82. KESKIVIIKKONA 17. SYYSKUUTA 2014

Transkriptio

1 PTK 82/2014 vp 82. KESKIVIIKKONA 17. SYYSKUUTA 2014 kello Päiväjärjestys Ilmoituksia Lähetekeskustelu 1) Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle Hallituksen esitys HE 131/2014 vp 2) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevan eurooppalaisen asetuksen kansallisesta täytäntöönpanosta sekä laiksi maatalouden interventiorahastosta annetun lain muuttamisesta Hallituksen esitys HE 118/2014 vp 3) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Oikeuspoliittisesta tutkimuslaitoksesta annetun lain ja viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 24 :n muuttamisesta Hallituksen esitys HE 121/2014 vp 4) Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2015 tuloveroasteikkolaiksi sekä laeiksi eräiden muiden lakien muuttamisesta Hallituksen esitys HE 122/2014 vp 5) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perintö- ja lahjaverolain 14 ja 19 a :n sekä perintö- ja lahjaverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta Hallituksen esitys HE 123/2014 vp 6) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ajoneuvoverolain muuttamisesta Hallituksen esitys HE 124/2014 vp

2 2 Keskiviikkona ) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi autoverolain muuttamisesta 123 Hallituksen esitys HE 125/2014 vp 8) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi jäteverolain muuttamisesta 123 Hallituksen esitys HE 126/2014 vp 9) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi tupakkaverosta annetun lain liitteen muuttamisesta Hallituksen esitys HE 127/2014 vp 10) Hallituksen esitys eduskunnalle energiaverotusta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi Hallituksen esitys HE 128/2014 vp 11) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi voimalaitosverolain ja verotililain 1 :n muuttamisesta annetun lain kumoamisesta Hallituksen esitys HE 129/2014 vp 12) Hallituksen esitys eduskunnalle osuuskunnan ylijäämänjaon verotusta koskevien säännösten muuttamiseksi Hallituksen esitys HE 130/2014 vp 13) Hallituksen esitys eduskunnalle valtioneuvoston lainanottovaltuuden muuttamisesta Hallituksen esitys HE 132/2014 vp 14) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta Hallituksen esitys HE 133/2014 vp 15) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion eläkerahastosta annetun lain 6 :n väliaikaisesta muuttamisesta Hallituksen esitys HE 134/2014 vp 16) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi perusopetuslain 26 a ja 35 :n muuttamisesta Hallituksen esitys HE 135/2014 vp 17) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi perusopetuslain 13 :n ja lukiolain 9 :n muuttamisesta Hallituksen esitys HE 136/2014 vp 18) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ylimääräisistä urheilijaeläkkeistä sekä takuueläkkeestä annetun lain 9 :n muuttamisesta 124 Hallituksen esitys HE 137/2014 vp

3 82 PTK 82/2014 vp 3 19) Hallituksen esitys eduskunnalle kestävän metsätalouden määräaikaiseksi rahoituslaiksi sekä laeiksi kestävän metsätalouden rahoituksesta annetun lain ja kiinteistön yhteisomistajien osallistumisesta metsätalouden rahoituslainsäädännössä tarkoitettuun toimenpiteeseen annetun lain kumoamisesta sekä kestävän metsätalouden rahoituslain kumoamisesta Hallituksen esitys HE 138/2014 vp 20) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi menettelyistä muodostettaessa Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio osakeyhtiöksi Hallituksen esitys HE 139/2014 vp 21) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Euroopan unionin suorista tuista maataloudelle annetun lain ja maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain muuttamisesta sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi Hallituksen esitys HE 140/2014 vp 22) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi maatalouden harjoittamisesta luopumisen tukemisesta annetun lain muuttamisesta Hallituksen esitys HE 141/2014 vp 23) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta Hallituksen esitys HE 142/2014 vp 24) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lästimaksusta annetun lain kumoamisesta Hallituksen esitys HE 143/2014 vp 25) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi katsastustoiminnan valvontamaksusta annetun lain 5 :n muuttamisesta Hallituksen esitys HE 144/2014 vp 26) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi laajakaistarakentamisen tuesta haja-asutusalueilla annetun lain 8 :n muuttamisesta Hallituksen esitys HE 145/2014 vp 27) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi väylämaksulain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta sekä rataverolain 5 ja 7 :n väliaikaisesta muuttamisesta Hallituksen esitys HE 146/2014 vp 28) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Matkailun edistämiskeskuksen toiminnan siirtämisestä Finpro ry:n ylläpidettäväksi Hallituksen esitys HE 147/2014 vp

4 4 Keskiviikkona ) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuluttajatutkimuskeskuksen toiminnan siirtämisestä Helsingin yliopistolle ja kuluttajatutkimuskeskuksen lakkauttamisesta Hallituksen esitys HE 148/2014 vp 30) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kaupparekisterilain, yhdistyslain ja yritys- ja yhteisötietolain 10 :n muuttamisesta Hallituksen esitys HE 149/2014 vp 31) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rajat ylittävästä terveydenhuollosta annetun lain muuttamisesta Hallituksen esitys HE 150/2014 vp 32) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työttömyysturvalain, työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain ja työttömyysturvalain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain muuttamisesta Hallituksen esitys HE 151/2014 vp 33) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi toimeentulotuesta annetun lain 11 :n muuttamisesta Hallituksen esitys HE 152/2014 vp 34) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläkkeiden ja eräiden muiden etuuksien vuoden 2015 indeksitarkistuksista sekä laeiksi kansaneläkeindeksistä annetun lain 2 :n ja toimeentulotuesta annetun lain 9 :n muuttamisesta Hallituksen esitys HE 153/2014 vp 35) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi asunto-osakeyhtiöiden perusparannuslainojen valtiontakauksesta Hallituksen esitys HE 154/2014 vp 36) Valtiontalouden tarkastusviraston vuosikertomus eduskunnalle toiminnastaan 2014 valtiopäiville Kertomus K 18/2014 vp Puhetta johtivat puhemies Eero Heinäluoma ( ja ), toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti ( ja

5 82/1 PTK 82/2014 vp ) ja ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi ( ja ). Sampsa Kataja /kok (12.46) Sofia Vikman /kok (16.13) Nimenhuuto Nimenhuudossa merkittiin täysistunnosta poissa oleviksi seuraavat 29 edustajaa (e = eduskuntatyöhön liittyvä tehtävä; s = sairaus; p = perhevapaa): Mikko Alatalo /kesk Tuija Brax /vihr (e) Christina Gestrin /r (e) Jukka Gustafsson /sd Maria Guzenina /sd (s) Lars Erik Gästgivars /r Teuvo Hakkarainen /ps Anne Holmlund /kok (e) Sampsa Kataja /kok Krista Kiuru /sd Martti Korhonen /vas (s) Suna Kymäläinen /sd (e) Paula Lehtomäki /kesk Jari Myllykoski /vas Markku Mäntymaa /kok (s) Jussi Niinistö /ps Ville Niinistö /vihr Johanna Ojala-Niemelä /sd Arto Pirttilahti /kesk (e) Paula Risikko /kok (e) Pirkko Ruohonen-Lerner /ps (s) Päivi Räsänen /kd (e) Annika Saarikko /kesk (p) Lenita Toivakka /kok (e) Stefan Wallin /r (e) Pauliina Viitamies /sd Sofia Vikman /kok Pertti Virtanen /ps (s) Jyrki Yrttiaho /vr (s) Nimenhuudon jälkeen ilmoittautuivat seuraavat 10 edustajaa: Jussi Niinistö /ps (10.18) Päivi Räsänen /kd (10.18) Ville Niinistö /vihr (10.20) Pauliina Viitamies /sd (10.39) Johanna Ojala-Niemelä /sd (10.51) Jari Myllykoski /vas (11.12) Teuvo Hakkarainen /ps (11.40) Krista Kiuru /sd (12.01) PÄIVÄJÄRJESTYKSEN ASIAT: 1) Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2015 Lähetekeskustelu Hallituksen esitys HE 131/2014 vp Puhemies Eero Heinäluoma: Asia lähetetään valtiovarainvaliokuntaan, jolle muut valiokunnat voivat antaa lausunnon 30 päivän kuluessa siitä, kun esitys on lähetetty valtiovarainvaliokuntaan. Asian käsittely keskeytettiin pidetyssä täysistunnossa. Tämän asian yhteydessä sallitaan keskustelu myös päiväjärjestyksen 2) 36) asiasta. Keskustelu jatkui 1 Pääministeri Alexander Stubb: Arvoisa herra puhemies! Kävisin läpi viisi kokonaisuutta, jotka liittyvät talousarvioon. Ensimmäinen niistä on talouden iso kuva. Valtiovarainministeriön arvion mukaan meidän talouskasvu tänä vuonna on nolla prosenttia, ensi vuonna, arvio, noin 1,2 prosenttia. Käytännössä me olemme tilanteessa, jossa meidän bruttokansantuotteemme vuonna 2008 tulee olemaan suunnilleen sama kuin mitä se on vuonna Meillä on rakenteellisia ongelmia. Ne liittyvät hintakilpailukykyyn, vientiin, ikääntymiseen, elinkeinorakenteeseen. Ja tämä on johtanut siihen, että meidän velkaantumisemme on kasvanut 54 miljardista 102 miljardiin 6 7 vuoden sisällä. Toki tilanne näyttää synkältä, mutta synkistelyyn ei kannata uppoutua. On meidän taloudessa myös vahvuuksia: rakenteellinen kilpailukyky on vahva, velka on kohtuullinen suhteutettuna muihin EU-maihin, meillä on osaava väestö, korjaamme rakenteellisia heikkouksia ja me suomalaiset teemme kovasti töitä. Toinen huomio: finanssipolitiikan iso kuva. Nyt ei ole kyseessä tilapäinen notkahdus, vaan meidän taloutemme taso on ollut matalampi py-

