Vaalijalan osaamis- ja tukikeskus/juhlasali, Nenonpelto. 2 1 Kokousedustajien ja heidän valtuuksiensa toteaminen sekä ääniluettelon hyväksyminen

Transkriptio

1 VAALIJALAN KUNTAYHTYMÄ Asialista YHTYMÄKOKOUS KOKOUSAIKA: kello Vaalijalan osaamis- ja tukikeskus/juhlasali, Nenonpelto KOKOUSPAIKKA: KÄSITELTÄVÄT ASIAT: Asia Liite ISO 9001:2015 -sertifikaatin luovutus Vaalijalan kuntayhtymälle 1 Yhtymäkokouksen avaaminen 2 1 Kokousedustajien ja heidän valtuuksiensa toteaminen sekä ääniluettelon hyväksyminen 3 Yhtymäkokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4 Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan valinta 5 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 6 2 Tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta , 4 Tilinpäätös vuodelta Vuosikertomus Vaalijalan toiminta- ja talousraportti , 6 Vaalijalan strategian päivitys vuosille , 8 Vaalijalan kehyssuunnitelma vuosille , 10 Sopimus Rautalammin kunnan kanssa Kuutinharjun kehittämisestä Kuntalain mukaiset sidonnaisuusilmoitukset ja -rekisteri 14 Yhtymäkokousedustajien aloitteet ja hallitukselle osoitettavat kysymykset

2 VAALIJALAN KUNTAYHTYMÄ KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 1/18 YHTYMÄKOKOUS Sivu KOKOUSAIKA: kello Vaalijalan osaamis- ja tukikeskus/juhlasali, Nenonpelto KOKOUSPAIKKA: SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET: Liitteessä nro 1 mainitut yhtymäkokousedustajat MUUT SAAPUVILLA OLLEET: ASIAT: 1 - PÖYTÄKIRJAN Puheenjohtaja Pöytäkirjanpitäjä ALLEKIRJOITUS JA VARMENNUS: PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN: Pöytäkirja on tarkastettu kokouksen kulun mukaiseksi. Pöytäkirjan käsittelylehdet on samalla varustettu nimikirjaimillamme Tarkastusaika: / 2018 Tarkastusaika: / 2018 Allekirjoitus PÖYTÄKIRJA Paikka ja päivämäärä PIDETÄÄN Vaalijalan osaamis- ja tukikeskus, Nenonpelto, toimiston virallinen YLEISESTI ilmoitustaulu klo NÄHTÄVÄNÄ: Allekirjoitus Sirpa Kinnunen, ilmoitustaulunhoitaja

3 Yhtymäkokous Yhtymäkokouksen avaaminen Yht.kok. 1 Hallintosäännön 91 :n mukaan kuntayhtymän hallituksen puheenjohtaja tai tämän estyneenä ollessa varapuheenjohtaja avaa kokouksen ja johtaa puhetta, kunnes kokoukselle on valittu puheenjohtaja ja yksi varapuheenjohtaja. Kokouksen pöytäkirjanpitäjänä toimii kuntayhtymän talousjohtaja tai hänen määräämänsä henkilö.

4 Yhtymäkokous Kokousedustajien ja heidän valtuuksiensa toteaminen sekä ääniluettelon hyväksyminen Yht.kok. 2 Perussopimuksen 11 :n mukaan kukin jäsenkunta nimeää yhtymäkokoukseen yhden edustajan. Kunnan äänimäärän ylittäessä yhden sadasosan kokouksen enimmäisäänimäärästä voi kunta nimetä kaksi edustajaa. Kunta voi valita kullekin edustajalle henkilökohtaisen varajäsenen. Kuntakohtainen, perussopimuksen 12 :n määräysten mukaisesti vuoden 2016 tilinpäätöksen mukainen äänimääräluettelo on liitteenä nro 1. Sen mukainen kokouksen enimmäisäänimäärä on ääntä, jolloin oikeus kahteen kokousedustajaan on kunnalla, jonka äänimäärä on vähintään 21 ääntä. Perussopimuksen 11 :n 2 momentin mukaan edustajavalinnoista on ilmoitettava kuntayhtymän hallitukselle kirjallisesti viimeistään seitsemän päivää ennen yhtymäkokousta. Ellei ilmoitusta ole tehty, on edustajan esitettävä kokouksessa kunnan antama valtuutus kunnan äänioikeuden käyttämisestä. Hallintosäännön 98 :n mukaan läsnä olevat edustajat ja varaedustajat todetaan nimenhuudolla. Nimenhuudon jälkeen saapuvan edustajan on ilmoittauduttava välittömästi puheenjohtajalle. Poistumisesta kesken kokouksen on ilmoitettava puheenjohtajalle.

5 Yhtymäkokous Yhtymäkokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Yht.kok. 3 Nimenhuudon jälkeen puheenjohtaja toteaa esteen ilmoittaneet tai muutoin poissa olevat kokousedustajat ja heidän saapuvilla olevat varaedustajansa, kokousedustajien äänimäärät (edelliset todetaan käytännössä puheenjohtajan johdolla suoritettavan nimenhuudon yhteydessä) sekä onko kokous laillisesti koolle kutsuttu ja päätösvaltainen. Perussopimuksen 14 :n mukaan yhtymäkokouksen kutsuu koolle kuntayhtymän hallitus. Hallitus on päättänyt kokouksen koollekutsumisesta Kokouskutsu on lähetettävä vähintään 14 päivää ennen kokousta jäsenkuntien siihen mennessä ilmoittamille edustajille, jäsenkuntien kunnanhallituksille ja yhtymän hallitukselle. Kokouskutsu on postitettu edellä olevan mukaisesti Yhtymäkokous on päätösvaltainen, kun kokouksessa läsnä olevat edustajat edustavat vähintään puolta yhtymäkokouksen enimmäisäänimäärästä eli kokouksessa 1 015,5 ääntä. Yhtymäkokouksen asioiden valmistelu kuuluu kuntayhtymän hallitukselle. Päätösehdotus: Todetaan, että yhtymäkokouksessa läsnä olevien edustajan yhteenlaskettu äänimäärä on ääntä.

6 Yhtymäkokous Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan valinta Yht.kok. 4 Yhtymäkokoukselle tulee valita puheenjohtaja ja yksi varapuheenjohtaja. Yhtymäkokouksen puheenjohtajuus on kokouskohtainen. Päätösehdotus: Yhtymäkokous nimeää kokousedustajien keskuudesta kokoukselle puheenjohtajan ja tämän estymisen varalta varapuheenjohtajan.

