Ähtäri Zoo Panda Visit -hanke: Työpaja Ähtäri Zoo Panda Visit -hanke: kevät

Transkriptio

1 Ähtäri Zoo Panda Visit -hanke: Työpaja Ähtäri Zoo Panda Visit -hanke: kevät

2 Ohjelma Tervetulosanat: Kristian Sievers, lehtori, Haaga-Helia Ammattikorkeakoulu Ähtäri Zoo Panda Visit -hanke ja Ähtäri Zoon kv-terveiset: Satu Keski- Valkama, projektipäällikkö, Ähtäri Zoo Kesän Panda Visit -matkailijatutkimuksen tulokset: Petteri Ohtonen, tutkimuspäällikkö, Haaga-Helia Ammattikorkeakoulu Visit Finlandin toimintalogiikka, asiakasprofiilit ja käytännön mahdollisuudet yrityksille: Heli Saari, Account Manager Europe, Business Finland, Visit Finland Ähtäri Zoo Panda Visit -hankkeen syksyn toimenpiteet ja mahdollisuudet yrityksille: Satu Keski-Valkama, projektipäällikkö, Ähtäri Zoo kahvia ja pullaa KV-markkinoille yrityksenä ja verkostona: Kristian Sievers, yliopettaja, Haaga-Helia Ammattikorkeakoulu Ähtäri Zoo Panda Visit -hanke: kevät

3 Pilotit, testaukset ja kokeilut Ähtäri Zoo Panda Visit -hanke: kevät

4 Mitkä asiat ovat hyödyttäneet yritystäni eniten Ähtäri Zoo Panda Visit hankkeessa? Millaisia esteita tai ongelmia näet Panda Visit tuotteissa? Millaisissa tuotteissa ja toimenpiteissä haluat olla mukana Ähtäri Zoo Panda Visit -hankkeessa?

5 Mitkä asiat ovat parasta tutkimuksien tuloksissa? Mitkä ovat tärkeimmät kehittämiskohteet Pandamatkailun kehittämiseen liittyen? Mitä mina teen tutkimuksen tietojen perusteella?

6 Mitkä asiat on huomioitava pandamatkailun kansainvälistymisessä? Mitkä ovat tärkeimmät kohdemarkkinat pandamatkailussa? Mihin Visit Finlandin toimenpiteisiin ja toimintaan osallistun?

7 Mitkä ovat tärkeimmät toimenpiteet kansainvälistymisessä? Miten haluan olla mukana Ähtäri Zoo Panda Visit hankkeessa tulevaisuudessa?

8 Visit Finland kansainvälistymisopas

9 10 toimenpidettä 9/18-3/19 Teema: Osallistujat Muistakaa: hissipuhe, tuotekortit, MyStay, FAM, Toiveet, tarpeet, mitä ja ketä tarvitaan?

10 Ähtäri Zoo Panda Visit -hanke: kevät

13 Hungry for Finland Kärkituotteet Kärkituotteet, joita markkinoidaan kansainvälisille markkinoille! Kristiina Havas, Kristian Sievers, Kristiina Adamsson Yhteenveto

14 Visio 2020 Hungry for Finland! Ruoka tärkeäksi ja elämykselliseksi osaksi Suomen matkailua! Missio Mitä useampi kokki, sen maukkaampi soppa! Ruoka- ja matkailutoimijat laajasti mukaan!