6 6 Keskiviikkona /1/2 syvämmin. Me olemme tehneet tämän hallituksen aikana kipeitä päätöksiä. Sopeutuksia karkeasti 6,5 miljardin edestä. Ensi vuonna, vuonna 2015, 2 miljardia säästöä ja miljardin verran veronkiristystä. Budjetin loppusumma on toista vuotta peräkkäin pienempi kuin edellisenä vuonna. Näin tapahtui viimeksi Lipposen ensimmäisen hallituksen aikana. Lisävelka ollaan saatu taitettua: tänä vuonna 7,5 miljardia, ensi vuonna noin 4,5 miljardia. Velka suhteutettuna bruttokansantuotteeseen toivottavasti lähtee kääntymään vuonna Kolmas huomio: kasvu ja työllisyys. Meidän lähtökohtamme budjetissa on, tietenkin, kiristävä, ja meidän argumenttimme on se, että kasvu ei synny lisävelalla. Samalla olemme kuitenkin päätyneet kohdentamaan ja tekemään kohdennettuja investointeja kasvuun ja työllisyyteen. Tästä esimerkkeinä metro ja Pisara-rata. Myös valtionomistuksen myyminen 1,9 miljardin edestä, joista 0,6 miljardia panostetaan kahden vuoden aikana kasvuhankkeisiin. On myönnettävä kuitenkin, että eivät leikkaukset taloutta kehitä eivätkä veronkorotuksetkaan, vaan kyse on pitkäjänteisestä talouspolitiikasta. Neljäs huomio, arvoisa puhemies, rakennepoliittinen ohjelma. Se on kuitenkin loppupelissä se kaikista tärkein kokonaisuus meidän valtiontaloutemme näkökulmasta. Sen toimeenpaneminen on keskeinen kokonaisuus. Osa tästä on pantu toimeen, ja osa on edelleen kesken. Ne kolme tärkeintä kokonaisuutta ovat sote-ratkaisu, kuntien tehtävät ja eläkeuudistus. Viimeinen ja viides huomio, herra puhemies, on seuraavat askeleet. Maanantaina annoimme 34 budjettiin liittyvää ehdotusta, budjettilakia, eduskunnalle, ja me tulemme jatkamaan rakennepoliittisen ohjelman, hallitusohjelman ja budjetin toimeenpanoa aikataulussa. Täydentävä talousarvioesitys tulee syksyllä. Syksyllä tulee kolmas lisätalousarvio. Vaalien jälkeen me kaikki joudumme yhdessä myös jatkamaan finanssipoliittisen ison kuvan ajattelua ja hahmottamista. Tämä budjetti on vain yksi askel sillä tiellä, jolla pyrimme saamaan Suomen uudestaan nousuun. Kiitos. Puhemies Eero Heinäluoma: Onko tästä aiheesta halua käydä debattia? 2 Timo Soini /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Aloitan tästä isosta kuvasta, Euroopasta, Yhdysvalloista ja vähän ympäri maailmaa: USA kasvaa, Britannia kasvaa, Islanti kasvaa, Norja kasvaa, Sveitsi kasvaa, mutta euroalueella eivät kasva enää kohta kuin rikkaruohot. Koska tällä euroalueella ymmärretään, että pakkopaidassa on paha olla? Tämä epäoptimaalinen valuutta-alue ei kerta kaikkiaan toimi. Siitä on nyt vuosikausien näyttö. Kuinka pitkään Euroopassa hirttäydytään tähän järjestelmään, joka kuristaa ja syleilee meidät hengiltä? 3 Juha Sipilä /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Hallitusohjelman tavoitteena, myöskin tämän uuden hallitusohjelman tavoitteena, on edelleen, että alijäämä painetaan alle 1 prosentin bruttokansantuotteesta, työttömyys alle 5 prosentin ja työllisyysaste yli 72 prosentin ja että suhteellinen velkaantuminen taittuu. Kun tätä teidän hallituksenne ohjelmaa käytiin läpi täällä kesäkuussa, arvoisa pääministeri, te kerroitte, että kaikki tavoitteet ovat edelleen voimassa. Nyt se käytettävissä oleva työkalu tällä jäljellä olevalla vaalikaudella on tämä budjetti. Voisitteko kertoa meille tämän budjetin tekemisen jälkeen, mitkä näistä neljästä keskeisimmistä talouspoliittisesta tavoitteesta täyttyvät nyt tämän budjetin toimilla? 4 Paavo Arhinmäki /vas (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Edellinen hallitus ja nykyinen hallitus ovat varmasti pahiten epäonnistuneet nimenomaan tässä työllisyystavoitteessa, työttömyyden painamisessa alas ja toisaalta työllisyysasteen nostamisessa. Vasemmisto myös on ollut edellisessä hallituksessa mukana epäonnistumassa tässä. Tietenkään se ei pelkästään johdu niistä päätöksistä, joita Suomessa on tehty. Meitä painaa Euroopan laajuinen, maailmanlaajuinen taantuma. Mutta tietenkin kysymys on siitä, mitä tehdään Suomessa ja mitä tehdään Euroopassa, ja kysymys nyt on siitä, pyritäänkö huolehtimaan työllisyydestä Suomessa. Siitä, että kotimarkkinat vetäisivät, loisivat työtä palvelualoille siitä huolimatta, että vienti ei vedä. Toisaalta siitä, miten pienet yritykset, itsensä työllistäjät pystyvät työllistämään itsensä ja mahdollisesti muutaman muun. Ja toisaalta siitä, lähtisikö Eurooppa lopulta elvytyksen tielle synnyttämään tätä kasvua. Tätä näkymää tässä hallituksen budjetissa ei ole.

7 82/1/5 PTK 82/2014 vp 7 5 Kimmo Sasi /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Ensin edustaja Arhinmäelle: Suomi on EU-alueen kaikkein suurin elvyttäjä tällä vuosikymmenellä. Lopputulos on se, että meillä on miinuskasvu. Eli rahan työntäminen elvytyshankkeisiin ei tässä tilanteessa auta, vaan tarvitaan rakenteellisia uudistuksia. (Mauri Pekkarinen: Mitä niistä on tehty?) Edustaja Sipilälle täytyy sanoa, että hallitusohjelma laadittiin toisissa olosuhteissa. Silloin ei tiedetty Euroopan kehityksestä, joka on johtanut meidät kaksoistaantumaan, (Timo Soini: Kyllä tiedettiin!) ja se olennaisesti vaikuttaa. (Sirkka- Liisa Anttila: Se tiedettiin varmasti!) Tämän lisäksi haluan korostaa sitä, että edustaja Soini puhuu kyllä eurosta, mutta haluatteko te, että Suomi jättää euron? Antakaa vastaus tähän kysymykseen. Haluan kiittää pääministeriä siitä, että hänen puheensa oli hyvin selkeä. Siinä otettiin selkeästi kantaa finanssipolitiikan linjaan ja myöskin niihin rakenteellisiin uudistuksiin, joita tämä maa tarvitsee. Mutta kysyn kuitenkin vielä: Vuosi sitten päätettiin kuntien tehtävien vähentämisestä. Nyt onneksi tätä oppivelvollisuuden jatkamista lykättiin. Mutta onko hallitus valmis siihen, että kaikki kuntien tehtäviä lisäävät toimenpiteet pysäytetään täällä eduskunnassa, ja mitä hallitus aikoo vielä (Puhemies koputtaa) tehdä kuntien tehtävien rajaamiseksi? 6 Jouni Backman /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Pääministeri totesi, että me suomalaiset teemme kovasti töitä. Näin on, valitettavasti vain liian harvalla suomalaisella on töitä. Sen takia on erittäin tärkeää pitää huoli siitä, että hallitus omassa politiikassaan kiinnittää huomiota työllisyyden vahvistamiseen kaikkien suomalaisten osalta. Tähän tilanteeseen ei sovi se, että ne, jotka tällä hetkellä ovat töissä, tekisivät vielä pidempää päivää tai pidempää viikkoa ja vielä nykyisellä palkalla. Jos näin olisi ja tehtäisiin samat työtehtävät kuin tällä hetkellä, se laskisi meidän tuottavuutta, ja päinvastoin nyt pitäisi kiinnittää huomiota tuottavuuden lisäämiseen. Toivon, että tässä suhteessa hallitus näinäkin päivinä, jolloin mietitään esimerkiksi eläkeneuvotteluissa työuran jatkamista, kiinnittäisi huomiota nimenomaan siihen työuran keskivaiheeseen, joka on ratkaiseva myös sen eläkkeen osalta, ja silloin kysymys on siitä, miten pystymme kaikille suomalaisille takaamaan työtä, toimeentuloa myös koko työuran aikana. 7 Timo Soini /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Kyllä minä tiesin ja perussuomalaiset tiesivät jo kolme vuotta sitten, mihinkä tämä tie vie, se on dokumentoitu vaikka missä, ja tämä ei tule, hyvät ystävät, loppumaan. Ensin oli väliaikainen mekanismi, sitten pysyvä mekanismi, sitten Euroopan keskuspankin velkakirjaostot, seuraavaksi painetaan seteleitä. Ei tällä pelillä Euroopan alue tule nousemaan! Kritiikki kasvaa Saksassa: AfD-puolue otti jo prosenttia. EU-kriittiset taloustieteen professorit sanovat, että jommastakummasta päästä, joko pohjoisesta päästä tai eteläisestä päästä, tämä euroalue on hapertuva. Vai annetaanko sen kuristaa meidän kasvu, työllisyys ensin kuoliaaksi? 8 Kimmo Sasi /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Kysymykseni pelkistettynä edustaja Soinille oli: haluatteko te, että Suomi säilyy eurossa, vai haluatteko te, että me lähdemme eurosta? Te pelaatte jatkuvasti sillä, että jos emme olisi eurossa, niin tilanne olisi teidän mielestänne muka parempi. Mutta vastatkaa kysymykseen: haluatteko, että Suomi on eurossa, vai ette? 9 Timo Soini /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Kun katsomme Pohjoismaita, katsomme Suomen verrokkimaita (Välihuutoja kokoomuksen ryhmästä) odottakaa nyt, kokoomus alkaa hermostua, koska tulokset hallituspolitiikassa ovat teidän johdollanne kehnot katsokaa Pohjoismaita, viitemaita, jotka eivät ole eurossa, kaikki kasvavat, kaikki voivat paremmin. Kyllä, olen valmis siihen, että Suomi voi harkita eurosta eroa. Tämä on ihan selvä linja. Kun se tilanne tulee meidän eteemme, saamme valita, syväjäädytetäänkö meidät kuoliaaksi vai hajoaako euroalue, niin ei siinä paljon ole sitten puhujia sen jälkeen, kun tässä tilanteessa ollaan. Olen ollut koko ajan oikeassa eurokriisissä. Te olette sanoneet, että se on ohi. Se ei ole ohi. Se on pahenemassa. 10 Tytti Tuppurainen /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Vähän tuo edustaja Soinin puheenvuoro kuulostaa vanhan lämmityksel-