7 Yhtymäkokous Pöytäkirjan tarkastajien valinta Yht.kok. 5 Hallintosäännön 111 :n mukaan yhtymäkokouksen pöytäkirjan tarkastaa kaksi kullakin kerralla tähän tehtävään valittua yhtymäkokousedustajaa, jollei yhtymäkokous jonkin asian kohdalla toisin päätä. Päätösehdotus: Yhtymäkokous valitsee kokoukselle kaksi pöytäkirjan tarkastajaa.

8 Tarkastuslautakunta Yhtymäkokous Tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodelta 2017 Tark.ltk 20 Tarkastuslautakunnan tehtävänä on arvioida yhtymäkokouksen asettamien tavoitteiden toteutumista. Kuntayhtymän hallituksen antamassa "Tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2017" -asiakirjassa on selvitys hallinnollisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta (asiakirja on tallennettu Essiin/ oheismateriaali). Liitteenä nro 5 on luonnos tarkastuslautakunnan arviointikertomukseksi vuodelta Päätösesitys: Tarkastuslautakunta antaa arviointikertomuksen kuntayhtymän toiminnasta vuodelta 2017 ja esittää sen yhtymäkokoukselle. Tarkastuslautakunta antaa yhtymäkokoukselle liitteenä nro 5 olevan arviointikertomuksen. Yht.kok. 6 Tarkastuslautakunnan arviointikertomus liitteenä nro 2. Päätösehdotus: Yhtymäkokous merkitsee tiedoksi liitteenä nro 2 olevan tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen vuodelta 2017.

9 Hallitus Tarkastuslautakunta Yhtymäkokous Tilinpäätös vuodelta 2017 Hallitus 42 Kuntalain 113 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Yhtymähallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös tilikautta seuraavaan maaliskuun loppuun mennessä ja annettava se tilintarkastajien tarkastettavaksi. Tilintarkastajien on tarkastettava tilinpäätös toukokuun loppuun mennessä. Yhtymähallituksen on saatettava tilinpäätös tilintarkastuksen jälkeen yhtymäkokouksen käsiteltäväksi. Yhtymäkokouksen on käsiteltävä tilinpäätös kesäkuun loppuun mennessä. Tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Tilinpäätöksen tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot kuntayhtymän tuloksesta, taloudellisesta asemasta, rahoituksesta sekä toiminnasta. Tätä varten tarpeelliset lisätiedot on ilmoitettava liitetiedoissa. Tilinpäätöksen allekirjoittavat yhtymähallituksen jäsenet sekä kuntayhtymän johtaja. Kuntalain 115 :n mukaan toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys yhtymäkokouksen asettamien toiminnan ja talouden tavoitteiden toteutumisesta kuntayhtymässä. Toimintakertomuksessa on myös annettava tietoja sellaisista talouteen liittyvistä olennaisista asioista, jotka eivät käy ilmi kuntayhtymän taseesta, tuloslaskelmasta tai rahoituslaskelmasta. Tällaisia asioita ovat ainakin arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä sekä tiedot sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä. Yhtymähallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Vaalijalan kuntayhtymän vuoden 2017 tilinpäätöksen keskeiset luvut (1000 ) talousarvioon ja edellisen vuoden tilinpäätökseen verrattuna ovat seuraavat:

10 Hallitus Tarkastuslautakunta Yhtymäkokous Hallitus 42 Käyttötalousosa TP 2016 TA 2017 TP 2017 TP2017 Muut.- % tot.- % tp 16/17 Toimintatuotot yhteensä ,3 5,3 - Siitä jäsenkuntien osuudet ,0 2,1 - Siitä ulkoiset tuotot ,1 3,3 Toimintakulut ,7 8,3 - Siitä ulk. toimintakulut ,3 7,0 Toimintakate ,3-48,0 Tuloslaskelmaosa Rahoituskulut ,6 7,0 Rahoitustuotot ,4-28,6 Vuosikate ,7-49,8 Sumu-poistot ,6 7,6 Satunnaiset tuotot/ kulut, netto 0 0 Tilikauden tulos ,8-79,8 Varausten muutos/netto ,1 Rahastojen muutokset/netto 0 Tilikauden yli-/alijäämä ,5-64,3 Investointiosa: Investointiosan menot ,3 29,5 Investointiosan tulot ,2 94,0 Pysyvien vastaavien hyöd.luov.voitot 7-100,0 Investoinnit /netto ,3 12,3 Tulorah:n korj.erät Vars.toiminnan ja investointien ,0 nettokassavirta ,6 130,0 Rahoitusosa Antolainauksen muutokset ,0 Lainakannan muutokset, netto ,2 68,8 Oman pääoman muutokset ,0 Muut maksuvalmiuden muutokset ,8 Tulorahoituksen riittävyys ,0-292,0

