TAMPEREEN TAIDEMUSEON NÄYTTELYT 2019

Transkriptio

1 TIEDOTE TAMPEREEN TAIDEMUSEON NÄYTTELYT 2019 Keväällä eläinaiheista taidetta Tampereen taidemuseossa avautuu kolme näyttelyä. Von Wrightin taiteilijaveljesten lintu- ja maisemamaalaukset valtaavat museon ylimmän kerroksen. Pohjakerroksessa esitellään kuvanveistäjä Taru Mäntysen 75-vuotisjuhlanäyttely. Keskikerroksessa voi tutustua hänen isoisänsä, kuvanveistäjä Jussi Mäntysen tuotantoon. Kolmea näyttelyä yhdistävä teema löytyy eläinten kuvauksesta Veljekset von Wright Magnus von Wrightin ( ), Wilhelm von Wrightin ( ) ja Ferdinand von Wrightin ( ) taiteessa rakkaus luontoon ja sen kauneusarvoihin yhdistyi tieteelliseen mielenkiintoon luonnon ilmiöihin. Heidän aihemaailmansa sisälsi lintujen lisäksi maisemia, muotokuvia ja asetelmia. Ferdinand von Wright: Kukkia ja lintuja puutarhan nurkassa ( ). Kansallisgalleria/Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria/Hannu Aaltonen. Kuopion lähellä sijaitsevassa Haminalahden kartanossa kasvaneet veljekset olivat lapsesta saakka kiinnostuneita ympäröivästä luonnosta ja sen havainnoinnista. Erityisesti veljesten lintujen tuntemus kehittyi pitkäaikaisen tarkkailun ja kuvaamisen ansiosta korkealle tasolle. Yksityiskohtaisen tarkat lintumaalaukset kuuluvat yhä Suomen parhaiten tunnettuihin taideteoksiin. Von Wrightin veljekset tunnetaan erityisesti monista lintuaiheisista teoksistaan, mutta Magnus ja Ferdinand olivat myös oman aikansa merkittävimpiä suomalaisia maisemamaalareita. Monet veljesten maalauksistaan esittävät Haminalahden ja sen lähiseutujen maisemia eri vuodenaikoina. Noin 80 teoksen kokonaisuus pohjautuu Ateneumissa 2017/2018 esitettyyn näyttelyyn Jälkiä metsässä Jussi Mäntysen eläinveistoksia Taiteilijaveljesten tapaan myös kuvanveistäjä Jussi Mäntynen oli luontoharrastaja ja metsämies. Magnus von Wrightin kanssa hänellä oli yhteistä myös virka Eläinmuseon (nyk. Luonnontieteellinen museo) konservaattorina. Von Wright hoiti tehtävää museon ensimmäisenä konservaattorina (preparaattorina) ja Mäntynen toisena konservaattorina ( ). Jussi Mäntynen: Ilves, 1929, kork. 47 cm, punagraniitti. Alfred Kordelinin säätiön kokoelma, Tampereen taidemuseo. Kuva: Jari Kuusenaho.

