IIN KUNTAKOHTAINEN OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLTOSUUNNITELMA
|
|
- Ville Karvonen
- 5 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 IIN KUNTAKOHTAINEN OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLTOSUUNNITELMA
2 Sisällys Johdanto Iin kunnan opiskelija- ja oppilashuollon toimintaperiaatteet, tavoitteet ja tehtävät Opiskelijahuollon lähtökohdat Iin oppilashuolto esi- ja perusopetuksessa sekä lukiossa Oppimisen tuen ja opiskelijahuollon palvelut Iissä Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Kuraattori- ja psykologipalvelut Oppilashuollon suunnitelmat Oppilashuollon ohjausryhmä Yhteisöllinen oppilashuolto Määritelmä Toteuttaminen ja toimintatavat Yhteistyö koulun ulkopuolisten tahojen kanssa Oppilaitoksen turvallisuuteen liittyvät suunnitelmat Yhteistyö nivelvaiheissa Oppimisen tuki Yksilökohtainen oppilashuolto Määritelmä Asiantuntijaryhmän kokoaminen ja opiskeluhuoltokertomuksen laatiminen Yhteistyö opiskelijoiden ja huoltajien kanssa Opiskeluhuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen...15 Liitteet 2
3 Johdanto Iin kuntakohtaisessa oppilashuoltosuunnitelmassa esitellään kunnan yhteiset linjaukset esi- ja perusopetuksen oppilashuollosta, joita koulut vielä tarkentavat omissa suunnitelmissaan. Päävastuu kunnan oppilashuoltosuunnitelman seurannasta on kunnan oppilashuollon ohjausryhmällä. Erityisopetuskoordinaattori huolehtii yhdessä ohjausryhmän kanssa suunnitelman vuosittaisesta päivityksestä. Suunnitelma on laadittu moniammatillisesti lukuvuonna Iin kunnan opiskelija- ja oppilashuollon toimintaperiaatteet, tavoitteet ja tehtävät 1.1 Opiskelijahuollon lähtökohdat Oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa käytetään käsitteitä opiskelija, opiskeluhuolto, koulutuksen järjestäjä ja oppilaitos. Perusopetuksen opetussuunnitelmissa vastaavina käsitteinä käytetään nimityksiä oppilas, oppilashuolto, opetuksen järjestäjä ja koulu. Iissä käytetään kuntakohtaisessa suunnitelmassa nimitystä oppilashuoltosuunnitelma ja siihen sisältyy lukio-opetuksen opiskelijahuoltoasiat. Oppilashuolto kattaa näin kokonaisuudessaan esi-, perus- ja lukioopetuksen suunnitelmat. Opiskeluhuollon tavoitteet, tehtävät ja toteuttamisen periaatteet muodostavat esiopetuksesta toisen asteen koulutukseen ulottuvan jatkumon. Eri koulutusasteiden vuorovaikutus on tärkeää pohdittaessa opiskeluhuollon toimintaa kokonaisuutena. Yhtenäiset käytännöt tukevat eri kehitysvaiheissa oppilaan terveyttä, hyvinvointia ja oppimista. Opiskeluhuollon monialaisen yhteistyön rakenteita, muotoja ja toimintatapoja kehitetään kouluyhteisössä ja eri yhteistyötahojen kanssa. Oppilashuollon perustana on oppilashuoltolaki (1287/2013). Lain tavoitteena on turvata oppilaiden tarvitsemien oppilashuoltopalvelujen yhdenvertainen saatavuus ja laatu. Laki kokoaa hajallaan lainsäädännössä olleet säännökset oppilashuollon jatkumoksi niin, että laki koskee niin esi- ja perusopetuksen kuin lukion ja ammatillisen koulutuksen oppilaita ja opiskelijoita. Laki vahvistaa oppilashuollon toteuttamista ja johtamista toiminnallisena kokonaisuutena ja monialaisena yhteistyönä. Oppilashuolto kytkeytyy lastensuojelulain mukaiseen kunnan hyvinvointisuunnitelmaan ja perustuu oppilashuoltotarpeen arviointiin. Laki määrittelee tarkemmin eri tasoilla toimivien oppilashuoltoryhmien toimintaa (kunnan ohjausryhmä, koulukohtainen oppilashuoltoryhmä sekä yksilökohtainen asiantuntijaryhmä), niiden tehtävät sekä niille nimetyt vastuuhenkilöt. Monialainen yhteistyö on kaikilla tasoilla tärkeää. Lisäksi laki määrittelee koulutuksen järjestäjän ja koulujen omavalvonnan. Laki siirtää oppilashuollon painopistettä korjaavasta työstä ennaltaehkäisevään ja koko kouluyhteisön hyvinvointia edistävään työhön. Oppilashuollon palveluja ovat psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä kouluterveydenhuollon palvelut. Näiden asiantuntijoiden tehtävät liittyvät niin yksilöön, yhteisöön kuin yhteistyöhön. Palvelut järjestetään lain edellyttämissä määräajoissa. Oppilaille ja huoltajille annetaan tieto koulun ja sen oppilaiden käytettävissä olevasta oppilashuollosta. Oppilashuoltoon sisältyvät: - koulun toiminta - koulutuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen oppilashuolto - oppilashuollon palvelut o psykologi- ja kuraattoripalvelut o koulu- ja opiskeluterveydenhuolto 3
4 Oppilashuollon lähtökohtana on tukea oppilaan ja huoltajan osallisuutta ja kuulluksi tulemista. Oppilashuoltoa toteutetaan yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa huomioon ottaen oppilaan ikä ja edellytykset. Oppilashuoltotyössä otetaan huomioon lapsen edun ensisijaisuus. Avoimuuden, luottamuksellisuuden sekä oppilaaseen ja huoltajaan kunnioittavan suhtautumisen periaatteet ohjaavat oppilashuoltotyötä. Lain perusteella on laadittu muutos opetussuunnitelman perusteisiin oppilashuollon osalta. 1.2 Iin oppilashuolto esi- ja perusopetuksessa sekä lukiossa Oppilashuollolla tarkoitetaan opiskelijan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa oppilaitosyhteisössä. Oppilashuoltoa on sekä perusopetuslaissa tarkoitettu oppilashuolto, että lukiolaissa ja ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitettu opiskelijahuolto (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 3). Koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että opiskeluhuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten laaditaan oppilaitoskohtainen oppilas- tai opiskeluhuoltosuunnitelma. Opiskeluhuoltosuunnitelma voi olla myös kahden tai useamman oppilaitoksen yhteinen. Suunnitelma laaditaan yhteistyössä oppilaitoksen henkilöstön, opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa kanssa. Iissä koulukohtaisen oppilashuoltosuunnitelman pohja on yhteinen esi- ja perusopetuksella sekä lukiolla. Oppilashuoltosuunnitelmaa koulut täydentävät yksikkökohtaisilla osuuksilla omalla erillisellä lomakkeella. Kuntakohtaiseen oppilashuoltosuunnitelmaan laaditaan yhteisiä toimintamalleja, joiden avulla on tarkoitus linjata koulujen toimintaa. Suunnitelmaa laadittaessa tehdään tarvittaessa yhteistyötä myös muiden viranomaisten ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Iissä esi- ja perusopetusta järjestetään seuraavasti. Kuivaniemellä on yhtenäiskoulu, jossa samassa koulurakennuksessa opiskelevat 0-9.luokkaiset. Iin keskustassa Valtarin koulussa opiskelevat 7-9.luokkalaiset sekä Haminan koulussa 0-6.luokkalaiset. Pienryhmät ovat keskittyneet Haminan koulun yksikköön. Pienempiä 3-6 opettajaisia kouluja ovat Alarannan koulu (3-6.luokkalaiset opiskelevat tällä hetkellä Valtarin koulun tiloissa), Aseman koulu, Jakun koulu, Ojakylän koulu, Olhavan koulu, Pohjois-Iin koulu sekä Ylirannan koulu. Esiopetus on päätetty keskittää Nikkarin päiväkodin ja Haminan koulun esiopetusryhmiin. Muutamilla pienillä kouluilla järjestetään esiopetusta. Näitä ovat Asema, Jakku, Kuivaniemi, Ojakylä ja Olhava. Lukio-opetusta järjestetään Iin lukiossa, joka sijaitsee Iin keskustassa. Jokaisella koululla toimii oma oppilashuolto, mutta yhteiset käytänteet ja toimintamallit ohjaavat koulujen oppilashuoltotyötä. Tiedon jakamisesta huolehtii erityisopetuskoordinaattori. 4
