VÄLIARVIOINTI: Leader Kantri Vastuu yhteisöstä ja ympäristöstäkehittämisstrategia. ohjelmakaudella

Transkriptio

1 VÄLIARVIOINTI: Leader Kantri Vastuu yhteisöstä ja ympäristöstäkehittämisstrategia ohjelmakaudella Kantri ry Kesäkuu 2018

2 TIIVISTELMÄ Leader on yhteisölähtöinen paikallisen kehittämisen toimintapa, jonka tarkoituksena on osallistaa ihmiset kehittämään kotiseutunsa elinvoimaisuutta. Suomessa on 54 paikallista Leader-toimintaryhmää. Kantri on Tampereen seutukunnassa toimiva Leader-toimintaryhmä, jonka toiminta-alueeseen kuuluvat Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi. Yhdistys rahoittaa maaseutujen kehittämishankkeita, sekä neuvoo ja tukee toimijoita hankkeiden toteuttamisessa. Ohjelmakaudella Kantri toimii Vastuu yhteisöstä ja ympäristöstä -kehittämisstrategiansa pohjalta. Strategian kolme toimintalinjaa ovat ympäristövastuinen asuminen, yhteisöllisyys, osallisuus ja nuoriso sekä paikallinen yrittäjyys. Kantrissa toteutettiin ohjelmakauden strategian väliarviointi tiiviissä aikataulussa maaliskuun ja kesäkuun 2018 välisenä aikana. Arvioinnin laati Hanna Manninen osana Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulun hallintotieteiden maisteriopintojaan. Väliarvioinnissa tarkasteltiin ja arvioitiin kehittämisstrategian tähänastista toteutumista vielä kesken olevalla ohjelmakaudella sekä Kantrin toimintaa yleisellä tasolla. Tarkoituksena oli arvioida ohjelmakauden toiminnan merkitystä ja tuloksia, jotta toimintaa voidaan tarkastella ja kehittää niin tässä hetkessä kuin tulevaisuutta ajatellen. Väliarvioinnissa lähetettiin kysely yhteensä 133:lle hankeen vastuu- ja yhteyshenkilölle. Hyväksyttyjä vastauksia saatiin 51, jolloin vastausprosentiksi muodostuu 38,3 %. Kyselyn mukaan Kantrin toiminta on kiitettävää. Vastaajista enemmistö ajatteli myönteisesti, että hankkeelle asetetut tavoitteet toteutuivat, hanke vastasi odotuksia, ja hankkeella saatiin aikaan pitkäkestoista hyötyä alueen asukkaille. Kantrin strategian toimintalinjat nähtiin toteutuvan hankkeissa kiitettävästi. Hankkeissa käytettiin hyvin paikallisia resursseja. Hankkeet myös edistivät hyvin alueen vetovoimaisuutta. Heikompana osa-alueena nähtiin hankkeiden työllistämisvaikutukset, sillä vastaajista enemmistö koki, että hankkeella edistetään kohtalaisesti työpaikkojen syntymistä ja paikallista yritystoimintaa. Nuoret ja ikäihmiset eivät kohtaa hanketoiminnassa. Erityisesti erityisryhmien, kuten maahanmuuttajien, osallistaminen hankkeisiin kaipaa kehittämistä. Leaderrahoitus nähtiin merkittävänä hankkeen onnistumisen kannalta, vaikka rahoituksen hakeminen koettiin haastavaksi ja aikaa vieväksi. Leaderilla on myönteinen vaikutus toiminta-alueeseen. Kantrin kanssa tehty yhteistyö ja yhdistykseltä saatu neuvonta on hyvällä tasolla. Esitettiin huoli siitä, ettei Kantrin toiminta jäykisty. Kantrin tulisi jalkautua laaja-alaisesti toiminta-alueen hanketoimijoiden pariin sekä neuvoa, auttaa ja sparrata heitä. Väliarviointia varten haastateltiin 22 henkilöä seuraavista sidosryhmistä: Kantrin johtokunta ja henkilöstö, Pirkanmaan Leader-toimintaryhmät, Pirkanmaan ELY-keskus, Pirkanmaan liitto, Maaseutuvirasto ja Maa- ja metsätalousministeriö. Haastatteluiden perusteella Kantria voidaan pitää tärkeänä ja vakiintuneena alueellisena kehittäjänä ja toimijana, sekä hyvänä yhteistyökumppanina. Haastateltavat kokivat, että Kantri toteuttaa strategiaansa kiitettävästi maaseudun kehittämiseksi. Kantri sai erityisesti kiitosta laaja-alaisesta verkostoitumisestaan ja kiitettävästä vaikuttamistyöstään maaseudun kehittämiseksi. Kehitysehdotuksiksi Kantrille annettiin hanketoimijoiden pariin jalkautuminen ja aktiivinen neuvominen, hallinnollisen ja viestinnällisen yhteistyön kehittäminen alueen Leader-ryhmien kanssa sekä Kantrin hallinnon ja hankehakemusten käsittelyn systemoittaminen. Henkilöstön ja johtokunnan jäsenten rooleja ja vastuualueita tulisi tarkentaa. Johtokunnan tulisi panostaa erityisesti strategiseen työskentelyyn, hallitustyöskentelyn keskustelevuuden ylläpitämiseen, hanketoimijoiden pariin jalkautumiseen sekä Leadertapahtumiin ja -koulutuksiin osallistumiseen. Pirkanmaan Leader-ryhmät voisivat toimia maaseudun äänitorvena. Tulisi muodostaa aktiivinen kumppanuus kuntien kanssa sekä pyrkiä osallistumaan uuden maakuntahallinnon suunnittelemiseen.

3 SISÄLLYS 1 JOHDANTO LEADER-TOIMINTA JA KANTRI RY Leader-toimintatapa ja -toimintaryhmät Leader-toimintaryhmä Kantri ja ohjelmakausi VÄLIARVIOINNIN TOTEUTUS Väliarvioinnin luonne ja arvioinnin periaatteista Väliarvioinnin tarkoitus ja tavoitteet Arviointikysymykset Arvioinnin aineistot ja menetelmät KYSELY HANKETOTEUTTAJILLE Kyselyn tarkoitus Aineiston keruu- ja analyysimenetelmät Kyselyn rakenne Kyselyn kohdejoukko Hankkeiden tausta Hankkeen yleisten tavoitteiden toteutuminen Hankkeen tavoitteet, odotukset ja asukashyöty Strategian toimintalinjojen toteutuminen Ympäristövastuinen asuminen Yhteisöllisyys, osallisuus ja nuoriso Paikallinen yrittäjyys Alueen vetovoimaisuus, paikalliset resurssit ja uusien työpaikkojen syntyminen Hankkeen osallistavuus nuorten, seniorien ja erityisryhmien osalta Hankkeiden rahoitusprosessi Hankkeiden sisältö, toiminta ja jatkuvuus Kantrin toiminta Kantrin viestintä ja tiedottaminen YHTEENVETO KYSELYSTÄ HAASTATTELUT YHTEISTYÖKUMPPANEILLE Haastattelun kohdejoukko Aineiston keruu- ja analyysimenetelmät Leader- toimintatapa ja -toimintaryhmät Pirkanmaan Leader-ryhmät ja Kantri alueellisina kehittäjinä ja toimijoina Kantrin ohjelmakauden strategia, toimintalinjojen toteutuminen ja hankkeet... 70

4 6.6 Leader-periaatteiden toteutuminen Kantrin hallinnollinen työ ja henkilöstö Kantrin johtokunta Yhteistyö Pirkanmaan Leader-toimintaryhmien kesken Kantrin yhteistyö muiden sidosryhmien kanssa Viestintä ja tiedottaminen Kantrissa ja Pirkanmaan Leader-ryhmissä YHTEENVETO HAASTATTELUISTA JOHTOPÄÄTÖKSET JA KEHITYSEHDOTUKSET LÄHTEET LIITTEET Julkaisija: Kantri ry Keisarinviitta 22, huoneisto 8, FIN PIRKKALA Tekijä: Hanna Manninen

