EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 8. joulukuuta 2000 (19.12) (OR. fr) 13289/00 ADD 1 LIMITE JAI 135

Transkriptio

1 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 8. joulukuuta 2000 (19.12) (OR. fr) 13289/00 ADD 1 LIMITE JAI 135 LISÄYS SAATTEESEEN Lähettäjä: Ranskan pysyvä edustaja Pierre VIMONT Saapunut: Bryssel, 10. marraskuuta 2000 Vastaanottaja: Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri Javier Solana Asia: Ranskan tasavallan tiedote - Ranskan tasavallan hallituksen aloite neuvoston päätösehdotukseksi Euroopan oikeudellisen koulutuksen verkoston luomisesta Valtuuskunnille toimitetaan oheisena Ranskan tasavallan hallituksen edellä mainittua aloitetta koskeva selitys /00 ADD 1 ht/jpo/tk 1

2 Ehdotus päätökseksi Euroopan oikeudellisen koulutuksen verkoston luomisesta Selitys 1. Yleisiä huomioita Tausta Euroopan unionista tehdyssä sopimuksessa määrätyn vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen toteuttaminen edellyttää, että jäsenvaltioiden tuomarit ja syyttäjäviranomaiset tuntevat hyvin toistensa oikeus- ja tuomioistuinjärjestelmät sekä yhteistyön perustana olevat säädökset. Tuomareiden koulutus on erinomainen keino edistää tätä tuntemusta ja luoda luottamuksellista ilmapiiriä, joka osaltaan parantaa Euroopan oikeusalueen toimintaa. Jäsenvaltiot ovat kehittäneet oikeudellisen koulutusjärjestelmänsä vastaamaan oman oikeusjärjestelmänsä erityispiirteitä. Tällä aloitteella onkin tarkoitus edistää eri koulutusjärjestelmien verkottamista kunnioittaen niiden identiteettiä ja välttämätöntä oikeuslaitoksen riippumattomuutta, joka on oikeusvaltion perusta. Jo nyt Euroopan unionin jäsenvaltioiden oikeuslaitosten jäsenten koulutuksesta vastaavat laitokset ovat alkaneet tehdä yhteistyötä yhteisen koulutuksen järjestämiseksi ja alan ammattilaisten vaihdon edistämiseksi. Nämä laitokset ovat laatineet peruskirjan, joka on parhaillaan allekirjoitusvaiheessa. Peruskirjahanke on suoraan tämän aloitteen taustalla. On tarpeen, että Euroopan tasolla tunnustetaan tuomareiden koulutuksen merkitys ja luodaan tiiviimpi yhteys eurooppalaisen oikeudellisen yhteistyön institutionaalisiin mekanismeihin ja etenkin yhteystuomarien, Euroopan oikeudellisen verkoston ja Eurojustin kanssa sekä yhteisön tuomioistuimiin. Oikeusalan ammattilaisten koulutuksen on oltava mukana kaikissa Euroopan oikeusalueen rakentamisen vaiheissa, jotta siinä saavutettu edistys näkyisi käytännön toiminnassa /00 ADD 1 ht/jpo/tk 2

3 Oikeudellisen välineen valinta Tämä aloite perustuu Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 31 artiklaan ja koskee siten ainoastaan oikeuslaitosten jäsenten koulutusta rikosoikeuden alaan kuuluvissa kysymyksissä. Koulutustoimet koskevat ensimmäiseksi 29. kesäkuuta 1998 hyväksytyllä yhteisellä toiminnalla perustetun Euroopan oikeudellisen verkoston jäseniä. Toisessa vaiheessa olisi kuitenkin selvitettävä, ulotetaanko Euroopan oikeudellisen koulutuksen verkoston toiminta koskemaan myös yhteistyötä siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa, ja jos, millä tavoin. Välineeksi on Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 34 artiklan 2 kohdan c alakohdan nojalla valittu päätös, koska näin verkosto voidaan perustaa tehokkaasti. Lisäksi päätöksellä taataan parempi oikeusvarmuus. Rahoitus Päätösesityksessä ehdotetaan yhteisön rahoitusta, mutta siinä täsmennetään, että jäsenvaltiot voivat osallistua verkoston toimien rahoitukseen. 2. Artiklakohtainen tarkastelu 1 artikla Artiklassa esitetään verkoston luomisen periaate. 2 artikla Verkoston jäseninä ovat oikeusalan koulutuksesta vastaavat kansalliset laitokset. Päätöksessä ei puututa jäsenvaltioiden koulutusjärjestelmien sisäiseen rakenteeseen. Verkosto koostuu laitoksista, jotka vastaavat kussakin jäsenvaltiossa ammattituomarien ja syyttäjien koulutuksesta. Oikeuslaitosten riippumattomuuteen liittyvistä syistä syyttäjät on otettu mukaan hankkeeseen vain jos he kuuluvat sääntömääräisesti tuomarikuntaan /00 ADD 1 ht/jpo/tk 3