8 8 Keskiviikkona /1/11 tä, ihan totta. Nyt näyttää siltä, että (Timo Soini: Onko hallitus vielä pystyssä?) niin Eurooppa kuin euroaluekin alkaa pikkuhiljaa olla elpymisen partaalla. Monet merkit viittaavat siihen, että kasvu saattaa käynnistyä: rahapolitiikka tukee kasvua, austerityä ollaan jonkin verran lievitetty, valtioiden finassipolitiikka ei ole enää niin kireää, luottoja saa helpommin, raaka-aineitten hinnat ovat alempana. Eikö nyt pitäisi uskoa siihen, että Euroopasta pystytään jo katsomaan ehkä vähän Euroopan ulkopuolellekin, hakemaan kasvua Aasiasta, hakemaan kasvua Afrikasta? Sellaista näkymää nyt pitäisi rakentaa eikä lämmittää noita iänikuisia virsiä, edustaja Soini. Mutta oikeastaan pääministeriltä haluaisin kysyä työttömyydestä, koska se on vakava ongelma sekä Suomessa että Euroopassa. Uskotteko te siihen, että tarvitaan aktiivista työllisyyspolitiikkaa aivan aidosti eikä mitään tempputyöllistämispuheita, niin kuin aikanaan tämän salin oikealta laidalta on kuultu? Meillä ei ole varaa menettää tätä työttömien sukupolvea. 11 Juha Sipilä /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Ensinnäkin edustaja Sasille vastauksena, että toki tilanne on muuttunut vuodesta 2011 mutta pääministeri kertoi tämän kesäkuussa päivitetyn hallitusohjelman tavoitteeksi edelleen nämä neljä samaa tavoitetta. Sen takia sitä kysyin. Kaikki me tiedämme, että ne eivät tule toteutumaan. Mutta mitä nyt pitäisi tehdä? Eläkepäätös on ulkoistettu. Toivottavasti saamme huomenna siitä positiivisen päätöksen. Sotea tehdään yhdessä. Nämä kaksi ovat hyviä asioita. Se, mitä seuraavaksi pitää tehdä, on, että meidän pitää tarttua nyt tähän normien purkamiseen ja tehtävien karsimiseen. Olemme esittäneet omat 101 norminpurkuehdotustamme. Joulukuussa esitimme myös vaihtoehtomme sinne kuntien tehtävien väljentämiseen ja normien purkamiseen. Me tulemme mielellämme keskusteluun tästä aiheesta mutta toivomme, että jokainen tuo pöytään sata omaa ehdotustaan, että ei järjestettäisi yhtään ilmanaikuista palaveria enää. Niitä on ihan tarpeeksi tässä talossa pidetty. 12 Ben Zyskowicz /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Edustaja Sipilä, te tiedätte aivan yhtä hyvin kuin me kaikki muutkin tässä salissa, että 3,5 vuotta sitten Kataisen hallituksen ohjelmaan asetetut talouspoliittiset tavoitteet eivät ole toteutettavissa. Siksi teidän viisastelunne tästä asiasta oli mitä tyypillisimmän poliitikon puhetta. Olette aikaisemmin sanonut ja luvannut, että teitä saa potkaista polveen, jos rupeatte muistuttamaan tyypillistä poliitikkoa. Nyt pyydänkin, edustaja Leppä, kun olette siinä vieressä, voitteko ystävällisesti kopauttaa puheenjohtaja Sipilää polveen, koska tämä hänen inttämisensä siitä, että Stubbin hallitus viittasi Kataisen hallituksen ohjelmaan, on mitä tyypillisintä poliittista viisastelua ja tässä mielessä mitä tyypillisimmän poliitikon puhetta. 13 Juha Sipilä /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Johtamisen on aina perustuttava faktoihin, ja tavoitteiden on oltava semmoisia, että niihin voidaan pyrkiä ja niitä voidaan tavoitella. Ihmettelen suunnattomasti sitä, että tässä yhteydessä, kun hallitusohjelma laadittiin uudelleen, kaivettiin vanhasta ohjelmasta tavoitteet, jotka ovat epärealistisia tässä tilanteessa. Ei tätä maata voi johtaa, ellei meillä ole realistiset tavoitteet, joihin sitten kunnolla pyritään. Tavoitteilla pitää olla aina merkitys, ja sen takia tein tämän kysymyksen. Neljäs asia, mikä meidän pitäisi yhdessä tehdä, on tarttua nyt kunnolla tähän kasvun, työn haasteeseen. Olen useaan kertaan pääministeriltä kysynyt sitä, voisimmeko tämän asian päällä istua sillä tavalla, että kunnolla valmistaudumme kukin siihen asiaan, otamme tämän yhteiselle agendalle, niin kuin otimme sen sotenkin. Itse valmistelemme marraskuulle tämmöistä istuntoa. Kutsunkin pääministerin ja kaikki toimijat täällä mukaan työseminaariin miettimään yhdessä, mitkä ovat esteenä uuden työn syntymiselle ja mitä me yhdessä voimme tehdä enemmän. 14 Kimmo Sasi /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Puheenjohtaja, edustaja Sipilälle on syytä todeta se, että maaliskuun kehysriihessä hallitus teki selkeän päätöksen, jatketaan velkasuhteen taittamista, mutta vuoden 2015 askelmerkkejä siirrettiin vuoteen 2017 ja 2018, ja tavoite edelleen säilyy. Se, että valtion vuotuinen velanotto supistuu, toteutuu ensi vuoden budjettiehdotuksessa 3 miljardia tasapainottamistoimenpiteitä, 3 miljardia vähemmän velkaa vuonna 2015 kuin Ollaan tältäkin osin selkeästi oikealla tiellä. Kolme A:ta halutaan säilyttää.

9 82/1/15 PTK 82/2014 vp 9 On selvää, että näissä olosuhteissa työllisyys on haastavaa, se riippuu aina talouden kehityksestä, mutta tältäkin osin on selkeitä toimenpiteitä, joilla pyritään muun muassa rakennusalan työllisyyttä edistämään, ja tältä osin hallitus on selkeästi kurssissaan. Edustaja Soinille täytyy sanoa, että te aina puhutte siitä, että euroa pitäisi selvittää, ollaanko, tai "minä voin harkita". Sanokaa nyt selvästi, haluatteko, että Suomi on eurossa, vai haluatteko, että me olemme ulkopuolella. Ja tiedättekö, että jos Suomi jättää euron, mitä siitä seuraa, minkälainen (Puhemies koputtaa) talouden pysähtyminen on seurauksena? 15 Timo Soini /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Silloin, kun Suomi meni euroon, kokoomus ja sosialidemokraatit eväsivät kansanäänestyksen eurosta toisin kuin Ruotsissa, toisin kuin Tanskassa, ja se on se mätä, joka tässä on pinnan alla, joka pitää purskauttaa. Tällä teidän eurojäsenyydellä ei ole kansanäänestyksellä saatua legitimiteettiä, ja sen takia tätä vaihtoehtoa ei voi jatkossa sulkea pois. 16 Juha Sipilä /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Edustaja Sasi, eikö totta, että johtaminen tarvitsee selkeät tavoitteet? Ja nyt kun uusi hallitusohjelma laadittiin Stubbin hallitukselle, niin olisin odottanut, että siinä on selkeät tavoitteet eikä viitata vanhoihin tavoitteisiin, jotka ovat epärealistiset. Tämä on asian tila. (Ben Zyskowicz: Mitä te sitten kyselette niitten perään?) Eikö johtamisessa pidä olla tavoitteet, jotka ovat realistisia? Sitä kyselen. Mutta tähän työhön ja uusiin mahdollisuuksiin. Minusta meidän on turha jankata tästä asiasta sen enempää, vaan pitää katsoa eteenpäin. Keskustan eduskuntaryhmä esitti kehyskeskustelussa yli 20 tointa, jotka toisivat uutta työtä. Siellä oli pienempiä asioita ja suurempia asioita. Toimme myöskin hallitusneuvotteluihin terveiset 12 kohdan ohjelmalla, jossa oli pienempiä asioita ja suurempia asioita. Arvoisa pääministeri, otatteko tämän kutsun marraskuulle vastaan? 17 Ben Zyskowicz /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Edustaja Sipilä täällä kysyi pääministeri Stubbilta, onko mahdollista saavuttaa Kataisen hallituksen asettamat tavoitteet työllisyyden osalta, työttömyyden osalta ja velkaantumisen taittamisen osalta. Nyt viimeksi käyttämässään puheenvuorossa hän sanoi, että jokainen ymmärtää, että ei ole realismia näiden tavoitteiden saavuttaminen. Nyt, edustaja Sipilä, kun kuitenkin tätä pääministeriltä kysyitte, niin se on juuri sellaista viisastelua, johon poliitikot tyypillisimmillään suostuvat ja ryhtyvät. (Hälinää Naurua) Sen takia nämä teidän puheenvuoronne tässä asiassa ovat niin tyypillistä politikointia, että te muistutatte todellakin mitä tyypillisintä poliitikkoa. Kopautus polveen on paikallaan. Mitä siihen tulee, kun katsotaan eteenpäin, keskusta ei ole pystynyt esittämään edes, mistä se säästäisi ensi vuonna. On turha antaa ymmärtää, että teillä on joku kahva piilotettuna siellä pöytänne alla, millä talous käännetään kasvuun. 18 Kari Rajamäki /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Kansalla ei ole kovin hauskaa, mutta on hyvä, että ainakin täällä edustajilla tuntuu olevan. (Jouko Skinnari: Tämä on työkokous!) Herra puhemies! Teidän esittämänne arvio liian vahvan euron kielteisistä vaikutuksista on minusta erittäin tärkeä, ja meidän pitäisi oikeasti pohtia myöskin sen vaikutuksia Suomen talouteen. Saksan talouden pitäisi joustaa enemmän tämän kokonaisuuden eteen. Toinen asia kiistatta on, että koko eurokriisin ajan kaikki ne periaatteet, jotka on yhteisvaluuttaan laitettu, on mitätöity ja aiheutettu vakavia seuraamuksia myös Suomen valtiontaloudelle. Tältä osin muun muassa eduskunnan budjettivaltaa on kyllä kyseenalaisella tavalla, kuten sosialidemokraatit ovat valtiovarainvaliokunnassa huomauttaneet, myös kohdeltu. Ei budjettivaltaa voida siirtää Berlusconin virkamiehille, vaan Suomen eduskunnalla se pitää myös säilyttää. Toinen asia on se, että EKP:n kautta tapahtuva velkakirjajärjestelypuoli luo varjovelkaantumista. Siksi valtiontalouden kestävyys ja hyvinvointivaltion (Puhemies koputtaa) rahoituksen varmistaminen on myös Suomen eduskunnan asia, ja tässä mielessä kriittistä keskustelua tarvitaan. 19 Paavo Arhinmäki /vas (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Ei Suomen talous nouse erilaisilla seminaari- ja kokouskutsuilla, joita heitellään edestakaisin, vaan nyt on keskustelussa ensi vuoden talousarvio, ja meidän pitäisi ar-