5 2. Oppimisen tuen ja opiskelijahuollon palvelut Iissä Perusopetuksen oppilashuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennalta ehkäisevänä ja koko oppilaitosyhteisöä tukevana monialaisena yhteisöllisenä ja yksilökohtaisena oppilashuoltona oppilaiden ja heidän huoltajiensa, opetus-, sosiaalija terveystoimen ja muiden tahojen (palveluverkostojen) kanssa. Opiskeluhuollon tavoitteena on myönteisen vuorovaikutuksen ja ilmapiirin edistäminen ja tarvittaessa ongelmiin puuttuminen sekä terveen ja turvallisen oppimis- ja kasvuympäristön ylläpitäminen. Tämä kattaa mm. toimenpiteet ja vastuunjaon ongelma- ja kriisitilanteiden ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi. 2.1 Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Kouluterveydenhuollolla tarkoitetaan terveydenhuoltolain (1326/2010) 16 :n mukaista kouluterveydenhuoltoa ja opiskeluterveydenhuollolla mainitun lain 17 :n mukaista opiskeluterveydenhuoltoa. Koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa toteuttavat terveydenhoitaja ja lääkäri. Terveydenhuoltolain mukaisilla koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluilla: 1) edistetään ja seurataan oppilaitosyhteisön hyvinvointia sekä opiskeluympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta; 2) edistetään ja seurataan opiskelijoiden tervettä kasvua ja kehitystä, hyvinvointia ja opiskelukykyä vuosittain; 3) tunnistetaan opiskelijoiden varhaisen tuen tarpeet ja järjestetään tarvittava tuki sekä ohjataan hoitoon ja tutkimuksiin. Lisäksi kouluterveydenhuollossa tuetaan vanhempien ja huoltajien hyvinvointia ja kasvatustyötä. Opiskeluterveydenhuolto sisältää opiskelijan terveyden- ja sairaanhoitopalvelut, jotka on järjestettävä yhtenäisenä kokonaisuutena. Koulutuksen järjestäjän on järjestettävä opiskeluhuolto yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen opiskeluhuoltopalveluista vastuussa olevien viranomaisten kanssa siten, että opiskeluhuollosta muodostuu toimiva ja yhtenäinen kokonaisuus. Terveydenhuollon palvelut koululla - kouluterveydenhoitajapalveluja on kaikilla kouluilla - päivystävän sairaanhoitajan ja lääkärin vastaanotto tapahtuu pääsääntöisesti terveysasemalla - kouluterveydenhuollon lääkärin laaja-alaiset terveystarkastukset ovat 1., 5., ja 8 luokilla - lääkärin määräaikainen tarkastus suoritetaan toisella asteella tytöille - kutsuntatarkastukset korvaavat poikien toisen asteen määräaikaisen tarkastuksen, jonka suorittavat yhteistyössä terveydenhoitaja ja lääkäri - kouluterveydenhoitajalta lääkärille on konsultaatiomahdollisuus päivittäin - tarvittaessa koululääkäri osallistuu moniammatillisiin asiantuntijapalavereihin - suun terveydenhuollon määräaikaistarkastukset toteutetaan yhteistyössä koulun kanssa 2.2. Kuraattori- ja psykologipalvelut Oulunkaaren perhepalvelut tuottavat Iin alueen oppilas- ja opiskelijahuollon kuraattorin ja psykologin palvelut. Palveluilla edistetään koulu- ja opiskeluyhteisön hyvinvointia sekä yhteistyötä opiskelijoiden perheiden ja muiden läheisten kanssa. Lisäksi palveluilla tuetaan opiskelijoiden oppimista ja hyvinvointia sekä sosiaalisia ja psyykkisiä valmiuksia (Opl 2 ). Oulunkaaren perhepalveluiden alaisuudessa työskentelee 2 psykologia, jotka työskentelevät sosiaalitoimiston tiloissa ja 2,5 kuraattoria, joiden toimipisteet ovat kouluilla. Kuraattorit ja psykologit päivittävät yhteystietonsa opetuksenja koulutuksen järjestäjille lukuvuosittain, jotta opetuksen ja koulutuksen järjestäjät voivat vastata siitä, että 5
6 opiskelijoilla ja heidän huoltajillaan on tieto oppilaitoksen ja sen opiskelijoiden käytettävissä olevasta opiskeluhuollosta oman toimialansa osalta (Opl 11 ). Kuraattorin ja psykologin on opiskelijan, huoltajan, koulun tai oppilaitoksen henkilökuntaan kuuluvan tai muun ammatissa toimivan henkilön pyynnöstä järjestettävä opiskelijalle mahdollisuus henkilökohtaiseen keskusteluun seitsemän työpäivän kuluessa tai kiireellisessä tapauksessa samana tai seuraavana työpäivänä (Opl 15 ). Opetuksen järjestäjää varten psykologeilla on oma puhelinpäivystysaika. Silloin kun koulun, oppilaitoksen tai opiskeluhuollon työntekijä arvioi, että opiskelijan opiskeluvaikeuksien tai sosiaalisten tai psyykkisten vaikeuksien ehkäisemiseksi taikka poistamiseksi tarvitaan opiskeluhuollon psykologi- tai kuraattoripalveluja, hän ottaa yhteyttä opiskeluhuollon psykologiin tai kuraattoriin yhdessä opiskelijan ja huoltajan kanssa tai tiedottaa opiskelijaa ja huoltajaa yhteydenotosta ja antaa tiedossaan olevat tuen tarpeen arvioimiseksi tarvittavat tiedot (Opl 16 ). Tarvittaessa opiskelija on ohjattava saamaan muita opiskeluhuollon palveluja sekä muuta erityisen tuen tarpeessa olevia lapsia ja nuoria tukevaa toimintaa. Liitteenä esimerkki kuraattorityön vuosikellosta, joka ohjaa heidän työnsä painotuksia yhteisöllisen oppilashuollon näkökulmasta yläkouluilla (Liite 3). Iin kouluilla kuraattori on tavattavissa eri kouluilla lukuvuosittain päivitetyn suunnitelman mukaisesti sekä erikseen sovittavina ajankohtina. Virka-aikana kuraattorin tavoittaa puhelimitse ja Wilman kautta sekä yhteydenottolomakkeen avulla. Opiskelijan kuraattorikäynnit voivat olla tuen tarpeen mukaan joko yksittäisiä tai säännöllisiä pidempiaikaisia tapaamisia. Psykologien palvelut tuotetaan perheneuvolan ja terveyskeskuksen palveluina ajanvarauksella oppilashuoltolain määrittämiin aikarajoihin sitomattomina. Huoltaja ei voi kieltää oppilasta ja opiskelijaa käyttämästä oppilashuoltolaissa tarkoitettuja palveluita (Opl 18 ). Kuraattorit ja psykologit voivat olla tarvittaessa koollekutsujana ja osallistua yksittäistä oppilasta ja opiskelijaa koskevan opiskeluhuoltoasian käsittelyssä oppilaskohtaisessa monialaisessa asiantuntijaryhmässä oppilaan, opiskelijan ja huoltajan kirjallisella suostumuksella. Kuraattorit ovat koulu- ja oppilaitoskohtaisen oppilashuoltoryhmän sekä oppilashuollon ohjausryhmän jäseniä. Psykologit osallistuvat koulu- ja oppilaitoskohtaiseen oppilashuoltoryhmään sekä oppilashuollon ohjausryhmään kutsuttaessa. Psykologin testauksiin ohjattaessa oppilaalla tulee pääsääntöisesti olla tehostetun tuen päätös ja siihen liittyvät toimenpiteet suoritettuina. Tämä tukee sitä ajatusta, että oppilasta on tuettu ensin koulun tukitoimien avulla. Ohjaus perheneuvolaan, sosiaalihuoltoon ja lastensuojeluun Perheneuvola auttaa kasvuun ja kehitykseen liittyvissä kysymyksissä ja perheen vuorovaikutusongelmissa. Perheneuvolaan ottaa yhteyttä ensisijaisesti lapsen huoltaja. Perheneuvolaan voi ottaa yhteyttä, kun vanhemmat ovat huolissaan lapsen käyttäytymisestä, sosiaalisesta selviytymisestä tai kehityksestä. Perheneuvola on tukena, kun perhe haluaa apua kriisitilanteeseen, perheenjäsenten välillä on ristiriitoja tai perheessä harkitaan eroa tai tarvitaan apua erosta selviämiseen. Perheneuvola tukee lasta ja perhettä muun muassa mielialaan, tunnesäätelyyn sekä vanhemmuuteen liittyvissä haasteissa. Perheneuvolassa tutkitaan myös oppilaan oppimiseen liittyviä tekijöitä. Oppilaat ohjautuvat perheneuvolaan pääsääntöisesti oppilashuoltopalveluiden kautta (psykologi). Perheneuvolan työntekijät osallistuvat pyydettäessä yksilökohtaisiin monialaisiin asiantuntijaryhmiin sekä muuhun oppilashuoltotyöhön, esimerkiksi työparina. Koulun työntekijöillä on velvollisuus ohjata oppilaita ja heidän perheitä sosiaalihuollon ja/tai lastensuojelun palveluihin (lastensuojelulaki 25, sosiaalihuoltolaki 35 ), kun työntekijälle tulee huoli tai epäily, että lapsen kasvuolosuhteet vaarantuvat, eivät turvaa lapsen tervettä kehitystä tai lapsi vaarantaa itse käyttäytymisellään terveytensä ja kehityksensä. Ohjaamis- ja ilmoituskynnyksen tulee olla matala, jotta lapsi ja perhe saisivat tukea mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Oppilaan pahoinvointi voi näyttäytyä koulussa monin eri tavoin ja siihen on aina puututtava. Lapsen hyvinvoinnin riskitekijöitä voivat olla esimerkiksi koulumotivaation puute, poikkeava käytös tai puheen sisältö, lapsen olemuksen tai käytöksen muuttuminen, epämääräiset ja/tai runsaat poissaolot koulusta, muutos lapsen arkiympäristössä tai äkillinen kriisi perheessä (esim. sairastuminen, kuolemantapaus, avioero), perushoidon laiminlyönti (ravitsemus, hygienia, hoiva) sekä lapsen selittämättömät/jatkuvat vammat. Yleensä tällaisissa tilanteissa opettaja ja muut 6
