Asemakaavan selostus KAUKOVAINION KESKUS. Kaavatunnus Diaarinumero 7278/2013. Selostus päivitetty..20. Selostus päivitetty..

Transkriptio

1 Asemakaavan selostus päivättyyn ja korjattuun Oulun kaupungin Kaukovainion kaupunginosan kortteleita 7, 8, 31, 32, 40 ja 44 sekä puisto- ja katualueita koskevaan asemakaavan muutokseen KAUKOVAINION KESKUS Kaavatunnus Diaarinumero 7278/2013 Selostus päivitetty..20 Selostus päivitetty..20

2 Asemakaavan selostus, Kaukovainion keskus Sisältö 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan tarkoitus Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista TIIVISTELMÄ Asemakaavan sisältö Kaavaprosessin vaiheet Asemakaavan toteuttaminen LÄHTÖKOHDAT Kaukovainion kaupunginosa Kaava-alue ja sen nykytila Korttelialueet Yleiset alueet Aluetta koskevat suunnitelmat ja selvitykset Maakuntakaava ja yleiskaava Asemakaavat Rakennusjärjestys Pohjakartta Rakennusperintöselvitys Kaukovainion maankäytön, liikenteen ja ympäristön yleissuunnitelma Melutarkastelu Keskuksen ideasuunnitelmat Puustokartoitus Pysäköintiselvitys Kaukovainion keskuksen yleissuunnitelma ja sen tarkistus Hulevesiselvitys ASEMAKAAVAN SUUNNITTELU Asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistäminen ja organisointi Yhteistoiminnasta sopiminen Osallistuminen ja yhteistyö Vuorovaikutusmenettelyt Osalliset Osallisten huomiot osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta Asemakaavan tavoitteet Koko keskusta koskevat suunnittelun tavoitteet Hiirihaukantien katualueen suunnittelun tavoitteet Liikekeskuksen suunnittelun tavoitteet Uusien asuinkohteiden suunnittelun tavoitteet Julkisten kohteiden ja seurakunnan tilan suunnittelun tavoitteet Asemakaavan vaihtoehdot Asemakaavan luonnos Asemakaavaehdotus Suunnitelmiin nähtävilläolon jälkeen tehdyt muutokset ASEMAKAAVAN KUVAUS Aluevaraukset ja näihin liittyvät määräykset Korttelialueet Rakennusoikeudet ja mitoitus Yhtenäisiksi suunniteltavat osa-alueet Korttelialueita koskevat yksityiskohtaiset määräykset Pysäköinti Virkistysalueet ja puistot Liikenteen ja huollon alueet... 38

3 Asemakaavan selostus, Kaukovainion keskus Hulevesien käsittely Esteettömyys Kaavan vaikutukset Vaikutukset kaupunkirakenteeseen Vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan, virkistysalueisiin, rakennusperintöön ja identiteettiin Vaikutukset asumiseen ja väestöön Vaikutukset palveluihin ja kauppaan Vaikutukset liikenteeseen ja pysäköintiin Vaikutukset energiankäyttöön Hulevesien hallinta Kustannusvaikutukset ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 44

4 Asemakaavan selostus, Kaukovainion keskus PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee Oulun kaupungin Kaukovainion kaupunginosan kortteleita 7, 8, 31, 32, 40 ja 44 sekä puisto- ja katualueita. Asemakaavan muutoksella muodostuvat Oulun kaupungin Kaukovainion kaupunginosan korttelit 7, 8, 31 ja 32. Lisäksi muodostuu puisto- ja katualueita. Kaavan nimi: Kaukovainion keskus Kaavatunnus: Oulun kaupungin Kaukovainion kaupunginosan kortteleita 7, 8, 31, 32, 40 ja 44 sekä puisto- ja katualueita koskeva asemakaavan muutos Kaavan laatija: Antti Määttä, kaavoitusarkkitehti Oulun kaupunki Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut / kaavoitus Solistinkatu 2, PL 27, OULUN KAUPUNKI Kaavan vireille tulo: Asemakaava on tullut vireille Vireille tulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa koskevassa lehti-ilmoituksessa Hyväksyminen: Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt asemakaavan muutoksen Asemakaava on tullut voimaan Kaava-alueen sijainti Asemakaava-alue sijaitsee Kaukovainion kaupunginosassa, noin 3 km Oulun keskustasta kaakkoon. 1.3 Kaavan tarkoitus Kaavan tarkoituksena on uudistaa Kaukovainion palvelukeskus ja Kanahaukantien pohjoispuolella sijaitseva kerrostalokortteli sekä mahdollistaa uusien asuntojen rakentaminen palvelukeskuksen yhteyteen.

5 Asemakaavan selostus, Kaukovainion keskus Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista - Liite 1. Asemakaavan seurantalomake - Liite 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ( , tekn.ltk ) - Liite 3. Kaavaluonnoksen palaute - Liite 4. Kaavaehdotuksen palaute - Liite 5. Kaukovainion keskuksen yleissuunnitelma, päivitetty suunnitelmakartta (Linja Arkkitehdit Oy ) - Liite 6. Asemakaava ja merkintöjen selitykset ( ) - Tonttijaon muutokset ( ) 1.5 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista - Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava (YM ) - Uuden Oulun yleiskaava (kv , kh ) - Voimassa olevat asemakaavat ( / SM ; / SM ; / SM ; / SM ; / SM sekä / SM ; / kv ) - Kaukovainion korttelin 8 ympäristö- ja kasvillisuusselvitys (Sivakka-yhtymä Oy, VSU Oy ) - Kaukovainion korttelin 8 meluselvitys (Sivakka-yhtymä Oy, Ramboll Oy ) - Kaukovainion korttelin 8 pohjatutkimus ja perustamistapaesitys (Sivakka-yhtymä Oy, Geobotnia Oy ) - Höyhtyän suuralueen ja Kaukovainion viheralueiden yleissuunnitelma (Oulun kaupunki 2009) - Kaukovainion ostoskeskuksen ympäristön parantaminen, ympäristösuunnitelma (Oulun kaupunki, JP-Transplan 2002) - Kaukovainion koulun rakennussuunnitelma (Liikelaitos Oulun Tilakeskus, Arkkitehtitoimisto HML Oy 2011) - Kaukovainio: Metsälähiön moderni rakennusperintö, Rakennuskannan ja viheralueiden inventointi (Oulun kaupungin rakennussuojelutyöryhmä 2011) - Kaukovainion maankäytön, liikenteen ja ympäristön yleissuunnitelma (Oulun kaupunki, Plaana Oy, yhdyskuntalautakunta ) - Tarveselvitys Kaukovainion varhaiskasvatus- ja nuorisopalveluiden järjestämiseksi (kh ) - Kaukovainion yhteistoimintasopimus: YIT Rakennus Oy, Oulun Sivakka Oy ja Oulun kaupunki (yhdyskuntalautakunta ) - Yhteistoimintasopimuksen täydennys: YIT Rakennus Oy, Oulun Sivakka Oy, Oulun ev.-lut. seurakuntayhtymä ja Oulun kaupunki (yhdyskuntalautakunta ) - Kaukovainion keskuksen ideasuunnitelmat (Oulun kaupunki, Linja Arkkitehdit Oy, Arkkitehdit m3 Oy, Arkkitehtitoimisto Harris & Kjisik Oy 2013) - Kaukovainion keskuksen puustokartoitus (Oulun kaupunki, Plaana Oy ) - Kaukovainion keskuksen pysäköintiselvitys (Oulun kaupunki, Plaana Oy 2014) - Kaukovainion keskuksen yleissuunnitelma, suunnitelmaraportti (Linja Arkkitehdit Oy, Plaana Oy ) - Tiedotus- ja keskustelutilaisuuden muistio - Päivitetyt liikenteen ja ympäristön yleissuunnitelmat (Plaana Oy ) - Päivitetyt keskuksen havainnekuvat (Linja Oy ) - Hulevesiselvitys (Plaana Oy 2016) - Kaukovainion maankäyttösopimus (Oulun ev.-lut. seurakuntayhtymä / Oulun kaupunki, kh ; allekirjoitettu ) - Toteuttamissopimus (Arinan Kiinteistöt Oy, Kaukovainion Ostoskeskus Oy, YIT Rakennus Oy / Oulun kaupunki, yhdyskuntalautakunta ; allekirjoitettu ) - Toteuttamissopimus (Oulun Sivakka Oy / Oulun kaupunki, yhdyskuntalautakunta ; allekirjoitettu ) - Tiedotus- ja keskustelutilaisuuden muistio

6 Asemakaavan selostus, Kaukovainion keskus TIIVISTELMÄ 2.1 Asemakaavan sisältö Asemakaavan muutoksessa Kaukovainion keskukseen esitetään korttelialueita mm. julkisia palveluita, liikeja toimistorakennuksia sekä asuinrakennuksia varten. Alueen rakennusoikeus kaksinkertaistuu ja uusia asuntoja voidaan toteuttaa yli 800. Lähes kaikki korttelialueet ja osa yleisistä alueista rakennetaan uudestaan. Olemassa olevista rakennuksista säilytetään Hiirihaukkatalo. Purettaviksi esitetään kappeli, vanhat liikerakennukset ja kolme asuinkerrostaloa, joissa on yhteensä 140 asuntoa. 2.2 Kaavaprosessin vaiheet - Asemakaavan vireille tulosta ilmoitettiin lehti-ilmoituksessa Osallistumis- ja arviointisuunnitelma esiteltiin tekniselle lautakunnalle , ja se oli nähtävillä Asemakaavan luonnos esiteltiin yhdyskuntalautakunnalle ja se oli nähtävillä Lisäksi luonnosta esiteltiin yleisötilaisuudessa Asemakaavaehdotus esiteltiin yhdyskuntalautakunnalle ja se oli nähtävillä Yhdyskuntalautakunta käsitteli asemakaavan muutoksen Kaupunginhallitus käsitteli asemakaavan muutoksen Kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavan muutoksen Asemakaava tuli voimaan Asemakaavan toteuttaminen Oulun ev.-lut. seurakuntayhtymän kanssa on solmittu maankäyttösopimus (kh , allekirjoitettu ). Alueen muiden toteuttajien (Arina Kiinteistöt Oy, Kaukovainion Ostoskeskus Oy, YIT Rakennus Oy, Oulun Sivakka Oy) kanssa on solmittu toteuttamissopimukset (yhdyskuntalautakunta , allekirjoitettu ja ), joissa sovitaan mm. tonttien vuokrauksen periaatteista. Alueen odotetaan toteutuvan vuoden kuluessa.

7 Asemakaavan selostus, Kaukovainion keskus LÄHTÖKOHDAT 3.1 Kaukovainion kaupunginosa Kaukovainion kaupunginosaa rajaavat Pohjantie (vt 4), Kainuuntie (vt 22) ja Poikkimaantie. Kaupunginosan asutus sijaitsee kaupunginosan läpi kulkevan Joutsentien eteläpuolella. Joutsentien pohjoispuolella sijaitsee oppilaitoksia. Kaupunginosaa ympäröivillä alueilla on runsaat ja monipuoliset virkistysmahdollisuudet. Kaupunginojan lounaispuolella sijaitsevan Kaukovainion asuinalueen toteuttaminen pohjautuu vuoden 1952 yleiskaavaan, jossa Ouluun esitettiin useita hajakeskitettyjä asumalähiöitä. Mäntyvaltaiseen kangasmetsään rakennetun asuinalueen itä- ja eteläosassa on korkeita kerrostaloja, ja osittain peltomaisemaan rakennetussa länsiosassa taas on matalia rivi- ja omakotitaloja. Kaukovainion palvelukeskus sijaitsee asuinalueen keskellä. Keskus käsittää julkisia ja yksityisiä palvelurakennuksia. Alun perin ulkosyöttöperiaatteen mukaisesti suunnitellun asuinalueen palvelukorttelit sijoittuvat ajoneuvoliikenteeltä rahoitetun keskuspuiston sisään, ja julkiset rakennukset avautuvat pihoineen puistoon. Kaupunginosan väestö on vajaa asukasta. Palvelukeskuksen väestöpohja on tätä laajempi. 3.2 Kaava-alue ja sen nykytila Asemakaava-alue käsittää Kaukovainion palvelukeskuksen ja sitä ympäröiviä alueita. Kaava-alueeseen sisältyvät mm: - osa Merikotkantietä sekä sen liittymäalueet Hiirihaukantien ja Hiirosenkodin kohdalla; - Hiirihaukantien ja Kanahaukantien katualueet sekä osa Tornihaukantien katualuetta; - katualuetta ympäröivät liike- ja palvelukorttelit (7, 31, 32 ja 44) sekä koulun pohjoispuolella oleva rakentamaton kortteli (8); - Kanahaukantien pohjoispuolella oleva asuinkortteli (40) sekä - osa keskusta ympäröivistä virkistysalueista (Kotkapuisto, Haukkapuisto ja Merikotkanpuisto) sekä näihin liittyvät kevyen liikenteen käytössä olevat tori- ja katualueet (Kotkakuja, Haukkakuja). Kaava-alueen pinta-ala on noin 21,8 ha Korttelialueet Korttelin 7 tontilla 1 on Kaukovainion koulu (1970) piha-alueineen. Rakennus on peruskorjattu ja laajennettu vuonna 2012 Hiirihaukkataloksi, jossa toimii mm. luokkien 1 9 yhtenäisperuskoulu, jonka mitoitusoppilasmäärä on noin 500 oppilasta, sekä aluekirjasto. Monitoimitalona toimivan rakennuksen laajuus on 7300 k-m². Korttelin 7 tontilla 3 on Oulun ev.-lut. seurakuntayhtymän omistama 900 k-m²:n laajuinen Kaukovainion kappeli (1977). Tämän eteläpuolella tonteilla 5 ja 6 on alueen palveluihin liittyvä pysäköintialue ja metsää. Korttelin 31 tontilta 3 purettiin vuoden 2015 lopussa 1250 k-m²:n laajuinen Kaukovainion päiväkoti ja nuorisotalo (1980) piha-alueineen.

8 Asemakaavan selostus, Kaukovainion keskus Kuva: Kaukovainion keskuksen korttelit. Alueen eteläosassa sijainnut päiväkoti purettiin vuoden 2015 lopussa. Puretun päiväkodin tontin itäpuolella, korttelin 31 tontilla 4, on Kaukovainion liikekeskuksen vanhin osa, 2500 k-m²:n laajuinen liikerakennus (1967), jonka omistaa Kaukovainion Ostoskeskus Oy. Alkuperäinen ostoskeskus muodostui neljästä kauppakäytävän yhdistämästä rakennuksesta. Ostoskeskuksen vanhimman osan pohjoispuolella, korttelin 32 tonteilla 3 ja 2, ovat Kaukovainion Ostoskeskus Oy:n omistama 1000 k-m²:n laajuinen liikerakennus (1977) sekä Osuuskauppa Arinan omistama 700 k-m²:n laajuinen tyhjentynyt liikerakennus (1981). Liikerakennusten pysäköintialueet ovat Hiirihaukantien katualueella sekä katualueen keskellä sijaitsevassa korttelissa 44. Liikekeskuksessa on yksi pienehkö päivittäistavarakauppa, kukkakauppa, ompelutarvikekauppa, pitseria, anniskeluravintola, apteekki, kioski, mainostoimisto sekä parturikampaamo. Osa liikekeskuksen tiloista on vapaita ja rakennukset ovat yleisilmeeltään huonokuntoisia. Keskuksen toiminta on hiipunut viime vuosina. Liikekeskuksen näkökulmasta nykyisten liikerakennusten säilyttäminen ei ole kannattavaa. Kanahaukantien pohjoispuolella, korttelin 40 tonteilla 1 ja 2, on kolme Sivakka-yhtymä Oy:n omistamaa 8- kerroksista asuinkerrostaloa ( ) piha-alueineen. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala on noin 9800 k-m². Taloissa on yhteensä 140 vuokra-asuntoa, joissa asuu yhteensä noin 220 asukasta. Omistaja on arvioinut asuinkerrostalojen teknisen kunnon. Talojen teknisiä järjestelmiä tulisi uusia. Olemassa olevat suuret perheasunnot vastaavat kuitenkin huonosti kysyntää. Oulun kaupunki omistaa alueen maapohjan lukuun ottamatta korttelin 7 tontteja 3 ja 5, jotka omistaa Oulun ev.-lut. seurakuntayhtymä. Kanahaukantien pohjoispuolella sijaitsevat korttelin 40 tontit 1 ja 2 on vuokrattu Sivakka-yhtymä Oy:lle v loppuun asti. Liiketontit on vuokrattu Kaukovainion Ostoskeskus

9 Asemakaavan selostus, Kaukovainion keskus Oy:lle ja Arinan Kiinteistöt Oy:lle. Liiketonttien sopimukset päättyivät vuoden 2015 lopussa, ja sopimuksia on jatkettu väliaikaisesti. Koulun pohjoispuolella sijaitseva Kotkapuistoon liittyvä kortteli 8 on rakentamatonta metsää. Alueen rakennusperinnön arvot esitellään kohdassa 3.3. Kuva: Viistokuvakollaasi, Kaukovainion keskus etelästä vuonna Kuvat Blom Kartta Oy.

10 Asemakaavan selostus, Kaukovainion keskus Kuva: Ostoskeskuksen vanhin osa v Alkuperäinen pergolamainen kauppakäytävä on muutettu katoksiksi. Kuva: Alue ostoskeskuksen katoksen alta entisen nuorisotalon ja päiväkodin suuntaan v Kuva: Merikotkantien varsi v Oikealla Kanahaukantien kerrostaloja. Kuva: Kanahaukantien kerrostalo pihoineen v Kuva: Merikotkantie liikekeskuksen suuntaan v Puut, istutukset ja pysäköintialue peittävät palvelurakennuksia.

11 Asemakaavan selostus, Kaukovainion keskus Kuva: Liikekeskuksen edessä oleva pysäköintialue v Kuva: Liikekeskuksen huoltopiha v Yleiset alueet Kaukovainion keskus rajautuu mäntyvaltaiseen puistometsävyöhykkeeseen. Palvelukortteleita ympäröivän vyöhykkeen muodostavat Kotkapuisto ja Haukkapuisto sekä Merikotkantien toisella puolella sijaitseva Merikotkanpuisto. Puistometsissä on runsaasti asuinkortteleista palveluihin johtavia kevyen liikenteen reittejä ja polkuja. Kaava-aluetta sivuaa lännessä Kaukovainion läpi kulkeva pohjois-eteläsuuntainen kevyen liikenteen alueellinen pääreitti. Keskuksen läpi menevät viheryhteydet ovat kapeita kevyttä liikennettä palvelevia yhteyksiä. Asemakaava-alueesta laadittu puustokartoitus esitellään kohdassa 3.3. Merikotkantie on Kaukovainion asuinalueen tärkein kokoojaväylä. Kadun nykyinen autoliikenteen määrä on Hiirihaukantien liittymän länsipuolella noin ajon/vrk, ja liittymän itäpuolella noin ajon/vrk. Merikotkantien kautta kulkevat myös asuinaluetta palvelevat joukkoliikennereitit. Keskuksen ohi kulkevan joukkoliikenteen tarjonta on hyvä. Ajoyhteys keskuskortteleihin kulkee Merikotkantiehen liittyvän Hiirihaukantien kautta. Hiirihaukantien nykyinen liikennemäärä on arviolta noin ajoneuvoa vuorokaudessa. Palvelukortteleiden

12 Asemakaavan selostus, Kaukovainion keskus välissä sijaitsevat ajoneuvoliikenteen, jalankulun ja pysäköinnin alueet sekä viheralueet on peruskorjattu 2000-luvun alussa laaditun ympäristön parantamissuunnitelman mukaan. Rakennetut viheralueet ovat avoimia tai puoliavoimia. Julkisiin ja yksityisiin palveluihin liittyvät pysäköintialueet ovat Hiirihaukantien katualueella ja korttelialueilla. Alueesta laadittu pysäköintiselvitys esitellään kohdassa 3.3. Kuva: Ostoskeskuksen ympäristö on toteutettu 2000-luvun alussa laaditun ympäristön parantamissuunnitelman mukaan. (Oulun kaupunki, JP-Transplan 2001.) 3.3 Aluetta koskevat suunnitelmat ja selvitykset Maakuntakaava ja yleiskaava Voimassa olevissa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavoissa (YM , YM ) Oulun seudun keskeinen taajamarakenne on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (A), jolla alueiden käyttöönottojärjestyksessä ja mitoituksessa tulee kiinnittää huomiota vaihtoehtoisten aluekokonaisuuksien toiminnallistaloudelliseen edullisuuteen, ympäristön laatuun ja kevyen liikenteen toimintaedellytyksiin sekä edistää mm. yhdyskuntarakenteen eheyttämistä. Uudisrakentaminen tulee sopeuttaa rakennettuun ympäristöön. Suunnittelussa tulee varmistaa, että kulttuuri- ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Maakuntakaavaa ollaan parhaillaan tarkistamassa vaiheittain. Ympäristöministeriö vahvisti ensimmäisen vaihekaavan Toinen vaihekaava on ollut ehdotuksena nähtävillä. Uuden Oulun yleiskaavassa (kv , kh ) pääosa asemakaava-alueesta on osoitettu kaupunginosakeskukseksi. Asemakaava-alueen itäosa on osoitettu kerrostalovaltaiseksi asuinalueeksi ja keskeiset puistoalueet virkistysalueeksi. Keskusta sivuavat kevyen liikenteen pääreitti sekä kaupunkiraitiotien kehittämiskäytävä, joka on tavoitteellinen ja linjaukseltaan ohjeellinen.

13 Asemakaavan selostus, Kaukovainion keskus Kuva: Uuden Oulun yleiskaava (kv , kh ) Asemakaavat Kaukovainion alueen ensimmäisessä, sisäasiainministeriön vahvistamassa asemakaavassa ( ) on osoitettu puiston keskelle sijoittuva palvelukeskus, jolle johtaa jalankulkureittejä ympäröivistä asuinkortteleista. Ensimmäinen asemakaava on yhä voimassa mm. korttelin 7 tontin 1 (koulu), korttelin 8 (metsä) ja korttelin 40 (Kanahaukantien kerrostalot) kohdalla. Muita voimassa olevia asemakaavoja ovat: - Liikerakennusten, kappelin ja entisen päiväkodin tontin alueilla on voimassa SM:n ( ) ja ( ) vahvistamia asemakaavoja. - Merikotkantien ja Tornihaukantien liittymän koillispuolella on voimassa SM:n vahvistama asemakaava ( ). - Merikotkantien varressa, Hiirosenkodin kohdalla, ovat voimassa SM:n vahvistama kaava ( ), SM:n vahvistama kaava ( ) sekä kv:n hyväksymä kaava ( ). Asemakaavat vastaavat pääosin alueiden käyttöä. (Ks. asemakaavayhdistelmä seuraavalla sivulla.) Koulun pohjoispuolella sijaitsevaa opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta (kortteli 8) ei kuitenkaan ole toteutettu. Kaava-alueella voimassa olevien asemakaavojen rakennusoikeus on yhteensä k-m². (Julkisten palveluiden korttelialueet k-m², asuinkerrostalojen korttelialue k-m² ja liikerakennusten korttelialueet k-m².) 2000-luvulla Kaukovainon keskukseen ovat kohdistuneet seuraavat asemakaavahankkeet tai -hakemukset: - Merikotkantien palveluasuntojen asemakaava-hanke (AM 2068, diaarin:o 2281/2009), jonka osallistumis- ja arviointisuunnitelma tuotiin tiedoksi tekniselle lautakunnalle Hanke perustui teknisen lautakunnan päätökseen suunnitteluvarauksesta Sivakka-yhtymä Oy:lle. - Kaukovainion kaupunginosan korttelin 32 tonttia nro 2 koskeva asemakaavan muutoshakemus (AM 2033, Hiirihaukantie 1, Arinan Kiinteistöt Oy ). - Kaukovainion kaupunginosan korttelin 31 tonttia nro 4 koskeva asemakaavan muutoshakemus (AM2036, Hiirihaukantie 3-5, Kaukovainion Ostoskeskus Oy ).

14 Asemakaavan selostus, Kaukovainion keskus Hankkeita ei ole valmisteltu loppuun asti erillisinä kaavamuutoksina. Niiden suunnittelualueet sisältyvät keskuksen asemakaava-alueeseen. Kuva: Ote asemakaavayhdistelmästä Rakennusjärjestys Alueella on voimassa Oulun kaupunginvaltuuston hyväksymä rakennusjärjestys. Kaupunginvaltuuston hyväksymä rakennusjärjestys ei ole vielä voimassa Pohjakartta Pohjakartta on kaavoitusmittausasetuksen (1284/ ) mukainen ja vastaa olosuhteita Rakennusperintöselvitys Kaukovainion asuinalueen suunnittelun ja rakentamisen historiaa sekä rakennuskannan ja ympäristön arvoja on kuvattu Oulun kaupungin rakennussuojelutyöryhmän julkaisussa Kaukovainio: Metsälähiön moderni rakennusperintö, Rakennuskannan ja viheralueiden inventointi (2011). Selvityksen mukaan keskuksen paikallinen identiteetti on alueen kannalta erittäin merkittävä. Palveluita tarjoava keskus on tärkeä osa pääosin vuosina rakentuneen asuinalueen historiaa ja alkuperäistä ideaa. Kaukovainion keskus ei kuitenkaan hahmotu hyvin Merikotkantieltä, ja vaatimaton hoitotaso vaikuttaa ilmeeseen. Rakenteeltaan alue on avonainen ja runsas pysäköintitila hallitsee sitä. Kaukovainion keskuksen ympäristöarvoja kuvataan vähäisiksi, mutta alueen yhtenäisyys ja arkkitehtoniset arvot ovat

15 Asemakaavan selostus, Kaukovainion keskus merkittäviä. Arkkitehtuuriltaan, yhtenäisyydeltään tai säilyneisyydeltään keskuksen tärkeimmät kohteet ovat Hiirihaukkatalo, ostoskeskuksen vanhin osa sekä päiväkotirakennus, joka sittemmin on purettu Kaukovainion maankäytön, liikenteen ja ympäristön yleissuunnitelma Kaukovainion asuinalueen kehittämiseksi on laadittu maankäytön, liikenteen ja ympäristön yleissuunnitelma (yhdyskuntalautakunta ). Yleissuunnitelma esittää pitkän aikavälin yleispiirteiset tavoitteet Kaukovainion täydennys- ja lisärakentamiselle, ympäristön ja palvelukeskuksen parantamiselle sekä liikenneverkon ja joukkoliikenteen kehittämiselle. Sen on tarkoitus ohjata alueen asemakaavoitusta ja muuta suunnittelua. Suunnitelmaan sisältyy Kaukovainion rakennetun ympäristön, liikenteen ja ympäristön nykytilanteen kuvaus. Suunnitelma pohjautuu vuosina järjestettyihin avoimiin suunnittelutapahtumiin ( , , , ), joiden tulokset on julkaistu internetissä osoitteessa Kuva: Yhdistelmäkartta Kaukovainion yleissuunnittelun ensimmäisen suunnittelutapahtuman ensimmäisestä ryhmätyöstä, jossa osallistujat merkitsivät kartalle hyviä paikkoja (vihreät) sekä huonoja tai parannettavia paikkoja (punaiset). Osallistujien esittämät huonot tai parannettavat paikat keskittyivät olemassa olevan ostoskeskuksen kohdalle, kun taas julkiset palvelut ja viheralueet koettiin hyviksi. Tapahtumassa korostui ajatus liikekeskuksen uusimisesta. Yleissuunnitelmassa osoitetaan alueita kaikkiaan lähes 2000 uutta asukasta varten sekä korostetaan Kaukovainion palvelukeskuksen merkitystä yhdyskuntarakenteen solmupisteenä. Keskuksen vetovoiman lisäämiseksi esitetään liikekeskuksen uusimista sekä asuinrakentamista liikekeskuksen yhteyteen. Keskuksen

16 Asemakaavan selostus, Kaukovainion keskus saavutettavuutta parannetaan mm. muuttamalla Merikotkantien ja Hiirihaukantien risteys kiertoliittymäksi sekä toteuttamalla uusi Kainuuntien alittava kevyen liikenteen tunneli Oulunsuun suuntaan. Kaukovainion kiinnostavuutta lapsiperheiden asuinalueena pyritään parantamaan paitsi monimuotoisen asuntotuotannon avulla myös mm. kunnostamalla ulkoilu- ja leikkipaikkoja sekä parantamalla yleistä viihtyisyyttä ja ympäristön laatua. Suunnittelun yhteydessä on ideoitu puistojen ja ulkoilualueiden kehittämistä, katuviheralueiden kunnostamista sekä katupuuistutusten täydentämistä. Myös kävelyn, pyöräilyn ja linjaautoliikenteen järjestelyjä pyritään parantamaan. Kuva: Kaukovainion maankäytön, liikenteen ja ympäristön yleissuunnitelma (Maankäyttömalli.) Hyväksymispäätöksen (yhdyskuntalautakunta ) mukaan yleissuunnitelmasta saatu osallisten palaute otetaan huomioon jatkosuunnittelussa mm. seuraavasti: - Melusuojausten toimivuus varmistetaan asuinalueen rakentamisen vaiheistusta suunniteltaessa. - Kaukovainion vehreyttä ja metsäisyyttä vaalitaan. Täydennysrakentaminen sijoitetaan ja sopeutetaan olemassa olevaan rakenteeseen siten, että metsälähiön luonne ja ominaispiirteet säilyvät. Alueen identiteetti otetaan huomioon myös korttelirakenteessa. - Oulun yleiskaavan 2020 mukaisten virkistysalueiden käyttäminen asuinrakentamiseen edellyttää kaavojen muutoksia, joista päätetään erikseen. Koulun pohjoispuolella sijaitsevan rakentamattoman tontin (korttelin 8) käyttöä tarkastellaan keskuksen asemakaavan muutoksen yhteydessä. - Kaukovainion kiinnostavuutta lapsiperheiden näkökulmasta lisätään. Suunnittelussa sitoudutaan paitsi asuntotuotantoon myös asuinympäristön parantamiseen. - Lapset ja nuoret otetaan yhä tiiviimmin mukaan toimintojen ja alueiden suunnitteluun. Nuoria kuullaan omana ryhmänään Kaukovainion keskusta suunniteltaessa. - Kaukovainion palvelukeskuksen ja palvelutilojen yhteisöllistä merkitystä korostetaan. - Koko Kaukovainiolla pyritään esteettömyyteen. Jos alueelle toteutetaan opiskelija-asuntoja, vähintään osan näistä tulee olla esteettömiä. - Liikennejärjestelyiden toimivuus varmistetaan yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä.