5 1 JOHDANTO Tämä raportti sisältää Leader-toimintaryhmä Kantrin ohjelmakauden väliarvioinnin arviointitulokset ja kehittämissuositukset. Väliarvioinnissa tarkastellaan ja arvioidaan yhdistyksen kehittämisstrategian tähänastista toteutumista vielä kesken olevalla ohjelmakaudella sekä Kantrin toimintaa yleisellä tasolla. Tarkoituksena on arvioida toiminnan merkitystä ja tuloksia, jotta toimintaa voidaan tarkastella, suunnata ja kehittää niin tässä hetkessä kuin tulevaisuutta ajatellen. Väliarviointi on tehty tiiviissä aikataulussa maaliskuun ja kesäkuun 2018 välisenä aikana. Arviointityö on toteutettu korkeakouluharjoitteluna, ja arvioinnin on laatinut Hanna Manninen osana Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulun hallintotieteiden maisteriopintojaan. Väliarviointi on pyritty koostamaan siten, että sisältö on helposti ymmärrettävissä, vaikka Leadertoiminta tai Kantri ry:n toiminta olisivat lukijalle ennestään tuntemattomia. Väliarvioinnin toivotaan hyödyttävän kaikkia Kantrin sisäisiä ja ulkoisia sidosryhmiä sekä yhteistyökumppaneita. Luonnollisesti raportti toimii Kantrin ohjelmakauden puolivälin arvioinnin välineenä Kantrin henkilöstölle, johtokunnalle, jäsenille ja muille sidosryhmille. Raportin tavoitteena on hyödyttää niin Kantria Leader-toimintaryhmänä, kuin kaikkia Kantrin kanssa yhteistyötä tekeviä toimijoita. Väliarviointi on tarkoitettu kaikille aiheesta kiinnostuneille, ja se on vapaasti saatavilla verkkojulkaisuna Kantrin verkkosivuilla osoitteessa Väliarviointi on rakenteeltaan seuraavanlainen. Johdannon jälkeen toisessa luvussa käydään läpi Leader-toimintaa yleisellä tasolla sekä Kantrin rakennetta ja toimintaa organisaationa. Toisessa luvussa tarkastellaan myös yleisesti Kantrin ohjelmakauden tavoitteita ja toimintaa. Kolmannessa luvussa kerrotaan tämän väliarvioinnin toteuttamisesta. Ensin kerrotaan väliarvioinnin luonteesta ja arvioinnin periaatteista yleisellä tasolla, minkä jälkeen kerrotaan tämän väliarvioinnin tarkoituksesta ja tavoitteista. Kolmannessa luvussa esitetään myös väliarvioinnin tutkimuskysymykset, sekä esitellään tutkimuksessa käytetyt aineistot ja menetelmät yleisellä tasolla. Neljännessä luvussa kerrotaan tarkemmin hanketoimijoille tehdyn kyselyn aineistosta ja menetelmistä sekä esitetään kyselyn pohjalta saadut tulokset. Viidennessä luvussa tehdään yhteenveto kyselyn tuloksista. Kuudennessa luvussa esitellään sidosryhmille tehtyjen haastattelujen aineistoon ja menetelmiin liittyvät taustatiedot sekä kerrotaan haastattelujen pohjalta saadut tulokset. Seitsemänteen lukuun on koottu yhteenveto haastatteluiden tuloksista. Kahdeksannessa luvussa esitetään johtopäätökset ja kehittämissuositukset. 2 LEADER-TOIMINTA JA KANTRI RY 2.1 Leader-toimintatapa ja -toimintaryhmät Leader on yhteisölähtöinen paikallisen kehittämisen toimintapa, jonka tarkoituksena on osallistaa ihmiset kehittämään kotiseutunsa elinvoimaisuutta. Paikalliset ihmiset ovat asuinalueensa parhaita asiantuntijoita, ja heillä on ideoita ja osaamista alueensa kehittämiseksi. Leader-toiminta on aloitettu Euroopan Unionissa vuonna 1991, ja Suomessa Leader otettiin käyttöön vuonna

6 Suomen liityttyä EU:n jäseneksi. LEADER on lyhenne ranskankielisistä sanoista Liason Entre Actions de Developpement l'economie Rurale, mikä tarkoittaa suomennettuna "yhdyssiteet maaseudun talouden kehittämiseen tähtäävien toimien välillä". Suomessa Leader-toiminta on vakiintunut kumppanuuteen perustuvaksi paikallisen toiminnan ja maaseudun kehittämisen verkostoksi. Leaderin perustamisesta saakka tavoitteena on ollut löytää, testata ja vakiinnuttaa innovatiivisia toimintatapoja kestävän maaseututoiminnan kehittämiseksi. Leader-toimintaa toteutetaankin pääasiassa maaseudulla, mutta sitä toteutetaan jossain määrin myös kaupunkialueilla. (Leadertoiminta 2018; Mitä on Leader 2018; Jänis 2016; Viinamäki ym. 2013, 9; mmm.fi 2017.) Leader-toimintaryhmät kannustavat ja tukevat alueen asukkaita osaamisensa hyödyntämisessä ja kotiseutunsa kehittämisessä paikalliset tarpeet ja voimavarat huomioiden. Toimintaryhmät ovat kaikille avoimia ruohonjuuritason kehittämisyhdistyksiä. Kenellä tahansa on mahdollisuus osallistua Leader-toimintaan, esimerkiksi olemalla mukana Leader-hankkeessa tai liittymällä toimintaryhmän jäseneksi. Suomessa toimii 54 Leader-toimintaryhmää, ja Kantri ry on yksi näistä toimintaryhmistä. Euroopan unionin alueella toimii yli Leader-ryhmää. (Leader-toiminta 2018; Mitä on Leader 2018; Jänis 2016; Jakonen 2015, 31.) Leader-toimintaryhmät rahoittavat ja käynnistävät toiminta-alueellaan ohjelmansa mukaisia hankkeita ja muuta toimintaa yhdessä hanketoimijoiden ja muiden organisaatioiden kanssa. Tärkeä toiminnan osa-alue on rahoitusta hakevien toimijoiden neuvonta tukien hakemisessa ja hankkeiden toteuttamisessa. Toimintaryhmät muodostuvat yleensä yhdistyksen henkilöstöstä ja hallituksesta sekä yhdistykseen rekisteröityneistä jäsenistä. Leader-toimintaryhmän hallituksen toiminta perustuu kolmikantaperiaatteeseen, eli hallituksessa on mukana toimintaryhmän alueeseen kuuluvien kuntien ja julkishallinnon edustajia, yhdistysten ja yritysten edustajia sekä yksityishenkilöitä, kuten alueen asukkaita. (Mitä on Leader 2018; Jänis 2016; Jakonen 2015, 31; Viinamäki ym. 2013, 23.) Leader-toimintatavan hallinnointi jakautuu seuraavasti. Toimintaryhmät vastaavat hallinnoinnista paikallisella tasolla. Leader-toimintaryhmät ovat itsenäisiä yhdistyksiä, ja ne myös laativat itsenäisesti toimintaa ja hankepäätöksiä ohjaavan kehittämisstrategiansa. Kehittämissuunnitelma on Leader-toimintaryhmän keskeinen väline, joka sitouttaa toimimaan suunnitelman mukaisten tavoitteiden ja toimintatapojen toteutumiseksi. EU:n jäsenvaltiotasolla hallinnoinnista ja toimintatavan koordinoinnista vastaa Suomessa maa- ja metsätalousministeriö. Jäsenvaltio nimeää maksajaviranomaisena toimivan organisaation. Suomessa hallinnollisiin maksajaviranomaisiin kuuluvat Maaseutuvirasto (Mavi) ja alueelliset ELY-keskukset. ELY-keskukset tekevät lopulliset hankerahoituksen myöntö- ja maksatuspäätökset laillisuusperiaatteiden mukaisesti. (Viinamäki ym. 2013; Hyyryläinen 2007) Leader-toimintaa rahoitetaan EU:n maaseuturahaston lisäksi valtion ja toiminta-alueen kuntien varoista. Suomessa Leader-rahoituksesta noin 42 %:a tulee maaseuturahastosta, 38 %:a valtiolta ja 20 %:a kunnilta. Suomessa maaseuturahaston varoja myönnetään Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman kautta, jonka yksi toimenpide on Leader. Ohjelmakaudella Leaderin 8

