IIN KUNTAKOHTAINEN OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLTOSUUNNITELMA

Transkriptio

1 IIN KUNTAKOHTAINEN OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLTOSUUNNITELMA

2 Sisällys Johdanto Iin kunnan opiskelija- ja oppilashuollon toimintaperiaatteet, tavoitteet ja tehtävät Opiskelijahuollon lähtökohdat Iin oppilashuolto esi- ja perusopetuksessa sekä lukiossa Oppimisen tuen ja opiskelijahuollon palvelut Iissä Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Kuraattori- ja psykologipalvelut Oppilashuollon suunnitelmat Oppilashuollon ohjausryhmä Yhteisöllinen oppilashuolto Määritelmä Toteuttaminen ja toimintatavat Yhteistyö koulun ulkopuolisten tahojen kanssa Oppilaitoksen turvallisuuteen liittyvät suunnitelmat Yhteistyö nivelvaiheissa Oppimisen tuki Yksilökohtainen oppilashuolto Määritelmä Asiantuntijaryhmän kokoaminen ja opiskeluhuoltokertomuksen laatiminen Yhteistyö opiskelijoiden ja huoltajien kanssa Opiskeluhuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen...15 Liitteet 2

3 Johdanto Iin kuntakohtaisessa oppilashuoltosuunnitelmassa esitellään kunnan yhteiset linjaukset esi- ja perusopetuksen oppilashuollosta, joita koulut vielä tarkentavat omissa suunnitelmissaan. Päävastuu kunnan oppilashuoltosuunnitelman seurannasta on kunnan oppilashuollon ohjausryhmällä. Erityisopetuskoordinaattori huolehtii yhdessä ohjausryhmän kanssa suunnitelman vuosittaisesta päivityksestä. Suunnitelma on laadittu moniammatillisesti lukuvuonna Iin kunnan opiskelija- ja oppilashuollon toimintaperiaatteet, tavoitteet ja tehtävät 1.1 Opiskelijahuollon lähtökohdat Oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa käytetään käsitteitä opiskelija, opiskeluhuolto, koulutuksen järjestäjä ja oppilaitos. Perusopetuksen opetussuunnitelmissa vastaavina käsitteinä käytetään nimityksiä oppilas, oppilashuolto, opetuksen järjestäjä ja koulu. Iissä käytetään kuntakohtaisessa suunnitelmassa nimitystä oppilashuoltosuunnitelma ja siihen sisältyy lukio-opetuksen opiskelijahuoltoasiat. Oppilashuolto kattaa näin kokonaisuudessaan esi-, perus- ja lukioopetuksen suunnitelmat. Opiskeluhuollon tavoitteet, tehtävät ja toteuttamisen periaatteet muodostavat esiopetuksesta toisen asteen koulutukseen ulottuvan jatkumon. Eri koulutusasteiden vuorovaikutus on tärkeää pohdittaessa opiskeluhuollon toimintaa kokonaisuutena. Yhtenäiset käytännöt tukevat eri kehitysvaiheissa oppilaan terveyttä, hyvinvointia ja oppimista. Opiskeluhuollon monialaisen yhteistyön rakenteita, muotoja ja toimintatapoja kehitetään kouluyhteisössä ja eri yhteistyötahojen kanssa. Oppilashuollon perustana on oppilashuoltolaki (1287/2013). Lain tavoitteena on turvata oppilaiden tarvitsemien oppilashuoltopalvelujen yhdenvertainen saatavuus ja laatu. Laki kokoaa hajallaan lainsäädännössä olleet säännökset oppilashuollon jatkumoksi niin, että laki koskee niin esi- ja perusopetuksen kuin lukion ja ammatillisen koulutuksen oppilaita ja opiskelijoita. Laki vahvistaa oppilashuollon toteuttamista ja johtamista toiminnallisena kokonaisuutena ja monialaisena yhteistyönä. Oppilashuolto kytkeytyy lastensuojelulain mukaiseen kunnan hyvinvointisuunnitelmaan ja perustuu oppilashuoltotarpeen arviointiin. Laki määrittelee tarkemmin eri tasoilla toimivien oppilashuoltoryhmien toimintaa (kunnan ohjausryhmä, koulukohtainen oppilashuoltoryhmä sekä yksilökohtainen asiantuntijaryhmä), niiden tehtävät sekä niille nimetyt vastuuhenkilöt. Monialainen yhteistyö on kaikilla tasoilla tärkeää. Lisäksi laki määrittelee koulutuksen järjestäjän ja koulujen omavalvonnan. Laki siirtää oppilashuollon painopistettä korjaavasta työstä ennaltaehkäisevään ja koko kouluyhteisön hyvinvointia edistävään työhön. Oppilashuollon palveluja ovat psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä kouluterveydenhuollon palvelut. Näiden asiantuntijoiden tehtävät liittyvät niin yksilöön, yhteisöön kuin yhteistyöhön. Palvelut järjestetään lain edellyttämissä määräajoissa. Oppilaille ja huoltajille annetaan tieto koulun ja sen oppilaiden käytettävissä olevasta oppilashuollosta. Oppilashuoltoon sisältyvät: - koulun toiminta - koulutuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen oppilashuolto - oppilashuollon palvelut o psykologi- ja kuraattoripalvelut o koulu- ja opiskeluterveydenhuolto 3

