Työllisyydenhoidon kuntataloudelliset vaikutukset - kannattaako satsaukset?

Transkriptio

1 Työllisyydenhoidon kuntataloudelliset vaikutukset - kannattaako satsaukset? Työllisyysseminaari Kuopiossa Mikko Kesä, HM, työllisyysasiantuntija, tutkimusyrittäjä

2 2 Sisältö 1. Tausta ja menetelmiä 2. Esimerkkejä talousvaikutuksista 3. Huomioita sekä teoreettisia talousvaikutusmalleja eri palveluille

3 3 1 Tausta ja menetelmiä

4 4 Laskenta pohjautuu työllisyydenhoidon kuntatalousvaikutusten selvityksiin 14 kaupungissa (käynnissä): Mikkeli, Pieksämäki, Savonlinna, Kuopio, Vantaa, Tampere, Sastamala, Pirkkala, Vaasa, Kemi, Jyväskylä, Turku, Porvoo, Hämeenlinna THL:n, Helsingin, Vantaan, Espoon ja Oulun kaupungeille tehtyyn selvitykseen työllistämisehdon käyttämisen talousvaikutuksista kuntahankinoissa. yli 15 vuoden tutkimus- ja konsultointikokemuksiin yli 120 kunnan ja kaupungin työllisyydenhoidosta.

5 5 X Kela-sakko? Euromääräinen arvio kokonaisvaikuttavuudesta: Kannattaako satsaukset? Asiakasmäärät, -tarpeet Toimenpiteet ja satsaukset Miten alueen työmarkkinat toimivat (virrat ja vaikutukset)? Mitkä ovat laajat talousvaikutukset kuntatalouteen (vaikutuserät ja kesto) Toimenpidekohtainen talousvaikutus: Mitkä ovat vaikuttavimmat keinot, hyvät käytännöt ja miten niitä voi kehittää? Ennakkotietoa kuntien roolista työllisyydenhoidossa tulevaisuudessa: Mihin kannattaa satsata ja mitä tehdä vaikuttavasti yhteistoiminnassa.

6 6 Kunnan työllisyyspalveluista ja niiden asiakkaista luodaan tilastolliset mallit: Mitä palveluita tarjotaan ja mikä on kunkin luonne (suora/epäsuora)? Keitä ovat palveluiden asiakaskohderyhmät? Mitä ovat tilastollisiin asiakasprofiileihin perustuen asiakkaiden vaihtoehtoinen tila työttömänä? Mikä on palvelun vaikuttavuus työttömyyden ehkäisyyn? Kuntatalousvaikutukset johdetaan : Laskentamallina mikrosimulointi Kunnan (efektiivisistä netto-) verotuloista ja ennakoiduista verovaikutuksista. Kunnan työmarkkinatukisäästöistä ja niiden ennakoidusta säästöistä. Arviosta toimeentulotukisäästöissä. Arvioiduista säästöistä sosiaali- ja terveyspalvelupalveluissa. Lisäksi huomioidaan palveluiden (valtion) järjestäjäkorvaus Ylilaskentaa yleisesti mm: Vaikuttavuusaika 36 kk voi joissain tapauksissa olla ylimitoitettu. Toimeentulotukisäästöjä vaikea kohdistaa, voivat olla liian laajoja eivätkä huomioi valtionosuusjärjestelmää. Työttömyyden vaihtoehtoiskerroin voi paikoin olla pessimistinen, korottaen talousvaikutuksia. Alilaskentaa yleisesti mm: Ristikkäisvaikutukset eliminoitu liioitellen (esim. palkkatuen jatko). Työssäoloehdon täyttymisessä ei huomioida tarkastelujaksoa, ainoastaan palvelun kesto. TO-ehdon täyttävässä työttömyydestä ei huomioida verovaikutuksia (tmt vs. ansiosidonnainen). Osa taustaprosessien välillisistä vaikutuksista jää laskematta, vaikka ne huomioidaan kuluiksi. Ei tavoita palveluissa pysymisen talousvaikutuksia

7 7 Laskenta KÄYTÄNNÖSSÄ Toimenpide? Palkka? Asiakasprofiili? Dynaaminen vaikutus 0-1 Toimenpiteen kesto 1-12 kk Vaikuttavuus enintään 36 kk Työttömyyden vaihtoehtoiskerroin Työllistymisvaikutus Vaikutus, muu työttömyyden ehkäisy Verovaikutus Työmarkkinatuen kuntaosuus Toimeentulotuki Sote-kustannus Järjestäjäkorvaus Asiakasvaikuttavuus Vuosittainen asiakasvolyymi Kokonaiskustannukset Kokonaisvaikuttavuus ( ) Panosvaikutus =(M10- L10)*N10*O10*'1_ 1 verotulot'!$e$3 =(0,2*M3*N3*'1_2 TMtuki'!E4)+(M3*POTENSSI(N3;4,5)*'1_2 TMtuki'!E4) =(O9+P9)*(M9-L9)*N9*'1_3 Sote ja ttt'!$l$4

8 8 2 Esimerkkejä talousvaikutuksista

9 (3,37) Kuopiossa Palkkatukityöllistäminen kaupungille (4,38) Kemissä (2,20) Porvoossa

10 (1,85) Sastamalassa omana tuotantona Kuntouttava työtoiminta (1,87) Savonlinnassa järjestöavustuksina (1,98) Porvoossa ostopalveluina