7 osuus kehittämisohjelman rahoituksesta on 300 miljoonaa euroa. (Maaseudun kehittämisohjelma ; Rahoitus 2018; Euroopan maaseuturahasto 2017.) Leader-rahoitusta myönnetään yleishyödylliseen kehittämis- tai investointihankkeeseen sekä yrityshankkeeseen hanketuen muodossa. Rahoitusta voivat hakea esimerkiksi yhdistykset, yritykset, kunnat, oppilaitokset ja säätiöt. Leader-rahoituksella voidaan tukea monipuolisesti toimintaa. Hankkeita voidaan toteuttaa yhden kunnan, koko seutukunnan, useamman toimintaryhmän alueella tai kansainvälisesti. Yrityksillä on mahdollisuus hakea tukea investointeihin, kehittämiseen, toiminnan käynnistämiseen tai laajentamiseen. Yhteisöt ja yhdistykset voivat hakea hanketukea yleishyödyllisiin investointeihin tai toiminnan kehittämiseen. Leader-tukea voi saada %:a hankkeen kokonaiskuluista riippuen. Hankkeissa on mukana myös hanketoteuttajan yksityistä rahoitusta, joka voi koostua myös talkootyöstä. Toimialueella toteutettavien hankkeiden rahoituksen myöntämisestä päättää Leader-toimintaryhmä itsenäisesti. Toimintaryhmän hallitus valitsee rahoitettavan hankkeen, ja rahoitettavan hankkeen tulee noudattaa Leader-ryhmän kehittämisstrategian tavoitteita. Lopullisen rahoituspäätöksen tekee ELY-keskus, mutta se voi myöntää avustuksen vain Leader-ryhmän puoltamalle hankkeelle. (Rahoitus 2018; Leader-ryhmät 2017; Hanketoimijan käsikirja 2016.) Leader-toimintatapa pohjautuu seitsemään perusperiaatteeseen, jotka määritellään Neuvoston (EY (N: o) 1698/2005) maaseutuasetuksessa: Alueperusteisuus: aluekohtainen paikallinen kehittämisstrategia laaditaan tietylle noin seutukunnan kokoiselle alueelle. Alhaalta ylöspäin: hankkeissa toteutettavat kehittämisideat ovat paikallislähtöisiä, ja päätösvalta kehittämisstrategian laatimisessa ja toteutuksessa kuuluu paikalliselle toimintaryhmälle. Paikallinen kumppanuus: toiminta yhdistää paikallisesti yksityisen ja julkisen sektorin toimijoita. Esimerkiksi toimintaryhmän alueen asukkaiden, paikallisten yhteisöjen ja paikallisen julkisen tahon muodostama kolmikantainen hallitus toteuttaa paikallista kumppanuutta. Monialaisuus: paikallinen kehittämisstrategia suunnitellaan ja toteutetaan monialaisesti yhdistäen eri sektoreita, aloja, toimijoita ja hankkeita vuorovaikutukseen. Strategia ei ole rakennettu yhden asian varaan. Innovatiivisuus: kehittämisstrategialla ja hankkeilla on alueen näkökulmasta katsoen jokin uutuusarvo ja pyrkimys uuden luomiseen. Toteutetaan innovatiivisia lähestymistapoja. Alueiden välinen ja kansainvälinen yhteistyö: toteutetaan yhteistyötä, kumppanuutta ja yhteistyöhankkeita eri alueiden kesken ja eri maiden välillä. Verkostoituminen: toteutetaan kansallista ja kansainvälistä yhteistoimintaa ja kokemuksista oppimista eri toimijoiden, sektoreiden, hankkeiden ja alueiden välillä. Paikallisten kumppanuuksien verkottamista. (Hallitustyöskentelyn opas 2012, 4; Sihvola 2013, ) 9

8 2.2 Leader-toimintaryhmä Kantri ja ohjelmakausi Kantri ry on vuonna 1997 perustettu Tampereen seutukunnan alueella toimiva Leadertoimintaryhmä, joka toteuttaa alueen paikallista kehittämistyötä. Kantrin toiminta-alueeseen kuuluvia kuntia ovat Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi. Kantrin lisäksi Pirkanmaan alueella toimii neljä muuta Leader-ryhmää: Aktiivinen Pohjois-Satakunta, Joutsenten reitti, Pirkan Helmi ja PoKo. (Kantriry.fi.) Kantri toimii tavoitteidensa, visionsa ja arvojensa mukaisesti. Kantrin toimintaa ohjaavia arvoja ovat ympäristövastuisuus, yhteisöllisyys, asukaslähtöisyys, alueperusteisuus ja paikallisuus, avoimuus ja läpinäkyvyys, aktiivisuus sekä yhteistyö. Kantrin vision mukaan: Kantrin alue on Suomen vetovoimaisin asuinpaikka, joka tarjoaa monipuolisen ja yhteisöllisen ympäristön yrittää, työskennellä ja opiskella. Tämä ympäristö koostuu kaupunki- ja maaseutualueista, joissa on koulutetut aktiiviset ihmiset, elinvoimainen vastuuta ottava yhteisö, toimiva infrastruktuuri, hoidetut pellot ja metsät sekä monimuotoinen elävä kulttuurimaisema ja puhdas luonto. Ympäristövastuullinen asuminen on mahdollista koko seutukunnan alueella. (Tavoitteemme, Kantriry.fi.) Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys: - suorittaa paikallisten ja alueellisten kehittämisohjelmien ja hankesuunnitelmien laatimista ja toteuttaa niitä - toimii jäsentensä yhteistyöelimenä alueen kehittämistyössä - pitää yhteyttä muihin tarvittaviin sidosryhmiin - neuvottelee paikallisista kehittämishankkeista julkisyhteisöjen edustajien kanssa - järjestää kokouksia, luento- ja esitelmätilaisuuksia sekä muuta vastaavaa yhdistyksen sisäistä ja ulospäin suuntautuvaa koulutus- ja tiedotustoimintaa - toimii muilla edellisiin verrattavilla yhdistyksen tarkoitusta edistävillä toimintatavoilla (Tavoitteemme, Kantriry.fi, Kantrin toimintasuunnitelma 2016.) Kantri muodostuu yhdistyksenä jäsenistöstä, johtokunnasta ja palkatusta henkilöstöstä. Jäseniä on kaikkiaan 465, joista henkilöjäseniä 421 ja yhteisöjäseniä 44, joista kolme kuntajäsentä (Kantri ry:n vuosiraportti 2017). Jäsenistö valitsee yhdistykselle kolmikantaperiaatetta noudattavan johtokunnan vuosikokouksessa. Johtokunnan toimikausi on yksi vuosi, ja johtokuntaan kuuluu puheenjohtajan lisäksi enintään kaksitoista ja vähintään kuusi jäsentä henkilökohtaisine varajäsenineen. Johtokunnassa voi toimia yhtäjaksoisesti enintään kuusi vuotta. Johtokunnan puheenjohtajina ovat kuluvalla ohjelmakaudella toimineet Riitta Halme (Lempäälä), Tiina Honkiniemi (Nokia) ja Jenni Mäkinen (Ylöjärvi). Johtokunnan päätehtävä on käsitellä Kantriin saapuneet hankehakemukset, ja päättää siitä, puolletaanko hankkeen rahoitusta vai ei. Puollettujen hakemusten tuen myöntämisestä tekee viranomaispäätöksen Pirkanmaan ELY-keskus. Kantrin henkilöstöön kuuluvat kesäkuussa 2018 toiminnanjohtaja Kari Kylkilahti ja hankeaktivaattori Joanna Järvinen. Toiminnanjohtaja vastaa yhdistyksen hallinnosta johtokunnan alaisuudessa. Niin toiminnanjohtaja kuin hankeaktivaattori avustavat hanketoimijoita rahoituksen hakemisessa sekä 10

