KOTIHOIDON PALVELUKUVAUS, IKÄÄNTYNEIDEN PALVELUT JA PALVELUIDEN MYÖNTÄMISKRITEERIT

Transkriptio

1 KOTIHOIDON PALVELUKUVAUS, IKÄÄNTYNEIDEN PALVELUT JA PALVELUIDEN MYÖNTÄMISKRITEERIT Sosiaalilautakunta

2 2 Sisällys 1. KOTIHOIDON MÄÄRITELMÄ HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT PALVELUT (VANHUSPALVELULAKI 12 ) Neuvontapalvelut Muut hyvinvointia edistävät palvelut Hyvinvointia edistävien palveluiden sisältö: Palveluohjaus Fysioterapeutin palvelut TUKIPALVELUT Ateriapalvelu Vaatehuolto Siivous Turvapalvelut Asiointipalvelu/saattajapalvelu Päiväkeskus Sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu Muut tehtävät KOTIPALVELU JA KOTISAIRAANHOITO Säännöllinen kotipalvelu/kotisairaanhoito Palvelutarpeen arviointi Kriteerit säännöllisen kotipalvelun/-kotisairaanhoidon asiakkuuteen KOTIPALVELUN SISÄLLÖN KUVAUS JA TEHTÄVÄT Henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtiminen Ravitsemus Turvallisuus ja esteettömyys Henkinen ja fyysinen vireys... 11

3 3 5.5 Muut asiat joista asiakaskäyntien yhteydessä huolehdittava Kodin hoito Kotipalvelun yöhoito LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU Kriteerit lapsiperheiden kotipalveluun Palvelun toteutus Lapsiperheiden kotipalvelusta perittävät asiakasmaksut KOTISAIRAANHOITO Lääkehoito Maksutta jaettavien hoitotarvikkeiden tarpeen arviointi ja jakelu Terveydentilan/voinnin seuranta ja muut hoitotehtävät Muistiasiakas/ muistihoitaja Yhteistyö ja tiedottaminen OMAISHOIDONTUKI Omaishoidontuen maksuluokat ja myöntämiskriteerit: ASUMISPALVELUT Perhehoito Asumispalvelun tukipalvelut Ateriapalvelu Ylläpito, vaatehuolto ja tarvikkeet Siivous Turvapalvelu asumispalvelussa Saattajapalvelu Sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu... 18

4 4 1. KOTIHOIDON MÄÄRITELMÄ Kotipalvelu on määritelty sosiaalihuoltoalain 710/1982 mukaiseksi kotona annettavaksi palveluksi, jolla tarkoitetaan asumiseen, henkilökohtaiseen hoivaan ja huolenpitoon, lasten hoitoon ja kasvatukseen sekä muuhun tavanomaiseen ja totunnaiseen elämään kuuluvien tehtävien ja toimintojen suorittamista tai niissä avustamista. Kotihoitoa on sosiaalihuoltolain 17 1 mom. 3 kohdan kotipalvelu ja kansanterveyslain 14 1 mom. 2 kohta kotisairaanhoito. Keiteleellä kotihoidon tulosalueeseen kuuluvat myös ympärivuorokautisen asumispalvelun yksiköt. Asiakas asuu vuokrasuhteessa vuokranantajaan. Hän ostaa erillisesti tarvitsemansa palvelut yksilölliseen palvelutarpeeseensa vastaavina sekä maksaa saamistaan palveluista sosiaalilautakunnan määrittelemät maksut. Kunnan itse tuottamissa ja ostetuissa asumispalveluissa asiakkailta peritään samanlaisilla periaatteilla yksilölliseen palvelukokonaisuuteen määritellyt asiakasmaksut. Kotipalvelua toteutetaan kuntouttavalla työotteella, jossa keskeisenä ajatuksena on tukea asiakasta selviytymään itsenäisesti päivittäisistä toiminnoistaan ja arjen askareistaan mahdollisimman pitkään. Tehtäviä, joista asiakas selviytyy itse tai avustettuna ei tehdä puolesta. Asiakasta ohjataan yksilöllisesti tekemään erilaisia voimistelu- ja lihaskuntoliikkeitä sekä motivoidaan osallistumaan myös kodin ulkopuoliseen toimintaan esim. päiväryhmätoimintaan, erilaisiin liikuntaryhmiin ja ulkoiluun. Kotihoidon tavoitteena on tukea asiakkaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia ja mahdollisimman itsenäistä selviytymistä kotona sekä ylläpitää ja parantaa heidän fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyään. 2. HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT PALVELUT (VANHUSPALVELULAKI 12 ) 2.1. Neuvontapalvelut Ikääntyneellä väestöllä tarkoitetaan vanhuuseläkkeeseen oikeuttavassa iässä olevia henkilöitä eli 63 vuotta täyttäneitä. Neuvontapalveluja voivat saada ikääntyneeseen väestöön kuuluvien lisäksi muutkin asiasta kiinnostuneet, kuten omaiset ja läheiset. Tiedot ikäihmisten neuvontapalveluista löytyvät kunnan verkkosivuilta. Neuvontapalvelu toteutetaan puhelinpalveluna, vastaanotto- ja kotikäynteinä. 2.2 Muut hyvinvointia edistävät palvelut Ikääntyneiden hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista tukevat vastaanotolla tapahtuvat terveystarkastukset toteuttaa Kysteri (Nilakan palvelualue). Ikääntyneille väestöryhmille, joiden elinoloihin tai elämäntilanteeseen arvioidaan liittyvän palvelujen tarvetta lisääviä riskitekijöitä, toteutetaan kotisairaanhoidon, fysioterapeutin ja/tai ohjaajien kotikäyntejä. Riskiryhmiä ovat esimerkiksi ikääntyneet omaishoitajat, äskettäin puolisonsa tai muun läheisensä menettäneet, yksinäiset, sairaalasta kotiutuneet sekä muistisairaat (muistihoitaja).

