Tuhat ja yksi otusta. Laura Merz Ilkankatu Lohja. Puh ,

Transkriptio

1

2 Tuhat ja yksi otusta Laura Merz Ilkankatu Lohja Puh , Näyttelyn esittely Tuhat ja yksi otusta on kuvataiteilija ja kuvittaja Laura Merzin eläinaiheinen näyttely, joka koostuu laajasta sarjasta juoksevalla tussilla maalattuja, mustavalkoisia piirustuksia. Piirustukset on toteutettu ajalla Osa näyttelyn eläinkuvista on mukana Laura Merzin ja Aino Järvisen lastenkirjassa Tuhat ja yksi otusta, joka on julkaistu kesäkuussa 2016 Etana Editionsin kustantamana. Tuhat ja yksi otusta on tietokirja, joka esittää kuvien ohella erikoisia ja hauskoja faktoja eri eläinlajeista. Tekniset tiedot teossarjasta Näyttelyn teossarja koostuu 75 kehystetystä kuvitusoriginaalista. Teossarja voidaan esittää kokonaisuudessaan tai valitsemalla siitä kuhunkin näyttelytilaan parhaiten sopiva kokoelma. Kuvakatalogi koko teossarjasta on saatavilla pyynnöstä. Kehystettyjä kuvia on seuraavin mitoin ja määrin: 20 x 20 cm 15 kpl 25 x 20 cm 2 kpl 30 x 24 cm 12 kpl 30 x 30 cm 12 kpl 30 x 40 cm 11 kpl 40 x 40 cm 9 kpl 50 x 40 cm 7 kpl 50 x 50 cm 3 kpl 60 x 50 cm 2 kpl 30 x 60 cm 1 kpl Teossarja sopii parhaiten valoisaan tilaan, jossa on rauhalliset (mieluiten vaaleat) seinät ja jonkinlainen rakenne useampien kehyksien ripustamiseen seinälle. Tilausohje Näyttelyn voi tilata ottamalla suoraan yhteyttä Laura Merziin. Näyttelyn hinta on kuljetus- ja vakuutuskulut. Teosten ripustus ei kuuluu hintaan. Näyttelyn tilaaja vastaa itse teosten ripustamisesta.

3 Taustatietoa näyttelyn töille Tuhat ja yksi otusta -näyttely on kunnianosoitus luontoa kohtaan. Piirustusteni välityksellä haluan jakaa oman ihastukseni eläimiin ja kutsua näyttelyssä kävijät kanssani ihmettelemään eläinmaailman monimuotoisuutta. Samalla toivon kannustavani ihmisiä luonnon rikkauden vaalimiseen ja suojeluun. Olen intohimoinen luonnon ja eläinten tarkkailija ja olen ollut lapsesta asti paljon tekemisissä eläinten kanssa. Oma läheinen luontosuhteeni suodattuu voimakkaasti luovaan työhöni: ympäristökysymykset ja eläinten asema yhteiskunnassamme ovat keskeisiä teemoja lähestulkoon kaikessa taiteellisessa tuotannossani. Näyttelyn piirustukset ovat syntyneet osana pitkäaikaista projektiani, jossa toteutan laajan sarjan eläinaiheisia piirustuksia kokeellisin luonnostelutekniikoin. Piirrän lähes kaikki eläinhahmoistani muistista. Pyrin mahdollisimman intuitiiviseen työskentelyyn ja vapaaseen, spontaaniin kädenjälkeen piirustuksissani. Haluan vangita kuviini eläinten energian rennon ja pelkistävän piirustusotteen välityksellä. Projektissani tutkin kokemuksellisen eläintiedon merkitystä eläinten piirtämisessä pohtien kehon muistin, taitotiedon ja fyysisten eläinkokemusten vaikutusta kuvieni estetiikkaan. Tunnustelen omaa suhdettani eläimiin niiden eri rooleissa - eksoottisina ihailun kohteina, lemikkeinä, tuotantoeläiminä. Mitä piirtävä käteni muistaa erilaisista kohtaamisista eläinten kanssa? Eläinkuvieni taustalla vaikuttaa henkilökohtaisten eläinkokemusteni lisäksi kollektiivinen eläintietous: tarinat ja uskomukset, joita eri eläimiin liitetään. Elämäni aikana minulle tutuksi tulleet eläinkuvat, faabelit ja luontodokumentit muovaavat osaltaan piirtämiäni hahmoja. Minua kiinnostaa se harmaa alue, joka jää kuvissamme ihmisen ja eläimen väliin. Miellämme eläinhahmoille erilaisia luonteenpiirteitä, vaikka tosiasiassa emme voi tietää, mitä ja miten eläimet ajattelevat. Kuitenkin tiedämme paljon eri eläinlajien käyttäytymisestä. Eläinstereotyypit ovat siis jotain eläinluonnon ja ihmisluonnon väliltä. Ne syntyvät luontokokemuksistamme ja omista tuntemuksistamme. Piirustuksissani leikittelen näillä stereotyypeillä; ihmis- ja eläinpersoonien kohtaamisella. Monella tavalla olemme muiden lajien kaltaisia: lisääntymisviettimme, aggressiomme, reviirikäytöksemme, nokkimisjärjestyksemme ja muut laumakäyttäytymiskuviomme eivät ole kaukana eläinten käyttäytymisestä. Eläimellisyydellä kuvataan usein ihmisten huonoa käytöstä. Kielemme on täynnä esimerkkejä, joissa ihmiskäytös rinnastetaan eläinkäytökseen: ihminen voi olla tyhmä kuin aasi, lauhkea kuin lammas, viekas kuin kettu, arka kuin hiiri, kylmä kuin kala, ylpeä kuin riikinkukko, pahanilmanlintu, työmyyrä. Hänellä voi olla kanan aivot, suden nälkä, koiruudet mielessä tai mennä pupu pöksyyn. Häntä voi ketuttaa, hän voi saapua kärppänä paikalle, sikailla tai vuodattaa krokotiilin kyyneliä. Mutta haukutaanko tässä ihmisiä vai eläimiä? Rinnastuksilla on kaksi puolta: jos nimittää esimerkiksi valtaansa väärinkäyttävää poliisia siaksi tai veroja köyhältä nyhtävää virkailijaa karhuksi tulee samalla nimittäneeksi sikaa mielivaltaiseksi pamputtajaksi ja karhua epäreiluksi ahnehtijaksi. Eläinkuviani piirtäessäni pohdin sekä eläimellisyyden hyviä puolia että ihmisyyden huonoja puolia ja sitä, mikä näitä yhdistää ja erottaa. Piirustukseni ovat omia tulkintojani ihmisen ja luonnon sekä ihmisluonnon ja eläinluonnon kohtaamisesta. Ne ovat kuvallisia tarinoita omista kokemuksistani, subjektiivisia muotokuvia eläimistä. Seuraavien sivujen kuvitukset ovat näyttelyn teossarjaan kuuluvia kuvituksia. Kuvakatalogin koko teossarjasta voin toimittaa pyynnöstä.

4

5

6

7

8

9

10

11

12