11 Hallitus Tarkastuslautakunta Yhtymäkokous Hallitus 42 Vuoden 2017 toimintatuotot olivat yhteensä 69,7 miljoonaa euroa, josta sisäisiä tuottoja 13,6 miljoonaa ja ulkoisia tuottoja 56,1 miljoonaa euroa. Edelliseen vuoteen verrattuna ulkoiset tuotot lisääntyivät 1,8 miljoonaa eli 3,3 %. Ulkoisista tuotoista jäsenkunnilta saadut myyntituotot olivat 38,9 miljoonaa eli 69,3 % kaikista toimintatuotoista. Muut kun jäsenkunnat ostivat palveluja Vaalijalalta 9,3 miljoonalla, joka on 16,6 % kaikista toimintatuotoista. Asiakasmaksuja kertyi 2,5 miljoonaa eli 4,5 % kokonaistuotoista. Peruskoulu sai valtionosuuksia ja kotikuntakorvauksia 1,5 miljoonaa eli 2,7 % kokonaistuotoista. Loppuosa tuotoista kertyi vuokrista, tuista ja avustuksista, muista pienemmistä toimintatuotoista. Yleisesti voidaan todeta, että viime vuosina jäsenkuntien suhteellinen osuus on kokonaistuotoista hieman pienentynyt ja ulkokuntien osuuden kasvu on hidastunut. Talousarvioon verrattuna liiketoiminnan myyntituotot ylittyivät 14 % kun taas kuntakorvaukset jäivät alle budjetoidun 3,6 %. Kuntakorvauksista jäsenkunnilta tulevat tulot alittuivat budjetoidusta 8,0 % eli 3,3 miljoonaa euroa. Ulkokunnilta saadut tulot sitä vastoin ylittyivät 22,9 % eli 1,7 miljoonaa euroa. Kokonaisuutena toimintatuottoja kertyi 1,7 miljoonaa vähemmän ja näin ollen jäätiin 2,9 % alle budjetoidun. Toimintakuluja kertyi yhteensä 67,8 miljoonaa euroa, joista sisäisiä kuluja oli 13,6 miljoonaa euroa ja ulkoisia 54,2 miljoonaa. Ulkoiset kulut kasvoivat edellisestä vuodesta 3,5 miljoonaa euroa eli 6,9 %. Talousarvioon verrattuna ulkoiset toimintakulut alittuivat 2,1 miljoonaa eli 3,7 %. Maksetut palkat olivat 34 miljoonaa, jossa kasvua edelliseen vuoteen oli 2,9 miljoonaa. Palkkamenojen kasvu selittyy pääasiassa palvelutoiminnan laajenemisesta johtuvasta henkilöstömäärän lisäyksestä. Palkkamenot alittivat talousarvion 0,4 miljoonalla eli 1,2 %. Kokonaisuudessaan henkilöstökulut alittivat talousarvion 2,2 miljoonaa eli 5 %. Sisäiset tuotot ja kulut ylittyivät talousarvioon verrattuna noin 1,9 miljoonalla eli 16,4 %. Sisäiset erät kasvoivat edellisestä vuodesta 1,7 miljoonalla eurolla. Poistot olivat 1,3 miljoonaa euroa ja peruspääoman korkoja jäsenkunnille ei maksettu lainkaan, koska korko oli miinus merkkinen koron tarkistushetkellä.

12 Hallitus Tarkastuslautakunta Yhtymäkokous Hallitus 42 Lainaa rahoituslaitoksilta oli vuoden lopussa 14,2 miljoonaa eli 1,8 miljoonaa enemmän kuin edellisessä tilinpäätöksessä. Tämän hetkiset lainat ovat kaikki pitkäaikaisia korkotukilainoja ja otettu kaikki palvelukotien rakentamiseen. Kassan riittävyys vuoden lopussa oli 24 päivää, kun sen edellisenä vuonna oli 36 päivää. Vuoden 2017 tilikauden tulos on ,61 euroa. Varausten ja rahastojen muutosten jälkeen tilinpäätös osoittaa ,07 euron ylijäämää. Nettoinvestoinnit olivat 4,6 miljoonaa euroa, joka alittaa talousarvion 0,1 miljoonalla eurolla. Liitteenä numero 2 on kuntayhtymän tilinpäätös vuodelta 2017, joka sisältää taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman, talousarvion toteutuman sekä liitetiedot. Kuntayhtymän johtajan päätösehdotus: Hallitus päättää 1 allekirjoittaa vuoden 2017 tilinpäätöksen ja luovuttaa sen tiintarkastajille tarkastettavaksi 2 että tilinpäätökseen sisällytetään seuraavat kirjaukset: - poistoerokirjaukset, jolloin poistoeron muutokseksi jää ,87 euroa - varausten ja rahastojen muutokset, jolloin muutokseksi jää ,54 euroa - Sateenkaaren koulun investointivaraus siirretään Kompassin peruskorjaukseen sekä tehdään uusi investointivaraus ,58 euroa 3 esittää yhtymäkokoukselle, että tilikauden 2017 ylijäämä ,07 euroa siirretään taseen yli-/alijäämätilille. 4 antaa talouspalveluille valtuudet tehdä tilinpäätökseen tarvittaessa teknisiä tarkistuksia, jotka eivät saa kuitenkaan vaikuttaa tilikauden tulokseen tai muuttaa tuloksen käsittelyä

13 Hallitus Tarkastuslautakunta Yhtymäkokous Hallitus 42 5 saattaa tilinpäätöksen tarkastuslautakunnan valmistelun jälkeen edelleen yhtymäkokouksen käsiteltäväksi. Ehdotus hyväksyttiin. Tark.ltk 17 Tilintarkastaja esittää tilintarkastuskertomuksessaan tarkastustyönsä tulokset. Kuntalain 125 edellyttää, että kertomukseen sisällytetään lausunnot tilinpäätöksen hyväksyttävyydestä ja tilivelvollisen vastuuvapaudesta. Kertomukseen on sisällytettävä yksilöidyt tilivelvollisiin kohdistetut muistutukset. Tilintarkastajan on annettava tilintarkastuskertomus viimeistään toukokuun loppuun mennessä. Tilintarkastaja Pentti Tanskanen suoritti varainhoitovuoden 2017 tilinpäätöksen tarkastamisen 28. ja , tilintarkastuskertomus liitteenä nro 2. Tilintarkastaja on tilintarkastuskertomuksessaan esittänyt tilinpäätöksen hyväksymistä ja vastuuvapauden myöntämistä tilivelvollisille tarkastamaltaan tilikaudella Päätösehdotus: Tarkastuslautakunta 1 saattaa tilintarkastuskertomuksen yhtymäkokoukselle tiedoksi 2 esittää yhtymäkokoukselle, että vuoden 2017 tilinpäätös hyväksytään ja kuntayhtymän hallintoa ja taloutta hoitaneille hallituksen jäsenille ja tehtäväalueiden johtaville viranhaltijoille myönnetään vastuuvapaus tilikaudella

14 Tarkastuslautakunta Yhtymäkokous Tark.ltk 17 Tarkastuslautakunta 1 saattaa tilintarkastuskertomuksen yhtymäkokoukselle tiedoksi 2 esittää yhtymäkokoukselle, että vuoden 2017 tilinpäätös hyväksytään ja kuntayhtymän hallintoa ja taloutta hoitaneille hallituksen jäsenille ja tehtäväalueiden johtaville viranhaltijoille myönnetään vastuuvapaus tilikaudella Yht.kok. 7 Tilintarkastuskertomus on liitteenä nro 3 ja tilinpäätös liitteenä nro 4. Päätösehdotus: Yhtymäkokous 1 merkitsee tilintarkastuskertomuksen tiedoksi 2 päättää, että tilinpäätökseen sisällytetään seuraavat kirjaukset: - poistoerokirjaukset, jolloin poistoeron muutokseksi jää ,87 euroa - varausten ja rahastojen muutokset, jolloin muutokseksi jää ,54 euroa - Sateenkaaren koulun investointivaraus siirretään Kompassin peruskorjaukseen sekä tehdään uusi investointivaraus ,58 euroa 3 päättää, että tilikauden 2017 ylijäämä ,07 euroa siirretään taseen yli-/alijäämätilille 4 päättää vuoden 2017 tilinpäätöksen hyväksymisestä ja vastuuvapauden myöntämisestä kuntayhtymän hallintoa ja taloutta hoitaneille hallituksen jäsenille ja tehtäväalueiden johtaville viranhaltijoille tilikaudelta

