FORMATIIVINEN ARVIOINTI MATEMATIIKAN JA LUONNONTIETEIDEN OPETUKSESSA

Transkriptio

1 Maiju Tuomisto (CC0) FORMATIIVINEN ARVIOINTI MATEMATIIKAN JA LUONNONTIETEIDEN OPETUKSESSA Pedagoginen kahvila Valtakunnalliset LUMA-päivät 2018 Maiju Tuomisto Riitta Hietala Susanna Pehkonen Tiina Kaakinen 08/06/2018 1

2 Maiju Tuomisto (CC0) AIHEITA FORMA-TÄYDENNYSKOULUTUS TOIMINTATUTKIMUS ( ) FAKTA ENSIN ESIMERKKEJÄ / TAPAUSTUTKIMUKSIA SWOT: FAKTA ENSIN KESKUSTELUA KARKEITA TUTKIMUSTULOKSIA 08/06/2018 2

3 Geralt (Pixabay, CC0) FORMATIIVINEN ARVIOINTI -TÄYDENNYSKOULUTUS 2016 JATKUU LV JATKUVAN ARVIOINNIN TEORIAA JA MENETELMIÄ KOULUKOKEILUJA RAPORTOINTIA JA REFLEKTOINTIA YHDESSÄ KEHITTÄMISTÄ JA TUTKIMUSTA MUKAAN VOI ILMOITTAUTUA: 08/06/2018 3

4 (Mamlok-Naaman & Eilks, 2012) TOIMINTATUTKIMUS Käytännönläheinen toimintatutkimus

5 TOIMINTATUTKIMUKSEN VAIHEET (Mamlok-Naaman,& Eilks, 2012) TUTKIMUKSEN SUUNNITTELU PILOTTI marraskuu-joulukuu ESITYS LUMA-päivät 2018 YHTEINEN POHDINTA maaliskuu-huhtikuu VARSINAINEN TOIMINTATUTKIMUS tammikuu-helmikuu 08/06/2018 5

6 TUTKIMUS- LOMAKE

7 FAKTA ENSIN -MENETELMÄ Fakta ensi -menetelmä haastaa oppilaat pohtimaan ilmiön syitä. Monesti oppilaat muistavat yksittäisiä faktoja ymmärtämättä ilmiötä niiden taustalla. Antamalla oppilaalle paikkansa pitävä tieto perusteltavaksi, haastetaan oppilas miettimään ilmiötä syvemmin: miksi joku asia tapahtuu ja miten tietty tekijä vaikuttaa siihen. Menetelmän tarkoitus on tietoisesti siirtää opetuksen painopistettä muistamisesta asioiden ymmärtämiseen. Oppilaiden selitykset voivat antaa opettajalle arvokasta tietoa siitä, onko asia opittu muistamisen, ymmärtämisen vai jopa soveltamisen tasolla. (Keeley, 2008) 08/06/2018 7

8 ESIMERKKEJÄ Tiina Kaakinen, Oulun seudun ammattiopisto, Oulu Riitta Hietala, Hyökkälän koulu, Tuusula Susanna Pehkonen, Simonkylän koulu, Vantaa 08/06/2018 8

9 ESIMERKKI 1 TIINA KAAKINEN OULUN SEUDUN AMMATTIOPISTO OULU Presentation Name / Firstname Lastname 08/06/2018 9

10 LUMA2018/ Tiina Kaakinen, OSAO, Kaukovainion tekniikka 08/06/

14 ESIMERKKI 2 RIITTA HIETALA HYÖKKÄLÄN KOULU TUUSULA Presentation Name / Firstname Lastname 08/06/

15 FAKTA: METSÄLLÄ ON TÄRKEÄ ROOLI HIILEN KIERTOKULUSSA HIILEN KIERTOKULKU 9. LK KEMIA HAVAINNOT: Vastaukset olivat erilaisia sisällöltään ja käsitteiden tasolla. Vastausten pituus vaihteli. Vastaukset toivat esiin oppilaiden omaa käsitystä paremmin kuin pienet kysymykset. Suurin osa oppilaista piti fakta ensin -tyyppisestä tuntikuulustelusta.

16 Demo: Havainnot: FAKTA: HOPEA ON JALOMPI METALLI KUIN KUPARI 9. LK KEMIA METALLIEN JALOUS Kuparilangan pätkä pudotettiin hopeanitraattiliuokseen. Koeputkessa näkyi kuparin muuttuminen harmaaksi ja värittömän liuoksen muuttuminen sinertäväksi. Pieni osa oppilaista ei kuvaillut, mitä näki. Neljäsosa oppilaista osasi käyttää käsitteitä hapettuu ja pelkistyy. Osa oppilaista näki kuplia ja kertoi vetykaasusta. Useimmat oppilaat pitivät fakta ensin -tyyppisestä tuntikuulustelusta.

