HALLINTOSÄÄNTÖ. Raision seudun koulutuskuntayhtymä. Yhtymähallitus Liite 6/4. Yhtymävaltuusto Liite 2/x

Transkriptio

1 HALLINTOSÄÄNTÖ Raision seudun koulutuskuntayhtymä Yhtymähallitus Liite 6/4 Yhtymävaltuusto Liite 2/x

2 2 Hallintosääntö

3 Hallintosääntö 3 1. YLEISTÄ Soveltaminen Toiminta-ajatus Yksiköt Koulutuksen järjestäjä Opetuskieli Yksiköiden koulutustehtävät LUOTTAMUSHENKILÖORGANISAATIO Yhtymävaltuusto Yhtymähallitus KOKOUSMENETTELY Soveltaminen Kokousaika- ja paikka Kokouksen koollekutsuminen Jatkokokous Varajäsenen kutsuminen Kokouksen pitäminen Kokouksen johtaminen Tilapäinen puheenjohtaja Läsnäolo toimielinten kokouksessa Yhtymähallituksen edustus muissa toimielimissä Esittely Pöytäkirjan laatiminen, tarkastaminen ja nähtävillä pitäminen Otto-oikeus Ammatillisen koulutuksen johtokunta TOIMIELIMET Ammatilliset neuvottelukunnat Opettajakunta Oppilaskunta Opiskelijakunta Nuorisoasteen Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelusta ja toteuttamisesta vastaava toimielin Yhteistyötoimikunta Monijäseninen toimielin HENKILÖSTÖ Viranhaltijat, virkasuhteiset tuntiopettajat, virka- tai työsopimussuhteiset työntekijät Palvelusuhteen synty ja päättyminen Tehtävät Palkkaus ja muut palvelussuhteen ehdot Virkavapauden myöntäminen ja vuosiloman määrääminen KUNTAYHTYMÄN HALLINTOYKSIKKÖ YHTEISET PALVELUT Kuntayhtymän hallintoyksikön yhteiset palvelut -yksikön tehtävä Kuntayhtymän tulosalueet ja -yksiköt Johtoryhmä TEHTÄVÄT JA RATKAISUVALTA Organisoituminen Kuntayhtymän johtajan ratkaisuvalta Talousjohtajan Hallintojohtajan ratkaisuvalta Oppilaitoksen Tulosalueen rehtorin tehtävät ja ratkaisuvalta Koulutustarkastajan tehtävät ja ratkaisuvalta Apulaisrehtorin, koulutuspäällikön ja tiimivastaavan tehtävät ja ratkaisuvalta... 16

4 4 Hallintosääntö 7.7 Opettajan ja kouluttajan tehtävät ja ratkaisuvalta Kiinteistöpäällikön tehtävät ja ratkaisuvalta Muiden viranhaltijoiden ratkaisuvalta ja toimenkuvaukset KUNTAYHTYMÄN TALOUS Taloudenhoito Taloussuunnitelma ja talousarvion laadinta Talousarvion sitovuus Talousarvion muutokset ja täytäntöönpano Talousarvion seuranta ja raportointi Rahatoimen hoito, maksuliikenne Arvoposti ja -lähetykset Maksuvalmius Saatavat Rahavarojen, arvopapereiden ja asiakirjojen säilytys ja tarkastus Kirjanpito Varastokirjanpito Omaisuusluettelot Tilinpäätöksen laatiminen Tilinpäätös ja tasekirja Hankinta, varastointi, vastaanotto, luovutus, inventointi, poisto Omaisuuden hoito VALVONTAJÄRJESTELMÄ JA TARKASTUSTOIMINTA Ulkoinen ja sisäinen valvonta Tarkastuslautakunta, lautakunnan kokoonpano, kokoukset ja tehtävät Tilintarkastajan valinta, vastuun jakaminen, tarkastussuunnitelma ja tehtävät Tilintarkastajan ilmoituksen, tilintarkastuskertomuksen ja tarkastuslautakunnan valmistelu OPISKELUHUOLTO Kuraattori Yksikkökohtaiset opiskeluhuoltoryhmät ERINÄISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ Asiakirjojen allekirjoittaminen Tiedoksiantojen vastaanottaminen Hankinnat VOIMAANTULO 25