15 Suomalaisen ruokamatkailun määritelmä Ruokamatkailutarjonta on matkailijoiden kohtaama paikallisuuteen ja tarinoihin perustuva maukas ravintolaruokailu, kotiruokailu, katuruoka, suomalaisen ruoan tekeminen ohjatusti, luonnonantimiin ja keräilyyn liittyvät ruokamatkailutuotteet, luonnossa ja kulttuuriympäristössä tapahtuva ruokailu, erilaiset ruokamatkailuun liittyvät reitit ja tapahtumat, torit, kauppahallit, erikoismyymälät kuten juustolat, viinitilat sekä pienpanimot ja niiden ympärille rakennettu ohjelma. Ruokamatkailuun liittyvät tarinat, paikallisuus ja puhtaus. Parhaimmillaan ruokamatkailutuote on osallistamista ja tekemistä, josta matkailija oppii jotain uutta ja tekee matkailutuotteen elämykselliseksi. 16

16 Ruokamatkailun kehittämisen 3 temaattista painopistealuetta Taste of place Alueellinen ruokakulttuuri, suomalaisuus ja suomalainen elämäntapa maistuvat Pure pleasure Suomalainen puhdas ruoka tekee hyvää mielelle ja ruumiille Cool and creative from Finland Kansainvälisesti tunnustetut ruokailmiöt Ruoka ja ruokailu ovat oleellisia ja elämyksellisiä osia matkailutuotetta 17

17 Hungry for Finland tuotteiden valinta Ruokamatkailukilpailu Työpajakierros Alueelliset kyselyt ja selvitykset Tuloksena 45 ehdokasta Asiantuntijaraati Terhi Hook, Visit Finlandin näkemys Merja Hart, Travel Experience, Incomingtoimiston näkemys Sami Rekola, Haaga-Helia amk, ruokatuotannon ammattilaisen näkemys 14 kärkituotetta ja 10 hyvää tuotetta Kärkituotteiden kriteeristö: Kriteereinä olivat Visit Finlandin kansainvälistymiskriteerit ja My Stay-tuotekriteerit 18

18 Suomen ruokamatkailun kärkituotteet Majatalosta majataloon yrttiretki Karjalainen ruokaretki Sieniretki Nuuksiossa Mustion Linnan kalaasit Parppeinpirtin karhunpeijaiset Kitkan viisas Arctic Power Berries Malmgårdin kartano Ravintola Smakby Ravintola Säräpirtti Tertin kartano Food&Fun Festival Satoa ruokafestivaali Studioravintola Tundra 19

19 Osallistuneet ruokamatkailutuotteet maakunnittain Maakunnat Kpl 01 Uusimaa Helsinki 7 02 Varsinais-Suomi 7 19 Lappi 7 12 Pohjois-Karjala 7 10 Etelä-Savo 5 14 Etelä-Pohjanmaa 5 06 Pirkanmaa 5 05 Kanta-Häme 4 17 Pohjois-Pohjanmaa 4 09 Etelä-Karjala 2 16 Keski-Pohjanmaa 2 15 Pohjanmaa 2 11 Pohjois-Savo 2 08 Kymenlaakso 1 18 Kainuu 1 07 Päijät-Häme 1 04 Satakunta 1 13 Keski-Suomi 1 Yhteensä

20 Voittajien piirteitä ruokamatkailukohteina Voittajakaartilla on monenlaista tekemistä kohteessa matkailijalle, esim. panimo, puoti, aktiviteetteja, teatteria, hyvinvointiin ja luontoon liittyviä aktiviteetteja Nettisivut ovat hyvännäköiset Monipuoliset kumppanit Keskittyvät siihen mitä osaavat Useassa yrityksessä hiljattain tapahtunut sukupolvenvaihdos tuoreet ajatukset Selkeä tahtotila kehittyä Ovat rohkeasti ylpeitä osaamisesta ja tekemisestä Kohteissa lähiruoka, villiruoka, paikallisuus ovat vahvoja asioita Keräävät palautetta ja myös hyödyntävät sitä Kohteilla selkeä teema ehjä paletti Esteettisesti mietittyjä ja miljöö kunnossa 21

21 Majatalosta majataloon -retket valittu Suomen parhaaksi ruokamatkailutuotteeksi 2015! 22

22 Profiloitumisesta alueellisesti Lähiruoka, puhdas ruoka, puhtaita raaka-aineita luonnosta, paikalliset tuottajat, luomu (kyselyt) 1. Itä ja länsi, pohjoinen ja etelä 2. Rannikkomaakunnat ja sisämaa 3. Sulatusuunit ja fuusiot 4. Saaristo Maakuntien sisäiset alueet ja erilaisuus Paikka + tuote Taste of place 23