7 oppilashuollon työntekijät työskentelevät oppilashuollon keinoin ja yhdessä vanhempien kanssa. Jos oppilaan oirehdinta ei poistu, oppilashuollon keinot ovat riittämättömät ja työntekijällä on edelleen huoli oppilaan kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista, työntekijän on ohjattava perhettä sosiaalihuollon palveluihin. Ensisijainen toimintatapa, on, tehdä huoltajan kanssa yhteistyössä yhteydenottopyyntö sosiaalihuoltoon tuen tarpeen arvioimiseksi. Yhteydenottopyynnön voi tehdä puhelimitse palveluohjaajalle, vapaamuotoisesti tai kirjallisesti lomakkeella. Mikäli huoltaja/oppilas ei suostu yhteydenottopyynnön tekemiseen, työntekijällä on velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus, mikäli huoli on sen tasoinen, että sosiaalihuollon tarve on arvioitava. Lastensuojeluilmoituksen edellytyksiä ovat esimerkiksi lapsen tai vanhempien runsas päihteiden käyttö (alkoholi, huumeet), perheväkivalta, epäily seksuaalisesta hyväksikäytöstä, rikokset ja rikosepäilyt, vanhempien vakavat mielenterveysongelmat, lapsen hoidon laiminlyönti, tai muut asiat, jotka selkeästi vaarantavat/ovat esteenä lapsen hyvinvoinnille. Lastensuojeluilmoituksen voi tehdä kirjallisesti lomakkeella tai puhelimitse palveluohjaukseen. Yhteydenottolomakkeet löytyvät erillisinä asiakirjoina oppilashuoltosuunnitelman lopusta. Mikäli lapsen tilanne tai asian selvittely voi vaarantua yhteydenotosta kotiin, ilmoitus tehdään suoraan lastensuojeluun/palveluohjaukseen ilman yhteydenottoa huoltajin. Pääasiassa ilmoitus on suositeltavaa tehdä kirjallisena, mutta akuuteissa tilanteissa työntekijä soittaa suoraan lastensuojeluun tai hätäkeskukseen sosiaalipäivystykseen. Työntekijän on mahdollista konsultoida missä tahansa vaiheessa kuraattoreita, palveluohjaajaa tai sosiaalityöntekijöitä. Iin kouluilla koulunkäyntihaluttomuus on lisääntynyt perusopetuksen piirissä. Palvelutarpeen arviointiin liittyvänä moniammatillisena yhteistyönä suunnitellaan akuutin työryhmän perustamista. Työryhmä on tarkoitus nimetä siten, että siinä on sosiaalihuollon, lastensuojelun, psykologian, terveydenhuollon, koulun sosiaalityöntekijän, erityisopetuksen ja huoltajan edustus. Työryhmän kokoaa sosiaalihuollon työntekijä shl-yhteydenoton tai lsilmoituksen perusteella. Työryhmän työskentely perustuu sosiaalihuoltolain mukaiseen palvelutarpeen arviointiin, jossa työryhmän avulla kartoitetaan samanaikaisesti lapsen palveluiden tarve esimerkiksi tilanteessa, jossa lapsi on kieltäytynyt käymästä koulua ja poissaoloja on kertynyt paljon Oppilashuollon suunnitelmat Paikallisella tasolla oppilashuollon suunnitelmien kokonaisuus muodostuu neljästä moniammatillisessa yhteistyössä valmistellusta suunnitelmasta ja strategiasta, jotka yhdessä ohjaavat oppilashuollon suunnittelua ja toteutusta. Suunnitelmat ovat: 1) Oulunkaaren kuntayhtymän seudullinen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, 2) Oulunkaaren kuntayhtymän seudullinen oppilashuollon strategia 3) opetussuunnitelmiin sisältyvä kuvaus oppilashuollosta (esi- ja perusopetus) ja opiskelijahuollosta (lukio) sekä 4) oppilashuoltosuunnitelma, joka on laadittu esi-, perus- ja lukio-opetukseen yhteiseksi suunnitelmaksi. Paikalliset opetussuunnitelmat ovat osa strategioita ja suunnitelmia ja paikallisten opetussuunnitelmien avulla toiminnat kuvataan konkreettisesti ja näin tavoitteet toteutuvat paikallisesti Oppilashuollon ohjausryhmä Iihin on nimetty oppilashuollon ohjausryhmä, joka vastaa oppilas- ja opiskeluhuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista esiopetuksen, perusopetuksen sekä lukio-opetuksen osalta. Ohjausryhmään kuuluu opetus- ja varhaiskasvatuspäällikkö, erityisopetuksen koordinaattori, perhepalvelujen 7
8 palveluesimies, neuvolapalvelujen esimies sekä vaihtuvana jäsenenä yksi rehtori tai koulunjohtaja. Ryhmä kokoontuu kahdesti lukuvuoden aikana. Tarvittaessa ryhmää voidaan täydentää muilla tarvittavilla jäsenillä. Kokoonkutsujana ja esityslistojen laatijana toimii pääsääntöisesti opetus- ja varhaiskasvatuspäällikkö yhdessä erityisopetuksen koordinaattorin kanssa. Ohjausryhmän tehtävänä on päivittää vuosittain oppilashuollon suunnitelmaa sekä linjaukset ja ohjeet oppilaitoskohtaisten opiskeluhuoltosuunnitelmien laatimiseksi. Opiskeluhuoltoa koskeva osuus laaditaan yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa. Ohjausryhmä päivittää ja täydentää tarvittaessa koko kuntaa koskevan oppilas/opiskelijahuoltosuunnitelman, johon on laadittu kunnan yhteisiä toimintamalleja. Lisäksi ohjausryhmä arvioi opiskelijahuollon vuosittaisen kokonaistarpeen ja käytettävissä olevat opiskelijahuoltopalvelut. Tarpeen määrittelyssä on otettava huomioon seuraavan lukuvuoden oppilasmäärät, tehostetun ja erityisen tuen piirissä olevien oppilaiden määrät sekä tuen mahdollistaminen kaikille oppilaille mahdollisimman tasapuolisesti kaikille kouluille. Koulukohtaiset suunnitelmat tulee olla sähköisesti ohjausryhmän jäsenillä elokuussa. Koulukohtainen oppilashuoltosuunnitelma löytyy liitteestä (1), johon kukin koulu täyttää koulukohtaisen osion omilla tiedoillaan. 8
9 3. Yhteisöllinen oppilashuolto 3.1. Määritelmä Koulukohtainen oppilashuoltoryhmä vastaa koulun oppilashuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista. Ryhmän keskeinen tehtävä on edistää opiskelijoiden oppimista, hyvinvointia ja terveyttä, sosiaalista vastuullisuutta, vuorovaikutusta sekä osallisuutta. Ryhmä ei käsittele yksittäisten oppilaiden asioita. Koulukohtaisesti voidaan määrittää oppilashuollosta vastaava henkilö. Pääsääntöisesti tämä on rehtori tai koulunjohtaja. Koulukohtaisten oppilashuoltoryhmien kokoonpano voidaan määritellä koulukohtaisesti Toteuttaminen ja toimintatavat Oppilashuoltoryhmä kokoontuu kouluilla vähintään kaksi kertaa lukukaudessa sekä lisäksi koulukohtaisesti voidaan sopia muita kokoontumisia tarpeellinen määrä. Lukuvuoden ensimmäisessä kokoontumisessa suunnitellaan koulun tarpeiden pohjalta tulevaa oppilashuollollista toimintaa mm. oppilaiden ja huoltajien osallistamista, yhteistyökuviota eri järjestöjen ja yhteistyötahojen kanssa, koulun sisäistä yhteisöllistä kehittämistä ja turvallisuutta edistävän toiminnan suunnittelua. Suunnittelussa voidaan hyödyntää mm. kouluterveyskyselyn ja muiden tehtyjen kyselyiden tuloksia. Ryhmä laatii yhteisöllisen oppilashuollon tavoitteen erilliselle lomakkeelle (liite1), joka toimitetaan ohjausryhmälle. Lukuvuodelle asetettua suunniteltua toimintaa toteutetaan koulun arjessa koko koulun henkilökunnan kesken sovitulla tavalla. Oppilashuoltoryhmän kokouksista laaditaan muistio, joka tallennetaan koulun arkistoon. Muistio on julkinen asiakirja. Oppilashuoltoryhmän jäseniä ovat kouluilla rehtori, kuraattori, terveydenhoitaja, opinto-ohjaaja, psykologi, sosiaalityöntekijä/palveluohjaaja ja koulun laaja-alainen erityisopettaja. Koulu kirjaa oman kokoonpanonsa koulukohtaiseen oppilashuoltosuunnitelmaan. Oppilaan oppimiseen liittyvän tuen takaamiseksi koulu tai esiopetusryhmä voi koota erillisen oppilaitoskohtaisen pedagogisen yhteistyöryhmän. Ryhmä kootaan asia- ja tapauskohtaisesti. Ryhmän tehtävänä on tukea ja ohjata opettajia oppilashuollollisten kysymysten ratkaisemisessa sekä tarkastaa, että kukin oppilas tai opiskelija saa riittävää oppimisen tukea ja että opetusjärjestelyt ovat mahdollisimman toimivat. Lukuvuosisuunnitelma yhteistyössä Tavoitteellisuus Yhteisöllinen oppilashuolto Yhteiset toimintatavat Kiva-koulu, Askeleittain, Friends, Maltti Vertaistoiminta, ryhmäytys, tuki- ja kummioppilastoiminta Teemapäivä/viikot Osallisuus ja yhteistyö Lasten ja nuorten osallisuus ja kuuleminen Yhteistyö huoltajien kanssa Opiskeluhuollon palvelut ja muut yhteistyökumppanit 9
10 3.3. Yhteistyö koulun ulkopuolisten tahojen kanssa Iin kouluissa tehdään oppilashuollollisissa asioissa runsaasti yhteistyötä ulkopuolisten tahojen kanssa, vaikka tähän asti etsivät nuorisotyöntekijät eivät ole olleet osana oppilashuoltoryhmää. Nuorisotoimen kanssa suunnitellaan ja järjestetään yhteistyössä erilaisia ryhmäytymispäiviä ja tuokioita. Etsivä nuorisotyön ohjaaja jalkautuu etenkin yläkouluille ja kohderyhmänä on vuotiaat iiläiset nuoret. Kouluyhteistyötä tehdään esimerkiksi jatkis-illan ja kouluolkkarin merkeissä. Lisäksi etsivät osallistuvat 7-luokkalaisten ryhmäytyksiin. Abiturienteille pidetään infoa etsivästä nuorisotyöstä. Abeilta kerätään myös suostumuslomake, joka antaa luvan etsiville ottaa syksyllä yhteyttä korkeakoulujen hakutulosten tultua. Ylioppilaskirjoitusten aikaan abeille järjestetään myös abikahvilaa. Kulttuuritoimen kanssa suunnitellaan yhteisiä kulttuuritapahtumia ja vierailuja, joihin kuuluvat mm. taideprojektit tietyille ikäryhmille. Sosiaali- ja terveystoimi ovat kiinteä osa oppilaitosten opiskeluhuoltoa opiskeluhuoltoryhmien toiminnan kautta. Yhteistyötä tehdään mm. terveyteen liittyvässä valistustyössä sekä teemapäivien tai tapahtumien suunnittelussa. Turvallisuuteen liittyvissä asioissa tehdään yhteistyötä poliisin ja pelastuslaitoksen kanssa. Koulupoliisi käy vuosittain pitämässä liikenne- ja laillisuuskasvatukseen liittyvät oppitunnit neljäs- ja kahdeksasluokkalaisille. Tarvittaessa koulupoliisilta saa konsultaatioapua. Yhteistyö seurakunnan kanssa on tiivistä. Seurakunta käy kouluilla pitämässä aamunavauksia ja osallistuu myös koulun kanssa yhteistyöhön eri tavoin. Kriisitilanteissa seurakunta on merkittävä tuen antaja niin oppilaille, huoltajille kuin koulun henkilökunnallekin. Oppilaitokset tekevät yhteistyötä myös eri järjestöjen ja yhdistysten kanssa. Kerho- ja harrastustoiminnan puitteissa yhteistyötä tehdään mm. urheiluseurojen ja Mannerheimin lastensuojeluliiton kanssa Oppilaitoksen turvallisuuteen liittyvät suunnitelmat Perusopetus- ja lukiolaki, pelastuslaki ja opetussuunnitelmat vaativat erilaisia turvallisuuteen liittyviä suunnitelmia oppilaitoksilta. Oppilaitoksilla pitää olla pelastussuunnitelma, kriisisuunnitelma, suunnitelma oppilaan/opiskelijan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä ja suunnitelma kurinpitokeinojen käyttämisestä (lukio) tai suunnitelma kurinpitokeinojen ja kasvatuskeskustelun käyttämisestä (perusopetus). Lisäksi Iissä on koulujen yhteinen koulukuljetusopas, joka sisältää liikenneturvallisuuteen liittyvää asiaa. Suunnitelmat päivitetään vähintään kerran lukuvuodessa. Ne valmistellaan ja päivitetään yhteistyössä tarvittavien viranomaisten kanssa. Iin kouluilta tulee löytyä alla olevat turvallisuutta edistävät suunnitelmat: - Pelastussuunnitelma ja uhka-arvio - Kriisisuunnitelma - Suunnitelma oppilaiden/opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä, KiVakoulusuunnitelma - Suunnitelma kurinpitokeinojen (lukio) / kurinpitokeinojen ja kasvatuskeskustelun käyttämisestä (perusopetus) - Järjestyssäännöt - Koulukuljetusopas - Perehdytys-ja työhön opastamiskansio 10