5 Hallintosääntö 5 1. YLEISTÄ 1.1 Soveltaminen Tässä hallintosäännössä määrätään kuntayhtymän päätöksenteosta, kokousmenettelystä ja hallinnosta. Tämän lisäksi kuntayhtymän toimintoja ohjataan seuraavilla säännöillä, joihin nähden hallintosääntöä sovelletaan toissijaisesti: kuntayhtymän perussopimus yhtymävaltuuston työjärjestys kuntayhtymän taloussääntö yhdistetty hallintosääntöön kuntayhtymän tarkastussääntö yhdistetty hallintosääntöön 1.2 Toiminta-ajatus 1.3 Yksiköt Perussopimuksensa mukaisesti kuntayhtymän tehtävänä on jäsenkuntien puolesta järjestää koulutusta sekä toimia työelämän kehittäjänä. Palvelut järjestetään yhteistyössä muiden ylläpitäjien kanssa siten, että kuntayhtymä keskittyy ylläpitämiensä oppilaitosten koulutustehtävään sisältyvään koulutukseen sekä oppisopimuskoulutukseen. Tämä hallintosääntö koskee seuraavia oppilaitoksia ja kuntayhtymän yhteisiä toimintoja: Kuntayhtymän yhteiset palvelut Rasekon ammattiopisto Rasekon aikuisopisto Timali Kuntayhtymän hallinto Kuntayhtymän kiinteistöt Raision ammattiopisto Naantalin ammattiopisto Raision kauppaopisto Raision aikuiskoulutuskeskus Timali Raision oppisopimustoimisto Mynämäen käsi- ja taideteollisuusopisto 1.4 Koulutuksen järjestäjä 1.5 Opetuskieli Edellä mainittujen toimintojen vastuullisena ylläpitäjänä on Raision seudun koulutuskuntayhtymä, jonka kotipaikka on Raision kaupunki. Kuntayhtymän y-tunnus on Yksiköiden opetuskieli on suomen kieli. 1.6 Yksiköiden koulutustehtävät Raision ammattiopisto, Naantalin ammattiopisto, Raision kauppaopisto ja Mynämäen käsi- ja taideteollisuusopisto sekä Raision oppisopimustoimisto toimivat ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) tarkoittamina, tulosvastuullisina yksikköinä.

6 6 Hallintosääntö Rasekon ammattiopisto toimii ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) tarkoittamana, tulosvastuullisena yksikkönä. Raision aikuiskoulutuskeskus Timali toimii ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (631/1998) tarkoittamana, tulosvastuullisena yksikkönä. Raision oppisopimustoimisto toimii ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) tarkoittamana tulosvastuullisena yksikkönä. Organisatorisesti oppisopimustoimisto kuuluu Rasekon aikuisopisto Timaliin. 2. LUOTTAMUSHENKILÖORGANISAATIO 2.1 Yhtymävaltuusto Kuntayhtymän perussopimuksen mukaisesti yhtymävaltuusto toimii sen korkeimpana päättävänä elimenä ja sille kuuluvat kuntalain valtuustoa koskevien määräysten mukaiset tehtävät. Yhtymävaltuuston tulee: 2.2 Yhtymähallitus 1. päättää toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista 2. päättää hallinnon järjestämisen perusteista 3. päättää talouden ja rahoituksen perusteista sekä hyväksyä talousarvio 4. valita jäsenet ja varajäsenet kuntayhtymän yhtymähallitukseen 5. päättää luottamushenkilöiden taloudellisten etuuksien perusteista 6. valita tarkastuslautakunta ja tilintarkastusyhteisö 7. hyväksyä tilinpäätös ja päättää vastuuvapaudesta 8. valita kuntayhtymän johtava rehtori 9. päättää kuntayhtymän varojen sijoitustoiminnan periaatteista 10. päättää muistakin kuntalaissa valtuuston päätettäväksi säädetyistä asioista. 11. päättää kuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeista, tehtävistä ja vastuista Perussopimuksen mukaisesti valittu yhtymähallitus johtaa kuntayhtymän toimintaa ja toimii sen toimeenpanevana elimenä. Yhtymähallituksen jäsenet kuuluvat myös kuntayhtymän ylläpitämien oppilaitosten yhteiseen johtokuntaan. Johtokunta on myös oppisopimustoiminnasta vastaava monijäseninen toimielin. Jollei muualla ole toisin säädetty, yhtymähallituksen ratkaisuvaltaan ja tehtäviin kuuluu: 1. vastata kuntayhtymän hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta 2. päättää periaatteista, joiden mukaan kuntayhtymän palveluja annetaan kuntayhtymän ulkopuolisille kunnille, yhteisöille, laitoksille tai yksityisille sekä palveluista perittävien korvausten periaatteista 3. päättää kuntayhtymän omaisuuden turvaamisesta ja suojaamisesta