4 Oppilashuollon lähtökohtana on tukea oppilaan ja huoltajan osallisuutta ja kuulluksi tulemista. Oppilashuoltoa toteutetaan yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa huomioon ottaen oppilaan ikä ja edellytykset. Oppilashuoltotyössä otetaan huomioon lapsen edun ensisijaisuus. Avoimuuden, luottamuksellisuuden sekä oppilaaseen ja huoltajaan kunnioittavan suhtautumisen periaatteet ohjaavat oppilashuoltotyötä. Lain perusteella on laadittu muutos opetussuunnitelman perusteisiin oppilashuollon osalta. 1.2 Iin oppilashuolto esi- ja perusopetuksessa sekä lukiossa Oppilashuollolla tarkoitetaan opiskelijan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa oppilaitosyhteisössä. Oppilashuoltoa on sekä perusopetuslaissa tarkoitettu oppilashuolto, että lukiolaissa ja ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitettu opiskelijahuolto (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 3). Koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että opiskeluhuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten laaditaan oppilaitoskohtainen oppilas- tai opiskeluhuoltosuunnitelma. Opiskeluhuoltosuunnitelma voi olla myös kahden tai useamman oppilaitoksen yhteinen. Suunnitelma laaditaan yhteistyössä oppilaitoksen henkilöstön, opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa kanssa. Iissä koulukohtaisen oppilashuoltosuunnitelman pohja on yhteinen esi- ja perusopetuksella sekä lukiolla. Oppilashuoltosuunnitelmaa koulut täydentävät yksikkökohtaisilla osuuksilla omalla erillisellä lomakkeella. Kuntakohtaiseen oppilashuoltosuunnitelmaan laaditaan yhteisiä toimintamalleja, joiden avulla on tarkoitus linjata koulujen toimintaa. Suunnitelmaa laadittaessa tehdään tarvittaessa yhteistyötä myös muiden viranomaisten ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Iissä esi- ja perusopetusta järjestetään seuraavasti. Kuivaniemellä on yhtenäiskoulu, jossa samassa koulurakennuksessa opiskelevat 0-9.luokkaiset. Iin keskustassa Valtarin koulussa opiskelevat 7-9.luokkalaiset sekä Haminan koulussa 0-6.luokkalaiset. Pienryhmät ovat keskittyneet Haminan koulun yksikköön. Pienempiä 3-6 opettajaisia kouluja ovat Alarannan koulu (3-6.luokkalaiset opiskelevat tällä hetkellä Valtarin koulun tiloissa), Aseman koulu, Jakun koulu, Ojakylän koulu, Olhavan koulu, Pohjois-Iin koulu sekä Ylirannan koulu. Esiopetus on päätetty keskittää Nikkarin päiväkodin ja Haminan koulun esiopetusryhmiin. Muutamilla pienillä kouluilla järjestetään esiopetusta. Näitä ovat Asema, Jakku, Kuivaniemi, Ojakylä ja Olhava. Lukio-opetusta järjestetään Iin lukiossa, joka sijaitsee Iin keskustassa. Jokaisella koululla toimii oma oppilashuolto, mutta yhteiset käytänteet ja toimintamallit ohjaavat koulujen oppilashuoltotyötä. Tiedon jakamisesta huolehtii erityisopetuskoordinaattori. 4

5 2. Oppimisen tuen ja opiskelijahuollon palvelut Iissä Perusopetuksen oppilashuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennalta ehkäisevänä ja koko oppilaitosyhteisöä tukevana monialaisena yhteisöllisenä ja yksilökohtaisena oppilashuoltona oppilaiden ja heidän huoltajiensa, opetus-, sosiaalija terveystoimen ja muiden tahojen (palveluverkostojen) kanssa. Opiskeluhuollon tavoitteena on myönteisen vuorovaikutuksen ja ilmapiirin edistäminen ja tarvittaessa ongelmiin puuttuminen sekä terveen ja turvallisen oppimis- ja kasvuympäristön ylläpitäminen. Tämä kattaa mm. toimenpiteet ja vastuunjaon ongelma- ja kriisitilanteiden ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi. 2.1 Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Kouluterveydenhuollolla tarkoitetaan terveydenhuoltolain (1326/2010) 16 :n mukaista kouluterveydenhuoltoa ja opiskeluterveydenhuollolla mainitun lain 17 :n mukaista opiskeluterveydenhuoltoa. Koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa toteuttavat terveydenhoitaja ja lääkäri. Terveydenhuoltolain mukaisilla koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluilla: 1) edistetään ja seurataan oppilaitosyhteisön hyvinvointia sekä opiskeluympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta; 2) edistetään ja seurataan opiskelijoiden tervettä kasvua ja kehitystä, hyvinvointia ja opiskelukykyä vuosittain; 3) tunnistetaan opiskelijoiden varhaisen tuen tarpeet ja järjestetään tarvittava tuki sekä ohjataan hoitoon ja tutkimuksiin. Lisäksi kouluterveydenhuollossa tuetaan vanhempien ja huoltajien hyvinvointia ja kasvatustyötä. Opiskeluterveydenhuolto sisältää opiskelijan terveyden- ja sairaanhoitopalvelut, jotka on järjestettävä yhtenäisenä kokonaisuutena. Koulutuksen järjestäjän on järjestettävä opiskeluhuolto yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen opiskeluhuoltopalveluista vastuussa olevien viranomaisten kanssa siten, että opiskeluhuollosta muodostuu toimiva ja yhtenäinen kokonaisuus. Terveydenhuollon palvelut koululla - kouluterveydenhoitajapalveluja on kaikilla kouluilla - päivystävän sairaanhoitajan ja lääkärin vastaanotto tapahtuu pääsääntöisesti terveysasemalla - kouluterveydenhuollon lääkärin laaja-alaiset terveystarkastukset ovat 1., 5., ja 8 luokilla - lääkärin määräaikainen tarkastus suoritetaan toisella asteella tytöille - kutsuntatarkastukset korvaavat poikien toisen asteen määräaikaisen tarkastuksen, jonka suorittavat yhteistyössä terveydenhoitaja ja lääkäri - kouluterveydenhoitajalta lääkärille on konsultaatiomahdollisuus päivittäin - tarvittaessa koululääkäri osallistuu moniammatillisiin asiantuntijapalavereihin - suun terveydenhuollon määräaikaistarkastukset toteutetaan yhteistyössä koulun kanssa 2.2. Kuraattori- ja psykologipalvelut Oulunkaaren perhepalvelut tuottavat Iin alueen oppilas- ja opiskelijahuollon kuraattorin ja psykologin palvelut. Palveluilla edistetään koulu- ja opiskeluyhteisön hyvinvointia sekä yhteistyötä opiskelijoiden perheiden ja muiden läheisten kanssa. Lisäksi palveluilla tuetaan opiskelijoiden oppimista ja hyvinvointia sekä sosiaalisia ja psyykkisiä valmiuksia (Opl 2 ). Oulunkaaren perhepalveluiden alaisuudessa työskentelee 2 psykologia, jotka työskentelevät sosiaalitoimiston tiloissa ja 2,5 kuraattoria, joiden toimipisteet ovat kouluilla. Kuraattorit ja psykologit päivittävät yhteystietonsa opetuksenja koulutuksen järjestäjille lukuvuosittain, jotta opetuksen ja koulutuksen järjestäjät voivat vastata siitä, että 5