5 5 2.3 Hyvinvointia edistävien palveluiden sisältö: Hyvinvoinnin, terveellisten elintapojen edistämiseen sekä sairauksien, tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisyyn tähtäävä ohjaus ja seuraavat vanhuspalvelulain 12 mukaiset asiat: Ikääntyneen väestön terveyden ja toimintakyvyn heikkenemisestä aiheutuvien sosiaalisten ja terveydellisten ongelmien tunnistamiseen kiinnitetään huomiota eri hallinnon alojen järjestämien palvelujen yhteydessä (mm. liikuntapalvelut, kulttuuripalvelut, asumiseen liittyvät palvelut ja testamenttivaroin järjestetty toiminta). Asiakasta informoidaan ohjaus/neuvontapalveluista. Sosiaalihuoltoa ja muuta sosiaaliturvaa koskevaa ohjausta annetaan neuvontapalveluna ja palveluohjauksena kunnan tai yhteistoiminta-alueen toteuttamana. Sairaanhoitoa, monialaista kuntoutusta ja turvallista lääkehoitoa koskevaa ohjausta toteuttaa Kysterin Nilakan toimintayksikkö sekä kunnan kotisairaanhoito ja fysioterapeutti. Ohjataan kunnassa tarjolla olevien hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista edistävien palvelujen käyttöön. Hyvinvointia edistäviä kotikäyntejä toteutetaan kaikille 80 v. täyttäville keiteleläisille. Hyvinvointia edistävien palveluiden saatavuudesta ja palveluun yhteyden ottamisesta tiedotetaan kunnan nettisivuilla ja ikääntyneiden palvelujen palvelukuvauksessa. 2.4 Palveluohjaus Palveluohjaaja, vanhus- ja vammaispalvelujohtaja, ohjaajat, sairaanhoitajat, fysioterapeutti ja lähihoitajat toteuttavat neuvontaa ja palveluohjausta osana omaa työtään. Asiakasta neuvotaan ja ohjataan hakemaan erilaisia palveluja, taloudellisia tai sosiaalisia etuuksia, kuten kuntoutusta, eläkkeensaajan hoito- ja asumistukea, toimeentulotukea, kuljetuspalvelua ja asunnon muutostöitä. Asiakkaan tarvitessa palvelua eri palvelujen tuottajilta autetaan (koordinoidaan) palvelukokonaisuuden järjestämisessä. Myös ikääntyneiden palvelujen muu henkilöstö neuvoo, ohjaa ja avustaa asiakasta tarvittaessa Asiakkaalle tehdään palvelutarpeen kartoitus tai arvio sekä palvelusuunnitelma, johon kaikki palvelut kirjataan. 2.5 Fysioterapeutin palvelut Ikääntyneiden palveluissa toimivan fysioterapeutin palvelua toteutetaan varhaisen vaiheen hyvinvointia edistävänä toimintana (testamenttivarat) sekä kotihoitoon ja asumispalveluihin kohdistuvana. Asumispalveluissa palvelu kohdistuu myös Keiteleellä ostopalvelun piirissä oleviin keiteleläisiin asiakkaisiin. Kotona annettavan fysioterapian lisäksi palveluun kuuluu mm. ryhmien ohjausta, kuntoutustarpeen, apuvälinetarpeen ja kodin muutostöiden tarpeen arviointia sekä palvelu- tai kuntoutussuunnitelmien laatimista. Fysioterapeutti on tiiviissä yhteistyössä kaikkien ikääntyneiden palvelujen tuottamiseen osallistuvien tahojen kanssa.

6 6 3. TUKIPALVELUT 3.1 Ateriapalvelu Kotihoidossa ateriapalvelulla tarkoitetaan jäähdytetyn ja/tai lämpimän aterian kotiinkuljetusta. Myöntämiskriteerit: Ateriapalvelu on tarkoitettu henkilöille, jotka eivät pysty heikentyneen toimintakykynsä tai - terveydentilansa vuoksi valmistamaan aterioita tai tarvitsevat muusta syystä tehostettua ravitsemusta. Ateriapalvelu käsittää lounasaterian, mahdollisuus on myös tilata jäähdytetty päivällinen. Aterioiden kuljetuksen hoitaa pääsääntöisesti keittiöhenkilökunta jakeluautolla. Asiakkaalta laskutetaan aterian hinta ja erillinen kuljetuksen hinta. Asumispalveluyksiköissä pääsääntöisesti tarjotaan täyshoitoateria, johon kuuluvat kaikki asiakkaan tarvitsemat ateriat. Perustellusta syystä on mahdollisuus tilata osa-aterioista (esim. poissaolo osan päivää, tai kykenevä itse valmistamaan osan aterioista). Mikäli ateria tuodaan yksikköön yhteisjakeluun, hoitajat jakavat asukkaille, jolloin kuljetusmaksua ei laskuteta asiakkaalta. Annosrasioihin pakatuista aterioista laskutetaan erillinen ateriakuljetusmaksu. Myöntämiskriteerit: Ateriapalvelu kuuluu kaikille ympärivuorokautisessa asumisessa oleville asukkaille. 3.2 Vaatehuolto Asiakkaan vaatehuolto tukipalveluna (käyttövaatteiden pesu, silitys, mankelointi, liinavaatteiden, verhojen yms. pesut) toteutetaan Keiteleellä kunnan järjestämänä kunnan tai yksityisen yrittäjän toteuttamana tukipalveluna. Asiakasta voidaan tukea/auttaa myös kotona tapahtuvassa vaatehuollossa (mm. pyykit koneeseen, pyykin ripustaminen kuivumaan tms.), jolloin vaatehuolto sisältyy asiakkaalle määriteltyyn hoivatuntien määrään ja siitä määräytyvään asiakasmaksuun. Mattojen pesemisen asiakkaat ostavat yksityisilta palvelujen tuottajilta (asiakas maksaa palvelun kokonaan itse). Kotihoidon hoitajat voivat hoivatyöhön sisältyen auttaa asiakasta järjestämään pesulapalvelun ja kuljetuksen. Vaatehuoltopalvelun myöntämiskriteerit: Vaatehuoltopalvelu voidaan myöntää asiakkaalle, joka ei kykene itsenäisesti, omaisten tai muiden tahojen avustuksella huolehtimaan vaatehuollostaan. 3.3 Siivous Perussiivouksessa ohjataan käyttämään yksityisiä palveluntuottajia. Ensisijaisesti imuroinnista, lattioiden kosteapyyhinnästä ja pölyjen pyyhinnästä huolehtivat omaiset tai yksityiset palveluntuottajat. Samoin pakastimen sulatus ohjataan mahdollisuuksien mukaan lähipiirille tai yksityisille palveluntuottajille. Asiakas ostaa siivouspalvelun yksityiseltä yrittäjältä keskinäiseen sopimukseen perustuen. Yksityisen tuottamat palvelut kirjataan asiakkaan kotihoidon palvelusuunnitelmaan (ALV:ton palvelu). Asiakkaat maksavat siivouksen itse suoraan yrittäjälle.

