Säterinkallionkulman melu-, tärinä- ja ilmanlaatuselvitys asemakaavaa varten SRV Yhtiöt Oyj

Transkriptio

1 n melu-, tärinä- ja ilmanlaatuselvitys asemakaavaa varten SRV Yhtiöt Oyj Anne Kangasaho Siru Parviainen Projekti YMP

2 n melu-, tärinä- ja ilmanlaatuselvitys asemakaavaa varten 2 (21) SISÄLTÖ 1 TAUSTATIEDOT MELUSELVITYKSEN MENETELMÄT JA LÄHTÖTIEDOT Melun ohjearvot Maastomalli Liikennetiedot Laskentamenetelmät MELUSELVITYKSEN TULOKSET Kaavaehdotuksen havainnekuvan mukainen massoittelu Kortteli Kortteli Kortteli Kortteli Kortteli Korttelin 1 vaihtoehtoinen massoittelu Kortteli Kortteli Melutasot laajemmalla alueella verrattuna nykytilanteeseen Virhelähteet TÄRINÄ JA RUNKOMELU ILMANLAATU Ilmanlaatuvyöhykkeet Tilanne selvitysalueella YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET LIITTEET VIITTEET... 21

3 n melu-, tärinä- ja ilmanlaatuselvitys asemakaavaa varten (21) 1 Taustatiedot Tässä työssä on selvitetty Espoon Leppävaaran n asemakaavaalueelle suunniteltavien asuinkorttelien melu- ja runkomelutilanne. Selvitys tehtiin SRV Yhtiöt Oyj:n toimeksiannosta, missä hankkeesta vastasi Anne Tiainen. Selvitys laadittiin Sito Oy:ssä, missä työhön osallistuivat tradenomi YAMK/ins. AMK Anne Kangasaho (projektipäällikkö ja laadunvarmistus) ja TkK Siru Parviainen (melumallinnus). Suunnittelualue sijaitsee Turunväylän ja Kehä I:n liittymän luoteispuolella. Aluetta rajaavat Linnoitustie ja Impilahdentie. Asuinrakennukset on suunniteltu sijoitettavan nykyisin rakentamattomalle alueelle. Uusien korttelien länsipuolella on asuinrakennuksia ja itäpuolella toimistorakennuksia, jotka hieman torjuvat Kehä I:n melua. Suunnitellun Raide-Jokerin reitti kulkee suunnittelualueen itäpuolella Linnoitustietä pitkin, ja alueen kaakkoispuolelle on suunniteltu pysäkki. Selvityksessä on tarkasteltu kaavaehdotuksen liitteenä olevan havainnekuvan mukaista massoittelua, jossa alueelle on sijoitettu asuinkerrostaloja viiteen kortteliin. Eteläisimmät korttelit on suunniteltu siten, että piha-alueet sijoittuvat asuinrakennusten keskelle, jolloin ne on hyvin suojattu melulta. Alueen luoteisimmassa korttelissa rakennukset ovat toisista erillään, koska melutasot ovat matalammat ja ohjearvot toteutuvat piha-alueilla. Suunnittelualueen kaakkoiskulmaan on sijoitettu pysäköintitalo. Suunnittelualueen havainnekuva [1], jonka mukaisessa tilanteessa melumallinnukset on laadittu, on esitetty kuvassa 1. Kuvassa näkyy myös korttelien numerointi, jota on käytetty jäljempänä raportissa. Kuva 1 Suunnittelualueen sijainti ja uudet rakennukset.

4 n melu-, tärinä- ja ilmanlaatuselvitys asemakaavaa varten 4 (21) Lisäksi on raportoitu melutilanne aiemmin tutkitulle ja uuden kaavan mahdollistamalle vaihtoehtoiselle massoittelulle, jonka mukaan korttelissa 1 rakennukset sijoittuvat siten, että piha-alue avautuu pohjoiseen. Kuvassa 2 on esitetty havainnekuva [2] korttelin 1 osalta tällä vaihtoehdolla. Kuva 2 Korttelin 1 vaihtoehtoinen massoittelu. Meluselvityksessä on laskettu tieliikenteen aiheuttamat päivä- ja yöajan keskiäänitasot L Aeq, 7 22 ja L Aeq, 22 7 suunnitelman mukaisille oleskelualueille sekä rakennusten julkisivuille. Julkisivumelulaskentojen perusteella on määritetty tarvittaessa äänitasoerovaatimukset sekä selvitetty parvekkeiden toteuttamismahdollisuus ja lasitustarve. Lisäksi on tarkasteltu alueen vaiheittain toteuttamista ja sen mahdollisia lisäedellytyksiä meluntorjunnalle. Melulaskennat on tehty tieliikenteen ennusteliikennemäärillä. Lähtötietona melumallille on käytetty päivitettyä Espoon ja Kauniaisten kaupunkien direktiivin mukaisen meluselvityksen 2012 melumallia [3]. Selvityksessä on myös tarkasteltu tulevan Raide-Jokerin mahdollisia tärinä- ja runkomeluvaikutuksia, sekä määritetty alueen ilmanlaatuvyöhykkeet liikennemääriin perustuen. 2 Meluselvityksen menetelmät ja lähtötiedot 2.1 Melun ohjearvot Melulaskennan tuloksia on verrattu valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) annettuihin melutason ohjearvoihin (Taulukko 1). Melun ohjearvot on tarkoitettu käytettäväksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyissä. Ohjearvot on annettu erikseen päivä- (klo 7 22) ja yöajan (klo 22 7) melutasoille. Selvitysalueella on oleskelualueiden ohjearvoina sovellettu uusien asuinalueiden arvoja; päiväajalle db ja yöajalle 45 db. Julkisivujen äänitasoerovaatimuksen ( L) määrittämiseen sovelletaan asuinhuoneiden ohjearvoja, jotka ovat päiväajalle 35 db ja yöajalle 30 db.

