaksi. Pohjaan kertynyt orgaaninen aines aiheuttaa hajotuksen kiihtymistä. Hapen loppuessa alkaa pohjasta vapautua fosforia joka aiheuttaa eliörakenteen vinoutumista, sinilevien kukintoja, bakteerikannan kasvua ja kalojen elinolosuhteiden heikentymistä. Humus myöskin muuttaa veden väriä ja valaistusolosuhteita. Tämän kaavaehdotuksen kuormitustarkastelun mukaan humuskuormituksen ka. on 220,8 kg/ha/vuosi. Ominaiskuormitusraportin keskiarvoluku on 234 kg/ha/vuosi. Päästötarkkailuraporttien mukaan ominaiskuormitusraporttien ulkopuolisilta tuotantoalueilta kuormitus on 393 kg/ha/vuosi. Kuten kuormitustarkastelun tekijät ovat kommentoineet, ominaiskuormitusluvut ovat alakantissa, käytettäköön tässä laskelmassa lukua 300 kg/ha/a. 43

44 Kaavan lisäalalta ha humuskuormitus vesistöihin on kg vuodessa ja viisivuotisjaksolla kg. T. Sallantauksen tutkimuksen mukaan 20 kg humusainetta ottaa 1 kuutiometrin tilan vedessä. Tämä tarkoittaa sitä että vuosittain pilaantuu humuksesta johtuen m3 Etelä-Pohjanmaan vesistöjä. 300 kg/ha/a vastaa humuspitoisuutta 67,9 mgll Koska veden happipitoisuus voi olla 8-13 mgll, jokainen tuotantoalueelta tuleva vesilitra pitoisuudella 67,9 mg/l kuluttaa keskim. 6,4 vesilitran hapen määrän. Valuma uudelta alueelta on 14 l/s/km 2 joka tarkoittaa m 3 /v joka polttaa 6,4 kertaisen vesimäärän hapen. Tietysti nämä määrät jakaantuvat erilaisiin vesistöihin ja jokiin eivätkä käynnisty yhtä aikaa. Mutta, edellä lasketut määrät ovat niin hirveitä että turvetuotantoalueen alapuoliset vesistöt voivat pysyä jotenkin hengissä vain sade- ja sulamisvesien avulla kun valuma työntää edellään humuspitoiset, hapettomat vedet edellään alapuolisiin vesistöihin ja lopuksi mereen. Selvästi on kuitenkin mm. E-P:n ympäristöstategiasta nähtävissä että jokien ja rannikon tila huononee jatkuvasti. Turpeenkaivun humuskuormitusta ei ole kaavoituksessa, lupakäytännössä eikä valvonnassa lainkaan huomioitu, vaikka se edustaa 90 % koko orgaanisen aineen määrästä. Tilanne on ympäristölain vastainen koska ympäristösuojeluasetuksen 15 ja liitteen 1 mukaan vesistöissä happitasapainoon epäedullisesti vaikuttavat aineet ja myös suspendoituvat aineet (pohjaan kertyvät ainekset) olisi kaavoituksessa otettava huomioon. Humuksen osalta ei ole ollut saatavilla vertailutietoa laskettaessa turvetuotannon kuormituksen osuutta kokonaiskuormituksesta. Kuormitustarkastelussa on kuitenkin laskennallisesti arvioitu humuskuormitusta valuma-alueittain sekä nykytilanteessa että tuotannon mahdollisen lisääntymisen aikana huomioiden myös yli- ja alivirtaamatilanteet. 6. Muut vesistöpäästöt Toisin kuin Vapo ilmoittaa, tarkkailuraporttien mukaan (taul.2) mukaan Länsi Suomen turvetuotannon "puhdistuskenttien" reduktiot ovat aika vaatimattomia. Keskimäärin typestä saadaan pois vain %, fosforista 6-17 %, rautaa ei ole mitattu, kiintoaineesta % ja humus/codmn lisääntyy 9-17 %. 44

45 Useat henkilöt ja yhteisöt ovat valituksissaan vaatineet puhdistustekniikan ja valvonnan parantamista sekä päästörajoitusten asettamista tuotantoalueiden päästöille. Kaavan laatija vastaa näihin: Turvetuotantoon soveltuvien alueiden merkintä on alueen erityisominaisuutta osoittava merkintä, jolla ei varata aluetta turvetuotantoon, vaan osoitetaan sen soveltuvuus tähän maankäyttömuotoon. Turvetuotantoalueilla käytettävät vesienkäsittelymenetelmät määritellään tuotantoalueiden tarkemmassa hankekohtaisessa suunnittelussa ja ympäristöluvassa. Maakuntakaavassa ei yleispiirteisenä suunnitelmana määritellä yksittäisten tuotantoon soveltuvien alueiden vesienkäsittelystä. Maakuntakaavassa ei myöskään määrätä tuotantoalueiden päästöistä, vaan ne käsitellään ympäristöluvassa. Ympäristöluvan noudattamista turvetuotannossa valvoo alueellamme ensisijaisesti Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue. Paikallisesti ympäristönsuojelulain noudattamista valvovat kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset. Maakuntaliitto ei ole turvetuotannossa valvova viranomainen. "Turvetuotantoon soveltuvan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon turvetuotannon vaikutukset asutukseen. Alueen käyttöönoton suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota vesiensuojelumenetelmien tehokkuuteen siten, että turvetuotanto osaltaan ottaa huomioon vesienhoidon toimenpideohjelmissa asetetut tavoitteet ja edistää niiden toteutumista. Suunnittelussa on huomioitava tuotantoalueiden yhteisvaikutukset vesistöihin ja tarvittaessa vaiheistettava tuotantoa huomioiden alapuolisten vesistöjen tila." On vaikea nähdä miten lausuma tai suunnittelumääräys vähentää turveteollisuuden päästöjä jos vain "otetaan suunnittelussa huomioon vaikutukset asutukseen??" Pitää tietysti määrätä selkeät päästörajat jotta Etelä-Pohjanmaan vesistöt eivät pilaannu entisestään ja lopullisesti. 45 Muistutuksessa viitataan kaavaluonnoksessa turvetuotantoon soveltuville alueille annettuun suunnittelumääräykseen, jota on kaavan eri vaiheissa tarkistettu etenkin vesistövaikutusten osalta, ja joka nähtävillä olleessa kaavaehdotuksessa on muodossa: Turvetuotantoon soveltuvan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon turvetuotannon vaikutukset asutukseen. Alueen käyttöönoton suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota vesiensuojelumenetelmien tehokkuuteen ja valuma-alueella yhtäaikaisesti tuotannossa olevien alueiden määrään siten, että turvetuotanto osaltaan ottaa huomioon vesienhoidon toimenpideohjelmissa asetetut tavoitteet ja edistää niiden toteutumista. Suunnittelussa on huomioitava tuotantoalueiden yhteisvaikutukset vesistöihin ja valuma-alueen kokonaiskuormitus, sekä tarvittaessa vaiheistettava tuotantoa huomioiden alapuolisten vesistöjen tila. Alueiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee selvittää happamien

46 Kun Etelä-Pohjanmaan turvekaavaan varatut tuotantoalueet perustetaan ja ojitetaan, vapautuu soiden sitoma hiilidioksidi ilmaan ja vesistöihin virtaa lähes Lappajärven tilavuuden verran satoja vuosia vanhaa, lähes hapetonta ja väkevää humusvettä. Lisäksi, edellä selvitetyn humusmäärän lisäksi tuotantoaikana syntyy vesistöihin vuosittain lähes 1000 tn kiintoainekuormitus, n. 150 tn typpi, 5-6 tn fosfori- ja lähes 300 tn rautakuormitus. sulfaattimaiden esiintyminen ja suunnitella tuotanto siten, ettei se aiheuta merkittävää hapanta huuhtoumaa. Lisäksi 11 valuma-alueelle on annettu erillinen määräys, jonka mukaan turvetuotannon vesiensuojelumenetelmiin ja tuotannon vaiheistukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota ja kolmelle valumaalueelle määräys, jonka mukaan alapuolisten vesistöjen erityisiin luonnonarvoihin on turvetuotannon yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa kiinnitettävä erityistä huomiota. 7. Ilmastopäästöt Etelä-Pohjanmaan Energia- ja ilmastostrategian mukaan turpeenkäyttöä vähennetään suunnitelmallisesti. Nykyinen tuotantoalue ei todellisuudessa pienene sitä tahtia kuin kaavassa on esitetty, joten III Maakuntakaavaehdotuksen mukaan tuotantoalaa lisätään ha ja kaivetusta turpeesta 60 % ajetaan maakunnan ulkopuolelle. Turvekaavassa on lähes kokonaan jätetty käsittelemättä turpeenkaivun ja turpeenpolton ilmastovaikutukset jotka ovat kaikista energiamuodoista suurimmat. Suunniteltu tuotantoala aiheuttaa Etelä-Pohjanmaalle valtavat hiilidioksidipäästöt, kaivu, kuljetus ja poltto. Suurin päästöjen aiheuttaja on Seinäjoen voimala SEVO. Näitä asioita kaavoittaja, kaavanlaatijat ja maakuntahallinto eivät ole noteeranneet mitenkään. Mikäli kaavaehdotusta jatkossa käsitellään, tulee tehdä selvitys Etelä-Pohjanmaan turvetuotannon ja turpeen polttamisen aiheuttamista ilmastopäästöistä ja laatia suunnitelma miten turpeen energiakäyttöä vähennetään kolmanneksella viimevuosien keskimääräisestä tasosta vuoteen 2025 mennessä ja lopetetaan kokonaan vuoteen 2030 mennessä. Kaavan vaikutusten arvioinnissa on käsitelty vaihemaakuntakaavan ilmastovaikutuksia sillä tasolla, kun maakuntakaavoilta yleispiirteisenä suunnitelmana edellytetään. 46

47 8. Turpeenkaivun ja turpeenpolton kannattavuus Äskettäin julkaistun yliopistollisen tutkimuksen mukaan turvetuotannon liikevaihto Suomessa on 330 milj.. Polttoturpeen osuus siitä 90% eli n.300 milj.. Valtion verotuki turpeenpolttajille v on 177 milj. ja vuonna milj. ja huoltovarmuusmaksua ei peritä ollenkaan. Tämä tarkoittaa sitä että turpeenkaivua ja turpeella tuotetun kaukolämmön hintaa tuetaan verotusteknillisesti %:lla muilla energiamuodoilla tuotettuun lämmitysenergiaan verrattuna. Energiantuotanto turpeella on siis täysin kannattamatonta liiketoimintaa ilman verotukea. Turpeenkaivua perustellaan suurilla työllisyysvaikutuksilla, mutta todellisuudessa esim. Vapo Oy:n henkilöstömäärä on 368 henkilöä ja tuotantoalueilla työskentelee kesäisin lyhyen aikaa muutama sata velkaista alihankkijayrittäjää. Kysymys kuuluu, onko tässä mitään järkeä? Tällaisilla tukisummilla pystyttäisiin maksamaan usealle tuhannelle henkilölle palkka kotiin tai vielä fiksumpaa olisi kannustaa väki uusiutuvan energiamuodon pariin. Työllisyysvaikutus täytyy suhteuttaa matkailu- ja majoitus, vikistys- ja kalastuskäytön tuomiin työllisyysvaikutuksiin sekä tuloihin. Näin on tehty esim. Keski-Suomessa ja Etelä-Savossa joissa on teetetty tutkimus aiheesta Jyväskylän ylipistolla. Tutkimus nro 211/ Vaatimukset Tämän päivän tiedon valossa ja IPCC:n raportin perusteella meneillään oleva turvekaavoitus tulee keskeyttää ja Etelä-Pohjanmaan liiton tulee mitä pikimmin aloittaa sellaisen toimintasuunnitelman laadinta joka tähtää turpeenkäytön alasajoon, vesistö- ja ilmastokuormituksen pienentämiseen ja uusiintuvien energiamuotojen käyttämiseen. Vähintäänkin kaavasta tulee poistaa kokonaan osoitetut turvetuotantoalueet kuten Keski-Suomen vastaavassa kaavassa on tehty ja keskittyä biojalostamon ja muiden uusiutuvaa energiaa käyttävien laitosten suunnitteluun. Myöskin soidensuojelua tulee lisätä. 47 Vaihemaakuntakaavan III valmisteluvaiheessa tarkoituksena oli osoittaa SL-merkinnällä soidensuojelun täydennysohjelman

48 Edellytän myöskin että yksityishenkilöiden ja yhdistysten esittämät muistutukset noteerataan kaavaviranomaisten ja maakuntahallinnon toimesta, ei pelkästään Vapon, kuntien ja turvemyönteisten viranomaisten. Yhdistysten takana on poikkeuksetta kymmeniä ja satoja henkilöitä. Yksityisillä ja yhdistysten henkilöillä on vuosikymmenten kongreettinen kokemus ja näkemys vesistöjen pilaantumisesta. He puolustavat vesistöjen virkistys- ja kalastuskäyttöä, luontoarvoja sekä suuria taloudellisia vaikutuksia omaisuutensa suhteen, byrokratiaa, turveteollisuutta ja asiaan perehtymättömiä poliitikkoja vastaan. mukaiset kohteet. Lakisääteisen suojeluohjelman valmistelusta päätettiin kuitenkin luopua vuonna 2014, eikä tämän jälkeen olla voitu osoittaa taloudellisia edellytyksiä kaikkien soidensuojelun täydennysehdotukseen valittujen kohteiden suojelun toteuttamiselle. Näin ollen kohteita ei tulla kaavaehdotuksessa huomioimaan kaavamerkinnöillä lukuun ottamatta Karvasuon, Vehmaskaan länsipuolisen lähdesuon, Isojärven ja Iso-Manalaisen ympäristön soiden ja Vähänjärvennevan alueita. Soidensuojelun täydennysehdotuksen kohteille ei kaavaratkaisussa osoiteta muuta maankäyttöä, mikä edistää kaavan tavoitetta soiden suojelun ja turvetuotannon yhteensovittamisesta. Lisäksi soidensuojelun täydennysehdotukseen kuulumattomalle Sahanevalle (Seinäjoki) osoitetaan SL-merkintä. Seinäjoki Alavuden Saarijärven Järvitoimikunta ry:n varapuheenjohtaja Henkilö 1 Bioenergia ry Bioenergia ry kiittää mahdollisuudesta ottaa kantaa vaihemaakuntakaavaehdotukseen. Kiitämme myös prosessista, jolla ehdotusta on valmisteltu useamman vuoden aikana laajassa ohjausryhmässä ja että Bioenergia ry:llä on ollut siinä edustus. Yhteistyö on ollut sujuvaa ja näkyy myös ehdotuksen loppuvaiheessa eri osapuolten sitoutuneisuutena lopputulokseen, vaikka ohjausryhmässä eri osapuolilla on erilaiset näkökannat moniin asioihin. 48

49 Bioenergia ry toteaa Etelä-Pohjanmaan 3. vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta seuraavaa: 1. Yleispiirteisessä kaavassa on käytetty hyvin mahdollisuutta osoittaa siinä puuterminaalien sijoittumismahdollisuuksia. Tämä luo puun käytön kehittymiselle tarvittavaa jatkuvuutta ja turvaa infrastruktuuriin tehtäviä investointeja. 2. Etelä-Pohjanmaa on Suomen soisimpia mutta myös eniten soita eri käyttötarkoituksiin käyttänyt maakunta. Soihin liittyvien elinkeinojen kehittämisessä maakunnalla on ollut aktiivinen ote jo vuosikymmenet. Toisaalta myös soiden suojelua on aktiivisesti edistetty. Maakunnan suot ja turvevarat ovat hyvin tutkitut ja niitä on edelleen runsaasti monia ekosysteemipalveluita ajatellen. Siksi tämäkin vaihemaakuntakaavaehdotus on juuri Etelä-Pohjanmaalla perusteltua laatia soiden osalta perusteellisesti. 3. Mahdollistava kaavoitusote tuottaa riittävän pinta-alan eri toimintojen kehittämiselle. Kaavassa on osoitettu alueita myös turvetuotannolle. Riittävä pinta-ala tukee uusien turpeen käyttömuotojen kehittämis- ja toteuttamismahdollisuuksia. Riittävä pinta-ala tukee myös työllisyyttä, aluetaloutta ja energia- huoltoa. 4. Kaavaehdotuksessa on käytetty maakunnan turvetuotannon alana hehtaaria. Tämä on ilmeisesti laskettu ympäristölupapinta-aloilla, eikä siinä ole otettu huomioon tuotannosta jo poistuneita alueita. Bioenergia ry:n vuotuisten jäsenkyselyiden ja pinta-alaseurannan mukaan vuonna 2018 turvetuotantopinta-ala maakunnassa ei kuitenkaan enää ylitä ha. Jäljellä oleva tuotantokelpoinen pinta-ala olisi syytä tarkistaa ja päivittää uusimpaan mahdolliseen tietoon. Turvesuonpohjia vapautuu uuteen maankäyttöön pelloiksi, kosteikoiksi ja metsiksi erityisen runsaasti juuri Etelä- Pohjanmaalla myös tulevina vuosina. Valmistelussa ja tuotannossa olevien turvetuotantoalueiden pintaalatietoa ei ole saatavilla kootusti, joten kaavassa esitetty pinta-ala perustuu Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen arvioon, jota on päivitetty kaavan ehdotusvaiheessa. 5. Vaihemaakuntakaavan yhtenä tavoitteena on edistää maakunnan energiaomavaraisuutta esitettyjen tavoitteiden ja strategioiden mukaisesti. Uusilla aluevarauksilla on tarkoitus korvata tulevaisuudessa tuotannosta poistuvaa pinta-alaa. Vaihekaavan luonnosvaiheessa turvetuotantovarauksia oli noin hehtaaria. Sittemmin Etelä- 49

50 Pohjanmaan maakuntahallitus päätti, että kaavassa turvetuotantoa koskevaksi pintaalatavoitteeksi asetetaan hehtaaria. Riittävää pinta-alaa tarvitaan, koska vain pieni osa kaavassa turvetuotantoon soveltuviksi osoitetuista alueista voidaan eri syistä johtuen lopulta ottaa käyttöön. 6. Bioenergia ry on pettynyt, ettei maakuntahallituksen asettamaan tavoitteeseen kuitenkaan päästy, vaan turvetuotantoon osoitetaan ehdotuksessa uusia tuotantokelpoisia alueita vain hehtaaria. Tavoitetta kohden edettiin hyvässä hengessä viime kuukausiin saakka, mutta tästä livettiin perusteilla, jotka eivät mielestämme olleet riittävät. Kyse on kuitenkin pitkälti jo tuottajien hallinnassa olevista alueista. Puuttuva hehtaaria tulee lisätä kaavaan näistä tuottajien hallinnassa olevista alueista. Kaavaluonnoksen jälkeen kaavaratkaisuun on vaikuttanut merkittävästi Natura-arvioinnin tulokset ja arvioinnista saadut lausunnot. Lisäksi kohteita on tarkistettu nykyisten turvetuotantoalueiden rajausten perusteella sen jälkeen, kun päivitetyt paikkatietoaineistot nykyisistä tuotantoalueista ovat olleet käytössä. Myös jo lainvoimaisen ympäristöluvan saaneita kohteita on poistettu turvetuotantoon soveltuvien alueiden joukosta. Tarkistuksia on tehty luonnosvaiheen jälkeen lisäksi mm. suurten petolintujen pesimäedellytysten turvaamiseksi sekä tiettyjen vesistöalueiden erityisominaisuuksien perusteella. Kaavaehdotus on ennen julkista nähtävillä oloa ollut viranomaisten lausuttavana. Viranomaisten lausuntojen perusteella kaavaehdotusta on tarkistettu etenkin vesistöihin kohdistuvien vaikutusten osalta. Vesistöihin kohdistuvat vaikutukset ja maakuntakaavan alueellinen, kokonaistilanteen huomioiva tarkastelu on kaavaa ohjaavien lakien ja strategioiden mukaisesti tärkeää. Tuottajien hallinnassa olevat alueet ovat olleet mukana kaavan valmisteluaineistossa siltä osin, kun tietoja on tuottajilta saatu. Ne, jotka eivät ole täyttäneet kaavassa turvetuotantoon soveltuvaksi alueeksi osoitettaville alueille valittuja kriteerejä, ovat jääneet kaavaratkaisun ulkopuolelle. Näille alueille on kuitenkin mahdollista hakea ympäristölupaa turvetuotannon harjoittamiseen. Esimerkiksi turvetuotannon tarpeet ja vesiensuojelu tulee jo maakuntakaavaa laadittaessa sovittaa yhteen MRL:n edellyttämällä tavalla ja kaavaa hyväksyttäessä on voitava varmistua siitä, että kaavan sallimien toteuttamisvaihtoehtojen puitteissa löytyy MRL:n sisältövaatimukset ja muut laillisuusvaatimukset täyttävä ratkaisu. 50

51 7. Kaavaehdotuksessa turvetuotantoalueita on rajattu pois lukuisilla perusteilla varovaisuusperiaatetta noudattaen. Tässä maakuntakaavan mahdollistavuuden periaatetta ei ole noudatettu. Mitä tekemistä esimerkiksi vanhoilla lupa- tai suojelupäätösten taustaselvityksillä on alueiden rajaamisen kannalta, kun mahdollinen ympäristöluvan vaativa toiminta vaatii kuitenkin perusteellisen luontokartoituksen? Alueita on jätetty merkitsemättä kaavaan siitäkin huolimatta, että tehtyjen yleisluontoisten selvitysten tulokset eivät edes osoita, että potentiaalinen turvetuotanto alueella aiheuttaisi esim. vesistön pilaantumisen tai luonnonarvon heikkenemisen. 8. Luonnontilaisuusluokituksen soveltamisessa kaavaehdotus on ristiriitainen: [Valtioneuvoston] periaatepäätöksen mukaan luonnontilaisuusluokittelua ei pitäisi käyttää soihin, jotka on hankittu turvetuotantoon ennen periaatepäätöksen antamista. Maakuntakaavassa luonnontilaisuusluokitusta on sovellettu periaatepäätöksen vastaisesti niihinkin turvemaihin, jotka on hankittu ennen periaatepäätöksen antamista syksyllä Kaavaehdotukseen on otettu turvetuottajien hallinnassa olevista soista vain luonnontilaisuusluokan 2 soiden mediaanin alapuolelle jääviä soita. Maakuntakaavan laadinnassa on lähtökohtana ollut, että turvetuotantoon soveltuvia alueita ei jätetä kategorisesti kaavan ulkopuolelle aiempien ympäristölupaprosessien perusteella, koska maakuntakaavan aikajänne on pitkä, kaava on yleispiirteinen ja ympäristölupaa voidaan jatkossa hakea samoille alueille esimerkiksi tehostetuin vesienkäsittelymenetelmin, pienemmälle alueelle tai ohjaamalla vedet eri suuntaan kuin alkuperäisessä hakemuksessa. Muutaman suon osalta on huomioitu muiden turvetuotantoon soveltuvien alueiden valintaan vaikuttavien tekijöiden ohella myös aiemmat ympäristölupaprosessit. Soiden luontoarvot on huomioitava maakuntakaavaa laadittaessa ja luonnontilaisuusluokitus tarjoaa siihen yhden työkalun. Kaavaprosessin aikana on esitetty myös, että luonnontilaisuusluokan 2 soita ei tulisi osoittaa Etelä-Pohjanmaalla lainkaan huomioiden maakunnan soiden ojitustilanne. Liitto näkee, että kaavassa tehty ratkaisu huomioi arvokkaimmat suot ja niiden luontoarvot, mutta toisaalta mahdollistaa myös tiettyjen soiden osoittamisen kaavassa turvetuotantoon soveltuvan alueen merkinnällä. 9. Turvetuotantoalueiden merkitsemistä kaavaan ovat rajoittaneet tulkinnat vesistöjen kuormitusriskistä vesistövaikutus- ja monitarvearviointien tulosten perusteella. Selvityksen mukaan turvetuotannon kuormitus vaihtelee vesistöalueittain ja vaihtoehdoittain (vain nykyiset suot tai jokaisella vesistöalueella pinta-alalisäys 1500 ha vuodessa). 51 Perusteet sille, miksi tietyille vesistöalueille ei ole osoitettu lainkaan turvetuotantoon soveltuvien alueiden merkintöjä, on esitetty kaavaselostuksessa. Kahdeksalla alueella perusteena on Natura alueisiin kohdistuvat vaikutukset ja kolmella alueella kalastolliset ja

52 10. Eri tarkasteluvaihtoehdoissa fosforin vaihtelu oli 0,1-2,9 %, typen 0,1-3,9 % ja kiintoaineen 0,1-2,0%. Vaikutusarvioinneista selviää hyvin, että turvetuotannon osuus valuma-alueiden kokonaiskuormituksen suhteen jää kaikilla vesistöalueilla verrattain vähäiseksi, mutta silti uusia turvetuotantovarauksia ei ole joillekin vesistöalueille voitu tehdä. On epäjohdonmukaista arvioida vain yhden maankäyttömuodon vaikutusta veden laatuun, koska vesimuodostuman tilaan vaikuttavat monet tekijät samaan aikaan. Yhden hyvin säännellyn ja vähäisen kuormituslisän tuovan toiminnan lopettaminen hyvin harvoin riittää parantamaan vesimuodostuman vesienhoidollista tilaa. 11. Turvetuotannon vesistökuormituksen riskiarvioinnissa olisi tullut ottaa huomioon myös turvetuotannon suhteellinen osuus valuma-alueen kokonaiskuormituksesta. Turvetuotannon vesistövaikutukset tulevat joka tapauksessa selvitettäväksi ja arvioitavaksi kattavasti jokaisen ympäristölupahankkeen yhteydessä, eikä ympäristölupa mahdollista alapuoleisen vesistön pilaantumista. 12. Valuma-aluekohtaisissa Natura-arvioinneissa oli kuvattu puutteellisesti vesistöalueiden nykyinen kuormitus, kun ainoastaan osa vesistöjä kuormittavista toiminnoista otettiin mukaan. Valuma-alueiden puutteellinen kuormituskuvaus vääristää kuormitusosuuksia ja antaa harhaanjohtavan kuvan tulevaisuuden kuormitusosuudesta. Natura -tarkasteluihin sisältyy sellaisia oletuksia ja yleistyksiä, jotka aiheuttavat merkittävää epävarmuutta ja ylivarovaisuutta vaikutusten arviointiin. 13. Kaavaehdotukseen sisältyy alueita, joilla on SL-merkintä, vaikka ne ovat vasta Soidensuojelun täydennysehdotuksessa (SSTE) mainittuja kohteita. SSTE:n mukaan yksityisten maiden suojelu on vapaaehtoista ja merkintään vaaditaan maanomistajan lupa. Kaikilta maanomistajilta lupaa ei kuitenkaan ole saatu eikä näin ollen suojelumerkintää tulisi käyttää. 52 muut luonnonarvot. Näistä kahdella alueella, Ikkelänjoella ja Kuninkaanjoella, perusteena on lisäksi Etelä-Pohjanmaan kokonaismaakuntakaavan erityissuojelua vaativan vesistön kaavamerkintä. Maakuntakaavan tasolla turvetuotantoon soveltuvien alueiden Natura-arviointi tehdään yleispiirteisesti, koska vielä toteutumattomien alueiden osalta ei suunnittelun tässä vaiheessa ole tietoa esimerkiksi mahdollisten tulevien tuotantoalueiden tarkemmasta sijoittumisesta ja käytettävistä vesiensuojelumenetelmistä. Arviointiin liittyvät tarkastelutasosta johtuvat epävarmuudet on tuotu esiin sekä Natura-arvioinnin raportissa että kaavaselostuksessa. Vaihemaakuntakaavassa osoitetaan suojelumerkintöjä valtion mailla oleville kohteille (Vähänjärvenneva, Vehmaskankaan länsipuolinen lähdesuo, Isojärven ja Iso-Manalaisen ympäristön suot), Seinäjoen kaupungin omistamalle alueelle (Sahaneva) sekä useita maanomistajia omaavalle Karvasuolle. Karvasuon osalta maakuntakaavoituksen yhteydessä ei ole selvitetty maanomistajien vapaaehtoisuutta suojeluratkaisuun. Suojelumääräyksen voimassaoloaikaa on kuitenkin rajoitettu sen varmistamiseksi, ettei kaavasta aiheudu maanomistajalle kohtuutonta haittaa. Maakuntien liittoja kannustetaan Valtioneuvoston periaatepäätöksessä (2012) varaamaan maakunnallisesti merkittäviä soita suojelutarkoituksiin ja Karvasuon SL-merkintä toteuttaa periaatepäätöksen linjausta. Liiton näkemyksen mukaan SL-merkintä siihen liittyvine

53 korvausmenettelyineen on Karvasuon ainutlaatuisuus ja luonnonarvot huomioiden selkeämpi kuin esimerkiksi luo-merkinnän käyttö. Lisäksi vastaava merkintä on käytössä Seinäjoen kaupungin osayleiskaavassa. Karvasuo on maakuntakaavan selvityksissä todettu arvokkaaksi suokohteeksi, joka kuuluu luonnontilaisuusluokkaan 3. Soidensuojelun täydennysehdotuksessa on asetettu tavoitteeksi, että ympäristöhallinto toteuttaa vahvistettujen maakuntakaavojen SL-kohteita ottaen huomioon kaavojen vahvistusajankohdan ja varausten mahdolliset määräajat. Täydennysehdotuksen kohteita toteutetaan vapaaehtoisuuteen perustuen. 14. Turvetuotantoon soveltuvan alueen suunnittelumääräyksessä korostetaan vesienhoidon tavoitteita ja toimenpideohjelmaa ja annetaan ymmärtää, että tämä ympäristöluvanvarainen ja tarkkaan säännelty toiminta olisi ratkaisevassa osassa monien valuma-alueiden kuormituksessa. Kuten tehdystä vesistövaikutusselvityksestäkin ilmenee, turvetuotannon osuus on varsin vähäinen vesistöjen kuormittajana eikä sillä perusteella sijainnin ohjaus takaa vesimuodostuman hyvää tilaa. Vesien tilaa voidaan kohottaa vain vähentämällä kaikkien toimintojen ja eri maankäyttömuotojen kuormitusta vesienhoidon yhteistyön hengessä. Vaikka koko turvetuotanto loppuisi maakunnasta, vaikutus vesien tilaan ei juuri muuttuisi mutta yksi merkittävä vesienhoidon infrastruktuuria hyödyttävä toimija poistuisi. Suunnittelumääräyksessä viitataan nimenomaan turvetuotantoon, koska määräys koskee kaavassa turvetuotantoon soveltuvaksi osoitettuja alueita. Suunnittelumääräys noudattaa Ympäristöministeriön Suot ja turvemaat maakuntakaavoituksessa -oppaan mallia ko. merkinnälle kohdentuvista suunnittelumääräyksistä. 15. Etelä-Pohjanmaa profiloituu myös ruoan tuottajana ja elintarvikemaakuntana. Olennainen osa tuotantopanoksia niin kasvualustana kuin eläinten hyvinvoinnin 53

54 54 turvaajana ja ravinteiden sitojana on ympäristö- ja kasvuturve. Uusien tuotantomahdollisuuksien osoittaminen maakunnassa parantaisi erityisesti näiden saatavuutta, koska pintaturpeet hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan näihin tarkoituksiin. 16. Lopuksi on todettava hyvänä kaavaselostuksen maininta, että turvetuotannon harjoittaminen ja ympäristöluvan hakeminen on mahdollista myös muilla kuin kaavaan merkityillä alueilla. Kun ympäristölupaa haetaan, täytyy tarkkaan arvioida luvansaannin edellytykset ja vaikutukset luontoon ja alapuoliseen vesistöön. Näiden perusteella annetaan lupamääräykset haittojen minimoimiseksi tai kompensoimiseksi. Lisätietoja lausunnosta antaa aluepäällikkö Henkilö 1, sähköposti x tai puhelinnumero y. Kunnioittavasti Henkilö 2 Toimitusjohtaja Bioenergia ry Etelä-Pohjanmaan luonnonsuojeluyhdistys ry Etelä-Pohjanmaan luonnonsuojeluyhdistys ry on Suomen luonnonsuojeluliitto ry:n Seinäjoella ja Ilmajoella toimiva paikallisyhdistys. Olemme tutustuneet esillä olevaan vaihemaakuntakaavan ehdotukseen, ja toteamme siitä seuraavaa: Yhdistyksemme mielestä kaavaehdotuksen peruslähtökohta, eli uusien turpeenottoalueiden laajamittainen avaaminen, on ristiriidassa useiden maakunnallisten, valtakunnallisten ja kansainvälisten ilmasto- ja luonnon monimuotoisuussopimusten ja tavoiteohjelmien kanssa. Kaavaehdotuksessa on nykyisten yli hehtaarin laajuisten turpeenottoalueiden lisäksi, osin niitä korvaamaan, tarkoitus muuttaa yli hehtaaria uutta suota turvekentiksi. Ehdotuksen toteutuminen heikentäisi maakuntamme vesistöjen tilaa, pahentaisi tulvia, heikentäisi suoluonnon monimuotoisuus arvoja, ja ennen kaikkea lisäisi merkittävästi maakuntamme ilmastopäästöjä. Suon muuttaminen turpeenottoalueeksi lisää kasvihuonekaasupäästöjä sekä suon ojitusten ja muokkaamisen yhteydessä, että ennen kaikkea turpeen polton yhteydessä. Lisäksi menetetään suuri ala hiilipäästöjä sitovia suoalueita. Turpeen käytön jatkamisen sijaan yhdistyksemme esittää, että Etelä- Pohjanmaan liitto ja maakuntamme kunnat ryhtyvät mitä pikimmin laatimaan

55 toimintasuunnitelmaa turpeen ja muiden fossiilisten polttoaineiden käytöstä luopumiselle. Kaavaehdotuksen puutteena on myös se, että turpeenotosta syntyvien päästöjen määristä ei kyetä antamaan arviota. Turpeenoton vesistövaikutusten vähentämiseksi kaava ehdottaa tuotantoalojen vaiheistamista. Se mekanismi, jolla vaiheistaminen käytännössä toteutettaisiin, jää kuitenkin arvoitukseksi. Kun turpeenoton aiheuttamat ympäristöongelmat kohdentuvat muutoinkin tietyille alueille, tulisi kaavan ja sitä seuraavan lupamenettelynkin olla alueittain tarkasteltavaa. Nykykäytäntö, jossa ympäristölupia myönnetään suo kerrallaan, ei mahdollista kokonaisvaltaista haittojen tarkastelua. Mittavat aluevaraukset turvetuotantoon ovat myös vaarantamassa tavoitteen, jolla maakunnallisesti ja valtakunnallisesti tavoitellaan vesien hyvän tilan saavuttamista. Uusia turpeenottoalueita on tulossa lukuisten jo ennestään heikkolaatuisten vesistöjen äärelle tai merkittävien virkistyskäytössä olevien järvien lähelle. Kaavassa ei ole esitettynä myöskään yhtäkään sellaista määräystä, jolla edistettäisiin virkistyskäyttömahdollisuuksia tai rantaluonnon tilaa, vaikka niitäkin maakuntakaavan pitäisi edistää. Seinäjoen ja Nurmonjoen valuma-alueilla olevien mahdollisten uusien turpeenottoalueiden vesiensuojelumääräyksiin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Lupaviranomaisten kanssa käytyjen neuvottelujen perusteella maakuntakaavan vaatimus tuotannon vaiheistamisesta tullaan huomioimaan turvetuotannon ympäristölupia myönnettäessä. Maakuntakaavassa alueittaista tarkastelua on tehty vesistövaikutusten osalta tarkastelemalla nykyistä ja mahdollista tulevaa turvetuotantoa valuma-alueittaisina kokonaisuuksina. Kaavassa ei anneta suunnittelumääräyksiä, joissa viitattaisiin suoraan virkistyskäyttöön tai rantaluonnon tilaan. Kaavan taustaselvityksessä, turvetuotannon vesistövaikutusten monitavoitearvioinnissa, on kuitenkin huomioitu valuma-aluekohtaisissa tarkasteluissa mm. vesistöjen virkistyskäyttö- ja matkailuarvot. Arvioinnin tuloksia on hyödynnetty mm. osaperusteena tehtäessä kohdekohtaista harkintaa turvetuotantoon soveltuvien alueiden osoittamisesta kaavassa sekä kohdennettaessa valuma-aluekohtaisia suunnittelumääräyksiä tietyille herkille vesistöalueille. Seinäjoen (42.07) ja Nurmonjoen (44.09) valuma-alueet on arvioitu vesistövaikutusten monitavoitearvioinnissa erityisen herkiksi lisäkuormitukselle. Näille valuma-alueille on annettu suunnittelumääräys, jonka perusteella vesiensuojelumenetelmiin ja tuotannon vaiheistukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. 55

56 Kaavan tavoitteena on edistää elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä, ja ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden ja muiden arvokkaiden luonnonalueiden välillä. Näiltä osin kaavaluonnos ei ehdota keino valikoimien puuttuessa merkittäviä parannuksia nykyiseen soidensuojelualueiden verkostoon. Ekologisten yhteyksien tarkastelu on myös puutteellista. Yhdistyksemme mielestä kaavan valmisteluaineisto on melko kattavaa, ja antaa näiltä osin hyvän kuvan maakuntamme turvemaiden tilasta. Kaavaehdotus on jo syntyessään vanhentunut ja uusien suoalueiden ottaminen turvekäyttöön mielestämme täysin valtakunnallisten suositusten vastaista, erityisesti turvetuotantoon soveltuviksi soiksi on osoitettu useita luonnontilaisuusluokissa 2 olevia soita. Ne tulisi ehdottomasti poistaa turvetuotantoon soveltuvien kohteiden joukosta. Esimerkiksi Seinäjoen Puskalanneva on tällainen kohde. Osa tästä suosta on jopa luonnonsuojelualuetta, ja turvetuotannon osoittaminen tällaiselle suolle heikentäisi merkittävästi kohteen suojeluarvoja. Suokohtaista tarkastelua kaava-aineistossa vaikeuttaa se, että turvetuotantoon soveltuvien soiden listauksessa on kohteita, jotka ovat jo turvetuotannon valmistelussa, tai kohteen ympäristölupa on jo kertaalleen hylätty. Maakuntakaavan valmisteluaineistoon on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja Valtioneuvoston periaatepäätöksen (2012) mukaisesti otettu ensisijaisesti luonnontilaisuusluokkiin 0 ja 1 kuuluvia soita. Turvetuotantoa voidaan suunnata myös luokan 2 soille, jos suon yleinen luonnonarvo on seutukunnan ojitusasteen perusteella keskimääräistä alhaisempi, eikä sillä esiinny erityisiä luonnonarvoja. Etelä-Pohjanmaalla seudullinen ojitusaste ylittää periaatepäätöksessä esitetyn nollatason, jolloin luokan 2 soita ei lähtökohtaisesti voida kaavassa osoittaa turvetuotantoon soveltuvina alueina. Valtioneuvoston periaatepäätöksessä esitettyä luonnontilaisuusluokitusta sovelletaan ensisijaisesti sellaisten soiden maankäytön suunnittelussa, jotka on periaatepäätöksen antamisen jälkeen hankittu turvetuotantoon. Tämän vuoksi kaavaratkaisussa on huomioitu tuottajien hallussa ennen periaatepäätöksen antamista olleet suot. Myös näiden soiden osalta tulee huomioida erityiset luonnonarvot, joiden pisteytys on tehty Ympäristöministeriön luontoympäristöosaston laatiman ohjeen mukaisesti (Soiden erityiset luonnonarvot. Ympäristöministeriö, luontoympäristöosasto, 2014). Pisteytyksen lähtötiedot on saatu mm. Etelä-Pohjanmaan suoselvityshankkeesta (2013) ja soille ympäristölupien haun yhteydessä tehdyistä selvityksistä. 56

57 Kaavassa osoitetaan turvetuotantoon soveltuvan alueen merkintä viidelle luonnontilaisuusluokan 2 suolle, joista neljä on nykyisten turvetuotantoalueiden välittömiä jatkeita. Positiivista on Karvasuon suoyhdistymän ehdottaminen suojelualueeksi. Yhdessä sen vieressä olevien Sahanevan ja Honkanevan kanssa alueesta voitaisiin muodostaa kansallispuiston tasoinen suojelukokonaisuus. Tämä edistäisi merkittävästi koko maakunnan luontomatkailua, ja kasvavan maakuntakeskuksen virkistyskäyttötarpeita. Vaihemaakuntakaavan suoaineisto perustuu pääasiassa GTK:n suokohtaisiin turvevaratietoihin ja suoympäristön perustietoihin, joita on päivitetty Etelä-Pohjanmaan suoselvityshankkeessa (2013). GTK on määritellyt soille luonnontilaisuusluokan Valtioneuvoston periaatepäätöksen (Ehdotus soiden ja turvemaiden kestävän ja vastuullisen käytön ja suojelun kansalliseksi strategiaksi) taustaraportin mukaisella tavalla. Puskalanneva (15196) kuuluu GTK:n tutkimusten mukaan luonnontilaisuusluokkaan 1. Suon luonnontilaisuusluokkaa on kuitenkin kaavan suoluontoselvityksissä ehdotettu nostettavaksi luonnontilaisuusluokkaan 2. Kaavaratkaisussa huomioidaan GTK:n luokituksen mukaiset luonnontilaluokat, koska Etelä-Pohjanmaan liiton näkemyksen mukaan maakuntaliitto ei voi ottaa luonnontilaluokan määrittelijän roolia. Seinäjoella Etelä-Pohjanmaan luonnonsuojeluyhdistys ry Henkilö 1, puheenjohtaja ja Henkilö 2, sihteeri Jurvan Kyläyhdistys ry Jurvan Kyläyhdistys ry harjoittaa merkittävää matkailukalastusta Jurvan Säläisjärvellä. Matkailukalastus toteutetaan siten, että järveen istutetaan onkikokoista kirjolohta ja taimenta sekä siian poikasia. Järvelle myydään kalastuslupia ns päiväkorttia, joista kertyneillä tuloilla katetaan kaikki kustannukset. Vuosittain myydään n 4500 kpl kalastuslupaa ja istutetaan n 5000 kg lohikalaa ja 1000 kpl siianpoikasia. Kalastustoiminnan 57

58 järjestämiseksi on yhdistys perustanut kalastustoimikunnan, joka talkooperiaatteella hoitaa ko kalastustoimintaa. Lisäksi eri kalastusseurat järjestävät kalastustapahtumia ja -kilpailuja. Lisäksi järven rannalla on kaupungin omistama leirintäalue ja uimaranta. Järven ympäri on rakennettu luontopolku. Jurvan Urheiljat ry:llä on järven pohjoispäässä tanssilava. Järven pohjois- ja itäpuolelle on suosittu liikuntareitistö aina Kurikan keskustaan saakka. Kyläyhdistys on huolestunut vaihemaakuntakaavassa esitetystä turvetuotanto alueesta Roopakannevalle (9074). Vesi Säläisjärveen tulee järven eteläpäähän Lintuluomaa pitkin. Lintuluoman vedet tulee luoman latvaosista myös Roopakannevalta Sarviluomaa pitkin. Tällöin, jos sallitaan turvetuotanto Roopakannevalla on vaarana veden laadun ja määrän heikkeneminen, joka vaarantaa kalojen menestymisen Säläisjärvellä ja Lintuluomassa. Myös Närpiöjoen vedenlaatu heikkenee entisestään. Sitä kyläyhdistys ei tule hyväksymään. Kyläyhdistys vaatii, että Roopakannevan turvetuotantoalue poistetaan vaihemaakuntakaavasta. Maakuntakaavassa osoitetaan Roopakannevalle (9074) turvetuotantoon soveltuvan alueen merkintä. Turvetuotantoon soveltuvien alueiden merkintä on alueen erityisominaisuutta osoittava merkintä, jolla ei varata aluetta turvetuotantoon, vaan osoitetaan sen soveltuvuus tähän maankäyttömuotoon maakuntakaavan laadinnassa huomioitujen tekijöiden perusteella. Kaikille maakuntakaavassa osoitetuille turvetuotantoon soveltuville alueille on haettava ympäristölupa normaalien ympäristönsuojelulain mukaisten käytäntöjen mukaisesti. Ympäristöluvassa määritellään tarkemmin mm. alueiden vesienkäsittelymenetelmistä. Roopakanneva täyttää maakuntakaavassa turvetuotantoon soveltuville alueille määritellyt kriteerit. Suo kuuluu luonnontilaisuusluokkaan 1, eli sen vesitalous on muuttunut kauttaaltaan ja kasvillisuusmuutokset ovat selviä. Roopakannevan turvetuotantoon soveltuvan alueen vaikutuksia Pässirämäkän Natura-alueeseen ja sen lajistoon on selvitetty kaavaa varten laaditussa Natura-arvioinnin tarveharkinnassa. Arvioinnin mukaan Natura-arviointi ei ole tarpeen Roopakannevan turvetuotantoa osoittavan merkinnän osalta. 58 Roopakanneva sijaitsee osin Kainastonjoen valuma-alueella (42.09), jolle on annettu kaavaehdotuksessa suunnittelumääräys: Seuraavilla valuma-alueilla turvetuotannon vesiensuojelumenetelmiin ja tuotannon vaiheistukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Lisäksi kaikkia turvetuotantoon soveltuvia alueita koskee suunnittelumääräys: Turvetuotantoon soveltuvan alueen yksityiskohtaisemmassa

59 suunnittelussa tulee ottaa huomioon turvetuotannon vaikutukset asutukseen. Alueen käyttöönoton suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota vesiensuojelumenetelmien tehokkuuteen ja valumaalueella yhtäaikaisesti tuotannossa olevien alueiden määrään siten, että turvetuotanto osaltaan ottaa huomioon vesienhoidon toimenpideohjelmissa asetetut tavoitteet ja edistää niiden toteutumista. Suunnittelussa on huomioitava tuotantoalueiden yhteisvaikutukset vesistöihin ja valuma-alueen kokonaiskuormitus, sekä tarvittaessa vaiheistettava tuotantoa huomioiden alapuolisten vesistöjen tila. Alueiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee selvittää happamien sulfaattimaiden esiintyminen ja suunnitella tuotanto siten, ettei se aiheuta merkittävää hapanta huuhtoumaa. Suunnittelumääräykset huomioidaan mahdollisen ympäristölupahakemuksen käsittelyn yhteydessä. Jurvassa Jurvan kyläyhdistys ry Henkilö 1, puheenjohtaja Henkilö 2, sihteeri Henkilö 3, kalastustoimikunnan puh.johtaja Kätkänjärven suojeluyhdistys ry Kaavoitus ohjaa maankäyttöä, ja kaavoitus ajantasaistetaan tarpeelliseksi katsotuin välein kuten Etelä- Pohjanmaan maakuntakaavan vaihekaavan III ehdotusvaiheessa todetaan. Kätkänjärven suojeluyhdistyksen muistutuksessa perustellaan miksi Alajärven Kotaneva sekä Alajärven Lakkonevan pohjoisosa tulisi jättää pois turvetuotantoon soveltuvista alueista nyt käsillä olevassa vaihemaakuntakaavassa. Tärkeimmät perusteet turvetuotannon varausten vähentämiseksi ovat kolme seuraavaa maakuntakaavalle asetettua tehtävää: 1. Vesienhoidon tavoitteet maakuntakaavassa 2. Kestävän biotalouden turvaaminen tuleville sukupolville 3. Suoluonnon monimuotoisuuden suojelu 59

60 Kätkänjärven valuma-alue ja Kätkänjoen vesistö Kätkänjoen vesistö kuuluu vesistövaikutusten riskiluokituksessa toiseksi suurimpaan luokkaan (Maakuntakaavan vaihe III -julkaisu s. 41). Kätkänjärven valuma-alue on osa Kätkänjoen vesistöä. Kotaneva rajoittuu itä- ja koillisosiensa ojitusten välityksellä Kätkänjärveen laskevaan Vääräpuroon. Lakkonevan pohjoisosa sijaitsee aivan Kätkänjärven tuntumassa, ja sen ojitukset laskevat Kätkänjärveen metsäojien kokoomaojien välityksellä. Kätkänjärven vedenlaatu on vain tyydyttävä, ja järven alapuolisen Kätkänjoen vedenlaatu hyvä. Vedenlaatu Kätkänjärvessä on kuitenkin vaihdellut huomattavasti viimeisten 50 vuoden aikana. Aiemmin runsaista sinileväkukinnoista on päästy eroon valuma-alueen mittavilla metsätalouden ja yhdyskuntatekniikan vesitalouden toimenpiteillä. Toimenpiteitä ovat tehneet niin Kätkänjärven suojeluyhdistys, kuin Lehtimäen kunta ja Alajärven kaupunki yhdyskuntatekniikan osalta. Kätkänjärven kuormitus on peräisin valuma-alueen yhdyskunnan ja haja-asutuksen jätevesistä, sekä metsätalouden ojitusten ja maatalouden tuomista ravinnekuormituksista. Kätkänjärven tila on viime vuosina parantunut, ja nykyistä useampien kuormitusriskien salliminen alueelle maakuntakaavan vahvistuksella nähdään uhkana järven tulevaisuudelle. 60 Maakuntakaavassa turvetuotannon vesistövaikutuksia tarkastellaan valuma-alueittain. Kätkänjoen valuma-alueen (44.07) vesistöt on arvioitu kaavan turvetuotannon vesistövaikutusriskin monitavoitearvioinnissa olevan kohtaisen herkkiä kuormituksen lisääntymiselle. Erityisesti Salonjoen valuma-alue (44.076) on tunnistettu herkäksi. Kätkänjoen valuma-alueella on kolme turvetuotantoaluetta ja lisäksi osittain valuma-alueella sijaitsee kolme tuotantoaluetta. Maakuntakaavassa valuma-alueelle osoitetaan kuusi turvetuotantoon soveltuvan alueen merkintää. Turvetuotantoon soveltuvien alueiden merkintä on alueen erityisominaisuutta osoittava merkintä, jolla ei varata aluetta turvetuotantoon, vaan osoitetaan sen soveltuvuus tähän maankäyttömuotoon maakuntakaavan laadinnassa huomioitujen tekijöiden perusteella. Kaavaehdotuksessa turvetuotantoon soveltuvaksi osoitettujen alueiden tuotantokelpoinen pinta-ala on noin hehtaaria. Mikäli alueille suunnitellaan turvetuotannon aloittamista, on siihen haettava aina ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa. Kätkänjoen valuma-alueelle on annettu erillinen suunnittelumääräys, jonka mukaan alapuolisten vesistöjen erityisiin luonnonarvoihin on turvetuotannon yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa kiinnitettävä erityistä huomiota. Lisäksi alueelle osoitettuja turvetuotantoon soveltuvia alueita koskee suunnittelumääräys: Turvetuotantoon soveltuvan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon turvetuotannon vaikutukset asutukseen. Alueen käyttöönoton suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota vesiensuojelumenetelmien tehokkuuteen ja valuma-alueella yhtäaikaisesti tuotannossa olevien alueiden määrään siten, että turvetuotanto osaltaan ottaa huomioon vesienhoidon toimenpideohjelmissa

61 Kotaneva ja Lakkoneva Kätkänjärven suojeluyhdistys muistuttaa, että Kotaneva on vastikään arvioitu Aluehallintoviraston toimesta soveltumattomaksi turvetuotantoon (Aluehallintoviraston päätös Nro 15/2017/01, Dnro LSSAVI/81/04.08/2014). Kätkänjärven suojeluyhdistys näkee, että kaavaan ehdotettu merkintä on ristiriidassa aluehallintoviraston tuoreen päätöksen kanssa, ja suhtautuu kriittisesti Kotanevalle ehdotettuun kaavamerkintään turvetuotannon osalta. Kotanevan avosuo on ojittamaton. Vaikka avosuota reunustavat rämeet onkin ojitettu, on huomattava ettei reuna-alueiden ojitukset ole kuivattaneet avosuota siten, että alue olisi metsittynyt. Myös Lakkonevan avosuo on ojittamaton. Lisäksi Lakkoneva on yhä monipuolinen linnustollisesti, vaikka eteläosan turvetuotanto onkin vähentänyt suolinnuille sopivaa pintaalaa. Lakkonevan lisäksi riekko on alueella tiedossamme vain Heininevalta, riekko on Suomen lintujen uhanalaisuusluokituksessa todettu erityisen silmälläpidettäväksi lajiksi kannan voimakkaan vähenemisen vuoksi. Lakkoneva on myös paikallisesti merkittävä lintujen kokoontumispaikka, lähialueelta kerääntyy sinne syksyisin mm. kurkia, joutsenia ja töyhtöhyyppiä. Kätkänjärven suojeluyhdistyksen näkemys on, ettei alueen suoluonnon monimuotoisuutta voida turvata pelkästään läheisen Heininevan rauhoitusmääräysten turvin. Tarvitsemme alueellemme useamman kuin yhden suon, josta löytyy pesiviä kapustarintoja ja riekkoja. asetetut tavoitteet ja edistää niiden toteutumista. Suunnittelussa on huomioitava tuotantoalueiden yhteisvaikutukset vesistöihin ja valuma-alueen kokonaiskuormitus, sekä tarvittaessa vaiheistettava tuotantoa huomioiden alapuolisten vesistöjen tila. Alueiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee selvittää happamien sulfaattimaiden esiintyminen ja suunnitella tuotanto siten, ettei se aiheuta merkittävää hapanta huuhtoumaa. Maakuntakaavan laadinnassa on lähtökohtana ollut, että turvetuotantoon soveltuvia alueita ei jätetä kategorisesti kaavan ulkopuolelle aiempien ympäristölupaprosessien perusteella, koska maakuntakaavan aikajänne on pitkä, kaava on yleispiirteinen ja ympäristölupaa voidaan jatkossa hakea samoille alueille esimerkiksi tehostetuin vesienkäsittelymenetelmin, pienemmälle alueelle tai ohjaamalla vedet eri suuntaan kuin alkuperäisessä hakemuksessa. Muutaman suon osalta on huomioitu muiden turvetuotantoon soveltuvien alueiden valintaan vaikuttavien tekijöiden ohella myös aiemmat ympäristölupaprosessit. Kotaneva (8853) täyttää maakuntakaavan laadinnassa turvetuotantoon soveltuviksi alueiksi osoitetuille alueille annetut kriteerit. Kotaneva kuuluu luonnontilaisuusluokkaan 1, mikä tarkoittaa, että sen vesitalous on kauttaaltaan muuttunut ja että kasvillisuusmuutokset ovat selviä. GTK:n luonnontilaisuusluokittelun osalta on huomioitava, että luokitus tehdään koko suoaltaalle. GTK:n mukaan alueen tuotantokelpoinen pinta-ala on 83 hehtaaria. Lakkonevalle ei ole osoitettu maakuntakaavassa turvetuotantoon soveltuvan alueen merkintää. Maakuntakaavan tehtävä vesienhoidon tavoitteissa 61

62 Kaavan tavoitteisiin luonnonarvojen osalta kuuluu arvokkaiden suoluonnon kohteiden säilyttäminen, eikä Kotanevan suon ottaminen turvetuotantoon ole välttämättä ristiriidassa tämän kanssa. Kaavassa todetaan Lapuanjoen vesistöalueen olevan voimakkaasti rakennettu alue, jonka ongelmia ovat etenkin rehevöityminen ja happamuus. Alueen jokien ekologinen tila on pääosin tyydyttävä tai välttävä ja järvien tila vaihtelee erinomaisesta välttävään. Vesien hyvän tilan saavuttamiseksi tulisi ravinne- ja kiintoaineskuormituksen sekä happamista sulfaattimaista aiheutuvan kuormituksen vähentyä (Etelä- Pohjanmaan ELY-keskus 2016a). Vaihemaakuntakaavan 3 ehdotuksessa todetaan Alueidenkäytöllä edistetään luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä siten, että turvataan luonnonvarojen saatavuus myös tuleville sukupolville. Alueidenkäytössä ja sen suunnittelussa otetaan huomioon luonnonvarojen sijainti ja hyödyntämismahdollisuudet. Edellä mainittuun viitaten Kätkänjärven suojeluyhdistys katsoo, että alueen turvetuotantoa ei tulisi lisätä kaavamääräyksillä toistaiseksi. Jos Lakkonevan pohjoisosa tai Kotaneva otetaan lähivuosina turvetuotantoon, hupenevat alueen turvevarannot huolestuttavaa vauhtia. GTK turvevarantojen tilinpidon mukaan ( ) alueella on jäljellä enää pienempiä soita. Kätkänjärven valuma-alueella on jo Lakkonevan turvetuotantoalue, jonka pinta-ala on 45ha. Toisen suuren turvetuotantoalueen perustaminen valuma-alueelle kasvattaisi merkittävästi ravinnevalumien riskiä järven vesistöön. Tarkastelussa Kätkänjoen valuma-alueen kannalta, todetaan että Kätkänjärven lähiseudulta löytyy useita turvetuotantoalueita. Kymmenen kilometrin säteellä on (maanmittauslaitoksen karttapaikan) kartalla todennettavissa Hirvinevan, Ypyrinnevan, Littunevan ja Höykinnevan turvetuotantoalueet. Lisäksi alle 15 km etäisyydellä Kotanevasta ovat myös Naarasnevan ja Leväsuon turvetuotantoalueet. Kätkänjärven suojeluyhdistys näkee, että koska voimakkaiden rankkasateiden riski on kasvamassa ilmastonmuutoksen myötä, tulisi maakuntakaavan varmistaa vesienhoidon toimivuus alueella. Turvetuotannon määrää alueella tulee jakaa pitemmälle aikavälille, siten ettei uusia turvetuotantoalueita oteta käyttöön ennen nykyisten ehtymistä. Lakkonevan pohjoisosan ja Kotanevan varaamista turvetuotantoon ei tulisi tehdä maakuntakaavaan nyt käsillä Ks. vastine Kätkänjärven valuma-alueen käsittelystä maakuntakaavassa. Turvetuotantoalueilla käytettävät vesienkäsittelymenetelmät määritellään tuotantoalueiden tarkemmassa hankekohtaisessa suunnittelussa ja ympäristöluvassa. Maakuntakaavassa ei yleispiirteisenä suunnitelmana määritellä yksittäisten tuotantoon soveltuvien alueiden vesienkäsittelystä. 62

63 olevaan vaihekaavassa, vaan asia olisi jätettävä tulevien maakuntakaavan suunnittelukierrosten arvioitavaksi. Henkilö 1, puheenjohtaja Kätkänjärven suojeluyhdistys ry Lapuan ympäristöyhdistys ry Lapuan ympäristöyhdistys (jäljempänä yhdistys) ry:n kotipaikka on Lapuan kaupunki ja toimialue Lapua. Yhdistyksen tarkoituksena on luonnon ja ympäristön suojelun edistäminen. Vaihekaava lll:n valmistelussa on tärkeimmäksi asiaksi noussut turvetuotantoon varattavien uusien soiden nimeäminen. Kaavassa nimetään nyt Etelä-Pohjanmaan liiton alueelle 284 suota. Maakunnassa turvetuotantoon avattuja soita on nyt noin hehtaaria. (Kaavaselostus : 7.2). Maakuntastrategian nykytila, visio ja tavoitteet kiteytyvät soiden osalta näissä luvuissa. Etelä- Pohjanmaalta tuotetaan koko Suomen polttoturpeesta noin neljännes. Turvetuotantoon soveltuvien alueiden merkintä on alueen erityisominaisuutta osoittava merkintä, jolla ei varata aluetta turvetuotantoon, vaan osoitetaan sen soveltuvuus tähän maankäyttömuotoon maakuntakaavan laadinnassa huomioitujen tekijöiden perusteella. Kaavaehdotuksessa turvetuotantoon soveltuvaksi osoitettujen alueiden tuotantokelpoinen pinta-ala on noin hehtaaria. Mikäli alueille suunnitellaan turvetuotannon aloittamista, on siihen haettava aina ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa. ELY-keskuksen arvion mukaan Etelä-Pohjanmaalla on valmistelussa ja tuotannossa olevia soita noin hehtaaria (kaavaselostuksen kappale 3.1.2). Muistutuksessa viitataan vaihemaakuntakaavan luonnosvaiheen kaavaselostukseen, jota on päivitetty kaavan ehdotusvaiheessa. Valtioneuvoston periaatepäätösten perusteella edistetään soiden ja turvemaiden kestävää ja vastuullista käyttöä ja suojelua. (MMM 2011). Maakuntien liittoja kannustetaan säilyttämään suoluontoa kaavoituksen keinoin mm. varaamalla maakunnallisesti tai alueellisesti merkittäviä soita suojelutarkoituksiin. 63

64 Lapuan alueelle ehdotetaan maakuntakaavassa uusiksi turvealueiksi 22 suota, pinta-alaltaan hehtaaria. Suot ovat nimettyinä Kaavaselostus Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava, vaihekaava lll, Julkaisu A:56, liitteessä 2. Kohteiden luettelossa on useita soita, yli kymmenen, joissa asuinkiinteistöjen tulee olla vähintään 500 metrin etäisyydellä (Ympäristöministeriö 2013). Luettelosta puuttuva Koirainneva (127 ha) on otettu turvekäyttösuona myöhemmin mukaan. Suon luonnontilaisuusluokka on 2. Suolla on myös tavattu erittäin uhanalaisia (EN) suovenhokasperhosia (Nola karelica). Suolla on merkittävä osa ojittamatonta luonnontilaista aluetta. 64 Osittain tai kokonaan Lapuan kaupungin alueella sijaitsee 25 maakuntakaavassa turvetuotantoon soveltuvaksi osoitettua aluetta. Näiden tuotantokelpoinen pinta-ala on yhteensä noin 1800 hehtaaria. Turpeenottoon soveltuvien soiden aineistoa ei ole rajattu kategorisesti suhteessa alueiden etäisyyteen asutuksesta, koska tuotantoalueiden tarkempi sijainti kaavassa osoitettavien aluerajausten sisällä tarkentuu tuotantoalueiden yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä. Turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeen mukaan turvetuotantoalueen ja asutuksen etäisyys tulee uusilla alueilla olla vähintään 500 metriä huomioiden kuitenkin suojavyöhykkeen maanpeite ja maankäyttömuodot. Koirainneva (15145) kuuluu luonnontilaisuusluokkaan 2. Maakuntakaavan valmisteluaineistoon on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja Valtioneuvoston periaatepäätöksen (2012) mukaisesti otettu ensisijaisesti luonnontilaisuusluokkiin 0 ja 1 kuuluvia soita. Turvetuotantoa voidaan suunnata myös luokan 2 soille, jos suon yleinen luonnonarvo on seutukunnan ojitusasteen perusteella keskimääräistä alhaisempi, eikä sillä esiinny erityisiä luonnonarvoja. Etelä-Pohjanmaalla seudullinen ojitusaste ylittää periaatepäätöksessä esitetyn nollatason, jolloin luokan 2 soita ei lähtökohtaisesti voida kaavassa osoittaa turvetuotantoon soveltuvina alueina. Valtioneuvoston periaatepäätöksessä esitettyä luonnontilaisuusluokitusta sovelletaan ensisijaisesti sellaisten soiden maankäytön suunnittelussa, jotka on periaatepäätöksen antamisen jälkeen hankittu turvetuotantoon. Tämän vuoksi kaavaratkaisussa on huomioitu tuottajien hallussa ennen periaatepäätöksen antamista olleet suot. Myös näiden soiden, kuten Koirainnevan, osalta tulee huomioida erityiset

65 luonnonarvot, joiden pisteytys on tehty Ympäristöministeriön luontoympäristöosaston laatiman ohjeen mukaisesti (Soiden erityiset luonnonarvot. Ympäristöministeriö, luontoympäristöosasto, 2014). Pisteytyksen lähtötiedot Koirainnevan osalta on saatu suolle ympäristöluvan haun yhteydessä tehdystä selvityksestä. Koirainneva täyttää maakuntakaavan laadinnassa turvetuotantoon soveltuviksi osoitetuille alueille annetut kriteerit, mutta mahdollisen ympäristöluvan haun yhteydessä, kun mm. hankkeen tarkempi sijoittuminen on tiedossa, voi olla tarpeen selvittää yksityiskohtaisemmin myös alueen lajistoa. Vesistöjen osalta Nurmonjoen vesistöalueen ekologinen tila on latvavesiä lukuun ottamatta välttävä. Samoin Lapuanjoen alajuoksulla ekologinen tila on välttävä Lapuan keskustasta mereen asti. Turvekenttien vesistövaikutusriskin monitavoitearvioinnin mukaan on verrattu fosforin, typen, kiintoaineen ja humuksen kuormitusta yli- ja alivirtaamatilanteissa. Herkkyys- ja käyttöarvoista yhdistetyn vesistövaikutusriskin mukaan herkimmän valuma-alueen vesistönä Nurmonjoki on muiden mukana (2014). Edellä oleviin seikkoihin perustuen Lapuan ympäristöyhdistys esittää vaatimuksena, että kaikki Lapuan alueelle suunnitellut turpeennostoon suunnitellut 22 suota poistetaan vaihekaavasta. Nykyisillä turvetuottajilla on käsittääksemme jo nyt hallinnassaan suoalueita, joilla toiminnot jatkuvat lähitulevaisuudessa. Nurmonjoen (44.09) valuma-alue on arvioitu vesistövaikutusten monitavoitearvioinnissa erityisen herkäksi lisäkuormitukselle. Nurmon valuma-alueelle on annettu suunnittelumääräys, jonka perusteella vesiensuojelumenetelmiin ja tuotannon vaiheistukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Lapuanjoen alaosan (44.02) ja Lapuanjoen keskiosan (44.02) alueilla on voimassa kaikkia turvetuotantoon soveltuvia alueita koskeva suunnittelumääräys: Turvetuotantoon soveltuvan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon turvetuotannon vaikutukset asutukseen. Alueen käyttöönoton suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota vesiensuojelumenetelmien tehokkuuteen ja valuma-alueella yhtäaikaisesti tuotannossa olevien alueiden määrään siten, että turvetuotanto osaltaan ottaa huomioon vesienhoidon toimenpideohjelmissa asetetut tavoitteet ja edistää niiden toteutumista. Suunnittelussa on huomioitava tuotantoalueiden yhteisvaikutukset vesistöihin ja valuma-alueen kokonaiskuormitus, sekä tarvittaessa vaiheistettava tuotantoa huomioiden alapuolisten vesistöjen tila. Alueiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee 65

66 Lisäksi yhdistys esittää Etelä-Pohjanmaan liitolle perusteellista suunnanmuutosta siinä, että suot huomioitaisiin ilmastonmuutosta hidastavana hiilinieluna. Hiilineutraalius yhteiskunnassa edellyttää maakuntatasolla ensimmäiseksi turpeesta irrottautumista. Hiilidioksidipäästöjen korvaajaksi ja hiilinielujen lisäämiseksi 2020-luvulle yhdistys esittää maakuntakaavaan merkittäväksi lisäyksenä suoluonnon suojelua SL-merkinnöillä. Yhdistys esittää SL-alueina maakuntakaavaan merkittäviksi: o Hietaharjunneva o Hirvineva o Isoneva o Löyhinkineva o Sikaneva (Tampparinkylä) o Tiisineva o Vanhaneva o Koirainneva o Nurmonneva selvittää happamien sulfaattimaiden esiintyminen ja suunnitella tuotanto siten, ettei se aiheuta merkittävää hapanta huuhtoumaa. Vaihemaakuntakaavan III valmisteluvaiheessa tarkoituksena oli osoittaa SL-merkinnällä soidensuojelun täydennysohjelman mukaiset kohteet. Lakisääteisen suojeluohjelman valmistelusta päätettiin kuitenkin luopua vuonna 2014, eikä tämän jälkeen olla voitu osoittaa taloudellisia edellytyksiä kaikkien soidensuojelun täydennysehdotukseen valittujen kohteiden suojelun toteuttamiselle. Näin ollen kohteita ei tulla huomioimaan kaavamerkinnöillä lukuun ottamatta Karvasuon, Vehmaskaan länsipuolisen lähdesuon, Isojärven ja Iso- Manalaisen ympäristön soiden ja Vähänjärvennevan alueita. Soidensuojelun täydennysehdotuksen kohteille ei kaavaratkaisussa osoiteta muuta maankäyttöä, mikä edistää kaavan tavoitetta soiden suojelun ja turvetuotannon yhteensovittamisesta. Lisäksi soidensuojelun täydennysehdotukseen kuulumattomalle Sahanevalle (Seinäjoki) osoitetaan SL-merkintä. Hietaharjunneva (15003), Hirvineva (8840), Isoneva (15092) ja Isoneva W (15165) sekä Koirainneva (15145) on osoitettu turvetuotantoon soveltuviksi alueiksi. Löyhinkinevan, Sikanevan, Tiisinevan, Vanhanevan ja Nurmonnevan alueille ei ole osoitettu vaihemaakuntakaavassa kaavamerkintää. Etelä-Pohjanmaan maakuntaa tulevaisuuteen luotsaavien päättäjien viisauteen luottaen. Lapuan ympäristöyhdistys ry 66 Turvetuotantoon soveltuvien alueiden luonnonarvot on huomioitu kaavaselvityksin ja muiden käytettävissä olevien aineistojen perusteella, ja luontoarvoiltaan arvokkaat suot on jätetty maakuntakaavan ulkopuolelle.

67 Henkilö 1, puheenjohtaja Henkilö 2, varapuheenjohtaja Ruhan kyläyhdistys ry Ruhan kyläyhdistys ry toimii Lapuan kaupungin Ruhan kylän alueella, asukasmäärän ollessa noin 700 henkilöä. Kyläyhdistys pyrkii sääntöjensä mukaisesti parantamaan kyläläisten viihtyvyyttä ja hyvinvointia, kuten a) edistää ja ideoi kestävän kehityksen mukaista toimintaa, erityisesti vesistöjen tilan parantamiseksi ja ilmastonmuutoksen torjumiseksi, b) vaalii ekosysteemipalvelujen avulla ympäristön ja luonnon monimuotoisuutta ja suojelee kulttuurimaisemaa. Ruhan kylän halki virtaa Nurmonjoki, jonka vesistön kokonaiskuormitusta pyritään ratkaisevasti pienentämään. Kylän noin 7500 hehtaarin alueelle on maakuntakaavaan merkitty turvetuotantoalueiksi yhdeksän suota, joiden yhteinen pinta-ala on 863 hehtaaria. Suot ovat: Säilynneva, Kissanneva, Kärmeskallionneva, Huhdanneva S ja Koirainneva. Näiden kaikkien äärellä, alle 500 metrin etäisyydellä, sijaitsee asuinkiinteistöjä. Tämä rikkoo kaavaselostuksenkin antamaa selvitystä. Ruhan kyläyhdistys vaatii nämä suot poistettavaksi vaihekaavasta lähiasutuksen ja luontoarvojen perusteella. 67 Nurmonjoen (44.09) valuma-alue on arvioitu vesistövaikutusten monitavoitearvioinnissa erityisen herkäksi lisäkuormitukselle ja sen valuma-alueelle on annettu erillinen suunnittelumääräys, jonka perusteella vesiensuojelumenetelmiin ja tuotannon vaiheistukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Turpeenottoon soveltuvien soiden aineistoa ei ole rajattu kategorisesti suhteessa alueiden etäisyyteen asutuksesta, koska tuotantoalueiden tarkempi sijainti kaavassa osoitettavien aluerajausten sisällä tarkentuu tuotantoalueiden yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä. Turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeen mukaan turvetuotantoalueen ja asutuksen etäisyys tulee uusilla alueilla olla vähintään 500 metriä huomioiden kuitenkin suojavyöhykkeen maanpeite ja maankäyttömuodot. Kaavaratkaisun vaikutuksia mm. asutukseen on arvioitu kaavan vaikutusten arvioinnissa.

68 Koirainnevalla on havaittu useita erittäin uhanalaisia (EN) suovenhokkaita (Nola karelica), sekä silmälläpidettävä (NT) suoaamukääriäinen (Clepsis pallidana) ja kapustarinta (Pluvialis apricaria) -pari pesivänä. Puolet purkuvesistä Koirainnevalta lasketaan Nurmonjokeen. Turvelupaprosessin ratkaisua odotetaan Vaasan Hallinto Oikeuden päätöksenä. Kissanneva on kiinteästi kytköksissä Nurmonnevaan, jossa Lapuan kaupungin palstalla on rauhoitusalue, YSA, välittömässä läheisyydessä. Kyseiseltä alueelta on löydetty myös suovenhokasperhonen. Koirainneva (15145) kuuluu luonnontilaisuusluokkaan 2. Maakuntakaavan valmisteluaineistoon on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja Valtioneuvoston periaatepäätöksen (2012) mukaisesti otettu ensisijaisesti luonnontilaisuusluokkiin 0 ja 1 kuuluvia soita. Turvetuotantoa voidaan suunnata myös luokan 2 soille, jos suon yleinen luonnonarvo on seutukunnan ojitusasteen perusteella keskimääräistä alhaisempi, eikä sillä esiinny erityisiä luonnonarvoja. Etelä-Pohjanmaalla seudullinen ojitusaste ylittää periaatepäätöksessä esitetyn nollatason, jolloin luokan 2 soita ei lähtökohtaisesti voida kaavassa osoittaa turvetuotantoon soveltuvina alueina. Valtioneuvoston periaatepäätöksessä esitettyä luonnontilaisuusluokitusta sovelletaan ensisijaisesti sellaisten soiden maankäytön suunnittelussa, jotka on periaatepäätöksen antamisen jälkeen hankittu turvetuotantoon. Tämän vuoksi kaavaratkaisussa on huomioitu tuottajien hallussa ennen periaatepäätöksen antamista olleet suot. Myös näiden soiden, kuten Koirainnevan, osalta tulee huomioida erityiset luonnonarvot, joiden pisteytys on tehty Ympäristöministeriön luontoympäristöosaston laatiman ohjeen mukaisesti (Soiden erityiset luonnonarvot. Ympäristöministeriö, luontoympäristöosasto, 2014). Pisteytyksen lähtötiedot Koirainnevan osalta on saatu suolle ympäristöluvan haun yhteydessä tehdystä selvityksestä. Kissanneva (15152) kuuluu Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) määritelmän mukaan luonnontilaisuusluokkaan 1, eli sen vesitalous on muuttunut kauttaaltaan ja kasvillisuusmuutokset ovat selviä. Maakuntakaavassa osoitetaan turvetuotantoon soveltuvina alueina pääosin ojitettuja ja luonnontilaltaan muuttuneita luonnontilaisuusluokan 0 ja 1 soita. GTK:n luonnontilaisuusluokittelun osalta on 68

69 huomioitava, että luokitus tehdään koko suoaltaalle. GTK:n mukaan alueen tuotantokelpoinen pinta-ala on 62 hehtaaria. Koirainneva ja Kissanneva täyttävät maakuntakaavan laadinnassa turvetuotantoon soveltuviksi osoitetuille alueille annetut kriteerit, mutta mahdollisen ympäristöluvan haun yhteydessä, kun mm. hankkeen tarkempi sijoittuminen on tiedossa, voi olla tarpeen selvittää yksityiskohtaisemmin myös alueen lajistoa. Vaihekaavasta tulee poistaa myös ruhalaisten suosimat retkeily-, marjastus- ja erästysalueen suot: 5997 Niskasuonenneva, Korvenperänneva, Kivimäenkorpi ja Hietikonneva. Turvekenttien ravinne- ja kiitoaineskuormitus purkautuisi Lapuanjokeen, jonka luokitusta välttävästä pyritään nostamaan. Maakuntakaavassa osoitetaan turvetuotantoon soveltuvina alueina pääosin ojitettuja ja luonnontilaltaan muuttuneita luonnontilaisuusluokan 0 ja 1 soita. Niskasuonneva (5997), Korvenperänneva (15245), Kivimäenkorpi (15160) ja Hietikonneva (15202) kuuluvat GTK:n määritelmän mukaan luonnontilaisuusluokkaan 0, eli ne ovat muuttuneet peruuttamattomasti ja menettäneet luonnontilansa. Kyseisten soiden vesitalous on muuttunut ja kasvillisuuden muutos on edennyt pitkälle. Niskasuonnevan tuotantokelpoinen ala on GTK:n mukaan 63 ha. Korvenperänneva, Hietikonneva ja Kivimäenkorpi ovat tuotantoalaltaan pienialaisempia, muodostaen kuitenkin yhdessä Niskasuonnevan kanssa turvetuotantoon soveltuvien alueiden keskittymän. Turvetuotannon ohjaaminen keskitetysti tietyille alueille on Kokemäenjoen-Saaristonmeren-Selkämeren vesienhoitosuunnitelman mukaisesti mm. vesiensuojelujärjestelmien ja vesitalouden hallinnan kannalta tehokkaampaa kuin yksittäisten pienten alueiden hajasijoittaminen. Niskasuonneva, Korvenperänneva, Kivimäenkorpi ja Hietikonneva täyttävät maakuntakaavassa turvetuotantoon soveltuville alueille määritellyt kriteerit. Niskasuonneva, Korvenperänneva, Kivimäenkorpi ja Hietikonneva sijaitsevat Lapuanjoen yläosan alueella (44.03) sekä Nurmonjoen 69

70 valuma-alueella. Nurmonjoen valuma-alueelle on annettu vastineessa aiemmin mainittu suunnittelumääräys: Seuraavilla valumaalueilla turvetuotannon vesiensuojelumenetelmiin ja tuotannon vaiheistukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Lisäksi kaikkia turvetuotantoon soveltuvia alueita koskee suunnittelumääräys: Turvetuotantoon soveltuvan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon turvetuotannon vaikutukset asutukseen. Alueen käyttöönoton suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota vesiensuojelumenetelmien tehokkuuteen ja valuma-alueella yhtäaikaisesti tuotannossa olevien alueiden määrään siten, että turvetuotanto osaltaan ottaa huomioon vesienhoidon toimenpideohjelmissa asetetut tavoitteet ja edistää niiden toteutumista. Suunnittelussa on huomioitava tuotantoalueiden yhteisvaikutukset vesistöihin ja valuma-alueen kokonaiskuormitus, sekä tarvittaessa vaiheistettava tuotantoa huomioiden alapuolisten vesistöjen tila. Alueiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee selvittää happamien sulfaattimaiden esiintyminen ja suunnitella tuotanto siten, ettei se aiheuta merkittävää hapanta huuhtoumaa. Energiaturpeen käytön lisäämistä ei tulisi enää suosittaa. Ilmaston muutoksen hillitsemiseen toivoisi Etelä-Pohjanmaan liiton ottavan todellisen suunnan. Siihen uskoen Ruhan kyläyhdistys ry odottaa esitykselleen myönteistä ratkaisua. Ruhan kyläyhdistys ry Turpeenotolla ja sen käytöllä energiantuotantoon on huomattavia ilmastovaikutuksia. Etelä-Pohjanmaan energia- ja ilmastostrategian mukaan turpeen tulisi olla maakunnassa tulevaisuudessa pääpolttoaineen sijaan merkittävä tukipolttoaine ja huoltovarmuuden turvaaja. Siirtymäkausi turpeesta muihin energiamuotoihin kuitenkin tarvitaan ja osaltaan kaava vastaa tähän siirtymäajan tarpeeseen. Henkilö 1, puheenjohtaja Henkilö 2, varapuheenjohtaja 70

71 Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry jättää Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaava III:n (jäljempänä kaava) kaavaehdotuksesta oheisen lausuntonsa. Vaatimus: Näillä alla mainituilla perusteluilla esitämme, että kaavaprosessi keskeytetään toistaiseksi ja se valmistellaan uudelleen sellaiseksi, että se tukee Pariisin sopimusta ja täyttää myös Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tavoitteet. IPCC:n raportti Kaavan valmistelun edetessä tieto maailman ympäristön tilasta on muuttunut ja aivan viime päivinä ja laajaan julkisuuteen on tullut uutta tietoa ilmastonmuutoksesta. Hallitustenvälisen ilmastopaneeli IPCC:n tuore raportti kertoo, että ilmaston lämpenemisen hidastamiseksi Pariisin sopimuksessa esitetty 1,5 asteen tavoitteen saavuttaminen edellyttää päästövähennyksiin tähtääviä toimia on tehtäväksi kaikkialla yhteiskunnassa ripeästi ja kauaskantoisesti. Raportissa annetaan selkeä viesti, että ilmastopolitiikan kunnianhimoa on nostettava. Tähän mennessä Pariisin sopimuksen alla annetut kansalliset päästövähennyslupaukset eivät riitä rajoittamaan lämpötilan nousua 1,5 asteeseen. Yli 1,5 asteen nousu kuitenkin alkaisi vääjäämättä johtamaan dramaattisiin seurauksiin koko ihmiskunnassa. Nyt esille noussut vakava huoli ilmastonmuutoksen vaikutuksesta ja välittömästä tarpeesta tehdä toimenpiteitä nousevat esiin myös kaavaprosessissa. Jo lähtökohtaisesti turve-energiaa poikkeuksellisen voimakkaasi korostava kaavoitusprosessi tulee toistaiseksi keskeyttää ja laatia uudelleen siten, että se noudattaa paremmin ilmastonmuutoksen vähentämistoimien vaatimuksia. Kaavan valmistumisella ei katsota olevan akuutti kiire, koska myös maakuntauudistus on lykkääntynyt kahdella vuodella eteenpäin. Alun perin kaavan tuli olla valmis 2018 aikana, mutta sellaiseen ei nähdän nyt olevan tarvetta, etenkin kun huomioidaan ilmastonmuutoksen torjumiseksi tehtävien toimien tärkeys. Nykyinen kaavaehdotus ei tue ilmastonmuutoksen torjumiseksi tehtyjä päätöksiä, kuten Pariisin sopimusta enimmillään 1,5 asteen nousun osalta. 71

72 Valtioneuvosto päätti valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista , jotka korvaavat aiemmat 2000 tehdyt ja 2008 tarkistetut päätökset. Nämä uudet tavoitteet ovat astuneet voimaan Alla lainauksia alueidenkäyttötavoitteista. "Maailmassa ja suomalaisessa yhteiskunnassa tapahtuva kehitys edellyttää uusia toimia kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla. Varsinkin ilmastonmuutos, kaupungistuminen ja väestön muutokset, elinkeinojen uusiutuminen ja digitalisaatio sekä luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen ovat kehityssuuntia, joilla on pitkäaikaisia vaikutuksia Suomen menestymisen mahdollisuuksiin. Ne haastavat alueidenkäytön ja sen suunnittelun uudenlaiseen ajatteluun ja ratkaisuihin." 1.1 Alueidenkäyttö tukee siirtymistä vähähiiliseen yhteiskuntaan Maailman väestön nopea kasvu, ehtyvät luonnonvarat ja luonnon hupeneva monimuotoisuus sekä ilmastonmuutos edellyttävät uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvan biotalouden ja luonnonvarojen kierrätykseen perustuvan kiertotalouden kehittämistä. 2 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden lähtökohdat 2.1 Tavoitteiden oikeusperusta Maankäyttö- ja rakennuslain 22 :n mukaan valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita voidaan antaa alueidenkäyttöä ja alueidenkäytön suunnittelua koskevista asioista, joilla on: -valtakunnallisesti merkittävä vaikutus ekologiseen kestävyyteen, aluerakenteen taloudellisuuteen tai merkittävien ympäristöhaittojen välttämiseen. YK:n Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteena on pitää maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle 2 C:ssa suhteessa esiteolliseen aikaan ja pyrkiä rajoittamaan nousu 1,5 C:een. Lisäksi sopimuksen tavoitteena on vahvistaa valtioiden sopeutumiskykyä ilmastonmuutokseen sekä suunnata toimia kohti vähähiilistä ja ilmastokestävää kehitystä. Tavoitteiden saavuttamiseksi maailmanlaajuiset kasvihuonekaasupäästöt tulee kääntää laskuun mahdollisimman pian. Osana sopimuksen toimeenpanoa Euroopan komissio on esittänyt Suomelle 39 prosentin päästövähennystavoitteen ei-päästökauppasektorille 72

73 vuoden 2005 päästöistä vuoteen 2030 mennessä. Kansallisesti päästövähennykset kohdistuvat erityisesti liikenteeseen. Varsinkin kaupunkiseutujen alueidenkäyttöä ja yhdyskuntarakennetta koskevilla ratkaisuilla on merkittävä rooli päästövähennystavoitteiden saavuttamisessa. 5 Tavoitteiden oikeusvaikutukset Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden oikeusvaikutuksista säädetään maankäyttö- ja rakennuslain 24 :ssä, jonka mukaan ne koskevat alueidenkäytön suunnittelua ja valtion viranomaisten toimintaa. Lain 24 :n 1 momentin mukaan valtion viranomaisten tulee toiminnassaan ottaa huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja edistää niiden toteuttamista. Valtion viranomaisten on myös arvioitava toimenpiteidensä vaikutuksia valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kannalta. Lain 24 :n 2 momentin mukaan maakunnan suunnittelussa ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Maankäyttö- ja rakennuslaki Kaavoituksen tulee noudattaa maankäyttö- ja rakennuslakia. Huomioitavaa on MRL28 osalta, että kaavaa laadittaessa on kiinnitettävä erityisesti huomiota: 1) maakunnan tarkoituksenmukaiseen alue- ja yhdyskuntarakenteeseen; 2) alueiden käytön ekologiseen kestävyyteen; 3) ympäristön ja talouden kannalta kestäviin liikenteen ja teknisen huollon järjestelyihin; 4) vesi- ja maa-ainesvarojen kestävään käyttöön; 5) maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin; 6) maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaalimiseen; sekä 7) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyteen. Nykyinen kaavaehdotus ei täytä MRL28 vaatimuksia, etenkään ympäristön kestävyyden kannalta ja IPCC -raportin vaatimusten kannalta katsoen. 73 Kaavan vaikutusten arvioinnissa on todettu, että kaava ei vastaa Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteeseen. Turpeenotolla ja sen käytöllä energiantuotantoon on huomattavia ilmastovaikutuksia. Etelä-

74 Pohjanmaan energia- ja ilmastostrategian mukaan turpeen tulisi olla maakunnassa tulevaisuudessa pääpolttoaineen sijaan merkittävä tukipolttoaine ja huoltovarmuuden turvaaja. Siirtymäkausi turpeesta muihin energiamuotoihin kuitenkin tarvitaan ja osaltaan kaava vastaa tähän siirtymäajan tarpeeseen. Kansainväliset sopimukset Suomessa on voimassa Biodiversiteettisopimus eli Suomen ratifioiman Biologista monimuotoisuutta koskeva yleissopimuksen (Convention on Biological Diversity, CBD) sekä Suomi on sitoutunut edistämään vesien tilaa EU:n vesipuitedirektiiviin (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY) mukaisesti pyrkimällä vesien hyvään tilaan. Ehdotettu maakuntakaava ei tue näitä em. tavoitteita, koska kaava ei riittävässä määrin tue luonnonsuojelun edistämistä eikä huomioi vesiensuojelun tavoitteita. Kansainväliset sopimukset sekä kansalliset pyrkimykset luonnonsuojelun edistämiseksi jäävät tässä kaavaesityksessä vajavaisiksi. Ei ole olemassa mitään estettä, ettei soidensuojelun täydennysohjelmaan merkittyjä alueita voitaisi nostaa ponnekkaammin esiin. Nyt ne jäävät pelkän kaavaselostuksen tekstiin, ilman karttamerkintöjä. Ympäristöministeriästä saadun tiedon mukaan maakuntatason kaavaan voidaan oikein hyvin merkitä SSTO - kohteet sekä muita tärkeitä suojelunarvoisia kohteita LUO -merkinnällä. Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaava III on luonnon- ja suoluonnon suojelun edistämisessä hyvin puutteellinen, eikä missään määrin tulevaisuuden alueidenkehittämisen osalta kehittyvä kaava. Turpeesta ollaan luopumassa Erityisesti on myös huomattava se, että maan suurimpana turveyrityksenä Vapo valmistautuu aikaan, jolloin polttoturpeen käytöstä luovutaan. -Valmistaudumme muutoksilla siihen, että olemme yhtiönä riippumattomia turpeen energiakäytöstä, kun fossiilisten polttoaineiden käytöstä markkina-alueillamme luovutaan, muotoilee toimitusjohtaja Vesa Tempakka. (ESS ) 74 Soidensuojelun täydennysehdotuksen kohteet on esitetty teemakartalla maakuntakaavassa huomioitavina kohteina ja niille ei kaavaratkaisussa osoiteta muuta maankäyttöä, mikä edistää kaavan tavoitetta soiden suojelun ja turvetuotannon yhteensovittamisesta. Liiton näkemyksen mukaan kaavaratkaisu huomio arvokkaimmat suot ja niiden luontoarvot. Kaavassa on osoitettu SL-merkinnät Sahanevalle (Seinäjoki) sekä seuraaville soidensuojelun täydennysohjelman mukaisille kohteille: Karvasuo, Vehmaskaan länsipuolisen lähdesuo, Isojärven ja Iso-Manalaisen ympäristön suot ja Vähänjärvenneva. Liitto näkee, että SLmerkintä korvausmenettelyineen on selkeämpi kuin ilman poliittista tukea jäänyt ja oikeusvaikutuksiltaan epäselvä luo-merkintä. Suojeluteema tulee kokonaisuudessaan käsittelyyn, myös muiden kuin suokohteiden osalta, kokonaismaakuntakaavan päivittämisen yhteydessä.

