M/S TRADER (FIN), karilleajo Varkaudessa ja Sulkavalla

Transkriptio

1 Tutkintaselostus C4/2011M M/S TRADER (FIN), karilleajo Varkaudessa ja Sulkavalla Tämä tutkintaselostus on tehty turvallisuuden parantamiseksi ja uusien onnettomuuksien ehkäisemiseksi. Tässä ei käsitellä onnettomuudesta mahdollisesti johtuvaa vastuuta tai vahingonkorvausvelvollisuutta. Tutkintaselostuksen käyttämistä muuhun tarkoitukseen kuin turvallisuuden parantamiseen on vältettävä.

2 Onnettomuustutkintakeskus Olycksutredningscentralen Safety Investigation Authority, Finland Osoite / Address: Sörnäisten rantatie 33 C Adress: Sörnäs strandväg 33 C FIN HELSINKI HELSINGFORS Puhelin / Telefon: (09) Telephone: Fax: (09) Fax: Sähköposti/ E-post/ Internet: turvallisuustutkinta@om.fi ISBN (Nid.) ISBN (PDF) ISSN (Nid.) ISSN (PDF) ISSN-L Multiprint Oy, Vantaa 2013

3 TIIVISTELMÄ M/S TRADER (FIN), KARILLEAJO VARKAUDESSA JA SULKAVALLA Suomalainen rahtialus M/S TRADER ajoi raakapuulastissa karille pian satamasta lähdön jälkeen ollessaan matkalla Varkaudesta Imatralle klo Karilleajopaikka sijaitsee Varkaudessa Akonniemen öljysataman edustalla. Sen koordinaatit ovat lat ,43 N, lon E. Alus oli lähtenyt satamasta samana päivänä klo ja päällikkö oli luovuttanut ohjailun vahtiperämiehelle noin klo suoralla väyläosuudella aluksen kulkiessa käsiohjauksessa, ja poistunut itse komentosillalta pian tämän jälkeen. Vahtiperämies ohjasi aluksen loivasti vasemmalle kaartuvaan käännökseen. Käännöksen lopussa ajauduttiin pois väylältä kaarroksen ulkopuolelle ja siellä punaisen lateraaliviitan väärälle puolelle. Alus juuttui karille ja se sai vuodon keulapiikkiinsä. Onnettomuuteen ei voida nimetä yhtä syytä. Käännöksen epäonnistuminen ja aluksen ajautuminen ulos väylältä karille oli seurausta useamman seikan yhteisvaikutuksesta. Perämiehen komentosiltalaitteiston käyttö oli väärin ajoitettua ja kääntymisnopeuden ennakointi kartan avulla suoritettuna puutteellista. Perämiehen perehtyneisyys aluksen ohjailuominaisuuksiin ei ollut riittävää. Myöskään hänen pätevyytensä eikä kokemuksensa ollut riittävää toimimaan vahtipäällikön tehtävissä tämän kokoluokan aluksissa. Komentosiltayhteistyötä ei ollut, koska vahtimies oli kesken käännöksen lähtenyt pois komentosillalta. Tehokasta komentosiltatoimintaa heikentäneet seikat juontavat juurensa osin varustamon kehittymättömään turvallisuuskulttuuriin, joka ei tukenut turvallisten käytäntöjen luomista alukselle. Komentosiltatoiminnan heikkoudet realisoituivat vaikeahkossa käännöksessä ja alus ajautui karille. TRADER ajoi toisen kerran karille matkallaan Varkaudesta Joutsenoon raakapuulastissa klo Sulkavalla Pihlajaveden Lepistönselällä noin kaksi meripenikulmaa Vekaran salmen eteläpuolella. Alus juuttui lujasti kiinni matalikolle. Karilleajopaikan koordinaatit ovat lat ,3N, lon ,7E. Päällikkö oli ennen onnettomuutta ohjannut aluksen läpi Vekaransalmen kapeikkojen sekä luovuttanut ohjailun vahtiperämiehelle suoralla väyläosuudella aluksen kulkiessa automaattiohjauksessa. Vahtiperämies ei aloittanut suoran väyläosuuden lopussa käännöstä oikealle, ja alus ohjautui vihreän lateraaliviitan väärälle puolelle ja sen takana olevalle matalikolle. Onnettomuuden syy on perämiehen virheellisen tilannetietoisuuden synnyttämä erehdys. Vahtiin tultuaan perämies sai optisen havainnon kauempana olevasta viitasta, erehtyi väylän nimelliskulkusuunnasta ja päätti jättää viitan virheellisesti aluksen oikealle puolelle. Virheellinen tilannetietoisuus ei korjaantunut missään vaiheessa, ja alus ajoi karille nopeutta ja suuntaa muuttamatta. Onnettomuuteen taustalla myötävaikuttaneita tekijöitä oli useita. Jos nämä tekijät olisivat olleet kunnossa, erehdys ei todennäköisesti olisi konkretisoitunut karilleajona. Vahtia vaihdettaessa ei noudatettu turvallisuuteen liittyviä vahdinvaihtorutiineita tilannekatsauksineen, alukselta puuttui I

4 käyttökelpoinen reittisuunnitelma, perämies ei seurannut väylälinjoja aktiivisesti eikä käyttänyt navigointilaitteita tehokkaasti hyväkseen. Lisäksi vahtimies, joka olisi oikein ohjeistettuna saattanut vaikuttaa oikeaan reitinvalintaan, puuttui komentosillalta. Tutkinnan perusteella Onnettomuustutkintakeskus suosittelee Liikenteen turvallisuusvirastolle, että se kehittää yksityiskohtaisen kirjallisen ohjeen turvallisuusjohtamisjärjestelmän väliaikaisten todistuskirjojen myöntämiseksi tehtävästä alkutarkastuksesta. Lisäksi tarvitaan kevyt välitarkastus siirtymäajalle sen varmistamiseksi, että aluksilla toimitaan myös siirtymäaikana hyvien turvallisuusjohtamiskäytäntöjen mukaisesti. Saimaan VTS:n ja hätäkeskusten välillä tehtyihin hätäilmoituksiin liittyi epäselvyyksiä tilanteen hahmottamisen ja tapahtumapaikan määrittämisen osalta. Tutkinnan perusteella Onnettomuustutkintakeskus suosittaa Liikenneviraston Saimaa VTS:n ja alueella toimivan hätäkeskuksen välisen ilmoitusmenettelyn kehittämistä hälytysviiveiden minimoimiseksi. II