4 Jäsenvaltiot nimeävät omat edustajansa verkostoon. Jäsenvaltioiden koulutusjärjestelmien erityispiirteiden huomioon ottamiseksi verkostoon on mahdollista nimetä useita edustajia, kuitenkin enintään kolme jäsenvaltiota kohden. 3 artikla Verkoston tehtävänä on edistää jäsentensä koulutustoimien yhtenäisyyttä ja tehokkuutta Euroopan unionista tehdyn sopimuksen VI osaston 31 artiklassa tarkoitetuilla aloilla oikeuslaitoksen riippumattomuuden periaatetta kunnioittaen ja korvaamatta kansallisia laitoksia, jotka vastaavat tuomareiden ja syyttäjäviranomaisten koulutuksesta. Asiakirjassa kuvataan verkoston tärkeimpiä tavoitteita. Luettelo ei ole kattava. Jäsenvaltioiden oikeus- ja tuomioistuinjärjestelmien ja yhteistyön perustana olevien säädösten vastavuoroisen tuntemuksen syventäminen ja kehittäminen. Koulutustarpeiden toteaminen ja analysointi, kokemusten vaihto sekä oikeudellisen koulutuksen ohjelmien koordinoinnin edistäminen Euroopan unionissa. Tässä suhteessa tavoitteena on hyödyntää verkostoa mahdollisimman tehokkaasti, jotta tarjotusta koulutuksesta saatuja kokemuksia voidaan vaihtaa ja tarvittaessa parantaa sekä antaa muiden käyttöön. Kokemusten perusteella kehitetään säännöllisesti päivitettäviä koulutusvälineitä, jotka asetetaan toimielinten, jäsenvaltioiden oikeusviranomaisten ja Euroopan oikeudellisen verkoston jäsenten käyttöön. Niiden tuomareiden koulutuksen kehittäminen, joiden tehtävänä on osallistua oikeusvaltion palauttamiseen kolmansissa maissa. Oikeudellisten koulutusjärjestelmien rakenteiden parantamisen edistäminen ehdokasvaltioissa sekä mahdollisuuden antaminen näiden valtioiden ja tarvittaessa kolmansien maiden tuomareille osallistua koulutusohjelmiin. 4 artikla Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi verkosto laatii toimintaohjelman, jossa keskitytään kolmeen keskeiseen tehtäväalueeseen: Euroopan oikeusjärjestelmien ymmärtämiseen, koulutusjaksojen ja ammatinharjoittajien välisten vaihtojen järjestämiseen sekä innovoivien koulutusohjelmien kehittämiseen /00 ADD 1 ht/jpo/tk 4

5 Yhteisistä toimista koostuvan ohjelman ansiosta verkosto voi hankkia todellista asiantuntemusta koulutuksen alalta. Tarkoituksena on ottaa käyttöön perusohjelma, joka antaa tuomareille mahdollisuuden ymmärtää toisiaan paremmin ja toimia paremmin yhteistyössä. Näihin verkoston perustoimiin kuuluu ennen muuta koulutus, joka liittyy eri oikeusjärjestelmien ymmärtämiseen, eri maiden lakikielen ja oikeudellisten käsitteiden ymmärtämiseen sekä yhteistyömenetelmiin (esimerkiksi kansainväliset oikeusapupyynnöt, videoneuvottelujen käyttö rikosoikeudenkäynneissä ja luovuttamiset). Ohjelman jatkuvuus antaa mahdollisuuden kehittää vaihtoja alan ammattilaisten välillä ja edistää siten vastavuoroista ymmärrystä, joka lisää molemminpuolista luottamusta. Osallistumalla yhteisiin koulutustilaisuuksiin tuomarit oppivat toimimaan paremmin yhdessä ja rakentamaan todellista eurooppalaista oikeuskulttuuria. Tällaisen kestäviä toimia sisältävän ohjelman käyttöönotto antaa useammille tuomareille ja syyttäjäviranomaisille mahdollisuuden hyödyntää sitä. Kokeiluvaiheen jälkeen koulutustoimintaa voidaan kehittää saadun merkittävän kokemuksen pohjalta sekä levittää hyviä käytäntöjä, kehittää levityskelpoisia pedagogisia välineitä ja järjestää koulutustilaisuuksia kouluttajille. 5 artikla Artiklassa säädetään, että verkoston jäsenet voivat hyödyntää verkoston toiminnan tuloksia ja laadittuja pedagogisia apuvälineitä. Jäsenten tehtävänä on huolehtia niiden laajemmasta levittämisestä Euroopan ja jäsenvaltioiden tasolla. 6 artikla Edistääkseen vaihtoa verkoston jäsenten kesken ja jakaakseen yleisölle tietoa verkoston saavutuksista verkoston pääsihteeri perustaa turvatun sähköisen tietojenvaihtojärjestelmän, johon vain verkoston jäsenillä on pääsy, ja internet-kotisivun /00 ADD 1 ht/jpo/tk 5