75 Yhteenveto Nykyinen kaava ei tue ilmastonmuutoksen hidastamista eli ei täytä Pariisin sopimusta eikä täytä voimassa olevia valtakunnallisia alueidenkäytön tavoitteita ( ) Kaava on ollut koko valmisteluprosessin ajan aikaansa jälkessä. Poliittisin päätöksin on luotu tahtotila, jolla jatketaan turve-energian massiivista käyttöä maakunnassa tulevinakin vuosikymmeninä samalla volyymillä kuin tähänkin saakka vaikka ollaan tietoisia turpeen haitallisista vaikutuksista ympäristöön ja ilmastoon. Tämä ei voi olla kestävän kehityksen mukaista politiikkaa eikä se tue ilmastonmuutoksen hidastamistoimia. Siten se on kestämätöntä, määräysten vastaista ja huonoa aluekehityspolitiikkaa ja kaavatyö on toistaiseksi keskeytettävä. Kaavaan liittyvien vesistövaikutusselvitysten, kuormitustarkastelun ja monitavoitearvioinnin tuloksia on hyödynnetty laajasti kaavan valmistelussa. Vesiensuojelun tavoitteet on huomioitu kaavassa jättämällä mm. tiettyjä vesialueita kokonaan kaavan ulkopuolelle. Lisäksi annetuissa suunnittelumääräyksissä on määrätty vesistövaikutusten huomioimisesta tarkempiin hankesuunnitelmiin liittyen. Kaavatyöhön 2. vaihtoehto Vaihtoehto II: Mikäli maakuntaliitto ei jostakin syystä huomioi edellä tehtyä 1. esitystä, tulee ennen kaavan hyväksymistä huomioida seuraavat muutokset vesistökuormitukseen liittyvissä asioissa. Epäselväksi jää, mitä konkreettisia toimia tarkoitetaan vesiensuojelumenetelmiin kiinnitettävällä erityisellä huomiolla ao. alueilla? Vesiensuojelu on nykyisin lähes kaikilla turvetuotantoalueilla parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista eli perusmenetelmät + tehostettu menetelmä (käytännössä pintavalutus). Mitä erityisiä toimenpiteitä näiden lisäksi siis tultaisiin esittämään? Vaiheistaminen ei ole realistinen keino jakaa kuormitusta, koska jokainen lupa käsitellään erikseen ja hakijoita ei voi laittaa jonoon odottamaan etenkään jos hakijoina on eri tahot. Siten siis ao. listaus ei edellytä mitään erityisiä toimia vesiensuojelun suhteen käytännössä nykyisestä linjasta poiketen. 75 Suunnittelumääräyksessä annetaan maakuntakaavan yleispiirteinen tarkastelutaso huomioiden yleinen määräys vesiensuojelumenetelmien erityisestä huomioimisesta tietyillä valuma-alueilla. Kyseiset valuma-alueet on todettu kaavan vesistövaikutusriskien arvioinneissa herkiksi ja useille niistä osoitetaan runsaasti turvetuotantoon soveltuvan alueen merkintöjä. Suunnittelumääräyksellä tuodaan esille näiden valuma-alueiden herkkyyttä muun ohella myös mm. tiedoksi ja huomioitavaksi tuottajille heidän harkitessaan uusien

76 ympäristölupien hakua. On totta, että konkreettisia toimia suunnittelumääräyksessä ei maakuntakaavan yleispiirteisyys ja kaavan aikajänne (10 vuotta) huomioiden anneta. Tarkemmat aluekohtaiset vesiensuojelumenetelmät ratkaistaan ympäristölupaprosessissa. Vaiheistaminen on nostettu maakuntakaavassa esiin tärkeänä keinona tarvittaessa rajoittaa valuma-alueilla samanaikaisesti käytössä olevien turvetuotantoalueiden määrää huomioiden alueen vesistöjen tila ja erityispiirteet. Ympäristöministeriö kannustaa maakuntaliittoja vaiheistamisen esittämiseen, jos vesiensuojelullisin perustein on tarvetta rajoittaa samanaikaisesti käytössä olevien turvetuotantovarausten määrää. Tämä tukee myös tavoitetta siitä, että maakuntakaavoilla ohjattaisiin turvetuotantoa jatkossa kestävästi huomioiden valuma-aluekohtaiset vesistövaikutukset pelkkien yksittäisten turvetuotantoalueiden kuormitustarkastelun sijaan ja ohella. Vaiheistamisen määräyksestä on käyty neuvottelua myös mm. lupaviranomaisen kanssa ja se on nähty toimivaksi tavaksi ohjata tuotantoa vesiensuojelullisesti kestävästi. Seuraavilla valuma-alueilla turvetuotannon vesiensuojelumenetelmiin ja tuotannon vaiheistukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota: Ähtärinjärven alue (35.43) (Ähtärinjärvi on herkkä ja kuormitunut, joten erityistoimet välttämättömiä tai koko turvetuotanto ko. valuma-alueelta on jätettävä pois kaavasta) Kyrönjoen keskiosan alue (42.02) Kyrönjoen yläosan alue (42.03) Jalasjoen alue (42.04) (Ilvesjoen alueella huomioitava luonnonvarainen taimen!) Mustajoen valuma-alue (42.05) (Mustajoen alueella luonnonvarainen taimenkanta!) Seinäjoen valuma-alue (42.07) 76 Ähtärinjärven alue (35.43) on kaavan vesistövaikutusriskien arvioinnin mukaan erityisen herkkä etenkin vesistön käyttöarvojen näkökulmasta ja suunnittelumääräys sille perusteltu. Mustajoen valuma-alueella (42.05) sijaisevien Ilvesjoen ala- (42.052) ja yläosan (42.053) valuma-alueiden rajalle on osoitettu yksi turvetuotantoon soveltuvan alueen merkintä (Ilvesneva (8953)). Lisäksi osittain Mustajoen valuma-alueelle (42.05) ulottuen on osoitettu Iso Korvanevan (21026) turvetuotantoon soveltuvan alueen merkintä. Päntäneenjoen valuma-alueelle (42.097) on osoitettu neljä turvetuotantoon soveltuvan alueen merkintää (Prunninneva (5745),

77 Kainastonjoen valuma-alue (42.09) (Kainastonjoen alueesta Päntäneenjoki otettava erilleen omaksi alueekseen. Päntäneenjoki on erityisen arvokas pohjavesivaikutteinen taimenvesistö) Kuortaneenjärven alue (44.04) Kauhavanjoen valuma-alue (44.06) Nurmonjoen valuma-alue (44.09) Lappajärven alue (47.03) Mitä konkreettiaia toimia "erityinen huomio" pitää sisällään? Nämä ao. vesistöt lienevät taimenpitoisia vesistöjä. Seuraavilla valuma-alueilla alapuolisten vesistöjen erityisiin luonnonarvoihin on turvetuotantoalueiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa kiinnitettävä erityistä huomiota: Mustapuron valuma-alue (14.674) Kätkänjoen valuma-alue (44.07) Vimpelinjoen valuma-alue (47.08) Suunnittelumääräys II: Valuma-aluekohtaisesti ja paikallisesti on otettava huomioon, että turvetuotannon mahdollisesti aiheuttama kokonaiskuormituksen kasvu ei vaaranna vesistöjen luontoarvoja. tt-1 Kruunupyynjoen valuma-alue (48), normaali vesiensuojelutaso tt-1 Närpiönjoen valuma-alue (39), tehostettu vesiensuojelutaso (Teuvan Itäjoki / Lillån on arvokas MERITAIMENJOKI. Eli turvetuotanto rajattava pois koko Itäjoen alueelta!) tt-1 Purmonjoen valuma-alue (46), tehostettu vesiensuojelutaso tt-1 Teuvanjoen valuma-alue (38), tehostettu vesiensuojelutaso tt-1 Niemisjoen (35.47) valuma-alue, tehostettu vesiensuojelutaso Rahkaneva W (5964), Rojunneva (5993), Tiiliharjunkeidas (5765)). Valuma-alue tullaan kalastollisten arvojen perusteella lisäämään suunnittelumääräykseen, jonka mukaan alapuolisten vesistöjen erityisiin luonnonarvoihin on tuotantoalueiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa kiinnitettävä erityistä huomiota. Edellisen suunnittelumääräyksen mukaisesti myös erityisten luonnonarvojen huomioiminen nostaa yleisesti esiin näiden valuma-alueiden vesistöjen arvoja (mm. taimen), joihin tulee kiinnittää huomiota jo harkittaessa ympäristöluvan hakemista ko. alueille. Valumaalueet on arvioitu erityisen herkiksi kaavan vesistövaikutusriskien arvioinnissa erityisesti niiden suojelu- ja herkkyysarvojen näkökulmasta. Muistutuksessa on viitattu Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavan (2005) turvetuotantovyöhykkeille annettuihin suunnittelumääräyksiin, jotka tullaan kumoamaan tällä vaihemaakuntakaavalla (kaavaselostuksen kpl 8.1). Suunnittelumääräys III: Seuraavilla vesistöalueilla turvetuotannon suunnittelussa on huomioitava vesistövaikutukset siten, että kokonaiskuormitus pysyy nykyisellä tasolla. 77

78 Ao. vesistöalueilla jokaisessa on erityisen herkkiä 2. ja 3. jakoalueen vesistöjä, jotka on poistettava turvetuotannon haittavaikutuksilta rajaamalla alueet pois kaavasta tt-2 Karvianjoen valuma-alue (36) tt-2 Kyrönjoen valuma-alue (42) tt-2 Lapuanjoen valuma-alue (44) tt-2 Ähtävänjoki (47) Suunnittelumääräys IV: Seuraavilla vesistöalueilla turvetuotannon suunnittelussa on huomioitava vesistövaikutukset siten, että kokonaiskuormitusta pyritään vähentämään. tt-3 Isojoen valuma-alue (valuma-alue nro 37) (tulee poistaa kokonaan turvetuotannosta luontaisen meritaimenkannan ja Naturan takia!) tt-3 Nurmonjoen latvajärvien alue (44.09) tt-3 Ähtärinjärven valuma-alue (35.43, 35.46) (herkkä ja kuormittunut alue!) tt-3 Alajärven valuma-alue (47.05 ja 47.09) tt-3 Kuninkaanjoen valuma-alue (47.05) (poistettava kokonaan, erityissuojeltu vesistö!) tt-3 Kuortaneenjärven valuma-alue (44.04, 44.05, 44.07, 44.08) (osassa luotaisia taimenkantoja) tt-3 Kauhavanjoen valuma-alue (44.06) tt-3 Nummijärven yläpuolinen osa (36.07) (Nummijärveen ei tule kohdeltaa minkäänlaista kuormitusta lisää nykyisestään!) Suunnittelumääräysten lisäksi tulee huomioida, että 3. jakoalueen herkkiin vesistöihin ei pidä johtaa turvetuotannon vesiä lainkaan. Osa 2. jakoalueen latvapuroista on jopa pienempiä uomia kuin 3. jakoalueen purot, joten niitä tulee tarkastella samalla tavalla kuin 3. jakoalueen vesistöjä. Mihinkään maakuntakaavassa merkittyyn erityissuojeltuun vesitöön eikä Natura -vesistöön pidä ohjata turvetuotannon vesiä. Ähtävänjoessa on katsottava Naturavaikutukset Lappajärven alapuoliselle alueelle. 78 Maakuntakaavassa vesistövaikutuksia tarkastellaan pääasiassa 2. jakovaiheen valuma-alueittain ja tiettyjen valuma-alueiden osalta myös tarkemmalla 3. jakovaiheen tasolla. Maakuntakaavassa ei osoiteta turvetuotantoon soveltuvia alueita kokonaismaakuntakaavassa osoitetuille erityissuojelua vaativille vesistöille (Ikkelänjoen alue (42.093, , ) ja Kuninkaanjoen valuma-alue (47.05)), eikä seuraaville valuma-alueille Natura alueisiin kohdistuviin vaikutuksiin perustuen: Honkajoen alue (36.03), Lapväärtinjoen keskiosan alue (37.02), Isojoen valuma-alue (37.03), Karijoen valuma-alue (37.04), Heikkilänjoen valuma-alue

79 (37.05), Kärjenjoen valuma-alue (37.06), Ähtävänjoen keskiosan valuma-alue (47.01), Ähtävänjoen alaosan valuma-alue (47.02). Lisäksi Orasenjoen valuma-alueelle (47.047) ei osoiteta kaavamerkintöjä. Luonnontilaisuusluokan 2 suokohteet Liitteessä 2 mainittuja 2 luokan soita, joiden keskinäisessä vertsilussa kokonaispisteytys jää alle 1,48 on esitetty turpeenottokäyttöön soveltuviksi. Huomioitavaa on kuitenkin, että seuraavat suot eivät sovellu turpeenottoon vaikka niiden kokonaispisteytys on alle 1,48: - Housukeidas, koska se sijaitsee Isojoen valuma-alueella - Palloneva, koska se sijaitsee Ikkelänjoen valuma-alueella (erityissuojelu) - Surmankeidas, koska se sijaitsee Isojoen valima-alueella (Kärjenjoki). Iso Rapanevasta on KHO:n kielteinen vuuosikirjapäätös. -Isoneva eli Korpisalonneva on lähes luonnontilaista mosaiikkimaista avosuota, jonka rajaa tuotannosta YsL13. -Koirainnevaan liittyvä turvelupapäätös on HaO:ssa ja suolta on löydetty suovenhokkaita, joka rajaa osan alueesta pois. -Kumpelinnevalla on merkittävä osa aluetta joka rajautuu pois YsL13 määräyksestä. -Mustassuo on luonnontilaisen kaltainen suo, joka rajautuu pois YsL13 määräyksestä. -Varisneva, jossa on runsaasti ojittamatonta alaa sekä suovenhokkaita, jotka rajaavat osan allueesta pois turvetuotantokäytöstä. -Peltomaanneva sijaitsee ilmeisesti Kuninkaanjoen valuma-alueella, eli erityissuojellulla vesistöalueella -Kohde 6033 Peuraneva ei löydy kartasta lainkaan paikoista johon Karttapaikka viittaa ko. nimisiä soita! -Rauhaneva 9074 ei löydy kartasta lainkaan Karttapaikan nimen perusteella. Ilmeisesti kyse on Kurikan Rauhanevasta. Kohde on poissuljettu vaihtoehto turvetuotannon osalta virkistyskäytön ja luonnontilaisen suon osalta. 79 Kaavan laadinnassa on ollut lähtökohtana, että kaavassa voidaan osoittaa turvetuotantoon soveltuvina alueina sellaisia luonnontilaisuusluokan 2 soita, joiden kokonaispisteet sijoittuvat erityisten luontoarvojen pisteytyksessä mediaaniarvon (1,48) alapuolelle ja jotka ovat näin ollen erityisten luontoarvojen näkökulmasta sellaisia, että ne voidaan osoittaa maakuntakaavassa. Suot, joiden kokonaispisteet sijoittuvat mediaaniarvon alapuolelle, on korostettu kaavaselostuksen liitteen 3 taulukossa (16 kpl). Näistä soista kaavaehdotuksessa on osoitettu viisi suota: Palloneva, Kokkosaari, Koirainneva, Mustassuo ja Vitipakannanneva. Muut erityisten luontoarvojen puolesta kaavaan soveltuvat luonnontilaisuusluokan 2 suot ovat jääneet kaavaratkaisun ulkopuolelle muista syistä, esimerkiksi Natura-arvioinnin tulosten perusteella. Yksittäisten soiden perustietoja ja sijaintia voi tarkastella kaavaselostuksessa käytettyjen nimien ja ID-numeroiden avulla GTK:n turvevarojen tilinpito -palvelussa ( Liitteen 3 taulukkotekstiä tullaan täydentämään. Palloneva (6159) sijaitsee Pitkämön tekojärven alueella (42.041). Koirainneva (15145) täyttää maakuntakaavan laadinnassa käytetyt kriteerit, mutta tarkemmat luontoselvitykset tulee tehdä ja huomioida ympäristöluvan haun yhteydessä. Aiemmat ympäristölupaprosessit eivät ole esteenä kohteen osoittamiselle maakuntakaavassa.

80 -Teerineva kohdetta ei löydy kaavakartasta kohtuullisella etsimisellä, koska vaihtoehtoja on erittäin paljon! -Taulukon suot ovat tavattoman hankalia paikallistaa kartasta, koska taulukossa 2 ei ole esitetty suokohteen paikkakuntaa lainkaan. Siten lukijan täytyy tietää suon sijainti itse löytääkseen sen kaavakartasta. Kartassa olevat id -numerot ovat epäloogisia, eikä numerosta voi varmuudella päätellä sijaintipaikkakuntaa tai edes aluetta. Siten kartan havainnollistavuus on tavalliselle lukijalle erittäin heikko eikä siitä löydä helposti etsimäänsä tietoa. Turvetuotannon sijoittaminen YsL 13 mukaan Ympäristönsuojelulain 13 pykälää ei sovelleta, mikäli 1 momentissa tarkoitetut luontoarvo on otettu huomioon esim. vahvistetussa maakuntakaavassa. Tästä kuitenkin nousee esiin kysymys, että millä asiantuntemuksella ja käytännön toimenpitein Etelä-Pohjanmaan liitto on arvioinut kohteiden luonnonarvon merkittävyyttä kun otetaan huomioon sijoituspaikalla esiintyvien suolajien ja -luontotyyppien uhanalaisuus sekä esiintymän merkittävyys ja laajuus sekä suon luonnontilaisuus. Tavanomaisessa ympäristölupaprosessissa asiantuntijana toimivat ympäristönsuojelulainsäädäntöön ja luonnontieteisiin erikoistuneet aluehallintovirastojen ympäristölupiin erikoistuneet virkahenkilöt tai muutoksenhakutilanteessa HaO:n ja KHO:n viranomaiset. Kaavaan merkityistä YsL13 mukaisista kohteista tulee erittäin todennäköisesti lopullisen päätöksen tekemään oikeusasteiden virkahenkilöt, ellei maakuntaliitto tule karsimaan nähdäksemme väärin tulkittuja kohteita pois. Mustassuo (13051) kuuluu GTK:n määritelmän mukaan luonnontilaisuusluokkaan 2 ja on siten kaavassa käsitelty erityisten luontoarvojen pisteytyksen kautta, jossa se on todettu maakuntakaavan kriteerit täyttäväksi. Yksittäisten soiden perustietoja ja sijaintia voi tarkastella kaavaselostuksessa käytettyjen nimien ja ID-numeroiden avulla GTK:n turvevarojen tilinpito -palvelussa ( jonka linkki tullaan lisäämään myös liitteen 3 taulukkotekstiin (nyt viittaukset palveluun kaavaselostuksen kappaleessa 7.3 ja liitteessä 1. Maakuntakaavan laadinnassa soiden luontoarvoja on arvioitu ensisijaisesti kaavan suoluontoselvitysten tulosten perusteella. Selvityksissä on mm. arvioitu soiden luontoarvoja suhteessa maakunnan soiden yleisiin luontoarvoihin. Lisäksi kaavaprosessin aikana on käyty neuvotteluja luonnonsuojelu- ja lupaviranomaisten kanssa, sekä saatu lausuntoja kaavan eri vaiheissa. Luonnontilaisuusluokan 2 soiden osalta erityisten luontoarvojen pisteytyksessä käytetyt inventointitiedot perustuvat kaavan suoluontoselvityksiin sekä kolmella suolla ympäristölupien haun yhteydessä toteutettuihin selvityksiin. Pisteytyksen periaatteet noudattavat Ympäristöministeriön ohjeistusta (Soiden erityiset luonnonarvot 2014), josta on linjattu valtioneuvoston periaatepäätöksessä soiden ja turvemaiden kestävästä ja vastuullisesta käytöstä sekä suojelusta. Erityiset luontoarvot tulee ohjeistuksen mukaan huomioida mm. maankäytön suunnittelussa. 80

81 Esimerkiksi suotyypeille annettu pistearvo on määritelty luontotyyppien uhanlaisuusarvioinnin alueellisen uhanalaisuuden mukaan siten, että 5 pistettä on annettu jokaisesta suolla esiintyvästä äärimmäisen uhanalaisesta suotyypistä, 4 pistettä erittäin uhanalaisista 1 piste elinvoimaiseksi luokitellusta suotyypistä. Soiden luontoarvopisteet on muunnettu kokonaispisteiden perusteella lopuksi pistearvoluokkiin 1 3. Esimerkiksi Hallaneva saa suuren pistemäärän suotyyppien osalta, koska siellä esiintyy kolmea äärimmäisen uhanalaista suotyyppiä. Tarkempi kuvaus eri pisteytetyistä tekijöistä on kuvattu Ympäristöministeriön ohjeessa. Luokkien 0 ja 1 suot Tämän muistutuksen liitteessä on listattu ne 0 ja 1 -luokan suot, jotka sisältävät sellaisia luonnonarvoja tai muita välillisiä tekijöitä, ettei niille voida osoittaa turvetuotantolupaa. Lisäksi on huomioitu suoalueet, joiden käyttö tulisi heikentämään lähialueella merkitäviä luontoarvoja siinä määrin, ettei alueita voi hyväksyä turvetuotantokäyttöön. Tällaisia suokohteita on 43 kpl ja hyvin monet näkökantamme painottuvat vesistövaikutuksiin sekä erityisen tärkeiden haittaa kärsivien lajien suojelemiseksi ja turvaamiseksi. Isonevan (Etel.) (8838) ja Susinevan (6190) alueille ei tulla osoittamaan turvetuotantoon soveltuvan alueen merkintää mm. vesistövaikutusten ja kohteiden pienialaisuuden vuoksi. Muistutuksen liitteessä on nostettu esiin kaavassa turvetuotantoon soveltuvaksi osoitettuja alueita, joiden osalta tähän on koottuna perusteluja alueiden kaavalliselle käsittelylle: - kohteita, jotka rajautuvat erityissuojelua vaativan Kuninkaanjoen vesistöalueen ulkopuolelle (Rasinneva, Iso Nassinneva) - kohteita, jotka rajautuvat Orasenjoen valuma-alueen ulkopuolelle (Paamosanneva, Pahaneva, Pahaneva Se) - asutusta ei ole käytetty maakuntakaavassa kohteita poissulkevana kriteerinä (mm. (Vallinneva, Umpineva, Vuosneva, Limmossanneva, Tiilineva), mutta asutuskeskittymien läheisyydessä olevat kohteet rajattu kaavan 81

82 ulkopuolelle ja tästä syystä Kotisaarenneva-Sikoniemennevan turvetuotantoon soveltuvan alueen rajausta on muutettu - Kätkänjoen valuma-alueelle annettu suunnittelumääräys alapuolisten vesistöjen erityisten luontoarvojen huomioimisesta (Kuljunneva, Haapasaarenneva) - nykyisten tuotantoalueiden laajennusalueita (Ilvesneva, Karineva, Isoneva) - Voitonnevan avosuoalue ei sisälly maakuntakaavamerkintään - Isonevalle (33330) (Korpisalonneva) ei ole osoitettu maakuntakaavassa merkintää erityisten luontoarvojen vuoksi Lisäksi muistutuksen liitteessä on tuotu esiin useita turvetuotantoon soveltuviksi osoitettuja alueita, joiden alapuolisissa vesistöissä esiintyy mm. taimenta. Päntäneenjoen valuma-alue tullaan kalastollisten arvojen perusteella lisäämään suunnittelumääräykseen, jonka mukaan alapuolisten vesistöjen erityisiin luonnonarvoihin on tuotantoalueiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa kiinnitettävä erityistä huomiota. Muiden alueiden osalta ei ole kaavan taustaselvityksissä tai esimerkiksi Ely-keskuksen herkistä vesistöistä antamassa lausunnossa tullut esiin sellaisia tekijöitä, minkä vuoksi niille ei voitaisi osoittaa maakuntakaavassa turvetuotantoon soveltuvan alueen merkintää huomioiden myös merkintään liittyvän suunnittelumääräyksen sisältö. Lisäksi on huomioitava, että GTK:n määrittelemä suon luonnontilaisuusluokka määritellään koko suoaltaan perusteella. Kaavaselostuksen kappaleessa 9.2 lajisto ja luonnon monimuotoisuus on lueteltu kohteet, joiden luonnontilaisuusluokkaa on kaavan selvityksissä 82

83 ehdotettu nostettavaksi luokasta 1 luokkaan 2. Nämä tulee huomioida ympäristöluvan haun yhteydessä. Yhteenveto kaavasta Ensisijaisesti kaavoitus on em. asiaperusteiden pohjalta keskeytettävä ja laaditava osin uudelleen. Toissijaisesti tulee noudattaa esitettyjä vaatimuksia suunnittelumääräysten sekä luonnontilaisuusluokan 2- kohteiden ja soidensuojelun merkintöjen osalta. Seinäjoella pj. Henkilö 1 siht. Henkilö 2 + erillinen liite (Excel-taulukko) maakuntakaavasta poistettavaksi esitettävistä kohteista Suomenselän lintutieteellinen yhdistys Kaavaehdotuksen peruslähtökohta eli uusien turpeenottoalueiden laajamittainen avaaminen on ristiriidassa useiden maakunnallisten, valtakunnallisten ja kansainvälisten ilmasto- ja luonnon monimuotoisuussopimusten ja tavoiteohjelmien kanssa. Kaavan laatiminen tuleekin keskeyttää. Turpeen käytön jatkamisen sijaan Etelä-Pohjanmaan liiton ja maakunnan kuntien tulee pikimmiten laatia suunnitelma turpeen ja muiden fossiilisten polttoaineiden käytöstä luopumiselle. Kaavaehdotuksessa on nykyisten yli hehtaarin laajuisten turpeenottoalueiden lisäksi, osin niitä korvaamaan, tarkoitus muuttaa yli hehtaaria uutta suota turvekentiksi. Ehdotuksen toteutuminen heikentäisi maakuntamme vesistöjen tilaa, pahentaisi tulvia, heikentäisi linnuston ja muun suoluonnon monimuotoisuusarvoja, ja ennen kaikkea lisäisi merkittävästi maakuntamme ilmastopäästöjä. Mm. tuore ( ) IPCC:n ilmastoraportti kertoo erittäin selvästi, että ilmastonmuutosta hillitsevillä toimilla on 83 Kaavan tarkoituksena on osoittaa uusia turvetuotantoon soveltuvia alueita korvaamaan tuotannosta poistuvaa alaa (n ha/vuosi), ei lisätä kokonaistuotantoalaa. Turvetuotantoon soveltuvien alueiden merkintä on alueen erityisominaisuutta osoittava merkintä, jolla ei varata aluetta

84 todella kiire. Suon muuttaminen turpeenottoalueeksi lisää kasvihuonekaasupäästöjä sekä suon ojituksissa ja muokkaamisessa että ennen kaikkea turpeen poltossa. Lisäksi menetetään suuri ala hiilipäästöjä sitovia suoalueita. Kaavaehdotuksen puutteena on myös se, että turpeenotosta syntyvien päästöjen määristä ei kyetä antamaan arviota. Muuttuva ilmasto heikentää nopeasti esimerkiksi riekon ja kuukkelin selviytymismahdollisuuksia täällä levinneisyysalueidensa eteläosissa. turvetuotantoon, vaan osoitetaan sen soveltuvuus tähän maankäyttömuotoon maakuntakaavan laadinnassa huomioitujen tekijöiden perusteella. Kaavaehdotuksessa turvetuotantoon soveltuvaksi osoitettujen alueiden tuotantokelpoinen pinta-ala on noin hehtaaria. Mikäli alueille suunnitellaan turvetuotannon aloittamista, on siihen haettava aina ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa. Ympäristöministeriön oppaan (Suot ja turvemaat maakuntakaavoituksessa, 2015) mukaan turvetuotannon vaikutusten arvioinnissa ei ole mahdollisuutta arvioida ilmastovaikutuksia kovinkaan yksityiskohtaisesti. Vaihemaakuntakaavan ilmastovaikutuksia on käsitelty kaavan vaikutusten arvioinnissa sillä tasolla kuin maakuntakaavoilta yleispiirteisenä suunnitelmana edellytetään. Turpeenoton vesistövaikutusten vähentämiseksi kaava ehdottaa tuotantoalojen vaiheistamista. Mekanismi vaiheistamisen käytännön toteuttamiseen jää kuitenkin arvoitukseksi. Kun turpeenoton aiheuttamat ympäristöongelmat kohdentuvat muutoinkin tietyille alueille, tulisi kaavan ja sitä seuraavan lupamenettelynkin olla alueittain tarkasteltavaa. Nykykäytäntö, jossa ympäristölupia myönnetään suo kerrallaan, ei mahdollista kokonaisvaltaista haittojen tarkastelua. Mittavat aluevaraukset turvetuotantoon vaarantavat myös maakunnallisen ja valtakunnallisen tavoitteen vesien hyvän tilan saavuttamiseksi. Uusia turpeenottoalueita on tulossa lukuisten jo ennestään heikkolaatuisten vesistöjen äärelle tai merkittävien virkistyskäytössä olevien järvien lähelle. Turvetuotannosta ja metsäojituksista johtunut vesien pilaantuminen on jo nyt heikentänyt monien vesi- ja rantalintulajien elinmahdollisuuksia. Kaavan tavoitteena on edistää elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä, ja ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden ja muiden arvokkaiden luonnonalueiden välillä. Näiltä osin kaavaluonnos ei ehdota keinovalikoiman puuttuessa merkittäviä parannuksia nykyiseen soidensuojelualueiden verkostoon. Ekologisten yhteyksien tarkastelu on myös puutteellista. 84 Vaiheistaminen on nostettu maakuntakaavassa esiin tärkeänä keinona tarvittaessa rajoittaa valuma-alueilla samanaikaisesti käytössä olevien turvetuotantoalueiden määrää huomioiden alueen vesistöjen tila ja erityispiirteet. Ympäristöministeriö kannustaa maakuntaliittoja vaiheistamisen esittämiseen, jos vesiensuojelullisin perustein on tarvetta rajoittaa samanaikaisesti käytössä olevien turvetuotantovarausten määrää. Tämä tukee myös tavoitetta siitä, että maakuntakaavoilla ohjattaisiin turvetuotantoa jatkossa kestävästi huomioiden valuma-aluekohtaiset vesistövaikutukset pelkkien yksittäisten turvetuotantoalueiden kuormitustarkastelun sijaan ja ohella. Vaiheistamisen määräyksestä on käyty neuvottelua myös mm. lupaviranomaisen kanssa ja se on nähty toimivaksi tavaksi ohjata tuotantoa vesiensuojelullisesti kestävästi.

85 Kaavan valmisteluaineisto on melko kattavaa ja antaa näiltä osin hyvän kuvan maakuntamme turvemaiden tilasta. Kaavaehdotuksen pohjamateriaaliksi tehdyt erilliset linnustoselvitykset ovat pääosin laadukkaita, mutta kokonaiskuvaa suoalueidemme linnuston heikosta tilanteesta ei niiden perusteella kykene muodostamaan. Positiivista on se, että mahdollisesti avattavat uudet turpeenottoalueet halutaan ohjata luonnontilansa jo menettäneille soille. Turvetuotantoon soveltuviksi soiksi on kuitenkin osoitettu useita luonnontilaisuusluokssa 2 olevia soita. Ne tulee ehdottomasti poistaa turvetuotantoon soveltuvien kohteiden joukosta. Suokohtaista tarkastelua kaava-aineistossa vaikeuttaa se, että turvetuotantoon soveltuvien soiden listauksessa on kohteita, jotka ovat jo turvetuotannon valmistelussa, tai kohteen ympäristölupa on jo kertaalleen hylätty. Ojitettujenkin soiden linnusto voi toisaalta olla arvokasta, joten suokohtaisten lupamenettelyjen yhteydessä on aina laadittava kunnollinen linnustoselvitys. Suurella osalla em. soista esiintyy joko maakunnallisesti tai valtakunnallisesti uhanalaista tai muutoin taantunutta suolinnustoa. Näin laajamittainen turpeenotto heikentäisi mm. kapustarinnan, riekon, keltavästäräkin, liron, kuovin, niittykirvisen ja pohjansirkun maakunnallisia pesimäkantoja. Kaavassa osoitetaan turvetuotantoon soveltuvaksi viisi luonnontilaisuusluokan 2 suota, jotka soiden erityisten luontoarvojen tarkastelun perusteella edustavat maakunnan luonnontilaisuusluokan 2 soiden vähiten arvokkaita kohteita. Turvetuotantoon soveltuvien alueiden joukossa on alueita, jotka ovat nykyisten tuotantoalueiden laajennuksia. Kaavamerkinnällä turvetuotantoalue osoitetaan lainvoimaisen ympäristöluvan saaneet turvetuotantoalueet. Kaikille maakuntakaavassa osoitetuille turvetuotantoon soveltuville alueille on haettava ympäristölupa, jonka yhteydessä myös mahdolliset tarkemmat linnustoselvitykset tulevat käsittelyyn. Tampereella ja Helsingissä Henkilö 1, puheenjohtaja Henkilö 2, sihteeri Suomenselän lintutieteellinen yhdistys ry puhelinnumero x Suomenselän lintutieteellinen yhdistys ry:n (SSLTY) toimialueeseen kuuluu 23 kuntaa Länsi- Suomesta. Kunnista 12 kuuluu Etelä-Pohjanmaan, 6 Keski-Suomen, 2 Pirkanmaan, 2 Pohjanmaan ja 1 Keski-Pohjanmaan maakuntaan. Yhdistys on perustettu , 85

86 kotipaikkana Alavus. Noin 400 jäseninen SSLTY pyrkii toimialueellaan edistämään lintujenja luonnon tuntemusta, tutkimusta ja suojelua sekä lintuharrastusta. SSLTY on yksi BirdLife Suomen 30 jäsenyhdistyksestä. Suomenselän Luonnonystävät ry Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu Nyt nähtävillä olevassa vaihemaakuntakaavaehdotuksessa on parannuksia verrattuna talvella 2017 nähtävillä olleeseen luonnokseen. Myönteistä on, että - Alavuden Isonevalta (40157) ja Kuortaneen Kuljunnevalta (15000) on poistettu turvevarausmerkintä - herkkien vesistöjen kuten purotaimenjokien vaikutusalueella sijaitsevien soiden vesistövaikutuksiin on kiinnitetty huomiota, esim. Alavuden (Töysän) Kuljunneva (15052) Positiivista on, että - soidensuojelutyöryhmän valitsemat valtakunnallisesti arvokkaat suot (Kaulalamminneva-Tausneva, Rimminneva, Kiimalammen ympäristön suot, Alajärven Heinineva) on merkitty vaihemaakuntakaavan teemakarttaan eikä näille soille ei ole laitettu turvemerkintää - turvemerkintä on jätetty pois soilta, jotka inventoitiin suoselvityshankkeessa (Kuhjonneva, Pohjaisneva, Haudantausneva) Suojeltavaa suoluontoa on edelleen osoitettu niukasti. Suojelumerkintä olisi paikallaan kaikilla soidensuojeluohjelmaan hyväksytyillä soilla. Monille kyseisille soille on jo syntynytkin suojeltuja osia (Kaulalammineva, Alajärven Heinineva). Kuortaneen Rimminnevaa suojaa KHO:n päätös (DNRO 1110/1/14). 86 Vaihemaakuntakaavan III valmisteluvaiheessa tarkoituksena oli osoittaa SL-merkinnällä soidensuojelun täydennysohjelman mukaiset kohteet. Lakisääteisen suojeluohjelman valmistelusta päätettiin kuitenkin luopua vuonna 2014, eikä tämän jälkeen olla voitu osoittaa taloudellisia edellytyksiä kaikkien soidensuojelun täydennysehdotukseen valittujen kohteiden suojelun toteuttamiselle. Näin ollen kohteita ei tulla huomioimaan kaavamerkinnöillä lukuun ottamatta Karvasuon, Vehmaskaan länsipuolisen lähdesuon, Isojärven ja Iso- Manalaisen ympäristön soiden ja Vähänjärvennevan alueita. Soidensuojelun täydennysehdotuksen kohteille ei kaavaratkaisussa osoiteta muuta maankäyttöä, mikä edistää kaavan tavoitetta soiden

87 suojelun ja turvetuotannon yhteensovittamisesta. Lisäksi soidensuojelun täydennysehdotukseen kuulumattomalle Sahanevalle (Seinäjoki) osoitetaan SL-merkintä. Suojeluteema tulee kokonaisuudessaan käsittelyyn, myös muiden kuin suokohteiden osalta, kokonaismaakuntakaavan päivittämisen yhteydessä. Lisäys teemakarttaan. Alavudelle on syntynyt kaksi uutta Luonnonperintösäätiön luonnonsuojelualuetta, jotka puuttuvat Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaava III:n teemakartasta. Puuttuvat kohteet ovat seuraavat: - Kruununmaan tila Isonevalla (40157) - Tevalehto, kosteikko lasketun Tevajärven altaassa Alavuden eteläosassa Kruununmaa (YSA239694) ja Tevalehto (YSA239695) lisätään teemakartalle. Kaavasuunnitelman suurin ongelma on se, että kaavassa turpeennostoon varattujen soiden määrä on edelleen täysin ylimitoitettu. Suomi on sitoutunut kansallisesti ja kansainvälisesti pysäyttämään monimuotoisuuden köyhtymisen. Sitoumus toteutuu vain siten, että monimuotoisuus säilyy paikallisesti. Suoluonto on toimialueellamme ahtaalla jo nyt. Ojittamatonta suota täällä on enää vain 6-7 % suoalasta. Sen myötä monet suotyypit ovat uhanalaistuneet (esim. korvet ovat lähes hävinneet), suolinnuilla menee huonosti (esim. riekko, keltavästäräkki), suohyönteisten kannat ovat pienentyneet ja uhanalaistuvat. Siksi suoluonnon hävittäminen ei voi jatkua entiseen tapaan, kaavan sallimin määrin. Tätä tekstiä laadittaessa on julkistettu uusi IPCC:n ilmastoraportti. Se osoittaa kiistatta, että työtä ilmastomuutoksen estämiseksi on selvästi lisättävä ja että fossiilisista polttoaineista (esim. turpeesta) on luovuttava nopeasti, mielellään välittömästi. Suomi on kansallisesti ja kansainvälisesti sitoutunut ilmastomuutoksen torjuntaan. Suot ovat hiilinieluja ja hiilivarastoja. Täällä soita on paljon, ja siksi Pohjanmaan suoluonnolla on globaalia merkitystä. Näiden tietojen pohjalta voidaan todeta, että maakuntakaavan 87

88 turvevarausmerkintöjen suuri määrä on virhe. Vaatimuksenamme esitämme, että valmisteilla oleva maakuntakaava on päivitettävä täyttämään tämän päivän ja tulevaisuuden tarpeita poistamalla turvemerkintöjä. Turvemerkintöjen karsimisen voi aloittaa niistä soista, missä on vielä jäljellä ojittamattomia alueita. Näillä soilla on edelleen suokasvillisuutta ja suon eläinlajeja ja niillä on vielä kykyä sitoa hiiltä. Nämä suot ovat myös helpoimmin ennallistettavissa. Tällaisia soita ovat mm. - Heinineva Kuortaneella (15012) Lakajoen varrella. Ilmakuvatarkastelun perusteella Heininevalla on toimivaa suoluontoa, joka on syytä säästää. - Haapasaarenneva Kuortaneella (15002) Kaarankajoen vaikutusalueella - Hietaharjunneva Kuortaneella (15003), missä on edelleen 45 ha ojittamatonta suoalaa. Hietaharjunnevan säilyttäminen on senkin takia merkittävää, että se sijaitsee vain 1 km:n etäisyydellä arvokkaalta Tausnevan-Kaulalamminnevan alueelta. Alue on osa laajaa ja lähes yhtenäistä suokeskittymää Kuortaneen ja Alavuden läntisissä osissa. Tätä 88 Heinineva (15012) kuuluu GTK:n määritelmän mukaan luonnontilaisuusluokkaan 1, eli sen vesitalous on muuttunut kauttaaltaan ja kasvillisuusmuutokset ovat selviä. Maakuntakaavassa osoitetaan turvetuotantoon soveltuvina alueina pääosin ojitettuja ja luonnontilaltaan muuttuneita luonnontilaisuusluokan 0 ja 1 soita. GTK:n luonnontilaisuusluokittelun osalta on huomioitava, että luokitus tehdään koko suoaltaalle. Haapasaarenneva (15002) sijaitsee Kuortaneenjärven (44.04) ja Kätkänjoen (44.07) valuma-alueiden rajalla. Kuortaneenjärvelle on annettu erillinen suunnittelumääräys, jonka mukaan turvetuotannon vesiensuojelumenetelmiin ja tuotannon vaiheistukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Kätkänjoen valuma-alueelle on puolestaan annettu suunnittelumääräys, jonka mukaan alapuolisten vesistöjen erityisiin luonnonarvoihin on yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa kiinnitettävä erityistä huomiota. Lisäksi aluetta koskee kaikille turvetuotantoon soveltuville alueille osoitettu suunnittelumääräys, jossa määrätään vesiensuojelun osalta mm. tuotantoalueiden yhteisvaikutusten ja valuma-alueen kokonaiskuormituksen huomioimisesta, sekä tarvittaessa tuotannon vaiheistamisesta alapuolisten vesistöjen tila huomioiden. Hietaharjunneva (15003) kuuluu luonnontilaisuusluokkaan 1, eli sen vesitalous on muuttunut kauttaaltaan ja kasvillisuusmuutokset ovat selviä. Maakuntakaavassa osoitetaan turvetuotantoon soveltuvina alueina pääosin ojitettuja ja luonnontilaltaan muuttuneita

89 kokonaisuutta ei ole syytä enää pirstoa uusin turvekentin. Pikemminkin tulisi pohtia, miten suoluonnon yhtenäisyyttä voisi korjata. Tausnevan-Kaulalamminnevan lähellä sijaitseville Kinkonevalle ja Kiimanevalle on laitettu turvevaraus. Vaikka kyseiset suot ovat täysin ojitetut, niiltä on syytä poistaa turvemerkintä, sillä turvekenttinä ne voisivat heikentää Tausnevan-Kaulalamminnevan suojeluarvoja erityisesti isojen petolintujen kannalta. - Saarineva Alavudella (15051) on karttatarkastelun perusteella osin ojittamatta - Soidinneva Alavudella (15062) on karttatarkastelun perusteella osin ojittamatta - Kuljunneva Alavudella (15052) on karttatarkastelun perusteella osin ojittamatta. Paikallinen kalastusosakaskunta on rauhoittanut Lohipuron sivujokineen purotaimenen takia. Turvealueita ei tule sijoittaa lähelle rauhoituskohteita. Kuljunnevalla on muitakin luontoarvoja. Näitä ei saa vaarantaa turpeennostolla. luonnontilaisuusluokan 0 ja 1 soita. GTK:n luonnontilaisuusluokittelun osalta on huomioitava, että luokitus tehdään koko suoaltaalle. Seinäjoen ja Kuortaneen välisiä kaavassa turvetuotantoon soveltuvaksi osoitettuja alueita ja niiden linnustovaikutuksia on arvioitu kaavan linnustovaikutusten arvioinnissa. Arvioinnissa on huomioitu muistutuksessa mainitut Hietaharjunneva, Kinkoneva ja Kiimaneva, sekä Kaulalamminneva-Tausnevan MAALI- ja soidensuojelun täydennysehdotuksen kohde. Arvioinnin mukaan, vaikka kohteiden yhteispinta-ala on suuri, arvioidaan niiden yhteisvaikutus soilla pesivään linnustoon kokonaisuutena vähäiseksi, koska kohteilla ei ole juurikaan suolinnuston kannalta erityisen tärkeitä ojittamattomia alueita. Arvioinnissa on myös käsitelty erikseen vaikutuksia sääkseen ja maakotkaan ja todettu, että etäisyydet kohteiden ja pesien välillä ovat niin suuria, että häirintävaikutukset jäävät vähäisiksi. Saarineva (15051), Soidinneva (15062) ja Kuljunneva (15052) kuuluvat luonnontilaisuusluokkaan 1, eli niiden vesitalous on muuttunut kauttaaltaan ja kasvillisuusmuutokset ovat selviä. Maakuntakaavassa osoitetaan turvetuotantoon soveltuvina alueina pääosin ojitettuja ja luonnontilaltaan muuttuneita luonnontilaisuusluokan 0 ja 1 soita. GTK:n luonnontilaisuusluokittelun osalta on huomioitava, että luokitus tehdään koko suoaltaalle. Kuljunneva sijaitsee Kätkänjoen valuma-alueella (44.07), jolle on annettu aiemmin vastineessa mainittu erityinen suunnittelumääräys. Tässä ilmastotilanteessa myös täysin ojitettuja soita pitää selkeästi karsia turvevarauksista. Esitämmekin, että turvekaava tutkitaan vielä uusien tietojen valossa kokonaan uudestaan. Sen pohjana tulee olla, että kaikki suot, joita ei ole vielä avattu turvekentiksi jätetään turpeenkaivuun ulkopuolelle. Olemassa olevien turvekenttien pitää riittää siirtymävaiheessa kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa. 89

90 Kaavasta puuttuvat edelleen kaikki ennallistamismerkinnät. Soiden ennallistaminen palauttaa soiden kyvyn sitoa ja varastoida hiiltä. Laajat ennallistamistoimet olisivat merkittävä keino pyrittäessä hillitsemään ilmastomuutosta. Maakuntakaava voisi osoittaa edes muutamia ennallistamiskohteita. Hyviä ennallistamissoita ovat sellaiset, missä osa suoluontoa on vielä jäljellä. Kuortaneella Henkilö 1, puheenjohtaja Henkilö 2, sihteeri Vaihemaakuntakaavassa ei osoiteta soille niiden jälkikäyttöä ohjaavia merkintöjä. Erilaisia jälkikäyttömuotoja käsitellään kaavan vaikutusten arvioinnissa. Vaihemaakuntakaavassa ei kuitenkaan anneta suosituksia tietyistä jälkikäyttömuodoista, sillä niiden valinnassa on käytettävä tapauskohtaista harkintaa huomioiden alueen ominaispiirteet. Yhteinen Ähtärinjärvi ry Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavan ehdotukseen (jatkossa: kaava) Vaatimus: Ehdotetut uudet turvetuotantoalueet tulee poistaa kokonaan kaavasta. Perustelut: 1. Ähtärinjärven tila on heikentynyt oleellisesti viimeisten vuosikymmenten aikana. Useiden vuosien ajan sinileväkukinnot ovat estäneet sen virkistyskäytön ja veden käytön kasvimaiden kasteluun. Järven rannoilla on n kiinteistöä ja asukkaita/kesäasukkaita moninkertaisesti. Sinilevä on todettu olevan maksamyrkkyjä sisältävä, joten se on kaikille järvessä uiville ja sen vettä käyttäville terveysuhka Järven pilaantumisen vuoksi perustettiin 2017 yhdistys Yhteinen Ähtärinjärvi ry, joka sai ELY- keskuksen avustuksen kuormitusselvityksen tekemiseen Järven tilan parantamiseksi tehtävä työ on täysin turhaa, jos kuormitustekijöitä suositaan maakuntahallinnon avustuksella. Ähtärinjärven valuma-alueelle (35.43) osoitetaan vaihemaakuntakaavassa neljä turvetuotantoon soveltuvan alueen merkintää. Nykyisiä turvetuotantoalueita valuma-alueella on 8. Ähtärinjärven valuma-alueelta (35.43) on poistettu kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen kaksi pienialaista kohdetta: osittain Kolujoen valuma-alueella (35.46) sijaitseva Aita-Ahonsuo (13152), jonka tuotantokelpoinen pinta-ala on 26 ha ja joka ei sijaitse nykyisten tuotantoalueiden välittömässä läheisyydessä sekä osittain Kätkänjoen valuma-alueella (44.07) sijaitseva Isoneva (Etel.) (8838), jonka alue jakaantuu kahteen osaan, joiden tuotantokelpoinen pinta-ala on yhteensä 20 ha. Maakuntakaavassa vesistövaikutuksia tarkastellaan valuma-alueittain. Ähtärinjärven alueelle (35.43) on annettu suunnittelumääräys: Seuraavilla valuma-alueilla turvetuotannon

91 vesiensuojelumenetelmiin ja tuotannon vaiheistukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Määräys perustuu Ähtärinjärven merkittäviin käyttöarvoihin, joihin mahdollisella kuormituksen lisääntymisellä voisi olla vaikutusta. Lisäksi alueelle osoitetuille turvetuotantoon soveltuville alueille on annettu suunnittelumääräys, jossa korostetaan vesistövaikutusten huomioimista ja mm. eri tuotantoalueiden yhteisvaikutusten tarkastelua: Turvetuotantoon soveltuvan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon turvetuotannon vaikutukset asutukseen. Alueen käyttöönoton suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota vesiensuojelumenetelmien tehokkuuteen ja valumaalueella yhtäaikaisesti tuotannossa olevien alueiden määrään siten, että turvetuotanto osaltaan ottaa huomioon vesienhoidon toimenpideohjelmissa asetetut tavoitteet ja edistää niiden toteutumista. Suunnittelussa on huomioitava tuotantoalueiden yhteisvaikutukset vesistöihin ja valuma-alueen kokonaiskuormitus, sekä tarvittaessa vaiheistettava tuotantoa huomioiden alapuolisten vesistöjen tila. Alueiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee selvittää happamien sulfaattimaiden esiintyminen ja suunnitella tuotanto siten, ettei se aiheuta merkittävää hapanta huuhtoumaa. Kaikille kaavassa turvetuotantoon soveltuvaksi osoitetuille alueille on haettava ympäristölupa turvetuotannon harjoittamiseen ympäristönsuojelulain mukaisen menettelyn mukaisesti. Ympäristöluvan käsittelyssä huomioidaan maakuntakaavassa alueille annettu suunnittelumääräys. Ympäristöluvan käsittelyn yhteydessä laaditaan tarkemmat suunnitelmat mm. alueiden vesienkäsittelymenetelmistä, joihin ei maakuntakaavassa yleispiirteisenä suunnitelmana oteta kantaa. 91

92 92 3. Suomen soista on noin kolmannes Etelä-Pohjanmaalla. Uuteen turvetuotantoon ehdotetaan 214 suota ja suojeltavaksi 4 suota. Tämä ehdotus pilaa sekä suot että niiden valuma-alueilla olevat vesistöt vuosikymmeniksi. Ilmastonmuutoksen torjunnassa suot ovat suuressa roolissa. Ne ovat suurin luonnollinen hiilinielu Suomessa ja maapallolla. 4. Ehdotus ei noudata Ähtärin ja Pihlajaveden reittien vesienhoidon toimenpideohjelmaa. Vesien tilaa tulee parantaa eikä aiheuttaa turvetuotannolla lisäkuormitusta. 5. Ehdotus ei noudata Länsi-Suomen ympäristöstrategiaa, jossa tavoitteena on vesistöjen tilan parantaminen. 6. Ehdotus ei noudata kansallista energia- ja ilmastostrategiaa Päästöjä pitää vähentää, ei jatkaa samalla tasolla. 7. Ehdotus ei noudata EU:n vesipuitedirektiivin oikeustulkintaa (ns. Weser-tapaus); ympäristölupia ei saa myöntää, jos on mahdollisuus ympäristön vesien pilaantumiseen. 8. Ehdotus ei noudata Pariisin ilmastosopimusta. Tämä tunnustetaan suoraan kaavan tekstissä. Suomi on valtiona allekirjoittanut sopimuksen. Etelä-Pohjanmaan maakuntaliitto on tietääksemme Suomen valtion alainen. Vaihemaakuntakaavassa osoitetaan turvetuotantoon soveltuvina alueina 211 suota. Vaihemaakuntakaavan III valmisteluvaiheessa tarkoituksena oli osoittaa SL-merkinnällä soidensuojelun täydennysohjelman mukaiset kohteet. Lakisääteisen suojeluohjelman valmistelusta päätettiin kuitenkin luopua vuonna 2014, eikä tämän jälkeen olla voitu osoittaa taloudellisia edellytyksiä kaikkien soidensuojelun täydennysehdotukseen valittujen kohteiden suojelun toteuttamiselle. Näin ollen kohteita ei tulla huomioimaan kaavamerkinnöillä lukuun ottamatta Karvasuon, Vehmaskaan länsipuolisen lähdesuon, Isojärven ja Iso-Manalaisen ympäristön soiden ja Vähänjärvennevan alueita. Soidensuojelun täydennysehdotuksen kohteille ei kaavaratkaisussa osoiteta muuta maankäyttöä, mikä edistää kaavan tavoitetta soiden suojelun ja turvetuotannon yhteensovittamisesta. Lisäksi soidensuojelun täydennysehdotukseen kuulumattomalle Sahanevalle (Seinäjoki) osoitetaan SL-merkintä. Vesienhoidon toimenpideohjelmien sisältö on huomioitu kaavan valmistelussa ja turvetuotantoon soveltuvien alueiden suunnittelumääräyksessä annetaan useita vesienhoitoon liittyviä määräyksiä, mm. turvetuotanto osaltaan ottaa huomioon vesienhoidon toimenpideohjelmissa asetetut tavoitteet ja edistää niiden toteutumista tarvittaessa vaiheistettava tuotantoa huomioiden alapuolisten vesistöjen tila. Suunnittelumääräys huomioidaan tuotantoalueiden ympäristölupia käsiteltäessä. Turpeenotolla ja sen käytöllä energiantuotantoon on huomattavia ilmastovaikutuksia. Etelä-Pohjanmaan energia- ja ilmastostrategian mukaan turpeen tulisi olla maakunnassa tulevaisuudessa

93 93 9. Ehdotus ei noudata IPCC:n julkistamaa raporttia niistä toimenpiteistä, jolla päästään maapallolla alle 1.5 asteen ilmaston lämpenemisen. IPCC määrittelee, että turve ei ole uusiutuvaa ja sen käyttö pitäisi lopettaa kokonaan mahdollisimman pian. 10. Maakuntahallinto, virkamiehet ja poliittiset päättäjät, toimivat virkavastuulla. Virkavastuu edellyttää, että valmistelutyö nojaa voimassa olevaan lainsäädäntöön ja Suomen tekemiin sopimuksiin. Myös poliittiset päättäjät toimivat virkavastuulla, kuten Kittilän tapaus osoittaa. Muuta muistutettavaa: - Kaavan alkuperäiset tavoitteet on tehty vuosia sitten, kun ilmastonmuutos ei vielä ollut yleisessä tiedossa. - Turpeen osuus Suomen energiasta on vain muutama prosentti. Uusiutuvat vaihtoehdot korvaavat 2030 mennessä turpeentuotannon loppumisen. Turvealan väittämät turpeesta: - Turve on huoltovarmaa - uusiutuvat (mm. tuuli ja aurinko) ovat myös. Tuulta ja aurinkoa ei voi estää tulemasta Suomeen. Aurinko tuo maapallolle n. tunnissa sen energian mitä käytetään vuodessa. - Turve on kotimaista - uusiutuvat (mm. tuuli ja aurinko) ovat myös. Tuuli ja aurinko Suomen alueella on kotimaista. Niistä ei tarvitse maksaa ulkomaille. - Turvekaivokset ehtyvät - saa ehtyäkin, kun 10 vuoden sisällä tuotanto pitää lopettaa. - Turve on työllistävää - turveala väittää työllistävänsä henkilöä. Ainakin 2 eri tutkimusta päätyy lukemiin henkilöä. Turpeen työllistävyys on selvästi pienempää kuin uusiutuvien (mm. tuuli ja aurinko) työllistävyys. pääpolttoaineen sijaan merkittävä tukipolttoaine ja huoltovarmuuden turvaaja. Siirtymäkausi turpeesta muihin energiamuotoihin kuitenkin tarvitaan ja osaltaan kaava vastaa tähän siirtymäajan tarpeeseen. Kotimaisena energianlähteenä turpeella on aluetaloudellista merkitystä ja turpeen käytön myötä kivihiilen osuus maakunnan energiantuotannossa on vähäinen. On myös huomioitava, että turvetuotannolla on vaikutuksia sekä maakunnan energiaomavaraisuuteen että työllisyyteen. Turvetuotanto on merkittävä paikallinen työllistäjä, mikä korostuu etenkin harvaan asutulla maaseudulla. Turvetuotannon työllistävistä vaikutuksista ei ole suoraa tilastointia, mutta mm. Pellervon Taloustutkimuksen (2013) arvion mukaan se työllistää Etelä-Pohjanmaalla suoraan ja välillisesti noin 2000 henkilötyövuoden verran. Turvetuotannon työllistävät vaikutukset heijastuvat välillisesti myös ostovoiman kasvuun ja sen tuomiin myönteisiin aluetaloudellisiin vaikutuksiin. Kaavan tavoitteena on korvata maakunnassa turvetuotannosta poistuvaa alaa uudella tuotantoalalla, joten pitkällä aikavälillä tuotantoalueiden pinta-ala ja energiaturpeen määrä ei kaavan vaikutuksesta kasva. Näin ollen kaavan toteuttamisesta aiheutuvat turvetuotannon ilmastovaikutukset niin energiaturpeen kuljetuksen kuin poltonkin osalta tulisivat säilymään pitkän aikavälin tarkastelussa samana. Toisaalta kaavan toteutuminen ei noudata Parisiin ilmastosopimuksessa asetettua tavoitetta kasvihuonekaasupäästöjen kääntämisestä laskuun. Ympäristöministeriön (2015a) mukaan turvetuotannon vaikutusten arvioinnissa ei kuitenkaan ole mahdollisuutta arvioida ilmastovaikutuksia kovinkaan yksityiskohtaisesti. Kaavan vaikutusten arvioinnissa on käsitelty vaihemaakuntakaavan ilmastovaikutuksia sillä tasolla kuin maakuntakaavoilta yleispiirteisenä suunnitelmana edellytetään.

94 Samansuuntaisia tuloksia on saatu ulkomailta; uusiutuvat työllistävät enemmän fossiilisiin verrattuna. - Turvesuo on hyödytöntä maata näin ei ole, turvesuo tuottaa monia ekosysteemipalveluita, esim. tulvasuojelua ja ilmastonmuutoksen ehkäisyä. - Turvesuon energian hehtaarituottoa kehutaan. Se on kuitenkin vain murto-osa uusiutuvien (esim. aurinko) hehtaarituotosta Yhteinen Ähtärinjärvi ry (jäseniä 308) Henkilö 1 Henkilö 2 Varapuheenjohtaja Puheenjohtaja Osoite x Osoite y Ympäristöyhdistys Kotikontu Kotikonnun lausunto koskien Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavan kaavaehdotusta Turpeen käyttö energiana on yksinkertaisesti rikos ihmiskuntaa ja muuta luontoa kohtaan. Eri soilla on hieman eri luonnonsuojelullista arvoa, mutta sillä ei ole tässä mitään käytännön merkitystä. Suuri kuva on se, että turpeen poltto lisää osaltaan ilmaston katastrofaalista muutosta. Yhtään suota ei pitäisi enää muuttaa turvepelloksi. Kaikki vaihekaavan III turvevaraukset pitää poistaa ja muuttaa luonnonsuojeluvarauksiksi. Henkilö 1 Ympäristöyhdistys Kotikontu puhelinnumero x 94 Turvetuotantoon soveltuvien alueiden merkintä on alueen erityisominaisuutta osoittava merkintä, jolla ei varata aluetta turvetuotantoon, vaan osoitetaan sen soveltuvuus tähän maankäyttömuotoon maakuntakaavan laadinnassa huomioitujen tekijöiden perusteella. Kaavaehdotuksessa turvetuotantoon soveltuvaksi osoitettujen alueiden tuotantokelpoinen pinta-ala on noin hehtaaria. Mikäli alueille suunnitellaan turvetuotannon aloittamista, on siihen haettava aina ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa. Kaavan tarkoituksena on osoittaa uusia turvetuotantoon soveltuvia alueita korvaamaan tuotannosta poistuvaa alaa (n ha/vuosi), ei lisätä kokonaistuotantoalaa. Turvetuotantoon soveltuvien alueiden osalta on huomioitu soiden luontoarvot ja kaavamerkintöjä ei ole osoitettu luontoarvoiltaan arvokkaille kohteille, vaan merkinnät on kohdennettu pääosin

95 ojitetuille ja luonnontilansa menettäneille luonnontilaisuusluokan 0 ja 1 soille. Turpeenotolla ja sen käytöllä energiantuotantoon on huomattavia ilmastovaikutuksia. Etelä-Pohjanmaan energia- ja ilmastostrategian mukaan turpeen tulisi olla maakunnassa tulevaisuudessa pääpolttoaineen sijaan merkittävä tukipolttoaine ja huoltovarmuuden turvaaja. Siirtymäkausi turpeesta muihin energiamuotoihin kuitenkin tarvitaan ja osaltaan kaava vastaa tähän siirtymäajan tarpeeseen. Ähtärinjärven luontoyhdistys ry VAATIMUS: Maakuntakaavaprosessi tulee keskeyttää ja aloittaa prosessi uudelleen alusta. Maakunta-uudistus on jo siirtynyt kahdella vuodella - ja samoin tulee siirtää maakuntakaavoitustoimiakin, koska nyt laadittu kaavaehdotus on kelvoton. PERUSTELUT: Kaavaehdotus ei tue Pariisin ilmastosopimusta, ei täytä valtakunnallisia alueidenkäytön tavoitteita, ei noudata Maankäyttö- ja rakennuslakia, ei noudata YK:n Biologista monimuotoisuutta koskevaa yleissopimusta, ei huomioi soidensuojelun täydennysohjelmaa. ei arvioi millaisia päästöjä syntyisi kaavan toteutuessa. TARKEMMAT PERUSTELUT: Hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC raportoi hiljattain, että 1,5 asteen tavoitteen saavuttaminen edellyttää ripeitä ja kauaskantoisia toimia kaikissa yhteiskunnissa.turveenergiaa voimakkaasti korostava maakuntavaihekaavoitus-prosessi pitää keskeyttää ja aloittaa alusta alkaen uudestaan siten, että kaavaa ei laadita turveteollisuuden eturyhmien intressien mukaisesti. Kaavoituksessa ensisijalle tulee asettaa ilmastonmuutoksen torjumiseksi tehtävät toimet ja tähän vaadittavat laajat yhteiskunnalliset muutokset. 95

96 Suomi on sitoutunut ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseen selvästi alle kahden asteen turvarajan. Mikäli ilmastopäästöt todellisuudessa jatkuvasti kasvavat niin Suomessa kuin monissa muissakin maissa nykyisten suunnitelmien mukaisesti, ilmasto lämpenee globaalisti yli 3 astetta ja Suomessa yli 6 astetta vuosisadan loppuun mennessä. Näin raju lämpeneminen uhkaa globaalisti ravinnon- tuotantoa ja voi nostaa ilmastopakolaisten määrän jopa satoihin miljooniin. Kansainvälisen toimintaympäristön kriisiytyminen uhkaisi kelvottoman ilmastopolitiikan vuoksi suomalaisen yhteiskunnan perusrakenteita jo lähivuosikymmeninä. Nykyinen maakuntakaavaehdotus ei tue Pariisin sopimuksenkin edellyttämää tai viimeisimpien IPCC:n raporttienkaan ohjeistamaa maapallon keski-lämpötilan nousun rajoittamista 1,5 asteeseen lainkaan, mikä osoittaa että kaavan laatijoilla ei ole ollut pienintäkään aikomusta ryhtyä toimenpiteisiin ilmastonmuutoksen hidastamiseksi ja muuttuvaan ilmastoon sopeutumisen mahdollistamiseksi. Tällainen toiminta lienee linjassa Suomen hallituksen yleisen politiikan kanssa, joka olosuhteet huomioiden lienee vähintäänkin mielisairasta: Suomen YK:n ilmastosopimuksen seitsemäs maaraportti nimittäin vahvistaa, että metsien lisähakkuista aiheutuva hiilinielujen pieneneminen johtaa ilmakehään päätyvien kasvihuonekaasujen merkittävään kasvuun ja hautaa alleen kaikkien muiden sektoreiden tuottamat päästövähennykset. Suomen kasvihuonepäästöjen kokonaismäärä vuonna 2015 maankäyttösektori (LULUCF) mukaan lukien - oli kilotonnia (kt) CO2-ekv. Lukuun on sisällytetty hiilidioksidin lisäksi myös muut ilmastoa lämmittävät päästöt, kuten metaani (CH4) ja typpioksiduuli (N2O). Vuonna 2030 päästöjen arvioidaan olevan kt CO2-ekv. - eli päästöt tulevat nykyisillä politiikkatoimilla kasvamaan lähes kt, eli 50 prosenttia vuoden 2015 tasosta. Vaikka kaikki nykyisen hallituksen esittämät lisätoimet otettaisiin käyttöön, päästöt kasvavat raportin mukaan silti 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 2015 tasosta. Kompensoidakseen jo muutenkin toteuttamiskelvotonta hallituspolitiikkaa maakuntakaavassa pitäisi jättää käytännössä kaikki turve kaivamatta ja biotuotetehtaiden puunkorjuuta palvelevat puuterminaalit sijoittamatta. Suomen hallituksen suunnitelmissa 96

97 olevasta lisääntyvästä puun käytöstä seuraava metsänielujen heikkeneminen aiheuttaa ilmakehään päätyvien päästöjen kasvun juuri sinä aikana, jona olisi välttämätöntä saavuttaa merkittäviä päästövähennyksiä katastrofaalisen lämpenemisen torjumiseksi. 80 milj. m3 hakkuutasolla metsätalousmaan puuston kokonaistilavuus pienenee ainakin vuoteen 2070 asti verrattuna tilanteeseen, jossa hakkuut säilytettäisiin alemmalla tasolla, mikä johtaa hyvin todennäköisesti myös metsien hiilinielujen pienenemiseen jopa tämän vuosisadan loppuun asti. Nykyinen kaavaehdotus ei myöskään täytä Valtioneuvoston antaman päätöksen edellytyksiä valtakunnalisten alueidenkäyttötavoitteiden osalta, jotka toteavat selvällä suomen kielellä että: "Maailmassa ja suomalaisessa yhteiskunnassa tapahtuva kehitys edellyttää uusia toimia kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla. Varsinkin ilmastonmuutos, kaupungistuminen ja väestön muutokset, elinkeinojen uusiutuminen ja digitalisaatio sekä luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen ovat kehityssuuntia, joilla on pitkäaikaisia vaikutuksia Suomen menestymisen mahdollisuuksiin. Ne haastavat alueidenkäytön ja sen suunnittelun uudenlaiseen ajatteluun ja ratkaisuihin" Valtioneuvoston mukaan alueidenkäytössä siirtyminen vähähiiliseen yhteiskuntaan edellyttää uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvan biotalouden ja luonnonvarojen kierrätykseen perustuvan kiertotalouden kehittämistä. Turve- ja selluteollisuuden vanhojen ajattelu- ja toimintatapojen uudelleennimeäminen biotaloudeksi ei ole ratkaisu vähähiiliseen yhteiskuntaan siirtymiseksi - vaan edustaa lähinnä pyrkimystä kiertää yhteiskunnallisen muutostarpeen edellytykset retoriikan avulla "sieltä missä aita on matalin" ja osaltaan lähinnä jatkaa samaa vanhaa "business as usual" -menettelyä, joka ei auta ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Hiilineutraalius on mahdollista saavuttaa vain siten, että päästöjä pystytään laskemaan ja hiilinieluja samaan aikaan kasvattamaan ja tämän suhteen soidensuojelu ja -ennallistaminen olisivat myös avainasemassa. Maailmanlaajuiset kasvihuonekaasupäästöt tulee siis kääntää laskuun mahdollisimman pian - ja Euroopan komissio on esittänyt Suomelle 39 prosentin 97

98 päästövähennystavoitteen vuoden 2005 päästöistä vuoteen 2030 mennessä - ja vähennyksiä ei tule suunnata päästökauppasektorille. Alueidenkäyttöä ja yhdyskuntarakennetta koskevilla ratkaisuilla on merkittävä rooli päästö- vähennystavoitteiden saavuttamisessa - ja maakuntakaavan tulee ottaa huomioon tämä haaste vakavasti ja ihan tosissaan. Ilmastonmuutos ei ole vitsi. Jopa Vapo on valmistautumassa polttoturpeen käytöstä luopumiseen (ESS ) : "Valmistaudumme muutoksilla siihen, että olemme yhtiönä riippumattomia turpeen energiakäytöstä, kun fossiilisten polttoaineiden käytöstä markkina-alueillamme luovutaan, muotoilee toimitusjohtaja Vesa Tempakka" Maankäyttö- ja rakennuslain 24 koskee alueidenkäytön suunnittelua ja valtion viranomaisten toimintaa. Lain 24 :n 1 momentin mukaan valtion viranomaisten tulee toiminnassaan ottaa huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ja edistää niiden toteuttamista. Valtion viranomaisten on myös arvioitava toimenpiteidensä vaikutuksia valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kannalta. Nykyinen kaavaehdotus ei ole millään tavoin edes pyrkinyt pohtimaan näiden vaatiumsten täyttymistä, joten kaavaehdotus on hylättävä ja prosessi aloitettava uudelleen alusta. Lain 24 :n 2 momentin mukaan maakunnan suunnittelussa ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Ilmeisesti kaavan suunnittelijat eivät ole perehtyneet lain asettamiin viranomaisvelvoitteisiin lainkaan? Kaavoituksen tulee noudattaa maankäyttö- ja rakennuslakia, jonka 28 :n ohjeistaa, että kaavaa laadittaessa on kiinnitettävä erityisesti huomiota: 1) maakunnan tarkoituksenmukaiseen alue- ja yhdyskuntarakenteeseen; 2) alueiden käytön ekologiseen kestävyyteen; 3) ympäristön ja talouden kannalta kestäviin liikenteen ja teknisen huollon järjestelyihin; 4) vesi- ja maa-ainesvarojen kestävään käyttöön; 5) maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin. 6) maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaalimiseen; sekä 98

99 7) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyteen. Nykyisen kaavaehdotelman perusteella on pääteltävissä, että ainostaan maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset on pyritty toteuttamaan piittaamatta Valtioneuvoston edellyttämästä siirtymisestä ilmastokestävään yhteiskuntaan - tai kohdista 2), 3) ja 4) lainkaan - ja sitä kautta unohtaen Valtioneuvoston vaatimukset ja tulkitsemalla vanhojen toimintatapojen siirtäminen tulevien sukupolvien rasitteeksi "maakunnan tarkoituksenmukaiseksi alue- ja yhdyskunta- rakenteeksi" - jossa virkistyminen tapahtuu virtuaalitodellisuudessa ja maisemaa ja luonnonarvoja dominoi ainoastaan sotien jälkeisen turve- ja selluteollisuuden kulttuuriperinnön vaaliminen. Suomen ratifioiman Biologista monimuotoisuutta koskeva yleissopimuksen (Convention on Biological Diversity, CBD) mukaisesti Suomi on sitoutunut edistämään vesien tilaa EU:n vesipuitedirektiiviin (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY) mukaisesti pyrkimällä vesien hyvään tilaan. Kaavaehdotuksen hahmottelemat ha uusia turvekaivoksia Etelä-Pohjanmaalle eivät edesauta mitenkään pyrkimyksiä vesien hyvään tilaan. Esim. Ähtärinjärven valumaalueelta (35.43) olisi jätettävä turpeenotto kokonaan pois kaavasta, koska Ähtärinjärvi on herkkä ja jo muutenkin kuormittunut, eikä kestä yhtään lisäkuormitusta - vaan jo entisistäkin päästöistä on päästävä eroon. Ähtärinjärven valuma-alueelle (35.43) osoitetaan vaihemaakuntakaavassa neljä turvetuotantoon soveltuvan alueen merkintää. Nykyisiä turvetuotantoalueita valuma-alueella on 8. Ähtärinjärven valuma-alueelta (35.43) on poistettu kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen kaksi pienialaista kohdetta: osittain Kolujoen valuma-alueella (35.46) sijaitseva Aita-Ahonsuo (13152), jonka tuotantokelpoinen pinta-ala on 26 ha ja joka ei sijaitse nykyisten tuotantoalueiden välittömässä läheisyydessä sekä osittain Kätkänjoen valuma-alueella (44.07) sijaitseva Isoneva (Etel.) (8838), jonka alue jakaantuu kahteen osaan, joiden tuotantokelpoinen pinta-ala on yhteensä 20 ha. 99