7 Hallintosääntö 7 4. päättää kuntayhtymän saatavien ja sille tulevien suoritusten vakuuksista, jollei yhtymävaltuuston päätöksestä muuta johdu 5. päättää merkittävien vahingonkorvausten myöntämisestä tapauksissa, joissa kuntayhtymä on katsottava korvausvelvolliseksi, jollei korvaus ylitä yhtymävaltuuston mahdollisesti vahvistamaa enimmäismäärää 6. päättää yhtymävaltuuston talousarviossa tai erikseen tekemän päätöksen rajoissa talousarviolainojen ottamisesta, takaisinmaksusta tai lainaehtojen muuttamisesta 7. päättää yhtymävaltuuston hyväksymien periaatteiden mukaisesti kuntayhtymän varojen sijoittamisesta 8. ottaa vakinaiseksi tai nimetä kuntayhtymän yksiköiden johtajat, talousjohtaja, hallintojohtaja, johtava koulutustarkastaja 9. hyväksyä yhtymävaltuuston päättämissä rajoissa viranomaisten edellyttämät rakentamisasiakirjat 10. päättää kuntayhtymän toimesta tapahtuvan rakennuttamisen osalta urakoitsijoiden valinnasta, urakkasopimusten tekemisestä, urakalla suoritettujen töiden vastaanottamisesta, urakkasopimusten vakuuksien määräämisestä sekä tilitysten hyväksymisestä tai kyseisten tehtävien delegoinnista muille elimille, esimerkiksi rakennustoimikunnalle 11. päättää johtavan rehtorin palkkauksesta 12. päättää kuntayhtymän omaisuuden vuokralle antamisesta ja ottamisesta 13. päättää merkittävästä irtaimen käyttöomaisuuden myynnistä ja romuttamisesta. Yhtymähallitus voi siirtää ratkaisuvaltaansa alaiselleen viranhaltijalle. 14. päättää henkilöstön sivutoimiluvista 15. päättää muistakin kuntalaissa mahdollisesti yhtymähallituksen tehtäväksi asetetuista asioista. Yhtymähallituksen tehtävänä on lisäksi antaa selitys yhtymävaltuuston päätöksestä tehdyn valituksen johdosta, jos se katsoo, ettei yhtymävaltuuston päätöstä ole kumottava. Päätösvaltaa käyttäessään yhtymähallituksen on noudatettava yhtymävaltuuston talousarvion hyväksymisen yhteydessä tai muuten antamia yleisiä ohjeita. 3. KOKOUSMENETTELY 3.1 Soveltaminen Tämän luvun määräyksiä noudatetaan yhtymävaltuustoa lukuun ottamatta soveltuvin osin kuntayhtymän toimielimissä, kuten yhtymähallituksessa, sen jaostoissa sekä johto- ja toimikunnissa. 3.2 Kokousaika- ja paikka Yhtymähallitus päättää kunkin vuoden ensimmäisessä kokouksessa varsinaisten kokoustensa ajan ja paikan. Muiden toimielimien kokoukset pidetään toimielimien päättäminä aikoina. Kokous pidetään myös, milloin puheenjohtaja katsoo kokouksen tarpeelliseksi tai enemmistö toimielimen jäsenistä tekee puheenjohtajalle esityksen sen pitämisestä.

8 8 Hallintosääntö Yhtymähallituksen kokouksissa on läsnäolo- ja puheoikeus johtavalla rehtorilla sekä talousasioissa hallintojohtajalla. 3.3 Kokouksen koollekutsuminen Kokouskutsun antaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä siinä käsiteltävät asiat. Kokouskutsu lähetetään jäsenille toimielimen määräämällä tavalla. Kokouskutsu lähetetään samalla tavalla muille, joilla on oikeus osallistua kokoukseen. Esityslista lähetetään ensisijaisesti kokouskutsun yhteydessä. Sähköinen kokous on mahdollinen. 3.4 Jatkokokous Mikäli kokousasioita ei ole saatu kokouksessa käsitellyksi, jäljellä olevat voidaan siirtää jatkokokoukseen, johon ei tarvitse antaa eri kutsua. Kokouksesta poissa olleille on kuitenkin, mikäli mahdollista, annettava tieto jatkokokouksesta. 3.5 Varajäsenen kutsuminen Toimielimen jäsenen, joka on estynyt saapumasta kokoukseen, on kutsuttava varajäsen sijaansa. Milloin jäsen on esteellinen käsittelemään jotakin asiaa kokouksessa tai esteen vuoksi ei voi osallistua jonkin asian käsittelyyn, hän voi kutsua varajäsenensä kokoukseen sitä asiaa käsittelemään. Myös puheenjohtaja tai esittelijä voi toimittaa kutsun varajäsenelle. 3.6 Kokouksen pitäminen Avattuaan kokouksen puheenjohtaja toteaa läsnäolijat sekä kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden. Asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei toimielin muuta päätä. Toimielin voi erityisestä syystä ottaa käsiteltäväksi sellaisenkin asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa. Toimielimen kokouksessa pitää pöytäkirjaa toimielimen määräämä pöytäkirjanpitäjä. Toimielimen kokouksessa käsiteltävät asiat ratkaistaan viranhaltijan esittelystä, jollei toimielin yksittäisessä asiassa toisin päätä. Esittelijän ehdotus on käsittelyn pohjana. 3.7 Kokouksen johtaminen Puheenjohtajan tehtävänä on johtaa asioiden käsittelyä sekä pitää huolta järjestyksestä toimielimen kokouksessa. Puheenjohtaja saa varoituksen annettuaan määrätä poistettavaksi henkilön, joka käyttäytyy sopimattomasti. Jos syntyy epäjärjestys, puheenjohtajan on keskeytettävä tai lopetettava kokous. 3.8 Tilapäinen puheenjohtaja Jos sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtaja ovat poissa tai esteellisiä jossakin asiassa, valitaan kokousta tai asian käsittelyä varten tilapäinen puheenjohtaja. 3.9 Läsnäolo toimielinten kokouksessa Kuntayhtymän eri toimielinten kokouksessa on jäsenten lisäksi läsnäolo- ja puheoikeus:

