Soccan toiminta Heikki Waris -instituutin toiminta 2016

Transkriptio

1 Soccan toiminta 2016 Heikki Waris -instituutin toiminta 2016

2 Sisällysluettelo Socca pähkinänkuoressa Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Socca l Olemme pääkaupunkiseudun kuntien ja korkeakoulujen yhteinen sosiaalialan kehittämisen ja tutkimuksen verkosto-organisaatio. l Hallinnollisesti osa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS:ia. l Toimintamme pohjautuu sosiaalialan osaamiskeskuksia koskevaan lakiin ja asetukseen sekä pääkaupunkiseudulla solmittuun yhteistyösopimukseen. l Toimintaamme ohjaa sopimuskumppaneidemme edustajista koostuva neuvottelukunta. l Sopimuskumppaneitamme ovat pääkaupunkiseudun kunnat, Helsingin yliopisto sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS. l Muita kumppaneitamme ovat muun muassa muut alueen ammattikorkeakoulut ja järjestöt sekä valtakunnallinen sosiaalialan osaamiskeskusten verkosto. l Kehitämme uusia työmenetelmiä, tuotamme sosiaalialaa koskevaa tietoa ja teemme käytäntöä hyödyttävää tutkimusta. Vuosi 2016 l Vuoden lopussa vakituisia työntekijöitä oli neljä ja määräaikaisia yhdeksän. Lisäksi kolme Helsingin yliopiston työntekijää osallistui toimintaan Heikki Waris -instituutissa. l Kokonaisbudjetti oli noin 1 miljoonaa euroa. l Teemamme: Varhaiskasvatus (VKK-Metro), vanhustyö (GeroMetro), sosiaalityön käytännönopetus ja käytäntötutkimus (Praksis ja Heikki Waris-instituutti), sosiaalihuollon tiedonhallinnan Kansa-koulu-hanke, sosiaalityön vaikuttavuus sekä rahapeliongelmiin keskittyvä Peliklinikka. Loppuvuodesta käynnistyi myös aikuissosiaalityötä kehittävä valtakunnallinen PRO SOS -hanke. l Järjestimme yhteensä noin 90 tapahtumaa ja niihin osallistui noin henkilöä. Esipuhe... 3 HUS-ympäristön merkitys vahvistui... 4 VKK-Metro päättyi leikin juhlaan... 6 GeroMetro lunasti paikkansa aiempi kehittämiskausi vaihtui uuteen!... 8 Kansa-koulun asiakastyön dokumentoinnin kirjaamisvalmentajakoulutukset alkoivat Tärkeitä askeleita sosiaalityön vaikuttavuuden edistämisessä Pääkaupunkiseudun Praksiksessa sadonkorjuun aika ylisukupolvisuuden teemakauden päätös ja Praksis-toiminnan arviointi Heikki Waris -instituutti kumppanuutta tutkimuksessa ja demokraattisten areenoiden luomisessa Socca vahvasti mukana Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Lapessa PRO SOS pelillisyyttä ja leikillisyyttä aikuissosiaalityöhön Peliklinikka Viestintä Facebook-sivujen käyttö lisääntyi ja Kansa-koulun uutissarja ihastutti Henkilöstö ja talous Kooste Soccan verkostoista ja tapahtumista 2016 Soccan lausunnot, kannanotot ja eduskuntakuulemiset Kooste Soccan verkostoista ja tapahtumista Kooste Soccan verkostoista ja tapahtumista Soccan lausunnot ja kannanotot Julkaisuluettelo Kansainvälinen toiminta Soccan neuvottelukunnan jäsenet Soccan työntekijöiden jäsenyydet neuvottelukunnissa, työryhmissä ja ohjausryhmissä n Soccan toiminta

3 esipuhe johtaja pirjo marjamäki Vuonna 2016 pääministeri Juha Sipilän hallituksen kärkihankkeet nousivat agendalle kaikissa maakunnissa ja värittivät myös Soccan vuotta. jokaisella vuodella on oma profiilinsa ja tulee etsimättä mieleen, mikä se oli vuonna Pääministeri Juha Sipilän hallituksen kärkihankkeet nousivat agendalle kaikissa maakunnissa ja värittivät myös Soccan vuotta. Saimme kunnilta tehtäväksi valmistella laajat rahoitushakemukset kahteen keskeisimpään kärkihankkeeseen. Ikäihmisten kotihoidon ja kaikenikäisten omaishoidon kärkihankkeen valmistelusta otti kopin GeroMetro-verkostomme eli pääkaupunkiseudun ikäihmisten palvelujen kehittämisverkosto. Lasten ja perheiden muutosohjelmaa Lapea varten puolestaan kokosimme laajan valmistelujoukon kunnista, HUS-kuntayhtymästä, järjestöistä ja oppilaitoksista. Lopputuloksena molemmista prosesseista oli paitsi rahoitushakemukset, myös tiivistynyt yhteistyö kuntien kesken ja sitoutuminen yhteisiin kehittämistavoitteisiin. sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamilla kärkihankkeilla viedään eteenpäin maakunnallista sote-uudistusta. Samaa tehtävää varten pääkaupunkiseudulle nimettiin muutosagentit helsinkiläinen Seija Meripaasi ikäihmisten palveluihin ja vantaalainen Tiina Turkia lasten ja perheiden palveluihin. Molemmat ovat meille tuttuja ihmisiä ja yhteistyömme tulee varmasti olemaan tiivistä. Vaikka koko Uusimaa jäi harmillisesti ilman ikäihmisten palveluihin suunnattua kärkihankerahoitusta, jatkaa GeroMetro entiseen malliin tiiviinä kuntien yhteistyöverkostona ja vie eteenpäin samoja hyviä tavoitteita kuin varsinainen kärkihankekin. Perheiden ja lasten muutosohjelma Lape sen sijaan sai rahoituksen ja muutosta lähdetään ensi vuonna toteuttamaan peräti 3 miljoonan euron budjetilla. keskustelu sote-uudistuksesta kävi vilkkaana koko vuoden. Sosiaalialan osaamiskeskusten kannalta tärkeää olivat kehittämisen, tutkimuksen ja opetuksen kirjaukset sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä koskevaan lakiluonnokseen. Positiivista olikin huomata, että sosiaalitieteellisen tutkimuksen ja opetuksen rahoitus ja organisointi olivat ainakin periaatteessa asetettu saman asemaan kuin terveystieteellinen tutkimus ja opetus. Sosiaalialan osaamiskeskukset puolestaan nähtiin osaksi maakunnan kehittämistoimintaa ja sijoittuvan palvelun järjestämisestä vastaavan tahon yhteyteen viidelle alueelle koko maassa. Sote-uudistuksen ympärillä käyty keskustelu ja eri puolilla viriävä valmistelu heijastui Soccan työhön monin tavoin. Sosiaalityön vaikuttavuus kiinnosti niin kuntia, Apottia, Sitraa, Terveyden ja hyvinvoinnin laitosta ja sosiaali- ja terveysministeriötä. Myös motivaatio sosiaalihuollon asiakastyön yhtenäiseen dokumentointiin oli korkealla. Niinpä Kansakoulu-hankkeen kouluttamat ensimmäiset kirjaamisvalmentajat saivat osakseen paljon myönteistä huomiota. sosiaalityötä opetetaan asiakastyön yhteydessä ja niinpä edessä olevat palvelujen tuottamista koskevat rakenteelliset uudistukset tulevat heijastumaan myös opetukseen. Osana Praksiksen arviointia käytiinkin ensimmäisiä ennakoivia keskusteluja siitä, minkälaisessa ympäristössä sosiaalityötä tulevaisuudessa tehdään ja opetetaan. Jos visio palvelurakenteesta pysyy sellaisena kuin se oli vuoden 2016 lopussa, haastaa se myös sosiaalityön opetusta ja tutkimusta suureen muutokseen. Jännittävää nähdä, mitä ensi vuosi tuo tullessaan. n n Soccan toiminta