5 n melu-, tärinä- ja ilmanlaatuselvitys asemakaavaa varten (21) Taulukko 1 Valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) annetut melutason ohjearvot Ohjearvot ulkona Päivällä Yöllä Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito- ja oppilaitoksia palvelevat alueet Uudet asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja hoitolaitoksia palvelevat alueet Loma-asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamien ulkopuolella ja luonnonsuojelualueet LAeq, klo 7 22 LAeq, klo 22 7 db db db 45 db 45 db 40 db 2.2 Maastomalli 2.3 Liikennetiedot Ohjearvot sisällä LAeq, klo 7 22 LAeq, klo 22 7 Asuin-, potilas- ja majoitushuoneet 35 db 30 db Opetus- ja kokoontumistilat 35 db - Liike- ja toimistohuoneistot 45 db - Melulaskenta perustuu melun leviämiseen 3D-maastomallissa, johon on mallinnettu melulähteet, rakennukset, meluesteet ja maastonmuodot sekä näiden akustiset ominaisuudet. Liikennemelulähteiden melupäästö määritetään liikennetietojen perusteella. Maastomalli ulottuu yli 1000 metrin etäisyydelle selvitysalueesta ja sisältää kaikki merkittävät tieliikenteen melulähteet sekä Raide-Jokerin. Melumallina on käytetty päivitettyä Espoon ja Kauniaisten kaupunkien direktiivin mukaisen meluselvityksen 2012 melumallia [3]. Selvitysalueen uudet rakennusmassat sekä suunnittelualueen pihojen korkeustasot on lisätty melumalliin havainnekuvien [1,2] mukaisesti. Vesistöt, laajat asfalttialueet, kadut ja rakennusten katot on mallinnettu akustisesti kovina (α =0). Huomioon on otettu myös Raide-Jokerin [4] Turunväylän ylittävän sillan varjostava vaikutus sekä Turunväylän meluseinä kaavaan merkityssä pituudessa. Tieliikenteen liikenne-ennuste on tämän selvityksen kunnallistekniikan yleissuunnitelmassa laadittu vuoden 2040 ennuste, joka on saatu Destialta. Liikennetiedot on esitetty taulukossa 2. Raide-Jokerin osalta on käytetty hankesuunnitelman [4] mukaisia liikennetietoja ja laskentamenettelyä, eli melupäästönä käytetty Artic-raitiovaunujen mittaustulosta, ja ohiajoja yhteen suuntaan on päivällä (klo 7-22) 122 kpl ja yöllä (klo 22-7) 28 kpl.

6 n melu-, tärinä- ja ilmanlaatuselvitys asemakaavaa varten 6 (21) Taulukko 2 Liikennetiedot Katu Ennuste 2040 KAVL Nopeus [km/h] Liikenteen osuus % (päivä/yö) Raskas liikenne % (päivä/yö) Kehä I Liittymän kohdalla / 12 7,4 / 8,7 Liittymästä pohjoiseen / 12 7,4 / 8,7 Turunväylä Liittymän kohdalla / 12 7,4 / 8,7 Liittymästä länteen / 12 7,4 / 8,7 Impilahdentie / 6 5,8 / 6,4 Linnoitustie / 6 5,8 / 6,4 2.4 Laskentamenetelmät Melulaskennat on suoritettu CadnaA melulaskentaohjelmalla. Laskenta perustuu yleisesti Suomessa käytettäviin yhteispohjoismaisiin tie- ja raideliikennemelun laskentamalleihin (Nordic Prediction Method) [5]. Laskentamallien tarkkuus on lähietäisyydellä tyypillisesti ±2 db. Selvityksessä on laskettu päivä- ja yöajan keskiäänitasot (L Aeq ), jolloin niitä voi verrata valtioneuvoston antamiin melutasojen ohjearvoihin. Melutasot on selvitetty suunnitelman mukaisille oleskelualueille sekä rakennusten julkisivuille. Tärkeimmät laskenta-asetukset melulaskennassa: Laskentaruudukon koko 5 x 5 metriä. Jokainen ruutu on laskettu ilman ruutujen interpolointia Meluvyöhykkeiden laskentakorkeus 2 metriä Laskentasäde 2000 metriä Laskennassa mukana 2. kertaluvun heijastukset Rakennukset ja meluaidat heijastavia 1 db heijastusvaimennuksella. Kukin tiemelulähde yksittäisenä emissiolähteenä (pohjoismaisen tiemelumallin mukaisesti) Julkisivujen melutasot on laskettu jokaiselle kerrokselle suunnitelman mukaisesti 3 Meluselvityksen tulokset Melulaskennalla selvitettiin tie- ja raitiotieliikenteen aiheuttamat päivä- ja yöajan keskiäänitasot L Aeq, 7 22 ja L Aeq, 22 7 kaavaehdotuksen liitteenä olevan havainnekuvan mukaiselle massoittelulle, sekä aiemmin tutkitulle ja uuden kaavan mahdollistamalle vaihtoehtoiselle massoittelulle. Melutasot laskettiin sekä piha-alueille että julkisivuille. Tässä luvussa melutilannetta on käsitelty kortteleittain. Kuvaotteilla on esitetty meluvyöhykkeet pihoilla ja suurimmat julkisivutasot seinustoilla. Meluvyöhykekuvat ja suurimmat seinustoihin kohdistuvat julkisivumelutasot koko alueesta on esitetty liitteessä 1, ja 3D-kuvaotteet julkisivujen melutasoista kerroksittain on esitetty liitteessä 2.

7 n melu-, tärinä- ja ilmanlaatuselvitys asemakaavaa varten (21) 3.1 Kaavaehdotuksen havainnekuvan mukainen massoittelu Kortteli 1 Kortteli 1 on suunnittelualueen eteläisin asuinkortteli, ja alueen suurista liikennemääristä johtuen melutasot korttelissa voivat nousta korkeiksi. Julkisivun ääneneristävyydessä ja parvekkeiden suojaamisessa on varmistettava, että riittävän alhaiset melutasot saavutetaan. Kuvassa 3 on esitetty meluvyöhykkeet sekä suurimmat julkisivuihin kohdistuvat melutasot korttelissa 1 päivällä ja yöllä. Kuva 3 Korttelin 1 melutasot päivällä (vasen kuva) ja yöllä (oikea kuva). Oleskelupiha sijoittuu rakennusten keskelle, ja sitä suojaavat asuinkerrostalot idässä, lännessä ja pohjoisessa sekä piharakennus ja maanpinnasta 6-7 m korkea meluseinä. Pihaa suojaavat myös rakennuksien eteläisimmät sisäpihan puoleiset parvekkeet, jotka ulkonevat seinästä. Oleskelupihan pohjoisosassa korkeustaso on + 27, ja pihan tasaus laskee etelään päin. Päivällä melutasot ovat alle ohjearvon db koko piha-alueella. Yöllä melutasot ovat alle ohjearvon 45 db lähes koko piha-alueella (valkoinen alue), ainoastaan pihan koilliskulmauksessa ohjearvo ylittyy. Selvityksen yhteydessä tarkasteltiin myös pihan eteläosan tasauksen korottamista. Kuvassa 4 on esitetty tilanne, jossa koko sisäpiha on mallinnettu korossa + 27, ja eteläisen meluesteen korkeus on ennallaan. 32 db db db Kuva 4 Korttelin 1 melutasot päivällä (vasen kuva) ja yöllä (oikea kuva). Koko sisäpihalla tasaus +27.