100 Maakuntakaavassa vesistövaikutuksia tarkastellaan valuma-alueittain. Ähtärinjärven alueelle (35.43) on annettu suunnittelumääräys: Seuraavilla valuma-alueilla turvetuotannon vesiensuojelumenetelmiin ja tuotannon vaiheistukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Määräys perustuu Ähtärinjärven merkittäviin käyttöarvoihin, joihin mahdollisella kuormituksen lisääntymisellä voisi olla vaikutusta. Lisäksi alueelle osoitetuille turvetuotantoon soveltuville alueille on annettu suunnittelumääräys, jossa korostetaan vesistövaikutusten huomioimista ja mm. eri tuotantoalueiden yhteisvaikutusten tarkastelua: Turvetuotantoon soveltuvan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon turvetuotannon vaikutukset asutukseen. Alueen käyttöönoton suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota vesiensuojelumenetelmien tehokkuuteen ja valumaalueella yhtäaikaisesti tuotannossa olevien alueiden määrään siten, että turvetuotanto osaltaan ottaa huomioon vesienhoidon toimenpideohjelmissa asetetut tavoitteet ja edistää niiden toteutumista. Suunnittelussa on huomioitava tuotantoalueiden yhteisvaikutukset vesistöihin ja valuma-alueen kokonaiskuormitus, sekä tarvittaessa vaiheistettava tuotantoa huomioiden alapuolisten vesistöjen tila. Alueiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee selvittää happamien sulfaattimaiden esiintyminen ja suunnitella tuotanto siten, ettei se aiheuta merkittävää hapanta huuhtoumaa. Kaikille kaavassa turvetuotantoon soveltuvaksi osoitetuille alueille on haettava ympäristölupa turvetuotannon harjoittamiseen ympäristönsuojelulain mukaisen menettelyn mukaisesti. Ympäristöluvan käsittelyssä huomioidaan maakuntakaavassa alueille annettu suunnittelumääräys. Ympäristöluvan käsittelyn yhteydessä laaditaan tarkemmat suunnitelmat mm. alueiden vesienkäsittelymenetelmistä, 100

101 "Vaihemaakuntakaavan teemat pitävät sisällään suoluonnon suojelun, turvetuotannon, bioenergialaitokset, puuterminaalit, sekä puolustusvoimien alueet." Kaavaehdotus ei mehevästä mainostuksestaan huolimatta tue lainkaan luonnonsuojelun edistämistä - eikä huomioi vesiensuojelun tavoitteita. Esim. turvekaivokseksi ehdotettu Lehtimäen keskustasta 1 km etäisyydellä sijaitseva Kotisaarenneva-Sikoniemenneva (8849) on säilynyt 35 ha alalta ojittamattomana ja olisi myös MRL28 :n mukaisesti tärkeä alue lehtimäkeläisten virkistyskäyttöön, minkä lisäksi ojituksella turpeenottoa varten olisi haitallinen vaikutus Myllypuro-Vääräjoen vesistöön. Yhtään ojittamatonta suoaluetta ei pitäisi ottaa enää turveteollisuuden käyttöön - ja ojitettuja soita tulee pyrkiä ennallistamaan tai antaa ojien kasvaa jälleen umpeen, jotta esim. hillasta tulee jälleen yleinen marja. Vanhan maailman elinkeinoelämän ei tule antaa jyrätä pyynti- ja keräilytalouden mahdollisuuksia tulevaisuuden Suomessa. Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaava III on luonnon- ja suoluonnon suojelun edistämisessä hyvin puutteellinen, eikä missään määrin tulevaisuuden alueidenkehittämisen vaatimusten osalta kehittynyt kaava. Ympäristöministeriön antaman tiedon mukaan maakuntason kaavaan voidaan merkitä soidensuojelun täydennysohjelmaan merkityt alueet SSTO-kohteina, sekä muita tärkeitä suojelunarvoisia kohteita LUO-merkinnällä, mutta nykyisessä kaavaehdotuksessa nämä miltei loistavat poissaolollaan karttamerkinnöistä - ja soidensuojelun täydennysohjelmaan merkityistä kohteista mainitaan ainoastaan kaavaselostuksen tekstissä ilman karttamerkintöjä. Kansainväliset sopimukset sekä kansalliset pyrkimykset luonnonsuojelun edistämiseksi jäävät selvästi tässä kaavaesityksessä vajavaisiksi ja siksi kaavaehdotus on hylättävä. Tämä on erityisen järkyttävää, koska kaavan peruslähtökohtahan piti olla turvemaiden käytön osalta sekä turpeenotto, että suojelu. joihin ei maakuntakaavassa yleispiirteisenä suunnitelmana oteta kantaa. Kotisaarenneva-Sikoniemenneva (8849) kuuluu GTK:n määritelmän mukaan luonnontilaisuusluokaan 1, eli sen vesitalous on muuttunut kauttaaltaan ja kasvillisuusmuutokset ovat selviä. Aluetta on rajattu uudelleen siten, että etäisyys Lehtimäen taajamaan on pidempi. Vaihemaakuntakaavan III valmisteluvaiheessa tarkoituksena oli osoittaa SL-merkinnällä soidensuojelun täydennysohjelman mukaiset kohteet. Lakisääteisen suojeluohjelman valmistelusta päätettiin kuitenkin luopua vuonna 2014, eikä tämän jälkeen ole voitu osoittaa taloudellisia edellytyksiä kaikkien soidensuojelun täydennysehdotukseen valittujen kohteiden suojelun toteuttamiselle. Näin ollen kohteita ei tulla huomioimaan kaavamerkinnöillä lukuun ottamatta Karvasuon, Vehmaskaan länsipuolisen lähdesuon, Isojärven ja Iso- Manalaisen ympäristön soiden ja Vähänjärvennevan alueita. Soidensuojelun täydennysehdotuksen kohteille ei kaavaratkaisussa osoiteta muuta maankäyttöä, mikä edistää kaavan tavoitetta soiden suojelun ja turvetuotannon yhteensovittamisesta. Lisäksi 101

102 soidensuojelun täydennysehdotukseen kuulumattomalle Sahanevalle (Seinäjoki) osoitetaan SL-merkintä. Turvetuotantoon soveltuvien alueiden osalta on huomioitu soiden luontoarvot ja kaavamerkintöjä ei ole osoitettu luontoarvoiltaan arvokkaille kohteille, vaan merkinnät on kohdennettu pääosin ojitetuille ja luonnontilansa menettäneille luonnontilaisuusluokan 0 ja 1 soille. Suojeluteema tulee kokonaisuudessaan käsittelyyn, myös muiden kuin suokohteiden osalta, kokonaismaakuntakaavan päivittämisen yhteydessä. Soidensuojelun täydennysehdotuksen kohteet on esitetty teemakartalla maakuntakaavassa huomioitavina kohteina ja niille ei kaavaratkaisussa osoiteta muuta maankäyttöä, mikä edistää kaavan tavoitetta soiden suojelun ja turvetuotannon yhteensovittamisesta. Liiton näkemyksen mukaan kaavaratkaisu huomio arvokkaimmat suot ja niiden luontoarvot. Vaihemaakuntakaava III on myös oiva esimerkki järkyttävästä piittaamattomuudestajossa kaavaehdotuksen laatijat eivät liene perehtyneitä riskinarvioinnin metodologiaan. Nykyisessä kaavaehdotuksessa ei nimittäin esitetä minkäänlaista arviota siitä millaisia päästöjä syntyisi, mikäli turpeenotto ja -poltto kaavan osoittamassa mittakaavassa toteutettaisiin käytännössä ja kenen kustannukseksi ko. päästöjen siivoaminen koituisi. Kaavaehdotus on siis hylättävä kelvottomana ja aloitettava prosessi uudelleen lähtöruudusta. Lisäksi mainittakoon EP-liitollekin, että turpeen tavoin käyttäytyvää kasvualustaa ovat mm. kypsä lehtikomposti tai rehevöityneiden järvien rantakasvillisuuden kompostoinnin 102 Kaavassa on osoitettu SL-merkinnät Sahanevalle (Seinäjoki) sekä seuraaville soidensuojelun täydennysohjelman mukaisille kohteille: Karvasuo, Vehmaskaan länsipuolisen lähdesuo, Isojärven ja Iso-Manalaisen ympäristön suot ja Vähänjärvenneva. Liitto näkee, että SLmerkintä korvausmenettelyineen on selkeämpi kuin ilman poliittista tukea jäänyt ja oikeusvaikutuksiltaan epäselvä luo-merkintä. Ympäristöministeriön oppaan (Suot ja turvemaat maakuntakaavoituksessa, 2015) mukaan turvetuotannon vaikutusten arvioinnissa ei ole mahdollisuutta arvioida ilmastovaikutuksia kovinkaan

103 tuloksena syntyvä turpeeksi luokiteltava maannos. Kolmas varteenotettava kasvualustamateriaali on kasvien sieni-juurisymbioosia tukeva ruskolahosienten hajottama puuaines, jonka tuotanto on yhdistettävissä ruoka- tai lääkinnällisten sienten viljelyyn, sekä/tai biokaasun tuotantoon puusta. Puuvartisten kasvien taimikaupassa olisi lisäksi syytä palata takaisin avojuuriskauppaan, mikä rajaisi taimibisnekset vanhaan hyvään tapaan kevätsesongeille ja lisäisi suunnitelmallisuutta istutustöissä. Perennataimistot taas toimivat hyvinkin suoraan maasta kaivettavana paakkutaimi-kauppana läpi kasvukauden. Turpeeseen tukeutuvan teollisuuden suosiminen kaavamerkinnöissä johtaisi todellisten bio- ja kiertotaloudellisten uudistusten tuekseen vaatimien poliittisten päätösten ja investointien kariutumiseen ja sitä kautta Suomen ilmastotavoitteissa epäonnistumiseen. yksityiskohtaisesti. Vaihemaakuntakaavan ilmastovaikutuksia on käsitelty kaavan vaikutusten arvioinnissa, sillä tasolla kuin maakuntakaavoilta yleispiirteisenä suunnitelmana edellytetään. VAIHTOEHTOINEN EHDOTUS TOIMENPITEIKSI MAAKUNTAKAAVAN SUHTEEN: Koska nyt valmisteltu maakuntakaavaehdotus on kokonaisuudessaan kelvoton toteutettavaksi, niin Ähtärinjärven luontoyhistys ry ehdottaa että Etelä-Pohjanmaan liitto ryhtyy välittömästi toimenpiteisiin aluehallinnon palauttamiseksi sen alkuperäisille omistajille - eli saamelaisille, sekä ryhtyy toimenpiteisiin luonnonympäristöjen ennallistamiseksi alkuperäiseen tilaan, joka vastaa tilaa jossa alueen elinympäristöt olivat ennen väkivaltaista valloitusta, jonka lopputuloksena Suomen valtio otti alueet pois saamelaisten hallinnasta. Tämä prosessi tunnetaan nimellä "dekolonisaatio" ja termi tarkoittaa siirtomaavallan purkamista - ja sen avulla voidaan täyttää Suomelle asetetut kansainväliset ilmastotavoitteet. Saamelaiset ovat antaneet 100-v-lahjaksi itsenäistä kolonialismia harjoittaneelle Suomelle oman dekolonisaatio-ohjelmansa, joten suosittelemme että EP-liitto perehtyy siihen huolellisesti. Kun Suomen nykyhallituksen "biotuotetehtaiksi" uudelleen nimeämät sellutehtaat ja kaiken maailman liimapuupalkkien tai "biomassasta" 3D-tulostettujen materiaalien valmistajat nykyisin sertifioivat infrastruktuurinsa tarvitsemia avohakkuita erilaisin sertifikaatein, olisi syytä myös ihmetellä miten esim. PEFC Kriteeri 32 on mahdollista ensinnäkään täyttää, kun nyt jo toteutetulla metsätaloudella ja maankäytön politiikalla on tehty mahdottomaksi perinteisen saamelaisen poron- hoidon - eli vapaan laidunnuksen 103

104 harjoittaminen Suomessa. Tämä tilanne on toteutettu mm. lyhytnäköisillä avohakkuilla, vanhojen luppometsien järjestelmällisellä tuhoamisella ja MMM:n maatilamaiseen poronhoitoon ja vasateurastuksiin pakottavalla politiikalla. Pelkästään kyseisen epäkohdan korjaaminen vaatii useamman ihmissukupolven aikaa - ja kaikki kaavan laatimisesta innostuneet voisivat tämän teeman ympärillä pohdiskellen viettää pari vuotta psykiatrisella sairaslomalla, ennen kuin ehdottavat mitään kaavaehdotuksessa esitetynlaisia toimenpiteitä - sekä kuunnella mitä vaikkapa saamelaisilla ja muilla todellisen bio- ja kiertotalouden ymmärtäjillä olisi asiasta sanottavana. PERUSTELUT VAIHTOEHTOISEN EHDOTUKSEN HISTORIALLISESTA TAUSTASTA : Ähtärin varhainen nimi lienee "Ätsäri", ruotsiksi "Edzäri" tai "Etzeri" ja myöhemmin "Etseri". Ruovedellä kirkoherrana toiminut Lars Forselius mainitsi aikoinaan Ähtäri-nimen olevan lapin kieltä, koska "lapalaiset" ovat muinaistarujen mukaan siellä ensiksi asuneet. Ähtärinjärvi, joka maintittaneen ensikerran kirjallisuudessa nimellä Etzämys siöö oli ennen runsaskalainen ja kirkasvetinen järvi, josta vielä nykymuistitietojenkin mukaan pyydettiin muikkuja. Paikallisen kertomaperinteen mukaan Ähtärinjärven vesi muuttui sameaksi soiden ojittamisen seurauksena ja tämän jälkeen järvelle on kehittynyt sinileväongelma, mikä hankaloittaa kalastusta - eikä järven vettä nykyisellään voi käyttää kesäaikaan edes saunassa pesuvetenä. Koko Etelä-Pohjanmaa oli saamenkielinen vielä 1000-luvulla - ja nykyiset suomalaiset alkoivat erottua saamelaisista geneettisesti vasta 1400 vuotta sitten. Levänluhdan DNAnäytteiden saamelaisille tyypillinen muinaissiperia-lainen perimä on yleistä vanhimmissa DNA-näytteissä myös Kuolan niemimaalla, jotka ovat poikkeuksellisesti ajoitettu 3500 vuotta vanhoiksi. Happamassa maaperässä ihmisjäännökset hajoavat yleensä jo 1500 vuodessa, joten tätä vanhempia näytteitä ei liene käytettävissä. Mysteeriksi jää, kuinka paljon mahdollisia tieteelle tärkeitä näytteitä on jo tuhottu Etelä-Pohjanmaan vimmatussa soidentuhoamisperaatiossa. Arkeologisesta jäämistöstä on kuitenkin havaittavissa, että "merovinkiajalla" vuosien 450 ja 800 välisenä aikana Suomessa siirryttiin yleisesti esineelliseen polttohautaukseen ja Länsi-Suomi alkoi jäsentyä hallinnollisesti muinaispitäjiksi. 104

105 Nykyinen Suomen alue julistettiin Ruotsin siirtomaaksi ensimmäisen kerran 1150-luvulla. Järjestelmällinen väkivalta "lappalaisiksi" kutsuttuja alkuperäisasukkaita (saamelaisia) vastaan alkoi kertomaperinteen mukaan nykyisestä Etelä-Ruotsista jo 500-luvulla. Varhaisimmat metsäorganisaatioita (joista Metsähallituskin polveutuu) koskevat säädökset laadittiin oikeuttamaan Kruunun omistamien metsien vartiointi ja näissä vapaina elävien ja verojen maksusta kieltäytyvien "mökkinsä minne huvittaa" rakentelevien asukkaiden häätäminen. Janne Saarikiven kartta (2006) Lappi-nimien levinnäisyydestä, joka sisältää myös Suomen ja Karjalan entiseen saamelaisalueeseen merkityt käyrät, jotka osoittavat saamelaisten asteittaista vetäytymistä pohjoiseen vuosien 500 ja 1890 välisenä aikana. Saamelaisia loukkaava nimitys "lappalainen" tulee etymologisesti Toivo Ilmari Itkosen selvityksen mukaan miekan lappeesta, eli syrjäytetyistä. Nimityksen ottivat käyttöön "suomettuneet hämäläiset", jotka valloittivat rautakaudella "Hämeen" alkuperäisiltä asukkailtaan eli saamelaisilta. "Häme" on germaaninen sana, joka on tarkoittanut Saamenmaata pronssikaudelta saakka - ja alue piti tuolloin sisällään myös Satakunnan, Ylä-Satakunnan, sekä Pohjanmaat. Alueen asukkaista käytettiin aikaisemmin nimitystä "screrefenni", "scrithiphinoi" ja "scritobini" - eivätkä Jordanes, Procopios ja Diacorus tarkoittaneet näillä suomalaisia, kuten ei tarkoittanut varhainen karttamerkintä "Fenni":kään. Eteläisin lapinkylä (lappböle) sijaitsee Hangonniemessä säilyneen pähkinälehdon pohjoispuolella. Vanhojen asutustarinoiden ja historiallisten tietojen perusteella esitettiin Suomessa jo ja 1700-luvuilla, että saamelaiset ovat Suomen alkuperäisiä asukkaita. Hämeen entisiin länsi-osiin organisoitiin lapinverotusta varten "satakuntalaitos" eli 120 asemiehen nostoväkilaitos, josta kehittyi sittemmin Satakunnan maakunta. Erityisesti "ruotsalaisten" ja germaaniruhtinaiden armeijoissa palvelleen sotajoukon nostoalue perustettiin todennäköisesti vuosien välisenä aikana ja tämän jälkeen "suomalaiset" palkkasoturit harjaantuivat käyttämään myöhäisroomalaista aseistusta ja omaksuivat esineellisen ruumishautauksen. Tästä alkoi myös kirkon levittäytyminen Suomeen. 105

106 810-luvun tienoilla Etelä-Pohjanmaalle kalmistoja tuottanut asutus näyttää kadonneen. Alue muuttui etelästä katsottuna "Pohjaksi/Pohjanmaaksi", mutta säilyi skandinaavisesta näkökulmasta edelleen "Kainuuna" kuten ennenkin. Tämä avasi "Satakunnalle" tien lapinverotukseen ja siten uudet valloitetut alueet saivat nimekseen "Ylä-Satakunta". "Ala-Satakunnan" Euran Kauttuan Luistarin suurkalmisto lienee Suomen varhaisimpia kristillisiä seurakunnan hautausmaita, johon haudattiin vielä 1300-luvun tienoilla, kun kirkko oli jo vakiinnuttanut asemansa valloitetussa Suomessa. Pehr Adrian Gadd kirjoitti Ylä-Satakunnan kuvauksessaan vuonna 1751: "Pakanuuden ajan elinkeinoina ovat äällä olet ainoastaan metsästys ja kalastus ja metsissä on vielä runsaasti majojen ja kalastusleirien jätteitä, joita asukkaat nyt sanovat Lapin codiksi. Yhteisen kansan keskuudessa on yleisenä luulona, että suomalaiset ja lappalaiset ovat oleet samaa kansaa, mutta etä heistä oli tullut ero, kun eteläisillä paikakunnilla asuvat olivat kääntyneet kristinuskoon, alkaneet osoittaa vihollisuuta niitä kansalaisia kohtaan, jotka yhä pysyivät "pakanallisessa pimeydessään" nimittäen heitä halveksien lappalaisiksi, sekä väkisin anastaneet heidän kotipaikkansa ja lopulta karkoittaneet heidät peräti Norjan tuntureille. Lapinlahti, muuan Keuruun pitäjässä oleva järvenlahti, kuuluu olevan erityisen merkittävä siitä, että siellä oli voitettu ja karkoitettu pois ne viimeiset lappalaiset, jotka eivät olleet suostuneet pakanuudestaan kääntymään." Noitavainoistaan tunnetun Ruoveden seurakunnan juoppo pappi "Carl Frosterius" potkittiin virastaan ja hänet siirrettiin Ähtäriin. Uudeksi Ruoveden papiksi nimettiin vuonna 1723 Johannes Collinius. Vuonna 1751 saamelainen vapaasti laiduntava poronhoito häiriintyi perusteellisesti nykyisten kansallisvaltioiden rajojen asettamisen seurauksena. Keuruun kirkkoherra Abraham Indrenius kuvaili vuonna 1753 tuomiokapitulille kirjeessä tapahtumien kulkua seuraavasti: "Sen jälkeen kun tänne oli tullut uudisasukkaita Savosta sekä Hämeen ja Turun läneistä, joutuivat lappalaiset karkoitetuiksi. Viimeisten lappalaisten arvellaan tulleen surmatuiksi erään lahden rannalla, jota kutsutaan Lapinlahdeksi ja joka sijaitsee kirkon lähettyvillä." 106

107 Lappalaisia (saamelaisia) on ollut poropaimenina Ruoveteen rajoittuvissa Maanselän metsissä Korsholman kuninkankartanolla vielä 1600-luvun lopulla luvun alkupuolella länsipohjalaissyntyinen Johannes Bureus kirjoitti: "Kuningas Maunu Ladonlukon aikana olivat lappalaiset itsenäistä kansaa. Ja kun hän ei voinut saada heitä kruunun alamaisiksi, tarjosi hän heidät niiden omaksi, jotka ottivat saattaakseen heidät Ruotsin valtion alaisiksi. Silloin lähtivät pirkkalaiset, jotka asuivat Pirkalan pitäjässä, heidän luokseen ja neuvottelivat useiden päivien ajan. Ja sillä välin yllättivät heidät ja löivät monta kuoliaiksi ja saattoivat heidät alaisikseen aina pohjoista ja läntistä merta myöten sekä saivat siten kuningas Maunu Ladonlukolta kirjeen, että he saavat lappalaiset pitkin Pohjaa kaikkine veroineen ja lohivesineen haltuunsa sillä ainoalla ehdolla, että he antoivat valtiolle hallitusvallan tunnustamisen merkiksi muutamia kiihtelyksiä oravannahkoja". Ruotsin Kruunu siis antoi lappalaisten verottamisen yksinoikeutena "pirkkalaisille" vuonna ja pirkkalaiset maksoivat oikeudestaan veroa kruunulle. Koska "lappalaiset" (saamelaiset) vetäytyivät suhteellisen aikaisin pohjoiseen - ei verottamisesta ole asiakirjatietoja. Pirkkala kuului "Ylä-Satakunnan" emäpitäjiin yhdessä Karkun ja Kyrön - sekä keskiaikaisesta Pirkkalan suurpitäjästä jakautuneiden Kangasalan, Messukylän, Vesilahden ja Lempäälän kanssa. Pirkkalalaiset aloittivat "lappalaisten" verotuksen kulkemalla vesireittiä nykyisen Tampereen seudulta Ähtärinjärven pohjoispäähän, josta pääsi helposti vedenjakajan yli Ähtävänjoen vesistöön - ja tätä myöten Pohjanlahdelle saakka. Matkojen venyttyä kovin pitkiksi - pirkkalalaiset asettuivat asumaan Pohjois-Ruotsin ja Pohjois-Suomen jokisuille. Länsi-Pohjan pirkkalaiset puhuivat luvun puolivälissä "jakoveljistään Hämeessä", joilla oli pieniä osuuksia "lappalaisten" verotukseen - ja jotka tulivat hakemaan veroosansa Uumajan, Luulajan, Tornion ja Kemin pirkkalaisilta. Kurun, Ruoveden, Pohjaslahden, Vilppulan, Keuruun, Pihlajaveden, Multian, Virtain ja Ähtärin seudut muuttuivat 1500-luvulla "Pirkkalanpohjan erämaista" Ylä-Satakunnan hallintopitäjäksi, johon kuului myös yksittäisiä kyliä Lehtimäen itäosasta, Soinin eteläosasta, Kihniön itäosasta, Parkanosta (Aure), Ikaalisista (Juhtimäki) ja Kuorevedestä (Kuoreniemi). Kirkollisin perustein 107

108 nämä kuuluivat "Vanhaan Ruoveteen" - siinä missä Mänttä ja Keuruun eteläiset kylät kuuluivat Hämeeseen, jota verotti Sääksmäen suurpitäjä. Birkan (Keski-Ruotsissa) kauppiaat aikaansaivat siis sen, että aiemmin vapauteen ja itsehallintoon tottuneet heimot joutuivat sopeutumaan eurooppalaiseen maaorjuuden järjestelmään luvun puolivälissä Kustaa Vaasa määräsi kaikki erämaa-oikeudet korvauksetta peruutettaviksi Kruunulle ja käytettäviksi uudisasutustarkoituksiin. Ähtärin Peränne, Ouluvesi, Hankavesi, Niemisvesi, Kivijärvi ja Ähtäri mainittiin vuoden 1552 eräluettelossa, jossa Ähtärinjärvi lienee ollut muodossa "Ähtämysjärvi" (Etzämys siöö), jonka lisäksi mainitaan "Ähtävänmaja" (Etzävan maia). Maakuntakaavassa ja Maakuntauudistuksessa yleensäkin tulisi siis huomioida Suomen valloitusta edeltänyt ympäristön tila - ja Ähtärinjärven luontoyhdistys ry ehdottaa että viranomaisten typerän toiminnan vuoksi Suomen hallinto-oikeudet palautetaan seuraavan sadan vuoden kuluessa alkuperäisille omistajilleen ja luontokohteiden ja ympäristön tuhoamisesta siirrytään tuhottujen ympäristöjen ennalleen tai elinvoimaiseksi palauttamisen aikakauteen - jotta myös saamelaiset ja tulevat sukupolvet yleensäkin voivat juhlia Suomen itsenäisyyden 200-vuotisjuhlia. Ystävällisin terveisin, Ähtärinjärven luontoyhdistys ry 108

109 109 YKSITYISTEN MUISTUTUKSET

110 Yksityisten muistutukset Yksityishenkilöiden (3 hlöä) muistutus Vastustan kaavan esittämiä turvetuotantoalueita Kokemäenjoen vesistöalueen valuma-alueelle. Ähtärinjärvi on herkkää latvavesistöä, jonka veden laatu on jo useamman vuoden huonontunut. Sinilevän määrä on lisääntynyt kesä kesältä ja vesi on samentunut huomattavasti. Lämminvesipadan pohjalle kerääntyy ruskeaa humusta joka tuoksuu kamalalle. Järvi ei kestä enää lisäkuormitusta, joita kaavassa esitetyt turpeenottoalueet aiheuttaisivat. Etelä-Pohjanmaan liiton vastine Kokemäenjoen vesistöalueella sijaitsevalle Ähtärinjärven valumaalueelle (35.43) osoitetaan vaihemaakuntakaavassa neljä turvetuotantoon soveltuvan alueen merkintää. Nykyisiä turvetuotantoalueita valuma-alueella on 8. Ähtärinjärven valuma-alueelta (35.43) on poistettu kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen kaksi pienialaista kohdetta: osittain Kolujoen valuma-alueella (35.46) sijaitseva Aita-Ahonsuo (13152), jonka tuotantokelpoinen pinta-ala on 26 ha ja joka ei sijaitse nykyisten tuotantoalueiden välittömässä läheisyydessä sekä osittain Kätkänjoen valuma-alueella (44.07) sijaitseva Isoneva (Etel.) (8838), jonka alue jakaantuu kahteen osaan, joiden tuotantokelpoinen pinta-ala on yhteensä 20 ha. Vesistövaikutuksia tarkastellaan maakuntakaavassa valuma-alueittain. Ähtärinjärven alueelle (35.43) on annettu suunnittelumääräys: Seuraavilla valuma-alueilla turvetuotannon vesiensuojelumenetelmiin ja tuotannon vaiheistukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Määräys perustuu Ähtärinjärven merkittäviin käyttöarvoihin, joihin mahdollisella kuormituksen lisääntymisellä voisi olla vaikutusta. 110

111 Lisäksi alueelle osoitetuille turvetuotantoon soveltuville alueille on annettu suunnittelumääräys, jossa korostetaan vesistövaikutusten huomioimista ja mm. eri tuotantoalueiden yhteisvaikutusten tarkastelua: Turvetuotantoon soveltuvan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon turvetuotannon vaikutukset asutukseen. Alueen käyttöönoton suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota vesiensuojelumenetelmien tehokkuuteen ja valuma-alueella yhtäaikaisesti tuotannossa olevien alueiden määrään siten, että turvetuotanto osaltaan ottaa huomioon vesienhoidon toimenpideohjelmissa asetetut tavoitteet ja edistää niiden toteutumista. Suunnittelussa on huomioitava tuotantoalueiden yhteisvaikutukset vesistöihin ja valuma-alueen kokonaiskuormitus, sekä tarvittaessa vaiheistettava tuotantoa huomioiden alapuolisten vesistöjen tila. Alueiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee selvittää happamien sulfaattimaiden esiintyminen ja suunnitella tuotanto siten, ettei se aiheuta merkittävää hapanta huuhtoumaa. Kaikille kaavassa turvetuotantoon soveltuvaksi osoitetuille alueille on haettava ympäristölupa turvetuotannon harjoittamiseen ympäristönsuojelulain mukaisen menettelyn mukaisesti. Ympäristöluvan käsittelyssä huomioidaan maakuntakaavassa alueille annettu suunnittelumääräys. Ympäristöluvan käsittelyn yhteydessä laaditaan tarkemmat suunnitelmat mm. alueiden vesienkäsittelymenetelmistä, joihin ei maakuntakaavassa yleispiirteisenä suunnitelmana oteta kantaa. Ehdotus on vastoin maakunnan, Länsi-Suomen ja valtakunnallisia ympäristötavoitteita. Ehdotus on myös vastoin IPCC:n julkistamaa tiukkaa tavoitetta, missä pyritään rajoittamaan maapallon lämpötilan nousu alle 1.5 asteen. IPCC sanoo, että turve on fossiilinen polttoaine, jonka käyttö pitää mahdollisimman nopeasti lopettaa kokonaan. 111 Turpeenotolla ja sen käytöllä energiantuotantoon on huomattavia ilmastovaikutuksia. Etelä-Pohjanmaan energia- ja ilmastostrategian mukaan turpeen tulisi olla maakunnassa tulevaisuudessa pääpolttoaineen sijaan merkittävä tukipolttoaine ja

112 Ystävällisin terveisin mökkiläiset huoltovarmuuden turvaaja. Siirtymäkausi turpeesta muihin energiamuotoihin kuitenkin tarvitaan ja osaltaan kaava vastaa tähän siirtymäajan tarpeeseen. Kotimaisena energianlähteenä turpeella on aluetaloudellista merkitystä ja turpeen käytön myötä kivihiilen osuus maakunnan energiantuotannossa on vähäinen. On myös huomioitava, että turvetuotannolla on vaikutuksia sekä maakunnan energiaomavaraisuuteen että työllisyyteen. Turvetuotanto on merkittävä paikallinen työllistäjä, mikä korostuu etenkin harvaan asutulla maaseudulla. Turvetuotannon työllistävistä vaikutuksista ei ole suoraa tilastointia, mutta mm. Pellervon Taloustutkimuksen (2013) arvion mukaan se työllistää Etelä-Pohjanmaalla suoraan ja välillisesti noin 2000 henkilötyövuoden verran. Turvetuotannon työllistävät vaikutukset heijastuvat välillisesti myös ostovoiman kasvuun ja sen tuomiin myönteisiin aluetaloudellisiin vaikutuksiin. Kaavan tavoitteena on korvata maakunnassa turvetuotannosta poistuvaa alaa uudella tuotantoalalla, joten pitkällä aikavälillä tuotantoalueiden pinta-ala ja energiaturpeen määrä ei kaavan vaikutuksesta kasva. Näin ollen kaavan toteuttamisesta aiheutuvat turvetuotannon ilmastovaikutukset niin energiaturpeen kuljetuksen kuin poltonkin osalta tulisivat säilymään pitkän aikavälin tarkastelussa samana. Toisaalta kaavan toteutuminen ei noudata Parisiin ilmastosopimuksessa asetettua tavoitetta kasvihuonekaasupäästöjen kääntämisestä laskuun. Ympäristöministeriön (2015a) mukaan turvetuotannon vaikutusten arvioinnissa ei kuitenkaan ole mahdollisuutta arvioida ilmastovaikutuksia kovinkaan yksityiskohtaisesti. Kaavan vaikutusten arvioinnissa on käsitelty vaihemaakuntakaavan ilmastovaikutuksia sillä tasolla kuin maakuntakaavoilta yleispiirteisenä suunnitelmana edellytetään. 112

113 Yksityishenkilön (1 hlö) muistutus Vastustan kaavan esittämiä turvetuotantoalueita Kokemäenjoen vesistöalueen valuma-alueelle. Ähtärinjärvi on herkkää latvavesistöä, jonka veden laatu on jo useamman vuoden huonontunut. Sinilevän määrä on lisääntynyt kesä kesältä ja vesi on samentunut huomattavasti. Järvi ei kestä enää yhtään lisäkuormitusta, jota kaavassa esitetyt turpeenottoalueet aiheuttaisivat. Kokemäenjoen vesistöalueella sijaitsevalle Ähtärinjärven valumaalueelle (35.43) osoitetaan vaihemaakuntakaavassa neljä turvetuotantoon soveltuvan alueen merkintää. Nykyisiä turvetuotantoalueita valuma-alueella on 8. Ähtärinjärven valuma-alueelta (35.43) on poistettu kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen kaksi pienialaista kohdetta: osittain Kolujoen valuma-alueella (35.46) sijaitseva Aita-Ahonsuo (13152), jonka tuotantokelpoinen pinta-ala on 26 ha ja joka ei sijaitse nykyisten tuotantoalueiden välittömässä läheisyydessä sekä osittain Kätkänjoen valuma-alueella (44.07) sijaitseva Isoneva (Etel.) (8838), jonka alue jakaantuu kahteen osaan, joiden tuotantokelpoinen pinta-ala on yhteensä 20 ha. Vesistövaikutuksia tarkastellaan maakuntakaavassa valuma-alueittain. Ähtärinjärven alueelle (35.43) on annettu suunnittelumääräys: Seuraavilla valuma-alueilla turvetuotannon vesiensuojelumenetelmiin ja tuotannon vaiheistukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Määräys perustuu Ähtärinjärven merkittäviin käyttöarvoihin, joihin mahdollisella kuormituksen lisääntymisellä voisi olla vaikutusta. 113 Lisäksi alueelle osoitetuille turvetuotantoon soveltuville alueille on annettu suunnittelumääräys, jossa korostetaan vesistövaikutusten huomioimista ja mm. eri tuotantoalueiden yhteisvaikutusten tarkastelua: Turvetuotantoon soveltuvan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon turvetuotannon vaikutukset asutukseen. Alueen käyttöönoton suunnittelussa

114 on kiinnitettävä erityistä huomiota vesiensuojelumenetelmien tehokkuuteen ja valuma-alueella yhtäaikaisesti tuotannossa olevien alueiden määrään siten, että turvetuotanto osaltaan ottaa huomioon vesienhoidon toimenpideohjelmissa asetetut tavoitteet ja edistää niiden toteutumista. Suunnittelussa on huomioitava tuotantoalueiden yhteisvaikutukset vesistöihin ja valuma-alueen kokonaiskuormitus, sekä tarvittaessa vaiheistettava tuotantoa huomioiden alapuolisten vesistöjen tila. Alueiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee selvittää happamien sulfaattimaiden esiintyminen ja suunnitella tuotanto siten, ettei se aiheuta merkittävää hapanta huuhtoumaa. Kaikille kaavassa turvetuotantoon soveltuvaksi osoitetuille alueille on haettava ympäristölupa turvetuotannon harjoittamiseen ympäristönsuojelulain mukaisen menettelyn mukaisesti. Ympäristöluvan käsittelyssä huomioidaan maakuntakaavassa alueille annettu suunnittelumääräys. Ympäristöluvan käsittelyn yhteydessä laaditaan tarkemmat suunnitelmat mm. alueiden vesienkäsittelymenetelmistä, joihin ei maakuntakaavassa yleispiirteisenä suunnitelmana oteta kantaa. Ehdotus on vastoin maakunnan, Länsi-Suomen ja valtakunnallisia ympäristötavoitteita. Ehdotus on myös vastoin IPCC:n julkistamaa tiukkaa tavoitetta, missä pyritään rajoittamaan maapallon lämpötilan nousu alle 1.5 asteen. IPCC sanoo, että turve on fossiilinen polttoaine, jonka käyttö pitää mahdollisimman nopeasti lopettaa kokonaan. Kesämökin järven rannalla omistava Henkilö Turpeenotolla ja sen käytöllä energiantuotantoon on huomattavia ilmastovaikutuksia. Etelä-Pohjanmaan energia- ja ilmastostrategian mukaan turpeen tulisi olla maakunnassa tulevaisuudessa pääpolttoaineen sijaan merkittävä tukipolttoaine ja huoltovarmuuden turvaaja. Siirtymäkausi turpeesta muihin energiamuotoihin kuitenkin tarvitaan ja osaltaan kaava vastaa tähän siirtymäajan tarpeeseen. Kotimaisena energianlähteenä turpeella on aluetaloudellista merkitystä ja turpeen käytön myötä kivihiilen osuus maakunnan

115 energiantuotannossa on vähäinen. On myös huomioitava, että turvetuotannolla on vaikutuksia sekä maakunnan energiaomavaraisuuteen että työllisyyteen. Turvetuotanto on merkittävä paikallinen työllistäjä, mikä korostuu etenkin harvaan asutulla maaseudulla. Turvetuotannon työllistävistä vaikutuksista ei ole suoraa tilastointia, mutta mm. Pellervon Taloustutkimuksen (2013) arvion mukaan se työllistää Etelä-Pohjanmaalla suoraan ja välillisesti noin 2000 henkilötyövuoden verran. Turvetuotannon työllistävät vaikutukset heijastuvat välillisesti myös ostovoiman kasvuun ja sen tuomiin myönteisiin aluetaloudellisiin vaikutuksiin. Kaavan tavoitteena on korvata maakunnassa turvetuotannosta poistuvaa alaa uudella tuotantoalalla, joten pitkällä aikavälillä tuotantoalueiden pinta-ala ja energiaturpeen määrä ei kaavan vaikutuksesta kasva. Näin ollen kaavan toteuttamisesta aiheutuvat turvetuotannon ilmastovaikutukset niin energiaturpeen kuljetuksen kuin poltonkin osalta tulisivat säilymään pitkän aikavälin tarkastelussa samana. Toisaalta kaavan toteutuminen ei noudata Parisiin ilmastosopimuksessa asetettua tavoitetta kasvihuonekaasupäästöjen kääntämisestä laskuun. Ympäristöministeriön (2015a) mukaan turvetuotannon vaikutusten arvioinnissa ei kuitenkaan ole mahdollisuutta arvioida ilmastovaikutuksia kovinkaan yksityiskohtaisesti. Kaavan vaikutusten arvioinnissa on käsitelty vaihemaakuntakaavan ilmastovaikutuksia, sillä tasolla kuin maakuntakaavoilta yleispiirteisenä suunnitelmana edellytetään. Yksityishenkilön (1 hlö) muistutus Hyvät Vaihemaakuntakaavan III laatineet, Osallistuin vaihemaakuntakaava III:n kansalaisraatiin jonka viimeinen kokoontumiskerta oli eilen. Olen kohtalaisen tyytyväinen yhteenvetoon jonka siitä yhdessä laadimme. Minua jäi kuitenkin häiritsemään maakuntahallituksen edustajan loppukeskustelun kommentti: "Kun 115

116 soraääniä kuuluu molemmilta puolilta (ympäristöstä kiinnostuneet verrattuna turpeentuotannon asemaa puolustavat), voi olla tyytyväinen lopputulokseen joka on näiden keskivaiheilla". Olen vahvasti eri mieltä. Tämänhetkinen E-P:n Vaihemaakuntakaava III palvelee vain ja ainoastaan turveyrittäjän tarpeita ja sitä se tekee erinomaisesti. Todellisia soraääniä kuultiin vain ympäristön tilasta huolestuneiden puolelta. Jää vahvasti tunne ettei näitä huomautuksia aiota ottaa vakavasti. Vaihemaakuntakaava III ei huomioi kansainvälisiä ja kansallisia ilmastonsuojelutavoitteita ja on yrityksistään huolimatta ristiriidassa vesistöjen parempaan tilaan saattamisen kanssa. Turvetuotannon mittakaavan ylläpitäminen entisellä tasollaan, ilmastonsuojelu ja vesistöjen tilan parantaminen eivät minkään objektiivisen mittarin mukaan voi sopia yhteen. Jos vältetään jonkin vesistön kuormitusta ohjaamalla turvetuotantoa alueellisesti toisen vesistön alueelle on kuormitus vain siirtynyt ja nettovaikutus esim Merenkurkun alueella lopulta sama eli huono ilmastovaikutuksista puhumattakaan. Maakuntakaavalla on vastuu ohjata poliittisella tahdolla muutoksia jotka ovat välttämättömiä. Vaihemaakuntakaava III on ympäristön- ja ilmastonsuojelun suhteen käytännössä täysin passiivinen. Mm. YK:n Kansainvälinen Ilmastopaneeli on laatinut yhteenvedon suosituksista turvemaiden ilmastovaikutusten huomioimisesta. Ohessa tiivistetty tiedote: Turpeenotolla ja sen käytöllä energiantuotantoon on huomattavia ilmastovaikutuksia. Etelä-Pohjanmaan energia- ja ilmastostrategian mukaan turpeen tulisi olla maakunnassa tulevaisuudessa pääpolttoaineen sijaan merkittävä tukipolttoaine ja huoltovarmuuden turvaaja. Siirtymäkausi turpeesta muihin energiamuotoihin kuitenkin tarvitaan ja osaltaan kaava vastaa tähän siirtymäajan tarpeeseen. Kotimaisena energianlähteenä turpeella on aluetaloudellista merkitystä ja turpeen käytön myötä kivihiilen osuus maakunnan energiantuotannossa on vähäinen. On myös huomioitava, että turvetuotannolla on vaikutuksia sekä maakunnan energiaomavaraisuuteen että työllisyyteen. Turvetuotanto on merkittävä paikallinen työllistäjä, mikä korostuu etenkin harvaan asutulla maaseudulla. Turvetuotannon työllistävistä vaikutuksista ei ole suoraa tilastointia, mutta mm. Pellervon Taloustutkimuksen (2013) arvion mukaan se työllistää Etelä-Pohjanmaalla suoraan ja välillisesti noin 2000 henkilötyövuoden verran. Turvetuotannon työllistävät vaikutukset heijastuvat välillisesti myös ostovoiman kasvuun ja sen tuomiin myönteisiin aluetaloudellisiin vaikutuksiin. Kaavan tavoitteena on korvata maakunnassa turvetuotannosta poistuvaa alaa uudella tuotantoalalla, joten pitkällä aikavälillä tuotantoalueiden pinta-ala ja energiaturpeen määrä ei kaavan vaikutuksesta kasva. Näin ollen kaavan toteuttamisesta aiheutuvat

117 Missä ovat vaihemaakuntakaavan suojelu- ja ennallistamistavoitteet? Pienessä marginaalissa. Miten kehittyneessä maassa kuten Suomi voidaan toimia näin kansainvälisten suositusten vastaisesti? Tosin tuntuu että Suomen tasolla turpeenkäytön vähentämistarpeeseen onkin herätty. Vaihemaakuntakaava III on onneksi vanhanaikainen jo syntyessään. Haluaisin vielä painottaa että Maakuntahallituksella on vastuu josta sen pitäisi olla tietoisempi. Ympäriston- ja ilmastonsuojelua ei voi jättää yksilön vastuulle. On luotava uusia innovaatioita joilla saadaan käyttöön kotimaisia varmoja energiantuotantomuotoja turvetta korvaamaan. Näihin mahdollisuuksiin pitää panostaa. (Erittäin hyvä esimerkki tällaisesta energianlähteestä on biokaasu.) On luotava kunnianhimoisia suojelutavoitteita vaikka Soidensuojeluohjelma kaatuikin. On uskallettava kehittää alueella uudenlaista profiilia, joka valitettavasti ehkä ei palvele tämänhetkistä turveyrittäjää, mutta lopulta hyödyttää kaikkia enemmän kuin yhden pienehkön elinkeinoryhmän etu. turvetuotannon ilmastovaikutukset niin energiaturpeen kuljetuksen kuin poltonkin osalta tulisivat säilymään pitkän aikavälin tarkastelussa samana. Toisaalta kaavan toteutuminen ei noudata Parisiin ilmastosopimuksessa asetettua tavoitetta kasvihuonekaasupäästöjen kääntämisestä laskuun. Ympäristöministeriön (2015a) mukaan turvetuotannon vaikutusten arvioinnissa ei kuitenkaan ole mahdollisuutta arvioida ilmastovaikutuksia kovinkaan yksityiskohtaisesti. Kaavan vaikutusten arvioinnissa on käsitelty vaihemaakuntakaavan ilmastovaikutuksia, sillä tasolla kuin maakuntakaavoilta yleispiirteisenä suunnitelmana edellytetään. Ystävällisin terveisin, Henkilö 1 Yksityishenkilöiden (2 hlöä) muistutus Vastustan kaavan esittämiä turvetuotantoalueita Kokemäenjoen vesistöalueen valuma alueelle. Ähtärinjärvi on herkkää latvavesistöä, jonka veden laatu on jo useamman vuoden huonontunut. Sinilevän määrä on lisääntynyt kesä kesältä ja vesi on samentunut huomattavasti. Järvi ei kestä enää yhtään lisäkuormitusta, jota kaavassa esitetyt turpeenottoalueet aiheuttaisivat. Kokemäenjoen vesistöalueella sijaitsevalle Ähtärinjärven valumaalueelle (35.43) osoitetaan vaihemaakuntakaavassa neljä turvetuotantoon soveltuvan alueen merkintää. Nykyisiä turvetuotantoalueita valuma-alueella on 8. Ähtärinjärven valuma-alueelta (35.43) on poistettu kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen kaksi pienialaista kohdetta: osittain Kolujoen valuma-alueella (35.46) sijaitseva Aita-Ahonsuo (13152), jonka tuotantokelpoinen pinta-ala on 26 ha ja joka ei sijaitse nykyisten tuotantoalueiden välittömässä läheisyydessä sekä osittain Kätkänjoen valuma-alueella (44.07) sijaitseva Isoneva (Etel.) (8838), 117

118 jonka alue jakaantuu kahteen osaan, joiden tuotantokelpoinen pinta-ala on yhteensä 20 ha. Vesistövaikutuksia tarkastellaan maakuntakaavassa valuma-alueittain. Ähtärinjärven alueelle (35.43) on annettu suunnittelumääräys: Seuraavilla valuma-alueilla turvetuotannon vesiensuojelumenetelmiin ja tuotannon vaiheistukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Määräys perustuu Ähtärinjärven merkittäviin käyttöarvoihin, joihin mahdollisella kuormituksen lisääntymisellä voisi olla vaikutusta. Lisäksi alueelle osoitetuille turvetuotantoon soveltuville alueille on annettu suunnittelumääräys, jossa korostetaan vesistövaikutusten huomioimista ja mm. eri tuotantoalueiden yhteisvaikutusten tarkastelua: Turvetuotantoon soveltuvan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon turvetuotannon vaikutukset asutukseen. Alueen käyttöönoton suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota vesiensuojelumenetelmien tehokkuuteen ja valuma-alueella yhtäaikaisesti tuotannossa olevien alueiden määrään siten, että turvetuotanto osaltaan ottaa huomioon vesienhoidon toimenpideohjelmissa asetetut tavoitteet ja edistää niiden toteutumista. Suunnittelussa on huomioitava tuotantoalueiden yhteisvaikutukset vesistöihin ja valuma-alueen kokonaiskuormitus, sekä tarvittaessa vaiheistettava tuotantoa huomioiden alapuolisten vesistöjen tila. Alueiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee selvittää happamien sulfaattimaiden esiintyminen ja suunnitella tuotanto siten, ettei se aiheuta merkittävää hapanta huuhtoumaa. 118 Kaikille kaavassa turvetuotantoon soveltuvaksi osoitetuille alueille on haettava ympäristölupa turvetuotannon harjoittamiseen ympäristönsuojelulain mukaisen menettelyn mukaisesti.

119 Ehdotus on vastoin maakunnan, Länsi-Suomen ja valtakunnallisia ympäristötavoitteita. Ehdotus on myös vastoin IPCC:n julkistamaa tiukkaa tavoitetta, missä pyritään rajoittamaan maapallon lämpötilan nousu alle 1.5 asteen. IPCC sanoo, että turve on fossiilinen polttoaine, jonka käyttö pitää mahdollisimman nopeasti lopettaa kokonaan. Muistutuksen perustelut ovat tosiasioihin pohjautuvia, joten muistutukseen on helppo yhtyä. Mökkimme ranta Kyntölänsalolla (Alliranta) avautuu pohjoiseen, vallitsevien tuulten suuntaan, minkä johdosta rantamme, kuten myös viereisten mökkien rannat, saavat koko selän sinilevät riesakseen. Jos järven kuormitusta lisätään entisestään, muuttuu tilanne suorastaan katastrofaaliseksi. Käyttöarvo romahtaa uimakelvottomuuden seurauksena ja samoin tekee kaupallinen arvo. On merkillistä, että ilmeisistä jo toteutuneista vahingoista huolimatta edelleen halutaan lisätä niitä, kun niitä pitäisi kiireesti korjata. Toivomme maalaisjärjen näin maaseudulla voittavan niin, ettei uusia tuotantoalueita enää oteta käyttöön. Entisten haittojen hoitamisessa lienee kylliksi tehtävää. 119 Ympäristöluvan käsittelyssä huomioidaan maakuntakaavassa alueille annettu suunnittelumääräys. Ympäristöluvan käsittelyn yhteydessä laaditaan tarkemmat suunnitelmat mm. alueiden vesienkäsittelymenetelmistä, joihin ei maakuntakaavassa yleispiirteisenä suunnitelmana oteta kantaa. Turpeenotolla ja sen käytöllä energiantuotantoon on huomattavia ilmastovaikutuksia. Etelä-Pohjanmaan energia- ja ilmastostrategian mukaan turpeen tulisi olla maakunnassa tulevaisuudessa pääpolttoaineen sijaan merkittävä tukipolttoaine ja huoltovarmuuden turvaaja. Siirtymäkausi turpeesta muihin energiamuotoihin kuitenkin tarvitaan ja osaltaan kaava vastaa tähän siirtymäajan tarpeeseen. Kotimaisena energianlähteenä turpeella on aluetaloudellista merkitystä ja turpeen käytön myötä kivihiilen osuus maakunnan energiantuotannossa on vähäinen. On myös huomioitava, että turvetuotannolla on vaikutuksia sekä maakunnan energiaomavaraisuuteen että työllisyyteen. Turvetuotanto on merkittävä paikallinen työllistäjä, mikä korostuu etenkin harvaan asutulla maaseudulla. Turvetuotannon työllistävistä vaikutuksista ei ole suoraa tilastointia, mutta mm. Pellervon Taloustutkimuksen (2013) arvion mukaan se työllistää Etelä-Pohjanmaalla suoraan ja välillisesti noin 2000 henkilötyövuoden verran. Turvetuotannon työllistävät vaikutukset heijastuvat välillisesti myös ostovoiman kasvuun ja sen tuomiin myönteisiin aluetaloudellisiin vaikutuksiin. Kaavan tavoitteena on korvata maakunnassa turvetuotannosta poistuvaa alaa uudella tuotantoalalla, joten pitkällä aikavälillä tuotantoalueiden pinta-ala ja energiaturpeen määrä ei kaavan vaikutuksesta kasva. Näin ollen kaavan toteuttamisesta aiheutuvat

120 turvetuotannon ilmastovaikutukset niin energiaturpeen kuljetuksen kuin poltonkin osalta tulisivat säilymään pitkän aikavälin tarkastelussa samana. Toisaalta kaavan toteutuminen ei noudata Parisiin ilmastosopimuksessa asetettua tavoitetta kasvihuonekaasupäästöjen kääntämisestä laskuun. Ympäristöministeriön (2015a) mukaan turvetuotannon vaikutusten arvioinnissa ei kuitenkaan ole mahdollisuutta arvioida ilmastovaikutuksia kovinkaan yksityiskohtaisesti. Kaavan vaikutusten arvioinnissa on käsitelty vaihemaakuntakaavan ilmastovaikutuksia, sillä tasolla kuin maakuntakaavoilta yleispiirteisenä suunnitelmana edellytetään. Yksityishenkilön (1 hlö) muistutus Vastustan kaavan esittämiä turvetuotantoalueita Kokemäenjoen vesistöalueen valuma alueelle. Ähtärinjärvi on herkkää latvavesistöä, jonka veden laatu on jo useamman vuoden huonontunut. Sinilevän määrä on lisääntynyt kesä kesältä ja vesi on samentunut huomattavasti. Järvi ei kestä enää yhtään lisäkuormitusta, jota kaavassa esitetyt turpeenottoalueet aiheuttaisivat. Kokemäenjoen vesistöalueella sijaitsevalle Ähtärinjärven valumaalueelle (35.43) osoitetaan vaihemaakuntakaavassa neljä turvetuotantoon soveltuvan alueen merkintää. Nykyisiä turvetuotantoalueita valuma-alueella on 8. Ähtärinjärven valuma-alueelta (35.43) on poistettu kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen kaksi pienialaista kohdetta: osittain Kolujoen valuma-alueella (35.46) sijaitseva Aita-Ahonsuo (13152), jonka tuotantokelpoinen pinta-ala on 26 ha ja joka ei sijaitse nykyisten tuotantoalueiden välittömässä läheisyydessä sekä osittain Kätkänjoen valuma-alueella (44.07) sijaitseva Isoneva (Etel.) (8838), jonka alue jakaantuu kahteen osaan, joiden tuotantokelpoinen pinta-ala on yhteensä 20 ha. 120 Vesistövaikutuksia tarkastellaan maakuntakaavassa valuma-alueittain. Ähtärinjärven alueelle (35.43) on annettu suunnittelumääräys: Seuraavilla valuma-alueilla turvetuotannon

121 vesiensuojelumenetelmiin ja tuotannon vaiheistukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Määräys perustuu Ähtärinjärven merkittäviin käyttöarvoihin, joihin mahdollisella kuormituksen lisääntymisellä voisi olla vaikutusta. Lisäksi alueelle osoitetuille turvetuotantoon soveltuville alueille on annettu suunnittelumääräys, jossa korostetaan vesistövaikutusten huomioimista ja mm. eri tuotantoalueiden yhteisvaikutusten tarkastelua: Turvetuotantoon soveltuvan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon turvetuotannon vaikutukset asutukseen. Alueen käyttöönoton suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota vesiensuojelumenetelmien tehokkuuteen ja valuma-alueella yhtäaikaisesti tuotannossa olevien alueiden määrään siten, että turvetuotanto osaltaan ottaa huomioon vesienhoidon toimenpideohjelmissa asetetut tavoitteet ja edistää niiden toteutumista. Suunnittelussa on huomioitava tuotantoalueiden yhteisvaikutukset vesistöihin ja valuma-alueen kokonaiskuormitus, sekä tarvittaessa vaiheistettava tuotantoa huomioiden alapuolisten vesistöjen tila. Alueiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee selvittää happamien sulfaattimaiden esiintyminen ja suunnitella tuotanto siten, ettei se aiheuta merkittävää hapanta huuhtoumaa. Kaikille kaavassa turvetuotantoon soveltuvaksi osoitetuille alueille on haettava ympäristölupa turvetuotannon harjoittamiseen ympäristönsuojelulain mukaisen menettelyn mukaisesti. Ympäristöluvan käsittelyssä huomioidaan maakuntakaavassa alueille annettu suunnittelumääräys. Ympäristöluvan käsittelyn yhteydessä laaditaan tarkemmat suunnitelmat mm. alueiden vesienkäsittelymenetelmistä, joihin ei maakuntakaavassa yleispiirteisenä suunnitelmana oteta kantaa. 121

122 Ehdotus on vastoin maakunnan, Länsi-Suomen ja valtakunnallisia ympäristötavoitteita. Ehdotus on myös vastoin IPCC:n julkistamaa tiukkaa tavoitetta, missä pyritään rajoittamaan maapallon lämpötilan nousu alle 1.5 asteen. IPCC sanoo, että turve on fossiilinen polttoaine, jonka käyttö pitää mahdollisimman nopeasti lopettaa kokonaan. Turpeenotolla ja sen käytöllä energiantuotantoon on huomattavia ilmastovaikutuksia. Etelä-Pohjanmaan energia- ja ilmastostrategian mukaan turpeen tulisi olla maakunnassa tulevaisuudessa pääpolttoaineen sijaan merkittävä tukipolttoaine ja huoltovarmuuden turvaaja. Siirtymäkausi turpeesta muihin energiamuotoihin kuitenkin tarvitaan ja osaltaan kaava vastaa tähän siirtymäajan tarpeeseen. Kotimaisena energianlähteenä turpeella on aluetaloudellista merkitystä ja turpeen käytön myötä kivihiilen osuus maakunnan energiantuotannossa on vähäinen. On myös huomioitava, että turvetuotannolla on vaikutuksia sekä maakunnan energiaomavaraisuuteen että työllisyyteen. Turvetuotanto on merkittävä paikallinen työllistäjä, mikä korostuu etenkin harvaan asutulla maaseudulla. Turvetuotannon työllistävistä vaikutuksista ei ole suoraa tilastointia, mutta mm. Pellervon Taloustutkimuksen (2013) arvion mukaan se työllistää Etelä-Pohjanmaalla suoraan ja välillisesti noin 2000 henkilötyövuoden verran. Turvetuotannon työllistävät vaikutukset heijastuvat välillisesti myös ostovoiman kasvuun ja sen tuomiin myönteisiin aluetaloudellisiin vaikutuksiin. 122 Kaavan tavoitteena on korvata maakunnassa turvetuotannosta poistuvaa alaa uudella tuotantoalalla, joten pitkällä aikavälillä tuotantoalueiden pinta-ala ja energiaturpeen määrä ei kaavan vaikutuksesta kasva. Näin ollen kaavan toteuttamisesta aiheutuvat turvetuotannon ilmastovaikutukset niin energiaturpeen kuljetuksen kuin poltonkin osalta tulisivat säilymään pitkän aikavälin tarkastelussa samana. Toisaalta kaavan toteutuminen ei noudata Parisiin ilmastosopimuksessa asetettua tavoitetta kasvihuonekaasupäästöjen kääntämisestä laskuun. Ympäristöministeriön (2015a) mukaan turvetuotannon vaikutusten arvioinnissa ei kuitenkaan ole

123 mahdollisuutta arvioida ilmastovaikutuksia kovinkaan yksityiskohtaisesti. Kaavan vaikutusten arvioinnissa on käsitelty vaihemaakuntakaavan ilmastovaikutuksia, sillä tasolla kuin maakuntakaavoilta yleispiirteisenä suunnitelmana edellytetään. Yksityishenkilön (1 hlö) muistutus Vastustan kaavan esittämiä turvetuotantoalueita Kokemäenjoen vesistöalueen valuma alueelle. Ähtärinjärvi on herkkää latvavesistöä, jonka veden laatu on jo useamman vuoden huonontunut. Sinilevän määrä on lisääntynyt kesä kesältä ja vesi on samentunut huomattavasti. Järvi ei kestä enää yhtään lisäkuormitusta, jota kaavassa esitetyt turpeenottoalueet aiheuttaisivat. Kokemäenjoen vesistöalueella sijaitsevalle Ähtärinjärven valumaalueelle (35.43) osoitetaan vaihemaakuntakaavassa neljä turvetuotantoon soveltuvan alueen merkintää. Nykyisiä turvetuotantoalueita valuma-alueella on 8. Ähtärinjärven valuma-alueelta (35.43) on poistettu kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen kaksi pienialaista kohdetta: osittain Kolujoen valuma-alueella (35.46) sijaitseva Aita-Ahonsuo (13152), jonka tuotantokelpoinen pinta-ala on 26 ha ja joka ei sijaitse nykyisten tuotantoalueiden välittömässä läheisyydessä sekä osittain Kätkänjoen valuma-alueella (44.07) sijaitseva Isoneva (Etel.) (8838), jonka alue jakaantuu kahteen osaan, joiden tuotantokelpoinen pinta-ala on yhteensä 20 ha. Vesistövaikutuksia tarkastellaan maakuntakaavassa valuma-alueittain. Ähtärinjärven alueelle (35.43) on annettu suunnittelumääräys: Seuraavilla valuma-alueilla turvetuotannon vesiensuojelumenetelmiin ja tuotannon vaiheistukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Määräys perustuu Ähtärinjärven merkittäviin käyttöarvoihin, joihin mahdollisella kuormituksen lisääntymisellä voisi olla vaikutusta. 123

124 Lisäksi alueelle osoitetuille turvetuotantoon soveltuville alueille on annettu suunnittelumääräys, jossa korostetaan vesistövaikutusten huomioimista ja mm. eri tuotantoalueiden yhteisvaikutusten tarkastelua: Turvetuotantoon soveltuvan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon turvetuotannon vaikutukset asutukseen. Alueen käyttöönoton suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota vesiensuojelumenetelmien tehokkuuteen ja valuma-alueella yhtäaikaisesti tuotannossa olevien alueiden määrään siten, että turvetuotanto osaltaan ottaa huomioon vesienhoidon toimenpideohjelmissa asetetut tavoitteet ja edistää niiden toteutumista. Suunnittelussa on huomioitava tuotantoalueiden yhteisvaikutukset vesistöihin ja valuma-alueen kokonaiskuormitus, sekä tarvittaessa vaiheistettava tuotantoa huomioiden alapuolisten vesistöjen tila. Alueiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee selvittää happamien sulfaattimaiden esiintyminen ja suunnitella tuotanto siten, ettei se aiheuta merkittävää hapanta huuhtoumaa. Ehdotus on vastoin maakunnan, Länsi-Suomen ja valtakunnallisia ympäristötavoitteita. Ehdotus on myös vastoin IPCC:n julkistamaa tiukkaa tavoitetta, missä pyritään rajoittamaan maapallon lämpötilan nousu alle 1.5 asteen. IPCC sanoo, että turve on fossiilinen polttoaine, jonka käyttö pitää mahdollisimman nopeasti lopettaa kokonaan. 124 Kaikille kaavassa turvetuotantoon soveltuvaksi osoitetuille alueille on haettava ympäristölupa turvetuotannon harjoittamiseen ympäristönsuojelulain mukaisen menettelyn mukaisesti. Ympäristöluvan käsittelyssä huomioidaan maakuntakaavassa alueille annettu suunnittelumääräys. Ympäristöluvan käsittelyn yhteydessä laaditaan tarkemmat suunnitelmat mm. alueiden vesienkäsittelymenetelmistä, joihin ei maakuntakaavassa yleispiirteisenä suunnitelmana oteta kantaa. Turpeenotolla ja sen käytöllä energiantuotantoon on huomattavia ilmastovaikutuksia. Etelä-Pohjanmaan energia- ja ilmastostrategian mukaan turpeen tulisi olla maakunnassa tulevaisuudessa pääpolttoaineen sijaan merkittävä tukipolttoaine ja

125 huoltovarmuuden turvaaja. Siirtymäkausi turpeesta muihin energiamuotoihin kuitenkin tarvitaan ja osaltaan kaava vastaa tähän siirtymäajan tarpeeseen. Kotimaisena energianlähteenä turpeella on aluetaloudellista merkitystä ja turpeen käytön myötä kivihiilen osuus maakunnan energiantuotannossa on vähäinen. On myös huomioitava, että turvetuotannolla on vaikutuksia sekä maakunnan energiaomavaraisuuteen että työllisyyteen. Turvetuotanto on merkittävä paikallinen työllistäjä, mikä korostuu etenkin harvaan asutulla maaseudulla. Turvetuotannon työllistävistä vaikutuksista ei ole suoraa tilastointia, mutta mm. Pellervon Taloustutkimuksen (2013) arvion mukaan se työllistää Etelä-Pohjanmaalla suoraan ja välillisesti noin 2000 henkilötyövuoden verran. Turvetuotannon työllistävät vaikutukset heijastuvat välillisesti myös ostovoiman kasvuun ja sen tuomiin myönteisiin aluetaloudellisiin vaikutuksiin. Kaavan tavoitteena on korvata maakunnassa turvetuotannosta poistuvaa alaa uudella tuotantoalalla, joten pitkällä aikavälillä tuotantoalueiden pinta-ala ja energiaturpeen määrä ei kaavan vaikutuksesta kasva. Näin ollen kaavan toteuttamisesta aiheutuvat turvetuotannon ilmastovaikutukset niin energiaturpeen kuljetuksen kuin poltonkin osalta tulisivat säilymään pitkän aikavälin tarkastelussa samana. Toisaalta kaavan toteutuminen ei noudata Parisiin ilmastosopimuksessa asetettua tavoitetta kasvihuonekaasupäästöjen kääntämisestä laskuun. Ympäristöministeriön (2015a) mukaan turvetuotannon vaikutusten arvioinnissa ei kuitenkaan ole mahdollisuutta arvioida ilmastovaikutuksia kovinkaan yksityiskohtaisesti. Kaavan vaikutusten arvioinnissa on käsitelty vaihemaakuntakaavan ilmastovaikutuksia, sillä tasolla kuin maakuntakaavoilta yleispiirteisenä suunnitelmana edellytetään. 125

126 Yksityishenkilöiden (2 hlöä) muistutus Muistutus Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavan ehdotukseen (jatkossa: kaava) Vaatimus: Ehdotetut uudet turvetuotantoalueet pitää poistaa kokonaan kaavasta. Perustelut: 1. Ehdotus ei noudata Suomen perustuslain pykälää 20 eli 20 Vastuu ympäristöstä Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille. Julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön sekä mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon., koska 1.1 Turvetuotanto vähentää luonnon monimuotoisuutta ja aiheuttaa ympäristön vesistöille lisäkuormitusta. Turpeen nosto, kuljetus ja poltto lisää hiilidioksidin määrää ilmakehässä ja aiheuttaa ilmastonmuutosta, joka vähentää terveellistä ympäristöä. Vastuu kuuluu kaikille, myös poliitikoille ja kaavan laatijoille. 1.2 Kaavan luonnosvaiheessa jokaisella ei ollut käytännön mahdollisuuksia vaikuttaa päätöksentekoon. Vain Vapo Oy:n kanssa oli neuvoteltu, tämä tuli esille kaavan Seinäjoen esittelytilaisuudessa. Kaavan luonnokseen tehtyihin muistutuksiin vastattiin toistuvasti leikkaa ja liimaa -periaatteella tai ei vastattu ollenkaan. Muistutuksia ei juurikaan oltu noteerattu luonnoksesta ehdotusvaiheeseen. Turvetuotantoon soveltuvien alueiden merkintä on alueen erityisominaisuutta osoittava merkintä, jolla ei varata aluetta turvetuotantoon, vaan osoitetaan sen soveltuvuus tähän maankäyttömuotoon maakuntakaavan laadinnassa huomioitujen tekijöiden perusteella. Kaavaehdotuksessa turvetuotantoon soveltuvaksi osoitettujen alueiden tuotantokelpoinen pinta-ala on noin hehtaaria. Mikäli alueille suunnitellaan turvetuotannon aloittamista, on siihen haettava aina ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa. Kaavan valmisteluvaiheen nähtävilläolon aikana järjestettiin neljä avointa kuulemistilaisuutta eri puolilla maakuntaa (Alajärvi, Ähtäri, Kauhajoki, Seinäjoki). Lisäksi kaavan ehdotusvaiheen nähtävilläolon aikana on järjestetty neljä avointa kuulemistilaisuutta (Alajärvi, Kauhajoki, Seinäjoki, Ähtäri). Kaavan laadintaa on ohjannut ohjausryhmä, joka on kokoontunut viidesti kaavan valmisteluvaiheen aikana ja kahdesti ehdotusvaiheen aikana ennen kaavan nähtäville asettamista. Vuorovaikutus on ollut kaavaprosessin aikana laajaa ja työneuvotteluita on käyty runsaasti sekä viranomaisten että muiden sidosryhmien kanssa. Syys-lokakuussa 2018 on myös järjestetty kansalaispaneeli vaihemaakuntakaava III soiden käytön teemaan liittyen. 126 Muistutuksiin annetuissa vastineissa on pidetty yllä linjaa, että samaan asiaan pyritään antamaan samanlainen vastine.

127 2. Ehdotus ei noudata Pariisin ilmastosopimusta. Tämä tunnustetaan suoraan kaavan tekstissä. Suomi on valtiona allekirjoittanut sopimuksen. Etelä-Pohjanmaan hallinnon olisi syytä myös sitä noudattaa. 3. Ehdotus ei noudata IPCC:n julkistamaa raporttia niistä toimenpiteistä, jolla päästään maapallolla alle 1.5 asteen ilmaston lämpenemisen. IPCC määrittelee, että turve ei ole uusiutuvaa ja sen käyttö pitäisi lopettaa kokonaan mahdollisimman pian. Turpeenotolla ja sen käytöllä energiantuotantoon on huomattavia ilmastovaikutuksia. Etelä-Pohjanmaan energia- ja ilmastostrategian mukaan turpeen tulisi olla maakunnassa tulevaisuudessa pääpolttoaineen sijaan merkittävä tukipolttoaine ja huoltovarmuuden turvaaja. Siirtymäkausi turpeesta muihin energiamuotoihin kuitenkin tarvitaan ja osaltaan kaava vastaa tähän siirtymäajan tarpeeseen. Kotimaisena energianlähteenä turpeella on aluetaloudellista merkitystä ja turpeen käytön myötä kivihiilen osuus maakunnan energiantuotannossa on vähäinen. On myös huomioitava, että turvetuotannolla on vaikutuksia sekä maakunnan energiaomavaraisuuteen että työllisyyteen. Turvetuotanto on merkittävä paikallinen työllistäjä, mikä korostuu etenkin harvaan asutulla maaseudulla. Turvetuotannon työllistävistä vaikutuksista ei ole suoraa tilastointia, mutta mm. Pellervon Taloustutkimuksen (2013) arvion mukaan se työllistää Etelä-Pohjanmaalla suoraan ja välillisesti noin 2000 henkilötyövuoden verran. Turvetuotannon työllistävät vaikutukset heijastuvat välillisesti myös ostovoiman kasvuun ja sen tuomiin myönteisiin aluetaloudellisiin vaikutuksiin. 127 Kaavan tavoitteena on korvata maakunnassa turvetuotannosta poistuvaa alaa uudella tuotantoalalla, joten pitkällä aikavälillä tuotantoalueiden pinta-ala ja energiaturpeen määrä ei kaavan vaikutuksesta kasva. Näin ollen kaavan toteuttamisesta aiheutuvat turvetuotannon ilmastovaikutukset niin energiaturpeen kuljetuksen kuin poltonkin osalta tulisivat säilymään pitkän aikavälin tarkastelussa samana. Toisaalta kaavan toteutuminen ei noudata Parisiin ilmastosopimuksessa asetettua tavoitetta kasvihuonekaasupäästöjen kääntämisestä laskuun. Ympäristöministeriön (2015a)

128 mukaan turvetuotannon vaikutusten arvioinnissa ei kuitenkaan ole mahdollisuutta arvioida ilmastovaikutuksia kovinkaan yksityiskohtaisesti. Kaavan vaikutusten arvioinnissa on käsitelty vaihemaakuntakaavan ilmastovaikutuksia, sillä tasolla kuin maakuntakaavoilta yleispiirteisenä suunnitelmana edellytetään.. 4. Ehdotus ei noudata Ähtärin ja Pihlajaveden reittien vesienhoidon toimenpideohjelmaa. Vesien tilaa pitäisi parantaa eikä aiheuttaa turvetuotannolla lisäkuormitusta.. 5. Ehdotus ei noudata kansallista energia- ja ilmastostrategiaa Päästöjä pitäisi vähentää, ei jatkaa samalla tasolla. 6. Ehdotus ei noudata EU:n vesipuitedirektiivin oikeustulkintaa (ns. Weser-tapaus); ympäristölupia ei saa myöntää, jos on mahdollisuus ympäristön vesien pilaantumiseen. Vesienhoidon toimenpideohjelmien sisältö on huomioitu kaavan valmistelussa ja turvetuotantoon soveltuvien alueiden suunnittelumääräyksessä annetaan useita vesienhoitoon liittyviä määräyksiä, mm. turvetuotanto osaltaan ottaa huomioon vesienhoidon toimenpideohjelmissa asetetut tavoitteet ja edistää niiden toteutumista tarvittaessa vaiheistettava tuotantoa huomioiden alapuolisten vesistöjen tila. Suunnittelumääräys huomioidaan tuotantoalueiden ympäristölupia käsiteltäessä. 7. Ehdotus ei noudata Länsi-Suomen ympäristöstrategiaa, jossa tavoitteena on vesistöjen tilan parantaminen. Muuta muistutettavaa: - Kaavaprosessi on kestänyt aivan liian kauan. Alkuperäiset tavoitteet on tehty ihan eri tilanteessa, kun ilmastonmuutos ei vielä ollut turveyritysten, poliitikkojen ja kaavan suunnittelijoiden yleisessä tiedossa. - Ilmastonmuutoksen torjunnassa suot ovat suuressa roolissa. Ne ovat suurin luonnollinen hiilinielu Suomessa ja maapallolla. Niitä ei siis kannata kaivaa ylös. - Turpeen osuus Suomen energiasta on vain muutama prosentti. Uusiutuvat vaihtoehdot korvaavat 2030 mennessä turpeentuotannon loppumisen. Turvealan väittämät turpeesta: - Turve on huoltovarmaa - uusiutuvat (mm. tuuli ja aurinko) ovat myös. - Turve on kotimaista - uusiutuvat (mm. tuuli ja aurinko) ovat myös. - Turvekaivokset ehtyvät - saa ehtyäkin, kun 10 vuoden sisällä tuotanto pitää lopettaa kumminkin. 128 Maakuntakaavojen laadintaprosessit ovat monivaiheisia ja esimerkiksi vaihemaakuntakaavan III laadinnassa on käytetty runsaasti aikaa laajojen suokohtaisten inventointien suorittamiseen sekä Natura alueisiin kohdistuvien vaikutusten arvioimiseen.

129 - Turve on työllistävää - turveala väittää työllistävänsä henkilöä. Ainakin 2 eri tutkimusta päätyy lukemiin henkilöä. Turpeen työllistävyys on selvästi pienempää kuin uusiutuvien (mm. tuuli ja aurinko) työllistävyys. Samansuuntaisia tuloksia on saatu ulkomailta; uusiutuvat työllistävät enemmän fossilisiin verrattuna. - Turvesuo on hyödytöntä maata näin ei ole, turvesuo tuottaa monia ekosysteemipalveluita, esim. tulvasuojelua ja ilmastonmuutoksen ehkäisyä. Yksityishenkilön (1 hlö) muistutus Vastustan Etelä-Pohjanmaan III maakuntakaavassa mainittuja turvetuotantoalueiden lisäämistä! 129 Tämä on Ähtärinjärven tilanne! Kuva on viime kesältä Hakimonniemestä. Tässä voisi ihan hyvin olla myös sinun lapsesi tai lapsenlapsesi Ähtärinjärvessä uinnin jälkeen! Olisi todella mukava, että ottaisitte huomioon, että satojen ihmisten olisi pystyttävä elämään järven rannoilla. Lisäksi Ähtärinjärven vesi laskee Ähtärin matkailualueelle, jonka merkitys Ähtärin talouteen on mittaamattoman arvokas. Järven rannalla sijaitsee useita maatilamatkailutiloja, joiden elanto on myös riippuvainen järven tilasta. Miten muutaman ihmisen elinkeino voi mennä satojen ihmisten edun edelle? Vihreänä liejuna olevan järven rannalla olevien mökkien ja talojen arvo laskee huomattavasti, tämä tuli eteen kun jouduimme teettämään arviota talosta ja mökeistä isämme menehdyttyä viime talvena. Turvetuotantoon soveltuvien alueiden merkintä on alueen erityisominaisuutta osoittava merkintä, jolla ei varata aluetta turvetuotantoon, vaan osoitetaan sen soveltuvuus tähän maankäyttömuotoon maakuntakaavan laadinnassa huomioitujen tekijöiden perusteella. Kaavaehdotuksessa turvetuotantoon soveltuvaksi osoitettujen alueiden tuotantokelpoinen pinta-ala on noin hehtaaria. Mikäli alueille suunnitellaan turvetuotannon aloittamista, on siihen haettava aina ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa. Ähtärinjärven valuma-alueelle (35.43) osoitetaan vaihemaakuntakaavassa neljä turvetuotantoon soveltuvan alueen merkintää. Nykyisiä turvetuotantoalueita valuma-alueella on 8. Ähtärinjärven valuma-alueelta (35.43) on poistettu kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen kaksi pienialaista kohdetta: osittain Kolujoen valuma-alueella (35.46) sijaitseva Aita-Ahonsuo (13152), jonka tuotantokelpoinen pinta-ala on 26 ha ja joka ei sijaitse nykyisten tuotantoalueiden välittömässä läheisyydessä sekä osittain Kätkänjoen valuma-alueella (44.07) sijaitseva Isoneva (Etel.) (8838), jonka alue jakaantuu kahteen osaan, joiden tuotantokelpoinen pinta-ala on yhteensä 20 ha.

130 Useat mökkiläiset ovat lisäksi riippuvaisia järven vedestä pesuvetenä. Lisäksi turpeen käyttö lämmityksessä lisää kasvihuoneilmiötä ja tämä on vastoin Suomen linjaa. Maakuntakaavassa vesistövaikutuksia tarkastellaan valuma-alueittain. Ähtärinjärven alueelle (35.43) on annettu suunnittelumääräys: Seuraavilla valuma-alueilla turvetuotannon vesiensuojelumenetelmiin ja tuotannon vaiheistukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Määräys perustuu Ähtärinjärven merkittäviin käyttöarvoihin, joihin mahdollisella kuormituksen lisääntymisellä voisi olla vaikutusta. Lisäksi alueelle osoitetuille turvetuotantoon soveltuville alueille on annettu suunnittelumääräys, jossa korostetaan vesistövaikutusten huomioimista ja mm. eri tuotantoalueiden yhteisvaikutusten tarkastelua: Turvetuotantoon soveltuvan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon turvetuotannon vaikutukset asutukseen. Alueen käyttöönoton suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota vesiensuojelumenetelmien tehokkuuteen ja valuma-alueella yhtäaikaisesti tuotannossa olevien alueiden määrään siten, että turvetuotanto osaltaan ottaa huomioon vesienhoidon toimenpideohjelmissa asetetut tavoitteet ja edistää niiden toteutumista. Suunnittelussa on huomioitava tuotantoalueiden yhteisvaikutukset vesistöihin ja valuma-alueen kokonaiskuormitus, sekä tarvittaessa vaiheistettava tuotantoa huomioiden alapuolisten vesistöjen tila. Alueiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee selvittää happamien sulfaattimaiden esiintyminen ja suunnitella tuotanto siten, ettei se aiheuta merkittävää hapanta huuhtoumaa. 130 Kaikille kaavassa turvetuotantoon soveltuvaksi osoitetuille alueille on haettava ympäristölupa turvetuotannon harjoittamiseen ympäristönsuojelulain mukaisen menettelyn mukaisesti. Ympäristöluvan käsittelyssä huomioidaan maakuntakaavassa alueille annettu suunnittelumääräys. Ympäristöluvan käsittelyn yhteydessä laaditaan tarkemmat suunnitelmat mm. alueiden

131 vesienkäsittelymenetelmistä, joihin ei maakuntakaavassa yleispiirteisenä suunnitelmana oteta kantaa. Yksityishenkilön (1 hlö) muistutus Vastustan kaavan esittämiä turvetuotantoalueita Kokemäenjoen vesistöalueen valuma-alueelle. Ähtärinjärvi on herkkää latvavesistöä, jonka veden laatu on jo useamman vuoden huonontunut. Sinilevän määrä on lisääntynyt kesä kesältä ja vesi on samentunut huomattavasti. Järvi ei kestä enää yhtään lisäkuormitusta, jota kaavassa esitetyt turpeenottoalueet aiheuttaisivat. Kokemäenjoen vesistöalueella sijaitsevalle Ähtärinjärven valumaalueelle (35.43) osoitetaan vaihemaakuntakaavassa neljä turvetuotantoon soveltuvan alueen merkintää. Nykyisiä turvetuotantoalueita valuma-alueella on 8. Ähtärinjärven valuma-alueelta (35.43) on poistettu kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen kaksi pienialaista kohdetta: osittain Kolujoen valuma-alueella (35.46) sijaitseva Aita-Ahonsuo (13152), jonka tuotantokelpoinen pinta-ala on 26 ha ja joka ei sijaitse nykyisten tuotantoalueiden välittömässä läheisyydessä sekä osittain Kätkänjoen valuma-alueella (44.07) sijaitseva Isoneva (Etel.) (8838), jonka alue jakaantuu kahteen osaan, joiden tuotantokelpoinen pinta-ala on yhteensä 20 ha. Vesistövaikutuksia tarkastellaan maakuntakaavassa valuma-alueittain. Ähtärinjärven alueelle (35.43) on annettu suunnittelumääräys: Seuraavilla valuma-alueilla turvetuotannon vesiensuojelumenetelmiin ja tuotannon vaiheistukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Määräys perustuu Ähtärinjärven merkittäviin käyttöarvoihin, joihin mahdollisella kuormituksen lisääntymisellä voisi olla vaikutusta. 131 Lisäksi alueelle osoitetuille turvetuotantoon soveltuville alueille on annettu suunnittelumääräys, jossa korostetaan vesistövaikutusten huomioimista ja mm. eri tuotantoalueiden

132 yhteisvaikutusten tarkastelua: Turvetuotantoon soveltuvan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon turvetuotannon vaikutukset asutukseen. Alueen käyttöönoton suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota vesiensuojelumenetelmien tehokkuuteen ja valuma-alueella yhtäaikaisesti tuotannossa olevien alueiden määrään siten, että turvetuotanto osaltaan ottaa huomioon vesienhoidon toimenpideohjelmissa asetetut tavoitteet ja edistää niiden toteutumista. Suunnittelussa on huomioitava tuotantoalueiden yhteisvaikutukset vesistöihin ja valuma-alueen kokonaiskuormitus, sekä tarvittaessa vaiheistettava tuotantoa huomioiden alapuolisten vesistöjen tila. Alueiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee selvittää happamien sulfaattimaiden esiintyminen ja suunnitella tuotanto siten, ettei se aiheuta merkittävää hapanta huuhtoumaa. Kaikille kaavassa turvetuotantoon soveltuvaksi osoitetuille alueille on haettava ympäristölupa turvetuotannon harjoittamiseen ympäristönsuojelulain mukaisen menettelyn mukaisesti. Ympäristöluvan käsittelyssä huomioidaan maakuntakaavassa alueille annettu suunnittelumääräys. Ympäristöluvan käsittelyn yhteydessä laaditaan tarkemmat suunnitelmat mm. alueiden vesienkäsittelymenetelmistä, joihin ei maakuntakaavassa yleispiirteisenä suunnitelmana oteta kantaa. Ehdotus on vastoin maakunnan, Länsi-Suomen ja valtakunnallisia ympäristötavoitteita. Ehdotus on myös vastoin IPCC:n julkistamaa tiukkaa tavoitetta, missä pyritään rajoittamaan maapallon lämpötilan nousu alle 1.5 asteen. Pääministeri Juha Sipilä ja IPCC sanoo, että turve on fossiilinen polttoaine, jonka käyttö pitää mahdollisimman nopeasti lopettaa kokonaan. 132 Turpeenotolla ja sen käytöllä energiantuotantoon on huomattavia ilmastovaikutuksia. Etelä-Pohjanmaan energia- ja ilmastostrategian mukaan turpeen tulisi olla maakunnassa tulevaisuudessa pääpolttoaineen sijaan merkittävä tukipolttoaine ja huoltovarmuuden turvaaja. Siirtymäkausi turpeesta muihin energiamuotoihin kuitenkin tarvitaan ja osaltaan kaava vastaa tähän siirtymäajan tarpeeseen.