23 Maakunnan matkailuprofiili Alueellinen sijainti Suomessa ja alueen mahdollisuudet Matkailustrategiat Verkostot Maakunnan panostus ruokamatkailuun Hankkeet Erikoisruokakunnat/ alueet maakunnan sisällä Maakuntien historiallinen ruokaperinne & ruokatuotanto Perunamaakunta Ruokamatkailun ulottuvuudet maakunnissa Maakuntatunnukset Maakuntakalat Ruokamatkailun kärkituotteet Maakuntien erikoisruokatuotteet Nimisuojatuotteet Rapumaakunta Suomen vilja-aitta 24

24 Ota yhteyttä! projektipäällikkö projektikoordinaattori Lisätietoa ja materiaaleja

25 Premiumia ja luksusta Arvot ja ansainnat lifestyle toimialalla -projektin esittely Visit Finland 2018, V.A. Heikkinen

26 Avainmotto Ainoa relevantti vastaus on, ettei meillä ole luksusta siinä merkityksessä, miten se on maailmalla standardoitu aineellisesti ja palvelullisesti. Meillä on väitteenä oma kategoria, joka koostuu luontoyhteyden, autiouden, (outouden) ja selviytymisen puristisena ja jalostavana kokemuksena. Eeropekka Rislakki, päätoimittaja Viisi Tähteä

27 Mitä uusi suomalainen luksus ja premium on? Ennakkoluuloton Eettinen Ekologinen Esteettinen Rohkea Hyvää tekevä Sinusta?

28 Luotettavuus Turvallisuus Moniaistinen, uniikki asiakaskokemus Rakenna luksusilmapiiri! Arkkitehtuuri Design Nyanssit Huolehtiva, vieraanvarainen ja kielitaitoinen palvelu Luonto, kestävyys

29 Luksus- & premiummatkailun liiketoimintatrendit

30 Trendi 1. Premiumisaatio Premiumisaatio on yleiskäsite elämysten, palvelujen ja tuotteiden laadun nousulle. Ilmiö johtuu varakkaiden kuluttajien ja matkailijoiden määrän kasvusta. Samalla korkealuokkaisten tuotteiden, kuten huippumuodin kysyntä on kasvanut. Maailman luksusbrändit ovat monipuolistaneet tuoteportfolioitaan ja laajentuneet verkkokauppoihin ja Aasian metropoleihin. Vaurastumisen seurauksena viiden tähden hotellien ja elämyskohteiden suosio lisääntyy. Huippuhuoneistoja ja sviittejä rakennetaan lisää. Lisäksi hienojen ruokaravintolakonseptien sekä huippuraaka-aineiden ja -keittiömestarien kysyntä kasvaa arvostetuimmissa destinaatioissa. 34

31 Trendi 7: Luksus- & premiummatkailijat edustavat sekä vanhaa että uutta luksusta Konservatiivisen Konservatiivisia Uuden luksuksen Uuden luksuksen luksuksen palveluvalintoja elementtejä palveluvalintoja elementtejä Elitistisyys Mannermaiset, klassiset Länsimaisuus Designhotellit, villat, viiden tähden hotellit ja huippuhuoneistot sviitit Eksklusiivisuus Yksityiskoneet, limusiinit Korkealuokkaisuus Bisneslentoluokat Klassinen maku Loistelias palvelu Ympäristölähtöisyys Käsityönä, pienteollisesti tuotetut esineet Korkeat laatuvaatimukset Huippukalliit palvelut ja tuotteet Vastuullisuus Personoidut, mielekkäät matkat Etäisyys Turvamiehet, sviitit Persoonallisuus Täsmäpalvelut