9 hankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa. Ohjelmakaudella henkilöstöön ovat kuuluneet myös hankeaktivaattori Airi Paananen, kyläaktivaattori Anna Kulmakorpi ja tiedottaja Vilja Pylsy. (Kantri ry vuosiraportit 2014, 2015, 2016 & 2017.) Ohjelmakaudella Kantri toteuttaa kehittämisstrategiaansa Vastuu yhteisöstä ja ympäristöstä. Strategia ohjaa toimintaa tavoiteltuun suuntaan, mutta on silti mahdollistava ja kokeileva ohjelma, jonka pohjalta kehittämistyötä voidaan tehdä paikallislähtöisesti ja paikallisiin ideoihin perustuen. Strategia on laadittu yhteistyössä toiminta-alueen kuntien asukkaiden kanssa. Strategian kolme paikalliskehittämistä ohjaavaa toimintalinjaa ovat 1. Ympäristövastuinen asuminen, 2. Yhteisöllisyys, osallisuus ja nuoriso ja 3. Paikallinen yrittäjyys. Läpileikkaavia periaatteita ovat myös innovatiivisuus, mahdollistavuus ja kokeilevuus. Toimintalinjojen sisällöt esitellään tarkemmin taulukossa 1. (Kantrin ohjelmakauden strategia.) Taulukko 1. Kantrin strategian toimintalinjat Ympäristövastuinen asuminen Yhteisöllisyys, osallisuus ja nuoriso Paikallinen yrittäjyys Tavoite: Tavoite: Tavoite: Kantrin alueen ympäristö voi aikaisempaa paremmin ja sen käyttö on kestävää. Alueella on mahdollisuus monimuotoiseen asumiseen. Rahoitetaan hankkeita, jotka parantavat ympäristön tilaa tai vähentävät sen kuormitusta. Kantrin alueen yhteisöt ovat aikaisempaa yhteisöllisempiä ja ottavat toiminnassaan huomioon myös erityisryhmät. Kansain- ja alueidenvälinen kanssakäyminen ja yhteistyö on vakiintunutta. Naiset ja nuoret osallistuvat hankkeisiin aktiivisesti. Paikallinen kulttuuri on merkittävä osa alueen vetovoimaa. Rahoitetaan hankkeita, jotka lisäävät yhteisöllisyyttä ja osallisuutta. Paikallinen yrittäjyys, joka perustuu ympäristön ja yhteisön kannalta vastuulliseen toimintaan, tarjoaa toimeentulon aikaisempaa useammalle. Rahoitetaan hankkeita, joilla edistetään paikallista yritystoimintaa tai siihen liittyvää osaamista. Esimerkiksi maankäyttöön tai ympäristöön liittyviä suunnitelmia, siihen liittyvää tietoisuuden lisäämistä sekä ympäristöön, energiaan ja erityisesti vähähiiliseen talouteen liittyviä investointeja. Esimerkiksi yhteisön käytössä olevia tiloja tai uusia toimintamuotoja, nuoriin ja/ tai muihin erityisryhmiin kohdistuvia hankkeita, kulttuuria tai kansainvälistymistä. Erityisesti yrityksiä, jotka edistävät myös muita Kantrin tavoitteita tai yrityksiä, jotka ovat innovatiivisia osuus kokonaisrahoituksesta 20 % osuus kokonaisrahoituksesta 45 % osuus kokonaisrahoituksesta 35 % Kantri ry:n vuosiraportin 2017 mukaan yhteensä koko ohjelmakauden aikana on tullut hankehakemuksia 102; joista 39 yritystukea ja 63 yleishyödyllistä. Rahoitusta on koko ohjelmakaudella puollettu yhteensä ,61 euron edestä. Julkinen rahoitus on jakautunut toimintalinjoittain seuraavasti: Ympäristö-vastuinen asuminen ,88 euroa (16,3 %), Yhteisöllisyys, osallisuus ja nuoriso ,71 euroa (63,2 %) ja Paikallinen yrittäjyys ,02 11

10 (20,5 %). Summat sisältävät johtokunnan päätökset sisältäen myös vuoden 2017 puollot, joilla ei vielä ole virallista päätöstä. (Kantri ry vuosiraportti 2017.) Vuonna 2014 toteutettiin strategiaa Ykkösmaaseudun kehittämisohjelma vuosille , Asukkaan maaseutu: Lähellä mutta kaukana. Tärkeä toimenpide oli valmistella seuraavaa ohjelmakautta, eli ohjelmakautta Kantrin henkilöstöön kuuluivat yhdistyksen toiminnanjohtaja Kari Kylkilahti ja hankeaktivaattori Airi Paananen. Eliisa Vesisenaho laati Lempäälän maaseutuohjelman päivityksen. Johtokunnan puheenjohtaja oli Riitta Halme Lempäälästä. Puheenjohtajan lisäksi Kantrin johtokunnassa toimi 11 jäsentä varajäsenineen. (Kantri ry vuosiraportti 2014.) Vuonna 2015 alettiin toteuttaa ohjelmakauden kehittämisstrategiaa. Kantrin saama rahoitus vuodelle 2015 oli euroa julkista rahaa, yksityisen rahoituksen kanssa noin kaksi miljoonaa euroa puollettavaksi maaseudun kehittämiseen. Rahoitusta puollettiin yhteensä euron edestä. Hakijoita oli 32, joista uusia 22. Ympäristövastuisen asumisen toimintalinjaa toteutti kaikkiaan 15, ja pääasiallisesti 7 rahoitettavaksi valittua hanketta. Toimintalinja toteutui kiitettävästi. Yhteisöllisyys, osallisuus ja nuoriso -toimintalinjaa toteutti kaikkiaan 19 hanketta, ja pääasiallisesti 12 hanketta. Tämäkin toimintalinja toteutui kiitettävästi. Paikallinen yrittäjyys-toimintalinjaa toteutti kaikkiaan 12, ja pääasiallisesti 10 puollettua toimenpidettä/hanketta. Kantrin kolmaskin toimintalinja toteutui melko hyvin. Rahoitusta puollettiin yhteensä 10:lle yritykselle ja yleishyödyllistä kehittämistukea 20:lle yhteisölle. Kantrin Nuoriso-Leader-rahoitusta myönnettiin 20:lle hakijalle, yhteensä euroa. Vuoden 2015 hankkeeksi valittiin Vesilahden Museoyhdistys ry:n Perinteiset kädentaidot. Kantrin Nuoriso- Leaderin kannustuspalkkion sai Kaukapartion Partiolaisten retkikämpän kunnostus. Kantrin henkilöstöön kuuluivat yhdistyksen toiminnanjohtaja Kari Kylkilahti ja hankeaktivaattori Airi Paananen. Vuoden 2015 johtokunnan puheenjohtajana toimi Riitta Halme Lempäälästä. Johtokunnassa oli 11 varsinaista jäsentä ja heillä varajäsenet, ja yhteensä johtokuntaan kuului vuoden 2015 aikana 23 eri henkilöä. (Kantri ry:n vuosiraportti 2015, Kantri ry:n vuosiraportti 2016.) Vuonna 2016 Kantri sai rahoitusta euroa julkista rahaa puollettavaksi maaseudun kehittämiseen. Rahoitusta puollettiin euron kustannuksin. Hakijoita oli 41, joista uusia hakijoita 26. Hakemuksista 7 hylättiin Kantrin johtokunnassa ja 3 Pirkanmaan ELY-keskuksessa. Ympäristövastuisen asumisen toimintalinjaa toteutti kaikkiaan 9 ja pääasiallisesti 4 hanketta. Toimintalinja toteutui hyvin. Yhteisöllisyys, osallisuus ja nuoriso -toimintalinjaa toteutti kaikkiaan 18 ja pääasiallisesti 13 hanketta. Toimintalinjan toteuma oli ylitoteutunut pääosin kahden ison laajakaistahankkeen vuoksi. Paikallinen yrittäjyys-toimintalinjaa toteutti pääasiallisesti 20 puollettua toimenpidettä tai hanketta. Painopiste toteutui tyydyttävästi. Nuoriso-Leader-rahoitusta sai 19 hakijaa, yhteensä euroa. Kantrissa toteutettiin teemahankkeena Pieninvestoinnit - teemahanketta. Kantrin oma, Kyläaktivaattori-hanke alkoi vuoden 2016 alusta. Myös Pirkanmaan Leader-ryhmien yhteinen Maaseutu Ihmisten kokoisille ideoille-viestintähanke käynnistyi. Kantrin 2016 hankkeeksi valittiin vuonna 2017 Kangasalan ympäristö- ja yrittäjyyskoulun kannatusyhdistys ry:n Raikun ympäristökoulu ja monitoimikeskus -hanke Majametsästä matikka, matikasta patikka. Nuoriso-Leaderin kannustuspalkinnon saaja oli Takamaan kyläyhdistys ry:n Vinkkejä terveellisiin 12