7 7 3.4 Turvapalvelut Ohjataan asiakasta hankkimaan tukipalveluna hyvinvointi- ja turvateknologiaa kotiin. Asiakkaan toimintakyvyn muuttuessa arvioidaan turvateknologian tarve uudelleen. Asiakasta avustetaan tai huolehditaan laitteen hankinnasta. Turvapuhelinpalvelun järjestäjänä on kunta. Palvelun toteuttaa yksityinen yritys (Stella), jonka kanssa asiakkaat tekevät turvalaitteista (turvapuhelimet, ovihälyttimet, hälytysmatot ja muut hälyttimet) sopimuksen sekä maksavat laitteiden vuokran toimittajalle. Hälytykset tulevat Stellan kautta sovittuihin kunnan toimipisteisiin tai omaisille. Asumispalveluyksiköissä turvalaitteet asennetaan asiakkaan yksilöllisen tarpeen perusteella. Turvapuhelimet asiakkaalle tilaa, toimittaa kotiin ja asentaa kotihoidon henkilökunta. Kotiin toimituksen yhteydessä testataan laitteiden toiminta. Hälytysten perusteella tehdyistä käynneistä ei laskuteta. Turvakäyntejä järjestetään 1 x pv, 3 x vko, 2 x vko, 1 x vko. Turvakäynneillä varmistetaan asiakkaan selviytyminen kotona ja tarkkaillaan vointia, mutta ei suoriteta hoitotoimenpiteitä tai anneta muita palveluja. Kodin laitteiden käyttöturvallisuudesta huolehditaan niin, ettei lähettyvillä ole herkästi syttyviä materiaaleja. Kriteerinä turvapalvelun saamiselle on asiakkaan toimintakyvyn vajaus, kaatumisriski, turvattomuus tai sairauden aiheuttama tarve saada hoito- ja palvelusuunnitelmaan sovittujen käyntien lisäksi apua kotiin. Turvapuhelinpalvelun myöntämisen edellytyksenä on, että asiakas pystyy käyttämään hälytyslaitetta. 3.5 Asiointipalvelu/saattajapalvelu Mikäli asiakas kykenee, hän suorittaa virkistysmatkansa/asiointinsa itse tai omaisten avulla. Muussa tapauksessa kauppa-asioinneissa asiakasta ohjataan tilaamaan ostoksensa kaupan kotiinkuljetuspalvelua käyttäen. Henkilökunta auttaa asiakasta ostoslistan laatimisessa. Ellei kaupan kotiinkuljetuspalvelua ole käytettävissä, toteutetaan asiointi asiointipalveluna. Asiointipalveluna voidaan hoitaa myös apteekki- ja pankkiasiointeja. Saattoapu pyritään suunnittelemaan ja järjestämään ensisijaisesti omaisten, lähipiirin tai vapaaehtoistyön turvin. Mikäli asiakkaan terveyden ja jatkohoidon kannalta on välttämätöntä, eikä se ole mahdollista omaisen tai yksityisen palveluntuottajan turvin, kotihoito hoitaa asiakkaan saattamisen lääkäriin. Asumispalvelussa saattaminen lääkäriin sisältyy hoivaan. Kriteerinä asiointipalvelun ja saattajapalvelun myöntämiselle on, että asiakas tai omaiset eivät pysty muulla tavoin järjestämään asiointeja. 3.6 Päiväkeskus Kotihoidon piirissä olevia asiakkaita kannustetaan osallisuuteen ja käyttämään kunnan kaikille asukkaille tarkoitettuja palveluita, järjestöjen seurakuntien ym. järjestämän toiminnan piirissä sekä aktiiviseen omasta kunnostaan huolehtimiseen. Asiakkaille, jotka eivät kykene omatoimisesti osallistumaan em. toimintoihin järjestetään päiväkeskustoimintaa. Toiminta toteutetaan kunnan eri hallintokuntien, muiden julkisten yhteisöjen, järjestöjen ja vapaaehtoisten yhteistyönä. Sivistystoimi järjestää kirjaston palveluja (lukutuokiota), kansalaisopiston toimintatuokiota, liikunnanohjaajan palveluita sekä kuljetuspalveluita asiointikyyteinä ja kutsutaksipalveluna. Niille asiakkaille, jotka eivät kykene

8 8 käyttämään joukkoliikennepalveluja järjestetään kuljetus päiväkeskukseen. Asiakkailla on mahdollisuus käyttää päiväkeskusmatkoihin myös heille myönnettyjä sosiaalihuoltolain mukaista kuljetuspalvelua. Päiväkeskustoimintaan sisältyvät lounas ja päiväkahvi. Toiminnassa ovat säännöllisesti mukana vapaaehtoiset toimijat, seurakunnat ja järjestöt. Päiväkeskustoiminnan ohjaajat koordinoivat vapaaehtoistoimintaa ja muuta verkostoyhteistyötä. Päiväkeskustoiminnoilla on tarkoitus tukea hyvinvointia; luoda osallistumisen ja sosiaalisen vuorovaikutuksen mahdollisuus, ehkäistä syrjäytymistä ja tuoda matalalla kynnyksellä saavutettavaksi mielekkäitä viriketoimintoja. Päivätoiminta voidaan myöntää asiakkaalle, joka ei itsenäisesti tai omaisten/läheisten avulla kykene osallistumaan ns. yleisesti järjestettyihin osallisuutta tukeviin palveluihin ja virike/virkistystoimintaan. Päivätoimintaa voidaan myöntää myös omaishoitajien vapaiden ajaksi, hoitajan suostuessa siihen, että päivätoiminta korvaa vapaavuorokauden. 3.7 Sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu Kunta järjestää asukkailleen liikenneyhteydet asiointikyydein tai kutsutaksipalveluna. Ellei asiakas kykene käyttämään kunnan asukkailleen järjestämiä yleisiä liikenneyhteyksiä, voidaan myöntää sosiaalihuoltolainmukaista kuljetuspalvelua kahdeksan yhdensuuntaista asiointi- tai virkistysmatkaa kuukaudessa Keiteleen kunnan alueelle. Erikseen sovittaessa voidaan myöntää osa matkoista suuntautuvaksi lähikuntiin, jolloin määritellään, montako matkaa kyseiseen kyytiin kuluu. Kuljetuspalvelun myöntäminen perustuu arvioituun tarpeeseen (asiakkaalla ei ole kulkemismahdollisuuksia itsenäisesti julkisilla kulkuneuvoilla, omaisten järjestämänä tai muilla tavoin). Asiakkaan tarvitessa avustajaa esim. kauppa-asioinnissa, kuljettaja voi toimia avustajana. Oikeus avustajaan määritellään asiakkaalle tehtävässä päätöksessä ja merkitään myös kuljetuskorttiin. Odotusaika voidaan myöntää asiakkaalle, joka ei kykene itsenäisesti siirtymään asiointipisteestä toiseen. Sosiaalihuoltolain mukaista kuljetuspalvelua voidaan myöntää asiakkaalle, joka ei kykene asioimaan tai toteuttamaan virkistymiseensä liittyviä matkoja kunnan järjestämien liikennepalvelujen turvin. Kuljetuspalvelu myönnetään ensisijaisesti: henkilöille, jotka ovat pienituloisia ja joiden varallisuus arvioidaan vähäiseksi yksin asuvan bruttotulojen yläraja on 1161,48 /kk pariskunnan yhteisten bruttotulojen yläraja on enintään 2072,75 /kk bruttotulojen ylärajaa korotetaan vuosittain 1.2. alkaen kansaneläkeindeksin mukaisesti. varallisuus huomioidaan siten, että pankkitalletukset voivat yksin asuvalla olla enintään 7000 ja parisuhteessa asuvilla yhteenlasketut talletukset enintään kuljetusta ei voida käyttää terveydenhuollon matkoihin, jotka KELA korvaa etusijalla ovat taajaman ulkopuolella asuvat kuljetusta tarvitsevat hakijat sotainvalideille, joiden haitta-aste on vähintään 20 %, myönnetään kuljetuspalvelu ilman tulo- ja varallisuusharkintaa. 3.8 Muut tehtävät Tarvittaessa asiakkaiden lemmikkieläin voidaan ruokkia ja ruoka-astioiden puhtaudesta huolehtia. Muutoin lemmikkieläinten hoito ja ulkoiluttaminen eivät sisälly kotihoidon tehtäviin. Asiakkaan joutuessa tilapäisesti pois kotoaan pyritään lemmikkieläinten hoito ja ulkoiluttaminen järjestämään omaisten tai muiden läheisten taholta.