17 Asemakaavan selostus, Kaukovainion keskus Melutarkastelu Kaukovainion maankäytön, liikenteen ja ympäristön yleissuunnittelun yhteydessä on tarkasteltu liikenteen aiheuttamaa melua mm. Merikotkantien varressa. Tarkastelun mukaan Merikotkantien liikenne aiheuttaa jonkin verran melua. Ulkomelua koskeva valtioneuvoston melutason ohjearvo 55 db(a) ylittyy metrin etäisyydellä Merikotkantien keskilinjasta. Koulun pohjoispuolella sijaitsevan korttelin 8 pihatiloja on syytä osittain sulkea melulta, ja Merikotkantietä lähinnä olevien asuinrakennusten parvekkeet on syytä lasittaa. Kuva: Ote Kaukovainion maankäytön, liikenteen ja ympäristön yleissuunnitelmaan liittyvästä melutarkastelusta. Päiväajan keskiäänitaso LAeq klo 7-22 vuonna Ulkomelua koskeva valtioneuvoston melutason ohjearvo 55 db(a) ylittyy keltaisella alueella ja 60 db(a) oranssilla alueella. (Promethor Oy 2012.) Keskuksen ideasuunnitelmat Kaukovainion keskuksen kehittämisen pohjaksi on laadittu v vaihtoehtoisia ideasuunnitelmia. Suunnitelmat tilattiin kolmelta eri konsultilta (Linja Arkkitehdit Oy:ltä, Arkkitehdit m3 Oy:ltä ja Arkkitehtitoimisto Harris ja Kjisik Oy:ltä). Ideasuunnitelmien lähtökohtana oli, että Kaukovainion liikekeskus uusitaan ja sen yhteyteen rakennetaan uusia monipuolisia asuinkortteleita; keskus toteutuu vaiheittain sekä alueen toiminta turvataan rakennustöiden aikana. Suunnittelun pohjaksi laaditut ideasuunnitelmat olivat esillä näyttelyssä Kaukovainion kirjastolla

18 Asemakaavan selostus, Kaukovainion keskus Kuvat: Keskuksen ideasuunnitelmia (2013). Ylhäällä vasemmalla Arkkitehtitoimisto Harris ja Kjisik Oy:n suunnitelma, ylhäällä oikealla Linja Arkkitehdit Oy:n suunnitelma ja alhaalla vasemmalla Arkkitehdit m3 Oy:n suunnitelma. Alhaalla oikealla Arkkitehtitoimisto Harris ja Kjisik Oy:n ja Arkkitehdit m3 Oy:n havainnekuvat.

19 Asemakaavan selostus, Kaukovainion keskus Alla ohjausryhmän luonnehdinta ideasuunnitelmista. Yleistä: - vaihtoehdot ovat keskenään hyvin erilaisia - kaikissa vaihtoehdoissa on runsaasti hyviä osia, mutta mikään vaihtoehdoista ei sellaisenaan toimi keskuksen kehittämisen pohjaksi; tarvitaan jatkokehittämistä - jatkotyössä on huomioitava energiataloudellisuuden vaatimukset (mm. rakennusten rungoissa) - alueen ytimessä haasteena on sovittaa yhteen pysäköintialueet ja julkinen toiminnallinen aukiotila - kaikissa suunnitelmissa on osoitettu runsaasti kerrosalaa - kaikissa malleissa korttelialueita on jatkettu rohkeasti olemassa olevien puistojen suuntaan; jatkosuunnittelussa on syytä korostaa metsäisyyttä - jatkosuunnittelussa on syytä harkita erilaisia kulkuyhteyksiä keskuksen eteläosaan - kaikki mallit tehostavat olemassa olevien verkostojen käyttöä; kaikissa malleissa olemassa olevia johtoja joudutaan siirtämään (enemmän tai vähemmän) - esitetyt liiketilat poikkeavat toisistaan - jatkotyössä kappelin säilymistä harkitaan yhteistyössä seurakunnan kanssa Arkkitehtitoimisto Harris ja Kjisik Oy:n suunnitelma: - vaihtoehdoista erilaisin ja kiinnostavin - erittäin kävelypainotteinen - voimakas arkadiaihe - kävely ja autoilu erottaminen toisistaan näin voimakkaasti epäilyttää; voi olla, että käytännössä liiketilat alkavat kääntyä pysäköintialueiden suuntaan - liiketilojen kaupalliset ja toiminnalliset puitteet ovat erittäin haastavat - Sivakan vanhojen kerrostalojen esitetään säilyvän - puisto pysäköintitalon katolla ei toimine Kaukovainiolla - suunnitelmasta puuttuu runsaasti maantasoon sijoitettavia pysäköintipaikkoja - keskus irtautuu Kaukovainion muusta rakenteesta; tässä paikassa esitys tuntuu vieraalta Arkkitehdit m3 Oy:n suunnitelma: - Kaukovainion henkeen sopiva suunnitelma - pohjautuu shared space -konseptiin - Hiirihaukantien liittymä on esitetty siirrettäväksi - ajoyhteyksiä keskuksen eteläosaan ei ole ratkaistu - kevyen liikenteen yhteydet aukion pituussuunnassa haasteellisia - aukio on erittäin suuri - Sivakan vanhojen kerrostalojen esitetään säilyvän Linja Arkkitehdit Oy:n suunnitelma: - noudattaa tiukasti alkuperäistä ohjeistusta - tilanmuodostus on näyttävää, suurpiirteistä ja selkeää - idea on toteuttamiskelpoinen, ja toteutus on helposti vaiheistettavissa - pysäköintialueet ovat selkeitä, totutun oloisia kenttiä - liiketilat ovat selkeitä, mutta kaupan tilojen, huollon ja pysäköinnin sijoittumista on syytä kehittää - koulun pohjoispuolelle on esitetty rivitaloasumista; asuinkortteli jää kuitenkin irralliseksi - Sivakan kerrostalojen tilalle esitetään uudisrakentamista - suunnitelmasta puuttuu runsaasti maantasoon sijoitettavia pysäköintipaikkoja - liikkeiden huoltoliikenne on esitetty järjestettävän Kanahaukantien kautta - pelikentän tuominen alueen ytimeen on hyvä idea - yhteys torilta keskuksen eteläpuolella olevaan metsään on hyvä; mäntymetsä työntyy alueen ytimeen

20 Asemakaavan selostus, Kaukovainion keskus Puustokartoitus Keskuksen alueelle on laadittu puustokartoitus (Plaana Oy ). Kartoitus korostaa alueen metsälähiö-identiteetin säilyttämisen tärkeyttä. Männyt ja mäntyvaltaiset kangasmetsät ovat alueen identiteetin kannalta merkittäviä ja tuovat tunnistettavuutta alueelle. Maisema- tai kaupunkikuvallisesti merkittävää säilytettävää puustoa on keskusta kiertävällä viherkehällä, erityisesti liikekeskuksen itäpuolella, sekä ja Merikotkantien varressa. Myös keskuksen sisällä, Hiirihaukantien katualueella ja tonteilla, on merkittäviä yksittäispuita ja puuryhmiä, jotka on syytä pyrkiä säilyttämään. Kuva: Puustokartoitus. Plaana Oy Pysäköintiselvitys Kaukovainion keskuksen pysäköintitarvetta on arvioitu pysäköintiselvityksessä (Plaana Oy 2014). Selvitykseen on koottu esimerkkejä auto- ja pyöräpysäköinnin mitoituksesta ja pysäköintinormeista muualta Suomesta ja Euroopasta sekä kuvattu Kaukovainion keskuksen pysäköinnin nykytila. Laskennan perusteella keskuksen autopaikoista on nykyään kerralla käytössä selvästi alle puolet, kun osa liiketiloista on tyhjiä. Nykyisestä käyttöasteesta ei kuitenkaan voida suoraan johtaa autopaikkojen tulevaa käyttöä. Autopaikkojen tarvetta pystytään merkittävästi vähentämään vuorottaispysäköinnin avulla, jolloin eriaikaiset toiminnot käyttävät yhteisiä pysäköintialueita. Pysäköintitarvetta voidaan vähentää ja paikkojen käyttöastetta nostaa myös luopumalla asuntojen autopaikkojen nimikoinnista ja kohdistamalla pysäköintioikeus usean autopaikan muodostamalle alueelle. Asuntorakentajien näkökulmasta nimeämättömiä autopaikkoja ei kuitenkaan ole toistaiseksi koettu houkutteleviksi. Uusien asuinkerrostalojen pysäköintinormiksi selvityksessä esitetään pääsääntöisesti 1 ap / 80 k-m², kun paikkojen nimikoinnista ei luovuta. Vieraspysäköintiä varten varataan lisäksi 1 ap /1000 k-m². Osa vieraspaikoista voi sijoittua liiketilojen pysäköintialueelle.

21 Asemakaavan selostus, Kaukovainion keskus Autopysäköinnin lisäksi selvityksessä arvioidaan pyöräpysäköinnin tarvetta ja annetaan pyörien pysäköintiä koskevia ohjeita Kaukovainion keskuksen yleissuunnitelma ja sen tarkistus Asemakaavoituksen ja muun suunnittelun pohjaksi on laadittu Kaukovainion keskuksen yleissuunnitelma. Suunnitelman päätarkoituksena on ollut tutkia alueen kehittämistä kokonaisuutena, soveltuvan rakentamisen luonnetta sekä rakentamisen kokonaismitoitusta. Osana keskuksen yleissuunnittelua laadittiin maankäyttöä, liikennettä ja ympäristöä havainnollistavia rakennemalleja. Jatkotyöstettäväksi ja yleissuunnitelman pohjaksi valittiin tilanrajaukseltaan selkeä ja Kaukovainiolle tyypillistä suorakulmaista koordinaatistoa noudatteleva rakennemalli (kuvassa ylhäällä keskellä). Vaihtoehdot on raportoitu osana yleissuunnitelmaa. Kuva: Yleissuunnitelmaa varten laadittuja rakennemalleja (2014). Linja Arkkitehdit Oy. Yleissuunnitelma on raportoitu erikseen (Linja Arkkitehdit Oy, Plaana Oy ). Työ sisältää suunnitelmat alueen maankäytöstä, liikenteestä, kaduista, pysäköinnistä, ympäristöstä sekä vesi- ja energiahuollosta. Myös korttelialueista laaditut erilliset suunnitelmat (Linja Arkkitehdit Oy / korttelit 7, 8 ja 32 sekä Arkkitehdit m3 Oy / kortteli 31) on raportoitu osana yleissuunnitelmaa. Yleissuunnitelman suunnitelmakartat on tarkistettu (Plaana Oy) ja (Linja Arkkitehdit Oy). Tässä yhteydessä on määritelty asuinkortteleiden tonttijako. Korttelin 31 asuinrakentamisen määrää on lisätty, ja korttelin 32 asuinrakentamisen määrää puolestaan vähennetty. Hiirihaukantien katua on jatkettu etelään päin, ja liikekeskuksen laajuutta on kasvatettu. Myös kortteleiden ilmeeseen on esitetty muutoksia. Yleissuunnitelman päivitetty kartta on kaavaselostuksen liitteenä 5.

22 Asemakaavan selostus, Kaukovainion keskus Kuvat: Havainnekuvia päivitetystä yleissuunnitelmasta. Linja Arkkitehdit Oy.

23 Asemakaavan selostus, Kaukovainion keskus Kuva: Näkymä Merikotkantieltä Hiirihaukantielle. Linja Arkkitehdit Oy. Kuva: Ympäristön päivitetty yleissuunnitelma. Plaana Oy

24 Asemakaavan selostus, Kaukovainion keskus Kuva: Liikenteen päivitetty yleissuunnitelma, jossa näkyvät mm. Maakotkantien kiertoliittymä, liikekeskuksen pysäköintijärjestelyt, linja-autoliikenteen pysäkkijärjestelyt sekä koulun, päiväkodin ja kirjaston henkilökunnan pysäköinti. Plaana Oy

25 Asemakaavan selostus, Kaukovainion keskus Hulevesiselvitys Keskuksen yleissuunnitelman pohjalta on laadittu hulevesiselvitys (Plaana Oy 2016). Laaja hulevesialue käsittää lähes koko Kaukovainion, osan Pohjantietä sekä osan Höyhtyää. Tinatien kentän ympäristö laskee Höyhtyän Anttilanojaan ja Merikotkantien suuntaisen selänteen koillispuolella oleva alue erikseen Kaupunginojaan. Valuma-alueen hulevesiviemäristön runkolinjoja ovat Merikotkantien suuntainen putki (ø600) sekä Maakotkantien suuntainen putki (ø800), jotka yhtyvät ennen Joutsentien liittymää. Alueen hulevedet puretaan Joutsentien pohjoispuolelta Kaupunginojaan. Purkuputken pullonkaula sijaitsee Joutsentien ja Merikotkantien/Kotkantien liittymän kohdalla pienen kaltevuuden vuoksi, mutta alueella ei ole havaittu varsinaisia kuivatusongelmia. Laskennallisesti hulevesiverkoston nykyinen kapasiteetti on käytössä kokonaan. Maalajien ja alueen tasaisen korkeusaseman johdosta arvioitu pohjaveden korkeus Kaukovainiolla on enintään N Pinta- ja pohjamaalaji on pääosin karkeaa hiekkaa. Yleissuunnitelman mukaisen maankäytön toteutuessa vettä läpäisemättömien pintojen määrä Kaukovainion keskuksessa kasvaa noin m² (3 ha). Kovien pintojen ja putkistopituuden lisääntyessä rankkasateen aiheuttama laskennallinen hulevesien hetkellinen enimmäismäärä on 35 % nykyistä suurempi. Vesimäärän lisäys johtaa jo nykyisellään laskennallisesti alimitoitetun Kaupunginojaan johtavan huleveden poistoputken padotuksen lisääntymiseen. Kerrostalotonttien ja pysäköintialueiden hulevesien hallinnan menetelmänä tulevat kyseeseen lähinnä maanalaiset viivytysrakenteet kuten hulevesikasetit, louhekerrokset ja säiliöt. Myös Anttilanojaa lienee mahdollista käyttää hulevesien viivytykseen. Kaukovainion keskuksen länsilaidan tonteilta on mahdollista johtaa hulevesiä Anttilanojaan, jos ojaan suunnitellaan ja rakennetaan viivytysallas. Anttilanojan käyttämisestä vesien viivytykseen ja johtamiseen tulee kuitenkin laatia tarkempi suunnitelma. Katualueilla viherkaistoja voidaan hyödyntää viivytys-/imeytyspainanteina. Piha-alueilla ja tonttien kevyen liikenteen väylillä on suotavaa käyttää vettä läpäiseviä pintamateriaaleja, jolloin viivytystilan tarve pienenee. Pientalo- ja rivitalotonteilla hulevesiä voidaan imeyttää maaperään myös imeytyskaivoja, sadepuutarhoja yms. käyttäen. Viherkatot eli elävällä kasvillisuudella peitetyt rakennusten katot ovat eräs keino hallita hulevesiä ja vähentää kaupungistumisen ja ilmastonmuutoksen aiheuttamia ympäristöhaittoja, kuten tulvavesipulsseja, lämpösaarekeilmiötä ja meluisuutta. Kattomaisemaa voidaan viherrakentamisen avulla kehittää esteettisesti ja kokemuksellisesti miellyttävämmäksi, mikä lisää kaupunkiasukkaiden viihtyvyyttä ja parantaa elinympäristön laatua. Viherkatto lisää viihtyisyyttä ja monimuotoisuutta tuomalla luontoa kaupunkiympäristöön. Sen kasvillisuuden valinnassa on eri mahdollisuuksia. Viherkatto on energiatehokas lämmöntasaaja: se parantaa lämmöneristystä ja viilentää helteellä. Viherkatto suojaa katon vedeneristystä ja pidentää sen käyttöikää. Yhdyskuntarakentamisessa tulee varautua myös tilanteisiin, joissa hulevesiviemärit eivät pysty tonttikohtaisista imeytys- ja viivytysjärjestelmistä huolimatta johtamaan rankkasateen aikaansaamaa vesimäärää hallitusti pois alueelta. Hulevesiverkon tulvatilanteessa vesi hakee reitin maanpinnan alimpiin kohtiin. Kaukovainion keskuksessa maanpinnan alimmat kohdat sijaitsevat Kanahaukantien ja Kotkapuiston (Tinatien kentän) välillä. Hulevesitulvatilanteessa tulvavedet tulee varautua ohjaamaan Kanahaukantien päästä etelään päin Haukkapuistoon siten, että tulvareitti kiertää keskuksen alueen. Hiirihaukantieltä keskuksen ytimestä vedet tulee johtaa Kotkapuistoa kohti. Tulvareitit tulee varmistaa etelä pohjoissuuntaisen kevyen liikenteen väylän länsipuolelle Anttilanojaan. Tätä varten kevyen liikenteen väylä tulee varustaa esim. ympäristöön sopivalla sillalla. Tulvareitti muotoillaan siten, että hulevesitulvatilanteessa vesi pääsee virtaamaan katualueen painanteessa kohti puistoaluetta. Tulvareitille ei saa sijoittaa rakenteita tai toimintoja, jotka patoavat reittiä. Tulvareitillä virtaa vettä vain tulvatilanteessa, jolloin hulevesiviemärit eivät kykene kuljettamaan kaikkea vettä. Selvityksen mukaan Kaukovainion keskuksen asemakaavassa tulee määrätä, että hulevesiä pitää viivyttää ja/tai imeyttää tontilla sekä antaa viivytyksestä yleinen ohje. Myös tulvareitistä tulee määrätä.

26 Asemakaavan selostus, Kaukovainion keskus ASEMAKAAVAN SUUNNITTELU 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaavan suunnittelu pohjautuu mm. Kaukovainion maankäytön, liikenteen ja ympäristön kehittämiseksi laadittuun yleissuunnitelmaan, aluetta koskeviin aiempiin asemakaavahakemuksiin ja -hankkeisiin (ks. kohta 3.3) sekä osapuolten solmimaan yhteistoimintasopimukseen (ks. kohta 4.3). 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja organisointi Asemakaavapäällikkö Mikko Törmänen päätti asemakaavahankkeen käynnistämisestä , ja yhdyskuntajohtaja Matti Matinheikki päätti kaavan ohjausryhmän asettamisesta Yhdyskunta- ja ympäristöpalveluista (YYP) ohjausryhmän kokouksiin ovat osallistuneet mm: - Mikko Törmänen (pj.) YYP, kaavoitus - Leena Olsbo-Rusanen YYP, maa ja mittaus - Kaija Puhakka YYP, maa ja mittaus - Jukka Talvi YYP, katu- ja viherpalvelut - Mirjam Larinkari YYP, katu- ja viherpalvelut - Erkki Malo YYP, katu- ja viherpalvelut - Esa Kauppi YYP, rakennusvalvonta - Antti Määttä (siht.) YYP, kaavoitus Muilta osapuolilta ohjausryhmän kokouksiin ovat osallistuneet mm: - Mervi Uusimäki Sivistys- ja kulttuuripalvelut - Teija Ylimartimo Pohjois-Pohjanmaan museo - Anita Yli-Suutala Pohjois-Pohjanmaan museo - Mika Huhtala Oulun Tilakeskus - Arja Röytiö Oulun Vesi - Veli-Matti Hyyrynen Oulun vesi - Jarno Liimatainen Oulun energia - Otto Honkasalo Oulun energia - Mikko Vesterinen Oulun energia - Marko Jauhojärvi Oulun energia - Pekka Pentti Kaukovainion Ostoskeskus Oy - Seppo Jakola Osuuskauppa Arina - Paavo Härö Osuuskauppa Arina - Tauno Kestilä YIT Rakennus Oy - Jani Lahti YIT Rakennus Oy - Raimo Hätälä Oulun Sivakka Oy - Kari Puotiniemi Oulun Sivakka Oy - Jaana Valjus Oulun ev.-lut. seurakuntayhtymä Yhdyskunta- ja ympäristöpalveluiden tai muiden osapuolten konsultteina ovat toimineet mm: - Ville Niskasaari Linja Arkkitehdit Oy - Olli Metso Linja Arkkitehdit Oy - Anniina Valjus Linja Arkkitehdit Oy - Toni Pallari Linja Arkkitehdit Oy - Hilkka Piippo Plaana Oy - Juha Raappana Plaana Oy - Leena Pehkonen Plaana Oy - Ville Nikkinen Plaana Oy - Tiina Perälä Näkymä Oy - Janne Pihlajaniemi Arkkitehdit m3 Oy

27 Asemakaavan selostus, Kaukovainion keskus Yhteistoiminnasta sopiminen Oulun kaupungin, YIT Rakennus Oy:n ja Oulun Sivakka Oy:n kesken on solmittu yhteistoimintasopimus (yhdyskuntalautakunta ), jota on tarkistettu Oulun ev.-lut. seurakuntayhtymän liityttyä sopimukseen (yhdyskuntalautakunta ). YIT Rakennus Oy toimii alueella Kaukovainion Ostoskeskus Oy:n ja Arinan Kiinteistöt Oy:n kehittäjänä. Yhteistoimintasopimukseen on kirjattu mm. asemakaavoitukseen liittyvä menettely ja työnjako sekä konsulttikustannusten jakautuminen. Alueen toteuttamisesta sovitaan toteuttamissopimusten ja maankäyttösopimuksen avulla. 4.4 Osallistuminen ja yhteistyö Vuorovaikutusmenettelyt Vuorovaikutusmenettelyt on kuvattu kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, joka oli nähtävillä Varsinaisen kaavaprosessin lisäksi suunnittelusta on kerrottu mm. Kaukovainion koululla järjestetyissä avoimissa yleisötilaisuuksissa ( Kaukovainiolla tapahtuu! ) ja ( Hyvinvointia Kaukovainiolla! ). Lisäksi suunnittelun yhteydessä Kaukovainion koulun oppilailta sekä nuorisotoimen toimintaan osallistuneilta nuorilta on pyydetty ja saatu runsaasti ideoita ja toiveita keskuksen viheralueiden toiminnalliseen suunnitteluun ja kehittämiseen Osalliset Kaavan osallisia ovat suunnittelu- ja vaikutusalueen alueen kiinteistönomistajat, tontinhaltijat, asukkaat ja muut, joiden oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa sekä ne viranomaiset ja yhteisöt joiden toimialaa asemakaavan muutos koskee. Asemakaavan muutoksesta on tiedotettu kirjeitse seuraaville osallisille: - Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus - Pohjois-Pohjanmaan liitto - Sivistys- ja kulttuuripalvelut: varhaiskasvatuspalvelut, perusopetus- ja nuorisopalvelut, liikuntapalvelut, Pohjois-Pohjanmaan museo - Hyvinvointipalvelut - Oulun Tilakeskus - Oulun Vesi - Oulun Energia - Dna Oy - Oulun kaupungin vammaisneuvosto - Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitos - Oulun kihlakunnan poliisilaitos - Oulun Luonnonsuojeluyhdistys ry - Kaukovainion suuralueen yhteistyöryhmä - Kaukovainio Hiironen -asukasyhdistys ry - Suunnittelu- ja vaikutusalueen kiinteistönomistajat ja asukkaat Osallisten huomiot osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on esitetty kaksi huomiota: Pohjois-Pohjanmaan museo / Pasi Kovalainen, Teija Ylimartimo Oulun kaupungilla on tullut vireille Kaukovainion kaupunginosan kortteleita 7, 8, 31, 32 ja 40 sekä virkistysja katualueita koskeva asemakaavan muutos, joka on ensimmäisenä Kaukovainion maankäytön, liikenteen ja ympäristön yleissuunnitelma 2012 pohjalta laadittava asemakaavan muutos on käynnistynyt Kaukovainion keskuksen osalta. Kaavamuutoksen tavoitteena on uudistaa Kaukovainion keskus. Yleissuunnitelmassa on esitetty ostoskeskuksen korvaamista uudella ja asuinrakentamista sen yhteyteen, samalla tutkitaan alueen liikenne- ja pysäköintijärjestelyjä sekä viereisen kerrostalokorttelin uudisrakentamista ja keskuk-

28 Asemakaavan selostus, Kaukovainion keskus sen pohjoispuolella olevan rakentamattoman palvelurakennusten korttelialueen muuttamista asuinkerrostalokortteliksi. Asemakaavan muutosalue käsittää keskeisen osan Kaukovainion metsälähiöstä ja se on avainasemassa koko lähiön identiteetin muodostumisen kannalta. Tämän vuoksi Pohjois-Pohjanmaan museo pitää tärkeänä metsälähiölle luonteenomaisten ratkaisujen löytämistä. Kaukovainion rakennuskannan ja viheralueiden inventoinnissa sekä yleissuunnitelmassa on tuotu esiin alueen ominaispiirteet sekä arvot, joita suunnittelussa tulisi vaalia. Alueen ominaispiirteitä ovat laajat viheralueet, ulkosyöttöinen liikenne, avoin ja väljä korttelirakenne kerrostaloalueilla, laajat rakennuskannaltaan yhtenäiset alueet, kookas puusto pihoilla ja puistoissa ja metsäiset katunäkymät. Erityisesti lähiön keskeisimmillä osilla mahdollinen uudis- ja täydennysrakentamisen tulee noudattaa olemassa olevaa avointa ja luonnonläheistä korttelirakennetta. Umpikorttelit ja yksittäiset maamerkkirakennukset ovat metsälähiöile vieraita elementtejä. Uuden rakentamisen lomaan tulee säilyttää myös maisemallisesti merkittävää puustoa ja viheralueita. Liikelaitos Oulun Tilakeskus / Suvi Stenberg Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, Kaukovainion k-osa, korttelit 7, 8, 31, 32 ja 40 - koulun vieressä olevalle rakentamattomalle tontille, uudet kerrostalot lisäävät noin 200 asukasta, näiden kulku on merkitty samasta liittymästä mistä koulun oppilaat ja henkilökuntakin kulkee. - oppilaiden turvallisuus kun liikennemäärä kasvaa? Tilakeskus ehdottaa uusille kerrostaloille kulkua erillisen liittymän kautta Maakotkantieltä, ei nykyisen koulun liittymästä. - parkkipaikkojen riittävyys koulun pihassa, meneekö osa koulun parkkipaikasta? 4.5 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavan muutos pohjautuu Kaukovainion maankäytön, liikenteen ja ympäristön kehittämiseksi laadittuun yleissuunnitelmaan (yhdyskuntalautakunta ), jossa korostetaan keskuksen merkitystä kaukovainiolaisten kohtaus- ja toimintapaikkana sekä pyritään tukemaan alueen palveluiden käyttöä. Suunnitelmassa esitetään liikekeskuksen uusimista sekä asuinrakentamista liikekeskuksen yhteyteen. Keskuksen saavutettavuutta parannetaan, mm. muuttamalla Merikotkantien ja Hiirihaukantien risteys kiertoliittymäksi sekä toteuttamalla uusi kevyen liikenteen yhteys Oulunsuun suuntaan. Asemakaavan tarkoituksena on uudistaa Kaukovainion liikekeskus ja Kanahaukantien pohjoispuolella sijaitseva kerrostalokortteli ja Hiirihaukantien pysäköinti- ja liikennejärjestelyt yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa sekä mahdollistaa uusien asuntojen rakentaminen palvelukeskuksen yhteyteen. Kaavamuutoksen avulla keskus pyritään muuttamaan nykypäivän tarpeita vastaavaksi, vetovoimaiseksi ja toiminnoiltaan monipuoliseksi asumisen, kaupan, opetuksen ja virkistyksen monitoimialueeksi. Yhteistoimintasopimuksen osapuolet kirjasivat yhdessä Kaukovainion keskuksen suunnittelun tavoitteita ideasuunnittelua koskevassa tilauksessaan Oulun ev.-lut. seurakuntayhtymän liityttyä sopimukseen kappelia koskevia tavoitteita tarkistettiin. Suunnittelun keskeisimmät tavoitteet esitetään alla Koko keskusta koskevat suunnittelun tavoitteet - Kaukovainion keskusta kehitetään ja uudistetaan. Kaukovainion liikekeskus uusitaan ja sen yhteyteen rakennetaan uusia monipuolisia asuinkortteleita. - Olemassa olevat liikerakennukset ja päiväkoti/nuorisotalo ovat poistuvia kiinteistöjä, joiden paikalle voidaan suunnitella asumista. Myös Kaukovainion kappeli voitaneen purkaa ja sen paikalle voitaneen toteuttaa asuntoja. Kanahaukantien pohjoispuolella sijaitsevien asuinkerrostalojen uudistamiseen haetaan sopivaa mallia. Olemassa olevaa rakennuskantaa voidaan korjata tai perustellusti korvata osittain tai kokonaan uudisrakennuksilla. - Keskuksen vaiheittainen toteuttaminen mahdollistetaan. - Suunnittelussa ei noudateta voimassa olevaa kortteli- ja kiinteistöjakoa, vaan jatkosuunnittelun ja asemakaavoituksen yhteydessä kiinteistöjaosta ja muista toteuttamiseen liittyvistä järjestelyistä sovitaan tarkoituksenmukaisesti.