15 Hallitus Yhtymäkokous Vuosikertomus 2017 Hallitus 64 Vaalijalan kuntayhtymä on tehnyt kauan perinteisen vuosikertomuksen painotuotteena. Vuosikertomuksen tavoitteena on kertoa sidosryhmille Vaalijalan edellisen vuoden tapahtumista. Viime vuodet siitä on ollut pdf-versio Vaalijalan nettisivuilla. Vuodesta 2017 on tehty digitaalinen vuosikertomus, kertomus tullaan laittamaan Vaalijalan kotisivuille, linkki Sen jakelu on painotuotetta helpompaa ja käytettävyys parempi kuin pdf-tiedoston. Siinä on voitu käyttää enemmän kuvitusta ja sen laajuutta voidaan kasvattaa periaatteessa rajattomasti. Kuntayhtymän johtajan päätösehdotus: Hallitus merkitsee vuosikertomuksen 2017 tiedoksi ja saattaa sen yhtymäkokouksen tiedoksi. Ehdotus hyväksyttiin. Yht.kok. 8 Vuosikertomus 2017 on luettavissa Vaalijalan kotisivuilla Päätösehdotus: Yhtymäkokous merkitsee vuosikertomuksen 2017 tiedoksi.

16 Hallitus Yhtymäkokous Vaalijalan toiminta- ja talousraportti Hallitus 65 Talous ja hallinto Vaalijalan talouden nettotulos on toteutunut tammi-huhtikuussa budjetoitua paremmin. Huhtikuun lopun tilanteen mukaan toimintatuotot ovat toteutuneet 1,7 miljoonaa euroa budjetoitua pienempinä. Kasvua edellisvuoden vastaavaan ajan kohtaan on 0,2 miljoonaa euroa. Suurin osa tuotoista koostuu palvelujen myynnistä kunnille. Toimintakuluja on kertynyt hieman alle 2 miljoonaa euroa budjetoitua vähemmän. Edellisvuoteen verrattuna toimintakulut ovat lisääntyneet noin miljoonalla eurolla. Henkilöstömenot ovat toteutuneet talousarviota pienempinä. Jatkossa ero tulee hieman pienenemään budjettiin verrattuna uusien KVTES-palkankorotusten myötä. Tämän hetkisen arvion mukaan henkilöstömenot pysynevät loppuvuonna talousarvioraamissa. Neljän ensimmäisen kuukauden perusteella kuntayhtymän tämän vuoden tuloksesta näyttäisi tulevan budjetoidun mukainen eli noin 0,2 miljoonaa ylijäämäinen. Talven ja kevään aikana on suoritettu Vaalijalan toiminnanohjausjärjestelmän VISO:n ulkoinen auditointi sertifiointia varten (ISO 9001:2015). Se piirissä on perusopetusta lukuun ottamatta kaikki Vaalijalan toiminnat. Ulkoista auditointia on edeltänyt sisäiset auditoinnit, jotka aloitettiin Laadunkehittämistyö kohti ulkoista sertifiointia aloitettiin vuonna Nenonpellon yksiköihin on tehty työsuojelutarkastuksia, joissa ei havaittu poikkeamia, mutta tarvetta täydentää jonkin verran toimintaohjeistusta. Syksyllä työsuojelutarkastuksia jatketaan avopalveluissa. Työterveyshuollon yhteistyötä on tiivistetty. Pyrkimyksenä on lyhentää sairauslomia sekä käyttää tehokkaammin varhaisen tuen toimintamallia. Työterveyshuollon kanssa on aloitettu työkykyselvitys niiden työntekijöiden kohdalla, jotka ovat olleet sairaus- /kuntoutustuella pidempään kuin yhden vuoden. Uuden henkilöstön rekrytointia on tehty TE-toimistojen kanssa yhteistyössä sekä itsenäisesti. Koska valmiiden ammattilaisten saatavuus on heikentynyt, yhteistyötä eriasteisten oppilaitosten kanssa on tiivistetty.

17 Hallitus Yhtymäkokous Hallitus 65 Osaamis- ja tukikeskus Osaamis- ja tukikeskuksessa avattiin uusi peruskorjattu psykososiaalisen kuntoutuksen 9-paikkainen yksikkö Koralli helmikuun alusta, kaikki kuntoutuspaikat ovat täynnä. Keväällä on aloitettu uuden lasten yksikön suunnittelu Nenonpeltoon. Tilat korvaavat nykyisen oppilaskoti Kompassin tilat. Tiloihin tulee myös perheiden yksikkö, jossa läheiset ja perheet voivat tavata kuntoutuksessa olevia lapsia ja nuoria sekä asiantuntijoita. Perheiden yksikkö on kaikkien Nenonpellon oppilaskotien käytössä. Lasten ja nuorten kuntoutuksen kysyntä on edelleen kasvussa. Vaikka kuusipaikkainen Jolla-yksikkö aloitti toimintansa lokakuussa 2017, jonottaa kuntoukseen yli kymmenen lasta. Jono on tarkoitus saada purettua alkusyksystä. Kuntoutuksen viitekehyksiä kehitetään lasten ja nuorten sekä aikuisten kuntoutuksessa. Kriisiyksikkö Sataman yläkerrassa on toiminut nuorten aikuisten kuntoutujien nelipaikkainen Luoto-yksikkö. Keväällä on yläkerran toinen pääty remontoitu ja sinne avautui toukokuun puolessa välissä nuorten aikuisten nelipaikkainen Wirta-yksikkö. Molemmissa yksiköissä on kuntoutuksellisena viitekehyksenä yhteisökasvatus sekä yksilölliset että yhteisölliset terapiamuodot. Yhteistyössä avopalveluiden ja osaamis- ja tukikeskuksen kanssa on kartoitettu kaikki Pieksämäen alueen Vaalijalan päiväaikainen toiminta yhteiseksi tiekartaksi, joka löytyy osoitteesta Tavoitteena on asiakkaiden osallisuuden ja itsemääräämisoikeuden vahvistaminen. Asiakas voi koota päiväaikaisen toimintansa paletin 35 vaihtoehdosta yhteistyössä verkostonsa kanssa. Asiantuntijapalveluissa on kehitetty alkuvuodesta asiakastyön kirjaus- ja tilastointikäytäntöjä. Poliklinikkapalveluja ja liikkuvia kuntoutuspalveluja on sopeutettu kysyntään. Lääkäriresurssien niukkuus Nenonpellossa on keväällä pahentunut, vaikka erilaiset rekrytointikanavat ovat olleet käytössä. Muiden asiantuntijoiden resurssitilanne on ollut tyydyttävä.