17 OPPILAIDEN PALAUTTEITA Sai paljon vapaammin kirjoittaa kaikki asiat, mitkä tietää, eivätkä kysymykset rajoittaneet. Opin, kuinka paljon tiedän jo opitusta asiasta ilman valmiiden kysymysten tukea. Oli kiva tehdä uudenlainen ja vähän erilainen testi, jossa täytyi soveltaa teoriaa käytäntöön. Liian helppo vastata faktan pohjalta.

18 ESIMERKKI 3 SUSANNA PEHKONEN SIMONKYLÄN KOULU VANTAA Presentation Name / Firstname Lastname 08/06/

19 FAKTA ENSIN MENETELMÄN KOULUKOKEILU Kohderyhmä: Kaksi yläkoulun 7. lk ryhmää (14 ja 16 oppilasta). Ryhmissä on melko paljon oppilaita, joiden äidinkieli on muu kuin suomi tai jotka saavat tukea opintoihinsa. Aihe: Kemiallisen reaktion nopeuteen vaikuttavat tekijät Toteutus: Oppilaat tutkivat ensin kokeellisesti kemiallisen reaktion nopeuteen vaikuttavia tekijöitä (ainepari, väkevyys, hienojakoisuus, sekoittaminen ja lämpötila) pienissä ryhmissä. Fakta ensin -menetelmä toteutettiin siten, että oppilaat pohtivat kolmen hengen ryhmissä kolmea väittämää kemiallisen reaktion nopeudesta ja pyrkivät selittämään miksi väite pitää paikkansa. Kun kaikki ryhmät olivat valmiit, kävimme väitteet läpi koko luokan kesken. Ryhmä valitsi kuka ryhmän jäsenistä selittää minkäkin väitteen. Jos ryhmän perustelu kaipasi täydennystä, sitä kysyttiin muilta ryhmiltä. LUMA2018 / Susanna Pehkonen Simonkylän koulu, Vantaa 08/06/

20 VÄITTEITÄ KEMIALLISEN REAKTON NOPEUTEEN VAIKUTTAVISTA TEKIJÖISTÄ Väitteet (jokainen ryhmä sai omat väitteet, mutta näkivät kaikkien muiden ryhmien väitteet) Reagoivan aineen hienojakoisuus nopeuttaa kemiallista reaktiota. Miksi? Sekoittaminen nopeuttaa kemiallista reaktiota. Miksi? Väkevässä liuoksessa reaktio tapahtuu nopeammin. Miksi? Lämpötilan nostaminen yleensä nopeuttaa kemiallista reaktiota. Miksi? Pieneksi paloitellut perunat kypsyvät nopeammin kuin isot perunat. Miksi? Koeputken ravistelu nopeutti sinkkipalan ja suolahapon reaktiota. Miksi? Magnesium reagoi suolahapon kanssa nopeammin kuin sinkki. Miksi? Magnesiumin ja suolahapon reaktio on nopeampi väkevässä liuoksessa. Miksi? Kalsiumin ja veden reaktio on nopeampi lämpimässä liuoksessa. Miksi? Maito pilaantuu huoneenlämpötilassa nopeasti, mutta säilyy jääkaapissa muutamia päiviä. Miksi? LUMA2018 / Susanna Pehkonen Simonkylän koulu, Vantaa 08/06/

21 HAVAINNOT Väitteiden perustelujen pohtiminen ryhmässä oli oppilaille mieluisaa. Väitteistä syntyi keskustelua ryhmässä. Kemiallisen reaktion nopeuteen vaikuttavat tekijät tulivat kerrattua moneen kertaan. Oppilaat kokivat, että fakta ensin -menetelmä auttoi jäsentämään opittua asiaa. Oppilaat pitivät siitä, että Fakta ensin -menetelmä tehtiin ryhmätyönä. Jotkut tekivät muistiinpanoja, jotkut vain keskustelivat. Oppilaat kokivat arviointimenetelmän hyvänä, koska he saivat tietoa omasta osaamisestaan. LUMA2018 / Susanna Pehkonen Simonkylän koulu, Vantaa 08/06/

22 SWOT-ANALYYSI FAKTA ENSIN -MENETELMÄLLE Perustuu oppilaiden antamiin avoimiin vastauksiin tutkimuslomakkeessa. 08/06/

23 SWOT: FAKTA ENSIN VAHVUUDET (S) Paljon erilaisia vastauksia ja pidän siitä että tehdään töitä yhdessä Ei ole liian monimutkainen Koska minun mielestä se oli hyvä Kaikki sai vastata Hyviä kysymyksiä Se on erilaista Olen oppinut jotain Saa paremman kuvan osaamisesta Ajattelee omaa osaamista enemmän Sain tietää heti, oliko vastannut oikein Alkoi muistamaan asiat uudelleen Että, osaan asioita, jos rohkenen kertomaan ne ääneen Asian sisäisti tehokkaammin. Hyvin auttoi joitakin opiskelijoita Yksinkertainen menetelmä Helppo Selkeä ja suora menetelmä. Se oli vain hyvä Siitä sai hyvin tietoa tehtäviin Vastaukset löytyi helposti materiaaleista. Koska sitä oli kiva tehdä (ryhmässä). Ymmärrän itseäni paremmin, kun joutuu ajattelemaan mitä tekisin. Joutui ahkerasti miettimään, mitä tekisin tietyssä tilanteessa Että muistan tärkeät asiat Se auttoi (oppimista), että tärkeät asiat tulivat monta kertaa esille. Arviointimenetelmä koettiin yksinkertaiseksi, hyväksi, nopeaksi JA helpoksi tehdä, kun ei tarvinnut kirjoittaa liikaa tekstiä 08/06/