9 Hallintosääntö 9 yhtymähallituksen kokouksessa yhtymävaltuuston puheenjohtajalla ja varapuheenjohtajilla muiden toimielimien kokouksissa yhtymähallituksen puheenjohtajalla ja kuntayhtymän johtavalla rehtorilla. Muiden kuin edellä mainittujen henkilöiden läsnäolosta ja puheoikeudesta päättää asianomainen toimielin Yhtymähallituksen edustus muissa toimielimissä 3.11 Esittely Yhtymähallitus voi määrätä muihin toimielimiin edustajansa, jolla on läsnäolo- ja puheoikeus toimielimen kokouksessa. Edustajaksi voidaan määrätä myös yhtymähallituksen varajäsen tai johtava viranhaltija. Asiat päätetään toimielimen kokouksessa viranhaltijan esittelystä. Esittelijän ehdotus on käsittelyn pohjana (pohjaehdotus). Jos esittelijä on muuttanut esityslistalla olevaa ehdotustaan ennen kuin toimielin on tehnyt päätöksen asiasta, pohjaehdotus on muutettu ehdotus. Jos ehdotus on peruutettu, asia on poistettava esityslistalta, jollei toimielin toisin päätä. Esittelijästä määrätään asianomaisen toimielimen johtosäännössä tai toimielimen erillisellä päätöksellä. Yhtymähallituksen esittelijänä toimii kuntayhtymän johtava rehtori. Esittelijän ollessa poissa tai esteellinen määrää toimielin esittelijän. Toimielin voi erityisestä syystä päättää, että asia käsitellään puheenjohtajan selostuksen pohjalta ilman viranhaltijan esittelyä Pöytäkirjan laatiminen, tarkastaminen ja nähtävillä pitäminen Pöytäkirjan kirjoittaa puheenjohtajan johdolla pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla. Pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä toimielimen päättämänä aikana ja päättämässä paikassa siten kun siitä on vähintään yhtä päivää aikaisemmin ilmoitettu. Toimielimen pöytäkirjaan merkitään: 1. Järjestäytymistietoina toimielimen nimi kokouksen alkamis- ja päättymisaika sekä kokouspaikka läsnä- ja poissaolleet ja missä ominaisuudessa kukin ollut läsnä kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2. Asian käsittelytietoina asiaotsikko selostus asiasta päätösehdotus esteellisyys tehdyt ehdotukset ja onko niitä kannatettu äänestykset: äänestystapa, äänestysjärjestys, äänestysesitys sekä äänestyksen tulos päätöksen toteaminen; sekä eriävä mielipide

10 10 Hallintosääntö 3. Laillisuustietoina oikaisuvaatimusohjeet ja valitusositus puheenjohtajan allekirjoitus pöytäkirjanpitäjän varmennus merkintä pöytäkirjan tarkastuksesta merkintä nähtävänä pidosta, mikäli pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä Pöytäkirjaan liitettävissä oikaisuvaatimusohjeissa annetaan tarpeelliset ohjeet oikaisuvaatimuksen tekemiseksi. Pöytäkirjaan liitettävissä valitusohjeissa on mainittava valitusviranomainen, valitusaika ja mitä valituskirjelmään on liitettävä. Päätökseen, josta ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä valitusta, on liitettävä tästä ilmoitus ja samalla mainittava, mihin lain ja asetuksen kohtaan kielto perustuu. Mitä edellä on määrätty, noudatetaan soveltuvin osin viranhaltijan ja luottamushenkilön tekemiin päätöksiin Otto-oikeus Asian ottamisesta yhtymähallituksen tai muun toimielimen käsiteltäväksi voi päättää toimielimen lisäksi sen puheenjohtaja tai esittelijä. Yhtymähallituksen alaisen toimielimen on ilmoitettava yhtymähallitukselle sen määräämällä tavalla niistä päätöksistä, jotka voidaan ottaa yhtymähallituksen käsiteltäviksi. Päätös asian siirtämisestä on tehtävä viimeistään sen ajan kuluessa, jossa valitus päätöksestä on tehtävä. Mitä edellä on määrätty asian siirtämisestä, sovelletaan vastaavasti luottamushenkilön tai viranhaltijan tekemiin päätöksiin. Alaistensa viranhaltijoiden päätöksiin myös johtavalla rehtorilla on otto-oikeus Ammatillisen koulutuksen johtokunta Kuntayhtymän yhtymähallituksen jäsenet toimivat ammatillisen koulutuksen yhteisessä johtokunnassa. Yhtymähallituksen lisäksi johtokuntaan kuuluvat kuntayhtymän johtava rehtori, talousjohtaja hallintojohtaja, kiinteistöpäällikkö, yksiköiden johtajat, koulutustarkastaja sekä opettajien edustaja ja muun henkilöstön edustaja Ammatillisen koulutuksen johtokunnan tehtävät Sen lisäksi mitä johtokunnan tehtävistä on muualla säädetty tai määrätty, on sen tehtävänä: tarvittaessa tehdä ehdotukset niistä oppilaitoksia koskevista asioista, joista yhtymähallitus ja yhtymävaltuusto päättävät valvoa oppilaitoksia koskevien päätösten toimeenpanoa, niiden toimintaan myönnettyjen määrärahojen käyttöä sekä oppilaitosten haltuun annettujen varojen ja omaisuuden hoitoa valvoa osaltaan oppilaitosten toiminnan tuloksellisuutta valvoa ja ohjata opiskelijahuollon järjestämistä ohjata yhteistyötä elinkeinoelämän ja muiden oppilaitosten välillä toimia oppisopimuskoulutuksesta vastaavana monijäsenisenä toimielimenä

