Täsmäluomu: luomun kysynnän ja tarjonnan kohtaamisen parantaminen

Transkriptio

1 PRO LUOMU RY Täsmäluomu: luomun kysynnän ja tarjonnan kohtaamisen parantaminen Loppuraportti Marja-Riitta Kottila

2 Täsmäluomu: hanke luomun kysynnän ja tarjonnan parempaan kohtaamiseen Hankkeen tavoitteet ja niiden saavuttaminen Tavoitteet Hanke liittyi Ruokaketjun hankehaun Luomu-painopistealueeseen ja sen painopistekohtaan Parannetaan luomutuotannon ja -kysynnän kohtaamista edistämällä mm. toiminnallisia innovaatioita ja eri tahojen yhteistyötä. Hankkeen päätavoitteena oli parantaa luomun kysynnän ja tarjonnan kohtaamista. Tähän pyrittiin oheisen alatavoitteen kautta: markkinapotentiaalien ja niiden mukaisten tuotantotavoitteiden toteutuminen Seuranta ja mittarit Päätavoitteen toteutumista seurattiin markkina- ja tuotantotilanteen kehittymistä seuraamalla. Luotettavin keino markkinan seuraamiseen on tällä hetkellä kaupparyhmittäinen arvio markkinan kehittymisestä. Vaikka kyseessä on arvio, sen jatkuva seuraaminen kertoo kuitenkin kehityksen suunnan. Tuotannon kehittymistä seurattiin tilastojen sekä niitä täydentävien erillisten kyselyiden avulla. Käytettävät mittarit olivat seuraavat: markkinan kasvu (kokonaismarkkina ja markkinan kehittyminen tuoteryhmittäinen) tuotannon kasvu (viljan, maidon, kasvisten ja luomulihan tuotannon kasvu) laadulliset analyysit kehityksestä Alatavoitteen toteutumista seurattiin arvoketjuryhmissä. Tavoitteiden saavuttaminen Markkinan kasvu Luomun myynti kasvoi koko hankekauden aikana. Vuonna 2014 luomumyynti kasvoi 7 % ja vuoden 2016 aikana jopa 14 %. Vuoden 2016 lopulla luomun kokonaismyynti arvioitiin 273 miljoonaksi euroksi. 1

3 Kuva 1: Luomumyynnin kehittyminen Suomessa Luomun osuus elintarvikemyynnistä nousi kahteen prosenttiin. Markkinaosuus vaihteli kuitenkin tuoteryhmittäin paljon ja ylsi kananmunissa jo 15 %:iin (taulukko 1). Taulukko 1: Luomun osuus myynneistä eri tuoteryhmissä Tuoteryhmittäiseen kasvuun vaikuttivat paljon tuotelanseeraukset ja kaupan toimenpiteet. Vuoden 2016 aikana kasvua oli panimotuotteita lukuun ottamatta kaikissa muissa tuoteryhmissä. Tuotannon kasvu Vuonna 2016 Suomen luomuviljelty ala oli hehtaaria (sis. siirtymävaiheen ala). Luomuala kasvoi 7 % verrattuna edellisvuoteen. Suomen koko viljelyalasta luomulla oli 10,7 %. 2

4 Kuva 2: Luomuviljellyn pinta-alan kehittyminen Suomessa (lähde: Evira) Luomuviljoja tuotettiin Suomessa vuonna 2016 yhteensä 80 milj. kg (taulukko 2). Se oli noin 2 % maan koko viljasadosta. Yli puolet luomuviljasadosta oli kauraa. Luomuviljojen korjuuala oli yhteensä hehtaaria. Eniten luomuviljakiloja korjattiin Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla sekä Pohjois-Pohjanmaalla ja Pirkanmaalla. Taulukko 2: Luomusadon kehittyminen Suomessa (Lähde: Luonnonvarakeskus) Luomulihaa tuotettiin Suomessa 4,36 miljoonaa kiloa vuonna 2016 (taulukko 3). Tuotanto kasvoi edellisvuodesta 5 %. Kaikesta luomulihasta kaksi kolmasosaa oli nautaa. Suhteellisesti eniten lisääntyi luomusianlihantuotanto, koska porsastuotanto kasvoi. Myös luomumaidon ja kananmunien tuotanto lisääntyi. 3