11 3.5. Yhteistyö nivelvaiheissa Nivelvaiheella tarkoitetaan oppilaan siirtymistä päivähoidosta esiopetukseen, esiopetuksesta ensimmäiselle tai seitsemännelle luokalle sekä siirtymistä toiselle opettajalle, luokka-asteelle tai toiseen kouluun. Koulunkäynnin kannalta tarpeellisen tiedon siirtäminen nivelvaiheissa on tärkeää, jotta opettaja pystyy huomioimaan oppilaan vahvuudet ja tuen tarpeet alusta asti. Yhteiset käytännöt ja moniammatillinen yhteistyö mahdollistavat oppilaan koulupolun ja oppimisen kokonaisvaltaisen seurannan esikoulusta toisen asteen koulutuksen loppuun saakka. Riittävä yhteistyö sekä joustavat ja luotettavat tiedonsiirto- ja toimintamallit auttavat myös yleisen, tehostetun tai erityisen tuen tarpeiden määrittelyssä. Nivellyksen käytänteet ovat kaikilla kouluilla samanlaiset. Nivellys esiopetukseen Iissä lapsille tehdään lastenneuvolassa iänmukaiset LENE (leikki-ikäisen lapsen neurologinen kehitys) -arviot 2½-3, 4, 5, ja 6-vuoden iässä. Näiden arvioiden pohjalta voidaan ennustaa mahdollisia tulevia oppimisvaikeuksia. Mikäli huoli lapsen kehityksestä herää, tähän puututaan välittömästi ja lapsi ohjataan tarvittavien tukipalvelujen piiriin esim. puhe-, fysio- tai toimintaterapiaan, psykologille tai perheneuvolan palveluihin. Varhaiserityisopettajan konsultoimana voidaan lapselle aloittaa tehostettu tai erityinen tuki jo varhaiskasvatuksessa. Tällöin lapselle laaditaan tarvittavat pedagogiset asiakirjat. Lastenneuvolan tarkastusten tiedot ovat kouluterveydenhuollon käytettävissä, kun lapsi aloittaa esikoulun. Ennen esikoulun alkua neuvolan terveydenhoitajat ja moniammatillinen työryhmä huolehtivat siitä, että lapsen oppisen ja opetuksen järjestämisen kannalta riittävä tieto siirtyy tulevaan esiopetuspaikkaan. Ennen esiopetuksen alkua tarvittaessa kutsutaan koolle nivellyspalaveri, jossa on mukana terveydenhoitaja, koulukuraattori, esikoulunopettaja ja varhaiserityisopettaja sekä tarvittaessa kiertävä erityislastentarhanopettaja ja päiväkodin lastentarhanopettaja. Lapsille, joilla on tehostetun tai erityisen tuen tarvetta pidetään yksilökohtainen moniammatillinen niveltämispalaveri ennen esiopetuksen alkua. Yhteisen kokoontumisen tavoitteena on oppisen ja koulunkäynnin osalta olennaisen tiedon siirtyminen ja jatkumon turvaaminen varhaiskasvatuksesta tulevalle koulutielle. Nivellys ekaluokalle Iissä ensimmäisen luokan aloittavat oppilaat osallistuvat esiopetukseen joko päiväkodissa tai koulussa annettavaan esiopetukseen. Kouluun ilmoittautumiset tapahtuvat helmikuussa. Kaikille ensimmäisen luokan aloittaville oppilaille tehdään ryhmämuotoinen kouluvalmiusarvio esiopetusvuoden maaliskuussa (viikolla 8 tai 9) esiopetusyksikön erityisopettajan toimesta. Kouluvalmiusarviossa saatu tieto on käytettävissä nivellysvaiheessa. Tiedonsiirrot aloitetaan maaliskuun alussa (viikolla 11 tai 12), kun erityisopettajakoordinaattori, koulun rehtori ja varhaiserityisopettajat pitävät palaverin, jossa siirretään tiedot erityisen tuen lapsista sekä käydään läpi kouluvalmiustehtävistä saadut pistemäärät. Alle 50 pistettä saaneen lapsen kohdalla laajennetaan yhteistyötä moniammatillisesti mm. psykologin laajempiin arvioihin. Erilliset yksilökohtaiset moniammatilliset niveltämispalaverit pidetään tehostetun tai erityisen tuen oppilaille ennen ensimmäisen luokan alkua. Niiden tarkoituksena se, että lapsen oppimisen ja opetuksen järjestämisen kannalta riittävä tieto siirtyy tulevaan kouluun. Tiedonsiirto lapsen oppimisen ja kasvun asioissa hoituu esiluokan opettajalta luokanopettajalle tiedonsiirtopalaverissa, jotka pidetään huhtikuun aikana. Eskaritiedot lastentarhaopettajat ja varhaiserityisopettajat siirtävät koulussa luokanopettajalle, erityisopettajalle ja rehtorille. Rehtori/koulunjohtaja kutsuu tiedonsiirtopalaverin koolle. Yhteisen kokoontumisen tavoitteena on olennaisen oppisen ja koulunkäynnin tiedon siirtyminen ja jatkumon turvaaminen varhaiskasvatuksesta tulevalle koulutielle. Myös lastenneuvolan tarkastusten tiedot siirtyvät kouluterveydenhuollon käytettäviksi. Rehtori/ koulunjohtaja huolehtii luokkajaoista ja kouluun tutustumisesta huhti-toukokuun vaihteessa. 11
12 Nivellys yläkouluun Kuraattori aloittaa nivellysvaiheen yhteistyön joulukuun aikana ensimmäisellä oppitunnilla. (A) Oppitunnin tarkoituksena on herätellä oppilaita ajatukseen siirtymisestä alakoulusta yläkouluun. Kuraattori kertoo oppilaille nivellyksen aikataulusta sekä tiedottaa koteja nivellyksen alkamisesta Wilma-viestillä. (B) Nivellystä jatketaan toimittamalla jokaiselle oppilaalle henkilökohtainen kyselylomake. Tämä lomake toimii koulun käyttämän tiedonsiirtolomakkeen rinnalla. Kuraattoreiden toimittamassa lomakkeessa kysytään mm. oppilaan kaveritoiveita yläkouluun siirryttäessä sekä tarvetta kuraattorin yksilöajalle. Yksilöaika järjestetään oppilaalle kyseisen kevään aikana. Kuraattori toimittaa lomakkeet luokkiin, jolloin hän näkee 6.luokkalaisia toisen kerran. Lisäksi kuraattori laittaa koteihin Wilma-viestinä lomakkeen ohjeistuksen ja tiedottaa prosessin etenemisestä. Nivellyksen seuraavassa vaiheessa (C) pidetään toinen oppitunti. Tämän tarkoituksena on nostaa yleisellä tasolla esille oppilaiden lomakkeessa esiin tuomia asioita yläkouluun siirtymiseen liittyen. Luokassa keskustellaan yhdessä käytännön asioista sekä pyritään tiedottamaan oppilaita muuttuvista käytännöistä, rohkaisemaan sekä motivoimaan. Oppilaita ja koteja tiedotetaan tulevista kevään aikatauluista. Erityisen tuen oppilaiden päätökset tarkistetaan nivellyksen yhteydessä 6.luokan keväällä. Erityisopettaja huolehtii pedagogisen selvityksen laadinnasta. Päätökseen voidaan liittää myös tarvittaessa psykologin palaute tai sosiaalinen selvitys. Myös tehostetun tuen tarve on syytä arvioida ennen yläkouluun siirtoa, jos oppilaalla on vaikeuksia selviytyä opiskeltavista aineista tms. oppimista vaikeuttavia asioita. Tiedonsiirtopalaverit pidetään viikolla 11, ja niissä on läsnä yläkoululta erityisopettaja, kuraattori, opinto-ohjaaja sekä tiedontuojana luokanopettaja, kuraattori sekä mahdollisesti myös koulujen erityisopettajat. Luokanopettajan täyttämässä tiedonsiirtolomakkeeseen tulee kirjata kaikki oppilasta koskevat tärkeät asiat. Lomakkeessa tulee olla sama tieto kuin, mitä luokanopettaja kertoisi palaverissa. Kuraattori toimittaa myös kaveritoiveet tiedonsiirtopalaveriin. Erityisopettajat ja erityisluokanopettajat tiedottavat tukiasiat luokanvalvojille ja oppilaita opettaville opettajille sekä huolehtivat, että tarvittavat pedagogiset asiakirjat löytyvät Wilmasta. Luokkajaot tehdään viikolla 12. Niistä vastaavat yhdessä yläkoulun kuraattori, opinto-ohjaaja, laaja-alainen erityisopettaja sekä rehtori. Luokkajaot käytetään nähtävänä oppilashuoltoryhmässä, jonka jälkeen luokat julkistetaan huhtikuun puolessa välissä (viikko 15). Huhti-toukokuun aikana järjestetään ryhmäytymispäivä/päivät (viikolla 20), jolloin tutustutaan toisiin yläkoululaisiin leikkien ja toimintojen kautta (D). Ryhmäytymispäivä toteutetaan moniammatillisena työryhmänä. Ryhmäytyminen jatkuu seitsemännen luokan syksyllä oman luokan ryhmäytymisjaksolla, jossa ovat mukana kuraattori, luokanvalvoja sekä mahdollisesti erityisopettaja. Yhteisöllisen oppilashuollon tavoitteena on tukea oppilaiden positiivista kiinnittymistä yläkouluun. 12