6 opiskelijoilla ja heidän huoltajillaan on tieto oppilaitoksen ja sen opiskelijoiden käytettävissä olevasta opiskeluhuollosta oman toimialansa osalta (Opl 11 ). Kuraattorin ja psykologin on opiskelijan, huoltajan, koulun tai oppilaitoksen henkilökuntaan kuuluvan tai muun ammatissa toimivan henkilön pyynnöstä järjestettävä opiskelijalle mahdollisuus henkilökohtaiseen keskusteluun seitsemän työpäivän kuluessa tai kiireellisessä tapauksessa samana tai seuraavana työpäivänä (Opl 15 ). Opetuksen järjestäjää varten psykologeilla on oma puhelinpäivystysaika. Silloin kun koulun, oppilaitoksen tai opiskeluhuollon työntekijä arvioi, että opiskelijan opiskeluvaikeuksien tai sosiaalisten tai psyykkisten vaikeuksien ehkäisemiseksi taikka poistamiseksi tarvitaan opiskeluhuollon psykologi- tai kuraattoripalveluja, hän ottaa yhteyttä opiskeluhuollon psykologiin tai kuraattoriin yhdessä opiskelijan ja huoltajan kanssa tai tiedottaa opiskelijaa ja huoltajaa yhteydenotosta ja antaa tiedossaan olevat tuen tarpeen arvioimiseksi tarvittavat tiedot (Opl 16 ). Tarvittaessa opiskelija on ohjattava saamaan muita opiskeluhuollon palveluja sekä muuta erityisen tuen tarpeessa olevia lapsia ja nuoria tukevaa toimintaa. Liitteenä esimerkki kuraattorityön vuosikellosta, joka ohjaa heidän työnsä painotuksia yhteisöllisen oppilashuollon näkökulmasta yläkouluilla (Liite 3). Iin kouluilla kuraattori on tavattavissa eri kouluilla lukuvuosittain päivitetyn suunnitelman mukaisesti sekä erikseen sovittavina ajankohtina. Virka-aikana kuraattorin tavoittaa puhelimitse ja Wilman kautta sekä yhteydenottolomakkeen avulla. Opiskelijan kuraattorikäynnit voivat olla tuen tarpeen mukaan joko yksittäisiä tai säännöllisiä pidempiaikaisia tapaamisia. Psykologien palvelut tuotetaan perheneuvolan ja terveyskeskuksen palveluina ajanvarauksella oppilashuoltolain määrittämiin aikarajoihin sitomattomina. Huoltaja ei voi kieltää oppilasta ja opiskelijaa käyttämästä oppilashuoltolaissa tarkoitettuja palveluita (Opl 18 ). Kuraattorit ja psykologit voivat olla tarvittaessa koollekutsujana ja osallistua yksittäistä oppilasta ja opiskelijaa koskevan opiskeluhuoltoasian käsittelyssä oppilaskohtaisessa monialaisessa asiantuntijaryhmässä oppilaan, opiskelijan ja huoltajan kirjallisella suostumuksella. Kuraattorit ovat koulu- ja oppilaitoskohtaisen oppilashuoltoryhmän sekä oppilashuollon ohjausryhmän jäseniä. Psykologit osallistuvat koulu- ja oppilaitoskohtaiseen oppilashuoltoryhmään sekä oppilashuollon ohjausryhmään kutsuttaessa. Psykologin testauksiin ohjattaessa oppilaalla tulee pääsääntöisesti olla tehostetun tuen päätös ja siihen liittyvät toimenpiteet suoritettuina. Tämä tukee sitä ajatusta, että oppilasta on tuettu ensin koulun tukitoimien avulla. Ohjaus perheneuvolaan, sosiaalihuoltoon ja lastensuojeluun Perheneuvola auttaa kasvuun ja kehitykseen liittyvissä kysymyksissä ja perheen vuorovaikutusongelmissa. Perheneuvolaan ottaa yhteyttä ensisijaisesti lapsen huoltaja. Perheneuvolaan voi ottaa yhteyttä, kun vanhemmat ovat huolissaan lapsen käyttäytymisestä, sosiaalisesta selviytymisestä tai kehityksestä. Perheneuvola on tukena, kun perhe haluaa apua kriisitilanteeseen, perheenjäsenten välillä on ristiriitoja tai perheessä harkitaan eroa tai tarvitaan apua erosta selviämiseen. Perheneuvola tukee lasta ja perhettä muun muassa mielialaan, tunnesäätelyyn sekä vanhemmuuteen liittyvissä haasteissa. Perheneuvolassa tutkitaan myös oppilaan oppimiseen liittyviä tekijöitä. Oppilaat ohjautuvat perheneuvolaan pääsääntöisesti oppilashuoltopalveluiden kautta (psykologi). Perheneuvolan työntekijät osallistuvat pyydettäessä yksilökohtaisiin monialaisiin asiantuntijaryhmiin sekä muuhun oppilashuoltotyöhön, esimerkiksi työparina. Koulun työntekijöillä on velvollisuus ohjata oppilaita ja heidän perheitä sosiaalihuollon ja/tai lastensuojelun palveluihin (lastensuojelulaki 25, sosiaalihuoltolaki 35 ), kun työntekijälle tulee huoli tai epäily, että lapsen kasvuolosuhteet vaarantuvat, eivät turvaa lapsen tervettä kehitystä tai lapsi vaarantaa itse käyttäytymisellään terveytensä ja kehityksensä. Ohjaamis- ja ilmoituskynnyksen tulee olla matala, jotta lapsi ja perhe saisivat tukea mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Oppilaan pahoinvointi voi näyttäytyä koulussa monin eri tavoin ja siihen on aina puututtava. Lapsen hyvinvoinnin riskitekijöitä voivat olla esimerkiksi koulumotivaation puute, poikkeava käytös tai puheen sisältö, lapsen olemuksen tai käytöksen muuttuminen, epämääräiset ja/tai runsaat poissaolot koulusta, muutos lapsen arkiympäristössä tai äkillinen kriisi perheessä (esim. sairastuminen, kuolemantapaus, avioero), perushoidon laiminlyönti (ravitsemus, hygienia, hoiva) sekä lapsen selittämättömät/jatkuvat vammat. Yleensä tällaisissa tilanteissa opettaja ja muut 6