8 n melu-, tärinä- ja ilmanlaatuselvitys asemakaavaa varten 8 (21) Melutasot pihalla ovat hieman korkeammat kuin tilanteessa, jossa piha laskee etelän suuntaan, mutta ohjearvo alittuu päivällä koko pihalla ja yöllä lähes koko pihalla. Näin ollen meluseinää ei tarvitse korottaa, kunhan pihan tasaus on korkeintaan Julkisivuihin kohdistuvat melutasot ovat paikoin korkeat, eteläisimmän nurkan ylimmässä kerroksessa noin 70 db. Että sisämelun ohjearvot saavutetaan, kaakkoon ja lounaaseen suuntautuvilla korttelin ulkoseinillä tarvitaan yli 30 db äänitasoerovaatimus. Muilla seinustoilla vaatimus on alle 30 db, jonka voidaan olettaa toteutuvan normaalein seinärakentein. Tarvittavat äänitasoerovaatimukset on merkitty seinustojen kohdalle kuvassa 3. Läntisimmän rakennuksen lounaisseinustalla tarvittava äänitasoerovaatimus on 32 db. Itäisimmällä rakennuksella kaakkoisseinustalla tarvittava äänitasoerovaatimus on db, suurin vaatimus rakennuksen eteläpäässä, ja lounaisseinustalla vaatimus on db. Parvekkeita on suunniteltu sijoitettavan sisäpihalle ja läntisimmän rakennuksen luoteisseinustalle. Ohjearvot saadaan toteutumaan, kunhan parvekkeet lasitetaan. Ylimmissä kerroksissa on mahdollisesti parvekkeita akustoitava. Erityistä huomiota on kiinnitettävä sisäpihan eteläisimpiin ulkoneviin parvekkeisiin, joiden Turunväylän puoleinen seinusta on rakennettava umpinaiseksi siten, että riittävä ääneneristys toteutuu. Selvityksessä tarkasteltiin myös vaiheittain toteutuksen vaikutuksia. Kuvassa 5 on esitetty tilanne, jossa suunnitelluista rakennuksista ainoastaan kortteli 1 on toteutettu. 32 db db db Kuva 5 Korttelin 1 melutasot päivällä (vasen kuva) ja yöllä (oikea kuva). Kortteleita 2-6 ei rakennettu. Mikäli kortteli 1 toteutetaan ensin, pihoilla melutasot ovat samat kuin lopullisessa tilanteessa, ja ohjearvot täyttyvät päivällä koko pihalla ja yöllä valtaosalla pihaa. Julkisivuihin kohdistuvat melutasot ovat sisäpihalla ja lounaaseen avautuvilla ulkoseinustoilla samat kuin lopullisessa tilanteessa, ja näiden osalta edellytykset parvekkeille ja ääneneristykselle pysyvät samana. Luoteeseen ja koilliseen suuntautuvilla ulkoseinustoilla melutasot ovat hieman korkeammat kuin lopullisessa tilanteessa, mutta ne pysyvät alle 65 db, jolloin äänitasoerovaatimus pysyy alle 30 db. Luoteisseinustan parvekkeet täytyy lopullisessakin tilanteessa lasittaa, joten tämän osalta lisävaatimuksia ei tule. Merkittävin vaikutus nähdään kaakon puoleisella ulkoseinällä, sillä korttelin 6 pysäköintirakennus ei enää suojaa sitä melulta. Seinustan pohjoispäässä melutaso on ylimmillään 68 db, kun lopullisessa tilanteessa se on 66 db. Näin ollen seinustan

9 n melu-, tärinä- ja ilmanlaatuselvitys asemakaavaa varten (21) Kortteli 2 pohjoispäässä äänitasoerovaatimus on myös suurempi, 33 db lopullisen tilanteen edellyttämän 31 db sijaan. Kortteli 2 sijaitsee korttelin 1 pohjoispuolella, ja sen kohdalla melutasot ovat jo hieman matalammat, mutta erityisesti parvekkeiden sijoittamisessa on melutasot huomioitava. Kuvassa 6 on esitetty meluvyöhykkeet sekä suurimmat julkisivuihin kohdistuvat melutasot korttelissa 2 päivällä ja yöllä. Kuva 6 Korttelin 2 melutasot päivällä (vasen kuva) ja yöllä (oikea kuva). Oleskelupiha sijoittuu korttelin keskelle, ja suunnitellut rakennukset suojaavat sitä melulta. Ohjearvot alittuvat päivällä ja yöllä koko sisäpihan alueella ilman erillistä meluntorjuntaa. Julkisivuihin kohdistuvat melutasot ovat korkeimmat korttelin itäisellä seinustalla ylimmässä kerroksessa. Erityisiä ulkovaipan ääneneristysratkaisuja ei tarvita, koska suurin julkisivuun kohdistuva melutaso ylimmissä kerroksissa on 65 db ja äänitasoerovaatimus tällöin 30 db, joka toteutuu normaalein rakentein. Suunnitelman mukaan parvekkeet avautuvat sisäpihalle muutoin, paitsi eteläisimmissä rakennuksissa parvekkeet avautuvat etelään kadulle. Parvekkeilla ohjearvot toteutuvat lasituksen avulla, ja sisäpihalla alemmissa kerroksissa parvekkeet ovat melulta suojassa, eikä lasitusta ohjearvojen saavuttamiseksi välttämättä tarvita. Kuvassa 7 on esitetty tilanne jossa kortteli 2 on rakennettu ensin ilman muita suunniteltuja rakennuksia. Aluetta rakennettaessa on huomioitava, että korttelin 1 asuinrakennukset ja korttelin 6 pysäköintirakennus suojaavat korttelin 2 etelän ja idän puoleisia seinustoja melulta. Mikäli kortteli 2 rakennetaan ensin, melutasot seinustoilla ovat lopullista tilannetta korkeammat. Itäisellä seinustaan kohdistuvat melutasot ovat päivällä db, mikä edellyttää äänitasoerovaatimusta db, että sisämelun ohjearvot saavutetaan. Itäisempien rakennusten eteläseinustalla melutaso on päivällä db ja yöllä 60- db. Sisämelun ohjearvo saavutetaan äänitasoerovaatimuksella db. Seinustalle on suunniteltu myös parvekkeita, joiden toteuttaminen siten, siten, että ohjearvot

10 n melu-, tärinä- ja ilmanlaatuselvitys asemakaavaa varten 10 (21) saavutetaan voi olla hankalaa ilman korttelien 1 ja 6 suojaavaa vaikutusta. Läntisemmän rakennuksen eteläseinustaan kohdistuva melutaso on päivällä db ja yöllä -60 db. Sisämelun ohjearvot toteutuvat normaalilla 30 db äänitasoerovaatimuksella, mutta parvekkeiden lasitus tulee tehdä tiiviinä, ja niitä tulee mahdollisesti akustoida, että ohjearvot toteutuvat ilman korttelin 1 suojaavaa vaikutusta. Pihoilla melutasot ovat hieman lopullista tilannetta korkeammat, mutta ohjearvot alittuvat koko pihalla päivällä ja yöllä db Kortteli db Kuva 7 Korttelin 2 melutasot päivällä (vasen kuva) ja yöllä (oikea kuva). Kortteleita 1 ja 3-6 ei rakennettu. Kortteli 3 sijaitsee korttelin 2 pohjoispuolella, ja sen kohdalla melutasot ovat jo niin matalat, että ohjearvojen saavuttaminen ei aiheuta ongelmia. Kuvassa 8 on esitetty meluvyöhykkeet sekä suurimmat julkisivuihin kohdistuvat melutasot korttelissa 3 päivällä ja yöllä. Kuva 8 Korttelin 3 melutasot päivällä (vasen kuva) ja yöllä (oikea kuva).