9 9 Läheisten toivotaan ilmoittavan etukäteen kotihoidon henkilöstölle, jos he vierailevat asiakkaan luona hoitaen hänet iltaisin, viikonloppuisin tai juhlapyhinä. 4. KOTIPALVELU JA KOTISAIRAANHOITO Kotipalvelua/kotisairaanhoitoa voivat saada ikäihmiset, lapsiperheet, vammaiset ja sairaat uupumuksen tai muun erityisen perhetilanteen vuoksi tai henkilöt joiden toimintakyky on sairauden tai muun syyn vuoksi alentunut. 4.1 Säännöllinen kotipalvelu/kotisairaanhoito Säännöllinen kotihoito on tarkoitettu henkilölle, jonka toimintakyky on selkeästi alentunut eikä hän tämän vuoksi selviä päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti tai omaisten avulla. Säännöllisen kotihoidon asiakas on henkilö, jolla on voimassa oleva palvelu- ja hoitosuunnitelma, joka voi olla sosiaalihuollon tai sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen, tai terveydenhuollon kotisairaanhoidon hoitosuunnitelma, tai henkilö joka muuten (ilman palvelusuunnitelmaa) saa säännöllisesti kotipalvelua tai kotisairaanhoidon palveluja ja hänellä toteutuu vähintään yksi käynti viikossa. (HILMO, Sosiaalihuollon ja terveydenhuollon hoitoilmoitus, määrittelyt ja ohjeistus, s.12) Palvelutarpeen arviointi Palvelutarpeen arviointi säännöllisen kotipalvelun ja kotisairaanhoidon asiakkaalle tehdään käyttäen RAVA-, vanhuksen psykososiaalisen toimintakyvyn arviointi- ja MMSE arviointimenetelmiä. Arviointimenetelmää yhtenäistetään osana sote-uudistusta, joten arviointimenetelmä saattaa vaihtua. Palvelutarpeen arvioinnissa huomioidaan myös yksilöllisesti ja erillisesti harkiten asiakkaan elinympäristön ja muiden olosuhteiden vaikutus avun tarpeeseen ja kotona selviytymiseen. Lähtökohtana tällöin on se, että asiakkaan ei palvelun puuttumisen vuoksi tarvitse muuttaa pois kotoaan. Säännöllisen kotihoidon asiakkaalle laaditaan hoito- ja palvelusuunnitelma, johon sisällytetään kaikki asiakkaan eri tahoilta saamat palvelut. Kotihoito voidaan katsoa säännölliseksi myös tilanteessa, jolloin asiakkaalle esim. määrätään sairauden hoidon perusteella yli kaksi viikkoa kestävä, useita kertoja päivässä tapahtuva lääkitys, jolloin hoitaja käy toteuttamassa lääkityksen. Alle kahden viikon pituisissa, useamman kerran päivässä tapahtuvissa tilapäisistä käynneistä laskutetaan 1 käynti/pv. Kotisairaanhoidossa verikokeiden ottaminen (inrit) ovat tilapäistä kotisairaanhoitoa. Tilapäisellä kotihoidolla tarkoitetaan harvemmin kuin kerran kuukaudessa tapahtuvaa satunnaisesti määräytyvää palvelua/hoitoa (ei palvelu- ja hoitosuunnitelmaa). Kotihoito tekee tilapäiskäynnin esimerkiksi tapauksissa, joissa asiakkaan tarvitsemaan hoitoon (esim. ompeleiden poisto leikkaushaavasta) pääsy edellyttää sairaankuljetuksen käyttöä, asiakkaan on vaikea päästä asunnosta saattajan auttamanakin, asiakkaalla on huonot kulkuyhteydet ja/tai odotusaika muodostuu kohtuuttoman pitkäksi tai tilanteissa joissa omainen, joka yleensä huolehtii asiakkaasta, on tilapäisesti estynyt suorittamaan hoitoa/hoivaa Kriteerit säännöllisen kotipalvelun/-kotisairaanhoidon asiakkuuteen Asiakas, joka ei tilapäisesti tai pysyvästi selviydy päivittäisistä toiminnoistaan itsenäisesti (toimintakyky selvästi alentunut.). Asiakas tarvitsee apua esimerkiksi peseytymisessä, pukeutumisessa, perushoidossa, wckäynneissä, lääkehoidon toteutuksessa.

10 10 Asiakas, joka tarvitsee sairauksiensa tai alentuneen toimintakykynsä vuoksi sairaanhoitoa eikä kykene käyttämään kodin ulkopuolisia terveyspalveluita. Säännöllisessä kotipalvelussa/-kotisairaanhoidossa asiakas tarvitsee apua vähintään kerran kuukaudessa. Säännöllinen kotipalvelu/-kotisairaanhoito edellyttää Palvelu- ja hoitosuunnitelman laatimista. Asiakas, jolle on myönnetty omaishoidontuki tai on muutoin omaistensa hoidossa ja omaiset tarvitsevat tekemänsä hoitotyön ja oman jaksamisensa tueksi kotihoitoa. säännöllisen kotihoidon aloittaminen edellyttää, että kotihoito on tehnyt palvelutarpeen arvioinnin, laatinut palvelu- ja hoitosuunnitelman ja määritellyt palvelun sisällön ja määrän. Palvelujen piiriin ottamisessa käytetään myös yksilöllistä harkintaa, mikäli palvelujen tarve on ilmeinen asiakkaan arjessa selviytymisessä, eivätkä käytetyt palvelutarpeen arviointimenetelmät sovellu käytettäviksi. 4.3 Säännöllinen kotipalvelu ja kotisairaanhoito alkaen, tulorajat ja asiakasmaksutaulukot kotona annettava palvelu/henkilömäärä 1 henkilö henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä henkilöä 2866 Korotus/lisähenkilö 350 maksu/tulorajat euroa Tilapäinen kotihoito Kun kotihoidon tarve ei ole etukäteen suunniteltua, säännöllistä ja jatkuvaa, peritään kotihoidosta tilapäisen kotihoidon maksu Lääkäri tai hammaslääkäri Kotisairaanhoitaja Muu henkilö Nykyinen maksu 18,90 /kerta 12 / kerta 12 / kerta Säännöllinen kotihoito: Asiakasmaksutaulukko alkaen: henkilömäärä tuloraja kotona annettavan palvelun määrä tuntia kuukaudessa/maksuprosentti hlö euroa/kk yli 40 t , , ,59 alle 5 t % % % % % % Kun henkilömäärä on suurempi kuin kuusi, tulorajaa korotetaan 350,00 eurolla ja maksuprosenttia alennetaan yhdellä prosenttiyksiköllä kustakin seuraavasta henkilöstä.