18 Hallitus Yhtymäkokous Hallitus 65 Perusopetus Sateenkaaren erityiskoulun vakituisten oppilaiden määrä oli huhtikuun lopussa 61. Vakituisten oppilaiden käyttöpäiviä oli huhtikuun lopussa (v. 2017, 3 784), vastaavasti lyhytaikaisessa kuntoutuksessa olevien oppilaiden käyttöpäivämäärä oli 850 (v. 2017, 687). Oppilaspaikoille on kysyntää. Tällä hetkellä jonossa on 10 oppilasta, joille on kysytty koulupaikkaa niin, että he kävisivät kotoa käsin päivittäin koulua. Syksyllä aloittaa yhdestoista määräaikainen luokka lukuvuoden ajaksi. Konsultaatiopalvelut perusopetukseen kiinnostavat kuntia, mutta niiden maksullisuus on noussut esteeksi palvelun toteuttamiselle. Alkuvuodesta konsultaatiokäyntejä on tehty kahteen eri kuntaan. Uuden koulurakennuksen rakentaminen Nenonpeltoon alkoi toukokuussa ja se valmistuu lukuvuodelle Rakennuksessa on tilat viidelle luokalle. Koulun viereen tulee toiminnallinen liikunta- ja leikkipuisto koululaisten ja asiakkaiden käyttöön. Koulurakennuksen rahoitus toteutetaan kiinteistöleasing-sopimuksella Kuntarahoitus Oyj:n kanssa. Koulurakennus tulee Kuntarahoituksen omaisuudeksi ja Vaalijala vuokraa sen. Syksyllä kaksi Sateenkaaren erityiskoulun luokkaa siirtyy Pieksämäen keskustan tuntumaan entisen Tahiniemen koulun tiloihin. Tiloihin siirtyvät ne oppilaat, jotka ovat kuntoutuksessa edenneet siihen vaiheeseen, että eivät tarvitse oppimiseen enää niin vahvoja rakenteita, mitä Nenonpellossa on tarjolla. Tahiniemen koulun tiloista on matalampi kynnys siirtyä toisen asteen opintoihin. Yhteistyötä Spesian ja Seurakuntaopiston kanssa tiivistetään. Asuminen ja tekeminen Asumispalvelut ja tekemisen palvelut (päivätoiminta, työtoiminta, kuntouttava työtoiminta) ovat toteutuneet tammi-maaliskuussa 2018 suunniteltujen käyttöpäivien osalta tavoitteen mukaisesti. Avopalveluyksiköt tavoittelevat 105 %:n vuosikatetta, joka kattaa poistot, lainojen lyhennykset sekä Vaalijalan hallinnon vyörytykset. Vuoden 2018 alussa avattiin Mikkeliin Siekkilän palvelukoti. Palvelukotiin rekrytoitiin 35 sote-alan ammattilaista ohjaustehtäviin.

19 Hallitus Yhtymäkokous Hallitus 65 Sääksvuoren palvelukoti on parhaillaan rakenteilla Jyväskylään. Toiminta käynnistyy marraskuussa Kesän ja syksyn aikana palvelukotiin rekrytoidaan 40 työntekijää. Molemmissa palvelukodeissa on 15 asiakaspaikkaa autisteille ja vahvaa psykososiaalista tukea tarvitseville asiakkaille. Molemmat palvelukodit toteuttavat erityisen vaativaa, kuntouttavaa palveluasumista, jonka avulla puretaan laitosasumista. Tammikuussa 2018 ARA teki ehdollisen avustusvarauspäätöksen koskien Rautalammin Kuutinharjun korvaavia uusia asuinrakennuksia. Ne palvelevat aluksi nykyisiä Kuutinharjun palvelukodin asiakkaita. Rakennusten suunnittelussa otetaan huomioon laitoskuntoutuksen jälkeiset asuntotarpeet, joita Kuutinharju tulevaisuudessa tyydyttää. Viidessä Vaalijalan ohjatun asumisen yksikössä kehitetään palvelumuotoa ja tilaratkaisuja tulevaisuuden tarpeita vastaaviksi. Tukiasumisen palvelu tuotteistetaan ja otetaan laajemmin käyttöön palvelumuotona. Asumiskokeilun, asumisvalmennuspalvelun ja ammatillisen kuntoutuksen palveluiden käyttöä laajennetaan. Avopalveluissa on otettu käyttöön uudistetut palvelu- ja hoitosuunnitelmat, Minun elämäni suunnitelma asumispalveluissa sekä yksilöllinen toimintasuunnitelma työ- ja päivätoiminnassa. Kevään 2018 aikana suunnitelmien käyttöä arvioidaan ja kehitetään työntekijöiden palautteen pohjalta. Vuosittainen asiakas- ja läheispalaute on koottu yksiköittäin. Palautteesta johdetut kehittämiskohteet on viety yksiköiden toimintasuunnitelmiin. Erityisenä kehittämiskohteena on läheisyhteistyön muotojen kehittäminen ja suunnittelu yhdessä läheisten kassa. Palveluprosessien osalta avopalveluissa jalkautetaan valtakunnallisia asumisen ja tekemisen laatukriteereitä käytäntöön. Kriteerit on kuvattu palvelukuvauksiin ja ohjeisiin. Seuraavassa vaiheessa kehitetään kriteerien toteutumista arjen asiakastyössä. Vaalijala toimii kahdessa STM:n kärkihankkeessa vuoden 2018 loppuun saakka. Vaalijala toimii osatoteuttajana Essoten hallinnoimassa OSSI-hankkeessa, jossa kehitetään perhehoitopalvelua ja pilotoidaan omais- ja perhehoitokeskuksen toimintaa Etelä-Savon alueelle.