10 10 Keskiviikkona /1/20 vioida niitä konkreettisia toimia, joilla pystytään luomaan työtä ja luomaan kasvua. Jos ajatellaan, mistä syntyy suurin osa uusista työpaikoista suomalaisessa yhteiskunnassa, ne syntyvät pienissä ja keskisuurissa yrityksissä, itsensä työllistäjät, pienet yrittäjät, jotka voivat palkata jonkun rinnalleen. Tässä joukossa itse asiassa arvonlisävero on yksi isoimpia ongelmia, ja kysymys kuuluukin: Pitäisikö meidän helpottaa nyt näiden itsensä työllistäjien, pienten yrittäjien asemaa sillä, että alv:n alarajan huojennusta nostettaisiin? (Timo Soini: No nyt! Välihuutoja) Toinen kysymys on se, pitäisikö meidän nyt aidosti huolehtia ostovoimasta, jotta näitä palveluita voidaan käyttää. Silloin kysymys on eläkkeiden, työttömyysturvan (Puhemies koputtaa) ja opintotuen indeksileikkauksien purkamisesta. 20 Outi Alanko-Kahiluoto /vihr (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Työttömyyden vähentämiseksi on todellakin keskeistä nostaa työttömyysastetta, ja siinä mielessä ajattelisin, että näin pahassa työttömyystilanteessa ei niinkään tarvita uusia sanktioita työttömille kuin mahdollisuuksia tarttua työtilaisuuteen. Tässä suhteessa esimerkiksi työn ja sosiaaliturvan yhteensovittaminen tai esimerkiksi opposition eilen ehdottama kaikkein pienimpien tulojen verovähennys ovat erittäin tärkeitä keinoja. Ajattelen myöskin, että kunnat tarvitsevat uusia työllistämisen välineitä. Esimerkiksi keskustan Sipilän ehdottama kunnallinen perustulokokeilu voisi olla mietinnän arvoinen. Nythän meillä on erilaisia kuntakokeiluita työttömyyden vähentämiseksi, ja miksemme miettisi ensi kaudelle esimerkiksi tämmöistä perustulokokeilua. Oma huoleni koskee kuitenkin nyt työttömien palveluita. Jatkuvasti tulee tietoa siitä, että palveluita on siirretty sähköisiksi ja ne eivät toimi. Nuorisotakuu ei toimi sen vuoksi, että nuoret eivät edes pääse tapaamaan te-toimiston virkailijaa ja eivät saa lakisääteistä työttömyysturvaakaan ajoissa. Kysyisin työministeri Ihalaiselta, oletteko kiinnittäneet (Puhemies koputtaa) tähän huomiota (Puhemies: Aika!) ja toisaalta myös, mitä aiotte tehdä itsensä työllistävien aseman parantamiseksi tällä hallituskaudella. (Puhemies: Nyt ollaan yliajalla aika runsaasti!) 21 Sari Palm /kd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Kansalaiset pohtivat paljon turvallisuutta, ja se on varmasti viime aikoina ollut asia, joka kiinnostaa. Me olemme rakentaneet budjettia jo pitkään keväältä, ja tilanteet muuttuvat nopeasti. Kysyisin pääministeriltä: onko vielä hallituskauden loppuun tarkoitus tehdä jotakin uutta turvallisuuden alalla ohi sektoriajattelun ja tämän taloussuunnittelun, jota nyt tehdään? Ajattelen nyt lähinnä puolustus- tai raja-asioita, jotka varmasti kansalaisia pohdituttavat. Toisaalta edellinen edustaja nosti esiin nuorisotakuun. Haluaisin pääministerin kannan siihen, miten saataisiin volyymia ja toivoa ja sitä kautta myös positiivista näkemystä turvallisuudesta ja tulevaisuudesta nuorille. Nuorisotakuu yskii, ja aivan selvästi tarvittaisiin jotain vahvempaa toimintaa kuin mitä tällä hetkellä pystytään antamaan. 22 Markus Mustajärvi /vr (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Ei tuosta euroratkaisusta ole kuin yhden kirjaimen ero eroratkaisuun. Sekin voi olla jonakin päivänä totta, haluttiinpa sitä tai ei. Se, joka ajattelee viisaasti Suomen tulevaisuutta, ottaa huomioon myöskin sen vaihtoehdon. Siinä mielessä tämä keltainen kirja on nyt historiallinen kirja. Ensimmäisen kerran sinne on kirjattu ja kirjoitettu auki se, että talouskurisopimus koskee myöskin Suomea. Silloin, kun tätä talouskurisopimusta runnottiin eduskunnassa 2012 joulukuussa läpi, yön pimeinä hetkinä tarkoituksella haluttiin vaientaa keskustelu. Talouskurisopimuksessa oli kyse Suomen euroajan suurimmista talousratkaisuista, ja nyt, tilanteessa, jossa työttömyys kasvaa, talousennusteet pettävät, velkaa on kohta yli 100 miljardia euroa, vienti takkuaa, yhteisestä omaisuudesta luovutaan osin pilkkahintaan ja rakenteelliset ongelmat ovat totta, niin Suomi on sitonut kätensä talouskurisopimuksella entistä tiukempaan yhteiseen Euroopan unionin talouspolitiikkaan ja Euroopan unionin etu ei ole Suomen etu. 23 James Hirvisaari /m11 (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Eurosta pitää järjestää kansanäänestys. Uskallatteko sellaisen järjestää? Mutta varsinainen asiani on tämä: Vieraskielisyyden eli maahanmuuttajien määrän perusteella kunnille jaettavien peruspalvelujen laskennallinen valtionosuus on tässä budjetissa peräti 523 miljoonaa euroa. Yrittääkö hallitus kiristää kuntia ottamaan vastaan lisää pakolaisia ja maahanmuuttajia sitomalla kuntien saamat valtionosuu-

11 82/1/24 PTK 82/2014 vp 11 det yhä tiukemmin vieraskielisten määrään? Mielestäni aika törkeätä kiristää muutenkin talousvaikeuksissa painivia kuntia tällä tavalla. Puhemies Eero Heinäluoma: Seuraavaksi edustaja Skinnari ja sen jälkeen pääministeri Stubb. 24 Jouko Skinnari /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Minua hieman ärsyttää se, että me olemme täällä puhemiehen ja pääministerin ja kahden muun ministerin läsnä ollessa pitämässä työkokousta, joka alkoi kello 10. Se on vakava tilaisuus keskustella ensi vuoden budjetista. Minusta pääministeri asiallisesti aloitti tämän, otti esille positiivisia asioita, joita meidän myös pitäisi ottaa. Hän ei esimerkiksi työeläkejärjestelmän osalta maininnut sitä, että näilläkin työttömyysluvuilla me saamme kerättyä TELmaksuja 24 miljardia, ja eläkemeno työeläkkeissä on 25 miljardia. Toisin sanoen tästä 170 miljardin työeläkerahastosta miljardi on otettu muuhun käyttöön. Mutta se, mikä tässä on, jos pääministeri malttaa kuunnella, on se, miten elinkeinoelämä, juuri Vapaavuoren sektori, saataisiin paremmin tulemaan mukaan tähän vientipuolelle, yrityspuolelle ja muuhun, koska meillä on todellakin, kuten pääministeri mainitsi, osaamista ja myös kansainvälistä kilpailukykyä monilla sektoreilla. Joten tämä on minusta se haaste, ja tämä on työkokous. Puhemies Eero Heinäluoma: Tämän jälkeen ministeri Stubb, 5 minuuttia puhuja-aitiosta, olkaa hyvä. 25 Pääministeri Alexander Stubb: Arvoisa puhemies! Yritän vastata ja vetää yhteen vilkkaan keskustelun antia. Ensimmäinen ehkä laajempi huomio on se, että kun arvioidaan budjettia ja Suomen talouspolitiikkaa, niin pitää muistaa, että meillä on päällä myös kaksi ulkoista painetta, joista ensimmäinen on luottoluokittajat, jotka arvioivat meidän julkisen talouden tilaa. Tällä hetkellä me olemme Luxemburgin ja Saksan kanssa ainoa kolmen A:n luottoluokituksen euromaa. Toinen paine, joka meillä on päällä, on komissio ja erityisesti komission analyysit siitä, mikä on meidän rakenteellinen alijäämä. Silloin kun mietitään budjettia ja talouspolitiikan kokonaisuutta, niin nämä kaksi asiaa pitää ottaa huomioon. Jos me katsomme meidän talouden yleistä tilaa tällä hetkellä: Meillä on tapana ehkä vähän syytellä ulkopuolisia tai syytellä toinen toisiamme. Kyllä se tosiasia on kuitenkin se, että vastaus varmasti löytyy peilistä, ja totta tai hallituksenkin on itseään peilistä katsottava. Ulkoinen paine on lähtenyt liikkeelle finanssikriisistä, jatkunut Euroopan laajuiseen pankkikriisiin ja nyt kasvukriisiin, joka monella tuli esille noissa vastauksissa. (Mauri Pekkarinen: Mikäs on Ruotsin vastaava tilanne?) Sisäinen paine taas on pohjautunut aika pitkälle siihen, että meillä on ikääntyvä väestö ja että meillä on ollut kaksi teollisuuden kulmakiveä, jotka ovat ajautuneet vaikeuksiin, siis it-sektori ja metsäsektori. Minun mielestäni kasvun eväitä ei kannata sysätä vain ja ainoastaan julkiselle sektorille. Me julkisella sektorilla voimme oikeastaan tehdä aika vähän. Me voimme a) tehdä rakenteellisia uudistuksia täällä kotona, b) vapauttaa sisämarkkinoita Euroopan unionin tasolla ja c) vapauttaa maailmankauppaa. Eli aika pitkälti se työ ja kasvu, jolle Suomi rakentuu olen itse asiassa edustaja Arhinmäen kanssa samaa mieltä pohjautuu suomalaisiin yrityksiin, suomalaisiin yrittäjiin ja suomalaisiin työntekijöihin. Meillä julkisella sektorilla on vain kolme instrumenttia, joista yksi edustaja Soini, olette oikeassa on meiltä pois otettu, ja se on rahapolitiikka. Se on Euroopan keskuspankin yksinomaista toimivaltaa, ja siihen liittyy, totta kai, korkopolitiikka. Toinen mahdollisuus meillä on finanssipolitiikka, ja minun on hirveän vaikea kuvitella, että me voimme tästä enää kiristää. Ja kolmas mahdollisuus meillä tietysti on rakenteelliset uudistukset. Eli siksi minä haluaisin katsoa nyt askeleen eteenpäin. Meillä on ollut kuusi laihaa vuotta, kasvunäkymät ovat edelleen huonot. Mieluummin kuin että seistään tässä ja tavalla tai toisella syyttelemme toinen toisiamme, pitäisi yrittää löytää yhteisiä ratkaisuja. Sen takia, edustaja Sipilä, kutsuin myös opposition keskustelemaan normien purusta. Minä olen valmis keskustelemaan ihan kaikista ratkaisuvaihtoehdoista. Tämä ei ole poliittinen kysymys, tämä ei ole sellainen kysymys, jossa oppositio on yhtä mieltä ja hallitus on toista mieltä tämä on koko Suomen kysymys. (Timo Soini: Kaikesta voidaan keskustella!) Meidän on saatava tämä maa uudelleen nousuun. Se ei tule tapahtumaan tämän vuoden aika-

12 12 Keskiviikkona /1/26 na, ja se ei tule tapahtumaan tämän hallituksen aikana. Ja edustaja Sipilä, se on ilman muuta selvää, että me tavoittelemme työllisyydessä hyviä lukuja, me tavoittelemme parempaa tilannetta työttömyydessä, me tavoittelemme 1 prosentin alijäämää ja velkaantumisen taittamista. Täyttyvätkö nämä tavoitteet tämän hallituskauden aikana? Eivät tule täyttymään, mutta niihin pitää pyrkiä. Meidän pitää ylläpitää sitä painetta, että nämä tavoitteet saavutetaan. Onko tämä lama vaikeampi kuin edellinen lama 90-luvun alussa? Meille ehkä inhimillisesti ei välttämättä, koska meidän korot eivät ole pompanneet 20 prosenttiin, mitä ne tekivät 90-luvun alkupuolella, ja meidän työttömyys ei ole 18:aa prosenttia. Onko tämä hoidettu jollain tavalla täydellisesti? Ei tietenkään. Tämä on ollut erittäin vaikea tilanne sekä Suomelle että Euroopalle kokonaisuudessaan. Eli haluan katsoa, miten eteenpäin. On kolme asiaa: Yksi on eläkeuudistus. Se on erittäin tärkeä. Vetoan jälleen kerran työmarkkinaosapuoliin, että saamme tämän ratkaisun tehtyä. Toinen on sote. Se on miljardiluokan säästö. Tässä minun mielestäni koko maan yhteistyö, opposition ja hallituksen, oli erinomaista, ja haluan kiittää siitä myös oppositiopuolueita. Ja kolmas on sääntelyn purkaminen. Ne ovat ne asiat, mitä me voimme tehdä. (Anne Kalmari: Tekoja!) Mutta jälleen kerran minä palaan siihen, että me olemme vaikeassa tilanteessa kaikki, ja tähän kun vielä lisää sen geopoliittisen paineen, olipa kyse Ukrainan tilanteesta, Venäjän taloudesta, Syyriasta, (Puhemies koputtaa) Irakista tai Gazasta, niin tilanne ei ole helppo, riitelemällä ei ratkaisuja synny. 26 Jari Lindström /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Toivottavasti kukaan ei potkaise minua polveen, kun vilpittömän ilahtuneena kuuntelin edustaja Arhinmäen alv-linjauksia. Ainoa, mikä siinä hämmästyttää, on se, että niitä ei kuultu silloin, kun vasemmistoliitto oli hallituksessa. Se hieman hämmentää, mutta hyvä, että suunta on muuttunut. (Paavo Arhinmäki: Vasemmistoliitto ei ollut pääministeripuolue!) Puutun pääministerin puheessa tähän normiasiaan. Eilen keskusteltiin siitä, että sääntelyn purkamisesta kaikki tuntuvat olevan samaa mieltä tässä talossa, että siihen pitää lähteä. Silloin keskusteltiin kotikutoisesta eli kotimaisesta sääntelystä. Minä kysyisin pääministeriltä: mitä hallitus ja te voitte tehdä, että puututtaisiin tähän EU:n direktiivitehtaasta tulevaan sääntelyyn, kun me kuulemma olemme siellä ytimessä niistä asioista päättämässä? 27 Kimmo Tiilikainen /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Pääministeri Stubb, te kesällä lupasitte, että noin miljardilla eurolla kuntien tehtäviä karsitaan. Lupasitte siis, että veronmaksajien taakkaa julkisten palvelujen rahoituksessa miljardilla kevennetään. Nyt kuitenkin hallitus on kertonut, että ei tuo tehtävien karsinta onnistu, eli sillä tavalla ei tämä julkinen talous kevene. Eikö nyt olisi viisasta jättää säätämättä lisää velvoitteita kunnille ja lisätaakkaa veronmaksajille perumalla lisämenoja aiheuttavia päätöksiä? Otan esimerkin: Samalla kun te viette vanhempien valinnanvapauden kotihoidon tuesta päätettäessä pakkokiintiöimällä sen, te sysäätte yli 100 miljoonan lisäkustannukset kunnille päivähoidon järjestämisestä ja siirrätte ihmisiä myös lisää työttömyysjonoon. Eikö tämä päätös pitäisi purkaa, jos ette pysty muuten keventämään kuntien taakkaa? 28 Kalle Jokinen /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Kunnille lisävelvoitteita aiheuttavat lainsäädäntöhankkeet pitäisi tosiaan arvioida uudelleen ja laittaa jäihin, se on ihan oikea linjaus. Tässä keskustelussa hiukan hämmensi tuo, kun edustaja Soini lämmitti vanhaa kahvia mikrossa ja väitti, että se on vielä hyvää ja että hän on siinä oikeassa. Pitäisi nyt keskittyä tähän asiaan, jossa me olemme; tämä eurokriisi ei ole enää se puheenaihe, jolla nyt tehdään Suomen ensi vuoden budjettia. Kasvu- ja verotulot syntyvät työstä. Meillä on ihmistä työttömänä tässä maassa, mutta samaan aikaan meillä on lähes työpaikkaa avoinna ja arvioiden mukaan kymmeniätuhansia työpaikkoja, joita ei ole ilmoitettu tähän järjestelmään. Nyt kun työministeri Ihalainenkin on paikalla, kysyn: Mitä aiotte tehdä, jotta nämä työpaikat täytettäisiin, jotka meillä ovat tällä hetkellä avoinna? Kuinka paljon pitää olla työttömiä, jos ei työtöntä riitä, että avoinna olevaa työpaikkaa (Puhemies koputtaa) voidaan täyttää? Tähän meidän pitää nyt puuttua, (Puhemies: Aika!) ja nämä työpaikat... [Pu-