11 Hallintosääntö Ratkaisuvalta Sen lisäksi, mitä johtokunnan päätettäväksi on muualla säädetty tai määrätty, sen ratkaisuvaltaan kuuluu, jollei muualla ole toisin säädetty: päättää niistä oppilaitosten toiminnan muutoksista, jotka eivät edellytä valtion viranomaisen lupaa hyväksyä oppilaitoskohtaiset opetussuunnitelmien perusteet hyväksyä erityisopiskelijoiksi määrittämisen kriteerit sekä erityisopiskelijaksi määrittämisen päättää aikuiskoulutusta koskevien suunnitelmien ja myönnettyjen määrärahojen rajoissa ammatillisen aikuiskoulutuksen järjestämisestä päättää henkilöstön koulutuksen ja työkykyä ylläpitävään toimintaan osallistumisen perusteista hyväksyä lukuvuoden työpäiväsuunnitelmat hyväksyä oppilaitosten oppilaskuntien opiskelijakuntien tai niiden päätösvaltaa käyttävien oppilasyhdistysten säännöt. 4. TOIMIELIMET 4.1 Ammatilliset neuvottelukunnat Kuntayhtymällä voi olla alakohtaisia neuvottelukuntia, joihin johtokunta nimeää neljästä kuuteen jäsentä ja näistä puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä sihteerin. Edellisten lisäksi johtokunta nimeää neuvottelukunnan sihteerin. Neuvottelukunnat nimeää yhtymähallitus. Ammatillinen neuvottelukunta tekee esityksiä ja aloitteita sekä antaa lausuntoja toimialaansa kuuluvissa asioissa. Rehtorilla on osallistumisoikeus vastuullaan olevien osaamisalojen neuvottelukuntien kokouksiin. 4.2 Opettajakunta Rasekon ammattiopiston kunkin toimipisteen Kunkin oppilaitoksen opettajakunnan muodostavat oppilaitoksen osaamisaloista vastaava rehtori sekä kaikki opettajat. Opettajakunnan tehtävänä on osaltaan suunnitella ja edistää oppilaitoksen opetusta, kasvatusta ja muuta toimintaa. Opettajakunnan kokoukseen, jota johtaa oppilaitoksen rehtori, voivat osallistua myös johtava rehtori, talousjohtaja hallintojohtaja, opinto-ohjaaja sekä kuraattori. 4.3 Oppilaskunta Opiskelijakunta Kunkin oppilaitoksen Rasekon ammattiopiston kunkin toimipisteen opiskelijakuntaan oppilaskuntaan kuuluvat kaikki siellä opiskelevat. Oppilaskunnan Opiskelijakunnan tehtävänä on edistää opiskelijoiden yhteistoimintaa ja opiskelua. Johtokunta varaa oppilaskunnalle opiskelijakunnalle mahdollisuuden tulla kuulluksi ennen opintoihin ja muihin opiskelijoiden asemaan olennaisesti vaikuttavien päätösten tekemistä. Ryhmänohjaajan kutsumassa kokouksessa valitaan jokaiselle luokalle (tai opiskelijaryhmälle) puheenjohtaja. Oppilaskunnan Opiskelijakunnan hallitus valitaan luokkien puheenjohtajien kokouksessa, jonka kokoon kutsumisesta vastaa rehtori. Vaihtoehtoisesti johtokunta voi valtuuttaa rekisteröidyn oppilasyhdistyksen hoitamaan