20 Hallitus Yhtymäkokous Hallitus 65 Vaalijalan hallinnoimassa Savon OTE-hankkeessa mallinnetaan uusia osallisuutta edistäviä päivätoimintapalveluja Mikkelissä, Varkaudessa, Pieksämäellä ja Kuopiossa (ryhmämuotoiset kurssipalvelut, klubit, ilta-aikainen toiminta, jalkautuva päivätoiminta). Kärkihankkeissa työskentelee avustusvaroin viisi Vaalijalan palkkaamaa projektityöntekijää. Kärkihankkeiden avulla on toteutettu alueellisia tilaisuuksia, joissa edistetään vammaisten ihmisten osallisuutta ja itsemääräämisoikeuden toteutumista. Hankkeet ovat myös suora kanava vaikuttaa uudistuvan lainsäädännön valmistelutyöhön. Avopalveluista on edustus säännöllisesti mukana valtakunnallisessa kehitysvammaalan asumisen neuvottelukunnassa (KVANK). Kuntayhtymän johtajan päätösehdotus: Hallitus merkitsee raportin tiedoksi ja saattaa sen edelleen yhtymäkokoukselle tiedoksi. Ehdotus hyväksyttiin. Yht.kok. 9 Päätösehdotus: Yhtymäkokous merkitsee raportin Vaalijalan toiminnasta ja taloudesta tiedoksi.

21 Hallitus Yhtymäkokous Vaalijalan strategian päivitys vuosille Hallitus 66 Vaalijalan kuntayhtymän voimassa oleva strategia on vuosille , liite nro 1. Strategia peruslinjaukset ovat edelleen oikeat, mutta muuttuva toimintaympäristö edellyttää päivityksiä strategiaan. Strategiapäivitys on käsitelty yhteistyötoimikunnassa ja tullaan käsittelemään 4.6. vanhempainneuvostossa, jonka lausunto toimitetaan yhtymäkokoukselle Se on ollut kommenteilla myös kaikilla Vaalijalan työntekijöillä. Strategian kuusi näkökulmaa ovat: Asiakkaat ja ostajat Henkilöstö Omistajat Palvelut Talous Toiminta-alue Sote- ja maakuntauudistus on huomioitu strategiassa siinä määrin kuin siitä on ollut tietoa käytettävissä. Strategiassa on kuitenkin tuotu näkökulmat esiin myös uudistuksesta riippumatta. Strategia vuosille on liitteenä nro 2. Kuntayhtymän johtajan päätösehdotus: Hallitus hyväksyy Vaalijalan strategian vuosille ja esittää sen yhtymäkokoukselle vahvistettavaksi. Ehdotus hyväksyttiin.

22 Yhtymäkokous Yht.kok. 10 Vaalijalan kuntayhtymän voimassa oleva strategia vuosille on liitteenä nro 5. Vaalijalan strategia vuosille on liitteenä nro 6. Päätösehdotus: Yhtymäkokous hyväksyy Vaalijalan strategian vuosille liitteen nro 6 mukaisesti.

23 Hallitus Yhtymäkokous Vaalijalan kehyssuunnitelma vuosille Hallitus 67 Kevään yhtymäkokous käsittelee kolmivuotisen kehyssuunnitelman ja antaa tarvittaessa ohjeistusta taloussuunnitteluun. Jäsenkunnilta pyydetään lausunnot kehyssuunnitelmasta, jotka puolestaan ohjaavat talous- ja toimintasuunnitelman jatkovalmistelua. Lausuntopyynnössä huomioidaan kuntakokouksessa esitetyt kannanotot. Kehyssuunnitelmaluonnos on liitteenä nro 3. Suunnitelman runko noudattaa pääosin edellistä kehyssuunnitelmaa ja siinä on huomioitu toiminnan tiedossa olevat muutokset ja päivitetyt linjaukset. Vaalijalan asema tulevassa sote- ja maakuntauudistuksessa on huomioitu käytettävissä olevien tietojen pohjalta. Eduskunta päättää ao. lainsäädännöstä kesä-heinäkuussa. Sosiaali- ja terveysministeriö asetti selvityshenkilöt tekemään arvion erityishuoltopiirien asemasta maakunta- ja soteuudistuksessa. Selvityshenkilöiden on tehtävä perusteltu esitys tulevista organisoitumismalleista mennessä. Esityksestä järjestetään lausuntokierros syksyllä. Selvityshenkilöt ovat Eksoten perhepalvelujen ja erityishuoltopiirin johtaja Riitta Hakomo ja sosiaalineuvos Markku Niemelä. Tasapainoisen talouden ylläpitäminen edellyttää kustannustehokasta toimintaa ja palvelujen joustavaa hinnoittelua. Ensi vuonna palkkaperusteiset menot arvioidaan nousevan 4 %, koska silloin maksetaan mm. 1,2 % suuruinen kertaerä. Vuonna 2020 palkkaperusteinen kustannuspaine vähenee, tosin täysimääräiset lomarahat tulevat silloin maksuun. Lakisääteisten sivukulujen mahdollista muutosta ei ole vielä voitu huomioida. Vuoden 2014 jälkeen ei yleistä suoritehintojen korotusta ole tehty. Vuodelle 2017 hintoja laskettiin 1,5 %. Vuodelle 2019 suunnitellaan Nenonpellon yksiköiden suoritehintojen kokonaisuudistusta, jonka tarkoituksena on hinnoittelun yksinkertaistaminen. Palkkaperustainen kustannuspaine huomioidaan suoritehinnoissa. Avopalvelujen suoritehinnat ovat yksikkökohtaiset ja niissä tehdään välttämättömät tarkistukset, jotka pohjautuvat toteutuneisiin kustannuksiin.

24 Hallitus Yhtymäkokous Hallitus 67 Vanhempainneuvosto antaa asiasta lausunnon , joka jaetaan yhtymäkokouksessa pöydälle. Kuntayhtymän johtajan päätösehdotus: Hallitus hyväksyy kehyssuunnitelman vuosille ja esittää sen edelleen yhtymäkokouksen hyväksyttäväksi. Ehdotus hyväksyttiin. Yht.kok. 11 Kehyssuunnitelma v liitteenä nro 7. Vanhempainneuvoston lausunto jaetaan kokouksessa, liite nro 8. Päätösehdotus: Yhtymäkokous hyväksyy vuosien kehyssuunnitelman liitteen nro 7 mukaisesti.