5 Taulukko 3: Luomulihan tuotannon kehittyminen Suomessa (Lähde: Pro Luomu ry) Suomalaisen luomupuutarhatuotannon tärkeimmät kasvit ovat porkkana, tomaatti, sipuli ja kaali (taulukko 4). Vuonna 2016 avomaan luomuvihanneksia viljeli 136 yritystä yhteensä 230 hehtaarilla. Kasvihuonetomaattia ja kurkkua viljeli luomuna 19 yritystä, joiden tuotantoala oli yhteensä viisi hehtaaria. Luomumarjoja viljeltiin yhteensä 527 hehtaarilla. Niiden sadosta yli puolet oli mansikkaa. Luomuomenoita tuotettiin 55 hehtaarilla. Taulukko 4: Luomupuutarhatuotannon kehittyminen Suomessa (Lähde: Luonnonvarakeskus) Suomessa on 13 milj. ha sertifioitua luomukeruualaa, noin 1/3 koko maailman luomukeruualasta. Luomukeruualueella ei ole käytetty kemiallisia lannoitteita tai kasvinsuojeluaineita kolmen edellisvuoden aikana. Tärkeimmät luomuluonnontuotteet ovat mustikka, puolukka ja koivun mahla. Ne menevät pääosin vientiin. Myyntiin kerätystä mustikkasadosta 60 % oli luomua v (kuva 3). 4

6 Kuva 3: Luomumustikan ja puolukan myyntimäärien kehittyminen Suomessa (Lähde: Marsitilastot) Laadulliset analyysit kehityksestä Hankekautena luomun kehitys oli erittäin positiivista. Luomumyynti kasvoi myös taloudellisen taantuman aikaan, mutta hankekauden aikana myynnin kasvu selvästi piristyi. Kasvu ei kutenkaan kosketa samalla tavalla kaikki tuoteryhmiä ja maantieteellisesti kaikkia alueita. Siksi hankkeessa toteutettiin myös tuoteryhmäkohtaisia analyysejä, jotta saataisiin selville miten kasvua niissä voitaisiin vauhdittaa. Ammattikeittiöiden luomukäyttö kehittyy, mutta aika verkkaisesti. Muiden pohjoismaisen esimerkit ammattikeittiöiden luomukäytöstä ovat rohkaisevia ja hankkeen aikana niitä levitettiin myös Suomeen. Yhteistyöstä muiden vastuullisuustahojen kanssa haettiin lisävauhtia vastuullisiin hankintoihin. Markkinan kasvun myötä luomuraaka-aineista on pulaa. Lisää tarvitaan erityisesti kasviksia, marjoja, lihaa sekä viljaa, josta suurin osa menee vientimarkkinoille. Luomun positiivinen kehitys näkyy myös hyvänä kannattavuutena verrattuna tavanomaiseen tuotantoon. Hankkeessa tämä pyriittiin tekemään näkyväksi ja lisäämään tietoa luomun kannattavuudesta ja ammattimaisuudesta. Kts. Muut selvitykset ja arvoketjuryhmien pk:t 5