12 12 Hallintosääntö oppilaskunnan opiskelijakunnan virallisia tehtäviä. 4.4 Nuorisoasteen Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelusta ja toteuttamisesta vastaava toimielin Yhtymähallitus asettaa kahdeksi vuodeksi kerrallaan ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelusta ja toteuttamisesta vastaavan toimielimen, johon kuuluu kaksi koulutuksen järjestäjän, kaksi työnantajien, kaksi työntekijöiden, kaksi opettajien ja kaksi vähintään 15 vuotta täyttänyttä opiskelijoiden edustajaa sekä nimeää yhden jäsenistä toimielimen puheenjohtajaksi ja yhden varapuheenjohtajaksi, jotka eivät kuitenkaan voi olla opiskelijoita edustavia jäseniä. Toimielin ottaa itselleen sihteerin. Toimielimen tehtävistä säädetään laissa ammatillisesta koulutuksesta (601/2005) ja asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta (603/2006). 4.5 Yhteistyötoimikunta Yhteistyötoimikunnan tehtävänä on valvoa ja ohjata oppilaitosten henkilöstön koulutusta ja työkykyä ylläpitävää toimintaa, toimia työsuojelutoimikuntana sekä yhteistoimintalain mukaisena toimielimenä kuntayhtymän yhteistyösopimuksen edellyttämällä tavalla. Yhteistyötoimikuntaan kuuluu työsuojelupäällikkö, työsuojeluvaltuutetut, luottamusmiehet, johtava rehtori, taloushallintojohtaja sekä luottamusmieshallinnon edustaja. Yhtymähallitus voi lisätä yhteistyötoimikuntaan jäseniä siten, että jokaisesta toimipaikasta tulee ainakin yksi edustaja toimikuntaan. 4.6 Monijäseninen toimielin Monijäseniseen toimielimeen kuuluvat kolmivuotiskausittain yhtymähallituksen nimeämät jäsenet, jotka edustavat koulutuksen järjestäjää, opiskelijahuoltoa, opettajia, opiskelijoita, työelämää ja työssäoppimispaikkoja. Kuntayhtymää edustaa johtava rehtori, joka toimii yhtymähallituksen päätöksellä toimielimen puheenjohtajana. Monijäseninen toimielin päättää opiskeluoikeuden peruuttamisesta ja palauttamisesta, määräaikaisesta erottamisesta sekä opiskelusta pidättämisestä. 5. HENKILÖSTÖ 5.1 Viranhaltijat, virkasuhteiset tuntiopettajat, virka- tai työsopimussuhteiset työntekijät Rasekon ammattiopistossa ja Rasekon aikuisopisto Timalissa on rehtorin virkoja ja sen lisäksi muita virkoja ja toimia sen mukaan mitä yhtymävaltuusto on päättänyt. Virkojen täytöstä päättää yhtymähallitus. Lisäksi oppilaitoksissa voi olla virkasuhteisia tuntiopettajia ja virka- tai työsopimussuhteisia työntekijöitä kulloisenkin tarpeen mukaisesti. Kaikkien oppilaitosten henkilöstö on palvelusuhteessa Raision seudun koulutuskuntayhtymään. 5.2 Palvelusuhteen synty ja päättyminen Yhtymävaltuusto päättää kuntayhtymän johtajana toimivan johtavan rehtorin valinnasta. Yhtymähallitus valitsee hallintojohtajan talousjohtajan, oppilaitosten osaamisalojen rehtorit sekä johtavan koulutustarkastajan sekä kiinteistöpäällikön. Vastaavat sijaiset

13 Hallintosääntö Tehtävät tai määräaikaiset nimittää johtava rehtori. Johtava rehtori ottaa henkilöt yli vuoden kestävään työsuhteeseen tai vakinaiseen toimeen. Yksikön johtaja ottaa yksikköönsä määräaikaiset tuntiopettajat ja työsopimussuhteiset työntekijät enintään vuoden kestävään työsuhteeseen. Henkilön irtisanoo ja hänelle myöntää eron hänet virka- tai työsuhteeseen ottanut viranomainen. Viranhaltijan, tuntiopettajan ja muun työntekijän on suoritettava laissa ja asetuksessa sekä jäljempänä tässä hallintosäännössä ja mahdollisessa toimenkuvassa hänelle määrätyt tehtävät. Lisäksi jokaisen palvelusuhteessa olevan on suoritettava esimiehensä toimivaltansa rajoissa määräämät tai tavoitekeskustelussa sovitut tehtävät. Johtavan rehtorin, talousjohtajan hallintojohtajan ja tulosyksiköiden johtajien toimenkuvat hyväksyy yhtymähallitus. Muiden toimenkuvat hyväksyy lähin esimies. 5.4 Palkkaus ja muut palvelussuhteen ehdot Kuntayhtymän johtava rehtori päättää alaisensa henkilöstön osalta seuraavat henkilöstöasiat: henkilöstön kannustuslisistä, henkilökohtaisista palkanosista, luentopalkkioista, koulutusvapaiden ja -työlomien kustannuskorvauksista Kuntayhtymän johtava rehtori, talousjohtaja hallintojohtaja ja yksikön johtaja päättävät alaisensa henkilöstön osalta seuraavat henkilöstöasiat: väliaikaisten viranhaltijoiden ja määräaikaisten työntekijöiden palkoista johtavan rehtorin ja talousjohtajan hallintojohtajan hyväksynnällä, virkamatkamääräyksen antaminen; oman auton käyttöoikeuden myöntäminen; lisä-, yli-, lauantai- tai sunnuntaityöhön sekä varallaoloon määrääminen. Vuosisidonnaisten palkanosien myöntämisestä päättää hallintojohtaja talousjohtaja. Johtavan rehtorin ja talousjohtajan hallintojohtajan tehtävänä on valvoa virka- ja työehtosopimusten palkkaukseen ja muihin palvelusuhteen ehtoihin liittyvien määräysten soveltamista. 5.5 Virkavapauden myöntäminen ja vuosiloman määrääminen Johtavan rehtorin virkavapaudet ja vuosilomat hyväksyy yhtymähallituksen puheenjohtaja. TalousjohtajanHallintojohtajan, oppilaitosten osaamisalojen rehtorien ja johtavan koulutustarkastajan virkavapaudet ja vuosilomat hyväksyy johtava rehtori. Tulosyksikön johtaja hyväksyy myös alaistensa vuosiloman ajankohdat. Tulosyksikön johtaja myöntää virkavapauden, jonka saamiseen viranhaltijalla on ehdoton oikeus lain, asetuksen, virkaehtosopimuksen tai virkasäännön perusteella. Lisäksi hän myöntää palkattoman muun virkavapauden enintään vuodeksi. Tätä pidemmät virkavapaudet myöntää johtokunta.