11 n melu-, tärinä- ja ilmanlaatuselvitys asemakaavaa varten (21) Oleskelupiha sijoittuu korttelin keskelle, missä suunnitellut kerrostalot suojaavat sitä melulta. Ohjearvot alittuvat selkeästi sekä päivällä että yöllä ilman erillistä meluntorjuntaa. Julkisivuihin kohdistuvat melutasot ovat korkeimmat korttelin itäisellä seinustalla ylimmässä kerroksessa. Erityisiä ulkovaipan ääneneristysratkaisuja ei tarvita, koska suurin julkisivuun kohdistuva melutaso ylimmissä kerroksissa on db ja äänitasoerovaatimus tällöin 29 db, joka toteutuu normaalein rakentein. Suunnitelman mukaan korttelin itäreunan rakennuksien parvekkeet avautuvat sisäpihan suuntaan, ja kahden läntisen pistetalon parvekkeet avautuvat itään, etelään ja länteen. Ohjearvot saavutetaan parvekkeet lasittamalla, ja alemmissa kerroksissa lasitusta ei tarvita melun vuoksi. Kuvassa 9 on esitetty tilanne jossa kortteli 3 on rakennettu ensin ilman muita suunniteltuja rakennuksia Kortteli 4 Kuva 9 Korttelin 3 melutasot päivällä (vasen kuva) ja yöllä (oikea kuva). Kortteleita 1-2 ja 4-6 ei rakennettu. Piha-alueella melutasot ovat hieman lopullista tilannetta korkeammat. Päivällä ohjearvo alittuu koko pihan alueella. Yöllä 45 db ylittyy pihan eteläosassa, mutta valtaosalla pihaa melutasot jäävät alle ohjearvon. Julkisivuihin kohdistuvat melutasot ovat lopullista tilannetta hieman korkeammat, mutta äänitasoerovaatimus on suurimmillaan 30 db, eli erityisiä äänieristysratkaisuja ei tarvittane. Eteläseinustalla parvekkeet tulee lasittaa kaikissa kerroksissa. Kortteli 4 sijaitsee suunnittelualueen luoteiskulmassa, ja etäisyys melulähteisiin on jo niin suuri, että ohjearvojen saavuttaminen ei aiheuta ongelmia. Kuvassa 10 on esitetty meluvyöhykkeet sekä suurimmat julkisivuihin kohdistuvat melutasot korttelissa 4 päivällä ja yöllä. Ohjearvot alittuvat selkeästi päivällä ja yöllä koko korttelin alueella. Näin ollen oleskelupihat voidaan sijoittaa vapaasti korttelin alueelle. Suurimmat julkisivuihin kohdistuvat melutasot ovat rakennusten koillisosissa ylimmissä kerroksissa, tai db. Erityisiä ulkovaipan ääneneristysratkaisuja ei tarvita, koska suurin äänitasoerovaatimus on 22 db, joka toteutuu normaalein rakentein.

12 n melu-, tärinä- ja ilmanlaatuselvitys asemakaavaa varten 12 (21) Suunnitelman mukaan parvekkeet avautuvat länteen ja etelään. Päivällä ohjearvot toteutuvat ilman lasitusta, ja yöajan ohjearvo 45 db saavutetaan lasituksella ilman ongelmia. Kuva 10 Korttelin 4 melutasot päivällä (vasen kuva) ja yöllä (oikea kuva). Kuvassa 11 on esitetty tilanne jossa kortteli 4 on rakennettu ensin ilman muita suunniteltuja rakennuksia. Kuva 11 Korttelin 4 melutasot päivällä (vasen kuva) ja yöllä (oikea kuva). Kortteleita 1-3 ja 5-6 ei rakennettu. Melutasot pihaoilla ovat hieman lopullista tilannetta suuremmat. Päivällä ohjearvo db alittuu koko piha-alueella. Yöllä 45 db ylittyy piha-alueen liepeillä, mutta valtaosalla pihaa melutasot jäävät alle ohjearvon. Julkisivuihin kohdistuvat melutasot ovat samoin hieman suuremmat kuin lopullisessa tilanteessa, mutta suurin äänitasoerovaatimus on 26 db, eli erityistä ääneneristystä ei tarvita ulkoseinille. Parvekkeilla ohjearvot saavutetaan helposti lasittamalla.

13 n melu-, tärinä- ja ilmanlaatuselvitys asemakaavaa varten (21) Kortteli 5 Kortteli 5 sijaitsee suunnittelualueen koilliskulmassa, ja sen kohdalla melutasot ovat niin matalat, että ohjearvojen saavuttaminen ei aiheuta ongelmia. Kuvassa 12 on esitetty meluvyöhykkeet sekä suurimmat julkisivuihin kohdistuvat melutasot korttelissa 5 päivällä ja yöllä. Kuva 12 Korttelin 5 melutasot päivällä (vasen kuva) ja yöllä (oikea kuva). Ohjearvot alittuvat valtaosalla pihaa päivällä ja yöllä ilman erillistä meluntorjuntaa, sillä suunnitellut rakennukset suojaavat korttelia tehokkaasti melulta. Ainoastaan aivan pohjoisreunassa pienellä osaa pihaa ohjearvot ylittyvät. Julkisivuihin kohdistuvat melutasot ovat korkeimmat rakennusten itäisillä seinustoilla ylimmissä kerroksissa. Erityisiä ulkovaipan ääneneristysratkaisuja ei tarvita, koska suurin julkisivuun kohdistuva melutaso on 63 db ja äänitasoerovaatimus tällöin 28 db, joka toteutuu normaalein rakentein. Suunnitelman mukaan parvekkeet avautuvat länteen. Ohjearvot saavutetaan kaikilla suunnitelluilla parvekkeilla lasituksen avulla, alimmissa kerroksissa jopa ilman lasitusta. Kuvassa 13 on esitetty tilanne jossa kortteli 5 on rakennettu ensin ilman muita suunniteltuja rakennuksia. Kuva 13 Korttelin 5 melutasot päivällä (vasen kuva) ja yöllä (oikea kuva). Kortteleita 1-4 ja 6 ei rakennettu.