7 oppilashuollon työntekijät työskentelevät oppilashuollon keinoin ja yhdessä vanhempien kanssa. Jos oppilaan oirehdinta ei poistu, oppilashuollon keinot ovat riittämättömät ja työntekijällä on edelleen huoli oppilaan kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista, työntekijän on ohjattava perhettä sosiaalihuollon palveluihin. Ensisijainen toimintatapa, on, tehdä huoltajan kanssa yhteistyössä yhteydenottopyyntö sosiaalihuoltoon tuen tarpeen arvioimiseksi. Yhteydenottopyynnön voi tehdä puhelimitse palveluohjaajalle, vapaamuotoisesti tai kirjallisesti lomakkeella. Mikäli huoltaja/oppilas ei suostu yhteydenottopyynnön tekemiseen, työntekijällä on velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus, mikäli huoli on sen tasoinen, että sosiaalihuollon tarve on arvioitava. Lastensuojeluilmoituksen edellytyksiä ovat esimerkiksi lapsen tai vanhempien runsas päihteiden käyttö (alkoholi, huumeet), perheväkivalta, epäily seksuaalisesta hyväksikäytöstä, rikokset ja rikosepäilyt, vanhempien vakavat mielenterveysongelmat, lapsen hoidon laiminlyönti, tai muut asiat, jotka selkeästi vaarantavat/ovat esteenä lapsen hyvinvoinnille. Lastensuojeluilmoituksen voi tehdä kirjallisesti lomakkeella tai puhelimitse palveluohjaukseen. Yhteydenottolomakkeet löytyvät erillisinä asiakirjoina oppilashuoltosuunnitelman lopusta. Mikäli lapsen tilanne tai asian selvittely voi vaarantua yhteydenotosta kotiin, ilmoitus tehdään suoraan lastensuojeluun/palveluohjaukseen ilman yhteydenottoa huoltajin. Pääasiassa ilmoitus on suositeltavaa tehdä kirjallisena, mutta akuuteissa tilanteissa työntekijä soittaa suoraan lastensuojeluun tai hätäkeskukseen sosiaalipäivystykseen. Työntekijän on mahdollista konsultoida missä tahansa vaiheessa kuraattoreita, palveluohjaajaa tai sosiaalityöntekijöitä. Iin kouluilla koulunkäyntihaluttomuus on lisääntynyt perusopetuksen piirissä. Palvelutarpeen arviointiin liittyvänä moniammatillisena yhteistyönä suunnitellaan akuutin työryhmän perustamista. Työryhmä on tarkoitus nimetä siten, että siinä on sosiaalihuollon, lastensuojelun, psykologian, terveydenhuollon, koulun sosiaalityöntekijän, erityisopetuksen ja huoltajan edustus. Työryhmän kokoaa sosiaalihuollon työntekijä shl-yhteydenoton tai lsilmoituksen perusteella. Työryhmän työskentely perustuu sosiaalihuoltolain mukaiseen palvelutarpeen arviointiin, jossa työryhmän avulla kartoitetaan samanaikaisesti lapsen palveluiden tarve esimerkiksi tilanteessa, jossa lapsi on kieltäytynyt käymästä koulua ja poissaoloja on kertynyt paljon Oppilashuollon suunnitelmat Paikallisella tasolla oppilashuollon suunnitelmien kokonaisuus muodostuu neljästä moniammatillisessa yhteistyössä valmistellusta suunnitelmasta ja strategiasta, jotka yhdessä ohjaavat oppilashuollon suunnittelua ja toteutusta. Suunnitelmat ovat: 1) Oulunkaaren kuntayhtymän seudullinen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, 2) Oulunkaaren kuntayhtymän seudullinen oppilashuollon strategia 3) opetussuunnitelmiin sisältyvä kuvaus oppilashuollosta (esi- ja perusopetus) ja opiskelijahuollosta (lukio) sekä 4) oppilashuoltosuunnitelma, joka on laadittu esi-, perus- ja lukio-opetukseen yhteiseksi suunnitelmaksi. Paikalliset opetussuunnitelmat ovat osa strategioita ja suunnitelmia ja paikallisten opetussuunnitelmien avulla toiminnat kuvataan konkreettisesti ja näin tavoitteet toteutuvat paikallisesti Oppilashuollon ohjausryhmä Iihin on nimetty oppilashuollon ohjausryhmä, joka vastaa oppilas- ja opiskeluhuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista esiopetuksen, perusopetuksen sekä lukio-opetuksen osalta. Ohjausryhmään kuuluu opetus- ja varhaiskasvatuspäällikkö, erityisopetuksen koordinaattori, perhepalvelujen 7

8 palveluesimies, neuvolapalvelujen esimies sekä vaihtuvana jäsenenä yksi rehtori tai koulunjohtaja. Ryhmä kokoontuu kahdesti lukuvuoden aikana. Tarvittaessa ryhmää voidaan täydentää muilla tarvittavilla jäsenillä. Kokoonkutsujana ja esityslistojen laatijana toimii pääsääntöisesti opetus- ja varhaiskasvatuspäällikkö yhdessä erityisopetuksen koordinaattorin kanssa. Ohjausryhmän tehtävänä on päivittää vuosittain oppilashuollon suunnitelmaa sekä linjaukset ja ohjeet oppilaitoskohtaisten opiskeluhuoltosuunnitelmien laatimiseksi. Opiskeluhuoltoa koskeva osuus laaditaan yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa. Ohjausryhmä päivittää ja täydentää tarvittaessa koko kuntaa koskevan oppilas/opiskelijahuoltosuunnitelman, johon on laadittu kunnan yhteisiä toimintamalleja. Lisäksi ohjausryhmä arvioi opiskelijahuollon vuosittaisen kokonaistarpeen ja käytettävissä olevat opiskelijahuoltopalvelut. Tarpeen määrittelyssä on otettava huomioon seuraavan lukuvuoden oppilasmäärät, tehostetun ja erityisen tuen piirissä olevien oppilaiden määrät sekä tuen mahdollistaminen kaikille oppilaille mahdollisimman tasapuolisesti kaikille kouluille. Koulukohtaiset suunnitelmat tulee olla sähköisesti ohjausryhmän jäsenillä elokuussa. Koulukohtainen oppilashuoltosuunnitelma löytyy liitteestä (1), johon kukin koulu täyttää koulukohtaisen osion omilla tiedoillaan. 8