133 Kotimaisena energianlähteenä turpeella on aluetaloudellista merkitystä ja turpeen käytön myötä kivihiilen osuus maakunnan energiantuotannossa on vähäinen. On myös huomioitava, että turvetuotannolla on vaikutuksia sekä maakunnan energiaomavaraisuuteen että työllisyyteen. Turvetuotanto on merkittävä paikallinen työllistäjä, mikä korostuu etenkin harvaan asutulla maaseudulla. Turvetuotannon työllistävistä vaikutuksista ei ole suoraa tilastointia, mutta mm. Pellervon Taloustutkimuksen (2013) arvion mukaan se työllistää Etelä-Pohjanmaalla suoraan ja välillisesti noin 2000 henkilötyövuoden verran. Turvetuotannon työllistävät vaikutukset heijastuvat välillisesti myös ostovoiman kasvuun ja sen tuomiin myönteisiin aluetaloudellisiin vaikutuksiin. Kaavan tavoitteena on korvata maakunnassa turvetuotannosta poistuvaa alaa uudella tuotantoalalla, joten pitkällä aikavälillä tuotantoalueiden pinta-ala ja energiaturpeen määrä ei kaavan vaikutuksesta kasva. Näin ollen kaavan toteuttamisesta aiheutuvat turvetuotannon ilmastovaikutukset niin energiaturpeen kuljetuksen kuin poltonkin osalta tulisivat säilymään pitkän aikavälin tarkastelussa samana. Toisaalta kaavan toteutuminen ei noudata Parisiin ilmastosopimuksessa asetettua tavoitetta kasvihuonekaasupäästöjen kääntämisestä laskuun. Ympäristöministeriön (2015a) mukaan turvetuotannon vaikutusten arvioinnissa ei kuitenkaan ole mahdollisuutta arvioida ilmastovaikutuksia kovinkaan yksityiskohtaisesti. Kaavan vaikutusten arvioinnissa on käsitelty vaihemaakuntakaavan ilmastovaikutuksia, sillä tasolla kuin maakuntakaavoilta yleispiirteisenä suunnitelmana edellytetään. Yksityishenkilön (1 hlö) muistutus Vastustan kaavan esittämiä turvetuotantoalueita Kokemäenjoen vesistöalueen valuma-alueelle. 133

134 Ähtärinjärvi on herkkää latvavesistöä, jonka veden laatu on jo useamman vuoden huonontunut. Sinilevän määrä on lisääntynyt kesä kesältä ja vesi on samentunut huomattavasti. Järvi ei kestä enää yhtään lisäkuormitusta, jota kaavassa esitetyt turpeenottoalueet aiheuttaisivat. Kokemäenjoen vesistöalueella sijaitsevalle Ähtärinjärven valumaalueelle (35.43) osoitetaan vaihemaakuntakaavassa neljä turvetuotantoon soveltuvan alueen merkintää. Nykyisiä turvetuotantoalueita valuma-alueella on 8. Ähtärinjärven valuma-alueelta (35.43) on poistettu kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen kaksi pienialaista kohdetta: osittain Kolujoen valuma-alueella (35.46) sijaitseva Aita-Ahonsuo (13152), jonka tuotantokelpoinen pinta-ala on 26 ha ja joka ei sijaitse nykyisten tuotantoalueiden välittömässä läheisyydessä sekä osittain Kätkänjoen valuma-alueella (44.07) sijaitseva Isoneva (Etel.) (8838), jonka alue jakaantuu kahteen osaan, joiden tuotantokelpoinen pinta-ala on yhteensä 20 ha. Vesistövaikutuksia tarkastellaan maakuntakaavassa valuma-alueittain. Ähtärinjärven alueelle (35.43) on annettu suunnittelumääräys: Seuraavilla valuma-alueilla turvetuotannon vesiensuojelumenetelmiin ja tuotannon vaiheistukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Määräys perustuu Ähtärinjärven merkittäviin käyttöarvoihin, joihin mahdollisella kuormituksen lisääntymisellä voisi olla vaikutusta. 134 Lisäksi alueelle osoitetuille turvetuotantoon soveltuville alueille on annettu suunnittelumääräys, jossa korostetaan vesistövaikutusten huomioimista ja mm. eri tuotantoalueiden yhteisvaikutusten tarkastelua: Turvetuotantoon soveltuvan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon turvetuotannon vaikutukset asutukseen. Alueen käyttöönoton suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota vesiensuojelumenetelmien tehokkuuteen ja valuma-alueella yhtäaikaisesti tuotannossa olevien alueiden määrään siten, että turvetuotanto osaltaan ottaa

135 huomioon vesienhoidon toimenpideohjelmissa asetetut tavoitteet ja edistää niiden toteutumista. Suunnittelussa on huomioitava tuotantoalueiden yhteisvaikutukset vesistöihin ja valuma-alueen kokonaiskuormitus, sekä tarvittaessa vaiheistettava tuotantoa huomioiden alapuolisten vesistöjen tila. Alueiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee selvittää happamien sulfaattimaiden esiintyminen ja suunnitella tuotanto siten, ettei se aiheuta merkittävää hapanta huuhtoumaa. Kaikille kaavassa turvetuotantoon soveltuvaksi osoitetuille alueille on haettava ympäristölupa turvetuotannon harjoittamiseen ympäristönsuojelulain mukaisen menettelyn mukaisesti. Ympäristöluvan käsittelyssä huomioidaan maakuntakaavassa alueille annettu suunnittelumääräys. Ympäristöluvan käsittelyn yhteydessä laaditaan tarkemmat suunnitelmat mm. alueiden vesienkäsittelymenetelmistä, joihin ei maakuntakaavassa yleispiirteisenä suunnitelmana oteta kantaa. Ehdotus on vastoin maakunnan, Länsi-Suomen ja valtakunnallisia ympäristötavoitteita. Ehdotus on myös vastoin IPCC:n julkistamaa tiukkaa tavoitetta, missä pyritään rajoittamaan maapallon lämpötilan nousu alle 1.5 asteen. IPCC sanoo, että turve on fossiilinen polttoaine, jonka käyttö pitää mahdollisimman nopeasti lopettaa kokonaan. Ähtärin kaupunginhallitus 1.vpj Henkilö Turpeenotolla ja sen käytöllä energiantuotantoon on huomattavia ilmastovaikutuksia. Etelä-Pohjanmaan energia- ja ilmastostrategian mukaan turpeen tulisi olla maakunnassa tulevaisuudessa pääpolttoaineen sijaan merkittävä tukipolttoaine ja huoltovarmuuden turvaaja. Siirtymäkausi turpeesta muihin energiamuotoihin kuitenkin tarvitaan ja osaltaan kaava vastaa tähän siirtymäajan tarpeeseen. Kotimaisena energianlähteenä turpeella on aluetaloudellista merkitystä ja turpeen käytön myötä kivihiilen osuus maakunnan energiantuotannossa on vähäinen. On myös huomioitava, että turvetuotannolla on vaikutuksia sekä maakunnan energiaomavaraisuuteen että työllisyyteen. Turvetuotanto on merkittävä paikallinen

136 työllistäjä, mikä korostuu etenkin harvaan asutulla maaseudulla. Turvetuotannon työllistävistä vaikutuksista ei ole suoraa tilastointia, mutta mm. Pellervon Taloustutkimuksen (2013) arvion mukaan se työllistää Etelä-Pohjanmaalla suoraan ja välillisesti noin 2000 henkilötyövuoden verran. Turvetuotannon työllistävät vaikutukset heijastuvat välillisesti myös ostovoiman kasvuun ja sen tuomiin myönteisiin aluetaloudellisiin vaikutuksiin. Kaavan tavoitteena on korvata maakunnassa turvetuotannosta poistuvaa alaa uudella tuotantoalalla, joten pitkällä aikavälillä tuotantoalueiden pinta-ala ja energiaturpeen määrä ei kaavan vaikutuksesta kasva. Näin ollen kaavan toteuttamisesta aiheutuvat turvetuotannon ilmastovaikutukset niin energiaturpeen kuljetuksen kuin poltonkin osalta tulisivat säilymään pitkän aikavälin tarkastelussa samana. Toisaalta kaavan toteutuminen ei noudata Parisiin ilmastosopimuksessa asetettua tavoitetta kasvihuonekaasupäästöjen kääntämisestä laskuun. Ympäristöministeriön (2015a) mukaan turvetuotannon vaikutusten arvioinnissa ei kuitenkaan ole mahdollisuutta arvioida ilmastovaikutuksia kovinkaan yksityiskohtaisesti. Kaavan vaikutusten arvioinnissa on käsitelty vaihemaakuntakaavan ilmastovaikutuksia, sillä tasolla kuin maakuntakaavoilta yleispiirteisenä suunnitelmana edellytetään. Yksityishenkilön (1 hlö) muistutus Vastustan kaavan esittämiä turvetuotantoalueita Kokemäenjoen vesistöalueen valuma-alueelle. Ähtärinjärvi on herkkää latvavesistöä, jonka veden laatu on jo useamman vuoden huonontunut. Sinilevän määrä on lisääntynyt kesä kesältä ja vesi on samentunut huomattavasti. Järvi ei kestä enää yhtään lisäkuormitusta, jota kaavassa esitetyt turpeenottoalueet aiheuttaisivat. Kokemäenjoen vesistöalueella sijaitsevalle Ähtärinjärven valumaalueelle (35.43) osoitetaan vaihemaakuntakaavassa neljä turvetuotantoon soveltuvan alueen merkintää. Nykyisiä turvetuotantoalueita valuma-alueella on

137 Ähtärinjärven valuma-alueelta (35.43) on poistettu kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen kaksi pienialaista kohdetta: osittain Kolujoen valuma-alueella (35.46) sijaitseva Aita-Ahonsuo (13152), jonka tuotantokelpoinen pinta-ala on 26 ha ja joka ei sijaitse nykyisten tuotantoalueiden välittömässä läheisyydessä sekä osittain Kätkänjoen valuma-alueella (44.07) sijaitseva Isoneva (Etel.) (8838), jonka alue jakaantuu kahteen osaan, joiden tuotantokelpoinen pinta-ala on yhteensä 20 ha. Vesistövaikutuksia tarkastellaan maakuntakaavassa valuma-alueittain. Ähtärinjärven alueelle (35.43) on annettu suunnittelumääräys: Seuraavilla valuma-alueilla turvetuotannon vesiensuojelumenetelmiin ja tuotannon vaiheistukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Määräys perustuu Ähtärinjärven merkittäviin käyttöarvoihin, joihin mahdollisella kuormituksen lisääntymisellä voisi olla vaikutusta. 137 Lisäksi alueelle osoitetuille turvetuotantoon soveltuville alueille on annettu suunnittelumääräys, jossa korostetaan vesistövaikutusten huomioimista ja mm. eri tuotantoalueiden yhteisvaikutusten tarkastelua: Turvetuotantoon soveltuvan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon turvetuotannon vaikutukset asutukseen. Alueen käyttöönoton suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota vesiensuojelumenetelmien tehokkuuteen ja valuma-alueella yhtäaikaisesti tuotannossa olevien alueiden määrään siten, että turvetuotanto osaltaan ottaa huomioon vesienhoidon toimenpideohjelmissa asetetut tavoitteet ja edistää niiden toteutumista. Suunnittelussa on huomioitava tuotantoalueiden yhteisvaikutukset vesistöihin ja valuma-alueen kokonaiskuormitus, sekä tarvittaessa vaiheistettava tuotantoa huomioiden alapuolisten vesistöjen tila. Alueiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee selvittää happamien sulfaattimaiden

138 esiintyminen ja suunnitella tuotanto siten, ettei se aiheuta merkittävää hapanta huuhtoumaa. Kaikille kaavassa turvetuotantoon soveltuvaksi osoitetuille alueille on haettava ympäristölupa turvetuotannon harjoittamiseen ympäristönsuojelulain mukaisen menettelyn mukaisesti. Ympäristöluvan käsittelyssä huomioidaan maakuntakaavassa alueille annettu suunnittelumääräys. Ympäristöluvan käsittelyn yhteydessä laaditaan tarkemmat suunnitelmat mm. alueiden vesienkäsittelymenetelmistä, joihin ei maakuntakaavassa yleispiirteisenä suunnitelmana oteta kantaa. Ehdotus on vastoin maakunnan, Länsi-Suomen ja valtakunnallisia ympäristötavoitteita. Ehdotus on myös vastoin IPCC:n julkistamaa tiukkaa tavoitetta, missä pyritään rajoittamaan maapallon lämpötilan nousu alle 1.5 asteen. IPCC sanoo, että turve on fossiilinen polttoaine, jonka käyttö pitää mahdollisimman nopeasti lopettaa kokonaan. Turpeenotolla ja sen käytöllä energiantuotantoon on huomattavia ilmastovaikutuksia. Etelä-Pohjanmaan energia- ja ilmastostrategian mukaan turpeen tulisi olla maakunnassa tulevaisuudessa pääpolttoaineen sijaan merkittävä tukipolttoaine ja huoltovarmuuden turvaaja. Siirtymäkausi turpeesta muihin energiamuotoihin kuitenkin tarvitaan ja osaltaan kaava vastaa tähän siirtymäajan tarpeeseen. Kotimaisena energianlähteenä turpeella on aluetaloudellista merkitystä ja turpeen käytön myötä kivihiilen osuus maakunnan energiantuotannossa on vähäinen. On myös huomioitava, että turvetuotannolla on vaikutuksia sekä maakunnan energiaomavaraisuuteen että työllisyyteen. Turvetuotanto on merkittävä paikallinen työllistäjä, mikä korostuu etenkin harvaan asutulla maaseudulla. Turvetuotannon työllistävistä vaikutuksista ei ole suoraa tilastointia, mutta mm. Pellervon Taloustutkimuksen (2013) arvion mukaan se työllistää Etelä-Pohjanmaalla suoraan ja välillisesti noin 2000 henkilötyövuoden verran. Turvetuotannon työllistävät 138

139 vaikutukset heijastuvat välillisesti myös ostovoiman kasvuun ja sen tuomiin myönteisiin aluetaloudellisiin vaikutuksiin. Kaavan tavoitteena on korvata maakunnassa turvetuotannosta poistuvaa alaa uudella tuotantoalalla, joten pitkällä aikavälillä tuotantoalueiden pinta-ala ja energiaturpeen määrä ei kaavan vaikutuksesta kasva. Näin ollen kaavan toteuttamisesta aiheutuvat turvetuotannon ilmastovaikutukset niin energiaturpeen kuljetuksen kuin poltonkin osalta tulisivat säilymään pitkän aikavälin tarkastelussa samana. Toisaalta kaavan toteutuminen ei noudata Parisiin ilmastosopimuksessa asetettua tavoitetta kasvihuonekaasupäästöjen kääntämisestä laskuun. Ympäristöministeriön (2015a) mukaan turvetuotannon vaikutusten arvioinnissa ei kuitenkaan ole mahdollisuutta arvioida ilmastovaikutuksia kovinkaan yksityiskohtaisesti. Kaavan vaikutusten arvioinnissa on käsitelty vaihemaakuntakaavan ilmastovaikutuksia, sillä tasolla kuin maakuntakaavoilta yleispiirteisenä suunnitelmana edellytetään. Yksityishenkilön (1 hlö) muistutus Kaavan valmisteluaikana ( ) on yhteiskuntapoliittinen ympäristö muuttunut ilmasto- ja ympäristöpainotusten suuntaan. Turpeen energiakäytöstä ollaan luopumassa. Suomen energiatarpeen kattaminen on kansallinen asia. Energiapolitiikassa suositaan uudistuvia energialähteitä ja ydinvoimaa. Uusia teknologioita aurinkoenergian ja puuaineksen hyödyntämiseksi kehitetään ja pyritään hiilineutraalisuuteen. Aika on avoin uusille innovaatioille ja tulevaisuuspoluille elinkeinoelämässä ja yhteiskuntapolitiikassa, myös Etelä-Pohjanmaalla. Kirjoituksessa olen huomioinut mahdollisuuksien mukaan maakunnalliset uhat ja mahdollisuudet, vahvuudet ja heikkoudet. Kirjoitus on subjektiivinen essee, jossa on tutkimuksellisia piirteitä. Huomioon on otettu myös turvallisuuspoliittinen ulottuvuus. 139

140 Annan kohteliaimmin muistutuksen käyttöönne. Annan kaavaehdotuksesta seuraavan muistutuksen. Etelä-Pohjanmaan immissioita aiheuttava elinkeinorakenne on maa- ja metsätalous ja sen kylkeen kehittynyt pk-perusteollisuus, elintarvikejalostus ja turvetuotanto. Jälkiteollisessa Suomessa Etelä-Pohjanmaan metsät ja suot ojitettiin, joet otettiin voimalaitoskäyttöön ja pengerrettiin tulvasuojelullisista syistä peltoviljelyn kannattavuuden lisäämiseksi, turpeentuotanto käynnistettiin ja väkilannoitusta suosittiin. Alkutuotantoon pohjautuvilla toimialoilla ei enää ole työllisyyttä lisäävää vaikutusta. Tulevaisuuden työ ja menestys löytyy koulutuksen kautta hankittavan tiedon innovaatioista. Nyt eletään tietoyhteiskunnan jälkimainingeilla, tekoälyn harjanteella. Kansainvälisestä yhteistyöstä löytynee tulevaisuuden työvoimareservi. Kaavaehdotus on valmisteluaikanaan vanhentunut. Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavan valmistelu aloitettiin helmikuussa Yhteiskunnallinen toimintaympäristö on nyt eksponentiaalisessa kehitys- ja muutosvaiheessa, sekä jatkuvassa nopeatempoisessa murroksessa. Etelä-Pohjanmaan tulevaisuuskuva on muuttunut. Kaava ei vastaa valtakunnallisia ilmasto-, ympäristö- ja energiastrategisia tavoitteita. Turve on uusiutumaton luonnonvara. Suo on elinympäristö. Etelä-Pohjanmaalla tuotetusta turpeesta 40 % käytetään maakunnassa. Maakunta on turpeesta omavarainen. Toimeksiannon tavoite on saavutettu. Metsäbiomassan merkitys valtakunnan energiatuotannon tyydyttämiseen on vähäinen. Suomen metsien puuaines on kokonaistaloudellisesti edullisempaa käyttää rakentamisessa, sekä jalostaa mahdollisimman pitkälle, kuten kuituina puuvillaa korvaamaan. Huoltovarmuus voidaan saavuttaa hajautetulla energiantuotannolla pienissä laitoksissa. Valtakunnallinen energiahuollon vaje täytetään ydinvoimalla ja yritetään korvata uusiutuvilla energialähteillä. Vesivoiman lisäpotentiaali on suurten voimalaitosten parannetussa tekniikassa ja pienten vesivoimalaitosten merkitys on padottujen vesireittien ennallistamisessa. Fossiilisten ja uusiutuvien energialähteiden alkulähde on auringon fuusioenergia, fotonit. Lehtivihreälliset kasvit yhteyttävät, sitovat hiilidioksidia, tuottavat happea ja 140

141 sokereita. Niiden ansiosta meillä, heterotrofeilla, on elinkelpoinen ympäristö. On epäjärkevää polttaa turvetta, pilata ilmastoa ja tärvätä soiden eliöyhteisö ja yhteiskunnallinen merkitys tuhansiksi vuosiksi. Turpeen energiakäytön kehityspolku on osoittautunut yhteiskuntapoliittiseksi virheeksi. Kansalaisyhteiskunnassa vaikuttavat maailmanlaajuiset megatrendit, kuten kaupungistuminen, tekoälyn kehittäminen ja soveltaminen; globaalit uhat, kuten ilmaston muutos ja biodiversiteettikato (massasukupuuttoaalto), muuttoliike, väestön kasvu ja varallisuuden epätasainen jakautuminen; sekä kansalliset painotukset, kuten kiertotalous, vesistöjen kunto, luonnonvarojen kestävä käyttö, digitalisaatio, tulevaisuuden työ (työn murros). YK:n Kestävän Kehityksen Agenda 2030:tä sovelletaan 2018 valtakunnan budjettivalmistelussa ja tavoitteellisesti yli hallitusten. Osaan taustamuuttujista voidaan vaikuttaa, osaan on viisasta sopeutua ja hyödyntää. Vasteella on myös strateginen imagoarvo. Nopeita voittoja ei yhteiskuntapolitiikassa ole. Metsätieteellistä suoalaa Etelä-Pohjanmaalla on ha. Ojittamattomien soiden osuus tästä on noin 8 % (35280 ha), joista 41 % (14465 ha) sijaitsee suojelualueilla. Suojelutarve tai -mahdollisuus koskee siis noin hehtaaria soita. Suojeltujen soiden osuus koko maakunnan suoalasta on noin 4 % (17640 ha). Soiden suojelun täydennysehdotukseen on Etelä-Pohjanmaalla osoitettu 17 kohdetta, joiden kokonaispinta-ala on noin 5000 ha ja joista valtion maita on 174 ha. Näistä kohteista 9 on inventoitu GTK:n suoselvityshankkeessa. Kohdelistauksesta puuttuu mm. Änttösenneva Kauhavan Kortesjärven Saarijärvessä. Muuntuneiden soiden eli turvemaiden osuus Etelä-Pohjanmaan suoalasta on noin 92 % ( ha). Geologian Tutkimuskeskuksen (GTK) 1940 luvulta lähtien tutkimia turvesoita oli vuonna kpl, pinta-alaltaan noin ha. Teknisesti tuotantokelpoista suota luonnontilaisuusluokissa 0 ja 1 on eniten Kurikassa (4749 ha), Kauhavalla (3979 ha), Seinäjoella (3814 ha) ja Alajärvellä (3804 ha). Yli kolmannes Suomen turvetuotantoalasta sijaitsee Etelä- Pohjanmaalla ja vain 40 % tuotetusta turpeesta käytetään maakunnassa. Suurimpia turpeen tuottajia Etelä-Pohjanmaalla ovat Vapo Oy, Vaskiluodon Voima Oy ja EPV Bioturve Oy. Kaavaselostuksessa on mainittu soidensuojelutyöryhmän valitsemat suot (Etelä-Pohjanmaalla 17 kpl), joiden luonnonarvoilla on valtakunnallista merkitystä. Soidensuojelun täydennysehdotuksen valmistelun aikana on tutkittu myös muita soita, mutta mm. Änttösenneva ei ole työryhmän valitsemien soiden joukossa. Suo on inventoitu maakuntakaavan suoselvityshankkeessa

142 Kaavan tavoitteena on kohdentaa soita muuttava käyttö luonnontilaltaan muuttuneille soille ja osoittaa turvetuotanto siten, että maakunnan vesistöjen arvot eivät merkittävästi heikkene ja vesistöjen tilalle asetetut tavoitteet täyttyvät. Kaava on tältä osin auttamattomasti myöhässä. Etelä-Pohjanmaan vesistöt ovat viimeisten neljänkymmenen vuoden kuluessa heikentyneet kunnostettavaan tilaan eikä EU:n asettamia vesistöjen laadun tavoitetasoja aikarajassa tulla saavuttamaan. Metsien ja soiden ojituksen takia niiden vesitalous on muuntunut ja soiden pidätyskyky on heikentynyt aiheuttaen tulvasuojelun tarvetta ja vastaanottavien vesistöjen humuspitoisuuden kasvua, liettymistä ja rehevöitymistä. Tätä hydrologis-ekologis-ekonomista kokonaisuutta ei mitenkään arvioida, eikä edes pyritä hallitsemaan. Osittain syynä on Ympäristöministeriönkin perustamisen jälkeen hajanainen valtion maa- ja metsätalouden, kiinteistöjen ja kulttuuriympäristön hallinto ja vanhoillinen tahtotila. Normi on oikeassa paikassa paikallaan. Kansallisen energia- ja ilmastostrategian tavoitteena on lisätä hajautetun energiatuotannon osuutta uusiutuvan energian tuotannossa. Turve ei ole uusiutuva luonnon energiavara. Esitän nähtävillä olevan maakuntakaavan hylkäämistä kaavallisena esityksenä. Vaihemaakuntakaava III ei vastaa valtakunnallisia luonnonvara-, energia- ja ympäristöstrategisia linjauksia ja tavoitteita, eikä tue kansainvälistä ilmasto- ja ympäristöstrategiaa, johon YK:n päivitetty Kestävän Kehityksen Agenda 2030 jalkautettuna pyrkii. Kaava ei nosta Etelä-Pohjanmaan maakunnan imagoa, brändiä eikä anna innovatiivista lisäarvoa maakunnan tulevaisuuskehitykseen. 142 Turpeenotolla ja sen käytöllä energiantuotantoon on huomattavia ilmastovaikutuksia. Etelä-Pohjanmaan energia- ja ilmastostrategian mukaan turpeen tulisi olla maakunnassa tulevaisuudessa pääpolttoaineen sijaan merkittävä tukipolttoaine ja huoltovarmuuden turvaaja. Siirtymäkausi turpeesta muihin energiamuotoihin kuitenkin tarvitaan ja osaltaan kaava vastaa tähän siirtymäajan tarpeeseen. Kotimaisena energianlähteenä turpeella on aluetaloudellista merkitystä ja turpeen käytön myötä kivihiilen osuus maakunnan energiantuotannossa on vähäinen. On myös huomioitava, että turvetuotannolla on vaikutuksia sekä maakunnan energiaomavaraisuuteen että työllisyyteen. Turvetuotanto on merkittävä paikallinen työllistäjä, mikä korostuu etenkin harvaan asutulla maaseudulla. Turvetuotannon työllistävistä vaikutuksista ei ole suoraa tilastointia, mutta mm. Pellervon Taloustutkimuksen (2013) arvion mukaan se työllistää Etelä-Pohjanmaalla suoraan ja välillisesti noin 2000 henkilötyövuoden verran. Turvetuotannon työllistävät

143 vaikutukset heijastuvat välillisesti myös ostovoiman kasvuun ja sen tuomiin myönteisiin aluetaloudellisiin vaikutuksiin. Kaavan tavoitteena on korvata maakunnassa turvetuotannosta poistuvaa alaa uudella tuotantoalalla, joten pitkällä aikavälillä tuotantoalueiden pinta-ala ja energiaturpeen määrä ei kaavan vaikutuksesta kasva. Näin ollen kaavan toteuttamisesta aiheutuvat turvetuotannon ilmastovaikutukset niin energiaturpeen kuljetuksen kuin poltonkin osalta tulisivat säilymään pitkän aikavälin tarkastelussa samana. Toisaalta kaavan toteutuminen ei noudata Parisiin ilmastosopimuksessa asetettua tavoitetta kasvihuonekaasupäästöjen kääntämisestä laskuun. Ympäristöministeriön (2015a) mukaan turvetuotannon vaikutusten arvioinnissa ei kuitenkaan ole mahdollisuutta arvioida ilmastovaikutuksia kovinkaan yksityiskohtaisesti. Kaavan vaikutusten arvioinnissa on käsitelty vaihemaakuntakaavan ilmastovaikutuksia, sillä tasolla kuin maakuntakaavoilta yleispiirteisenä suunnitelmana edellytetään. Kaavan valmistelussa on kuitenkin kertynyt huomattava määrä akuuttia ja edelleen käyttökelpoista tietoa ja aineistoa, kuten mm. GTK:n suoselvitysraportti. Kaavan valmisteluaineistoja voidaan ansiokkaasti hyödyntää Etelä-Pohjanmaan Tulevaisuus Strategian 2030 valmistelussa, joka tulisi aloittaa maakuntahallituksen päätöksellä heti. Tulevaisuusstrategian valmistelussa tulee huomioida luonnonvarojen kestävä käyttö ja kiertotalous, vesistöjen kuntoonpano ja vaadittavan hyvän tilan saavuttaminen, väestöliike ja maahanmuutto, urbanisoituminen ja maaseudun tulevaisuus, sekä luontoympäristön arvo maakunnalle. Valmistelussa tulee soveltuvin osin huomioida YK:n Kestävän Kehityksen Agenda 2030 ja ennakoida Etelä-Pohjanmaan rakennemuutos ja vaikutukset laaja-alaisesti. Meidän tulee näillä askelmerkeillä selvittää, tietää ja panna täytäntöön Etelä- Pohjanmaan tulevaisuuspolku vuoteen Tämä voi tapahtua vain kansainvälistymällä ja yhteistyön kautta. Innovaatioiden ympärille syntyy uudentyyppistä yhteisöllisyyttä, toimintaa, 143

144 teollisuuta ja hyvinvointia, jonka ei tarvitse olla jokahetki paikkasidonaista. Luonnontilainen luonto on pääosin Etelä- Pohjanmaalla menetetty, suot, rämeet ja metsät on ojittu, metsäautoteiden pilkkomat puupellot ovat vallitsevia ja päästöt ovat pilanneet vesistöt ja pienvedet - hyvinvoinnin tavoittelun kustannuksella. Luonnontilaisen luonnon rippeet ovat jäljellä, kuten maakuntakaavan selostusosasta ja oheisaineistosta hyvin käy ilmi. Nyt meillä on vallitsevassa todellisuudessa Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla varaa ja keinot turvalliseen, terveelliseen viihtyisään ja virikkeelliseen asuin- ja elinympäristöön, myös aineettomiin luontoarvoihin. Elinympäristö on alueidentiteettiin tukeutuvaa elämän laatua. Sitä ei enää tarvitse, eikä ole yhteiskuntapoliittisesti järkevää pilata vanhakantaisen taloudellisen hyvinvoinnin tavoittelun kustannuksella. Tulevaisuuteen löytyy innovatiiviset kestävät polut. Jos sitä haluamme. Kohteliaimmin, Kauhavalla, Henkilö 1, FM Ympäristöpäällikkö el. Yksityishenkilön (1 hlö) muistutus Vastustan kaavan esittämiä turvetuotantoalueita Kokemäenjoen vesistöalueen valuma-alueelle. Ähtärinjärvi on herkkää latvavesistöä, jonka veden laatu on jo useamman vuoden huonontunut. Sinilevän määrä on lisääntynyt kesä kesältä ja vesi on samentunut huomattavasti. Järvi ei kestä enää yhtään lisäkuormitusta, jota kaavassa esitetyt turpeenottoalueet aiheuttaisivat. Kokemäenjoen vesistöalueella sijaitsevalle Ähtärinjärven valumaalueelle (35.43) osoitetaan vaihemaakuntakaavassa neljä turvetuotantoon soveltuvan alueen merkintää. Nykyisiä turvetuotantoalueita valuma-alueella on 8. Ähtärinjärven valuma-alueelta (35.43) on poistettu kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen kaksi pienialaista kohdetta: osittain Kolujoen valuma-alueella (35.46) sijaitseva Aita-Ahonsuo (13152), jonka tuotantokelpoinen pinta-ala on 26 ha ja joka ei sijaitse nykyisten tuotantoalueiden välittömässä läheisyydessä sekä osittain Kätkänjoen valuma-alueella (44.07) sijaitseva Isoneva (Etel.) (8838), 144

145 jonka alue jakaantuu kahteen osaan, joiden tuotantokelpoinen pinta-ala on yhteensä 20 ha. Vesistövaikutuksia tarkastellaan maakuntakaavassa valuma-alueittain. Ähtärinjärven alueelle (35.43) on annettu suunnittelumääräys: Seuraavilla valuma-alueilla turvetuotannon vesiensuojelumenetelmiin ja tuotannon vaiheistukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Määräys perustuu Ähtärinjärven merkittäviin käyttöarvoihin, joihin mahdollisella kuormituksen lisääntymisellä voisi olla vaikutusta. Lisäksi alueelle osoitetuille turvetuotantoon soveltuville alueille on annettu suunnittelumääräys, jossa korostetaan vesistövaikutusten huomioimista ja mm. eri tuotantoalueiden yhteisvaikutusten tarkastelua: Turvetuotantoon soveltuvan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon turvetuotannon vaikutukset asutukseen. Alueen käyttöönoton suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota vesiensuojelumenetelmien tehokkuuteen ja valuma-alueella yhtäaikaisesti tuotannossa olevien alueiden määrään siten, että turvetuotanto osaltaan ottaa huomioon vesienhoidon toimenpideohjelmissa asetetut tavoitteet ja edistää niiden toteutumista. Suunnittelussa on huomioitava tuotantoalueiden yhteisvaikutukset vesistöihin ja valuma-alueen kokonaiskuormitus, sekä tarvittaessa vaiheistettava tuotantoa huomioiden alapuolisten vesistöjen tila. Alueiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee selvittää happamien sulfaattimaiden esiintyminen ja suunnitella tuotanto siten, ettei se aiheuta merkittävää hapanta huuhtoumaa. 145 Kaikille kaavassa turvetuotantoon soveltuvaksi osoitetuille alueille on haettava ympäristölupa turvetuotannon harjoittamiseen ympäristönsuojelulain mukaisen menettelyn mukaisesti.

146 Ympäristöluvan käsittelyssä huomioidaan maakuntakaavassa alueille annettu suunnittelumääräys. Ympäristöluvan käsittelyn yhteydessä laaditaan tarkemmat suunnitelmat mm. alueiden vesienkäsittelymenetelmistä, joihin ei maakuntakaavassa yleispiirteisenä suunnitelmana oteta kantaa. Ehdotus on vastoin maakunnan, Länsi-Suomen ja valtakunnallisia ympäristötavoitteita. Ehdotus on myös vastoin IPCC:n julkistamaa tiukkaa tavoitetta, missä pyritään rajoittamaan maapallon lämpötilan nousu alle 1.5 asteen. IPCC sanoo, että turve on fossiilinen polttoaine, jonka käyttö pitää mahdollisimman nopeasti lopettaa kokonaan. Turpeenotolla ja sen käytöllä energiantuotantoon on huomattavia ilmastovaikutuksia. Etelä-Pohjanmaan energia- ja ilmastostrategian mukaan turpeen tulisi olla maakunnassa tulevaisuudessa pääpolttoaineen sijaan merkittävä tukipolttoaine ja huoltovarmuuden turvaaja. Siirtymäkausi turpeesta muihin energiamuotoihin kuitenkin tarvitaan ja osaltaan kaava vastaa tähän siirtymäajan tarpeeseen. Kotimaisena energianlähteenä turpeella on aluetaloudellista merkitystä ja turpeen käytön myötä kivihiilen osuus maakunnan energiantuotannossa on vähäinen. On myös huomioitava, että turvetuotannolla on vaikutuksia sekä maakunnan energiaomavaraisuuteen että työllisyyteen. Turvetuotanto on merkittävä paikallinen työllistäjä, mikä korostuu etenkin harvaan asutulla maaseudulla. Turvetuotannon työllistävistä vaikutuksista ei ole suoraa tilastointia, mutta mm. Pellervon Taloustutkimuksen (2013) arvion mukaan se työllistää Etelä-Pohjanmaalla suoraan ja välillisesti noin 2000 henkilötyövuoden verran. Turvetuotannon työllistävät vaikutukset heijastuvat välillisesti myös ostovoiman kasvuun ja sen tuomiin myönteisiin aluetaloudellisiin vaikutuksiin. 146 Kaavan tavoitteena on korvata maakunnassa turvetuotannosta poistuvaa alaa uudella tuotantoalalla, joten pitkällä aikavälillä tuotantoalueiden pinta-ala ja energiaturpeen määrä ei kaavan vaikutuksesta kasva. Näin ollen kaavan toteuttamisesta aiheutuvat

147 turvetuotannon ilmastovaikutukset niin energiaturpeen kuljetuksen kuin poltonkin osalta tulisivat säilymään pitkän aikavälin tarkastelussa samana. Toisaalta kaavan toteutuminen ei noudata Parisiin ilmastosopimuksessa asetettua tavoitetta kasvihuonekaasupäästöjen kääntämisestä laskuun. Ympäristöministeriön (2015a) mukaan turvetuotannon vaikutusten arvioinnissa ei kuitenkaan ole mahdollisuutta arvioida ilmastovaikutuksia kovinkaan yksityiskohtaisesti. Kaavan vaikutusten arvioinnissa on käsitelty vaihemaakuntakaavan ilmastovaikutuksia, sillä tasolla kuin maakuntakaavoilta yleispiirteisenä suunnitelmana edellytetään. Yksityishenkilön (1 hlö) muistutus Vastustan kaavan esittämiä turvetuotantoalueita Kokemäenjoen vesistöalueen valuma-alueelle. Ähtärinjärvi on herkkää latvavesistöä, jonka veden laatu on jo useamman vuoden huonontunut. Sinilevän määrä on lisääntynyt kesä kesältä ja vesi on samentunut huomattavasti. Järvi ei kestä enää yhtään lisäkuormitusta, jota kaavassa esitetyt turpeenottoalueet aiheuttaisivat. Kokemäenjoen vesistöalueella sijaitsevalle Ähtärinjärven valumaalueelle (35.43) osoitetaan vaihemaakuntakaavassa neljä turvetuotantoon soveltuvan alueen merkintää. Nykyisiä turvetuotantoalueita valuma-alueella on 8. Ähtärinjärven valuma-alueelta (35.43) on poistettu kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen kaksi pienialaista kohdetta: osittain Kolujoen valuma-alueella (35.46) sijaitseva Aita-Ahonsuo (13152), jonka tuotantokelpoinen pinta-ala on 26 ha ja joka ei sijaitse nykyisten tuotantoalueiden välittömässä läheisyydessä sekä osittain Kätkänjoen valuma-alueella (44.07) sijaitseva Isoneva (Etel.) (8838), jonka alue jakaantuu kahteen osaan, joiden tuotantokelpoinen pinta-ala on yhteensä 20 ha. 147 Vesistövaikutuksia tarkastellaan maakuntakaavassa valuma-alueittain. Ähtärinjärven alueelle (35.43) on annettu suunnittelumääräys: Seuraavilla valuma-alueilla turvetuotannon

148 vesiensuojelumenetelmiin ja tuotannon vaiheistukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Määräys perustuu Ähtärinjärven merkittäviin käyttöarvoihin, joihin mahdollisella kuormituksen lisääntymisellä voisi olla vaikutusta. Lisäksi alueelle osoitetuille turvetuotantoon soveltuville alueille on annettu suunnittelumääräys, jossa korostetaan vesistövaikutusten huomioimista ja mm. eri tuotantoalueiden yhteisvaikutusten tarkastelua: Turvetuotantoon soveltuvan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon turvetuotannon vaikutukset asutukseen. Alueen käyttöönoton suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota vesiensuojelumenetelmien tehokkuuteen ja valuma-alueella yhtäaikaisesti tuotannossa olevien alueiden määrään siten, että turvetuotanto osaltaan ottaa huomioon vesienhoidon toimenpideohjelmissa asetetut tavoitteet ja edistää niiden toteutumista. Suunnittelussa on huomioitava tuotantoalueiden yhteisvaikutukset vesistöihin ja valuma-alueen kokonaiskuormitus, sekä tarvittaessa vaiheistettava tuotantoa huomioiden alapuolisten vesistöjen tila. Alueiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee selvittää happamien sulfaattimaiden esiintyminen ja suunnitella tuotanto siten, ettei se aiheuta merkittävää hapanta huuhtoumaa. Kaikille kaavassa turvetuotantoon soveltuvaksi osoitetuille alueille on haettava ympäristölupa turvetuotannon harjoittamiseen ympäristönsuojelulain mukaisen menettelyn mukaisesti. Ympäristöluvan käsittelyssä huomioidaan maakuntakaavassa alueille annettu suunnittelumääräys. Ympäristöluvan käsittelyn yhteydessä laaditaan tarkemmat suunnitelmat mm. alueiden vesienkäsittelymenetelmistä, joihin ei maakuntakaavassa yleispiirteisenä suunnitelmana oteta kantaa. 148

149 Ehdotus on vastoin maakunnan, Länsi-Suomen ja valtakunnallisia ympäristötavoitteita. Ehdotus on myös vastoin IPCC:n julkistamaa tiukkaa tavoitetta, missä pyritään rajoittamaan maapallon lämpötilan nousu alle 1.5 asteen. IPCC sanoo, että turve on fossiilinen polttoaine, jonka käyttö pitää mahdollisimman nopeasti lopettaa kokonaan. Turpeenotolla ja sen käytöllä energiantuotantoon on huomattavia ilmastovaikutuksia. Etelä-Pohjanmaan energia- ja ilmastostrategian mukaan turpeen tulisi olla maakunnassa tulevaisuudessa pääpolttoaineen sijaan merkittävä tukipolttoaine ja huoltovarmuuden turvaaja. Siirtymäkausi turpeesta muihin energiamuotoihin kuitenkin tarvitaan ja osaltaan kaava vastaa tähän siirtymäajan tarpeeseen. Kotimaisena energianlähteenä turpeella on aluetaloudellista merkitystä ja turpeen käytön myötä kivihiilen osuus maakunnan energiantuotannossa on vähäinen. On myös huomioitava, että turvetuotannolla on vaikutuksia sekä maakunnan energiaomavaraisuuteen että työllisyyteen. Turvetuotanto on merkittävä paikallinen työllistäjä, mikä korostuu etenkin harvaan asutulla maaseudulla. Turvetuotannon työllistävistä vaikutuksista ei ole suoraa tilastointia, mutta mm. Pellervon Taloustutkimuksen (2013) arvion mukaan se työllistää Etelä-Pohjanmaalla suoraan ja välillisesti noin 2000 henkilötyövuoden verran. Turvetuotannon työllistävät vaikutukset heijastuvat välillisesti myös ostovoiman kasvuun ja sen tuomiin myönteisiin aluetaloudellisiin vaikutuksiin. 149 Kaavan tavoitteena on korvata maakunnassa turvetuotannosta poistuvaa alaa uudella tuotantoalalla, joten pitkällä aikavälillä tuotantoalueiden pinta-ala ja energiaturpeen määrä ei kaavan vaikutuksesta kasva. Näin ollen kaavan toteuttamisesta aiheutuvat turvetuotannon ilmastovaikutukset niin energiaturpeen kuljetuksen kuin poltonkin osalta tulisivat säilymään pitkän aikavälin tarkastelussa samana. Toisaalta kaavan toteutuminen ei noudata Parisiin ilmastosopimuksessa asetettua tavoitetta kasvihuonekaasupäästöjen kääntämisestä laskuun. Ympäristöministeriön (2015a) mukaan turvetuotannon vaikutusten arvioinnissa ei kuitenkaan ole

150 mahdollisuutta arvioida ilmastovaikutuksia kovinkaan yksityiskohtaisesti. Kaavan vaikutusten arvioinnissa on käsitelty vaihemaakuntakaavan ilmastovaikutuksia, sillä tasolla kuin maakuntakaavoilta yleispiirteisenä suunnitelmana edellytetään. Yksityishenkilön (1 hlö) muistutus Vastustan kaavan esittämiä turvetuotantoalueita Kokemäenjoen vesistöalueen valuma-alueelle. Ähtärinjärvi on herkkää latvavesistöä, jonka veden laatu on jo useamman vuoden huonontunut. Sinilevän määrä on lisääntynyt kesä kesältä ja vesi on samentunut huomattavasti. Järvi ei kestä enää yhtään lisäkuormitusta, jota kaavassa esitetyt turpeenottoalueet aiheuttaisivat. Kokemäenjoen vesistöalueella sijaitsevalle Ähtärinjärven valumaalueelle (35.43) osoitetaan vaihemaakuntakaavassa neljä turvetuotantoon soveltuvan alueen merkintää. Nykyisiä turvetuotantoalueita valuma-alueella on 8. Ähtärinjärven valuma-alueelta (35.43) on poistettu kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen kaksi pienialaista kohdetta: osittain Kolujoen valuma-alueella (35.46) sijaitseva Aita-Ahonsuo (13152), jonka tuotantokelpoinen pinta-ala on 26 ha ja joka ei sijaitse nykyisten tuotantoalueiden välittömässä läheisyydessä sekä osittain Kätkänjoen valuma-alueella (44.07) sijaitseva Isoneva (Etel.) (8838), jonka alue jakaantuu kahteen osaan, joiden tuotantokelpoinen pinta-ala on yhteensä 20 ha. Vesistövaikutuksia tarkastellaan maakuntakaavassa valuma-alueittain. Ähtärinjärven alueelle (35.43) on annettu suunnittelumääräys: Seuraavilla valuma-alueilla turvetuotannon vesiensuojelumenetelmiin ja tuotannon vaiheistukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Määräys perustuu Ähtärinjärven merkittäviin käyttöarvoihin, joihin mahdollisella kuormituksen lisääntymisellä voisi olla vaikutusta. 150

151 Lisäksi alueelle osoitetuille turvetuotantoon soveltuville alueille on annettu suunnittelumääräys, jossa korostetaan vesistövaikutusten huomioimista ja mm. eri tuotantoalueiden yhteisvaikutusten tarkastelua: Turvetuotantoon soveltuvan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon turvetuotannon vaikutukset asutukseen. Alueen käyttöönoton suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota vesiensuojelumenetelmien tehokkuuteen ja valuma-alueella yhtäaikaisesti tuotannossa olevien alueiden määrään siten, että turvetuotanto osaltaan ottaa huomioon vesienhoidon toimenpideohjelmissa asetetut tavoitteet ja edistää niiden toteutumista. Suunnittelussa on huomioitava tuotantoalueiden yhteisvaikutukset vesistöihin ja valuma-alueen kokonaiskuormitus, sekä tarvittaessa vaiheistettava tuotantoa huomioiden alapuolisten vesistöjen tila. Alueiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee selvittää happamien sulfaattimaiden esiintyminen ja suunnitella tuotanto siten, ettei se aiheuta merkittävää hapanta huuhtoumaa. Ehdotus on vastoin maakunnan, Länsi-Suomen ja valtakunnallisia ympäristötavoitteita. Ehdotus on myös vastoin IPCC:n julkistamaa tiukkaa tavoitetta, missä pyritään rajoittamaan maapallon lämpötilan nousu alle 1.5 asteen. IPCC sanoo, että turve on fossiilinen polttoaine, jonka käyttö pitää mahdollisimman nopeasti lopettaa kokonaan. Savitaipaleella Kaikille kaavassa turvetuotantoon soveltuvaksi osoitetuille alueille on haettava ympäristölupa turvetuotannon harjoittamiseen ympäristönsuojelulain mukaisen menettelyn mukaisesti. Ympäristöluvan käsittelyssä huomioidaan maakuntakaavassa alueille annettu suunnittelumääräys. Ympäristöluvan käsittelyn yhteydessä laaditaan tarkemmat suunnitelmat mm. alueiden vesienkäsittelymenetelmistä, joihin ei maakuntakaavassa yleispiirteisenä suunnitelmana oteta kantaa. Turpeenotolla ja sen käytöllä energiantuotantoon on huomattavia ilmastovaikutuksia. Etelä-Pohjanmaan energia- ja ilmastostrategian mukaan turpeen tulisi olla maakunnassa tulevaisuudessa pääpolttoaineen sijaan merkittävä tukipolttoaine ja

152 Henkilö 1, kesämökkiläinen Itä-Ähtärissä Ähtärinjärvellä huoltovarmuuden turvaaja. Siirtymäkausi turpeesta muihin energiamuotoihin kuitenkin tarvitaan ja osaltaan kaava vastaa tähän siirtymäajan tarpeeseen. Kotimaisena energianlähteenä turpeella on aluetaloudellista merkitystä ja turpeen käytön myötä kivihiilen osuus maakunnan energiantuotannossa on vähäinen. On myös huomioitava, että turvetuotannolla on vaikutuksia sekä maakunnan energiaomavaraisuuteen että työllisyyteen. Turvetuotanto on merkittävä paikallinen työllistäjä, mikä korostuu etenkin harvaan asutulla maaseudulla. Turvetuotannon työllistävistä vaikutuksista ei ole suoraa tilastointia, mutta mm. Pellervon Taloustutkimuksen (2013) arvion mukaan se työllistää Etelä-Pohjanmaalla suoraan ja välillisesti noin 2000 henkilötyövuoden verran. Turvetuotannon työllistävät vaikutukset heijastuvat välillisesti myös ostovoiman kasvuun ja sen tuomiin myönteisiin aluetaloudellisiin vaikutuksiin. Kaavan tavoitteena on korvata maakunnassa turvetuotannosta poistuvaa alaa uudella tuotantoalalla, joten pitkällä aikavälillä tuotantoalueiden pinta-ala ja energiaturpeen määrä ei kaavan vaikutuksesta kasva. Näin ollen kaavan toteuttamisesta aiheutuvat turvetuotannon ilmastovaikutukset niin energiaturpeen kuljetuksen kuin poltonkin osalta tulisivat säilymään pitkän aikavälin tarkastelussa samana. Toisaalta kaavan toteutuminen ei noudata Parisiin ilmastosopimuksessa asetettua tavoitetta kasvihuonekaasupäästöjen kääntämisestä laskuun. Ympäristöministeriön (2015a) mukaan turvetuotannon vaikutusten arvioinnissa ei kuitenkaan ole mahdollisuutta arvioida ilmastovaikutuksia kovinkaan yksityiskohtaisesti. Kaavan vaikutusten arvioinnissa on käsitelty vaihemaakuntakaavan ilmastovaikutuksia, sillä tasolla kuin maakuntakaavoilta yleispiirteisenä suunnitelmana edellytetään. 152

153 Yksityishenkilön (1 hlö) muistutus Aikomuksena on lisätä lähes hehtaaria uusia turvesoita energian tuotantoon, pariisin ilmastosopimusta ja lisäpäästöjä järviimme ei käytännössä ole huomioitu ollenkaan. esim. Lappajärvessä huomasi tänä kesänä veden laadun muuttuneen paljon kirkkaamaksi, koska metsistä ja turvesoilta ei tullut valumavesiä laisinkaan kuivan kesän vuoksi. Kyllä nämä nykyiset turpeen nosto alueet riittävät, ja kiinittäisin erityistä huomiota Lappajärveen laskevien jokien ja purojen vaikutus alueella olevien turpeen nosto alueiden liejun ja humuksen päästöjen estämiseen ko. vesiin. Koska mennyt kesä osoitti että tällä hetkellä tehdyt toimenpiteet päästöjen estämiseksi eivät ole riittäviä. Lappajärvi oli vielä 50 luvulla kuuluisa kirkkaasta vedestään, jopa 4m syvyinen pohja näkyi, mennyt kesä osoitti kun, nykyisin alkaa olemaan muut päästöt,kuten jätevesi viemärit valmiina, järven tila paranee välittömästi kun päästöt saadaan kuriin. Turvetuotantoon soveltuvien alueiden merkintä on alueen erityisominaisuutta osoittava merkintä, jolla ei varata aluetta turvetuotantoon, vaan osoitetaan sen soveltuvuus tähän maankäyttömuotoon maakuntakaavan laadinnassa huomioitujen tekijöiden perusteella. Kaavaehdotuksessa turvetuotantoon soveltuvaksi osoitettujen alueiden tuotantokelpoinen pinta-ala on noin hehtaaria. Mikäli alueille suunnitellaan turvetuotannon aloittamista, on siihen haettava aina ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa. Kaavan tarkoituksena on osoittaa uusia turvetuotantoon soveltuvia alueita korvaamaan tuotannosta poistuvaa alaa (n ha/vuosi), ei lisätä kokonaistuotantoalaa. Lappajärven valuma-alueelle (47.03) osoitetaan vaihemaakuntakaavassa neljä turvetuotantoon soveltuvan alueen merkintää, jotka sijoittuvat osittain tai kokonaan valuma-alueelle. Nykyisiä turvetuotantoalueita Lappajärven valuma-alueella ei ole, mutta Lappajärveen laskevien jokien valuma-alueilla niitä on runsaasti etenkin järven itäpuolella. Maakuntakaavassa vesistövaikutuksia tarkastellaan valuma-alueittain. Lappajärven alueelle (47.03) on annettu suunnittelumääräys: Seuraavilla valuma-alueilla turvetuotannon vesiensuojelumenetelmiin ja tuotannon vaiheistukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Lisäksi Lappajärveen laskevalle Vimpelinjoen valuma-alueelle (47.08) on annettu suunnittelumääräys: Seuraavilla alueille alapuolisten vesistöjen erityisiin luonnonarvoihin on turvetuotantoalueiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa kiinnitettävä erityistä huomiota. 153

154 Lisäksi alueelle osoitetuille turvetuotantoon soveltuville alueille on annettu suunnittelumääräys, jossa korostetaan vesistövaikutusten huomioimista ja mm. eri tuotantoalueiden yhteisvaikutusten tarkastelua: Turvetuotantoon soveltuvan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon turvetuotannon vaikutukset asutukseen. Alueen käyttöönoton suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota vesiensuojelumenetelmien tehokkuuteen ja valumaalueella yhtäaikaisesti tuotannossa olevien alueiden määrään siten, että turvetuotanto osaltaan ottaa huomioon vesienhoidon toimenpideohjelmissa asetetut tavoitteet ja edistää niiden toteutumista. Suunnittelussa on huomioitava tuotantoalueiden yhteisvaikutukset vesistöihin ja valuma-alueen kokonaiskuormitus, sekä tarvittaessa vaiheistettava tuotantoa huomioiden alapuolisten vesistöjen tila. Alueiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee selvittää happamien sulfaattimaiden esiintyminen ja suunnitella tuotanto siten, ettei se aiheuta merkittävää hapanta huuhtoumaa. Yksityishenkilön (1 hlö) muistutus Vastustan kaavan esittämiä turvetuotantoalueita Kokemäenjoen vesistöalueen valuma-alueelle. Ähtärinjärvi on herkkää latvavesistöä, jonka veden laatu on j o useamman vuoden huonontunut. Sinilevän määrä on lisääntynyt kesä kesältä ja vesi on samentunut huomattavasti. Järvi ei kestä enää yhtään lisäkuormitusta, jota kaavassa esitetyt turpeenottoalueet aiheuttaisivat. 154 Kaikille kaavassa turvetuotantoon soveltuvaksi osoitetuille alueille on haettava ympäristölupa turvetuotannon harjoittamiseen ympäristönsuojelulain mukaisen menettelyn mukaisesti. Ympäristöluvan käsittelyssä huomioidaan maakuntakaavassa alueille annettu suunnittelumääräys. Ympäristöluvan käsittelyn yhteydessä laaditaan tarkemmat suunnitelmat mm. alueiden vesienkäsittelymenetelmistä, joihin ei maakuntakaavassa yleispiirteisenä suunnitelmana oteta kantaa. Kokemäenjoen vesistöalueella sijaitsevalle Ähtärinjärven valumaalueelle (35.43) osoitetaan vaihemaakuntakaavassa neljä turvetuotantoon soveltuvan alueen merkintää. Nykyisiä turvetuotantoalueita valuma-alueella on 8.

155 Ähtärinjärven valuma-alueelta (35.43) on poistettu kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen kaksi pienialaista kohdetta: osittain Kolujoen valuma-alueella (35.46) sijaitseva Aita-Ahonsuo (13152), jonka tuotantokelpoinen pinta-ala on 26 ha ja joka ei sijaitse nykyisten tuotantoalueiden välittömässä läheisyydessä sekä osittain Kätkänjoen valuma-alueella (44.07) sijaitseva Isoneva (Etel.) (8838), jonka alue jakaantuu kahteen osaan, joiden tuotantokelpoinen pinta-ala on yhteensä 20 ha. Vesistövaikutuksia tarkastellaan maakuntakaavassa valuma-alueittain. Ähtärinjärven alueelle (35.43) on annettu suunnittelumääräys: Seuraavilla valuma-alueilla turvetuotannon vesiensuojelumenetelmiin ja tuotannon vaiheistukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Määräys perustuu Ähtärinjärven merkittäviin käyttöarvoihin, joihin mahdollisella kuormituksen lisääntymisellä voisi olla vaikutusta. 155 Lisäksi alueelle osoitetuille turvetuotantoon soveltuville alueille on annettu suunnittelumääräys, jossa korostetaan vesistövaikutusten huomioimista ja mm. eri tuotantoalueiden yhteisvaikutusten tarkastelua: Turvetuotantoon soveltuvan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon turvetuotannon vaikutukset asutukseen. Alueen käyttöönoton suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota vesiensuojelumenetelmien tehokkuuteen ja valuma-alueella yhtäaikaisesti tuotannossa olevien alueiden määrään siten, että turvetuotanto osaltaan ottaa huomioon vesienhoidon toimenpideohjelmissa asetetut tavoitteet ja edistää niiden toteutumista. Suunnittelussa on huomioitava tuotantoalueiden yhteisvaikutukset vesistöihin ja valuma-alueen kokonaiskuormitus, sekä tarvittaessa vaiheistettava tuotantoa huomioiden alapuolisten vesistöjen tila. Alueiden

156 yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee selvittää happamien sulfaattimaiden esiintyminen ja suunnitella tuotanto siten, ettei se aiheuta merkittävää hapanta huuhtoumaa. Ehdotus on vastoin maakunnan, Länsi-Suomen ja valtakunnallisia ympäristötavoitteita. Ehdotus on myös vastoin IPCC:n julkistamaa tiukkaa tavoitetta, missä pyritään rajoittamaan maapallon lämpötilan nousu alle 1.5 asteen. IPCC sanoo, että turve on fossiilinen polttoaine, jonka käyttö pitää mahdollisimman nopeasti lopettaa kokonaan. Lisäksi minun on vaikea selittää lapsilleni, että miksi on vireillä päätöksiä, jotka heikentävät heidän uimiseen ja kalastukseen käyttämänsä järven tilaa. Henkilö 1 Kesämökin omistaja Ähtärinjärven rannalta 156 Kaikille kaavassa turvetuotantoon soveltuvaksi osoitetuille alueille on haettava ympäristölupa turvetuotannon harjoittamiseen ympäristönsuojelulain mukaisen menettelyn mukaisesti. Ympäristöluvan käsittelyssä huomioidaan maakuntakaavassa alueille annettu suunnittelumääräys. Ympäristöluvan käsittelyn yhteydessä laaditaan tarkemmat suunnitelmat mm. alueiden vesienkäsittelymenetelmistä, joihin ei maakuntakaavassa yleispiirteisenä suunnitelmana oteta kantaa. Turpeenotolla ja sen käytöllä energiantuotantoon on huomattavia ilmastovaikutuksia. Etelä-Pohjanmaan energia- ja ilmastostrategian mukaan turpeen tulisi olla maakunnassa tulevaisuudessa pääpolttoaineen sijaan merkittävä tukipolttoaine ja huoltovarmuuden turvaaja. Siirtymäkausi turpeesta muihin energiamuotoihin kuitenkin tarvitaan ja osaltaan kaava vastaa tähän siirtymäajan tarpeeseen. Kotimaisena energianlähteenä turpeella on aluetaloudellista merkitystä ja turpeen käytön myötä kivihiilen osuus maakunnan energiantuotannossa on vähäinen. On myös huomioitava, että turvetuotannolla on vaikutuksia sekä maakunnan energiaomavaraisuuteen että työllisyyteen. Turvetuotanto on merkittävä paikallinen työllistäjä, mikä korostuu etenkin harvaan asutulla maaseudulla. Turvetuotannon työllistävistä vaikutuksista ei ole suoraa tilastointia, mutta mm. Pellervon Taloustutkimuksen (2013) arvion mukaan se työllistää Etelä-Pohjanmaalla suoraan ja välillisesti noin 2000 henkilötyövuoden verran. Turvetuotannon työllistävät

157 vaikutukset heijastuvat välillisesti myös ostovoiman kasvuun ja sen tuomiin myönteisiin aluetaloudellisiin vaikutuksiin. Kaavan tavoitteena on korvata maakunnassa turvetuotannosta poistuvaa alaa uudella tuotantoalalla, joten pitkällä aikavälillä tuotantoalueiden pinta-ala ja energiaturpeen määrä ei kaavan vaikutuksesta kasva. Näin ollen kaavan toteuttamisesta aiheutuvat turvetuotannon ilmastovaikutukset niin energiaturpeen kuljetuksen kuin poltonkin osalta tulisivat säilymään pitkän aikavälin tarkastelussa samana. Toisaalta kaavan toteutuminen ei noudata Parisiin ilmastosopimuksessa asetettua tavoitetta kasvihuonekaasupäästöjen kääntämisestä laskuun. Ympäristöministeriön (2015a) mukaan turvetuotannon vaikutusten arvioinnissa ei kuitenkaan ole mahdollisuutta arvioida ilmastovaikutuksia kovinkaan yksityiskohtaisesti. Kaavan vaikutusten arvioinnissa on käsitelty vaihemaakuntakaavan ilmastovaikutuksia, sillä tasolla kuin maakuntakaavoilta yleispiirteisenä suunnitelmana edellytetään. Yksityishenkilöiden (3 hlöä) muistutus Vastustan Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavan ehdotuksen esittämiä turvetuotantoalueita Kokemäenjoen vesistöalueen valuma-alueelle. Ähtärinjärvi on herkkää latvavesistöä, jonka veden laatu on jo useamman vuoden huonontunut. Kesällä on ollut 3-6 viikon jaksoja, jolloin järvessä ei ole voinut uida paksun vihreän sinilevämönjän vuoksi. Sinilevän määrä on lisääntynyt kesä kesältä ja vesi on samentunut huomattavasti. Järvi ei kestä enää yhtään lisäkuormitusta, jota kaavassa esitetyt turpeenottoalueet aiheuttaisivat. 157 Kokemäenjoen vesistöalueella sijaitsevalle Ähtärinjärven valumaalueelle (35.43) osoitetaan vaihemaakuntakaavassa neljä turvetuotantoon soveltuvan alueen merkintää. Nykyisiä turvetuotantoalueita valuma-alueella on 8. Ähtärinjärven valuma-alueelta (35.43) on poistettu kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen kaksi pienialaista kohdetta: osittain Kolujoen valuma-alueella (35.46) sijaitseva Aita-Ahonsuo (13152), jonka tuotantokelpoinen pinta-ala on 26 ha ja joka ei sijaitse nykyisten tuotantoalueiden välittömässä läheisyydessä sekä osittain

158 Kätkänjoen valuma-alueella (44.07) sijaitseva Isoneva (Etel.) (8838), jonka alue jakaantuu kahteen osaan, joiden tuotantokelpoinen pinta-ala on yhteensä 20 ha. Vesistövaikutuksia tarkastellaan maakuntakaavassa valuma-alueittain. Ähtärinjärven alueelle (35.43) on annettu suunnittelumääräys: Seuraavilla valuma-alueilla turvetuotannon vesiensuojelumenetelmiin ja tuotannon vaiheistukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Määräys perustuu Ähtärinjärven merkittäviin käyttöarvoihin, joihin mahdollisella kuormituksen lisääntymisellä voisi olla vaikutusta. Lisäksi alueelle osoitetuille turvetuotantoon soveltuville alueille on annettu suunnittelumääräys, jossa korostetaan vesistövaikutusten huomioimista ja mm. eri tuotantoalueiden yhteisvaikutusten tarkastelua: Turvetuotantoon soveltuvan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon turvetuotannon vaikutukset asutukseen. Alueen käyttöönoton suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota vesiensuojelumenetelmien tehokkuuteen ja valuma-alueella yhtäaikaisesti tuotannossa olevien alueiden määrään siten, että turvetuotanto osaltaan ottaa huomioon vesienhoidon toimenpideohjelmissa asetetut tavoitteet ja edistää niiden toteutumista. Suunnittelussa on huomioitava tuotantoalueiden yhteisvaikutukset vesistöihin ja valuma-alueen kokonaiskuormitus, sekä tarvittaessa vaiheistettava tuotantoa huomioiden alapuolisten vesistöjen tila. Alueiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee selvittää happamien sulfaattimaiden esiintyminen ja suunnitella tuotanto siten, ettei se aiheuta merkittävää hapanta huuhtoumaa. 158 Kaikille kaavassa turvetuotantoon soveltuvaksi osoitetuille alueille on haettava ympäristölupa turvetuotannon harjoittamiseen

159 ympäristönsuojelulain mukaisen menettelyn mukaisesti. Ympäristöluvan käsittelyssä huomioidaan maakuntakaavassa alueille annettu suunnittelumääräys. Ympäristöluvan käsittelyn yhteydessä laaditaan tarkemmat suunnitelmat mm. alueiden vesienkäsittelymenetelmistä, joihin ei maakuntakaavassa yleispiirteisenä suunnitelmana oteta kantaa. Ehdotus on vastoin maakunnan, Länsi-Suomen ja valtakunnallisia ympäristötavoitteita. Ehdotus on myös vastoin IPCC:n julkistamaa tiukkaa tavoitetta, missä pyritään rajoittamaan maapallon lämpötilan nousu alle 1.5 asteen. IPCC sanoo, että turve on fossiilinen polttoaine, jonka käyttö pitää mahdollisimman nopeasti lopettaa kokonaan. Kunnioittavasti, Henkilö 1 Henkilö 2 Henkilö 3 - kesämökkiläiset Turpeenotolla ja sen käytöllä energiantuotantoon on huomattavia ilmastovaikutuksia. Etelä-Pohjanmaan energia- ja ilmastostrategian mukaan turpeen tulisi olla maakunnassa tulevaisuudessa pääpolttoaineen sijaan merkittävä tukipolttoaine ja huoltovarmuuden turvaaja. Siirtymäkausi turpeesta muihin energiamuotoihin kuitenkin tarvitaan ja osaltaan kaava vastaa tähän siirtymäajan tarpeeseen. Kotimaisena energianlähteenä turpeella on aluetaloudellista merkitystä ja turpeen käytön myötä kivihiilen osuus maakunnan energiantuotannossa on vähäinen. On myös huomioitava, että turvetuotannolla on vaikutuksia sekä maakunnan energiaomavaraisuuteen että työllisyyteen. Turvetuotanto on merkittävä paikallinen työllistäjä, mikä korostuu etenkin harvaan asutulla maaseudulla. Turvetuotannon työllistävistä vaikutuksista ei ole suoraa tilastointia, mutta mm. Pellervon Taloustutkimuksen (2013) arvion mukaan se työllistää Etelä-Pohjanmaalla suoraan ja välillisesti noin 2000 henkilötyövuoden verran. Turvetuotannon työllistävät vaikutukset heijastuvat välillisesti myös ostovoiman kasvuun ja sen tuomiin myönteisiin aluetaloudellisiin vaikutuksiin. 159 Kaavan tavoitteena on korvata maakunnassa turvetuotannosta poistuvaa alaa uudella tuotantoalalla, joten pitkällä aikavälillä tuotantoalueiden pinta-ala ja energiaturpeen määrä ei kaavan

160 vaikutuksesta kasva. Näin ollen kaavan toteuttamisesta aiheutuvat turvetuotannon ilmastovaikutukset niin energiaturpeen kuljetuksen kuin poltonkin osalta tulisivat säilymään pitkän aikavälin tarkastelussa samana. Toisaalta kaavan toteutuminen ei noudata Parisiin ilmastosopimuksessa asetettua tavoitetta kasvihuonekaasupäästöjen kääntämisestä laskuun. Ympäristöministeriön (2015a) mukaan turvetuotannon vaikutusten arvioinnissa ei kuitenkaan ole mahdollisuutta arvioida ilmastovaikutuksia kovinkaan yksityiskohtaisesti. Kaavan vaikutusten arvioinnissa on käsitelty vaihemaakuntakaavan ilmastovaikutuksia, sillä tasolla kuin maakuntakaavoilta yleispiirteisenä suunnitelmana edellytetään. Yksityishenkilön (1 hlö) muistutus Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavan ehdotukseen (jatkossa: kaava) Vaatimus: Ehdotetut uudet turvetuotantoalueet pitää poistaa kokonaan kaavasta. Perustelut: 1. Ehdotus ei noudata Suomen perustuslain pykälää 20 eli 20 Vastuu ympäristöstä Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille. Julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön sekä mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon., koska 1.1 Turvetuotanto vähentää luonnon monimuotoisuutta ja aiheuttaa ympäristön vesistöille lisäkuormitusta. Turpeen nosto, kuljetus ja poltto lisää hiilidioksidin määrää ilmakehässä ja aiheuttaa ilmastonmuutosta, joka vähentää terveellistä ympäristöä. Vastuu kuuluu kaikille, myös poliitikoille ja kaavan laatijoille. 1.2 Kaavan luonnosvaiheessa jokaisella ei ollut käytännön mahdollisuuksia vaikuttaa päätöksentekoon. Vain Vapo Oy:n kanssa oli neuvoteltu, tämä tuli esille kaavan Seinäjoen esittelytilaisuudessa. Kaavan luonnokseen tehtyihin muistutuksiin vastattiin toistuvasti Turvetuotantoon soveltuvien alueiden merkintä on alueen erityisominaisuutta osoittava merkintä, jolla ei varata aluetta turvetuotantoon, vaan osoitetaan sen soveltuvuus tähän maankäyttömuotoon maakuntakaavan laadinnassa huomioitujen tekijöiden perusteella. Kaavaehdotuksessa turvetuotantoon soveltuvaksi osoitettujen alueiden tuotantokelpoinen pinta-ala on noin hehtaaria. Mikäli alueille suunnitellaan turvetuotannon aloittamista, on siihen haettava aina ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa. Kaavan valmisteluvaiheen nähtävilläolon aikana järjestettiin neljä avointa kuulemistilaisuutta eri puolilla maakuntaa (Alajärvi, Ähtäri, Kauhajoki, Seinäjoki). Lisäksi kaavan ehdotusvaiheen 160

161 leikkaa ja liimaa -periaatteella tai ei vastattu ollenkaan. Muistutuksia ei juurikaan oltu noteerattu luonnoksesta ehdotusvaiheeseen. nähtävilläolon aikana on järjestetty neljä avointa kuulemistilaisuutta (Alajärvi, Kauhajoki, Seinäjoki, Ähtäri). Kaavan laadintaa on ohjannut ohjausryhmä, joka on kokoontunut viidesti kaavan valmisteluvaiheen aikana ja kahdesti ehdotusvaiheen aikana ennen kaavan nähtäville asettamista. Vuorovaikutus on ollut kaavaprosessin aikana laajaa ja työneuvotteluita on käyty runsaasti sekä viranomaisten että muiden sidosryhmien kanssa. Syys-lokakuussa 2018 on myös järjestetty kansalaispaneeli vaihemaakuntakaava III soiden käytön teemaan liittyen. Muistutuksiin annetuissa vastineissa on pidetty yllä linjaa, että samaan asiaan pyritään antamaan samanlainen vastine. 2. Ehdotus ei noudata Pariisin ilmastosopimusta. Tämä tunnustetaan suoraan kaavan tekstissä. Suomi on valtiona allekirjoittanut sopimuksen. Etelä-Pohjanmaan hallinnon olisi syytä myös sitä noudattaa. 3. Ehdotus ei noudata IPCC:n julkistamaa raporttia niistä toimenpiteistä, jolla päästään maapallolla alle 1.5 asteen ilmaston lämpenemisen. IPCC määrittelee, että turve ei ole uusiutuvaa ja sen käyttö pitäisi lopettaa kokonaan mahdollisimman pian. 161 Turpeenotolla ja sen käytöllä energiantuotantoon on huomattavia ilmastovaikutuksia. Etelä-Pohjanmaan energia- ja ilmastostrategian mukaan turpeen tulisi olla maakunnassa tulevaisuudessa pääpolttoaineen sijaan merkittävä tukipolttoaine ja huoltovarmuuden turvaaja. Siirtymäkausi turpeesta muihin energiamuotoihin kuitenkin tarvitaan ja osaltaan kaava vastaa tähän siirtymäajan tarpeeseen. Kotimaisena energianlähteenä turpeella on aluetaloudellista merkitystä ja turpeen käytön myötä kivihiilen osuus maakunnan energiantuotannossa on vähäinen. On myös huomioitava, että turvetuotannolla on vaikutuksia sekä maakunnan energiaomavaraisuuteen että työllisyyteen. Turvetuotanto on merkittävä paikallinen työllistäjä, mikä korostuu etenkin harvaan asutulla maaseudulla. Turvetuotannon työllistävistä vaikutuksista ei ole suoraa tilastointia, mutta mm. Pellervon Taloustutkimuksen (2013) arvion mukaan se työllistää Etelä-Pohjanmaalla suoraan ja välillisesti noin

162 2000 henkilötyövuoden verran. Turvetuotannon työllistävät vaikutukset heijastuvat välillisesti myös ostovoiman kasvuun ja sen tuomiin myönteisiin aluetaloudellisiin vaikutuksiin. Kaavan tavoitteena on korvata maakunnassa turvetuotannosta poistuvaa alaa uudella tuotantoalalla, joten pitkällä aikavälillä tuotantoalueiden pinta-ala ja energiaturpeen määrä ei kaavan vaikutuksesta kasva. Näin ollen kaavan toteuttamisesta aiheutuvat turvetuotannon ilmastovaikutukset niin energiaturpeen kuljetuksen kuin poltonkin osalta tulisivat säilymään pitkän aikavälin tarkastelussa samana. Toisaalta kaavan toteutuminen ei noudata Parisiin ilmastosopimuksessa asetettua tavoitetta kasvihuonekaasupäästöjen kääntämisestä laskuun. Ympäristöministeriön (2015a) mukaan turvetuotannon vaikutusten arvioinnissa ei kuitenkaan ole mahdollisuutta arvioida ilmastovaikutuksia kovinkaan yksityiskohtaisesti. Kaavan vaikutusten arvioinnissa on käsitelty vaihemaakuntakaavan ilmastovaikutuksia, sillä tasolla kuin maakuntakaavoilta yleispiirteisenä suunnitelmana edellytetään. 4. Ehdotus ei noudata Ähtärin ja Pihlajaveden reittien vesienhoidon toimenpideohjelmaa. Vesien tilaa pitäisi parantaa eikä aiheuttaa turvetuotannolla lisäkuormitusta. 5. Ehdotus ei noudata kansallista energia- ja ilmastostrategiaa Päästöjä pitäisi vähentää, ei jatkaa samalla tasolla. 6. Ehdotus ei noudata EU:n vesipuitedirektiivin oikeustulkintaa (ns. Weser-tapaus); ympäristölupia ei saa myöntää, jos on mahdollisuus ympäristön vesien pilaantumiseen. Vesienhoidon toimenpideohjelmien sisältö on huomioitu kaavan valmistelussa ja turvetuotantoon soveltuvien alueiden suunnittelumääräyksessä annetaan useita vesienhoitoon liittyviä määräyksiä, mm. turvetuotanto osaltaan ottaa huomioon vesienhoidon toimenpideohjelmissa asetetut tavoitteet ja edistää niiden toteutumista tarvittaessa vaiheistettava tuotantoa huomioiden alapuolisten vesistöjen tila. Suunnittelumääräys huomioidaan tuotantoalueiden ympäristölupia käsiteltäessä. 7. Ehdotus ei noudata Länsi-Suomen ympäristöstrategiaa, jossa tavoitteena on vesistöjen tilan parantaminen. 162

163 Muuta muistutettavaa: - Kaavaprosessi on kestänyt aivan liian kauan. Alkuperäiset tavoitteet on tehty ihan eri tilanteessa, kun ilmastonmuutos ei vielä ollut turveyritysten, poliitikkojen ja kaavan suunnittelijoiden yleisessä tiedossa. - Ilmastonmuutoksen torjunnassa suot ovat suuressa roolissa. Ne ovat suurin luonnollinen hiilinielu Suomessa ja maapallolla. Niitä ei siis kannata kaivaa ylös. - Turpeen osuus Suomen energiasta on vain muutama prosentti. Uusiutuvat vaihtoehdot korvaavat 2030 mennessä turpeentuotannon loppumisen. Maakuntakaavojen laadintaprosessit ovat monivaiheisia ja esimerkiksi vaihemaakuntakaavan III laadinnassa on käytetty runsaasti aikaa laajojen suokohtaisten inventointien suorittamiseen sekä Natura alueisiin kohdistuvien vaikutusten arvioimiseen. Turvealan väittämät turpeesta: - Turve on huoltovarmaa - uusiutuvat (mm. tuuli ja aurinko) ovat myös. - Turve on kotimaista - uusiutuvat (mm. tuuli ja aurinko) ovat myös. - Turvekaivokset ehtyvät - saa ehtyäkin, kun 10 vuoden sisällä tuotanto pitää lopettaa kumminkin. - Turve on työllistävää - turveala väittää työllistävänsä henkilöä. Ainakin 2 eri tutkimusta päätyy lukemiin henkilöä. Turpeen työllistävyys on selvästi pienempää kuin uusiutuvien (mm. tuuli ja aurinko) työllistävyys. Samansuuntaisia tuloksia on saatu ulkomailta; uusiutuvat työllistävät enemmän fossilisiin verrattuna. - Turvesuo on hyödytöntä maata näin ei ole, turvesuo tuottaa monia ekosysteemipalveluita, esim. tulvasuojelua ja ilmastonmuutoksen ehkäisyä. - Turvesuon energian hehtaarituottoa kehutaan. Se on kuitenkin vain murto-osa uusiutuvien (esim. aurinko) hehtaarituotosta. Yksityishenkilön (1 hlö) muistutus Vastustan Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavan ehdotuksen esittämiä turvetuotantoalueita Kokemäenjoen vesistöalueen valuma-alueelle. Ähtärinjärvi on herkkää latvavesistöä, jonka veden laatu on jo useamman vuoden huonontunut. Kokemäenjoen vesistöalueella sijaitsevalle Ähtärinjärven valumaalueelle (35.43) osoitetaan vaihemaakuntakaavassa neljä 163

164 Sinilevän määrä on lisääntynyt kesä kesältä ja vesi on samentunut huomattavasti. Järvi ei kestä enää yhtään lisäkuormitusta, jota kaavassa esitetyt turpeenottoalueet aiheuttaisivat. turvetuotantoon soveltuvan alueen merkintää. Nykyisiä turvetuotantoalueita valuma-alueella on 8. Ähtärinjärven valuma-alueelta (35.43) on poistettu kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen kaksi pienialaista kohdetta: osittain Kolujoen valuma-alueella (35.46) sijaitseva Aita-Ahonsuo (13152), jonka tuotantokelpoinen pinta-ala on 26 ha ja joka ei sijaitse nykyisten tuotantoalueiden välittömässä läheisyydessä sekä osittain Kätkänjoen valuma-alueella (44.07) sijaitseva Isoneva (Etel.) (8838), jonka alue jakaantuu kahteen osaan, joiden tuotantokelpoinen pinta-ala on yhteensä 20 ha. Vesistövaikutuksia tarkastellaan maakuntakaavassa valuma-alueittain. Ähtärinjärven alueelle (35.43) on annettu suunnittelumääräys: Seuraavilla valuma-alueilla turvetuotannon vesiensuojelumenetelmiin ja tuotannon vaiheistukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Määräys perustuu Ähtärinjärven merkittäviin käyttöarvoihin, joihin mahdollisella kuormituksen lisääntymisellä voisi olla vaikutusta. 164 Lisäksi alueelle osoitetuille turvetuotantoon soveltuville alueille on annettu suunnittelumääräys, jossa korostetaan vesistövaikutusten huomioimista ja mm. eri tuotantoalueiden yhteisvaikutusten tarkastelua: Turvetuotantoon soveltuvan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon turvetuotannon vaikutukset asutukseen. Alueen käyttöönoton suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota vesiensuojelumenetelmien tehokkuuteen ja valuma-alueella yhtäaikaisesti tuotannossa olevien alueiden määrään siten, että turvetuotanto osaltaan ottaa huomioon vesienhoidon toimenpideohjelmissa asetetut tavoitteet ja edistää niiden toteutumista. Suunnittelussa on huomioitava tuotantoalueiden yhteisvaikutukset vesistöihin ja valuma-alueen

165 kokonaiskuormitus, sekä tarvittaessa vaiheistettava tuotantoa huomioiden alapuolisten vesistöjen tila. Alueiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee selvittää happamien sulfaattimaiden esiintyminen ja suunnitella tuotanto siten, ettei se aiheuta merkittävää hapanta huuhtoumaa. Kaikille kaavassa turvetuotantoon soveltuvaksi osoitetuille alueille on haettava ympäristölupa turvetuotannon harjoittamiseen ympäristönsuojelulain mukaisen menettelyn mukaisesti. Ympäristöluvan käsittelyssä huomioidaan maakuntakaavassa alueille annettu suunnittelumääräys. Ympäristöluvan käsittelyn yhteydessä laaditaan tarkemmat suunnitelmat mm. alueiden vesienkäsittelymenetelmistä, joihin ei maakuntakaavassa yleispiirteisenä suunnitelmana oteta kantaa. Ehdotus on vastoin maakunnan, Länsi-Suomen ja valtakunnallisia ympäristötavoitteita. Ehdotus on myös vastoin IPCC:n julkistamaa tiukkaa tavoitetta, missä pyritään rajoittamaan maapallon lämpötilan nousu alle 1.5 asteen. IPCC sanoo, että turve on fossiilinen polttoaine, jonka käyttö pitää mahdollisimman nopeasti lopettaa kokonaan. 165 Turpeenotolla ja sen käytöllä energiantuotantoon on huomattavia ilmastovaikutuksia. Etelä-Pohjanmaan energia- ja ilmastostrategian mukaan turpeen tulisi olla maakunnassa tulevaisuudessa pääpolttoaineen sijaan merkittävä tukipolttoaine ja huoltovarmuuden turvaaja. Siirtymäkausi turpeesta muihin energiamuotoihin kuitenkin tarvitaan ja osaltaan kaava vastaa tähän siirtymäajan tarpeeseen. Kotimaisena energianlähteenä turpeella on aluetaloudellista merkitystä ja turpeen käytön myötä kivihiilen osuus maakunnan energiantuotannossa on vähäinen. On myös huomioitava, että turvetuotannolla on vaikutuksia sekä maakunnan energiaomavaraisuuteen että työllisyyteen. Turvetuotanto on merkittävä paikallinen työllistäjä, mikä korostuu etenkin harvaan asutulla maaseudulla. Turvetuotannon työllistävistä vaikutuksista ei ole suoraa tilastointia, mutta mm. Pellervon Taloustutkimuksen (2013) arvion

166 mukaan se työllistää Etelä-Pohjanmaalla suoraan ja välillisesti noin 2000 henkilötyövuoden verran. Turvetuotannon työllistävät vaikutukset heijastuvat välillisesti myös ostovoiman kasvuun ja sen tuomiin myönteisiin aluetaloudellisiin vaikutuksiin. Kaavan tavoitteena on korvata maakunnassa turvetuotannosta poistuvaa alaa uudella tuotantoalalla, joten pitkällä aikavälillä tuotantoalueiden pinta-ala ja energiaturpeen määrä ei kaavan vaikutuksesta kasva. Näin ollen kaavan toteuttamisesta aiheutuvat turvetuotannon ilmastovaikutukset niin energiaturpeen kuljetuksen kuin poltonkin osalta tulisivat säilymään pitkän aikavälin tarkastelussa samana. Toisaalta kaavan toteutuminen ei noudata Parisiin ilmastosopimuksessa asetettua tavoitetta kasvihuonekaasupäästöjen kääntämisestä laskuun. Ympäristöministeriön (2015a) mukaan turvetuotannon vaikutusten arvioinnissa ei kuitenkaan ole mahdollisuutta arvioida ilmastovaikutuksia kovinkaan yksityiskohtaisesti. Kaavan vaikutusten arvioinnissa on käsitelty vaihemaakuntakaavan ilmastovaikutuksia, sillä tasolla kuin maakuntakaavoilta yleispiirteisenä suunnitelmana edellytetään. Yksityishenkilöiden (2 hlöä) muistutus Haluamme tehdä muistutuksen III vaihemaakuntakaavan ehdotukseen, koska omistamme kesämökin Ähtärinjärvellä, ja viime vuosien aikana on järven levätilanne pahentunut ja muutenkin veden laatu huonontunut. Turvetuotantoa ei saa enää lisätä yhtään. Kaavan tarkoituksena on osoittaa uusia turvetuotantoon soveltuvia alueita korvaamaan tuotannosta poistuvaa alaa (n ha/vuosi), ei lisätä kokonaistuotantoalaa. Maakuntakaavan yleispiirteisyyden ja maanomistusolojen vuoksi on epätodennäköistä, että kaikki kaavassa turvetuotantoon soveltuvaksi osoitetut alueet otettaisiin seuraavan 10 vuoden aikana tuotantokäyttöön. Tämän vuoksi kaavassa on tavoitteena osoittaa tuotantoon soveltuvia alueita 1,5-kertainen määrä tuotantoalan tarpeeseen nähden. 166

167 Vastustan kaavan esittämiä turvetuotantoalueita Kokemäenjoen vesistöalueen valuma-alueelle. Ähtärinjärvi on herkkää latvavesistöä, jonka veden laatu on jo useamman vuoden huonontunut. Sinilevän määrä on lisääntynyt kesä kesältä ja vesi on samentunut huomattavasti. Järvi ei kestä enää yhtään lisäkuormitusta, jota kaavassa esitetyt turpeenottoalueet aiheuttaisivat. Ehdotus on vastoin maakunnan, Länsi-Suomen ja valtakunnallisia ympäristötavoitteita. Ehdotus on myös vastoin IPCC:n julkistamaa tiukkaa tavoitetta, missä pyritään rajoittamaan maapallon lämpötilan nousu alle 1.5 asteen. IPCC sanoo, että turve on fossiilinen polttoaine, jonka käyttö pitää mahdollisimman nopeasti lopettaa kokonaan. Kokemäenjoen vesistöalueella sijaitsevalle Ähtärinjärven valumaalueelle (35.43) osoitetaan vaihemaakuntakaavassa neljä turvetuotantoon soveltuvan alueen merkintää. Nykyisiä turvetuotantoalueita valuma-alueella on 8. Ähtärinjärven valuma-alueelta (35.43) on poistettu kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen kaksi pienialaista kohdetta: osittain Kolujoen valuma-alueella (35.46) sijaitseva Aita-Ahonsuo (13152), jonka tuotantokelpoinen pinta-ala on 26 ha ja joka ei sijaitse nykyisten tuotantoalueiden välittömässä läheisyydessä sekä osittain Kätkänjoen valuma-alueella (44.07) sijaitseva Isoneva (Etel.) (8838), jonka alue jakaantuu kahteen osaan, joiden tuotantokelpoinen pinta-ala on yhteensä 20 ha. Vesistövaikutuksia tarkastellaan maakuntakaavassa valuma-alueittain. Ähtärinjärven alueelle (35.43) on annettu suunnittelumääräys: Seuraavilla valuma-alueilla turvetuotannon vesiensuojelumenetelmiin ja tuotannon vaiheistukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Määräys perustuu Ähtärinjärven merkittäviin käyttöarvoihin, joihin mahdollisella kuormituksen lisääntymisellä voisi olla vaikutusta. 167 Lisäksi alueelle osoitetuille turvetuotantoon soveltuville alueille on annettu suunnittelumääräys, jossa korostetaan vesistövaikutusten huomioimista ja mm. eri tuotantoalueiden yhteisvaikutusten tarkastelua: Turvetuotantoon soveltuvan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon turvetuotannon vaikutukset asutukseen. Alueen käyttöönoton suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota vesiensuojelumenetelmien tehokkuuteen ja valuma-alueella yhtäaikaisesti tuotannossa olevien alueiden määrään siten, että turvetuotanto osaltaan ottaa huomioon vesienhoidon toimenpideohjelmissa asetetut tavoitteet ja

168 edistää niiden toteutumista. Suunnittelussa on huomioitava tuotantoalueiden yhteisvaikutukset vesistöihin ja valuma-alueen kokonaiskuormitus, sekä tarvittaessa vaiheistettava tuotantoa huomioiden alapuolisten vesistöjen tila. Alueiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee selvittää happamien sulfaattimaiden esiintyminen ja suunnitella tuotanto siten, ettei se aiheuta merkittävää hapanta huuhtoumaa. Kaikille kaavassa turvetuotantoon soveltuvaksi osoitetuille alueille on haettava ympäristölupa turvetuotannon harjoittamiseen ympäristönsuojelulain mukaisen menettelyn mukaisesti. Ympäristöluvan käsittelyssä huomioidaan maakuntakaavassa alueille annettu suunnittelumääräys. Ympäristöluvan käsittelyn yhteydessä laaditaan tarkemmat suunnitelmat mm. alueiden vesienkäsittelymenetelmistä, joihin ei maakuntakaavassa yleispiirteisenä suunnitelmana oteta kantaa. Turpeenotolla ja sen käytöllä energiantuotantoon on huomattavia ilmastovaikutuksia. Etelä-Pohjanmaan energia- ja ilmastostrategian mukaan turpeen tulisi olla maakunnassa tulevaisuudessa pääpolttoaineen sijaan merkittävä tukipolttoaine ja huoltovarmuuden turvaaja. Siirtymäkausi turpeesta muihin energiamuotoihin kuitenkin tarvitaan ja osaltaan kaava vastaa tähän siirtymäajan tarpeeseen. 168 Kotimaisena energianlähteenä turpeella on aluetaloudellista merkitystä ja turpeen käytön myötä kivihiilen osuus maakunnan energiantuotannossa on vähäinen. On myös huomioitava, että turvetuotannolla on vaikutuksia sekä maakunnan energiaomavaraisuuteen että työllisyyteen. Turvetuotanto on merkittävä paikallinen työllistäjä, mikä korostuu etenkin harvaan asutulla maaseudulla.