14 14 Hallintosääntö 6. KUNTAYHTYMÄN HALLINTOYKSIKKÖ YHTEISET PALVELUT 6.1 Kuntayhtymän hallintoyksikön yhteiset palvelut -yksikön tehtävä Kuntayhtymän hallintoyksikön yhteiset palvelut -yksikön tehtävänä on huolehtia kuntayhtymän keskitetyistä hallinnollisista ja tukipalveluista sekä kuntayhtymän toimintojen yhteensovittamisesta, kehittämisestä ja resurssoinnista. 6.2 Kuntayhtymän tulosalueet ja -yksiköt Kuntayhtymässä kukin oppilaitos muodostaa oman tulosalueensa, joiden lisäksi toiminta jakaantuu seuraaviin tulosalueisiin: kuntayhtymähallinto kiinteistöhallinto oppisopimuskoulutus Kuntayhtymässä on kolme tulosaluetta, jotka edelleen jakautuvat seuraavasti: Yhteiset palvelut -toiminta jakaantuu viiteen tulosalueeseen: kuntayhtymä- ja taloushallinto kiinteistöpalvelut ICT-palvelut ravitsemuspalvelut hanketoiminta Rasekon ammattiopisto jakaantuu neljään tulosalueeseen: tekniikka ja luonnontieteet liiketalous ja käsi- ja taideteollisuus sosiaali- ja terveysala sekä hotelli-, ravintola- ja cateringala valmentava koulutus ja ohjaamo Rasekon aikuisopisto Timali jakaantuu kahteen tulosalueeseen: ammatillinen aikuiskoulutus oppisopimuskoulutus 6.3 Johtoryhmä Kuntayhtymän johtoryhmän tehtävänä on sen tulosyksiköiden toimintojen yhteensovittaminen ja kehittäminen. Johtoryhmän puheenjohtajana toimii johtava rehtori ja varapuheenjohtajana Raision ammattiopiston johtavan rehtorin erikseen nimeämä rehtori tai hallintojohtaja. Johtoryhmään kuuluvat johtavan rehtorin lisäksi kuntayhtymän hallintojohtaja, kehittämispäällikkö talousjohtaja sekä yksiköiden johtajat rehtorit ja johtava koulutustarkastaja. Tukipalvelujen johtoryhmään kuuluvat johtavan rehtorin lisäksi hallintojohtaja, talouspäällikkö, kiinteistöpäällikkö, ICT-päällikkö ja ravintolapäällikkö. Kullakin yksiköllä voi lisäksi olla oma kehitysryhmänsä, jonka puheenjohtajana on asianomaisen yksikön johtaja. Lisäksi muodostetaan kehitysryhmiä tarkoituksenmukaisella tavalla. Kehitysryhmät vahvistetaan johtokunnassa ja yhtymähallituksessa. Johto- ja kehitysryhmät ovat neuvoa-antavia ja valmistelevia elimiä ja päätökset teh-

15 Hallintosääntö 15 dään puheenjohtajan viranhaltijapäätöksinä. 7. TEHTÄVÄT JA RATKAISUVALTA 7.1 Organisoituminen Oppilaitoksissa on yhtymähallituksen päätöksen mukainen osaamisala-, tiimi-, opintoala tai toimialajako. Jollei laissa tai hallintosäännössä ole toisin säädetty tai määrätty, ammatillisen peruskoulutuksen järjestämisestä ja antamisesta päättää kuntayhtymän johtaja tai hänen määräämänsä viranhaltija kuntayhtymän vahvistamien perusteiden ja yleisten ohjeiden mukaisesti. 7.2 Kuntayhtymän johtajan/johtavan rehtorin ratkaisuvalta Sen lisäksi mitä Kuntalaissa on kuntayhtymän johtajan tehtävistä säädetty, kuuluu johtavan rehtorin tehtäviin ja ratkaisuvaltaan: johtaa kuntayhtymää vastata yhtymähallituksen ja johtokunnan päätösten valmistelusta ja toimeenpanosta päättää menettelystä kunnallislaissa tarkoitettujen esitysten ja lausuntojen toimittamisessa eri viranomaisille päättää kuntayhtymän tiedotustoiminnasta päättää yhtymähallituksen erikseen tekemän päätöksen rajoissa talousarviossa hyväksyttyjen hankintojen suorittamisesta päättää muiden vakinaisten henkilöiden kuin viranhaltijoiden palkkaamisesta. 7.3 Talousjohtajan Hallintojohtajan ratkaisuvalta Hallintojohtajan tehtävänä on yhteisten palvelujen toiminnan johtaminen ja kehittäminen. Talousjohtajan Hallintojohtajan ratkaisuvaltaan kuuluu: päättää yhtymävaltuuston talousarviossa tai erikseen tekemän päätöksen rajoissa tilapäislainojen ottamisesta, takaisinmaksusta ja lainaehtojen muuttamisesta päättää kassavarojen tilapäisestä sijoittamisesta rahalaitoksiin päättää käteisvarojen myöntämisestä kuntayhtymän toimintayksiköille päättää yhtymähallituksen päättämien perusteiden mukaisesti irtaimen käyttöomaisuuden myynnistä päättää tulosalueen johtajan esityksestä vahingonkorvauksen myöntämisestä tapauksissa, joissa kuntayhtymä on katsottava korvausvelvolliseksi, jollei korvaus ylitä yhtymähallituksen ratkaisuvaltansa rajoissa vahvistamaa enimmäismäärää 7.4 Oppilaitoksen Tulosalueen rehtorin tehtävät ja ratkaisuvalta Rehtorin vastuulla on tulosalueensa oppilaitoksensa toiminnan johtaminen ja kehittäminen. Lisäksi hänen on oppilaitoksensa tulosalueensa osalta huolehdittava johtokunnan, yhtymähallituksen ja yhtymävaltuuston päätösten valmistelusta ja täytäntöönpanosta. Sen lisäksi mitä muualla on säädetty tai määrätty rehtorin ratkaisuvaltaan kuuluu: päättää oppilaitoksen vastuullaan olevien osaamisalojen työjärjestyksestä ja