9 3. Yhteisöllinen oppilashuolto 3.1. Määritelmä Koulukohtainen oppilashuoltoryhmä vastaa koulun oppilashuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista. Ryhmän keskeinen tehtävä on edistää opiskelijoiden oppimista, hyvinvointia ja terveyttä, sosiaalista vastuullisuutta, vuorovaikutusta sekä osallisuutta. Ryhmä ei käsittele yksittäisten oppilaiden asioita. Koulukohtaisesti voidaan määrittää oppilashuollosta vastaava henkilö. Pääsääntöisesti tämä on rehtori tai koulunjohtaja. Koulukohtaisten oppilashuoltoryhmien kokoonpano voidaan määritellä koulukohtaisesti Toteuttaminen ja toimintatavat Oppilashuoltoryhmä kokoontuu kouluilla vähintään kaksi kertaa lukukaudessa sekä lisäksi koulukohtaisesti voidaan sopia muita kokoontumisia tarpeellinen määrä. Lukuvuoden ensimmäisessä kokoontumisessa suunnitellaan koulun tarpeiden pohjalta tulevaa oppilashuollollista toimintaa mm. oppilaiden ja huoltajien osallistamista, yhteistyökuviota eri järjestöjen ja yhteistyötahojen kanssa, koulun sisäistä yhteisöllistä kehittämistä ja turvallisuutta edistävän toiminnan suunnittelua. Suunnittelussa voidaan hyödyntää mm. kouluterveyskyselyn ja muiden tehtyjen kyselyiden tuloksia. Ryhmä laatii yhteisöllisen oppilashuollon tavoitteen erilliselle lomakkeelle (liite1), joka toimitetaan ohjausryhmälle. Lukuvuodelle asetettua suunniteltua toimintaa toteutetaan koulun arjessa koko koulun henkilökunnan kesken sovitulla tavalla. Oppilashuoltoryhmän kokouksista laaditaan muistio, joka tallennetaan koulun arkistoon. Muistio on julkinen asiakirja. Oppilashuoltoryhmän jäseniä ovat kouluilla rehtori, kuraattori, terveydenhoitaja, opinto-ohjaaja, psykologi, sosiaalityöntekijä/palveluohjaaja ja koulun laaja-alainen erityisopettaja. Koulu kirjaa oman kokoonpanonsa koulukohtaiseen oppilashuoltosuunnitelmaan. Oppilaan oppimiseen liittyvän tuen takaamiseksi koulu tai esiopetusryhmä voi koota erillisen oppilaitoskohtaisen pedagogisen yhteistyöryhmän. Ryhmä kootaan asia- ja tapauskohtaisesti. Ryhmän tehtävänä on tukea ja ohjata opettajia oppilashuollollisten kysymysten ratkaisemisessa sekä tarkastaa, että kukin oppilas tai opiskelija saa riittävää oppimisen tukea ja että opetusjärjestelyt ovat mahdollisimman toimivat. Lukuvuosisuunnitelma yhteistyössä Tavoitteellisuus Yhteisöllinen oppilashuolto Yhteiset toimintatavat Kiva-koulu, Askeleittain, Friends, Maltti Vertaistoiminta, ryhmäytys, tuki- ja kummioppilastoiminta Teemapäivä/viikot Osallisuus ja yhteistyö Lasten ja nuorten osallisuus ja kuuleminen Yhteistyö huoltajien kanssa Opiskeluhuollon palvelut ja muut yhteistyökumppanit 9

10 3.3. Yhteistyö koulun ulkopuolisten tahojen kanssa Iin kouluissa tehdään oppilashuollollisissa asioissa runsaasti yhteistyötä ulkopuolisten tahojen kanssa, vaikka tähän asti etsivät nuorisotyöntekijät eivät ole olleet osana oppilashuoltoryhmää. Nuorisotoimen kanssa suunnitellaan ja järjestetään yhteistyössä erilaisia ryhmäytymispäiviä ja tuokioita. Etsivä nuorisotyön ohjaaja jalkautuu etenkin yläkouluille ja kohderyhmänä on vuotiaat iiläiset nuoret. Kouluyhteistyötä tehdään esimerkiksi jatkis-illan ja kouluolkkarin merkeissä. Lisäksi etsivät osallistuvat 7-luokkalaisten ryhmäytyksiin. Abiturienteille pidetään infoa etsivästä nuorisotyöstä. Abeilta kerätään myös suostumuslomake, joka antaa luvan etsiville ottaa syksyllä yhteyttä korkeakoulujen hakutulosten tultua. Ylioppilaskirjoitusten aikaan abeille järjestetään myös abikahvilaa. Kulttuuritoimen kanssa suunnitellaan yhteisiä kulttuuritapahtumia ja vierailuja, joihin kuuluvat mm. taideprojektit tietyille ikäryhmille. Sosiaali- ja terveystoimi ovat kiinteä osa oppilaitosten opiskeluhuoltoa opiskeluhuoltoryhmien toiminnan kautta. Yhteistyötä tehdään mm. terveyteen liittyvässä valistustyössä sekä teemapäivien tai tapahtumien suunnittelussa. Turvallisuuteen liittyvissä asioissa tehdään yhteistyötä poliisin ja pelastuslaitoksen kanssa. Koulupoliisi käy vuosittain pitämässä liikenne- ja laillisuuskasvatukseen liittyvät oppitunnit neljäs- ja kahdeksasluokkalaisille. Tarvittaessa koulupoliisilta saa konsultaatioapua. Yhteistyö seurakunnan kanssa on tiivistä. Seurakunta käy kouluilla pitämässä aamunavauksia ja osallistuu myös koulun kanssa yhteistyöhön eri tavoin. Kriisitilanteissa seurakunta on merkittävä tuen antaja niin oppilaille, huoltajille kuin koulun henkilökunnallekin. Oppilaitokset tekevät yhteistyötä myös eri järjestöjen ja yhdistysten kanssa. Kerho- ja harrastustoiminnan puitteissa yhteistyötä tehdään mm. urheiluseurojen ja Mannerheimin lastensuojeluliiton kanssa Oppilaitoksen turvallisuuteen liittyvät suunnitelmat Perusopetus- ja lukiolaki, pelastuslaki ja opetussuunnitelmat vaativat erilaisia turvallisuuteen liittyviä suunnitelmia oppilaitoksilta. Oppilaitoksilla pitää olla pelastussuunnitelma, kriisisuunnitelma, suunnitelma oppilaan/opiskelijan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä ja suunnitelma kurinpitokeinojen käyttämisestä (lukio) tai suunnitelma kurinpitokeinojen ja kasvatuskeskustelun käyttämisestä (perusopetus). Lisäksi Iissä on koulujen yhteinen koulukuljetusopas, joka sisältää liikenneturvallisuuteen liittyvää asiaa. Suunnitelmat päivitetään vähintään kerran lukuvuodessa. Ne valmistellaan ja päivitetään yhteistyössä tarvittavien viranomaisten kanssa. Iin kouluilta tulee löytyä alla olevat turvallisuutta edistävät suunnitelmat: - Pelastussuunnitelma ja uhka-arvio - Kriisisuunnitelma - Suunnitelma oppilaiden/opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä, KiVakoulusuunnitelma - Suunnitelma kurinpitokeinojen (lukio) / kurinpitokeinojen ja kasvatuskeskustelun käyttämisestä (perusopetus) - Järjestyssäännöt - Koulukuljetusopas - Perehdytys-ja työhön opastamiskansio 10