4 HUS-ympäristön merkitys vahvistui Vuonna 2016 kaksivuotiskautensa aloittanut uusi neuvottelukunta kokoontui viisi kertaa. Erityisesti esillä olivat perusterveydenhuollon yksikön valmistelema n Soccan neuvottelukunnan uusi kaksivuotiskausi alkoi oli esillä perusterveydenhuollon yksikön valmistelema alueellinen hyvinvointikertomus ja Helsingissä valmistunut sosi- alueellinen hyvinvointikertomus ja Helsingissä 2016 alusta ja puheenjohtajana aloitti Kauniaisten sosiaali- ja valmistunut sosiaalinen raportointi. Asialistalla terveysjohtaja Ulla Tikkanen. Vuosi voitiinkin aloittaa juhlavasti aalinen raportointi. Myös sosiaalityön erikoistumiskoulutus, onnittelemalla Ullaa hänen tuoreen, omaishoitajuutta tehtävärakenteiden uudistaminen kunnissa sekä yliopiston olivat myös sosiaalityön erikoistumiskoulutus, käsittelevän väitöskirjan ansiosta. valtiotieteellisen tiedekunnan tutkintorakenneuudistus olivat tehtävärakenteiden uudistaminen kunnissa Neuvottelukunta jatkoi pääosin entisellä kokoonpanolla, asialistalla. Marraskuussa neuvottelukunta antoi lausunnon sekä yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan ainoastaan Vantaan edustaja vaihtui. Soccan toiminnassa alusta asti mukana ollut perhe- ja sosiaalijohtaja Maritta Pesonen lituksen esitysluonnoksesta. sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakia koskevasta hal- tutkintorakenneuudistus. Marraskuussa neuvottelukunta antoi lausunnon sosiaali- ja Vantaalta jäi eläkkeellä ja hänen tilalleen Vantaan edustajaksi Vuosi 2016 oli talouden näkökulmasta täynnä uhkia niin terveydenhuollon järjestämislakia koskevasta tuli sosiaalityön esimies Kati Villgren. yliopiston kuin Soccan näkökulmasta, eikä neuvottelukuntakaan hallituksen esitysluonnoksesta Neuvottelukunta kokoontui viisi kertaa ja sai kulloinkin katsauksen eri hankkeiden etenemisestä. Erityisinä teemoina näiltä aiheilta välttynyt. Onneksemme sosiaalityön opetus kuitenkin selvisi säikähdyksellä henkilöstön vähen- n Soccan toiminta

5 nysuhasta ja myös Soccaa uhannut 33 prosentin valtionavustuksen leikkaus peruuntui, kun eduskunnan valtiovarainvaliokunta myönsi sosiaalialan osaamiskeskuksille yhteensä 1 miljoonan euron lisärahoituksen vuodelle 2017 korvaamaan hallituksen tekemän budjettileikkauksen. Yhteistyömme HUS:in sisällä vahvistui ja pääsimme syventämään verkostojamme mm. virtuaalipalveluita kehittävän Terveyskylän, HUS:in tutkimusjohtajan ja johtavien sosiaalityöntekijöiden kanssa. huollon ammattihenkilöiden valvontalautakunnan työ laajennettiin koskemaan myös sosiaalihuoltoa ammattihenkilöitä. Valvontalautakunta tuleekin vähitellen saamaan käsiteltäväksi myös sosiaalialan ammattihenkilöiden ammatinharjoittamisoikeuksien rajoittamista koskevia asioita. Sosiaalialan osaamiskeskusten edustaja on jo vuoden 2016 aikana osallistunut valvontalautakunnan työhön. Valvontalautakunnan jäseninä ovat johtaja Juha Luomala Versosta ja johtaja Pirjo Marjamäki Soccasta. HUS-ympäristön merkitys Soccan toiminnalle vahvistunut vuosi vuodelta Socca toimii HUS:issa hallinnollisesti osana johtajaylilääkäri Markku Mäkijärven tiimiä. Samaan ryhmään kuuluvat muun muassa tutkimusjohtaja, kehittämisjohtaja ja perusterveydenhuollon yksikkö, mikä onkin avannut mahdollisuuksia monenlaiseen yhteistyöhön. Ryhmään kuuluvat esimiehet kokoontuvat säännöllisesti. Kaksi kertaa vuodessa järjestetään iltapäivän mittainen kehittämispäivä, johon myös soccalaiset ovat osallistuneet aktiivisesti. Keväällä järjestimme myös laajemman tapaamisen Markku Mäkijärven johdolla, jossa mukana olivat yliopiston edustajat niin perusterveydenhuollon yksiköstä kuin Heikki Waris ja Matilda Wrede -instituuteista. Tavoitteena oli vahvistaa mielenkiintoa yhteisiin tutkimusaloitteisiin ja tarjota mahdollisuus tutkimusjohtaja Anne Pitkärannan esittäytymiselle. Teemana oli myös digitalisaation edistyminen ja Apotin tuomat mahdollisuudet siihen. Merkittävä asia oli myös se, että HUS:issa työskentelevät terveyssosiaalityöntekijät vahvistivat yhteistyötään väitöskirjojen teossa perustamalla Akateemisen tutkimusverkoston. Verkosto oli aktiivinen myös Soccan suuntaan ja toivoi mahdollisuutta liittää tutkimustensa aiheita myös Soccassa tehtävään kehittämistyöhön. Terveyskylä on tarjonnut tärkeän alustan edistää myös sosiaalipalvelujen digitalisaatiota. Vuoden 2016 aikana Terveyskylään valmistui jo toistakymmentä taloa, joista monissa on mukana terveyssosiaalityöntekijöiden aloitteesta myös sosiaalipalvelut. Paljon myönteistä huomiota sai mm. sosiaalityöntekijä Katariina Kohosen valmistelema taloudellisen ahdingon omahoito-opas. Soccalaiset ottivat ensiaskeleita tässä yhteistyössä. HUS:in johtavat ja vastaavat sosiaalityöntekijät sekä Soccan johtaja ja vaihtelevasti muu henkilöstö kokoontuivat säännöllisesti syksyn ajan päivittämään ajankohtaisia asioita. Tiivistynyt yhteydenpito osoitti, että yhteisiä mielenkiinnon kohteita ei ole vaikea löytää. Keskustelimme mm. sosiaalisesta kuntoutuksesta, päivystystä koskevista uudistuksista, hallituksen kärkihankkeista ja sosiaalityön dokumentoinnista. n Sosiaalityöntekijöistä, sosionomeista ja geronomeista laillistettuja ammatteja Kauan odotettu Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki tuli lopulta voimaan (817/2015) ja sosiaalityöntekijöiden, sosionomien ja geronomien rekisteröinti laillistetuiksi ammateiksi Valviran ylläpitämään keskusrekisteriin alkoi. Sosiaalihuollon ammattihenkilöt tulivat ohjauksen ja valvonnan piiriin samaan tapaan kuin terveydenhuollon ammattihenkilöt. Yhtenä lain tavoitteena on edistää tarkoituksenmukaisen tehtävärakenteen muodostumista sosiaalihuoltoon. Tätä varten sosiaali- ja terveysministeriö asetti sosiaalialan ammattihenkilöiden neuvottelukunnan, jossa mukana ovat myös sosiaalialan osaamiskeskukset. Varsinaisena jäsenenä on johtaja Arto Rautajoki Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskuksesta ja varajäsenenä Pirjo Marjamäki Soccasta. Kuntia edustaa lastensuojelun johtaja Mari Ahlström ja varajäsenenä aikuissosiaalityön päällikkö Tapio Nieminen Espoosta. Neuvottelukunnan tehtävänä on seurata kuntien henkilöstörakennetta ja siinä tapahtuvia muutoksia ja tehdä ehdotuksia tehtävärakenteiden uudistamiseksi. Sosiaalialan osaamiskeskukset kytkettiin alusta asti mukaan neuvottelukunnan työhön ja jo vuoden 2016 aikana tehtiin ensimmäiset koko maata koskevat katsaukset henkilöstömääristä, epäpätevien sosiaalityöntekijöiden tilanteesta sekä eläkepoistumien mukanaan tuomista haasteista. Työ jatkuu seuraavana vuonna ja tarkentuu niin, että valtakunnallisen työn lisäksi se tuottaa tarpeellista tietopohjaa myös maakunnalliselle sote-valmistelulle. Ammattihenkilölain voimaantulolla oli myös muita seurauksia. Valviran johdolla työskentelevä sosiaali- ja terveydenn Soccan toiminta

6 VKK-Metro päättyi leikin juhlaan n VKK-Metro on vuosina toiminut pääkaupunkiseudun kuntien yhteinen varhaiskasvatuksen kehittämisrakenne, jonka teemoina olivat monikulttuurinen varhaiskasvatus, lasten ja vanhempien osallisuus ja pedagoginen dokumentointi, lasten hyvinvointi sekä leikki ja leikilliset oppimisympäristöt. Vuonna 2016 päättynyt leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittämiskausi päätti VKK-Metron lähes 10-vuotisen toiminnan Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittämiskauden opit julkaisuiksi ja videoiksi Vuosina leikin kehittämiskauteen osallistui 25 varhaiskasvatusyksikköä pääkaupunkiseudulta. Keskeisenä tavoitteena oli kehittää aikuisen aktiivista ja sensitiivistä roolia leikissä, vahvistaa kasvatushenkilökunnan kehittämisosaamista, lisätä leikin arvostusta lapsiperheissä sekä kehittää varhais- Leikki on otettu kaiken keskiöön ja se ei ole mitään sivutoimintaa. Kehittämisyksikön loppuhaastattelu, 2016 n Soccan toiminta