29 Asemakaavan selostus, Kaukovainion keskus Tavoitteena on luoda tulevaisuuden vihreän lähiön keskus. Kaukovainion vehreyttä ja metsäistä ilmettä tulee vaalia. Täydennysrakentaminen sijoitetaan ja sopeutetaan olemassa olevaan rakenteeseen siten, että metsälähiön luonne ja keskeiset ominaispiirteet säilyvät. - Kaukovainion keskus on koko asuinalueen toiminnallinen solmupiste, jolla tulee olla hyvä visuaalinen ja toiminnallinen yhteys Merikotkantiehen. - Kortteleiden ja puistojen rajauksia voidaan muuttaa, mutta keskusta kiertävä puistovyöhyke säilytetään pääosin. Puistoalueiden vehreyttä ja metsäisyyttä tulee pyrkiä jatkamaan kortteleiden sisäosissa. - Oulun yleiskaavan 2020 mukaisten virkistysalueiden (esim. koulun pohjoispuolella sijaitsevan korttelin 8) käyttämistä asuinrakentamiseen harkitaan. Ratkaisut eivät saa kohtuuttomasti heikentää kenenkään elinympäristöä. - Metsälähiön identiteetti otetaan huomioon korttelirakenteessa. - Erottuva maamerkkirakentaminen voi olla perusteltuna mahdollista. - Kokonaisuuden tulee olla taloudellisesti toteuttamiskelpoinen. - Muodostettavan ympäristön tulee olla esteetöntä Hiirihaukantien katualueen suunnittelun tavoitteet - Palvelurakennusten yhteyteen tarvitaan jäsenneltyä, rakennusten avulla rajattua, viihtyisää, korkeatasoista, avointa ja torimaista ulkoaluetta. Rakennusten avautumisen tähän kaupunkitilaan tulee olla harkittua. - Suurin osa alueen ajoneuvoliikenteestä kulkee Merikotkantien ja Hiirihaukantien risteykseen toteutettavan kiertoliittymän kautta. Huoltoliikennettä tarvitaan erityisesti liiketiloille ja koululle. Myös päiväkodin saattoliikenne huomioidaan. - Keskuksen tulee olla helposti saavutettavissa jalkaisin ja polkupyörällä. Tarvitaan hyvät jalankulkuja pyöräily-yhteydet joka suuntaan. - Kaukovainion kiinnostavuutta lapsiperheiden näkökulmasta lisätään. Keskeiseen ulkotilaan esitetään lasten ja nuorten toimintaa Liikekeskuksen suunnittelun tavoitteet - Uusi liikekeskus tulee muodostamaan yli asukkaan lähes päivittäisen asiointipaikan. Liikealue rakennetaan toiminnallisesti ja kaupunkikuvallisesti korkeatasoiseksi. Sen tulee olla asiakkaan näkökulmasta vetovoimainen ja toimijoiden kannalta tasavertainen. - Liiketila käsittää kaksi päivittäistavarakauppaa sekä erikoistavarakaupan ja palveluiden tiloja. Kaikki liiketilat sijoittuvat maantasokerrokseen. - Liikekeskuksen nykyisten yritysten toiminta turvataan vaiheittaisen rakentamisen avulla. Vaiheistus otetaan huomioon suunnittelussa. Uudisrakentaminen edellyttää, että liikekeskuksen uusimmat osat puretaan ensimmäisenä. Liikekeskuksen vanhimman osan olemassa oleva toiminta jatkuu katkeamattomana uuden liikekeskuksen avaamisen saakka. - Liikkeiden asiakkaiden käyttöön tarvitaan riittävästi autopaikkoja, jotka sijoittuvat maan päälle. Lisäksi tarvitaan riittävä määrä katettuja polkupyöräpaikkoja Uusien asuinkohteiden suunnittelun tavoitteet - Liikekeskuksen yhteyteen sijoittuu uusia vetovoimaisia ja viihtyisiä asuinkerrostaloja, joihin sisältyy useita satoja asuntoja. - Asumista palvelevia pysäköintipaikoista noin puolet voi sijoittua maan alle. Maanalaisten pysäköintipaikkojen sijoittaminen Hiirihaukantien katualueelle voi olla mahdollista. Korkeiden kustannusten välttämiseksi asuinrakennusten alle ei sijoiteta merkittävästi pysäköintitiloja. - Polkupyöriä varten varataan riittävästi säilytystilaa. Vähintään osa paikoista on syytä toteuttaa katoksellisina. - Asuinrakentaminen toteutuu noin 10 vuoden aikana ja rakennushankkeiden vaiheistaminen huomioidaan suunnittelussa. - Uusien asuinrakennusten massoittelun tulee mahdollistaa lähes nollaenergiatasoinen rakentaminen.

30 Asemakaavan selostus, Kaukovainion keskus Suunnittelussa sitoudutaan paitsi asuntotuotantoon myös asuinympäristön parantamiseen. Asukkaille tarjotaan houkuttelevia, monipuolisia kerrostaloasumiseen perustuvia vaihtoehtoja. - Pihojen toimintaan ja viihtyisyyteen kiinnitetään erityistä huomiota. Pihoilla tulee olla suora yhteys luontoon ja metsään. Lisäksi Kaukovainion keskuksessa voidaan mahdollistaa esim. viherhuoneiden, urbaanien viljelmien, viherkattojen ja kattopihojen toteuttaminen. - Liikenteen melun torjumiseksi asuntojen pihat pyritään sijoittamaan rakennusten taakse Merikotkantieltä katsottuna Julkisten kohteiden ja seurakunnan tilan suunnittelun tavoitteet - Kaukovainion palvelukeskuksen ja palvelutilojen yhteisöllistä merkitystä korostetaan. Julkisten palveluiden toimintaa vahvistetaan ja kehitetään. Olemassa olevia toimintatiloja muokataan monikäyttöisiksi. - Koulu säilyy pääosin nykyisenkaltaisina, mutta päiväkoti ja nuorisotilat voidaan siirtää koulun yhteyteen. Päiväkotia ja sen piha-alueita varten tarvitaan koulun pohjoispuolelle tonttivaraus. - Palvelukeskuksen ulkotilaa ja sen yhteyksiä kehitetään. Etenkin lasten ja nuorten toivotaan näkyvän asuinalueen ytimessä. Kaukovainion keskukseen esitetään uusia heitä tukevia toimintapaikkoja. - Seurakuntatoiminta sijoittuu alueelle jatkossa esim. liikerakennukseen tai asuinkerrostalon kivijalkaan. Seurakunnan kerho- ja harrastetoimintaa sekä kokoontumisia varten osoitetaan monikäyttöiset tilat. - Suunnitelmassa esitetään muutoksia julkisten palveluiden olemassa oleviin pysäköintijärjestelyihin. Koulun, kirjaston, päiväkodin ja seurakunnan henkilökunnan sekä asiakkaiden käyttöön osoitetaan riittävästi pysäköintipaikkoja. - Rakennusten huolto-, saatto- ja pysäköintiliikenne otetaan huomioon suunnittelussa. - Julkisissa rakennuksissa huomioidaan Oulun ERA17 -tiekartan toimintasuositukset. 4.6 Asemakaavan vaihtoehdot Kaukovainion keskuksen kehittämisen pohjaksi laaditut ideasuunnitelmat, yleissuunnitelman rakennemallit sekä keskuksen yleissuunnitelma on kuvattu kohdassa 3.3. Yleissuunnitelman rakennemallit ja korttelisuunnitelmien vaihtoehdot on raportoitu erikseen. (Kaukovainion keskuksen yleissuunnitelma. Linja Arkkitehdit Oy, Plaana Oy ) Suunnitelmat pohjautuvat kaavan selvityksiin ja tavoitteisiin, ja niiden valmistelua on ohjannut kaavan ohjausryhmä. Koska keskuksen vaihtoehtoja on käsitelty yleissuunnittelun yhteydessä, ei asemakaavaa varten ole laadittu erikseen vaihtoehtoja. 4.7 Asemakaavan luonnos Asemakaavan luonnos laadittiin yleissuunnitelman (Linja Arkkitehdit Oy ) pohjalta. Yhdyskuntalautakunta päätti kaavaluonnoksen asettamisesta nähtäville. Kaavaluonnos oli nähtävillä Lisäksi luonnosta esiteltiin yleisötilaisuudessa Luonnoksesta saatiin lausuntoja ja mielipiteitä yhteensä 11 osalliselta. Lausunnon tai mielipiteen antoivat: - Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus - Pohjois-Pohjanmaan museo - Oulun kaupungin vanhusneuvosto - Kaukovainio Hiirosen suuralueen yhteistyöryhmä - Oulun ev.-lut. seurakuntayhtymä - Asunto Oy Kananlaulu - Asunto Oy Maljatien Rivitalot - Tanja Tepsa - Jussi Björklund - Petri Hälinen - Ympäristölakiasiaintoimisto S. Eskelinen Oy Lausunnot, mielipiteet ja kaavoituksen vastaukset niihin on koottu selostuksen liitteeseen 3.

31 Asemakaavan selostus, Kaukovainion keskus Kuva: Ote kaavaluonnoksesta. (Ei mittakaavassa.) 4.8 Asemakaavaehdotus Asemakaavaehdotus laadittiin päivitetyn yleissuunnitelman (Linja Arkkitehdit Oy ) pohjalta. Tässä yhteydessä määriteltiin asuinkortteleiden tonttijako. Korttelin 31 asuinrakentamisen määrää lisättiin, ja korttelin 32 asuinrakentamisen määrää puolestaan vähennettiin. Hiirihaukantien katua jatkettiin etelään päin, ja liikekeskuksen laajuutta kasvatettiin. Samalla muitakin kaavamääräyksiä tarkistettiin. Yhdyskuntalautakunta päätti kaavaehdotuksen asettamisesta nähtäville. Kaavaehdotus oli nähtävillä Lisäksi ehdotusta esiteltiin yleisötilaisuudessa Ehdotuksesta saatiin lausuntoja ja muistutuksia yhteensä 6 osalliselta. Lausunnon tai muistutuksen antoivat: - Pohjois-Pohjanmaan museo - Oulun kaupungin Sivistys- ja kulttuuripalvelut - Kaukovainio Hiirosen suuralueen yhteistyöryhmä - Hiirihaukkatalon ja Kaukovainion palvelukeskittymän johtoryhmä

32 Asemakaavan selostus, Kaukovainion keskus As. oy Hiirosharju - DNA Oyj Lausunnot, muistutukset ja kaavoituksen vastaukset niihin on koottu selostuksen liitteeseen Suunnitelmiin nähtävilläolon jälkeen tehdyt muutokset Asemakaakavaehdotuksen nähtävilläolon jälkeen kaavakartalle on tehty seuraavat vähäiset muutokset: - Yksi Hiirihaukantien katualueelta Hiirihaukkatalon (Kaukovainion koulun) tontille johtava ohjeellinen ajoneuvoliittymä on muutettu ohjeelliseksi kevyen liikenteen liittymäksi. Muutos koskee tontin eteläisintä liittymää, joka toimii nykyäänkin kevyen liikenteen liittymänä. Kaavaehdotuksessa liittymä oli esitetty virheellisesti ohjeelliseksi ajoneuvoliittymäksi. - Kortteleiden 32 ja 39 väliin (asemakaava-alueen kaakkoisosaan) on lisätty tulvareitin suuntainen Haukkapuistosta Kanahaukantielle johtava ohjeellinen kevyen liikenteen reitti. Lisäys pohjautuu kaavaehdotuksesta saatuun palautteeseen. Reitti voidaan toteuttaa, jos se osoittautuu tarpeelliseksi. Muutos on vähäinen, sillä reitti voidaan toteuttaa ilmankin erillistä kaavamerkintää. Muutosten vähäisyyden vuoksi asemakaavan pohjana olevia yleissuunnitelmia ei ole tarkistettu.

33 Asemakaavan selostus, Kaukovainion keskus ASEMAKAAVAN KUVAUS Asemakaava on valmisteltu laadittujen selvitysten ja suunnitelmien, määriteltyjen tavoitteiden sekä Kaukovainion keskuksen yleissuunnitelman pohjalta. Asemakaavassa esitetään tiivistetysti seuraavaa: - Liikekeskuksen painpiste siirretään nykyistä lähemmäksi Merikotkantietä. - Koulun pohjoispuolelta varataan alue uutta kunnallista tai yksityistä päiväkotia varten. - Hiirihaukkatalon ja liikekeskuksen lähiympäristöön varataan runsaasti alueita asuinrakentamista varten - Palveluiden välittömään läheisyyteen osoitetaan torialuetta sekä muuta toiminnalliseen käyttöön soveltuvaa ulkotilaa. - Maisemallisesti merkittävää puustoa säilytetään erityisesti Merikotkantien varressa sekä keskuksen ympärillä. Keskusta kiertävä viherkehä säilyy pääosin. - Keskuksesta luodaan hyvät jalankulku- ja pyöräily-yhteydet joka suuntaan. - Keskuksen ajoneuvoliikenne kulkee pääasiassa Merikotkantien ja Hiirihaukantien uuden liittymän kautta, ja liikekeskuksen huoltoliikenne kulkee Kanahaukantien kautta. - Liikekeskuksen eteen varataan riittävästi tilaa asiakaspysäköintiä varten. - Olemassa olevat liikerakennukset, päiväkoti/nuorisotalo, kappeli ja Kanahaukantien pohjoispuolella sijaitsevat asuinkerrostalot puretaan. - Alueelle luodaan uusi korttelirakenne ja kiinteistöjako. 5.1 Aluevaraukset ja näihin liittyvät määräykset Asemakaavan muutoksessa muodostuvat korttelit 7, 8, 31 ja 32. Lisäksi muodostuu puisto- ja katualuetta. Kaavassa esitetään sitova tonttijako Korttelialueet Korttelialueiksi esitetään pääosa ennestään rakennetuista alueista sekä koulun pohjoispuolella oleva rakentamaton metsikkö. Korttelialueiden käyttötarkoitus ja rajat muuttuvat. Kortteli 7 käsittää monitoimitalona toimivan Hiirihaukkatalon sekä uuden palvelurakennuksen. Hiirihaukkatalon tontti osoitetaan julkisten palveluiden korttelialueeksi (Y, tontti 9). Sen pohjoispuolelle osoitetaan palvelurakennusten korttelialue (P, tontti 7) sekä autopaikkojen korttelialue (LPA-4, tontti 8), jonka kautta järjestetään ajoyhteys viereisille korttelialueille. Palvelurakennusten alue on tarkoitus varata ensisijaisesti uutta päiväkotia varten. Korttelin kerrosluku on yksi tai kaksi. Kortteli 8 säilyy suurelta osin nykyisellä paikallaan. Se osoitetaan asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialueeksi (AKR, tontit 2, 3 ja 4), jonka kerrosluku on yksi tai kaksi. Väljän rivitalo- ja pientalomaisen rakentamisen avulla pyritään monipuolistamaan keskuksen asuntokantaa sekä lisäämään koko alueen kiinnostavuutta perheasumisen näkökulmasta. Kortteli 31 käsittää mm. entisen päiväkodin ja kappelin alueen. Asemakaavassa kortteli osoitetaan pääosin asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK). Asuintonteille osoitetaan rakennusalat kerrostaloja varten. Kerrosluku vaihtelee viidestä seitsemään. Tonttien 5 ja 7 autopaikat sijoittuvat autopaikkojen korttelialueelle (LPA-4, tontti 6) ja myös tonttien ajoyhteys järjestetään autopaikkojen korttelialueen kautta. Tontin 8 pysäköintipaikat sijoittuvat asuintontille. Kortteli 32 käsittää entisen liikekeskuksen alueen sekä Kanahaukantien pohjoispuolella olevat asuinrakennukset. Asemakaavassa osa korttelista 32 osoitetaan asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK). Asuintonteille osoitetaan rakennusalat kerrostaloja varten. Kerrosluku on pääsääntöisesti seitsemän. Korttelin 32 pohjoisosaan, tontille 5, Merikotkantien ja Hiirihaukantien kiertoliittymän sekä liikekeskuksen väliin, sijoittuu 8-kerroksinen asuinkerrostalo, joka tulee olemaan keskuksen korkein ja näkyvin yksittäinen rakennus. Asuintonttien 6, 7, 9, 11, 14, 15, 17 ja 18 autopaikat sijoittuvat autopaikkojen korttelialueille (LPA-4, tontit 13 ja 16) ja myös tonttien ajoyhteys järjestetään autopaikkojen korttelialueen kautta.

34 Asemakaavan selostus, Kaukovainion keskus Osa korttelista 32 osoitetaan liikerakennusten korttelialueeksi (KL, tontti 8) sekä tätä palvelevaksi autopaikkojen korttelialueeksi (LPA-4, tontti 4). Alueelle on tarkoitus rakentaa Kaukovainion uusi liikekeskus pysäköintialueineen. Merkintä KL sallii useiden myymälöiden rakentamisen. Yksittäisen myymälän laajuus ei saa ylittää maankäyttö- ja rakennuslain mukaista vähittäiskaupan suuryksikön laajuutta. Korttelialueen suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Autopaikkojen korttelialueen kautta kuljetaan liikekeskuksen pohjoispuolelle osoitetulle tontille Rakennusoikeudet ja mitoitus Kaavassa osoitetaan rakennusoikeutta julkisia palveluiden rakentamista varten (Hiirihaukkatalo) k- m², liike- ja toimistorakentamista varten k-m², sekä muuta palvelurakentamista varten (päiväkoti) k-m². Asuinkerrostaloja varten osoitetaan rakennusoikeutta yhteensä k-m². Toteutuksesta riippuen asuntojen määräksi muodostunee , ja asukkaiden määräksi arvioidaan Korttelialueiden mitoitus näkyy alla olevissa taulukoissa. Taulukko: Asemakaavan korttelialueet. kortteli tontit alue / käyttötarkoitus kerrosluku rakennusoikeus (k-m²) (ei sis. talousrakennuksia) 7 7 P I II LPA Y II , 3, 4 AKR I II , 7, 8 AK V VII LPA LPA AK VIII KL I II , 7, 9, 11, 12 AK VII , 13 LPA , 15, 17, 18 AK VII LPA-4 yhteensä Taulukko: Arvio asuinkorttelialueiden asunto- ja asukasmäärästä. kortteli alue/ käyttötarkoitus kerrosala (k-m²) asuntoja (arvio) kerrosala/ asunto (arvio) hlö/ asunto (arvio) 8 AKR , AK , AK ,6 840 asukkaita (arvio) yhteensä

35 Asemakaavan selostus, Kaukovainion keskus Yhtenäisiksi suunniteltavat osa-alueet Kaavamääräysten mukaan rakennukset ympäristöineen suunnitellaan osa-alueittain yhtenäisiksi kokonaisuuksiksi. Kunkin osa-alueen sisällä tulee tarvittaessa sopia tonttien yhteisistä järjestelyistä. Esimerkiksi ympäröiville kevyen liikenteen väylille suuntautuvat kävely- ja pyöräily-yhteydet kulkevat paikoin usean tontin poikki, ja tonteille johtavat pelastusreitit puolestaan kulkevat monin paikoin naapuritonttien kautta. Kaikilla tonteilla ei voida myöskään järjestää kohtuudella huleveden viivytystä vaan hulevesisuunnitelmat laaditaan yhtä tonttia laajempana kokonaisuutta. Kuva: Yhtenäisiksi suunniteltavat osa-alueet. Osa-alueet on rajattu kuvassa vihreällä viivalla. Lisäksi Hiirihaukantien ympäristö on esitetty vaaleanpunaisena alueena Korttelialueita koskevat yksityiskohtaiset määräykset Uuden liikekeskuksen yhteyteen toteutetaan korkeatasoinen ja viihtyisä torialue. Aukiomainen tori sekä siihen liittyvä pysäköintialue rajataan selkeästi julkisivujen ja muurien avulla ympäröivistä tonttialueista. Korttelissa 32 sijaitseviin myymälä-, toimisto-, harrastus- ja työtiloihin tulee järjestää sisäänkäyntiyhteys suoraan torialueen suunnasta. Lisäksi alueen suunnittelun yhteydessä on varmistettava, ettei Hiirihaukantien ja Kanahaukantien välille muodostu autolla läpiajettavaa yhteyttä. Kaavamääräysten mukaan pääosa uusien asuinkerrostalojen julkisivuista on vaaleita ja yhtenäisiä kiviainestai puupintoja. Osa rakennuksista tai julkisivuista voi kuitenkin olla värillisiä. Lisäksi Hiirihaukantietä, Hiirihaukantien liittymää sekä kadun itäpuolella olevaa autopaikkojen korttelialuetta rajaavien rakennusten ensimmäisen tai kahden ensimmäisen kerroksen julkisivut ja kadulle näkyvät muurit verhotaan poltetulla tummanpunaisella tai punakirjavalla savitiilellä tai tiililaatalla. Rakennusten vesikaton tulee olla tasakattomainen. Teknisiä tiloja sekä yhteisiä oleskelutiloja saa kuitenkin sijoittaa rajoitetusti kerrosluvun mukaisen ylimmän kerroksen vesikaton yläpuolelle. Liikerakennuksen vesikaton näkyvät osat suunnitellaan kokonaisuutena julkisivumaiseksi, koska katto vaikuttaa voimakkaasti ympäröivistä asunnoista avautuvaan maisemaan. Parvekkeet saavat pääsääntöisesti ulottua 2,5 m rakennusalan ulkopuolelle, jos ne eivät vaikeuta naapurin rakentamista. Parvekkeen ulottumista rakennusalan ulkopuolelle ei kuitenkaan sallita Hiirihaukantien ja siihen liittyvän pysäköintialueen yhteydessä, kiertoliittymän vieressä tai korttelissa 8 Merikotkantien puolella. Kun parvekkeet eivät saa ulottua rakennusalan ulkopuolelle, voivat ne olla esimerkiksi sisäänvedettyjä tai ns. ranskalaisia parvekkeita.