11 3.5. Yhteistyö nivelvaiheissa Nivelvaiheella tarkoitetaan oppilaan siirtymistä päivähoidosta esiopetukseen, esiopetuksesta ensimmäiselle tai seitsemännelle luokalle sekä siirtymistä toiselle opettajalle, luokka-asteelle tai toiseen kouluun. Koulunkäynnin kannalta tarpeellisen tiedon siirtäminen nivelvaiheissa on tärkeää, jotta opettaja pystyy huomioimaan oppilaan vahvuudet ja tuen tarpeet alusta asti. Yhteiset käytännöt ja moniammatillinen yhteistyö mahdollistavat oppilaan koulupolun ja oppimisen kokonaisvaltaisen seurannan esikoulusta toisen asteen koulutuksen loppuun saakka. Riittävä yhteistyö sekä joustavat ja luotettavat tiedonsiirto- ja toimintamallit auttavat myös yleisen, tehostetun tai erityisen tuen tarpeiden määrittelyssä. Nivellyksen käytänteet ovat kaikilla kouluilla samanlaiset. Nivellys esiopetukseen Iissä lapsille tehdään lastenneuvolassa iänmukaiset LENE (leikki-ikäisen lapsen neurologinen kehitys) -arviot 2½-3, 4, 5, ja 6-vuoden iässä. Näiden arvioiden pohjalta voidaan ennustaa mahdollisia tulevia oppimisvaikeuksia. Mikäli huoli lapsen kehityksestä herää, tähän puututaan välittömästi ja lapsi ohjataan tarvittavien tukipalvelujen piiriin esim. puhe-, fysio- tai toimintaterapiaan, psykologille tai perheneuvolan palveluihin. Varhaiserityisopettajan konsultoimana voidaan lapselle aloittaa tehostettu tai erityinen tuki jo varhaiskasvatuksessa. Tällöin lapselle laaditaan tarvittavat pedagogiset asiakirjat. Lastenneuvolan tarkastusten tiedot ovat kouluterveydenhuollon käytettävissä, kun lapsi aloittaa esikoulun. Ennen esikoulun alkua neuvolan terveydenhoitajat ja moniammatillinen työryhmä huolehtivat siitä, että lapsen oppisen ja opetuksen järjestämisen kannalta riittävä tieto siirtyy tulevaan esiopetuspaikkaan. Ennen esiopetuksen alkua tarvittaessa kutsutaan koolle nivellyspalaveri, jossa on mukana terveydenhoitaja, koulukuraattori, esikoulunopettaja ja varhaiserityisopettaja sekä tarvittaessa kiertävä erityislastentarhanopettaja ja päiväkodin lastentarhanopettaja. Lapsille, joilla on tehostetun tai erityisen tuen tarvetta pidetään yksilökohtainen moniammatillinen niveltämispalaveri ennen esiopetuksen alkua. Yhteisen kokoontumisen tavoitteena on oppisen ja koulunkäynnin osalta olennaisen tiedon siirtyminen ja jatkumon turvaaminen varhaiskasvatuksesta tulevalle koulutielle. Nivellys ekaluokalle Iissä ensimmäisen luokan aloittavat oppilaat osallistuvat esiopetukseen joko päiväkodissa tai koulussa annettavaan esiopetukseen. Kouluun ilmoittautumiset tapahtuvat helmikuussa. Kaikille ensimmäisen luokan aloittaville oppilaille tehdään ryhmämuotoinen kouluvalmiusarvio esiopetusvuoden maaliskuussa (viikolla 8 tai 9) esiopetusyksikön erityisopettajan toimesta. Kouluvalmiusarviossa saatu tieto on käytettävissä nivellysvaiheessa. Tiedonsiirrot aloitetaan maaliskuun alussa (viikolla 11 tai 12), kun erityisopettajakoordinaattori, koulun rehtori ja varhaiserityisopettajat pitävät palaverin, jossa siirretään tiedot erityisen tuen lapsista sekä käydään läpi kouluvalmiustehtävistä saadut pistemäärät. Alle 50 pistettä saaneen lapsen kohdalla laajennetaan yhteistyötä moniammatillisesti mm. psykologin laajempiin arvioihin. Erilliset yksilökohtaiset moniammatilliset niveltämispalaverit pidetään tehostetun tai erityisen tuen oppilaille ennen ensimmäisen luokan alkua. Niiden tarkoituksena se, että lapsen oppimisen ja opetuksen järjestämisen kannalta riittävä tieto siirtyy tulevaan kouluun. Tiedonsiirto lapsen oppimisen ja kasvun asioissa hoituu esiluokan opettajalta luokanopettajalle tiedonsiirtopalaverissa, jotka pidetään huhtikuun aikana. Eskaritiedot lastentarhaopettajat ja varhaiserityisopettajat siirtävät koulussa luokanopettajalle, erityisopettajalle ja rehtorille. Rehtori/koulunjohtaja kutsuu tiedonsiirtopalaverin koolle. Yhteisen kokoontumisen tavoitteena on olennaisen oppisen ja koulunkäynnin tiedon siirtyminen ja jatkumon turvaaminen varhaiskasvatuksesta tulevalle koulutielle. Myös lastenneuvolan tarkastusten tiedot siirtyvät kouluterveydenhuollon käytettäviksi. Rehtori/ koulunjohtaja huolehtii luokkajaoista ja kouluun tutustumisesta huhti-toukokuun vaihteessa. 11

12 Nivellys yläkouluun Kuraattori aloittaa nivellysvaiheen yhteistyön joulukuun aikana ensimmäisellä oppitunnilla. (A) Oppitunnin tarkoituksena on herätellä oppilaita ajatukseen siirtymisestä alakoulusta yläkouluun. Kuraattori kertoo oppilaille nivellyksen aikataulusta sekä tiedottaa koteja nivellyksen alkamisesta Wilma-viestillä. (B) Nivellystä jatketaan toimittamalla jokaiselle oppilaalle henkilökohtainen kyselylomake. Tämä lomake toimii koulun käyttämän tiedonsiirtolomakkeen rinnalla. Kuraattoreiden toimittamassa lomakkeessa kysytään mm. oppilaan kaveritoiveita yläkouluun siirryttäessä sekä tarvetta kuraattorin yksilöajalle. Yksilöaika järjestetään oppilaalle kyseisen kevään aikana. Kuraattori toimittaa lomakkeet luokkiin, jolloin hän näkee 6.luokkalaisia toisen kerran. Lisäksi kuraattori laittaa koteihin Wilma-viestinä lomakkeen ohjeistuksen ja tiedottaa prosessin etenemisestä. Nivellyksen seuraavassa vaiheessa (C) pidetään toinen oppitunti. Tämän tarkoituksena on nostaa yleisellä tasolla esille oppilaiden lomakkeessa esiin tuomia asioita yläkouluun siirtymiseen liittyen. Luokassa keskustellaan yhdessä käytännön asioista sekä pyritään tiedottamaan oppilaita muuttuvista käytännöistä, rohkaisemaan sekä motivoimaan. Oppilaita ja koteja tiedotetaan tulevista kevään aikatauluista. Erityisen tuen oppilaiden päätökset tarkistetaan nivellyksen yhteydessä 6.luokan keväällä. Erityisopettaja huolehtii pedagogisen selvityksen laadinnasta. Päätökseen voidaan liittää myös tarvittaessa psykologin palaute tai sosiaalinen selvitys. Myös tehostetun tuen tarve on syytä arvioida ennen yläkouluun siirtoa, jos oppilaalla on vaikeuksia selviytyä opiskeltavista aineista tms. oppimista vaikeuttavia asioita. Tiedonsiirtopalaverit pidetään viikolla 11, ja niissä on läsnä yläkoululta erityisopettaja, kuraattori, opinto-ohjaaja sekä tiedontuojana luokanopettaja, kuraattori sekä mahdollisesti myös koulujen erityisopettajat. Luokanopettajan täyttämässä tiedonsiirtolomakkeeseen tulee kirjata kaikki oppilasta koskevat tärkeät asiat. Lomakkeessa tulee olla sama tieto kuin, mitä luokanopettaja kertoisi palaverissa. Kuraattori toimittaa myös kaveritoiveet tiedonsiirtopalaveriin. Erityisopettajat ja erityisluokanopettajat tiedottavat tukiasiat luokanvalvojille ja oppilaita opettaville opettajille sekä huolehtivat, että tarvittavat pedagogiset asiakirjat löytyvät Wilmasta. Luokkajaot tehdään viikolla 12. Niistä vastaavat yhdessä yläkoulun kuraattori, opinto-ohjaaja, laaja-alainen erityisopettaja sekä rehtori. Luokkajaot käytetään nähtävänä oppilashuoltoryhmässä, jonka jälkeen luokat julkistetaan huhtikuun puolessa välissä (viikko 15). Huhti-toukokuun aikana järjestetään ryhmäytymispäivä/päivät (viikolla 20), jolloin tutustutaan toisiin yläkoululaisiin leikkien ja toimintojen kautta (D). Ryhmäytymispäivä toteutetaan moniammatillisena työryhmänä. Ryhmäytyminen jatkuu seitsemännen luokan syksyllä oman luokan ryhmäytymisjaksolla, jossa ovat mukana kuraattori, luokanvalvoja sekä mahdollisesti erityisopettaja. Yhteisöllisen oppilashuollon tavoitteena on tukea oppilaiden positiivista kiinnittymistä yläkouluun. 12