7 kasvatuksen leikillisiä oppimisympäristöjä. Kehittämistyön tulokset koottiin Leikki astuu varpaille -julkaisuun, jossa kehittämisyksiköt toivat esiin arjen oivalluksia leikin mahdollisuuksista päiväkotien käytännöissä. Kehittämistyöhön kuului olennaisena osana tutkimus, joka lisäsi vuoropuhelua käytännön, tutkimuksen ja VKK-Metron toimijoiden välillä. Tutkimuksessa tarkasteltiin kasvattajan roolia leikkiä edistävissä ja rajoittavissa tekijöissä. Julkaisujen lisäksi teimme kehittämiskauden tuloksista myös videoita, joissa kehittämiseen osallistuneet kasvattajat, esimiehet, ohjaajat ja asiantuntijat sekä yhteistyökumppanit tarkastelevat leikkiä ja leikillisyyttä eri näkökulmista. Videot ovat Koko VKK-Metro -hanke on jättänyt jälkensä meidän aikuisten ajatusmaailmaan, että miten se leikki nähdään ja mihin kaikkeen se leikki kuuluu siellä arjessa. Leikillä on nyt merkittävämpi rooli. Kehittämisyksikön loppuhaastattelu, 2016 nähtävissä Soccan verkkosivuilla. Leikin kehittämiskauden keskeiset tulokset koottiin myös julisteeksi, joka jaettiin kaikkiin pääkaupunkiseudun päiväkotiyksiköihin. Käytännön työn kokemuksia ja hyviä käytäntöjä jaettiin myös Soccan verkkosivujen Lupa leikkiä -palstalla ja VKK-Metron Facebook -sivuilla. Järjestimme tuttuun tapaan myös kaikille avoimia koulutuksia ja kehittämisverkoston sisäisiä tapaamisia. Kevät huipentui toukokuussa Helsingin Kulttuuritalolla järjestettyyn juhlaseminaariin, jossa kehittämiskauden tulosten julkaisun lisäksi palkitsimme kaikkia kehittämiseen osallistuneita. Seminaarissa leikki ja leikillisyys olivat vahvasti läsnä paitsi esityksissä myös järjestäjien ja osallistujien pukeutumisessa. VKK-Metro sai arvoisensa unohtumattoman päätöksen. VKK-Metro päättyi, mutta varhaiskasvatuksen kehittäminen jatkuu VKK-Metro on istuttanut 10 vuoden toimintansa aikana kehittämisen siemenen, opin ja innostuksen yhteensä yli sataan kehittämistyössä mukana olleeseen varhaiskasvatusyksikköön. Merkittävää on myös kaikkien näiden vuosien aikana tehty tiivis ja tuloksellinen yhteistyö alueen ammattikorkeakoulujen kanssa sekä tutkimuksen ja käytännön yhteyden vahvistaminen. Nyt päättynyt leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen jää VKK-Metron kehittämiskausista viimeiseksi, sillä VKK-Metron alueellinen kehittämistyö päättyi kesällä Varhaiskasvatuksen kehittämistä jatkaa valtakunnallinen kehittämisverkosto Loisto, joka aloitti toimintansa vuonna 2016 Opetushallituksen koordinoimana. VKK-Metron tuotokset, opit ja oivallukset säilyvät edelleen Soccan verkkosivuilla osoitteessa Sivuilta löytyvät mm. kaikki VKK-Metron oppaat, raportit sekä videot, uutiset ja Lupa leikkiä -palstan kirjoitukset. Sivuilta löytyy myös aiempien kehittämiskausien materiaalit eli tietoa monikulttuurisuudesta, pedagogisesta havainnoinnista ja dokumentoinnin merkityksestä sekä lasten ja perheiden osallisuudesta ja lapsen hyvinvoinnista. Koko VKK-Metro -hanke on jättänyt jälkensä meidän aikuisten ajatusmaailmaan, että miten se leikki nähdään ja mihin kaikkeen se leikki kuuluu siellä arjessa. Leikillä on nyt merkittävämpi rooli. (kehittämisyksikön loppuhaastattelu, 2016) n Lisätietoja: Ilkka Tahvanainen varhaiskasvatuksen kehittämissuunnittelija Saija Turunen varhaiskasvatuksen tutkija n Soccan toiminta

8 GeroMetro lunasti paikkansa aiempi kehittämiskausi vaihtui uuteen n GeroMetro on nopeasti lunastanut paikkansa pääkaupunkiseudun kuntien vanhustyön yhteisenä kehittämistapana, jonka vahvuutena ovat yhteinen jakaminen ja luottamukseen, tuntemiseen ja sitoutumiseen perustuva verkostotyö. Verkosto pystyy joustavuutensa ansiosta vastaamaan nopeastikin uusiin ja muuttuneisiin tarpeisiin. Tämä ominaisuus oli vuonna 2016 erityisen hyödyllinen, kun saimme tehtäväksemme koordinoida hallituksen ikäihmisten kärkihankerahoitushakua ja tämän myötä verkosto laajeni ja yhteistyö tiivistyi. Samoin tiivistyi yhteistyömme STM:n muutosagentin kanssa. Gerometro Pääkaupunkiseudun ikäihmisten palveluiden kehittämisverkosto GeroMetro on Helsingin, Espoon, Vantaan, Kauniaisten, Keravan ja Kirkkonummen yhteinen vanhustyön kehittämisrakenne, joka käynnistyi vuonna Pysyvä kehittämisrakenne tähtää koordinoituun ja jäsentyneeseen kehittämistyöhön ja sen avulla vanhustyön kehittäminen saadaan entistä paremmin hyödynnettyä ja osaaminen jaettua. n Soccan toiminta

9 Ensimmäisen kehittämiskauden tulokset julkaisuksi Kevätkaudella keskityimme ensimmäisen kehittämiskauden Muistisairaan ikäihmisen kotona asumisen tukeminen tulosten kokoamiseen ja kehittämiskauden loppuun saattamiseen. Järjestimme kehittäjille työpajoja sekä loppujulkaisun työstämistä vauhdittaneita kirjoittajatyöpajoja. Keväällä teimme myös kehittäjäryhmien loppuhaastattelut, joiden pohjalta ohjausryhmä kävi arviointikeskustelun. Arvioinnissa korostettiin muun muassa kehittämiskauden aloitusvaiheen merkitystä, ikäihmisten osallisuutta kehittämistoiminnassa sekä kehittämistulosten vaikuttavuuden osoittamista ja seuraamista. Lisäksi esille nousi viestinnän merkitys kehittämistoiminnan ja sen tulosten levittämisessä. Erityisesti pidettiin tärkeänä, että työntekijöillä on mahdollista kokea kehittäminen omakseen, onhan kyseessä oman työn kehittäminen. Kauden päättymisen ja kehittämistulosten kunniaksi järjestimme toukokuussa päätösseminaarin, jossa kauden kehittäjät palkittiin niin elämyksellisellä ohjelmalla, kakkutarjoilulla kuin pienellä lahjallakin. Kärkihankehaku tiivisti ja laajensi seudullista yhteistyötä Keväällä aloitimme myös GeroMetron uuden kauden teeman ideoinnin. Kehittämisteemoiksi valittiin kotona tapahtuva kuntoutus, hyvinvointiteknologia ja palvelutarpeen selvittäminen. Loppukeväällä aukesi mahdollisuus hakea rahoitusta sosiaali- ja terveysministeriön kärkihankkeesta Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa. Kärkihankkeen teemat sopivat hyvin yhteen kuntien kanssa jo sovittuihin teemoihin, joten GeroMetron kunnat päättivät osallistua rahoitushakuun. Koordinoimamme rahoitushaun yhteiskirjoittamisen prosessi ja työpajatyöskentely tiivistivät entisestään kuntien yhteistyötä, ja saimme mukaan verkostoon myös Kirkkonummen ja Keravan. GeroMetron kyydissä Ensimmäisen kehittämiskauden tulokset ja oppeja matkan varrelta Toim. Tiina Autio ja Tiina Soukiala STM ei valitettavasti myöntänyt GeroMetrolle kärkihankerahoitusta, mutta kunnat päättivät kuitenkin jatkaa kehittämistyötä yhteisen Kuntoutus kotona -teeman parissa. Tavoitteena on luoda mukana oleviin kuntiin yhtenäinen toimintamalli kotona tapahtuvalle kuntoutukselle. Yhtenäistä mallia voi hyödyntää riippumatta siitä, kuka palvelut tuottaa eli tämä on mitä parhainta valmistautumista sote-uudistukseen. Mukaan kehittämiseen lähtee myös Helsingin kaupungin koordinoima akuuttitilanteisiin liittyvä kokonaisuus, jossa tehdään yhteistyötä HUS:in kanssa. Pääkaupunkiseudun muutosagentti on aktiivisesti mukana GeroMetron ohjausryhmässä ja kehittämistyön tukemisessa. Tällä tavoin maakunnallinen sote-palveluihin liittyvä muutostyö limittyy saumattomasti GeroMetron tekemiseen. Kärkihankerahoitushaun myötä tiivistyi yhteistyö myös muun muassa Apotti Oy:n, Postin Kotipalveluiden, Seniori- Vamoksen, Aalto yliopiston ja Metropolia Ammattikorkeakoulun kanssa. GeroMetro teki myös yhteistyötä Muistiliiton kanssa ollen mukana työstämässä uudistettavaa Muistisairaan henkilön hyvän hoidon kriteeristöä, joka on osa kansallista muistiohjelmaa. Aivan vuoden lopulla kuulimme, että Helsingin soteviraston koordinoima ikäihmisten hyvinvointia edistävää toimintaa kehittävä alueellinen konsortio, jossa myös Gero- GeroMetron kyydissä Ensimmäisen kehittämiskauden tulokset ja oppeja matkan varrelta Loppujulkaisu julkaistiin syksyllä. Julkaisun ensimmäisessä osassa kerromme GeroMetro-verkoston tavoitteista, toimintatavasta, kehittämisen periaatteista sekä kauden keskeisistä käsitteistä. Toisessa osassa ääneen pääsevät kaikki eri puolilla pääkaupunkiseutua toimineet 19 kehittämistehtävää. Julkaisu ja sitä täydentävä verkkomateriaali löytyvät osoitteesta Metro on mukana, sai Reference site palkinnon EUROPE- AN INNOVATION PARTNERSHIP on Active and Healthy Ageing -verkostolta (EIP AHA). Palkinto antaa tunnustusta Euroopan johtaville alueellisille organisaatioille, jotka ovat sitoutuneet panostamaan aktiivista ja tervettä ikääntymistä tukeviin innovaatioihin sekä näiden innovaatioiden siirtämiseen ja levittämiseen. Hakemuksessa GeroMetro nostettiin esimerkiksi paikallisesta kehittämisestä. n Lisätietoja: Tiina Autio erikoissuunnittelija Tiina Soukiala kehittämissuunnittelija n Soccan toiminta