11 ruokailutottumuksiin. Kantrin henkilöstöön kuuluivat toiminnanjohtaja Kari Kylkilahti ja hankeaktivaattori Airi Paananen, joka jäi eläkkeelle vuoden 2016 lopussa. Kyläaktivaattorina toimi Anna Kulmakorpi ja tiedottajana Vilja Pylsy. Vuoden 2016 johtokunnan puheenjohtajana toimi Tiina Honkiniemi Nokialta. Johtokunnassa oli yksitoista jäsentä varajäsenineen. (Kantri ry:n vuosiraportti 2016, Kantri ry:n vuosiraportti 2017.) Vuonna 2017 Kantrille tuli 8 yritystukihakemusta ja 22 yleishyödyllistä hakemusta. Johtokunta hylkäsi kolme hakemusta, yksi oli pöydällä vuoden vaihteessa ja yksi hakemus peruutettiin. Rahoitusta puollettiin vuonna 2017 yhteensä euron edestä. Puollettu rahoitus jakautui toimintalinjojen mukaan seuraavasti: Ympäristövastuinen asuminen 17,7 %:a, Yhteisöllisyys, osallisuus ja nuoriso 59,7 %:a ja Paikallinen yrittäjyys 22,6 %:a puolloista. Kuntien ja yksityisten rahoittamaa Kantrin Nuoriso-Leader-rahoitusta myönnettiin 31:lle hakijalle yhteensä euroa. Oriveden kaupungin Osallistuva Orivesi -hanke valittiin Kantrin vuoden 2017 hankkeeksi. Kantrin Pieninvestoinnit -teemahanke toteutettiin ajalla 01/ /2017. Kantrin Kyläaktivaattori-hanke toteutettiin ajalla 01/ /2017. Hankkeessa tarjottiin kehittämisapua ja neuvontaa Tampereen seutukunnan maaseutualueiden kylissä toimiville yhteisöille, kuten yhdistyksille ja seuroille, ja pyrittiin siten aktivoimaan kylien toimintaa. Kantrin Nuoret töihin teemahanke oli Kantrin Leader-kehyksestä rahoitettu hanke, jonka avulla tarjottiin mahdollisuutta palkata yhteisöön nuori kesätyöntekijä. Yhteensä työllistettiin 29 nuorta. Vuoden aikana toteutettiin edelleen myös Pirkanmaan Leader-ryhmien yhteistä viestintähanketta Pirkanmaan Maaseutu Ihmisten kokoisille ideoille, jonka toteuttaminen alkoi vuonna Hanke jatkuu vuonna Kantrin henkilöstöä olivat yhdistyksen toiminnanjohtaja Kari Kylkilahti, uutena hankeaktivaattorina aloittanut Joanna Järvinen, kyläaktivaattori Anna Kulmakorpi ja tiedottaja Vilja Pylsy. Vuonna 2017 johtokunnan puheenjohtajana toimi Jenni Mäkinen Ylöjärveltä, ja johtokunnassa oli 11 jäsentä varajäsenineen. (Kantri ry:n vuosiraportti 2017.) Vuonna 2018 hankkeille on osoitettu noin euroa julkista rahoitusta, joka on poikkeuksellisen pieni määrä. Kantri toteuttaa vuonna 2018 Pirkanmaan Leader-ryhmien yhteistä viestintähanketta 06/2018 saakka Pirkanmaan Maaseutu Ihmisten kokoisille ideoille ja ajalla 07/ /2020 Leader-Pirkanmaa viestinnän kehittämishanketta. Uuden viestintähankkeen tarkoituksena on kehittää Pirkanmaan toimintaryhmien viestintää ammattimaisempaan suuntaan. Hankkeet rahoittaa Pirkanmaan ELY-keskus. Kantrissa toteutetaan kansainvälistä metsäenergiahanketta: Green economy - multiple use of forest, yhteistyössä Metsäkeskuksen ja suomalaisten ja kansainvälisten kumppaneiden (Ruotsi, Luxembourg, Portugali) kanssa. Hankkeen toteutusajaksi on suunniteltu 01/ /2020. Neuvottelut ovat vielä kesken. Kantrin henkilöstöön ovat 06/2018 mennessä kuuluneet toiminnanjohtaja Kari Kylkilahti ja hankeaktivaattori Joanna Järvinen. Tiedottaja Vilja Pylsy työskenteli Kantrissa 03/2018 asti, ja siirtyi sen jälkeen uusiin työtehtäviin. Uusi tiedottaja aloittaa Kantrissa kesällä Johtokuntaan valittiin toukokuussa 2018 puheenjohtajaksi Jenni Mäkinen (Ylöjärvi) ja hänen lisäkseen 11 varsinaista jäsentä varajäsenineen. (Kantri ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2018.) 13

12 3 VÄLIARVIOINNIN TOTEUTUS 3.1 Väliarvioinnin luonne ja arvioinnin periaatteista Arviointi on soveltavaa tutkimusta, jonka tarkoituksena on saada selvyys päämäärätietoisesta toiminnasta. Arvioinnilla viitataan jonkin asian arvoon tai ansioon, eli arviointi pitää sisällään ajatuksen arvon määrittämisestä. Organisaatioiden toimintaa tulee aktiivisesti seurata, tarkastella ja arvioida, jotta toiminnan arvo voidaan määrittää. Arviointiin tuleekin suhtautua myönteisesti, sillä arvioinnin avulla saadaan selville, onko organisaatio toimiva, onko toiminta hyödyllistä ja voitaisiinko ihmisiä palvella vielä paremmin. Arvioinnin tuloksia tulisi hyödyntää aktiivisesti päätöksenteossa. (Robson 2001, 19 26; Lumijärvi & Kaarlejärvi 2000, 1 3.) Arvioinnin ja arviointitutkimuksen välinen jako ei ole selkeä, mutta toisaalta voidaan määritellä, kumpaa ulottuvuutta arvioinnilla haetaan (Lumijärvi & Kaarlejärvi 2000, 1 2; Kivipelto 2008, 11). Arviointitutkimus on sanana kuvaava, sillä se kertoo, että arviointi perustuu tutkimuksellisiin lähtökohtiin ja menetelmiin sekä suunnitelmalliseen ja tavoitteelliseen tutkimusprosessiin (Kivipelto 2008, 11). Arviointi taas on käytännöllistä toimintaa, joka tulee lähelle toimijoita. Arvioinnin halutaan tuovan ohjeita ja välineitä käytännön toiminnan kehittämiseksi. Käytännön arvioinnin tekee tyypillisesti yksi arvioija paikallisesti, lyhyen ajanjakson sisällä, rajallisilla resursseilla ja fyysisesti yhdestä paikasta käsin. (Robson 2001,18; Kivipelto 2008, ) Tämä tutkimus on yhtä aikaa arviointitutkimus ja arviointi, joka keskittyy Kantri ry:n kuluvan ohjelmakauden toteutuksen sekä yhdistyksen yleisen toiminnan arviointiin sisäisten ja ulkoisten sidosryhmien näkökulmista katsottuna. Arviointi on toteutettu tutkimusprosessina, jonka aikana on perehdytty aiheeseen ja aiempaan tutkimustietoon, kerätty ja analysoitu aineisto tutkimusmenetelmillä sekä koostettu tämä raportti, jossa pyritään vastaamaan tutkimusongelmaan (kts. esim. Hirsjärvi, Remes & Sajavaara, 2009). Kyseessä on myös käytännön arviointi, joka suuntautuu paikallisesti Kantrin toiminta-alueen ja Pirkanmaan sisällä. Arvioinnin toteuttaa kolmen kuukauden korkeakouluharjoitteluna Tampereen yliopiston opiskelija Hanna Manninen Kantri ry:n tarjoamissa puitteissa. Raportin lopussa pyritään antamaan käytännön vinkkejä toiminnan kehittämiseksi. Arviointi on väliarviointi ohjelmakauden ollessa vielä kesken. Nykyisen toiminnan arvioinnin ollessa kyseessä arviointi kohdistuu siihen, mitä toiminnan toteuttamisessa tällä hetkellä tapahtuu ja vastataanko tarpeisiin (Robson 2001, 29). Tämä arviointi tavoittelee kehittävän arvioinnin luonnetta. Arviointi on yleensä tarpeiden, prosessien, vaikutusten ja tehokkuuden arviointia, joko kehittämisen tai saavutusten tai molempien arviointina (Robson 2001, 77 82). Tässä tutkimuksessa yhdistellään molempia näkemyksiä, mutta pääpaino on kehittävässä arvioinnissa tutkimuksen luonteen vuoksi. Robsonin (2001, 83) mukaan kehittävä arviointi on tutkimusotteeltaan pääosin laadullista ja tavoitteiltaan painotus on ehdotuksissa muutoksista ja kehittämisestä. Näitä puolia pyritään painottamaan tässä tutkimuksessa. Kehittävä arviointi pohtii erityisesti sitä, miksi toiminta saa aikaan vaikutuksensa eli kuinka se toimii (mt., 108). 14