5 SAMMANDRAG C4/2011M M/S TRADER (FIN), GRUNDSTÖTNING I VARKAUS OCH I SULKAVA Det finska fraktfartyget M/S TRADER körde på grund snart efter att ha avgått från hamnen den 4 september 2011 kl Fartyget var på väg från Varkaus till Imatra och hade råvirke som last. Positionen för grundstötningen ligger utanför Akonniemi oljehamn i Varkaus, koordinaterna lat ,43 N, lon E. Fartyget hade avgått från hamnen samma dag kl Befälhavaren hade överlåtit manövreringen åt den vakthavande styrmannen på ett rakt farledsavsnitt ca kl och lämnat bryggan snart därefter. Fartyget var då under manuell styrning. Den vakthavande styrmannen manövrerade fartyget till en gir som löpte gradvis mot babord. Mot slutet av giren drev fartyget bort från farleden, utanför svängen, och därifrån på fel sida av det röda lateralmärket. Fartyget fastnade på grund och började läcka i förpiken. Det är inte möjligt att fastslå en enskild faktor som orsak till olyckan. Att giren misslyckades och fartyget drev ut från farleden på ett grund är följd av en samverkan av flera faktorer. Styrmannen använde bryggutrustningen vid fel tidpunkt och den mån i vilken girhastigheten uppskattades på förhand med hjälp av sjökortet var otillräcklig. Styrmannen var inte tillräckligt insatt i fartygets manöveregenskaper. Han var inte heller tillräckligt kompetent och hade inte nog av erfarenhet för att fungera som vakthavande styrman på fartyg av denna storleksklass. Bryggsamarbetet på fartyget förverkligades inte eftersom vaktmannen hade lämnat bryggan mitt i giren. De faktorer som försvagade effektiv bryggverksamhet härstammar delvis från rederiets outvecklade säkerhetskultur, som inte stödde skapandet av säkra handlingssätt på fartyget. Svagheterna i bryggoperationerna realiserades i en tämligen svår gir och fartyget drev på grund. TRADERs andra grundstötning ägde rum i Sulkava, på Lepistönselkä öppna sjöområde i insjön Pihlajavesi, ca två sjömil söder om sundet Vekaransalmi den 16 september 2011 kl Fartyget var på väg från Varkaus till Joutseno med råvirke som last. Fartyget fastnade hårt på det grunda området. Koordinaterna för positionen där grundstötningen ägde rum är lat ,3N, lon ,7E. Befälhavaren hade före olyckan manövrerat fartyget genom de smala ställena i sundet Vekaransalmi och därefter överlåtit styrningen på ett rakt farledsavsnitt år den vakthavande styrmannen. Fartyget var då i automatstyrning. Den vakthavande styrmannen började inte en gir mot styrbord i slutet av det raka farledsavsnittet, och fartyget drev på fel sida av det gröna lateralmärket och in på det grunda området bakom märket. Orsaken till olyckan var det misstag som uppstod p.g.a. styrmannens felaktiga situationsmedvetenhet. Efter att ha tagit över vakten gjorde styrmannen en optisk observation av märket längre bort, gjorde ett misstag i fråga om farledens nominella färdriktning och beslöt lämna märket på styrbordssidan av fartyget, vilket var ett misstag. Den felaktiga situationsmedvetenheten förblev felaktig, och fartyget körde på grund utan att ändra på varken hastighet eller kurs. III

6 Det finns flera medverkande faktorer som bidrog till olyckan. Om de här faktorerna hade blivit in ordning, kunde misstaget troligen inte har orsakat grundstötningen. Då vaktbytet ägde rum, iakttog man inte de vaktbytesrutiner som hänför till säkerhet och inbegriper t.ex. en lägesrapport. Ytterligare hade fartyget inte en användbar ruttplan och styrmannen följde varken upp farledslinjerna aktivt eller utnyttjade navigationsutrustningen på ett effektivt sätt. Därtill fanns vaktmannen inte på bryggan; han kunde ha medverkat till ett korrekt val av rutten ifall han hade blivit instruerad på ett rätt sätt. På basen av utredningen rekommenderar Olycksutredningscentralen att Trafiksäkerhetsverket utvecklar en detaljerad skriftlig anvisning om den preliminära inspektion som utförs vid beviljandet av tillfälliga intyg för säkerhetsledningssystem. Därtill krävs en lätt mellaninspektion för övergångsperioden för att säkerställa att man även då iakttar god säkerhetsledningspraxis på fartygen. Det framkom oklarheter i nödanmälningar mellan Saimaa VTS och nödcentralerna med hänsyn till hur situationen tolkades och olycksplatsen fastställdes. På basis av utredningen rekommenderar Olycksutredningscentralen för Saimaa VTS vid Trafikverket, och för de under Nödcentralverket fungerande nödcentraler som verkar på området, att förfarandet gällande anmälan utvecklas för att minimera antalet larmfördröjningar. IV

7 SUMMARY C4/2011 M M/S TRADER (FIN), GROUNDING IN VARKAUS ON AND IN SULKAVA ON The Finnish cargo vessel M/S TRADER was laden with raw timber when she ran aground at on 4 September 2011 soon after departing the port. She was en route from Varkaus to Imatra. The scene of the grounding lies in Varkaus off the Akonniemi oil harbour, and its coordinates were latitude N, longitude E. The vessel had departed the port at on the same day, and the Master had handed over the manoeuvring of the vessel to the officer of the watch (OOW) on a straight channel section at approx The vessel was then in manual steering. The Master had left the bridge soon after this. The OOW manoeuvred the vessel to a yaw which curved gently towards port. At the end of the yaw the vessel drifted out from the fairway outside the curve, and from there on the wrong side of the red lateral buoy. The vessel stuck on the ground and got a leakage in her forepeak. It is not possible to point out one single reason which would have caused the accident. Several factors together resulted in the failed yaw and made the vessel drift out from the fairway and run aground. The Officer timed his use of the bridge equipment incorrectly, and estimating the speed of turn with the help of the chart was inadequate. The Officer was not sufficiently familiar with the manoeuvring characteristics of the vessel. In addition, he did not have sufficient qualifications or experience to work as the OOW on a vessel of this size class. Bridge cooperation on the vessel did not work, because the Watchman had left the bridge in the middle of the yaw. The factors undermining the effective bridge cooperation were partly caused by the undeveloped safety culture of the shipping company. The safety culture did not support the development of safe practices on the vessel. The weaknesses of the bridge operations were realised in the fairly difficult turn and the vessel drifted aground.the TRADER ran aground for the second time at on 16th September 2011 on a voyage from Varkaus to Joutseno. The grounding took place in Sulkava, on the Lepistönselkä open sea area of lake Pihlajavesi, approx. two nautical miles south of the Vekaransalmi strait. The TRADER was laden with raw timber. The vessel got firmly stuck on the shoal. The coordinates of the scene of grounding were latitude N, longitude E. Before the accident the Master had manoeuvred the vessel through the narrow passages of the Vekaransalmi strait after which he had handed over the manoeuvring to the OOW on a straight channel section. The vessel was then in automatic steering. The OOW did not start a starboard turn after the straight channel section, which caused the vessel to veer to the wrong side of a green lateral buoy and to the shoal behind it. The cause of the accident was the mistake brought on by the incorrect situational awareness of the Officer. After taking over the watch, the Officer made an optical observation of a spar buoy further away, a mistake concerning the general direction of the channel and an incorrect decision to leave the spar buoy on the starboard side of the vessel. At no stage did his incorrect situational awareness change, and the vessel ran aground without changing speed or course. V

8 There were many factors contributing to the accident. If these factors had been in order, the mistake would not probably have caused the grounding. When changing the watch, watch change routines related to the safety of the vessel and comprising a situation report were not observed. In addition, the vessel did not have an applicable voyage plan. Furthermore, the Officer did not actively monitor the navigation line nor did he make effective use of the navigational instruments. Moreover, the watchman, who might have contributed to the correct choice of route if he had been instructed correctly, was not present on the bridge. On the basis of the investigation, the Safety Investigation Agency of Finland recommends that the Finnish Transport Safety Agency develop a detailed written instruction on the preliminary inspection performed when issuing temporary safety management system certificates. In addition, a light intermediate inspection is required for the transitional period to ensure that appropriate safety management procedures are maintained on vessels also during this period. There was confusion in the emergency calls between Saimaa VTS and the emergency response centres about the perception of the situation and determining the scene of the accident. On the basis of the investigation, the Safety Investigation Authority recommends to the Finnish Transport Agency that the reporting procedure between Saimaa VTS and the emergency response centres functioning under the Emergency Response Centre Administration be developed in order to minimize delays in raising alerts. VI