13 3.6.Oppimisen tuki Seuraava kaavio kuvaa oppimisen tukea kolmiportaisen tuen näkökulmasta, jossa oppilas saa tehostettua tai erityistä tukea, jos yleinen tuki ei riitä tukemaan hänen koulunkäyntiään. Oppimisen tukea voidaan antaa oppiaineissa tai muissa koulunkäyntiin liittyvissä asioissa esim. toiminnanohjauksen, keskittymisen tai tarkkaavuuden pulmissa. Pääsääntöisesti erityisopettajat vastaavat ja konsultoivat kouluilla pedagogisen tukeen siirroista ja niihin liittyvien tukitoimien saatavuudesta. 13
14 4. Yksilökohtainen oppilashuolto 4.1. Määritelmä Yksilökohtaisella opiskeluhuollolla tarkoitetaan oppilaalle annettavia oppilashuollon palveluja, joita ovat opiskeluterveydenhuolto, opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä yksittäistä opiskelijaa koskeva monialainen opiskeluhuolto. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 5 ) Yksilökohtaisen opiskeluhuollon tehtävänä on edistää hyvinvointia, terveyttä ja opiskelukykyä sekä tunnistaa näihin ja opiskelijan elämäntilanteeseen liittyviä yksilöllisiä tarpeita. Tavoitteena on myös varhaisessa vaiheessa ehkäistä ongelmia ja huolehtia tarvittavan tuen järjestämisestä Asiantuntijaryhmän kokoaminen ja opiskeluhuoltokertomuksen laatiminen Yksilökohtaista opiskeluhuoltoa toteutetaan yhteistyössä opiskelijan ja hänen huoltajansa kanssa. Oppilaan ja/tai huoltajan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella asian käsittelyyn mietitään tarvittavat oppilashuollon yhteistyötahot ja oppilaan läheiset. Huoltajan/oppilaan suostumus tulee olla kirjattuna joko paperille tai sähköisenä muistion suostumusosioon. Jos oppilas ei suostumuksesta huolimatta halua osallistua palaveriin, mutta hänen huoltajansa on läsnä, voidaan yksilökohtainen opiskelijahuoltopalaveri siitä huolimatta pitää lapsen edun mukaisesti. Lähtökohtana on opiskelijaa arvostava, hänen mielipiteitään kuunteleva ja luottamusta rakentava vuorovaikutus. Toiminnassa otetaan huomioon opiskelijan itsenäinen asema opiskeluhuoltoon liittyvissä kysymyksissä. Opiskelijalle ja hänen huoltajalleen annetaan tietoa yksittäisen opiskelijan oikeuksista opiskeluhuollossa sekä asioiden käsittelyyn liittyvistä lain edellyttämistä menettelytavoista ja tietojen käsittelystä. (Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 18 ) Asiantuntijaryhmän koollekutsuja voi olla opettaja, erityisopettaja, opinto-ohjaaja, psykologi, kuraattori tai terveydenhoitaja. Ryhmän monialainen kokoonpano perustuu tapauskohtaiseen harkintaa ja käsiteltävään asiaan. Ryhmä nimeää keskuudestaan vastuuhenkilöön. Rehtori ei kuulu suoraan asemansa perustella asiantuntijaryhmään. Yksilökohtaisessa oppilashuoltoryhmässä voidaan käsitellä mm. seuraavia asioita: koulumotivaation puute, alisuoriutuminen, haasteet kaverisuhteissa, ahdistuneisuus, masennus, runsaat poissaolot tai lupa psykologin tutkimuksiin haetaan asiantuntijapalaverin kautta (Liite 2). Asiantuntijaryhmän tapaamisessa sovitaan, kuka on ryhmän vastuuhenkilö, joka johtaa keskustelua. Samoin sovitaan siitä, kuka kirjaa käsitellyt asiat opiskeluhuollon kertomukseen Wilman muistioon. Muistio kirjataan palaverin aikana ja siinä on oltava seuraavat asiat: paikalla olijat (1), aihe otsikoksi (2) sekä avataan aihe laajemmin (3) otsikon alla olevaan ruudukkoon käytännön tasolla niin, että siitä ilmenee palaverin pääasiat. Muistiossa on oltava näkyvissä myös päätetyt jatkotoimenpiteet ja perustelut (4) sekä toteuttamisesta vastaavat tahot (5). Seurantapalaverin ajankohta mietitään läsnäolijoiden kanssa tarpeenmukaisesti. Lopuksi muistioon tarkennetaan, kuka saa tiedon oppilaan asioista ja laitetaan muistio näkyviin huoltajille ja opiskelijalle. Yksittäistä opiskelijaa tai henkilöä koskevat rekisterin tiedot ovat salassa pidettäviä. Kouluterveydenhuollon ja lastenneuvolan henkilöstö ja psykologit kirjaavat yksilökohtaisen opiskeluhuoltotyön säädetysti potilaskertomukseen ja muihin potilasasiakirjoihin. Vastaavasti opiskeluhuollon kuraattorit kirjaavat asiakastiedot kuraattorin asiakaskertomukseen. Opiskelijan yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestämiseen ja toteuttamiseen osallistuvilla on salassapitovelvollisuuden estämättä oikeus saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen sekä opiskeluhuollosta vastaavalle viranomaiselle sellaiset tiedot, jotka ovat välttämättömiä yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi. Jos opiskelija siirtyy toisen koulutuksen järjestäjän koulutukseen, aikaisemman koulutuksen järjestäjän on pyydettävä opiskelijan taikka, jollei hänellä ole edellytyksiä arvioida annettavan suostumuksen merkitystä, hänen huoltajansa tai muun laillisen edustajansa suostumus siihen, että uudelle koulutuksen järjestäjälle 14
15 voidaan siirtää opiskeluhuollon asiakasrekisteristä sellaiset salassa pidettävät tiedot, jotka ovat tarpeellisia opiskeluhuollon jatkuvuuden kannalta. 5. Yhteistyö opiskelijoiden ja huoltajien kanssa Opiskeluhuoltoa toteutetaan yhteistyössä oppilaiden ja heidän huoltajiensa kanssa. Oppilaita ja huoltajia tiedotetaan yksittäisen oppilaan asioiden käsittelyyn liittyvistä lain edellyttämistä menettelytavoista ja tietojen käsittelystä Wilmassa olevalla tai kotiin jaettavalla tiedotteella. Lisäksi asiasta tiedotetaan vanhempainilloissa, lukuvuositiedotteessa ja päiväkotien tiedotteissa. Henkilökohtaista ohjausta ja neuvontaa antaa koulun henkilökunta. Oppilaan asiaa käsiteltäessä oppilasta osallistutaan esim. ottamalla hänet mukaan asiantuntijaryhmän kokoukseen tai kuulemalla häntä muutoin. Oppilaan toiveet huomioidaan häntä koskevissa toimenpiteissä ja ratkaisuissa ja huoltajien kanssa tehtävässä yhteistyössä huomioiden asian laatu ja oppilaan ikä. Koulukuraattori, koulupsykologi tai kouluterveydenhoitaja arvioi tarvittaessa terveydenhuoltolain ja lastensuojelulain perusteella, onko oppilaalla edellytyksiä arvioida oman asiansa käsittelyyn liittyviä asioita. Näitä ovat asiantuntijaryhmän kokoukseen osallistujat, salassa pidettävien tietojen luovuttaminen huoltajalle tai huoltajan osallistuminen oppilashuoltoasian käsittelyyn. 6. Opiskeluhuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen Koulukohtaisia oppilashuoltosuunnitelmia seurataan oppilashuollon ohjausryhmässä suunnitelmallisesti seurantalomakkeen (liite) avulla lukuvuosittain. Jokainen koulu toimittaa suunnitelman ohjausryhmälle syyskuussa ja oppilashuollon koulukohtainen koontilomake (liite) lukuvuoden aikana toteutuneesta oppilashuollosta toimitetaan ohjausryhmälle huhtikuussa. 15
16 IIN KUNNAN KOULUKOHTAINEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA liite 1 1.Oppilashuollon toimintaperiaatteet, tavoitteet ja tehtävät Opiskeluhuolto on osa koulun opetus- ja kasvatustoimintaa. Se kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville. Sitä toteutetaan yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa. Opiskeluhuollolla edistetään ja ylläpidetään oppilaan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia ja tuetaan oppilaan oppimista sekä tasapainoista ja tervettä kasvua ja kehitystä. Sen avulla pyritään ehkäisemään ja tunnistamaan oppimisen esteitä, oppimisvaikeuksia sekä muita koulunkäyntiin liittyviä ongelmia ja puuttumaan niihin. 2. Oppilashuoltopalvelut 2.1. Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Koulukohtainen osio: (milloin/miten) 2.2. Kuraattori- ja psykologipalvelut (milloin/miten) 3. Yhteisöllinen oppilas- ja opiskeluhuolto 3.1.Määritelmä Yhteisöllisellä opiskeluhuollolla tarkoitetaan toimintakulttuuria ja kaikkia niitä toimia, joilla edistetään opiskelijoiden oppimista, hyvinvointia ja terveyttä, sosiaalista vastuullisuutta, vuorovaikututusta ja osallisuutta. Tätä toteuttavat kaikki opiskeluhuollon toimijat. 3.2.Toteuttaminen ja toimintatavat (oman koulun tavoitteet) 3.3. Yhteistyö koulun ulkopuolisten tahojen kanssa (mm. nuorisotoimi, seurakunta, sosiaali- ja terveystoimi, koulupoliisi) 3.4. Oppilaitoksen turvallisuuteen liittyvät suunnitelmat esim. suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa (miten) (mistä löytyy, mitä ohjelmaa käytetään) 3.5. Yhteistyö nivelvaiheissa (miten toteutetaan) 4. Yksilökohtainen oppilashuolto 4.1. Määritelmä Yksilökohtainen opiskeluhuolto on tarkoitettu yksittäisen opiskelijan tueksi. Siihen sisältyvät opiskelijalle annettavat kuraattorin, psykologin sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut sekä monialainen yksilökohtainen opiskeluhuolto Asiantuntijaryhmän kokoaminen ja opiskeluhuoltokertomuksen laatiminen (pääsääntöiset toimintatavat) 5. Yhteistyö opiskelijoiden ja huoltajien kanssa 6. Opiskeluhuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen (miten toteutetaan) (miten toteutetaan, suunnitelma syksyllä/seuranta keväällä) 16