169 Turvetuotannon työllistävistä vaikutuksista ei ole suoraa tilastointia, mutta mm. Pellervon Taloustutkimuksen (2013) arvion mukaan se työllistää Etelä-Pohjanmaalla suoraan ja välillisesti noin 2000 henkilötyövuoden verran. Turvetuotannon työllistävät vaikutukset heijastuvat välillisesti myös ostovoiman kasvuun ja sen tuomiin myönteisiin aluetaloudellisiin vaikutuksiin. Kaavan tavoitteena on korvata maakunnassa turvetuotannosta poistuvaa alaa uudella tuotantoalalla, joten pitkällä aikavälillä tuotantoalueiden pinta-ala ja energiaturpeen määrä ei kaavan vaikutuksesta kasva. Näin ollen kaavan toteuttamisesta aiheutuvat turvetuotannon ilmastovaikutukset niin energiaturpeen kuljetuksen kuin poltonkin osalta tulisivat säilymään pitkän aikavälin tarkastelussa samana. Toisaalta kaavan toteutuminen ei noudata Parisiin ilmastosopimuksessa asetettua tavoitetta kasvihuonekaasupäästöjen kääntämisestä laskuun. Ympäristöministeriön (2015a) mukaan turvetuotannon vaikutusten arvioinnissa ei kuitenkaan ole mahdollisuutta arvioida ilmastovaikutuksia kovinkaan yksityiskohtaisesti. Kaavan vaikutusten arvioinnissa on käsitelty vaihemaakuntakaavan ilmastovaikutuksia, sillä tasolla kuin maakuntakaavoilta yleispiirteisenä suunnitelmana edellytetään. Yksityishenkilön (1 hlö) muistutus Muistuksenani haluan esittää seuraavaa: Ähtärinjärven valuma alueelle ei tulisi kaavassa esittää turvetuotantoon yhtään lisäaluetta. Ähtärinjärven humus ja kiintoainekuormitus on nykyiselläänkin liian suuri. Ähtärinjärvi rehevöityy hyvin nopeasti ja tilanne on luisunut erittäin pahaksi. Lisäksi vedenpinnan säännöstelystä johtuva suuri vaihtelu pahentaa tilannetta. Turveliejua ajautuu rantoihin jatkuvasti enenevässä määrin. Liitteenä kolme kuvaa Ähtärinjärven länsirannalta omistamaltani mökkikiinteistöltä Kesärannan tilalta. Kuvissa näkyy tänä kesänä rantaan tulleet turveliejulautat. Sama on toistunut jo useana kesänä. 169 Turvetuotantoon soveltuvien alueiden merkintä on alueen erityisominaisuutta osoittava merkintä, jolla ei varata aluetta turvetuotantoon, vaan osoitetaan sen soveltuvuus tähän maankäyttömuotoon maakuntakaavan laadinnassa huomioitujen tekijöiden perusteella. Kaavaehdotuksessa turvetuotantoon soveltuvaksi osoitettujen alueiden tuotantokelpoinen pinta-ala on noin hehtaaria. Mikäli alueille suunnitellaan turvetuotannon aloittamista, on siihen haettava aina ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa.

170 Kiintoaineiden ja humusten pääsy vesistöön pitäisi saada loppumaan. Ympäristön pilaantumisen aiheuttaneet toimijat pitäis saada vastuuseen vahingoista ja osallistumaan järven perusparantamistoimenpiteisiin. Etelä-Pohjanmaan Ely-keskuksen selvitys 2016e anttaa liian hyvän kuvan Ähtärinjärven tilasta koska alueelliset vaihtelut ovat suuria. Ähtärinjärven vesistön tila ei ole hyvä niin kuin selvityksessä mainitaan se on kiinteistöni kohdalla olevassa lahdessa ainakin erittäin huono. Kehoittaisin kaavan laatiojita ja käsittelijöitä tekemään uuden tarkemman selvityksen sekä tekemään tarkennukset kaavaan sen mukaisesti. Kokemäenjoen vesistöalueen Etelä-Pohjanmaalle uolttuvalla osalla on nykyisellään turvetuotantoalaa 2500ha. Kaavassa on osoitettu 850ha uutta alaa, tätä ei voi sallia koska järven Ähtärinjärven tila on nyt jo erittäin huono. Uuden alan osoittaminen yleensäkkin on tässä kaavaehdotuksessa vastoin ilmastosopimusta ja EU didektiivejä. Uusia turvetuotantoaloja on esitetty jopa pohjavesialueille. Esitetty Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaava III on tehty turpeenoton näkökulmasta kasottuna. Täytyy kuitenkin muistaa että turpeenotosta ollaan luopumassa ja muitakin yrittämisen ja elinkeinojen mahdollisuuksia maakunnassa löytyy. Työllistämisvaikutus on vähäinen mutta ympäristön haitat suuria ja niitä on vaikea korjata. Toivon järkeviä päätöksiä kaavan tekijöille! Jyväskylässä Henkilö 1 rak.mest. 170 Ähtärinjärven valuma-alueelle (35.43) osoitetaan vaihemaakuntakaavassa neljä turvetuotantoon soveltuvan alueen merkintää. Nykyisiä turvetuotantoalueita valuma-alueella on 8. Ähtärinjärven valuma-alueelta (35.43) on poistettu kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen kaksi pienialaista kohdetta: osittain Kolujoen valuma-alueella (35.46) sijaitseva Aita-Ahonsuo (13152), jonka tuotantokelpoinen pinta-ala on 26 ha ja joka ei sijaitse nykyisten tuotantoalueiden välittömässä läheisyydessä sekä osittain Kätkänjoen valuma-alueella (44.07) sijaitseva Isoneva (Etel.) (8838), jonka alue jakaantuu kahteen osaan, joiden tuotantokelpoinen pinta-ala on yhteensä 20 ha. Maakuntakaavassa vesistövaikutuksia tarkastellaan valuma-alueittain. Ähtärinjärven alueelle (35.43) on annettu suunnittelumääräys: Seuraavilla valuma-alueilla turvetuotannon vesiensuojelumenetelmiin ja tuotannon vaiheistukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Määräys perustuu Ähtärinjärven merkittäviin käyttöarvoihin, joihin mahdollisella kuormituksen lisääntymisellä voisi olla vaikutusta. Lisäksi alueelle osoitetuille turvetuotantoon soveltuville alueille on annettu suunnittelumääräys, jossa korostetaan vesistövaikutusten huomioimista ja mm. eri tuotantoalueiden yhteisvaikutusten tarkastelua: Turvetuotantoon soveltuvan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon turvetuotannon vaikutukset asutukseen. Alueen käyttöönoton suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota vesiensuojelumenetelmien tehokkuuteen ja valuma-alueella yhtäaikaisesti tuotannossa olevien alueiden määrään siten, että turvetuotanto osaltaan ottaa huomioon vesienhoidon toimenpideohjelmissa asetetut tavoitteet

171 ja edistää niiden toteutumista. Suunnittelussa on huomioitava tuotantoalueiden yhteisvaikutukset vesistöihin ja valuma-alueen kokonaiskuormitus, sekä tarvittaessa vaiheistettava tuotantoa huomioiden alapuolisten vesistöjen tila. Alueiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee selvittää happamien sulfaattimaiden esiintyminen ja suunnitella tuotanto siten, ettei se aiheuta merkittävää hapanta huuhtoumaa. Kaikille kaavassa turvetuotantoon soveltuvaksi osoitetuille alueille on haettava ympäristölupa turvetuotannon harjoittamiseen ympäristönsuojelulain mukaisen menettelyn mukaisesti. Ympäristöluvan käsittelyssä huomioidaan maakuntakaavassa alueille annettu suunnittelumääräys. Ympäristöluvan käsittelyn yhteydessä laaditaan tarkemmat suunnitelmat mm. alueiden vesienkäsittelymenetelmistä, joihin ei maakuntakaavassa yleispiirteisenä suunnitelmana oteta kantaa. Turvetuotantoon soveltuvan alueen merkintöjä ei osoiteta pohjavesialueille. Pohjavesialueiden sijainti suhteessa kaavassa turvetuotantoon soveltuviksi osoitettuihin alueisiin on nähtävillä kaavaan liittyvässä teemakartassa. Yksityishenkilön (1 hlö) muistutus Turvetuotannon raju hehtaarin lisääminen entisten jo laajojen turvetuotantoalueiden lisäksi tulee vaikuttamaan vesistöjen humus- ja kiintoainekuormitukseen tavalla, jota ei voi hyväksyä. Vertailu siitä, että mikä rasittaa eniten tai vähiten prosentuaalisesti yhteistä luontoamme on lopetettava ja tehtävä tekoja kaiken kuormituksen poistamiseksi, varsinkin kun turpeelle energiatuotannossa on muita parempia vaihtoehtoja tarjolla. Turvetuotannon työllistäviä vaikutuksia on ylikorostettu ja vastaavasti vähätelty sen aiheuttamia pysyviä haittoja turpeen kaivamisen ja energiaksi polttamisen tuloksena. 171 Turvetuotantoon soveltuvien alueiden merkintä on alueen erityisominaisuutta osoittava merkintä, jolla ei varata aluetta turvetuotantoon, vaan osoitetaan sen soveltuvuus tähän maankäyttömuotoon maakuntakaavan laadinnassa huomioitujen tekijöiden perusteella. Kaavaehdotuksessa turvetuotantoon soveltuvaksi osoitettujen alueiden tuotantokelpoinen pinta-ala on noin hehtaaria. Mikäli alueille suunnitellaan turvetuotannon aloittamista, on siihen haettava aina ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa.

172 Turvetuotannon vesistövaikutuksia on käsitelty maakuntakaavassa laajasti niin kaavaselvityksissä kuin kaavan vaikutusten arvioinnissakin. Lisäksi turvetuotantoon soveltuville alueille annetaan suunnittelumääräys, jossa korostetaan monipuolisesti vesistövaikutusten huomioimista: Turvetuotantoon soveltuvan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon turvetuotannon vaikutukset asutukseen. Alueen käyttöönoton suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota vesiensuojelumenetelmien tehokkuuteen ja valuma-alueella yhtäaikaisesti tuotannossa olevien alueiden määrään siten, että turvetuotanto osaltaan ottaa huomioon vesienhoidon toimenpideohjelmissa asetetut tavoitteet ja edistää niiden toteutumista. Suunnittelussa on huomioitava tuotantoalueiden yhteisvaikutukset vesistöihin ja valuma-alueen kokonaiskuormitus, sekä tarvittaessa vaiheistettava tuotantoa huomioiden alapuolisten vesistöjen tila. Alueiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee selvittää happamien sulfaattimaiden esiintyminen ja suunnitella tuotanto siten, ettei se aiheuta merkittävää hapanta huuhtoumaa. Turvetuotannon työllistävistä vaikutuksista ei ole suoraa tilastointia ja kaavaselostuksessa esitetty arvio (suorat ja välilliset työllisyysvaikutukset, n henkilötyövuotta) perustuu mm. Pellervon Taloustutkimuksen (2013) arvioon. Päähuoli on LEHTIMÄELLE suunnitelluista ehdotuksista VALKEALAMMEN 1.pohjavesialueen sekä jo nykyisellään liian kuormituksen alle jääneen ÄHTÄRINJÄRVEN lisäkaavoituksesta turvetuotantoon ja sen aiheuttamista negatiivisista merkityksistä veden laatuun, kalakantaan, virkistysolosuhteisiin, tonttien arvon laskuun, humus- ja kiintoainekuormitukseen, kasvillisuuden liikakasvuun (myös sinilevät), vesistön mataloitumiseen. Kaavassa ei osoiteta turvetuotantoon soveltuvia alueita pohjavesialueille. Valkealammen (A ja B) pohjavesialueen välittömässä läheisyydessä sijaitsee Kotanevan (8853) turvetuotantoon soveltuvan alueen merkintä. Turpeenoton vaikutukset läheisiin pohjavesialueisiin arvioidaan hankesuunnittelun yhteydessä, kun määritellään mm. tuotantoalueen tarkempi sijainti. 172

173 Ähtärinjärven valuma-alueelle (35.43) osoitetaan vaihemaakuntakaavassa neljä turvetuotantoon soveltuvan alueen merkintää. Nykyisiä turvetuotantoalueita valuma-alueella on 8. Ähtärinjärven valuma-alueelta (35.43) on poistettu kaavan ehdotusvaiheen nähtävillä olon jälkeen kaksi pienialaista kohdetta: osittain Kolujoen valuma-alueella (35.46) sijaitseva Aita-Ahonsuo (13152), jonka tuotantokelpoinen pinta-ala on 26 ha ja joka ei sijaitse nykyisten tuotantoalueiden välittömässä läheisyydessä sekä osittain Kätkänjoen valuma-alueella (44.07) sijaitseva Isoneva (Etel.) (8838), jonka alue jakaantuu kahteen osaan, joiden tuotantokelpoinen pinta-ala on yhteensä 20 ha. Vedoten myös kansainvälisen ympäristökokouksen päämääriin on tavoitteellista vähentää ja lopettaa turvetuotanto eikä lisätä sitä. Näillä perusteilla jätän muistutuksen. 173 Maakuntakaavassa vesistövaikutuksia tarkastellaan valuma-alueittain. Ähtärinjärven alueelle (35.43) on annettu suunnittelumääräys: Seuraavilla valuma-alueilla turvetuotannon vesiensuojelumenetelmiin ja tuotannon vaiheistukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Määräys perustuu Ähtärinjärven merkittäviin käyttöarvoihin, joihin mahdollisella kuormituksen lisääntymisellä voisi olla vaikutusta. Lisäksi alueelle osoitetuille turvetuotantoon soveltuville alueille on annettu vastineessa aiemmin mainittu suunnittelumääräys, jossa korostetaan vesistövaikutusten huomioimista ja mm. eri tuotantoalueiden yhteisvaikutusten tarkastelua. Kaikille kaavassa turvetuotantoon soveltuvaksi osoitetuille alueille on haettava ympäristölupa turvetuotannon harjoittamiseen ympäristönsuojelulain mukaisen menettelyn mukaisesti. Ympäristöluvan käsittelyssä huomioidaan maakuntakaavassa alueille annettu suunnittelumääräys. Ympäristöluvan käsittelyn yhteydessä laaditaan tarkemmat suunnitelmat mm. alueiden

174 vesienkäsittelymenetelmistä, joihin ei maakuntakaavassa yleispiirteisenä suunnitelmana oteta kantaa. Yksityishenkilön (1 hlö) muistutus Vastustan kaavan esittämiä turvetuotantoalueita Kokemäenjoen vesistöalueen valuma-alueelle. Ähtärinjärvi on herkkää latvavesistöä, jonka veden laatu on jo useamman vuoden huonontunut. Sinilevän määrä on lisääntynyt kesä kesältä ja vesi on samentunut huomattavasti. Järvi ei kestä enää yhtään lisäkuormitusta, jota kaavassa esitetyt turpeenottoalueet aiheuttaisivat. Kokemäenjoen vesistöalueella sijaitsevalle Ähtärinjärven valumaalueelle (35.43) osoitetaan vaihemaakuntakaavassa neljä turvetuotantoon soveltuvan alueen merkintää. Nykyisiä turvetuotantoalueita valuma-alueella on 8. Ähtärinjärven valuma-alueelta (35.43) on poistettu kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen kaksi pienialaista kohdetta: osittain Kolujoen valuma-alueella (35.46) sijaitseva Aita-Ahonsuo (13152), jonka tuotantokelpoinen pinta-ala on 26 ha ja joka ei sijaitse nykyisten tuotantoalueiden välittömässä läheisyydessä sekä osittain Kätkänjoen valuma-alueella (44.07) sijaitseva Isoneva (Etel.) (8838), jonka alue jakaantuu kahteen osaan, joiden tuotantokelpoinen pinta-ala on yhteensä 20 ha. Vesistövaikutuksia tarkastellaan maakuntakaavassa valuma-alueittain. Ähtärinjärven alueelle (35.43) on annettu suunnittelumääräys: Seuraavilla valuma-alueilla turvetuotannon vesiensuojelumenetelmiin ja tuotannon vaiheistukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Määräys perustuu Ähtärinjärven merkittäviin käyttöarvoihin, joihin mahdollisella kuormituksen lisääntymisellä voisi olla vaikutusta. 174 Lisäksi alueelle osoitetuille turvetuotantoon soveltuville alueille on annettu suunnittelumääräys, jossa korostetaan vesistövaikutusten huomioimista ja mm. eri tuotantoalueiden yhteisvaikutusten tarkastelua: Turvetuotantoon soveltuvan alueen

175 yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon turvetuotannon vaikutukset asutukseen. Alueen käyttöönoton suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota vesiensuojelumenetelmien tehokkuuteen ja valuma-alueella yhtäaikaisesti tuotannossa olevien alueiden määrään siten, että turvetuotanto osaltaan ottaa huomioon vesienhoidon toimenpideohjelmissa asetetut tavoitteet ja edistää niiden toteutumista. Suunnittelussa on huomioitava tuotantoalueiden yhteisvaikutukset vesistöihin ja valumaalueen kokonaiskuormitus, sekä tarvittaessa vaiheistettava tuotantoa huomioiden alapuolisten vesistöjen tila. Alueiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee selvittää happamien sulfaattimaiden esiintyminen ja suunnitella tuotanto siten, ettei se aiheuta merkittävää hapanta huuhtoumaa. Kaikille kaavassa turvetuotantoon soveltuvaksi osoitetuille alueille on haettava ympäristölupa turvetuotannon harjoittamiseen ympäristönsuojelulain mukaisen menettelyn mukaisesti. Ympäristöluvan käsittelyssä huomioidaan maakuntakaavassa alueille annettu suunnittelumääräys. Ympäristöluvan käsittelyn yhteydessä laaditaan tarkemmat suunnitelmat mm. alueiden vesienkäsittelymenetelmistä, joihin ei maakuntakaavassa yleispiirteisenä suunnitelmana oteta kantaa. Ehdotus on vastoin maakunnan, Länsi-Suomen ja valtakunnallisia ympäristötavoitteita. Ehdotus on myös vastoin IPCC:n julkistamaa tiukkaa tavoitetta, missä pyritään rajoittamaan maapallon lämpötilan nousu alle 1.5 asteen. IPCC sanoo, että turve on fossiilinen polttoaine, jonka käyttö pitää mahdollisimman nopeasti lopettaa kokonaan. Turpeenotolla ja sen käytöllä energiantuotantoon on huomattavia ilmastovaikutuksia. Etelä-Pohjanmaan energia- ja ilmastostrategian mukaan turpeen tulisi olla maakunnassa tulevaisuudessa pääpolttoaineen sijaan merkittävä tukipolttoaine ja huoltovarmuuden turvaaja. Siirtymäkausi turpeesta muihin energiamuotoihin kuitenkin tarvitaan ja osaltaan kaava vastaa tähän siirtymäajan tarpeeseen. 175

176 Kotimaisena energianlähteenä turpeella on aluetaloudellista merkitystä ja turpeen käytön myötä kivihiilen osuus maakunnan energiantuotannossa on vähäinen. On myös huomioitava, että turvetuotannolla on vaikutuksia sekä maakunnan energiaomavaraisuuteen että työllisyyteen. Turvetuotanto on merkittävä paikallinen työllistäjä, mikä korostuu etenkin harvaan asutulla maaseudulla. Turvetuotannon työllistävistä vaikutuksista ei ole suoraa tilastointia, mutta mm. Pellervon Taloustutkimuksen (2013) arvion mukaan se työllistää Etelä-Pohjanmaalla suoraan ja välillisesti noin 2000 henkilötyövuoden verran. Turvetuotannon työllistävät vaikutukset heijastuvat välillisesti myös ostovoiman kasvuun ja sen tuomiin myönteisiin aluetaloudellisiin vaikutuksiin. Kaavan tavoitteena on korvata maakunnassa turvetuotannosta poistuvaa alaa uudella tuotantoalalla, joten pitkällä aikavälillä tuotantoalueiden pinta-ala ja energiaturpeen määrä ei kaavan vaikutuksesta kasva. Näin ollen kaavan toteuttamisesta aiheutuvat turvetuotannon ilmastovaikutukset niin energiaturpeen kuljetuksen kuin poltonkin osalta tulisivat säilymään pitkän aikavälin tarkastelussa samana. Toisaalta kaavan toteutuminen ei noudata Parisiin ilmastosopimuksessa asetettua tavoitetta kasvihuonekaasupäästöjen kääntämisestä laskuun. Ympäristöministeriön (2015a) mukaan turvetuotannon vaikutusten arvioinnissa ei kuitenkaan ole mahdollisuutta arvioida ilmastovaikutuksia kovinkaan yksityiskohtaisesti. Kaavan vaikutusten arvioinnissa on käsitelty vaihemaakuntakaavan ilmastovaikutuksia, sillä tasolla kuin maakuntakaavoilta yleispiirteisenä suunnitelmana edellytetään. Yksityishenkilöiden (2 hlöä) muistutus Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavan ehdotukseen (jatkossa: kaava) Vaatimus: Ehdotetut uudet turvetuotantoalueet tulee poistaa kokonaan kaavasta. Perustelut: 176

177 1. Ähtärinjärven tila on heikentynyt oleellisesti viimeisten vuosikymmenten aikana. Useiden vuosien ajan sinileväkukinnot ovat estäneet sen virkistyskäytön ja veden käytön kasvimaiden kasteluun. Järven rannoilla on n kiinteistöä ja asukkaita/kesäasukkaita moninkertaisesti. Sinilevä on todettu olevan maksamyrkkyjä sisältävä, joten se on kaikille järvessä uiville ja sen vettä käyttäville terveysuhka. 2. Järven pilaantumisen vuoksi perustettiin 2017 yhdistys Yhteinen Ähtärinjärvi ry, joka sai ELY- keskuksen avustuksen kuormitusselvityksen tekemiseen Järven tilan parantamiseksi tehtävä työ on täysin turhaa, jos kuormitustekijöitä suositaan maakuntahallinnon avustuksella. Ähtärinjärven valuma-alueelle (35.43) osoitetaan vaihemaakuntakaavassa neljä turvetuotantoon soveltuvan alueen merkintää. Nykyisiä turvetuotantoalueita valuma-alueella on 8. Ähtärinjärven valuma-alueelta (35.43) on poistettu kaavan ehdotusvaiheen nähtävillä olon jälkeen kaksi pienialaista kohdetta: Aita-Ahonsuo (13152), jonka tuotantokelpoinen pinta-ala on 26 ha ja joka ei sijaitse nykyisten tuotantoalueiden välittömässä läheisyydessä sekä Isoneva (Etel.) (8838), jonka alue jakaantuu kahteen osaan, joiden tuotantokelpoinen pinta-ala on yhteensä 20 ha. Maakuntakaavassa vesistövaikutuksia tarkastellaan valuma-alueittain. Ähtärinjärven alueelle (35.43) on annettu suunnittelumääräys: Seuraavilla valuma-alueilla turvetuotannon vesiensuojelumenetelmiin ja tuotannon vaiheistukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Määräys perustuu Ähtärinjärven merkittäviin käyttöarvoihin, joihin mahdollisella kuormituksen lisääntymisellä voisi olla vaikutusta. 177 Lisäksi alueelle osoitetuille turvetuotantoon soveltuville alueille on annettu suunnittelumääräys, jossa korostetaan vesistövaikutusten huomioimista ja mm. eri tuotantoalueiden yhteisvaikutusten tarkastelua: Turvetuotantoon soveltuvan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon turvetuotannon vaikutukset asutukseen. Alueen käyttöönoton suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota vesiensuojelumenetelmien tehokkuuteen ja valuma-alueella yhtäaikaisesti tuotannossa olevien alueiden määrään siten, että turvetuotanto osaltaan ottaa huomioon vesienhoidon toimenpideohjelmissa asetetut tavoitteet ja edistää niiden toteutumista. Suunnittelussa on huomioitava tuotantoalueiden yhteisvaikutukset vesistöihin ja valuma-alueen

178 kokonaiskuormitus, sekä tarvittaessa vaiheistettava tuotantoa huomioiden alapuolisten vesistöjen tila. Alueiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee selvittää happamien sulfaattimaiden esiintyminen ja suunnitella tuotanto siten, ettei se aiheuta merkittävää hapanta huuhtoumaa. Kaikille kaavassa turvetuotantoon soveltuvaksi osoitetuille alueille on haettava ympäristölupa turvetuotannon harjoittamiseen ympäristönsuojelulain mukaisen menettelyn mukaisesti. Ympäristöluvan käsittelyssä huomioidaan maakuntakaavassa alueille annettu suunnittelumääräys. Ympäristöluvan käsittelyn yhteydessä laaditaan tarkemmat suunnitelmat mm. alueiden vesienkäsittelymenetelmistä, joihin ei maakuntakaavassa yleispiirteisenä suunnitelmana oteta kantaa. 3. Suomen soista on noin kolmannes Etelä-Pohjanmaalla. Uuteen turvetuotantoon ehdotetaan 214 suota ja suojeltavaksi 4 suota. Tämä ehdotus pilaa sekä suot että niiden valuma-alueilla olevat vesistöt vuosikymmeniksi. Vaihemaakuntakaavassa osoitetaan turvetuotantoon soveltuvina alueina 211 suota. Vaihemaakuntakaavan III valmisteluvaiheessa tarkoituksena oli osoittaa SL-merkinnällä soidensuojelun täydennysohjelman mukaiset kohteet. Lakisääteisen suojeluohjelman valmistelusta päätettiin kuitenkin luopua vuonna 2014, eikä tämän jälkeen olla voitu osoittaa taloudellisia edellytyksiä kaikkien soidensuojelun täydennysehdotukseen valittujen kohteiden suojelun toteuttamiselle. Näin ollen kohteita ei tulla huomioimaan kaavamerkinnöillä lukuun ottamatta Karvasuon, Vehmaskaan länsipuolisen lähdesuon, Isojärven ja Iso-Manalaisen ympäristön soiden ja Vähänjärvennevan alueita. Soidensuojelun täydennysehdotuksen kohteille ei kaavaratkaisussa osoiteta muuta maankäyttöä, mikä edistää kaavan tavoitetta soiden suojelun ja turvetuotannon yhteensovittamisesta. Lisäksi soidensuojelun täydennysehdotukseen kuulumattomalle Sahanevalle (Seinäjoki) osoitetaan SL-merkintä. 178

179 4. Ilmastonmuutoksen torjunnassa suot ovat suuressa roolissa. Ne ovat suurin luonnollinen hiilinielu Suomessa ja maapallolla. Mikäli kaavassa mahdollistetaan soiden pilaaminen, ulottuu se 2050 ja 2060 luvuille saakka. Tuolloin Suomen päästöt tulisi olla jo nollatasoa. 5. Ehdotus ei noudata Ähtärin ja Pihlajaveden reittien vesienhoidon toimenpideohjelmaa. Vesien tilaa tulee parantaa eikä aiheuttaa turvetuotannolla lisäkuormitusta. 6. Ehdotus ei noudata Länsi-Suomen ympäristöstrategiaa, jossa tavoitteena on vesistöjen tilan parantaminen. Vesienhoidon toimenpideohjelmien sisältö on huomioitu kaavan valmistelussa ja turvetuotantoon soveltuvien alueiden suunnittelumääräyksessä annetaan useita vesienhoitoon liittyviä määräyksiä, mm. turvetuotanto osaltaan ottaa huomioon vesienhoidon toimenpideohjelmissa asetetut tavoitteet ja edistää niiden toteutumista tarvittaessa vaiheistettava tuotantoa huomioiden alapuolisten vesistöjen tila. Suunnittelumääräys huomioidaan tuotantoalueiden ympäristölupia käsiteltäessä. 7. Ehdotus ei noudata kansallista energia- ja ilmastostrategiaa Päästöjä pitää vähentää, ei jatkaa samalla tasolla. 8. Ehdotus ei noudata EU:n vesipuitedirektiivin oikeustulkintaa (ns. Weser-tapaus); ympäristölupia ei saa myöntää, jos on mahdollisuus ympäristön vesien pilaantumiseen. 9. Ehdotus ei noudata Pariisin ilmastosopimusta. Tämä tunnustetaan suoraan kaavan tekstissä. Suomi on valtiona allekirjoittanut sopimuksen. 10. Ehdotus ei noudata IPCC:n julkistamaa raporttia niistä toimenpiteistä, jolla päästään maapallolla alle 1.5 asteen ilmaston lämpenemisen. IPCC määrittelee, että turve ei ole uusiutuvaa ja sen käyttö pitäisi lopettaa kokonaan mahdollisimman pian. 11. Maakuntahallinto, virkamiehet ja poliittiset päättäjät, toimivat virkavastuulla. Virkavastuu edellyttää, että valmistelutyö nojaa voimassa olevaan lainsäädäntöön ja Suomen tekemiin sopimuksiin. Myös poliittiset päättäjät toimivat virkavastuulla. Turpeenotolla ja sen käytöllä energiantuotantoon on huomattavia ilmastovaikutuksia. Etelä-Pohjanmaan energia- ja ilmastostrategian mukaan turpeen tulisi olla maakunnassa tulevaisuudessa pääpolttoaineen sijaan merkittävä tukipolttoaine ja huoltovarmuuden turvaaja. Siirtymäkausi turpeesta muihin energiamuotoihin kuitenkin tarvitaan ja osaltaan kaava vastaa tähän siirtymäajan tarpeeseen. Kotimaisena energianlähteenä turpeella on aluetaloudellista merkitystä ja turpeen käytön myötä kivihiilen osuus maakunnan energiantuotannossa on vähäinen. On myös huomioitava, että turvetuotannolla on vaikutuksia sekä maakunnan energiaomavaraisuuteen että työllisyyteen. Turvetuotanto on merkittävä paikallinen työllistäjä, mikä korostuu etenkin harvaan asutulla maaseudulla. Turvetuotannon työllistävistä vaikutuksista ei ole suoraa tilastointia, mutta mm. Pellervon Taloustutkimuksen (2013) arvion mukaan se työllistää Etelä-Pohjanmaalla suoraan ja välillisesti noin 2000 henkilötyövuoden verran. Turvetuotannon työllistävät 179

180 Ähtärinjärven pohjoispään vapaa-ajan asukkaat vaikutukset heijastuvat välillisesti myös ostovoiman kasvuun ja sen tuomiin myönteisiin aluetaloudellisiin vaikutuksiin. Kaavan tavoitteena on korvata maakunnassa turvetuotannosta poistuvaa alaa uudella tuotantoalalla, joten pitkällä aikavälillä tuotantoalueiden pinta-ala ja energiaturpeen määrä ei kaavan vaikutuksesta kasva. Näin ollen kaavan toteuttamisesta aiheutuvat turvetuotannon ilmastovaikutukset niin energiaturpeen kuljetuksen kuin poltonkin osalta tulisivat säilymään pitkän aikavälin tarkastelussa samana. Toisaalta kaavan toteutuminen ei noudata Parisiin ilmastosopimuksessa asetettua tavoitetta kasvihuonekaasupäästöjen kääntämisestä laskuun. Ympäristöministeriön (2015a) mukaan turvetuotannon vaikutusten arvioinnissa ei kuitenkaan ole mahdollisuutta arvioida ilmastovaikutuksia kovinkaan yksityiskohtaisesti. Kaavan vaikutusten arvioinnissa on käsitelty vaihemaakuntakaavan ilmastovaikutuksia, sillä tasolla kuin maakuntakaavoilta yleispiirteisenä suunnitelmana edellytetään. Yksityishenkilön (1 hlö) muistutus Vastustan kaavan esittämiä turvetuotantoalueita Kokemäenjoen vesistöalueen valuma-alueelle. Ähtärinjärvi on herkkää latvavesistöä, jonka veden laatu on jo useamman vuoden huonontunut. Sinilevän määrä on lisääntynyt kesä kesältä ja vesi on samentunut huomattavasti. Järvi ei kestä enää yhtään lisäkuormitusta, jota kaavassa esitetyt turpeenottoalueet aiheuttaisivat. 180 Kokemäenjoen vesistöalueella sijaitsevalle Ähtärinjärven valumaalueelle (35.43) osoitetaan vaihemaakuntakaavassa neljä turvetuotantoon soveltuvan alueen merkintää. Nykyisiä turvetuotantoalueita valuma-alueella on 8. Ähtärinjärven valuma-alueelta (35.43) on poistettu kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen kaksi pienialaista kohdetta: osittain Kolujoen valuma-alueella (35.46) sijaitseva Aita-Ahonsuo (13152), jonka tuotantokelpoinen pinta-ala on 26 ha ja joka ei sijaitse nykyisten tuotantoalueiden välittömässä läheisyydessä sekä osittain Kätkänjoen valuma-alueella (44.07) sijaitseva Isoneva (Etel.) (8838), jonka alue jakaantuu kahteen osaan, joiden tuotantokelpoinen pinta-ala on yhteensä 20 ha.

181 Vesistövaikutuksia tarkastellaan maakuntakaavassa valuma-alueittain. Ähtärinjärven alueelle (35.43) on annettu suunnittelumääräys: Seuraavilla valuma-alueilla turvetuotannon vesiensuojelumenetelmiin ja tuotannon vaiheistukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Määräys perustuu Ähtärinjärven merkittäviin käyttöarvoihin, joihin mahdollisella kuormituksen lisääntymisellä voisi olla vaikutusta. Lisäksi alueelle osoitetuille turvetuotantoon soveltuville alueille on annettu suunnittelumääräys, jossa korostetaan vesistövaikutusten huomioimista ja mm. eri tuotantoalueiden yhteisvaikutusten tarkastelua: Turvetuotantoon soveltuvan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon turvetuotannon vaikutukset asutukseen. Alueen käyttöönoton suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota vesiensuojelumenetelmien tehokkuuteen ja valuma-alueella yhtäaikaisesti tuotannossa olevien alueiden määrään siten, että turvetuotanto osaltaan ottaa huomioon vesienhoidon toimenpideohjelmissa asetetut tavoitteet ja edistää niiden toteutumista. Suunnittelussa on huomioitava tuotantoalueiden yhteisvaikutukset vesistöihin ja valuma-alueen kokonaiskuormitus, sekä tarvittaessa vaiheistettava tuotantoa huomioiden alapuolisten vesistöjen tila. Alueiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee selvittää happamien sulfaattimaiden esiintyminen ja suunnitella tuotanto siten, ettei se aiheuta merkittävää hapanta huuhtoumaa. 181 Kaikille kaavassa turvetuotantoon soveltuvaksi osoitetuille alueille on haettava ympäristölupa turvetuotannon harjoittamiseen ympäristönsuojelulain mukaisen menettelyn mukaisesti. Ympäristöluvan käsittelyssä huomioidaan maakuntakaavassa alueille annettu suunnittelumääräys. Ympäristöluvan käsittelyn yhteydessä

182 laaditaan tarkemmat suunnitelmat mm. alueiden vesienkäsittelymenetelmistä, joihin ei maakuntakaavassa yleispiirteisenä suunnitelmana oteta kantaa. Ehdotus on vastoin maakunnan, Länsi-Suomen ja valtakunnallisia ympäristötavoitteita. Ehdotus on myös vastoin IPCC:n julkistamaa tiukkaa tavoitetta, missä pyritään rajoittamaan maapallon lämpötilan nousu alle 1.5 asteen. IPCC sanoo, että turve on fossiilinen polttoaine, jonka käyttö pitää mahdollisimman nopeasti lopettaa kokonaan. Ei enää yhtään turvelupaa, järvi on ihan henkitoreissaan. terveisin Henkilö 1 kesämökkiläinen Ähtärinrannalta Turpeenotolla ja sen käytöllä energiantuotantoon on huomattavia ilmastovaikutuksia. Etelä-Pohjanmaan energia- ja ilmastostrategian mukaan turpeen tulisi olla maakunnassa tulevaisuudessa pääpolttoaineen sijaan merkittävä tukipolttoaine ja huoltovarmuuden turvaaja. Siirtymäkausi turpeesta muihin energiamuotoihin kuitenkin tarvitaan ja osaltaan kaava vastaa tähän siirtymäajan tarpeeseen. Kotimaisena energianlähteenä turpeella on aluetaloudellista merkitystä ja turpeen käytön myötä kivihiilen osuus maakunnan energiantuotannossa on vähäinen. On myös huomioitava, että turvetuotannolla on vaikutuksia sekä maakunnan energiaomavaraisuuteen että työllisyyteen. Turvetuotanto on merkittävä paikallinen työllistäjä, mikä korostuu etenkin harvaan asutulla maaseudulla. Turvetuotannon työllistävistä vaikutuksista ei ole suoraa tilastointia, mutta mm. Pellervon Taloustutkimuksen (2013) arvion mukaan se työllistää Etelä-Pohjanmaalla suoraan ja välillisesti noin 2000 henkilötyövuoden verran. Turvetuotannon työllistävät vaikutukset heijastuvat välillisesti myös ostovoiman kasvuun ja sen tuomiin myönteisiin aluetaloudellisiin vaikutuksiin. 182 Kaavan tavoitteena on korvata maakunnassa turvetuotannosta poistuvaa alaa uudella tuotantoalalla, joten pitkällä aikavälillä tuotantoalueiden pinta-ala ja energiaturpeen määrä ei kaavan vaikutuksesta kasva. Näin ollen kaavan toteuttamisesta aiheutuvat turvetuotannon ilmastovaikutukset niin energiaturpeen kuljetuksen kuin poltonkin osalta tulisivat säilymään pitkän aikavälin

183 tarkastelussa samana. Toisaalta kaavan toteutuminen ei noudata Parisiin ilmastosopimuksessa asetettua tavoitetta kasvihuonekaasupäästöjen kääntämisestä laskuun. Ympäristöministeriön (2015a) mukaan turvetuotannon vaikutusten arvioinnissa ei kuitenkaan ole mahdollisuutta arvioida ilmastovaikutuksia kovinkaan yksityiskohtaisesti. Kaavan vaikutusten arvioinnissa on käsitelty vaihemaakuntakaavan ilmastovaikutuksia, sillä tasolla kuin maakuntakaavoilta yleispiirteisenä suunnitelmana edellytetään. Yksityishenkilön (1 hlö) muistutus Vastustan kaavan esittämiä turvetuotantoalueita Kokemäenjoen vesistöalueen valuma-alueelle. Ähtärinjärvi on herkkää latvavesistöä, jonka veden laatu on jo useamman vuoden huonontunut. Sinilevän määrä on lisääntynyt kesä kesältä ja vesi on samentunut huomattavasti. Järvi ei kestä enää yhtään lisäkuormitusta, jota kaavassa esitetyt turpeenottoalueet aiheuttaisivat. Kokemäenjoen vesistöalueella sijaitsevalle Ähtärinjärven valumaalueelle (35.43) osoitetaan vaihemaakuntakaavassa neljä turvetuotantoon soveltuvan alueen merkintää. Nykyisiä turvetuotantoalueita valuma-alueella on 8. Ähtärinjärven valuma-alueelta (35.43) on poistettu kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen kaksi pienialaista kohdetta: osittain Kolujoen valuma-alueella (35.46) sijaitseva Aita-Ahonsuo (13152), jonka tuotantokelpoinen pinta-ala on 26 ha ja joka ei sijaitse nykyisten tuotantoalueiden välittömässä läheisyydessä sekä osittain Kätkänjoen valuma-alueella (44.07) sijaitseva Isoneva (Etel.) (8838), jonka alue jakaantuu kahteen osaan, joiden tuotantokelpoinen pinta-ala on yhteensä 20 ha. Vesistövaikutuksia tarkastellaan maakuntakaavassa valuma-alueittain. Ähtärinjärven alueelle (35.43) on annettu suunnittelumääräys: Seuraavilla valuma-alueilla turvetuotannon vesiensuojelumenetelmiin ja tuotannon vaiheistukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Määräys perustuu Ähtärinjärven merkittäviin käyttöarvoihin, joihin mahdollisella kuormituksen lisääntymisellä voisi olla vaikutusta. 183

184 Lisäksi alueelle osoitetuille turvetuotantoon soveltuville alueille on annettu suunnittelumääräys, jossa korostetaan vesistövaikutusten huomioimista ja mm. eri tuotantoalueiden yhteisvaikutusten tarkastelua: Turvetuotantoon soveltuvan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon turvetuotannon vaikutukset asutukseen. Alueen käyttöönoton suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota vesiensuojelumenetelmien tehokkuuteen ja valuma-alueella yhtäaikaisesti tuotannossa olevien alueiden määrään siten, että turvetuotanto osaltaan ottaa huomioon vesienhoidon toimenpideohjelmissa asetetut tavoitteet ja edistää niiden toteutumista. Suunnittelussa on huomioitava tuotantoalueiden yhteisvaikutukset vesistöihin ja valuma-alueen kokonaiskuormitus, sekä tarvittaessa vaiheistettava tuotantoa huomioiden alapuolisten vesistöjen tila. Alueiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee selvittää happamien sulfaattimaiden esiintyminen ja suunnitella tuotanto siten, ettei se aiheuta merkittävää hapanta huuhtoumaa. Ehdotus on vastoin maakunnan, Länsi-Suomen ja valtakunnallisia ympäristötavoitteita. Ehdotus on myös vastoin IPCC:n julkistamaa tiukkaa tavoitetta, missä pyritään rajoittamaan maapallon lämpötilan nousu alle 1.5 asteen. IPCC sanoo, että turve on fossiilinen polttoaine, jonka käyttö pitää mahdollisimman nopeasti lopettaa kokonaan. 184 Kaikille kaavassa turvetuotantoon soveltuvaksi osoitetuille alueille on haettava ympäristölupa turvetuotannon harjoittamiseen ympäristönsuojelulain mukaisen menettelyn mukaisesti. Ympäristöluvan käsittelyssä huomioidaan maakuntakaavassa alueille annettu suunnittelumääräys. Ympäristöluvan käsittelyn yhteydessä laaditaan tarkemmat suunnitelmat mm. alueiden vesienkäsittelymenetelmistä, joihin ei maakuntakaavassa yleispiirteisenä suunnitelmana oteta kantaa. Turpeenotolla ja sen käytöllä energiantuotantoon on huomattavia ilmastovaikutuksia. Etelä-Pohjanmaan energia- ja ilmastostrategian mukaan turpeen tulisi olla maakunnassa tulevaisuudessa pääpolttoaineen sijaan merkittävä tukipolttoaine ja

185 huoltovarmuuden turvaaja. Siirtymäkausi turpeesta muihin energiamuotoihin kuitenkin tarvitaan ja osaltaan kaava vastaa tähän siirtymäajan tarpeeseen. Kotimaisena energianlähteenä turpeella on aluetaloudellista merkitystä ja turpeen käytön myötä kivihiilen osuus maakunnan energiantuotannossa on vähäinen. On myös huomioitava, että turvetuotannolla on vaikutuksia sekä maakunnan energiaomavaraisuuteen että työllisyyteen. Turvetuotanto on merkittävä paikallinen työllistäjä, mikä korostuu etenkin harvaan asutulla maaseudulla. Turvetuotannon työllistävistä vaikutuksista ei ole suoraa tilastointia, mutta mm. Pellervon Taloustutkimuksen (2013) arvion mukaan se työllistää Etelä-Pohjanmaalla suoraan ja välillisesti noin 2000 henkilötyövuoden verran. Turvetuotannon työllistävät vaikutukset heijastuvat välillisesti myös ostovoiman kasvuun ja sen tuomiin myönteisiin aluetaloudellisiin vaikutuksiin. Kaavan tavoitteena on korvata maakunnassa turvetuotannosta poistuvaa alaa uudella tuotantoalalla, joten pitkällä aikavälillä tuotantoalueiden pinta-ala ja energiaturpeen määrä ei kaavan vaikutuksesta kasva. Näin ollen kaavan toteuttamisesta aiheutuvat turvetuotannon ilmastovaikutukset niin energiaturpeen kuljetuksen kuin poltonkin osalta tulisivat säilymään pitkän aikavälin tarkastelussa samana. Toisaalta kaavan toteutuminen ei noudata Parisiin ilmastosopimuksessa asetettua tavoitetta kasvihuonekaasupäästöjen kääntämisestä laskuun. Ympäristöministeriön (2015a) mukaan turvetuotannon vaikutusten arvioinnissa ei kuitenkaan ole mahdollisuutta arvioida ilmastovaikutuksia kovinkaan yksityiskohtaisesti. Kaavan vaikutusten arvioinnissa on käsitelty vaihemaakuntakaavan ilmastovaikutuksia, sillä tasolla kuin maakuntakaavoilta yleispiirteisenä suunnitelmana edellytetään. 185

186 Yksityishenkilöiden (2 hlöä) muistutus Vastustamme kaavan esittämiä turvetuotantoalueita Kokemäenjoen vesistöalueen valumaalueelle. Ähtärinjärvi on herkkää latvavesistöä, jonka veden laatu on jo useamman vuoden huonontunut. Sinilevän määrä on lisääntynyt kesä kesältä ja vesi on samentunut huomattavasti. Järvi ei kestä enää yhtään lisäkuormitusta, jota kaavassa esitetyt turpeenottoalueet aiheuttaisivat. Kokemäenjoen vesistöalueella sijaitsevalle Ähtärinjärven valumaalueelle (35.43) osoitetaan vaihemaakuntakaavassa neljä turvetuotantoon soveltuvan alueen merkintää. Nykyisiä turvetuotantoalueita valuma-alueella on 8. Ähtärinjärven valuma-alueelta (35.43) on poistettu kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen kaksi pienialaista kohdetta: osittain Kolujoen valuma-alueella (35.46) sijaitseva Aita-Ahonsuo (13152), jonka tuotantokelpoinen pinta-ala on 26 ha ja joka ei sijaitse nykyisten tuotantoalueiden välittömässä läheisyydessä sekä osittain Kätkänjoen valuma-alueella (44.07) sijaitseva Isoneva (Etel.) (8838), jonka alue jakaantuu kahteen osaan, joiden tuotantokelpoinen pinta-ala on yhteensä 20 ha. Vesistövaikutuksia tarkastellaan maakuntakaavassa valuma-alueittain. Ähtärinjärven alueelle (35.43) on annettu suunnittelumääräys: Seuraavilla valuma-alueilla turvetuotannon vesiensuojelumenetelmiin ja tuotannon vaiheistukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Määräys perustuu Ähtärinjärven merkittäviin käyttöarvoihin, joihin mahdollisella kuormituksen lisääntymisellä voisi olla vaikutusta. 186 Lisäksi alueelle osoitetuille turvetuotantoon soveltuville alueille on annettu suunnittelumääräys, jossa korostetaan vesistövaikutusten huomioimista ja mm. eri tuotantoalueiden yhteisvaikutusten tarkastelua: Turvetuotantoon soveltuvan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon turvetuotannon vaikutukset asutukseen. Alueen käyttöönoton suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota vesiensuojelumenetelmien tehokkuuteen ja valuma-alueella yhtäaikaisesti tuotannossa olevien alueiden määrään siten, että turvetuotanto osaltaan ottaa

187 huomioon vesienhoidon toimenpideohjelmissa asetetut tavoitteet ja edistää niiden toteutumista. Suunnittelussa on huomioitava tuotantoalueiden yhteisvaikutukset vesistöihin ja valuma-alueen kokonaiskuormitus, sekä tarvittaessa vaiheistettava tuotantoa huomioiden alapuolisten vesistöjen tila. Alueiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee selvittää happamien sulfaattimaiden esiintyminen ja suunnitella tuotanto siten, ettei se aiheuta merkittävää hapanta huuhtoumaa. Kaikille kaavassa turvetuotantoon soveltuvaksi osoitetuille alueille on haettava ympäristölupa turvetuotannon harjoittamiseen ympäristönsuojelulain mukaisen menettelyn mukaisesti. Ympäristöluvan käsittelyssä huomioidaan maakuntakaavassa alueille annettu suunnittelumääräys. Ympäristöluvan käsittelyn yhteydessä laaditaan tarkemmat suunnitelmat mm. alueiden vesienkäsittelymenetelmistä, joihin ei maakuntakaavassa yleispiirteisenä suunnitelmana oteta kantaa. Ehdotus on vastoin maakunnan, Länsi-Suomen ja valtakunnallisia ympäristötavoitteita. Ehdotus on myös vastoin IPCC:n julkistamaa tiukkaa tavoitetta, missä pyritään rajoittamaan maapallon lämpötilan nousua alle 1,5 asteen. IPCC sanoo, että turve on fossiilinen polttoaine, jonka käyttö pitää mahdollisimman nopeasti lopettaa kokonaan. 187 Turpeenotolla ja sen käytöllä energiantuotantoon on huomattavia ilmastovaikutuksia. Etelä-Pohjanmaan energia- ja ilmastostrategian mukaan turpeen tulisi olla maakunnassa tulevaisuudessa pääpolttoaineen sijaan merkittävä tukipolttoaine ja huoltovarmuuden turvaaja. Siirtymäkausi turpeesta muihin energiamuotoihin kuitenkin tarvitaan ja osaltaan kaava vastaa tähän siirtymäajan tarpeeseen. Kotimaisena energianlähteenä turpeella on aluetaloudellista merkitystä ja turpeen käytön myötä kivihiilen osuus maakunnan energiantuotannossa on vähäinen. On myös huomioitava, että turvetuotannolla on vaikutuksia sekä maakunnan energiaomavaraisuuteen että työllisyyteen. Turvetuotanto on merkittävä paikallinen

188 työllistäjä, mikä korostuu etenkin harvaan asutulla maaseudulla. Turvetuotannon työllistävistä vaikutuksista ei ole suoraa tilastointia, mutta mm. Pellervon Taloustutkimuksen (2013) arvion mukaan se työllistää Etelä-Pohjanmaalla suoraan ja välillisesti noin 2000 henkilötyövuoden verran. Turvetuotannon työllistävät vaikutukset heijastuvat välillisesti myös ostovoiman kasvuun ja sen tuomiin myönteisiin aluetaloudellisiin vaikutuksiin. Kaavan tavoitteena on korvata maakunnassa turvetuotannosta poistuvaa alaa uudella tuotantoalalla, joten pitkällä aikavälillä tuotantoalueiden pinta-ala ja energiaturpeen määrä ei kaavan vaikutuksesta kasva. Näin ollen kaavan toteuttamisesta aiheutuvat turvetuotannon ilmastovaikutukset niin energiaturpeen kuljetuksen kuin poltonkin osalta tulisivat säilymään pitkän aikavälin tarkastelussa samana. Toisaalta kaavan toteutuminen ei noudata Parisiin ilmastosopimuksessa asetettua tavoitetta kasvihuonekaasupäästöjen kääntämisestä laskuun. Ympäristöministeriön (2015a) mukaan turvetuotannon vaikutusten arvioinnissa ei kuitenkaan ole mahdollisuutta arvioida ilmastovaikutuksia kovinkaan yksityiskohtaisesti. Kaavan vaikutusten arvioinnissa on käsitelty vaihemaakuntakaavan ilmastovaikutuksia, sillä tasolla kuin maakuntakaavoilta yleispiirteisenä suunnitelmana edellytetään. Yksityishenkilön (1 hlö) muistutus Vastustan Evijärven ja ent. Kortesjärven rajalla olevan Ruuhijärvennevan varaamista turvetuotantoalueeksi seuraavin perustein. 1. Polttoturpeen käyttö tulee vähenemään lähivuosina ja loppuu kokonaan, jo aukaistujen alueiden tuotanto riittää. 2. Ruuhijärvenneva on niin lähellä Ruuhijärveä ja Norijokea, että ravinne- ja humuspäästöistä aiheutuvia haittoja koko alapuolisella vesistölle on mahdoton estää. 3. Ruuhijärvi on tärkeä lintujärvi, koska sen rannalla ei ole asutusta. Linnuston rauha tulisi häiriintymään. 4. En halua ehdotetun alueen rajalla olevan metsäpalstani talous- ja virkistyskäytölle turvetuotannon Turvetuotantoon soveltuvien alueiden merkintä on alueen erityisominaisuutta osoittava merkintä, jolla ei varata aluetta turvetuotantoon, vaan osoitetaan sen soveltuvuus tähän maankäyttömuotoon maakuntakaavan laadinnassa huomioitujen tekijöiden perusteella. Kaavaehdotuksessa turvetuotantoon soveltuvaksi osoitettujen alueiden tuotantokelpoinen pinta-ala on noin hehtaaria. Mikäli alueille suunnitellaan turvetuotannon aloittamista, 188

189 aiheuttamaa häiriötä ja haittaa. on siihen haettava aina ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa. Ruuhijärvenneva kuuluu Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) tutkimusten mukaan luonnontilaisuusluokkaan 1, mikä tarkoittaa, että sen vesitalous on kauttaaltaan muuttunut ja että kasvillisuusmuutokset ovat selviä. GTK:n mukaan alueen tuotantokelpoinen pinta-ala on noin 60 hehtaaria. 189 Maakuntakaavassa turvetuotannon vesistövaikutuksia tulee tarkastella valuma-alueittain. Ruuhijärvi on kahden valuma-alueen rajalla. Valuma-aluekohtaisten vesistövaikutusriskien tarkastelun perusteella alueen pohjoisosan Paalasenjärven alue (valuma-alue ) kuuluu kohtalaisen vesistövaikutusriskin luokaan. Yleisesti Purmojärven ja Kerttuanjärven valuma-alueet eivät kuitenkaan nouse valuma-aluekohtaisissa vesistövaikutusten tarkasteluissa esiin siten, että niille olisi esimerkiksi annettu kaavassa erillisiä suunnittelumääräyksiä. Myös Ruuhijärven aluetta koskee kuitenkin turvetuotantoon soveltuville alueille annettu suunnittelumääräys, joka täytyy huomioida mahdollisen ympäristöluvan haun yhteydessä: Turvetuotantoon soveltuvan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon turvetuotannon vaikutukset asutukseen. Alueen käyttöönoton suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota vesiensuojelumenetelmien tehokkuuteen ja valuma-alueella yhtäaikaisesti tuotannossa olevien alueiden määrään siten, että turvetuotanto osaltaan ottaa huomioon vesienhoidon toimenpideohjelmissa asetetut tavoitteet ja edistää niiden toteutumista. Suunnittelussa on huomioitava tuotantoalueiden yhteisvaikutukset vesistöihin ja valumaalueen kokonaiskuormitus, sekä tarvittaessa vaiheistettava tuotantoa huomioiden alapuolisten vesistöjen tila. Alueiden

190 yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee selvittää happamien sulfaattimaiden esiintyminen ja suunnitella tuotanto siten, ettei se aiheuta merkittävää hapanta huuhtoumaa. Suon eteläosaa on inventoitu kaavan selvityksessä (Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaavan suoluontoselvitykset 2014), jossa on mm. havaittu yksi huomionarvoinen lintulaji (kurki). Linnuston osalta maakuntakaavoilta edellytetään yleispiirteistä tarkastelua ja mahdolliset tarkemmat selvitykset tulee tehdä hankesuunnittelun ja ympäristöluvan haun yhteydessä. Edellä esiin tuodut seikat huomioiden Ruuhijärven alue on sellainen, joka täyttää maakuntakaavan laadinnan kriteerit. Huomioitava kuitenkin on, että ympäristölupaa on haettava ja siinä tiettyjä tarkasteluja on vielä tarkennettava. Yksityishenkilön (1 hlö) muistutus Pyytäisin teitä tarkastelemaan Soinin ja Karstulan alueen tuotantoalueita alueellisena kokonaisuutena kuntarajasta välittämättä. Rajan tuntumassa Alueellinen tuotantorasitus on Karstulan puolella valtava jo nykyisellään ja kasvaisi entisestään kaavamuutoksen myötä. KS. liitteestä kartta, ruskeat alueet ovat olemassa olevia tuotantoalueita. Alla muutamia tärkeitä asioita huomioitavaksi alueen ainutlaatuisuutta tarkastellessa: 1. Alueet asettuvat juuri vedenjakajalle ja ovat merkittävästi merenpinnasta muuta eteläistä Suomea korkeammalla. Etelästä tultaessa Kuusamo-Kittilä akselin pohjoispuolella liikutaan vasta keskimäärin yhtä korkealla merenpinnasta. Tämä näkyy alueella ainutlaatuisen runsaslumisina talvina ja täten myös tarjoaa harvinaiset mahdollisuudet retkeilyyn. Runsaslumisuus vaikuttaa myös turvetuotannosta sulamisvesien aikaan syntyvään kiintoaineen määrään. Maakuntakaavassa turvetuotannon vesistövaikutuksia tarkastellaan valuma-alueittain, jolloin hallinnollisilla rajoilla ei ole vaikutusta. Soinin ja Karstulan alueella sijaitsee runsaasti toiminnassa olevia ja toiminnasta poistuneita turvetuotantoalueita. Vaihemaakuntakaavassa Iiroonjärven eteläpuoliselle alueelle osoitetaan neljä turvetuotantoon soveltuvan alueen merkintää nykyisten tuotantoalueiden laajennusalueina tai niiden välittömään läheisyyteen. Turvetuotantoon soveltuvien alueiden merkintä on alueen erityisominaisuutta osoittava merkintä, jolla ei varata aluetta turvetuotantoon, vaan osoitetaan sen soveltuvuus tähän maankäyttömuotoon maakuntakaavan laadinnassa huomioitujen tekijöiden perusteella. Mikäli alueille suunnitellaan turvetuotannon aloittamista, 190

191 2. Alueella on jo hyvät retkeilypalvelut. Neljä autiotupaa, joista kahdessa vapaasti käytettävät saunat (!) sekä muita taukopaikkoja runsaasti, kuten kotalaavuja ja nuotiopaikkoja. Vedenjakajan molemmin puolin tämä alue rajautuu Natura-alueisiin. Alueen retkeily- ja luontoarvot kärsivät maisemallisesti huomattavasti uusien turvetuotantoalueiden myötä. 3. Alueen vesistöt ovat poikkeuksellisen matalia, keskisyvyys on noin yhden metrin ja sen vuoksi ne kestävät myös hyvin rajoitetusti turvetuotannon aiheuttamaa kuormitusta. Huolenaiheenani on etenkin ilmateitse kulkeva pöly, joka laskeutuu öljymäisenä kerroksena vesistön pintaan järven pinnan toimiessa nukkasuodattimen tavoin. Tämä ilmiö on havaittavissa etenkin Iiroonjärven rannalla, jonka itä- ja kaakkoispuolella kulkee järven pinta-alaa suuremmat turvetuotantoalueet Karstulan puolella järven suuntaisesti. Tämä hypoteesi ilmasta tulevasta rasituksesta kumoaisi esimerkiksi Kyyjärvellä tehdyt tutkimukset turvetuotannon aiheuttamista vesistövaikutuksista. Mutta tämä ilmiö on hyvin empiirisesti havaittavissa oikeiden tuuliolosuhteiden aikaan. Tämä hypoteesi edellyttäisi myös tutkimusta. Kartta-alueen koillisrajasta alle 10 kilometrin päässä sijaitsee myös Moksinjoki, joka kuuluu Kymijoen vesistöalueen Saarijärvenreittiin, kuten myös puolet alueen vesistöistä. Joesta on 2000-luvulla löydetty geneettisesti alkuperäinen ja ainutlaatuinen taimenkanta, joka puoltaa varovaisuutta alueen vesistöjen suhteen. 4. Alue on Suomenselkäpeuran talvilaidunnusaluetta, joka lajina on maassamme hyvin harvinainen. Lajin ollessa käytännössä sama kuin poro, mutta vain villi, lajilla on hyvin samanlaiset ominaisuudet kuin porolla. Kuten hyvin tiedetään, poron laiduntamisalueille ei haluta turvetuotantoa sen riskin vuoksi, että etenkin vasoja hukkuu turvetuotannossa tehtyihin syviin kuivatusojiin. 5. Tuotannosta ei ole vielä poistunut alueita, vaikka toimintaa on jatkettu useita kymmeniä vuosia. Olisi lohduttavaa nähdä edes jonkun alueen onnistunut maisemointihanke ennen jatkuvaa laajentamista. 191 on siihen haettava aina ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa. Turvetuotantoon soveltuville alueille on annettu suunnittelumääräys, jonka perusteella vesistövaikutukset on ympäristöluvan käsittelyn yhteydessä huomioitava monipuolisesti: Turvetuotantoon soveltuvan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon turvetuotannon vaikutukset asutukseen. Alueen käyttöönoton suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota vesiensuojelumenetelmien tehokkuuteen ja valuma-alueella yhtäaikaisesti tuotannossa olevien alueiden määrään siten, että turvetuotanto osaltaan ottaa huomioon vesienhoidon toimenpideohjelmissa asetetut tavoitteet ja edistää niiden toteutumista. Suunnittelussa on huomioitava tuotantoalueiden yhteisvaikutukset vesistöihin ja valuma-alueen kokonaiskuormitus, sekä tarvittaessa vaiheistettava tuotantoa huomioiden alapuolisten vesistöjen tila. Alueiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee selvittää happamien sulfaattimaiden esiintyminen ja suunnitella tuotanto siten, ettei se aiheuta merkittävää hapanta huuhtoumaa. Myös suunnittelumääräyksen mukaisesti yksittäisten tuotantoalueiden ympäristölupia käsiteltäessä on huomioitava mm. hallinnollisista rajoista riippumattoman vesistön valuma-alueen kokonaiskuormitus. Kaavassa annetaan lisäksi erillinen suunnittelumääräys Mustapuron valuma-alueelle (14.674). Sen mukaan alapuolisten vesistöjen erityisiin luonnonarvoihin on turvetuotantoalueiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa kiinnitettävä erityistä huomiota. Mustapuron valuma-alue on huomioitu suunnittelumääräyksessä, koska valuma-alueella on sekä nykyistä tuotantoa että kaavassa osoitettavaa turvetuotantoon soveltuvaa alaa ja se on arvioitu kaavan vesistövaikutusriskin monitavoitearvioinnissa erityisen

192 Kuten kartasta näkyy, alue on hyvin voimakkaasti turvetuotantoalueiden valtaama jo entuudestaan, joten toivon, että harkitsette tarkasti alueen lisärasituksen kasvattamista alueen ainutlaatuisuuden huomioon ottaen. herkäksi valuma-alueeksi kuormituksen lisääntymisen näkökulmasta. Kaavaluonnoksessa alueelle osoitettiin turvetuotantoon soveltuvan alueen merkintä lisäksi Vatnevanlle (3984), mutta suo on jätetty kaavaratkaisun ulkopuolelle Natura alueisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnin johdosta. Turvetuotannon mahdolliset vaikutukset metsäpeurakantoihin tarkastellaan tarvittaessa ympäristöluvassa. 192

193 193

194 Yksityishenkilön (1 hlö) muistutus IPCC:n raportin myötä YLE julkaisi uutisen siitä, miten turpeen käytöstä energiantuotannossa pitäisi luopua. ( Turvetuotanto on siis menneisyyden ala joka vain hiipuu tulevaisuudessa, eikä Etelä-Pohjanmaan kannata taistella tuulimyllyjä vastaan. Kirjaimellisesti. Turve ei ole myöskään uusiutuvaa, vaikka monissa lähteissä niin väitetään. Tästä voi lukea Osmo Soininvaaran hienosta kirjoituksesta. ( Eiköhän anneta soiden olla rauhassa, että vesistötkin säilyisivät edes nykyisessä, lähes täysin tärvellyssä tilassa. 194 Turpeenotolla ja sen käytöllä energiantuotantoon on huomattavia ilmastovaikutuksia. Etelä-Pohjanmaan energia- ja ilmastostrategian mukaan turpeen tulisi olla maakunnassa tulevaisuudessa pääpolttoaineen sijaan merkittävä tukipolttoaine ja huoltovarmuuden turvaaja. Siirtymäkausi turpeesta muihin energiamuotoihin kuitenkin tarvitaan ja osaltaan kaava vastaa tähän siirtymäajan tarpeeseen. Kotimaisena energianlähteenä turpeella on aluetaloudellista merkitystä ja turpeen käytön myötä kivihiilen osuus maakunnan energiantuotannossa on vähäinen. On myös huomioitava, että turvetuotannolla on vaikutuksia sekä maakunnan energiaomavaraisuuteen että työllisyyteen. Turvetuotanto on merkittävä paikallinen työllistäjä, mikä korostuu etenkin harvaan asutulla maaseudulla. Turvetuotannon työllistävistä vaikutuksista ei ole suoraa tilastointia, mutta mm. Pellervon Taloustutkimuksen (2013) arvion mukaan se työllistää Etelä-Pohjanmaalla suoraan ja välillisesti noin 2000 henkilötyövuoden verran. Turvetuotannon työllistävät vaikutukset heijastuvat välillisesti myös ostovoiman kasvuun ja sen tuomiin myönteisiin aluetaloudellisiin vaikutuksiin. Kaavan tavoitteena on korvata maakunnassa turvetuotannosta poistuvaa alaa uudella tuotantoalalla, joten pitkällä aikavälillä tuotantoalueiden pinta-ala ja energiaturpeen määrä ei kaavan vaikutuksesta kasva. Näin ollen kaavan toteuttamisesta aiheutuvat turvetuotannon ilmastovaikutukset niin energiaturpeen kuljetuksen kuin poltonkin osalta tulisivat säilymään pitkän aikavälin tarkastelussa samana. Toisaalta kaavan toteutuminen ei noudata Parisiin ilmastosopimuksessa asetettua tavoitetta kasvihuonekaasupäästöjen kääntämisestä laskuun. Ympäristöministeriön (2015a) mukaan turvetuotannon vaikutusten arvioinnissa ei kuitenkaan ole

195 mahdollisuutta arvioida ilmastovaikutuksia kovinkaan yksityiskohtaisesti. Kaavan vaikutusten arvioinnissa on käsitelty vaihemaakuntakaavan ilmastovaikutuksia, sillä tasolla kuin maakuntakaavoilta yleispiirteisenä suunnitelmana edellytetään. Turvetuotannon vesistövaikutuksia on käsitelty maakuntakaavassa laajasti niin kaavaselvityksissä kuin kaavan vaikutusten arvioinnissakin. Lisäksi turvetuotantoon soveltuville alueille annetaan suunnittelumääräys, jossa korostetaan monipuolisesti vesistövaikutusten huomioimista: Turvetuotantoon soveltuvan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon turvetuotannon vaikutukset asutukseen. Alueen käyttöönoton suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota vesiensuojelumenetelmien tehokkuuteen ja valuma-alueella yhtäaikaisesti tuotannossa olevien alueiden määrään siten, että turvetuotanto osaltaan ottaa huomioon vesienhoidon toimenpideohjelmissa asetetut tavoitteet ja edistää niiden toteutumista. Suunnittelussa on huomioitava tuotantoalueiden yhteisvaikutukset vesistöihin ja valuma-alueen kokonaiskuormitus, sekä tarvittaessa vaiheistettava tuotantoa huomioiden alapuolisten vesistöjen tila. Alueiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee selvittää happamien sulfaattimaiden esiintyminen ja suunnitella tuotanto siten, ettei se aiheuta merkittävää hapanta huuhtoumaa. Yksityishenkilön (1 hlö) muistutus Vastustan kaavan esittämiä turvetuotantoalueita Kokemäenjoen vesistöalueen valuma-alueelle. Ähtärinjärvi on herkkää latvavesistöä, jonka veden laatu on jo useamman vuoden huonontunut. Sinilevän määrä on lisääntynyt kesä kesältä ja vesi on samentunut huomattavasti. Järvi ei kestä enää yhtään lisäkuormitusta, jota kaavassa esitetyt turpeenottoalueet aiheuttaisivat. 195 Kokemäenjoen vesistöalueella sijaitsevalle Ähtärinjärven valumaalueelle (35.43) osoitetaan vaihemaakuntakaavassa neljä turvetuotantoon soveltuvan alueen merkintää. Nykyisiä turvetuotantoalueita valuma-alueella on 8. Ähtärinjärven valuma-alueelta (35.43) on poistettu kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen kaksi pienialaista kohdetta: osittain

196 Kolujoen valuma-alueella (35.46) sijaitseva Aita-Ahonsuo (13152), jonka tuotantokelpoinen pinta-ala on 26 ha ja joka ei sijaitse nykyisten tuotantoalueiden välittömässä läheisyydessä sekä osittain Kätkänjoen valuma-alueella (44.07) sijaitseva Isoneva (Etel.) (8838), jonka alue jakaantuu kahteen osaan, joiden tuotantokelpoinen pinta-ala on yhteensä 20 ha. Vesistövaikutuksia tarkastellaan maakuntakaavassa valuma-alueittain. Ähtärinjärven alueelle (35.43) on annettu suunnittelumääräys: Seuraavilla valuma-alueilla turvetuotannon vesiensuojelumenetelmiin ja tuotannon vaiheistukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Määräys perustuu Ähtärinjärven merkittäviin käyttöarvoihin, joihin mahdollisella kuormituksen lisääntymisellä voisi olla vaikutusta. 196 Lisäksi alueelle osoitetuille turvetuotantoon soveltuville alueille on annettu suunnittelumääräys, jossa korostetaan vesistövaikutusten huomioimista ja mm. eri tuotantoalueiden yhteisvaikutusten tarkastelua: Turvetuotantoon soveltuvan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon turvetuotannon vaikutukset asutukseen. Alueen käyttöönoton suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota vesiensuojelumenetelmien tehokkuuteen ja valuma-alueella yhtäaikaisesti tuotannossa olevien alueiden määrään siten, että turvetuotanto osaltaan ottaa huomioon vesienhoidon toimenpideohjelmissa asetetut tavoitteet ja edistää niiden toteutumista. Suunnittelussa on huomioitava tuotantoalueiden yhteisvaikutukset vesistöihin ja valuma-alueen kokonaiskuormitus, sekä tarvittaessa vaiheistettava tuotantoa huomioiden alapuolisten vesistöjen tila. Alueiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee selvittää happamien sulfaattimaiden esiintyminen ja suunnitella tuotanto siten, ettei se aiheuta merkittävää hapanta huuhtoumaa.