9 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ...I SAMMANDRAG...III SUMMARY... V KÄYTETYT LYHENTEET... IX ALKUSANAT... XI 1 TAPAHTUMAT JA TUTKIMUKSET Alus Yleistiedot Miehitys Ohjaamo ja sen laitteet Koneisto Muut järjestelmät Lasti Onnettomuustapahtumat Varkauden onnettomuus Sulkavan onnettomuus Pelastustoiminta Hälytystoiminta Pelastustoiminnan käynnistyminen Aluksen irrottaminen matalikolta Tehdyt erillisselvitykset Tutkimukset onnettomuusaluksessa ja tapahtumapaikalla Organisaatio ja johtaminen Kotimaa I -liikennealue ja luotsinkäyttö Saimaalla Hälytystoiminta Saimaalla Toimintaa ohjaavat säädökset ja määräykset Kansallinen lainsäädäntö Viranomaismääräykset ja ohjeet Operaattorin määräykset Kansainväliset sopimukset ja suositukset Turvallisuusjohtamisjärjestelmä ja sen valvonta Laatujärjestelmät ANALYYSI...31 VII

10 2.1 Analyysin lähtökohdat Varkauden onnettomuus Onnettomuuden taustalla vaikuttaneet tekijät Koulutus ja kokemus Alus ja sen ohjailulaitteet sekä niiden käyttö Ympäristötekijät Komentosiltayhteistyö Sulkavan onnettomuus Väylän lateraalimerkit ja nimelliskulkusuunta Vahdinvaihto Tilannetietoisuus Komentosiltayhteistyö vahtipäällikön ja vahtimiehen välillä Turvallisuusjohtamisjärjestelmän valvonta Hälytys- ja pelastustoiminta molemmat onnettomuudet Yleistä Onnettomuusilmoitus alukselta Tilanteen hahmottaminen ja riskinarvio hätäkeskuksissa Paikanmääritys vesiliikenneonnettomuuksissa Hätäilmoituksen erityispiirteet vesiliikenneonnettomuuksissa Yhteenveto JOHTOPÄÄTÖKSET Varkauden tapaus Toteamukset Tapahtuman syyt Sulkavan tapaus Toteamukset Tapahtuman syyt Muita turvallisuushuomioita TOTEUTETUT TOIMENPITEET TURVALLISUUSSUOSITUKSET Turvallisuusjohtaminen Hälytystoiminta Saimaalla LIITTEET Liite 1. Liite 2. Liite 3. Liite 4. Varkauden onnettomuuden kaarroksen analyysi Liikenteen turvallisuusviraston lausunto Liikenneviraston lausunto Hätäkeskuslaitoksen lausunto VIII

11 KÄYTETYT LYHENTEET Lyhenne Alkukielellä Suomeksi AP After Peak Peräpiikki DBT Double Bottom Tank Kaksoispohjatankki FP Fore Peak Keulapiikki FU Follow Up Matkaohjaus GL Germanischer Lloyd Germanischer Lloyd (luokituslaitos) ISM-code International Safety Management code Kansainvälinen turvallisuusjohtamissäännöstö (ISM-säännöstö) MGO Marine Gas Oil Meriliikenteen kaasuöljy NFU Non Follow Up Aikaohjaus SMS Safety Management System Turvallisuusjohtamisjärjestelmä STCW Standands of Training, Certification and Watchkeeping for Seafarers Support Level Operational Level Management Level Kansainvälinen merenkulun koulutussopimus perustaso operointitaso johtamistaso UTC Coordinated Universal Time Koordinoitu maailmanaika VTS Vessel Traffic Service Alusliikennepalvelu IX

12

13 ALKUSANAT Suomen lipun alla purjehtinut kuivarahtialus TRADER ajoi Saimaalla raakapuulastissa kahden viikon sisällä kahdesti karille syyskuussa Alus sai molemmissa tapauksissa vuodon painolastitankkeihin, mutta pahemmilta vahingoilta vältyttiin. Onnettomuustutkintakeskus aloitti alustavan tutkinnan molemmissa tapauksissa laivan ollessa vielä karilla. Alustavien tutkintojen jälkeen Onnettomuustutkintakeskus päätti turvallisuustutkinnasta annetun lain (525/2011) 2 :n ja 17 :n nojalla käynnistää tutkinnan näistä karilleajoista. Tutkintaryhmän puheenjohtajaksi määrättiin Onnettomuustutkintakeskuksen asiantuntija DI Ville Grönvall ja jäseniksi merikapteeni Toimi Sivuranta ja erikoistutkija, merikapteeni Risto Repo. Tutkintaryhmän hälytystoiminnan erityisasiantuntijaksi nimettiin Onnettomuustutkintakeskuksen asiantuntija Lasse Matilainen. Tutkintaryhmän kaksi jäsentä olivat paikan päällä Savonlinnassa, kun aluksen päällikkö antoi molemmista tapauksista meriselityksen. Lisäksi tutkijat kävivät aluksella, sen ollessa korjattavana telakalla Savonlinnassa. Aluksen päällikköä, vahdissa olleita perämiehiä ja ensimmäisen tapauksen vahtimiestä on haastateltu tutkinnan aikana. Tutkinnassa käytetty kellonaika on Suomen kesäaika (UTC+3). Tutkinnan lähdemateriaali on taltioituna Onnettomuustutkintakeskuksessa. Onnettomuustutkintakeskuksen tutkinnan tarkoituksena on turvallisuuden parantaminen, joten syyllisyys ja vahingonkorvauskysymyksiä ei käsitellä. Tutkintaselostusta ei ole kirjoitettu sisällön ja tyylin osalta siten, että se olisi tarkoitettu käytettäväksi oikeudenkäynnissä. Tutkintaselostuksessa esitetyt johtopäätökset ja turvallisuussuositukset eivät muodosta olettamusta syyllisyydestä tai vahingonkorvausvelvollisuudesta. Tutkintaselostusta koskevat lausunnot. Tutkintaselostuksen lopullinen luonnos saatiin valmiiksi Se lähetettiin Turvallisuustutkintalain (525/2011) 28 :ssä tarkoitettua lausuntoa varten Liikenteen turvallisuusvirastolle, Liikennevirastolle, Hätäkeskuslaitokselle, aluksen luokalle, aluksen varustamolle, päällikölle ja kahdelle perämiehelle. Määräaikaan mennessä lausunnot saatiin Liikenteen turvallisuusvirastolta, Liikennevirastolta ja Hätäkeskuslaitokselta. Aluksen luokalta saatiin tutkintaselostusta tarkentavia kommentteja. Lausunnot ja kommentit on huomioitu lopullisessa selostuksessa ja lausunnot on sisällytetty tutkintaselostuksen liitteeseen. Yksityishenkilöiden antamia lausuntoja ei julkaista. Tutkinta saatiin päätökseen XI

14 Kuva 1. M/S TRADER (Copyright: Aleksi Lindström) XII

15 1 TAPAHTUMAT JA TUTKIMUKSET 1.1 Alus Yleistiedot Kuva 2. TRADERin yleisjärjestelypiirustus. Aluksen nimi M/S TRADER (EX M/S ELBE) Aluksen laji Kuivarahtialus Kansallisuus Suomi Kotipaikka Kotka Omistaja ja laivaisäntä Lappvik Marine AB Luokituslaitos Germanischer Lloyd IMO-numero Tunnuskirjaimet OJOT Rakennusvuosi 1980 Brutto-/Netto 1527 / 781 Pituus 82,45 m Leveys 11,30 m Kesälastisyväys 4,19 m Nopeus 9,5 solmua Kuljetuskoneisto Klöckner-Humboldt-Deutz AG, 441 kw DWT 2291 t 1