17 liite 2 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Pedagoginen tuki Tehostetun tuen tarve ilmenee oppimisessa Yksilöllinen oppilashuolto Koulumotivaation puute alisuoriutuminen haasteet kaverisuhteissa ahdistuneisuus, masennus poissaolot lupa psykologin tutkimuksiin saadaan asiantuntijapalaverin kautta Keskustelu huoltajien kanssa eo/lo,aineenopettajat laativat pedagogisen arvion - suostumus - asiantuntijaryhmän kokoonpano määräytyy suostumuksen perusteella - vastuuhenkilö - kirjaus oppilashuoltokertomukseen erityisopettaja konsultoi (th, kuraattoria, psykologia) tai yhteistyöpalaveri (eo, th, kuraattori, psykologi, rehtori/ koulunjohtaja) kirjataan pedagogiseen arvioon Rehtorin päätös, kirjaus priimukseen/ Wilmaan E. Lehtola
18 liite 3 Esimerkki kuraattorityön vuosikellosta yläkoululla 18
(Lähteet: Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013, Uusi soveltamisohje oppilas- ja opiskelijahuoltolainsäädännön toteuttamisen tueksi 13a/2015 STM)
(Lähteet: Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013, Uusi soveltamisohje oppilas- ja opiskelijahuoltolainsäädännön toteuttamisen tueksi 13a/2015 STM) Päivitetty 8.8.2018 opiskelijan hyvän oppimisen, hyvän
Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto
2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS
Yhteisöllinen ja osallistava opiskelijahuolto. Leena Nousiainen / Rondo Training Oy Pori
Yhteisöllinen ja osallistava opiskelijahuolto Leena Nousiainen / Rondo Training Oy 11.1.2013 Pori Keskeisiä linjauksia Uuteen lakiin ehdotetaan koottavaksi lainsäädännössä nyt hajallaan olevat oppilas-
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden
Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit
Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Osaava, Lempäälä 15.4.2014 Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Esko Lukkarinen, Opetus- ja kulttuuritoimi-vastuualue 17.4.2014 1 Opiskeluhuollon prosessit ja toimijat
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Opiskeluhuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto - Ajankohtaista Kuopio 26.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden
Oppilashuolto Koulussa
1.8. 2014 Oppilashuolto Koulussa Keskeistä uudessa oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa Kokoaa yhteen oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevat säännökset, jotka aiemmin olleet hajallaan lainsäädännössä. Korostetaan
Kuraattori- ja psykologityö esi- ja perusopetuksessa Mikä muuttuu?
Kuraattori- ja psykologityö esi- ja perusopetuksessa Mikä muuttuu? Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät XIII 27.-28.11.2013 Vastaava koulukuraattori Hanna Gråsten-Salonen, Tampere
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Marjaana Pelkonen, STM
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Marjaana Pelkonen, STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden Opiskeluhuollolla tarkoitetaan hyvän oppimisen, hyvän fyysisen ja psyykkisen terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin
Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa
Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.
Lukion opiskeluhuollon suunnitelma vuodelle 2019
Lukion opiskeluhuollon suunnitelma vuodelle 2019 Uuden oppilas- ja opiskeluhuoltolain tuomat muutokset koulun opiskeluhuollossa astuivat voimaan 1.8.2014. Lain tarkoituksena on 1) edistää opiskelijoiden
OPPILASHUOLTO. Savonlinnan normaalikoulu / Sirpa Koivuniemi-Luoma-aho ja Katja Räisänen
OPPILASHUOLTO Savonlinnan normaalikoulu 26.5.2014 / 12.4.2017 Sirpa Koivuniemi-Luoma-aho ja Katja Räisänen SNOR - Oppilashuoltokäytännöt uudistuvat ENNEN / OPS 2012 Oppilashuollolla tarkoitetaan Oppilaan
Oppilas- ja opiskelijahuoltolakiluonnos
Oppilas- ja opiskelijahuoltolakiluonnos SORA-KOULUTUS 31.1.2013 Anne Heikinkangas Lyhennelty OKM:n ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhosen esityksestä Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki uudistuu Koskee esi- ja perusopetusta
LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO
Opetussuunnitelman kuntakohtainen osa Kotkan lukiokoulutuksessa opiskelijahuollon osalta 1.8.2014 lukien. LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO Opiskeluhuolto sisältää lain mukaan koulutuksen järjestäjän hyväksymän
Opiskeluhuollon palvelut. Marke Hietanen-Peltola, LT, ylilääkäri Oikeus oppimiseen
Opiskeluhuollon palvelut Marke Hietanen-Peltola, LT, ylilääkäri Oikeus oppimiseen 24.3.2015 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) tuli voimaan 1.8.2014, mikä muuttui? Opiskeluhuollon suunnittelu
OPISKELUHUOLTO JA ERITYISOPETUS
OPISKELUHUOLTO JA ERITYISOPETUS 7.3.2016 Annamari Murtorinne yläkoulun rehtori ja Niina Rekiö-Viinikainen erityisopettaja TOIMINTAKULTTUURIN KESKEISET PIIRTEET Hyvinvointi ja turvallinen arki Yhdenvertaisuus
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki yhden lainsäädännön piirissä nyt hajallaan olevat oppilas- ja opiskelijahuoltoa, henkilötietojen käsittelyä, kirjaamista, rekisteröimistä
ESIOPETUS. Luku 5.3. Esiopetuksen oppilashuolto
Luku 5.3. Esiopetuksen oppilashuolto Oppilashuoltoon sisältyvät opetuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen ennaltaehkäisevä ja yhteisöllinen oppilashuolto sekä lakisääteinen yksilökohtainen
NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO
1 NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO 4.3 Opiskeluhuolto Lukion opiskeluhuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä
Oppilashuolto Huittisissa. Koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena Pori Eija Mattila, Huittisten kaupunki
Oppilashuolto Huittisissa Koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena 1.11.2017 Pori Eija Mattila, Huittisten kaupunki Tuen ja oppilashuollon selvitystyö Huittisissa käynnistettiin keväällä
Esiopetuksessa olevien oppilashuolto
Esiopetuksessa olevien oppilashuolto Valtakunnalliset neuvolapäivät 21. - 22.10.2014 Kristiina Laitinen Opetusneuvos Opetushallitus 1 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki ja opetussuunnitelmien perusteet Oppilas-
Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa
Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa 25.9.2015 Tampere Käytännön kokemuksia yhteistyöstä Hanna Gråsten-Salonen Vastaava koulukuraattori Varhaiskasvatus ja perusopetus Tampere
8.1 Monialainen oppilashuollon yhteistyö
8.1 Monialainen oppilashuollon yhteistyö Oppilashuolto järjestetään monialaisessa yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen kanssa siten, että siitä muodostuu toimiva ja yhtenäinen kokonaisuus
Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu
Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu Koulutuspäivä Helsingissä 27.2.2014 Hallitusneuvos Anne-Marie Brisson Järjestämisvastuut Koulutuksen järjestäjä vastaa 1. opetussuunnitelman mukaisen opiskeluhuoltosuunnitelman
Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu
Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu Koulutuspäivä Kuopiossa 26.3.2014 Hallitusneuvos Anne-Marie Brisson Summa summarum Opiskeluhuoltoa järjestetään joko yhteisöllisenä tai yksilökohtaisena Yksilökohtaista
PÄIVÄKOTIEN ESIOPETUSRYHMIIN
RAAHEN KAUPUNKI Varhaiskasvatuspalvelut OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA PÄIVÄKOTIEN ESIOPETUSRYHMIIN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA Raahessa esi- ja perusopetuksella sekä lukioilla on yhteinen opiskelu/ oppilashuoltosuunnitelma.
Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu. Koulutuspäivä Oulussa
Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu Koulutuspäivä Oulussa 6.2.2014 Järjestämisvastuut Koulutuksen järjestäjä vastaa 1. opetussuunnitelman mukaisen opiskeluhuoltosuunnitelman toteutumisesta 2. yhteistyön
Palveluja tarjotaan opiskelijoille siten, että ne ovat helposti saatavilla. Palvelut järjestetään lain edellyttämässä määräajassa.