2 Jussi Mäntysen monipuolinen, realistisesti kuvattu eläinaiheisto sisälsi lintujen lisäksi mm. kotoperäiset suureläimet, hirvet, karhut ja ilvekset. Mäntysen tunnetuin teos lienee Hirvi, jonka 1923 valmistuneesta kipsistä valettu pronssiversio paljastettiin 1928 Viipurin Torkkelinpuistoon. Uudet pronssivalokset on myöhemmin paljastettu Lahden Erkonpuistossa (1955), Turun Kupittaanpuistossa (1969) ja Helsingissä Luonnontieteellisen museon edessä (1972). Näyttelyssä on mukana noin 40 teosta Taru Mäntynen - Kulkijan näyt Kulkijan näyt tuo Taru Mäntysen veistosten myyttisen maailman Tampereen taidemuseon alakerran luolamaiseen tilaan. Ihmisen ja eläimen rajat hämärtyvät, sudet tanssivat ja ilves seisoo kuin odottaen jotain tapahtuvaksi. Mäntynen on inspiroitunut niin Kalevalasta kuin kalliomaalauksistakin ja tämä näkyy näyttelyn tunnelmassa. Kevättalven tähtikirkas yö valaisee pronssiveistoksia, joissa näkyy myös vahva käsityöläisperinne. Mäntysellä on oma paja ja hän valaa itse teoksensa. Taru Mäntynen on Varkaudessa asuva kuvanveistäjä, joka on valmistunut Suomen Taideakatemian koulusta vuonna Hän täyttää ensi vuonna 75 vuotta ja tuleva näyttely on laaja katsaus hänen elämäntyöhönsä. Hänen edellinen iso takautuva yksityisnäyttelynsä nähtiin vuonna 2004 Varkauden taidemuseossa. Viime kesänä hänen teoksiaan nähtiin Järvilinnan taidekeskuksessa Keski-Suomessa. Näyttelyn aikana ilmestyy kirja, joka esittelee laajasti Mäntysen tuotantoa, myös hänen merkittävää uraansa julkisten veistosten tekijänä. Näyttelyssä on esillä pieni osio varhaista realistisempaa tuotantoa. Siitä käy ilmi, miten tarkkanäköisiä muotokuvia hän on tehnyt erityisesti lapsista. Näyttelyn teoksia on lainattu museoista ja säätiöiltä sekä yksityisiltä omistajilta. Osa teoksista tulee Mäntysen omasta kokoelmasta. Mukana on muutama aivan uusi teos. Taru Mäntynen: Homo Lupus, Pronssi, kork. 14 cm. Kuvat: Pekka Mäkinen Vuoden nuori taiteilija Nastja Säde Rönkkö Nastja Säde Rönkkö työskentelee pääasiassa mediataiteen, performanssin, internetin, tekstin ja installaatiotaiteen parissa. Taiteeni käsittelee sosiaalisia suhteita ja ihmisyyden perusteita: läheisyyttä, empatiaa, ja läsnäoloa, sekä niiden rakenteita ja merkitystä. Taiteessani painottuvat vuorovaikutteisuus ja kommunikaatio. Yhteisöllisyys joko itse teoksen työvälineenä tai teemana on vahvasti läsnä teoksissani. Työskentelyni lähtökohtana on kiinnostus tunteiden roolia kohtaan ja niiden arvoon yhteiskunnassa. Luon teoksissani hetkiä, joissa tarkastelen tunteiden kokemista ja käsittelyä yhteiskunnan eri rakenteissa ja järjestelmissä. Viimeaikaiset projektini ovat tarkastelleet erityisesti tunteiden suhdetta ympäristön tuhoon ja planeettamme tulevaisuuteen. Teosteni keskiössä on yhteisö, ihmisyys, valtasuhteet, kuunteleminen, inhimillisyys ja tulevaisuus.

3 Kuva: Jari Kuusenaho Nastja Säde Rönkkö (s. 1985) on järjestyksessä 35. Vuoden nuori taiteilija. Hän asuu ja työskentelee Helsingissä ja Lontoossa. Rönkkö valmistui kuvataiteen maisteriksi (MFA) arvostetusta Slade School of Fine Art -taidekoulusta Hän on opiskellut Lontoossa myös Central Saint Martins College of Art and Design -taidekoulussa (2008, BA, Hons) ja suorittanut opintoja University of East London -yliopistossa (2005, Certificate of Higher Education, Fine Art) sekä Moskovan akateemisessa Surikov-taideinstituutissa (Foundation diploma 2004) Lars Holmström LXX-spectrum Kuvataiteilija Lars Holmström (s. 1949) on monipuolinen toimija kuvataiteen kentällä. Hän tekee pääasiassa maalauksia, digitaaligrafiikkaa, kolmiulotteisia teoksia, installaatioita ja videoita. Lars Holmströmin taide on luonteeltaan tutkivaa. Se ei vetoa suoraan tuntemiseen vaan havaitsemiseen. Teokset ovat voimakkaan esineellisiä, erityisesti reliefimaalaukset, jotka ovat todellisia kappaleita todellisessa tilassa. Teokset pysäyttävät katseen itseensä eivätkä johda toisaalle. Päällimmäisiksi nousevat värit ja muodot, kuvan perustekijät, jotka houkuttelevat Holmströmiä loputtomasti. Niiden tutkimus muodostaa hänen taiteensa johdonmukaisen metodisen perustan Holmström toimi myös Tampereen Taiteilijaseuran puheenjohtajana vuosina Kankaanpään taidekoulussa hän opetti koko 1980-luvun ajan ja toimi rehtorina Hän oli mukana suunnittelemassa ja perustamassa Tampereen taiteen ja viestinnän oppilaitosta, jossa hän toimi opettajana ja osastonjohtajana ja vararehtorina Lars Holmströmin näyttely esitetään museon pohjakerroksessa. Lars Holmström: Regio 13, 2018, reliefimaalaus, 143x177x8 cm.