36 Asemakaavan selostus, Kaukovainion keskus Merikotkantielle sekä Hiirihaukantien ja Merikotkantien liittymään avautuvat parvekkeet tulee suojata liikenteen melua vastaan esimerkiksi riittävän tiiviiden kaiteiden ja siirrettävien lasien avulla. Määräys pohjautuu Kaukovainion maankäytön, liikenteen ja ympäristön yleissuunnittelun yhteydessä laadittuun melutarkasteluun. Ulkomelua koskeva valtioneuvoston melutason ohjearvo 55 db(a) ylittyy yleensä metrin etäisyydellä Merikotkantien keskilinjasta. (Ks. kuva.) Kuva: Asuinrakennusten julkisivut, joihin voi kohdistua yli 55 db(a):n melutaso. Kartalla merkittyihin julkisivuihin liittyvät parvekkeet on syytä lasittaa. Kerrostalokortteleissa suositaan pääasiassa avointa rakentamistapaa ja vältetään kortteleiden sulkemista. Tontteja ei saa aidata, mutta pihatiloja voidaan rajata pistemäisten istutusten tai matalien, alle puoli metriä korkeiden muurien tai istutusaltaiden avulla. Piha-alueita voidaan rajata myös asuin- ja talousrakennusten avulla. Korttelin 32 länsiosassa edellytetään kuitenkin, että autopaikkojen korttelialueen itä- ja eteläreuna rajataan ja ympäröivät asuinpihat erotetaan siitä sekä Merikotkantiestä muurin ja katosten avulla. Alleviivatulla kt-merkinnällä osoitetuilla rakennusaloilla katoksiin rakennetaan aina katualuetta tai autopaikkojen korttelialuetta rajaava julkisivu. Tonteille saa rakentaa pyöräkatoksia, pieniä talousrakennuksia sekä maanalaiseen pysäköintitilaan johtavaa luiska- ja porrastilaa. Nämä voivat sijaita rakennusalan ulkopuolella, jos ne eivät vaikeuta naapuritontin rakentamista. Maanalaiseen pysäköintitilaan johtavia tiloja saa toteuttaa rakennusoikeuden estämättä. Hyvän kaupunkikuvan tukemiseksi liikerakennuksen huoltopiha on syytä kattaa. Kaavamääräyksissä edellytetään, että rakennusluvan yhteydessä on esitettävä viherrakentamisen asiantuntijan laatima koko tonttia koskeva pihajärjestely- ja istutussuunnitelma. Lisäksi määrätään mm. toimintojen sijoittamisesta, pihojen materiaaleista ja istutuksista. Säilytettävän puuston alueilla säilytetään metsänpohjan kasvillisuus. Kansipihoilla tulee varmistaa istutusten kasvuedellytykset riittävän paksuilla kasvualustoilla. Yleensä suositellaan, että istutettavista alueista vähintään puolet on oltava paksua kasvualustaa, paksuus 0,5-0,9 m, johon voidaan istuttaa erikokoisia pensaita ja pieniä puita. Istutusalustojen korkeudet voivat vaihdella luonnonmukaisen lopputuloksen aikaansaamiseksi. Kasvillisuuden, kasvualustan ja kastelu- ja kuivausjärjestelmien paino ja tilantarve tulee ottaa huomioon rakenteiden mitoituksessa Pysäköinti Autopaikkavaatimus on pääkäyttötarkoituksen mukaista kerrosalaa tai asuntoa kohti seuraava: - 1 ap / 25 k-m², kun rakennetaan liike- ja toimistorakennusten korttelialueelle - 1 ap / 150 k-m², kun rakennetaan yleisten rakennusten tai palvelurakennusten korttelialueelle - 1 ap / 90 as-m² (*), kun rakennetaan asuinkerrostalojen korttelialueelle yleensä - 1 ap / 100 as-m² (*), kun rakennetaan asuinkerrostalojen korttelialueelle julkisin varoin (lähinnä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen kautta) tuettuja yleishyödyllisiä vuokra-asuntoja - 1 ap / 200 as-m² (*), kun rakennetaan asuinkerrostalojen korttelialueelle palveluasuntoja - 1,3 ap / asunto, kun rakennetaan rivitaloja tai pientaloja

37 Asemakaavan selostus, Kaukovainion keskus *) Merkintä 1 ap / 00 as-m² osoittaa, kuinka monta asuntokerrosalaneliömetriä kohti on rakennettava yksi autopaikka. Merkintätapa on yhdenmukainen Ympäristöministeriön kaavamääräysten kanssa. Jos ulkoseinän paksuus on enemmän kuin 250 mm, ei ylitystä lasketa autopaikkoihin vaikuttavaksi kerrosalaksi. Myöskään ylimmän kerroksen yläpuolelle sijoittuvat tilat tai maantasokerrokseen toteutettavat varasto- tai huoltotilat eivät lisää autopaikkavelvoitetta. Asuinkerrostalojen kivijalkakerrokseen mahdollisesti sijoittuvien liiketilojen pysäköinnistä ei ole erikseen määrätty, koska tilat ovat pieniä. Liikekeskuksen sekä koulun ympäristöön toteutetaan joka tapauksessa runsaasti autopaikkoja, joiden yhteiskäyttöä pyritään edistämään. Autopaikkavaatimusta voidaan rakennusluvan yhteydessä lieventää korkeintaan 20 %, jos kaupungin kanssa on sovittu autopaikkojen käytön olennaisesta ja pysyvästä tehostamisesta. Tehostamisen mahdollisuus koskee sekä asuinrakennusten että palvelurakennusten pysäköintiä. Autopaikkojen käytön tehostamisesta voidaan sopia kaupungin kanssa esimerkiksi toteuttamisesta sovittaessa tai tontinluovutuksen yhteydessä. Tehostaminen edellyttää luopumista autopaikkojen nimikoinnista siten, että yhteinen pysäköintialue tai -laitos palvelee vähintään usean rakennuksen käyttäjiä. Alueen tulee sijaita kävelyetäisyyden päässä pysäköinnille varatuista toiminnoista ja sen yhteenlasketun paikkamäärän on syytä olla vähintään Lisäksi autopaikkojen käytölle on määriteltävä selkeät toimintatavat. Korttelin 8 asuinrakennusten vieraspysäköintiä varten tulee toteuttaa 1 ap / 1000 k-m² sekä kortteleiden 31 ja 32 asuinkerrostelojen vieraspysäköintiä varten 1 ap / 2000 k-m². Asuinkerrostalojen lievennetty vieraspyköintinormi perustuu kaava-alueen palvelutilojen runsaaseen pysäköintipaikkatarjontaan. Käytännössä osa palvelukeskusta ympäröivien asuinkortteleiden vieraista saattaa ilta-aikaan pysäköidä palvelurakennusten pysäköintialueella. Vieraspysäköinnistä on mahdollista sopia kiinteistöjen kesken, vaikka tästä ei erikseen määrätä asemakaavassa. Asuinkortteleihin tulee sijoittumaan yhteensä lähes 650 autopaikkaa, joista lähes 500 rakennetaan maan päälle. Noin 170 paikkaa toteutetaan kolmen erillisen kannen alle. Maanalaisten pysäköintipaikkojen kansi rakennetaan joko pysäköintialueeksi (korttelin 31 tontti 6 ja korttelin 32 tontti 16) tai asuinkerrostalojen yhteiseksi oleskelupihaksi (korttelin 32 tontti 10). Liikerakennusten korttelialueen ja Hiirihaukantien väliin osoitetulle autopaikkojen korttelialueelle (korttelin 32 tontille 4) mahtuu yhteensä yli 140 autopaikkaa. Alue palvelee ensisijaisesti liikekeskuksen asiakas- ja henkilökuntapysäköintiä, ja se on syytä toteuttaa kokonaisuudessaan samanaikaisesti liikekeskuksen kanssa. Paikkojen vuorottaiskäyttö on tavoiteltavaa, minkä vuoksi on syytä sopia, että paikkoja ei nimikoida. Kortteliin 7 rakennettava autopaikkojen korttelialue varataan ensisijaisesti koulun, kirjaston ja päiväkodin henkilökunnan käyttöön. Alueelle mahtuu noin 80 autopaikkaa. Paikkojen vuorottaiskäytön edistämiseksi on syytä sopia, että paikkoja ei nimikoida yksittäisille käyttäjille ja paikat ovat iltaisin vapaasti käytettävissä. Polkupyörien säilyttämistä varten tulee rakentaa jokaista asuntoa kohti vähintään 2 katettua polkupyöräpaikkaa. Polkupyöräpaikat sijoitetaan siten, että ne ovat helposti saavutettavissa ulkokautta ilman portaita tai hissiä. Liikekeskuksen ja muiden palvelutilojen yhteyteen rakennetaan vähintään 2 polkupyöräpaikkaa jokaista 100 kerrosalaneliömetriä kohti. Osa näistä tulee kattaa. Julkisten palveluiden korttelialueelle (Hiirihaukkatalon yhteyteen) rakennetaan vähintään 260 polkupyöräpaikkaa, joista osa tulee kattaa. Palvelurakennusten korttelialueelle (uutta päiväkotia varten) rakennetaan vähintään 10 polkupyöräpaikkaa. Tavanomaisten polkupyörien pohjalta laskennallisesti mitoitettavat pyöräpysäköintitilat voidaan kiinteistöissä käytännössä toteuttaa siten, että rakennuksiin tai katoksiin varataan polkupyörien pysäköintipaikkojen lisäksi tilaa perävaunullisten ja tavarapyörien, aikuisten kolmipyöräisten pyörien, potkupyörien, kevyiden sähkökäyttöisten liikkumisvälineiden ja liikkumisen apuvälineiden säilytykseen Virkistysalueet ja puistot Maisemallisesti merkittävää puustoa säilytetään erityisesti Merikotkantien varressa sekä keskuksen ympärillä. Keskusta ympäröivät metsäiset alueet esitetään pääasiassa lähivirkistysalueiksi (VL). Lähivirkistysalueiksi osoitetaan myös uudet keskuksen länsipuolelta Hiirihaukantielle johtavat kevyen liikenteen yhteydet, joille rakennetaan jalankulun ja pyöräilyn väyliä.

38 Asemakaavan selostus, Kaukovainion keskus Rakennettavia puistoalueita (VP) esitetään Hiirihaukantien pohjois- ja eteläpuolelle. Pohjoispuoleisen puiston tarkoituksena on muodostaa avointa yleisnäkymää Merikotkantieltä liikekeskukseen. Puistoa voidaan hyödyntää oleskeluun sekä erityisesti lasten ja nuorten toimintaan. Eteläpuoleinen puisto toimii keskukseen johtavana kevyen liikenteen yhteytenä ja oleskelualueena Liikenteen ja huollon alueet Kaavassa esitetään Kaukovainion keskuksen yleissuunnitelman mukaiset liikennejärjestelyt. Keskuksen katuverkon muodostavat Merikotkantie, keskukseen johtava Hiirihaukantie sekä Kanahaukantie. Merikotkantien tilanvaraus käsittää mm. Hiirihaukantien kiertoliittymän, kiertoliittymän luoteispuolelle siirtyvät tasokkaat linja-autopysäkit ja korttelin 8 tonttiliittymän. Katualue käsittää myös uudet suojatiesaarekkeet Hiirosenkodin liittymän kohdalla sekä Tornihaukantien ja Kanahaukantien välillä sijaitsevan linjaautopysäkin kohdalla. Hiirihaukantien katualue siirretään uuteen paikkaan ja kadun järjestelyt uusitaan täysin. Myös Tornihaukantien eteläpäätä siirretään vähäisesti. Kanahaukantien katualuetta levennetään kadun pohjoisreunassa kulkevan kevyen liikenteen väylän parantamiseksi. Katua jatketaan länteen (noin 17 metriä), ja sen länsipäähän varataan tila uutta kääntöpaikkaa varten. Kadun kautta ajetaan lähes kaikille korttelin 32 asuinkerrostaloille sekä liikekeskuksen huoltopihalle. Korttelin pohjoisosassa (tontilla 5) sijaitsevalle asuinkerrostalolle ajoyhteys järjestetään kuitenkin liikekeskuksen vieressä sijaitsevan autopaikkojen korttelialueen kautta. Korttelissa 7 sijaitsevan koulun saattoliikenteen järjestämiseksi voidaan hyödyntää Hiirihaukantien vartta sekä liikekeskuksen vieressä sijaitsevaa autopaikkojen korttelialuetta. Päiväkodin saattoliikenne on syytä ohjata koulun pohjoispuolella sijaitsevalle autopaikkojen korttelialueelle. Keskuksessa sijaitseviin palveluihin järjestetään monipuoliset kevyen liikenteen yhteydet. Uusia kevyen liikenteen yhteyksiä esitetään mm. koulun pohjois- ja eteläpuolelle (länsi - itäsuunnassa), asuinkorttelin 8 pohjoispuolelle sekä puistoon keskuksen eteläpuolelle. Koulun pohjois- ja eteläpuolelle sijoittuvat kevyen liikenteen väylät toimivat myös pelastusreitteinä. Väylät yhdistävät Kaukovainion keskuksen ohikulkevaan pohjois-eteläsuuntaiseen kevyen liikenteen pääreittiin. Liikekeskuksen viereiselle autopaikkojen korttelialueelle tulee varata tila hyötyjätteiden kierrätyspistettä varten Hulevesien käsittely Laaditun hulevesiselvityksen pohjalta suositellaan toteutettavaksi mahdollisimman paljon vettä läpäiseviä pintoja, jotka mahdollistavat sadeveden imeytymisen maaperään. Viheralueille ja tonteille suositellaan istutettavaksi mahdollisimman paljon kasvillisuuden peittämiä alueita. Samoin alkuperäistä metsänpohjaa ja puustoa tulisi säilyttää tonteilla mahdollisimman paljon. Vettäläpäisemättömiltä pinnoilta tulevia hulevesiä viivytetään. Viivytyspainanteiden, -altaiden tai säiliöiden mitoitustilavuus on yksi kuutiometri jokaista sataa vettäläpäisemätöntä pintaneliömetriä kohden. Määräys ei koske vettäläpäiseviltä pinnoilta tulevia hulevesiä. Vettäläpäiseviä pintoja ovat esimerkiksi viherkatot tai päällysteet, joissa saumojen tai aukkokohtien materiaali läpäisee hyvin vettä. Alueella kulkee tulvareittejä, joka johtavat Kanahaukantieltä Haukkapuiston kautta Kotkapuistoon ja siitä edelleen länteen sekä Hiirihaukantieltä suoraan Kotkapuistoon. Reittien kohdalla väylien ja alueiden pinnanmuodot tulee tarkastella kokonaisuutena siten, että vesi virtaa hallitusti painannetta pitkin eikä muodostu haitallisia patoja. Tulvareittiä ympäröivät rakennukset tulee suunnitella siten, ettei tulva vahingoita niitä. Maisemavaikutusten lieventämiseksi tulvareitillä olevaa puustoa on syytä pyrkiä varjelemaan Esteettömyys Kaavassa muistutetaan, että Hiirihaukantien katualueen ja sen itäpuolella olevan autopaikkojen korttelialueen lähiympäristössä rakennukset ja alueet rakennetaan esteettömyyden perustason mukaisiksi. Suunnittelussa on huolehdittava, että erityisesti rakennusten sisäänkäynnit, asiakastilat, kulkuyhteydet, liittymi-

39 Asemakaavan selostus, Kaukovainion keskus set ympäröiviin alueisiin ja pihat sekä pysäköintialueet ja pysäkit ovat turvallisia ja helposti käytettäviä. Määräys on luonteeltaan informatiivinen. Erikoistason esteettömyyttä edellytetään monitoimitalona toimivassa Hiirihaukkatalossa, liikekeskuksen pohjoispuolelle toteutettavissa palveluasunnoissa sekä näiden piha-alueilla. 5.2 Kaavan vaikutukset Vaikutukset kaupunkirakenteeseen Asemakaavan muutos toteuttaa Uuden Oulun yleiskaavaa. Lisäksi muutos tukee Kaukovainion maankäytön, liikenteen ja ympäristön yleissuunnitelman toteuttamista sekä mahdollistaa asuinalueen muiden osaalueiden kehittämisen. Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen, tiivistäminen ja täydennysrakentaminen esiintyvät tavoittein ja keinoina mm. alueidenkäytön suunnittelua ohjaavissa valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteisissa, ERA17 - toimintaohjelmassa, Oulun seudun ilmastostrategiassa, Oulun ilmasto-ohjelmassa, Oulun kaupunkistrategiassa sekä Uuden Oulun yleiskaavassa. Olemassa olevan lähiökeskuksen kehittäminen ja asuinalueen täydennysrakentaminen edistävät infrastruktuurin ja palveluiden hyödyntämistä sekä energiankäytön vähentämistä. Täydennysrakentaminen myös tukee mm. yhdyskuntarakenteen toimivuutta ja taloudellisuutta; toimintojen saavutettavuutta; joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn kilpailukykyä liikkumismuotoina sekä väestön tasa-arvoa Vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan, virkistysalueisiin, rakennusperintöön ja identiteettiin Kaavan mukainen uusi rakentaminen sijoittuu Kaukovainion asuinalueen keskelle, metsäisen vihervyöhykkeen rajaamalla alueelle. Palvelukeskuksen tiivistäminen ja uusi asuinrakentaminen vaikuttavat voimakkaasti kaupunkikuvaan ja maisemaan. Keskuksen alkuperäisestä ilmeestä säilyy vain vähän. Suunnitelman mukaan kaikki keskuksen olemassa olevat rakennukset Hiirihaukkataloa lukuun ottamatta puretaan. Myös rakennusten lähiympäristöä, katualueita ja puistojen reuna-alueita muokataan paljon. Uudet rakennukset, ulko-oleskelualueet ja laajat pysäköintialueet muuttavat merkittävästi maisemaa. Muodostuva asuinympäristö tulee olemaan tiivistä ja rakennettua. Kaukovainion keskus tulee rakentumaan tehokkaaksi, selkeästi rajatuksi ja toiminnoiltaan monipuoliseksi alueeksi. Uudisrakentaminen keskuksessa on niin runsasta, että alueesta muodostuu rakennuskannaltaan ja kaupunkikuvaltaan selvästi ympäristöstään erottuva alue. Rakennusperintöä koskevan selvityksen mukaan Kaukovainon keskuksessa ei ole arvokkaita yksittäisrakennuksia, mutta olemassa olevat rakennukset ovat alueen identiteetin kannalta erittäin merkittäviä. Kaukovainio on Oulun ensimmäisiä lähiöitä, ja palveluita tarjoava keskus on tärkeä osa lähiön idea ja alueen historiaa. Kanahaukantien asuinkerrostalot heijastavat metsälähiön ilmettä ja rakennetta. Lisäksi Kanahaukantien kerrostalot ovat Merikotkantien katunäkymän kannalta merkittäviä. Kaava ei tue rakennusten säilymistä. Arvokkaan metsäisen ympäristön ja metsälähiöidentiteetin sovittaminen yhteen palvelukeskuksen tiivistämisen ja uuden asuinrakentamisen kanssa on haastavaa. Erityisesti muodostettavat laajat pysäköintialueet ja puuttomat pysäköintikannet vaikeuttavat metsälähiön identiteetin säilyttämistä. Metsälähiön luonne ja keskeiset ominaispiirteet säilyvät osittain. Maisemallisesti merkittävää puustoa säilytetään erityisesti Merikotkantien varressa sekä keskuksen ympärillä. Näitä alueita ei ole tarkoitus rakentaa kokonaan vaan ne säilyvät suurelta osin nykyisen kaltaisina. Alueen alkuperäisistä suunnitelmista peräisin oleva keskusta kiertävä metsäinen virkistysalue säilyy pääosin, mutta sen rajaus muuttuu ja se kapenee osittain. Myös tulvareitin toteuttaminen vaikuttaa viherkehään, erityisesti Kanahaukantien ja Jalohaukantien välisellä alueella. Viherkaistan maisemallinen merkitys korostuu sen erottaessa uuden rakenteen olevasta rakenteesta. Hiirihaukkatalon pohjoispuolella sijaitsevan rakentamattoman korttelin (korttelin 8) käyttöönotto vähentää metsäalueita keskuksen välittömässä läheisyydessä. Kerrostalokortteleissa suositaan Kaukovainiolle tyypillistä avointa rakentamistapaa ja vältetään kortteleiden sulkemista. Uudisrakennusten sijoittelu ilmansuuntien mukaiseen koordinaatistoon noudattaa sekin

40 Asemakaavan selostus, Kaukovainion keskus ympäröivien asuinkortteleiden mallia. Kerrosluvun enimmäismäärä vastaa vanhaa rakennetta, mutta kerrosluvun vaihtelu on uutta. Syvärunkoiset pistemäiset asuinrakennukset poikkeavat ulkonäöltään alueen olemassa olevista kapearunkoisista lamellirakennuksista. Kaukovainion keskus rakentuu vaiheittain pitkän ajan kuluessa. Rakennustöiden aikana osa alueesta on työmaa-alueena. Uusi kasvillisuus tulee täysikasvuiseksi vasta vuosikymmenten kuluessa. Hiirihaukantien katualuetta kehitetään tärkeänä toiminnallisena tilana. Toisaalta alueeseen kohdistuu runsaasti liikenne- ja pysäköintitarpeita. Olemassa olevien heikosti hoidettujen liikerakennusten ja huoltopihojen poistuminen parantaa kaupunkikuvaa Vaikutukset asumiseen ja väestöön Kaukovainion keskuksen uudistaminen muuttaa koko kaupunginosaa ja tukee asuinalueen kehittämistä Kaukovainion maankäytön, liikenteen ja ympäristön yleissuunnitelman (yhdyskuntalautakunta ) mukaisesti. Uudistaminen tukee selvästi tavoitteita, joita alueen asukkaat ovat ilmaisseet mm. vuosina järjestetyissä suunnittelutapahtumissa ( , , , ). Uudistuotannon vaikutukset heijastuvat olemassa olevaan rakennuskantaan. Asuinalueen arvostus ja kiinnostavuus kasvanevat. Täydennysrakentaminen tukee väestönkasvua. Toteutuessaan kaava tuo huomattavasti uusia asukkaita Kaukovainiolle. Asuntokannan uudistuminen ja tarjonnan monipuolistuminen mahdollistavat myös mm. nykyisen ikääntyvän väestön muuton alueen sisällä. Asemakaava tulee lisäämään kerrostalotuotantoon soveltuvien alueiden tarjontaa ja alueiden keskinäistä kilpailua erityisesti Oulun keskustan eteläpuolella. Kaavan tavoitteena on alueen lapsiperheiden osuuden kasvattaminen. Kerrostalojen uudistuotannossa kysytyimpiä ovat kuitenkin pienet asunnot, ja kaavassa esitetään vain vähän lapsiperheitä kiinnostavaa pientalo- tai rivitalotuotantoa. Kaukovainion imagon sekä perhe- ja ikärakenteen monipuolistamisen kannalta koulun ja päiväkodin pohjoispuolelle esitetty väljä pientalomainen kortteli voi olla hyvin tärkeä. Kaupunki voi vaikuttaa kerrostaloasumisen kiinnostavuuteen ja arvostukseen esimerkiksi edistämällä palvelukeskuksen uudistumista, kunnostamalla puistoja ja muita ulkotiloja, parantamalla ulkoilualueita sekä vahvistamalla lasten ja nuorten asemaa kaupunkitilassa. Asumisen trendeissä voi tapahtua muutoksia ja kerrostaloasumisen arvostus voi kasvaa perheiden keskuudessa. Alueelta poistuu vuosien kuluessa 140 vuokra-asuntoa, joissa asuu nykyään yhteensä noin 220 asukasta. Tavoitteena on ollut, että uudistuotannon yhteydessä asuinkerrostalojen hallintamuotoja sekoitetaan alueella, ja kaava mahdollistaa alueen hallintamuotojen monipuolistamisen. Suurin osa Kanahaukantien pohjoispuolelle rakennettavasta korttelista tulee olemaan vapaarahoitteista asuntotuotantoa, ja osa korvaavista vuokrataloista rakennetaan poistuvan päiväkodin paikalle. Kaava ei suoraan määritä rakennusten omistusta, mutta toteuttamissopimusten avulla varmistetaan hallintamuotojen riittävä sekoittuminen sekä rakentamisen tarkoituksenmukainen vaiheistus Vaikutukset palveluihin ja kauppaan Kaavan avulla kehitetään olemassa olevaa palvelurakennetta ja painotetaan Kaukovainion keskuksen merkitystä yhdyskuntarakenteen solmupisteenä. Palvelukeskuksen näkyvyyttä, visuaalista ilmettä, yhteyksiä sekä toiminnallista sisältöä pyritään parantamaan. Hyvä sijainti kaupunkirakenteessa sekä toimivat yhteydet helpottavat palveluasiointia. Keskuksen toimintojen monipuolistaminen, asumisen tuominen palveluiden yhteyteen sekä toiminnallisen ulkotilan parantaminen vahvistavat aluetta. Parhaimmillaan hanke kohottaa alueen profiilia ja palvelutasoa. Uusi palvelukeskus tullee muodostamaan yli asukkaan lähes päivittäisen asiointipaikan. Kaukovainion palveluita käyttänevät pääasiassa Kaukovainion ja Hiirosen asukkaat, mutta hyvät liikenneyhteydet mahdollistavat muidenkin asioinnin. Erikseen suunnitellun Kainuuntien alittavan uuden kevyen liikenteen tunnelin rakentaminen Tornihaukantien koillispäähän (kaava-alueen ulkopuolelle) tukisi toteutuessaan Oulunsuun asukkaiden asiointia Kaukovainiolla.

41 Asemakaavan selostus, Kaukovainion keskus Hyvät lähipalvelut edistävät palvelujen saavutettavuutta ja asukkaiden sosiaalista tasa-arvoa. Palveluiden tarjonta ja kehittäminen perustuvat viime kädessä palveluiden käyttöön. Täydennysrakentaminen ja väestönkasvu tukevat palveluiden säilymistä ja kehittymistä. Uusien asukkaiden myötä alueen nykyisten palveluiden elinkelpoisuus paranee ja myös uusille palveluille syntyy kysyntää. Uusien asuntojen toteuttamisen aikataulu vaikuttaa palveluiden kysyntään ja kehittymiseen. Vaikutukset julkisten palveluiden kysyntään ovat parhaimmin hallittavissa, jos rakentaminen ajoittuu pitkälle jaksolle ja asumisessa tarjotaan monipuolisesti vaihtoehtoja erilaisille perheille ja asuntokunnille. Nopea toteutus sekä homogeeninen asunto- ja asuntokuntarakenne voivat yksipuolistaa palvelujen kysyntää. Ikääntyneiden palvelukysyntä ja vapaa-ajan palveluiden tarve kasvanevat joka tapauksessa Kaukovainiolla. Olemassa oleva Hiirihaukkatalo säilyy ja sen toimintaa pyritään vahvistamaan. Koulun lähelle osoitetaan varaus uutta julkista tai yksityistä päiväkotia varten. Palveluiden muotoutuminen on kuitenkin epävarmaa. Mm. kirjasto- ja päivähoitopalveluiden tuotantotapa sekä tilojen laajuus ja sijainti voivat muuttua. Kaukovainion keskuksen kannalta uuden päiväkodin toteuttaminen on toivottavaa, mutta toteutumista ei pystytä ennustamaan. Asemakaava mahdollistaa erilaisia tulevaisuuden kehitysmalleja. Koulun ja päiväkodin välille on mahdollista rakentaa sisäyhteys. Alueen kaupallisia palveluja varten osoitetaan uusi liike- ja toimistorakennusten aluevaraus. Pienimuotoisia kaupallisia palveluja voi sijoittua myös torialuetta reunustavien asuinrakennusten kivijalkaan. Liikekeskuksen rakentaminen uudestaan ja sen painopisteen siirtäminen nykyistä lähemmäksi Merikotkantietä lisäävät keskuksen näkyvyyttä, saavutettavuutta ja kilpailukykyä. Kaupan arvion mukaan uuden liikekeskuksen avulla on mahdollista lähes kaksinkertaistaa liikekeskuksen myynti ja lähes puolittaa ostovoiman ulosvirtaus. Yritysten ja palvelujen toimintamahdollisuudet paranevat. Uusi liikekeskus muodostaa houkuttelevan kokonaisuuden. Liikekeskuksen uusimisen kannattavuuteen vaikuttavat vanhojen liikerakennusten purkukustannukset, yksityisten keskinäiset sopimuskorvaukset sekä uudisrakentamisen kustannukset. Kokonaisuuden tulee olla tehokas ja taloudellinen. Vanhan ostoskeskuksen hajanainen omistuspohja on haastava. Kaikki toimijat eivät pystyne osallistumaan alueen kehittämiseen tai siirtymään uuteen ympäristöön. Palveluiden toimintaedellytyksiä parannetaan, mutta ajan myötä osa keskuksen kaupallisista palveluista voi poistua. Muodostuvan liikekeskuksen omistuspohja voi olla merkittävästi vanhan ostoskeskuksen omistuspohjaa kapeampi. Omistus voi keskittyä harvoille toimijoille, ja myös kaupallinen toiminta voi yksipuolistua. Kaupunki ei käytännössä pystyne määrittämään kaupallisen toiminnan sisältöä tai vaikuttamaan alueella toimivien yritysten muodostamaan kokonaisuuteen. Asemakaavan muutos mahdollistaa ostoskeskuksen vanhimman osan toimimisen uuden liikekeskuksen rakentamisen aikana, uusien liiketilojen avautumiseen asti. Toteuttamisen aikataulu ja vaiheistus on kuitenkin suunniteltava huolellisesti. Kaavan mukaan toria reunustavien rakennusten kivijalkaan voidaan sijoittaa muita tiloja kuin asuntoja. Tilojen toteutumista liiketiloina ei kuitenkaan voida varmistaa. Kaava mahdollistaa seurakunnan toimintojen säilymisen alueella sekä toimintojen muotoilun uudelleen Vaikutukset liikenteeseen ja pysäköintiin Kaukovainoin hyvä sijainti ja saavutettavuus mahdollistavat joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen kulkumuoto-osuuksien kasvattamisen. Kaukovainion maankäytön, liikenteen ja ympäristön yleissuunnitelmassa asuinaluetta pyritäänkin profiloimaan vihreäksi kaupunginosaksi, jossa joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn kulkutapaosuutta kasvatetaan. Asukasmäärän kasvu lisää joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn potentiaalia. Kevyen liikenteen verkkoa parannetaan osana koko kaupunginosan kevyen liikenteen verkkoa. Keskuksen alueelta on esitetty hyvät kävely- ja pyöräily-yhteydet ympäröivään väylästöön ja joukkoliikenteen pysäkeille. Hyvien kevyen liikenteen yhteyksien ja tasokkaan pyöräpysäköinnin toteuttaminen sekä joukkoliikenteen pysäkkijärjestelyjen kehittäminen parantavat kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen olosuhteita sekä lisäävät näiden kulkumuotojen houkuttelevuutta.