16 1.1.2 Miehitys Voimassa olleen miehitystodistuksen mukaan aluksella tuli olla päällikkö, yhden hengen kansipäällystö ja kahden hengen kansimiehistö, eli yhteensä neljän hengen miehistö. Miehitystodistuksen mukaan päällikön toimessa tuli olla vahtiperämiehen pätevyyskirja ja perämiehen toimessa kotimaanliikenteen laivurinkirja. Aluksella oli kaksi eri miehistöä siten, että kukin miehistö teki kolme viikkoa töitä, jonka jälkeen oli kolme viikkoa vapaata. Miehistön vaihtuvuus aluksella oli suurta eikä pätevän ja luotettavan henkilöstön saaminen alukselle ollut päällikön kertoman mukaan helppoa. Rekrytointikäytäntö alukselle vaihteli; osa perämiehistä tuli varustamon lähettäminä, osa päällikön suhteiden perusteella. Alukselle pyrittiin palkkaaman henkilöitä, joilla oli mahdollisimman pitkä kokemus Saimaan liikennöinnistä. Tällaisten henkilöiden vähäisen määrän vuoksi varustamo lähetti pääasiassa henkilöitä, joilla oli kokemusta rannikkoliikenteestä ja muualta kotimaa I -alueelta 1 Sisä-Suomesta. Varkaus Tapahtumahetkellä miehitys oli seuraava: Toimi Pätevyyskirja Meripalvelu päällystötehtävissä Meripalvelu nykyisessä toimessa Päällikkö 253/ v 1,5 kk Perämies 279/ vrk Konepäällikkö engineer officer - 1,1 kk Vahtimies Yt Vahtimiesk. - 4 kk Vahtimies Yt Vahtimiesk. - 2 v Aluksen päälliköllä (s. 1954) oli myönnetty kotimaanliikenteen laivurinkirja ja myönnetty vahtikonemestarin pätevyyskirja. Liikenteen turvallisuusvirasto oli myöntänyt päällikölle erivapauden toimia kotimaanliikenteen laivurinkirjan suomalla pätevyydellä TRADERin päällikkönä aikavälillä Miehitystodistuksen ja sen mukaisen vähimmäismiehityksen mukaan aluksen päällikön tuli omata vähintään vahtiperämiehen pätevyyskirja. Päälliköllä oli 34 vuoden meripalvelukokemus Suomenlahdelta ja Saimaalta. Päällikkö oli aloittanut TRADERin päällikkönä Tapahtumahetkellä komentosiltavahdissa ollut perämies (s. 1963) oli liittynyt aluksen miehistöön kolme vuorokautta ennen onnettomuutta Noin kuukausi ennen työn aloittamista perämies oli käynyt aluksella Vuoksen satamassa. Tällöin oli ollut puhetta, että hän oli ollut noin neljä vuotta töissä Saimaan alueella toimintaa harjoittavien yhtiöiden aluksissa. 1 Kotimaa I on yhdistelmä liikennealueesta I sekä kotimaanliikenteestä. Kotimaanliikenne tarkoittaa liikennettä kotimaan satamisen välillä. Liikennealue I käsittää joet, kanavat, satamat, järvet ja sellaiset sisäsaaristoalueet, jotka eivät ole välittömästi alttiina aavalta mereltä tulevalle merenkäynnille. 2

17 Perämiehen aloitettua TRADERilla päällikkö kertoi perehdyttäneensä perämiehen aluksen ominaisuuksiin, muun muassa neuvoneensa tälle komentosiltalaitteiston toimintaa yleisesti, automaattiohjauksen käyttöä, laivan tapoja ja ominaisuuksia. Päällikön kertoman mukaan laivalla oli taipumus kääntyä herkästi oikealle käsiruorilla ohjattaessa, mikäli ei ollut tarkkana. Hän kertoi painottaneensa tätä ominaisuutta kaikille perämiehille. Päällikkö kertoi ajaneensa kolme yövahtia ja muutaman päivävahdin yhdessä uuden perämiehen kanssa. Päällikkö antoi perämiehen ajaa yksin helpot ja selkeät osuudet mutta tuli sillalle aina kriittisiksi katsomissaan paikoissa. Päällikkö kertoi huomanneensa jo aikaisessa vaiheessa, että perämies vaikutti epävarmalta. Perämiehen työsopimus tehtiin onnettomuuspäivän aamuna valmiiksi. Työsopimusta tehtäessä aluksen päällikkö tarkasti perämiehen pätevyyskirjan. Pätevyyskirja oli kalastusaluksen kuljettajankirja B 2, joka ei oikeuttanut toimimaan vahtipäällikkönä TRADERissa. Päällikön mukaan asiasta tarkemmin keskusteltaessa kävi ilmi, että perämies oli ollut Saimaan alueella puskijalla niin sanottuna yleismiehenä neljän vuoden ajan. Työsopimus kuitenkin tehtiin, eikä asiasta ilmoitettu varustamoon. Tutkintaryhmälle perämies kertoi omaavansa meripalvelukokemusta vuodesta 1982 lähtien sekä Saimaalta että mereltä. Hän oli ollut kalastusalusten päällikkönä ja perämiehenä. Lisäksi hän oli ollut sekä kone- ja kansimiestehtävissä laivoilla, jotka olivat TRADE- Rin kokoluokkaa. Sulkava Tapahtumahetkellä miehitys oli merionnettomuusilmoituksen mukaan seuraava: Toimi Pätevyyskirja Meripalvelu päällystötehtävissä Meripalvelu nykyisessä toimessa Päällikkö 253/ v 1,5 kk Perämies 1675/ v 7 vrk Konepäällikkö 4998/ v 7 vrk Vahtimies Yt Matt vrk Vahtimies Yt Vahtimiesk. - 7 vrk Aluksen päällikkönä toimi sama henkilö, kuin Varkauden karilleajossa (katso edellinen kohta). Onnettomuushetkellä vahdissa oli aluksen perämies (s. 1953). Perämiehellä oli myönnetty vahtiperämiehen/päällikön pätevyyskirja. Pätevyyskirja oli uusittu ja se oli voimassa saakka. Pätevyyskirjan rajoitukset huomioiden perämiehellä oli pätevyys alle 3000 bruton alusten perämieheksi Itä- ja Pohjanmerellä, alle 1000 bruton alusten päälliköksi Itämerellä sekä alle 500 bruton alusten päälli- 2 Valtioneuvoston asetus aluksen miehityksestä ja laivaväen pätevyydestä (1797/2009): Luokkaan I kuuluvan kalastusaluksen päälliköllä tulee pyyntialueilla I ja II olla kalastusaluksen kuljettajankirja B. 3

18 köksi rajoituksetta. Perämies oli lisäksi vuodesta 1986 lähtien suorittanut kymmenen muuta pätevyyskirjaa 3. Perämiehellä oli 21 vuoden meripalvelukokemus päällystötehtävissä. Ennen pestiään TRADERilla hän oli ollut sekä päällikkönä että perämiehenä Saimaan alueella hinaajalla. Hän oli liittynyt TRADERin miehistöön seitsemän vuorokautta ennen onnettomuutta Imatralla Vuoksen satamassa. Aluksen lähdettyä Vuoksen satamasta päällikkö oli perehdyttänyt perämiestä aluksen ominaisuuksiin ja aluksen käytäntöihin sekä komentosiltalaitteiston toimintaan heidän ajaessa yhdessä vahtia. Aamuyön vahdeissa päällikkö ei ollut komentosillalla. Päällikön mukaan perämiehen toiminta komentosillalla oli luottamusta herättävää Ohjaamo ja sen laitteet Kuva 3. TRADERin komentosilta. Kuvassa näkyy kaksi erillistä ohjauspistettä NFUohjausvipuineen ja konekäskynvälittimineen. Ohjauspisteiden välissä on FU-käsiruori. Aluksen komentosilta on esitetty kuvissa 3 ja 4. Komentosillalla on kaksi erillistä ohjauspistettä, joista kumpikin on varustettuna erillisillä käsiohjauksen NFU-ohjausvivuilla sekä konekäskynvälittimillä. Ohjauspaikkojen välissä on FU-ruori ja sen etupuolella automaattiohjauksen säätöyksikkö. Käsiruorilta automaattiohjaukseen vaihdettaessa ruori on oltava keskellä. Automaattiohjaukselle kytkettäessä käsiruori kytketään pois päältä ja automaattiohjaus päälle; automaattiohjaus on siis kahden kytkimen takana. Kyseinen automaattiohjausjärjestelmä pyrkii pitämään aluksen asetetulla kompassisuunnalla. 3 Konepuolen ja nykyistä alemman tason kansipuolen pätevyyskirjoja. 4