10 Kansa-koulun asiakastyön dokumentoinnin kirjaamisvalmentajakoulutukset alkoivat Kansa-koulu-hanke Valtakunnallisessa Kansa-koulu-hankkeessa valmennamme sosiaalialan ammattilaisia uuden asiakasasiakirjalain mukaiseen, valtakunnallisesti yhtenäiseen kirjaamiseen. Hyvin tehty ja yhtenäinen kirjaaminen parantaa asiakkaan oikeusturvaa ja helpottaa samoja asiakkaita auttavien eri ammattilaisten työtä. n Soccan toiminta

11 n Kansa-koulu-hanke on osa kansallista sosiaalihuollon tiedonhallintaa, joka tukee sosiaalialan organisaatioiden valmiutta liittyä valtakunnalliseen sosiaalihuollon asiakastiedon arkistoon. Kanta-palveluiden käyttöönotto tulee turvaamaan asiakastiedon hyödynnettävyyden ajantasaisesti siellä, missä asiakasta palvellaan. Kansa-koulu on valtakunnallinen, kaikkien osaamiskeskusten yhteinen sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpanohanke vuosina , ja sitä rahoittaa THL. Pääkaupunkiseudulla hanke keskittyy kirjaamisosaamisen kehittämiseen järjestäen kirjaamisvalmennuksia, joilla vahvistetaan sosiaalialan henkilöstön osaamista ja valmiuksia tuottaa kansallisen sosiaalihuollon asiakastietomallin mukaisia asiakastyön dokumentteja. Asiakastyön dokumentoinnin koulutus toimii tärkeänä taustatyönä ja valmistautumisena tulevalle sote-uudistukselle. Yhdenmukainen kirjaaminen auttaa yhtenäistämään toimintakäytäntöjä riippumatta siitä, kuka palvelut tulevaisuudessa tuottaa tai minkälaista asiakastietojärjestelmää käytetään. Yhtenäinen asiakastieto avaa uusia mahdollisuuksia myös tiedon hyödyntämiselle kehittämisessä ja tutkimuksessa. Pääkaupunkiseudulla kirjaamisvalmennuksella tuemme myös valmistautumista asiakastietojärjestelmä Apotin käyttöönottoon. Vuonna 2016 jatkoimmekin ja konkretisoimme yhteistyötämme Apotin kanssa. Kansa-koulun kirjaamisvalmennusten ajoitus ennen Apottiin siirtymistä tukee ja pohjustaa muutosta määrämuotoiseen kirjaamiseen ja aloittaa toimintakulttuurin muutosprosessin jo nyt. Asiakastyön dokumentoinnin koulutus toimii tärkeänä taustatyönä ja valmistautumisena tulevalle sote-uudistukselle. Kirjaamisvalmennusta pilotoitiin Espoossa Vuonna 2016 Soccan aluekoordinaattori osallistui kansallisen kirjaamisvalmennuksen sisältöjen tuottamiseen ja kirjaamisvalmennuksen käytännön toteutuksen suunnitteluun. Pääsimme kokeilemaan suunnitelmia heti myös käytännössä, sillä kirjaamisvalmennuksen kansalliseksi pilotiksi valittiin Espoon kaupunki. Espoossa valmensimme keväällä 20 kirjaamisvalmentajaa, jotka työskentelevät organisaation eri palvelutehtävissä käytännön työssä sekä esimies- ja asiantuntijatehtävissä. Koulutetut kirjaamisvalmentajat puolestaan valmentavat omassa organisaatiossaan sosiaalihuollon työntekijät, ja tätä varten kirjaamisvalmentajille tehtiin käytännön suunnitelma ja valmennusmateriaalipaketti. Espoon kirjaamisvalmentajat aloittivat omat kirjaamisvalmennuksensa syksyllä ja palaute valmennuksista oli hyvää. Espoon kirjaamisvalmennuksen pilottikoulutuksen etenemistä ja kirjaamisvalmentajien tunnelmia saattoi seurata suositun uutissarjan myötä, kirjoitukset löytyvät osoitteesta Ensimmäiset valmennukset alkoivat syksyllä Syksyllä 2016 aloitimme myös varsinaiset kirjaamisvalmennuskoulutukset, joissa hyödynsimme Espoon pilotin kokemuksia. Helsingissä valmistui loppuvuodesta 27 kirjaamisvalmentajan ryhmä, jonka osallistujat olivat Helsingistä, Espoosta, Kirkkonummelta ja Kauniaisista. Kevääseen 2017 mennessä tulemme pääkaupunkiseudulla valmentamaan yhteensä 140 kirjaamisvalmentajaa valmennusten I-vaiheessa. Valmennuksen käytyään kirjaamisvalmentajat pääsevät mukaan pääkaupunkiseudun kirjaamisvalmentajien verkostoon, jonka tarkoituksena on tukea kirjaamiskoulutusten järjestämistä, vaihtaa kokemuksia sekä kehittää kirjaamisosaamista alueellisesti ja valtakunnallisesti yhtenäisellä tavalla. n Lisätietoja: Anna Väinälä aluekoordinaattori, erikoissuunnittelija n Soccan toiminta

12 Tärkeitä askeleita sosiaalityön vaikuttavuuden edistämisessä n Sosiaalihuollon vaikuttavuuden parantamisen eteen tekemämme työ vuonna 2016 nousi suureen arvoon ja herätti paljon kiinnostusta niin pääkaupunkiseudun kunnissa, asiakastietojärjestelmän Apotin kehittämisessä kuin erilaisilla valtakunnallisilla foorumeilla. Tuleva sote-uudistus edellyttää tutkittua tietoa tehokkaiden uusien palvelujen järjestämisen ja organisoinnin pohjaksi ja sosiaalityön vaikuttavuuden arvioinnille on juuri nyt suuri tarve. Aikuisväestön hyvinvointimittari pilottikäyttöön Pääkaupunkiseudun kuntien aikuissosiaalityön asiantuntijat ovat yhdessä Soccan tutkijan Petteri Paasion kanssa kehittäneet uutta, aikuisväestölle sopivaa kokonaisvaltaista hyvinvointimittaria. Tavoitteena on mittari, joka toimisi sekä ihmisten itsearvioinnin välineenä ilman sosiaalityön asiakkuutta että aikuissosiaalityön lakisääteisen palvelutarpeenarvioinnin ja vaikuttavuuden arvioinnin välineenä. Mittarin ensimmäinen versio valmistui toukokuussa Mittari otettiin pilottikäyttöön pääkaupunkiseudun kunnissa syksyllä 2016 ja tulokset ovat olleet lupaavia. Asiakkaille se tarjoaa erittäin tehokkaan tavan jäsentää oman elämäntilanteen kokonaisuus niin, että myös vahvuuksiin ja erilaisiin voimavaroihin kiinnitetään tasapainoisesti huomioita mahdollisten ongelmien lisäksi. Työntekijälle mittari tarjoaa tehokkaan menetelmän keskittyä asiakkaan elämäntilanteen olennaisiin kysymyksiin korvaamatta kuitenkaan asiakkaan ja työntekijän välistä vuorovaikutusta. Mittaria on esitelty myös Apotin asiakastietojärjestelmien kehittäjille ja mittari otettiinkin heti mukaan Apotin kehitysprojektiksi. Näillä näkymin mittari integroidaan Apotin järjestelmään, ja se tulee kuntien käyttöön Apotin käyttöönoton myötä. Mittarin testaamiseen ja arviointiin haettiin myös tutkimusrahoitusta toukokuussa 2016 HUS:in jakamasta valtion tutkimusrahoituksesta (VTR, entinen evo-rahoitus), mutta rahoitusta ei tällä kertaa saatu. Suunnitelmissa on hakea rahoitusta myös muualta vuonna 2017 ja mikäli rahoitusta ei saada, toteutamme tutkimuksen pienimuotoisemmin omilla resursseillamme. Mukaan vaikuttavuustutkijoiden verkostoihin Kevätkaudella perustettiin THL:n aloitteesta sosiaalityön vaikuttavuustutkijoiden verkosto, joka kokoontui kerran myös Soccan vaikuttavuustutkijan Petteri Paasion organisoimana. Verkoston tavoitteena on vahvistaa sosiaalityön toimintaprosesseja niin, että niissä saada haltuun ihmisten hyvinvointiin liittyvää, riittävän luotettavaa, vertailukelpoista ja systemaattista tietoa. Samoin halutaan selvittää, mitä mittareita maassamme käytetään ihmisten hyvinvointia arvioitaessa, missä niitä käytetään ja millaisia tuloksia niillä saavutetaan. Soccan vaikuttavuustutkija Petteri Paasio on ollut jäsenenä myös Sitran organisoimassa palvelupaketti työssä aikuissosiaalityön osalta. Siinä hahmotellaan, mitkä ovat uusien maakuntien aikuisosiaalityön palvelut ja millä informaatiolla niitä johdetaan. Hyvin organisoitu kehittämis- ja tutkimustoiminta on ensiarvoisen tärkeä osa uusia sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteita. Peliklinikalla tehty vaikuttavuustutkimus Peliklinikalla on jo pitkään kerätty osana asiakastyötä hyvin yksityiskohtaista tietoa asiakkaiden hyvinvoinnista, elämäntilanteesta ja rahapeliongelman luonteesta. Aineisto mahdollistaa eri palvelujen vaikuttavuuden arvioinnin. Asiaa koskeva artikkeli valmistui vertaisarvioitavaksi vuonna 2016 ja saadun palautteen pohjalta artikkeli viimeistellään julkaistavaksi vuonna n Lisätietoja: Petteri Paasio tutkija n Soccan toiminta