16 16 Hallintosääntö alaisenaan työskentelevien opettajien työnjaosta opiskelijoiden henkilökohtaisten opiskelunjärjestämissuunnitelmien (HOJKS) hyväksyminen ottaa johtokunnan mahdollisesti vahvistamien vastuullaan olevien osaamisalojen perusteiden mukaan opiskelijat oppilaitokseen antaa vastuullaan olevien osaamisalojen opiskelijalle lupa opiskelun keskeyttämiseen päättää oppilaitoksen vastuullaan olevien osaamisalojen hankinnoista talousarvion ja yhtymähallituksen asettamissa rajoissa päättää opiskelijan eronneeksi katsomisesta. 7.5 Koulutustarkastajan tehtävät ja ratkaisuvalta Koulutustarkastajista yksi on nimetty johtavaksi koulutustarkastajaksi, jonka vastuulla on oppisopimustoimiston toiminnan johtaminen ja kehittäminen. Lisäksi hänen on oppisopimustoiminnan osalta huolehdittava johtokunnan, yhtymähallituksen ja yhtymävaltuuston päätösten valmistelusta ja täytäntöönpanosta. Sen lisäksi mitä muualla on säädetty tai määrätty koulutustarkastajan ratkaisuvaltaan kuuluu: päättää oppisopimusten solmimisesta ja irtisanomisesta johtokunnan tai yhtymähallituksen hyväksymien suuntaviivojen mukaisesti päättää oppisopimuskoulutuksen tietopuolisten opetusjaksojen hankinnasta yhtymähallituksen asettamien rajojen mukaisesti allekirjoittaa yhdessä johtavan rehtorin kanssa oppisopimuskoulutuksesta annettavat todistukset. päättää oppisopimustoimiston hankinnoista talousarvion ja yhtymähallituksen asettamissa rajoissa. 7.6 Apulaisrehtorin, koulutuspäällikön ja tiimivastaavan tehtävät ja ratkaisuvalta Tulosalueen rehtori voi määrätä oppilaitokseen henkilökuntansa keskuudesta apulaisrehtorin, koulutuspäälliköitä tai tiimi/opintoalavastaavia. Apulaisrehtorin tehtävät määritellään erikseen roolikehässä, jonka laatimisesta vastaa rehtori. Koulutuspäällikön tehtävänä on ryhmän esimiehenä johtaa, valvoa ja kehittää annettavaa opetusta ja siihen liittyvää työtoimintaa sekä työturvallisuutta. Tiimivastaava ei ole esimies, mutta hänen vastuulleen kuuluu koordinoida yhteyshenkilönä opettajatiimin yhdessä tekemää toiminnan kehittämis- ja opetus- sekä kasvatustyötä. Apulaisrehtorin ratkaisuvaltaan kuuluvat asiat määritellään roolikehässä. Koulutuspäällikön ratkaisuvaltaan kuuluu opintoalansa tai erikseen määritetyn vastuualueen osalta: hankinnoista päättäminen talousarvion, yhtymähallituksen ja rehtorin ohjeiden mukaisesti työssäoppimissopimusten hyväksyminen lyhytaikaisten sijaisten hankkiminen rehtorin ohjeiden mukaisesti tukiopetuksesta päättäminen rehtorin ohjeiden mukaisesti päättää osaston työtoiminnan toteuttamisesta ja kehittämisestä sekä huolehtia työturvallisuudesta rehtorin ohjeiden mukaisesti käydä opettajien kanssa kehityskeskustelut rehtorin kanssa sovittavalla tavalla.