11 11 5. KOTIPALVELUN SISÄLLÖN KUVAUS JA TEHTÄVÄT 5.1 Henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtiminen Henkilökohtaisen hygienian ylläpitämiseen kuuluvat asiakkaan ohjaaminen ja tarvittaessa avustaminen asiakkaan omat voimavarat huomioiden. Pääsääntöisesti koko suihku/kylvetys järjestetään kerran viikossa. Terveydellisin perustein (mm. ihorikkojen ennaltaehkäisemiseksi tai hoitamiseksi, suihkupesuja voidaan tehdä useammin). Päivittäiset pienpesut tehdään asiakkaan tarpeiden mukaisesti. Ihon perusrasvauksesta, hiusten kampaamisesta ja laittamisesta, parranajosta kynsien, leikkauksesta ja hampaiden puhdistamisesta huolehditaan asiakkaan tarpeen mukaisesti 5.2 Ravitsemus Asiakasta ohjataan ja neuvotaan syömään terveellistä ja monipuolista ruokaa. Ellei asiakas pysty itse valmistamaan aterioitaan, ohjataan häntä tilaamaan/tilataan ateriapalvelu, tai hankitaan/autetaan asiakasta hankkimaan valmiita eineksiä kauppapalvelun kautta. Kotikäyntien yhteydessä huolehditaan aamu, väli- ja iltapalan laitosta sekä valmiin ruoan lämmityksestä yhdessä asiakkaan kanssa. Riittävän nesteen ja ravinnon saantia seurataan ja niistä huolehditaan (muistisairaat erityisesti). Asiakkaan painoa seurataan tarvittaessa säännöllisesti ja mittaustulokset kirjataan potilastietojärjestelmään. Huolehditaan, että asiakas säilyttää ruoat ja elintarvikkeet hygieenisesti ja lämpötilaltaan soveltuvissa olosuhteissa. Elintarvikkeiden ja ruokien tuoreutta ja menekkiä seurataan säännöllisesti. Tarvittaessa ohjataan asiakas lääkärin vastaanotolle tai ravitsemusterapiaan. Tarvittaessa kotihoidon asiakkaiden ravitsemustilaa mitataan säännöllisesti MNA-testin avulla. Ravitsemusongelmiin puututaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. 5.3 Turvallisuus ja esteettömyys Huolehditaan turvapuhelimen, ovihälyttimen, turvarannekkeen, asianmukaisten apuvälineiden ja palohälyttimen toiminnan tarkistamisesta niiden apuvälineiden osalta, joita asiakkaalla on käytössään. Ohjataan, neuvotaan ja avustetaan apuvälineiden hankinnassa ja niiden käytössä sekä kodin muutostöihin liittyvissä asioissa. Varmistetaan kodin esteettömyys ja turvallisuus. 5.4 Henkinen ja fyysinen vireys Huomioidaan asiakkaan henkinen tukeminen ja kannustaminen kuunnellaan ja ollaan läsnä. Havainnoidaan, huomioidaan ja seurataan fyysisiä ja psyykkisiä huolia ja ongelmia. Asiakkaan kanssa keskustellaan ja häntä tuetaan arjen asioissa sekä ongelmatilanteissa. Käytetään kuntouttavaa työotetta ja tuetaan asiakkaan omatoimisuutta kannustamalla tekemään itse. 5.5 Muut asiat joista asiakaskäyntien yhteydessä huolehdittava Huolehditaan ajanvarauksista jalkahoitoon, parturiin, hierojalle ym. Opastetaan yhteiskunnallisissa asioissa (mm. eläkkeensaajan hoitotuki, asumistuki, kuljetuspalvelut ym). Posti haetaan ja avataan sovitusti. Tarvittaessa tehdään veden ja puiden kantaminen, talon lämmittäminen (Jos asiakkaalla ei ole ketään, joka asioista huolehtisi). Yhteistyötä tehdään omaisten, tukipalveluiden tuottajien ja muiden hoitoon osallistuvien tahojen

12 12 kanssa (mm. henkilökohtaiset avustajat, edunvalvojat). Saattaminen lääkäriin, sairaalaan tai laboratorioon tukipalveluna, mikäli saatto on asiakkaan hoidon kannalta tarpeellista. Asunnon turvallisuuteen kiinnitetään huomiota (mm. palovaroittimet ja niiden testaus, esteettömyys, liukkaat pinnat, turvaliedet). Asiakasta neuvotaan ja autetaan korjaamaan turvallisuuspuutteet. Muistisairaudesta johtuvaa yöllistä lähtemistä, turvataan seuranta kulunvalvontalaitteella Kotihoidon henkilökunnan toteuttaman yöhoidon piiriin otetaan asumispalveluyksiköiden pihapiirissä asuva asiakas, jonka kotona selviytyminen sitä välttämättä edellyttää. Yöhoidon tarpeellisuutta ja määrää arvioidaan säännöllisesti. Yöhoidon järjestämisen edellytyksenä on, että asumispalveluyksikön ulkopuolella olevan asiakkaan avain on yöhoitajalla. Taajama-alueen ulkopuolella asuvat asiakkaat hälyttävät tarvitessaan apua turvapuhelimilla. Esim. kaatumistapauksissa, joihin ei sisälly hoidollisia tarpeita paikalle hälytetään huoltopalvelun miehet. Muussa tapauksessa yöhoidon järjestäminen suunnitellaan yksilökohtaisesti esim. ostopalveluna. Yöhoidon tehtäviä ovat mm. wc-käynneissä avustaminen (portatiivin ym. apuvälineiden käyttömahdollisuus selvitetty), vaipanvaihto (käytettävissä olevat vaippavaihtoehdot eivät riitä ja ihon kunto edellyttää sitä), katetrointi (muut hoitovaihtoehdot selvitetty), asentohoito asiakkaille, jotka eivät itse pysty vaihtamaan asentoa ja joilla painehaavauman vaara on olennainen, asiakkaiden turvapuhelinhälytyksiin vastaaminen sekä voinnin seuranta. 5.6 Kodin hoito Kotipalvelu vastaa ylläpitosiivouksesta niin, että riittävä hygieniataso säilyy. Siisteyttä ylläpidetään hoitajien toimesta, mikäli asiakkaan toimintakyky ei mahdollista päivittäisten kodinhoidollisten tehtävien tekemistä. Tiskit tiskataan, ruokailu- ja keittiön työtasot siistitään ja roskat viedään ulos tarvittaessa päivittäin, jääkaappi siistitään säännöllisesti. Tehtäviin kuuluu myös vuoteen kunnostaminen sekä tarvittaessa vuodevaatteiden vaihtaminen (esimerkiksi kastelevilla asiakkailla tai muutoin selvästi epäsiisti ja vaihdon tarpeessa oleva). Muutoin asiakkaiden lakanoiden vaihdosta ja vuodevaatteiden tuuletuksesta huolehtivat omaiset tai yksityiset palveluntuottajat siivouspalvelun yhteydessä. Asiakkaan kodin (makuuhuone, keittiö, wc/kylpyhuone, eteinen) siisteydestä huolehditaan tarpeen mukaan (roskat, roiskeet, eritteet pyyhitään lattialta, wc puhdistetaan tarpeen mukaan päivittäin ym.). Omaisen asuessa samassa taloudessa omainen huolehtii siistimisestä, mikäli hänen toimintakykynsä sen mahdollistaa. Säännöllisen kotihoidon asiakkaan kotona tapahtuva vaatehuolto (pyykin peseminen ja jälkikäsittely) kuuluvat hoivaan. 5.7 Kotipalvelun yöhoito Yö hoito toteutetaan kotihoidon palveluna tai ostopalveluna yksityisiltä palveluntuottajilta Yöhoidon piiriin otetaan asiakas, jonka kotona selviytyminen sitä välttämättä edellyttää. Yöhoidon tarpeellisuutta ja määrää arvioidaan säännöllisesti. Yöhoidon tehtävät: Asiakkaiden turvapuhelinhälytysten vastaanottaminen omana tai ostopalveluna WC- käynneissä avustaminen/vaipanvaihto tarvittaessa Kertakatetrointi tarvittaessa