14 n melu-, tärinä- ja ilmanlaatuselvitys asemakaavaa varten 14 (21) Melutasot ovat sekä pihoilla että julkisivuilla hieman lopullista tilannetta korkeammat. Ohjearvot toteutuvat koko pihalla päivällä ja yöllä ja parvekkeilla lasituksen avulla. Sisämelun äänitasoerovaatimus on sama kuin lopullisessa tilanteessa. 3.2 Korttelin 1 vaihtoehtoinen massoittelu Kortteli 1 Tässä luvussa on esitetty melutasot korttelin 1 vaihtoehtoisella massoittelulla, sekä verrattu melutilannetta kaavaehdotuksen liitteenä olevan havainnekuvan mukaiseen massoitteluun. Melutasoja on tarkasteltu korttelissa 1 lopullisessa tilanteessa, jolloin koko alue on rakennettu, sekä korttelille 1 yksinään. Lisäksi on tarkasteltu korttelin 2 melutasoja lopullisessa tilanteessa, koska korttelin 1 julkisivujen heijastukset ovat erilaiset. Kortteleita 3-5 ei ole tarkasteltu erikseen, sillä niiden melutilanne on sama molemmilla korttelin 1 tarkastelluilla vaihtoehdoilla. Tässä vaihtoehdossa korttelin eteläisellä reunalla on asuinrakennus, ja kortteli avautuu pohjoiseen. Kuvassa 14 on esitetty meluvyöhykkeet sekä suurimmat julkisivuihin kohdistuvat melutasot korttelissa 1 päivällä ja yöllä db db Kuva 14 Korttelin 1 melutasot päivällä (vasen kuva) ja yöllä (oikea kuva). Vaihtoehtoinen massoittelu. Oleskelupihat sijoittuvat korttelin sisälle, jolloin rakennukset suojaavat niitä hyvin melulta. Ohjearvo alittuu päivällä koko piha-alueella. Yöllä 45 db ylittyy pihan pohjoisosissa. Suurin julkisivuihin kohdistuva melutaso on 69 db, joka on hieman pienempi kuin kaavaehdotuksen massoittelussa. Toisaalta ero ei ole merkittävä, koska suurempi melutaso saavutetaan vain hyvin pienellä osaa seinustaa. Tällä vaihtoehtoisella massoittelulla suuremmalla osalla seinäpinta-alaa ylittyy 65 db, jolloin ääneneristykselle ja asuntojen sijoittelulle tulee enemmän vaatimuksia kuin kaavaehdotuksen mukaisella massoittelulla. Parvekkeet sijoittuisivat suunnitelman mukaan sisäpihan puolelle ja länteen avautuvalle ulkoseinustalle. Näillä ohjearvot saavutetaan lasittamalla. Kuvassa 15 on esitetty tilanne jossa kortteli 1 on rakennettu ensin ilman muita suunniteltuja rakennuksia.

15 n melu-, tärinä- ja ilmanlaatuselvitys asemakaavaa varten (21) db db Kortteli 2 Kuva 15 Korttelin 1 melutasot päivällä (vasen kuva) ja yöllä (oikea kuva), vaihtoehtoinen massoittelu. Kortteleita 2-6 ei rakennettu. Korttelin itäisellä julkisivulla äänitasoerovaatimus on suurempi kuin lopullisessa tilanteessa, db. Pohjoisilla julkisivuilla melutasot ovat myös lopullista tilannetta hieman korkeammat, mutta ne jäävät alle 65 db, jolloin erityistä äänitasoerovaatimusta ei tarvitse asettaa. Korttelin 1 vaihtoehtoisella massoittelulla korttelin 2 eteläseinustaa vasten on pääosin avoin tila seinustan sijaan, minkä vuoksi julkisivujen heijastuksien vaikutukset ovat hieman erilaiset. Vaikutus on pienehkö, sillä kadulla rakennusten välissä liikennemäärät ovat kohtuullisen alhaiset. Erilaisia vaatimuksia ääneneristykselle vaihtoehtoinen massoittelu ei aiheuta. Melutasot kerroksittain on esitetty liitteessä 2 ja julkisivujen suurimmat melutasot alla kuvassa 16. Kuva 16 Korttelin 2 melutasot päivällä (vasen kuva) ja yöllä (oikea kuva). Vaihtoehtoinen massoittelu korttelilla 1.

16 n melu-, tärinä- ja ilmanlaatuselvitys asemakaavaa varten 16 (21) Melutasot laajemmalla alueella verrattuna nykytilanteeseen Alueella vallitseviin melutasoihin vaikuttavat liikenteen aiheuttamat lähtömelutasot sekä melulta suojaavat elementit, esimerkiksi meluesteet ja rakennukset. Suunnittelualueen länsipuolella on nykyisiä asuinrakennuksia, ja jos hanke toteutuu, myös näillä melutilanne paranee jonkin verran, sillä suunnitellut rakennukset, maaston muotoilu, ja myös osaltaan Raide-Jokerin silta suojaavat niitä. Kuvissa 17 ja 18 on verrattu ennusteen 2040 mukaista tilannetta, jossa hanke on kokonaan toteutunut, Espoon meluselvityksen 2017 [6] meluvyöhykkeisiin. Kuva 17 Melutasot ennustetilanteessa 2040 päivällä, kaavaehdotuksen havainnekuvan mukainen massoittelu. Kuva 18 Melutasot nykytilanteessa päivällä.