6 Jo peruskirjalla perustetun Euroopan oikeudellisen koulutuksen verkoston yhteydessä hyväksyttiin verkoston toimien ja jäsenten tunnistamista helpottava tunnus. Myös internet-kotisivu on tekeillä. Nämä ovat lähtökohtia, ja nyt olisi erityisesti elävöitettävä Internet-kotisivuja ja päivitettävä ne. 7 artikla Verkoston elimet ovat johtoryhmä ja pääsihteeristö. Komission on syytä toimia sihteeristönä, jotta voidaan taata koulutuksen ja Euroopan oikeusalueen rakentamisen kiinteä yhteys. Johtoryhmä koostuu verkoston jäsenistä, komission edustajasta ja Euroopan neuvoston edustajasta. Euroopan neuvostossa on vuodesta 1995 toiminut koulutusvastaavien verkosto, joka tunnetaan Lissabonin verkostona. Toisin kuin tässä hankkeessa, Lissabonin verkostolla ei ole toiminnallista tehtävää. On kuitenkin tärkeää, että kummatkin, osittain samoista jäsenistä koostuvat hankkeet lähentyvät toisiaan ja että Euroopan neuvosto otetaan mukaan tähän aloitteeseen. Johtoryhmän puheenjohtajana toimii Euroopan unionin puheenjohtajavaltion edustaja. Verkoston ohjauksen jatkuvuuden turvaamiseksi tuleva puheenjohtajavaltio osallistuu toimintaan. On tärkeää, että verkoston pääsihteeri, joka on yksi sen tukipilareista, nauttii verkoston luottamusta ja tuntee hyvin oikeudellisen koulutuksen erityispiirteet, etenkin oikeuslaitoksen riippumattomuuden periaatteen osalta. Tämän vuoksi komission on nimettävä pääsihteeri sellaisten henkilöiden joukosta, joilla on kokemusta tuomioistuimista tai oikeudellisesta koulutuksesta. Johtoryhmä voi ottaa mukaan edustajia myös muista laitoksista, jotka toimivat tuomareille annettavan Eurooppa-asioihin liittyvän koulutuksen parissa /00 ADD 1 ht/jpo/tk 6

7 8 artikla Johtoryhmä voi ottaa työskentelyynsä mukaan tieteellisen komitean, jolta se saa tarvittavaa asiantuntemusta mukauttaakseen toimintaohjelmaansa tuomareiden koulutustarpeita vastaavaksi. 9 artikla Verkoston jäsenten ehdotusten perusteella hyväksytään vuosittain toimintaohjelma. Sen laatii pääsihteeristö, ja se annetaan tiedoksi neuvostolle ja Euroopan parlamentille. Kokouksia järjestetään vähintään kaksi kertaa vuodessa. Pääsihteeristö vastaa verkoston hallinnollisesta toiminnasta ja auttaa jäseniä vuosittaisen ohjelman täytäntöönpanossa. Se huolehtii yleisesti ottaen verkoston toiminnan vetämisestä ja tietojen jakamisesta jäsenten välillä esimerkiksi koulutuksen alalla saaduista kokemuksista, joiden vaikutusta voitaisiin tehostaa. Sen tehtävänä on myös helpottaa verkoston toimintaohjelman ja Euroopan oikeusalueen luomisessa saavutetun edistyksen yhteensovittamista. 10 artikla Verkostolle on hyväksyttävä työjärjestys. Sen laatii pääsihteeri. Työjärjestys on hyväksyttävä yksimielisesti (kullakin valtiolla on vain yksi ääni, vaikka sitä edustaisi useita laitoksia), ja siinä on määrättävä kokousten koollekutsumisen yksityiskohdista ja verkoston päätösten tekemistä koskevista yksityiskohdista. Varainhoidon osalta on määrä ottaa käyttöön oma menettelynsä. 11 artikla Verkoston budjetti rahoitetaan yhteisöjen talousarviosta /00 ADD 1 ht/jpo/tk 7

8 Verkoston toiminta (kokoukset, internet-sivu jne.) rahoitetaan kokonaisuudessaan yhteisön talousarviosta. Jäsenvaltiot osallistuvat sitä vastoin toimien rahoitukseen. 12 artikla Verkoston jäsenet voivat edelleen osallistua yhdessä tai yksinään Euroopan unionin ohjelmiin (Grotius, Falcone, Stop; myös Phare, Tacis jne.). Asiasta on kuitenkin tällöin ilmoitettava verkostolle. Näistä ohjelmista koeluontoisesti rahoitetut aloitteet voidaan tämän jälkeen ulottaa tarvittaessa koskemaan muita verkoston jäseniä. 13 artikla Pääsihteeri laatii vuosittain toimintakertomuksen, jonka johtokunta hyväksyy ja joka toimitetaan eteenpäin /00 ADD 1 ht/jpo/tk 8