7 Hankkeen toimenpiteet Markkina-analyysit Kuluttajabarometri Kuluttajabarometri on kuluttajille suunnattu kyselytutkimus, joka kartoittaa kuluttajien käsityksiä luomusta sekä heidän ostokäyttäytymistään luomun suhteen. Hanke toteutti kuluttajabarometri vuonna 2015 ja se julkistettiin Luomuelintarvikepäivässä. Kuluttajabarometrin raportti: Ketjubarometri Ketjubarometri on luomuketjun toimijoille suunnattu kyselytutkimus, joka kartoittaa ketjun toimijoiden käsityksiä luomusta ja luomuketjun toiminnasta. Ketjubarometri toteutettiin keväällä Luomun ketjubarometri 2015: Luomutuotteiden myynti Suomessa Päivittäistavarakauppojen luomumyynti Markkinan kehitystä seurattiin kahdesti vuodessa kaupparyhmille suunnatulla kyselyllä, kuten on tehty vuodesta 2012 alkaen. Päivittäiskaupan ulkopuolinen luomumyynti Hankkeessa pyrittiin selvittämään myös päivittäiskauppasektorin ulkopuolisen myynnin kehitys. Hankkeen kuluessa emme kutienkaan löytäneet järkevää tapaa arvioida ulkopuolista myyntiä. Tämän vaikutti lähinnä kaksi syytä: Erilaisia myyntikanavia on paljon, luomun osuus vaihtelee niissä tuoteryhmittäin ja alueellisesti paljon. Yritimme lähestyä vähittäiskaupan ulkopuolista myyntiä eri näkökulmista, jotta olisimme löytäneet tarkoituksenmukaisen tavan arvioida sen kautta toteutunutta myyntiä. Luomuvalvonnan kautta oli saatavissa myös tilastoa luomuviljelijöiden myyntikanavaista (kuva 2). Sen mukaan koko maassa 6 % viljelijöistä myy tuotteitaan suoraan. Osuus kuitenkin vaihtelee jonkin verran Ely- keskuksittain Selkeästi suurin myyntikanava on tässä välitys, joka kattaa teollisuuden, kaupan yms myynnin, jossa asiakkaana on muu kuin loppukäyttäjä (koko maassa 43 % viljelijöistä). Luomusta menee kuitenkin huomattava osa ohi luomumarkkinoiden (Myyntikanavat Tavanomaisena omille eläimille tai tavanomaisena muuhun käyttöön), mikä nosta suoramyynnin merkitystä luomun myynnistä. 6

8 Luomutuottajien markkinakanavat Markkinointitavat Elyittäin (tilanne ) 2016 % Luomuna välitykseen Markkinointitavat Elyittäin (tilanne ) 2016 % Luomuna suoramyynti Markkinointitavat Elyittäin (tilanne ) 2016 % Luomuna luomueläimille Markkinointitavat Elyittäin (tilanne ) % Tavanomaisena omille eläimille Markkinointitavat Elyittäin (tilanne ) % Tavanomaisena muuhun käyttöön Kuva 4. Tuottajien myyntikanavat (Evira) Tietoa luomutuottajien myyntikanavista hankkeessa tilattiin myös TNS Gallupin tekemästä Viljelijöiden tulevaisuuden näkymät tutkimuksesta (Kuvat 5-10). Harmaa väri kuvaa vuoden 2015 tilannetta punainen suunnitelmaan vuonna

9 Luomutilojen myyntikanavat v v v v Suomen Gallup Elintarviketieto Oy - Luomutuotannon kehitysnäkymät TNS marraskuu Kuva 5. Luomutuottajien viljan myyntikanavat Luomutilojen myyntikanavat Suomen Gallup Elintarviketieto Oy - Luomutuotannon kehitysnäkymät TNS marraskuu Kuva 6.. Luomutuottajien maidon myyntikanavat 8

10 Luomutilojen myyntikanavat Suomen Gallup Elintarviketieto Oy - Luomutuotannon kehitysnäkymät TNS marraskuu Kuva 7. Luomutuottajien naudanlihan myyntikanavat Luomutilojen myyntikanavat Suomen Gallup Elintarviketieto Oy - Luomutuotannon kehitysnäkymät TNS marraskuu Kuva 8. Luomutuottajien lampaanlihan myyntikanavat 9

11 Luomutilojen myyntikanavat Suomen Gallup Elintarviketieto Oy - Luomutuotannon kehitysnäkymät TNS marraskuu Kuva 9. Luomutuottajien kananmunien myyntikanavat Luomutilojen myyntikanavat Suomen Gallup Elintarviketieto Oy - Luomutuotannon kehitysnäkymät TNS marraskuu