25 Hallitus Yhtymäkokous Sopimus Rautalammin kunnan kanssa Kuutinharjun kehittämisestä Hallitus 73 Kuutinharjun kaikki kolme 1970-luvulla rakennettua asuinrakennusta ovat tulleet teknisen käyttöikänsä loppupäähän. Niiden peruskorjaaminen ei ole taloudellisesti järkevää. Heikentyneen sisäilma johdosta on tehty muutoksia ilmanvaihtoon ja otettu ilmanpuhdistimet laajasti käyttöön. Toimenpiteillä sisäilma on saatu tyydyttävälle tasolle. Rakennusten käyttöikää on kuitenkin jäljellä enää muutama vuosi. Valtion asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA myönsi Kuutinharjun palveluasuntojen uudisrakennuksille euron ehdollisen varauksen investointiavustukseksi ja euron korkotukilainaksi. Haettu avustus oli euroa, joten suunnittelu 18 asunnon rakentamiseksi on todella vaativa tehtävä. Hakemuksessa esitetty kustannusarvio oli 3,5 M :a, josta ARA on leikannut 0,7 M :a. Avustusprosentti tulee olemaan 40 eli pienempi kuin aikaisemmissa palvelukodeissa (50 %). Rakentamaan on tarkoitus päästä syksyllä Lisäkustannuksia hankkeelle tuottaa nykyisten rakennusten purkaminen ja Kuutinharjun lämmitysjärjestelmän uudistaminen polttoöljystä luopumiseksi. Hanke edellyttää myös kunnallistekniikan uusimista. Aikaisemmin esillä oli myös Kuutinharjun väistötilojen tarve, joita suunniteltiin mm. Rautalammin kunnan Toholahden toimintakeskukseen. Väistötilojen tarve kuitenkin poistui. Vaalijala on tehnyt hyvää yhteistyötä Rautalammin kunnan kanssa Kuutinharjun pulmien ratkaisemiseksi. Kunta on sitoutumassa tuomaan kaukolämmön Kuutinharjuun, hoitamaan nykyisten rakennusten purkamisen, parantamaan kunnallistekniikkaa, kevyen liikenteen väyliä ja osallistumaan toimintaa palvelevien muiden rakennusten kustannuksiin. Yhteensä kunnan panostuksen arvo on noin euroa. Vastineeksi Vaalijala luovuttaisi Kuutinharjusta kunnalle tonttimaata kahtena kappaleena yhteensä noin 3,5 ha:a. Kuutinharjun maa-alue on yhteensä noin 70 ha:a ja se on saatu vuonna 1940 lahjoituksena kauppaneuvoksetar Aina Peuralta. Lahjoittajan toive oli, että tilaa ja sen antamia etuja käytetään ensisijaisesti Sisälähetysseuran (Vaalijalan) harjoittaman huolto- ja kasvatustyön hyväksi.

26 Hallitus Yhtymäkokous Hallitus 73 Sopimus Rautalammin kunnan kanssa ei olisi lahjakirjan tarkoituksen vastainen, koska sen tarkoituksena on edistää Vaalijalan palvelutoiminnan edellytyksiä Kuutinharjussa. Hallitus antoi kokouksessaan kuntayhtymän johtajalle valtuudet valmistella sopimus asiasta Rautalammin kunnan kanssa, sopimus on liitteenä nro 5 ja esisopimus kiinteistökaupasta liitteenä nro 5a. Kuntayhtymän johtajan päätösehdotus: Hallitus päättää esittää sopimuksen hyväksymistä yhtymäkokoukselle. Mikäli yhtymäkokous hyväksyy sopimuksen, annetaan kuntayhtymän johtajalle valtuudet tehdä sopimukseen ja esisopimukseen tarpeelliset tekniset korjaukset ja allekirjoittaa ne. Ehdotus hyväksyttiin. Yht.kok. 12 Sopimus Kuutinharjun alueen kokonaisvaltaisesta kehittämisestä on liitteenä nro 9 ja esisopimus kiinteistökaupasta liitteenä nro 10. Päätösehdotus: Yhtymäkokous hyväksyy sopimukset liitteen nro 9 ja 10 mukaisesti. Mikäli yhtymäkokous hyväksyy sopimukset, annetaan kuntayhtymän johtajalle valtuudet tehdä sopimukseen ja esisopimukseen tarpeelliset tekniset korjaukset ja allekirjoittaa ne.

27 Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunta Yhtymäkokous Kuntalain mukaiset sidonnaisuusilmoitukset ja -rekisteri Tark.ltk 43 Kuntalain mukaan alkaen on keskeisten luottamushenkilöiden ja viranhaltijaesittelijöiden tehtävä sidonnaisuusilmoitus ja se on rekisteröitävä ja julkaistava yleisessä tietoverkossa. Poliittisen edustuksellisuuden eräänä tarkoituksena on erilaisten intressien kanavoituminen päätöksentekoon. Sidokset yritys- ja yhdistystoimintaan voivat olla hyödyllisiä kosketuspintoja kunnallishallinnon ulkopuolelle. Sidoksiin voi kuitenkin liittyä epätervettä edunvalvontaa, jos päätöksenteon vaikuttimena on esimerkiksi sidonnaisuuteen liittyvä kiitollisuudenvelka tai taloudellinen riippuvuussuhde. Sidonnaisuudesta voi seurata myös esteellisyystilanne. Kuntaliiton ohjeistus sidonnaisuusilmoituksista ja -rekisteristä löytyy linkistä: Vaalijalan kuntayhtymässä velvollisuus koskee hallituksen jäseniä ja varajäseniä, tarkastuslautakunnan ja yhtymäkokouksen puheenjohtajaa ja varapuheenjohtajaa sekä kuntayhtymän johtajaa. Sidonnaisuusilmoitus on tehtävä kahden kuukauden kuluessa siitä, kun henkilö on valittu luottamustoimeensa. Tarkastuslautakunta on vastuussa sidonnaisuusilmoitusten vastaanottamisesta, rekisterin tietosisällön virheettömyydestä ja siitä, ettei rekisteriin viedä ylimääräisiä tai sääntelyn näkökulmasta turhia tietoja. Tarkastuslautakunnan on tarkastettava ilmoitukset ennen tiedon viemistä rekisteriin ja yleiseen tietoverkkoon. Sidonnaisuusilmoitukset muodostavat henkilörekisterin, johon sovelletaan henkilötietolakia, rekisterinpitäjä on tarkastuslautakunta. Kuntayhtymä on hankkinut Sidonnaisuusrekisteri.fi-palvelun Suomen sidonnaisuusratkaisut Oy:ltä ja sidonnaisuusilmoitukset on pyydetty em. luottamushenkilöiltä ja kuntayhtymän johtajalta Kaikki eivät ole vielä ilmoitusta tehneet. Raportti sidonnaisuusilmoituksista on liitteenä nro 1.