13 Pääkaupunkiseudun Praksiksessa sadonkorjuun aika ylisukupolvisuuden teemakauden päätös ja Praksis-toiminnan arviointi n Vuosi 2016 on ollut uusimuotoisen Pääkaupunkiseudun Praksiksen vakiintuneen toiminnan ja tiedontuotannon aikaa. Pääsimme myös arvioimaan ensimmäistä, kolmevuotisen ylisukupolvisen huono-osaisuuden katkaisun teemakautta, joka päättyi vuoden 2016 lopussa. Ylisukupolvisuus on tärkeä teema sosiaalityössä. Sen avulla voidaan laajentaa katsetta yksittäisistä hetkistä, toimenpiteistä ja kohtaamisista kohti sosiaalityön perimmäistä tavoitetta: huono-osaisuuden kierteiden katkaisua, osallistavia näköalaistavia toimintatapoja sosiaalityössä ja laajemmin palvelujärjestelmässä. MIKÄ ON PRAKSIS: Pääkaupunkiseudun kunnat, Helsingin yliopiston sosiaalityön oppiaine ja Soccan Heikki Waris -instituuttti muodostavat yhteistoimintaa tukevan ja ylläpitävän rakenteen. Pääkaupunkiseudun Praksiksessa yhdistyy kuntien strategioiden mukainen palvelujen kehittäminen ja Helsingin yliopiston sosiaalityön käytäntöjen ja käytäntötutkimuksen opetus. n Heikki Waris -instituutin toiminta

14 Yhtäältä uudistunut sosiaalihuoltolaki vaikutti Praksisopetukseen ja kehittämistoimintaan ja toisaalta kansallinen Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Lape toi uusia elementtejä Praksikseen. Kytkimme Lapeen oppimisverkostotoimintaamme ja osallistuimme lastensuojelun pysyvän kehittämisrakenteen suunnitteluun. Myös yhteistyömme lääketieteellisen tiedekunnan ja terveydenhuollon kanssa vahvistui sosiaalityön käytännön opetuksessa. Helsingin yliopiston sosiaalityön oppiaineen asiakastyön taitojen ja ammatillisten valmiuksien opetus sekä opiskelijoiden käytäntötutkimuksien organisointi ja ohjaaminen olivat edelleen keskeinen osa Praksis-toimintaa. Ylisukupolvisuutta monesta näkökulmasta Praksiksen kokoava teema vuosina oli ylisukupolvisen huono-osaisuuden katkaiseminen. Se rakentui yhteistoiminnallisen tiedontuotannon mallille, jossa ammattilaiset, asiakkaat, opiskelijat ja tutkijat oppivat yhdessä. Ylisukupolvisen huono-osaisuuden teemaa käsiteltiin kaikille avoimen pääkaupunkiseudullisen oppimisverkostotyöskentelyn avulla, tarkastelemalla ilmiötä eri tavoin yliopisto-opetuksessa, ylläpitämällä tietopankkia ylisukupolviseen huono-osaisuuteen liittyvästä tutkimuksesta sekä kuntien omissa kokeiluissa ja kehittämisessä. Teimme myös paikallista ja kansallista tasoa yhdistävän tiedontuotantoprosessin yhdessä THL:n kanssa. Prosessissa koottiin teemakauden opit paikallista käytäntötutkimusta, kokemusasiantuntijoiden näkemyksiä sekä rekisteriaineistoja sekä kansainvälistä tutkimusta sisältäväksi julkaisuksi. Kauan valmisteilla ollut PRO SOS pääkaupunkiseudun sosiaalisen kuntoutuksen pilotti tuotti vuonna 2016 vihdoin tulosta. Syksyllä alkanut hanke kohdistuu heikoimmassa sosiaalisessa asemassa olevien, erityistä tukea tarvitsevien kansalaisten sosiaalisen osallisuuden tukemiseen ja on osa valtakunnallista sosiaalialan osaamiskeskusverkon yhteistä ESR-hanketta. Pilotissa haetaan uutta orientaatiota sosiaalityöhön ja sosiaaliseen kuntoutukseen motivoivasta, luovasta ja ongelmanratkaisuun keskittyvästä leikillisyydestä ja pelillisyydestä. Hanke on luontevaa jatkoa Praksiksen ylisukupolvisuuden, aikuissosiaalityön kehittämisen sekä narratiivisen työskentelyn teemoille. Puheista tekoihin! Ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen lastensuojelussa ja perhe- ja sosiaalipalveluissa SOCCAn ja THL:n yhteisen paikallista ja kansallista tasoa yhdistävän tiedontuotantoprosessin opit koottiin Puheista tekoihin! -julkaisuksi. Julkaisu sisältää teemakauden opit paikallisesta käytäntötutkimuksesta, kokemusasiantuntijoiden näkemyksiä sekä rekisteriaineistoja että kansainvälistä tutkimusta. Praksiksen arviointi Praksis-toiminnan arviointi valmistui ja julkaistaan alkuvuodesta Arvioinnissa keskityimme Praksis-toiminnan nykytilaan, mutta samalla loimme jo katsausta tulevaisuuteen eli käytännön opetukseen uusissa sote-rakenteissa. Arvioinnissa nousivat esiin opiskelijoiden tyytyväisyys käytännön opetukseen ja ylisukupolvisuusteeman tärkeys ja haasteellisuus. Ylisukupolvisuusteemaa pidettiin melko abstraktina, mutta toisaalta tuotiin esiin sen tuomia konkreettisia käytännön hyötyjä. Erityisesti arvostettiin opiskelijoiden käytäntötutkimuksia pitkäjänteisenkin kehittämisen tukena kunnissa ja HUS:issa, vaikka työntekijöiden vaihtuvuus hankaloittaakin sekä tutkimusten ohjausta että tulosten hyödyntämistä. Kuntien ja HUS:in kehittämistoiminta 2016 Kuntien Praksikseen kytkeytyvässä kehittämistoiminnassa näkyi selvästi edelleen vahvistuva prosessi, jossa opiskelijoiden käytäntötutkimusten ja gradujen tuottamaa tietoa integroitiin määrätietoisesti osaksi työpaikkojen oman kehittämisen jatkumoja ja paikallista päätöksentekoa. Käytännössä tämä tapahtui esimerkiksi tarjoamalla kuntien keskeisiin kehittämiskohteisiin liittyviä aiheita ja esittelemällä tuloksia laajemminkin kuin pelkästään tutkimuksen kohteena oleville työyhteisöille. Helsingissä on vuonna 2016 jatkettu palvelujen uudistamisen kehittämistyötä, jonka keskiössä ovat kolme palvelukonseptia: perhekeskus, terveys- ja hyvinvointikeskus, monipuolinen palvelukeskus. Kaikessa kehittämistyössä pyrimme tukemaan uudistuvia palveluja. Sosiaalisen raportoinnin pilotointia on jatkettu ja olemme käynnistäneet sote-virastossa uramallien valmistelun. Praksis-kehittäminen on kytketty myös hyvinvointi-indikaattoreiden valmisteluun ja sosiaalialan tehtävärakennetyöhön. Espoossa on kehitetty palveluja, prosesseja ja käytäntöjä sosiaalihuoltolain mukaisiksi. Tärkeä kehittämiskohde on ollut n Heikki Waris -instituutin toiminta