12 Kuva 10. Luomutuottajien kasvisten myyntikanavat Nämä kuvat kertovat suoramyynnin vaihtelevan paljon tuoteryhmittäin. Suosittuja suoramyyntituotteita niin luomuna kuin luomuttomana ovat kananmunat, kasvikset (ml. peruna), sekä naudan- ja erityisesti lampaanliha. Luomukasvisten suurempaan suoramyynnin osuuteen luomussa vaikuttanee teollisuuden vähäinen käyttö. Suoramyynti on viljelijöiden suunnitelmien mukaan kasvussa. Suoraan myyvien tuottajien lukumäärästä ei voi vielä päätellä suoramyynnin määrää tai arvoa. Jotta hankkeessa olisi voitu arvioida suoramyynnin arvoa, pyrimme analysoimaan Reko-renkaiden myyntiä. Reko-renkaiden määrä ja suosio ovat kasvaneet viime vuosina paljon. Edellisten kuvien perusteella myynti suoraan tilalta oli kuitenkin vielä 2016 Rekoa suositumpi kanava. Vaikka Rekorenkaat noudattavat samankaltaista toimintamallia, vaihtelevat tuotteet ja luomun osuus renkaasta toiseen paljon. Selvityksemme mukaan tarkkaa kirjanpitoa myynnistä on vain muutamalla renkaalla, joten sen perusteella on mahdotonta arvioida valtakunnallisen myynnin arvoa. Yritimme myös saada aikaan lyhytkestoista seurantaa muutaman Reko-renkaan myynnistä, mutta kirjanpitoon ei ollut halukkuutta ja renkaiden kirjavuuden takia tuloksia olisi kuitenkin ollut vaikea yleistää. Kansainvälisen markkinan seuranta Kansainvälisen markkinan kehitystä on seurattu erityisesti osallistumalla Saksan Nürnbergissä järjestettävään Biofach-tapahtumaan (2015 ja 2016). Tapahtumassa on sekä maailman suurin luomumessu että laaja konferenssi, jossa julkistetaan tietoja luomumarkkinan kehittymisestä. Tapahtuma on myös erinomainen tilaisuus verkostoitua kansainvälisten kollegojen kautta. Näiden yhteyksien kautta hanke on myös tuottanut kansainvälisiä esiintyjiä Suomeen Luomuelintarvikepäivään. Vuonna 2015 puhujina oli Ruotsin kasvavilta luomumarkkinoilta Helena Wistrand Kravista ja Karen Lundell, Eskilstunan kunnasta; vuonna 2016 Helene Birk Organic Denmarkista ja Charlotte Bladh André Organic Swedenistä. Vuonna 2016 hanke järjesti myös erillisen tiedotustilaisuuden, jossa yhdessä em. kansainvälisten puhujien kanssa tarkasteltiin pohjoismaisen luomumarkkinan kehittymistä. Potentiaalit Pro Luomu päivitti kaupan asiantuntijoilla luomun markkinapotentiaalit vuoteen Luomun markkinapotentiaalit tuoteryhmittäin: Tuotannon kehitys Tuotannon kehitystä on seurattu tilastojen avulla ja luomuvilja-sektorilla yhteistyössä VYR:in kanssa. Tuoteryhmistä liha on ollut ainoa, joka ei vielä hankkeen aikana kuulunut virallisen tilastoinnin piiriin. Vuosina hanke teetti luomulihan tuotannon selvityksen ostopalveluna teurastamoille suunnattuna kyselynä. Vuosina 2015 ja 2016 tekijäksi valikoitui TNS Gallup. Vuonna 2017 selvityksen toteutti Luke. Luke haluttiin mukaan hankkeen viimeisenä vuotena, koska tavoitteena on, että tämä pilotti mahdollistaa sen, että Luke selvittää jatkossa luomulihantuotannon osana heidän normaalia tilastointiaan. Luomulihan tuotanto 2014: 11