Luku 4.3. Opiskeluhuolto Opiskeluhuoltoon sisältyvät koulutuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen ennaltaehkäisevä ja yhteisöllinen opiskeluhuolto sekä lakisääteinen yksilökohtainen opiskeluhuolto.
Ville Järvi
LSSAVI Lastensuojelukoulutus Ville Järvi 21.2.2017 Näkökulma päivän aiheeseen Millaisia oppilaan kasvua ja oppimista ja arjen hallintaa tukevia toimenpiteitä varhaiskasvatuksessa ja koulussa tehdään ennen
GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016
GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että oppilashuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten laaditaan
Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu - missä mennään lainvalmistelussa? Ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhonen
Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu - missä mennään lainvalmistelussa? Ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhonen Uudistuksen taustaa Oppilashuoltoon liittyvän lainsäädännön uudistamistyöryhmässä (STM selvityksiä
Hallituksen esitys oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
Hallituksen esitys oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Oppilas- ja opiskeluhuollon kansalliset kehittämispäivät 28.11.2013 Järvenpää Hallintojohtaja Matti Lahtinen
Opiskeluhuollosta ja siihen liittyvistä suunnitelmista säädetään oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa 1.
1 LUKION OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS LUKU 6.3 Opiskeluhuolto Lukion opiskeluhuollon tavoitteena on 1) edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä ja hyvinvointia sekä osallisuutta ja ehkäistä
Opiskelijahuolto lisäopetuksessa
Opiskelijahuolto lisäopetuksessa Opetushallitus 17.3.2015 Kristiina Laitinen Opetusneuvos 1 Säädökset, eduskunta-asiakirjat sekä opetussuunnitelmien perusteet Lait Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013)
Kehittyvä opiskeluhuolto Lasten suojelun kesäpäivät 9.6.2015 Lastensuojelun haasteet 2015 - kehittämistyöllä tuloksiin
Kehittyvä opiskeluhuolto Lasten suojelun kesäpäivät 9.6.2015 Lastensuojelun haasteet 2015 - kehittämistyöllä tuloksiin Marjaana Pelkonen Neuvotteleva virkamies, STM Sisällys Uuden lain tausta ja tarkoitus
NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO
NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO 4.3 Opiskeluhuolto Lukion opiskeluhuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä
NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO
LIITE 6/011/2014 NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO 4.3 Opiskeluhuolto Lukion opiskeluhuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista,
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Aulanko 2.4.2014
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Aulanko 2.4.2014 1 Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (voimaan 1.8.2014) Yhteisöllinen opiskeluhuolto ja yksilökohtaisen opiskeluhuolto Ennaltaehkäisevyys ja suunnitelmallisuus
6.1 Monialainen oppilashuollon yhteistyö
6.1 Monialainen oppilashuollon yhteistyö Oppilashuolto järjestetään monialaisessa yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen kanssa siten, että siitä muodostuu toimiva ja yhtenäinen kokonaisuus
Opiskeluhuoltosuunnitelmat
Opiskeluhuoltosuunnitelmat Opetustoimen ajankohtainen juridiikka 3.11.2016 Helsinki Hallintojohtaja Matti Lahtinen Opiskeluhuollon suunnitelmat (OHL 12 ja 13 sekä POL 14, LL 10 ja AMPL 37 a ) Lastensuojelulain
PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS LUKU 7. OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN
PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS LUKU 7. OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN Lasten ja nuorten kehitysympäristön ja koulun toimintaympäristön muuttuessa oppilashuollosta on
Yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttaminen kouluissa ja oppilaitoksissa
Yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttaminen kouluissa ja oppilaitoksissa 17.9.2014 Opetushallitus KOULUKOHTAINEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA Oppilashuollon vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA LASTEN
Kirkkonummen kunnan opiskeluhuollon strategia
Kirkkonummen kunnan opiskeluhuollon strategia 1 Esipuhe Kirkkonummen kunnan opiskeluhuollon strategia perustuu Oppilas- ja opiskelijahuoltolakiin(1287/2013), joka astui voimaan 1.8.2014. Strategian tavoitteena
LUKU 8 OPPILASHUOLTO. 8.1 Monialainen oppilashuollon yhteistyö. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) 1 3 mom. 2
Sisällys LUKU 8 OPPILASHUOLTO... 1 8.1 Monialainen oppilashuollon yhteistyö... 1 8.2 Yhteisöllinen oppilashuolto... 3 8.3 Yksilökohtainen oppilashuolto... 4 8.4 Oppilashuoltosuunnitelmat... 6 8.5 Paikallisesti
Opiskeluhuolto ja erityisopetus Aapo Halonen, yläkoulun rehtori Niina Rekiö-Viinikainen, erityisopetuksen lehtori Jyväskylän normaalikoulu
Opiskeluhuolto ja erityisopetus 6.3.2017 Aapo Halonen, yläkoulun rehtori Niina Rekiö-Viinikainen, erityisopetuksen lehtori Jyväskylän normaalikoulu www.pollev.com/aapohalonen066 (Aineen)opettajan työtä
LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta
LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Kuopio 26.3.2014 Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta Oppilashuollon kehittäminen Liperissä Lukuvuoden 2011-12 aikana yhteensä neljä
Yhteisöllinen opiskeluhuolto hyvinvointia oppilaalle, opiskelijalle ja koko yhteisölle
Yhteisöllinen opiskeluhuolto hyvinvointia oppilaalle, opiskelijalle ja koko yhteisölle Marke Hietanen-Peltola, LT, ylilääkäri Kokkola 20.9.2018 Opiskeluhuoltoa toteutetaan Ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä
4.3 Opiskeluhuolto. 4.3.1. Opiskeluhuollon keskeiset periaatteet
1 4.3 Opiskeluhuolto Lukion opiskeluhuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä ja hyvinvointia ja huolehtia oppilaitosyhteisön hyvinvoinnista sekä opiskeluympäristön terveellisyydestä
VAALAN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA (2011) Sivistyslautakunta 72/30.7.2014
VAALAN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA (2011) Sivistyslautakunta 72/30.7.2014 Tämä opetussuunnitelman päivitys sisältää Opetushallituksen tekemän perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutoksen
KERAVAN LUKION JA AIKUISLUKION NUORTEN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUS- SUUNNITELMAN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO
KERAVAN LUKION JA AIKUISLUKION NUORTEN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUS- SUUNNITELMAN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO 4.3 Opiskeluhuolto Lukion opiskeluhuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä
Perusopetuslain muutos
Perusopetuslain muutos 16 Tukiopetus ja osa-aikainen erityisopetus Oppilaalla, joka on tilapäisesti jäänyt jälkeen opinnoissaan tai muutoin tarvitsee oppimisessaan lyhytaikaista tukea, on oikeus saada
NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO
NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO Ressun lukiossa koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa luku 5.3 5.3 Opiskeluhuolto Lukion opiskeluhuollon
Kuraattori- ja koulupsykologipalvelut Pirkanmaalla
Kuraattori- ja koulupsykologipalvelut Pirkanmaalla 6.5.2018 Lähtökohdat Yhteenveto on laadittu LAPE-hankkeen oppilas- ja opiskeluhuollon alatyöryhmässä kunnilta kerättyjen tietojen perusteella Oppilasmäärätiedot
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Opiskeluhuoltoryhmän työskentelymallin laadinta Autio Eva
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Opiskeluhuoltoryhmän työskentelymallin laadinta 22.9.2017 Autio Eva Opiskeluhuolto sisältää koulutuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukaisen opiskeluhuollon
OPISKELUHUOLLON SUUNNITELMA Kaustisen kunta
OPISKELUHUOLLON SUUNNITELMA Kaustisen kunta 20.6.2016 1 Kaustisen opiskeluhuollon strategia Opiskeluhuollon lähtökohdat Kaustisen kunnan opiskeluhuollon strategia lähtee Oppilas- ja opiskelijahuoltolain
Yhteiset työvälineemme. Esityksen toimittajat: * opetusneuvos Elise Virnes, OKM * verkostokoordinaattori Ville Virtanen, SAKU ry
Yhteiset työvälineemme Esityksen toimittajat: * opetusneuvos Elise Virnes, OKM * verkostokoordinaattori Ville Virtanen, SAKU ry Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Uusi laki kokoaa yhteen lainsäädännössä
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Opetushallitus Peltonen Heidi, opetusneuvos Hyvinvointi ja erilaiset oppimisympäristöt VI Uusi koulu- hyvinvointia tukeva yhteisöllinen toimintakulttuuri 31.3.-1.4.2015
Monialainen oppilashuollon yhteistyö
LUKU 5.3 ESIOPETUKSEN OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN Muutos Tornion esiopetussuunnitelman lukuun neljä Esiopetuksen oppilashuollon tavoitteena on lapsen hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja
Nastolan kunnan esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelma 2014
1 Nastolan kunnan esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelma 2014 Monialainen oppilashuollon yhteistyö Nastolassa esiopetuksen oppilashuolto järjestetään monialaisessa yhteistyössä sivistystoimen ja sosiaali
Opiskeluhuoltoryhmä. Kristiina Laitinen Opetushallitus / Yleissivistävä koulutus
Opiskeluhuoltoryhmä Kristiina Laitinen Opetushallitus / Yleissivistävä koulutus Opiskeluhuolto on yhteisöllistä työtä ja yksilöllistä tukea Opiskeluhuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ehkäisevänä, koko
Oppilas- ja opiskelijahuollosta kohti uutta opiskeluhuoltoa Kansalliset kehittämispäivät Helsingin Messukeskus
Oppilas- ja opiskelijahuollosta kohti uutta opiskeluhuoltoa Kansalliset kehittämispäivät 27.- 28.11.2014 Helsingin Messukeskus 28.11.2014 Päivän teema: Opiskeluhuollon monialainen yhteistyö ja yksilökohtaisen
EURAN KUNNAN OPISKELUHUOLLON KURAATTORI- JA PSYKOLOGIPALVELUT
EURAN KUNNAN OPISKELUHUOLLON KURAATTORI- JA PSYKOLOGIPALVELUT EURAN KUNNAN OPISKELUHUOLLON PSYKOLOGI- JA KURAATTORIPALVELUT Psykologi- ja kuraattoripalveluilla tarkoitetaan opiskeluhuollon psykologin ja
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat
Opetussuunnitelman mukainen opiskeluhuolto