42 Asemakaavan selostus, Kaukovainion keskus Joitakin kevyen liikenteen yhteyksiä katkaistaan ja korvataan uusilla yhteyksillä. Esimerkiksi olemassa olevan kappelin eteläpuolella kulkeva yhteys korvataan koulun pihan eteläpuolella kulkevan yhteyden avulla, ja olemassa olevan ostoskeskuksen yhteys etelään korvataan olemassa olevan nuorisotalon paikalle rakennettavan yhteyden avulla. Rakentamisen vaiheistusta suunniteltaessa tulee varmistaa alueen saavutettavuus ja kevyen liikenteen yhteyksien jatkuva toimivuus. Vaikka muiden liikennemuotojen kilpailukyky suhteessa henkilöautoliikenteeseen paranee, alueen liikenne perustunee kuitenkin jatkossakin pitkälti yksityisautoiluun. Liikekeskuksen uudistaminen sekä uudet asuinkorttelit lisäävät autoliikennettä nykyisestä. Asukkaan synnyttämä autoliikennetuotos on Kaukovainion alueella keskimäärin noin yksi automatka vuorokaudessa. Asukasliikenne jakautuu Merikotkatielle, Hiirihaukantielle ja Kanahaukantielle. Asemakaava-alueen vilkkaimmalla katuosuudella, Hiirihaukantien länsipuolella olevalla Merikotkantiellä, liikennemäärä kasvaa noin 7000 ajoneuvosta vuorokaudessa yli 8000 ajoneuvoon vuorokaudessa. Liikenne vaikuttaa erityisesti koulun pohjoispuolelle esitettyyn asuinkortteliin (kortteliin 8), josta Merikotkantielle liittyy suoraan yli 100 asukasta. Kaavan mukainen rakennusten ja pihojen sijoittelu tukee pihoille kantautuvan liikennemelun torjuntaa. Myös parvekkeiden lasittaminen Merikotkantien varressa lisää asuntojen viihtyisyyttä. Hiirihaukantien liikennemäärä on nykyään noin ajoneuvoa vuorokaudessa, ja asiointiliikenteen odotetaan kasvavan tulevaisuudessa. Hiirihaukantien kautta kulkevat myös mm. koulun ja päiväkodin saatto- ja huoltoliikenne sekä noin 500 asukasta. Kasvava liikenne on otettu huomioon kadun yleissuunnittelussa. Hiirihaukantien ja Merikotkantien kiertoliittymän avulla parannetaan risteysjärjestelyjen toimivuutta ja turvallisuutta. Hiirihaukantien siirtyessä nykyistä lähemmäksi koulua on ympäristön turvallisuuteen syytä kiinnittää huomiota myös koulupihan käyttöä suunniteltaessa. Kanahaukantiellä asukasliikenne tulee lähes kolminkertaistumaan nykyisestä. Kadun kautta tulee kulkemaan myös uuden liikekeskuksen huoltoliikenne. Kaavan mukaan Kanahaukantieltä liitytään lähes kaikille korttelin 32 asuinkerrostaloille. Kadun kautta kulkee tulevaisuudessa noin asukasta, joista noin 130 asuu vanhoissa rakennuksissa, kadun eteläpuolella. Kadun viihtyisyyttä parannetaan Kanahaukantien varteen esitetyn uuden pyörätien avulla. Kaukovainion ulkosyöttöperiaate säilyy keskuksen kohdalla; palvelukeskuksesta ei muodosteta uusia ajoyhteyksiä keskusta ympäröiville asuntokaduille eikä Kaukovainion keskusta kiertävälle viherkehälle johdeta ajoneuvoliikennettä lukuun ottamatta Kanahaukantien jatketta, jossa sielläkin estetään läpiajo Kanahaukantieltä Hiirihaukantielle. Samalla kun asuntojen ja asukkaiden määrä kasvaa, myös pysäköintialueiden tarve lisääntyy. Laaditun yleissuunnitelman mukaan asemakaava-alueelle tulee sijoittumaan yhteensä noin 900 autopaikkaa, joista vain noin 170 sijoittuu maanpinnan alapuolelle. Pysäköinnin toteuttaminen maan alle tukee kaupunkikuvan viihtyisyyttä mutta ei kohtuuhintaisuutta. Vuokra-asuntojen tai palvelutilojen rakennuttajien näkökulmasta pysäköintiä ei voida sijoittaa maan alle Kaukovainiolla. On myös huomattava, että maan alle sijoittuvien paikkojen päälle rakennettavat kannet tulevat nekin olemaan puuttomia. Asemakaavassa käytettävät asuntorakentamisen pysäköintinormit pohjautuvat pääosin Kaukovainion keskuksen pysäköintiselvitykseen, jossa annetut ohjeet puolestaan perustuvat Oulun teknisen lautakunnan ( ) hyväksymään Asuntorakentamisen pysäköintinormit -selvitykseen. Kaukovainion keskuksessa poiketaan kuitenkin lievästi muilla vastaavilla alueilla (vastaavalla etäisyydellä keskustasta) käytettävistä normeista: vapaarahoitteisten asuinkerrostalojen normina on pääsääntöisesti vain 1 ap / 90 asm² (eikä 1 ap / 80 as-m²). Myös vieraspysäköintiin annetaan perusteltuja lievennyksiä. Kaava tarjoaa mahdollisuuden asuinkerrostalojen autopaikkojen vähentämiseen, jos toteutuksen yhteydessä pystytään tehostamaan asukkaiden autopaikkojen käyttöastetta ja luopumaan autopaikkojen nimikoinnista. Asuntojen myynnin näkökulmasta autopaikkojen nimeämisestä luopuminen ei kuitenkaan toistaiseksi vaikuta todennäköiseltä asuinkortteleissa.

43 Asemakaavan selostus, Kaukovainion keskus Pysäköintiselvityksessä todettu vuorottaispysäköinnin tavoite toteutunee vain osittain, palvelutilojen kohdalla. Huippukysynnältään eriaikaiset palvelutoiminnot (kaupat, koulu ja kirjasto) käyttänevät osittain samoja pysäköintipaikkoja, jolloin toteutettavien pysäköintipaikkojen kokonaismäärän odotetaan säilyvän maltillisena. Sen sijaan asuntojen ja palveluiden vuorottaispysäköinnistä ei käytännössä pystytä sopimaan Vaikutukset energiankäyttöön Keskuksen täydennysrakentaminen toteuttaa ajatusta metsälähiön muuttumisesta tulevaisuuden vihreäksi lähiöksi. Rakentamisen voimakas vaikutus kaupunkikuvaan ja maisemaan on perusteltavissa yhdyskuntarakenteen, liikenteen, palveluiden ja energiankäytön näkökulmasta. Kaukovainion keskuksen uudistaminen ja uudisrakentaminen täydentävät olevaa yhdyskuntarakennetta. Hyvien liikenneyhteyksien, palveluiden ja yhdyskuntateknisten verkostojen läheisyydessä sijaitsevan alueen rakentaminen on lähtökohtaisesti energiatehokkaampaa kuin täysin uuden alueen ottaminen rakentamisen piiriin. Asemakaavaa varten ei ole tehty energialaskelmaa. Lähtökohtaisesti uudisrakentaminen lisää rakennuskannan kokonaisenergiakulutusta, mutta olemassa olevan rakennuskannan purkaminen vähentää kulutusta merkittävästi. Vuosikymmenen loppua kohti kaikkialla Euroopan Unionissa siirrytään lähes nollaenergiatasoiseen uudisrakentamiseen. Samalla vanhaan rakennuskantaan kohdistuvien toimenpiteiden merkitys korostuu päästöjen ja energiankulutuksen vähentämisessä. Rakennusten energiatehokkuus perustuu mm. tilojen suuntaukseen ja parvekkeiden toteutustapaan sekä osittain kompaktiin massoitteluun ja selkeisiin muotoihin. Kompaktin syvärunkoisen rakennustyypin avulla voitaneen hiukan vähentää ulkovaipan ja taloteknisten verkostojen lämpöhäviöitä. Rakennusten parvekkeet ja parvekevyöhykkeet toimivat puskurivyöhykkeinä ja suojaavat kuumiin ilmansuuntiin avautuvia asuntoja liikalämmöltä. Kaukovainion keskuksen on ajateltu saavan lämmitysenergiansa kaukolämmöstä. Oulun Energia tuottaa kaukolämpöä lähinnä Toppilan voimalaitoksissa lämmön ja sähkön yhteistuotantona käyttäen polttoaineena puuta ja turvetta. Keskitetty energiajärjestelmä on usein tiiviillä kaupunkimaisilla asuinalueilla tehokas ratkaisu Hulevesien hallinta Kasvavat hulevesimäärät on otettu huomioon asemakaavassa. Asemakaavan mukaiset tontti- ja pysäköintijärjestelyt edellyttävät, että tonttien ja pysäköintialueiden lumia varaudutaan kuljettamaan pois koko talvikauden Kustannusvaikutukset Kaukovainion keskuksen yleissuunnitelman mukaan väylien ja ympäristörakentamisen kustannukset (ilman liikekeskuksen pysäköintialuetta ja muita kortteleiden sisäisiä liikenne- ja pysäköintijärjestelyjä) ovat kaikkiaan noin 2,6 M. Kunnallisteknisten johtojen ja laitteiden siirto- ja uusimiskustannukset eivät sisälly arvioon. Lisäksi uuden keskuksen toteuttaminen edellyttää luopumista olemassa olevista rakennuksista sekä rakennusten ja infrastruktuurin purkamista. Kaupunki vastaa osasta purkukustannuksia. Kaupungin kannalta asemakaavamuutos on taloudellisesti hyvin edullinen. Alueen maan arvonnousu tullee olemaan kaikkiaan useita miljoonia euroja. Kaupungin tulot muodostuvat tonttien vuokrauksesta tai myynnistä sekä sopimuskorvauksista. Vuokratulot kasvavat hitaasti asuinrakentamisen pitkän rakentamisjakson aikana. Kaava mahdollistaa noin 100 M :n yksityiset investoinnit alueella.

44 Asemakaavan selostus, Kaukovainion keskus ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaava toteutetaan vaiheittain. Ensimmäiseksi toteutetaan uusi liikekeskus ympäristöineen. Alueen asuinrakentamisen odotetaan jatkuvan vuoden ajan asemakaavan voimaatulosta. Oulun ev.-lut. seurakuntayhtymän kanssa on solmittu maankäyttösopimus (kh , allekirjoitettu ), jossa sovitaan mm. maanvaihdoista, yhdyskuntarakentamiseen liittyvistä sopimuskorvauksista, toteuttamiseen liittyvistä tehtävistä ja toteuttamisaikataulusta. Alueen muiden toteuttajien (Arina Kiinteistöt Oy, Kaukovainion Ostoskeskus Oy, YIT Rakennus Oy, Oulun Sivakka Oy) kanssa on solmittu toteuttamissopimukset (yhdyskuntalautakunta , allekirjoitettu ja ), joissa sovitaan mm. tonttien vuokrauksen periaatteista, toteuttamiseen liittyvistä tehtävistä, liikekeskuksen pysäköintialueen vuorottaiskäytöstä sekä rakentamisen aikataulutavoitteista. Alueella tarvittavista vesi-, viemäri-, sähkö-, kaukolämpö- ja puhelinjohtojen siirroista sekä uusien muuntamoiden rakentamisesta sovitaan erikseen johtojen omistajien kanssa. Asemakaavan yhteydessä alueelle laaditaan sitova tonttijako. Asemakaavan mukaiselle rakentamiselle voidaan myöntää rakennuslupa asemakaavan muutoksen tultua voimaan. Rakentamistapaa ohjaa Oulun kaupungin rakennusvalvonta. Oulussa 13. päivänä tammikuuta 2017 Mikko Törmänen asemakaavapäällikkö Antti Määttä kaavoitusarkkitehti Oulussa 28. päivänä huhtikuuta 2017 Mikko Törmänen asemakaavapäällikkö Antti Määttä kaavoitusarkkitehti

45 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 564 Oulu Täyttämispvm Kaukovainion kaupunginosan kortteleita 7, 8, 31, 32, 40 ja 44 sekä puisto- ja katualueita Kaavan nimi koskeva asemakaavan muutos Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä V-kunnanvaltuusto Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä 97 Kunnan kaavatunnus Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] 564V050617A97 21,8281 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 21,8281 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Ei-omarantaiset Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 21, , ,33 0, A yhteensä 4, , ,19 3, P yhteensä 0,4455 2, ,31 0, Y yhteensä 1,6205 7, ,49-3, C yhteensä K yhteensä 0,4317 2, ,81-0, T yhteensä V yhteensä 8, ,2-1,2668 R yhteensä L yhteensä 6, , ,02 1, E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Yhteensä Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä

46 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 21, , ,33 0, A yhteensä 4, , ,19 3, AK 3, , ,54 1, AKR 1, , ,34 1, P yhteensä 0,4455 2, ,31 0, P 0, , ,31 0, Y yhteensä 1,6205 7, ,49-3, Y 1, , ,49 1, YO -3, YK -0, C yhteensä K yhteensä 0,4317 2, ,81-0, KL 0, , ,81-0, T yhteensä V yhteensä 8, ,2-1,2668 VP 0,4418 5,4-8,9534 VL 7, ,6 7,6866 R yhteensä L yhteensä 6, , ,02 1, Kadut 3, ,1-0,7342 LPA-4 2, , ,05 2, E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä

47 LIITE 2 päivitetty Osallistumis- ja Arviointisuunnitelma KAUKOVAINION KAUPUNGINOSAN KORTTELEITA 7, 8, 31, 32 JA 40 SEKÄ VIRKISTYS- JA KATUALUEITA KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS (KAUKOVAINION KESKUS) KAAVATUNNUS DIAARINUMERO 4568/2012 PROJEKTINUMERO PV Alustava suunnittelualue / asemakaavan muutosalue Alue, jolle hankkeella saattaa olla välittömiä vaikutuksia Kaupunkisuunnittelun www-sivu:

48 Oulun kaupungissa on tullut vireille asemakaavan muutos, joka koskee Kaukovainion kaupunginosan kortteleita 7, 8, 31, 32 ja 40 sekä näihin liittyviä virkistys- ja katualueita. Asemakaavan muutoksesta on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukainen tiedote osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä sekä vaikutusten arvioinnista asemakaavoituksessa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä on mahdollista jättää kirjallinen mielipide. SUUNNITTELU- JA VAIKUTUSALUE Etusivun karttaan on rajattu alustava asemakaavan muutosalue (suunnittelualue) sekä alue, jolle hankkeella saattaa olla välittömiä vaikutuksia. Suunnittelualue käsittää Oulun kaupungin Kaukovainion kaupunginosan keskuksen. Alueeseen sisältyvät mm. Merikotkantien ja Hiirihaukantien liittymäalue, Hiirihaukantien katualue ympäröivine palvelukortteleineen, koulun pohjoispuolella oleva rakentamaton kortteli, Kanahaukantien pohjoispuolella oleva asuinkortteli sekä osa Kotkapuistoa ja Haukkapuistoa. SUUNNITTELUTEHTÄVÄ Tavoitteena on uudistaa Kaukovainion liikekeskus ja Kanahaukantien pohjoispuolella sijaitseva kerrostalokortteli sekä Hiirihaukantien pysäköinti- ja liikennejärjestelyt yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa. Samalla selvitetään mahdollisuus rakentaa asuntoja liikekeskuksen yhteyteen sekä tarkastellaan koulun pohjoispuolella sijaitsevan rakentamattoman tontin käyttöä. Asemakaavan muuttaminen perustuu käynnissä olevaan Kaukovainion maankäytön, liikenteen ja ympäristön yleissuunnitteluun. Kuva: Viistokuvakollaasi suunnittelualueesta ja sen ympäristöstä. ALUEEN NYKYTILANNE JA KAAVAT Suunnittelualueella sijaitsevat mm. Kaukovainion koulu, päiväkoti, nuorisotalo ja kappeli, liikekeskuksen rakennukset, Kaukovainion keskusta palvelevat pysäköintialueet sekä kolme asuinkerrostaloa. Koulun pohjoispuolella sijaitseva kortteli on rakentamatonta metsää. Suunnittelualue on Oulun kaupungin omistuksessa. Kanahaukantien pohjoispuolella sijaitsevat korttelin 40 tontit 1 ja 2 on vuokrattu Oulun Sivakka Oy:lle v loppuun asti. Liiketontit on vuokrattu Kaukovainion Ostoskeskus Oy:lle ja Arinan Kiinteistöt Oy:lle v loppuun asti.

49 Suunnittelualueella on voimassa mm , ja vahvistettuja asemakaavoja, jotka vastaavat pääosin alueen käyttöä. Koulun pohjoispuolella sijaitsevaa opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta ei kuitenkaan ole toteutettu. Asemakaavoitusta ohjaavassa Oulun yleiskaavassa 2020 (2004) sama alue (kortteli 8) on osoitettu virkistysalueeksi (V). Kaukovainon keskusta koskevat seuraavat asemakaavahankkeet tai -hakemukset: Merikotkantien palveluasuntojen asemakaavahanke (AM 2068, diaarin:o 2281/2009), jonka osallistumis- ja arviointisuunnitelma tuotiin tiedoksi tekniselle lautakunnalle Hanke perustui teknisen lautakunnan päätök- Kuva: Ote ajantasa-asemakaavasta. seen suunnitteluvarauksesta Oulun Sivakka Oy:lle. Kaukovainion kaupunginosan korttelin 32 tonttia nro 2 koskeva asemakaavan muutoshakemus (AM 2033, Hiirihaukantie 1, Arina Kiinteistöt Oy ) Kaukovainion kaupunginosan korttelin 31 tonttia nro 4 koskeva asemakaavan muutoshakemus (AM2036, Hiirihaukantie 3-5, Kaukovainion Ostoskeskus Oy ) VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Suunnittelutyön aikana arvioidaan asemakaavan muutoksen vaikutusta kaupunkirakenteeseen, kaupunkikuvaan, luonnonympäristöön, maisemaan, palveluihin, asuinympäristöön sekä liikenteeseen.

50 OSALLISET JA VUOROVAIKUTUS Kaavan osallisia ovat kaikki, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisille ja kunnan jäsenille varataan mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia sekä lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Asemakaavan muutoksesta tiedotetaan kirjeitse seuraaville osallisille: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, vastuualueet Liikenne ja infrastruktuuri sekä Ympäristö ja luonnonvarat Pohjois-Pohjanmaan liitto Oulun seudun ympäristötoimi Sivistys- ja kulttuuripalvelut: Varhaiskasvatuspalvelut, Perusopetus- ja nuorisopalvelut, liikuntapalvelut, Pohjois-Pohjanmaan museo Hyvinvointipalvelut Oulun Tilakeskus Oulun Vesi Oulun Energia Oulun Puhelin Oyj Koskilinjat Oy Vammaisneuvosto Oulu-Koillismaan pelastuslaitos Oulun kihlakunnan poliisilaitos Oulun Luonnonsuojeluyhdistys ry Kaukovainion suuralueen yhteistyöryhmä Kaukovainion asukasyhdistys ry Suunnittelu- ja vaikutusalueen kiinteistönomistajat ja asukkaat Osallistumis- ja arviointisuunnitelman, asemakaavan luonnoksen sekä kaavaehdotuksen nähtävilläolosta tiedotetaan mm. Oulu10:n ilmoitustaululla (Kirkkokatu 10), sanomalehti Kalevassa sekä Oulun kaupungin internet-sivulla. Lisäksi luonnoksen ja ehdotuksen nähtävilläolosta tiedotetaan kirjeitse. Kirjalliset mielipiteet ja muistutukset tulee toimittaa osoitteeseen: Oulun kaupungin kirjaamo, PL 27, OULUN KAUPUNKI, käyntiosoite: Torikatu 10. Mielipiteissä ja muistutuksissa on syytä mainita kaavan tunnus ORGANISOINTI, PÄÄTÖKSENTEKO JA AIKATAULU Oulun kaupungin yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut laatii asemakaavan sekä ohjaa alueen suunnittelua. Alueen toimijat nimeävät omat suunnittelijansa. Kaavoituksen aikana osapuolten välillä on tarkoitus solmia maankäyttösopimus. Ennen kaavaluonnoksen esittämistä tehdään yhteistoimintasopimus, jossa määritellään asemakaavoitukseen liittyvä sopimusmenettely. Tavoiteaikataulun mukaan asemakaava valmistuu keväällä Asemakaavan hyväksymisestä päättää kaupunginvaltuusto. Asemakaavan suunnittelun vaiheet ovat: Käynnistysvaihe Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetetaan julkisesti nähtäville vähintään kahden viikon ajaksi, jolloin osallisilla on mahdollisuus esittää mielipiteensä sen riittävyydestä. Lisäksi osallisilla on mahdollisuus ennen kaavaehdotuksen asettamista nähtäville esittää Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. Luonnosvaihe Asemakaavan muutoksen luonnos asetetaan julkisesti nähtäville, jolloin osallisilla ja kunnan jäsenillä on mahdollisuus esittää mielipiteensä siitä. Ehdotusvaihe Asemakaavan muutosehdotus asetetaan julkisesti nähtäville vähintään 30 päivän ajaksi, jolloin osallisilla ja kunnan jäsenillä on mahdollisuus esittää muistutus ehdotuksesta. YHTEYSHENKILÖT Asemakaavoitus: Kaavoitusarkkitehti Antti Määttä Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut PL 32, Oulun kaupunki Käyntiosoite: Solistinkatu 2 Postiosoite: PL 32, Oulun kaupunki Puhelin: antti.m.maatta(at)ouka.fi Katu- ja viherpalvelut: Liikenneinsinööri Jukka Talvi Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut PL 32, Oulun kaupunki Käyntiosoite: Solistinkatu 2 Postiosoite: PL 32, Oulun kaupunki Puhelin: jukka.talvi(at)ouka.fi

51 Liite 3. Kaavaluonnoksen palaute 1 Kaavaluonnoksen palaute Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus (Liisa Koski- Ahonen, Taina Törmikoski) Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristö keskus toteaa lausuntonaan seuraavaa: Oulun yleiskaavassa 2020 sekä Uuden Oulun yleiskaavaluonnoksessa Kaukovainio on osoitettu paikalliskeskukseksi/ kaupunginosakeskukseksi, virkistysalueeksi ja kerrostalovaltaiseksi asuntoalueeksi. Asemakaavan muutosluonnos toteuttaa yleiskaavoituksen tavoitteita. Asemakaavamuutoksen tarkoituksena on uudistaa Kaukovainion palvelukeskus ja osoittaa palvelukeskuksen yhteyteen täydennysrakentamista. Kaavaluonnoksessa osoitetaan aluevarauksia mm. julkisille palveluiile, liike- ja toimistotiloilie sekä asuinrakentamiselle. Kaava-alueen rakennusoikeus kaksinkertaistuu. Kaukovainion rakennuskannan ja viheralueiden inventoinneissa sekä yleissuunnitelmassa on tuotu esiin alueen ominaispiirteet ja arvot, joita suunnittelussa tulisi vaalia. Rakennusperintöselvityksen mukaan Kaukovainion keskuksen ympäristöarvot ovat vähäiset, mutta alueen yhtenäisyys ja arkkitehtoniset arvot ovat merkittäviä. Alueella ei ole arvokkaita yksittäisiä rakennuksia, mutta olemassa olevat rakennukset ovat alueen identiteetin kannalta erittäin merkittäviä. Kaavaselostuksen mukaan kaikki Kaukovainion keskuksen olemassa olevat rakennukset lukuun ottamatta Hiirihaukkataloa on tarkoitus purkaa. Kanahaukantien kerrostalojen purkaminen muuttaa merkittävästi Merikotkantien katunäkymää. Uudis- ja täydennysrakentamisessa on tärkeää säilyttää Kaukovainion alueen keskeiset ominaispiirteet, kuten mm. avoin ja väljä korttelirakenne kerrostaloalueella sekä olemassa olevat puut pihoilla ja katujen varsilla. Kaukovainion keskus rajautuu mäntyvaltaiseen puistometsävyöhykkeeseen. Alueelta laaditun puustokartoituksen mukaan on tärkeää, että Kaukovainion metsälähiö-identiteetti säilyy. Maisema- ja kaupunkikuvallisesti merkittävää säilytettävää puustoa on Kaukovainion keskusta kiertävällä viherkehällä, erityisesti keskuksen itäpuolella ja Merikotkantien varressa. Kaavaselostuksen mukaan alueen alkuperäisistä suunnitelmista peräisin oleva keskusta kiertävä metsäinen virkistysalue säilyy, mutta sen rajaus muuttuu ja se kapenee osittain. Kaavakartalla viheralue ei kuitenkaan jatku yhtenäisenä vyöhykkeenä keskuksen itäpuolella, vaan ainoastaan säilytettävän puuston vyöhykkeenä asuinkerrostalokorttelialueella. ELY-keskus toteaa, että alkuperäisen suunnitelman ja puustokartoituksen suositusten mukainen yleiseen käyttöön tarkoitettu virkistysaluevyöhyke olisi hyvä säilyttää Kaukovainion keskuksen ympärillä. Vastine Kaukovainion keskuksen tiivistäminen ja uusi asuinrakentaminen vaikuttavat voimakkaasti kaupunkikuvaan ja maisemaan. Keskuksen alkuperäisestä ilmeestä säilyy vain vähän. Uudisrakentaminen keskuksessa on niin runsasta, että alueesta muodostuu rakennuskannaltaan ja kaupunkikuvaltaan selvästi ympäristöstään erottuva alue. Koko keskuksen alueelle laaditussa puustokartoituksessa (Plaana Oy ) korostetaan metsälähiöidentiteetin säilyttämisen tärkeyttä. Männyt ja mäntyvaltaiset kangasmetsät ovat alueen identiteetin kannalta merkittäviä ja tuovat tunnistettavuutta alueelle. Maisema- tai kaupunkikuvallisesti merkittävää säilytettävää puustoa on mm. Merikotkantien varressa sekä keskusta kiertävällä viherkehällä. Metsäinen viherkehä säilyy pääosin. Kaavamääräysten avulla pyritään varmistamaan sen säilyminen myös liikekeskuksen itäpuolella, jossa se liitetään osaksi asuinkerrostalojen korttelialuetta. Pohjois-Pohjanmaan museo (Pasi Kovalainen, Teija Ylimartimo) Oulun kaupungilla on tullut nähtäville Kaukovainion kaupunginosan kortteleita 7, 8, 31, 32, 40 ja 44 sekä virkistys- ja katualueita koskeva asemakaavan muutosluonnos. Kaavamuutoksen tavoitteena on uudistaa Kaukovainion keskus. Asemakaavan muutosalue käsittää keskeisen osan Kaukovainion metsälähiöstä ja se on avainasemassa koko lähiön identiteetin muodostumisen kannalta. Kaukovainion keskuksesta laadittu kaavaluonnos mahdollistaa nykyistä huomattavasti tiiviimmän rakentamisen alueelle. Keskus muuttuu palvelujen alueesta pääosin asuinkerrostalojen alueeksi. Kerrostalokorttelit kansipihoineen ja parkkikenttineen muuttavat metsälähiön väljän keskuksen tiiviimmäksi ja kaupungin keskusta-alueiden tapaan rakennetummaksi ns. kivikaupungiksi. Metsälähiön kortteleiden väljä ja luonnonläheinen luonne vaarantuu. Keskuksen alueelle on osoitettu sekä kerros-