13 Tämä arviointi on luonteeltaan myös osallistava arviointi, koska Kantrin sisäisiä ja ulkoisia toimijoita ja sidosryhmiä on osallistettu tutkimusprosessiin. Arvioinnin olisikin hyvä olla vuorovaikutuksellista toimintaa. Osallistamisella voidaan viitata siihen, että arvioinnissa käytetään eri toimijoita osallistavia menetelmiä (Kivipelto 2008, ). Toisaalta arvioinnin jälkeen osallisuudella tavoitellaan ennen kaikkea sitä, että toimijat ovat itse arvioinnin pohjalta kehittämässä arvioinnin kohteena olevaa toimintaa (mt.). Suopajärven (2013, 10) mukaan arvioinnin avulla voidaan viestiä toiminnan vaiheista ja kehittämisestä eri toimijoille ja sidosryhmille sekä ylipäätään julkisesti. Arviointitietoa voidaan hyödyntää myös henkilöstön kouluttamisessa ja perehdyttämisessä tai uusien projektien ja toiminnan suunnittelemisessa (mt.). Tässä tutkimuksessa on käytetty eri toimijoita osallistavia ja vuorovaikutuksellisia menetelmiä, kuten keskusteluja, haastatteluja ja kyselyjä. Tavoitteena on, että Kantrin eri toimijat kehittävät arvioinnin pohjalta toimintaa. Väliarvioinnista tiedotetaan Kantrin sidosryhmille ja julkisesti. Tärkeä ulottuvuus on vaikuttavuuden ja vaikutusten arviointi. Vaikuttavuus ja vaikutukset on hyvä määritellä tutkimuksen yhteydessä, vaikka se onkin haasteellista. Vaikuttavuus viittaa arvioinnissa usein tutkittavan omiin kokemuksiin ja tuntemuksiin vaikuttavuudesta. Vaikutuksissa taas on sisäänrakennettuna oletus syy-seuraus-suhteesta, eli toiminta tuottaa jonkun vaikutuksen. Voidaan arvioida esimerkiksi toiminnan prosesseja, kuten hallinnointia, tiedottamista, yhteistyötä, verkostoitumista tai tavoitteiden toteutumista. Toisaalta vaikuttavuuden voidaan katsoa pitävän sisällään tuloksellisuuden, vaikutukset ja vaikuttamisen prosessit. (Kivipelto 2008, 35 37; Dahler- Larsen 2005, 7; Suopajärvi 2013, 9 10.) Tässä tutkimuksessa tutkitaan vaikuttavuutta ja vaikutuksia, ja ne nähdään limittäisinä käsitteinä. Vaikuttavuutta tutkitaan haastateltavien ja kyselyyn vastanneiden kokemuksen näkökulmasta. Jos tutkittava henkilö kokee ja tuntee Kantrin toiminnan sisällön vaikuttavaksi, on se silloin vaikuttavaa. Toisaalta tarkastellaan myös Kantrin toiminnan ja meneillään olevan ohjelmakauden toiminnan prosesseja, tuloksia ja vaikutuksia. 3.2 Väliarvioinnin tarkoitus ja tavoitteet Väliarvioinnin tarkoituksena on selvittää Kantrin keskeisten sidosryhmien näkemyksiä kuluvasta ohjelmakaudesta sekä yleisesti yhdistyksestä ja sen toiminnasta. Väliarvioinnin keskeinen tavoite on tuottaa yhtenäinen kokonaiskäsitys ja monipuolisesti tietoa, jota Kantri voi hyödyntää toimintansa kehittämisessä. Väliarviointia voidaan pitää luotettavana kehittämisen välineenä, sillä sen pohjalta tapahtuva kehitystyö perustuu tuntuman sijasta tietoon (Kivipelto 2008, 11). Kuluvan ohjelmakauden ja yhdistyksen yleisen toiminnan osalta tarkasteltiin toimintojen onnistumisia, kehittämistarpeita ja kriittisiä osa-alueita hanketoimijoiden ja muiden yhteistyökumppaneiden näkemysten pohjalta. Myös toiminnan vaikuttavuutta, tehokkuutta ja merkittävyyttä pyrittiin arvioimaan. Tarkoituksena oli tarkastella, vastataanko toiminnalla sidosryhmien tarpeisiin, ja voidaanko toimintaa ja palveluja näiltä osin jollain tapaa parantaa. Tavoitteena on, että väliarvioinnin pohjalta Kantri voi mahdollisuuksiensa mukaan suunnata vielä kesken olevan ohjelmakautensa sisältöä ja toimintaa sekä erityisesti kehittää yhdistyksen toimintaa yleisellä tasolla. 15

14 Väliarviointi auttaa tunnistamaan matkan varrella ilmenneitä uusia haasteita ja niihin liittyviä muutostarpeita. Raportissa annetuilla kehittämisehdotuksilla pyritään tukemaan niin nykyisen kuin myös tulevan ohjelmakauden suunnittelua ja sisältöjen suuntaamista. Lisäksi kehittämissuosituksia suunnataan Kantrille organisaationa ja osana sidosryhmien verkostoa yleisen toiminnan kehittämiseksi. Väliarvioinnin toivotaan lisäävän ymmärrystä Kantrin toiminnassa mukana olevien näkemyksistä yhteisessä maaseudun kehittämistyössä. Yhtenä tavoitteena on motivoida ja sitouttaa yhdistyksen toimijoita ja yhteistyökumppaneita mukaan toiminnan kehittämiseen. Yhtenä tavoitteena on, että väliarviointi kiinnostaisi useita lukijoita. Luonnollisesti raportti toimii Kantri ry:n ohjelmakauden toiminnan puolivälin tiivistettynä kuvauksena ja arvioinnin välineenä Kantrin henkilöstölle. Tärkeä väliarvioinnin kohderyhmä on Kantrin johtokunta, jonka jäseniä on haastateltu väliarviointia varten. Johtokunnan osalta toivotaan, että väliarviointi toimisi hallitustyöskentelyn tukena ja antaisi toiminalle uusia suuntaviivoja. Väliarvioinnin toivotaan hyödyttävän Kantrin ulkoisia sidosryhmiä ja yhteistyökumppaneita. Hanketoimijat ovat Kantrin ydintoiminnan toteuttajia, minkä vuoksi heidän näkemyksiään on tärkeä kuunnella ja jakaa. Hanketoimijat voivat saada väliarvioinnista tietoa toisten hanketoimijoiden kokemuksista sekä Kantrin yhdistystoiminnan suuntaamisesta. Kantrin tärkeitä sidosryhmiä ja yhteistyökumppaneita edustavat myös haastateltujen henkilöiden organisaatiot, kuten Maa- ja metsätalousministeriö, Maaseutuverkostopalvelut, Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Pirkanmaan liitto, toiminta-alueen kunnat ja Pirkanmaan Leader-ryhmät. Näiden tahojen toivotaan myös hyötyvän väliarviointiraportin tuloksista ja kehittämisehdotuksista. Raportti on ylipäätään suunnattu kaikille Leader-toiminnasta ja Kantri ry:n toiminnasta kiinnostuneille, ja se on vapaasti saatavilla. 3.3 Arviointikysymykset Arvioinnille on asetettu seuraavat tutkimuskysymykset. Arviointikysymyksille ei ole etukäteen asetettu kriteerejä tai tavoitteita, ja niihin pyritään vastaamaan tuloksien esittelyn ja käsittelyn yhteydessä. Tutkimuskysymyksiä ovat: - Millaisena Kantrin sisäiset ja ulkoiset toimijat ja yhteistyökumppanit pitävät ohjelmakautta ja Kantrin toimintaa yleisesti? - Miten strategian toimintalinjat ovat toteutuneet tai alkaneet toteutua? - Mitkä ovat mahdollisia ongelmia ja esteitä tai muita kriittisiä tekijöitä? - Millaisia vaikutuksia ja tuloksia näyttää tähän mennessä ohjelmakaudella syntyneen, ja millaista arvoa Kantri organisaationa tuottaa? - Mitkä ovat ne yleiset toimintaympäristöön liittyvät tekijät, jotka vaikuttavat strategian toteutumiseen? - Mitä toiminnan osa-alueita Kantri voisi jatkossa kehittää ja millä tavoilla? 3.4 Arvioinnin aineistot ja menetelmät Väliarviointi on arviointitutkimus, jossa voidaan yhdistellä määrällisiä ja laadullisia aineistoja ja menetelmiä. Ylipäätään tutkimusta vahvistaa erilaisten menetelmien ja aineistojen käyttö. Tämän tutkimuksen aineistoa on lähestytty tulkitsevasta ja ymmärtävästä näkökulmasta, mitä voidaan pitää laadulliselle tutkimukselle ominaisena piirteenä. Arvioinnissa tulee kiinnittää huomiota siihen, 16