197 Kaikille kaavassa turvetuotantoon soveltuvaksi osoitetuille alueille on haettava ympäristölupa turvetuotannon harjoittamiseen ympäristönsuojelulain mukaisen menettelyn mukaisesti. Ympäristöluvan käsittelyssä huomioidaan maakuntakaavassa alueille annettu suunnittelumääräys. Ympäristöluvan käsittelyn yhteydessä laaditaan tarkemmat suunnitelmat mm. alueiden vesienkäsittelymenetelmistä, joihin ei maakuntakaavassa yleispiirteisenä suunnitelmana oteta kantaa. Ehdotus on vastoin maakunnan, Länsi-Suomen ja valtakunnallisia ympäristötavoitteita. Ehdotus on myös vastoin IPCC:n julkistamaa tiukkaa tavoitetta, missä pyritään rajoittamaan maapallon lämpötilan nousu alle 1.5 asteen. IPCC sanoo, että turve on fossiilinen polttoaine, jonka käyttö pitää mahdollisimman nopeasti lopettaa kokonaan. Turpeenotolla ja sen käytöllä energiantuotantoon on huomattavia ilmastovaikutuksia. Etelä-Pohjanmaan energia- ja ilmastostrategian mukaan turpeen tulisi olla maakunnassa tulevaisuudessa pääpolttoaineen sijaan merkittävä tukipolttoaine ja huoltovarmuuden turvaaja. Siirtymäkausi turpeesta muihin energiamuotoihin kuitenkin tarvitaan ja osaltaan kaava vastaa tähän siirtymäajan tarpeeseen. Kotimaisena energianlähteenä turpeella on aluetaloudellista merkitystä ja turpeen käytön myötä kivihiilen osuus maakunnan energiantuotannossa on vähäinen. On myös huomioitava, että turvetuotannolla on vaikutuksia sekä maakunnan energiaomavaraisuuteen että työllisyyteen. Turvetuotanto on merkittävä paikallinen työllistäjä, mikä korostuu etenkin harvaan asutulla maaseudulla. Turvetuotannon työllistävistä vaikutuksista ei ole suoraa tilastointia, mutta mm. Pellervon Taloustutkimuksen (2013) arvion mukaan se työllistää Etelä-Pohjanmaalla suoraan ja välillisesti noin 2000 henkilötyövuoden verran. Turvetuotannon työllistävät vaikutukset heijastuvat välillisesti myös ostovoiman kasvuun ja sen tuomiin myönteisiin aluetaloudellisiin vaikutuksiin. 197

198 Kaavan tavoitteena on korvata maakunnassa turvetuotannosta poistuvaa alaa uudella tuotantoalalla, joten pitkällä aikavälillä tuotantoalueiden pinta-ala ja energiaturpeen määrä ei kaavan vaikutuksesta kasva. Näin ollen kaavan toteuttamisesta aiheutuvat turvetuotannon ilmastovaikutukset niin energiaturpeen kuljetuksen kuin poltonkin osalta tulisivat säilymään pitkän aikavälin tarkastelussa samana. Toisaalta kaavan toteutuminen ei noudata Parisiin ilmastosopimuksessa asetettua tavoitetta kasvihuonekaasupäästöjen kääntämisestä laskuun. Ympäristöministeriön (2015a) mukaan turvetuotannon vaikutusten arvioinnissa ei kuitenkaan ole mahdollisuutta arvioida ilmastovaikutuksia kovinkaan yksityiskohtaisesti. Kaavan vaikutusten arvioinnissa on käsitelty vaihemaakuntakaavan ilmastovaikutuksia, sillä tasolla kuin maakuntakaavoilta yleispiirteisenä suunnitelmana edellytetään. Yksityishenkilön (1 hlö) muistutus Vastustan kaavan esittämiä turvetuotantoalueita Kokemäenjoen vesistöalueen valuma-alueelle. Ähtärinjärvi on herkkää latvavesistöä, jonka veden laatu on jo useamman vuoden huonontunut. Sinilevän määrä on lisääntynyt kesä kesältä ja vesi on samentunut huomattavasti. Järvi ei kestä enää yhtään lisäkuormitusta, jota kaavassa esitetyt turpeenottoalueet aiheuttaisivat. Ehdotus on vastoin maakunnan, Länsi-Suomen ja valtakunnallisia ympäristötavoitteita. Ehdotus on myös vastoin IPCC:n julkistamaa tiukkaa tavoitetta, missä pyritään rajoittamaan maapallon lämpötilan nousu alle 1.5 asteen. IPCC sanoo, että turve on fossiilinen polttoaine, jonka käyttö pitää mahdollisimman nopeasti lopettaa kokonaan. 198 Kokemäenjoen vesistöalueella sijaitsevalle Ähtärinjärven valumaalueelle (35.43) osoitetaan vaihemaakuntakaavassa neljä turvetuotantoon soveltuvan alueen merkintää. Nykyisiä turvetuotantoalueita valuma-alueella on 8. Ähtärinjärven valuma-alueelta (35.43) on poistettu kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen kaksi pienialaista kohdetta: osittain Kolujoen valuma-alueella (35.46) sijaitseva Aita-Ahonsuo (13152), jonka tuotantokelpoinen pinta-ala on 26 ha ja joka ei sijaitse nykyisten tuotantoalueiden välittömässä läheisyydessä sekä osittain Kätkänjoen valuma-alueella (44.07) sijaitseva Isoneva (Etel.) (8838), jonka alue jakaantuu kahteen osaan, joiden tuotantokelpoinen pinta-ala on yhteensä 20 ha. Vesistövaikutuksia tarkastellaan maakuntakaavassa valuma-alueittain. Ähtärinjärven alueelle (35.43) on annettu

199 suunnittelumääräys: Seuraavilla valuma-alueilla turvetuotannon vesiensuojelumenetelmiin ja tuotannon vaiheistukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Määräys perustuu Ähtärinjärven merkittäviin käyttöarvoihin, joihin mahdollisella kuormituksen lisääntymisellä voisi olla vaikutusta. Lisäksi alueelle osoitetuille turvetuotantoon soveltuville alueille on annettu suunnittelumääräys, jossa korostetaan vesistövaikutusten huomioimista ja mm. eri tuotantoalueiden yhteisvaikutusten tarkastelua: Turvetuotantoon soveltuvan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon turvetuotannon vaikutukset asutukseen. Alueen käyttöönoton suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota vesiensuojelumenetelmien tehokkuuteen ja valuma-alueella yhtäaikaisesti tuotannossa olevien alueiden määrään siten, että turvetuotanto osaltaan ottaa huomioon vesienhoidon toimenpideohjelmissa asetetut tavoitteet ja edistää niiden toteutumista. Suunnittelussa on huomioitava tuotantoalueiden yhteisvaikutukset vesistöihin ja valuma-alueen kokonaiskuormitus, sekä tarvittaessa vaiheistettava tuotantoa huomioiden alapuolisten vesistöjen tila. Alueiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee selvittää happamien sulfaattimaiden esiintyminen ja suunnitella tuotanto siten, ettei se aiheuta merkittävää hapanta huuhtoumaa. 199 Kaikille kaavassa turvetuotantoon soveltuvaksi osoitetuille alueille on haettava ympäristölupa turvetuotannon harjoittamiseen ympäristönsuojelulain mukaisen menettelyn mukaisesti. Ympäristöluvan käsittelyssä huomioidaan maakuntakaavassa alueille annettu suunnittelumääräys. Ympäristöluvan käsittelyn yhteydessä laaditaan tarkemmat suunnitelmat mm. alueiden vesienkäsittelymenetelmistä, joihin ei maakuntakaavassa yleispiirteisenä suunnitelmana oteta kantaa.

200 Turpeenotolla ja sen käytöllä energiantuotantoon on huomattavia ilmastovaikutuksia. Etelä-Pohjanmaan energia- ja ilmastostrategian mukaan turpeen tulisi olla maakunnassa tulevaisuudessa pääpolttoaineen sijaan merkittävä tukipolttoaine ja huoltovarmuuden turvaaja. Siirtymäkausi turpeesta muihin energiamuotoihin kuitenkin tarvitaan ja osaltaan kaava vastaa tähän siirtymäajan tarpeeseen. Kotimaisena energianlähteenä turpeella on aluetaloudellista merkitystä ja turpeen käytön myötä kivihiilen osuus maakunnan energiantuotannossa on vähäinen. On myös huomioitava, että turvetuotannolla on vaikutuksia sekä maakunnan energiaomavaraisuuteen että työllisyyteen. Turvetuotanto on merkittävä paikallinen työllistäjä, mikä korostuu etenkin harvaan asutulla maaseudulla. Turvetuotannon työllistävistä vaikutuksista ei ole suoraa tilastointia, mutta mm. Pellervon Taloustutkimuksen (2013) arvion mukaan se työllistää Etelä-Pohjanmaalla suoraan ja välillisesti noin 2000 henkilötyövuoden verran. Turvetuotannon työllistävät vaikutukset heijastuvat välillisesti myös ostovoiman kasvuun ja sen tuomiin myönteisiin aluetaloudellisiin vaikutuksiin. 200 Kaavan tavoitteena on korvata maakunnassa turvetuotannosta poistuvaa alaa uudella tuotantoalalla, joten pitkällä aikavälillä tuotantoalueiden pinta-ala ja energiaturpeen määrä ei kaavan vaikutuksesta kasva. Näin ollen kaavan toteuttamisesta aiheutuvat turvetuotannon ilmastovaikutukset niin energiaturpeen kuljetuksen kuin poltonkin osalta tulisivat säilymään pitkän aikavälin tarkastelussa samana. Toisaalta kaavan toteutuminen ei noudata Parisiin ilmastosopimuksessa asetettua tavoitetta kasvihuonekaasupäästöjen kääntämisestä laskuun. Ympäristöministeriön (2015a)

201 mukaan turvetuotannon vaikutusten arvioinnissa ei kuitenkaan ole mahdollisuutta arvioida ilmastovaikutuksia kovinkaan yksityiskohtaisesti. Kaavan vaikutusten arvioinnissa on käsitelty vaihemaakuntakaavan ilmastovaikutuksia, sillä tasolla kuin maakuntakaavoilta yleispiirteisenä suunnitelmana edellytetään. Yksityishenkilön (1 hlö) muistutus Vastustan kaavan esittämiä turvetuotantoalueita Kokemäenjoen vesistöalueen valuma-alueelle. Ähtärinjärvi on herkkää latvavesistöä, jonka veden laatu on jo useamman vuoden huonontunut. Sinilevän määrä on lisääntynyt kesä kesältä ja vesi on samentunut huomattavasti. Järvi ei kestä enää yhtään lisäkuormitusta, jota kaavassa esitetyt turpeenottoalueet aiheuttaisivat. Kokemäenjoen vesistöalueella sijaitsevalle Ähtärinjärven valumaalueelle (35.43) osoitetaan vaihemaakuntakaavassa neljä turvetuotantoon soveltuvan alueen merkintää. Nykyisiä turvetuotantoalueita valuma-alueella on 8. Ähtärinjärven valuma-alueelta (35.43) on poistettu kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen kaksi pienialaista kohdetta: osittain Kolujoen valuma-alueella (35.46) sijaitseva Aita-Ahonsuo (13152), jonka tuotantokelpoinen pinta-ala on 26 ha ja joka ei sijaitse nykyisten tuotantoalueiden välittömässä läheisyydessä sekä osittain Kätkänjoen valuma-alueella (44.07) sijaitseva Isoneva (Etel.) (8838), jonka alue jakaantuu kahteen osaan, joiden tuotantokelpoinen pinta-ala on yhteensä 20 ha. Vesistövaikutuksia tarkastellaan maakuntakaavassa valuma-alueittain. Ähtärinjärven alueelle (35.43) on annettu suunnittelumääräys: Seuraavilla valuma-alueilla turvetuotannon vesiensuojelumenetelmiin ja tuotannon vaiheistukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Määräys perustuu Ähtärinjärven merkittäviin käyttöarvoihin, joihin mahdollisella kuormituksen lisääntymisellä voisi olla vaikutusta. 201 Lisäksi alueelle osoitetuille turvetuotantoon soveltuville alueille on annettu suunnittelumääräys, jossa korostetaan vesistövaikutusten huomioimista ja mm. eri tuotantoalueiden

202 yhteisvaikutusten tarkastelua: Turvetuotantoon soveltuvan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon turvetuotannon vaikutukset asutukseen. Alueen käyttöönoton suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota vesiensuojelumenetelmien tehokkuuteen ja valuma-alueella yhtäaikaisesti tuotannossa olevien alueiden määrään siten, että turvetuotanto osaltaan ottaa huomioon vesienhoidon toimenpideohjelmissa asetetut tavoitteet ja edistää niiden toteutumista. Suunnittelussa on huomioitava tuotantoalueiden yhteisvaikutukset vesistöihin ja valuma-alueen kokonaiskuormitus, sekä tarvittaessa vaiheistettava tuotantoa huomioiden alapuolisten vesistöjen tila. Alueiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee selvittää happamien sulfaattimaiden esiintyminen ja suunnitella tuotanto siten, ettei se aiheuta merkittävää hapanta huuhtoumaa. Kaikille kaavassa turvetuotantoon soveltuvaksi osoitetuille alueille on haettava ympäristölupa turvetuotannon harjoittamiseen ympäristönsuojelulain mukaisen menettelyn mukaisesti. Ympäristöluvan käsittelyssä huomioidaan maakuntakaavassa alueille annettu suunnittelumääräys. Ympäristöluvan käsittelyn yhteydessä laaditaan tarkemmat suunnitelmat mm. alueiden vesienkäsittelymenetelmistä, joihin ei maakuntakaavassa yleispiirteisenä suunnitelmana oteta kantaa. Ehdotus on vastoin maakunnan, Länsi-Suomen ja valtakunnallisia ympäristötavoitteita. Ehdotus on myös vastoin IPCC:n julkistamaa tiukkaa tavoitetta, missä pyritään rajoittamaan maapallon lämpötilan nousu alle 1.5 asteen. IPCC sanoo, että turve on fossiilinen polttoaine, jonka käyttö pitää mahdollisimman nopeasti lopettaa kokonaan. 202 Turpeenotolla ja sen käytöllä energiantuotantoon on huomattavia ilmastovaikutuksia. Etelä-Pohjanmaan energia- ja ilmastostrategian mukaan turpeen tulisi olla maakunnassa tulevaisuudessa pääpolttoaineen sijaan merkittävä tukipolttoaine ja huoltovarmuuden turvaaja. Siirtymäkausi turpeesta muihin energiamuotoihin kuitenkin tarvitaan ja osaltaan kaava vastaa tähän siirtymäajan tarpeeseen.

203 Kotimaisena energianlähteenä turpeella on aluetaloudellista merkitystä ja turpeen käytön myötä kivihiilen osuus maakunnan energiantuotannossa on vähäinen. On myös huomioitava, että turvetuotannolla on vaikutuksia sekä maakunnan energiaomavaraisuuteen että työllisyyteen. Turvetuotanto on merkittävä paikallinen työllistäjä, mikä korostuu etenkin harvaan asutulla maaseudulla. Turvetuotannon työllistävistä vaikutuksista ei ole suoraa tilastointia, mutta mm. Pellervon Taloustutkimuksen (2013) arvion mukaan se työllistää Etelä-Pohjanmaalla suoraan ja välillisesti noin 2000 henkilötyövuoden verran. Turvetuotannon työllistävät vaikutukset heijastuvat välillisesti myös ostovoiman kasvuun ja sen tuomiin myönteisiin aluetaloudellisiin vaikutuksiin. Kaavan tavoitteena on korvata maakunnassa turvetuotannosta poistuvaa alaa uudella tuotantoalalla, joten pitkällä aikavälillä tuotantoalueiden pinta-ala ja energiaturpeen määrä ei kaavan vaikutuksesta kasva. Näin ollen kaavan toteuttamisesta aiheutuvat turvetuotannon ilmastovaikutukset niin energiaturpeen kuljetuksen kuin poltonkin osalta tulisivat säilymään pitkän aikavälin tarkastelussa samana. Toisaalta kaavan toteutuminen ei noudata Parisiin ilmastosopimuksessa asetettua tavoitetta kasvihuonekaasupäästöjen kääntämisestä laskuun. Ympäristöministeriön (2015a) mukaan turvetuotannon vaikutusten arvioinnissa ei kuitenkaan ole mahdollisuutta arvioida ilmastovaikutuksia kovinkaan yksityiskohtaisesti. Kaavan vaikutusten arvioinnissa on käsitelty vaihemaakuntakaavan ilmastovaikutuksia, sillä tasolla kuin maakuntakaavoilta yleispiirteisenä suunnitelmana edellytetään. Yksityishenkilön (1 hlö) muistutus Vastustan kaavan esittämiä turvetuotantoalueita Kokemäenjoen vesistöalueen valuma-alueelle. 203 Kokemäenjoen vesistöalueella sijaitsevalle Ähtärinjärven valumaalueelle (35.43) osoitetaan vaihemaakuntakaavassa neljä

204 Ähtärinjärvi on herkkää latvavesistöä, jonka veden laatu on jo useamman vuoden huonontunut. Sinilevän määrä on lisääntynyt kesä kesältä ja vesi on samentunut huomattavasti. Järvi ei kestä enää yhtään lisäkuormitusta, jota kaavassa esitetyt turpeenottoalueet aiheuttaisivat. turvetuotantoon soveltuvan alueen merkintää. Nykyisiä turvetuotantoalueita valuma-alueella on 8. Ähtärinjärven valuma-alueelta (35.43) on poistettu kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen kaksi pienialaista kohdetta: osittain Kolujoen valuma-alueella (35.46) sijaitseva Aita-Ahonsuo (13152), jonka tuotantokelpoinen pinta-ala on 26 ha ja joka ei sijaitse nykyisten tuotantoalueiden välittömässä läheisyydessä sekä osittain Kätkänjoen valuma-alueella (44.07) sijaitseva Isoneva (Etel.) (8838), jonka alue jakaantuu kahteen osaan, joiden tuotantokelpoinen pinta-ala on yhteensä 20 ha. Vesistövaikutuksia tarkastellaan maakuntakaavassa valuma-alueittain. Ähtärinjärven alueelle (35.43) on annettu suunnittelumääräys: Seuraavilla valuma-alueilla turvetuotannon vesiensuojelumenetelmiin ja tuotannon vaiheistukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Määräys perustuu Ähtärinjärven merkittäviin käyttöarvoihin, joihin mahdollisella kuormituksen lisääntymisellä voisi olla vaikutusta. 204 Lisäksi alueelle osoitetuille turvetuotantoon soveltuville alueille on annettu suunnittelumääräys, jossa korostetaan vesistövaikutusten huomioimista ja mm. eri tuotantoalueiden yhteisvaikutusten tarkastelua: Turvetuotantoon soveltuvan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon turvetuotannon vaikutukset asutukseen. Alueen käyttöönoton suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota vesiensuojelumenetelmien tehokkuuteen ja valuma-alueella yhtäaikaisesti tuotannossa olevien alueiden määrään siten, että turvetuotanto osaltaan ottaa huomioon vesienhoidon toimenpideohjelmissa asetetut tavoitteet ja edistää niiden toteutumista. Suunnittelussa on huomioitava tuotantoalueiden yhteisvaikutukset vesistöihin ja valuma-alueen

205 kokonaiskuormitus, sekä tarvittaessa vaiheistettava tuotantoa huomioiden alapuolisten vesistöjen tila. Alueiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee selvittää happamien sulfaattimaiden esiintyminen ja suunnitella tuotanto siten, ettei se aiheuta merkittävää hapanta huuhtoumaa. Kaikille kaavassa turvetuotantoon soveltuvaksi osoitetuille alueille on haettava ympäristölupa turvetuotannon harjoittamiseen ympäristönsuojelulain mukaisen menettelyn mukaisesti. Ympäristöluvan käsittelyssä huomioidaan maakuntakaavassa alueille annettu suunnittelumääräys. Ympäristöluvan käsittelyn yhteydessä laaditaan tarkemmat suunnitelmat mm. alueiden vesienkäsittelymenetelmistä, joihin ei maakuntakaavassa yleispiirteisenä suunnitelmana oteta kantaa. Ehdotus on vastoin maakunnan, Länsi-Suomen ja valtakunnallisia ympäristötavoitteita. Ehdotus on myös vastoin IPCC:n julkistamaa tiukkaa tavoitetta, missä pyritään rajoittamaan maapallon lämpötilan nousu alle 1.5 asteen. IPCC sanoo, että turve on fossiilinen polttoaine, jonka käyttö pitää mahdollisimman nopeasti lopettaa kokonaan. 205 Turpeenotolla ja sen käytöllä energiantuotantoon on huomattavia ilmastovaikutuksia. Etelä-Pohjanmaan energia- ja ilmastostrategian mukaan turpeen tulisi olla maakunnassa tulevaisuudessa pääpolttoaineen sijaan merkittävä tukipolttoaine ja huoltovarmuuden turvaaja. Siirtymäkausi turpeesta muihin energiamuotoihin kuitenkin tarvitaan ja osaltaan kaava vastaa tähän siirtymäajan tarpeeseen. Kotimaisena energianlähteenä turpeella on aluetaloudellista merkitystä ja turpeen käytön myötä kivihiilen osuus maakunnan energiantuotannossa on vähäinen. On myös huomioitava, että turvetuotannolla on vaikutuksia sekä maakunnan energiaomavaraisuuteen että työllisyyteen. Turvetuotanto on merkittävä paikallinen työllistäjä, mikä korostuu etenkin harvaan asutulla maaseudulla. Turvetuotannon työllistävistä vaikutuksista ei ole suoraa tilastointia, mutta mm. Pellervon Taloustutkimuksen (2013) arvion

206 mukaan se työllistää Etelä-Pohjanmaalla suoraan ja välillisesti noin 2000 henkilötyövuoden verran. Turvetuotannon työllistävät vaikutukset heijastuvat välillisesti myös ostovoiman kasvuun ja sen tuomiin myönteisiin aluetaloudellisiin vaikutuksiin. Kaavan tavoitteena on korvata maakunnassa turvetuotannosta poistuvaa alaa uudella tuotantoalalla, joten pitkällä aikavälillä tuotantoalueiden pinta-ala ja energiaturpeen määrä ei kaavan vaikutuksesta kasva. Näin ollen kaavan toteuttamisesta aiheutuvat turvetuotannon ilmastovaikutukset niin energiaturpeen kuljetuksen kuin poltonkin osalta tulisivat säilymään pitkän aikavälin tarkastelussa samana. Toisaalta kaavan toteutuminen ei noudata Parisiin ilmastosopimuksessa asetettua tavoitetta kasvihuonekaasupäästöjen kääntämisestä laskuun. Ympäristöministeriön (2015a) mukaan turvetuotannon vaikutusten arvioinnissa ei kuitenkaan ole mahdollisuutta arvioida ilmastovaikutuksia kovinkaan yksityiskohtaisesti. Kaavan vaikutusten arvioinnissa on käsitelty vaihemaakuntakaavan ilmastovaikutuksia, sillä tasolla kuin maakuntakaavoilta yleispiirteisenä suunnitelmana edellytetään. Yksityishenkilöiden (2 hlöä) muistutus Karvasuon SL-8:n kaakonpuolen rajaus Me allekirjoittaneet Kumpulan tilan oikeudenomistajat hyväksymme ja vaadimme oheisen karttaliitteen mukaisen rajauksen SL-8 (vihreä) ja M-2 (sininen) Kuivamäki-Loukasmäki-Vasikkamäki-Tiinumäki-välille. Huomautuksen annamme sen takia, että saattaa olla, jotta rajausta esitetään toisinkin; epäilyn alaisia ovat luontojärjestöt, Seinäjoen kaupunki ja soidensuojelun täydennysehdotus, esimerkiksi. Perusteluna toteamme, että tilamme on erittäin vähämetsäinen ja pidämme välttämättömänä, että sinisellä merkitty alue sen vuoksi säilyy maa- ja metsätalousalueena (M-2 ). Olemme päätoimisia maatalousyrittäjiä ja jatkuvuus on turvattuna tilallamme. Turvetuotantoa emme "sinisellä alueella" koskaan tule harjoittamaan! 206 Karvasuo on osoitettu maakuntakaavassa luonnonsuojelualueeksi (SL-8). Maakuntien liittoja kannustetaan Valtioneuvoston periaatepäätöksessä (2012) varaamaan maakunnallisesti merkittäviä soita suojelutarkoituksiin ja Karvasuon SL-merkintä toteuttaa periaatepäätöksen linjausta. Karvasuo on maakuntakaavan selvityksissä todettu arvokkaaksi suokohteeksi, joka kuuluu luonnontilaisuusluokkaan 3. Karvasuota koskee seuraava suojelumääräys: Alueella ei saa suorittaa sellaisia toimenpiteitä, jotka saattavat vaarantaa alueen suojeluarvoja. Alueella SL-8 suojelumääräys on voimassa, kunnes

207 Olemme aikaisemmin antaneet aiheesta useita huomautuksia Vaasan hallinto-oikeutta myöten, kaikki kirjelmät löytyvät arkistoista. Asia on selkiytynyt siten, että pyydämme vain ja ainoastaan edellä mainitun rajauksen vahvistamista esittämällämme tavalla. luonnonsuojelulain mukainen suojelualue perustetaan, kuitenkin enintään 5 vuotta tämän maakuntakaavan lainvoimaiseksi tulosta. Karvasuon osalta maakuntakaavoituksen yhteydessä ei ole selvitetty maanomistajien vapaaehtoisuutta suojeluratkaisuun, sillä alue on osoitettu SL-2 alueena Seinäjoen osayleiskaavassa. Suojelumääräyksen voimassaoloaikaa on kuitenkin rajoitettu sen varmistamiseksi, ettei kaavasta aiheudu maanomistajalle kohtuutonta haittaa. Maakuntakaavassa esitetty rajaus Karvasuon luonnonsuojelualueesta vastaa Seinäjoen kaupungin osayleiskaavassa osoitettua luonnonsuojelualueen merkintää (SL-2). Muistutuksen karttaliitteessä esitettyä soidensuojeluohjelman täydennysehdotuksen aluerajausta on tarkennettu yleiskaavassa, ja maakuntakaavassa osoitettu Karvasuon luonnonsuojelualueen (SL-8) rajaus noudattaa siis tätä suppeampaa, yleiskaavassa esitettyä aluerajausta. Yksityishenkilöiden (2 hlöä) muistutus Tilamme (kiinteistötunnus x Mäki-Jussila) Omistajina Henkilö 1 ja Henkilö 2, sijaitsee Karvasuon kaakonpuolen reunalla, jota osaa ollaan esittämässä soidensuojelun täydennysehdotuksessa, pinta-ala yht. 7,7ha, joka määräältään on huomattava tilamme pinta-alasta. 207 Karvasuo on osoitettu maakuntakaavassa luonnonsuojelualueeksi (SL-8). Maakuntien liittoja kannustetaan Valtioneuvoston periaatepäätöksessä (2012) varaamaan maakunnallisesti merkittäviä soita suojelutarkoituksiin ja Karvasuon SL-merkintä toteuttaa periaatepäätöksen linjausta. Karvasuo on maakuntakaavan selvityksissä todettu arvokkaaksi suokohteeksi, joka kuuluu luonnontilaisuusluokkaan 3.

208 Lohkot 13,14,11ja 12 ovat merkittynä Karvasuon soidensuojelun täydennysehdotukseen. Tilallamme suoritetaan tuotannollista metsänhoitoa ja edellä luetellut lohkot kuuluvat myös tuotannolliseen metsänhoitoon. Lohko 13; Varttunut kasvatusmetsikkö, 75 v vanhaa, keskiläpimitta 18 cm, keskipituus 15 m (tukkia) Lohko 14; Kasvatusmetsikkö, 100 v vanhaa, keskiläpimitta 14 cm,keskipituus 10 m (tukkia) Lohko 11; Turvesuota, Huom! Ei aavaa suota, vaan Runsas mäntytaimikko, pituus 3-4 m Lohko12; Kasvatusmetsikkö, 90 v vanhaa, keskiläpimitta 13 cm, keskipituus 9 m (pikkutukkia) Metsäkeskus arvioinut puuston tilan Maakuntakaavassa esitetty rajaus Karvasuon luonnonsuojelualueesta vastaa Seinäjoen kaupungin osayleiskaavassa osoitettua luonnonsuojelualueen merkintää (SL-2). Mäki-Jussilan tila (kiinteistötunnus x) sijoittuu yleiskaavassa osittain maa- ja metsätalousvaltaiseksi osoitetulle M-2 alueelle, osittain yleiskaavan ulkopuolelle. Muistutuksen karttaliitteessä esitettyä soidensuojeluohjelman täydennysehdotuksen aluerajausta on tarkennettu yleiskaavassa, ja maakuntakaavassa osoitettu Karvasuon luonnonsuojelualueen (SL-8) rajaus noudattaa siis tätä suppeampaa, yleiskaavassa esitettyä aluerajausta. Lohkoilla on suoritettu 1990 luvun alussa Valtion rahoittamaa kunnostusojitusta ja ojituksen kunnostustarvetta on tällä hetkellä. Kiellämme Ko:villa lohkoilla Tilallamme, Karvasuon soidensuojelun täydentämisen, tuotannollisen metsänhoidon johdosta. Mäki-Jussilan tila (kiinteistötunnus x) sijaitsee maakuntakaavassa osoitetun Karvasuon luonnonsuojelualueen (SL-8) ulkopuolella. 208

209 209

210 210

211 211 kiinteistötunnus x

212 Yksityishenkilön (1 hlö) muistutus Vaihemaakuntakaava kolmosessa ollaan lisäämässä turvetuotantoa tuntuvasti kaivamalla uusia luonnontilaisia soita ja polttamalla turvetta energiaksi. Turvetuotantoon soveltuvien alueiden merkintä on alueen erityisominaisuutta osoittava merkintä, jolla ei varata aluetta turvetuotantoon, vaan osoitetaan sen soveltuvuus tähän maankäyttömuotoon maakuntakaavan laadinnassa huomioitujen tekijöiden perusteella. Kaavan tarkoituksena on osoittaa uusia turvetuotantoon soveltuvia alueita korvaamaan tuotannosta poistuvaa alaa (n ha/vuosi), ei lisätä kokonaistuotantoalaa. Maakuntakaavan yleispiirteisyyden ja maanomistusolojen vuoksi on epätodennäköistä, että kaikki kaavassa turvetuotantoon soveltuvaksi osoitetut alueet otettaisiin tuotantokäyttöön ja sen vuoksi kaavassa on tavoitteena osoittaa tuotantoon soveltuvia alueita 1,5-kertainen määrä tuotantoalan tarpeeseen nähden Maakuntakaavassa osoitetaan turvetuotantoon soveltuvina alueina pääosin ojitettuja ja luonnontilaltaan muuttuneita luonnontilaisuusluokan 0 ja 1 soita. Kaavan läpimeno huonontaisi merkittävästi Lappajärven ja muiden alueen vesistöjen puhtautta, vähentäisi luonnontilaisten soiden määrää alueella ja ennen kaikkea lisäisi alueen kasvihuonepäästöjä tuntuvasti, mikä on vastoin Suomen ympäristöpolitiikkaa. Nämä asiat on mielestäni huomioitava vaihemaakuntakaavasta päätettäessä 212 Lappajärven valuma-alueelle (47.03) osoitetaan vaihemaakuntakaavassa neljä turvetuotantoon soveltuvan alueen merkintää, jotka sijoittuvat osittain tai kokonaan valuma-alueelle. Nykyisiä turvetuotantoalueita Lappajärven valuma-alueella ei ole, mutta Lappajärveen laskevien jokien valuma-alueilla niitä on runsaasti etenkin järven itäpuolella. Vesistövaikutuksia tarkastellaan maakuntakaavassa valuma-alueittain. Lappajärven alueelle (47.03) on annettu suunnittelumääräys: Seuraavilla valuma-alueilla turvetuotannon vesiensuojelumenetelmiin ja tuotannon vaiheistukseen on kiinnitettävä erityistä

213 huomiota. Lisäksi Lappajärveen laskevalle Vimpelinjoen valumaalueelle (47.08) on annettu suunnittelumääräys: Seuraavilla alueille alapuolisten vesistöjen erityisiin luonnonarvoihin on turvetuotantoalueiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa kiinnitettävä erityistä huomiota. Lisäksi alueelle osoitetuille turvetuotantoon soveltuville alueille on annettu suunnittelumääräys, jossa korostetaan vesistövaikutusten huomioimista ja mm. eri tuotantoalueiden yhteisvaikutusten tarkastelua: Turvetuotantoon soveltuvan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon turvetuotannon vaikutukset asutukseen. Alueen käyttöönoton suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota vesiensuojelumenetelmien tehokkuuteen ja valumaalueella yhtäaikaisesti tuotannossa olevien alueiden määrään siten, että turvetuotanto osaltaan ottaa huomioon vesienhoidon toimenpideohjelmissa asetetut tavoitteet ja edistää niiden toteutumista. Suunnittelussa on huomioitava tuotantoalueiden yhteisvaikutukset vesistöihin ja valuma-alueen kokonaiskuormitus, sekä tarvittaessa vaiheistettava tuotantoa huomioiden alapuolisten vesistöjen tila. Alueiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee selvittää happamien sulfaattimaiden esiintyminen ja suunnitella tuotanto siten, ettei se aiheuta merkittävää hapanta huuhtoumaa. Kaikille kaavassa turvetuotantoon soveltuvaksi osoitetuille alueille on haettava ympäristölupa turvetuotannon harjoittamiseen ympäristönsuojelulain mukaisen menettelyn mukaisesti. Ympäristöluvan käsittelyssä huomioidaan maakuntakaavassa alueille annettu suunnittelumääräys. Ympäristöluvan käsittelyn yhteydessä laaditaan tarkemmat suunnitelmat mm. alueiden vesienkäsittelymenetelmistä, joihin ei maakuntakaavassa yleispiirteisenä suunnitelmana oteta kantaa. 213

214 Yksityishenkilön (1 hlö) muistutus Vaatimus: Ehdotetut uudet turvesuoalueet Ähtärinjärven pohjoispuolisella alueella tulee poistaa kokonaan kaavasta. Perustelut: Luonnontilaisina suot sitovat ilmakehän hiiltä turpeeksi. Turpeen ja sen tuotantoon soveltuvan suon syntymiseen kuluu tuhansia vuosia. Turvetta ei voi siten pitää uusiutuvana polttoaineena, vaikka Suomessa näin on poliittisesti väitetty ja päätetty. Kansainvälisessä määrittelyssä turvetta ei luokitella uusiutuvaksi. Turpeen käyttöä tuetaan vero- ja tariffipolitiikalla, mikä on pitänyt turve-energian kilpailukykyisenä ja sen hinnan alhaisempana kuin mitä turpeen polton ympäristövaikutukset edellyttäisivät. IEA:n mukaan Suomen bonustariffi poistaa kannusteen vaihtaa runsas hiilipäästöinen turve-energia vähäpäästöisempään. Turvetuotannon tukeminen ei vastaa laisinkaan kestävän energiatuotannon periaatteita. IPCC -raportin vaatimusten mukaan Suomen tulee vähentää fossiilisten polttoaineiden ml turpeen käyttöä aiempaa nopeammalla aikataululla. Suomen tiedeakatemian mukaan Suomen tulee vähentää kasvihuonepäästöjä vuoteen 2050 mennessä peräti 80 % vuoden 1990 tasosta. Vaatimukset ovat niin kovia, ettei yhdenkään vuoden, saatikka vuosikymmenen viivyttely ole mahdollista. Ne perusteet, joilla maakuntakaavan ehdotus on aikanaan laadittu, ovat merkittävällä tavalla muuttuneet, erityisesti alkuviikosta julkaistun IPCC:n raportin mukaan. Suomen on luovuttava kivihiilen ja turpeen käytöstä vuoteen 2030 mennessä. Tämä edellyttää ja on taloudellisesti järkevää, ettei uusia polttoturpeen ottoalueita oteta käyttöön lainkaan lähivuosina. 214 Turpeenotolla ja sen käytöllä energiantuotantoon on huomattavia ilmastovaikutuksia. Etelä-Pohjanmaan energia- ja ilmastostrategian mukaan turpeen tulisi olla maakunnassa tulevaisuudessa pääpolttoaineen sijaan merkittävä tukipolttoaine ja huoltovarmuuden turvaaja. Siirtymäkausi turpeesta muihin energiamuotoihin kuitenkin tarvitaan ja osaltaan kaava vastaa tähän siirtymäajan tarpeeseen. Kotimaisena energianlähteenä turpeella on aluetaloudellista merkitystä ja turpeen käytön myötä kivihiilen osuus maakunnan energiantuotannossa on vähäinen. On myös huomioitava, että turvetuotannolla on vaikutuksia sekä maakunnan energiaomavaraisuuteen että työllisyyteen. Turvetuotanto on merkittävä paikallinen työllistäjä, mikä korostuu etenkin harvaan asutulla maaseudulla. Turvetuotannon työllistävistä vaikutuksista ei ole suoraa tilastointia, mutta mm. Pellervon Taloustutkimuksen (2013) arvion mukaan se työllistää Etelä-Pohjanmaalla suoraan ja välillisesti noin 2000 henkilötyövuoden verran. Turvetuotannon työllistävät vaikutukset heijastuvat välillisesti myös ostovoiman kasvuun ja sen tuomiin myönteisiin aluetaloudellisiin vaikutuksiin. Kaavan tavoitteena on korvata maakunnassa turvetuotannosta poistuvaa alaa uudella tuotantoalalla, joten pitkällä aikavälillä tuotantoalueiden pinta-ala ja energiaturpeen määrä ei kaavan vaikutuksesta kasva. Näin ollen kaavan toteuttamisesta aiheutuvat turvetuotannon ilmastovaikutukset niin energiaturpeen kuljetuksen kuin poltonkin osalta tulisivat säilymään pitkän aikavälin

215 tarkastelussa samana. Toisaalta kaavan toteutuminen ei noudata Parisiin ilmastosopimuksessa asetettua tavoitetta kasvihuonekaasupäästöjen kääntämisestä laskuun. Ympäristöministeriön (2015) mukaan turvetuotannon vaikutusten arvioinnissa ei kuitenkaan ole mahdollisuutta arvioida ilmastovaikutuksia kovinkaan yksityiskohtaisesti. Kaavan vaikutusten arvioinnissa on käsitelty vaihemaakuntakaavan ilmastovaikutuksia, sillä tasolla kuin maakuntakaavoilta yleispiirteisenä suunnitelmana edellytetään. Nyt Ähtärinjärven pohjoispään valuma-alueelle suunniteltujen neljän (4) uuden suoalueen käyttöönotosta polttoturpeen nostoon, on luovuttava. Sateen määrä lisääntyessä jo nykyisin käytössä olevilta turvesoilta valuu enenevässä määrin humusta jokia ja puroja pitkin Ähtärinjärveen. Käytössä oleviin polttoturvesoihin on rakennettava nykyistä parempia laskeutusaltaita tai käytettävä muita hyväksyttyjä menetelmiä valumien estämiseksi. Henkilö 1 prikaatikenraali (evp) Ähtärinjärven valuma-alueelle (35.43) osoitetaan vaihemaakuntakaavassa neljä turvetuotantoon soveltuvan alueen merkintää. Nykyisiä turvetuotantoalueita valuma-alueella on 8. Ähtärinjärven valuma-alueelta (35.43) on poistettu kaavan ehdotusvaiheen nähtävillä olon jälkeen kaksi pienialaista kohdetta: Aita-Ahonsuo (13152), jonka tuotantokelpoinen pinta-ala on 26 ha ja joka ei sijaitse nykyisten tuotantoalueiden välittömässä läheisyydessä sekä Isoneva (Etel.) (8838), jonka alue jakaantuu kahteen osaan, joiden tuotantokelpoinen pinta-ala on yhteensä 20 ha. Vesistövaikutuksia tarkastellaan maakuntakaavassa valuma-alueittain. Ähtärinjärven alueelle (35.43) on annettu suunnittelumääräys: Seuraavilla valuma-alueilla turvetuotannon vesiensuojelumenetelmiin ja tuotannon vaiheistukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Määräys perustuu Ähtärinjärven merkittäviin käyttöarvoihin, joihin mahdollisella kuormituksen lisääntymisellä voisi olla vaikutusta. 215 Lisäksi alueelle osoitetuille turvetuotantoon soveltuville alueille on annettu suunnittelumääräys, jossa korostetaan

216 vesistövaikutusten huomioimista ja mm. eri tuotantoalueiden yhteisvaikutusten tarkastelua: Turvetuotantoon soveltuvan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon turvetuotannon vaikutukset asutukseen. Alueen käyttöönoton suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota vesiensuojelumenetelmien tehokkuuteen ja valuma-alueella yhtäaikaisesti tuotannossa olevien alueiden määrään siten, että turvetuotanto osaltaan ottaa huomioon vesienhoidon toimenpideohjelmissa asetetut tavoitteet ja edistää niiden toteutumista. Suunnittelussa on huomioitava tuotantoalueiden yhteisvaikutukset vesistöihin ja valumaalueen kokonaiskuormitus, sekä tarvittaessa vaiheistettava tuotantoa huomioiden alapuolisten vesistöjen tila. Alueiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee selvittää happamien sulfaattimaiden esiintyminen ja suunnitella tuotanto siten, ettei se aiheuta merkittävää hapanta huuhtoumaa. Kaikille kaavassa turvetuotantoon soveltuvaksi osoitetuille alueille on haettava ympäristölupa turvetuotannon harjoittamiseen ympäristönsuojelulain mukaisen menettelyn mukaisesti. Ympäristöluvan käsittelyssä huomioidaan maakuntakaavassa alueille annettu suunnittelumääräys. Ympäristöluvan käsittelyn yhteydessä laaditaan tarkemmat suunnitelmat mm. alueiden vesienkäsittelymenetelmistä, joihin ei maakuntakaavassa yleispiirteisenä suunnitelmana oteta kantaa. Yksityishenkilöiden (6 hlöä) muistutus Länsi-Suomen ympäristöstrategiassa linjataan myös Etelä-Pohjanmaan Ely-keskuksen keskeiset ympäristön vaalimiseen liittyvät keskeiset tulevaisuuden haasteet ja esitetään keinot ympäristön tilan parantamiseksi. Yhtenä keskeisenä keinona esitetään turvetuotannon kuormituksen vähentämistä. Etelä-Pohjanmaan maakuntasuunnitelma 2030 sisältää myös samat tavoitteet ja erityisesti tavoitteena on vesistöjen tilan parantaminen. Tavoitteet ovat hyvät, mutta käsittelyssä oleva kaavaehdotus on ristiriidassa noiden edellä esitettyjen 216

217 tavoitteiden kanssa. Toteutuessaan kaava antaa mahdollisuuden hakea uusia turpeen nostolupia ja avata uusia turvetuotantoalueita. Tämä luo lisää uhkia varsinkin Soinin kunnan alueella sijaitsevilla soille ja herkille latvavesistöille. Toteutuessaan kaavan mahdollistamalla tavalla turvetuotannossa olevien soiden ja nevojen määrä lisääntyisi Soinin alueella kaksinkertaiseksi, uusia soita avattaisiin turvetuotannolle noin 10 kappaletta. Tuotanto vaikuttaisi alempana olevien vesistöjen; lironjärven, Hankajärven ja Limajärven sekä Punsan tilaan. Näiden matalien järvien tilanne on jo nykyisin huono. Lämpiminä kesäjaksoina turveliete nousee pintaan ja vesistön hyödyntäminen vaikeutuu. Huolestuttava esimerkki lietteen vaikutuksesta on mm. Ähtärinjärvi, jossa sinileväkukinnot monessa paikoin estävät veden hyödyntämistä ja ovat uhkana terveydelle. Soinissa sijaitsee 18 turvetuotantoaluetta. Vaihemaakuntakaavassa osoitetaan kunnan alueelle 10 turvetuotantoon soveltuvaa aluetta, joista yksi sijaitsee osittain Soinin kunnan alueella. Näiden alueiden tuotantokelpoinen pinta-ala vaihtelee hehtaarin välillä ja on yhteensä noin 640 hehtaaria. Kaikki Soiniin osoitetut turvetuotantoon soveltuvat alueet ovat nykyisten tuotantoalueiden välittömässä läheisyydessä sijaitsevia laajennuksia, joiden tuotantokelpoinen pinta-ala on pääasiassa alle 50 hehtaaria. Soinin kunnan alueelta on kaavan ehdotusvaiheen nähtävillä olon jälkeen poistettu yksi pienialainen kohde, Aita-Ahonsuo (13152), jonka tuotantokelpoinen pinta-ala on 26 hehtaaria ja joka ei sijaitse nykyisten tuotantoalueiden välittömässä läheisyydessä. Suo sijaitsee osin Ähtärinjärven (35.43) ja osin Kolunjoen (35.46) valuma-alueilla. Soinin alueella annetaan turvetuotantoon soveltuvien alueiden valuma-aluekohtainen suunnittelumääräys Ähtärinjärven (35.43) toisen jakovaiheen valuma-alueelle sekä Mustapuron (14.674) kolmannen jakovaiheen valuma-alueelle, jotka on arvioitu turvetuotannon vesistövaikutusriskin monitavoitearvioinnissa erityisen herkiksi valuma-alueiksi. Vaihekaavan tausta-aineistona olevassa turvetuotannon vesistövaikutusriskin arvioinnissa nousevat esille suuret riskit erityisesti latvavesillä, joissa vedenvaihtuvuus on pieni eli vesistöt matalia (kts. Kaavaselostus kuva 10) Arviointiraportissa todetaan, että vesistöt mm. Soinin alueilla ovat vielä maakunnan puhtaimpia, mutta ne ovat myös pienistä vesimääristä johtuen herkkiä pilaantumiselle. 217

218 Vesistövaikutusarviossa esitettyjä tietoja vesistöuhista ei ole huomioitu kaavaehdotuksessa riittävän vakavasti. Etelä-Pohjanmaalla on kolmannes maan turvevarannoista ja Soinissa niistä on huomattava osuus, mutta tämä ei kuitenkaan saa johtaa arvokkaan luonnon ja vesistöjen pilaantumiseen Soinissa. Valtioneuvoston julkaiseman ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIAN VUOTEEN 2030 tavoitteeksi on hyväksytty turpeen energiakäytön voimakas vähentäminen. Vaihemaakuntakaavassa esitetty turvetuotannon volyyminsäilyttäminen ja uusien suoalueiden avaaminen turvetuotannolle on ristiriidassa myös valtioneuvoston tavoitteiden kanssa. Turpeen korvaavat uusiutuvat bioenergialähteet, aurinko-, tuuli ja erityisesti metsäenergia, kuten energia- ja ilmastostrategiassa todetaan. Maakuntaliiton tulisi toimia rohkeasti suunnannäyttäjänä uusiutuvan energian käytön lisäämisessä ja ilmaston muutoksen torjunnassa suoluonnon puolesta. Turpeenotolla ja sen käytöllä energiantuotantoon on huomattavia ilmastovaikutuksia. Etelä-Pohjanmaan energia- ja ilmastostrategian mukaan turpeen tulisi olla maakunnassa tulevaisuudessa pääpolttoaineen sijaan merkittävä tukipolttoaine ja huoltovarmuuden turvaaja. Siirtymäkausi turpeesta muihin energiamuotoihin kuitenkin tarvitaan ja osaltaan kaava vastaa tähän siirtymäajan tarpeeseen. Nämä tosiasiat ja yhteisesti hyväksytyt tavoitteet tulee huomioida vaihemaakuntakaavassa siten, että kaavaluonnoksesta poistetaan uudet Soiniin sijoittuvat turvetuotantoalueet ja turvetuotanto keskistetään nyt tuotannossa oleville soille. Yksityishenkilön (1 hlö) muistutus Itäjoen valuma-alue: Valkianevan soveltuvuus turvetuotantoon Itäjoen alueelta on kaavaehdotuksessa osoitettu turvetuotantoon soveltuvana alueena Valkianeva. Maakuntakaavassa ei oteta kantaa esim. yksittäisten alueiden vesienkäsittelymenetelmiin tai vesien laskusuuntaan, vaan ne tulee ratkaista tarkemmassa tuotannon suunnittelussa ja ympäristöluvassa. Maakuntakaavassa ei myöskään ole pidetty aiempia ympäristölupahakemusten hylkäämisiä perusteena sille, että alueita ei osoitettaisi kaavassa. Jonkun verranhan lupia haetaan tällaisille alueille uudelleen ja esimerkiksi aiempaa tehokkaammin vesienkäsittelymenetelmin tai eri aluerajauksin. Muistuttaisin ottamaan huomioon sen, että turpeennostolupia ei ole Valkianevalle saatu siksi, koska se on Itäjoen valuma-aluetta. Itäjoen arvo, harvinaisuus ja herkkyys vähäisellekkin kuormitukselle on todistettu kiistattomasti. Kyse ei ole vesienkäsittelymenetelmistä tai 218 Turvetuotantoon soveltuvia alueita ei ole ensisijaisesti tarkasteltu aiempien ympäristölupaprosessien näkökulmasta, vaan kaavaselostuksessa kuvattujen tekijöiden perusteella. Itäjoki kuuluu

219 aluerajauksista. Mikään menetelmä ei ole varma säiden ääri-ilmiöissä jotka ovat lisääntyneet merkittävästi. Viimeisin käsittely oli KHO:n päätös. (Liitteenä) Pyytäisin ottamaan huomioon, että Itäjoen suojeluperusteet ovat erittäin vaativaakin tarkastamista kestävät. KHO:n päätöstä voidaan käyttää ns. ennakkotapauksena. Tämän vuoksi on erittäin tärkeää ja perusteltua jättää Itäjoen valuma-alue pois turvetuotantoon soveltuvana alueena. Tällä ennaltaehkäistään myös turhia investointeja sekä kuluja että turhaa työtä, jotka syntyvät turve-yrityksille, viranomaisille ja alueen asukkaille. Närpiönjoen valuma-alueeseen (39.00). Närpiönjoen valuma-alue on mukana turvetuotannon vesistövaikutusten arviointiselvityksissä (kuormitustarkastelu ja vesistövaikutusriskin monitavoitearviointi). Mahdollisella lisäkuormituksella ei vesistövaikutusriskin monitavoitearvioinnin perusteella ole Närpiönjoen valuma-alueella suurta riskiä aiheuttaa haitallisia vesistövaikutuksia. Luonnontilaluokaltaan Valkianeva (6089) kuuluu GTK:n arvion mukaan luokkaan 0 eli se muuttunut peruuttamattomasti ja menettänyt luonnontilansa. Suon vesitalous on muuttunut ja kasvillisuuden muutos on edennyt pitkälle. Valkianeva täyttää kaavan laadinnassa turvetuotantoon soveltuville alueille annetut reunaehdot. Maakuntakaavan laadinnassa on lähtökohtana ollut, että turvetuotantoon soveltuvia alueita ei jätetä kategorisesti kaavan ulkopuolelle aiempien ympäristölupaprosessien perusteella, koska maakuntakaavan aikajänne on pitkä, kaava on yleispiirteinen ja ympäristölupaa voidaan jatkossa hakea samoille alueille esimerkiksi tehostetuin vesienkäsittelymenetelmin, pienemmälle alueelle tai ohjaamalla vedet eri suuntaan kuin alkuperäisessä hakemuksessa. Yksityishenkilön (1 hlö) muistutus Esitän, että Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaavaehdotuksessa esitetyt turvetuotantoalueet poistetaan kaavaehdotuksesta kokonaan. Esitän myös, että maakuntahallinto ryhtyy kehittämään edellisten tilalle soiden ennallistamiseen tähtääviä toimenpiteitä. Perustelut: Ähtärinjärven ranta-asukkaana olen pannut merkille järven veden laadun jatkuvan heikentymisen. Sinileväongelma on valtaisa ja haittaa järven virkistyskäyttöä. Vettä ei pysty 219 Ähtärinjärven valuma-alueelle (35.43) osoitetaan vaihemaakuntakaavassa neljä turvetuotantoon soveltuvan alueen merkintää. Nykyisiä turvetuotantoalueita valuma-alueella on 8.

220 käyttämään peseytymiseen, saunomiseen tai esimerkiksi kylpytynnyreissä. Mattojen pesu ei onnistu, koska vesi värjää tekstiilit. Uinnin jälkeen uimarin on välttämättä käytävä suihkussa, koska vedessä oleva kiintoaines jää iholle ja hiuksiin. Järven tilan parantamiseksi on vuonna 2017 perustettu yhdistys, Yhteinen Ähtärinjärvi ry. Yhdistys pyrkii saattamaan järven tilaa parempaan kuntoon ja tarvitsee apua toimintaansa. On huolestuttavaa, mikäli maakuntahallinnon toimesta pyritään vesittämään toimenpiteet, jotka järven hoitamiseksi on käynnistetty. Vesistöjen pilaaminen on saatava loppumaan. Myös turpeenkaivun kannattamaton tukeminen julkisilla varoilla tulee lopettaa ja siirtyä kestävämpiin energiamuotoihin. 220 Ähtärinjärven valuma-alueelta (35.43) on poistettu kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen kaksi pienialaista kohdetta: osittain Kolujoen valuma-alueella (35.46) sijaitseva Aita-Ahonsuo (13152), jonka tuotantokelpoinen pinta-ala on 26 ha ja joka ei sijaitse nykyisten tuotantoalueiden välittömässä läheisyydessä sekä osittain Kätkänjoen valuma-alueella (44.07) sijaitseva Isoneva (Etel.) (8838), jonka alue jakaantuu kahteen osaan, joiden tuotantokelpoinen pinta-ala on yhteensä 20 ha. Vesistövaikutuksia tarkastellaan maakuntakaavassa valuma-alueittain. Ähtärinjärven alueelle (35.43) on annettu suunnittelumääräys: Seuraavilla valuma-alueilla turvetuotannon vesiensuojelumenetelmiin ja tuotannon vaiheistukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Määräys perustuu Ähtärinjärven merkittäviin käyttöarvoihin, joihin mahdollisella kuormituksen lisääntymisellä voisi olla vaikutusta. Lisäksi alueelle osoitetuille turvetuotantoon soveltuville alueille on annettu suunnittelumääräys, jossa korostetaan vesistövaikutusten huomioimista ja mm. eri tuotantoalueiden yhteisvaikutusten tarkastelua: Turvetuotantoon soveltuvan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon turvetuotannon vaikutukset asutukseen. Alueen käyttöönoton suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota vesiensuojelumenetelmien tehokkuuteen ja valuma-alueella yhtäaikaisesti tuotannossa olevien alueiden määrään siten, että turvetuotanto osaltaan ottaa huomioon vesienhoidon toimenpideohjelmissa asetetut tavoitteet ja edistää niiden toteutumista. Suunnittelussa on huomioitava tuotantoalueiden yhteisvaikutukset vesistöihin ja valuma-alueen kokonaiskuormitus, sekä tarvittaessa vaiheistettava tuotantoa huomioiden alapuolisten vesistöjen tila. Alueiden

221 yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee selvittää happamien sulfaattimaiden esiintyminen ja suunnitella tuotanto siten, ettei se aiheuta merkittävää hapanta huuhtoumaa. Yksityishenkilön (1 hlö) muistutus Vastustan kaavan esittämiä turvetuotantoalueita Kokemäenjoen vesistöalueen valuma- alueelle. Ähtärinjärvi on herkkää latvavesistöä, jonka veden laatu on jo useamman vuoden huonontunut. Sinilevän määrä on lisääntynyt kesä kesältä ja vesi on samentunut huomattavasti. Järvi ei kestä enää yhtään lisäkuormitusta, jota kaavassa esitetyt turpeenottoalueet aiheuttaisivat. Ehdotus on vastoin maakunnan, Länsi-Suomen ja valtakunnallisia ympäristötavoitteita. Ehdotus on myös vastoin IPCC:n julkistamaa tiukkaa tavoitetta, missä pyritään rajoittamaan maapallon lämpötilan nousu alle 1.5 asteen. IPCC sanoo, että turve on fossiilinen polttoaine, jonka käyttö pitää mahdollisimman nopeasti lopettaa kokonaan. 221 Kaikille kaavassa turvetuotantoon soveltuvaksi osoitetuille alueille on haettava ympäristölupa turvetuotannon harjoittamiseen ympäristönsuojelulain mukaisen menettelyn mukaisesti. Ympäristöluvan käsittelyssä huomioidaan maakuntakaavassa alueille annettu suunnittelumääräys. Ympäristöluvan käsittelyn yhteydessä laaditaan tarkemmat suunnitelmat mm. alueiden vesienkäsittelymenetelmistä, joihin ei maakuntakaavassa yleispiirteisenä suunnitelmana oteta kantaa. Kokemäenjoen vesistöalueella sijaitsevalle Ähtärinjärven valumaalueelle (35.43) osoitetaan vaihemaakuntakaavassa neljä turvetuotantoon soveltuvan alueen merkintää. Nykyisiä turvetuotantoalueita valuma-alueella on 8. Ähtärinjärven valuma-alueelta (35.43) on poistettu kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen kaksi pienialaista kohdetta: osittain Kolujoen valuma-alueella (35.46) sijaitseva Aita-Ahonsuo (13152), jonka tuotantokelpoinen pinta-ala on 26 ha ja joka ei sijaitse nykyisten tuotantoalueiden välittömässä läheisyydessä sekä osittain Kätkänjoen valuma-alueella (44.07) sijaitseva Isoneva (Etel.) (8838), jonka alue jakaantuu kahteen osaan, joiden tuotantokelpoinen pinta-ala on yhteensä 20 ha. Vesistövaikutuksia tarkastellaan maakuntakaavassa valuma-alueittain. Ähtärinjärven alueelle (35.43) on annettu suunnittelumääräys: Seuraavilla valuma-alueilla turvetuotannon vesiensuojelumenetelmiin ja tuotannon vaiheistukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Määräys perustuu Ähtärinjärven merkittäviin

222 käyttöarvoihin, joihin mahdollisella kuormituksen lisääntymisellä voisi olla vaikutusta. Lisäksi alueelle osoitetuille turvetuotantoon soveltuville alueille on annettu suunnittelumääräys, jossa korostetaan vesistövaikutusten huomioimista ja mm. eri tuotantoalueiden yhteisvaikutusten tarkastelua: Turvetuotantoon soveltuvan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon turvetuotannon vaikutukset asutukseen. Alueen käyttöönoton suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota vesiensuojelumenetelmien tehokkuuteen ja valuma-alueella yhtäaikaisesti tuotannossa olevien alueiden määrään siten, että turvetuotanto osaltaan ottaa huomioon vesienhoidon toimenpideohjelmissa asetetut tavoitteet ja edistää niiden toteutumista. Suunnittelussa on huomioitava tuotantoalueiden yhteisvaikutukset vesistöihin ja valuma-alueen kokonaiskuormitus, sekä tarvittaessa vaiheistettava tuotantoa huomioiden alapuolisten vesistöjen tila. Alueiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee selvittää happamien sulfaattimaiden esiintyminen ja suunnitella tuotanto siten, ettei se aiheuta merkittävää hapanta huuhtoumaa. Kaikille kaavassa turvetuotantoon soveltuvaksi osoitetuille alueille on haettava ympäristölupa turvetuotannon harjoittamiseen ympäristönsuojelulain mukaisen menettelyn mukaisesti. Ympäristöluvan käsittelyssä huomioidaan maakuntakaavassa alueille annettu suunnittelumääräys. Ympäristöluvan käsittelyn yhteydessä laaditaan tarkemmat suunnitelmat mm. alueiden vesienkäsittelymenetelmistä, joihin ei maakuntakaavassa yleispiirteisenä suunnitelmana oteta kantaa. 222

223 Turpeenotolla ja sen käytöllä energiantuotantoon on huomattavia ilmastovaikutuksia. Etelä-Pohjanmaan energia- ja ilmastostrategian mukaan turpeen tulisi olla maakunnassa tulevaisuudessa pääpolttoaineen sijaan merkittävä tukipolttoaine ja huoltovarmuuden turvaaja. Siirtymäkausi turpeesta muihin energiamuotoihin kuitenkin tarvitaan ja osaltaan kaava vastaa tähän siirtymäajan tarpeeseen. Kotimaisena energianlähteenä turpeella on aluetaloudellista merkitystä ja turpeen käytön myötä kivihiilen osuus maakunnan energiantuotannossa on vähäinen. On myös huomioitava, että turvetuotannolla on vaikutuksia sekä maakunnan energiaomavaraisuuteen että työllisyyteen. Turvetuotanto on merkittävä paikallinen työllistäjä, mikä korostuu etenkin harvaan asutulla maaseudulla. Turvetuotannon työllistävistä vaikutuksista ei ole suoraa tilastointia, mutta mm. Pellervon Taloustutkimuksen (2013) arvion mukaan se työllistää Etelä-Pohjanmaalla suoraan ja välillisesti noin 2000 henkilötyövuoden verran. Turvetuotannon työllistävät vaikutukset heijastuvat välillisesti myös ostovoiman kasvuun ja sen tuomiin myönteisiin aluetaloudellisiin vaikutuksiin. 223 Kaavan tavoitteena on korvata maakunnassa turvetuotannosta poistuvaa alaa uudella tuotantoalalla, joten pitkällä aikavälillä tuotantoalueiden pinta-ala ja energiaturpeen määrä ei kaavan vaikutuksesta kasva. Näin ollen kaavan toteuttamisesta aiheutuvat turvetuotannon ilmastovaikutukset niin energiaturpeen kuljetuksen kuin poltonkin osalta tulisivat säilymään pitkän aikavälin tarkastelussa samana. Toisaalta kaavan toteutuminen ei noudata Parisiin ilmastosopimuksessa asetettua tavoitetta kasvihuonekaasupäästöjen kääntämisestä laskuun. Ympäristöministeriön (2015a) mukaan turvetuotannon vaikutusten arvioinnissa ei kuitenkaan ole mahdollisuutta arvioida ilmastovaikutuksia kovinkaan

224 yksityiskohtaisesti. Kaavan vaikutusten arvioinnissa on käsitelty vaihemaakuntakaavan ilmastovaikutuksia, sillä tasolla kuin maakuntakaavoilta yleispiirteisenä suunnitelmana edellytetään. Yksityishenkilön (1 hlö) muistutus Vastustan kaavan esittämiä turvetuotantoalueita Kokemäenjoen eli alueellamme Ähtärinjärven reitin vesistöalueen valuma-alueelle. Ähtärinjärvi on herkkää latvavesistöä, jonka veden laatu on jo useamman vuoden huonontunut. Sinilevän määrä on lisääntynyt kesä kesältä ja vesi on samentunut huomattavasti. Järvi ei kestä enää yhtään lisäkuormitusta, jota kaavassa esitetyt turpeenottoalueet aiheuttaisivat. Kokemäenjoen vesistöalueella sijaitsevalle Ähtärinjärven valumaalueelle (35.43) osoitetaan vaihemaakuntakaavassa neljä turvetuotantoon soveltuvan alueen merkintää. Nykyisiä turvetuotantoalueita valuma-alueella on 8. Ähtärinjärven valuma-alueelta (35.43) on poistettu kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen kaksi pienialaista kohdetta: osittain Kolujoen valuma-alueella (35.46) sijaitseva Aita-Ahonsuo (13152), jonka tuotantokelpoinen pinta-ala on 26 ha ja joka ei sijaitse nykyisten tuotantoalueiden välittömässä läheisyydessä sekä osittain Kätkänjoen valuma-alueella (44.07) sijaitseva Isoneva (Etel.) (8838), jonka alue jakaantuu kahteen osaan, joiden tuotantokelpoinen pinta-ala on yhteensä 20 ha. Vesistövaikutuksia tarkastellaan maakuntakaavassa valuma-alueittain. Ähtärinjärven alueelle (35.43) on annettu suunnittelumääräys: Seuraavilla valuma-alueilla turvetuotannon vesiensuojelumenetelmiin ja tuotannon vaiheistukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Määräys perustuu Ähtärinjärven merkittäviin käyttöarvoihin, joihin mahdollisella kuormituksen lisääntymisellä voisi olla vaikutusta. 224 Lisäksi alueelle osoitetuille turvetuotantoon soveltuville alueille on annettu suunnittelumääräys, jossa korostetaan vesistövaikutusten huomioimista ja mm. eri tuotantoalueiden yhteisvaikutusten tarkastelua: Turvetuotantoon soveltuvan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon

225 turvetuotannon vaikutukset asutukseen. Alueen käyttöönoton suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota vesiensuojelumenetelmien tehokkuuteen ja valuma-alueella yhtäaikaisesti tuotannossa olevien alueiden määrään siten, että turvetuotanto osaltaan ottaa huomioon vesienhoidon toimenpideohjelmissa asetetut tavoitteet ja edistää niiden toteutumista. Suunnittelussa on huomioitava tuotantoalueiden yhteisvaikutukset vesistöihin ja valuma-alueen kokonaiskuormitus, sekä tarvittaessa vaiheistettava tuotantoa huomioiden alapuolisten vesistöjen tila. Alueiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee selvittää happamien sulfaattimaiden esiintyminen ja suunnitella tuotanto siten, ettei se aiheuta merkittävää hapanta huuhtoumaa. Kaikille kaavassa turvetuotantoon soveltuvaksi osoitetuille alueille on haettava ympäristölupa turvetuotannon harjoittamiseen ympäristönsuojelulain mukaisen menettelyn mukaisesti. Ympäristöluvan käsittelyssä huomioidaan maakuntakaavassa alueille annettu suunnittelumääräys. Ympäristöluvan käsittelyn yhteydessä laaditaan tarkemmat suunnitelmat mm. alueiden vesienkäsittelymenetelmistä, joihin ei maakuntakaavassa yleispiirteisenä suunnitelmana oteta kantaa. Ehdotus on vastoin maakunnan, Länsi-Suomen ja valtakunnallisia ympäristötavoitteita. Ehdotus on myös vastoin IPCC:n julkistamaa tiukkaa tavoitetta, missä pyritään rajoittamaan maapallon lämpötilan nousu alle 1.5 asteen. IPCC sanoo, että turve on fossiilinen polttoaine, jonka käyttö pitää mahdollisimman nopeasti lopettaa kokonaan. Turpeenotolla ja sen käytöllä energiantuotantoon on huomattavia ilmastovaikutuksia. Etelä-Pohjanmaan energia- ja ilmastostrategian mukaan turpeen tulisi olla maakunnassa tulevaisuudessa pääpolttoaineen sijaan merkittävä tukipolttoaine ja huoltovarmuuden turvaaja. Siirtymäkausi turpeesta muihin energiamuotoihin kuitenkin tarvitaan ja osaltaan kaava vastaa tähän siirtymäajan tarpeeseen. 225

226 Kotimaisena energianlähteenä turpeella on aluetaloudellista merkitystä ja turpeen käytön myötä kivihiilen osuus maakunnan energiantuotannossa on vähäinen. On myös huomioitava, että turvetuotannolla on vaikutuksia sekä maakunnan energiaomavaraisuuteen että työllisyyteen. Turvetuotanto on merkittävä paikallinen työllistäjä, mikä korostuu etenkin harvaan asutulla maaseudulla. Turvetuotannon työllistävistä vaikutuksista ei ole suoraa tilastointia, mutta mm. Pellervon Taloustutkimuksen (2013) arvion mukaan se työllistää Etelä-Pohjanmaalla suoraan ja välillisesti noin 2000 henkilötyövuoden verran. Turvetuotannon työllistävät vaikutukset heijastuvat välillisesti myös ostovoiman kasvuun ja sen tuomiin myönteisiin aluetaloudellisiin vaikutuksiin. Kaavan tavoitteena on korvata maakunnassa turvetuotannosta poistuvaa alaa uudella tuotantoalalla, joten pitkällä aikavälillä tuotantoalueiden pinta-ala ja energiaturpeen määrä ei kaavan vaikutuksesta kasva. Näin ollen kaavan toteuttamisesta aiheutuvat turvetuotannon ilmastovaikutukset niin energiaturpeen kuljetuksen kuin poltonkin osalta tulisivat säilymään pitkän aikavälin tarkastelussa samana. Toisaalta kaavan toteutuminen ei noudata Parisiin ilmastosopimuksessa asetettua tavoitetta kasvihuonekaasupäästöjen kääntämisestä laskuun. Ympäristöministeriön (2015a) mukaan turvetuotannon vaikutusten arvioinnissa ei kuitenkaan ole mahdollisuutta arvioida ilmastovaikutuksia kovinkaan yksityiskohtaisesti. Kaavan vaikutusten arvioinnissa on käsitelty vaihemaakuntakaavan ilmastovaikutuksia, sillä tasolla kuin maakuntakaavoilta yleispiirteisenä suunnitelmana edellytetään. Yksityishenkilön (1 hlö) muistutus Tässä muistutus vaihemaakuntakaavasta. Vastustan jyrkästi turvetuotantoalueiden perustamista Kokemäenjoen vesistön valuma-alueelle. Kokemäenjoen vesistöalueella sijaitsevalle Ähtärinjärven valumaalueelle (35.43) osoitetaan vaihemaakuntakaavassa neljä 226

227 Olen ollut mukana kartoittamassa Inhanjoen taimenkannan kokoa. Inhanjoki on harvoja paikkoja, jossa taimen vielä elää ja lisääntyy, mutta rehevöitymisen myötä on suuressa vaarassa. Mielestäni on tärkeää ajatella taimenkantaa, vaikka raakkuja ei kyseisessä vesistössä esiintyisikään. Puhdas luonto ja vesistö olisivat Ähtärin, Soinin ja Lehtimäen kaltaisille kaupungeille ja kunnille tärkeä valttikortti tulevaisuudessa muuttovetovoimaisuuttakin ajatellen, puhutaan sitten pysyvistä asukkaista tai mökkiläisistä. Turvetuotanto on mielestäni erittäin vanhanaikaista ja ajattelematonta. Toivoisin että vuonna 2018 se tajuttaisiin Etelä-Pohjanmaallakin. Vastustan kaavan esittämiä turvetuotantoalueita Kokemäenjoen vesistöalueen valuma-alueelle. Ähtärinjärvi on herkkää latvavesistöä, jonka veden laatu on jo useamman vuoden huonontunut. Sinilevän määrä on lisääntynyt kesä kesältä ja vesi on samentunut huomattavasti. Järvi ei kestä enää yhtään lisäkuormitusta, jota kaavassa esitetyt turpeenottoalueet aiheuttaisivat. 227 turvetuotantoon soveltuvan alueen merkintää. Nykyisiä turvetuotantoalueita valuma-alueella on 8. Ähtärinjärven valuma-alueelta (35.43) on poistettu kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen kaksi pienialaista kohdetta: osittain Kolujoen valuma-alueella (35.46) sijaitseva Aita-Ahonsuo (13152), jonka tuotantokelpoinen pinta-ala on 26 ha ja joka ei sijaitse nykyisten tuotantoalueiden välittömässä läheisyydessä sekä osittain Kätkänjoen valuma-alueella (44.07) sijaitseva Isoneva (Etel.) (8838), jonka alue jakaantuu kahteen osaan, joiden tuotantokelpoinen pinta-ala on yhteensä 20 ha. Vesistövaikutuksia tarkastellaan maakuntakaavassa valuma-alueittain. Ähtärinjärven alueelle (35.43) on annettu suunnittelumääräys: Seuraavilla valuma-alueilla turvetuotannon vesiensuojelumenetelmiin ja tuotannon vaiheistukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Määräys perustuu Ähtärinjärven merkittäviin käyttöarvoihin, joihin mahdollisella kuormituksen lisääntymisellä voisi olla vaikutusta. Lisäksi alueelle osoitetuille turvetuotantoon soveltuville alueille on annettu suunnittelumääräys, jossa korostetaan vesistövaikutusten huomioimista ja mm. eri tuotantoalueiden yhteisvaikutusten tarkastelua: Turvetuotantoon soveltuvan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon turvetuotannon vaikutukset asutukseen. Alueen käyttöönoton suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota vesiensuojelumenetelmien tehokkuuteen ja valuma-alueella yhtäaikaisesti tuotannossa olevien alueiden määrään siten, että turvetuotanto osaltaan ottaa huomioon vesienhoidon toimenpideohjelmissa asetetut tavoitteet ja edistää niiden toteutumista. Suunnittelussa on huomioitava tuotantoalueiden yhteisvaikutukset vesistöihin ja valuma-alueen

228 kokonaiskuormitus, sekä tarvittaessa vaiheistettava tuotantoa huomioiden alapuolisten vesistöjen tila. Alueiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee selvittää happamien sulfaattimaiden esiintyminen ja suunnitella tuotanto siten, ettei se aiheuta merkittävää hapanta huuhtoumaa. Kaikille kaavassa turvetuotantoon soveltuvaksi osoitetuille alueille on haettava ympäristölupa turvetuotannon harjoittamiseen ympäristönsuojelulain mukaisen menettelyn mukaisesti. Ympäristöluvan käsittelyssä huomioidaan maakuntakaavassa alueille annettu suunnittelumääräys. Ympäristöluvan käsittelyn yhteydessä laaditaan tarkemmat suunnitelmat mm. alueiden vesienkäsittelymenetelmistä, joihin ei maakuntakaavassa yleispiirteisenä suunnitelmana oteta kantaa. Ehdotus on vastoin maakunnan, Länsi-Suomen ja valtakunnallisia ympäristötavoitteita. Ehdotus on myös vastoin IPCC:n julkistamaa tiukkaa tavoitetta, missä pyritään rajoittamaan maapallon lämpötilan nousu alle 1.5 asteen. IPCC sanoo, että turve on fossiilinen polttoaine, jonka käyttö pitää mahdollisimman nopeasti lopettaa kokonaan. 228 Turpeenotolla ja sen käytöllä energiantuotantoon on huomattavia ilmastovaikutuksia. Etelä-Pohjanmaan energia- ja ilmastostrategian mukaan turpeen tulisi olla maakunnassa tulevaisuudessa pääpolttoaineen sijaan merkittävä tukipolttoaine ja huoltovarmuuden turvaaja. Siirtymäkausi turpeesta muihin energiamuotoihin kuitenkin tarvitaan ja osaltaan kaava vastaa tähän siirtymäajan tarpeeseen. Kotimaisena energianlähteenä turpeella on aluetaloudellista merkitystä ja turpeen käytön myötä kivihiilen osuus maakunnan energiantuotannossa on vähäinen. On myös huomioitava, että turvetuotannolla on vaikutuksia sekä maakunnan energiaomavaraisuuteen että työllisyyteen. Turvetuotanto on merkittävä paikallinen työllistäjä, mikä korostuu etenkin harvaan asutulla maaseudulla. Turvetuotannon työllistävistä vaikutuksista ei ole suoraa tilastointia, mutta mm. Pellervon Taloustutkimuksen (2013) arvion

229 mukaan se työllistää Etelä-Pohjanmaalla suoraan ja välillisesti noin 2000 henkilötyövuoden verran. Turvetuotannon työllistävät vaikutukset heijastuvat välillisesti myös ostovoiman kasvuun ja sen tuomiin myönteisiin aluetaloudellisiin vaikutuksiin. Kaavan tavoitteena on korvata maakunnassa turvetuotannosta poistuvaa alaa uudella tuotantoalalla, joten pitkällä aikavälillä tuotantoalueiden pinta-ala ja energiaturpeen määrä ei kaavan vaikutuksesta kasva. Näin ollen kaavan toteuttamisesta aiheutuvat turvetuotannon ilmastovaikutukset niin energiaturpeen kuljetuksen kuin poltonkin osalta tulisivat säilymään pitkän aikavälin tarkastelussa samana. Toisaalta kaavan toteutuminen ei noudata Parisiin ilmastosopimuksessa asetettua tavoitetta kasvihuonekaasupäästöjen kääntämisestä laskuun. Ympäristöministeriön (2015a) mukaan turvetuotannon vaikutusten arvioinnissa ei kuitenkaan ole mahdollisuutta arvioida ilmastovaikutuksia kovinkaan yksityiskohtaisesti. Kaavan vaikutusten arvioinnissa on käsitelty vaihemaakuntakaavan ilmastovaikutuksia, sillä tasolla kuin maakuntakaavoilta yleispiirteisenä suunnitelmana edellytetään. Yksityishenkilön (1 hlö) muistutus Tässä muistutus Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavan ehdotukseen. Vastustan kaavan esittämiä turvetuotantoalueita Kokemäenjoen vesistöalueen valuma-alueelle. Ähtärinjärvi on herkkää latvavesistöä, jonka veden laatu on jo useamman vuoden huonontunut. Sinilevän määrä on lisääntynyt kesä kesältä ja vesi on samentunut huomattavasti. Järvi ei kestä enää yhtään lisäkuormitusta, jota kaavassa esitetyt turpeenottoalueet aiheuttaisivat. 229 Kokemäenjoen vesistöalueella sijaitsevalle Ähtärinjärven valumaalueelle (35.43) osoitetaan vaihemaakuntakaavassa neljä turvetuotantoon soveltuvan alueen merkintää. Nykyisiä turvetuotantoalueita valuma-alueella on 8. Ähtärinjärven valuma-alueelta (35.43) on poistettu kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen kaksi pienialaista kohdetta: osittain Kolujoen valuma-alueella (35.46) sijaitseva Aita-Ahonsuo (13152), jonka tuotantokelpoinen pinta-ala on 26 ha ja joka ei sijaitse

230 nykyisten tuotantoalueiden välittömässä läheisyydessä sekä osittain Kätkänjoen valuma-alueella (44.07) sijaitseva Isoneva (Etel.) (8838), jonka alue jakaantuu kahteen osaan, joiden tuotantokelpoinen pinta-ala on yhteensä 20 ha. Vesistövaikutuksia tarkastellaan maakuntakaavassa valuma-alueittain. Ähtärinjärven alueelle (35.43) on annettu suunnittelumääräys: Seuraavilla valuma-alueilla turvetuotannon vesiensuojelumenetelmiin ja tuotannon vaiheistukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Määräys perustuu Ähtärinjärven merkittäviin käyttöarvoihin, joihin mahdollisella kuormituksen lisääntymisellä voisi olla vaikutusta. Lisäksi alueelle osoitetuille turvetuotantoon soveltuville alueille on annettu suunnittelumääräys, jossa korostetaan vesistövaikutusten huomioimista ja mm. eri tuotantoalueiden yhteisvaikutusten tarkastelua: Turvetuotantoon soveltuvan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon turvetuotannon vaikutukset asutukseen. Alueen käyttöönoton suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota vesiensuojelumenetelmien tehokkuuteen ja valuma-alueella yhtäaikaisesti tuotannossa olevien alueiden määrään siten, että turvetuotanto osaltaan ottaa huomioon vesienhoidon toimenpideohjelmissa asetetut tavoitteet ja edistää niiden toteutumista. Suunnittelussa on huomioitava tuotantoalueiden yhteisvaikutukset vesistöihin ja valuma-alueen kokonaiskuormitus, sekä tarvittaessa vaiheistettava tuotantoa huomioiden alapuolisten vesistöjen tila. Alueiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee selvittää happamien sulfaattimaiden esiintyminen ja suunnitella tuotanto siten, ettei se aiheuta merkittävää hapanta huuhtoumaa. 230

231 Kaikille kaavassa turvetuotantoon soveltuvaksi osoitetuille alueille on haettava ympäristölupa turvetuotannon harjoittamiseen ympäristönsuojelulain mukaisen menettelyn mukaisesti. Ympäristöluvan käsittelyssä huomioidaan maakuntakaavassa alueille annettu suunnittelumääräys. Ympäristöluvan käsittelyn yhteydessä laaditaan tarkemmat suunnitelmat mm. alueiden vesienkäsittelymenetelmistä, joihin ei maakuntakaavassa yleispiirteisenä suunnitelmana oteta kantaa. Ehdotus on vastoin maakunnan, Länsi-Suomen ja valtakunnallisia ympäristötavoitteita. Ehdotus on myös vastoin IPCC:n julkistamaa tiukkaa tavoitetta, missä pyritään rajoittamaan maapallon lämpötilan nousu alle 1.5 asteen. IPCC sanoo, että turve on fossiilinen polttoaine, jonka käyttö pitää mahdollisimman nopeasti lopettaa kokonaan. Turvetuotanto on mielestäni erittäin vanhanaikaista ja ajattelematonta. Toivoisin että vuonna 2018 se tajuttaisiin Etelä-Pohjanmaallakin. Turpeenotolla ja sen käytöllä energiantuotantoon on huomattavia ilmastovaikutuksia. Etelä-Pohjanmaan energia- ja ilmastostrategian mukaan turpeen tulisi olla maakunnassa tulevaisuudessa pääpolttoaineen sijaan merkittävä tukipolttoaine ja huoltovarmuuden turvaaja. Siirtymäkausi turpeesta muihin energiamuotoihin kuitenkin tarvitaan ja osaltaan kaava vastaa tähän siirtymäajan tarpeeseen. Kotimaisena energianlähteenä turpeella on aluetaloudellista merkitystä ja turpeen käytön myötä kivihiilen osuus maakunnan energiantuotannossa on vähäinen. On myös huomioitava, että turvetuotannolla on vaikutuksia sekä maakunnan energiaomavaraisuuteen että työllisyyteen. Turvetuotanto on merkittävä paikallinen työllistäjä, mikä korostuu etenkin harvaan asutulla maaseudulla. Turvetuotannon työllistävistä vaikutuksista ei ole suoraa tilastointia, mutta mm. Pellervon Taloustutkimuksen (2013) arvion mukaan se työllistää Etelä-Pohjanmaalla suoraan ja välillisesti noin 2000 henkilötyövuoden verran. Turvetuotannon työllistävät vaikutukset heijastuvat välillisesti myös ostovoiman kasvuun ja sen tuomiin myönteisiin aluetaloudellisiin vaikutuksiin. 231

232 Kaavan tavoitteena on korvata maakunnassa turvetuotannosta poistuvaa alaa uudella tuotantoalalla, joten pitkällä aikavälillä tuotantoalueiden pinta-ala ja energiaturpeen määrä ei kaavan vaikutuksesta kasva. Näin ollen kaavan toteuttamisesta aiheutuvat turvetuotannon ilmastovaikutukset niin energiaturpeen kuljetuksen kuin poltonkin osalta tulisivat säilymään pitkän aikavälin tarkastelussa samana. Toisaalta kaavan toteutuminen ei noudata Parisiin ilmastosopimuksessa asetettua tavoitetta kasvihuonekaasupäästöjen kääntämisestä laskuun. Ympäristöministeriön (2015a) mukaan turvetuotannon vaikutusten arvioinnissa ei kuitenkaan ole mahdollisuutta arvioida ilmastovaikutuksia kovinkaan yksityiskohtaisesti. Kaavan vaikutusten arvioinnissa on käsitelty vaihemaakuntakaavan ilmastovaikutuksia, sillä tasolla kuin maakuntakaavoilta yleispiirteisenä suunnitelmana edellytetään. Yksityishenkilöiden (2 hlöä) muistutus Vastustan kaavan esittämiä turvetuotantoalueita Kokemäenjoen vesistöalueen valuma-alueelle. Ähtärinjärvi on herkkää latvavesistöä, jonka veden laatu on jo useamman vuoden huonontunut. Sinilevän määrä on lisääntynyt kesä kesältä ja vesi on samentunut huomattavasti. Järvi ei kestä enää yhtään lisäkuormitusta, jota kaavassa esitetyt turpeenottoalueet aiheuttaisivat. 232 Kokemäenjoen vesistöalueella sijaitsevalle Ähtärinjärven valumaalueelle (35.43) osoitetaan vaihemaakuntakaavassa neljä turvetuotantoon soveltuvan alueen merkintää. Nykyisiä turvetuotantoalueita valuma-alueella on 8. Ähtärinjärven valuma-alueelta (35.43) on poistettu kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen kaksi pienialaista kohdetta: osittain Kolujoen valuma-alueella (35.46) sijaitseva Aita-Ahonsuo (13152), jonka tuotantokelpoinen pinta-ala on 26 ha ja joka ei sijaitse nykyisten tuotantoalueiden välittömässä läheisyydessä sekä osittain Kätkänjoen valuma-alueella (44.07) sijaitseva Isoneva (Etel.) (8838), jonka alue jakaantuu kahteen osaan, joiden tuotantokelpoinen pinta-ala on yhteensä 20 ha. Vesistövaikutuksia tarkastellaan maakuntakaavassa valuma-alueittain. Ähtärinjärven alueelle (35.43) on annettu

233 suunnittelumääräys: Seuraavilla valuma-alueilla turvetuotannon vesiensuojelumenetelmiin ja tuotannon vaiheistukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Määräys perustuu Ähtärinjärven merkittäviin käyttöarvoihin, joihin mahdollisella kuormituksen lisääntymisellä voisi olla vaikutusta. Lisäksi alueelle osoitetuille turvetuotantoon soveltuville alueille on annettu suunnittelumääräys, jossa korostetaan vesistövaikutusten huomioimista ja mm. eri tuotantoalueiden yhteisvaikutusten tarkastelua: Turvetuotantoon soveltuvan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon turvetuotannon vaikutukset asutukseen. Alueen käyttöönoton suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota vesiensuojelumenetelmien tehokkuuteen ja valuma-alueella yhtäaikaisesti tuotannossa olevien alueiden määrään siten, että turvetuotanto osaltaan ottaa huomioon vesienhoidon toimenpideohjelmissa asetetut tavoitteet ja edistää niiden toteutumista. Suunnittelussa on huomioitava tuotantoalueiden yhteisvaikutukset vesistöihin ja valuma-alueen kokonaiskuormitus, sekä tarvittaessa vaiheistettava tuotantoa huomioiden alapuolisten vesistöjen tila. Alueiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee selvittää happamien sulfaattimaiden esiintyminen ja suunnitella tuotanto siten, ettei se aiheuta merkittävää hapanta huuhtoumaa. 233 Kaikille kaavassa turvetuotantoon soveltuvaksi osoitetuille alueille on haettava ympäristölupa turvetuotannon harjoittamiseen ympäristönsuojelulain mukaisen menettelyn mukaisesti. Ympäristöluvan käsittelyssä huomioidaan maakuntakaavassa alueille annettu suunnittelumääräys. Ympäristöluvan käsittelyn yhteydessä laaditaan tarkemmat suunnitelmat mm. alueiden vesienkäsittelymenetelmistä, joihin ei maakuntakaavassa yleispiirteisenä suunnitelmana oteta kantaa.