4 Japanilaisen mangan supersankarit ja -sankarittaret Vuosi 2019 on Suomen ja Japanin diplomatiasuhteiden 100-vuotisjuhlavuosi. Sen kunniaksi Tampereen taidemuseo avaa elokuussa kansainvälisesti merkittävän manga-taiteen näyttelyn. Vastaavaa laajaa, noin 200 japanilaista originaaliteosta sisältävää alan keskeisimpien mestareiden töistä koottua manga-näyttelyä ei ole aiemmin Euroopassa nähty. Mangataidetta täydennetään näyttelyssä animella. Näyttely on Tampereen taidemuseon omaa tuotantoa ja kuratointityötä. Sanalla manga tarkoitetaan länsimaissa japanilaista sarjakuvaa, Japanissa sama sana tarkoittaa kaikkea mahdollista sarjakuvaa. Japanilaisia piirrettyjä elokuvia ja televisiosarjoja kutsutaan animeksi. Mangassa on lukuisia eri alalajeja toiminta- ja seikkailumangasta komediaan, dekkareista historialliseen mangaan ja kauhusta science fictioniin ja fantasiaan. Kaikissa näissä alalajeissa on supersankareita ja -sankarittaria, joilla on supervoimia, maagisia ajatuksia ja yliluonnollisia kykyjä. Osa kuuluisimmista ja merkittävimmistä japanilaisen mangan ja animen supersankareista ja -sankarittarista ovat tulevan näyttelyn aiheena. Pyrimme lainaamaan mangan alkuperäisiä mestariteoksia näyttelyyn. Tämän hetkisen suunnitelman mukaan näyttelyn taiteilijat ovat: Osamu Tezuka, Shigeru Mizuki, Tomohiro Shimoguchi, Leiji Matsumoto, Akira Toriyama, Riyoko Ikeda, Hayaop Miyazaki, Naoko Takeuchi, Clamp group, Takehiko Inoue, Junko Mizuno and Masamune Shirow. Tampereen taidemuseo Puutarhakatu 34, Tampere tampereentaidemuseo.fi Avoinna 2019: ti to 9 17, pe 9 18, la su 10 18

5 Satumaja - Usko Laukkasen kuvituksia Muumimuseon Satumaja-näyttely nostaa esiin kuvittaja Usko Laukkasen ( ). Hän teki pitkän ja monipuolisen uran aikana, jolloin kuvittajia ei arvostettu ja heidän työnsä julkaistiin esiin jopa nimettömänä. Siksi nimi on tuntematon, mutta työt tuttuja monille. Usko Laukkanen oli monipuolinen kuvittaja ja sarjakuvantekijä. Hänet tunnetaan ehkä parhaiten kuvituksistaan moniin lastenkirjoihin ja oppikirjoihin. Kokonaisen sukupolven käsissä kuluivat aikoinaan muun muassa Lasten oma aapinen ja Lasten oma lukukirja (1958) jatko-osineen, samoin muut Otavalle ja Valistukselle tehdyt koulukirjat. Huomiota herätti myös Laukkasen kirjoittama ja kuvittama Laulumaja (1956), joka sijoittui kolmanneksi pohjoismaisessa kuvakirjakilpailussa ja julkaistiin Tammen Kultaisissa kirjoissa sarjan ainoana kotimaisena teoksena sekä käännöksinä useissa eri maissa. Lasten kuvakirjat ja satukirjat olivat uutteralle Laukkaselle tärkeitä, mikä näkyy monien kuvitusten eloisuutena ja viitseliäisyytenä. Satumaja-näyttely esittelee kuvitusten originaalipiirroksia, joissa värit hehkuvat kirkkaampina kuin koskaan ennen. Myöhemmin Laukkanen työskenteli muun muassa mainoskuvittajana (mm. Liikenneturva, Postipankki) ja - animaattorina (mm. Esson Tiikeri tankkiin - mainos 1960-luvulla). Uransa loppupuolella hänen näkyvin työnantajansa oli tamperelainen Satukustannus, jolle syntyi kymmeniä kuvakirjoja luvuilla. Niitä käännettiin jonkin verran myös venäjäksi ja ruotsiksi. Lisäksi Laukkanen piirsi sarjakuvia. Tunnetuin sarja oli Sarjis-lehdessä 1970-luvun alussa julkaistu Masto ja Märssy, minkä lisäksi hän muun muassa työsti vuosikymmeniä, moneen otteeseen Kapteeni Kidd -sarjakuvatarinaa, jota ei koskaan julkaistu. Laukkanen palkittiin pienestä mutta erottuvasta sarjakuvatuotannostaan Suomen Sarjakuvaseuran Puupäähatulla vuonna Satumaja on tuotettu yhteistyössä Suomen Sarjakuvamuseo ry:n kanssa.