15 että arviointiprosessi on mahdollisimman avoin, ja tietoa kerätään suunnitelmallisesti ja järjestelmällisesti. (Anttila 2006, ) Väliarvioinnissa tukeudutaan niin laadullisiin kuin määrällisiin aineistoihin ja menetelmiin, koska tutkimusta varten on haluttu kerätä luotettavaa ja helposti hyödynnettävissä olevaa tietoa monessa eri muodossa. Eri aineistoja yhdistävä arviointiote on laadullinen (Anttila 2006). Menetelmät ja aineisto ovatkin vapaasti valittavissa, mutta arvioinnin luonne ja tarkoitus sekä tutkimuskysymykset ratkaisevat yleensä valinnat, joilla voidaan saada luotettavaa tietoa (Robson 2001, ). Menetelmiltään tämä tutkimus on monipuolinen, mutta toisaalta väljä. Keskeisinä menetelminä työssä käytettiin kyselyä ja teemahaastattelua. Hanketoimijoille tehtiin kysely ja muille Kantrin sisäisille ja ulkoisille sidosryhmille haastatteluja. Leader-toimintaan liittyviä yleisiä julkaisuja ja tutkimuksia sekä Kantrin raportteja on käytetty tutkimuksen tausta-aineistona. Yhtenä aineistonkeruumenetelmänä voidaan pitää Kantrin päivittäisen toiminnan havainnointia ja keskusteluja, sillä arvioinnin laatija on kirjoittanut raportin yhdistyksen tiloissa. Arvioinnin menetelminä voidaankin pitää tapahtumien havainnointia, keskustelua, toimijoiden mielipiteiden ja näkemysten kuulemista ja mittaamista sekä toiminnan kannalta oleellisten asiakirjojen tarkastelua (kts. esim. Robson 2001, 126). Arviointikysymyksiin vastataan eri aineistojen sisältöjä ja näkökulmia yhdistämällä. Laadullisen aineiston analyysissa on hyödynnetty sisällönanalyysin ajatuksia. Sisällönanalyysi kuvaa tutkimuksessa sitä, että tutkimuskysymyksille on etsitty aineistosta olennaista sisältöä. Aineiston teemoittelulla, yhdistämisellä ja tiivistämisellä on pyritty löytämään arvioinnin kannalta olennaisimmat käsiteltävät asiat (Anttila 2006). Tutkimuksessa on käytetty aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Määrällisen aineiston analysointi nojaa numeerisen tiedon kokoamiseen ja analysoimiseen, ja aineiston muuttujien pohjalta koostettuihin tunnuslukuihin ja niiden välisiin suhteisiin (kts. esim. Anttila 2006, 180). Organisaation toiminta perustuu yleensä yhdessä sovittuihin arvoihin ja toimintatapoihin, ja onkin järkevää hyödyntää toiminnan taustalla vaikuttavia periaatteita osana arvioinnin kohdentamista ja toiminnan kehittämistä. Toiminnan arvojen ymmärtäminen myös auttaa saamaan paremman otteen arviointiongelmasta. (Robson 2001, 109.) Tässä tutkimuksessa Leader-periaatteita on käytetty tutkimuksen taustalla teoreettisena kehikkona, vaikka aineiston sisällönanalyysi on toteutettu pääasiassa aineistolähtöisesti. On syytä huomioida, että kyseessä on arvioitsijan oma näkemys Leader-periaatteista teoreettisena taustavaikuttimena. Arvioinnissa saatu tieto on tarkoitettu tukemaan Kantrin toiminnan kehittämistä. Kaikki tutkimuksen tuottama tieto on pyritty hyödyntämään niin kattavasti kuin väliarvioinnin laatimiseen varatussa tiiviissä kolmen kuukauden ajassa on kyetty. Arvioinnissa nostetaan esille toimijoiden ja sidosryhmien näkemyksiä ja kehittämisehdotuksia. Saadun tiedon pohjalta on haluttu koota moniulotteisia näkemyksiä hyödyntävä, mutta yhtenäinen raportti, joka sisältää tulosten ja johtopäätösten lisäksi kehittämissuosituksia. Arviointiraportti on arvioijan tekemä keskustelunavaus, jota Kantrin toiminnan kehittämisestä vastaavat henkilöt voivat hyödyntää omien resurssiensa mukaan sekä oman asiantuntemuksensa pohjalta. Tutkimuksen varauksena 17

16 voidaan pitää sitä, että Leader-toiminta on väliarvioinnin kirjoittajalle ennestään tuntematonta, mikä vaikuttaa tulkintoihin. Toisaalta tutkimuksen kannalta on hyödyllistä, että aihetta tarkastellaan puolueettomasta näkökulmasta. Tutkimuksen luotettavuutta nostaa tilastollinen aineisto. Kvantitatiivisen tutkimuksen laatua voidaan mitata validiteetilla ja reliabiliteetilla (Heikkilä 2004). Tämän tutkimuksen validiteetti on hyvä, sillä tutkimuskysymykset ovat olleet melko toimivia ja tuoneet laajasti esille tietoa, vaikka tutkimusaihetta olisikin voinut rajata. Kyselyllä saatu aineisto mahdollistaisi tutkimuksen toistettavuuden, eli reliabiliteetti on myös hyvä. 4 KYSELY HANKETOTEUTTAJILLE 4.1 Kyselyn tarkoitus Osana väliarviointia toteutettiin kysely hanketoimijoille, jotka olivat hakeneet Kantrin kautta Leader-rahoitusta ohjelmakaudella Kyselyn tarkoituksena oli selvittää hankkeen toimijoilta heidän näkemyksiään hankkeiden toteutuksen onnistumisesta, tavoitteiden saavuttamisesta ja syntyneistä vaikutuksista. Tarkoituksena oli myös kuulla hanketoimijoiden näkemyksiä rahoituksen hakuprosessin toimivuuden ja rahoituksen vaikutusten ja vaikuttavuuden osalta. Vastaajat arvioivat Kantrin toimintaa myös yleisellä tasolla. Aineiston käsittelyn ja tulosten esittelyn taustalla vaikuttavat jo aiemmin esitetyt tutkimuskysymykset. Näkemysten ja arvioiden pohjalta on tavoitteena kehittää monipuolisesti Kantrissa hankkeisiin ja muuhun yleiseen toimintaan liittyviä osa-alueita. 4.2 Aineiston keruu- ja analyysimenetelmät Kysely on yleinen tapa kerätä aineistoa arviointia varten. Se on käyttökelpoinen menetelmä, kun halutaan kerätä kuvailevaa tietoa lukuina ja suhdelukuina. (Robson 2001, ) Kyselytutkimus on ylipäätään laajasti käytetty tiedonkeruumuoto, jolla voidaan hankkia suhteellisen helposti ja monipuolisesti tietoa erilaisista käsityksistä, mielipiteistä ja asenteista kertovaa aineistoa. Kyselylle on tyypillistä, että tieto on määrällisessä muodossa, ja se kerätään ja käsitellään systemaattisesti ja objektiivisesti. Tiedon tulee olla hyvin ilmiötä edustavaa, vaikka kysyttävän tiedon tulisi olla myös hyvin mietittyä ja rajattua. (Anttila 2006, ) Kysely toteutettiin huhtikuun 2018 aikana, ja se suunnattiin hankerahoitusta hakeneiden hanketoimijoiden vastuu- ja yhteyshenkilöille. Tiedot rahoitusta hakeneista hankkeista saatiin Kantrin omasta Excel-tiedostosta, ja tarkemmat yhteystiedot kerättiin sähköisestä Hyrräjärjestelmästä. Hankkeita listassa oli yhteensä 113, joista kahden osalta ei löydetty lisätietoja Hyrrästä, ja tiedostossa oli myös Kantrin omia hankkeita. Nämä hankkeet ja Nuoriso-Leaderhankkeet rajattiin kyselyn ulkopuolelle. Hyrrä-järjestelmästä kerättiin 107 hankkeen osalta vastuuja/tai yhteyshenkilön nimi, postiosoite ja/ tai sähköpostiosoite. Hanketoimijoista 11 oli hakenut useammalle kuin yhdelle hankkeelle rahoitusta, joten päällekkäiset yhteystiedot poistettiin listasta näiden toimijoiden osalta. Jokaisen hankkeen osalta kysely lähetettiin vähintään yhdelle henkilölle ja joidenkin hankkeiden osalta kahdelle tai kolmelle henkilölle, jos yhteystietoja oli saatavilla. Kysely toteutettiin niin 18