19 NFU-ohjaus vaatii erityistä tarkkuutta ja huolellisuutta alusta ohjattaessa. Ohjausvipu kallistuu aluksen poikittaissuunnassa molempiin suuntiin. Vipu on jousikuormitteinen ja palautuu vapautettaessa keskiasentoon. Peräsin kääntyy siihen suuntaan, mihin vipua kallistetaan ja pysähtyy jääden siihen kulmaan, missä vipu vapautetaan keskiasentoon. Sama on toistettava vastakkaiseen suuntaan, kun peräsin halutaan kääntää takaisin keskelle. Tätä ohjausmenetelmää käytettäessä on huolellisesti seurattava peräsinikulmaa kulmaosoittimesta, koska ohjausvivun asennosta peräsimen asentoa ei voi päätellä. Kuva 4. TRADERin komentosillan layout-piirros. Kuva on piirretty valokuvien ja komentosiltavierailun perusteella. Taulukko 1. Kuvaan 4 numeroidut laitteet. Nro Laite Nro Laite 1 cd-merikarttanäyttö 15 cd-merikarttanäyttö 2 tutka Furuno fr 1500 sarja 15 inch Clear View Non-Interlace Display 16 Kytkimet, BBC Brown Bovery 3 tutka Furuno fr 1500 sarja 15 inch Clear View Non-Interlace Display 17 sisäpuhelimen valintapainikkeet 4 FU-käsiruori 18 sisäpuhelin konehuoneeseen 5 & 6 käsiohjauksen NFU-ohjauskahva 19 valonheittimen ohjaus 7 & 8 konekäskynvälitin 20 apukoneiden ohjauskytkimet 9 Furuno Universal AIS FA VHF puhelin Debeg GPS Furuno GP Tutka-antennien korkeussäädöt 11 automaattiohjauslaiteen säätöyksikkö Navitron HF/DSC radiovarustus) Radioasema (VHF/DSC ja ohjaustavanvalintakytkin 24 tietokone 13 Sailor RT2048 VHF 25 tulostin 14 Hälytystaulu, BBC Brown B. 5

20 Kuva 5. M/S TRADERin Sailor-radioasema komentosillalla. Radioasema käsittää VHF/DSC - ja HF/DSC -radiovarustuksen Koneisto Aluksessa on Klöckner-Humboldt-Deutz AG -valmistajan dieselkone, teholtaan 441 kw. Kone oli yhdistetty alennusvaihteen kautta kiinteälapaiseen ja oikeakätiseen potkuriin. Laivalla on Becker-peräsin, jossa on erillinen kääntyvä laippa peräsimen takareunassa (kuva 6). Kääntyvän laipan tarkoitus on tehostaa peräsimen toimintaa erityisesti suurilla peräsinkulmilla. Pääsääntöisesti Becker-peräsimen erillinen laippa kääntyy samassa suhteessa kuin itse peräsin. TRADERin päällystön mukaan laiva on melko hidas kääntymään yhdellä ruoripumpulla, mutta kahdella pumpulla alus kääntyy melko nopeasti. Kahta pumppua käytetään aina Savonlinnassa (Kyrönsalmi) ja muualla satunnaisesti. Esimerkiksi Varkaudesta lähdettäessä oli muutaman kerran ollut kaksi pumppua käytössä. Molemmilla onnettomuusmatkoilla oli yksi ruoripumppu käytössä. TRADERin kokoisten laivojen käännösympyrän halkaisija on perinteisesti noin 3 5 kertainen laivan pituuteen nähden. TRADERin käännösominaisuudet ovat tämän asteikon alapäässä. TRADERin komentosillalla olevan käännösympyräpiirroksen (kuva 7) perusteella aluksen käännösympyrän halkaisija oli vasemmalle 270 m (noin 3,3 kertainen aluksen pituuteen nähden) ja oikealle 250 m (noin 3 kertainen aluksen pituuteen nähden). Aluksessa on lisäksi kelapotkuri poikittaistunnelissa satamaohjailua helpottamassa. 6

21 Kuva 6. Aluksen peräsin kuvattuna telakalla Sulkavan onnettomuuden jälkeen. Kuva 7. Aluksen ohjailuominaisuuksia kuvaava piirros aluksen komentosillalta. Käännösympyrän halkaisija on 270 metriä vasemmalle ja 250 metriä oikealle täydessä lastissa. 7

22 1.1.5 Muut järjestelmät Lasti Aluksen tekniset järjestelmät olivat kunnossa, eikä niillä ollut osuutta tapahtumiin. Varkaus Aluksen lastina oli kuitupuuta. Puuta oli ruumassa 1273,2 tonnia ja kannella 424,4 tonnia, yhteensä 1697,6 tonnia (2204 m 3 ). Puutavara oli lastattu Taipaleen satamassa Varkaudessa. Lasti oli ahdettu kiilamaisesti lastin korkeuden pienentyessä keulaan päin mahdollisen lastin aiheuttaman katveen pienentämiseksi (kuva 10 jäljempänä). Varsinaisen lastin lisäksi aluksella oli polttoöljyä 15 tonnia, makeaa vettä 14 tonnia, painolastivettä 310 tonnia ja muita varastoja siten, että uppouma oli 2848,3 tonnia. Laiva oli tasakölillä, syväys 4 metriä. Sulkava Alukselle oli lastattu Varkaudessa Taipaleen satamassa raakapuuta 1340,5 tonnia ruumaan ja 446,8 tonnia kannelle yli yhteensä 1787,3 tonnia (2234 m 3 ). Kansilastin korkeus väheni keulaan päin, jotta lastin muodostama katve oli mahdollisimman pieni (kuva 10). Varsinaisen lastin lisäksi aluksella oli polttoöljyä 10 tonnia, makeaa vettä 8,8 tonnia, painolastivettä 382,1 tonnia ja muita varastoja siten, että uppouma oli 2994,9 tonnia. Laiva trimmasi lievästi perälle; keulasyväys oli 4,15 m, peräsyväys 4,2 m keskisyväyksen ollessa 4,18 m. 1.2 Onnettomuustapahtumat Varkauden onnettomuus Onnettomuustapahtuman kuvaus perustuu päällikön, perämiehen ja vahtimiehen haastatteluihin, laivapäiväkirjatietoihin, meriselityspöytäkirjaan ja VTS-tallenteeseen. Sääolosuhteet Sää onnettomuushetkellä oli hyvä, aurinko paistoi oikealta aluksen peräneljänneksestä, tuuli oli heikko ja näkyvyys erinomainen. Onnettomuusmatka ja sen valmistelu Lastaus alkoi Varkaudessa Taipaleen satamassa klo Alus saatiin lastatuksi samana päivänä klo 16.30, jonka jälkeen tehtiin vakavuuslaskelmat ja tarvittavat valmistelut aluksen saattamiseksi turvalliseen kuntoon matkaa varten. Määräsatama oli Vuoksen satama Imatralla ja matka tehtäisiin pitkin Saimaan 4,2 metrin syväväylää. Alus oli lähdettäessä tasakölillä, syväys sekä keulassa että perässä oli 4,0 metriä. Erityistä reittisuunnitelmaa ei ollut laadittu matkaa varten. Aluksen toinen perämies oli aiemmin kesällä tehnyt reittisuunnitelman, joka sisälsi reittipisteen järjestysnumeron, pisteen sijainnin koordinaatteina, reittipisteiden välisen etäisyyden sekä kuljetun matkan alkaen reitin alusta. Reittisuunnitelma oli numeroina papereilla. Päällikön mukaan reittisuunnitelmaa ei käytetty, koska informaatio ei ollut käyttökelpoisessa muodossa. 8