17 n melu-, tärinä- ja ilmanlaatuselvitys asemakaavaa varten (21) 3.4 Virhelähteet Suunnitellut rakennukset suojaavat nykyisiä rakennuksia erityisesti Kehä I:n ja liittymän aiheuttamalta melulta. Nykyisen meluesteen ja liikerakennusten välinen aukko käytännössä sulkeutuu, ja suojavaikutus on tehokas koko lähialueella. Parvekemelutasojen arviointi julkisivujen melutasojen perusteella on karkeaa, sillä ontelomaisen parvekkeen aiheuttamia lisäheijastuksia ja korostumia tai mahdollisten varjostavien rakenteiden, kuten parvekkeiden välisten seinien ja parvekelaattojen, varjostavaa vaikutusta on vaikea arvioida. Todelliset parvekemelutasot voivat poiketa merkittävästi (noin ± 4 db) laskennallisesti arvioiduista melutasoista. Pohjoismaisessa tiemelumallissa ei ole huomioitu risteysalueilla tapahtuvaa kiihdytystä. Tämä aiheuttaa melulaskentaan epävarmuutta risteysalueilla. 4 Tärinä ja runkomelu Raide-Jokerin rata kulkee hankesuunnitelman mukaan asemakaava-alueen ohi. Raiteet sijoittuvat Linnoitustien levennetylle katualueelle ja ylittävät siltaa pitkin Turunväylän. Raiteet kulkevat kaava-alueen ohi suoraa linjaa ja kaartuvat kaava-alueen pohjoisosassa Linnoitustietä myötäillen itään päin. n kaava-alue sijoittuu kovalle kallio- ja moreenimaaperälle. Kallion pinta nousee alueella aivan maanpintaan, alueella on avokalliomuodostelmia tai kalliopinta on alle metrin syvyydessä maanpinnasta. Radan suunnitteluperusteena on rakenteen painumattomuus. n alueelle rata perustetaan maanvaraisesti, erillistä stabilointia tai paalulaattaperustusta ei kovalla maalla tarvita. Teoriassa kovalla maaperällä voi ilmetä runkomelu- ja jopa tärinäongelmia. Lisäksi teoriassa kaarrekohdissa pyörät saattavat aiheuttaa kiskon värähtelyä, joka levitessään maaperän kautta ympäristön rakennuksiin aiheuttaa mahdollisen runkomeluriskin. Kovan maaperän kohteissa voidaan runkomelun leviämisen arviointia tehdä turvaetäisyyksiin perustuen. Arvioinnissa hyödynnetään yleisesti käytössä olevia VTT:n julkaisun Maaliikenteen aiheuttaman runkomelun arviointi -esiselvityksessä määritettyjä väylien ja asuinrakennuksien välisiä etäisyyksiä, joilla maaliikenteen aiheuttaman runkomelumelutason katsotaan olevan alle 35 db (pintaväylä), ja jota kauempana väylästä tarkempi värähtelytarkastelu ei yleensä ole tarpeen. Nopeudella 40 km/h liikkuvan raitiovaunun ja rakennuksen turvaetäisyytenä kovalla maaperällä on käytetty etäisyyttä 15 m (pehmeällä maaperällä vastaava on vähintään 5 metriä). n kaava-alueelle suunniteltujen asuinkiinteistöjen etäisyys rataan on pienimmillään noin 12 metriä, jolloin VTT:n julkaisun turvaetäisyys ei täyty. Suunniteltujen rakennuksien kohdalla oleva pysäkki, sekä alueen pohjoispään kaarre rajoittavat raitovaunun nopeutta tuntuvasti, ja näiden myötä nopeus on alueella todennäköisesti maksimissaan 30 km/h. Tämä huomioiden täyttyy riskietäisyys suurella todennäköisyydellä, eikä alueen kiinteistöissä ole runkomeluriskiä. Myöskään Raide- Jokerin hankesuunnitelmassa n aluetta ei ole tunnistettu tärinän kannalta riskikohteeksi, jossa myöhäisemmässä suunnitteluvaiheessa olisi toteutettava nykyhetken rakennuskantaselvitys sekä tarkempi riskikartoitus mahdollisen tärinähaitan torjumiseksi. Jatkosuunnittelussa on kuitenkin syytä varmistaa, ettei raitiotien käyttö aiheuta alueen kiinteistöissä runkomeluhaittaa.

18 n melu-, tärinä- ja ilmanlaatuselvitys asemakaavaa varten 18 (21) Ilmanlaatu Kaava-alueen ilmanlaatu on selvitetty asiantuntija-arviona liikennemääriin (esitetty luvun 2.3 taulukossa 2) perustuen. Arvioinnin periaatteet ovat ELY-keskuksen oppaan Ilmanlaatu maankäytön suunnittelussa [7] mukaiset. Oppaassa sovelletaan HSY:n antamia suosituksia ilmanlaadun huomioimiseen. 5.1 Ilmanlaatuvyöhykkeet Selvityksessä on määritetty oppaan mukaisesti ilmanlaatuvyöhykkeet liikennemäärien perusteella. Ilmanlaatuvyöhykkeitä on olemassa kahden tyyppisiä, suositusetäisyydet ja minimietäisyydet, ja nämä on edelleen määritetty erikseen asuinrakennuksille ja herkille kohteille. Herkkiä kohteita ovat mm. päiväkodit ja sairaalat. Etäisyydet määritetään ajoradan reunasta lähtien siten, että ramppien reunasta huomioidaan vain niiden oma liikennemäärä, ja päätien liikennemäärään perustuvat etäisyydet määritetään sen reunasta lähtien. Kuvassa 19 on esitetty edellä mainitun oppaan taulukko ilmanlaadun suositus- ja minimietäisyyksistä. Taulukko on HSY:n uusimpien suositusten mukainen. Kuva 19 HSY:n ilmanlaatuvyöhykkeet ja altistuminen liikenteen päästöille liikennemäärän ja etäisyyden suhteen eri kohteissa (asuinrakennus ja herkkä kohde). Ilmanlaatuvyöhykkeet on määritetty siten, että niitä noudattamalla päästään alle vuosiraja-arvojen ja suositusetäisyydellä myös alle ohjearvojen. Etäisyydet suhtautuvat pitoisuuksiin seuraavasti: Asuntojen suositusetäisyydellä typpidioksidin pitoisuuden vuosikeskiarvo on noin 20 μg/m3 ( % vuosiraja- arvosta 40 μg/m3) ja pienhiukkasten noin 8,5 μg/m3. Asuntojen minimietäisyydellä typpidioksidin pitoisuuden vuosikeskiarvo on noin 24 μg/m3 (60 % vuosiraja-arvosta ja NO2 vrk-ohjearvo ylittyy harvoin) ja pienhiukkasten noin 10 μg/m3 (WHO:n vuosiohjearvo).

19 n melu-, tärinä- ja ilmanlaatuselvitys asemakaavaa varten (21) 5.2 Tilanne selvitysalueella Kuvassa 20 on esitetty ilmanlaatuvyöhykkeet viimeisimmän havainnekuvan [8] päällä. Minimietäisyys on esitetty punaisella ja suositusetäisyys oranssilla. Kuva 20 Ilmanlaatuvyöhykkeet kaava-alueella. Turunväylästä minimietäisyys asuinrakennuksille on noin m ja suositusetäisyys 1 m. Kehä I:stä minimietäisyys asuinrakennuksiin on noin m ja suositusetäisyys noin 1 m. Korttelin 1 tontin eteläisin kulmaus sijoittuu minimietäisyyttä lähemmäs Turunväylää, mutta asuinrakennukset voidaan sijoittaa siten, että ne ovat kokonaan minimietäisyyttä kauempana. Kortteli 1 ja korttelin 2 eteläkulma eivät toteuta suositusetäisyyttä. Tiealue on avonainen, ja ilma pääsee sekoittumaan hyvin alueella, jolloin pitoisuudet laimenevat nopeammin kuin katukuilumaisessa ympäristössä. Lisäksi rakennukset suojaavat sisäpihoille sijoittuvia piha-alueita ja tiestä poispäin suuntautuvia parvekkeita, ja osaltaan tekevät tilanteesta oleskeluun tarkoitetuilla alueilla paremman kuin liikennemäärään ja etäisyyksiin perustuva tarkastelu osoittaa.