13 82/1/29 PTK 82/2014 vp 13 hemies antoi puheenvuoron seuraavalle puhujalle.] 29 Sirpa Paatero /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Edustaja Soini lähti. Olisin kysynyt, että minkä hinnan hän on valmis maksamaan eurosta eroamisesta vai onko se hinnalla millä hyvänsä. Kun Euroopan talous, niin kuin täällä on kuultu, on hiipunut ja pikkuhiljaa nousemassa sieltä, niin olisiko meidän satsattava sitten voimavaroja vientiin kasvaville markkinoille entistä enemmän, elikkä kun Aasiassa kasvua on huomattavasti paljon enemmän? Ja sitten toinen kysymys: Tiedän, että meillä on arktisen alueen ohjelma, mutta mitkä ovat ne keinot, mitkä tällä hetkellä tähtäävät siihen, että me olemme se arktisten alueiden osaaja numero ykkönen, kun tällä hetkellä viestiä Norjasta ja Ruotsin puolelta tulee vahvasti? Ja kun yhä edelleen Venäjän kanssa meillä on tuhannen kilometrin raja ja väliaikainen, toivottavasti hyvin lyhytaikainen hämmennys tällä hetkellä meneillään, niin niitä paukkuja Venäjän kanssa tehtävään kauppaan tarvitaan. Elikkä tarvitaan viennin suuntaamista Euroopasta, joka on täysi, muille markkinoille. 30 Kaj Turunen /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Tyydytyksellä laitoin merkille myös tämän edustaja Arhinmäen esille ottaman arvonlisäverollisen toiminnan alarajan noston, joka on ollut perussuomalaisten vaihtoehtobudjetissa jo usean vuoden ajan. Mutta puutun tähän keskusteluun, mitä tässä käytiin äsken puheenjohtaja Sipilän ja Zyskowiczin välillä. Minä olen siinä mielessä tässä nyt Zyskowiczin kannalla näistä tavoitteista, että on hyvä, että hallitus asettaa korkeat työllisyystavoitteet. Jos ajatellaan, että meillä on lentoyhtiö, joka ei pyri sataprosenttiseen toimintaan vaan tyytyy 80 prosenttiin, se on aika vaarallinen yhtälö. Mutta sen sijaan olen hiukan eri mieltä sitten hallituksen kanssa siitä, miten päästään tähän korkeaan työllisyystavoitteeseen, mitkä ovat ne politiikan keinot, miten me hoidamme työllisyyttä. Yksi iso asia on energiapolitiikka, ja kun Ben Zyskowicz eilen täällä salissa sanoi, että turpeen verotus ja puuenergian tuotantotuki voidaan palauttaa vuoden 2012 tasolle, niin kysyn pääministeriltä: mitä mieltä te olette tästä Zyskowiczin ehdotuksesta? 31 Mauri Pekkarinen /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Pääministeri sanoi, että budjetin loppusumma pienenee. Niin onkin, toisen kerran. Mutta kun samaan aikaan kansantulon kakku, josta se rahoitetaan, supistuu, niin ikään nyt kolmannen, ensi vuonna neljännen kerran tavoite karkaa kaiken aikaa. Tämä on näivettymiskierre. Ero Ruotsiin on valtava. Kolmessa vuodessa olemme jääneet jälkeen. Toistakymmentä miljardia euroa olisi suurempi se potti, mikä meillä on käytettävissä, jos olisimme pysyneet Ruotsin matkassa. Te puhuitte, että rakenteellisia uudistuksia pitää saada aikaan. Hyvä niin, niitä pitäisi saada, mutta mitä rakenteellisia muutoksia te olette saaneet aikaan? Minäpä kerron kahdelta vuodelta, mitä on käynyt työpaikkojen suhteen: yksityisellä sektorilla miinus työpaikkaa kahden vuoden aikana, julkisella sektorilla, jonne rakennemuutosten pitäisi yltää, lisää työpaikkoja kappaletta. Arvoisa pääministeri, te eilenkin kerroitte, että niitä toimia, millä kasvua saadaan liikkeelle, ovat muun muassa tutkimukseen ja tuotekehitykseen satsaaminen. Nyt minä pyydän teiltä: kertokaa uudestaan, oletteko te sitä mieltä, että tämä hallitus on lisännyt varoja, vai hyväksyttekö sen, kun minä sanon, että (Puhemies koputtaa) te olette vähentäneet erittäin paljon... Puhemies Eero Heinäluoma (koputtaa): Jaha, nyt taidetaan olla yliajalla. Puhuja:...tutkimuksen ja kehittämisen määrärahoja. 32 Outi Mäkelä /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Työ ja työpaikat ovat todella nyt fokuksessa, ja kuten tiedämme, niin kestäviä työpaikkoja syntyy ainoastaan yrityksissä. Siksi yritysten toimintaedellytysten turvaaminen muun muassa veropäätöksillä on parasta työllisyyspolitiikkaa. Niissä rajoissa, jotka tällä hetkellä taloudellisessa tilanteessa ovat olleet mahdollisia, on tehty todella paljon kasvun turvaamiseksi muun muassa innovaatiorahoituksella, elinkeinoelämälle tärkeällä infrahankkeella ja vienninedistämistoimilla. Mielestäni tässä hallitus on ottanut hyviä askeleita.

14 14 Keskiviikkona /1/33 Edustaja Soini täältä jo katosi, mutta olisin ollut kiinnostunut tästä eurosta irtaantumisesta, koska vastaus oli sujuvasti kyllä, ehkä, ei, mikä jättää aika paljon kysymyksiä. 33 Antti Lindtman /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! SDP:lle kaikki työ on yhtä arvokasta, ja tämmöinen vastakkainasettelu julkisen ja yksityisen sektorin työpaikkojen välillä ei ole hedelmällistä. Jotta äiti tai isä voi mennä esimerkiksi vientiyritykseen töihin, niin pitää olla mahdollista viedä lapsi päivähoitoon. Tässä suhteessa se julkisen sektorin työpaikka mahdollistaa sen yksityisen sektorin työpaikan ja toisinpäin. Tämmöinen vanhakantainen vastakkainasettelu on ohi. Mutta, arvoisa puhemies, mitä tulee näihin hallituksen tavoitteisiin, niin on totta, että meillä ovat nämä julkisen talouden tasapainoa koskevat tavoitteet ja työllisyystavoitteet. Ja se, mikä oli erityisen hyvää nyt pääministeri Stubbin hallituksen ohjelmassa, oli se, että nyt työllisyys ja investoinnit asetettiin etusijalle. Siis kun on kaksi tapaa, joko leikata tai parantaa työllisyyttä, lisätä tuloja, niin nyt työllisyys ja investoinnit selkeästi nostettiin kärkeen, tulee iso infrapaketti: Länsimetro, Pisara-rata, teollisuutta tukevat investoinnit. Ja nyt näillä tavoitteilla pyritään saamaan julkisen talouden tasapaino kuntoon. (Puhemies koputtaa) Työllisyysaste ylös, sillä se tulee. 34 Osmo Soininvaara /vihr (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Vaikka edustaja Soini on poissa, niin voin ehkä kommentoida tätä hänen euroajatteluaan. Hän on periaatteessa oikeassa siinä, että Euroopan talousvaikeudet johtuvat paljon erilaisista rakennevioista. (Mauri Pekkarisen välihuuto) Ne ovat tulleet esille myös vasta kokemuksen myötä jonkin verran. Jotkut tiedettiin, ja jotkut ovat uusia. Niihin voi vastata joko sillä tavalla, että euro hajotetaan, minkä hinta on aivan järkyttävän iso, tai sitten niihin voi vastata sillä tavalla, että näitä pelisääntöjä muutetaan. Soini on vastustanut kaikkia esityksiä näitten pelisääntöjen parantamisesta, jolloin hänen vastauksensa voi olla vain euron hajoaminen tosiasiassa. Ei hän ole tässä mitenkään ainoa, kyllä on esimerkiksi sosialidemokraattien puolesta ollut samanlaista eurovastaisuutta, joka estää tätä rakennevikojen korjaamista. Sitten täytyy sanoa, että tämä varjovelkaantuminen on kyllä ihan (Puhemies koputtaa) hölmö ajatus. Jos Euroopan keskuspankki joutuu maksukyvyttömäksi, niin silloin on muitakin murheita kuin se. 35 Kaj Turunen /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Eivät perussuomalaiset ole vastustaneet pelisääntöjen parantamista. Päinvastoin meillä on kritisoitu sitä, että olemassa olevia sääntöjä ei noudateta, niitä rikotaan. Me olemme vastustaneet yhteisvastuuta, emme pelisääntöjen parantamista. Kysyn tässä yhteydessä hallitukselta vielä toisen kysymyksen. Olennaisen tärkeätä on kansalaisille ostovoima, mikä on se fyrkka, millä pystytään ostamaan bensaa, ruokaa, ja hallitus on ilmoittanut pääministerin suulla, että ostovoimaa lisätään. Kuitenkin käytännössä lapsiperheiltä leikataan 70 miljoonaa euroa, eläkeläisiltä 200 miljoonaa euroa. Tämä ei paranna vaan heikentää kansalaisten ostovoimaa. Kysyn pääministeriltä: Voitteko te julkaista VATTin laskelmat, miten tämä ensi vuoden budjetti vaikuttaa ostovoimaan todellisuudessa? Julkaisetteko nämä laskelmat? 36 Riitta Myller /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Kyllä se perussuomalaisten politiikka, jota tässäkin salissa on tehty, on väkisinkin tulkittava siten, että on vastustettu euron kehittämistä. Euro elää ajassa, niin kuin politiikka ylipäätään elää ajassa, ja sitä pitää kehittää ajan vaatimusten mukaisesti. Haluaisin kiinnittää huomiota myös siihen, mitä pääministeri sanoi siitä, että valtiovallan tehtävänä voi olla vain kaupan vapauttaminen. Minun mielestäni pohjoismaisen hyvinvointimallin yksi keskeinen tekijä on se, että me luomme valtiovallan toimilla myös vakautta. Siihen liittyy koulutus, työllisyys, yhteiskunnallinen tasa-arvo, ja silloin kun täälläkin puhutaan koko ajan siitä, että normeja pitää vähentää, niin toki varmasti, mutta me tarvitsemme myös sekä Euroopan unionissa että Suomessa sellaisia normeja, joilla lisätään tasa-arvoa, parannetaan yhteiskunnan toimivuutta. Kysyisinkin tässä nyt pääministeriltä, (Puhemies koputtaa) että kun me olemme varmasti yhtä mieltä siitä, että yritykset luovat työpaikkoja, niin mitä tämä eurolla spekuloiminen tarkoittaa pienille ja keskisuurille yrityksille Suomessa.