52 Liite 3. Kaavaluonnoksen palaute 2 talo- että rivitalo rakentamista, mikä toistaa metsälähiön periaatteita, vaikka esimerkiksi kerrostalojen runkosyvyys on selkeästi leveämpi kuin alkuperäisen kaavan mukaan rakennetuissa kortteleissa. Pohjois- Pohjanmaan museo pitää edelleen tärkeänä metsälähiöile luonteenomaisten ominaispiirteiden esiin nostamista kaavassa. Korttelien rakentamista koskeviin kaavamääräyksiin olisi hyvä vielä nostaa alueen ominaispiirteiden mukaisia ohjaavia määräyksiä (mm. korttelikohtainen rakennuskannan yhtenäisyys ja olemassa olevan puuston säilyttäminen pihoilla). Keskuksen sisäiset ja sitä ympäröivät viheralueet kaventuvat huomattavasti, mutta säilyvät. Puustoa on jonkin verran ositettu säilytettäväksi muun muassa kaupunkikuvallisesti tärkeän lähestymissuunnan puolelle Merikotkantien varteen sekä kortteleihin 8 ja 32. Samaan tapaan korttelialueelle 31 tulee osoittaa säilytettävää puustoa, jotta Kaukovainion läpi kulkeva viheralue säilyisi mahdollisimman leveänä. Vastine Kaukovainion keskuksen tiivistäminen ja uusi asuinrakentaminen vaikuttavat voimakkaasti kaupunkikuvaan ja maisemaan. Keskuksen alkuperäisestä ilmeestä säilyy vain vähän. Uudisrakentaminen keskuksessa on niin runsasta, että alueesta muodostuu rakennuskannaltaan ja kaupunkikuvaltaan selvästi ympäristöstään erottuva alue. Kaavaehdotukseen on lisätty määräyksiä, joiden avulla tuetaan kortteleiden yhtenäistä suunnittelua ja toteutusta. Myös tonttien puustoa ja vehreyttä pyritään säilyttämään. Kortteliin 31 osoitetaan hiukan säilytettävää puustoa sekä yksittäinen säilytettävä maisemapuu. Oulun kaupungin vanhusneuvosto Oulun kaupungin vanhusneuvoston työvaliokunta käsitteli esteettömyyttä käsittäen asemakaavan muutosta Oulun kaupungin Kaukovainion kaupunginosan kortteleita 7, 8, 31, 32,40 ja 44 sekä katu- ja puistoalueita Oulun kaupungin vanhusneuvoston työvaliokunta toteaa positiivisena asiana, että esteettömyyden tavoite kaavassa Hiirihaukantien katualueen ja sen itäpuolella olevan autopaikkojen korttelialueen lähiympäristön rakennukset ja alueet tullaan rakentamaan esteettömyyden perustason mukaisiksi. Suunnittelussa painotetaan, että erityisesti rakennusten sisäänkäynnit, asiakastilat, kulkuyhteydet, liittymät ympäröiviin alueisiin ja pihat sekä pysäköintialueet ja pysäkit ovat turvallisia ja helposti käytettäviä. Vanhusneuvoston työvaliokunta toteaa hyödylliseksi maininnan, että määräys on luonteeltaan informatiivinen. Työvaliokunta toteaa erityisen positiivisena, että erikoistason esteettömyyttä edellytetään monitoimitalona toimivassa Hiirihaukkatalossa, liikekeskuksen pohjoispuolelle toteutettavissa palveluasunnoissa sekä näiden piha-alueilla. Vanhusneuvoston työvaliokunta esittää, että kaavassa huomioidaan myös ympäristön esteettömyys. Kevyen liikenteen siirtyessä alikulkujen kautta, niin ne tulee suunnitella huolellisesti esteettömyys, turvallisuus ja etenkin liukkauden torjunta huomioiden. Kaavoituksessa on lähdettävä siitä, että taataan kaikkien ikäryhmien, etenkin ikäihmisten, turvallisuus, esteettömyys ja palvelujen saatavuus Kaukovainion alueella. Vastine Asemakaava toteuttaa vanhusneuvoston kirjaamia tavoitteita. Kaukovainio Hiirosen suuralueen yhteistyöryhmä Kaukovainio-Hiirosen suuralueen yhteistyöryhmän kannanotto Kaukovainion keskuksen asemakaavamuutoksen luonnokseen: - Kaukovainion alueen rakennusperinnettä on kunnioitettava. Alueen kulttuurihistoriallinen ilme on säilytettävä. - Kortteli nro 8 säilytettävä metsäisenä Y- alueena. Kortteli on noussut esille kaikissa asukkaille järjestetyissä suunnitteluilloissa ja osallistujat ovat vaatineet sen säilyttämistä ennallaan. Kortteliin kaavailtua päiväkodin rakentamista kannatetaan. - Poikkimaantien varressa, Ylimaan kentän alueella, on hyviä paikkoja kaupungin myydä rakennuspaikoiksi. Ylimaan kentän alueelta on hyvät yhteydet moottoritielle. - Alueella on valmiina koulut ja muut palvelut, joten kallista infraa ei tarvitse rakentaa, niin kuin uusille asuinalueille.

53 Liite 3. Kaavaluonnoksen palaute 3 - Hiirihaukkatien väylää mietittävä, saataisiinko se linjattua paremmin. - Ei skeittipuistoa kirjaston viereen. Meluongelmat. Skeittipaikka halutaan, muttei liikenneympyrän ja kirjaston viereen. - Tinatien kenttää on kehitettävä. Koulu ja alueen päiväkodit käyttävät ahkerasti kenttää. Kentällä on säilytettävä kaikki nykyiset liikunnan mahdollisuudet ja niitä on kehitettävä. Skeittialue voitaisiin rakentaa Tinatien kentän reunalle. - Alueelle toivotaan rakennettavan perheasuntoja. Valmiina hyvä koulu ja hyvät päiväkodit. Perheitä kiinnostaa siirtyminen kerrostaloihin. Mennyttä aikaa ovat isot omakotitalot. - Yleiset toiminnalliset oleskelutilat Kaukovainion keskukseen on hyvä idea. Aktiviteetteja kaiken ikäisille asukkaille, jotka viettävät keskuksessa aikaa. - Ei parkkipaikkoja liikaa keskuksen alueelle. Selvitettävä, voidaanko esim. liikennemerkein toteuttaa vuoropysäköintiä alueella. Vastine Kaukovainion keskuksen tiivistäminen ja uusi asuinrakentaminen vaikuttavat voimakkaasti kaupunkikuvaan ja maisemaan. Keskuksen alkuperäisestä ilmeestä säilyy vain vähän. Uudisrakentaminen keskuksessa on niin runsasta, että alueesta muodostuu rakennuskannaltaan ja kaupunkikuvaltaan selvästi ympäristöstään erottuva alue. Koko keskuksen alueelle laaditussa puustokartoituksessa (Plaana Oy ) korostetaan metsälähiöidentiteetin säilyttämisen tärkeyttä. Männyt ja mäntyvaltaiset kangasmetsät ovat alueen identiteetin kannalta merkittäviä ja tuovat tunnistettavuutta alueelle. Maisema- tai kaupunkikuvallisesti merkittävää säilytettävää puustoa on mm. Merikotkantien varressa. Myös koulun pohjoispuolella sijaitsevassa korttelissa 8 kasvaa nykyään metsää. Kaavassa kortteliin esitetään palvelurakennuksen ja palveluihin liittyvän pysäköintialueen lisäksi kerroksisten asuinrakennusten aluetta. Alueen asuinkäyttö vähentää nykyisiä metsäalueita keskuksen välittömässä läheisyydessä. Maisema- ja kaupunkikuvallisesti merkittävä Merikotkantien varren puusto kuitenkin säilytetään. Hyvin suunniteltuna näkyvälle paikalle tuleva asuinrakentaminen tukee keskuksen identiteettiä ja kaupunkikuvaa. Pientalomainen asutus lisää Kaukovainion kiinnostavuutta mm. lapsiperheiden näkökulmasta ja tukee myönteisten mielikuvien syntyä. Esitetty väljä korttelirakenne tukee myös puuston säilyttämistä. Asuntokannan monipuolistamiseksi kortteliin 8 voidaan hakea erilaista toteuttajaa ja toteutustapaa kuin muualle keskuksen alueelle. Tontinluovutuksen yhteydessä voidaan edistää esimerkiksi perheasuntojen toteuttamista. Kaukovainion asuntokannan monipuolistamiseksi on tarkoitus myöhemmin hyödyntää myös mm. Ylimaankentän aluetta Poikkimaantien varressa. Poikkimaantien varren kaavoituksesta ja käyttöönotosta päätetään aikanaan erikseen. Hiirihaukantie on pyritty linjaamaan siten, että se palvelee hyvin alueen palvelu- ja asuinkorttelialueiden liikennettä. Lasten ja nuorten toivotaan näkyvän Kaukovainion kaupunkikuvassa. Skeittailua ei ole mainittu asemakaavassa tai sen selostuksessa, mutta asemakaavan pohjaksi laaditussa Kaukovainion keskuksen yleissuunnitelmassa (Linja Arkkitehdit Oy, Plaana Oy 2014) skeittailusta kirjoitetaan kartoilla ja tekstissä. Yleissuunnitelman mukaan Hiirihaukantien pohjoispäähän sijoittuvaa oleskelualuetta rajaisivat betoniset istutusaltaat, joiden reunoja voitaisiin hyödyntää reilipintoina ja penkkeinä. Hiirihaukantien pohjoispäähän sijoittuva puistoalue pyritään joka tapauksessa suunnittelemaan kaikenikäisille eikä sitä ole tarkoitus toteuttaa varsinaiseksi liikuntatoimen ylläpitämäksi skeittailupuistoksi. Kaikkien kaukovainiolaisten toivotaan viihtyvän alueella ja kokevan sen sosiaalisesti turvalliseksi. Kerrostalojen uudistuotannossa kysytyimpiä ovat toistaiseksi olleet pienet asunnot. Kaupunki voi kuitenkin vaikuttaa kerrostaloasumisen kiinnostavuuteen ja arvostukseen esimerkiksi edistämällä palvelukeskuksen uudistumista, kunnostamalla puistoja ja muita ulkotiloja, parantamalla ulkoilualueita sekä vahvistamalla lasten ja nuorten asemaa kaupunkitilassa. Asumisen trendeissä voi tapahtua muutoksia ja kerrostaloasumisen arvostus voi kasvaa perheiden keskuudessa. Tinatien kenttää on kehitetty osana ympäristöministeriön asuinalueohjelmaan sisältyvää Tulevaisuuden Kaukovainio -hanketta v Kaukovainion keskuksen asemakaavaa varten on laadittu pysäköintiselvitys, joka puolestaan pohjautuu Oulun teknisen lautakunnan ( ) hyväksymään Asuntorakentamisen pysäköintinor-

54 Liite 3. Kaavaluonnoksen palaute 4 mit -selvitykseen. Selvityksen pohjalta vuorottaispysäköintiä pyritään edistämään, ja pysäköintiin annetaan perusteltuja lievennyksiä. Oulun ev.-lut. seurakuntayhtymä, yhteinen kirkkoneuvosto Oulun seurakuntayhtymä lausuu asiasta seuraavaa: Asemakaavamuutos esityksessä Oulun ev.-iut. seurakuntayhtymän tulevalla tontilla korttelissa 31 talon 2 rakennusalamerkinnän sisällä on merkintä m - 1, joka sallii sijoittaa pääkäyttötarkoitusta häiritsemätöntä myymälä-, toimisto-, harrastus- tai työtilaa maatasokerrokseen. Seurakuntayhtymän tavoitteena on ollut, että talon 2 maatasokerrokseen voidaan rakentaa tarvittaessa tilat seurakunnalliseen toimintaan. Seurakuntayhtymä esittää, että merkintä m - 1 laajennetaan käsittämään seurakunnalliset tilat. Muilta osin kaavamuutosesitys on kannatettava. Vastine Kaavamääräyksiä on tarkennettu siten, että korttelin 31 koilliskulmassa sijaitsevalle rakennusalalle saa sijoittaa myymälä-, toimisto-, harrastus- ja työtilojen lisäksi kokoontumistiloja. Asunto Oy Kananlaulu, hallitus Asunto Oy Kananlaulun hallitus ja osakkeenomistajat vastustavat muutosta Kanahaukantien käyttämistä Kaukovainion keskuksen huoltotienä. Erityistä huolta aiheuttavat alueen heikentyvä liikenne- ja muu turvallisuus sekä asumisviihtyvyyden aleneminen. Perusteluna esitämme seuraavaa: Jokapäiväisen liikenteen ruuhkautuminen 1. Huoltoajoneuvot yhdessä muiden moottoriajoneuvojen kanssa ruuhkauttavat Merikotkantielle ainoan liittymän. Suunniteltuihin kerrostaloihin tulee paljon lisää asukkaita, mikä lisää liikennettä entisestään Kanahaukantiellä sekä rakennusaikana että sen jälkeen. 2. Alueen väestökapasiteetti kasvaa entisestään. Alueella liikennöi paitsi kerrostalojen asukkaat myös posti- ja tavaraliikenteen autot sekä isot jäteautot useita kertoja viikossa. Liikenne pihaalueella on siis jo muutenkin todella vilkasta ottaen huomion Kanahaukantien koon ja liittymän resurssit. Turvallisuusasiat ja alueen siisteys 3. Liikenneturvallisuus kärsii, alueen rauhattomuus ja melusaaste lisääntyvät heti rakennusvaiheessa ja jatkuvat kaavamuutoksen jälkeen. Henkilö-, omaisuus- ja esinevahingot ovat vaarassa kasvaa huomattavasti. Alueella asuu paljon mm. lapsiperheitä. Myös nykyiset tonttien liittymät ovat jyrkät, mikä aiheuttaa omat ongelmansa Kanahaukantielle kääntyessä tai tontille ajettaessa. Nykyisillä moottoriajoneuvoilla ei välttämättä pysty ryhmittymään oikein, jotta ajon voisi suorittaa liikennemääräyksiä noudattaen. 4. Huoltoajosta aiheutuva lika, pöly ja noki kulkeutuvat taloyhtiöiden rappukäytäviin sekä ikkunoiden kautta huoneistoihin. Tämä aiheuttaa ylimääräistä sotkua sekä terveysongelmia. Pysäköintiongelmat 5. Tällä hetkellä Kanahaukantiellä vierailevat ja asuvat joutuvat pysäköimään moottoriajoneuvoja Kanahaukantien varteen. Kanahaukantie on kapea ja mikäli uuden Kaukovainion keskuksen huoltoajo tullaan suorittamaan Kanahaukantien kautta, vaikeuttaa se moottoriajoneuvojen pysäköintiä sekä itse huoltoajoa. Huoltoajo suoritetaan yleensä pakolla, jos normaali reitti on estynyt. Tämä taas aiheuttaa viheralueilla tai kevyenliikenteenväylillä ajamista mikä taas aiheuttaa turhia vaaratilanteita. Näkyvyysongelmat ja asumisviihtyvyys 6. Kaikissa asiantuntijoiden tekemisissä selvityksissä Kaukovainion asumisviihtyvyyteen keskeisenä vaikuttavana tekijänä on painotettu puistomaisuutta, väljyyttä, luonnonläheisyyttä ja vihreyttä : "Kaukovainiota leimaa vihreä ja metsäinen ilme". Alkuperäinen ja nykyinen asemakaava perustuu "ulkosyöttöperiaatteeseen, jonka mukaan alueen keskelle muodostui ajoneuvoliikenteeltä rauhoitettu keskuspuisto. Puiston keskelle sijoitettiin liikekeskus sekä muut palvelut, joille johti jalankulkureittejä asuntokortteleista." Kaukovainio on mainio metsälähiö - esitteestä: "Viheralueet olivat keskeisellä sijalla toimintojen erottajina ja virkistystarkoituksissa. Koko asuinalue oli rajattu muusta kaupunkirakenteesta ja teistä suojaavaila vihervyöhykkeellä". Ote asemakaavan selostuksesta: "Kaukovainion vehreyttä ja metsäisyyttä vaalitaan. Täydennysrakentaminen sijoitetaan ja sopeutetaan olemas-

55 Liite 3. Kaavaluonnoksen palaute 5 sa olevaan rakenteeseen siten, että metsälähiön luonne ja ominaispiirteet säilyvät. Alueen identiteetti otetaan huomioon myös korttelirakenteessa". Näitä asumisviihtyvyyteen vaikuttavia periaatteita ei ole riittävästi huomioitu uudessa asemakaavan muutosluonnoksessa Kanahaukantien ja sen ympäristön osalta. Asukastilaisuudessa esitetyn suunnitelman, havainnekuvien ja käydyn keskustelun perusteella asemakaavan muutosluonnos Kanahaukantien korttelirakenteen osalta uhkaa vähentää asumisviihtyvyyteen keskeisesti vaikuttavia tekijöitä kuten rauhallisuus, vihreys ja puistomaisuus. Vastine Nykyään Kanahaukantietä käyttää noin 350 asukasta. Kaavan mukaan kadun kautta ajetaan tulevaisuudessa yhdeksälle uudelle asuinkerrostalolle sekä uuden liikekeskuksen huoltopihalle. Kaavan toteutuessa Kanahaukantien asukasliikenne lähes kolminkertaistuu nykyisestä. Kadun kautta kulkisi tulevaisuudessa noin asukasta, joista noin 130 asuu vanhoissa rakennuksissa, kadun eteläpuolella. Uuden liikekeskuksen huoltoliikenteen määräksi arvioidaan ajoneuvoa vuorokaudessa. Osa jakeluliikenteestä ajetaan yöllä, jolloin se ei häiritse muuta liikennettä. Kaavassa esitetään, että Kanahaukantietä jatketaan länteen (noin 17 metriä), ja sen länsipäähän toteutetaan uusi kääntöpaikka. Kadun viihtyisyyttä kehitetään leventämällä katualuetta kolme metriä pohjoiseen päin, mikä mahdollistaa kadun reunassa kulkeva jalankulkuväylän parantamisen kaupungin ylläpitämäksi pyörätieksi. Lumitilan leventämisestä huolimatta kadunvarren puustoa pyritään säilyttämään. Kadun rakentaminen edellyttää joka tapauksessa erillistä katusuunnittelua, ja suunnittelun yhteydessä voidaan tarvittaessa tarkastella myös kadunvarren pysäköintiä. Kaukovainion keskuksen tiivistäminen ja uusi asuinrakentaminen vaikuttavat voimakkaasti kaupunkikuvaan ja maisemaan. Alueen alkuperäisistä suunnitelmista peräisin oleva keskusta kiertävä metsäinen virkistysalue säilyy pääosin, mutta sen rajaus muuttuu ja se kapenee osittain. Kaavaan on lisätty määräyksiä mm. uuden liikekeskuksen huoltopihan visuaalisesta ja toiminnallisesta rajaamisesta sekä Hiirihaukantien ja Kanahaukantien välisen autoliikenteen estämisestä. As Oy Maljatien Rivitalot Asunto Oy Kaukovainion Rivitalot suhtautuu erittäin myönteisesti alueen kehittämiseen ja haluaa edesauttaa omalta osaltaan alueen viihtyisyyden paranemista entisestään. Tässä lausunnossamme haluamme esittää mielipiteemme korttelin 8 kaavoituksesta. Asuinrakentaminen kortteliin 8 - On kaavoituksen yleisö-/ osallistumistilaisuuksien näkemysten ja kannanottojen vastainen - On voimassaolevan Oulun yleiskaavan 2020 vastainen - On tulevan / valmistelussa olevan Uuden Oulun yleiskaavan vastainen - On Yhdyskuntalautakunnan , hyväksymän suunnitelman vastainen - Alueelle suunniteltu kaavamerkintä AKR II eli kaksikerroksisia luhtitaloja. Kaukovainion keskustan alueelle ei tyypillinen ja sopimaton rakennusmuoto. Asemakaavaluonnoksessa päiväkodin sijainti Hiirihaukkatalon pohjoispuolella on hyvä. Vastine Kaavassa koulun pohjoispuolelle esitetään palvelurakennuksen ja palveluihin liittyvän pysäköintialueen lisäksi 1 2 -kerroksisten asuinrakennusten aluetta. Hyvin suunniteltuna näkyvälle paikalle tuleva asuinrakentaminen tukee keskuksen identiteettiä ja kaupunkikuvaa. Pientalomainen asutus lisää Kaukovainion kiinnostavuutta mm. lapsiperheiden näkökulmasta ja tukee myönteisten mielikuvien syntyä. Esitetty väljä korttelirakenne tukee myös puuston säilyttämistä. Asuntokannan monipuolistamiseksi kortteliin 8 voidaan hakea erilaista toteuttajaa ja toteutustapaa kuin muualle keskuksen alueelle. Tontinluovutuksen yhteydessä voidaan edistää perheasuntojen toteuttamista. Laadittu kaava toteuttaa voimassa olevaa Uuden Oulun yleiskaavaa (kv , kh ) sekä Kaukovainion maankäytön, liikenteen ja ympäristön yleissuunnitelmaa (yhd.ltk ).

56 Liite 3. Kaavaluonnoksen palaute 6 Tanja Tepsa, kirjastovirkailija / Kaukovainion kirjasto Osallistuin eilen Tulevaisuuden Kaukovainio Yleissuunnitelman esittelytilaisuuteen Kaukovainion asukkaana ja myös Kaukovainion kirjaston edustajana. Esittelytilaisuudesta jäi askarruttamaan pari seikkaa, joihin pyytäisin Teknistä keskusta kiinnittämään huomiota asemakaavaluonnosta tehtäessä. Ensinnäkin Kaukovainion kirjaston etualalle suunnitellusta toiminnallisesta puistosta, eli ns. skeittipuistosta. Skeittipuiston rakentaminen on hieno asia. Nuoret tarvitsevat sellaisen ja olemme sitä kirjastonkin puolesta useissa puheenvuoroissa toivoneet. Nyt kuitenkin kun kaupunki on päättänyt jättää uuden nuorisotilan rakentamatta (tilat koululta) tuo suunniteltu skeittipuiston paikka on kirjaston kannalta huono. Skeittipuisto tulee suoraan kirjaston etualalle. Huolena on että tämä tulee lisäämään levottomuutta ja häiriökäyttäytymistä nuorten taholla kirjastossa. Nuoriso-ongelman takia kirjaston rauhoittumisen eteen on tehty kovasti töitä koko kirjaston kaksivuotisen olemassaolon ajan. Meillä on aika ajoin ollut sopimus vartijan käynnistä kirjastossa ja tälläkin hetkellä sovittuna vartijan käynnit tämän syksyn ajan joulukuun loppuun kaksi kertaa viikossa. Ongelma ei ole aivan pieni ja se kuormittaa henkilöstöä todella paljon vartijan käynneistä huolimatta. Tästä edellä mainitusta syystä toivoisin kirjastomme puolesta, että ko. skeittipuiston sijainti harkittaisiin uudelleen. Hiirihaukkatalossa/koululla on jo tällä hetkellä nuokkaritoimintaa koulun toisessa kerroksessa, sisäänkäynti koulun länsipuolelta takapihan kautta. Eikö olisi järkevämpää sijoittaa tuo skeittipuisto niin että nuoret "ohjautuisivat" mieluummin koulun/nuokkarin tiloihin sisätiloihin halutessaan. Kirjastoon nuoretkin ovat toki tervetulleita, mutta kirjasto ei voi toimia nuorisotiloina. Toinen seikka jonka pyytäisin huomioimaan ja josta olen aikaisemmissa esittelytilaisuuksissa jo puhunutkin useaan otteeseen. Kirjastomme pohjoispuolelle oli piirustusten mukaan suunniteltu uutta parkkipaikkaa. Kirjastossamme on juuri sillä kohtaa pohjoispuolen kulmauksessa korkeat lattiasta kattoon yltävät kulmaikkunat. Näkymä ikkunoista on kaunis ja rauhoittava puistonäkymä. Nyt kyseinen parkkipaikka suoraan ko. ikkunoiden taakse tulisi pilaamaan koko näkymän. Toivon että uutta kaavaluonnosta tehtäessä huomioitaisiin jo olemassa oleva rakennettu ympäristö ja kirjaston suunnitelleen arkkitehdinkin näkemystä kunnioitettaisiin. Ikkunat eivät ole kyseisellä paikalla varmaankaan sattumalta. Tervetuloa tutustumaan Kaukovainion kirjastoon. Lisätietoja kirjaston johdolta halutessanne voitte ottaa yhteyttä johtajaamme Marja-Riitta Mikkolaan (Kaukovainion ja Maikkulan kirjastot) Vastine Hiirihaukantien pohjoispäähän sijoittuva puistoalue pyritään suunnittelemaan kaikenikäisille eikä sitä ole tarkoitus toteuttaa varsinaiseksi liikuntatoimen ylläpitämäksi skeittailupuistoksi. Kaikkien kaukovainiolaisten toivotaan viihtyvän alueella ja kokevan sen sosiaalisesti turvalliseksi. Myös lasten ja nuorten toivotaan näkyvän Kaukovainion keskuksen kaupunkikuvassa. Kouluun, kirjastoon ja päiväkotiin liittyvän uuden pysäköintialueen toteuttaminen vaikuttaa maisemaan koulun pohjoispuolella ja myös kirjaston ikkunoista avautuviin näkymiin. Maisema- tai kaupunkikuvallisesti merkittävää puustoa säilytetään Merikotkantien varressa. Jussi Björklund Hiirihaukkatalo, kortteli 7a, on ainoa nykyisistä rakennuksista joka jäisi jäljelle Kaukovainion ydinkeskuksessa. Viitaten siihen mitä sen korttelin, 7a, ja liikekeskuksen uuden korttelin, 32a, yleissuunnitelmasta jo lausuttiin asemakaavan esittelytilaisuudessa , haluaisin erityisesti vielä nostaa esille ja korostaa muutamia kyseisten kortteleiden ja niiden lähiympäristön turvallisuuteen ja viihtyisyyteen liittyviä asioita: Mielestäni yleissuunnitelmassa tulisi kiinnittää suunniteltua enemmän huomiota koulun oppilaiden turvallisuuteen heidän koulumatkoillaan keskuksen läpi joko jalan, pyörällä tai muulla tavalla, etenkin pimeänä vuodenaikana. Uuden liikekeskuksen, kortteli 32a, suunnittelussa tulisi mielestäni kiinnittää erityistä huomiota sen ja sen lähiympäristön turvallisuuteen ja viihtyisyyteen. Nykyisen liikekeskuksen ympäristön eriasteisten häiriöiden aiheuttamien lieveilmiöiden syntyminen tulisi pyrkiä ehkäisemään mahdollisimman pitkälle jo etukäteen, jotta Kaukovainion uuden keskuksen maine säilyisi jatkossa hyvänä. Se on nähdäkseni oleellinen seikka, jolla voimme vaikuttaa liikekeskuksen suosioon ja kävijämäärään.