13 3.6.Oppimisen tuki Seuraava kaavio kuvaa oppimisen tukea kolmiportaisen tuen näkökulmasta, jossa oppilas saa tehostettua tai erityistä tukea, jos yleinen tuki ei riitä tukemaan hänen koulunkäyntiään. Oppimisen tukea voidaan antaa oppiaineissa tai muissa koulunkäyntiin liittyvissä asioissa esim. toiminnanohjauksen, keskittymisen tai tarkkaavuuden pulmissa. Pääsääntöisesti erityisopettajat vastaavat ja konsultoivat kouluilla pedagogisen tukeen siirroista ja niihin liittyvien tukitoimien saatavuudesta. 13

14 4. Yksilökohtainen oppilashuolto 4.1. Määritelmä Yksilökohtaisella opiskeluhuollolla tarkoitetaan oppilaalle annettavia oppilashuollon palveluja, joita ovat opiskeluterveydenhuolto, opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä yksittäistä opiskelijaa koskeva monialainen opiskeluhuolto. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 5 ) Yksilökohtaisen opiskeluhuollon tehtävänä on edistää hyvinvointia, terveyttä ja opiskelukykyä sekä tunnistaa näihin ja opiskelijan elämäntilanteeseen liittyviä yksilöllisiä tarpeita. Tavoitteena on myös varhaisessa vaiheessa ehkäistä ongelmia ja huolehtia tarvittavan tuen järjestämisestä Asiantuntijaryhmän kokoaminen ja opiskeluhuoltokertomuksen laatiminen Yksilökohtaista opiskeluhuoltoa toteutetaan yhteistyössä opiskelijan ja hänen huoltajansa kanssa. Oppilaan ja/tai huoltajan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella asian käsittelyyn mietitään tarvittavat oppilashuollon yhteistyötahot ja oppilaan läheiset. Huoltajan/oppilaan suostumus tulee olla kirjattuna joko paperille tai sähköisenä muistion suostumusosioon. Jos oppilas ei suostumuksesta huolimatta halua osallistua palaveriin, mutta hänen huoltajansa on läsnä, voidaan yksilökohtainen opiskelijahuoltopalaveri siitä huolimatta pitää lapsen edun mukaisesti. Lähtökohtana on opiskelijaa arvostava, hänen mielipiteitään kuunteleva ja luottamusta rakentava vuorovaikutus. Toiminnassa otetaan huomioon opiskelijan itsenäinen asema opiskeluhuoltoon liittyvissä kysymyksissä. Opiskelijalle ja hänen huoltajalleen annetaan tietoa yksittäisen opiskelijan oikeuksista opiskeluhuollossa sekä asioiden käsittelyyn liittyvistä lain edellyttämistä menettelytavoista ja tietojen käsittelystä. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 18 ) Asiantuntijaryhmän koollekutsuja voi olla opettaja, erityisopettaja, opinto-ohjaaja, psykologi, kuraattori tai terveydenhoitaja. Ryhmän monialainen kokoonpano perustuu tapauskohtaiseen harkintaa ja käsiteltävään asiaan. Ryhmä nimeää keskuudestaan vastuuhenkilöön. Rehtori ei kuulu suoraan asemansa perustella asiantuntijaryhmään. Yksilökohtaisessa oppilashuoltoryhmässä voidaan käsitellä mm. seuraavia asioita: koulumotivaation puute, alisuoriutuminen, haasteet kaverisuhteissa, ahdistuneisuus, masennus, runsaat poissaolot tai lupa psykologin tutkimuksiin haetaan asiantuntijapalaverin kautta (Liite 2). Asiantuntijaryhmän tapaamisessa sovitaan, kuka on ryhmän vastuuhenkilö, joka johtaa keskustelua. Samoin sovitaan siitä, kuka kirjaa käsitellyt asiat opiskeluhuollon kertomukseen Wilman muistioon. Muistio kirjataan palaverin aikana ja siinä on oltava seuraavat asiat: paikalla olijat (1), aihe otsikoksi (2) sekä avataan aihe laajemmin (3) otsikon alla olevaan ruudukkoon käytännön tasolla niin, että siitä ilmenee palaverin pääasiat. Muistiossa on oltava näkyvissä myös päätetyt jatkotoimenpiteet ja perustelut (4) sekä toteuttamisesta vastaavat tahot (5). Seurantapalaverin ajankohta mietitään läsnäolijoiden kanssa tarpeenmukaisesti. Lopuksi muistioon tarkennetaan, kuka saa tiedon oppilaan asioista ja laitetaan muistio näkyviin huoltajille ja opiskelijalle. Yksittäistä opiskelijaa tai henkilöä koskevat rekisterin tiedot ovat salassa pidettäviä. Kouluterveydenhuollon ja lastenneuvolan henkilöstö ja psykologit kirjaavat yksilökohtaisen opiskeluhuoltotyön säädetysti potilaskertomukseen ja muihin potilasasiakirjoihin. Vastaavasti opiskeluhuollon kuraattorit kirjaavat asiakastiedot kuraattorin asiakaskertomukseen. Opiskelijan yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestämiseen ja toteuttamiseen osallistuvilla on salassapitovelvollisuuden estämättä oikeus saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen sekä opiskeluhuollosta vastaavalle viranomaiselle sellaiset tiedot, jotka ovat välttämättömiä yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi. Jos opiskelija siirtyy toisen koulutuksen järjestäjän koulutukseen, aikaisemman koulutuksen järjestäjän on pyydettävä opiskelijan taikka, jollei hänellä ole edellytyksiä arvioida annettavan suostumuksen merkitystä, hänen huoltajansa tai muun laillisen edustajansa suostumus siihen, että uudelle koulutuksen järjestäjälle 14