15 82/1/37 PTK 82/2014 vp 15 Puhemies Eero Heinäluoma: Edustaja Tiilikainen, olkaa hyvä. (Kimmo Tiilikainen: Arvoisa puhemies! Mielihyvin puhun aina, kun siihen on tilaisuus...) Siinä tapauksessa, jos ette ollut pyytänyt puheenvuoroa, niin teillä on muita ryhmän jäseniä, jotka ovat kyllä pyytäneet. Pahoittelen tätä virhettä. Edustaja Rantakangas, olkaa hyvä. Hän on poistunut ilmeisesti. Edustaja Kalli ottaa vastuun. (Naurua) 37 Timo Kalli /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Tämä lähetekeskustelu tällä viikolla päätyy siihen, että tämä siirtyy valtiovarainvaliokunnan valmisteltavaksi, joka pyytää lausuntoja erikoisvaliokunnilta. Sen jälkeen täällä alkaa käydä satoja ja taas satoja asiantuntijoita. Kysynkin nyt pääministeriltä: Oletteko te valmis antamaan tälle edustajajoukolle valtuudet siihen, että yhdessä asiantuntijoiden kanssa löydetään tapoja, toimintatapoja, joilla byrokratiaa vähentämällä ja sisäisin siirroin saadaan aikaan asioita, joilla suomalaista kannattavaa työtä voidaan lisätä? Oletteko valmiita antamaan joustoja kehyksen sisällä tehtäviin muutoksiin? 38 Annika Lapintie /vas (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Tämä norminpurkukeskustelu on sinänsä ihan hyvä, mutta vähän siinä myös pelottaa tämä kiihko, millä sitä lähdetään viemään eteenpäin. Toiselle välttämätön sääntely voi olla suoja ja toiselle taas haitta. Esimerkiksi kauppojen aukioloaikasääntelyhän antaa suojaa pienyrittäjille ostoskeskuksissa, koska muutoin he olisivat sidoksissa suurten yritysten aukioloaikoihin. Toisaalta myös sellainen sääntely on turha, joka antaa suojaa vahvemmalle heikompaa vastaan. Tällä hetkellä, hyvä herra pääministeri, suuryritykset voivat kiertää veroja verosuunnittelun ja harmaan talouden ulkomaisen käytön myötä, ja sellainen sääntelyn purku on turhaa. Ihmettelenkin, miksi tähän sääntelyyn, joka suojaa vahvempaa suuryritystä rehtiä suomalaista pienyrittäjää vastaan, ei puututa. Miksi puhutte vain pienistä puroista, kun suuret virrat vievät pääomat ulkomaille (Puhemies koputtaa) harmaan talouden suojissa? 39 Pertti Hemmilä /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Edustaja Kalli esitti pääministerille erittäin relevantin kysymyksen, joka kiinnostaa meitä hallituspuolueidenkin kansanedustajia varmasti, onko meillä eduskunnalla ja valtiovarainvaliokunnalla valtuuksia kehysten puitteissa tehdä muutoksia enemmän kuin on totuttu. Puhemies! Valtiontalouden alijäämä tänä vuonna on reilut 7,5 miljardia ja tässä budjettiesityksessä noin 3 miljardia vähemmän, mutta huomiota on kiinnitettävä siihen, miten tämä 3 miljardia saadaan aikaiseksi: muun muassa valtion omaisuutta myymällä lähes 2 miljardilla. Toinen, mikä on jäänyt liian vähälle huomiolle mielestäni, on huoltovarmuuden heikentäminen. Huoltovarmuusvarastoja aiotaan nyt tässä maailmanpoliittisessa tilanteessa ja tässä Suomen taloustilanteessa heikentää. Se on huono asia. Herra pääministeri, oletteko samaa mieltä kanssani? 40 Maarit Feldt-Ranta /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Useampikin edustaja on täällä aika löysin rantein esittänyt kuntien tehtävien merkittävää vähentämistä, ja osa jopa uskoo siihen, että sieltä olisi löydettävissä merkittäviä säästöjä. Ilmaa on vaikea nähdä, ja jos kuntia katsotaan, niin siellä ilmaa on vielä vaikeampi nähdä, koska siellä sitä juurikaan ei ole, ei ainakaan siinä määrin, että siitä olisi valtiontalouden pelastajaksi. Kuntien menoista 80 prosenttia syntyy palkoista, opettajien, lääkäreitten, lastenhoitajien, vanhustenhoitajien palkoista, ja loput muista hoitoon, hoivaan, opetukseen ja koulutukseen tarvittavista menoista. On väärin antaa sellainen kuva, että kunnista olisi löydettävissä merkittäviä säästöjä. Tämä huoli taloudesta on aivan oikea, mutta säästöjä ei kannata hakea sieltä, mistä niitä ei ole löydettävissä. 41 Kimmo Kivelä /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Eilen ministeri Rinne aivan oikein puhui tulevaisuudenuskon vahvistamisen tärkeydestä. Valitettavasti tämä keltainen kirja on aivan kaikkea muuta. Te, pääministeri, äsken puhuitte tästä korkeimmasta luottoluokituksesta. Kaikkien valitusvirsien ja pessimismin äärellä on kuitenkin muistettava, että Suomi on edelleen korkeimmassa luottoluokituksessa, ja se on kiistatta ainakin yksi toivon merkki. Kysyn, pääministeri: miten on varauduttu luottoluokituksen mahdolliseen alenemiseen, ja mitä sen seuraukset konkreettisesti ovat?

16 16 Keskiviikkona /1/42 42 Tapani Tölli /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Vanhan, kokeneen valtiopäivämiehen ohje kuului, että kertokaa totuus, mutta rohkaiskaa. On erittäin tärkeää, että hallitusohjelmassa on tavoitteet korkealla, mutta edustaja Zyskowicz, kyllä on kohtuullisen tärkeää, että ne ovat realistisia. Jos tavoitteen asettelussa jo tiedetään, niin kuin totesitte, että niitä ei saavuteta, se vie uskottavuuden koko ohjelmalta, ja nyt jos joskus me tarvitsemme uskottavuutta toimenpiteisiin. Arvoisa puhemies! Pääministerille: Kuntien taloudellinen tilanne on todella vaikea, ja tässä on hyvin tärkeä periaate rahoitusperiaate, joka lähtee perustuslaista, että antaessaan kunnille tehtäviä valtiovallan on huolehdittava siitä, että on käytettävissä tosiasialliset resurssit. Nyt ensi vuoden osalta ollaan lisäämässä kuntien velvoitteita, mutta ei ole huolehdittu siitä, että on resurssit käytettävissä. Tämä rahoitusperiaate vaarantuu. Edustaja Tiilikainen tuossa äsken esitti hyvän toimenpide-ehdotuksen siitä, että tämä kotihoidon tuen pakkokiintiöinti (Puhemies: Aika!) poistettaisiin. 43 Elina Lepomäki /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Silloin, kun kansantalouden tuotannolla on ulospäin kiinteä hinta eli euro eikä sen hinta sisäisesti jousta keskitetyn sopimisen vuoksi, ei jousta mikään muu kuin työttömyys. Suomessa palkat ovat finanssikriisinkin puhjettua nousseet jopa 20 prosenttia, vaikka tuottavuus on pysynyt ennallaan. Nyt viimeisin lukema tältä vuodelta: Suomessa työvoimakustannukset Q2:lla nousivat 4,2 prosenttia, kun euroalueella keskimäärin 1,2. Tässä puhutaan todella miljardiluokan sääntelystä, ei pelkästään yhden miljardin vaan usean miljardin. Milloin eduskunta alkaa keskustella tästä työmarkkinoiden jäykkyydestä? 44 Jari Lindström /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Edustaja Lepomäki on aivan oikeassa siinä, että palkat ovat nousseet. Täytyy aina kysyä sitten, minkä takia ne palkat ovat nousseet. No, varmaan sen takia, että eläminen on kallistunut, hinnat nousevat. Tämä on jatkuvaa vääntämistä: hinnat nousevat, palkkojen täytyy nousta. Tämä on itse asiassa meidän tärkeä periaatteellinen keskustelu, mikä meidän pitäisi käydä tässä salissa siitä, missä se raja tulee vastaan. Ihmiset tarvitsevat sen verran palkkaa, että ne tulevat toimeen sillä ja elävät. Tästähän siinä on kysymys. Ei se sen kummempaa filosofiaa tarvitse minun mielestäni. Eli kun syyllistettiin tavallaan, mikä tässä minusta haisi läpi, että vain palkat ovat nousseet, niin näinhän se ei ole. 45 Jukka Kärnä /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Pari sanaa keskitetystä sopimusratkaisusta. Niillä kaiken kaikkiaan kyllä Suomenmaata on rakennettu tähän mennessä ja rakennetaan varmasti edelleenkin. Toivottavasti se järki kestää suomalaisten päässä. Suomi on sopimusyhteiskunta. Asioista pitää sopia. Ja kun puhutaan joustamattomuudesta työehtosopimuksissa, niin silloin kyllä unohdetaan se, että siellä on äärimmäisen paljon joustopykäliä. Kannattaa tutkia muutamia suomalaisia yleissitovia työehtosopimuksia, ennen kuin lähtee vouhottamaan siitä, että on joustamaton. Ei ole. Ei pidä paikkaansa, ei sinne päinkään. Tämä viimeinen työllisyyskokonaisratkaisuhan nyt auttaa tässä taloustilanteessa Suomea erityisen hyvin. 46 Mauri Pekkarinen /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Vuodesta 83 viime vuoteen asti Suomessa työikäisen väen määrä lisääntyi vielä henkeä, mutta me teimme viime vuonna 200 miljoonaa työtuntia vähemmän siis 200 miljoonaa työtuntia vähemmän kuin vuonna Emme me tällä tavalla pärjää. Minä ymmärrän, että työntekijä on palkkansa ansainnut ja hänen pitää se saada ja että kohtuu on joustoissakin ja jos on joustoja, niin vastaavasti pitää olla turvaa sille työntekijälle. Mutta kaiken tämän takana on se, mistä täällä on jo kyllä paljon puhuttukin: Miten saada kasvu aikaan? Missä ovat ne kasvun panostukset? Te olette leikanneet monia niistä, ja niin kauan, kun te niitä leikkaatte, mennään näivettymiskierrettä kaiken aikaa alas. 47 Antti Lindtman /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Mitä tulee tähän edustaja Lepomäen kysymykseen siitä, milloin eduskunnassa aletaan puhua palkoista, minulla on se mielikuva, että viime kaudella puhuttiin, ja minulla on se mielikuva, että silloin päädyttiin liittokierrokseen, kun joissakin puolueissa eräillä oli halua lupailla palkkoja. Ajauduttiin liittokierrokseen. Ei saatu siis sellaista ratkaisua aikaan, jossa finanssipolitiikkaa ja palkanmuodostusta laitetaan