23 Kello köydet irrotettiin ja alus lähti matkalle. Aluksella ajettiin 6/6-vahtia, jossa on ensin 6 tuntia töitä ja sen jälkeen 6 tuntia lepoa. Järjestelmä toimii siten, että perämiehen vahtivuorot ovat päivittäin klo ja klo sekä päällikön vahdit klo ja klo Kansimiehiä on kaksi. He ajavat vahtia vuorotellen seuraavasti: klo , klo , klo sekä klo Päällikön mukaan 6/6-vahtia ajettiin myös satamassa, mikäli asiat menivät suunnitellusti. Päällikkö hoiti satamamanööverit. TRADER oli katsastettu kotimaanliikenteen alukseksi, joka on luotsauslain mukaan Saimaan vesialueella vapautettu aluksen kokoon perustuvasta luotsinkäyttövelvollisuudesta. Näin ollen päällikkö ohjasi aluksen satamasta väylälle sekä väylällä läpi kahden ensimmäisen mutkan ja luovutti ohjailun perämiehelle noin klo Murkinasaaren linjan suoralla matkaosuudella (musta nuoli kuvassa 8). Hän poistui itse komentosillalta pian tämän jälkeen. Vahtimies jäi komentosillalle päällikön poistuttua. Tapahtumapaikka Karilleajopaikka sijaitsee Akonlahden sataman länsipuolella, satamasta katsoen sen editse kulkevan väylän takana (kuva 8). Matalikko on merkitty punaisella valaistulla lateraaliviitalla ja merikartalla pienin syvyyslukema matalikon kohdalla on 1,4 m. Matalikko sijaitsee heti punaisen viitan takana ja sen merkkinä oleva lateraaliviitta aivan kartalle piirretyn väyläviivan vieressä, kartalle piirretyn Lehtoniemen linjan sivulla. Karilleajopaikan koordinaatit olivat 62 16,43 ja (punainen nuoli kuvassa 8). Kuva 8. Musta nuoli osoittaa paikan, jossa vaihdettiin vahtia. Punainen nuoli osoittaa onnettomuuspaikan Akonlahden sataman edustalla. ( Liikennevirasto) 9

24 Tapahtuma Aluksen käännös on esitetty kuvassa 9. Aluksen nopeuden ollessa kuusi solmua vahtipäällikkönä toiminut perämies aloitti käännöksen käsiruorilla vasemmalle suunnalta 183 vähän ennen Selkäsaaren loiston sivuutusta. Perämies ja vahtimies keskustelivat keskenään käännöksen aikana. Käännös alkoi hyvin, mutta käännöksen oltua noin puolivälissä kääntyminen päättyi ja alus asettui suunnalle 155. Alus jatkoi tällä suunnalla noin minuutin verran. Tämän jälkeen alus jälleen alkoi kääntyä uudelleen vasemmalle ja jäi hetkeksi suunnalle 145. Kääntyminen suunnalta 155 suunnalle 145 kesti noin 30 sekuntia. Tässä vaiheessa perämies antoi vahtimiehelle luvan lähteä ruokailemaan, ilmoittaen kaiken olevan ok. Vahtimiehen poistuttua komentosillalta vahtiperämies siirtyi kertomansa mukaan tekemään navigointilaitteisiin, lähinnä cd-karttajärjestelmään, liittyviä toimenpiteitä. Alus alkoi pian tämän jälkeen hitaasti kääntyä oikealle ja asettui suunnalle 151. Perämies huomasi aluksen suunnan muuttuneen oikealle juuri ennen viitalle tuloa. Tästä oli matkaa matalikolle noin puoli kaapelinmittaa, mikä merkitsi noin 30 sekunnin kulkuaikaa. Aluksen suunta oli suoraan kohti matalikkoa ja alus oli jo ylittänyt Lehtoniemen perälinjan. Perämies ei ehtinyt muuttamaan aluksen kulkusuuntaa, vaan alus kulki viitan väärältä puolelta karille kuuden solmun nopeudella suunnalla 151. Alus pysähtyi karille noin viiden minuutin kuluttua käännöksen aloittamisesta klo Alus kallistui lievästi vasemmalle ja trimmi muuttui karilleajon seurauksena noin 80 cm perävoittoiseksi (kuva 10). 10

25 Kuva 9. Aluksen paikat ja kellonajat 4 kuvissa minuutin välein ennen onnettomuutta (alusvektorin pituus on 1 min). Lehtoniemen linja on piirretty katkoviivalla klo kuvaan. Ajat on pyöristetty lähimpään minuuttiin. ( Liikennevirasto) 4 Karilleajoaika on saatu merionnettomuusilmoituksesta ja muut ajat vähentämällä tästä ajasta VTS-tallenteesta saadut väliajat. 11

26 Kuva 10. TRADER karilla matalikon merkkinä olevan punaisen lateraaliviitan takana (viitta on merkitty mustalla nuolella kuvassa) Akonlahden satamasta katsottuna. Toimenpiteet tapahtuman jälkeen Onnettomuuden jälkeen aluksella tehtiin tilannearvio ja peilattiin tankit mahdollisten vuotojen selvittämiseksi. Aluksella oli vuoto keulapiikkiin. Päällikkö ilmoitti karilleajosta puhelimitse Saimaa VTS:lle noin klo ja Liikenteen turvallisuusviraston tarkastajalle noin klo Veden syvyydet luodattiin aluksen molemmin puolin. Paikalle saapunut pelastuslaitoksen henkilökunta asetti öljypuomin aluksen ympärille klo jälkeen ja sukeltajat tekivät vauriokartoituksen aluksen vahingoista. Pelastushenkilökunnan poistuttua aluksesta noin klo todettiin tilanteen olevan stabiili ja hallinnassa. Henkilövahingot Henkilövahinkoja ei onnettomuudessa tapahtunut. Aluksen vahingot Aluksen pohjan keulaosaan tuli painautumia noin 13 metrin matkalle keularangasta taaksepäin sekä yksi pituussuuntainen viillosreikä vasemmalle puolelle, keulapotkurin etupuolelle noin metrin päähän siitä. Reikä oli mitoiltaan noin mm (kuva 11). Sukeltaja teki reiän väliaikaisen korjauksen vedenalaisella hitsauksella Savonlinnan satamassa. 12