6 Muumianimaatiot Seikkailuja ja turvallisuudentunnetta Muumimuseon vaihtuva näyttely kertoo muumianimaatioiden historiasta. Tove Janssonin ( ) rakastetuista muumikirjoista on vuosien varrella tehty monenlaisia tulkintoja. Harva tulee kuitenkaan ajatelleeksi, että muistoja muumianimaatioista löytyy melkein 60 vuoden takaa. Kukapa ei muistaisi istuneensa television ääressä muumitarinoiden äärellä? Mieleen nousee vieläkin seikkailuihin liittyvän jännitys, joka ei kuitenkaan kasvanut liian suureksi, ja turvallisuudentunne, jonka loi muumien lämmin ja ystävällinen maailma. Jännitystä ja turvallisuudentunnetta vahvisti jaettu katsomiskokemus. Toisille muumianimaatiot edustavat rakasta lapsuusmuistoa. Joillekin ne herättävät lämpimiä vanhemmuusmuistoja yhteisistä katseluhetkistä tai hetken taatusta rauhasta lasten istuessa nenä kiinni televisiossa. Jotkut muistavat kaveriporukoiden hauskat loppumattomat muumimaratonit. Ensimmäinen televisiossa esitetty muumianimaatio oli vuonna 1959 ensi-iltansa saanut saksalainen mustavalkoinen marioneteilla tehty nukkeanimaatio. Kymmenen vuotta myöhemmin syntyivät ensimmäiset japanilaiset animaatiot, ja 1970-luvulla tehtiin myös ensimmäinen venäläinen muumianimaatio. Saman vuosikymmenen lopulla aloitettua puolalaista nukke- ja pala-animaatiota yhdistävää sarjaa esitettiin useissa maissa. Tähän mennessä laajimmin tunnettu muumianimaatio, japanilainen Muumilaakson tarinoita, alkoi pyöriä televisioissa Myöhemmin se on esitetty yli 120 maassa, ja monissa maissa useampaan kertaan. Keväällä 2019 lähtee kansainväliseen levitykseen uusin muumianimaatiosarja, suomalaisen Gutsy Animations -tuotantoyhtiön Muumilaakso. Liittyi oma katselukokemus sitten Muumilaakson tarinoihin tai varhaisempiin versioihin, näyttelyssä voi istahtaa alas ja nauliutua taas ruudun ääreen. Näyttelyn televisioissa pyörivät erityyliset, erilaisilla tekniikoilla tehdyt muumianimaatiot. Näyttely avaa myös eri aikakausien animaatioiden tekoprosessia. 60 vuoden aikana tehtyjä erilaisia animaatioita yhdistää yksi asia. Ne kaikki ovat oman aikansa tulkintoja Tove Janssonin muumikirjoista ja -sarjakuvista. Animaatioissa esiintyy myös kirjoista tuttuja ikonisia kuvia, kuten Muumipeikko ja Nuuskamuikkunen sillalla tai Muumitalo laakson keskellä. Muumimuseo tuo animaatioiden kuvien rinnalle alkuperäiset kuvituspiirrokset museon omista kokoelmista - kuvituspiirrokset, joita ilman yhtäkään animaatioista ei olisi olemassa. Muumimuseo Tampere-talo, Yliopistokatu 55, Tampere muumimuseo.fi Avoinna 2019: ti ke 9-17, to pe 9 19, la-su 10 17