57 Liite 3. Kaavaluonnoksen palaute 7 Tähän liittyen ehdotan, että jo suunnittelun tässä vaiheessa kuultaisiin laajemminkin aiheeseen liittyen myös tämän alan ammattilaisten näkemyksiä asiasta. Mielestäni oppia kannattaisi myös hakea muiden liikekeskusten ratkaisuista unohtamatta lähellä sijaitsevien Höyhtyän ja Ranta-Kastellin ratkaisuja ja kokemuksia. Edellä mainittuun viitaten, esitän harkittavaksi seuraavia tarkennuksia yleissuunnitelmaan, tavoitteena myös autoliikenteen ja kevyen liikenteen kohtaamispaikkojen vähentäminen ja siten vaaratilanteiden syntymisen ehkäiseminen: 1. Hiirihaukantie siirretään sen yleissuunnitelmassa olevalta paikaltaan kulkemaan Merikotkantien liikenneympyrästä lähes suoraan etelään aivan liikekeskuksen länsipuolelta ja sen parkkipaikka olisi puolestaan heti sen länsipuolella. Hiirihaukantien ja liikekeskuksen väliin varataan reilu tila liikenneympyrään johtavaa kevyen liikenteen tietä ja riittävän monta asianmukaista pyörätelinettä varten. 2. Esitettyä liikekeskusta kavennetaan itälänsisuunnassa sen verran, että sen tarvitsema huoltoliikenne sopii kulkemaan ja kääntymään sen taka- eli itäpuolella, kajoamatta siellä olevaan puustoon. Vaihtoehtoisesti kääntyminen voisi tapahtua sisäänajoreitin mutkassa pohjoispäädyssä. Huoltoreitti toimisi myös toisena pelastustienä. 3. Korttelin 31 pohjoisosaan liikekeskusta vastapäätä esitetystä talosta 1/VII jouduttaisiin luopumaan, jotta liikekeskusta voidaan pidentää eteläsuuntaan edellä kohdassa 2 mainitusta syystä. Siitä olisi myös se etu, että suunnitellulle toriaukiolle tulisi enemmän väljyyden tunnetta ja se olisi myös valoisampi kesäaamuisin ja aamupäivisin. Liikekeskuksen eteläpään kevyenliikenteen-/pelastustielle jäisi myös enemmän tilaa. 4. Kanahaukantie rauhoitetaan kaikelta liikekeskuksen raskaalta huoltoliikenteeltä. Se hoidetaan sen sijaan kokonaan edellä kohdassa 2 mainitulla tavalla. Kanahaukantien länsipäästä johtaisi ainoastaan kevyenliikenteentie liikekeskuksen eteläpuolitse jatkuen parkkialueen eteläreunaa pitkin nykyiselle etelä- pohjoissuuntaiselle pyörätielle ja risteyksestä myös suoraan länteen. 5. Tiivistetysti ilmaistuna edellä esitetyt liikekeskuksen liikenneratkaisut tarkoittaisivat, että asiakasliikenne pohjoisesta liikenneympyrän suunnasta tapahtuisi sekä autolla, pyörällä että jalan. Asiakasliikenne idästä Kanahaukantietä pitkin tapahtuisi joko jalan tai pyörällä. Tämä ratkaisu tarkoittaisi, ettei Kanahaukantietä tarvitsisi leventää nykyisestään, mikä mahdollistaisi sen kauniin koivukujan säilyttämisen. 6. Hiirihaukantien siirtämisestä yleissuunnitelmassa esitetyltä paikalta edellä kohdassa 1 mainittuun paikkaan lähemmäksi liikekeskusta seuraisi lisäksi, että päiväkodille, kortteli 7, yleissuunnitelmassa esitetyltä kulkutieltä pitäisi rakentaa oma huolto-/pelastustie Hiirihaukkatalon pääsisäänkäynneille. Kulkutien ajonopeutta tulisi mielestäni alentaa. Lisäksi tulisi mielestäni harkita Hiirihaukantien ajonopeuden alentamista. Kuva: Jussi Björklundin mielipiteeseen liittyvä piirros. Vastine Mielipiteessä viitataan keskuksen yleissuunnitelman korttelisuunnitteluvaiheessa käytettyihin korttelinumeroihin, jotka on kuvattu yleissuunnitelmaraportin (Linja Arkkitehdit Oy, Plaana Oy 2014) sivulla 9. Korttelin 32 länsireunaan on kaavassa osoitettu laaja autopaikkojen korttelialue, joka palvelee liikekeskusta ja jonka toteutus kytketään liikekeskuksen toteuttamiseen. Koulun ja kirjaston henkilökunnan

58 Liite 3. Kaavaluonnoksen palaute 8 pysäköinti sekä mahdollisen päiväkodin saattoliikenne sijoittuvat erilliselle alueelle koulun pohjoispuolelle, kortteliin 7. Liikenneympäristö liittymineen ja suojateineen on pyritty suunnittelemaan selkeäksi ja helposti hahmotettavaksi. Liikekeskuksen yhteys pysäköintialueeseen on pyritty suunnittelemaan sujuvaksi ja toimivaksi. Kaavassa Hiirihaukantie on pyritty linjaamaan siten, se palvelee hyvin ympäröiviä palvelu- ja asuinkorttelialueita. Myös koulun saattoliikenne voi hyödyntää Hiirihaukantietä. Petri Hälinen Tässä lausunnossa haluan esittää mielipiteeni korttelin 8 kaavoituksesta. - Kaukovainion tulevaisuuden suunniteluun on järjestetty monta asukastilaisuutta ja osallistujia on ollut aina runsaasti. Jokaisessa tilaisuudessa on ollut näkyvästi esille se että koulun viereistä tonttia 8 ei saa ottaa rakentamiseen. Asiaa on esitelty viimeksi keväällä ministerille. - Tontille 8 suunniteltu asuntorakentaminen olisi kallista ja tontista tulisi elitistinen virkamiesvallan monumentti - Tontille 8 voisi syntyä jokin erityinen pilkkanimi, koska se on otettu käyttöön asukkaista välittämättä - Päiväkodille tontilta osoitettu tila on hyvä, mutta ei muuta. Kaukovainion keskuksen kaavoituksen suhtaudun erittäin positiivisesti ja kannatan muuten sen toteuttamista. Tarvittaessa kaupunki saa nopeastikin toteutettua tontteja asuntorakentamiseen kaukovainiolta yleissuunnitelmassa olevilta muilta alueilta esim. poikkimaantien varresta. Vastine Kaavassa koulun pohjoispuolelle esitetään palvelurakennuksen ja palveluihin liittyvän pysäköintialueen lisäksi 1 2 -kerroksisten asuinrakennusten aluetta. Korttelin 8 käyttöönotto vähentää metsäalueita keskuksen välittömässä läheisyydessä. Maisema- ja kaupunkikuvallisesti merkittävä Merikotkantien varren puusto kuitenkin säilytetään. Hyvin suunniteltuna näkyvälle paikalle tuleva asuinrakentaminen tukee keskuksen identiteettiä ja kaupunkikuvaa. Pientalomainen asutus lisää Kaukovainion kiinnostavuutta mm. lapsiperheiden näkökulmasta ja tukee myönteisten mielikuvien syntyä. Esitetty väljä korttelirakenne tukee myös puuston säilyttämistä. Asuntokannan monipuolistamiseksi kortteliin 8 voidaan hakea erilaista toteuttajaa ja toteutustapaa kuin muualle keskuksen alueelle. Tontinluovutuksen yhteydessä voidaan edistää perheasuntojen toteuttamista. Kaukovainion asuntokannan monipuolistamiseksi on tarkoitus myöhemmin hyödyntää myös mm. Ylimaankentän aluetta Poikkimaantien varressa. Poikkimaantien varren kaavoituksesta ja käyttöönotosta päätetään aikanaan erikseen. Ympäristölakiasiaintoimisto S. Eskelinen Oy Erinomainen ajatus osoittaa merkittävää täydennysrakentamista Kaukovainiolle. Maamerkiksi kaavailtu kerrostalo voisi olla muutaman kerroksen korkeampi, kuten alustavissa ideasuunnitelmissa oli aiemmin esitetty (ainakin yhdessä suunnitelmassa). Paikka olisi sovelias vielä näyttävämmällekin maamerkille, kuin nyt on hahmoteltu kaavaluonnokseen. Kaavaluonnoksen selostuksesta taitaa puuttua meluselvitykset tai selvitys melun huomioimisesta. Kuitenkin alueelle kaavaillaan runsaasti uutta asutusta: parisen tuhatta asukasta lisää. Esim. koulun pohjoispuolelle suunniteltu uusi asuinkortteli olisi tulossa lähes kiinni merikotkantiehen. Miten uuden asutuksen myötä kasvava liikenne vaikuttaa tähän alueeseen ja ylipäänsä uudistettavien kerrostalokorttelien toteutukseen. Kaavamääräysten mukaan uudistettavien kortteleiden tonttien aitaaminen ei ole sallittua. Tälläkin voi olla merkitystä meluntorjunnan kannalta. Meluntorjunta kasvavan liikenteen oloissa? Kasvavan liikennemelun huomioiminen vaikuttaa muutenkin vähäiseltä / ylimalkaiselta kaavaluonnoksessa. Onko olettamuksena se, että tulevaisuudessa liikennevälineet ovat hiljaisempia vai se, että kasvava asutus nojautuu kevyeen liikenteeseen, kuten pyöräilyyn ja kävelyyn sekä joukkoliikenteeseen, kuten linja-autot ja pikaraitiotie? Tilavaraus pikaraitiotielle puuttuu, onko sitä huomioitu lainkaan? Samanaikaisesti esim. yleiskaavatyön yhteydessä kaavaillaan kampusalueet yhdistävää pikaraitiotietä Linnanmaa Kontinkangas Kaukovainio Lentokenttä.

59 Liite 3. Kaavaluonnoksen palaute 9 Kaavamerkinnöissä on epäjohdonmukaisuutta: osa roomalaisista kerroslukua osoittavista numeroista tummennettu ja osa vaalealla. Vaaleat numerot erottuvat heikosti ja voivat johtaa maallikoita harhaan. Vaikka tässä kaavassa kyse on nimenomaan Kaukovainion keskustan/keskuksen kehittämisestä, voisi samalla visioida myös mahdollisuudesta merikotkantien itäpuolisten korkeiden kerrostalojen korottamiseen 1-2 kerroksella. Myös tämä toisi näyttävyyttä Kaukovainion yleisilmeeseen, uusia asukkaita alueelle ja edistäisi samalla kyseisten kerrostalojen saneerausmahdollisuuksia. Ympäristölakiasiaintoimisto S. Eskelinen Oy Tilavaraustarkastelu pikaraitiotieyhteyttä varten olisi järkevä tehdä asemakaavatyön yhteydessä. Pikaraitiotien linjaus sijoittuisi todennäköisesti Merikotkantien varteen, edeten joko uuden liikekeskuksen kautta poiketen, tai sitten pelkästään Merikotkantien kautta Hiiroseen Kiilakiventien yrityskeskittymän (Rautalaani jne.) kautta kohti lentokenttää. Kaukovainion keskuksen asemakaavassa olisi hyvä varmistaa riittävät väylät raitiotielle, eli huolehtia siitä, että todennäköisiä reittivaihtoehtoja ei suljeta liian tiiviillä rakentamisella. Toisaalta uudisrakentaminen on syytä vetää hieman kauemmaksi kadun reunasta, mikäli raitiotie tulisi esim. Merikotkantielle katualueelle. Pikaraitiotien visiointi Kaukovainion kautta puoltaa tehokasta rakentamista alueelle. Ehkäpä nyt luonnostellun Kaukovainion keskuksen rakentamisen tulisi olla vieläkin tehokkaampaa? Nyt tulisi aktiivisesti visioida myös mahdollisuudesta Merikotkantien itäpuolisten korkeiden kerrostalojen korottamiseen 1-2 kerroksella. Oulun kaupungin tulisi aktiivisesti edistää myös tämän alueen kehittämistä. Myös se toisi näyttävyyttä Kaukovainion yleisilmeeseen ja edistäisi samalla kyseisten kerrostalojen saneerausmahdollisuuksia. Uudet asukkaat mainitulle alueelle toisivat uusia käyttäjiä Kaukovainion kannalta tärkeille palveluille ml. joukkoliikenteelle. Tämä palvelisi myös pikaraitiotien saamista alueelle. Tässä olisi mahdollisuuksia kehitystä nopeuttavaan synergiaan. Pikaraitiotien tuleminen alueelle olisi sitä todennäköisempää mitä suurempi populaatio kaupunginosaan saadaan rakennettua. Vastine Ympäristölakiasiaintoimisto S. Eskelinen Oy:n kahteen mielipiteeseen Kaavan laadinnan yhteydessä on arvioitu, että kaupunkikuvan kannalta Merikotkantien ja Hiirihaukantien kulmaukseen sopii parhaimmin 8- kerroksinen rakennus. Rakennuksen korottaminen tästä olisi teknisesti ja taloudellisesti vaikeaa, koska tarvittavia pysäköintipaikkoja ei saataisi sovitettua alueelle edullisesti. Maanalainen pysäköintilaitos edellyttää aina tiettyjä järjestelyjä, joiden vuoksi pienen laitoksen toteuttaminen ei ole kannattavaa. Kaukovainion maankäytön, liikenteen ja ympäristön yleissuunnittelun yhteydessä on laadittu melutarkastelu, jonka mukaan Merikotkantien liikenne aiheuttaa jonkin verran melua. Korttelin 8 pihatiloja on syytä sulkea melulta rakennusten avulla, ja Merikotkantietä lähinnä olevien asuinrakennusten parvekkeet on syytä lasittaa. Parvekkeiden lasittamisesta on lisätty määräys kaavaan, ja myös kaavan selostusta on tarkennettu. Kaukovainion maankäytön, liikenteen ja ympäristön yleissuunnittelun yhteydessä on arvioitu, että Kaukovainion asutus painottuu Merikotkantien varteen ja joukkoliikennereitti (linja-autoreitti tai raitiotie) kulkee jatkossakin Merikotkantien ja Maakotkantien kautta. Myös Uuden Oulun yleiskaavassa tavoitteellinen ja linjaukseltaan ohjeellinen kaupunkiraitiotien kehittämiskäytävä on esitetty olemassa olevan joukkoliikennereitin kohdalle. Merikotkantien ylileveä (30 m) katualue mahdollistaa monenlaiset järjestelyt. Kaava jättää Hiirihaukantien ja Jalohaukantien välisen tilan avoimeksi puistoksi ja lähivirkistysalueeksi; keskuksen ja sitä ympäröivän viherkehän läpi ei olla tässä paikassa johtamassa autoliikennettä tai joukkoliikennettä. Kaukovainion olemassa olevien kerrostalojen korottamisen taloudellishallinnollisia edellytyksiä on tarkasteltu mm. osana Asuinalueiden kehittämisohjelmaa laaditussa pro gradututkielmassa ( pdf). Tutkielman mukaan rakennusoikeuden alhainen hinta asettaa tiukat reunaehdot täydennysrakentamisen suunnittelulle ja toteutukselle. Tarvittaessa korottamista voidaan kuitenkin yhä suunnitella (kiinteistönomistajien hakemuksesta) erillisenä hankkeena.

60 Liite 4. Kaavaehdotuksen palaute 1 Kaavaehdotuksen palaute Pohjois-Pohjanmaan museo, Anita Yli-Suutala ja Mika Sarkkinen Rakennettu kulttuuriympäristö Yleissuunnitelmassa nähdään luonnoksesta ehdotusvaiheen tehdyt muutokset ja tarkennukset. Keskinäistä rakentamisen volyymiä on arvioitu osittain uudelleen kahden korttelin kesken. Eteläisen (kortteli 31) asuinrakentamista on lisätty ja vastaavasti itäisen alueen (kortteli 32), Merikotkantien ja Kanahaukantien välisen alueen asuin korttelin volyymiä vähennetty kuudesta viiteen 7-kerroksiseen pistetaloon. Etäisyydet (ko. 32) tontin keskelle sijoitettuihin kahteen vastaavaan pistetaloon on kuitenkin lähentynyt. Korttelin eteläreuna on uhrattu massiiviselle autopaikoituskentälle ja autokatokset muodostavat korkea aidan Kanahaukantielle päin. Katosrivillä suljetaan suurelta osin yhteyksiä ja maantasonäkymiä piha-alueilta. Merikotkantieltä nähtynä tornirivistö muodostaa mielenkiintoisen talosarjan päättyen Hiirihaukantien risteyksen 8-kerroksiseen torniin puuston jäädessä tien ja rakennusten väliin. Puustovyöhyke ympäröi korttelia, mutta sisäpihan tiukat järjestelyt ja kansirakenteet muuttavat alueen alkuperäistä identiteettiä kaupunkimaiseen suuntaan. Hiirihaukantien liikekeskuksen eteen sijoittuva mittava paikoituskenttä hallitsee näkymää, jota on laajennettu lisää toriaukion kohdalta autojen hyväksi. Eteläisen korttelin 31 volyymiä on kasvatettu lisäämällä yksi pistetalo. Tornitalojen keskinäinen asemointi muodostaa tiukan, vaihtelevakerroksisen kulman 7-kerroksilla nurkkatorniila. Sijoitukset näyttävät hieman vierailta maisemakokonaisuudessa. Rakennusten välisten pihojen maantasonäkyvyyttä on katkaistu autokatoksilla ja vapaan pihaalueen osuus on pienentynyt entisestään. Alkuperäisestä Kaukovainion metsälähiön periaatteesta on edetty kauas ja luonnontilaisesta metsäilmeestä muutos on näkyvä. Maisemallisesti tärkeä viherkehä kevyen liikenteen verkostoineen on suurelta osin säilyttänyt paikkansa ja identiteettinsä sekä ulkopuolelta korttelia että pihoilta ulkopuolelle katsottuna. Uudet rakennusmassat tuovat korkeusvaihteluineen olemassa olevalle alueelle uuden kaupunkimaisen tiiviin kerrostuman, joka tulee muuttamaan alueen alkuperäistä rakennettua ilmettä. Myös koulutontin pohjoispuolen käyttöönotto vähentää puistoaluetta. Pohjois-Pohjanmaan museolla ei ole muuta huomautettavaa Kaukovainion keskuksen, asemakaavan ja tonttijoen muutosehdotuksesta. Arkeologinen kulttuuriperintö Kaukovainion keskuksen, asemakaavan ja tonttijoen muutosalueella ei sijaitse muinaismuistolain (295/1963) tarkoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Pohjois-Pohjanmaan museolla ei ole huomautettavaa kaavaehdotuksesta arkeologisen kulttuuriperinnön osalta. Vastine Kaukovainion keskuksen tiivistäminen ja uusi asuinrakentaminen vaikuttavat voimakkaasti kaupunkikuvaan ja maisemaan. Keskuksen alkuperäisestä ilmeestä säilyy vain vähän. Uudisrakentaminen keskuksessa on niin runsasta, että alueesta muodostuu rakennuskannaltaan ja kaupunkikuvaltaan selvästi ympäristöstään erottuva alue. Metsälähiön luonne ja keskeiset ominaispiirteet säilyvät osittain. Maisemallisesti merkittävää puustoa säilytetään erityisesti Merikotkantien varressa sekä keskuksen ympärillä. Kaavaluonnoksen jälkeen rakennusalojen sijoittelua on tarkistettu päivitetyn yleissuunnitelman pohjalta. Kaavaehdotuksessa esitettyjen muutosten tarkoituksena on tukea alueen toteuttavuutta. Oulun kaupungin Sivistys- ja kulttuuripalvelut, sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä Kaavaa on valmisteltu yhteistyössä sivistys- ja kulttuuripalveluiden kanssa. Jatkosuunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomioita ostoskeskuksen ja Hiirihaukkatalon välittömässä läheisyydessä toteutettavien liikennejärjestelyiden suunnitteluun ja toteuttamiseen, jotta kouluympäristön turvallisuus voidaan varmistaa. Vastine Oppilaiden turvallisuutta voidaan parantaa jatkosuunnittelun yhteydessä mm. hidastamalla ajoneuvojen nopeuksia; huolehtimalla, ettei katujen ja liittymien lähelle muodostu näkymäesteitä sekä ohjaamalla Hiirihaukantien ylittävä jalankulku- ja pyöräliikenne suojateiden kohdalle. Turvallisuutta lisäisi myös koululaisten saattoliikenteen opastaminen koulun pohjoispuolelle rakennettavalle pysäköintialueelle tai Hiirihaukantielle kiertoliittymän

61 Liite 4. Kaavaehdotuksen palaute 2 länsipuolelle rakennettavalle pysäkille. (Ks. myös Hiirihaukkatalon ja Kaukovainion palvelukeskittymän johtoryhmän muistutus sekä tämän vastine.) Kaukovainio Hiirosen suuralueen yhteistyöryhmä, puheenjohtaja Petri Hälinen Ensimmäisessä suunnittelutapahtumassa vuonna 2010 asukkaat toivat laajasti esille seuraavia asioita: - Teboilin risteyksessä on liikenneongelmia ja turvattomuuden tunnetta - Ostoskeskuksen ympäristö koetaan turvattomaksi - Korttelin 8 metsä on kaukovainiolaisille hyvin tärkeä paikka. Edelleen vuonna 2017 nämä asiat on niitä joihin asukkaat toivovat muutoksia. - Ostoskeskuksen rakentaminen vaikuttaa hyvältä. Huolenaiheena on liikennejärjestelyt kasvavan Hiirihaukantien asukasliikenteen myötä ja erityisesti liikenteen siirtyminen hyvin lähelle koulun pihaa. - Ostoskeskuksen alueelle toivottaisiin yhteistä tapahtumatorialuetta, jos kaikki tontit siirtyvät pois kaupungin omistuksesta niin voiko alue toteutua. - Edelleen suurin osa asukkaista haluaa säilyttää koulun pohjoispuolella olevan metsän eikä aluetta toivota käytettävän asuntorakentamiseen. Metsän paikalle esitettyjen rivi- ja pientalojen merkitys kaukovainion asukasmäärään ja lasten määrään on täysin marginaalinen. Tontti voidaan jättää ottamatta asumiskäyttöön eikä sillä olisi vaikutusta ostoskeskuksen rakentamiseen ja kehittämiseen. - Koulun tonttiin rajautuvan tontin lohkominen omaksi tontiksi päiväkodille koetaan hyväksyttäväksi. Tämän lausunnon perusteena on tiedotus- ja keskustelutilaisuudessa noin 45 asukkaan esille tuomat asiat. Asioiden kantaa puolesta ja vastaan kerättiin kädennosto äänestyksellä. Toivon että asukkaiden mielipiteet huomioitaisiin tulevassa suunnittelussa. Vastine Ns. Teboilin risteys (Joutsentien ja Merikotkantien liittymä) sijaitsee Kaukovainion asuinalueen pohjoisosassa. Kaupunginvaltuusto hyväksyi sitä koskevan kaavamuutoksen , mutta toistaiseksi uutta risteystä ei ole toteutettu. Uuden liikekeskuksen arvioidaan muodostavan houkuttelevan kokonaisuuden. Olemassa olevien heikosti hoidettujen liikerakennusten ja huoltopihojen poistuminen parantaa kaupunkikuvaa ja lisää koettua turvallisuutta. Hiirihaukantien liikennemäärä on nykyään noin ajoneuvoa vuorokaudessa, ja asiointiliikenteen odotetaan kasvavan tulevaisuudessa. Hiirihaukantien kautta kulkevat tulevaisuudessa myös mm. koulun ja päiväkodin saatto- ja huoltoliikenne sekä noin 500 asukasta. Aamun huipputunnin aikana asukasliikenteen määräksi arvioidaan n. 60 ajoneuvoa tunnissa. Liikekeskuksen asiointiliikenne on suurimmillaan vasta koulupäivän jälkeen. Oppilaiden turvallisuutta voidaan parantaa jatkosuunnittelun yhteydessä mm. hidastamalla ajoneuvojen nopeuksia; huolehtimalla, ettei katujen ja liittymien lähelle muodostu näkymäesteitä sekä ohjaamalla Hiirihaukantien ylittävä jalankulku- ja pyöräliikenne suojateiden kohdalle. Turvallisuutta lisäisi myös koululaisten saattoliikenteen opastaminen koulun pohjoispuolelle rakennettavalle pysäköintialueelle tai Hiirihaukantielle kiertoliittymän länsipuolelle rakennettavalle pysäkille. (Ks. myös Hiirihaukkatalon ja Kaukovainion palvelukeskittymän johtoryhmän muistutus sekä tämän vastine.) Osa liikekeskuksen länsipuolelle osoitetusta autopaikkojen korttelialueesta (LPA-4) on osoitettu toriaukiona yleiseen käyttöön varatuksi alueen osaksi. Kaavassa alueelle määrätään toteutettavaksi korkeatasoinen ja viihtyisä aukiomainen torialue. Lisäksi määrätään mm, että autopaikkojen korttelialueesta laaditaan käyttösuunnitelma, jossa esitetään oleskelualueet, istutettavat alueet, pysäköintipaikat sekä alueen liittyminen ympäristöönsä. Arina Kiinteistöt Oy:n, Kaukovainion Ostoskeskus Oy:n, YIT Rakennus Oy:n ja kaupungin kesken solmitussa toteuttamissopimuksessa (yhdyskuntalautakunta ) puolestaan todetaan, että autopaikkojen korttelialue kuuluu kokonaisuudessaan uuden liikekiinteistön toteuttamisvastuulle ja se on toteutettava kokonaisuudessaan liikekiinteistön toteuttamisaikataulussa. Lisäksi todetaan, että torialueen käytöstä ja sen perusteista päättää liikekeskus. Alueen käyttämisestä tapahtumiin on mahdollista sopia liikekeskuksen kanssa.

62 Liite 4. Kaavaehdotuksen palaute 3 Kaavassa koulun pohjoispuolelle esitetään uuden palvelurakennuksen ja palveluihin liittyvän pysäköintialueen lisäksi 1 2 -kerroksisten asuinrakennusten aluetta. Alueen asuinkäyttö vähentää nykyisiä metsäalueita keskuksen välittömässä läheisyydessä. Maisema- ja kaupunkikuvallisesti merkittävä Merikotkantien varren puusto kuitenkin säilytetään. Hyvin suunniteltuna näkyvälle paikalle tuleva asuinrakentaminen tukee keskuksen identiteettiä ja kaupunkikuvaa. Pientalomainen asutus lisää Kaukovainion kiinnostavuutta mm. lapsiperheiden näkökulmasta ja tukee myönteisten mielikuvien syntyä. Esitetty väljä korttelirakenne tukee myös puuston säilyttämistä. Korttelin 8 mahdollinen luovutus rakentamiskäyttöön säilyy kaupungin päätösvallassa. Asuntokannan monipuolistamiseksi kortteliin voidaan hakea erilaista toteuttajaa ja toteutustapaa kuin muualle keskuksen alueelle. Tontinluovutuksesta päätetään erikseen, ja luovutuksen yhteydessä on syytä edistää perheasuntojen toteuttamista. Hiirihaukkatalon ja Kaukovainion palvelukeskittymän johtoryhmä, johtaja/rehtori Timo Kettunen Kaukovainio-Hiirosen alueen palvelukeskittymän johtoryhmä edustaa kaikkia alueen toimijoita ja asukkaita. Palvelukeskittymän työssä ovat mukana Hiirihaukkatalon, Hiirosenkodin, lastensuojelun, nuorisopalveluiden, kolmannen sektorin, Serviisin, seurakunnan, varhaiskasvatuspalveluiden, kirjastopalveluiden, kansalaisopiston (Vuolle Setlementti ry), monikulttuurisuustyön, yhtenäisen peruskoulun kotikoulutoimikunnan, ostoskeskuksen yrittäjien ja asukkaiden edustajat. Tervehdimme ilolla ja tyytyväisyydellä sitä, että kaavaehdotus on viimein saatu tähän vaiheeseen. Alueen kehittäminen edellyttää nopeita ratkaisuja, jotta erittäin pitkään odotettu kehittämisen vaihe saadaan vihdoin käyntiin. Olemme tutustuneet viimeisimpään kaavaehdotukseen ( ). Pyydämme ottamaan jatkovalmistelussa erityisesti huomioon seuraavat asiat: 1. Lasten ja nuorten turvallisuus Viimeisimmässä kaavaehdotuksessa palvelukeskukseen ja keskuksen perälle kerrostaloihin johtava tie on siirretty Hiirihaukkatalon tontin välittömään läheisyyteen. Suora tienpätkä, joka menee tontin vierestä, johtaa selkeään liikenneturvallisuusriskiin. Monitoimitalon tontille kulkee päivittäin yli 500 lasta, nuorta ja aikuista. Kulku tapahtuu pääosin ko. alueen kautta. Liikenne ja kulkeminen on päivittäistä ja tapahtuu vuodessa noin 200:n päivän ajan. Kysymyksessä on siis alueen arjen logistiikan kannalta keskeisin kysymys. Riski liikennevahingoille ja vakavammille kolareille jalankulkijoiden, pyöräilijöiden ja autoilijoiden kesken kasvaa nykyisestä tilanteesta huomattavasti. Esitämme, että tien sijoittumista ja kulkua palvelukeskukseen ja kerrostaloihin palvelukeskuksen perälle siirretään kauemmaksi monitoimitalon tontin rajalta. Ehdotamme harkittavaksi yhtenä vaihtoehtona sitä, että autojen parkkipaikka sijoitetaan palvelu- /ostoskeskuksen pohjoispäätyyn Merikotkantien ja Hiirihaukantien risteysalueen välittömään läheisyyteen. Tällä ratkaisulla autot sijoittuvat kauppojen välittömään läheisyyteen, mutta eivät vie mahdollisuutta ns. tapahtumatorin sijoittamiselta ja rakentamiselta (kohta 2). Kohtaan on merkitty kaavaluonnoksessa yksi kerrostalo. Parkkipaikalta tie voisi johtaa esimerkiksi palvelu-/ostoskeskuksen itäpuolen kautta palvelu-/ostoskeskuksen eteläpuolella oleville tonteille ja taloille. Lisäksi esitämme harkittavaksi, että palvelu- /ostoskeskuksen eteläpuolella sijaitseville tonteille ja taloille kulku johdettaisiin esimerkiksi Tinatien ja/tai Vaskitien kautta. 2. Alueen tapahtumatori - monitoimitalon ja kauppojen välinen alue Palvelukeskuksen keskiössä on Hiirihaukkatalon ja kauppojen välinen alue. Kaavassa tämä alue on varattu pääosin autoille. Tämä on meille pettymys. Alun perin ajatuksena oli, että alueen yhteisöllisyyden ja erilaisten tapahtumien järjestämisen näkökulmasta juuri tuo alue olisi keskiössä. Mikäli se varataan pelkästään autoille, se ilmentää vanhanaikaisuutta koko alueella. Lisäksi se johtaa siihen, että ison osan aikaa iltaisin ja osin viikonloppuisin alueen täyttää tyhjä parkkipaikka. Ehdotamme, että paikoitusratkaisua selvitetään vielä uudelleen ja siitä tehdään vielä tarkennettuja ehdotuksia, joka ottaa huomioon esittämämme näkökulman. Vaihtoehtoisia ratkaisuja on esitetty kohdassa Osa uusista asunnoista tulee olla perheasuntoja Kaavaan tulee merkitä rakentajille velvoite siitä, että osa asunnoista on selkeästi perheasuntoja. Mikäli uudisrakennusten asunnot ovat lähes pelkästään pieniä yksiöitä tai kaksioita, alueen kehittäminen ja