27 Kuva 11. Viillosreikä aluksen vasemmalla puolella keulapotkurin edessä. Reiän mitat noin 90 x 700 mm. ( Rannikon Sukelluspalvelu Oy) Muut vahingot Ei muita mainittavia aineellisia vahinkoja. Rekisteröintilaitteet Matkatietojen tallennin VDR ja rahtialuksissa S-VDR tulee olla vain kansainvälistä liikennettä harjoittavilla aluksilla. TRADER oli katsastettu kotimaanliikenteeseen, joten aluksessa ei ollut matkatietojentallenninta. Aluksen cd-merikartasta ei saatu tallenteita. Väylälaitteet Kulkuväylä karilleajopaikan läheisyydessä Akonlahden sataman edustalla on merkitty lateraaliviitoin ja väylän suorat osuudet linjatauluin suoran molemmissa päissä. Varkauden suunnasta tultaessa punainen lateraaliviitta, jonka väärälle puolelle alus ohjautui, on hyvin lähellä kartalle piirrettyä suoraa väyläosuutta ja matalikko välittömästi viitan takana. VTS- ja valvontajärjestelmien toiminta Saimaan VTS-alue koostuu Saimaan järvialueen syväväyläverkostosta ja siihen liitetyistä muista väylistä. Onnettomuuspaikka kuuluu Saimaa VTS:n seuranta-alueeseen. Aluksen päällikkö ilmoitti onnettomuudesta puhelimitse Saimaa VTS:lle. Saimaa VTS:n operaattori soitti hätäkeskukseen, joka hälytti onnettomuuspaikalle pelastuslaitosten yksiköt. Tutkintaryhmä sai Saimaa VTS:ltä käyttöönsä tallenteen, mistä oli nähtävissä aluksen liikkeet suunta- ja nopeustietoineen ennen karilleajoa. Myös VTS:n käymä puhelinliikenne hätäkeskusten kanssa oli kuultavissa. 13

28 Saatuja tallenteita hyödynnettiin miehistön haastattelujen ohella karilleajoon johtaneiden syiden selvittämisessä. Tallenteita hyödynnettiin myös hälytys- ja pelastustoimintaa selvitettäessä. Edellä esitetty kuva 9 on tehty kuvakaappauksina VTS-tallenteesta Sulkavan onnettomuus Onnettomuustapahtuman kuvaus perustuu päällikön ja perämiehen haastatteluihin, laivapäiväkirjatietoihin, meriselityspöytäkirjaan ja VTS-tallenteeseen. Sääolosuhteet Päällikön tekemän merionnettomuusilmoituksen ja vahdissa olleen perämiehen mukaan sääolosuhteet olivat onnettomuushetkellä hyvät. Sää oli pilvinen, luoteistuulta oli 2 m/s ja vedenpinta oli lähes tyyni. Ilman lämpötila oli 18 C ja veden lämpötila 16 C. Onnettomuus tapahtui keskipäivällä, joten oli valoisaa ja näkyvyys oli muutenkin hyvä. Onnettomuusmatka ja sen valmistelu TRADERiin oli lastattu Varkaudessa Taipaleen sataman laiturissa nro 2 raakapuuta torstaista klo alkaen. Lastaus kesti noin seitsemän tuntia ja se saatiin päätökseen samana iltana klo Raakapuuta lastattiin alukseen 1787,3 tonnia. Laivalla oli pieni perätrimmi, keulasyväys oli 4,15 m ja peräsyväys 4,2 m. Keskisyväys oli noin 4,18 m. Tämän jälkeen tehtiin laivan vakavuuslaskelmat ja lastin kiinnitys. Köysiä ei kuitenkaan vielä irrotettu, sillä toisen apukoneen korjaus oli kesken. Köydet irrotettiin perjantaina aamuyöllä klo ja matka aloitettiin kohti Joutsenoa ja siellä sijaitsevaa sellutehdasta, jonne raakapuulasti oli menossa sellun raakaaineeksi. Reitti Varkaudesta Joutsenoon kulki pitkin Saimaan syväväylää (kuva 12.) Haukiveden halki Savonlinnaan, mistä matka jatkuisi Pihlajaveden läpi Joutsenoon. Aluksella ei ollut reittisuunnitelmaa ja se oli vapautettu Saimaalla aluksen kokoon perustuvasta luotsinkäyttövelvollisuudesta (katso edellinen onnettomuus). 14

29 Varkaus Joutseno Kuva 12. Aluksen reitti Saimaan syväväylää pitkin Varkaudesta Joutsenoon. ( Liikenteen turvallisuusvirasto) Matka eteni normaalisti. Päällikkö ohjasi aluksen Savonlinnassa Kyrönsalmen läpi klo Perämies tuli sillalle noin klo valmistautumaan klo vahtiinsa aluksen ollessa menossa Vekaransalmen läpi Savonlinnan eteläpuolella päällikön johdolla. Päällikkö luovutti vahtipäällikkyyden perämiehelle klo aluksen käännyttyä Nuottaniemen linjalle. Alus oli käsiohjauksella, kun vahtia vaihdettiin. Vahtimies oli tässä vaiheessa konehuoneessa, joten perämies jäi komentosillalle yksin. Vahdinvaihdon yhteydessä ei keskusteltu reitistä tai liikennetilanteesta perämiehen ja päällikön kesken. Tapahtumapaikka Tapahtumapaikka sijaitsee Saimaan vesistössä Pihlajaveden Lepistönselällä Sulkavalla paikassa lat ,3N ja lon ,7E (kuva 13). Ajettaessa Saimaan 4,2 metrin syväväylää nimelliskulkusuuntaa vastaan ennen onnettomuuspaikkaa väylä kääntyy Nuottaniemen linjalta Marjasaaren linjalle, suunnalta 141,1 suunnalle 171,6. Karttaan vihreällä lateraalimerkillä merkitty kari on 2,3 metrin syvyydessä ja sen molemmin puolin on vettä 7 15 metrin syvyydeltä. Matalikko sijaitsee hieman alle kaapelin päässä Marjasaaren linjasta itään. 15

30 Kuva 13. Vahtia vaihdettiin mustan nuolen kohdalla. Punainen nuoli osoittaa karilleajopaikan. ( Liikennevirasto) Tapahtuma Kun vahtia oli vaihdettu ja päällikkö poistunut sillalta, alus oli Nuottaniemen perälinjan alussa ja kulki suuntaa 141 noin kahdeksan solmun nopeudella (kuva 13, musta nuoli). Perämies kytki automaattiohjauksen päälle. Perämies kertoi havainneensa jo kaukaa edessä olevan vihreän lateraaliviitan ja päättäneensä jättää sen aluksen oikealle puolelle. Kun tämä päätös oli tehty, alus kulki noin 10 minuuttia suoraan, ohi Marjasaaren perälinjan (kuva 14B) ja pian tämän jälkeen vihreän lateraaliviitan väärältä puolelta (kuva 14C) ja osui karille 8,7 solmun nopeudella noin kaapelinmitan verran väylän itäpuolella klo suunnalla 137,5 (kuva 14D). Alus jäi tukevasti kiinni karille. VTS-tallenteen mukaan alus kulki vahdinvaihdosta karilleajoon samaa suuntaa koko ajan, lievää mutkailua lukuun ottamatta. 16