13 Luomulihan tuotanto 2015: Luomulihan tuotanto 2016: Muut syventävät selvitykset Hevi-hoitajien näkemykset Luomuvihannesten laatu todettiin edelleen ongelmaksi sekä kuluttajakyselyssä että arvoketjuryhmän työskentelyssä. Ongelmakohta on erityisesti vähittäiskauppa, jossa hidas kierto johtaa siihen, että tuotteiden laatu heikkenee. Avainasemassa ovat heviosastojen hoitajat. Heidän näkemyksiään ja hyviä käytäntöjä muille välitettäväksi selvitettiin haastatteluilla pääkaupunkiseudulla. LuomuHevin haasteita pääkaupunkiseudulla: Leipä Luomuleivän myynti laski usean vuoden ajan. Uusien luomuleipäinnovaatioiden vauhdittamiseksi hanke teetti kvalitatiivisen kuluttajatutkimuksen. Sen toteuttajaksi valikoitui kilpailutuksen perusteella Kuudes Kerros. Tutkimuksen ensimmäisiä tuloksia oli esillä Luomuelintarvikepäivässä. Pelastetaan luomuleipä. Selvitys luomuleivän oston esteistä ja tulevaisuuden mahdollisuuksista: Aineistosta tehtiin myös lisävelvitys, joka antaa viitteitä menetyvien konseptipolkujen hakemiseen luomulihavalmisteisiin. Lisäselvityksen toteutti tutkimuksen toteuttaja kuudes Kerros. Lisäselvityksen avulla aineisto tuli hyödynnettyä hyvin laaja-alaisesti. Konseptipolkuja luomulihavalmisteisiin: Kuntapäättäjien ja kuluttajien näkemykset vastuullisuudesta Hankkeessa tehtiin yhteistyötä muiden vastuullisuustahojen (EkoCentria, Motiva; Reilukauppa) kanssa erityisesti julkisen sektorin aktivoimiseksi vastuullisiin hankintoihin. Hankintalain uudistuksen myötä haastoimme kunnat lisäämään vastuullisia hankintoja. Haasteen tueksi teetimme yhteistyössä kaksi tutkimusta, joilla selvitettiin sekä päättäjien että kuluttajien näkemyksiä vastuullisten hankintojen ja niiden osana luomun lisäämisestä ja esteistä ammattikeittiöissä. Kysely vastuullisista hankinnoista kuntien hankintapäättäjille: ikuu_2016_pro_luomu.pdf Kuluttajakysely kuntien vastuullisista hankinnoista: _Pro_Luomu_Ekocentria.pdf 12

14 Luomutuotannon kannattavuus Myynnin vahvan kasvun myötä monista luomuraaka-aineista on puutetta, joten tarvitaan lisää luomutuotantoa. Kannattavuus motivoi viljeljöitä siirtymään luomuun. Hanke toteutti Luken kanssa selvityksen luomutilojen kannattavuudesta. Selvityksen yhteydessä paranettiin myös Taloustohtorin toimivuuttaa luomutilojen kannattavuuden esittämiseen. Nyt luomu löytyy etuvivulta ja luomutilat on eroteltu onko koko tuotanto luomussa vai vain esim. pellot. Arto Latukka Lukesta esitti selvityksen tuloksia Luomufoorumissa. Lisäksi hän kävi esittelemässä selvitystä useissa tilaisuuksissa ja selvityksen perusteella luomun kannattavuutta käsiteltiin useassa mediassa. Taloustohtori: n_kannattavuus Esitys Luomufoorumissa: Luke:n raportti liittenä Arvoketjuryhmät Arvoketjuryhmät ovat tärkeä foorumi arvioimaan kysynnän ja tarjonnan kohtaamista ja siihen liittyviä ongelmakohtia. Arvoketjuryhmissä käytiin lävitse markkina- ja tuotantotilannetta ja muita ajankohtaisia asioita. Arvoketjuryhmät kokoontuivat hankkeen aikana seuraavasti: Vuonna 2015 Kasvis: Maito: Liha: Vuonna : Kasvis: Maito:

15 Liha: Arvoketjuryhmien muistiot verkossa: Tiedotus Hankkeen tiedotus on rakentunut hankkeessa toteutettujen analyysien ja kartoitusten tuloksista viestimiselle. Lisäksi verkkoon on tuotettu tiedotusaineistoa, jota esim. sidosryhmät voivat käyttää esitellessään suomalaista luomutuotantoa ja -kulutusta sekä jakaessaan tietoa siitä sosiaalisessa mediassa. Mediatiedotteet ja verkkoartikkelit Luomutuotannon ja -markkinoiden kehityksestä Suomessa ja ulkomailla on tiedotettu medialle ja sidosryhmille aktiivisesti mediatiedotteissa ja Pro Luomun uutiskirjeissä: niitä on julkaistu Täsmäluomu-hankkeessa yhteensä 39 kappaletta (linkkilista tämän osion lopussa). Kaikki tiedotusaineisto on aina jaettu myös Pro Luomun sosiaalisen median kanavissa (Twitter: ja Facebook: Luomu Suomessa -koosteet Suomen luomutuotannon ja luomumarkkinoiden kehittymisestä on julkaistu vuosittain Luomu Suomessa -tilastokooste. Siihen on koottu edellisvuoden osalta sekä julkisia tilastoja että Pro Luomun ja EkoCentrian teettämien selvitysten tuloksia. Koosteet on julkaistu vuosittain netissä sekä suomeksi että englanniksi. Luomu Suomessa 2016: Luomu Suomessa 2015: Luomu Suomessa 2014: Suomalaiset ja luomu -kooste Vuonna 2015 toteutetusta kuluttajabarometrista laadittiin tiivistetty ja helppolukuinen esitysversio. Sitä on lähetetty pyydettäessä power point -versiona henkilöille, jotka ovat halunneet esitellä suomalaista luomukuluttajaa eri yhteyksissä. Alkuvuodesta 2017 aineisto julkaistiin myös ruotsiksi. Suomalaiset ja luomu: Finländarna och eko: Valokuvat, faktameemit ja infograafit Kesällä 2016 kuvautettiin erilaisia verkko- ja media-aineistoja varten suomalaista luomutuotantoa neljällä luomutilalla eri puolilla maata. Kuvia otettiin puutarhatilalla, siipikarjatilalla (munantuotanto), maitotilalla ja sikatilalla. Kuvia on käytetty mm. verkkoartikkelien kuvituksena ja 14