20 n melu-, tärinä- ja ilmanlaatuselvitys asemakaavaa varten 20 (21) Rakennusten ja oleskelualueiden sijoittumisen sekä paikallisten olosuhteiden perusteella kaava-alueella ei todennäköisesti ole ilmanlaadun aiheuttamia ongelmia. 6 Yhteenveto ja johtopäätökset 7 Liitteet Suunnittelualue on haastava, sillä lähellä risteävät kaksi vilkasliikenteistä maantietä, joiden aiheuttamat melutasot ovat alueella kohtuullisen suuret. Erityisesti alueen eteläosissa melutasot ovat korkeat. Piha-alueiden melutasot ovat hyvin hallinnassa, sillä suunnitellut rakennukset torjuvat melua piha-alueilla, ja kaikille uusille rakennuksille voidaan osoittaa oleskelualue, jossa melutasot jäävät alle ohjearvon päivällä ja yöllä, osin merkittävästikin. Myöskään vaiheittain toteutus riippumatta järjestyksestä ei aiheuta tarvetta lisämeluntorjunnalle. Että sisämelun ohjearvot toteutuisivat, osalle seinustoja on asetettava äänitasoerovaatimus ΔL sisämelun ohjearvojen turvaamiseksi. Jos vaatimus on alle 30 db, voidaan ohjearvojen olettaa toteutuvan normaalein rakentein. Suurimmillaan äänitasoerovaatimus alueella on 35 db korttelissa 1. Yli 30 db äänitasoerovaatimuksia on lopullisessa tilanteessa vain korttelissa 1, mutta jos aluetta toteutetaan vaiheittain, myös korttelissa 2 äänitasoerovaatimus voi olla tätä suurempi. Parvekkeet on sijoitettu alueella pääosin avautumaan sisäpihoille, jolloin niillä saadaan ohjearvot toteutumaan lasituksen avulla. Eteläisimmässä korttelissa voidaan tarvita tiivistä lasitusta ja akustointia. Erityistä huomiota vaativat korttelin 1 sisäpihan eteläisimmät ulkonevat parvekkeet, jotka osaltaan suojaavat sisäpihaa melulta, ja joiden eteläisiin seiniin kohdistuu korkeat melutasot. Mikäli aluetta toteutetaan vaiheittain, on myös varmistettava, että korttelin 2 eteläseinustojen parvekkeilla ohjearvot toteutuvat. Korttelille 1 on tarkasteltu myös vaihtoehtoinen massoittelu. Verrattuna kaavaehdotuksen liitteenä olevan havainnekuvan massoitteluun, muiden kortteleiden melutasot pysyvät käytännössä samoina. Korttelissa 1 piha alue saadaan suojattua, ja parvekkeilla ohjearvot saavutetaan helpommin, mutta seinäpinta-alaa, johon kohdistuu yli 65 db melutaso, on huomattavasti enemmän kuin kaavaehdotuksen havainnekuvan mukaisella massoittelulla. Hankkeessa suunnitellut rakennukset myös suojaavat alueen länsipuolelle sijoittuvaan nykyistä rakentamista, ja alentavat lähialueen melutasoja. Alueen itäpuolelle sijoittuva Raide-Jokeri ei todennäköisesti aiheuta runkomelu- tai tärinähaittaa asunnoissa, mutta tämä tulee varmistaa jatkosuunnittelussa. Tarkastelun perusteella kaava-alueella ei todennäköisesti ole ilmanlaadun aiheuttamia ongelmia. Liite 1. Meluvyöhykkeet ja julkisivujen suurimmat melutasot ennustetilanteessa 2040 Melutasot päivällä klo 7-22, kaavaehdotuksen liitteenä olevan havainnekuvan mukainen massoittelu Melutasot yöllä klo 22-7, kaavaehdotuksen liitteenä olevan havainnekuvan mukainen massoittelu Melutasot päivällä klo 7-22, korttelin 1 vaihtoehtoinen massoittelu Melutasot yöllä klo 22-7, korttelin 1 vaihtoehtoinen massoittelu Liite 2. 3D-kuvat julkisivujen melutasoista

21 n melu-, tärinä- ja ilmanlaatuselvitys asemakaavaa varten (21) 8 Viitteet [1] 798, Alustava luonnos , Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Oy. [2] 798, Alustava luonnos , Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Oy. [3] Espoon ja Kauniaisten kaupunkien direktiivin mukainen meluselvitys 2012, Espoon kaupunki, Kauniaisten kaupunki, Sito Oy. [4] Raide-Jokeri, Hankesuunnitelma 2015, Espoon ja Helsingin kaupungit [5] Road traffic noise Nordic prediction method, TemaNord 1996:5, Nordic Council of Ministers [6] Espoon ja Kauniaisten kaupunkien direktiivin mukainen meluselvitys 2017, Espoon kaupunki, Kauniaisten kaupunki, Sito Oy. [7] Ilmanlaatu maankäytön suunnittelussa. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristö-keskus Hannu Airola, Uuden-maan ELY-keskus ja Maria Myllynen, HSY. [8] 798, Viitesuunnitelma , Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Oy.

22 SRV Kaavaehdotusvaiheen meluselvitys, liite 1.1 Ennustetilanne v Melutasot päivällä klo 7-22 Kaavaehdotuksen liitteenä olevan havainnekuvan mukainen massoittelu Selitteet Päiväajan keskiäänitaso L Aeq, 7-22 > 45.0 db >.0 db >.0 db > 60.0 db > 65.0 db > 70.0 db > 75.0 db Mittakaava 1:10 (A4) Päivämäärä: CadnaA 2017 Nordic Prediction Method SPa

23 63 SRV Kaavaehdotusvaiheen meluselvitys, liite 1.2 Ennustetilanne v Melutasot yöllä klo 22-7 Kaavaehdotuksen liitteenä olevan havainnekuvan mukainen massoittelu Selitteet Yöajan keskiäänitaso L Aeq, 22-7 > 45.0 db >.0 db >.0 db > 60.0 db > 65.0 db > 70.0 db > 75.0 db Mittakaava 1:10 (A4) Päivämäärä: CadnaA 2017 Nordic Prediction Method SPa

24 SRV Kaavaehdotusvaiheen meluselvitys, liite 1.3 Ennustetilanne v Melutasot päivällä klo 7-22 Korttelin 1 vaihtoehtoinen massoittelu Selitteet Päiväajan keskiäänitaso L Aeq, 7-22 > 45.0 db >.0 db >.0 db > 60.0 db > 65.0 db > 70.0 db > 75.0 db Mittakaava 1:10 (A4) Päivämäärä: CadnaA 2017 Nordic Prediction Method SPa