13 13 Asentohoito asiakkaille, jotka eivät itse pysty vaihtamaan asentoa terveydentilan seuranta tarvittaessa 6. LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU Lapsiperheiden kotipalvelu on sosiaalihuoltolain (1301/2014) mukaista lapsiperheille suunnattua perheiden varhaista tukemista Kriteerit lapsiperheiden kotipalveluun Sosiaalihuoltolain 19 :n mukaisella lapsiperheiden kotipalvelulla tarkoitetaan asumiseen, hoitoon ja huolenpitoon, toimintakyvyn ylläpitoon, lasten hoitoon ja kasvatukseen, asiointiin sekä muihin jokapäiväiseen elämään kuuluvien tehtävien ja toimintojen suorittamista tai niissä avustamista. Kotipalvelua annetaan sairauden, synnytyksen, vamman tai muun vastaavanlaisen toimintakykyä alentavan syyn tai erityisen perhe- tai elämäntilanteen perusteella niille henkilöille, jotka tarvitsevat apua selviytyäkseen edellä tarkoitetuista tehtävistä ja toiminnoista. Lapsiperheellä on oikeus saada perheen huolenpitotehtävän turvaamiseksi välttämätön kotipalvelu, jos lapsen hyvinvoinnin turvaaminen ei ole mahdollista edellä mainittujen syiden vuoksi. Kotipalvelu on tilapäistä perheiden arjessa selviytymisen tukemista kotona tehtävällä työllä. Apu voi olla esimerkiksi lastenhoitoa ja sen ohella ruuan laittoa tai kevyttä siivousta, kuten pyykinpesua ja imurointia. Kotipalvelun tarve arvioidaan tapauskohtaisesti sosiaalityöntekijän/sosiaaliohjaajan tai palveluohjaajan toimesta. Työntekijä tekee arvion täyttyvätkö lapsiperheiden kotipalvelun kriteerit ja voidaanko palvelu myöntää. Tarpeen arviointi määritellään maksuttomalla kartoituskäynnillä tai akuuteissa tilanteissa puhelimitse. Kotipalvelun tarvetta arvioidessa otetaan huomioon avun tarpeen kiireellisyys ja ensisijaisuus. Palvelua voidaan myöntää seuraavien kriteerien perusteella: - raskauteen, synnytykseen tai vauvan hoitoon liittyvä tarve - äkillinen elämäntilanteen muutos perheessä (esim. perheen jäsenen kuolema, vakava sairastuminen tai avio-/avoero) - lasta pääsääntöisesti hoitavan vanhemman uupumus tai väsymys - vanhemman sairaus tai tapaturma ja toipuminen - lapsen vakava sairaus tai vamma, lasten terapia- ja lääkärikäynnit - vanhemman asiointi (esim. lääkärikäynti, raskausajan tutkimukset) - monikkoperheeseen tai monilapsiseen perheeseen liittyvä avun tarve Palvelua ei voida myöntää seuraavien seikkojen perusteella esimerkiksi - pelkkään siivoukseen (poikkeuksena lääkärin asettamat rajoitteet esim. kirurgisen toimenpiteen jälkeen) - äkillisesti sairastuneen lapsen hoitoon - kotona tehtävän etätyön, opiskelun tai harrastuksen vuoksi - vanhempien työssä käymisestä johtuvaan lastenhoitotarpeeseen - parisuhteen hoitoon - henkilökohtaisen avun tarpeeseen

14 Palvelun toteutus Palvelua toteutetaan pääsääntöisesti kotikäynneillä, arkisin klo Perheen kanssa tehdään työskentelystä suunnitelma, jossa määritellään mm. työskentelyn tavoitteet ja työskentelytapa. Palvelun hakija saa kotipalvelun toteuttamisesta palvelupäätöksen. Kotipalvelusta peritään maksu sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (734/1992) mukaisesti (Sosiaalihuoltolaki 1301/ ). Lapsiperheiden kotipalvelu on säännöllistä palvelua silloin, kun asiakas saa palvelua vähintään kerran viikossa ja palvelusta sekä sen tavoitteista on tehty suunnitelma. Säännöllisen palvelun kesto voi olla noin 4 kuukautta. Kesto määräytyy aina yksilöllisesti. Palvelu pyritään toteuttamaan perheelle nimetyillä työntekijöillä. Säännöllisestä kotipalvelusta peritään maksu samoin perustein kuin kunnan järjestämässä muussa kotipalvelussa. (Sosiaalilautakunnan päätös ). Tilapäisen palvelun kestosta ja toteutuksesta sovitaan hakijan kanssa huomioiden asiakkaan tarpeet ja työntekijöiden työtilanteen. 6.3 Lapsiperheiden kotipalvelusta perittävät asiakasmaksut Tilapäisestä kotipalvelusta peritän seuraavat maksut: alle 5 tuntia, maksu 7 /tunti yli 5 tuntia 40/ päivä Säännöllisestä kotipalvelusta peritään maksu samoin perustein kuin kunnan järjestämässä muussa kotipalvelussa. 7. KOTISAIRAANHOITO Kotisairaanhoidon toteuttamisesta vastaa asiakkaan asuinalueen kotihoidon yksikön vastaava lääkäri. Kotisairaanhoito suorittaa asiakkaan kotona lääkärin määräämiä sairaanhoidollisia toimia, ottaa näytteitä, valvoo lääkitystä, seuraa asiakkaan vointia ja tukee omaisia asiakkaiden hoitamisessa. Myös saattohoitoa voidaan järjestää kotona. Kotisairaanhoidon henkilöstö on koulutukseltaan pääasiassa sairaanhoitajia. Kotisairaanhoitoa toteutetaan asiakkaan terveyttä, omatoimisuutta ja toimintakykyä edistäen. Hoidontarve arvioidaan kokonaisvaltaisesti haastattelemalla (asiakas/omainen), havainnoimalla sekä käyttämällä erilaisia toimintakykymittareita. Kotisairaanhoito sisältyy asiakkaalle annettavaan kotihoitoon lääkärin antamien ohjeiden mukaisesti ja lääkärin valvonnan alaisena. Kotisairaanhoidossa pyritään sairauksien ja voinnin laskun ennakointiin. Kotisairaanhoidon tehtäviin kuuluu sairaanhoidon suunnittelu, toteutus, ohjaus ja neuvonta. Lääkehoito toteutetaan lääkärin määräyksen mukaisesti. Osa kotisairaanhoidon tehtävistä ei välttämättä vaadi sairaanhoitajan/terveydenhoitajan pätevyyttä, vaan tehtävät voi tietyillä edellytyksillä hoitaa lähihoitajan tai vastaavan koulutuksen saanut henkilö, jolla asiaankuuluva perehdytys ja osaaminen ko. tehtävien hoitamiseen. Lääkitystä antavalla hoitohenkilöstöllä on myös oltava ajantasaiset luvat, tiedot ja koulutus. Palveluntuottajan on huolehdittava, että lähihoitajan ja sairaanhoitajan työnkuvat on tarkkaan määritelty