16 tarjottu medialle luomutuotannosta ja -markkinoista kertovien tiedotteiden kuvitusaineistoksi: valmiin kuva-aineiston tarjoaminen tiedotteen yhteydessä madaltaa median julkaisukynnystä etenkin visuaalisuutta painottavassa verkkojournalismissa. Kuvat sijaitsevat Dropbox-pilvipalvelussa ja linkki niihin luovutetaan pyynnöstä sidosryhmille tai medialle. Hankkeen loppuvaiheessa toteutettiin 20 kpl ns. faktameemejä. Meemit ovat sosiaalisessa mediassa jaettavia kuvia, jotka monesti sisältävät myös hieman tekstiä. Kevättalvella 2017 aloitetussa faktameemi-kampanjassa kuviin yhdistettiin tuoreita faktoja Suomen luomutuotannon ja - markkinoiden kehityksestä. Faktameemejä jaettiin 2 meemiä/viikko Pro Luomu sosiaalisen median kanavissa ja ne ovat vapaasti kaikkien käytettävissä verkossa. Faktameemit netissä: Lisäksi hankkeen loppuvaiheessa toteutettiin pienimuotoisia infograafeja suomalaisen luomutuotannon tuoreista kehitysluvuista. Infograafit ovat vapaasti kaikkien käytettävissä verkossa. Infograafit netissä: Lista mediatiedotteista ja verkkoartikkeleista: Luomusianlihantuotanto lisääntyi kolmanneksen: ( ) Luomu Suomessa 2016 kokoaa hyvän luomuvuoden: kokoaa-hyvan-luomuvuoden/ ( ) Luomun maailmanmarkkinat kovassa kasvussa: ( ) Organic sales continue to boom in Finland in 2016: ( ) Luomun myynti huimassa kasvussa: + 14 % vuonna 2016: ( ) Pelkkä luomu ei myy leipää: ( ) Luomukinkkujen kysyntä kasvaa: ( ) Tanska ja Ruotsi syövät runsaasti luomua: ( ) Sale of organic products in Finland going strong: ( ) Suomen luomumarkkinat vahvassa kasvussa: ( ) Evira ennakoi: luomuala lisääntyy 8 %: ( ) Löytyykö luomutuotteiden top-5 ruokakaapistasi? ( ) Vastuullisuusmerkit haastavat kunnat lisäämään kestäviä hankintoja: ( ) 15

17 Luomu Suomessa -tilastokooste kertoo luomun kehityksestä: ( ) Luomulihan tuotanto kasvoi kolmanneksen: ( ) Luomu on tavallista ruokaa ammattikeittiöissä: ( ) Luomu myi hyvin USA:ssa 2015: ( ) Globaali luomumyynti nousi yli 10 % v. 2014: 10-v-2014/ ( ) Biofach mykisti tarjonnallaan: ( ) Saksan luomumarkkinoilla vahva kasvu 2015: ( ) Euroopan luomumarkkinat kasvoivat vauhdilla 2014: ( ) Sale of organic products increased by almost 7 % in Finland: ( ) Luomun myynti lisääntyi lähes 7 %: ( ) Luomun kysyntä kasvaa lähivuosina: ( ) Kotimaisia luomukinkkuja hyvin tarjolla: ( ) REKO-ringit laajenevat vauhdilla: ( ) Luomulihan myynti vahvassa kasvussa: ( ) Taantuma ei ole taittanut luomun vetovoimaa: ( ) Luomumarkkinoiden kehitys yhä plussalla: ( ) Luomuala odottaa maltillista kasvua: ( ) Luomu kasvoi ja halpeni Tanskassa: ( ) Luomulihan tuotanto laajeni edelleen: ( ) Myös Britannian luomumarkkinat kasvoivat: ( ) Luomu Suomessa -kooste päivitetty: ( ) Organic sector shows growth in sales in Finland: ( ) Luomun myynti lisääntyi viime vuonna: ( ) Luomun myynti kasvoi Saksassa lähes viisi prosenttia: ( ) Globaalit luomumarkkinat kovassa kasvussa: ( ) 16