63 Liite 4. Kaavaehdotuksen palaute 4 palvelurakenne yksipuolistuvat merkittävästi. Kaukovainion alue on kaupungin välittömässä läheisyydessä sijaitseva alue, joka on erittäin kiinnostava lapsiperheiden asuinalue sijaintinsa ja metsäisen ympäristön johdosta. Lapsiperheille on alueella myös jo valmiina palvelut. Mielestämme kaavoituksessa ja rakentamisessa tehdään tulevaisuuden kannalta ratkaiseva ja keskeinen virhe, mikäli tätä asia ei huomioida. 4. Päiväkoti Hiirihaukkatalon vieressä Palvelukeskuksia kehitetään nykyisin kokonaisvaltaisella ja kaikki toimijat yhteen kokoavalla toimintamallilla. Hiirihaukkatalon viereen on tehty varaus varhaiskasvatusyksikölle/päiväkodille. Se tulee sijoittaa Hiirihaukkatalon välittömään läheisyyteen siten, että rakennukset ovat käytännössä kiinni toisistaan eli kulku palvelusta toiseen tapahtuu sisätilojen kautta. Perustelut: 1) Lapsiperheiden näkökulmasta tämä on erittäin tärkeää, koska useilla perheillä on lapsia sekä varhaiskasvatuksessa että peruskoulussa. Tilojen käytön logistiikka, yhteistyö johdon ja henkilöstön kanssa, tilojen monipuolinen hyödyntäminen jne. edellyttävät sitä, että kulku tapahtuu sisätilojen kautta, tilat ovat konkreettisesti yhtenäisiä ja yhteisiä ja toiminnassa mahdollistetaan kaikin mahdollisin tavoin yhtenäinen toimintamalli. 2) Tilojen tehokas ja yhteinen käyttö edellyttää sitä, että palvelukokonaisuus on selkeä yhtenäinen talo. Oulun kaupungissa on kehitteillä tällä hetkellä monitoimitalojen rakenteiden, johtamisen ja toiminnan kehittäminen, joka lähtee juuri tästä ajatuksesta. 5. Monitoimitalon läheisyydessä sijaitseva metsäalue/kortteli Korttelin nro 8 osalta on huomioitava se, että se säilyy pääosin metsäisenä, monitoimitaloa ja mahdollista uutta päiväkotia palvelevana ulkoilualueena. 6. Skeittiramppialue Skeittiramppialuetta tai muuta vastaavaa ei saa sijoittaa risteyksen ja autotien välittömään läheisyyteen. Skeittirampille hyvä sijoituskohde voisi olla esimerkiksi tapahtumatori, joka sijoitettaisiin palvelualueen keskelle (ostoskeskuksen ja monitoimitalon välinen alue). 7. Tinatien lähikenttä Tinatien lähikenttää on kehitettävä nykyisestä. Se palvelee päivittäin suurta määrä lapsia ja nuoria. Ehdotamme, että kenttä katetaan hiekkatekonurmella, jotta sen toiminnallisuus monipuolistuu. 8. Tonttien 7 ja 8 tonttijako Tonttien 7 ja 8 uusi tonttijakoratkaisu on hyvä. Se synnyttää mahdollisuuden selkeämpään ja parempaan palvelukokonaisuuden rakentamiseen Hiirihaukkatalon yhteyteen. Vastine Muistutuksessa ollaan huolissaan Kaukovainion koulun pihalla ja lähiympäristössä jalan, pyörällä tai mopolla liikkuvien lasten turvallisuudesta erityisesti näiden ylittäessä Hiirihaukantietä. Hiirihaukantien liikennemäärä on nykyään noin ajoneuvoa vuorokaudessa, ja asiointiliikenteen odotetaan kasvavan tulevaisuudessa. Hiirihaukantien kautta kulkevat tulevaisuudessa myös mm. koulun ja päiväkodin saatto- ja huoltoliikenne sekä noin 500 asukasta. Oppilaiden tuominen ja hakeminen autolla lisännee merkittävästi liikennettä koulun läheisyydessä. Aamun huipputunnin aikana asukasliikenteen määräksi arvioidaan n. 60 ajoneuvoa tunnissa. Sen sijaan liikekeskuksen asiointiliikenne on suurimmillaan vasta koulupäivän jälkeen. Oppilaiden turvallisuutta voidaan parantaa jatkosuunnittelun yhteydessä mm. hidastamalla ajoneuvojen nopeuksia saarekkeiden, kavennusten ja töyssyjen avulla; huolehtimalla, ettei katujen ja liittymien lähelle muodostu näkymäesteitä sekä ohjaamalla Hiirihaukantien ylittävä jalankulku- ja pyöräliikenne suojateiden kohdalle. Ohjaamisessa voidaan käyttää apuna mm. kadunvarren matalia istutuksia. Turvallisuutta lisäisi koululaisten saattoliikenteen opastaminen koulun pohjoispuolelle rakennettavalle pysäköintialueelle tai Merikotkantien kiertoliittymän länsipuolelle rakennettavalle pysäkille. Lisäksi mopojen pysäköinti olisi syytä järjestää koulun ajoneuvoliittymän yhteyteen. Nähtävilläolleessa kaavaehdotuksessa yksi Hiirihaukantieltä koulun tontille johtava liittymä oli esitetty virheellisesti ohjeelliseksi ajoneuvoliittymäksi. Tontin eteläisin liittymä toimii nykyään kevyen liikenteen liittymänä, eikä sitä ole tarkoitus muuttaa. Nähtävilläolon jälkeen kaavakarttaa on tarkistettu. Kaukovainion keskukseen ei ole haluttu johtaa moottoriajoneuvoliikennettä keskustan kiertävän viherkehän läpi esimeriksi Tinatien tai Vaskitien

64 Liite 4. Kaavaehdotuksen palaute 5 kautta. Asuinalueen ensimmäisessä asemakaavassa (1965) osoitettu viherkehä perustuu ulkosyöttöperiaatteeseen, jonka mukaan alueen keskelle muodostettiin ajoneuvoliikenteeltä rauhoitettu keskuspuisto. Puiston keskelle sijoitettiin liikekeskus sekä muut palvelut, joille johti jalankulkureittejä asuntokortteleista. Alkuperäisen asemakaavan mukainen keskuspuiston idea on säilynyt hyvin, ja se on Kaukovainion kannalta erittäin merkittävä. (Rakennuskannan ja viheralueiden inventointi ) Osa liikekeskuksen länsipuolelle osoitetusta autopaikkojen korttelialueesta (LPA-4) on osoitettu toriaukiona yleiseen käyttöön varatuksi alueen osaksi. Kaavassa alueelle määrätään toteutettavaksi korkeatasoinen ja viihtyisä aukiomainen torialue. Lisäksi määrätään mm, että autopaikkojen korttelialueesta laaditaan käyttösuunnitelma, jossa esitetään oleskelualueet, istutettavat alueet, pysäköintipaikat sekä alueen liittyminen ympäristöönsä. Arina Kiinteistöt Oy:n, Kaukovainion Ostoskeskus Oy:n, YIT Rakennus Oy:n ja kaupungin kesken solmitussa toteuttamissopimuksessa (yhdyskuntalautakunta ) puolestaan todetaan, että autopaikkojen korttelialue kuuluu kokonaisuudessaan uuden liikekiinteistön toteuttamisvastuulle ja se on toteutettava kokonaisuudessaan liikekiinteistön toteuttamisaikataulussa. Lisäksi todetaan, että torialueen käytöstä ja sen perusteista päättää liikekeskus. Alueen käyttämisestä tapahtumiin on mahdollista sopia liikekeskuksen kanssa. Asuntokoon säätely on ongelmallista markkinoiden näkökulmasta. Jos rakennuttajia edellytettäisiin tuottamaan asuntoja, joille ei ole kysyntää, heikennettäisiin hankkeiden kannattavuutta sekä vaikeutettaisiin ja / tai hidastettaisiin olennaisesti Kaukovainion keskuksen toteuttamista. Asuntokannan monipuolistamiseksi kortteliin 8 voidaan kuitenkin hakea erilaista toteuttajaa ja toteutustapaa kuin muualle keskuksen alueelle. Tontinluovutuksesta päätetään erikseen, ja luovutuksen yhteydessä on syytä edistää perheasuntojen toteuttamista. Kaukovainion keskukseen varataan erillinen tontti esimerkiksi mahdollista uutta päiväkotia varten. Tällä hetkellä ei tiedetä, toteuttaako tontin kaupunki vai jokin yksityinen toimija. Mahdollisesta tontinluovutuksesta päätetään erikseen. Koulun tontin ja uuden palvelurakennusten tontin pohjoispuolelle esitetään 1 2 -kerroksisten asuinrakennusten aluetta (kortteli 8). Alueen asuinkäyttö vähentää nykyisiä metsäalueita keskuksen välittömässä läheisyydessä. Hiirihaukantien pohjoispäähän, koulun lähelle sijoittuva puistoalue täydentää keskuksen erilaisia julkisia ulkoalueita. Alue pyritään suunnittelemaan kaikenikäisille eikä sitä ole tarkoitus toteuttaa varsinaiseksi liikuntatoimen ylläpitämäksi skeittailupuistoksi. Kaikkien kaukovainiolaisten toivotaan viihtyvän alueella ja kokevan sen sosiaalisesti turvalliseksi. Myös lasten ja nuorten toivotaan näkyvän Kaukovainion keskuksen kaupunkikuvassa. Tinatien kenttä ei sisälly asemakaavan alueeseen. Sivistys- ja kulttuuripalvelut laatii vuoden 2018 aikana lähiliikuntapaikkastrategian, jossa huomioidaan myös alueellisesti tärkeiden lähikenttien kehittäminen. As. oy Hiirosharju, hallituksen pj. Jarkko Lauri Esitän lausunnon As. oy Hiirosharjun hallituksen puheenjohtajana ja asukkaana. Hiirosharju sijaitsee Tuulihaukantie 2:ssa kaavan reuna-alueella ja olen keskuksen alueen kauppojen, kirjaston, ulkoilualueiden ja Vaskitien päiväkodin käyttäjä. Yleisvaikutelma kaavasta Kaukovainion haasteiden ja arvojen näkökulmasta Uuden kaavan laatimisen haasteita ovat asukkaan näkökulmasta toisaalta Kaukovainion metsälähiöidentiteetin vaaliminen ja toisaalta uuden, toimivan kauppakeskuksen saaminen. Modernissa metsälähiösuunnittelussa lähiön keskus oli koko alueen sielu, mikä korostuu myös Kaukovainion liikenteen syöttömallissa ja teiden keuhkomaisessa jäsentelyssä. Kysymys kuuluukin, mitä uusi kaava tarjoaa tämän sielun uudistamiseksi, entisen tilalle. Kaukovainion arvot ovat haasteita senkin vuoksi, että kaupungin eksplisiittisenä tavoitteena on paitsi kaupunkirakenteen tiivistäminen, myös hyvin tiivis rakentaminen sinne, missä sitä tehdään. Tämä jälkimmäinen tavoite on jyrkässä ristiriidassa Kaukovainion aiemman, väljän korttelisuunnittelun kanssa. Lähtökohtaisesti keskuksen alue olisi mahdollistanut tiiviin rakentamisen niille alueille, joilla olemassa olevaa puustoa on jo valmiiksi vähän. Uudessa kaavassa on kuitenkin lähdetty kaventamaan vihervyöhykkeitä ja muuttamaan puistoja tonttien osiksi. Osin puistoalueita on pyritty kompensoimaan merkitsemällä säilytettäviä puuryhmiä, mutta mitään

65 Liite 4. Kaavaehdotuksen palaute 6 takeita niiden säilymisestä ei ole. Kaavan ja rakentamisvaiheen säilyttämisohjeiden välillä on käytännön kuilu, joka mahdollistaa puiden kaatamisen rakennusvaiheessa. Tämä on jopa hyvin todennäköistä, koska maata muokataan ja nykyrakentamisessa on tapana kaataa ensin kaikki puut ja istuttaa sitten uusia istutuksia rakentamisen jälkeen. Istutukset eivät kuitenkaan korvaa vuotiaita mäntyjä, joita alueella valtaosin esiintyy. Koska Kaukovainion hintataso on matala, rakentaminen tehtäneen mahdollisimman halvalla, mikä tarkoittaa, ettei arkkitehtuuri ole todennäköisesti kovin kunnianhimoista. Kaavassa on joitakin tehostevärimerkintöjä (ruskea) ja kekseliäitä elementtejä (pohjakerroksen tiilimuuriaihe) mutta nämä eivät todennäköisestikään tuo riittävää eroa muuhun, vallalla olevaan lähiörakentamiseen (jossa mm. suositaan punatiiltä). Riskinä on, että persoonaton suunnittelu yhdistettynä tiiviiseen rakentamiseen tuottaa epäviihtyisän taloviidakon. Uuden kauppakeskuksen saamisen tärkeydestä lienee Kaukovainiolla konsensus mutta ikävää on, jos palvelujen kirjo kapenee pienyrittäjien poistumisen myötä. Vaikka vanhan kauppakeskuksen autiudesta puhutaan paljon, on palvelun kirjo vieläkin varsin hyvä: on kukkakauppa, ruokakauppa, posti, pizzeria, apteekki, baari, huutokauppakamari ja parturi. Pelkkä uuden keskuksen suuri koko ei välttämättä korvaa palveluiden kirjoa. Uusi kauppakeskus on tulossa Arinan omistaman tontin tienoille ja pienyrittäjät eläköityvät uusien tilojen ja parkkipaikkojen kalleuden tieltä, joten näyttää todennäköiseltä, että kauppakeskus on Arinan hallitsema. Kaavasta tai sen esittelystä kuulemistilaisuudessa ei tullut esiin minkäänlaisia vetovoimatekijöitä, joiden avulla pienyrittäjiä oltaisiin yritetty säilyttää tai joiden avulla houkuteltaisiin alueelle tulevaisuudessa uusia pienyrittäjiä. Markkinavoimat tietysti sanelevat mutta kaavallakin olisi voinut olla enemmän sanomista näihin asioihin. Yhteenvetona voi sanoa, että Kaukovainion kaavan valmistelu on tehty huolella ja Kaukovainion arvot on varmasti kartoitettu ja ymmärretty, mutta niistä on lähdetty tinkimään liiallisen rakennusalan ja yksittäisen, kalliin kauppahuoneiston ehdoilla siten, että muodostuu riskejä: liikkeiden kirjo kapenee ja puistomaisuus vähenee liikaa. Lopputulos voi olla tyydyttävä mutta se voi olla myös mahdollinen uusi epäviihtyisyysalue Kaukovainion sydämessä. Tiivis rakentaminen on ristiriidassa muun metsälähiön kanssa. Se voi mahdollisesti turmella nykyisten vihervyöhykkeiden ja niiden pyöräteiden viihtyisyyden. Kiitettävää kaavassa Kaavasssa on hyvää se, että alkuperäisen kaavasuunnittelun idea keskusta ympäröivästä vihervyöhykkeestä on pyritty (tosin kavennettuna) säilyttämään eikä sitä ole lähdetty puhkomaan muualta kuin Kanahaukantieltä kauppakeskuksen huoltoajoa varten. Kaukovainion puistoalueet ja identiteetti menisivät pilalle, jos puistoalue puhkottaisiin esim. Jalohaukantien, Vaskitien tai Tinatien suunnista (kuten kuulemistilaisuudessa Hiirihaukkatalolla esitettiin yleisömielipiteissä ). Kortteliin 8 sijoitettu päiväkoti on tervetullut ja antaa toivottavasti uutta ryhtiä ja jäsennystä sisääntuloväylälle päin, Merikotkantien suuntaan samaan tyyliin, kuin Hiirosenkoti jäsentää aluetta tien toisella puolella. Myös on kiitettävää, miten keskuksen alueella on merkitty säästettäväksi yksitttäisiä puita ja miten Merikotkantien varteen näyttäisi jäävän mäntypuinen vyöhyke Merikotkantien ja uuden rivitalopientalokerrostalokorttelin väliin. Ideaa kerrostalojen tiilipinnotteisesta pohjakerroksesta pidän hyvänä ja yhtenäisyyttä luovana. Kritiikin kohteet 1) Kortteli 8 on ollut perinteisesti Kaukovainiolaisille tärkeä ja olisi ollut tätä näkemystä huomioivampaa sijoittaa kortteliin jotain muuta julkisempaa, pienimuotoista rakentamista päiväkodin ohella. Muun osan olisi voinut merkitä alkuperäisestä kaavasta poiketen puistokäyttöön. Päiväkodin olisi syytä olla kunnallinen, koska purettu päiväkotikin sitä oli, ja sitä on pääosin myös koko Hiirihaukkatalo, jonka yhteyteen päiväkoti tulee. 2) Suurta huolta herättää puistoalueen liiallinen kaventaminen tai jopa poistaminen. Esimerkiksi mainittakoon: a) Kanahaukantieltä purettavien Sivakan pistetornitalojen tilalle tulevien rakennusten tontit imaisevat kokonaan puistoalueen Merikotkantien varresta ja puistoaluemerkintä poistuu. Samoin käy korttelin 8 kohdalla. Tämä on epäsuotavaa. On iso riski, ettei mitään säilytettäväksi merkittävistä puuryhmistä jää jäljelle, kun vastuu puista jää

66 Liite 4. Kaavaehdotuksen palaute 7 tontin haltijalle ja rakennuttajalle. Säilyttämismerkintä ei ole tarpeeksi vahva, koska varsinaisia rakennuttajalle suunnattuja käytännön ohjeita puuston säilyttämisestä ei ole. Lisäksi on nurinkurista, että merkintä yksittäisen arvokkaan puun suojelusta on tiukempi kuin puuryhmän suojelua koskeva merkintä. Lähtökohtaisesti puuryhmät ovat aina paremman näköisiä kuin yksittäiset puut, jotka vaativat ympärilleen tarkkaa sommittelua, jotta näyttäisivät luonnollisilta. Parannusehdotus Kaupunki laatii erityisesti metsälähiöiden täydennysrakentamista varten tarkemmat käytännön suojeluohjeet. Kun rakentamisen tilan tarve tarkentuu, on rakennuttajan tehtävä suunnitelma puiden, puuryhmien ja niiden juuristoalueen suojaamiseksi. b) Hiirihaukantien päähän tulevien kerrostalojen tontit on viety liian kauas nykyiselle puistoalueelle. Varpushaukantien päästä ja Haukkapuiston leikkikentän suunnasta tulevan pyörätien molemmin puolin pitäisi säilyä metsäinen puistovyöhyke tai muuten ulkoilu-/kulkureitin koko viehätys menetetään. Nyt puistoalue kapenee liikaa Hiirihaukkatien puolelta. Korostettakoon, että tämä puistoalueita kiertävä pyörätie (joka jatkuu Tinakentän sivuitse, omakotitalo- ja rivitaloalueen vieritse aina huoltoasemaristeykseen saakka) on viehättävintä ja omaleimaisinta Kaukovainiolla. Erityisesti tämä huoli koskee puretun päiväkodin tontilta kohti Vaskitien päätä ja Vaskitie 1:tä jatkuvaa aluetta, jota pyörätie reunustaa. Toissijaisesti huomio koskee nykyistä seurakunnan tonttia ja sitä ympäröivää puistoa. Kerrostalojen tontit eivät saa missään nimessä rajautua näin lähelle pyörätietä. Puutteita kaavassa 1) Kulku keskusalueen läpi hankaloituu eri suunnista. Nykyisellään Kanahaukantien päästä on ollut helppo kulku Kauppakeskuksen väyliä pitkin eri suuntiin esimerkiksi Vaskitien päiväkodille tai Haukkapuistoon. Samoin Varpushaukantien pään ja Vaskitien pään välisen pyörätien varrelta on päässyt 2-3 kohdasta Kauppakeskuksen, Tinatien, Hiirihaukkatalon ja Kanahaukantien suuntaan. Uudessa kaavassa kulku edellyttää osin kerrostalojen kiertämistä tai jopa parkkialueiden yli oikaisemista. Parannusehdotus: Muutetaan sora- tai pikipohjalle tai jopa pyörätieksi nykyinen ympärivuotinen polku Kanahaukantien pään ja Varpushaukantien päästä lähtevän pyörätien välistä (nyk. S-marketin takana). Vaihtoehdot: a) Nykyisen polun vahventaminen sora- tai pikipohjaiseksi mahdollistaisi todennäköisesti nykyisen polun linjan hyödyntämisen ja säästäisi puustoa kapeahkolta puistovyöhykkeeltä. b) Jos polku korvataan pyörätiellä, se voisi sijaita myös puistoalueen ja nykyisen S-marketin rakennuksen paikalle tulevan kerrostalotontin rajalla, katosten takana. Mahdollisesti pyörätiehen voisi yhdistää hulevesien tulvapurkautumisväylän. Sekä sorapohjaisena että pyörätienä kulkuväylä olisi luonteva jatke puistoalueen pyörätieverkostolle. 2) Kaava ei sisällä taidetta. Parannusehdotus: Merkitään liikenneympyrän sisälle, kupeeseen tai torille veistoksen/tilataiteen paikka. Kaupungilla on varmasti myös olemassa olevia veistoksia, jotka voitaisiin sijoittaa Kaukovainiolle (purkutyömailta vapautuvat veistokset, kaupungille lahjoitetut veistokset tms). Mikäli liikenneympyrän kupeeseen merkitty skeittipaikka toteutuu, voisi sen muodot toteuttaa veistosmaisesti. Nämä julkiset taideteosvaihtoehdot eivät rasittaisi rakennuttajia, joiden pyrkimyksenä lienee halpa rakentaminen. Vastine Kaukovainion keskuksen tiivistäminen ja uusi asuinrakentaminen vaikuttavat voimakkaasti kaupunkikuvaan ja maisemaan. Keskuksen alkuperäisestä ilmeestä säilyy vain vähän. Uudisrakentaminen keskuksessa on niin runsasta, että alueesta muo-

67 Liite 4. Kaavaehdotuksen palaute 8 dostuu rakennuskannaltaan ja kaupunkikuvaltaan selvästi ympäristöstään erottuva alue. Arvokkaan metsäisen ympäristön ja metsälähiöidentiteetin sovittaminen yhteen palvelukeskuksen tiivistämisen ja uuden asuinrakentamisen kanssa on haastavaa. Metsälähiön luonne ja keskeiset ominaispiirteet säilyvät osittain. Maisemallisesti merkittävää puustoa säilytetään erityisesti Merikotkantien varressa sekä keskuksen ympärillä. Näitä alueita ei ole tarkoitus rakentaa kokonaan vaan ne säilyvät suurelta osin nykyisen kaltaisina. Uusi liikekeskus muodostaa houkuttelevan kokonaisuuden. Vanhan ostoskeskuksen hajanainen omistuspohja on kuitenkin haastava. Kaikki toimijat eivät pystyne osallistumaan alueen kehittämiseen tai siirtymään uuteen ympäristöön. Palveluiden toimintaedellytyksiä parannetaan, mutta ajan myötä osa keskuksen kaupallisista palveluista voi poistua. Omistus voi keskittyä harvoille toimijoille, ja myös kaupallinen toiminta voi yksipuolistua. Kaupunki ei käytännössä pystyne määrittämään kaupallisen toiminnan sisältöä tai vaikuttamaan alueella toimivien yritysten muodostamaan kokonaisuuteen. Kaukovainion keskukseen varataan erillinen tontti esimerkiksi mahdollista uutta päiväkotia varten. Tällä hetkellä ei tiedetä, toteuttaako tontin kaupunki vai jokin yksityinen toimija. Mahdollisesta tontinluovutuksesta päätetään erikseen. Alueen alkuperäisistä suunnitelmista peräisin oleva keskusta kiertävä metsäinen virkistysalue säilyy pääosin, mutta sen rajaus muuttuu ja se kapenee osittain. Kaavamääräysten avulla pyritään varmistamaan sen säilyminen liikekeskuksen itäpuolella, jossa se liitetään osaksi asuinkerrostalojen korttelialuetta. Myös tulvareitin toteuttaminen vaikuttaa viherkehään, erityisesti Kanahaukantien ja Jalohaukantien välisellä alueella. Hiirihaukkatalon pohjoispuolella sijaitsevan rakentamattoman korttelin (korttelin 8) käyttöönotto vähentää metsäalueita keskuksen välittömässä läheisyydessä. Maisema- ja kaupunkikuvallisesti merkittävä Merikotkantien varren puusto kuitenkin säilytetään. Keskuksen poikki kulkevat jalankulku- ja pyöräilyyhteydet muuttuvat nykyisestä. Keskus on kuitenkin tulevaisuudessakin saavutettavissa eri suunnista. Muistutuksessa toivottu Kanahaukantien ja Haukkapuiston välinen reitti voidaan toteuttaa, jos se osoittautuu tarpeelliseksi. Kaavaehdotuksen nähtävilläolon jälkeen kortteleiden 32 ja 39 väliin (asemakaava-alueen kaakkoisosaan) on lisätty tulvareitin suuntainen ohjeellinen kevyen liikenteen reitti. Reitin yksityiskohtainen toteutus suunnitellaan erikseen. Veistosten ja muun taiteen toteuttaminen Kaukovainion keskuksessa on toivottavaa. Veistoksia ei kuitenkaan ole tarpeen osoittaa kaavassa. Taiteen toteuttamisesta on keskusteltu vain vähän kaavoituksen aikana. DNA Oyj, Paula Huttu DNA Oyj rakennuttaa, ylläpitää ja vuokraa antennija laitetilaa langatonta tiedonsiirtoa tarvitsemille verkko-operaattoreille. Oulun kaupungilla on vireillä asemakaavamuutos ja Kaukovainion kaupunginosan alueella. Pyydämme huomioimaan teleaseman sijoituksen vireillä olevaan kaavaan. Teleasema tulisi käsittämään 42 metriä korkean putkimaston sekä sen juurelle asennettavan noin 8,5m2 kokoisen laitetilarakennuksen. Teleaseman tarvitsema maa-alue on n. 10x10m. Nykyinen tukiasema sijaitsee Kanahaukantie 4 sijaitsevassa kerrostalossa. Kaavamuutoksen yhteydessä rakennus tulee purkautumaan ja nykyiselle tukiasemalle tarvitaan korvaava sijoituspaikka. Alueen matkapuhelinpalveluiden turvaamiseksi korvaava kohde tulisi olla valmiina ennen vanhan tukiaseman purkautumista Toivomme myönteistä suhtautumista hankkeellemme. Kuva: DNA Oyj:n muistutukseen liittyvä piirros.