15 Lääkehoito Ellei kotipalvelu tai asiakas kykene huolehtimaan lääkityksestään itsenäisesti hänet ohjataan kotisairaanhoidon palvelun piiriin. Sairaanhoitaja vastaa lääkehuollon toteutuksesta, lääkkeet voi jakaa myös lähihoitaja. Lääkkeet jaetaan dosettiin asiakkaan kotona. Asiakasta ohjataan hankkimaan lääkekaappi. Muistisairaiden lääkekaappien avaimet ovat hoitajilla (itsenäisesti asiakas ei pääse lääkekaapille). Lääkkeet annetaan tarvittaessa valvotusti suuhun asti (esim. muistiongelma). Myös erilaiset lääkelaastarit, suihkeet ja silmä- ja korvatipat, ulostuslääkkeet, emätin- ja peräpuikot annetaan/ annostellaan asiakkaalle, mikäli hän ei niitä itse kykene laittamaan. Asiakasta avustetaan tarvittaessa insuliinin pistossa ja verensokerin mittauksessa. Verenpaine mitataan lääkärin ohjeen mukaan. Asumispalveluyksiköissä lääkehoidosta vastaa sairaanhoitaja, lähihoitajat osallistuvat lääkehoitoon. Sairaanhoitajan tehtävänä on myös lääkärin määräysten toteutumisen varmistaminen ja seuranta, lääkkeiden vaikutusten ja mahdollisten sivuoireiden (haittavaikutusten) seuraaminen ja tiedottaminen lääkärille, reseptien uusiminen ja apteekissa asioimisen järjestäminen, laboratoriokokeiden tilaaminen ja lääkäriajanvarauksista sekä rokotuksista huolehtiminen. Säännöllisen kotipalvelun/kotisairaanhoidon asiakkaiden lääkejako kuuluu asiakkaalle määriteltyyn hoitoaikaan, jolloin kustannukset sisältyvät hoivamaksuun. Halutessaan asiakas voi käyttää apteekin koneellista annosjakelua, jolloin asiakas maksaa palvelun erillisesti itse. 7.1 Maksutta jaettavien hoitotarvikkeiden tarpeen arviointi ja jakelu Asiakkaan haavanhoito-, diabetes- ja avannetarvikkeiden sekä vaippojen ym. hoitotarvikkeiden tarpeen arviointi ja tarvikkeiden asiakkaalle toimittamisesta huolehtiminen (Sovittaessa tuottaja toimittaa hoitotarvikkeet ja vaipat suoraan asiakkaille). 7.2 Terveydentilan/voinnin seuranta ja muut hoitotehtävät Sairaanhoitaja huolehtii tarpeeseen perustuen verensokerin ja verenpaineen seuraamisesta ja mittaamisesta, virtsanerityksen ja vatsantoiminnan seuraamisesta sekä turvotusten seuraamisesta havainnoimalla raajaturvotuksia. Tehtävänä on myös kipujen tarkkaileminen painon seuraaminen, erilaisten oireiden tarkkaileminen, kuten kaatuminen, huimaus, sekavuus, muistin (MMSE-muistitesti) ym. tarkkaileminen. Erikoishoitoina ovat mm. erilaiset haavahoidot, letkuruokinta, katetroinnit, avannehoidot. Mikäli kotihoidon työnjaon kannalta ja asiakkaiden hoidon sujuvuuden takaamiseksi on tarkoituksenmukaista voivat terveydenhuollon nimikesuojatut ammattihenkilöt (apuhoitajat, perushoitajat, lähihoitajat) suorittaa osaamisensa ja annettujen lupien perusteella edellä mainittuja toimenpiteitä. Muille toimipaikkakoulutetuille henkilöille (kodinhoitajat, kotiavustajat) voidaan antaa erillinen lupa suorittaa tiettyjä sairaanhoidollisia toimenpiteitä (esim. lääkehoito ja insuliinipisto) osana asiakkaan saamaa kotihoidon kokonaisuutta. Ennen luvan myöntämistä on varmistettava perustiedot ja käytännön taidot. Lähihoitajalle tai vastaavalle mahdollisia muita sairaanhoidollisia tehtäviä ovat mm. verenpaineen ja verensokerin seuranta sekä verikokeiden ja virtsanäytteiden ottaminen ja laboratorioon vieminen Kokonaisvastuu kotisairaanhoidosta on kuitenkin aina palveluntuottajan sairaanhoitajalla ja terveydenhoitajalla.

16 Muistiasiakas/ muistihoitaja Muistiasiakkaan kuntouttavat kotikäynnit räätälöidään yksilöllisesti asiakkaan ja hänen perheensä tarpeisiin. Asiakkaalle tehdään kuntoutussuunnitelma, jota tarkistetaan ja päivitetään säännöllisesti. Myöntämiskriteerit: Muistihoitajan suositus, muistisairausdiagnoosi 7.4 Yhteistyö ja tiedottaminen Kotisairaanhoitoa toteutetaan yhteistyössä eri ammattiryhmien kanssa. Kotisairaanhoitajan tehtäviin kuuluu asiantuntijoiden konsultoiminen ongelmatilanteissa sekä muun hoitohenkilökunnan neuvominen ja kouluttaminen sekä lääkärin avustaminen kotikäynnillä. 8. OMAISHOIDONTUKI Omaishoidontuen myöntäminen ja hoitopalkkion maksuluokka perustuvat hoidettavalle tehtävään toimintakyvyn arviointiin (Rava, psykososiaalisen toimintakyvyn arviointi, cerad, toimintakykyyn ja kotona selviytymiseen vaikuttavat erityisolosuhteet). Toimintakyvyn arvioinnista saatu indeksiluku osoittaa maksuluokan sosiaalilautakunnan päättämien, kulloinkin voimassa olevien kriteereiden mukaisesti. Maksuluokan määrittämisessä voidaan käyttää erityistä harkintaa tilanteissa, joissa toimintakyvyn arviointi ei ole riittävä maksuluokan määrittelyperuste. Erityisenä tilanteena on mm. arvioitavan ikä (testit eivät sovellu esim. lapsille) sekä elinolosuhteet ja niiden vaikutus asiakkaan hoitoisuuteen. 8.1 Omaishoidontuen maksuluokat ja myöntämiskriteerit: I lk = (hoitoisuusindeksi sosltk:n päätöksen mukainen) II lk = (hoitoisuusindeksi sosltk:n päätöksen mukainen) III lk = (hoitoisuusindeksi sosltk:n päätöksen mukainen tai hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen aikana) IV lk = (hoitoisuusindeksi yli 800, vaihtoehto asumispalveluun sijoittamiselle) V lk = (hoitoisuusindeksi yli 900, hoitajan jäädessä pysyvästi työstä kotiin hoitamaan ympärivuorokautisesti paljon hoitoa tarvitsevaa asiakasta (Muutoin sijoitustarve ympärivuorokautiseen asumispalveluun). Hoitopalkkio määräytyy kulloinkin voimassaolevan sosiaalilautakunnan päätöksen mukaan (indeksikorotukset tarkistetaan vuosittain). Kunnan kanssa sopimuksen tehneillä omaishoitajilla on omaishoitolain mukaan oikeus pitää vapaata vähintään kaksi vuorokautta kalenterikuukautta kohti. Ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin hoitoon sidotuilla omaishoitajilla on oikeus vähintään kolmeen vapaavuorokauteen kuukaudessa. Kunta ja omaishoitaja voivat sopia, että omaishoitaja pitää vapaansa useampana alle vuorokauden pituisena jaksona. Ensisijaisesti kunta järjestää omaishoitolain perusteella omaishoitajan vapaan tai muun tilapäisen poissaolon ajaksi kotipalvelua tai tekemällä toimeksiantosopimuksen sijaishoitajan kanssa. Sijaishoitajan terveyden ja toimintakyvyn on vastattava omaishoidon asettamia vaatimuksia. Sijaishoito voidaan järjestää tällä tavoin, jos omaishoitaja siihen suostuu. Järjestely toteutetaan ottamalla huomioon hoidettavan henkilön mielipide ja hoidettavan henkilön etu. (STM Kuntainfo 5/2011 ) Omaishoitajan yhden (1) lakisääteisen vapaapäivän katsotaan tarkoittavan yhtä kokonaista vuorokautta. Omaishoitaja voi pitää kertyneet vapaapäivät säännöllisesti kuukausittain tai sitten säästää niitä ja pitää pitemmän jakson kerralla. Vapaapäiviä voi kerryttää korkeintaan 4 kuukautta yhteen