18 Ruotsin luomumarkkinat uuteen ennätykseen: ( ) Hankkeen kohderyhmät ja aikataulu; Hankkeen kohderyhmät olivat luomualan toimijat, luomusta kiinnostuneet elintarvikealan toimijat sekä kuluttajat. Hanke käynnistyi vuoden 2015 alussa ja tarkoitus oli päättää se 2016 loppuun. Hankkeelle kuitenkin haettiin ja myönnettiin jatkoaika, joten se päättyi Hankkeen tulosten hyödynnettävyys hankkeen päätyttyä Kaikki tutkimukset säilyvät nettisivuilla, joten ne ovat hyödynnettävissä myös hankkeen jälkeen. Luomu Suomessa kooste on hankkeen aikana saanut lisää julkisuutta ja sitä osataan nyt jo odottaa. Hankkeen aikana on myös päästy testaamaan, miten tietoa tulisi yksinkertaistaa, jotta asia menisi paremmin perille. Luomumarkkinan ja tuotannon kasvaessa tiedon tarve kasvaa ja pitkät aikasarjat ovat tarpeen. Tässä hankkeessa aloitettuja ja jatkettuja aikasarjoja tulee edelleen jatkaa. Entistä enemmän kaivataan tietoa myös muista maista ja toisaalta Suomen tietoja halutaan julkaista myös Suomen ulkopuolella. Hankkeen ansiosta Taloustohtori-palvelua pystyttiin kehittämään niin, että luomutuotannon kannattavuudesta saadaan jatkossakin tarkempaa tietoa. Taloustohtori tulee toimimaan kannattavuuden lisäksi alustana monille maatalouden muillekin seurantamittareille. Tarkemman luomuanalyysin myötä luomutilat tulevat nyt mukaan myös tähän muuhun seurantaa. Luomulihan tuotannosta ei ole saatu tietoa ilman erillistä selvitystä. Tämän hankkeen pilottiprojektin myötä on todennäköistä, että luomulihantuotanto on osa normaalia tilastointia. Hankkeen työntekijät Hankkeessa työskentelevät seuraavat henkilöt: toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila, tiedottaja Minna Nurro, sekä hankkeen aikana lyhytaikaisissa työsuhteissa toimineet Aura Lamminparras, Heidi Haavisto ja Hanne Ahonen. Budjetti ja kustannusten toteutuminen Hankkeen budjetti ja toteuma on esitelty kustannuslajeittain liitteessä. Hankkeen kustannukset alittivat budjetin eurolla, joka vastaa 1,5 %. Kustannuslajeista suurin alitus tuli matkakustannuksista, jotka kattaa yli 60 % budjetin ylijäämästä. Matkakustannuksien erotus johtuu siitä, että matkalippujen hinnat ovat merkittävästi halvempia kuin alkuperäisessä budjetissa ajateltiin. Matkakuluissa on myös säästetty ajoittamalla eri hankkeiden kokouksia yms. samaan aikaan. 17

19 Viestintäaineiston kuluissa graafiseen suunnitteluun oli budjetoitu toteutuneita kustannuksia enemmän. Toisen hankkeen kilpailutuksen kautta löysimme hinta-laatu-suhteeltaan edullisen tekijän, joten säästimme tiedotusaineiston tekemisessä. Muissa kustannuksissa budjetti ylittyi. Se johtui lähinnä budjetoitua suuremmista taloushallinnon kuluista. Liitteet: Budjetti ja toteutuma Kilpailutusselvitykset: Luken raportti Työajat 18