31 A klo B klo C klo D klo Kuva 14. Aluksen kulku ennen onnettomuutta VTS-tallenteen mukaan. Vektorin pituus kuvissa on 6 minuuttia. ( Liikennevirasto) A (klo ) Kirvessaaren sivuutus, vahtia vaihdettiin n. 4 min aiemmin. B (klo 12.01) Alus ylittää Marjasaaren linjan. Linjan sijainti on hahmoteltu kuvaan mustalla katkoviivalla. C (klo 12.02) Alus lateraaliviitan väärällä puolella hetki ennen karilleajoa. D (klo 12.03) Alus on karilla. Toimenpiteet tapahtuman jälkeen Karilleajon jälkeen päällikkö tuli välittömästi ylös komentosillalle ja soitti Saimaa VTS:ään klo ilmoittaen karilleajosta. Hän kertoi aluksen olevan pahasti kiinni karilla, ja että pelastuslaitos sekä öljypuomeja tarvitaan paikalle. Tämän jälkeen hän ilmoitti onnettomuudesta Liikenteen turvallisuusviraston tarkastajalle. Miehistö totesi aluksen olevan tukevasti kiinni karilla. Aluksen tankit peilattiin ja todettiin, että aluksella oli vuotoja keskilaivan keulapuolella ja että alus trimmasi perälleen 2,2 m. Vettä vuoti keulan painolastitankkiin. 5 Karilleajoaika on saatu merionnettomuusilmoituksesta ja muut ajat vähentämällä tästä ajasta VTS-tallenteesta saadut väliajat. 17

32 Kello kansilastia ryhdyttiin siirtämään paikalle saapuneeseen JERMACin hinaamaan proomuun, jotta alus kevenisi ja voitaisiin irrottaa karilta. Seuraavana yönä klo havaittiin, että keulapotkurihuoneeseen vuoti vettä. Kello alus irtosi karilta hinaaja JERMACin avustamana ja noin klo alus otti suunnan kohti Savonlinnaa, missä se kiinnittyi laituriin klo Henkilövahingot Onnettomuus ei aiheuttanut henkilövahinkoja. Aluksen vahingot Sukeltajat tekivät vauriotarkastuksen aluksen ollessa karilla noin tunti onnettomuuden jälkeen. Keulan syväys oli 2,6 metriä ja perän syväys 4,8 m, perätrimmiä oli 2,2 metriä. Lisäksi tehtiin kuvan 15 mukaiset havainnot vaurioista. Kuva 15. Aluksen vauriot sukeltajan havaintojen perusteella: vasemmalla puolella keulimmaisessa kaksoispohjan painolastitankissa repeämä (punainen rasti), vasemmalla puolella keskimmäisissä kaksoispohjan painolastitankissa pitkittäisiä uria (punaiset viivat), ja oikealla puolella keskimmäistä painolastitankeista keulimmaisiin kaksoispohjan painolastitankeissa syviä repeämiä ja painaumia (punaiset katkoviivat). Alus oli telakoituna Savonlinnassa Inkilänniemen telakalla noin kolme viikkoa. Telakalla korjattiin aluksen pohjan vaurioita sekä Varkauden että Sulkavan tapauksista. Telakalla hitsattiin pohjaan 60 neliömetriä 13 mm paksuista teräslevyä vaurioituneiden levyjen tilalle. Kuvassa 16 on esitetty telakalla kuvattuja vaurioita. 18

33 A B C D Kuva 16. Aluksen vahinkoja kuvattuna Inkilänniemen telakalla. Kirjaimien merkitys: A vaurioitunutta pohjaa keulassa, B repeämä aluksen oikealla puolella, C painuma aluksen oikealla puolella keulapotkuritunnelin vieressä, ja D kuvan B repeämä lähempää, pohjatukki ja sen kulkuaukot näkyvissä. Rekisteröintilaitteet Katso kohta (Varkauden onnettomuus). VTS- ja valvontajärjestelmien toiminta Onnettomuusalue kuuluu Saimaa VTS:n seuranta-alueeseen. Aluksen päällikkö ilmoitti onnettomuudesta puhelimitse Saimaa VTS:lle. Saimaa VTS:n operaattori soitti hätäkeskukseen, joka hälytti onnettomuuspaikalle pelastuslaitosten yksiköt. Tutkintaryhmä sai tapauksesta Saimaa VTS:ltä käyttöönsä tallenteen, mistä oli nähtävissä aluksen liikkeet suunta- ja nopeustietoineen ennen karilleajoa. VTS:n käymä puhelinliikenne hätäkeskusten ja TRADERin päällikön kanssa oli kuultavissa tallenteesta. Saatuja tallenteita hyödynnettiin miehistön haastattelujen ohella karilleajoon johtaneiden syiden selvittämisessä. Tallenteita hyödynnettiin myös hälytys- ja pelastustoimintaa selvitettäessä. Edellä esitetty kuva 14 on tehty kuvakaappauksina tästä tallenteesta. 19

34 Väylälaitteet Väylämerkinnät karilleajopaikan läheisyydessä ovat asianmukaiset. Suorat väyläosuudet on merkitty linjatauluin. Monilla suorilla osuuksilla linjataulut olivat suoran molemmissa päissä. Lisäksi väylän ahtaimmissa paikoissa on käytetty lateraalimerkkejä. Lisäksi joihinkin käännöspaikkoihin oli asetuttu sektoriloistoja. Syväväylän läheisyydessä olevat matalammat väylät on merkitty kardinaali- ja tai lateraalimerkein. Väylän varrella on myös yksittäisiä loistoja merkitsemässä luotoja. 1.3 Pelastustoiminta Hälytystoiminta Varkaus Aluksen päällikkö ilmoitti tapahtumasta puhelimitse Saimaa VTS:lle, kun aluksella oli tehty tilannearvio karilleajon jälkeen. Tästä eteenpäin Saimaa VTS hoiti hälytystoimintaa. VTS:n operaattori soitti hätäkeskukseen noin 8 minuuttia karilleajon jälkeen. Saimaa VTS sijaitsee Lappeenrannassa, joka kuuluu Kaakkois-Suomen hätäkeskuksen alueeseen, joten puhelu yhdistyi Kaakkois-Suomen hätäkeskukseen. Hälytystoiminnan kulku on esitetty taulukossa 2. Taulukko 2. Kello 6 noin Hälytystoiminta Varkauden tapauksessa. TRADER ajaa karille. Tapahtuma TRADERin päällikkö ilmoittaa Saimaa VTS:lle karilleajosta puhelimitse. 17:56:22 18:02:13 VTS-operaattori soittaa hätäkeskukseen. Puhelu yhdistyy Kaakkois-Suomen hätäkeskukseen Kouvolaan, koska VTS sijaitsee Lappeenrannassa. VTSoperaattori pyytää yhdistämään Varkauden palolaitokselle ja kertoo sen jälkeen, että kyseessä on laivan karilleajo. Hätäkeskuspäivystäjä ei alkuun käsitä, että kyseessä on hätäpuhelu, vaan epäilee puhelun liittyvän numerotiedusteluun. Hetken kuluttua väärinkäsitys selviää ja hätäkeskuksen päivystäjä ryhtyy yhdistämään puhelua. Nyt ongelmaksi muodostui, mihin hätäkeskukseen puhelu tulisi yhdistää, kun haluaa yhteyden Varkauden palolaitokseen. Kun selvisi, että puhelu olisi yhdistettävä Pohjois-Savon hätäkeskukseen, puhelun kääntäminen ei tuntemattomasta syystä onnistunut. Kaakkois- Suomen hätäkeskuksen koettaessa yhdistää VTS:n puhelua Pohjois-Savon hätäkeskukseen hätäkeskusten välinen puhelu katkeaa kahdesti. Kahdella seuraavalla yrityksellä puhelu menee jonoon ruuhkan vuoksi. Kun hätäkeskukset saavat yhteyden toisiinsa, VTS:n puhelu ei yhdisty Pohjois-Savon hätäkeskukseen. Kaakkois-Suomen hätäkeskus antaa VTS:n puhelinnumeron Pohjois-Savon hätäkeskukselle, jotta se voi soittaa takaisin VTS:lle. VTS on pudonnut linjalta odottaessaan yhdistämistä. 6 Kellonajat ovat suuntaa-antavia. Ne on otettu eri lähteistä, joten ne eivät ole keskenään täysin vertailukelpoisia. 20