15 monialaisen palvelutarpeen arviointi ja monialainen työskentely, tätä olemme tehneet pääosin lasten ja perheiden palveluissa. Aikuissosiaalityössä painopisteenä on ollut Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kehittämän AVAIN-mittarin testaus. Olemme tuoneet mittarin osaksi asiakastietojärjestelmää, jotta voimme seurata työskentelyn vaikuttavuutta ja asiakasprosesseissa tapahtuneita muutoksia. Kauniaisissa on pilotoitu sosiaalista raportointia asiakastyössä ja jatkettu monialaisen perhetyön ryhmää ennalta ehkäisevänä palveluna. Vantaalla kehitettiin perhepalveluja ja painopiste oli ylisukupolvisuuden ennaltaehkäisyssä ja mahdollisimman varhaisessa puuttumisessa. Konkreettisia kehittämiskohteita olivat lastensuojelun virka-aikaisen päivystyksen perustaminen, lastensuojelun vaikuttavuuden arviointi ja perhepalveluiden yhteisen sosiaalisen raportoinnin suunnittelu. Aikuissosiaalityössä perustimme perheiden ja aikuisten sosiaalineuvonnan ja palvelutarpeen arvioinnin yksikön. HUS:issa tehty käytäntötutkimus K5 työ moniammatillisesta yhteistyöstä lastensuojelun ja nuorisopsykiatrian välillä oli hyvä päänavaus tulevallekin yhteistyölle. Sen tulosten esittelytilaisuudet poikivat myös jatkotapaamisia yhteistyön tiivistämiseksi ja niissä tarkastellut yhteiset potilas-/asiakastapaukset lisäsivät molemminpuolista työn ymmärrystä. Yhteistyötä jatketaan myös vuonna Lukuja: praksis 2016 l Pääkaupunkiseudun Praksis järjesti 5 oppimisverkostotilaisuutta, joihin osallistui yhteensä noin 360 henkeä. l Käytännön opetukseen osallistui yhteensä 285 opiskelijaa Helsingin yliopistosta. l Käytäntötutkimuksia (K5) valmistui noin 60. Käytännön opettajakoulutuksen ensimmäiseen vaiheeseen (Moduuli I) osallistui 24 käytännön opettajaa. l Praksiksen kehittämistoimintaan osallistuu kunnissa runsaasti työntekijöitä: Helsingissä sosiaalisen raportoinnin pilotointiin 43 tiimiä, hyvinvointi-indikaattoreiden pilotointiin yksi tiimi, K5-käytäntötutkimuksia on tehty 19 yksikössä ja tehtävärakennekyselyyn osallistui työntekijöitä 53 yksiköstä. Vantaalla Praksikseen osallistuivat kaikki perhepalvelujen työntekijät. Espoossa osallistuivat kaikki aikuissosiaalityön ja lastensuojelun avohuollon ja sijaishuollon tiimit. Käytännön opetus ja KÄytännön opettajakoulutus Järjestimme Helsingin yliopiston sosiaalityön käytännön opetusjaksot (K1 K5) yhteistyössä kuntien kanssa. Opiskelijamäärät ovat suuria erillismäärärahan seurauksena. Vuonna 2016 järjestimme toista kertaa moninäkökulmaisen opintojakson Lääkärin ja sosiaalityöntekijän moninäkökulmainen yhteistyö, ja se toteutettiin uraauurtavasti yhteistyössä lääketieteellisen tiedekunnan ja kunnallisen terveydenhuollon kanssa. Jaksolla työskenneltiin yhteistoiminnallisesti ja tutustuttiin muun muassa aitojen tapausesimerkkien kautta sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisten asiakkaiden tilanteisiin. Järjestimme syksyllä myös sosiaalityöntekijöille tarkoitetun täydennyskoulutuksen, käytännön opettaja sosiaalityön kehittäjänä, ja se keskittyi sosiaalityön opiskelijan käytännön oppimista edistävään ohjaukseen. Keskeistä oli myöskin valmistautuminen Helsingin yliopiston Iso Pyörä -tutkintorakenneuudistukseen ja sen vaikutuksiin sosiaalityön käytännönopetukseen. Vuodesta 2017 lähtien opiskelijat otetaan sisään laajaan sosiaalitieteiden kandiohjelmaan ja valitsevat oman opintosuuntansa vasta toisen opiskeluvuoden keväällä. Lisätietoja: Laura Yliruka kehittämispäällikkö Ritva Poikela yliopistonlehtori kevätkausi Maija Jäppinen yliopistonlehtori syyskausi n Heikki Waris -instituutin toiminta

16 Heikki Waris -instituutti kumppanuutta tutkimuksessa ja demokraattisten areenoiden luomisessa Mikä on Heikki Waris -instituutti? Heikki Waris -instituutin ytimenä on Pääkaupunkiseudun Praksis-toiminta, mutta toimintaan sisältyy myös laajemmin yliopiston tekemä tutkimusyhteistyö kuntien ja järjestöjen kanssa. Kuluneella kaudella yhteistyö lääketieteellisen tiedekunnan, lääke- ja hoitotieteen edustajien sekä HUS:in sosiaalityöntekijöiden kanssa on lisääntynyt. Tutkimushankkeissamme kehitämme sosiaalityön käytäntötutkimuksen menetelmiä, käsitteitä ja metodologiaa sekä osallistumme kansainväliseen yhteistyöhön tutkimuksessa, kehittämistyössä ja opetuksessa. Lisäksi annamme pedagogista ja tieteellistä ohjausta opiskelijoille ja työyhteisöille, jotka kehittävät ammattikäytäntöjä ja tuottavat uutta tutkimustietoa tai ammattitietämystä. Tehtävänämme on innostaa ja tukea tutkimukseen perustuvan osaamisen kehittymistä työyhteisöissä muun muassa tutkimalla ja kehittämällä vaikuttavia ammatillisia työmenetelmiä. Tätä tehdään yhteistyössä palvelujen käyttäjien ja tuottajien sekä asiantuntijoiden kanssa. Lisäksi identifioimme heikkoja signaaleja asiakastyön ja moniammatillisen työn rajapinnoilta ja tulkitsemme kehittämis- ja tutkimustyön tuloksia kuntien sekä muiden tahojen palvelutoiminnan kehittämiseksi. n Heikki Waris -instituutin toiminta n Vuotemme oli työntäyteinen ja valmisteli tuleviin soterakenteisiin siirtymistä. Lisäksi osallistuimme Praksiksen nykyisten toimintojen arviointiin sekä uusien tutkimus- ja kehittämisavausten tekemiseen. Vuonna 2016 instituutissa osallistuimme mm. Suomen Akatemian strategisen tutkimusrahoituksen hakemiseen, Metropolipolitiikka-ohjelman tutkimushakuun sekä teimme aloitteen Me-säätiölle yhteisöllisen resilienssin monialaiseksi kehittämiseksi ja tutkimiseksi. Insituutti muuttui toimintaympäristön myötä Keväällä 2016 järjestimme tilaisuuksia, joissa pohdittiin parhaiden asiantuntijoiden kesken ennakkoluulottomasti pääkaupunkiseudun uutta sosiaalityötä. Tuloksia hyödynnettiin Espooseen suunnitteilla olevan ja osittain Me-säätiön tulevaisuudessa tukeman asukastalon valmistelussa, johon osallistuvat Espoon kaupunki, Laurea ammattikorkeakoulu, joukko alan järjestöjä sekä Helsingin yliopiston sosiaalityön oppiaine. Asukastalon toimintaa tullaan kehittämään oppilaitosten yhteistyönä Learning Lab in suuntaan eli asukastalo toimii moninäkökulmaisen, asukkaat mukaan ottavan sosiaalityön käytäntötutkimuksen ja kehittämisen paikkana. Käytäntötutkimuksen Verstas kokoontui useita kertoja vuodessa temaattisiin keskusteluihin esimerkiksi tutkimusten, opinnäytetöiden ohjauksen tai työn alla olevien yhteisten julkaisujen tiimoilta. Verstas tarjoaa osana omaa työtään käytäntötutkimusta tekeville asiantuntijoille ja yliopistotutkijoille oppimisyhteisön ja yhteisen tiedonmuodostuksen dialogisen areenan.