25 63 SRV Kaavaehdotusvaiheen meluselvitys, liite 1.4 Ennustetilanne v Melutasot yöllä klo 22-7 Korttelin 1 vaihtoehtoinen massoittelu Selitteet Yöajan keskiäänitaso L Aeq, 22-7 > 45.0 db >.0 db >.0 db > 60.0 db > 65.0 db > 70.0 db > 75.0 db Mittakaava 1:10 (A4) Päivämäärä: CadnaA 2017 Nordic Prediction Method SPa

26 Meluselvityksen liite 2: 3D kuvat

27 2 Liitteen kuvista Liitteessä on kuvaotteet kaikista korttelien seinustoista lopullisessa tilanteessa kaavaehdotuksen liitteenä olevan havainnekuvan mukaisella massoittelulla Kortteleista 1 ja 2 on lisäksi kuvaotteet tilanteessa, jossa ne on toteutettu ensimmäisenä ilman muiden suunniteltujen rakennusten suojaa Kuvaotteet ovat niiltä ulkoseinustoilta, joiden kohdalla muutos on merkitsevä Kortteleista 1 ja 2 on lisäksi kuvaotteet korttelin 1 vaihtoehtoisella massoittelulla Korttelista 2 kuvaote on ainoastaan eteläisestä seinustasta, muilla seinustoilla tilanne pysyy samana Melutasot on esitetty kerroksittain Mikäli kerros on osin maan alla, pallojen sijainti kuvissa voi hämätä Rakennusten kattokorkeudet ovat kuitenkin suunnitelman mukaiset Esitetyt db arvot on aina pyöristetty ylöspäin Esimerkiksi arvo 65 tarkoittaa, että melutaso x on välillä < x = 65 db

28 3 Kortteli 1 Ulkoseinustat kaakosta Ulkoseinustat luoteesta ΔL = 32 db ΔL = db ΔL = 35 db

29 4 Kortteli 1 Sisäseinustat lännestä Sisäseinustat pohjoisesta

30 5 Kortteli 1 Sisäseinustat idästä Kortteli 1 yhteenveto Suurimmat melutasot eteläisillä ulkoseinillä Suurin melutaso 70 db Ulkonevilla, pihaa suojaavilla parvekkeilla huolehdittava riittävästä ääneneristyksestä Muilla parvekkeilla riittää normaali lasitus Äänitasoerovaatimus (ΔL) yli 30 db merkitty kuviin edellä (sisällä saavutetaan päivällä 35 db ja yöllä 30 db) Vaiheittain toteutus (seuraavalla kalvolla): äänitasoerovaatimus itäisellä seinustalla suurempi

31 6 Kortteli 1 ilman muita suunniteltuja rakennuksia Ulkoseinustat kaakosta Ulkoseinustat luoteesta ΔL = 32 db ΔL = 35 db ΔL = db

32 7 Korttelin 1 vaihtoehtoinen massoittelu Seinustat kaakosta Seinustat luoteesta ΔL = db ΔL = db

33 8 Korttelin 1 vaihtoehtoinen massoittelu Seinustat koillisesta Korttelin 1 vaihtoehtoinen massoittelu yhteenveto Suurimmat melutasot eteläisillä ulkoseinillä Suurin melutaso 69 db vähän pienempi kuin kaavaehdotuksen suurin arvo, koska seinusta hieman kauempana melulähteestä Parvekkeilla riittää normaali lasitus Äänitasoerovaatimus (ΔL) yli 30 db merkitty kuviin edellä (sisällä saavutetaan päivällä 35 db ja yöllä 30 db) Vaiheittain toteutus (seuraavalla kalvolla): äänitasoerovaatimus itäisellä seinustalla suurempi

34 Korttelin 1 vaihtoehtoinen massoittelu ilman muita suunniteltuja rakennuksia Seinustat kaakosta Seinustat luoteesta 9 ΔL = db ΔL = db

35 10 Kortteli 2 Etelästä Idästä

36 11 Kortteli 2 Lännestä Pohjoisesta

37 12 Kortteli 2 ilman muita suunniteltuja rakennuksia Ulkoseinustat idästä Ulkoseinuistat etelästä ΔL = 32 db ΔL = 31 db ΔL = 31 db ΔL = 32 db

38 13 Kortteli 2 korttelin 1 vaihtoehtoisella massoittelulla Etelästä

39 14 Kortteli 2, huomioita Suurimmat melutasot itäisellä ulkoseinustalla 65 db Parvekkeet voidaan sijoittaa suunnitelman mukaisesti normaalein lasituksin, suurelta osin päästään alle ohjearvojen jopa ilman lasituksia Äänitasoerovaatimus kaikilla seinustoilla enintään 30 db Vaiheittain toteutus, jos kortteli 2 toteutetaan ensimmäisenä Itäisellä seinustalla tarvittava äänitasoerovaatimus db Itäisen rakennuksen eteläseinustalla äänitasoerovaatimus db Niillä kohdin kun 65 db ylittyy asuntojen tulisi aueta myös hiljaisemman julkisivun suuntaan Korttelin 1 vaihtoehtoinen massoittelu Korttelin 2 eteläseinustalla melutasot hieman erilaiset erilaisen heijastuksen vuoksi Erot eivät ole merkitsevät, eivätkä vaadi lisätoimia ohjearvojen saavuttamiseksi

40 15 Kortteli 3 Etelästä Idästä

41 16 Kortteli 3 Lännestä Pohjoisesta

42 17 Kortteli 3, huomioita Suurimmat melutasot itäisellä ulkoseinustalla db Parvekkeet voidaan sijoittaa suunnitelman mukaisesti normaalein lasituksin, suurelta osin päästään alle ohjearvojen jopa ilman lasituksia Äänitasoerovaatimus kaikilla seinustoilla alle 30 db

43 18 Kortteli 4 Koillisesta Lounaasta

44 19 Kortteli 4, huomioita Suurimmat melutasot itäisimmällä rakennuksella db Parvekkeet voidaan sijoittaa suunnitelman mukaisesti, Käytännössä kaikkialla päästään alle ohjearvojen jopa ilman lasituksia Äänitasoerovaatimus kaikilla seinustoilla alle 30 db

45 20 Kortteli 5 Kaakosta Luoteesta

46 21 Kortteli 5, huomioita Suurimmat melutasot itäisellä ulkoseinustalla 63 db Parvekkeet voidaan sijoittaa suunnitelman mukaisesti läntiselle julkjisivulle, suurelta osin päästään alle ohjearvojen jopa ilman lasituksia Äänitasoerovaatimus kaikilla seinustoilla alle 30 db

47

48

49