17 82/1/48 PTK 82/2014 vp 17 yhteen. Tämä taas aiheutti kymmenien prosenttien kustannuslisän, joka aiheutti kilpailun, josta ei sitten loppujen lopuksi hyötynyt ostovoimassa palkansaaja edes kunnolla. Sen sijaan tämän hallituksen aikana on pystytty sovittamaan yhteen valtion finanssipolitiikkaa ja sitten palkanmuodostusta nimenomaan näillä tulopoliittisilla kokonaisratkaisuilla, joilla on pystytty kilpailukykyä parantamaan. Kysynkin pääministeriltä, joka luetteli näitä eri keinoja, kun me olemme pieni maa eikä meillä ole rahapolitiikkaa: (Puhemies koputtaa) seisooko hallitus jyrkästi sen takana, että työmarkkinajärjestöjen kanssa tehdään yhteistyötä, vai mennäänkö takaisin (Puhemies: Aika on täynnä!) viime kauden linjalle kilpalaulantaan? 48 Pentti Kettunen /ps (vastauspuheenvuoro): Herra puhemies! Pääministeri Stubb vertasi äsken täällä 90-luvun lamaa ja nykyistä tilannetta toisiinsa väittäen, että 90-luvun lama oli huomattavasti pahempi ja vaarallisempi kuin tilanne, missä nyt olemme. Minä olen päinvastaista mieltä. 90-luvun lama oli osittain tahallaan tehty. Lama-Suomea sopeutettiin tulevaan EU-tilanteeseen. Tämä lama johtuu kokonaan muista syistä. Tämä lama johtuu nyt siitä, että me olemme tiukasti sidottuna sellaiseen valuuttaan, joka ei jousta, jolloin aina joku joustaa, ja tällä hetkellä joustaa työvoima siitä ovat osoituksena suuret työttömyysluvut ja myös yrittäjyys joustaa tässä tilanteessa. Tämä on paljon vaarallisempi (Puhemies koputtaa) lama kuin 90-luvun lama. 49 Sirkka-Liisa Anttila /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Pääministeri täällä puheenvuorossaan linjasi kolme punktia, joilla saadaan Suomea nousuun: eläkeratkaisu, rakenneuudistukset ja sitten nämä normitalkoot. Arvoisa pääministeri, mihin te unohditte kokonaan biotalouden? Se on se sarka, jolta meillä löytyy kymmenen seuraavan vuoden aikana, kun oikein toimimme, jopa uutta työpaikkaa. Mihin te olette unohtaneet sen? Siitä pitää tehdä ne ratkaisut, joita edustaja Zyskowicz täällä jo eilen lupaili, eli meidän pitää kyetä metsähakkeen ja turpeen tuki- ja verotasot palauttamaan vuoden 2012 tasolle. Miksi tämä puuttuu tästä budjetista? Tämä selittää ainakin minulle sen, miksi tässä budjetissa ei ole riittäviä kasvun eväitä, että juuri tämäntyyppiset puuttuvat. Toinen, mitä keskusta on esittänyt, on ensimmäisen työntekijän palkkatuki. Näitä on vaikka kuinka monta, mutta aika ei riitä niitten luettelemiseen. Eli teillä ei ole todella ollut halua tehdä niitä kasvun eväitä. Te teitte vain näitä pääkaupunkiseudun investointeja ja Tampereen investointeja ja kuvittelette, että sillä Suomi nousee. Sillä nousevat vain nämä seutukunnat. 50 Harri Jaskari /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Voin vastata oikeastaan suoraan jo edustaja Anttilan kysymykseen. Tämä biotaloushan liittyy rakenneuudistukseen, se liittyy koko energiapolitiikan rakenneuudistukseen. Se on ihan taatusti siellä sisällä mukana, koska se luo mahdollisuuksia. Mutta sitten toisena kysymyksenä haluaisin nostaa esille, että kuulostaa kyllä aika hassulta, että me puhumme lähinnä siitä, että nyt halutaan eurosta eroon. Kysymyksessä on meidän kilpailukykymme, ja silloinhan me teemme sen helpolla tavalla jotenkin, mutta samalla me unohdamme, että me menetämme vaikka 30 prosenttia meidän palkoistamme, kun menemme ulkomaille tai vastaavaa. Eikö meidän pitäisi keskittyä tähän reaaliseen kilpailukykyyn? Nyt pääministeri puhui tästä sääntelyn purkamisesta. Hienoa, tehdään nyt talkoilla. Kysynkin ministeri Ihalaiselta: Toinen kysymys on juuri nämä työmarkkinakysymykset ja vastaavat. Nyt ei enää olla tässä perinteisessä täystyöllisyys- tai työttömyysasiassa. Meidän täytyy löytää ratkaisu sosiaaliturvan ja työn tekemisen yhteensovittamisesta, niin että jokainen työpäivä on kannustava. Voiko sieltä löytää joitain uusia elementtejä, että ihmiset pääsisivät paremmin töihin? 51 Päivi Lipponen /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Täällä on suuri huoli, työ on keksittävä Suomessa uudestaan. Senpä takia haluaisin kysyä pääministeriltä: kun te peräänkuulutatte tulevaisuusajattelua, niin mikä teidän visionne on tässä koulutuspolitiikassa? Sosialidemokraatit ajoivat hyvin vahvasti sitä ajattelua, että jokaisella nuorella pitäisi olla ammatti, koulutus, ja oppivelvollisuuden pidennys olisi ollut juuri askel tähän suuntaan, mutta se valitettavasti nytten tyrmättiin. Eli me tiedämme sen, että jos nuorella ei tulevaisuudessa ole ammattitaitoa, parempaa koulutusta ja koulutus jää vain perusasteen varaan, niin hänen työllistymisasteensa on sangen matala. Olisinkin nyt kysy-

18 18 Keskiviikkona /1/52 nyt pääministeriltä: mikä on hallituksen suuri visio siinä, että me mahdollistamme nuorille työllisyyden tulevaisuudessa ja hyvän elämän? 52 Vesa-Matti Saarakkala /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Viime vuonna astui voimaan tämä EU:n talousunionisopimus, jota myös talouskurisopimukseksi kutsutaan. Siinähän on säännelty niin, että mikäli julkisen sektorin alijäämä on yli prosentin luokkaa, niin tulee sanktiot. Kysynkin nyt pääministeri Stubbilta: mikä on hallituksen linja liittyen tähän Suomen alijäämään? Eilen kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Satonen ilmoitti, että kyse on rakenteellisesta alijäämästä, jota tässä nimenomaan säädellään, mutta valtiovarainministeri Rinne puhui pelkästä alijäämästä. 53 Anu Vehviläinen /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Palaisin tähän normikeskusteluun. On hyvä, että hallituksen piirissä on myös ruvettu lämpenemään siihen, että näitä turhia normeja ja turhaa byrokratiaa purettaisiin. Ajattelisin niin, että teillä, pääministeri, olisi mahdollisuus siihen, ensinnäkin ensimmäinen askel ottaa niin, että käytte läpi nämä tänne tulossa olevat hallituksen budjettiesitykset, missä siellä on turhia normeja ja byrokratiaa tulossa. Otan vain yhden esimerkin eli tämän, kun päätitte, että lapsilisiä leikataan ja siihen tehdään hyvitykseksi lapsivähennysjärjestelmä. Kaikkihan tietävät, että se on erittäin byrokraattista, se on huonoa perhepolitiikkaa, on huonoa veropolitiikkaa. Se olisi ensimmäinen ja hyvä askel siinä, jos te käytte läpi nämä budjettilait, missä siellä on turhia normeja. Voitteko tehdä tämän, voitteko luvata, että ennen kuin ne tänne eduskuntaan tulevat, vielä säätelisitte tätä ja ottaisitte turhat normit ja turhan byrokratian pois sieltä? 54 Anni Sinnemäki /vihr (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! On varmasti meille kaikille surullinen asia, että siitä kunnianhimoisesta työllisyystavoitteesta, joka asetettiin kesällä 2011, olemme hyvin kaukana. Mielestäni tärkeää tässä keskustelussa ja tämän budjetin käsittelyssä on katsoa niitä asioita, millä voimme luoda ihmisille uusia mahdollisuuksia, tilanteita, joissa he voivat tarttua uusiin mahdollisuuksiin. Tässä kohtaa lupaavimmat asiat mielestäni ovat säädetty työttömyysturvan suojaosa ja nyt eduskunnan käsittelyssä oleva asumistuen suojaosa, jotka parantavat esimerkiksi lyhytaikaista tai melko pienipalkkaista työtä vastaanottavien käteenjääviä tuloja. Myös koulutukseen suunnatut panostukset ovat sellaisia, jotka tulevaisuudessa parantavat ihmisten mahdollisuuksia, ja uskon, että yksi näistä tärkeistä uudistuksista on myös kotihoidon tuen jakaminen molempien vanhempien kesken. 55 Timo Heinonen /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Sain juuri viestin, että älkää nyt isot ihmiset tapelko siellä. Olen samaa mieltä, ei tätä maata olla ennenkään tappelemalla ja repimällä rakennettu. (Hälinää) Tämä maa on rakennettu yhteistyöllä, ja se pitää myös korjata yhteistyöllä. Minun mielestäni on hyvä, että esimerkiksi pääministeri Stubb on esittänyt yhteisiä norminpurkutalkoita ja kutsunut kaikki puolueet näihin talkoisiin mukaan. Helsingin Sanomien gallup kertoi, että yli puolet suomalaisista haluaa, että velaksi elämiseen loppu tulee ja siitä tehdään loppu. Sitä työtä pitää tehdä, ja velanotto pitää saada loppumaan. Uskon, että siihen tarvitaan kuitenkin vielä toimia ensi vuodenkin jälkeen ja tarvitaan maltillista ja määrätietoista sopeuttamista kuten myös rakenneuudistuksia, ja niistä sote on tietysti kaikista tärkein. Meidän pitää näitä asioita nyt ryhtyä yhdessä tekemään, (Puhemies koputtaa) ei repimään ja rikkomaan. 56 Merja Kuusisto /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Varmasti jaamme kaikki yhdessä sen huolen, että ihmisiä on aivan liian paljon työttömänä. On paljon osaamista, mikä hukataan tällä hetkellä Suomenmaassa. Ainut konsti olisi tietysti työllisyyden lisäämiseen se, että bruttokansantuotetta saataisiin parannettua, ja se onnistuisi lähinnä viennin kautta. Kysynkin nyt ministeriltä: minkälaisia mahdollisuuksia meillä on parantaa vientiä, että saadaan suomalaisia korkeatasoisia tuotteita entistä enemmän maailmalle ja sitä myötä myös sitten pystymme kansantaloutta parantamaan ja luomaan ihmisille työpaikkoja? 57 Lauri Heikkilä /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Pääministeri otti esittelyssään esiin, että työllisyyttä voidaan parantaa näillä pääkaupunkiseudun liikennehankkeilla niin kuin Pisara-radalla ja muilla. Tietysti se toimii