24 SWOT: FAKTA ENSIN MAHDOLLISUUDET (O) Tällaista opetusta ei juuri ole Paljon erilaisia vastauksia Mahdollisuus tehdä asioita yhdessä Se voi toimia Antaa tietoa osaamisestani Voisi parantaa osaamista Tiesi samat vastaukset monesti kuin muutkin Saan kritiikkiä 08/06/

25 SWOT: FAKTA ENSIN UHAT (T) JA HEIKKOUDET (W) Kaikki ei huomaa, miten menetelmä auttoi Ei mitenkään / Emt Ei mitenkään / en ole varma En vain tykännyt en pidä aineesta Ei auta välttämättä löytämään ymmärtämään osaamistaan Kysymykset olivat liian samanlaisia keskenään. Menetelmästä pidettiin, mutta kaikki eivät kokeneet sitä tarpeelliseksi ymmärtääkseen 08/06/

26 KESKUSTELUA 08/06/

27 FORMATIIVINEN ARVIOINTI YLEENSÄ OPPILAIDEN MIELESTÄ Presentation Name / Firstname Lastname 08/06/

28 KARKEITA TUTKIMUSTULOKSIA (N = 85) Tutkimusaineisto edustaa kattavimmin ammatillisen tason poikaopiskelijaa 2/3 vastaajista poikia Melko saman verran yläkouluikäisiä (13-15, 7.lk ja 9.lk) ja ammattikouluikäisiä (16-18), ei lukiolaisia KOULUTASO 7. lk 9. lk ammatillinen SUKUPUOLI poika tyttö YHTEENSÄ /06/

29 KARKEITA TULOKSIA Frekvenssi [%] En pitänyt äsken 16 18,8 käytetystä arviointimenetelmästä Pidin äsken käytetystä 64 75,3 arviointimenetelmästä Yhteensä 80 94,1 Vastaus puuttuu 5 5,9 En pitänyt äsken käytetystä arviointimenetelmästä Pidin äsken käytetystä arviointimenetelmästä Kemian viimeisin arvosana Yhteensä Noin 75 % (3/4) vastaajista piti käytetystä formatiivisen arvioinnin menetelmästä. Noin 20 % (1/5) ei pitänyt. Ja 5 % jätti vastaamatta. Keskimäärin 2/3 jokaisesta kemian arvosanaryhmästä tykkäsi käytetystä formatiivisen arvioinnin menetelmästä ja 1/3 ei. Noin ½ vastanneista kemian viimeisin arvosana oli 7 tai 8. 08/06/

30 lukumäärä F1: PIDÄN SIITÄ, ETTÄ OPETTAJA ESITTÄÄ ERILAISIA KYSYMYKSIÄ AIHEESTA OPPITUNNILLA (N=85) 08/06/

31 lukumäärä F2: PIDÄN SIITÄ, ETTÄ SAAN OPETTAJALTA HENKILÖKOHTAISTA PALAUTETTA OPPIMISESTANI (N=85) 08/06/

32 lukumäärä F3: PIDÄN SIITÄ, ETTÄ SAAN OPETTAJALTA PARI- TAI RYHMÄKOHTAISTA PALAUTETTA OPPIMISESTANI (N=85) 08/06/

33 lukumäärä F4: PIDÄN SIITÄ, ETTÄ OPETTAJA ANTAA MINULLE PALAUTETTA OPPIMISESTANI MUIDEN KUULLEN (N=85) 08/06/

34 lukumäärä F5: OPETTAJALTA SAAMANI PALAUTE AUTTAA MINUA OPPIMAAN PAREMMIN (N=85) 08/06/

35 lukumäärä lukumäärä F6: PIDÄN SIITÄ, ETTÄ SAAN PALAUTETTA OPPIMISESTANI LUOKKAKAVEREILTA (N=85) F7: PIDÄN SIITÄ, ETTÄ SAAN ARVIOIDA JA ANTAA PALAUTETTA LUOKKAKAVEREILLENI HEIDÄN OPPIMISESTAAN (N=85) 08/06/

36 lukumäärä F8: PIDÄN SIITÄ, ETTÄ SAAN ARVIOIDA ITSEÄNI (N=85) 08/06/