234 Ehdotus on vastoin maakunnan, Länsi-Suomen ja valtakunnallisia ympäristötavoitteita. Ehdotus on myös vastoin IPCC:n julkistamaa tiukkaa tavoitetta, missä pyritään rajoittamaan maapallon lämpötilan nousu alle 1.5 asteen. IPCC sanoo, että turve on fossiilinen polttoaine, jonka käyttö pitää mahdollisimman nopeasti lopettaa kokonaan. Turpeenotolla ja sen käytöllä energiantuotantoon on huomattavia ilmastovaikutuksia. Etelä-Pohjanmaan energia- ja ilmastostrategian mukaan turpeen tulisi olla maakunnassa tulevaisuudessa pääpolttoaineen sijaan merkittävä tukipolttoaine ja huoltovarmuuden turvaaja. Siirtymäkausi turpeesta muihin energiamuotoihin kuitenkin tarvitaan ja osaltaan kaava vastaa tähän siirtymäajan tarpeeseen. Kotimaisena energianlähteenä turpeella on aluetaloudellista merkitystä ja turpeen käytön myötä kivihiilen osuus maakunnan energiantuotannossa on vähäinen. On myös huomioitava, että turvetuotannolla on vaikutuksia sekä maakunnan energiaomavaraisuuteen että työllisyyteen. Turvetuotanto on merkittävä paikallinen työllistäjä, mikä korostuu etenkin harvaan asutulla maaseudulla. Turvetuotannon työllistävistä vaikutuksista ei ole suoraa tilastointia, mutta mm. Pellervon Taloustutkimuksen (2013) arvion mukaan se työllistää Etelä-Pohjanmaalla suoraan ja välillisesti noin 2000 henkilötyövuoden verran. Turvetuotannon työllistävät vaikutukset heijastuvat välillisesti myös ostovoiman kasvuun ja sen tuomiin myönteisiin aluetaloudellisiin vaikutuksiin. 234 Kaavan tavoitteena on korvata maakunnassa turvetuotannosta poistuvaa alaa uudella tuotantoalalla, joten pitkällä aikavälillä tuotantoalueiden pinta-ala ja energiaturpeen määrä ei kaavan vaikutuksesta kasva. Näin ollen kaavan toteuttamisesta aiheutuvat turvetuotannon ilmastovaikutukset niin energiaturpeen kuljetuksen kuin poltonkin osalta tulisivat säilymään pitkän aikavälin tarkastelussa samana. Toisaalta kaavan toteutuminen ei noudata Parisiin ilmastosopimuksessa asetettua tavoitetta kasvihuonekaasupäästöjen kääntämisestä laskuun. Ympäristöministeriön (2015a)

235 mukaan turvetuotannon vaikutusten arvioinnissa ei kuitenkaan ole mahdollisuutta arvioida ilmastovaikutuksia kovinkaan yksityiskohtaisesti. Kaavan vaikutusten arvioinnissa on käsitelty vaihemaakuntakaavan ilmastovaikutuksia, sillä tasolla kuin maakuntakaavoilta yleispiirteisenä suunnitelmana edellytetään. Yksityishenkilön (1 hlö) muistutus Maakuntakaavalla on raskaansarjan velvoitteet kaikkia viranomaisia ja asukkaita kohtaan. Laissa on velvoitettu kaikkia toimimaan maakuntakaavan velvoittamalla tavalla. Jätän lakipykälät mahdollisimman vähiin, koska hyvien ihmisoikeuksien toteutumiseksi ei pitäisi maallikoilta vaatia lakipykälien valintaa. Kaikki väitteeni ovat lakeihin ja vakiintuneisiin käytäntöihin perustuvia. Nähtävänä olevissa kartoissa on vain päällystetyt tiet näkyvissä ja muut soratiet, yksityistiet mukaan lukien puuttuvat kokonaan, joten suunnitelluista turvetuotantoalueista ei saa täsmällistä tietoa niiden sijainnista. Se siitä paljon kehutusta avoimuudesta. Maakuntakaavan yleispiirteisyys ja mittakaava (1: ) huomioon ottaen tiestö on esitetty pohjakartassa vain yleispiirteisesti. Yksittäisten soiden perustietoja ja sijaintia voi tarkastella kaavaselostuksessa käytettyjen nimien ja ID-numeroiden avulla Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) turvevarojen tilinpito -palvelussa. ( Päätöksien teot on selvästi ketjutettu. Kukin virasto päättää itsenäisesti ottamatta huomioon, mitä tehdyistä päätöksistä seuraa. Turvetuotantoalueiksi valitut alueet päätetään maakuntatasolla, josta seuraa automaattisesti turvetuotantolupien myöntäminen. Lupahakemuksissa ei tarvitse antaa paikkansapitäviä tietoja, koska luvan myöntävä viranomainen ei tarkasta annettujen tietojen paikkansapitävyyttä kuten Evira tekee. Itsestään selvyytenä pidetään, että turvetuotantoluvan hakijan antamat tiedot pitävät paikkansa. Lepsua viranomaistoimintaa. Rankimpana ihmisoikeusloukkauksena ja virka-aseman väärinkäyttönä näen viranomaistoiminnan, jossa turvetuotannon tarvitsemat tiet ovat itsestäänselvyys. Kyllä perustuslain mukaan tiet ovat Turvetuotantoon soveltuvien alueiden merkintä on alueen erityisominaisuutta osoittava merkintä, jolla ei varata aluetta turvetuotantoon, vaan osoitetaan sen soveltuvuus tähän maankäyttömuotoon maakuntakaavan laadinnassa huomioitujen tekijöiden perusteella. Kaavaehdotuksessa turvetuotantoon soveltuvaksi osoitettujen alueiden tuotantokelpoinen pinta-ala on noin hehtaaria. Mikäli alueille suunnitellaan turvetuotannon 235

236 perusoikeus, mutta yksityisteille tulevat turveliikenteet pitäisi käsitellä jo maakuntakaavaa käsiteltäessä. Turveliikenteelle on laissa määrätty oikeus rasiteteiden perustamiseen, josta on muotoutunut aivan uusi tulkinta: Vanha tulkin on, että rasittaja saa omin kustannuksin perustaa tien toisen maalle korvauksetta, mutta uusi tulkinta onkin, että rasitetun tai tiekunnan on rakennettava tie turveyrittäjälle korvauksetta. Siis turveyrittäjä on toisten mailla ajelemassa vapaamatkustajana ja alueen asukkaalla on velvollisuus rakentaa ja pitää tie kunnossa turvetuottajalle. Näin syntyy tieorjia viranomaispäätöksillä. Torpparilaki on muunnettu tieorjuuslaiksi. aloittamista, on siihen haettava aina ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa. Maakuntakaavassa ei käsitellä tuotantoalueiden vaikutuksia liikenteeseen ja esimerkiksi yksityisteiden käyttö tulee ratkaistavaksi tarkemmassa hankesuunnittelussa. Maakuntakaavaan suunnitelluista turvetuotantoalueista päätettäessä tulisi ottaa huomioon myös yksityistiekunnissa vallitsevat jo yli 50 vuotta vanhat toimintaperiaatteet. Vaikka yksityistielakia on uudistettu, on koko ajan suuntaus ollut huonompaan päin yksittäisen osakkaan kannalta katsottuna. Myös uusin versio huonontaa entisestään yksittäisen tien osakkaan asemaa. Hyvät päätöksien tekijät, ottakaa huomioon yksityistiekunnat: Yksityistielakia laadittaessa huolehdittiin hyvin, että kukaan tien osakas ei saa määräävää asemaa päätöksenteossa (pisteleikkurit), mutta yksittäisen tien osakkaan oikeusturvasta ei huolehdittu lainkaan. Yksityisteille on määrätty julkisia velvoitteita ja yksityisteitä koskee hallintolaki, jota ei kuitenkaan ole koskaan tarvinnut noudattaa päätöksiä tehtäessä. Tiekunnan osakkailta tai hoitokunnan jäseneltä ei keneltäkään edellytetä minkään lain tuntemusta. Tiekuntien toiminnan ja päätösten laillisuutta ei valvo kukaan, vaan meno on villiä ja vapaa vehkeilyä. Ainoastaan kokouksien päätöksiin tyytymättömällä on ankara todistelun taakka, mutta ei oikeutta itseään koskevien tietojen saantiin (maksuvelvoitteiden perusteet). Perustuslain mukainen puolueeton asian oikeuskäsittely on yksityistieasioissa vesitetty täysin. Näin yksi tien osakas on enemmistön mielivallan alla. Merkittävin mielivaltainen kohtelu tulee ylisuurista tienpitomaksuista, jotka sisältävät naapureiden ja kenen tahansa maista sisällytettyinä kiinteistökohtaisiin maksuvelvoitteisiin. Toiseksi merkittävin mielivalta tulee törkeästä ja ihmisarvoa loukkaavasta kohtelusta. Desibelidemokratialla saa aina oikeudettomankin tahdon läpi. Tiekokousten laittomatkin päätökset saavat lainvoiman, jos ei vahingon kärsijä valita. Mutta 236

237 valittaminenkaan ei muuta laittomia päätöksiä, koska tiekunnissa enemmistöllä on rajaton päätösvalta. Auktoriteetin aseman turvin Metsäkeskusten liiketoimintayksiköt, nykyinen Otso, ovat toimineet määräävässä asemassa olosta nauttien. Hallintolaki ei koske tätä auktoriteetin asemassa olevaa Otsoa tiekunnissa, koska toiminta on liiketoimintaa, jota ei koske hallintolaki. Tienpitoon myönnettyjä julkisia ja osakkaiden maksamia rahoja ei tarvitse käyttää sinne, mihin ne on myönnetty, koska kukaan ei valvo eikä pysty valvomaan rahojen käyttöä. Laskuja on aina osattu kirjoitella niin, että kirjanpito täsmää. Suunnitteilla olevalla maakuntakaavalla tulee olemaan rankat vaikutukset osalle yksityisteiden varsilla suville. Muistutukseni koskee ennen kaikkea yksityisteille tulevaa turvetuotantoon kuuluvaa teillä kulkemista: Turvetuotantoalueet, uudet ja jo tuotannossa olevat tulisi yhdenvertaisuuslain, hallintolain ja hallintolainkäyttölain mukaan maakuntakaavasta päättäessään huolehdittava, että tienpitovelvoitteita ei kaadeta hallintolaissa tarkoitetulle kolmannelle osapuolelle. Kyseessä on erittäin merkittävät maksuvelvoitteet: Hyvät päättäjät, olisitteko itse valmiita maksamaan omasta verotettavasta tulostanne % tiemaksua? Pienituloiselle alkutuottajalle tuon suuruusluokan ylimääräiset olemassaolon lunnaat tiemaksuina ovat kohtuuttomia maksuja, kun ottaa huomioon, että maksut ovat jokavuotisia ja loputtomiin paisuvia velvollisuuksia. Tuon lisäksi lankeavat maksettaviksi teiden peruskorjaukset, joissa kyseessä on kymmenet tuhannet eurot. Yksityishenkilön (1 hlö) muistutus Vastustan kaavan esittämiä turvetuotantoalueita Kokemäenjoen vesistöalueen valuma-alueelle. Ähtärinjärvi on herkkää latvavesistöä, jonka veden laatu on jo useamman vuoden huonontunut. Sinilevän määrä on lisääntynyt kesä kesältä ja vesi on samentunut huomattavasti. Järvi ei kestä enää yhtään lisäkuormitusta, jota kaavassa esitetyt turpeenottoalueet aiheuttaisivat. 237 Kokemäenjoen vesistöalueella sijaitsevalle Ähtärinjärven valumaalueelle (35.43) osoitetaan vaihemaakuntakaavassa neljä turvetuotantoon soveltuvan alueen merkintää. Nykyisiä turvetuotantoalueita valuma-alueella on 8. Ähtärinjärven valuma-alueelta (35.43) on poistettu kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen kaksi pienialaista kohdetta: osittain Kolujoen valuma-alueella (35.46) sijaitseva Aita-Ahonsuo (13152), jonka tuotantokelpoinen pinta-ala on 26 ha ja joka ei sijaitse nykyisten tuotantoalueiden välittömässä läheisyydessä sekä osittain Kätkänjoen valuma-alueella (44.07) sijaitseva Isoneva (Etel.)

238 (8838), jonka alue jakaantuu kahteen osaan, joiden tuotantokelpoinen pinta-ala on yhteensä 20 ha. Vesistövaikutuksia tarkastellaan maakuntakaavassa valuma-alueittain. Ähtärinjärven alueelle (35.43) on annettu suunnittelumääräys: Seuraavilla valuma-alueilla turvetuotannon vesiensuojelumenetelmiin ja tuotannon vaiheistukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Määräys perustuu Ähtärinjärven merkittäviin käyttöarvoihin, joihin mahdollisella kuormituksen lisääntymisellä voisi olla vaikutusta. Lisäksi alueelle osoitetuille turvetuotantoon soveltuville alueille on annettu suunnittelumääräys, jossa korostetaan vesistövaikutusten huomioimista ja mm. eri tuotantoalueiden yhteisvaikutusten tarkastelua: Turvetuotantoon soveltuvan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon turvetuotannon vaikutukset asutukseen. Alueen käyttöönoton suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota vesiensuojelumenetelmien tehokkuuteen ja valuma-alueella yhtäaikaisesti tuotannossa olevien alueiden määrään siten, että turvetuotanto osaltaan ottaa huomioon vesienhoidon toimenpideohjelmissa asetetut tavoitteet ja edistää niiden toteutumista. Suunnittelussa on huomioitava tuotantoalueiden yhteisvaikutukset vesistöihin ja valuma-alueen kokonaiskuormitus, sekä tarvittaessa vaiheistettava tuotantoa huomioiden alapuolisten vesistöjen tila. Alueiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee selvittää happamien sulfaattimaiden esiintyminen ja suunnitella tuotanto siten, ettei se aiheuta merkittävää hapanta huuhtoumaa. 238 Kaikille kaavassa turvetuotantoon soveltuvaksi osoitetuille alueille on haettava ympäristölupa turvetuotannon harjoittamiseen ympäristönsuojelulain mukaisen menettelyn mukaisesti.

239 Ympäristöluvan käsittelyssä huomioidaan maakuntakaavassa alueille annettu suunnittelumääräys. Ympäristöluvan käsittelyn yhteydessä laaditaan tarkemmat suunnitelmat mm. alueiden vesienkäsittelymenetelmistä, joihin ei maakuntakaavassa yleispiirteisenä suunnitelmana oteta kantaa. Ehdotus on vastoin maakunnan, Länsi-Suomen ja valtakunnallisia ympäristötavoitteita. Ehdotus on myös vastoin IPCC:n julkistamaa tiukkaa tavoitetta, missä pyritään rajoittamaan maapallon lämpötilan nousu alle 1.5 asteen. IPCC sanoo, että turve on fossiilinen polttoaine, jonka käyttö pitää mahdollisimman nopeasti lopettaa kokonaan. Turpeenotolla ja sen käytöllä energiantuotantoon on huomattavia ilmastovaikutuksia. Etelä-Pohjanmaan energia- ja ilmastostrategian mukaan turpeen tulisi olla maakunnassa tulevaisuudessa pääpolttoaineen sijaan merkittävä tukipolttoaine ja huoltovarmuuden turvaaja. Siirtymäkausi turpeesta muihin energiamuotoihin kuitenkin tarvitaan ja osaltaan kaava vastaa tähän siirtymäajan tarpeeseen. Kotimaisena energianlähteenä turpeella on aluetaloudellista merkitystä ja turpeen käytön myötä kivihiilen osuus maakunnan energiantuotannossa on vähäinen. On myös huomioitava, että turvetuotannolla on vaikutuksia sekä maakunnan energiaomavaraisuuteen että työllisyyteen. Turvetuotanto on merkittävä paikallinen työllistäjä, mikä korostuu etenkin harvaan asutulla maaseudulla. Turvetuotannon työllistävistä vaikutuksista ei ole suoraa tilastointia, mutta mm. Pellervon Taloustutkimuksen (2013) arvion mukaan se työllistää Etelä-Pohjanmaalla suoraan ja välillisesti noin 2000 henkilötyövuoden verran. Turvetuotannon työllistävät vaikutukset heijastuvat välillisesti myös ostovoiman kasvuun ja sen tuomiin myönteisiin aluetaloudellisiin vaikutuksiin. 239 Kaavan tavoitteena on korvata maakunnassa turvetuotannosta poistuvaa alaa uudella tuotantoalalla, joten pitkällä aikavälillä tuotantoalueiden pinta-ala ja energiaturpeen määrä ei kaavan vaikutuksesta kasva. Näin ollen kaavan toteuttamisesta aiheutuvat

240 turvetuotannon ilmastovaikutukset niin energiaturpeen kuljetuksen kuin poltonkin osalta tulisivat säilymään pitkän aikavälin tarkastelussa samana. Toisaalta kaavan toteutuminen ei noudata Parisiin ilmastosopimuksessa asetettua tavoitetta kasvihuonekaasupäästöjen kääntämisestä laskuun. Ympäristöministeriön (2015a) mukaan turvetuotannon vaikutusten arvioinnissa ei kuitenkaan ole mahdollisuutta arvioida ilmastovaikutuksia kovinkaan yksityiskohtaisesti. Kaavan vaikutusten arvioinnissa on käsitelty vaihemaakuntakaavan ilmastovaikutuksia, sillä tasolla kuin maakuntakaavoilta yleispiirteisenä suunnitelmana edellytetään. Yksityishenkilön (1 hlö) muistutus Vastustan kaavan esittämiä turvetuotantoalueita Kokemäenjoen vesistöalueen valuma-alueelle. Ähtärinjärvi on herkkää latvavesistöä, jonka veden laatu on jo useamman vuoden huonontunut. Sinilevän määrä on lisääntynyt kesä kesältä ja vesi on samentunut huomattavasti. Järvi ei kestä enää yhtään lisäkuormitusta, jota kaavassa esitetyt turpeenottoalueet aiheuttaisivat. Kokemäenjoen vesistöalueella sijaitsevalle Ähtärinjärven valumaalueelle (35.43) osoitetaan vaihemaakuntakaavassa neljä turvetuotantoon soveltuvan alueen merkintää. Nykyisiä turvetuotantoalueita valuma-alueella on 8. Ähtärinjärven valuma-alueelta (35.43) on poistettu kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen kaksi pienialaista kohdetta: osittain Kolujoen valuma-alueella (35.46) sijaitseva Aita-Ahonsuo (13152), jonka tuotantokelpoinen pinta-ala on 26 ha ja joka ei sijaitse nykyisten tuotantoalueiden välittömässä läheisyydessä sekä osittain Kätkänjoen valuma-alueella (44.07) sijaitseva Isoneva (Etel.) (8838), jonka alue jakaantuu kahteen osaan, joiden tuotantokelpoinen pinta-ala on yhteensä 20 ha. Vesistövaikutuksia tarkastellaan maakuntakaavassa valuma-alueittain. Ähtärinjärven alueelle (35.43) on annettu suunnittelumääräys: Seuraavilla valuma-alueilla turvetuotannon vesiensuojelumenetelmiin ja tuotannon vaiheistukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Määräys perustuu Ähtärinjärven merkittäviin 240

241 käyttöarvoihin, joihin mahdollisella kuormituksen lisääntymisellä voisi olla vaikutusta. Lisäksi alueelle osoitetuille turvetuotantoon soveltuville alueille on annettu suunnittelumääräys, jossa korostetaan vesistövaikutusten huomioimista ja mm. eri tuotantoalueiden yhteisvaikutusten tarkastelua: Turvetuotantoon soveltuvan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon turvetuotannon vaikutukset asutukseen. Alueen käyttöönoton suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota vesiensuojelumenetelmien tehokkuuteen ja valuma-alueella yhtäaikaisesti tuotannossa olevien alueiden määrään siten, että turvetuotanto osaltaan ottaa huomioon vesienhoidon toimenpideohjelmissa asetetut tavoitteet ja edistää niiden toteutumista. Suunnittelussa on huomioitava tuotantoalueiden yhteisvaikutukset vesistöihin ja valuma-alueen kokonaiskuormitus, sekä tarvittaessa vaiheistettava tuotantoa huomioiden alapuolisten vesistöjen tila. Alueiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee selvittää happamien sulfaattimaiden esiintyminen ja suunnitella tuotanto siten, ettei se aiheuta merkittävää hapanta huuhtoumaa. Kaikille kaavassa turvetuotantoon soveltuvaksi osoitetuille alueille on haettava ympäristölupa turvetuotannon harjoittamiseen ympäristönsuojelulain mukaisen menettelyn mukaisesti. Ympäristöluvan käsittelyssä huomioidaan maakuntakaavassa alueille annettu suunnittelumääräys. Ympäristöluvan käsittelyn yhteydessä laaditaan tarkemmat suunnitelmat mm. alueiden vesienkäsittelymenetelmistä, joihin ei maakuntakaavassa yleispiirteisenä suunnitelmana oteta kantaa. 241

242 Ehdotus on vastoin maakunnan, Länsi-Suomen ja valtakunnallisia ympäristötavoitteita. Ehdotus on myös vastoin IPCC:n julkistamaa tiukkaa tavoitetta, missä pyritään rajoittamaan maapallon lämpötilan nousu alle 1.5 asteen. IPCC sanoo, että turve on fossiilinen polttoaine, jonka käyttö pitää mahdollisimman nopeasti lopettaa kokonaan. Turpeenotolla ja sen käytöllä energiantuotantoon on huomattavia ilmastovaikutuksia. Etelä-Pohjanmaan energia- ja ilmastostrategian mukaan turpeen tulisi olla maakunnassa tulevaisuudessa pääpolttoaineen sijaan merkittävä tukipolttoaine ja huoltovarmuuden turvaaja. Siirtymäkausi turpeesta muihin energiamuotoihin kuitenkin tarvitaan ja osaltaan kaava vastaa tähän siirtymäajan tarpeeseen. Kotimaisena energianlähteenä turpeella on aluetaloudellista merkitystä ja turpeen käytön myötä kivihiilen osuus maakunnan energiantuotannossa on vähäinen. On myös huomioitava, että turvetuotannolla on vaikutuksia sekä maakunnan energiaomavaraisuuteen että työllisyyteen. Turvetuotanto on merkittävä paikallinen työllistäjä, mikä korostuu etenkin harvaan asutulla maaseudulla. Turvetuotannon työllistävistä vaikutuksista ei ole suoraa tilastointia, mutta mm. Pellervon Taloustutkimuksen (2013) arvion mukaan se työllistää Etelä-Pohjanmaalla suoraan ja välillisesti noin 2000 henkilötyövuoden verran. Turvetuotannon työllistävät vaikutukset heijastuvat välillisesti myös ostovoiman kasvuun ja sen tuomiin myönteisiin aluetaloudellisiin vaikutuksiin. 242 Kaavan tavoitteena on korvata maakunnassa turvetuotannosta poistuvaa alaa uudella tuotantoalalla, joten pitkällä aikavälillä tuotantoalueiden pinta-ala ja energiaturpeen määrä ei kaavan vaikutuksesta kasva. Näin ollen kaavan toteuttamisesta aiheutuvat turvetuotannon ilmastovaikutukset niin energiaturpeen kuljetuksen kuin poltonkin osalta tulisivat säilymään pitkän aikavälin tarkastelussa samana. Toisaalta kaavan toteutuminen ei noudata Parisiin ilmastosopimuksessa asetettua tavoitetta kasvihuonekaasupäästöjen kääntämisestä laskuun. Ympäristöministeriön (2015a) mukaan turvetuotannon vaikutusten arvioinnissa ei kuitenkaan ole mahdollisuutta arvioida ilmastovaikutuksia kovinkaan

243 yksityiskohtaisesti. Kaavan vaikutusten arvioinnissa on käsitelty vaihemaakuntakaavan ilmastovaikutuksia, sillä tasolla kuin maakuntakaavoilta yleispiirteisenä suunnitelmana edellytetään. Yksityishenkilön (1 hlö) muistutus On hyvä, kun Etelä-Pohjanmaalla arvioidaan soiden käyttöä eri lähtökohdista tällä kaavalla. Riihinevaa (kaavassa numerokoodi 15271) Seinäjoen Ylistarossa on esitetty turvetuotantoalueeksi. Karttojen mukaan alue rajoittuu Könnintiehen, joskin kartat ovat viitteellisiä. Riihinevan reunoja on aikanaan raivattu pelloiksi ja ojitettu metsätalouskäyttöön. Riihinevan keskiosa on kuitenkin heikkopuustoista ja osin avosuota, jossa on rahkarämeen ja kermikeitaan piirteitä. Ilmakuvatarkastelun pohjalta alueella on selkeitä kuljuja ja myös maastossakin asiaa tarkastellen kuljuja eli vesipaikkoja löytyy. Riihinevan keskiosa on ollut valtionmaata eli kuuluu Metsähallituksen hallintaan. Ylistaron Riihineva on laaja käsite suon nimenä. Suon reunaosat edustavat luonnontilaisuusluokkaa 0 niiden talouskäytön takia. Mutta suon käsittelemätön keskiosa on kuitenkin varovasti arvioiden luonnontilaisuusluokkaa 2-3. Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) arvion mukaan Riihineva (15271) kuuluu luonnontilaisuusluokkaan 1. Luokan 1 soiden vesitalous on muuttunut kauttaaltaan ja kasvillisuusmuutokset ovat selviä. GTK:n luokituksessa arvioidaan aina koko suoaltaalle yksi luonnontilaisuusluokka, vaikka luonnonolot suon eri osissa voivat vaihdella. Maakuntakaavan laadinnassa huomioidaan GTK:n luokituksen mukaiset luonnontilaisuusluokat, mutta luokka saattaa tarkentua esimerkiksi ympäristöluvan haun yhteydessä tehtävien tarkempien suokohtaisten selvitysten myötä. Riihinevan alue täyttää kaavan laadinnassa turvetuotantoon soveltuville alueille annetut reunaehdot. Kaavaselostuksen mukaan Riihinevan vesistöriskiluokka on korkein eli 4. Suon muuttaminen turvetuotantoalueeksi vaarantaisi siten paikallisten pien- ja lähivesien tilaa merkittävästi. 243 Turvetuotannon vesistövaikutuksia on käsitelty laajasti niin kaavaselvityksissä kuin kaavan vaikutusten arvioinnissakin. Vesistövaikutuksia tarkastellaan maakuntakaavassa valuma-alueittain. Riihineva sijaitsee Kyrönjoen keskiosan alueella (42.02), jolle on annettu suunnittelumääräys: Seuraavilla valuma-alueilla turvetuotannon vesiensuojelumenetelmiin ja tuotannon vaiheistukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Lisäksi kaikkia turvetuotantoon soveltuvia alueita koskee seuraava suunnittelumääräys: Turvetuotantoon soveltuvan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon

244 turvetuotannon vaikutukset asutukseen. Alueen käyttöönoton suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota vesiensuojelumenetelmien tehokkuuteen ja valuma-alueella yhtäaikaisesti tuotannossa olevien alueiden määrään siten, että turvetuotanto osaltaan ottaa huomioon vesienhoidon toimenpideohjelmissa asetetut tavoitteet ja edistää niiden toteutumista. Suunnittelussa on huomioitava tuotantoalueiden yhteisvaikutukset vesistöihin ja valuma-alueen kokonaiskuormitus, sekä tarvittaessa vaiheistettava tuotantoa huomioiden alapuolisten vesistöjen tila. Alueiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee selvittää happamien sulfaattimaiden esiintyminen ja suunnitella tuotanto siten, ettei se aiheuta merkittävää hapanta huuhtoumaa. Suunnittelumääräystä on tarkistettu kaavan luonnosvaiheen jälkeen tarkentaen vesistöihin kohdistuvien vaikutusten huomioimista. Koska nähtävillä ja muistuksen alla olevassa kaavassa on käsitykseni mukaan varattu reserviin tarvetta enemmän turvetuotantoalueita, niin vaadin Ylistaron Riihinevan ja muidenkin vastaavien (vesistöriskiluokka 4) poistamista kaavasta ja niiden alueiden jättämistä luonnontilaan. Näin Riihinevan keskiosa säilyisi tuleville polville muistona ojittamattomista eteläpohjalaisista soista. Kesken kaavaprosessin ilmestyi IPCC:n ilmastopaneelin raportti. Raporttia koskevissa keskusteluissa soiden raivaus esim. pelloiksi on otettu kriittiseen tarkasteluun. Sama periaate koskee turvetuotantoakin. Maakuntakaavan yleispiirteisyyden ja maanomistusolojen vuoksi on epätodennäköistä, että kaikki kaavassa turvetuotantoon soveltuvaksi osoitetut alueet otettaisiin tuotantokäyttöön ja sen vuoksi kaavassa on tavoitteena osoittaa tuotantoon soveltuvia alueita 1,5-kertainen määrä tuotantoalan tarpeeseen nähden. Turpeenotolla ja sen käytöllä energiantuotantoon on huomattavia ilmastovaikutuksia. Etelä-Pohjanmaan energia- ja ilmastostrategian mukaan turpeen tulisi olla maakunnassa tulevaisuudessa pääpolttoaineen sijaan merkittävä tukipolttoaine ja huoltovarmuuden turvaaja. Siirtymäkausi turpeesta muihin energiamuotoihin kuitenkin tarvitaan ja osaltaan kaava vastaa tähän siirtymäajan tarpeeseen. 244

245 Lisäksi karttamerkintä, joskin viitteellinen, rajoittuu Ylistaron suuntaan Könnintien lähelle aluetta, jossa metsänkäsittely on (Elyn tiedossa oleva alue) liito-oravan takia rajoitettua. Riihinevan luonti turvetuotantoalueeksi voimistaa paikallisesti kovia tuulia ja myrskyjä, jotka voivat puhaltaa liito-oravan esiintymisalueet nurin. Liito-oravan suojelu on tärkeää, koska laji on EU:n direktiivilajilistalla. Liito-oravan läheisyyden takia Ylistaron Riihineva koodi on rajattava pois kaavasta mahdollisten turvetuotantoalueiden joukosta. Maakuntakaavan laadinnassa on huomioitu pääasiassa suolla esiintyvä lajisto. Turvetuotantoon soveltuvien alueiden rajaukset tarkentuvat tarkemman hankesuunnittelun yhteydessä ja tällöin tulee myös arvioitavaksi mm. hankealueella esiintyvä lajisto. Vaadin tähän muistutukseeni kirjallista kannanottoanne. Puolisoni MMT Henkilö 1 avusti muistutukseni laadinnassa. Hänellä on tutkimuslaitoksen suometsäprofessorin pätevyys (Metla). Yksityishenkilön (1 hlö) muistutus Vastustan kaavan esittämiä turvetuotantoalueita Kokemäenjoen vesistöalueen valuma-alueelle. Ähtärinjärvi on herkkää latvavesistöä, jonka veden laatu on jo useamman vuoden huonontunut. Sinilevän määrä on lisääntynyt kesä kesältä ja vesi on samentunut huomattavasti. Järvi ei kestä enää yhtään lisäkuormitusta, jota kaavassa esitetyt turpeenottoalueet aiheuttaisivat. Kokemäenjoen vesistöalueella sijaitsevalle Ähtärinjärven valumaalueelle (35.43) osoitetaan vaihemaakuntakaavassa neljä turvetuotantoon soveltuvan alueen merkintää. Nykyisiä turvetuotantoalueita valuma-alueella on 8. Ähtärinjärven valuma-alueelta (35.43) on poistettu kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen kaksi pienialaista kohdetta: osittain Kolujoen valuma-alueella (35.46) sijaitseva Aita-Ahonsuo (13152), jonka tuotantokelpoinen pinta-ala on 26 ha ja joka ei sijaitse nykyisten tuotantoalueiden välittömässä läheisyydessä sekä osittain Kätkänjoen valuma-alueella (44.07) sijaitseva Isoneva (Etel.) (8838), jonka alue jakaantuu kahteen osaan, joiden tuotantokelpoinen pinta-ala on yhteensä 20 ha. 245

246 Vesistövaikutuksia tarkastellaan maakuntakaavassa valuma-alueittain. Ähtärinjärven alueelle (35.43) on annettu suunnittelumääräys: Seuraavilla valuma-alueilla turvetuotannon vesiensuojelumenetelmiin ja tuotannon vaiheistukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Määräys perustuu Ähtärinjärven merkittäviin käyttöarvoihin, joihin mahdollisella kuormituksen lisääntymisellä voisi olla vaikutusta. Lisäksi alueelle osoitetuille turvetuotantoon soveltuville alueille on annettu suunnittelumääräys, jossa korostetaan vesistövaikutusten huomioimista ja mm. eri tuotantoalueiden yhteisvaikutusten tarkastelua: Turvetuotantoon soveltuvan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon turvetuotannon vaikutukset asutukseen. Alueen käyttöönoton suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota vesiensuojelumenetelmien tehokkuuteen ja valuma-alueella yhtäaikaisesti tuotannossa olevien alueiden määrään siten, että turvetuotanto osaltaan ottaa huomioon vesienhoidon toimenpideohjelmissa asetetut tavoitteet ja edistää niiden toteutumista. Suunnittelussa on huomioitava tuotantoalueiden yhteisvaikutukset vesistöihin ja valuma-alueen kokonaiskuormitus, sekä tarvittaessa vaiheistettava tuotantoa huomioiden alapuolisten vesistöjen tila. Alueiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee selvittää happamien sulfaattimaiden esiintyminen ja suunnitella tuotanto siten, ettei se aiheuta merkittävää hapanta huuhtoumaa. 246 Kaikille kaavassa turvetuotantoon soveltuvaksi osoitetuille alueille on haettava ympäristölupa turvetuotannon harjoittamiseen ympäristönsuojelulain mukaisen menettelyn mukaisesti. Ympäristöluvan käsittelyssä huomioidaan maakuntakaavassa alueille annettu suunnittelumääräys. Ympäristöluvan käsittelyn yhteydessä laaditaan tarkemmat suunnitelmat mm. alueiden

247 vesienkäsittelymenetelmistä, joihin ei maakuntakaavassa yleispiirteisenä suunnitelmana oteta kantaa. Ehdotus on vastoin maakunnan, Länsi-Suomen ja valtakunnallisia ympäristötavoitteita. Ehdotus on myös vastoin IPCC:n julkistamaa tiukkaa tavoitetta, missä pyritään rajoittamaan maapallon lämpötilan nousu alle 1.5 asteen. IPCC sanoo, että turve on fossiilinen polttoaine, jonka käyttö pitää mahdollisimman nopeasti lopettaa kokonaan. Turpeenotolla ja sen käytöllä energiantuotantoon on huomattavia ilmastovaikutuksia. Etelä-Pohjanmaan energia- ja ilmastostrategian mukaan turpeen tulisi olla maakunnassa tulevaisuudessa pääpolttoaineen sijaan merkittävä tukipolttoaine ja huoltovarmuuden turvaaja. Siirtymäkausi turpeesta muihin energiamuotoihin kuitenkin tarvitaan ja osaltaan kaava vastaa tähän siirtymäajan tarpeeseen. Kotimaisena energianlähteenä turpeella on aluetaloudellista merkitystä ja turpeen käytön myötä kivihiilen osuus maakunnan energiantuotannossa on vähäinen. On myös huomioitava, että turvetuotannolla on vaikutuksia sekä maakunnan energiaomavaraisuuteen että työllisyyteen. Turvetuotanto on merkittävä paikallinen työllistäjä, mikä korostuu etenkin harvaan asutulla maaseudulla. Turvetuotannon työllistävistä vaikutuksista ei ole suoraa tilastointia, mutta mm. Pellervon Taloustutkimuksen (2013) arvion mukaan se työllistää Etelä-Pohjanmaalla suoraan ja välillisesti noin 2000 henkilötyövuoden verran. Turvetuotannon työllistävät vaikutukset heijastuvat välillisesti myös ostovoiman kasvuun ja sen tuomiin myönteisiin aluetaloudellisiin vaikutuksiin. 247 Kaavan tavoitteena on korvata maakunnassa turvetuotannosta poistuvaa alaa uudella tuotantoalalla, joten pitkällä aikavälillä tuotantoalueiden pinta-ala ja energiaturpeen määrä ei kaavan vaikutuksesta kasva. Näin ollen kaavan toteuttamisesta aiheutuvat turvetuotannon ilmastovaikutukset niin energiaturpeen kuljetuksen kuin poltonkin osalta tulisivat säilymään pitkän aikavälin tarkastelussa samana. Toisaalta kaavan toteutuminen ei noudata Parisiin

248 ilmastosopimuksessa asetettua tavoitetta kasvihuonekaasupäästöjen kääntämisestä laskuun. Ympäristöministeriön (2015a) mukaan turvetuotannon vaikutusten arvioinnissa ei kuitenkaan ole mahdollisuutta arvioida ilmastovaikutuksia kovinkaan yksityiskohtaisesti. Kaavan vaikutusten arvioinnissa on käsitelty vaihemaakuntakaavan ilmastovaikutuksia, sillä tasolla kuin maakuntakaavoilta yleispiirteisenä suunnitelmana edellytetään. Yksityishenkilöiden (2 hlöä) muistutus Etelä-Pohjanmaan III vaihemaakuntakaavan tavoitteena on edistää maakunnan energiaomavaraisuutta osoittamalla energiateollisuuden tarpeisiin riittävä määrä turvetuotantoalueita sekä turvata maakunnallisesti arvokkaiden suoluonnon kohteiden säilyminen. Uusia turvetuotantoalueita ei tulisi lisätä koska turvetuotantoa kaavaillaan lopetettavaksi vuoteen 2030 mennessä. Hiilidioksiidipäästöjen tavoitteita ei saavuteta turpeen poltossa. Turvetuotantoon soveltuvien alueiden merkintä on alueen erityisominaisuutta osoittava merkintä, jolla ei varata aluetta turvetuotantoon, vaan osoitetaan sen soveltuvuus tähän maankäyttömuotoon maakuntakaavan laadinnassa huomioitujen tekijöiden perusteella. Kaavaehdotuksessa turvetuotantoon soveltuvaksi osoitettujen alueiden tuotantokelpoinen pinta-ala on noin hehtaaria. Mikäli alueille suunnitellaan turvetuotannon aloittamista, on siihen haettava aina ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa. Turpeenotolla ja sen käytöllä energiantuotantoon on huomattavia ilmastovaikutuksia. Etelä-Pohjanmaan energia- ja ilmastostrategian mukaan turpeen tulisi olla maakunnassa tulevaisuudessa pääpolttoaineen sijaan merkittävä tukipolttoaine ja huoltovarmuuden turvaaja. Siirtymäkausi turpeesta muihin energiamuotoihin kuitenkin tarvitaan ja osaltaan kaava vastaa tähän siirtymäajan tarpeeseen. 248

249 Kotimaisena energianlähteenä turpeella on aluetaloudellista merkitystä ja turpeen käytön myötä kivihiilen osuus maakunnan energiantuotannossa on vähäinen. On myös huomioitava, että turvetuotannolla on vaikutuksia sekä maakunnan energiaomavaraisuuteen että työllisyyteen. Turvetuotanto on merkittävä paikallinen työllistäjä, mikä korostuu etenkin harvaan asutulla maaseudulla. Turvetuotannon työllistävistä vaikutuksista ei ole suoraa tilastointia, mutta mm. Pellervon Taloustutkimuksen (2013) arvion mukaan se työllistää Etelä-Pohjanmaalla suoraan ja välillisesti noin 2000 henkilötyövuoden verran. Turvetuotannon työllistävät vaikutukset heijastuvat välillisesti myös ostovoiman kasvuun ja sen tuomiin myönteisiin aluetaloudellisiin vaikutuksiin. Kaavan tavoitteena on korvata maakunnassa turvetuotannosta poistuvaa alaa uudella tuotantoalalla, joten pitkällä aikavälillä tuotantoalueiden pinta-ala ja energiaturpeen määrä ei kaavan vaikutuksesta kasva. Näin ollen kaavan toteuttamisesta aiheutuvat turvetuotannon ilmastovaikutukset niin energiaturpeen kuljetuksen kuin poltonkin osalta tulisivat säilymään pitkän aikavälin tarkastelussa samana. Toisaalta kaavan toteutuminen ei noudata Parisiin ilmastosopimuksessa asetettua tavoitetta kasvihuonekaasupäästöjen kääntämisestä laskuun. Ympäristöministeriön (2015a) mukaan turvetuotannon vaikutusten arvioinnissa ei kuitenkaan ole mahdollisuutta arvioida ilmastovaikutuksia kovinkaan yksityiskohtaisesti. Kaavan vaikutusten arvioinnissa on käsitelty vaihemaakuntakaavan ilmastovaikutuksia, sillä tasolla kuin maakuntakaavoilta yleispiirteisenä suunnitelmana edellytetään. Alueidemme vesistöjen tila ei kestä enää lisää kuormitusta, joita aiheutuu turvetuotannosta. Vesistöjen tila tulee saattaa tilasta tyydyttävä velvoitettuun hyvään, mikä ei onnistu lisäämällä turvetuotantoalueita. 249 Turvetuotannon vesistövaikutuksia on käsitelty maakuntakaavassa laajasti niin kaavaselvityksissä kuin kaavan vaikutusten arvioinnissakin. Lisäksi turvetuotantoon soveltuville alueille annetaan

250 suunnittelumääräys, jossa korostetaan monipuolisesti vesistövaikutusten huomioimista: Turvetuotantoon soveltuvan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon turvetuotannon vaikutukset asutukseen. Alueen käyttöönoton suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota vesiensuojelumenetelmien tehokkuuteen ja valuma-alueella yhtäaikaisesti tuotannossa olevien alueiden määrään siten, että turvetuotanto osaltaan ottaa huomioon vesienhoidon toimenpideohjelmissa asetetut tavoitteet ja edistää niiden toteutumista. Suunnittelussa on huomioitava tuotantoalueiden yhteisvaikutukset vesistöihin ja valuma-alueen kokonaiskuormitus, sekä tarvittaessa vaiheistettava tuotantoa huomioiden alapuolisten vesistöjen tila. Alueiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee selvittää happamien sulfaattimaiden esiintyminen ja suunnitella tuotanto siten, ettei se aiheuta merkittävää hapanta huuhtoumaa. Metsäpeurojen palautus luontoon vaarantuu suoalueiden hävittämisen myötä, koska peurat luontaisesti kokoontuu suoalueille, jolloin niiden on helpompi havaita sudet. Yksityishenkilöiden (2 hlöä) muistutus Vastustan kaavan esittämiä turvetuotantoalueita Kokemäenjoen vesistöalueen valuma-alueelle. Ähtärinjärvi on herkkää latvavesistöä, jonka veden laatu on jo useamman vuoden huonontunut. Sinilevän määrä on lisääntynyt kesä kesältä ja vesi on samentunut huomattavasti. Järvi ei kestä enää yhtään lisäkuormitusta, jota kaavassa esitetyt turpeenottoalueet aiheuttaisivat. Turvetuotannon mahdolliset vaikutukset metsäpeurakantoihin tarkastellaan tarvittaessa ympäristöluvassa. Kokemäenjoen vesistöalueella sijaitsevalle Ähtärinjärven valumaalueelle (35.43) osoitetaan vaihemaakuntakaavassa neljä turvetuotantoon soveltuvan alueen merkintää. Nykyisiä turvetuotantoalueita valuma-alueella on 8. Ähtärinjärven valuma-alueelta (35.43) on poistettu kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen kaksi pienialaista kohdetta: osittain Kolujoen valuma-alueella (35.46) sijaitseva Aita-Ahonsuo (13152), jonka tuotantokelpoinen pinta-ala on 26 ha ja joka ei sijaitse nykyisten tuotantoalueiden välittömässä läheisyydessä sekä osittain Kätkänjoen valuma-alueella (44.07) sijaitseva Isoneva (Etel.) 250

251 (8838), jonka alue jakaantuu kahteen osaan, joiden tuotantokelpoinen pinta-ala on yhteensä 20 ha. Vesistövaikutuksia tarkastellaan maakuntakaavassa valuma-alueittain. Ähtärinjärven alueelle (35.43) on annettu suunnittelumääräys: Seuraavilla valuma-alueilla turvetuotannon vesiensuojelumenetelmiin ja tuotannon vaiheistukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Määräys perustuu Ähtärinjärven merkittäviin käyttöarvoihin, joihin mahdollisella kuormituksen lisääntymisellä voisi olla vaikutusta. Lisäksi alueelle osoitetuille turvetuotantoon soveltuville alueille on annettu suunnittelumääräys, jossa korostetaan vesistövaikutusten huomioimista ja mm. eri tuotantoalueiden yhteisvaikutusten tarkastelua: Turvetuotantoon soveltuvan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon turvetuotannon vaikutukset asutukseen. Alueen käyttöönoton suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota vesiensuojelumenetelmien tehokkuuteen ja valuma-alueella yhtäaikaisesti tuotannossa olevien alueiden määrään siten, että turvetuotanto osaltaan ottaa huomioon vesienhoidon toimenpideohjelmissa asetetut tavoitteet ja edistää niiden toteutumista. Suunnittelussa on huomioitava tuotantoalueiden yhteisvaikutukset vesistöihin ja valuma-alueen kokonaiskuormitus, sekä tarvittaessa vaiheistettava tuotantoa huomioiden alapuolisten vesistöjen tila. Alueiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee selvittää happamien sulfaattimaiden esiintyminen ja suunnitella tuotanto siten, ettei se aiheuta merkittävää hapanta huuhtoumaa. 251 Kaikille kaavassa turvetuotantoon soveltuvaksi osoitetuille alueille on haettava ympäristölupa turvetuotannon harjoittamiseen ympäristönsuojelulain mukaisen menettelyn mukaisesti.

252 Ympäristöluvan käsittelyssä huomioidaan maakuntakaavassa alueille annettu suunnittelumääräys. Ympäristöluvan käsittelyn yhteydessä laaditaan tarkemmat suunnitelmat mm. alueiden vesienkäsittelymenetelmistä, joihin ei maakuntakaavassa yleispiirteisenä suunnitelmana oteta kantaa. Ehdotus on vastoin maakunnan, Länsi-Suomen ja valtakunnallisia ympäristötavoitteita. Ehdotus on myös vastoin IPCC:n julkistamaa tiukkaa tavoitetta, missä pyritään rajoittamaan maapallon lämpötilan nousu alle 1.5 asteen. IPCC sanoo, että turve on fossiilinen polttoaine, jonka käyttö pitää mahdollisimman nopeasti lopettaa kokonaan. Turpeenotolla ja sen käytöllä energiantuotantoon on huomattavia ilmastovaikutuksia. Etelä-Pohjanmaan energia- ja ilmastostrategian mukaan turpeen tulisi olla maakunnassa tulevaisuudessa pääpolttoaineen sijaan merkittävä tukipolttoaine ja huoltovarmuuden turvaaja. Siirtymäkausi turpeesta muihin energiamuotoihin kuitenkin tarvitaan ja osaltaan kaava vastaa tähän siirtymäajan tarpeeseen. Kotimaisena energianlähteenä turpeella on aluetaloudellista merkitystä ja turpeen käytön myötä kivihiilen osuus maakunnan energiantuotannossa on vähäinen. On myös huomioitava, että turvetuotannolla on vaikutuksia sekä maakunnan energiaomavaraisuuteen että työllisyyteen. Turvetuotanto on merkittävä paikallinen työllistäjä, mikä korostuu etenkin harvaan asutulla maaseudulla. Turvetuotannon työllistävistä vaikutuksista ei ole suoraa tilastointia, mutta mm. Pellervon Taloustutkimuksen (2013) arvion mukaan se työllistää Etelä-Pohjanmaalla suoraan ja välillisesti noin 2000 henkilötyövuoden verran. Turvetuotannon työllistävät vaikutukset heijastuvat välillisesti myös ostovoiman kasvuun ja sen tuomiin myönteisiin aluetaloudellisiin vaikutuksiin. 252 Kaavan tavoitteena on korvata maakunnassa turvetuotannosta poistuvaa alaa uudella tuotantoalalla, joten pitkällä aikavälillä tuotantoalueiden pinta-ala ja energiaturpeen määrä ei kaavan vaikutuksesta kasva. Näin ollen kaavan toteuttamisesta aiheutuvat

253 turvetuotannon ilmastovaikutukset niin energiaturpeen kuljetuksen kuin poltonkin osalta tulisivat säilymään pitkän aikavälin tarkastelussa samana. Toisaalta kaavan toteutuminen ei noudata Parisiin ilmastosopimuksessa asetettua tavoitetta kasvihuonekaasupäästöjen kääntämisestä laskuun. Ympäristöministeriön (2015a) mukaan turvetuotannon vaikutusten arvioinnissa ei kuitenkaan ole mahdollisuutta arvioida ilmastovaikutuksia kovinkaan yksityiskohtaisesti. Kaavan vaikutusten arvioinnissa on käsitelty vaihemaakuntakaavan ilmastovaikutuksia, sillä tasolla kuin maakuntakaavoilta yleispiirteisenä suunnitelmana edellytetään. Yksityishenkilön (1 hlö) muistutus Vastustan kaavan esittämiä turvetuotantoalueita Kokemäenjoen vesistöalueen valuma-alueelle. Ähtärinjärvi on herkkää latvavesistöä, jonka veden laatu on jo useamman vuoden huonontunut. Sinilevän määrä on lisääntynyt kesä kesältä ja vesi on samentunut huomattavasti. Järvi ei kestä enää yhtään lisäkuormitusta, jota kaavassa esitetyt turpeenottoalueet aiheuttaisivat. Kokemäenjoen vesistöalueella sijaitsevalle Ähtärinjärven valumaalueelle (35.43) osoitetaan vaihemaakuntakaavassa neljä turvetuotantoon soveltuvan alueen merkintää. Nykyisiä turvetuotantoalueita valuma-alueella on 8. Ähtärinjärven valuma-alueelta (35.43) on poistettu kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen kaksi pienialaista kohdetta: osittain Kolujoen valuma-alueella (35.46) sijaitseva Aita-Ahonsuo (13152), jonka tuotantokelpoinen pinta-ala on 26 ha ja joka ei sijaitse nykyisten tuotantoalueiden välittömässä läheisyydessä sekä osittain Kätkänjoen valuma-alueella (44.07) sijaitseva Isoneva (Etel.) (8838), jonka alue jakaantuu kahteen osaan, joiden tuotantokelpoinen pinta-ala on yhteensä 20 ha. Vesistövaikutuksia tarkastellaan maakuntakaavassa valuma-alueittain. Ähtärinjärven alueelle (35.43) on annettu suunnittelumääräys: Seuraavilla valuma-alueilla turvetuotannon vesiensuojelumenetelmiin ja tuotannon vaiheistukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Määräys perustuu Ähtärinjärven merkittäviin 253

254 käyttöarvoihin, joihin mahdollisella kuormituksen lisääntymisellä voisi olla vaikutusta. Lisäksi alueelle osoitetuille turvetuotantoon soveltuville alueille on annettu suunnittelumääräys, jossa korostetaan vesistövaikutusten huomioimista ja mm. eri tuotantoalueiden yhteisvaikutusten tarkastelua: Turvetuotantoon soveltuvan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon turvetuotannon vaikutukset asutukseen. Alueen käyttöönoton suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota vesiensuojelumenetelmien tehokkuuteen ja valuma-alueella yhtäaikaisesti tuotannossa olevien alueiden määrään siten, että turvetuotanto osaltaan ottaa huomioon vesienhoidon toimenpideohjelmissa asetetut tavoitteet ja edistää niiden toteutumista. Suunnittelussa on huomioitava tuotantoalueiden yhteisvaikutukset vesistöihin ja valuma-alueen kokonaiskuormitus, sekä tarvittaessa vaiheistettava tuotantoa huomioiden alapuolisten vesistöjen tila. Alueiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee selvittää happamien sulfaattimaiden esiintyminen ja suunnitella tuotanto siten, ettei se aiheuta merkittävää hapanta huuhtoumaa. Kaikille kaavassa turvetuotantoon soveltuvaksi osoitetuille alueille on haettava ympäristölupa turvetuotannon harjoittamiseen ympäristönsuojelulain mukaisen menettelyn mukaisesti. Ympäristöluvan käsittelyssä huomioidaan maakuntakaavassa alueille annettu suunnittelumääräys. Ympäristöluvan käsittelyn yhteydessä laaditaan tarkemmat suunnitelmat mm. alueiden vesienkäsittelymenetelmistä, joihin ei maakuntakaavassa yleispiirteisenä suunnitelmana oteta kantaa. 254

255 Ehdotus on vastoin maakunnan, Länsi-Suomen ja valtakunnallisia ympäristötavoitteita. Ehdotus on myös vastoin IPCC:n julkistamaa tiukkaa tavoitetta, missä pyritään rajoittamaan maapallon lämpötilan nousu alle 1.5 asteen. IPCC sanoo, että turve on fossiilinen polttoaine, jonka käyttö pitää mahdollisimman nopeasti lopettaa kokonaan. Turpeenotolla ja sen käytöllä energiantuotantoon on huomattavia ilmastovaikutuksia. Etelä-Pohjanmaan energia- ja ilmastostrategian mukaan turpeen tulisi olla maakunnassa tulevaisuudessa pääpolttoaineen sijaan merkittävä tukipolttoaine ja huoltovarmuuden turvaaja. Siirtymäkausi turpeesta muihin energiamuotoihin kuitenkin tarvitaan ja osaltaan kaava vastaa tähän siirtymäajan tarpeeseen. Kotimaisena energianlähteenä turpeella on aluetaloudellista merkitystä ja turpeen käytön myötä kivihiilen osuus maakunnan energiantuotannossa on vähäinen. On myös huomioitava, että turvetuotannolla on vaikutuksia sekä maakunnan energiaomavaraisuuteen että työllisyyteen. Turvetuotanto on merkittävä paikallinen työllistäjä, mikä korostuu etenkin harvaan asutulla maaseudulla. Turvetuotannon työllistävistä vaikutuksista ei ole suoraa tilastointia, mutta mm. Pellervon Taloustutkimuksen (2013) arvion mukaan se työllistää Etelä-Pohjanmaalla suoraan ja välillisesti noin 2000 henkilötyövuoden verran. Turvetuotannon työllistävät vaikutukset heijastuvat välillisesti myös ostovoiman kasvuun ja sen tuomiin myönteisiin aluetaloudellisiin vaikutuksiin. 255 Kaavan tavoitteena on korvata maakunnassa turvetuotannosta poistuvaa alaa uudella tuotantoalalla, joten pitkällä aikavälillä tuotantoalueiden pinta-ala ja energiaturpeen määrä ei kaavan vaikutuksesta kasva. Näin ollen kaavan toteuttamisesta aiheutuvat turvetuotannon ilmastovaikutukset niin energiaturpeen kuljetuksen kuin poltonkin osalta tulisivat säilymään pitkän aikavälin tarkastelussa samana. Toisaalta kaavan toteutuminen ei noudata Parisiin ilmastosopimuksessa asetettua tavoitetta kasvihuonekaasupäästöjen kääntämisestä laskuun. Ympäristöministeriön (2015a) mukaan turvetuotannon vaikutusten arvioinnissa ei kuitenkaan ole mahdollisuutta arvioida ilmastovaikutuksia kovinkaan

256 yksityiskohtaisesti. Kaavan vaikutusten arvioinnissa on käsitelty vaihemaakuntakaavan ilmastovaikutuksia, sillä tasolla kuin maakuntakaavoilta yleispiirteisenä suunnitelmana edellytetään. Yksityishenkilön (1 hlö) muistutus Vesienhoidon toimenpideohjelma ja ympäristöstrategia Etelä-Pohjanmaan Vaihemaakuntakaavaa III laadittaessa Ähtärinjärven valuma-alueen ja Pihlajaveden reitin latvavesien osalta olisi pitänyt toteuttaa Ähtärin ja Pihlajaveden reittien vesienhoidon toimenpideohjelma vaatimuksia. (Raportti 53/2016 Etelä-Pohjan- maan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus). Tässä toimenpideohjelmassa on tutkittu tarkasti vesistöjen tilaa, vesistön sietokykyyn vaikuttavia seikkoja ja annettu ohjeita ja vaatimuksia, jotta vesistöjen tila pysyisi hyvänä. Länsi-Suomen ympäristöstrategiassa linjataan mm. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen keskeiset hyvän ympäristön vaalimiseen liittyvät tulevaisuuden haasteet ja esitetään keinot haasteisiin vastaamiseksi. Strategiassa vesien tilan vaalimisen yhdeksi tavoitteeksi on esitetty, että turvetuotannon kuormitusta vähennetään. Vesienhoidon toimenpideohjelmien sisältö on huomioitu kaavan valmistelussa ja turvetuotantoon soveltuvien alueiden suunnittelumääräyksessä annetaan useita vesienhoitoon liittyviä määräyksiä, mm. turvetuotanto osaltaan ottaa huomioon vesienhoidon toimenpideohjelmissa asetetut tavoitteet ja edistää niiden toteutumista tarvittaessa vaiheistettava tuotantoa huomioiden alapuolisten vesistöjen tila. Suunnittelumääräys huomioidaan tuotantoalueiden ympäristölupia käsiteltäessä. Etelä-Pohjanmaan maakuntasuunnitelman 2030 tavoite on toteuttaa Länsi-Suomen ympäristöstrategiaa. Yksi maakuntasuunnitelman kulmakivistä on vesistöjen tilan parantaminen. Vesienhoidon toimenpideohjelmassa todetaan, että Ähtärin reitin järvien keskeisimpiä haasteita ovat hajakuormituksen aiheuttama rehevöityminen, metsäojitusten ja turvetuotannon kiintoainekuormitus ja vedenpinnan säännöstely. Veden lämpötilan noustessa sinilevän kasvu lisääntyy ja happitilanne heikkenee. Kesäaikaan myös vesien virtaama pienenee, mikä osaltaan hankaloittaa tilannetta. Jotta Ähtärin reitin vesistöjen hyvä tila voidaan saavuttaa ja turvata, tulee ravinne- ja kiintoainekuormitusta pienentää. Edelleen todetaan, että tärkeintä on ulkoisen kuormituksen vähentäminen. Järven elpyminen on kuitenkin huomattavasti hitaampaa kuin sen ylikuormittamisella aikaansaatu 256

257 rehevöitymiskehitys. Siksi joudutaan usein käyttämään kunnostustoimenpiteitä, jotka parantavat oireita, mutta eivät poista perusongelmaa. Ähtärinjärven, Väliveden, Hankaveden ja Moksunjärven osalta todetaan, että maataloutta on jonkin verran Ähtärinjärven pohjoisosissa, mutta muuten vähän. Asutusta on myös melko vähän, vaikka kesämökkejä on toisaalta varsin paljon. Muun kuormituksen suhteellisen vähäisyyden vuoksi metsätalouden ja turvetuotannon kuormituksen merkitys järvien tilalle korostuu. Tilannekatsaus päätyy arvioon, että on olemassa riski Ähtärinjärven tilan huononemiseksi kaudella Inhanjoen ja Kolunjoen osalta todetaan, että ne eivät ole enää hyvässä ekologisessa tilassa. (Huomattakoon, että koko Ähtärinjärven valuma-alueen vedet purkautuvat Inhanjoen kautta Ouluveteen. Näin ollen Inhanjoen veden tila ilmentää suoraa yläpuolisen vesistön tilaa.) Ähtärinjärven tilaa pidetään uhattuna, koska järvellä esiintyy toistuvasti sinileväkukintoja. Rehevyys, kiintoainekuormitus ja varsinkin humuskuormitus heikentävät järven tilaa. (Mainittakoon, että toimenpideohjelman julkaisun jälkeen leväkukinnot ovat lisääntyneet huomattavasti.) Toimenpideohjelman mukaan Ähtärin reitin vesistön hyvän ekologisen tilaan saavuttaminen edellyttää mm. seuraavaa: - orgaanista kiintoaine- ja humuskuormitusta tulee vähentää etenkin valuma-alueen latvoilla - vesistön ravinne- ja kiintoainepitoisuus tulee useissa muodostumissa saada selkeästi alemmaksi - turvetuotantoalueilla tulee toimivia vesiensuojeluratkaisuja edelleen kehittää ja ottaa käyttöön Kaikille kaavassa turvetuotantoon soveltuvaksi osoitetuille alueille on haettava ympäristölupa turvetuotannon harjoittamiseen ympäristönsuojelulain mukaisen menettelyn mukaisesti. Ympäristöluvan käsittelyssä huomioidaan maakuntakaavassa alueille annettu suunnittelumääräys. Ympäristöluvan käsittelyn yhteydessä laaditaan tarkemmat suunnitelmat mm. alueiden vesienkäsittelymenetelmistä, joihin ei maakuntakaavassa yleispiirteisenä suunnitelmana oteta kantaa. Toimenpideohjelmassa muistutetaan, että uudistettu ympäristösuojelulaki- ja asetus astuivat voimaan Turvetuotantoalueiden ympäristöluvissa tulee antaa määräyksiä mm. vesiensuojelurakenteista, niiden kunnossapidosta sekä käytöstä. Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen totesi Virroilla , ettei turpeen hyödyntäminen saa pilata muita luonnon- 257

258 varoja ja että turvealalla on yhä roimasti varaa parantaa vesiensuojelutoimiaan. On turpeen käyttötarkoitus mikä tahansa, siihen pitäisi päästä, ettei puhtaita vesiä pilata. (Ilkka , liite 1) Ähtärin ja Pihlajaveden reittien vesienhoidon toimenpideohjelmassa todetaan, että Ähtärinjärvellä on riski vesistön tilan huonontumisesta (sivu 45, taulukot 6.2.2a ja 6.2.2b sekä kuva 6.2.1). Edelleen todetaan, että Ähtärinjärven hyvää tilaa voidaan pitää uhattuna, koska järvellä esiintyy toistuvasti sinileväkukintoja. Rehevyys, kiintoainekuormitus ja varsinkin humuskuormitus heikentävät järven tilaa (sivu 63). Jotta Ähtärin ja Pihlajaveden reitin vesistöjen hyvä tila voidaan saavuttaa ja turvata, tulee ravinne- ja kiintoainekuormitusta pienentää (sivu 17). Vaihemaakuntakaavaa ei ole laadittu vesienhoidon ja ympäristöstrategian vaatimusten mukaisesti Ähtärinjärven vesistön valuma-alueilla. Turvetuotantoon osoitetut alueet tulee poistaa. Ähtärinjärven sietokynnys Ähtärinjärvi on latvavesi, sen kokonaisvirtaama on pieni ja veden vaihtuvuus kestää kauan, niin ravinteet, kiintoaine ja humus aiheuttavat herkemmin ongelmia kuin vesireitin alajuoksulla Virtain ja Ruoveden suunnassa. Tästä syystä vesistön kuormitusta on saatava alenemaan. Maksapuron, Liejupuron, Lehtilammenpuron, Poikkijoen, Myllypuron, Leväjoen ja Korpisenpuron valuma-alueiden yhteinen keskivirtaaman on noin 1 1,5 m3/s eli vain runsas 10 % koko Ähtärinjärven vesistön virtaamasta. Myös säännöstely (säännöstelyväli 152,76 154,41 m mpy) aiheuttaa pohjoisosassa sen, että matalilta osin järvi jäätyy talvella pohjaan saakka. Maannousun johdosta järvi mataloituu pohjoisosasta edelleen eteläosaan nähden, mutta tietysti hitaasti. Järven pohjoisosan vesitilavuus alueen pinta-alaan verrattuna on pieni, joten tämä vesialue ei enää kestä edes nykyistä ravinnekuormitusta saati mahdollista ravinne- ja kiintoainekuormituksen lisäystä. 258 Ähtärinjärven valuma-alueelle (35.43) osoitetaan vaihemaakuntakaavassa neljä turvetuotantoon soveltuvan alueen merkintää. Nykyisiä turvetuotantoalueita valuma-alueella on 8. Ähtärinjärven valuma-alueelta (35.43) on poistettu kaavan ehdotusvaiheen nähtävillä olon jälkeen kaksi pienialaista kohdetta: Aita-Ahonsuo (13152), jonka tuotantokelpoinen pinta-ala on 26 ha ja joka ei sijaitse nykyisten tuotantoalueiden välittömässä läheisyydessä sekä Isoneva (Etel.) (8838), jonka alue jakaantuu kahteen osaan, joiden tuotantokelpoinen pinta-ala on yhteensä 20 ha. Vesistövaikutuksia tarkastellaan maakuntakaavassa valuma-alueittain. Ähtärinjärven alueelle (35.43) on annettu

259 Liitteessä 5 on esimerkki siitä, mitä turvetuotantoalueiden päästöt aiheuttavat ranta-alueilla. Liitekartassa 2 osoitetuille valuma-alueille ei tule osoittaa lainkaan uusia turvetuotantoalueita, sillä Ähtärinjärven pohjoisosan sietokynnys on jo ylittynyt. suunnittelumääräys: Seuraavilla valuma-alueilla turvetuotannon vesiensuojelumenetelmiin ja tuotannon vaiheistukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Määräys perustuu Ähtärinjärven merkittäviin käyttöarvoihin, joihin mahdollisella kuormituksen lisääntymisellä voisi olla vaikutusta. Lisäksi alueelle osoitetuille turvetuotantoon soveltuville alueille on annettu suunnittelumääräys, jossa korostetaan vesistövaikutusten huomioimista ja mm. eri tuotantoalueiden yhteisvaikutusten tarkastelua: Turvetuotantoon soveltuvan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon turvetuotannon vaikutukset asutukseen. Alueen käyttöönoton suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota vesiensuojelumenetelmien tehokkuuteen ja valuma-alueella yhtäaikaisesti tuotannossa olevien alueiden määrään siten, että turvetuotanto osaltaan ottaa huomioon vesienhoidon toimenpideohjelmissa asetetut tavoitteet ja edistää niiden toteutumista. Suunnittelussa on huomioitava tuotantoalueiden yhteisvaikutukset vesistöihin ja valuma-alueen kokonaiskuormitus, sekä tarvittaessa vaiheistettava tuotantoa huomioiden alapuolisten vesistöjen tila. Alueiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee selvittää happamien sulfaattimaiden esiintyminen ja suunnitella tuotanto siten, ettei se aiheuta merkittävää hapanta huuhtoumaa. Kansallinen energia- ja ilmastostrategia Valtioneuvosto on viime vuonna julkaissut kansallisen energia- ja ilmastostrategian vuoteen 2030 saakka (Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisu 4/2017). Tämän mukaan turpeen käyttö energialähteenä tulee pienenemään oleellisesti runsaan kymmenen vuoden kuluessa. Ydinenergia ja puupolttoaineet (mm. hakkuutähteet) tulevat lisääntymään strategiakaudella kuten alla olevat taulukot osoittavat. 259 Etelä-Pohjanmaan energia- ja ilmastostrategian mukaan turpeen tulisi olla maakunnassa tulevaisuudessa pääpolttoaineen sijaan merkittävä tukipolttoaine ja huoltovarmuuden turvaaja. Siirtymäkausi turpeesta muihin energiamuotoihin kuitenkin tarvitaan ja osaltaan kaava vastaa tähän siirtymäajan tarpeeseen.