17 tutkimushankkeet Vuonna 2016 jälkihuollon nuorten tuen tarpeet, asiakkuusprofiilit ja osallisuus Tutkimus kohdistuu helsinkiläisiin lastensuojelun jälkihuoltonuoriin. Kyseessä on asiakasdokumentteihin perustuva tutkimus. Osaa nuorista on myös haastateltu heidän palvelukokemuksistaan ja tuen tarpeistaan sekä jälkihuollon henkilökuntaa työn haasteista ja johtamisesta. Monivuotiseen, monialaiseen sekä yhteistoiminnalliseen tutkimushankkeeseen (sosiaalityö, hoito- ja lääketiede) Helsingin yliopiston tutkijoiden lisäksi osallistuu Helsingin kaupungin ja Kuopion yliopiston tutkijoita. Hanke sai VTR rahoitusta 2015 ja Sosiaalityön osalta tutkimusta ohjaa Mirja Satka. Vuonna 2016 hankkeesta valmistui hoitotieteen ja sosiaalityön pro gradu -tutkielmat. lastensuojelun ja nuorisopsykiatrian yhteistyö monitoimijainen VerkoSto palvelujärjestelmä- ja kokemustasolla Artikkeliväitöskirjassa tutkitaan monitoimijaisia verkostoja sekä kvalitatiivisin että kvantitatiivisin menetelmin. Tutkimus kohdentuu lastensuojelun sijoituksiin sekä nuorisopsykiatriseen hoitoon, eli yhteiskunnan nuorille kohdistamiin viimesijaisiin ja korjaaviin palveluihin. Näihin nuoriin on kohdistunut iso määrä yhteiskunnan ja viranomaisten hallintaa, vallankäyttöä sekä osin myös tahdosta riippumattomia toimenpiteitä. Tutkimusaineisto muodostuu laadullisesta haastatteluaineistosta sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen keräämästä lasten ja nuorten REFINEMENT (REsearch on FiNancing systemsʼ Effect on the quality on MENtal health care) -aineistosta. Tutkimus on osa sosiaalityön jatko-opiskelija Johanna Hedmanin väitöskirjaa. myönteiset muutokset Vanhemmuuden tarinoissa ylisukupolvisuuden näkökulmasta tarkasteltuna Tutkimuksessa tarkastellaan asiakkaina olleiden lasten vanhempien tarinoita oman vanhemmuutensa myönteisistä muutoksista mahdollisen ylisukupolvisen jatkuvuuden näkökulmasta. Aineistona ovat narratiiviset haastattelut vanhemmilta, joiden vanhemmuudessa on lastensuojelun työntekijän arvion mukaan tapahtunut myönteinen muutos. Metodinen lähestymistapa on narratiivinen hyödyntäen sisäisen tarina ja tarinallisen kiertokulun käsitteistöä. Tutkimus on sosiaalityön jatko-opiskelija Anna Vuoren lisensiaatintyö. SoSiaalipalVelutoimiStojen tilojen ja palvelutoiminnan kehittäminen yhdessä kokeilemalla Artikkeliväitöskirjan metodologisena tavoitteena on tutkia kokeilemista uutena kuntien sosiaalipalveluiden kehittämisen ja sosiaalityön käytäntötutkimuksen menetelmänä. Teoreettisena tavoitteena on tarkastella inhimillisten toimijoiden ja materiaalisen ympäristön toimijuutta kehittämisessä. Tutkimusaineisto muodostuu osana Soccan Hyvän olon tila -hanketta ( ) tehdyistä sosiaalipalveluiden ja -tilojen kehittämiskokeiluista, Espoon aikuissosiaalityön avokonttoriuudistusta käsittelevistä työntekijöiden ja palvelunkäyttäjien haastatteluista sekä palvelunkäyttäjien ja ammattilaisten kokeilemista sosiaalisen kuntoutuksen kehittämismenetelmänä käyttämästä ryhmästä. Tutkimus on osa tohtorikoulutettava Heidi Muurisen väitöskirjaa. ennätysmäärä julkaisuja Vuonna 2016 Vuonna 2016 Heikki Waris -instituutin toimijat julkaisivat ennätyksellisen paljon, yhteensä yli 30 julkaisua ja tieteellistä artikkelia. Julkaisuista merkittävin oli käytäntötutkimuksen metodologiaa ja käytännön sovelluksia laajasti esittelevä julkaisu Käytäntötutkimuksen taito. Julkaisun myötä juhlistimme myös tuloksellista ja pitkää yhteistyötä pääkaupunkiseudun kuntatoimijoiden kanssa. Satka, Mirja & Julkunen, Ilse & Kääriäinen, Aino & Poikela, Ritva & Yliruka, Laura & Muurinen Heidi (2016) Helsinki: Heikki Waris -instituutti ja Mathilda Wrede institutet. käytäntötutkimuksen taito Usean vuoden ajan valmisteltu kaksikielinen tietokirja kokoaa Matilda Wrede instituutin ja Heikki Waris -instituutin käytäntötutkimuksessa tällä vuosisadalla opitun kaikkien kiinnostuneiden käyttöön. Julkaisu on vapaasti ladattavissa verkkosivuiltamme. Tietoa muista julkaisuista löytyy osoitteesta helsinki.fi/heikkiwaris/kaytantotutkimus/julkaisut/. tiivistä kansainvälistä yhteistyötä Esittelimme toimintaamme eurooppalaisen sosiaalityön tutkimuksen konferenssissa (ESWRA) Lissabonissa sekä varsinaisessa konferenssissa että usealla esityksellä pre-konferenssissa. Lisäksi Mirja Satka toimi yhdessä Lars Uggerhöj n kanssa eurooppalaisen sosiaalityön käytäntötutkimuksen SIG-ryhmän organisoijana ja Laura Yliruka sosiaalityön käytäntötutkimuksen pre-konferenssin valmisteluryhmässä. Valmistelimme myös pre-organised workshop n sosiaalityön käytäntötutkimuksen 4. maailmankonferenssiin Hong Kongissa (2017) yhteistyössä Helsingin ja Espoon kaupungin sosiaalityöntekijöiden sekä professori Mike Austinin kanssa. Laura Yliruka valittiin myös moderaattoriksi kyseiseen konferenssiin. Praksiksen oppimisverkostossa vieraili useita kansainvälisiä asiantuntijoita ja Heikki Waris -instituutin toimintaa esiteltiin useille ulkomaalaisille vieraille. n lisätietoja: blogs.helsinki.fi/heikkiwaris/ mirja Satka sosiaalityön käytäntötutkimuksen professori kirsi nousiainen yliopistonlehtori kevätkausi aino kääriäinen yliopistonlehtori, syyskausi n Heikki Waris -instituutin toiminta

18 Socca vahvasti mukana Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Lapessa n Kärkihankkeen muutoskokonaisuudet ovat lapsen oikeuksia ja tietoperustaisuutta vahvistava toimintakulttuuri, lapsi- ja perhelähtöiset palvelut sekä erityis- ja vaativimman tason palvelujen kehittäminen. Myös pääkaupunkiseutu ja Socca ovat olleet aktiivisesti mukana muutosohjelman toteuttamisessa. Koordinoimme pääkaupunkiseudun pilottihakemusta Syksyllä 2016 valmistelimme Soccassa nopealla aikataululla ja yhdessä laajan verkoston kanssa pääkaupunkiseudun kuntien, HUSin ja muiden toimijoiden kanssa kärkihankkeen pilottihakemusta. Pääkaupunkiseudun kunnat linjasivat, että hakemuksessa keskitytään matalan kynnyksen palvelujen kehittämiseen Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LApe Hallituksen Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (Lape) -kärkihankkeessa tavoitteena ovat nykyistä lapsi- ja perhelähtöisemmät, vaikuttavammat, kustannustehokkaammat ja paremmin yhteen sovitetut palvelut. Palvelujen painopistettä siirretään kaikille yhteisiin ja ehkäiseviin palveluihin sekä varhaiseen tukeen ja hoitoon. Muutosohjelman periaatteita ovat lapsen oikeudet ja lapsen etu, lapsi- ja perhelähtöisyys, voimavarojen vahvistaminen ja perheiden monimuotoisuus. Myös koulua ja varhaiskasvatusta kehitetään tukemaan lapsen hyvinvointia. n Soccan toiminta