17 17 jaksoon. Erityisestä syystä (esim. hoitajan matka), voidaan tilapäisesti poiketa kahdella vuorokaudella. Omaishoitaja voi halutessaan vaihtaa vapaavuorokauden esimerkiksi päiväaikaan pidettävään vapaaseen, jolloin kunta voi järjestää vapaan aikaisen hoidon esimerkiksi kotipalveluna tai päiväkeskustoimintana. Vapaiden aikana hoidettavalle järjestettävän palvelun muodon ja järjestämistavan päättää kunta. Hoidettavalla eikä omaishoitajalla ole ehdotonta oikeutta valita vapaan aikaista hoito- ja palvelumuotoa. Normaalisti hoito- ja palvelumuoto sovitaan yhdessä neuvotellen osapuolten kanssa. Kunnalla ei ole velvollisuutta järjestää lakisääteistä vapaapäivää useampana yhtä vuorokautta pienempänä osana. 9. ASUMISPALVELUT Asiakkaalle myönnetään asumispalvelupaikka vasta, kun ensisijaiset palvelut (kotihoidon tukipalvelut, kotihoito) ovat riittämättömiä mahdollistamaan kotona asumisen. Tavalliseksi palveluasumiseksi määritellään asuminen asumispalveluyksikössä, jossa yöhoitajaa ei ole paikalla, eikä yöhoidon tarvetta ole. Turvapuhelinhälytysten perusteella tapahtuvat yökäynnit eivät tee asumispalvelusta tehostettua asumispalvelua. Samassa yksikössä voi olla sekä tavallista, että tehostettua palveluasumista. Asumispalvelu sisältää asiakkaan perushoidon ja huolenpidon, hygienian, lääkehoidon ja sairaanhoidolliset palvelut (lääkärijohtoinen, ksh). Tehostetussa palveluasumisessa yöhoito perustuu asiakkaalle laadittuun hoito- ja palvelusuunnitelmaan, jonka mukaan yökäynnit toteutetaan suunnitellusti. Tehostettu palveluasuminen ei edellytä sitä, että yöhoitaja on fyysisesti paikalla samassa yksikössä koko yön. Hoitaja voi olla nimetty useamman yksikön (osaston) hoitajaksi ja hoitaa asiakkaita hoitosuunnitelman mukaisesti. Asuntojen perussiisteydestä huolehtiminen, virkistystoiminta, ulkoilu ja lääkärissä käyttäminen kuuluvat hoivaan. Asiakas ostaa erillisesti tukipalveluina ateriat, vaatehuoltopalvelut, asiointipalvelut, turvapuhelinpalveluna turvapuhelimet ja muut turvalaitteet. 9.1 Perhehoito Perhehoito on hoitajan kotona tapahtuvaa asiakkaan ympärivuorokautista hoitoa. Perhehoitoa voidaan myöntää asiakkaalle, joka tarvitsee päivittäin/ympäri vuorokauden apua useissa henkilökohtaisissa toiminnoissa tai säännöllistä valvontaa siten, että itsenäinen asuminen ei ole turvallista tai mahdollista. Perhehoitoa voidaan myöntää omaishoitajan vapaapäivien ajaksi tai intervallijaksoille. 9.2 Asumispalvelun tukipalvelut Ateriapalvelu Asumispalveluyksiköissä asuvien ateriapalveluun kuuluvat kaikki päivittäiset ateriat (täyshoitoateria). Erityisestä syystä asiakas voi ottaa aterioita tai välipaloja erillisenä palveluna ja erillisesti hinnoiteltuna. Erillinen syy voi olla esim. säännönmukainen poissaolo tietyn aterian aikana (esim. lounas) tai sairaudesta johtuva syy.

18 Ylläpito, vaatehuolto ja tarvikkeet Asumispalvelun ylläpitopalvelu ja vaatehuoltopalvelut kuuluvat kaikille asumispalveluyksiköissä asuville asiakkaille. Sisältää siivous- ja pesuvälineet, pesuaineet, roskapussit, suojakäsineet, wc-paperit, virikemateriaalin sekä yleisten tilojen siisteydestä ja viihtyisyydestä huolehtimisen sekä vaatehuollon. Ylläpito ja tarvikkeet erillisenä sisältää siivous- ja pesuvälineet, pesuaineet, roskapussit, suojakäsineet, wc-paperit, virikemateriaalin sekä yleisten tilojen siisteydestä ja viihtyisyydestä huolehtimisen esim. tilanteessa, jossa omaiset huolehtivat asiakkaan vaatehuollosta. Vaatehuoltopalvelu erillisenä on mahdollinen ainoastaan silloin, kun asiakas ostaa itse palveluun sisältyvät tarvikkeet, tarvitsemansa hoivan ja ylläpidon (huoneen siisteyden ylläpito) yksityiseltä palvelun tuottajalta tai omaiset huolehtivat palvelusta Siivous Ympärivuorokautisessa asumispalvelussa kodin (huoneen) perus- ja ylläpitosiisteydestä huolehtiminen kuuluu hoivaan. Suursiivouksessa ohjataan käyttämään yksityisiä palveluntuottajia. Jääkaapin puhdistus (samoin mahdollisen pakastimen sulatus) kuuluvat hoivaan. Mikäli asiakas ostaa yksityiseltä palveluntuottajalta siivouspalvelua, kunta voi olla siivouspalvelun järjestäjänä jolloin asiakkaat kirjautuvat kotihoidon asiakasrekisteriin. Palvelut kirjataan asiakkaan kotihoidon palvelusuunnitelmaan (ALV:ton palvelu). Asiakkaat maksavat siivouksen suoraan yrittäjälle. Asiakas voi ostaa ALV:tonta palvelua myös tekemällä sopimuksen suoraan yrittäjän kanssa, jolloin rekisterinpito ja palvelusuunnitelman laatiminen kuuluvat yrittäjälle Turvapalvelu asumispalvelussa Henriikka 1:ssä ja Henriikka 2:ssa on sisäinen hälytysjärjestelmä. Asiakkaalta laskutetaan hänen tarvitsemansa palvelun mukaisesti sosiaalilautakunnan kulloinkin vahvistamat maksut. Ruustinnan ja Pehtoorin asiakkailla on käytössään Stellan turvarannekkeet, joista palvelun tarjoaja laskuttaa suoraan asiakasta. Turvapalveluina asuinhuoneisiin voidaan myöntää erilaisia turvavälineitä, esim. ovihälytin, mattohälytin, vuodehälytin. Turvavälineistä peritään sosiaalilautakunnan kulloinkin vahvistama maksu Saattajapalvelu Mikäli asiakas tarvitsee saattajaa terveyspalveluihin, saattajan mukana olo kuuluu hoivapalveluun. Muusta saattamisesta peritään sosiaalilautakunnan kulloinkin päättämä maksu Sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu Sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu voidaan myöntää myös asumispalvelujen asiakkaille.