28 Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunta Yhtymäkokous Tark.ltk 43 Päätösehdotus: Tarkastuslautakunta tarkastaa sidonnaisuusilmoitukset ja valvoo, että kaikki ilmoitusvelvolliset ovat antaneet ilmoituksensa sekä saattaa ne edelleen yhtymäkokouksen tiedoksi. Päätösehdotus hyväksyttiin. Puuttuvat ilmoitukset pyydetään lähettämään vuoden loppuun mennessä. Päätös laitetaan tiedoksi hallitukselle. Tark.ltk 4 Edellisen kokouksen jälkeen on saapunut yksi sidonnaisuusilmoitus, liite nro 1. Useista pyynnöistä huolimatta on edelleen kahden henkilön osalta ilmoitus saamatta ja yhden henkilön osalta ilmoitus on keskeneräinen-tilassa (ilmoitukset seuraavat esityslistan mukana). Päätösehdotus: Tarkastuslautakunta hyväksyy saapuneen ilmoituksen Vaalijalan kuntayhtymän sidonnaisuusrekisteriin ja päättää jatkotoimenpiteistä niiden henkilöiden osalta, jotka eivät ole vielä ilmoitusta toimittaneet. Tarkastuslautakunta hyväksyi saapuneen ilmoituksen Vaalijalan kuntayhtymän sidonnaisuusrekisteriin ja päättää jatkaa vielä puuttuvien ilmoitusten pyytämistä. Yht.kok. 13 Vaalijalan sidonnaisuusrekisteri liitteenä nro 11. Päätösehdotus: Yhtymäkokous merkitsee tiedoksi liitteenä nro 11 olevan Vaalijalan sidonnaisuusrekisterin.

29 Yhtymäkokous Yhtymäkokousedustajien aloitteet ja hallitukselle osoitettavat kysymykset Yht.kok. 14 Hallintosäännön 122 :n mukaan kokouskutsussa mainittujen asioiden käsittelyn jälkeen on yhtymäkokousedustajalla oikeus tehdä kirjallisia aloitteita kuntayhtymän toimintaa ja hallintoa koskevissa asioissa. Aloite annetaan puheenjohtajalle. Aloitetta ei oteta heti käsiteltäväksi, vaan se lähetetään kuntayhtymän hallituksen valmisteltavaksi. Yhtymäkokous voi erikseen päättää, että aloitteesta käydään lähetekeskustelu siitä, miten asia on valmisteltava. Hallituksen on vuosittain kevätkokouksessa esitettävä yhtymäkokoukselle luettelo kokousedustajien tekemistä ja hallitukselle lähetetyistä aloitteista, joita yhtymäkokous ei edellisen vuoden loppuun mennessä ole lopullisesti käsitellyt. Samalla on ilmoitettava, mihin toimenpiteisiin niiden johdosta on ryhdytty. Yhtymäkokous voi todeta, mitkä aloitteista on käsitelty loppuun. Hallintosäännön 123 :n mukaan yhteensä vähintään neljäsosaa kokouksessa edustettuina olevista äänistä edustavat kokousedustajat voivat tehdä kuntayhtymän hallitukselle osoitetun kirjallisen kysymyksen kuntayhtymän toimintaa ja hallintoa koskevasta asiasta. Hallituksen on vastattava kysymykseen seuraavassa yhtymäkokouksessa. Päätösehdotus: Yhtymäkokous päättää 1 liittää pöytäkirjaan mahdolliset yhtymäkokousedustajien jättämät hallintosäännön 122 :n tarkoittamat aloitteet ja 123 :n mukaiset hallitukselle osoitetut kysymykset; ja 2 päättää mahdollisten aloitteiden johdosta käytävästä lähetekeskustelusta.

30 Yhtymäkokous Valitusosoitus Valitusoikeus ja valitusperusteet Kuntalain 137 ja 138 :n mukaan oikeus kunnallisvalituksen tekemiseen tämän kokouksen päätöksistä on sillä, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa sekä lisäksi kuntayhtymän jäsenkunnalla tai sen jäsenellä. Päätöksestä, joka koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa, ei valitusta kuitenkaan saa tehdä. Valitusosoitus Muutosta haetaan Itä-Suomen hallinto-oikeudelta (os. PL 1744, Kuopio) kirjallisella valituksella, joka valittajan itsensä tai hänen valtuuttamansa asiamiehen on annettava hallinto-oikeudelle kolmantenakymmenentenä (30) päivänä siitä, kun päätös on säädetyllä tavalla asetettu yleisesti nähtäville, tai jos päätös koskee jotakuta yksityisesti, tiedoksiantopäivästä. Valitusasiakirjat voi omalla vastuulla lähettää hallinto-oikeudelle myös postitse tai lähetin välityksellä, jolloin asiakirjat on jätettävä postiin niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Valituskirjassa on ilmoitettava - valittajan nimi, ammatti, asuinkunta ja postiosoite - päätös, johon muutosta haetaan - miltä osin päätöksestä valitetaan ja muutos, joka siihen vaaditaan tehtäväksi sekä - muutosvaatimuksen perusteet. Valituskirja on valittajan tai valituskirjan muun laatijan omakätisesti allekirjoitettava. Jos ainoastaan laatija on allekirjoittanut valituskirjan, siinä on mainittava myös laatijan ammatti, asuinkunta ja postiosoite. Valituskirjaan on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai viran puolesta oikeaksi todistettuna jäljennöksenä sekä selvitys siitä päivästä, mistä valitusaika on valitusosoituksen mukaan laskettava. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain (701/93) nojalla muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksua hallinto-oikeudessa 80 euroa. Pöytäkirjan nähtäväksi asettaminen Kokouksesta kirjoitettu pöytäkirja pidetään nähtävillä Vaalijalan osaamis- ja tukikeskuksen toimiston virallisella ilmoitustaululla Nenonpellossa kello