260 Ulkomaakauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen totesi , ettei turpeen käyttö lisäänny. Energiakäyttö vuonna 2030 tulee olemaan noin 15 terawattituntia eli lähes puolet vähemmän kuin vuonna

261 Alla olevassa taulukossa on kuvattu turpeen kokonaistuotanto ja energiaturpeen kulutus Suomessa Energiaturpeen osuus koko turvetuotannosta on noin 90 %. Energiaturpeen kulutus on kääntynyt huomattavaan laskuun jo vuonna Vapon toimitusjohtaja Vesa Tempakka on kuukausi sitten todennut, että Turpeen energiakäyttö loppuu lähitulevaisuudessa. (Lännen Media ja Hämeen Sanomat liite 4) Koska turpeen energiakäyttö on viime vuosina pienentynyt jyrkästi ja tulee edelleen pienentymään kansallisen energia- ja ilmastostrategian mukaan, niin Etelä-Pohjanmaan liiton esittämät turvetuotantoalueiden varaukset ovat todella ylimitoitettu tulevaan tarpeeseen nähden. Nykyiset tuotantoalueet riittävät pitkälle tulevaisuuteen Kaavan tarkoituksena on osoittaa uusia turvetuotantoon soveltuvia alueita korvaamaan tuotannosta poistuvaa alaa (n ha/vuosi), ei lisätä kokonaistuotantoalaa. Maakuntakaavan yleispiirteisyyden ja maanomistusolojen vuoksi on epätodennäköistä, että kaikki kaavassa turvetuotantoon soveltuvaksi osoitetut alueet otettaisiin seuraavan 10 vuoden aikana tuotantokäyttöön. Tämän vuoksi kaavassa on tavoitteena osoittaa tuotantoon soveltuvia alueita 1,5-kertainen määrä tuotantoalan tarpeeseen nähden. Turvetuotantoon soveltuvien alueiden merkintä on alueen erityisominaisuutta osoittava merkintä, jolla ei varata aluetta 261

262 Turvetuotantoalueiksi osoitettujen alueiden määrä Soinin ja Vehun välisellä alueella Karttaliitteestä 3 selviää, että otsikossa mainitulla alueella on tuotannossa olevien turvetuotantoalueiden keskittymä. Siitä huolimatta alueelle on esitetty vielä uusia alueita, joista osa sijaitsee Niemisjoen ja osa Vahankajoen valuma-alueella. Nykyisten alueiden kapasiteetti riittää pitkälle ensi vuosikymmenen loppupuolelle, jolloin myös turpeen kysyntä pienenee ja viimein loppuu. Niemisjoen ja Vahankajoen valuma-alueiden latvavesistöt ovat kuormittuneet jo nykyisten tuotantoalueiden vaikutuksesta liikaa, joten uusia tuotantoalueita ei saa enää osoittaa. Tässä yhdessä viittaan vielä Ähtärin ja Pihlajaveden reittien vesienhoidon toimenpideohjelman vaatimuksiin kuormituksen vähentämisestä turvetuotantoon, vaan osoitetaan sen soveltuvuus tähän maankäyttömuotoon maakuntakaavan laadinnassa huomioitujen tekijöiden perusteella. Muistutuksen karttaliitteessä 3 esitetylle Soinin ja Vehun väliselle alueelle on kaavassa osoitettu viisi turvetuotantoon soveltuvaa aluetta: Ahonkoskenneva (13123), Ryötteenneva (3631), Kurkisuo (3536), Vakkurinahonsuo (3988) ja Mustassuo (13051). Maakuntakaavan valmisteluaineistoon on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja Valtioneuvoston periaatepäätöksen (2012) mukaisesti otettu ensisijaisesti luonnontilaisuusluokkiin 0 ja 1 kuuluvia soita. Turvetuotantoa voidaan suunnata myös luokan 2 soille, jos suon yleinen luonnonarvo on seutukunnan ojitusasteen perusteella keskimääräistä alhaisempi, eikä sillä esiinny erityisiä luonnonarvoja. Etelä-Pohjanmaalla seudullinen ojitusaste ylittää periaatepäätöksessä esitetyn nollatason, jolloin luokan 2 soita ei lähtökohtaisesti voida kaavassa osoittaa turvetuotantoon soveltuvina alueina. Valtioneuvoston periaatepäätöksessä esitettyä luonnontilaisuusluokitusta sovelletaan ensisijaisesti sellaisten soiden maankäytön suunnittelussa, jotka on periaatepäätöksen antamisen jälkeen hankittu turvetuotantoon. Tämän vuoksi kaavaratkaisussa on huomioitu tuottajien hallussa ennen periaatepäätöksen antamista olleet suot. Myös näiden soiden osalta tulee huomioida erityiset luonnonarvot, joiden pisteytys on tehty Ympäristöministeriön luontoympäristöosaston laatiman ohjeen mukaisesti (Soiden erityiset luonnonarvot. Ympäristöministeriö, luontoympäristöosasto, 2014). Pisteytyksen lähtötiedot on saatu mm. Etelä-Pohjanmaan suoselvityshankkeesta (2013) ja soille ympäristölupien haun yhteydessä tehdyistä selvityksistä. 262

263 Mustassuo kuuluu GTK:n määritelmän mukaan luonnontilaisuusluokkaan 2 ja on siten kaavassa käsitelty erityisten luontoarvojen pisteytyksen kautta, jossa se on todettu maakuntakaavan kriteerit täyttäväksi. Ahonkoskenneva ja Ryötteenneva kuuluvat GTK:n arvion mukaan luonnontilaisuusluokkaan 0, eli ne ovat muuttuneet peruuttamattomasti ja menettäneet luonnontilansa. Kyseisten soiden vesitalous on muuttunut ja kasvillisuuden muutos on edennyt pitkälle. Kurkisuo ja Vakkurinahonsuo kuuluvat puolestaan GTK:n määritelmän mukaan luonnontilaisuusluokkaan 1, eli niiden vesitalous on muuttunut kauttaaltaan ja kasvillisuusmuutokset ovat selviä. Ahonkoskennevan, Ryötteennevan, Kurkisuon ja Vakkurinahonsuon alueet täyttävät kaavan laadinnassa turvetuotantoon soveltuville alueille annetut reunaehdot. Yhteenveto Nyt on viimeinen hetki ryhtyä pienentämään Ähtärinjärven kuormitusta, muutoin vesistön virkistysarvo on menetetty. Myös turvetuotannon tulee ottaa vastuu tilanteesta. Samoin myös Etelä-Pohjanmaan liiton tulee kantaa vastuuta pienentämällä vaihemaakuntakaavassa osoitettujen turvetuotantoon osoitettujen alueiden määrää laskevaan turpeen kysyntään nähden. Vesistöjen kuormitusta tulee vähentää myös vaihemaakuntakaavan keinoin. Liitteessä 5 on kuva nykyisen kuormituksen aiheuttamasta tilanteesta Ähtärinjärven pohjoispäässä Ville Keski-Mattisen mökkirannassa. Turvetuotantoalueilla käytettävät vesienkäsittelymenetelmät määritellään tuotantoalueiden tarkemmassa hankekohtaisessa suunnittelussa ja ympäristöluvassa. Maakuntakaavassa ei yleispiirteisenä suunnitelmana määritellä yksittäisten tuotantoon soveltuvien alueiden vesienkäsittelystä. Maakuntakaavassa ei myöskään määrätä tuotantoalueiden päästöistä, vaan ne käsitellään ympäristöluvassa. 263

264 Hyvänä esimerkkinä on Metsäkeskus, joka on aloittanut Ähtärinjärveen idästä laskevien purojen ja valtaojien sekä Kolunjoen valuma-alueiden vesiensuojelutyöt. Hankealue on suuruudeltaan noin 7300 hehtaaria. Tälle alueelle on suunniteltu 40 toimenpidekohdetta, joita varten on tehty kaikkiaan 41 toteutussopimusta 32:n eri maanomistajan tai omistajaryhmän kanssa. Hankkeiden toteutukset ovat loppusuoralla. Näin metsäpuoli kantaa vastuuta aikoinaan tehdyistä metsäojituksista, joista on päässyt vesistöön ravinteita, kiintoaineita ja humusta. Ähtärinjärven vesistön ja muiden alueella olevien järvien rannoilla on yli tuhat loma-asuntoa ja vakituista asuntoa. Asukkaat ovat investoineet näihin asuntoihin kymmeniä tuhansia jopa satojatuhansia euroa, jotta voisivat asua ja viettää vapaa-aikaansa puhtaan vesistön ääressä. Nyt tämä vesistöt ovat pilaantumassa niin, ettei uimien ole enää turvallista eikä järvivettä voi käyttää löylyvetenä saunassa. Asukkaat maksavat näistä kiinteistöistä kiinteistöverot paikallisiin kuntiin ja käyttävät alueen palveluja. Myös kuntien tulee kantaa vastuunsa, että vesistöt pysyvät puhtaina. Vastuuta voi kantaa asettamalla tiukat lupaehdot uusien turvetuotantoalueiden käyttöönotolle ja huolehtimalla, että turvetuotantoyhtiöt huoltavat ja pitävät kunnossa tuotantoalueiden vesiensuojelurakenteet. Ympäristöluvan noudattamista turvetuotannossa valvoo alueellamme ensisijaisesti Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue. Paikallisesti ympäristönsuojelulain noudattamista valvovat kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset. Maakuntaliitto ei ole turvetuotannossa valvova viranomainen. Ähtärinjärven vesistön ja pienempien vesistöjen rannoilla ja läheisyydessä on useita lomaja matkailualan yrittäjiä. Suurin on Mekkorannan ja Eläinpuiston alue Hankaveden ja Moksunjärven välisellä alueella. Mekkorannassa sijaitsee myös EU-direktiivien mukainen uimaranta. Kaikella tällä toiminnalla on mittavaa taloudellista merkitystä alueen kunnille. Puhdas vesistö ja luonto ovat myös Panda-matkailulle hyvin tärkeitä. Säilytetään Ähtärinjärven vesistö ja valuma-alueen muut vesistöt puhtaina myös tuleville sukupolville. 264

265 265

266 266

267 267

268 268 Henkilö 1

269 Yksityishenkilön (1 hlö) muistutus Vastustan kaavan esittämiä turvetuotantoalueita Kokemäenjoen vesistöalueen valuma-alueelle. Ähtärinjärvi on herkkää latvavesistöä, jonka veden laatu on jo useamman vuoden huonontunut. Sinilevän määrä on lisääntynyt kesä kesältä ja vesi on samentunut huomattavasti. Järvi ei kestä enää yhtään lisäkuormitusta, jota kaavassa esitetyt turpeenottoalueet aiheuttaisivat. Kokemäenjoen vesistöalueella sijaitsevalle Ähtärinjärven valumaalueelle (35.43) osoitetaan vaihemaakuntakaavassa neljä turvetuotantoon soveltuvan alueen merkintää. Nykyisiä turvetuotantoalueita valuma-alueella on 8. Ähtärinjärven valuma-alueelta (35.43) on poistettu kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen kaksi pienialaista kohdetta: osittain Kolujoen valuma-alueella (35.46) sijaitseva Aita-Ahonsuo (13152), jonka tuotantokelpoinen pinta-ala on 26 ha ja joka ei sijaitse nykyisten tuotantoalueiden välittömässä läheisyydessä sekä osittain Kätkänjoen valuma-alueella (44.07) sijaitseva Isoneva (Etel.) (8838), jonka alue jakaantuu kahteen osaan, joiden tuotantokelpoinen pinta-ala on yhteensä 20 ha. Vesistövaikutuksia tarkastellaan maakuntakaavassa valuma-alueittain. Ähtärinjärven alueelle (35.43) on annettu suunnittelumääräys: Seuraavilla valuma-alueilla turvetuotannon vesiensuojelumenetelmiin ja tuotannon vaiheistukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Määräys perustuu Ähtärinjärven merkittäviin käyttöarvoihin, joihin mahdollisella kuormituksen lisääntymisellä voisi olla vaikutusta. 269 Lisäksi alueelle osoitetuille turvetuotantoon soveltuville alueille on annettu suunnittelumääräys, jossa korostetaan vesistövaikutusten huomioimista ja mm. eri tuotantoalueiden yhteisvaikutusten tarkastelua: Turvetuotantoon soveltuvan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon turvetuotannon vaikutukset asutukseen. Alueen käyttöönoton suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota vesiensuojelumenetelmien tehokkuuteen ja valuma-alueella yhtäaikaisesti tuotannossa olevien alueiden määrään siten, että turvetuotanto osaltaan ottaa

270 huomioon vesienhoidon toimenpideohjelmissa asetetut tavoitteet ja edistää niiden toteutumista. Suunnittelussa on huomioitava tuotantoalueiden yhteisvaikutukset vesistöihin ja valuma-alueen kokonaiskuormitus, sekä tarvittaessa vaiheistettava tuotantoa huomioiden alapuolisten vesistöjen tila. Alueiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee selvittää happamien sulfaattimaiden esiintyminen ja suunnitella tuotanto siten, ettei se aiheuta merkittävää hapanta huuhtoumaa. Kaikille kaavassa turvetuotantoon soveltuvaksi osoitetuille alueille on haettava ympäristölupa turvetuotannon harjoittamiseen ympäristönsuojelulain mukaisen menettelyn mukaisesti. Ympäristöluvan käsittelyssä huomioidaan maakuntakaavassa alueille annettu suunnittelumääräys. Ympäristöluvan käsittelyn yhteydessä laaditaan tarkemmat suunnitelmat mm. alueiden vesienkäsittelymenetelmistä, joihin ei maakuntakaavassa yleispiirteisenä suunnitelmana oteta kantaa. Ehdotus on vastoin maakunnan, Länsi-Suomen ja valtakunnallisia ympäristötavoitteita. Ehdotus on myös vastoin IPCC:n julkistamaa tiukkaa tavoitetta, missä pyritään rajoittamaan maapallon lämpötilan nousu alle 1.5 asteen. IPCC sanoo, että turve on fossiilinen polttoaine, jonka käyttö pitää mahdollisimman nopeasti lopettaa kokonaan. 270 Turpeenotolla ja sen käytöllä energiantuotantoon on huomattavia ilmastovaikutuksia. Etelä-Pohjanmaan energia- ja ilmastostrategian mukaan turpeen tulisi olla maakunnassa tulevaisuudessa pääpolttoaineen sijaan merkittävä tukipolttoaine ja huoltovarmuuden turvaaja. Siirtymäkausi turpeesta muihin energiamuotoihin kuitenkin tarvitaan ja osaltaan kaava vastaa tähän siirtymäajan tarpeeseen. Kotimaisena energianlähteenä turpeella on aluetaloudellista merkitystä ja turpeen käytön myötä kivihiilen osuus maakunnan energiantuotannossa on vähäinen. On myös huomioitava, että turvetuotannolla on vaikutuksia sekä maakunnan energiaomavaraisuuteen että työllisyyteen. Turvetuotanto on merkittävä paikallinen

271 työllistäjä, mikä korostuu etenkin harvaan asutulla maaseudulla. Turvetuotannon työllistävistä vaikutuksista ei ole suoraa tilastointia, mutta mm. Pellervon Taloustutkimuksen (2013) arvion mukaan se työllistää Etelä-Pohjanmaalla suoraan ja välillisesti noin 2000 henkilötyövuoden verran. Turvetuotannon työllistävät vaikutukset heijastuvat välillisesti myös ostovoiman kasvuun ja sen tuomiin myönteisiin aluetaloudellisiin vaikutuksiin. Kaavan tavoitteena on korvata maakunnassa turvetuotannosta poistuvaa alaa uudella tuotantoalalla, joten pitkällä aikavälillä tuotantoalueiden pinta-ala ja energiaturpeen määrä ei kaavan vaikutuksesta kasva. Näin ollen kaavan toteuttamisesta aiheutuvat turvetuotannon ilmastovaikutukset niin energiaturpeen kuljetuksen kuin poltonkin osalta tulisivat säilymään pitkän aikavälin tarkastelussa samana. Toisaalta kaavan toteutuminen ei noudata Parisiin ilmastosopimuksessa asetettua tavoitetta kasvihuonekaasupäästöjen kääntämisestä laskuun. Ympäristöministeriön (2015a) mukaan turvetuotannon vaikutusten arvioinnissa ei kuitenkaan ole mahdollisuutta arvioida ilmastovaikutuksia kovinkaan yksityiskohtaisesti. Kaavan vaikutusten arvioinnissa on käsitelty vaihemaakuntakaavan ilmastovaikutuksia, sillä tasolla kuin maakuntakaavoilta yleispiirteisenä suunnitelmana edellytetään. Yksityishenkilön (1 hlö) muistutus Vastustan kaavan esittämiä turvetuotantoalueita Kokemäenjoen vesistöalueen valuma-alueelle. Ähtärinjärvi on herkkää latvavesistöä, jonka veden laatu on jo useamman vuoden huonontunut. Sinilevän määrä on lisääntynyt kesä kesältä ja vesi on samentunut huomattavasti. Järvi ei kestä enää yhtään lisäkuormitusta, jota kaavassa esitetyt turpeenottoalueet aiheuttaisivat. 271 Kokemäenjoen vesistöalueella sijaitsevalle Ähtärinjärven valumaalueelle (35.43) osoitetaan vaihemaakuntakaavassa neljä turvetuotantoon soveltuvan alueen merkintää. Nykyisiä turvetuotantoalueita valuma-alueella on 8. Ähtärinjärven valuma-alueelta (35.43) on poistettu kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen kaksi pienialaista kohdetta: osittain Kolujoen valuma-alueella (35.46) sijaitseva Aita-Ahonsuo (13152),

272 jonka tuotantokelpoinen pinta-ala on 26 ha ja joka ei sijaitse nykyisten tuotantoalueiden välittömässä läheisyydessä sekä osittain Kätkänjoen valuma-alueella (44.07) sijaitseva Isoneva (Etel.) (8838), jonka alue jakaantuu kahteen osaan, joiden tuotantokelpoinen pinta-ala on yhteensä 20 ha. Vesistövaikutuksia tarkastellaan maakuntakaavassa valuma-alueittain. Ähtärinjärven alueelle (35.43) on annettu suunnittelumääräys: Seuraavilla valuma-alueilla turvetuotannon vesiensuojelumenetelmiin ja tuotannon vaiheistukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Määräys perustuu Ähtärinjärven merkittäviin käyttöarvoihin, joihin mahdollisella kuormituksen lisääntymisellä voisi olla vaikutusta. Lisäksi alueelle osoitetuille turvetuotantoon soveltuville alueille on annettu suunnittelumääräys, jossa korostetaan vesistövaikutusten huomioimista ja mm. eri tuotantoalueiden yhteisvaikutusten tarkastelua: Turvetuotantoon soveltuvan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon turvetuotannon vaikutukset asutukseen. Alueen käyttöönoton suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota vesiensuojelumenetelmien tehokkuuteen ja valuma-alueella yhtäaikaisesti tuotannossa olevien alueiden määrään siten, että turvetuotanto osaltaan ottaa huomioon vesienhoidon toimenpideohjelmissa asetetut tavoitteet ja edistää niiden toteutumista. Suunnittelussa on huomioitava tuotantoalueiden yhteisvaikutukset vesistöihin ja valuma-alueen kokonaiskuormitus, sekä tarvittaessa vaiheistettava tuotantoa huomioiden alapuolisten vesistöjen tila. Alueiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee selvittää happamien sulfaattimaiden esiintyminen ja suunnitella tuotanto siten, ettei se aiheuta merkittävää hapanta huuhtoumaa. 272

273 Kaikille kaavassa turvetuotantoon soveltuvaksi osoitetuille alueille on haettava ympäristölupa turvetuotannon harjoittamiseen ympäristönsuojelulain mukaisen menettelyn mukaisesti. Ympäristöluvan käsittelyssä huomioidaan maakuntakaavassa alueille annettu suunnittelumääräys. Ympäristöluvan käsittelyn yhteydessä laaditaan tarkemmat suunnitelmat mm. alueiden vesienkäsittelymenetelmistä, joihin ei maakuntakaavassa yleispiirteisenä suunnitelmana oteta kantaa. Ehdotus on vastoin maakunnan, Länsi-Suomen ja valtakunnallisia ympäristötavoitteita. Ehdotus on myös vastoin IPCC:n julkistamaa tiukkaa tavoitetta, missä pyritään rajoittamaan maapallon lämpötilan nousu alle 1.5 asteen. IPCC sanoo, että turve on fossiilinen polttoaine, jonka käyttö pitää mahdollisimman nopeasti lopettaa kokonaan. Turpeenotolla ja sen käytöllä energiantuotantoon on huomattavia ilmastovaikutuksia. Etelä-Pohjanmaan energia- ja ilmastostrategian mukaan turpeen tulisi olla maakunnassa tulevaisuudessa pääpolttoaineen sijaan merkittävä tukipolttoaine ja huoltovarmuuden turvaaja. Siirtymäkausi turpeesta muihin energiamuotoihin kuitenkin tarvitaan ja osaltaan kaava vastaa tähän siirtymäajan tarpeeseen. Kotimaisena energianlähteenä turpeella on aluetaloudellista merkitystä ja turpeen käytön myötä kivihiilen osuus maakunnan energiantuotannossa on vähäinen. On myös huomioitava, että turvetuotannolla on vaikutuksia sekä maakunnan energiaomavaraisuuteen että työllisyyteen. Turvetuotanto on merkittävä paikallinen työllistäjä, mikä korostuu etenkin harvaan asutulla maaseudulla. Turvetuotannon työllistävistä vaikutuksista ei ole suoraa tilastointia, mutta mm. Pellervon Taloustutkimuksen (2013) arvion mukaan se työllistää Etelä-Pohjanmaalla suoraan ja välillisesti noin 2000 henkilötyövuoden verran. Turvetuotannon työllistävät vaikutukset heijastuvat välillisesti myös ostovoiman kasvuun ja sen tuomiin myönteisiin aluetaloudellisiin vaikutuksiin. 273

274 Kaavan tavoitteena on korvata maakunnassa turvetuotannosta poistuvaa alaa uudella tuotantoalalla, joten pitkällä aikavälillä tuotantoalueiden pinta-ala ja energiaturpeen määrä ei kaavan vaikutuksesta kasva. Näin ollen kaavan toteuttamisesta aiheutuvat turvetuotannon ilmastovaikutukset niin energiaturpeen kuljetuksen kuin poltonkin osalta tulisivat säilymään pitkän aikavälin tarkastelussa samana. Toisaalta kaavan toteutuminen ei noudata Parisiin ilmastosopimuksessa asetettua tavoitetta kasvihuonekaasupäästöjen kääntämisestä laskuun. Ympäristöministeriön (2015a) mukaan turvetuotannon vaikutusten arvioinnissa ei kuitenkaan ole mahdollisuutta arvioida ilmastovaikutuksia kovinkaan yksityiskohtaisesti. Kaavan vaikutusten arvioinnissa on käsitelty vaihemaakuntakaavan ilmastovaikutuksia, sillä tasolla kuin maakuntakaavoilta yleispiirteisenä suunnitelmana edellytetään. Yksityishenkilön (1 hlö) muistutus Vastustan kaavan esittämiä turvetuotantoalueita Kokemäenjoen vesistöalueen valuma-alueelle. Ähtärinjärvi on herkkää latvavesistöä, jonka veden laatu on jo useamman vuoden huonontunut. Sinilevän määrä on lisääntynyt kesä kesältä ja vesi on samentunut huomattavasti. Järvi ei kestä enää yhtään lisäkuormitusta, jota kaavassa esitetyt turpeenottoalueet aiheuttaisivat. 274 Kokemäenjoen vesistöalueella sijaitsevalle Ähtärinjärven valumaalueelle (35.43) osoitetaan vaihemaakuntakaavassa neljä turvetuotantoon soveltuvan alueen merkintää. Nykyisiä turvetuotantoalueita valuma-alueella on 8. Ähtärinjärven valuma-alueelta (35.43) on poistettu kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen kaksi pienialaista kohdetta: osittain Kolujoen valuma-alueella (35.46) sijaitseva Aita-Ahonsuo (13152), jonka tuotantokelpoinen pinta-ala on 26 ha ja joka ei sijaitse nykyisten tuotantoalueiden välittömässä läheisyydessä sekä osittain Kätkänjoen valuma-alueella (44.07) sijaitseva Isoneva (Etel.) (8838), jonka alue jakaantuu kahteen osaan, joiden tuotantokelpoinen pinta-ala on yhteensä 20 ha. Vesistövaikutuksia tarkastellaan maakuntakaavassa valuma-alueittain. Ähtärinjärven alueelle (35.43) on annettu

275 suunnittelumääräys: Seuraavilla valuma-alueilla turvetuotannon vesiensuojelumenetelmiin ja tuotannon vaiheistukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Määräys perustuu Ähtärinjärven merkittäviin käyttöarvoihin, joihin mahdollisella kuormituksen lisääntymisellä voisi olla vaikutusta. Lisäksi alueelle osoitetuille turvetuotantoon soveltuville alueille on annettu suunnittelumääräys, jossa korostetaan vesistövaikutusten huomioimista ja mm. eri tuotantoalueiden yhteisvaikutusten tarkastelua: Turvetuotantoon soveltuvan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon turvetuotannon vaikutukset asutukseen. Alueen käyttöönoton suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota vesiensuojelumenetelmien tehokkuuteen ja valuma-alueella yhtäaikaisesti tuotannossa olevien alueiden määrään siten, että turvetuotanto osaltaan ottaa huomioon vesienhoidon toimenpideohjelmissa asetetut tavoitteet ja edistää niiden toteutumista. Suunnittelussa on huomioitava tuotantoalueiden yhteisvaikutukset vesistöihin ja valuma-alueen kokonaiskuormitus, sekä tarvittaessa vaiheistettava tuotantoa huomioiden alapuolisten vesistöjen tila. Alueiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee selvittää happamien sulfaattimaiden esiintyminen ja suunnitella tuotanto siten, ettei se aiheuta merkittävää hapanta huuhtoumaa. 275 Kaikille kaavassa turvetuotantoon soveltuvaksi osoitetuille alueille on haettava ympäristölupa turvetuotannon harjoittamiseen ympäristönsuojelulain mukaisen menettelyn mukaisesti. Ympäristöluvan käsittelyssä huomioidaan maakuntakaavassa alueille annettu suunnittelumääräys. Ympäristöluvan käsittelyn yhteydessä laaditaan tarkemmat suunnitelmat mm. alueiden vesienkäsittelymenetelmistä, joihin ei maakuntakaavassa yleispiirteisenä suunnitelmana oteta kantaa.

276 Ehdotus on vastoin maakunnan, Länsi-Suomen ja valtakunnallisia ympäristötavoitteita. Ehdotus on myös vastoin IPCC:n julkistamaa tiukkaa tavoitetta, missä pyritään rajoittamaan maapallon lämpötilan nousu alle 1.5 asteen. IPCC sanoo, että turve on fossiilinen polttoaine, jonka käyttö pitää mahdollisimman nopeasti lopettaa kokonaan. Turpeenotolla ja sen käytöllä energiantuotantoon on huomattavia ilmastovaikutuksia. Etelä-Pohjanmaan energia- ja ilmastostrategian mukaan turpeen tulisi olla maakunnassa tulevaisuudessa pääpolttoaineen sijaan merkittävä tukipolttoaine ja huoltovarmuuden turvaaja. Siirtymäkausi turpeesta muihin energiamuotoihin kuitenkin tarvitaan ja osaltaan kaava vastaa tähän siirtymäajan tarpeeseen. Kotimaisena energianlähteenä turpeella on aluetaloudellista merkitystä ja turpeen käytön myötä kivihiilen osuus maakunnan energiantuotannossa on vähäinen. On myös huomioitava, että turvetuotannolla on vaikutuksia sekä maakunnan energiaomavaraisuuteen että työllisyyteen. Turvetuotanto on merkittävä paikallinen työllistäjä, mikä korostuu etenkin harvaan asutulla maaseudulla. Turvetuotannon työllistävistä vaikutuksista ei ole suoraa tilastointia, mutta mm. Pellervon Taloustutkimuksen (2013) arvion mukaan se työllistää Etelä-Pohjanmaalla suoraan ja välillisesti noin 2000 henkilötyövuoden verran. Turvetuotannon työllistävät vaikutukset heijastuvat välillisesti myös ostovoiman kasvuun ja sen tuomiin myönteisiin aluetaloudellisiin vaikutuksiin. 276 Kaavan tavoitteena on korvata maakunnassa turvetuotannosta poistuvaa alaa uudella tuotantoalalla, joten pitkällä aikavälillä tuotantoalueiden pinta-ala ja energiaturpeen määrä ei kaavan vaikutuksesta kasva. Näin ollen kaavan toteuttamisesta aiheutuvat turvetuotannon ilmastovaikutukset niin energiaturpeen kuljetuksen kuin poltonkin osalta tulisivat säilymään pitkän aikavälin tarkastelussa samana. Toisaalta kaavan toteutuminen ei noudata Parisiin ilmastosopimuksessa asetettua tavoitetta kasvihuonekaasupäästöjen kääntämisestä laskuun. Ympäristöministeriön (2015a)

277 mukaan turvetuotannon vaikutusten arvioinnissa ei kuitenkaan ole mahdollisuutta arvioida ilmastovaikutuksia kovinkaan yksityiskohtaisesti. Kaavan vaikutusten arvioinnissa on käsitelty vaihemaakuntakaavan ilmastovaikutuksia, sillä tasolla kuin maakuntakaavoilta yleispiirteisenä suunnitelmana edellytetään. Yksityishenkilön (1 hlö) muistutus Vastustan kaavan esittämiä turvetuotantoalueita Kokemäenjoen vesistöalueen valuma-alueelle. Ähtärinjärvi on herkkää latvavesistöä, jonka veden laatu on jo useamman vuoden huonontunut. Sinilevän määrä on lisääntynyt kesä kesältä ja vesi on samentunut huomattavasti. Järvi ei kestä enää yhtään lisäkuormitusta, jota kaavassa esitetyt turpeenottoalueet aiheuttaisivat. Kokemäenjoen vesistöalueella sijaitsevalle Ähtärinjärven valumaalueelle (35.43) osoitetaan vaihemaakuntakaavassa neljä turvetuotantoon soveltuvan alueen merkintää. Nykyisiä turvetuotantoalueita valuma-alueella on 8. Ähtärinjärven valuma-alueelta (35.43) on poistettu kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen kaksi pienialaista kohdetta: osittain Kolujoen valuma-alueella (35.46) sijaitseva Aita-Ahonsuo (13152), jonka tuotantokelpoinen pinta-ala on 26 ha ja joka ei sijaitse nykyisten tuotantoalueiden välittömässä läheisyydessä sekä osittain Kätkänjoen valuma-alueella (44.07) sijaitseva Isoneva (Etel.) (8838), jonka alue jakaantuu kahteen osaan, joiden tuotantokelpoinen pinta-ala on yhteensä 20 ha. Vesistövaikutuksia tarkastellaan maakuntakaavassa valuma-alueittain. Ähtärinjärven alueelle (35.43) on annettu suunnittelumääräys: Seuraavilla valuma-alueilla turvetuotannon vesiensuojelumenetelmiin ja tuotannon vaiheistukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Määräys perustuu Ähtärinjärven merkittäviin käyttöarvoihin, joihin mahdollisella kuormituksen lisääntymisellä voisi olla vaikutusta. 277 Lisäksi alueelle osoitetuille turvetuotantoon soveltuville alueille on annettu suunnittelumääräys, jossa korostetaan vesistövaikutusten huomioimista ja mm. eri tuotantoalueiden

278 yhteisvaikutusten tarkastelua: Turvetuotantoon soveltuvan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon turvetuotannon vaikutukset asutukseen. Alueen käyttöönoton suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota vesiensuojelumenetelmien tehokkuuteen ja valuma-alueella yhtäaikaisesti tuotannossa olevien alueiden määrään siten, että turvetuotanto osaltaan ottaa huomioon vesienhoidon toimenpideohjelmissa asetetut tavoitteet ja edistää niiden toteutumista. Suunnittelussa on huomioitava tuotantoalueiden yhteisvaikutukset vesistöihin ja valuma-alueen kokonaiskuormitus, sekä tarvittaessa vaiheistettava tuotantoa huomioiden alapuolisten vesistöjen tila. Alueiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee selvittää happamien sulfaattimaiden esiintyminen ja suunnitella tuotanto siten, ettei se aiheuta merkittävää hapanta huuhtoumaa. Kaikille kaavassa turvetuotantoon soveltuvaksi osoitetuille alueille on haettava ympäristölupa turvetuotannon harjoittamiseen ympäristönsuojelulain mukaisen menettelyn mukaisesti. Ympäristöluvan käsittelyssä huomioidaan maakuntakaavassa alueille annettu suunnittelumääräys. Ympäristöluvan käsittelyn yhteydessä laaditaan tarkemmat suunnitelmat mm. alueiden vesienkäsittelymenetelmistä, joihin ei maakuntakaavassa yleispiirteisenä suunnitelmana oteta kantaa. Ehdotus on vastoin maakunnan, Länsi-Suomen ja valtakunnallisia ympäristötavoitteita. Ehdotus on myös vastoin IPCC:n julkistamaa tiukkaa tavoitetta, missä pyritään rajoittamaan maapallon lämpötilan nousu alle 1.5 asteen. IPCC sanoo, että turve on fossiilinen polttoaine, jonka käyttö pitää mahdollisimman nopeasti lopettaa kokonaan. 278 Turpeenotolla ja sen käytöllä energiantuotantoon on huomattavia ilmastovaikutuksia. Etelä-Pohjanmaan energia- ja ilmastostrategian mukaan turpeen tulisi olla maakunnassa tulevaisuudessa pääpolttoaineen sijaan merkittävä tukipolttoaine ja huoltovarmuuden turvaaja. Siirtymäkausi turpeesta muihin energiamuotoihin kuitenkin tarvitaan ja osaltaan kaava vastaa tähän siirtymäajan tarpeeseen.

279 Kotimaisena energianlähteenä turpeella on aluetaloudellista merkitystä ja turpeen käytön myötä kivihiilen osuus maakunnan energiantuotannossa on vähäinen. On myös huomioitava, että turvetuotannolla on vaikutuksia sekä maakunnan energiaomavaraisuuteen että työllisyyteen. Turvetuotanto on merkittävä paikallinen työllistäjä, mikä korostuu etenkin harvaan asutulla maaseudulla. Turvetuotannon työllistävistä vaikutuksista ei ole suoraa tilastointia, mutta mm. Pellervon Taloustutkimuksen (2013) arvion mukaan se työllistää Etelä-Pohjanmaalla suoraan ja välillisesti noin 2000 henkilötyövuoden verran. Turvetuotannon työllistävät vaikutukset heijastuvat välillisesti myös ostovoiman kasvuun ja sen tuomiin myönteisiin aluetaloudellisiin vaikutuksiin. Kaavan tavoitteena on korvata maakunnassa turvetuotannosta poistuvaa alaa uudella tuotantoalalla, joten pitkällä aikavälillä tuotantoalueiden pinta-ala ja energiaturpeen määrä ei kaavan vaikutuksesta kasva. Näin ollen kaavan toteuttamisesta aiheutuvat turvetuotannon ilmastovaikutukset niin energiaturpeen kuljetuksen kuin poltonkin osalta tulisivat säilymään pitkän aikavälin tarkastelussa samana. Toisaalta kaavan toteutuminen ei noudata Parisiin ilmastosopimuksessa asetettua tavoitetta kasvihuonekaasupäästöjen kääntämisestä laskuun. Ympäristöministeriön (2015a) mukaan turvetuotannon vaikutusten arvioinnissa ei kuitenkaan ole mahdollisuutta arvioida ilmastovaikutuksia kovinkaan yksityiskohtaisesti. Kaavan vaikutusten arvioinnissa on käsitelty vaihemaakuntakaavan ilmastovaikutuksia, sillä tasolla kuin maakuntakaavoilta yleispiirteisenä suunnitelmana edellytetään. Yksityishenkilön (1 hlö) muistutus Vastustan kaavan esittämiä turvetuotantoalueita Kokemäenjoen vesistöalueen valuma-alueelle. 279 Kokemäenjoen vesistöalueella sijaitsevalle Ähtärinjärven valumaalueelle (35.43) osoitetaan vaihemaakuntakaavassa neljä

280 Ähtärinjärvi on herkkää latvavesistöä, jonka veden laatu on jo useamman vuoden huonontunut. Sinilevän määrä on lisääntynyt kesä kesältä ja vesi on samentunut huomattavasti. Järvi ei kestä enää yhtään lisäkuormitusta, jota kaavassa esitetyt turpeenottoalueet aiheuttaisivat. turvetuotantoon soveltuvan alueen merkintää. Nykyisiä turvetuotantoalueita valuma-alueella on 8. Ähtärinjärven valuma-alueelta (35.43) on poistettu kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen kaksi pienialaista kohdetta: osittain Kolujoen valuma-alueella (35.46) sijaitseva Aita-Ahonsuo (13152), jonka tuotantokelpoinen pinta-ala on 26 ha ja joka ei sijaitse nykyisten tuotantoalueiden välittömässä läheisyydessä sekä osittain Kätkänjoen valuma-alueella (44.07) sijaitseva Isoneva (Etel.) (8838), jonka alue jakaantuu kahteen osaan, joiden tuotantokelpoinen pinta-ala on yhteensä 20 ha. Vesistövaikutuksia tarkastellaan maakuntakaavassa valuma-alueittain. Ähtärinjärven alueelle (35.43) on annettu suunnittelumääräys: Seuraavilla valuma-alueilla turvetuotannon vesiensuojelumenetelmiin ja tuotannon vaiheistukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Määräys perustuu Ähtärinjärven merkittäviin käyttöarvoihin, joihin mahdollisella kuormituksen lisääntymisellä voisi olla vaikutusta. 280 Lisäksi alueelle osoitetuille turvetuotantoon soveltuville alueille on annettu suunnittelumääräys, jossa korostetaan vesistövaikutusten huomioimista ja mm. eri tuotantoalueiden yhteisvaikutusten tarkastelua: Turvetuotantoon soveltuvan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon turvetuotannon vaikutukset asutukseen. Alueen käyttöönoton suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota vesiensuojelumenetelmien tehokkuuteen ja valuma-alueella yhtäaikaisesti tuotannossa olevien alueiden määrään siten, että turvetuotanto osaltaan ottaa huomioon vesienhoidon toimenpideohjelmissa asetetut tavoitteet ja edistää niiden toteutumista. Suunnittelussa on huomioitava tuotantoalueiden yhteisvaikutukset vesistöihin ja valuma-alueen

281 kokonaiskuormitus, sekä tarvittaessa vaiheistettava tuotantoa huomioiden alapuolisten vesistöjen tila. Alueiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee selvittää happamien sulfaattimaiden esiintyminen ja suunnitella tuotanto siten, ettei se aiheuta merkittävää hapanta huuhtoumaa. Kaikille kaavassa turvetuotantoon soveltuvaksi osoitetuille alueille on haettava ympäristölupa turvetuotannon harjoittamiseen ympäristönsuojelulain mukaisen menettelyn mukaisesti. Ympäristöluvan käsittelyssä huomioidaan maakuntakaavassa alueille annettu suunnittelumääräys. Ympäristöluvan käsittelyn yhteydessä laaditaan tarkemmat suunnitelmat mm. alueiden vesienkäsittelymenetelmistä, joihin ei maakuntakaavassa yleispiirteisenä suunnitelmana oteta kantaa. Ehdotus on vastoin maakunnan, Länsi-Suomen ja valtakunnallisia ympäristötavoitteita. Ehdotus on myös vastoin IPCC:n julkistamaa tiukkaa tavoitetta, missä pyritään rajoittamaan maapallon lämpötilan nousu alle 1.5 asteen. IPCC sanoo, että turve on fossiilinen polttoaine, jonka käyttö pitää mahdollisimman nopeasti lopettaa kokonaan. 281 Turpeenotolla ja sen käytöllä energiantuotantoon on huomattavia ilmastovaikutuksia. Etelä-Pohjanmaan energia- ja ilmastostrategian mukaan turpeen tulisi olla maakunnassa tulevaisuudessa pääpolttoaineen sijaan merkittävä tukipolttoaine ja huoltovarmuuden turvaaja. Siirtymäkausi turpeesta muihin energiamuotoihin kuitenkin tarvitaan ja osaltaan kaava vastaa tähän siirtymäajan tarpeeseen. Kotimaisena energianlähteenä turpeella on aluetaloudellista merkitystä ja turpeen käytön myötä kivihiilen osuus maakunnan energiantuotannossa on vähäinen. On myös huomioitava, että turvetuotannolla on vaikutuksia sekä maakunnan energiaomavaraisuuteen että työllisyyteen. Turvetuotanto on merkittävä paikallinen työllistäjä, mikä korostuu etenkin harvaan asutulla maaseudulla. Turvetuotannon työllistävistä vaikutuksista ei ole suoraa tilastointia, mutta mm. Pellervon Taloustutkimuksen (2013) arvion

282 mukaan se työllistää Etelä-Pohjanmaalla suoraan ja välillisesti noin 2000 henkilötyövuoden verran. Turvetuotannon työllistävät vaikutukset heijastuvat välillisesti myös ostovoiman kasvuun ja sen tuomiin myönteisiin aluetaloudellisiin vaikutuksiin. Kaavan tavoitteena on korvata maakunnassa turvetuotannosta poistuvaa alaa uudella tuotantoalalla, joten pitkällä aikavälillä tuotantoalueiden pinta-ala ja energiaturpeen määrä ei kaavan vaikutuksesta kasva. Näin ollen kaavan toteuttamisesta aiheutuvat turvetuotannon ilmastovaikutukset niin energiaturpeen kuljetuksen kuin poltonkin osalta tulisivat säilymään pitkän aikavälin tarkastelussa samana. Toisaalta kaavan toteutuminen ei noudata Parisiin ilmastosopimuksessa asetettua tavoitetta kasvihuonekaasupäästöjen kääntämisestä laskuun. Ympäristöministeriön (2015a) mukaan turvetuotannon vaikutusten arvioinnissa ei kuitenkaan ole mahdollisuutta arvioida ilmastovaikutuksia kovinkaan yksityiskohtaisesti. Kaavan vaikutusten arvioinnissa on käsitelty vaihemaakuntakaavan ilmastovaikutuksia, sillä tasolla kuin maakuntakaavoilta yleispiirteisenä suunnitelmana edellytetään. Yksityishenkilön (1 hlö) muistutus Vastustan kaavan esittämiä turvetuotantoalueita Kokemäenjoen vesistöalueen valuma-alueelle. Ähtärinjärvi on herkkää latvavesistöä, jonka veden laatu on jo useamman vuoden huonontunut. Sinilevän määrä on lisääntynyt kesä kesältä ja vesi on samentunut huomattavasti. Järvi ei kestä enää yhtään lisäkuormitusta, jota kaavassa esitetyt turpeenottoalueet aiheuttaisivat. 282 Kokemäenjoen vesistöalueella sijaitsevalle Ähtärinjärven valumaalueelle (35.43) osoitetaan vaihemaakuntakaavassa neljä turvetuotantoon soveltuvan alueen merkintää. Nykyisiä turvetuotantoalueita valuma-alueella on 8. Ähtärinjärven valuma-alueelta (35.43) on poistettu kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen kaksi pienialaista kohdetta: osittain Kolujoen valuma-alueella (35.46) sijaitseva Aita-Ahonsuo (13152), jonka tuotantokelpoinen pinta-ala on 26 ha ja joka ei sijaitse nykyisten tuotantoalueiden välittömässä läheisyydessä sekä osittain Kätkänjoen valuma-alueella (44.07) sijaitseva Isoneva (Etel.)

283 (8838), jonka alue jakaantuu kahteen osaan, joiden tuotantokelpoinen pinta-ala on yhteensä 20 ha. Vesistövaikutuksia tarkastellaan maakuntakaavassa valuma-alueittain. Ähtärinjärven alueelle (35.43) on annettu suunnittelumääräys: Seuraavilla valuma-alueilla turvetuotannon vesiensuojelumenetelmiin ja tuotannon vaiheistukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Määräys perustuu Ähtärinjärven merkittäviin käyttöarvoihin, joihin mahdollisella kuormituksen lisääntymisellä voisi olla vaikutusta. Lisäksi alueelle osoitetuille turvetuotantoon soveltuville alueille on annettu suunnittelumääräys, jossa korostetaan vesistövaikutusten huomioimista ja mm. eri tuotantoalueiden yhteisvaikutusten tarkastelua: Turvetuotantoon soveltuvan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon turvetuotannon vaikutukset asutukseen. Alueen käyttöönoton suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota vesiensuojelumenetelmien tehokkuuteen ja valuma-alueella yhtäaikaisesti tuotannossa olevien alueiden määrään siten, että turvetuotanto osaltaan ottaa huomioon vesienhoidon toimenpideohjelmissa asetetut tavoitteet ja edistää niiden toteutumista. Suunnittelussa on huomioitava tuotantoalueiden yhteisvaikutukset vesistöihin ja valuma-alueen kokonaiskuormitus, sekä tarvittaessa vaiheistettava tuotantoa huomioiden alapuolisten vesistöjen tila. Alueiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee selvittää happamien sulfaattimaiden esiintyminen ja suunnitella tuotanto siten, ettei se aiheuta merkittävää hapanta huuhtoumaa. 283 Kaikille kaavassa turvetuotantoon soveltuvaksi osoitetuille alueille on haettava ympäristölupa turvetuotannon harjoittamiseen ympäristönsuojelulain mukaisen menettelyn mukaisesti.

284 Ympäristöluvan käsittelyssä huomioidaan maakuntakaavassa alueille annettu suunnittelumääräys. Ympäristöluvan käsittelyn yhteydessä laaditaan tarkemmat suunnitelmat mm. alueiden vesienkäsittelymenetelmistä, joihin ei maakuntakaavassa yleispiirteisenä suunnitelmana oteta kantaa. Ehdotus on vastoin maakunnan, Länsi-Suomen ja valtakunnallisia ympäristötavoitteita. Ehdotus on myös vastoin IPCC:n julkistamaa tiukkaa tavoitetta, missä pyritään rajoittamaan maapallon lämpötilan nousu alle 1.5 asteen. IPCC sanoo, että turve on fossiilinen polttoaine, jonka käyttö pitää mahdollisimman nopeasti lopettaa kokonaan. Turpeenotolla ja sen käytöllä energiantuotantoon on huomattavia ilmastovaikutuksia. Etelä-Pohjanmaan energia- ja ilmastostrategian mukaan turpeen tulisi olla maakunnassa tulevaisuudessa pääpolttoaineen sijaan merkittävä tukipolttoaine ja huoltovarmuuden turvaaja. Siirtymäkausi turpeesta muihin energiamuotoihin kuitenkin tarvitaan ja osaltaan kaava vastaa tähän siirtymäajan tarpeeseen. Kotimaisena energianlähteenä turpeella on aluetaloudellista merkitystä ja turpeen käytön myötä kivihiilen osuus maakunnan energiantuotannossa on vähäinen. On myös huomioitava, että turvetuotannolla on vaikutuksia sekä maakunnan energiaomavaraisuuteen että työllisyyteen. Turvetuotanto on merkittävä paikallinen työllistäjä, mikä korostuu etenkin harvaan asutulla maaseudulla. Turvetuotannon työllistävistä vaikutuksista ei ole suoraa tilastointia, mutta mm. Pellervon Taloustutkimuksen (2013) arvion mukaan se työllistää Etelä-Pohjanmaalla suoraan ja välillisesti noin 2000 henkilötyövuoden verran. Turvetuotannon työllistävät vaikutukset heijastuvat välillisesti myös ostovoiman kasvuun ja sen tuomiin myönteisiin aluetaloudellisiin vaikutuksiin. 284 Kaavan tavoitteena on korvata maakunnassa turvetuotannosta poistuvaa alaa uudella tuotantoalalla, joten pitkällä aikavälillä tuotantoalueiden pinta-ala ja energiaturpeen määrä ei kaavan vaikutuksesta kasva. Näin ollen kaavan toteuttamisesta aiheutuvat

285 turvetuotannon ilmastovaikutukset niin energiaturpeen kuljetuksen kuin poltonkin osalta tulisivat säilymään pitkän aikavälin tarkastelussa samana. Toisaalta kaavan toteutuminen ei noudata Parisiin ilmastosopimuksessa asetettua tavoitetta kasvihuonekaasupäästöjen kääntämisestä laskuun. Ympäristöministeriön (2015a) mukaan turvetuotannon vaikutusten arvioinnissa ei kuitenkaan ole mahdollisuutta arvioida ilmastovaikutuksia kovinkaan yksityiskohtaisesti. Kaavan vaikutusten arvioinnissa on käsitelty vaihemaakuntakaavan ilmastovaikutuksia, sillä tasolla kuin maakuntakaavoilta yleispiirteisenä suunnitelmana edellytetään. Yksityishenkilöiden (2 hlöä) muistutus Vastustan kaavan esittämiä turvetuotantoalueita Kokemäenjoen vesistöalueen valuma-alueelle. Ähtärinjärvi on herkkää latvavesistöä, jonka veden laatu on jo useamman vuoden huonontunut. Sinilevän määrä on lisääntynyt kesä kesältä ja vesi on samentunut huomattavasti. Järvi ei kestä enää yhtään lisäkuormitusta, jota kaavassa esitetyt turpeenottoalueet aiheuttaisivat. Kokemäenjoen vesistöalueella sijaitsevalle Ähtärinjärven valumaalueelle (35.43) osoitetaan vaihemaakuntakaavassa neljä turvetuotantoon soveltuvan alueen merkintää. Nykyisiä turvetuotantoalueita valuma-alueella on 8. Ähtärinjärven valuma-alueelta (35.43) on poistettu kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen kaksi pienialaista kohdetta: osittain Kolujoen valuma-alueella (35.46) sijaitseva Aita-Ahonsuo (13152), jonka tuotantokelpoinen pinta-ala on 26 ha ja joka ei sijaitse nykyisten tuotantoalueiden välittömässä läheisyydessä sekä osittain Kätkänjoen valuma-alueella (44.07) sijaitseva Isoneva (Etel.) (8838), jonka alue jakaantuu kahteen osaan, joiden tuotantokelpoinen pinta-ala on yhteensä 20 ha. Vesistövaikutuksia tarkastellaan maakuntakaavassa valuma-alueittain. Ähtärinjärven alueelle (35.43) on annettu suunnittelumääräys: Seuraavilla valuma-alueilla turvetuotannon vesiensuojelumenetelmiin ja tuotannon vaiheistukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Määräys perustuu Ähtärinjärven merkittäviin 285

286 käyttöarvoihin, joihin mahdollisella kuormituksen lisääntymisellä voisi olla vaikutusta. Lisäksi alueelle osoitetuille turvetuotantoon soveltuville alueille on annettu suunnittelumääräys, jossa korostetaan vesistövaikutusten huomioimista ja mm. eri tuotantoalueiden yhteisvaikutusten tarkastelua: Turvetuotantoon soveltuvan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon turvetuotannon vaikutukset asutukseen. Alueen käyttöönoton suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota vesiensuojelumenetelmien tehokkuuteen ja valuma-alueella yhtäaikaisesti tuotannossa olevien alueiden määrään siten, että turvetuotanto osaltaan ottaa huomioon vesienhoidon toimenpideohjelmissa asetetut tavoitteet ja edistää niiden toteutumista. Suunnittelussa on huomioitava tuotantoalueiden yhteisvaikutukset vesistöihin ja valuma-alueen kokonaiskuormitus, sekä tarvittaessa vaiheistettava tuotantoa huomioiden alapuolisten vesistöjen tila. Alueiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee selvittää happamien sulfaattimaiden esiintyminen ja suunnitella tuotanto siten, ettei se aiheuta merkittävää hapanta huuhtoumaa. Kaikille kaavassa turvetuotantoon soveltuvaksi osoitetuille alueille on haettava ympäristölupa turvetuotannon harjoittamiseen ympäristönsuojelulain mukaisen menettelyn mukaisesti. Ympäristöluvan käsittelyssä huomioidaan maakuntakaavassa alueille annettu suunnittelumääräys. Ympäristöluvan käsittelyn yhteydessä laaditaan tarkemmat suunnitelmat mm. alueiden vesienkäsittelymenetelmistä, joihin ei maakuntakaavassa yleispiirteisenä suunnitelmana oteta kantaa. 286

287 Ehdotus on vastoin maakunnan, Länsi-Suomen ja valtakunnallisia ympäristötavoitteita. Ehdotus on myös vastoin IPCC:n julkistamaa tiukkaa tavoitetta, missä pyritään rajoittamaan maapallon lämpötilan nousu alle 1.5 asteen. IPCC sanoo, että turve on fossiilinen polttoaine, jonka käyttö pitää mahdollisimman nopeasti lopettaa kokonaan. Turpeenotolla ja sen käytöllä energiantuotantoon on huomattavia ilmastovaikutuksia. Etelä-Pohjanmaan energia- ja ilmastostrategian mukaan turpeen tulisi olla maakunnassa tulevaisuudessa pääpolttoaineen sijaan merkittävä tukipolttoaine ja huoltovarmuuden turvaaja. Siirtymäkausi turpeesta muihin energiamuotoihin kuitenkin tarvitaan ja osaltaan kaava vastaa tähän siirtymäajan tarpeeseen. Kotimaisena energianlähteenä turpeella on aluetaloudellista merkitystä ja turpeen käytön myötä kivihiilen osuus maakunnan energiantuotannossa on vähäinen. On myös huomioitava, että turvetuotannolla on vaikutuksia sekä maakunnan energiaomavaraisuuteen että työllisyyteen. Turvetuotanto on merkittävä paikallinen työllistäjä, mikä korostuu etenkin harvaan asutulla maaseudulla. Turvetuotannon työllistävistä vaikutuksista ei ole suoraa tilastointia, mutta mm. Pellervon Taloustutkimuksen (2013) arvion mukaan se työllistää Etelä-Pohjanmaalla suoraan ja välillisesti noin 2000 henkilötyövuoden verran. Turvetuotannon työllistävät vaikutukset heijastuvat välillisesti myös ostovoiman kasvuun ja sen tuomiin myönteisiin aluetaloudellisiin vaikutuksiin. 287 Kaavan tavoitteena on korvata maakunnassa turvetuotannosta poistuvaa alaa uudella tuotantoalalla, joten pitkällä aikavälillä tuotantoalueiden pinta-ala ja energiaturpeen määrä ei kaavan vaikutuksesta kasva. Näin ollen kaavan toteuttamisesta aiheutuvat turvetuotannon ilmastovaikutukset niin energiaturpeen kuljetuksen kuin poltonkin osalta tulisivat säilymään pitkän aikavälin tarkastelussa samana. Toisaalta kaavan toteutuminen ei noudata Parisiin ilmastosopimuksessa asetettua tavoitetta kasvihuonekaasupäästöjen kääntämisestä laskuun. Ympäristöministeriön (2015a) mukaan turvetuotannon vaikutusten arvioinnissa ei kuitenkaan ole mahdollisuutta arvioida ilmastovaikutuksia kovinkaan

288 yksityiskohtaisesti. Kaavan vaikutusten arvioinnissa on käsitelty vaihemaakuntakaavan ilmastovaikutuksia, sillä tasolla kuin maakuntakaavoilta yleispiirteisenä suunnitelmana edellytetään. Yksityishenkilöiden (2 hlöä) muistutus Vastustan kaavan esittämiä turvetuotantoalueita Kokemäenjoen vesistöalueen valuma-alueelle. Ähtärinjärvi on herkkää latvavesistöä, jonka veden laatu on jo useamman vuoden huonontunut. Sinilevän määrä on lisääntynyt kesä kesältä ja vesi on samentunut huomattavasti. Järvi ei kestä enää yhtään lisäkuormitusta, jota kaavassa esitetyt turpeenottoalueet aiheuttaisivat. Kokemäenjoen vesistöalueella sijaitsevalle Ähtärinjärven valumaalueelle (35.43) osoitetaan vaihemaakuntakaavassa neljä turvetuotantoon soveltuvan alueen merkintää. Nykyisiä turvetuotantoalueita valuma-alueella on 8. Ähtärinjärven valuma-alueelta (35.43) on poistettu kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen kaksi pienialaista kohdetta: osittain Kolujoen valuma-alueella (35.46) sijaitseva Aita-Ahonsuo (13152), jonka tuotantokelpoinen pinta-ala on 26 ha ja joka ei sijaitse nykyisten tuotantoalueiden välittömässä läheisyydessä sekä osittain Kätkänjoen valuma-alueella (44.07) sijaitseva Isoneva (Etel.) (8838), jonka alue jakaantuu kahteen osaan, joiden tuotantokelpoinen pinta-ala on yhteensä 20 ha. Vesistövaikutuksia tarkastellaan maakuntakaavassa valuma-alueittain. Ähtärinjärven alueelle (35.43) on annettu suunnittelumääräys: Seuraavilla valuma-alueilla turvetuotannon vesiensuojelumenetelmiin ja tuotannon vaiheistukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Määräys perustuu Ähtärinjärven merkittäviin käyttöarvoihin, joihin mahdollisella kuormituksen lisääntymisellä voisi olla vaikutusta. 288 Lisäksi alueelle osoitetuille turvetuotantoon soveltuville alueille on annettu suunnittelumääräys, jossa korostetaan vesistövaikutusten huomioimista ja mm. eri tuotantoalueiden yhteisvaikutusten tarkastelua: Turvetuotantoon soveltuvan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon

289 turvetuotannon vaikutukset asutukseen. Alueen käyttöönoton suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota vesiensuojelumenetelmien tehokkuuteen ja valuma-alueella yhtäaikaisesti tuotannossa olevien alueiden määrään siten, että turvetuotanto osaltaan ottaa huomioon vesienhoidon toimenpideohjelmissa asetetut tavoitteet ja edistää niiden toteutumista. Suunnittelussa on huomioitava tuotantoalueiden yhteisvaikutukset vesistöihin ja valuma-alueen kokonaiskuormitus, sekä tarvittaessa vaiheistettava tuotantoa huomioiden alapuolisten vesistöjen tila. Alueiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee selvittää happamien sulfaattimaiden esiintyminen ja suunnitella tuotanto siten, ettei se aiheuta merkittävää hapanta huuhtoumaa. Kaikille kaavassa turvetuotantoon soveltuvaksi osoitetuille alueille on haettava ympäristölupa turvetuotannon harjoittamiseen ympäristönsuojelulain mukaisen menettelyn mukaisesti. Ympäristöluvan käsittelyssä huomioidaan maakuntakaavassa alueille annettu suunnittelumääräys. Ympäristöluvan käsittelyn yhteydessä laaditaan tarkemmat suunnitelmat mm. alueiden vesienkäsittelymenetelmistä, joihin ei maakuntakaavassa yleispiirteisenä suunnitelmana oteta kantaa. Ehdotus on vastoin maakunnan, Länsi-Suomen ja valtakunnallisia ympäristötavoitteita. Ehdotus on myös vastoin IPCC:n julkistamaa tiukkaa tavoitetta, missä pyritään rajoittamaan maapallon lämpötilan nousu alle 1.5 asteen. IPCC sanoo, että turve on fossiilinen polttoaine, jonka käyttö pitää mahdollisimman nopeasti lopettaa kokonaan. Turpeenotolla ja sen käytöllä energiantuotantoon on huomattavia ilmastovaikutuksia. Etelä-Pohjanmaan energia- ja ilmastostrategian mukaan turpeen tulisi olla maakunnassa tulevaisuudessa pääpolttoaineen sijaan merkittävä tukipolttoaine ja huoltovarmuuden turvaaja. Siirtymäkausi turpeesta muihin energiamuotoihin kuitenkin tarvitaan ja osaltaan kaava vastaa tähän siirtymäajan tarpeeseen. 289

290 Kotimaisena energianlähteenä turpeella on aluetaloudellista merkitystä ja turpeen käytön myötä kivihiilen osuus maakunnan energiantuotannossa on vähäinen. On myös huomioitava, että turvetuotannolla on vaikutuksia sekä maakunnan energiaomavaraisuuteen että työllisyyteen. Turvetuotanto on merkittävä paikallinen työllistäjä, mikä korostuu etenkin harvaan asutulla maaseudulla. Turvetuotannon työllistävistä vaikutuksista ei ole suoraa tilastointia, mutta mm. Pellervon Taloustutkimuksen (2013) arvion mukaan se työllistää Etelä-Pohjanmaalla suoraan ja välillisesti noin 2000 henkilötyövuoden verran. Turvetuotannon työllistävät vaikutukset heijastuvat välillisesti myös ostovoiman kasvuun ja sen tuomiin myönteisiin aluetaloudellisiin vaikutuksiin. Kaavan tavoitteena on korvata maakunnassa turvetuotannosta poistuvaa alaa uudella tuotantoalalla, joten pitkällä aikavälillä tuotantoalueiden pinta-ala ja energiaturpeen määrä ei kaavan vaikutuksesta kasva. Näin ollen kaavan toteuttamisesta aiheutuvat turvetuotannon ilmastovaikutukset niin energiaturpeen kuljetuksen kuin poltonkin osalta tulisivat säilymään pitkän aikavälin tarkastelussa samana. Toisaalta kaavan toteutuminen ei noudata Parisiin ilmastosopimuksessa asetettua tavoitetta kasvihuonekaasupäästöjen kääntämisestä laskuun. Ympäristöministeriön (2015a) mukaan turvetuotannon vaikutusten arvioinnissa ei kuitenkaan ole mahdollisuutta arvioida ilmastovaikutuksia kovinkaan yksityiskohtaisesti. Kaavan vaikutusten arvioinnissa on käsitelty vaihemaakuntakaavan ilmastovaikutuksia, sillä tasolla kuin maakuntakaavoilta yleispiirteisenä suunnitelmana edellytetään. Yksityishenkilön (1 hlö) muistutus Vastustan kaavan esittämiä turvetuotantoalueita Kokemäenjoen vesistöalueen valuma-alueelle. Kokemäenjoen vesistöalueella sijaitsevalle Ähtärinjärven valumaalueelle (35.43) osoitetaan vaihemaakuntakaavassa neljä 290

291 Ähtärinjärvi on herkkää latvavesistöä, jonka veden laatu on jo useamman vuoden huonontunut. Sinilevän määrä on lisääntynyt kesä kesältä ja vesi on samentunut huomattavasti. Järvi ei kestä enää yhtään lisäkuormitusta, jota kaavassa esitetyt turpeenottoalueet aiheuttaisivat. turvetuotantoon soveltuvan alueen merkintää. Nykyisiä turvetuotantoalueita valuma-alueella on 8. Ähtärinjärven valuma-alueelta (35.43) on poistettu kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen kaksi pienialaista kohdetta: osittain Kolujoen valuma-alueella (35.46) sijaitseva Aita-Ahonsuo (13152), jonka tuotantokelpoinen pinta-ala on 26 ha ja joka ei sijaitse nykyisten tuotantoalueiden välittömässä läheisyydessä sekä osittain Kätkänjoen valuma-alueella (44.07) sijaitseva Isoneva (Etel.) (8838), jonka alue jakaantuu kahteen osaan, joiden tuotantokelpoinen pinta-ala on yhteensä 20 ha. Vesistövaikutuksia tarkastellaan maakuntakaavassa valuma-alueittain. Ähtärinjärven alueelle (35.43) on annettu suunnittelumääräys: Seuraavilla valuma-alueilla turvetuotannon vesiensuojelumenetelmiin ja tuotannon vaiheistukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Määräys perustuu Ähtärinjärven merkittäviin käyttöarvoihin, joihin mahdollisella kuormituksen lisääntymisellä voisi olla vaikutusta. 291 Lisäksi alueelle osoitetuille turvetuotantoon soveltuville alueille on annettu suunnittelumääräys, jossa korostetaan vesistövaikutusten huomioimista ja mm. eri tuotantoalueiden yhteisvaikutusten tarkastelua: Turvetuotantoon soveltuvan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon turvetuotannon vaikutukset asutukseen. Alueen käyttöönoton suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota vesiensuojelumenetelmien tehokkuuteen ja valuma-alueella yhtäaikaisesti tuotannossa olevien alueiden määrään siten, että turvetuotanto osaltaan ottaa huomioon vesienhoidon toimenpideohjelmissa asetetut tavoitteet ja edistää niiden toteutumista. Suunnittelussa on huomioitava tuotantoalueiden yhteisvaikutukset vesistöihin ja valuma-alueen

292 kokonaiskuormitus, sekä tarvittaessa vaiheistettava tuotantoa huomioiden alapuolisten vesistöjen tila. Alueiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee selvittää happamien sulfaattimaiden esiintyminen ja suunnitella tuotanto siten, ettei se aiheuta merkittävää hapanta huuhtoumaa. Kaikille kaavassa turvetuotantoon soveltuvaksi osoitetuille alueille on haettava ympäristölupa turvetuotannon harjoittamiseen ympäristönsuojelulain mukaisen menettelyn mukaisesti. Ympäristöluvan käsittelyssä huomioidaan maakuntakaavassa alueille annettu suunnittelumääräys. Ympäristöluvan käsittelyn yhteydessä laaditaan tarkemmat suunnitelmat mm. alueiden vesienkäsittelymenetelmistä, joihin ei maakuntakaavassa yleispiirteisenä suunnitelmana oteta kantaa. Ehdotus on vastoin maakunnan, Länsi-Suomen ja valtakunnallisia ympäristötavoitteita. Ehdotus on myös vastoin IPCC:n julkistamaa tiukkaa tavoitetta, missä pyritään rajoittamaan maapallon lämpötilan nousu alle 1.5 asteen. IPCC sanoo, että turve on fossiilinen polttoaine, jonka käyttö pitää mahdollisimman nopeasti lopettaa kokonaan. 292 Turpeenotolla ja sen käytöllä energiantuotantoon on huomattavia ilmastovaikutuksia. Etelä-Pohjanmaan energia- ja ilmastostrategian mukaan turpeen tulisi olla maakunnassa tulevaisuudessa pääpolttoaineen sijaan merkittävä tukipolttoaine ja huoltovarmuuden turvaaja. Siirtymäkausi turpeesta muihin energiamuotoihin kuitenkin tarvitaan ja osaltaan kaava vastaa tähän siirtymäajan tarpeeseen. Kotimaisena energianlähteenä turpeella on aluetaloudellista merkitystä ja turpeen käytön myötä kivihiilen osuus maakunnan energiantuotannossa on vähäinen. On myös huomioitava, että turvetuotannolla on vaikutuksia sekä maakunnan energiaomavaraisuuteen että työllisyyteen. Turvetuotanto on merkittävä paikallinen työllistäjä, mikä korostuu etenkin harvaan asutulla maaseudulla. Turvetuotannon työllistävistä vaikutuksista ei ole suoraa tilastointia, mutta mm. Pellervon Taloustutkimuksen (2013) arvion

293 mukaan se työllistää Etelä-Pohjanmaalla suoraan ja välillisesti noin 2000 henkilötyövuoden verran. Turvetuotannon työllistävät vaikutukset heijastuvat välillisesti myös ostovoiman kasvuun ja sen tuomiin myönteisiin aluetaloudellisiin vaikutuksiin. Kaavan tavoitteena on korvata maakunnassa turvetuotannosta poistuvaa alaa uudella tuotantoalalla, joten pitkällä aikavälillä tuotantoalueiden pinta-ala ja energiaturpeen määrä ei kaavan vaikutuksesta kasva. Näin ollen kaavan toteuttamisesta aiheutuvat turvetuotannon ilmastovaikutukset niin energiaturpeen kuljetuksen kuin poltonkin osalta tulisivat säilymään pitkän aikavälin tarkastelussa samana. Toisaalta kaavan toteutuminen ei noudata Parisiin ilmastosopimuksessa asetettua tavoitetta kasvihuonekaasupäästöjen kääntämisestä laskuun. Ympäristöministeriön (2015a) mukaan turvetuotannon vaikutusten arvioinnissa ei kuitenkaan ole mahdollisuutta arvioida ilmastovaikutuksia kovinkaan yksityiskohtaisesti. Kaavan vaikutusten arvioinnissa on käsitelty vaihemaakuntakaavan ilmastovaikutuksia, sillä tasolla kuin maakuntakaavoilta yleispiirteisenä suunnitelmana edellytetään. Yksityishenkilön (1 hlö) muistutus Vastustan kaavan esittämiä turvetuotantoalueita Kokemäenjoen vesistöalueen valuma-alueelle. Ähtärinjärvi on herkkää latvavesistöä, jonka veden laatu on jo useamman vuoden huonontunut. Järven rannalla olevan kiinteistön omistajana (Pekonrannatie Lehtimäki) olen erittäin huolestunut järven jatkuvasta rehevöitymisestä. Sinilevän määrä on lisääntynyt kesä kesältä ja vesi on samentunut huomattavasti. Järvi ei kestä enää yhtään lisäkuormitusta, jota kaavassa on esitetyt turpeenottoaleet aiheuttaisivat. Ehdotus on vastoin maakunnan, Länsi-Suomen ja valtakunnallisia ympäristötavoitteita. Ehdotus on vastoin ICCP:n julkistamaa tiukkaa tavoitetta, missä pyritään rajoittamaan maapallon lämpötilan nousu alle 1,5 asteen. ICCP sanoo, että turve on fossiilinen polttoaine, jonka käyttö pitää mahdollisimman nopeasti lopettaa kokonaan. 293 Kokemäenjoen vesistöalueella sijaitsevalle Ähtärinjärven valumaalueelle (35.43) osoitetaan vaihemaakuntakaavassa neljä turvetuotantoon soveltuvan alueen merkintää. Nykyisiä turvetuotantoalueita valuma-alueella on 8. Ähtärinjärven valuma-alueelta (35.43) on poistettu kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen kaksi pienialaista kohdetta: osittain Kolujoen valuma-alueella (35.46) sijaitseva Aita-Ahonsuo (13152), jonka tuotantokelpoinen pinta-ala on 26 ha ja joka ei sijaitse nykyisten tuotantoalueiden välittömässä läheisyydessä sekä osittain Kätkänjoen valuma-alueella (44.07) sijaitseva Isoneva (Etel.)

294 (8838), jonka alue jakaantuu kahteen osaan, joiden tuotantokelpoinen pinta-ala on yhteensä 20 ha. Vesistövaikutuksia tarkastellaan maakuntakaavassa valuma-alueittain. Ähtärinjärven alueelle (35.43) on annettu suunnittelumääräys: Seuraavilla valuma-alueilla turvetuotannon vesiensuojelumenetelmiin ja tuotannon vaiheistukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Määräys perustuu Ähtärinjärven merkittäviin käyttöarvoihin, joihin mahdollisella kuormituksen lisääntymisellä voisi olla vaikutusta. Lisäksi alueelle osoitetuille turvetuotantoon soveltuville alueille on annettu suunnittelumääräys, jossa korostetaan vesistövaikutusten huomioimista ja mm. eri tuotantoalueiden yhteisvaikutusten tarkastelua: Turvetuotantoon soveltuvan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon turvetuotannon vaikutukset asutukseen. Alueen käyttöönoton suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota vesiensuojelumenetelmien tehokkuuteen ja valuma-alueella yhtäaikaisesti tuotannossa olevien alueiden määrään siten, että turvetuotanto osaltaan ottaa huomioon vesienhoidon toimenpideohjelmissa asetetut tavoitteet ja edistää niiden toteutumista. Suunnittelussa on huomioitava tuotantoalueiden yhteisvaikutukset vesistöihin ja valuma-alueen kokonaiskuormitus, sekä tarvittaessa vaiheistettava tuotantoa huomioiden alapuolisten vesistöjen tila. Alueiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee selvittää happamien sulfaattimaiden esiintyminen ja suunnitella tuotanto siten, ettei se aiheuta merkittävää hapanta huuhtoumaa. 294 Kaikille kaavassa turvetuotantoon soveltuvaksi osoitetuille alueille on haettava ympäristölupa turvetuotannon harjoittamiseen ympäristönsuojelulain mukaisen menettelyn mukaisesti.

295 Ympäristöluvan käsittelyssä huomioidaan maakuntakaavassa alueille annettu suunnittelumääräys. Ympäristöluvan käsittelyn yhteydessä laaditaan tarkemmat suunnitelmat mm. alueiden vesienkäsittelymenetelmistä, joihin ei maakuntakaavassa yleispiirteisenä suunnitelmana oteta kantaa. Turpeenotolla ja sen käytöllä energiantuotantoon on huomattavia ilmastovaikutuksia. Etelä-Pohjanmaan energia- ja ilmastostrategian mukaan turpeen tulisi olla maakunnassa tulevaisuudessa pääpolttoaineen sijaan merkittävä tukipolttoaine ja huoltovarmuuden turvaaja. Siirtymäkausi turpeesta muihin energiamuotoihin kuitenkin tarvitaan ja osaltaan kaava vastaa tähän siirtymäajan tarpeeseen. Kotimaisena energianlähteenä turpeella on aluetaloudellista merkitystä ja turpeen käytön myötä kivihiilen osuus maakunnan energiantuotannossa on vähäinen. On myös huomioitava, että turvetuotannolla on vaikutuksia sekä maakunnan energiaomavaraisuuteen että työllisyyteen. Turvetuotanto on merkittävä paikallinen työllistäjä, mikä korostuu etenkin harvaan asutulla maaseudulla. Turvetuotannon työllistävistä vaikutuksista ei ole suoraa tilastointia, mutta mm. Pellervon Taloustutkimuksen (2013) arvion mukaan se työllistää Etelä-Pohjanmaalla suoraan ja välillisesti noin 2000 henkilötyövuoden verran. Turvetuotannon työllistävät vaikutukset heijastuvat välillisesti myös ostovoiman kasvuun ja sen tuomiin myönteisiin aluetaloudellisiin vaikutuksiin. 295 Kaavan tavoitteena on korvata maakunnassa turvetuotannosta poistuvaa alaa uudella tuotantoalalla, joten pitkällä aikavälillä tuotantoalueiden pinta-ala ja energiaturpeen määrä ei kaavan vaikutuksesta kasva. Näin ollen kaavan toteuttamisesta aiheutuvat

296 turvetuotannon ilmastovaikutukset niin energiaturpeen kuljetuksen kuin poltonkin osalta tulisivat säilymään pitkän aikavälin tarkastelussa samana. Toisaalta kaavan toteutuminen ei noudata Parisiin ilmastosopimuksessa asetettua tavoitetta kasvihuonekaasupäästöjen kääntämisestä laskuun. Ympäristöministeriön (2015a) mukaan turvetuotannon vaikutusten arvioinnissa ei kuitenkaan ole mahdollisuutta arvioida ilmastovaikutuksia kovinkaan yksityiskohtaisesti. Kaavan vaikutusten arvioinnissa on käsitelty vaihemaakuntakaavan ilmastovaikutuksia, sillä tasolla kuin maakuntakaavoilta yleispiirteisenä suunnitelmana edellytetään. Yksityishenkilön (1 hlö) muistutus Kaavasuunnittelussa näyttäisi olevan uusia turvetuotantoalueita lähellä mökkimme vieressä kulkevaa Savonjokea. Muistuttaisin huomioimaan vesistön virkistyskäyttöarvoa, mökin valmistumisaikaan 80- luvun puolessa välissä vesi oli kirkasta, mutta muuttui turvetuotannon lisääntyessä hyvin ruskeaksi ja sameaksi. Turvetuotannon lisäämisen sijaan alueella tulisi ennemmin palauttaa entisiä alueita takaisin suoksi, sillä voisi olla positiivinen vaikutus veden laatuun ja sen virkistyskäyttömahdollisuuksiin. Turvetuotantoon soveltuvien alueiden merkintä on alueen erityisominaisuutta osoittava merkintä, jolla ei varata aluetta turvetuotantoon, vaan osoitetaan sen soveltuvuus tähän maankäyttömuotoon maakuntakaavan laadinnassa huomioitujen tekijöiden perusteella. Kaavaehdotuksessa turvetuotantoon soveltuvaksi osoitettujen alueiden tuotantokelpoinen pinta-ala on noin hehtaaria. Mikäli alueille suunnitellaan turvetuotannon aloittamista, on siihen haettava aina ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa. Savonjoki sijaitsee Vimpelinjoen valuma-alueella (47.08), jonne on annettu vesistön kalastollisten arvojen (taimen) perusteella suunnittelumääräys alapuolisten vesistöjen erityisten luontoarvojen huomioimisesta: Seuraavilla alueilla alapuolisten vesistöjen erityisiin luonnonarvoihin on turvetuotantoalueiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa kiinnitettävä erityistä huomiota. 296 Lisäksi kaikkia turvetuotantoon soveltuvia alueita koskee seuraava suunnittelumääräys: Turvetuotantoon soveltuvan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon

297 turvetuotannon vaikutukset asutukseen. Alueen käyttöönoton suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota vesiensuojelumenetelmien tehokkuuteen ja valuma-alueella yhtäaikaisesti tuotannossa olevien alueiden määrään siten, että turvetuotanto osaltaan ottaa huomioon vesienhoidon toimenpideohjelmissa asetetut tavoitteet ja edistää niiden toteutumista. Suunnittelussa on huomioitava tuotantoalueiden yhteisvaikutukset vesistöihin ja valuma-alueen kokonaiskuormitus, sekä tarvittaessa vaiheistettava tuotantoa huomioiden alapuolisten vesistöjen tila. Alueiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee selvittää happamien sulfaattimaiden esiintyminen ja suunnitella tuotanto siten, ettei se aiheuta merkittävää hapanta huuhtoumaa. Suunnittelumääräystä on tarkistettu kaavan luonnosvaiheen jälkeen tarkentaen vesistöihin kohdistuvien vaikutusten huomioimista. Kaavan taustaselvityksessä, turvetuotannon vesistövaikutusten monitavoitearvioinnissa, on huomioitu valuma-aluekohtaisissa tarkasteluissa mm. vesistöjen virkistyskäyttö- ja matkailuarvot. Arvioinnin tuloksia on hyödynnetty mm. osaperusteena tehtäessä kohdekohtaista harkintaa turvetuotantoon soveltuvien alueiden osoittamisesta kaavassa sekä kohdennettaessa valuma-aluekohtaisia suunnittelumääräyksiä tietyille herkille vesistöalueille. Vaihemaakuntakaavassa III ei käsitellä soiden ennallistamista eikä tulla osoittamaan soille ennallistamismerkintöjä. Yksityishenkilön (1 hlö) muistutus Vastustan kaavan esittämiä turvetuotantoalueita Kokemäenjoen vesistöalueen valuma-alueelle. Ähtärinjärvi on herkkää latvavesistöä, jonka veden laatu on jo useamman vuoden huonontunut. Sinilevän määrä on lisääntynyt kesä kesältä ja vesi on samentunut huomattavasti. 297 Kokemäenjoen vesistöalueella sijaitsevalle Ähtärinjärven valumaalueelle (35.43) osoitetaan vaihemaakuntakaavassa neljä turvetuotantoon soveltuvan alueen merkintää. Nykyisiä turvetuotantoalueita valuma-alueella on 8.

298 Järvi ei kestä enää yhtään lisäkuormitusta, jota kaavassa esitetyt turpeenottoalueet aiheuttaisivat. Ähtärinjärven valuma-alueelta (35.43) on poistettu kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen kaksi pienialaista kohdetta: osittain Kolujoen valuma-alueella (35.46) sijaitseva Aita-Ahonsuo (13152), jonka tuotantokelpoinen pinta-ala on 26 ha ja joka ei sijaitse nykyisten tuotantoalueiden välittömässä läheisyydessä sekä osittain Kätkänjoen valuma-alueella (44.07) sijaitseva Isoneva (Etel.) (8838), jonka alue jakaantuu kahteen osaan, joiden tuotantokelpoinen pinta-ala on yhteensä 20 ha. Vesistövaikutuksia tarkastellaan maakuntakaavassa valuma-alueittain. Ähtärinjärven alueelle (35.43) on annettu suunnittelumääräys: Seuraavilla valuma-alueilla turvetuotannon vesiensuojelumenetelmiin ja tuotannon vaiheistukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Määräys perustuu Ähtärinjärven merkittäviin käyttöarvoihin, joihin mahdollisella kuormituksen lisääntymisellä voisi olla vaikutusta. 298 Lisäksi alueelle osoitetuille turvetuotantoon soveltuville alueille on annettu suunnittelumääräys, jossa korostetaan vesistövaikutusten huomioimista ja mm. eri tuotantoalueiden yhteisvaikutusten tarkastelua: Turvetuotantoon soveltuvan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon turvetuotannon vaikutukset asutukseen. Alueen käyttöönoton suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota vesiensuojelumenetelmien tehokkuuteen ja valuma-alueella yhtäaikaisesti tuotannossa olevien alueiden määrään siten, että turvetuotanto osaltaan ottaa huomioon vesienhoidon toimenpideohjelmissa asetetut tavoitteet ja edistää niiden toteutumista. Suunnittelussa on huomioitava tuotantoalueiden yhteisvaikutukset vesistöihin ja valuma-alueen kokonaiskuormitus, sekä tarvittaessa vaiheistettava tuotantoa huomioiden alapuolisten vesistöjen tila. Alueiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee selvittää happamien sulfaattimaiden

299 esiintyminen ja suunnitella tuotanto siten, ettei se aiheuta merkittävää hapanta huuhtoumaa. Kaikille kaavassa turvetuotantoon soveltuvaksi osoitetuille alueille on haettava ympäristölupa turvetuotannon harjoittamiseen ympäristönsuojelulain mukaisen menettelyn mukaisesti. Ympäristöluvan käsittelyssä huomioidaan maakuntakaavassa alueille annettu suunnittelumääräys. Ympäristöluvan käsittelyn yhteydessä laaditaan tarkemmat suunnitelmat mm. alueiden vesienkäsittelymenetelmistä, joihin ei maakuntakaavassa yleispiirteisenä suunnitelmana oteta kantaa. Ehdotus on vastoin maakunnan, Länsi-Suomen ja valtakunnallisia ympäristötavoitteita. Ehdotus on myös vastoin IPCC:n julkistamaa tiukkaa tavoitetta, missä pyritään rajoittamaan maapallon lämpötilan nousu alle 1.5 asteen. IPCC sanoo, että turve on fossiilinen polttoaine, jonka käyttö pitää mahdollisimman nopeasti lopettaa kokonaan. Turpeenotolla ja sen käytöllä energiantuotantoon on huomattavia ilmastovaikutuksia. Etelä-Pohjanmaan energia- ja ilmastostrategian mukaan turpeen tulisi olla maakunnassa tulevaisuudessa pääpolttoaineen sijaan merkittävä tukipolttoaine ja huoltovarmuuden turvaaja. Siirtymäkausi turpeesta muihin energiamuotoihin kuitenkin tarvitaan ja osaltaan kaava vastaa tähän siirtymäajan tarpeeseen. Kotimaisena energianlähteenä turpeella on aluetaloudellista merkitystä ja turpeen käytön myötä kivihiilen osuus maakunnan energiantuotannossa on vähäinen. On myös huomioitava, että turvetuotannolla on vaikutuksia sekä maakunnan energiaomavaraisuuteen että työllisyyteen. Turvetuotanto on merkittävä paikallinen työllistäjä, mikä korostuu etenkin harvaan asutulla maaseudulla. Turvetuotannon työllistävistä vaikutuksista ei ole suoraa tilastointia, mutta mm. Pellervon Taloustutkimuksen (2013) arvion mukaan se työllistää Etelä-Pohjanmaalla suoraan ja välillisesti noin 2000 henkilötyövuoden verran. Turvetuotannon työllistävät 299

300 vaikutukset heijastuvat välillisesti myös ostovoiman kasvuun ja sen tuomiin myönteisiin aluetaloudellisiin vaikutuksiin. Kaavan tavoitteena on korvata maakunnassa turvetuotannosta poistuvaa alaa uudella tuotantoalalla, joten pitkällä aikavälillä tuotantoalueiden pinta-ala ja energiaturpeen määrä ei kaavan vaikutuksesta kasva. Näin ollen kaavan toteuttamisesta aiheutuvat turvetuotannon ilmastovaikutukset niin energiaturpeen kuljetuksen kuin poltonkin osalta tulisivat säilymään pitkän aikavälin tarkastelussa samana. Toisaalta kaavan toteutuminen ei noudata Parisiin ilmastosopimuksessa asetettua tavoitetta kasvihuonekaasupäästöjen kääntämisestä laskuun. Ympäristöministeriön (2015a) mukaan turvetuotannon vaikutusten arvioinnissa ei kuitenkaan ole mahdollisuutta arvioida ilmastovaikutuksia kovinkaan yksityiskohtaisesti. Kaavan vaikutusten arvioinnissa on käsitelty vaihemaakuntakaavan ilmastovaikutuksia, sillä tasolla kuin maakuntakaavoilta yleispiirteisenä suunnitelmana edellytetään. Yksityishenkilöiden (6 hlöä) muistutus Vastustamme kaavan esittämiä turvetuotantoalueita Kokemänjoen vesitöalueen valumaalueelle. Ähtärinjärven on todettu olevan erittäin herkkää latvavesistöä, jonka veden laatu on jo useamman vuoden ajan heikentynyt. Sinilevän määrä on lisääntynyt merkittävästi viimeisten vuosien aikana ja vesi on samentunut ja levän määrä lisääntynyt huomattavasti. Järvi ei kestä näin suurta lisäkuormitusta, jota kaavassa esitetty turpeenottoalueet aiheuttaisivat. Nykyistenkin haittojen korjaaminen on vuosikymmenten työ. Saatikka, jos järven kuormittavuutta lisätään tulevilla järjettömillä päätöksillä. Kokemäenjoen vesistöalueella sijaitsevalle Ähtärinjärven valumaalueelle (35.43) osoitetaan vaihemaakuntakaavassa neljä turvetuotantoon soveltuvan alueen merkintää. Nykyisiä turvetuotantoalueita valuma-alueella on 8. Ähtärinjärven valuma-alueelta (35.43) on poistettu kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen kaksi pienialaista kohdetta: osittain Kolujoen valuma-alueella (35.46) sijaitseva Aita-Ahonsuo (13152), jonka tuotantokelpoinen pinta-ala on 26 ha ja joka ei sijaitse nykyisten tuotantoalueiden välittömässä läheisyydessä sekä osittain Kätkänjoen valuma-alueella (44.07) sijaitseva Isoneva (Etel.) 300

301 (8838), jonka alue jakaantuu kahteen osaan, joiden tuotantokelpoinen pinta-ala on yhteensä 20 ha. Vesistövaikutuksia tarkastellaan maakuntakaavassa valuma-alueittain. Ähtärinjärven alueelle (35.43) on annettu suunnittelumääräys: Seuraavilla valuma-alueilla turvetuotannon vesiensuojelumenetelmiin ja tuotannon vaiheistukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Määräys perustuu Ähtärinjärven merkittäviin käyttöarvoihin, joihin mahdollisella kuormituksen lisääntymisellä voisi olla vaikutusta. Lisäksi alueelle osoitetuille turvetuotantoon soveltuville alueille on annettu suunnittelumääräys, jossa korostetaan vesistövaikutusten huomioimista ja mm. eri tuotantoalueiden yhteisvaikutusten tarkastelua: Turvetuotantoon soveltuvan alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon turvetuotannon vaikutukset asutukseen. Alueen käyttöönoton suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota vesiensuojelumenetelmien tehokkuuteen ja valuma-alueella yhtäaikaisesti tuotannossa olevien alueiden määrään siten, että turvetuotanto osaltaan ottaa huomioon vesienhoidon toimenpideohjelmissa asetetut tavoitteet ja edistää niiden toteutumista. Suunnittelussa on huomioitava tuotantoalueiden yhteisvaikutukset vesistöihin ja valuma-alueen kokonaiskuormitus, sekä tarvittaessa vaiheistettava tuotantoa huomioiden alapuolisten vesistöjen tila. Alueiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee selvittää happamien sulfaattimaiden esiintyminen ja suunnitella tuotanto siten, ettei se aiheuta merkittävää hapanta huuhtoumaa. 301 Kaikille kaavassa turvetuotantoon soveltuvaksi osoitetuille alueille on haettava ympäristölupa turvetuotannon harjoittamiseen ympäristönsuojelulain mukaisen menettelyn mukaisesti.

302 Ympäristöluvan käsittelyssä huomioidaan maakuntakaavassa alueille annettu suunnittelumääräys. Ympäristöluvan käsittelyn yhteydessä laaditaan tarkemmat suunnitelmat mm. alueiden vesienkäsittelymenetelmistä, joihin ei maakuntakaavassa yleispiirteisenä suunnitelmana oteta kantaa. Ehdotus on vastoin maakunnan, Länsi-Suomen ja valtakunnallisia ympäristötavoitteita. Ehdotus on myös vastoin ICPP:n julkistamaa tiukkaa tavoitetta, missä pyritään rajoittamaan maapallon lämpötilan nousua alle 1,5 asteen. IPCC sanoo, että turve on fossiilinen polttoaine, jonka käyttö pitää mahdollisimman pian lopettaa kokonaan. Näin ollen tämän kaltaisten kaavojen tekeminen on lähinnä jo ympäristörikos. Turpeenotolla ja sen käytöllä energiantuotantoon on huomattavia ilmastovaikutuksia. Etelä-Pohjanmaan energia- ja ilmastostrategian mukaan turpeen tulisi olla maakunnassa tulevaisuudessa pääpolttoaineen sijaan merkittävä tukipolttoaine ja huoltovarmuuden turvaaja. Siirtymäkausi turpeesta muihin energiamuotoihin kuitenkin tarvitaan ja osaltaan kaava vastaa tähän siirtymäajan tarpeeseen. Kotimaisena energianlähteenä turpeella on aluetaloudellista merkitystä ja turpeen käytön myötä kivihiilen osuus maakunnan energiantuotannossa on vähäinen. On myös huomioitava, että turvetuotannolla on vaikutuksia sekä maakunnan energiaomavaraisuuteen että työllisyyteen. Turvetuotanto on merkittävä paikallinen työllistäjä, mikä korostuu etenkin harvaan asutulla maaseudulla. Turvetuotannon työllistävistä vaikutuksista ei ole suoraa tilastointia, mutta mm. Pellervon Taloustutkimuksen (2013) arvion mukaan se työllistää Etelä-Pohjanmaalla suoraan ja välillisesti noin 2000 henkilötyövuoden verran. Turvetuotannon työllistävät vaikutukset heijastuvat välillisesti myös ostovoiman kasvuun ja sen tuomiin myönteisiin aluetaloudellisiin vaikutuksiin. 302 Kaavan tavoitteena on korvata maakunnassa turvetuotannosta poistuvaa alaa uudella tuotantoalalla, joten pitkällä aikavälillä tuotantoalueiden pinta-ala ja energiaturpeen määrä ei kaavan vaikutuksesta kasva. Näin ollen kaavan toteuttamisesta aiheutuvat

303 303 turvetuotannon ilmastovaikutukset niin energiaturpeen kuljetuksen kuin poltonkin osalta tulisivat säilymään pitkän aikavälin tarkastelussa samana. Toisaalta kaavan toteutuminen ei noudata Parisiin ilmastosopimuksessa asetettua tavoitetta kasvihuonekaasupäästöjen kääntämisestä laskuun. Ympäristöministeriön (2015a) mukaan turvetuotannon vaikutusten arvioinnissa ei kuitenkaan ole mahdollisuutta arvioida ilmastovaikutuksia kovinkaan yksityiskohtaisesti. Kaavan vaikutusten arvioinnissa on käsitelty vaihemaakuntakaavan ilmastovaikutuksia, sillä tasolla kuin maakuntakaavoilta yleispiirteisenä suunnitelmana edellytetään.

304 304