32 Trendi 13: Puhtaus ja SLOW Suomen metsäalasta 90 % voisi olla luomukeräysaluetta, meillä on jo nyt eniten maailmassa luomusertifioitua alaa maailmassa Yli 80 % Suomen pinta-alasta on luokiteltu täysin tai suhteellisen hiljaiseksi alueeksi: Ollaan hiljaa ja rauhallisesti. Suomi on maailman puhtain ja vihrein maa, EPI-indeksi 90,68 pistettä

33 Trendi 18. Voimaannuttava vieraanvaraisuus -Hostamanship, the art of making people feel welcome Se on dialogia, vuoropuhelua ihmiseltä ihmiselle, aitoa ja välitöntä, läsnäoloa ja reagointia Se on sitä, että ihmiset tuntevat itsensä odotetuiksi ja tervetulleiksi Yritys ei voi olla aidosti vieraanvarainen ulospäin ellei se ole sitä sisäänpäin Kohtaamiseen perustuva killpailuetu, jota ei voi kopioida sellaisenaan: on sidottu aikaan, paikkaan ja juuri niihin ihmisiin, jotka ovat läsnä Esimerkillinen vieraanvarailija: Herra joulupukki Ota haltuusi vieraanvaraisuus: lue tästä, katso tästä

34 Trendi 19: Hio nyansseja! Luksus on nyanssibisnestä Luksus on kynttilänliekkien ja takan lieskojen säätämistä Details, details, details!

35

37 Miten käytäntöön pandamatkailua kansainvälisille markkinoille? Pieni kehittämisteko! Jotta ideat etenevät, ne on testattava Päivän viimeinen vaihe on suunnitella kokeilu, minipilotti, testi, jonka pohjalta voidaan arvioida idean kantavuutta. Pieni kehittämisteko Miten tämä idea kokeillaan ja miten testataan? 41

38 Kokeilun nimi Pieni kehittämisteko -tehtävä Harjoitus: Asiakasprofiilin rakentaminen Kenelle kokeilu on tarkoitettu?(kohderyhmä) Mitä resursseja ja tekemistä tarvitaan? Mihin ongelmaan Asiakkaan etsitään arvostus/tavoite vastausta? esim. maksaa palvelusta ja ammattitaidosta Mitä oletat, että tapahtuu? Miten se toimii(kuvaus)?? Asiakkaan arvostus/tavoite esim. etsii uusia elämyksiä?? Mitä opit (esteitä ja tarvittavia helpotuksia)? Vastakohtainen arvostus/tavoite esim. arvostaa perinteitä Miten mittaat onnistumista? Mitä seuraavaksi? Vastakohtainen arvostus/tavoite esim. maksaa määrästä ja itsepalvelusta 42