19 82/1/58 PTK 82/2014 vp 19 osalla työllistettäviä, mutta MOT-ohjelmassa tällä viikolla tuli esille, että virolaista käy tuosta lahden yli töissä. Miten pääministeri aikoo kohdistaa nyt, että suomalaisia saataisiin työllistettyä, onko se yleensä mahdollista tässä EU-tilanteessa? Edustaja Sasi toi esiin, että rahan työntäminen elvytyshankkeisiin ei auta. Sasi jäi vain miettimään, mikä se vastaus on. Onko Sasi nyt lopulta huomannut sen, että näillä ehdoilla, missä Suomi nyt on, ei voida työllistää enää suomalaisia ollenkaan, että pitäisi pystyä kohdentamaan suomalaisiin hankkeisiin? Edustaja Paatero kysyi perussuomalaisilta (Puhemies koputtaa) eurosta eroamisen hintaa. Kysyisin hallitukselta, mikä on eurossa pysymisen hinta. 58 Jari Leppä /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Täällä puhutaan erittäin paljon normitalkoista. Pääministeri Stubb, te olette sanonut, että teidän hallituksenne on toimeenpanohallitus. Nyt on sen aika. Teen suoran ehdotuksen. Käykää läpi joka ainoa hallituksen esitys, joka tulee tähän taloon. Tähän mennessä, mitä on esimerkiksi omaan maa- ja metsätalousvaliokuntaan tullut, joka ainoa lakiesitys on lisännyt hallintoa, ei vähentänyt sitä vaan lisännyt. Uskon, että kaikkialla muuallakin on aivan sama tilanne jokaisen hallinnonalan osalta. Eihän tässä nyt näin pitänyt käydä vaan niinpäin, että sitä puretaan aidosti eikä lisätä. Tämä on ensimmäinen asia. Voisiko pääministeri nyt luvata sen, että näin tapahtuu? Kun täällä äsken perättiin sitä, onko eduskunnalla valtuuksia tehdä, eduskunnalla on valtuudet tehdä. Hallituksen on nautittava eduskunnan luottamusta, elikkä nyt kaikissa valiokunnissa tämä peräys liikkeelle, ei yhtään lisää hallintoa lakiesityksiin vaan entistä puretaan. Miljardikaupalla (Puhemies koputtaa) odottaa tällä hetkellä viranomaispäätöksiä investointeja Suomessa, meillä ei siihen ole varaa. 59 Risto Kalliorinne /vas (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Täällä edustaja Tölli kehotti kertomaan totuuden, ja tästä aasinsiltana haluan kysyä pääministeriltä, onko valtioneuvoston tiedotus budjettiin liittyen ollut ihan reilua ja totuudenmukaista. Kun tästä budjetista saatiin sopu ja puoluejohtajat saapuivat suoraan lähetykseen Säätytalolle, se tuntui kuin maanpäällinen paratiisi olisi avautunut: kymmeniä ja satoja miljoonia jaettiin kohteisiin, käynnistettiin elvytystä, autettiin eläkeläisiä ja autettiin köyhiä, ja joka puolella vain hyvää satoi. Ja kyllä minä ainakin mieleni pahoitin, kun huomasin, että tämä taitaa todellisuudessa olla jonkinlainen viestinnällinen silmänkääntötemppu, koska tätä kirjaa verrataan koko ajan kehyspäätökseen, ei siihen budjettikirjaan, minkä me viime vuonna täällä päätimme. Kysyisinkin pääministeriltä: Onko tämä tiedotus ollut totuudenmukaista ja reilua? Antaako se kansalaisille kuvan todella siitä, missä tässä budjetissa mennään? 60 Pia Kauma /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Edustaja Lepomäki nosti kysymyksen, milloin täällä ruvetaan keskustelemaan palkoista. Olen itsekin kysynyt sitä samaa ja tullut ehkä siihen johtopäätökseen, että ei ehkä ikinä, koska tämä on niin pyhä asia Suomessa, että siihen ei voi puuttua. Edustaja Kärnälle toteaisin, kun sanoitte, että siellähän on jo joustavuutta niissä työehtosopimuksissa, että ei siellä ainakaan nuorten naisten kannalta sitä ole. Jos vanhemmuuden kustannukset jaettaisiin tasaisemmin, niin ne yksinyrittäjää Suomessa voisivat työllistää nuoria naisia. Yrittäjänaiset ovat laskeneet, että siihen saakka, kun lapsi täyttää 10 vuotta, keskiansioilla toimeen tuleva nainen aiheuttaa yrityksille noin euron kustannukset. Moni pienyritys joutuu ottamaan lainaa pystyäkseen palkkaamaan nuoren naisen. Mitä vastaatte tähän, edustaja Kärnä? 61 Tarja Filatov /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Kun tätä keskustelua kuuntelee, niin tulee mieleen, halutaanko siellä salin oikealla laidalla säätää minimipalkkalaki tähän maahan, koska haluttaisiin palkkapolitiikka eduskuntaan. Minusta on hyvä, että se on toimialakohtaista ja sitä siellä määritellään, koska silloin se antaa sitä tarvittavaa joustoa. Erilaisten toimialojen palkanmaksukyky on hieman erilaista. Mutta tästä kilpailukykykeskustelusta on oikeastaan unohtunut tuottavuus ja vaikuttavuus, vaikuttavuus erityisesti julkisella sektorilla. Me puhumme paljon byrokratiasta, mutta meidän toimintamalliemme tapa on kehittää omaa byrokratiaa sen lisäksi, mitä tässä talossa tai hallinnossa on säädetty. Minusta silloin oleellista on

20 20 Keskiviikkona /1/62 se, miten me kehitämme toimintatapojamme, miten me tuotamme parempaa johtamista, miten me organisoimme työn fiksummin ja miten me hyödynnämme osaamista parhaalla mahdollisella tavalla. Suomesta ei voi tulla maata, joka kilpailee hinnalla ja massatuotannolla. Meidän on tehtävä asiat osaavammin, fiksummin ja tehokkaammin. 62 Elina Lepomäki /kok (vastauspuheenvuoro): Ensin edustaja Kärnälle: Hänhän sanoi, että työehtosopimuksissa on klausuuli tai on jouston mahdollisuus. Mutta ongelma on siinä se, että näihin joustoihin pääsee käsiksi työnantaja vain silloin, kun hän on mukana TESissä suoraan eikä esimerkiksi yleissitovuuden kautta. Silloin se erityisesti haittaa niitä, joilla olisi suurin tarve joustoille, eli pienyrittäjiä, jotka pääsääntöisesti eivät ole järjestäytyneitä. Toinen asia on se, että tässä ei ainakaan itselläni ole tarve siirtää tätä vaikutusvaltaa yhtään tähän saliin eikä sen puoleen yhtään millekään muulle kollektiiville vaan jättää se päätäntävalta yhä lähemmäs sinne, missä se paras tietokin siitä on, eli paikalliseen sopimiseen. Se olisi tätä päivää. Ruotsi 90-luvulla päätyi jäämään euron ulkopuolelle sen vuoksi, että paikalliset ekonomistit sanoivat, että siellä työmarkkinat ovat liian jäykät kiinteälle valuutalle, ja meillä on yhä sitäkin jäykemmät työmarkkinat. 63 Jukka Kärnä /sd (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Kannustan kaikkia työnantajia järjestäytymään. Se on heidän oma etunsa, että on suuremmat ja leveämmät hartiat, joiden takaa sitten puhuu. Järjestäytymään, työnantajat, siitä se alkaa. Arvoisa puhemies! Eiköhän sovita kuitenkin niin, että tähän saliin ei työehtosopimusneuvotteluja tuoda. Epäilen, että ammattitaito ei ehkä riitä kaikilla siihen. Mitä tulee nuorten naisten työllistymiseen, niin huolihan on, totta kai, yhteinen. Ay-liike on ollut valmiina jakamaan kaikkien työnantajien kesken tämän potin, jotta se ei rasittaisi nimenomaan pieniä yrityksiä, mutta ei ole onnistunut. Ei ole suostuttu. Yhteisestä tahdosta tämä on kiinni. 64 Jari Lindström /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa herra puhemies! Edustaja Lepomäki mainitsi paikallisen sopimisen. Sitä usein käytetään esimerkkinä silloin, kun sanotaan, että "kun homma ei pelaa". Paikallinen sopiminenhan on nyt jo työehtosopimuksissa täysin mahdollista, mutta sitä ei vain osata käyttää tarpeeksi hyvin. Siinä on paljon keinoja, joita voitaisiin käyttää, ja on yrityksiä, joissa paikallisesti sopimalla on päästy erinomaisiin ratkaisuihin, yhdessä sopimalla. Ei tässä ole tarkoitus vastakkainasetella. Edustaja Heinonen täällä jo hieman pelotteli, että täällä ruvetaan riitelemään. Ei täällä riidellä. Meillä on varmaan molemmilla yhteinen tahto siitä, että Suomi nousee, ja se nousee sillä lailla, että voidaan luottaa siihen, että jos sovitaan jotain, niin työnantaja pitää sen sovitun ja työntekijä pitää sen sovitun. Ei tämä tämän kummempaa taikaa vaadi, mutta kummallisen vaikeaa se on. 65 Arto Satonen /kok (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Nyt kannattaa katsoa ihan rauhallisesti sitä, mitä on oikeasti tapahtunut. Me olemme teollista työpaikkaa menettäneet tämän talouskriisin aikana. On tietysti osittain kyse siitä, että meidän toimialat ovat menettäneet, esimerkiksi metsäteollisuus on menettänyt, ict on menettänyt, mutta on siinä kyse myös siitä, että jos me vertaamme Saksaa ja Ruotsia, siellä on hintakilpailukyky selvästi parempi, siellä työmarkkinat toimivat joustavammin, paikallista sopimista on enemmän, ja erityisesti sellaisessa tilanteessa, jossa uhkaa, että työ siirtyy pois maasta, voidaan sopia paikallisista keinoista, joilla siitä päästään. Suomessa on, ihan kuten Lindström sanoi, myös hyviä esimerkkejä paikallisesta sopimisesta. Se on ihan totta, ja sitä ei varmastikaan osata riittävästi käyttää, mutta kun me katsomme näitä isoja lukuja, niin kyllä meidän täytyy tästä tilanteesta aidosti olla huolestuneita ja meidän täytyy löytää sellaiset keinot, joilla jatkossa voidaan suomalaista työtä ja suomalaisen työn kilpailukykyä nykyistä paremmin puolustaa. Puhemies Eero Heinäluoma: Oliko edustaja Sipilällä tähän keskusteluun puheenvuoropyyntö? Olkaa hyvä. 66 Juha Sipilä /kesk (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Se on selvää, että kun työpaikkoja on menetetty, niin meillä on kilpailukykyongelma. Kilpailukykyongelmassa on kaksi puolta. Se ei ole pelkästään palkkakysymys, vaan se on myöskin uusiutumisen kysymys.