19 tukea Lape-muutostyötä ja luoda pohjaa pysyvälle kehittämisrakenteelle maakunnassa ja valtakunnallisesti. Oppimisverkostotapaamisen tavoitteena oli tuoda esiin eri toimijoiden paikallisia hyviä käytäntöjä, kokemuksia ja kysymyksiä lastensuojelun ja erityistason palveluiden valtakunnalliseen kehittämiseen. Kokosimme myös verkkosivuillemme kaikkien valtakunnallisen osaamiskeskusverkostotilaisuuksien materiaalit. Mukana myös valtakunnallisessa Lape kehittämisessä Kehittämispäällikkömme Laura Yliruka osallistui tiiviisti myös THL:n valtakunnalliseen Lape kehittämiseen. Hän oli jäsenenä LapeTekijät -ryhmässä, jossa suunniteltiin erityispalvelujen mallintamista ja siihen liittyvä työpajaprosessia yhteistyössä STM:n kanssa. Hän toimi myös lastensuojelun sijaishuollon laitoshoidon mallinnusryhmän sihteerinä ja mallinnusraportin yhtenä toimittajista. n Lisätietoja: eli perhekeskustoimintaan ja varhaiskasvatuksen, koulujen ja oppilaitosten kanssa tehtävään hyvinvoinnin tukemiseen ja oppilashuoltoon. Suunnittelumme keskittyi matalan kynnyksen palveluiden kehittämiseen, mutta huomioimme myös läheisen yhteistyön näihin kytkeytyvien erityis- ja vaativan tason palvelujen kanssa sekä osaamisen tukikeskusten eli OT-keskusten kehittämisen. Teimme hankevalmistelua mahdollisimman avoimesti ja osallistimme valmisteluprosessiin myös lapsia, nuoria ja perheitä. Tässä kumppaninamme on esimerkiksi kokemusasiantuntijajärjestö Osallisuuden aika ry ja kokosimme toiveita myös otakantaa.fi -palvelun kautta. Hankevalmistelussa oli mukana yli 30 järjestöä. Pääkaupunkiseudun hankkeelle myönnettiin 2,3 miljoonaa euroa ja hanke käynnistyy vuoden 2017 alussa. Mukana ovat Espoo, Helsinki, Vantaa, Kauniainen, Kirkkonummi ja Kerava. Oppimisverkoston luomista maakunnalliseksi ja valtakunnalliseksi kehittämisrakenteeksi Järjestimme yhdessä muiden sosiaalialan osaamiskeskusten kanssa myös maakunnallisia oppimisverkostotilaisuuksia osana Praksis-toimintaa. Oppimisverkoston tarkoituksena oli Laura Yliruka kehittämispäällikkö Saija Turunen Erikoissuunnittelija n Soccan toiminta

20 PRO SOS pelillisyyttä ja leikillisyyttä aikuissosiaalityöhön! n Valtakunnallista ESR-rahoitteista PRO SOS Uudenlaista sosiaalityötä rakentamassa -hanketta on valmisteltu keväästä 2015 lähtien sosiaalialan osaamiskeskusverkoston yhteistyönä. Hankkeen tarkoituksena on tukea vuoden 2015 alusta voimaan tulleen sosiaalihuoltolain toimeenpanoa kunnissa. Tavoitteena on vahva asiakaslähtöinen ja vaikuttava aikuissosiaalityö sosiaalihuoltolain hengen mukaisesti ja perustoimeentulotuen Kelasiirron tuomat muutokset huomioon ottaen. Lisäksi halutaan selkeyttää ja vahvistaa sosiaalityön asemaan sote-uudistuksessa. Valtakunnallisessa hankkeessa on mukana seitsemän sosiaalialan osaamiskeskusta eri puolilta Suomea. Kehittämisteemat vaihtelevat eri osaamiskeskusten välillä ja kaikki rakentavat omaa palaansa yhteiseen kokonaisuuteen. Pääkaupunkiseudun osahankkeessa otamme uudenlaisen näkökulman aikuissosiaalityöhön ja sosiaaliseen kuntoutukseen: lähestymme niitä leikillisyyden ja pelillisyyden näkökulmasta. Hankkeessa kehitämme leikillisyyden ja pelillisyyden elementtejä hyödyntävän sosiaalisen kuntoutuksen toimintamallin tiiviissä yhteistyössä asiakastyön ammattilaisten ja palvelukäyttäjien kanssa. Kehittämiseen kutsutaan mukaan työyhteisöjä ja työntekijöitä Espoosta, Helsingistä ja Vantaalta. Kohderyhmänä ovat kaikkein heikoimmassa asemassa olevat ja erityistä tukea tarvitsevat asiakkaat. Aloitimme Soccassa PRO SOS -hankkeen lokakuun alussa. Syksyllä 2016 kartoitimme hankkeen kannalta keskeisiä teemoja ja toimijoita. Tutustuimme laajasti myös aihepiiriin liittyvään tutkimukseen, esimerkiksi miten leikillisyyttä ja pelillisyyttä on hyödynnetty sekä sosiaalialalla että muilla ammattialoilla. Aloitimme myös yhteistyöverkostojen rakentamisen ja teimme pienimuotoista asiakastarpeiden kartoitusta ja ideointia Vamos-nuorten kanssa. Kävimme tapaamassa hankkeessa mukana olevien kuntien edustajia ja yhdessä suunnittelimme ja tarkensimme hankkeen käynnistämistä, aikataulua, kohderyhmiä ja kehittämiseen osallistuvia tiimejä. Syksyllä 2016 tekemämme alkukartoituksen pohjalta aloimme hahmottaa leikillisyyden ja pelillisyyden mahdollisuuksia aikuissosiaalityössä ja innolla lähdemme näitä testaamaan hankekunnissa keväällä n Pelillisyydessä ja leikillisyydessä on kyse luovuuden ja ilon palauttamisesta ihmisten kohtaamiseen ja sosiaalityöhön - sekä asiakkaiden että työntekijöiden elämään! Lisätietoja: Tytti Hytti erikoissuunnittelija Pekko Kähkönen erikoissuunnittelija n Soccan toiminta

21 Peliklinikka n Vuonna 2016 Peliklinikan toimintaa päätettiin jatkaa vuoden 2018 loppuun saakka ja teimme myös toimenpideohjelman vuosille Peliklinikka aloitti kokeiluhankkeena vuonna 2010 ja vuonna 2016 päättyneen kauden hankekumppaneita olivat Helsingin ja Vantaan kaupungit, A-klinikkasäätiö, Sininauhaliitto, Sosiaalipedagogiikan säätiö, Socca sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Peliklinikka on osa THL:n koordinoimaa kokonaishanketta, jossa tuotetaan tietoa peliriippuvuusilmiöstä ja hoidosta. tavoitteena Työnjaon selkiyttäminen Keskeisenä tavoitteena oli käynnistää työnjaon selkiyttäminen kuntien peruspalvelujen, erityispalvelujen ja erikoistuneen peliklinikka Peliklinikka on rahapeliongelmiin erikoistunut palvelukokonaisuus, joka tarjoaa apua myös muusta digipelaamisesta ja netin liikakäytöstä aiheutuviin haittoihin. Se on pääkaupunkiseudun kuntien, järjestöjen ja valtion yhteishanke. Peliklinikka palvelee pelaajia, heidän läheisiään ja heitä työssään kohtaavia ammattilaisia. Palvelut ovat maksuttomia, ja osa palveluista on valtakunnallisia. Palveluja voi saada paikan päällä, puhelimitse tai verkon kautta. Peliklinikalla työskentelee noin 20 henkeä. erityispalvelun Peliklinikan välillä ongelmapelaajien hoidossa. Teimme tammikuussa 2016 kartoituksen Helsingin kaupungin psykiatrisilla poliklinikoilla, nuorisoasemalla ja päihdepoliklinikoilla peliongelmasta kärsivien asiakkaiden esiintyvyydestä. Tuloksista koottiin raportti Selvitys raha- ja digipelaamisesta Helsingin päihde- ja psykiatrisilla poliklinikoilla. Syksyn 2016 aikana kävimme esittelemässä selvityksen tuloksia ja Peliklinikan toimintaa Helsingin kaupungin psykiatrisilla poliklinikoilla, nuorisoasemalla ja päihdepoliklinikoilla. Syksyllä sovittiin myös pilotin käynnistämisestä keväällä 2017 Vantaan kaupungin itäisellä ja läntisellä A-klinikalla, Helsingin kaupungin nuorisoasemalla ja Helsingin kaupungin lännen psykiatria- ja päihdekeskuksessa. Pilottien tavoitteina ovat raha- ja digitaalisen pelaamisen puheeksi ottaminen, peliongelmien tunnistaminen ja varhainen auttaminen. Lisäksi keskustellaan yhteistyön rajapinnoista sekä tarkoituksenmukaisesta työnjaosta. Mukana ovat myös THL ja Ehyt ry. Vuonna 2016 aloitimme myös suunnittelutyön yhdessä THL:n kanssa kunnille suunnattavasta rahapelaamisen toimenpideohjelmasta. Toimenpideohjelma sisältää mm. rahapelaamiseen liittyviä toimenpidesuosituksia, esimerkiksi kunnissa tulisi olla peliriippuvuuden hoitoketju, joka toteutetaan työterveyshuollon, perusterveydenhuollon sekä erityissairaanhoidon yhteistyönä. Uudet, nykyistä isommat tilat löytyivät Peliklinikan nykyiset toimitilat ovat käyneet viime vuosien aikana liian ahtaiksi mm. sen takia, että Tieto- ja Tukipiste Tiltin Peliklinikan eri palveluissa syntyvä tieto rakentaa yhteistä ymmärrystä rahapeliongelman piirteistä ja hoidon elementeistä. toiminta on laajentunut ja sen asiakasmäärät ovat kasvaneet merkittävästi. Myös Peluurin/Peli poikki -toiminta kaipaa soveltuvampia tiloja. Uudet tilat löytyivät Helsingin Hakaniemestä, jonne pääsemme muuttamaan tammikuussa Toimintavuoden aikana uudistimme myös Peliklinikan uutiskirjeen konseptoinnin ja visuaalisen ilmeen. n Lisätietoja: Corinne Björkenheim projektipäällikkö Petteri Paasio tutkija Maria Heiskanen tutkija n Soccan toiminta