15 voidaan siirtää opiskeluhuollon asiakasrekisteristä sellaiset salassa pidettävät tiedot, jotka ovat tarpeellisia opiskeluhuollon jatkuvuuden kannalta. 5. Yhteistyö opiskelijoiden ja huoltajien kanssa Opiskeluhuoltoa toteutetaan yhteistyössä oppilaiden ja heidän huoltajiensa kanssa. Oppilaita ja huoltajia tiedotetaan yksittäisen oppilaan asioiden käsittelyyn liittyvistä lain edellyttämistä menettelytavoista ja tietojen käsittelystä Wilmassa olevalla tai kotiin jaettavalla tiedotteella. Lisäksi asiasta tiedotetaan vanhempainilloissa, lukuvuositiedotteessa ja päiväkotien tiedotteissa. Henkilökohtaista ohjausta ja neuvontaa antaa koulun henkilökunta. Oppilaan asiaa käsiteltäessä oppilasta osallistutaan esim. ottamalla hänet mukaan asiantuntijaryhmän kokoukseen tai kuulemalla häntä muutoin. Oppilaan toiveet huomioidaan häntä koskevissa toimenpiteissä ja ratkaisuissa ja huoltajien kanssa tehtävässä yhteistyössä huomioiden asian laatu ja oppilaan ikä. Koulukuraattori, koulupsykologi tai kouluterveydenhoitaja arvioi tarvittaessa terveydenhuoltolain ja lastensuojelulain perusteella, onko oppilaalla edellytyksiä arvioida oman asiansa käsittelyyn liittyviä asioita. Näitä ovat asiantuntijaryhmän kokoukseen osallistujat, salassa pidettävien tietojen luovuttaminen huoltajalle tai huoltajan osallistuminen oppilashuoltoasian käsittelyyn. 6. Opiskeluhuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen Koulukohtaisia oppilashuoltosuunnitelmia seurataan oppilashuollon ohjausryhmässä suunnitelmallisesti seurantalomakkeen (liite) avulla lukuvuosittain. Jokainen koulu toimittaa suunnitelman ohjausryhmälle syyskuussa ja oppilashuollon koulukohtainen koontilomake (liite) lukuvuoden aikana toteutuneesta oppilashuollosta toimitetaan ohjausryhmälle huhtikuussa. 15

16 IIN KUNNAN KOULUKOHTAINEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA liite 1 1.Oppilashuollon toimintaperiaatteet, tavoitteet ja tehtävät Opiskeluhuolto on osa koulun opetus- ja kasvatustoimintaa. Se kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville. Sitä toteutetaan yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa. Opiskeluhuollolla edistetään ja ylläpidetään oppilaan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia ja tuetaan oppilaan oppimista sekä tasapainoista ja tervettä kasvua ja kehitystä. Sen avulla pyritään ehkäisemään ja tunnistamaan oppimisen esteitä, oppimisvaikeuksia sekä muita koulunkäyntiin liittyviä ongelmia ja puuttumaan niihin. 2. Oppilashuoltopalvelut 2.1. Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Koulukohtainen osio: (milloin/miten) 2.2. Kuraattori- ja psykologipalvelut (milloin/miten) 3. Yhteisöllinen oppilas- ja opiskeluhuolto 3.1.Määritelmä Yhteisöllisellä opiskeluhuollolla tarkoitetaan toimintakulttuuria ja kaikkia niitä toimia, joilla edistetään opiskelijoiden oppimista, hyvinvointia ja terveyttä, sosiaalista vastuullisuutta, vuorovaikututusta ja osallisuutta. Tätä toteuttavat kaikki opiskeluhuollon toimijat. 3.2.Toteuttaminen ja toimintatavat (oman koulun tavoitteet) 3.3. Yhteistyö koulun ulkopuolisten tahojen kanssa (mm. nuorisotoimi, seurakunta, sosiaali- ja terveystoimi, koulupoliisi) 3.4. Oppilaitoksen turvallisuuteen liittyvät suunnitelmat esim. suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa (miten) (mistä löytyy, mitä ohjelmaa käytetään) 3.5. Yhteistyö nivelvaiheissa (miten toteutetaan) 4. Yksilökohtainen oppilashuolto 4.1. Määritelmä Yksilökohtainen opiskeluhuolto on tarkoitettu yksittäisen opiskelijan tueksi. Siihen sisältyvät opiskelijalle annettavat kuraattorin, psykologin sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut sekä monialainen yksilökohtainen opiskeluhuolto Asiantuntijaryhmän kokoaminen ja opiskeluhuoltokertomuksen laatiminen (pääsääntöiset toimintatavat) 5. Yhteistyö opiskelijoiden ja huoltajien kanssa 6. Opiskeluhuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen (miten toteutetaan) (miten toteutetaan, suunnitelma syksyllä/seuranta keväällä) 16

17 liite 2 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Pedagoginen tuki Tehostetun tuen tarve ilmenee oppimisessa Yksilöllinen oppilashuolto Koulumotivaation puute alisuoriutuminen haasteet kaverisuhteissa ahdistuneisuus, masennus poissaolot lupa psykologin tutkimuksiin saadaan asiantuntijapalaverin kautta Keskustelu huoltajien kanssa eo/lo,aineenopettajat laativat pedagogisen arvion - suostumus - asiantuntijaryhmän kokoonpano määräytyy suostumuksen perusteella - vastuuhenkilö - kirjaus oppilashuoltokertomukseen erityisopettaja konsultoi (th, kuraattoria, psykologia) tai yhteistyöpalaveri (eo, th, kuraattori, psykologi, rehtori/ koulunjohtaja) kirjataan pedagogiseen arvioon Rehtorin päätös, kirjaus priimukseen/ Wilmaan E. Lehtola

18 liite 3 Esimerkki kuraattorityön vuosikellosta yläkoululla 18