39 Experiences are a distinct economic offering as distinct from services as services are from goods 43

40 Mistä hinnasta puhutaan? Bruttohinta - Tuotteen tai palvelun tuottajan kuluttajia varten julkaisema hinta. Hinnan tulee aina sisältää kaikki siihen kuuluvat verot ja siitä voidaan antaa alennuksia esim. ryhmän koon tai sesongin mukaan. Mikäli komissiokauppa on sovittu bruttohintalähtöisesti, on myös julkisista alennus hinnoista annettava sovitun prosentin suuruinen komissio. (MEK 2004.) verollinen myyntihinta sis. komission = nettohinta + komissio + vero = ulosmyyntihinta Nettohinta komissiolla vähennetty bruttohinta, joka annetaan välittäjälle. Välittäjä saattaa lisätä nettohintaan oman katteensa vasta yhdisteltyään tuotteeseen muita tuotteita, jolloin kuluttajan maksamaa hintaa alkuperäisestä tuotteesta tai palvelusta on vaikea eritellä.. Verollinen myyntihinta ilman komissiota= kustannukset +kate + verot Bruttonettohinta on palveluhinta, josta ei makseta komissiota. Näitä voivat olla esim. julkistenlaitosten, kuten uimahallien tai museoiden pääsyliput, jotka tuottaja tai välittäjä liittää osaksi jotain pakettituotetta. Tuloa näistä välittäjä voi saada ainoastaan asiakkaalta perittävästä varausmaksusta Ryhmähinta on euromääräinen, erikseen ryhmiä varten määritelty hinta, jossa alennus perustuu porrastettuun ryhmäkokoon. Ryhmähinta voidaan antaa julkisesti henkilöhintana minkä tahansa ryhmän varattavaksi. Kun tästä hinnasta vähennetään välittäjän komissio, saadaan ryhmänettohinta/ henkilö. Nettoryhmähinta - on välittäjälle annettava erikoishinta, joka on merkittävästi (25-50 %) julkaistuja hintoja alhaisempi. Nettoryhmähinta on aina tuottajan ja välittäjän keskeiseen sopimukseen perustava, jota ei koskaan anneta suoraan ryhmille tai loppukäyttäjälle. Kiintiöhinta liittyy ryhmämatkojen sarjakauppaan, jossa matkanjärjestäjä varaa ennakkoon merkittävän osan tuottajan kapasiteetista erikseen sovittavalla hinnalla ja ehdoilla. Kiintiöneuvotteluihin tulee aina sisällyttää merkinnät aikarajoista, milloin kiintiöt palautuvat tuottajalle ja ryhmien minimikoosta, jolloin kiintiöhinnat ovat voimassa. Huolintamaksu - handling fee on palvelun tuottajan erikseen välittäjälle maksama korvaus, silloin kun komissiota ei prosentuaalisesti tai euromääräisesti makseta. Tämä maksu soveltuu esim.l isäpalvelujen välittämiseen, silloin kun niitä ei voida liittää osaksi peruspakettia. (MEK 2004.) Experiences are a distinct economic offering as distinct from services as services are from goods 44

41 Hinnoittelu ja jakelutiet Leisure-tuotteet, jotka ovat useimmiten esillä palveluntuottajan nettisivulla, DMCn nettisivulla ja matkanjärjestäjän nettisivulla sekä esitteessä ja lisäksi kohteessa paikallismyynnissä, tulisi olla hinnoiteltu siten, että kuluttajalle tarjotaan aina samaa hintaa. Palveluntuottajan tulisi hinnoitella tuotteensa siten, että se sisältää jakelukanavan vaativan komission. Suositeltavaa on laskea 20% - 30% komissiovara tuotteeseen. Palveluntuottajan kannattaa määritellä tuotteensa ulosmyyntihinta, eli sisällyttää riittävä komissio hintaan. Näin hinnoittelu on linjakasta ja kestää jakelukanavan portaat. 45 Experiences are a distinct economic offering as distinct from services as services are from goods

42 Esimerkkejä Esimerkkejä jakelukanavasta: Palveluntuottaja EUR 80» DMC/incoming toimisto 10%» Matkanjärjestäjä 10%» Kuluttaja EUR 100 Palveluntuottaja EUR 80» DMC / incoming 20%» Kuluttaja EUR 100 Palveluntuottaja EUR 80» Matkanjärjestäjä 10%» Matkatoimisto 10%» Kuluttaja EUR 100 Palveluntuottaja EUR 70» DMC 10%» Matkanjärjestäjä 10% Experiences are a distinct economic offering as distinct from services as services are from goods» Matkatoimisto 10%» Kuluttaja EUR100 46

43 Experiences are a distinct economic offering as distinct from services as services are from goods 47

44 Ajatuksia hinnoittelusta? 1. Millä perusteella tuotteet hinnoitellaan? 2. Millaiset tavoitteet näillä tuotteilla on? 3. Millainen on lanseerausmarkkinointi? 4. Miten huomioidaan jakelukanavat? 48 Ähtäri Zoo Panda Visit -hanke: kevät 2018