Heidi Peltonen 11.2.2014 1 (5) Eduskunnan tarkastusvaliokunta Eduskunta Miten kouluongelmat vaikuttavat nuorten syrjäytymiseen ja miten kouluterveydenhuollon avulla ehkäistään nuorten syrjäytymistä? Tarkastusvaliokunnan
ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS / LUKU 5.3 OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN
1 (6) ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS / LUKU 5.3 OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN LUKU 5.3 Oppilashuolto Lasten kehitysympäristön ja esiopetuksen toimintaympäristön muutosten
Voimaa yhdessä tekemisestä, alueellinen toimintamalli. VIP-verkosto,
Voimaa yhdessä tekemisestä, alueellinen toimintamalli VIP-verkosto, 14.2.2019 Yhteisöllinen oppilashuolto Koulukohtaisen opiskeluhuoltoryhmän (KOR) työskentelystä Työn tavoitteena on opiskelijan ja yhteisön
NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO
NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO 4.3 Opiskeluhuolto Lukion opiskeluhuollon tavoitteena on edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä
EURAN KUNNAN OPISKELUHUOLLON KURAATTORI- JA PSYKOLOGIPALVELUT
EURAN KUNNAN OPISKELUHUOLLON KURAATTORI- JA PSYKOLOGIPALVELUT EURAN KUNNAN OPISKELUHUOLLON PSYKOLOGI- JA KURAATTORIPALVELUT Psykologi- ja kuraattoripalveluilla tarkoitetaan opiskeluhuollon psykologin ja
Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta
Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Seinäjoki 11.3.2014 Ville Järvi Erityisopetuksen rehtori Seinäjoen kaupunki Tehtävänanto 1. Yhteistyötä edistävät tekijät 2. Yhteistyön kannalta kehitettävää
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki ja opiskeluterveydenhuolto
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki ja opiskeluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuollon toimivuus - Opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky -seminaari 29.4.2015, Oulu Marjaana Pelkonen Neuvotteleva
OPISKELUHUOLTOSUUNNITELMA Kannuksen lukio
1 OPISKELUHUOLTOSUUNNITELMA Kannuksen lukio 2 SISÄLTÖ 1. Opiskeluhuolto 3 2. Yhteisöllinen opiskeluhuolto 3 2.1. Opiskeluhuoltoryhmä 3 2.2. Opiskeluhuollon kokonaistarve 3 2.3. Opiskeluhuollon toimenpiteet
Yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteuttaminen oppilaitoksissa. Marke Hietanen-Peltola Opiskeluhuollosta hyvinvointia 17.9.2014
Yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteuttaminen oppilaitoksissa Marke Hietanen-Peltola Opiskeluhuollosta hyvinvointia 17.9.2014 Esityksen termit Opiskelija = esikoululainen, peruskoululainen ja lukion tai
Opiskeluhuolto - monialaisen yhteistyön ytimessä. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Pois syrjästä aloitusseminaari 19.11.
Opiskeluhuolto - monialaisen yhteistyön ytimessä Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Pois syrjästä aloitusseminaari 19.11.2014 Pori Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013 Edistää opiskelijoiden oppimista,
Hallituksen esitykset annettu Oppilas- ja opiskelijahuolto
Hallituksen esitykset annettu 6.6.2013 Oppilas- ja opiskelijahuolto Janne Öberg HE oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi Uusi laki kokoaa yhteen lainsäädännössä nyt hajallaan olevat oppilasja opiskelijahuoltoa
1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa
Opiskeluhuollon opas 1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa 1. Johdanto Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki (1287/2013) tuli voimaan
NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO
LIITE 6/011/2014 NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS, LUKU 4.3 OPISKELIJAHUOLTO Lempäälän kunta / lukio Kuntakohtaiset osuudet sinisellä. 4.3 Opiskeluhuolto Lukion
2. Yhteisöllinen oppilashuolto ja sen toimintatavat
KANGASALAN KUNTA POHJAN KOULU Iso- Maijalantie 31 36840 POHJA 050-3152852/ rehtori POHJAN KOULUN OPPILASHUOLLON SUUNNITELMA 2018-2019 Oppilashuollon kokonaisuus Pohjan koululla jakaantuu seuraavasti: 1.
Salassapito ja tiedonsiirto opiskeluhuollossa ja moniammatillisessa yhteistyössä
Salassapito ja tiedonsiirto opiskeluhuollossa ja moniammatillisessa yhteistyössä 4.6.2015 Mikkeli Itä-Suomen opiskeluhuollon päivät Hallintojohtaja Matti Lahtinen Opiskeluhuollon kokonaisuus ja määritelmät
Lausunto hallituksen esityksestä (HE 67/2013 vp) oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta
Lausunto hallituksen esityksestä (HE 67/2013 vp) oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Eduskunnan sivistysvaliokunta pyytää ehdotuksesta lausuntoa
Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa
Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen
Esi- ja perusopetuksen sekä nuorten lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden muutos 1.8.2014
Uudistunut oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) sekä Opetushallituksen antamien esi- ja perusopetuksen sekä nuorten lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden muutos (4/011/2014 ja 5/011/2014)
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala
Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)
Paltamon kunta. Perusopetus. [PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 5.4 Oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen
2014 Paltamon kunta Perusopetus [PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 5.4 Oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen PALTAMON KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS
Mänttä-Vilppulan perusopetuksen oppilashuoltosuunnitelma
Mänttä-Vilppulan perusopetuksen oppilashuoltosuunnitelma 1. ARVIO OPPILASHUOLLON KOKONAISTARPEESTA Mänttä-Vilppulassa perusopetusta annetaan luokille 1-6 Savosenmäen koulussa, Koskelan alakoulussa, Vilppulankosken
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki ja opiskeluterveydenhuolto
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki ja opiskeluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuollon toimivuus - Opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky -seminaari 20.4.2015, Vaasa Marjaana Pelkonen Neuvotteleva
ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS / LUKU 5.3 OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN
ESIOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS / LUKU 5.3 OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN LUKU 5.3 Oppilashuolto Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteissa käytetään oppilas- ja opiskelijahuoltolain
Miten uudet oh-lain vaatimukset pystytään täyttämään ja millaisia eroja eri kouluasteilla toteutuksessa
Miten uudet oh-lain vaatimukset pystytään täyttämään ja millaisia eroja eri kouluasteilla toteutuksessa Pori 30.10.2014 Opiskelijapalvelupäällikkö Fia Heino Länsirannikon koulutus Oy, WinNova Opiskeluhuollon
Espoon perusopetuksen opetussuunnitelman luku 5.4. Oppilashuolto
5.4 Oppilashuolto Oppilashuollosta on tullut yhä tärkeämpi osa koulun perustoimintaa. Se liittyy läheisesti koulun kasvatus- ja opetustehtävään. Oppilashuollon tavoitteena on oppilaan kokonaisvaltaisen
Espoon suomenkielisen lukiokoulutuksen opetussuunnitelman muutos, Luku 3.2 Opiskelijahuolto
1 Espoon suomenkielisen lukiokoulutuksen opetussuunnitelman muutos, Luku 3.2 Opiskelijahuolto 3.2 Opiskeluhuolto Opiskeluhuollosta on tullut yhä tärkeämpi osa oppilaitoksen perustoimintaa. Opiskeluhuollon
Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa Hallintojohtaja Matti Lahtinen
Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa 29.4.2011 Hallintojohtaja Matti Lahtinen 1 Julkisuutta ja tietosuojaa koskevia säädöksiä perusopetuksessa Perustuslaki (731/1999) 10 : Jokaisen yksityiselämä,
Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä
Uudenmaan liitto 26.4. LAINSÄÄDÄNNÖLLISIÄ NÄKÖKULMIA TOISEN ASTEEN AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN ARJEN TYÖHÖN Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä Crister Nyberg, ohjauspalveluiden
ESITE Nilakan yhtenäiskoulun yksilökohtaisesta monialaisesta oppilashuoltotyöstä
ESITE Nilakan yhtenäiskoulun yksilökohtaisesta monialaisesta oppilashuoltotyöstä Tällä asiakirjalla esitellään Nilakan yhtenäiskoulun yksilökohtaisen monialaisen oppilashuoltotyön toiminta ja sillä voidaan
OPPILASHUOLTO LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ
13.4. Oppilashuollon ja turvallisuuden edistäminen paikallisessa opetussuunnitelmassa OPPILASHUOLTO LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Me Kempeleessä haluamme taata kaikille kasvatuskumppanuuden
LIITE 1 (4) AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVA JA VALMISTAVA KOULUTUS
LIITE 1 (4) AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVA JA VALMISTAVA KOULUTUS VAMMAISTEN OPISKELIJOIDEN VALMENTAVA JA KUNTOUTTAVA OPETUS JA OHJAUS AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLISEEN
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki voimaan Oppilashuollon näkökulmia esiopetuksessa
Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki voimaan 1.8.2014 Oppilashuollon näkökulmia esiopetuksessa 28.11.2014 OPH koulutustilaisuus Uudistuva esiopetus kasvatus- ja opetuspäällikkö Pia Kola-Torvinen Tampere Oppilas-
Oppilas- ja opiskelijahuolto. Johtajakoulutus Lauri Louhio, työmarkkinalakimies Opetusalan Ammattijärjestö OAJ
Oppilas- ja opiskelijahuolto Johtajakoulutus 31.10.2017 Lauri Louhio, työmarkkinalakimies Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki tuli voimaan 1.8.2014 Lain tavoitteena hallituksen
KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA
KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä
Oppilashuollon suunnitelma
Oppilashuollon suunnitelma Uuden oppilas- ja opiskeluhuoltolain tuomat muutokset koulun oppilashuollossa astuivat voimaan 1.8.2014. Lain tarkoituksena on 1) edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä
PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS / LUKU 5.4 OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN
0 PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS / LUKU 5.4 OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN LUKU 5.4 Oppilashuolto Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa käytetään oppilas- ja