17 sähköisenä kyselynä kuin paperilomakkeena, eli vastaajalla oli mahdollisuus valita, vastaako hän kyselyyn sähköisesti vai paperilomakkeella. Molempien kyselymuotojen saatekirjeissä kerrottiin väliarvioinnin tarkoituksesta ja tietojen käyttämisestä. Kysymykset olivat samat molemmissa kyselymuodoissa. Sähköisessä lomakkeessa rajattiin vastausvaihtoehtoja valinta- ja monivalintakysymyksillä, sekä asetettiin osa kysymyksistä pakollisiksi. Paperisessa kyselyssä vastaajan oli mahdollista jättää vastaamatta tai valita valintakysymyksistä useampi vaihtoehto, vaikka hänen oletettiin vastaavan vain yhteen kysymykseen. Molemmissa kyselymuodoissa oli myös avoimia kysymyksiä. Vastaajia pyydettiin vastamaan kyselyyn jokaisen hankkeen osalta erikseen. Vastausaikaa annettiin reilu kaksi viikkoa niin sähköiselle kyselylle kuin paperilomake-kyselylle. Sähköisestä kyselystä lähetettiin muistutus noin viikon jälkeen ensimmäisestä lähetyskerrasta. Paperilomake (Liite 1). lähetettiin postitse saatekirjeen ja vastauskuoren kera yhteensä 96:lle henkilölle. Jokaisen hankkeen osalta valittiin yksi henkilö, jolle lähetettiin paperinen kyselylomake. Yleisimmin paperilomake lähetettiin hankkeen vastuuhenkilölle. Lisäksi kysely lähetettiin hankkeen vastuu- ja/ tai yhteyshenkilöille henkilökohtaisena sähköpostikirjeenä, ja viestissä oli linkki sähköiseen kyselyyn. Sähköpostitse kysely lähetettiin yhteensä 135:lle henkilölle, joista kahdelle viesti ei mennyt perille sähköpostiosoitteen toimimattomuuden vuoksi. Sähköisen kyselyn aineistonkeruu toteutettiin Microsoft Forms-ohjelmalla. Vastaukset palautuivat automaattisesti ja anonyymisti sähköisessä muodossa. Postitse palautetut vastauslomakkeet syötettiin sähköisen kyselyn päätettyä Forms-ohjelmalla yhteiseen sähköiseen koontiin. Kyselyiden avulla kerätyt tiedot siirrettiin IBM SPSS Statistics -ohjelmaan, jolla aineisto analysoitiin, minkä jälkeen tulokset koostettiin tähän väliarviointiraporttiin. Kyselyaineistoa käsitteli vain väliarvioinnin laatija Hanna Manninen. 4.3 Kyselyn rakenne Muutosten ja toiminnan edistymisen tunnistamiseksi kyselyssä käytettiin pohjana ohjelmakauden ohjelmakauden loppuarvioinnissa hanketoimijoille suunnattua kyselylomaketta. Kyselyä kuitenkin uudistettiin osittain niin kysymysten kuin ulkoasun osalta. Kyselyssä oli yhteensä 13 kysymystä. Kysymykset voidaan jakaa neljään eri tyyppiin: vastaajien taustatietoja kartoittaviin kysymyksiin, tutkimuskohteen toteuttamista kartoittaviin kysymyksiin, hanketoimijoiden tarpeisiin vastaamista mittaaviin kysymyksiin ja parannusehdotuksia sisältäviin kysymyksiin (Robson 2001, 131). Kyselyn alussa kysyttiin tutkimuksen muuttujista. Muuttujat voidaan jaotella vastaajasta tietoa antaviin taustamuuttujiin ja tutkittavasta kohteesta tietoa antaviin tutkimusmuuttujiin (Anttila 2006). Kyselyn kahdessa ensimmäisessä kysymyksessä kysyttiin taustamuuttujista vastaajan sukupuoli ja ikä. Seuraavissa neljässä kysymyksessä kysyttiin tutkimusmuuttujina tietolähde, hankemuoto, hankkeen toteutusalue ja rahoituksen hakutapa. Nämä kysymykset toteutettiin valinta- ja monivalintakysymyksinä. Seitsemäs ja kahdeksas kysymys toteutettiin neliportaisena Likert-tyyppisenä vastaajan mielipidettä mittaavana asteikkona. Seitsemännessä kysymyksessä pyydettiin arvioimaan hankkeen yleisten tavoitteiden toteumista yhdeksän väittämän osalta. Kahdeksannessa kysymyksessä pyydettiin arvioimaan hankkeen osallistavuutta kolmen 19

18 henkilöryhmän osalta. Yhdeksäs ja kymmenes kysymys toteutettiin avoimina kysymyksinä. Vastaajat saivat vapaasti kirjoittaa ja kommentoida avoimeen tekstikenttään. Heiltä pyydettiin kommentteja hankkeiden onnistumisesta, kehittämisestä ja jatkuvuudesta. Kysymykset 11 ja 12 toteutettiin jälleen neliportaisena Likert-tyyppisenä vastaajan mielipidettä mittaavana asteikkona. Pyydettiin arvioimaan hankkeen rahoitusprosessia neljän väittämän osalta, ja Kantrin toimintaa neljän väittämän osalta. Viimeinen kysymys oli avoin kysymys, jossa pyydettiin vastaajalta muuta palautetta ja kehittämisehdotuksia Kantrille. Kyselyssä oli yhteensä kolme avointa kysymystä. Ensimmäisessä avoimessa kysymyksessä vastaajilta tiedusteltiin mielipiteitä hankkeen onnistuneista ja epäonnistuneista osa-alueista. Kysymyksen tarkoituksena oli selvittää, miten hanketoimijat kehittäisivät hankkeen sisältöä ja toimintaa. Seuraavassa avoimessa kysymyksessä pyydettiin kertomaan, miten hankkeen toiminta on vastaajan mielestä jatkunut tai jatkuu hankkeen päättymisen jälkeen. Viimeisessä avoimessa kysymyksessä pyydettiin antamaan muuta palautetta Kantrille, sekä yhdistyksen toimintaa ja Leader-toimintaa koskevia kehittämisehdotuksia. Avoimiin kysymyksiin saatiin hyvin vastauksia. Ensimmäiseen avoimeen kysymykseen saatiin 35 vastausta, toiseen kysymykseen 36 vastausta ja kolmanteen kysymykseen 32 vastausta. Ainoastaan seitsemän vastaajaa ei ollut vastannut yhteenkään avoimeen kysymykseen, eli kokonaisuudessaan 44 vastaajaa (86,3 %) vastasi vähintään yhteen avoimeen kysymykseen (N=51). Vastausten sisällöt vaihtelivat sävyltään jokaisen avoimen kysymyksen osalta, ja kysymyksiin annettiin niin myönteistä, neutraalia ja kielteistä palautetta kuin kehittämisideoita sisältäviä vastauksia. Ensimmäisen avoimen kysymyksen tarkoituksena oli kartoittaa hankkeen onnistumisia ja epäonnistumisia sekä kehittämistä vaativia osa-alueita. Vastauksia saatiin pääasiassa koskien hankkeiden sisältöjä, mutta myös hankkeisiin liittyvää hallinnollista työtä käsiteltiin. Osittain palaute oli siten päällekkäistä viimeisen avoimen kysymyksen vastausten kanssa, jossa pyydettiin arvioimaan Kantrin toimintaa ja Leader-toimintaa. Hankkeen jatkumista koskevan kysymyksen vastauksissa annettiin palautetta pääasiassa koskien hankkeiden jatkuvuutta, mutta tässäkin kysymyksessä osa palautteista koski hankkeiden hallinnollista puolta. Vastauksien vaihtelevuuden vuoksi avointen kysymysten palaute koottiinkin yhteen, ja käsiteltiin kokonaisuutena. Avointen kysymysten tulokset esitellään omina kokonaisuuksinaan hankkeiden osalta sekä Kantrin toiminnan ja Leader-toiminnan osalta. 4.4 Kyselyn kohdejoukko Kyselyn perusjoukkona voidaan pitää Kantrilta Leader-rahoitusta ohjelmakaudella hakeneiden hankkeiden hanketoimijoita. Koska perusjoukko on niin pieni, oli se mahdollista tavoittaa kokonaan kyselyn kohteeksi (kts. Anttila 2006, 183). Tilastoyksikkö on rahoitusta hakeneen hankkeen vastuu- tai muu yhteyshenkilö. Kyselyn kohteena oli yhteensä 107 hanketta, joista kerättiin hankkeen vastuu- ja yhteyshenkilöiden tietoja. Kysely onnistuttiin lähettämään joko sähköisesti tai paperimuodossa tai molemmilla tavoilla yhteensä 133:lle henkilölle. Kyselylomakkeilla saatiin yhteensä 52 vastausta. Sähköisellä kyselyllä saatiin 37 vastausta ja paperilomakkeella 15 vastausta. Yksi paperinen kyselylomake hylättiin, koska 20