11 (5,41) Vantaalla Integroitu kuntouttava työtoiminta Kuntouttava työtoiminta, Työelämäkokei lu, Työkokeilut (1,68) Kuopion työelämäkokeilu* (5,59) Pirkkalan työkokeilun verkostopajalla ja työnetsinnän kautta

12 (1,42) Mikkelin Toimintakeskusmalli Laajat kehittämiskumppanuudet (1,02*) Kemin työvalmennussäätiöyhteistyö

13 (2,91) Kuopiossa omana toimintana ja TOPI-projektissa Työnetsintä, Työhönvalmennus (1,68) Porvoossa Sun Ura Oy:n palveluna (6,99) Kemin elinvoimahanke

14 (1,99) Vantaan PETRA-malli (teoreettisena ja ilman projektirahoitusta) Asiakasohjausprojektit (8,86) Savonlinnan TARTU!-hanke (4,85) Turun Monitaito-maahanmuuttajien ohjaus (ostopalveluna)

15 15 3 Huomioita sekä teoreettisia talousvaikutusmalleja eri palveluille

16 16 Tilamallin idea: Toimenpiteiden ja (talous)vaikutusten suhteuttaminen työttömyystodennäköisyyteen. Virrat 2vko - 60 kk (Kuopio) Työttömyyden vaihtoehtotila (kausitasoittamaton, Kuopio) 80,00% 70,00% 60,00% 50,00% 40,00% 30,00% 20,00% 10,00% 0,00% +300pv 160,0 % 140,0 % 120,0 % 100,0 % 80,0 % 60,0 % 40,0 % 20,0 % 0,0 % Millä todennäköisyydellä työtön toimenpiteen ajan?

17 17 Toimenpiteiden tuloksilla on ratkaiseva merkitys myös talousvaikutuksiin (=> 36 kk) Palkkatuki Työkokeilu Kuntouttavat työtoiminta KUOPIO KOKO MAA KUOPIO KOKO MAA KUOPIO KOKO MAA KUNTA JÄRJESTÖ YRITYS KUNTA JÄRJESTÖ YRITYS TYÖSSÄ YLEISILLÄ TYÖMARKKINOILLA 8 % 8 % 17 % 8 % 9 % 14 % 8 % 7 % 1 % 1 % TYÖLLISTETTYNÄ 14 % 16 % 46 % 13 % 19 % 38 % 10 % 12 % 3 % 4 % KOULUTUKSESSA 2 % 1 % 1 % 2 % 3 % 2 % 9 % 9 % 5 % 2 % TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSSÄ PALVELUSSA 0 % 1 % 2 % 2 % 5 % 2 % 20 % 24 % 43 % 66 % TYÖTTÖMÄNÄ 76 % 71 % 35 % 75 % 67 % 44 % 50 % 46 % 45 % 24 % TYÖVOIMAN ULKOPUOLELLA 1 % 3 % 1 % 1 % 2 % 2 % 3 % 2 % 3 % 3 % Julkisessa palvelujärjestelmässä palkkatuki tuottaa eniten työttömyyttä, kuntouttava työtoiminta vähiten. Nk. pysyvä työllistyminen (palkkatuelta kuitenkin verrattain hyvää myös kunnista ja järjestöistä, KUN HUOMIOIDAAN, ETTÄ KUNTAAN/JÄRJESTÖÖN TYÖLLISTYY ERILAISTA KOHDERYHMÄÄ, kuin yrityksille. Talousvaikutuksiin ei lasketa palvelujärjestelmän sisäistä vaikuttavuutta: Kuntaan tai järjestöön palkkatuelle siirtymistä työllistymistä edistävässä palvelussa jatkumista. Koulutukseen siirtyminen yllättävän vähäistä, myös työkokeilusta.

18 18 Dynaaminen vaikuttavuus < 1? Vain ohjauspalveluiden tehokkuusvaikutus osaksi laskentaa 00 Työllistetty 01 Välitetty työhön yl. työmarkk. 02 Lomautus/ly h.työvko 03 Saanut päättynyt itse työtä 04 Aloitt. 05 Siirt. työvoimakou työvoiman lutuksen ulkopuolelle 06 Muu syy tai ei tietoa 08 Aloittanut muun koulutuksen 10 Ei ole uusinut työnhakuaa n 11 Aloitt. valmennuks en/kokeilun 12 Aloitt. kuntoutt. työtoiminnan 13 Aloitt. omaehtoise n opiskelun Kestot yhteensä 5 % 6 % 0 % 29 % 7 % 6 % 1 % 2 % 21 % 13 % 5 % 4 % 2-3 v. 15 % 2 % 0 % 12 % 5 % 17 % 3 % 1 % 23 % 13 % 7 % 3 % 3-4 v. 10 % 1 % 0 % 7 % 4 % 26 % 3 % 0 % 26 % 11 % 9 % 2 % 4-5 v. 6 % 1 % 0 % 5 % 3 % 34 % 3 % 0 % 28 % 9 % 9 % 1 % Yli 5 v. 3 % 0 % 0 % 2 % 2 % 45 % 5 % 0 % 29 % 5 % 8 % 1 %

19 19 Työllistämisvertailu kunta vs. yritys Työllistettävät profiililtaan samoja, joita kaupungin tukityöjaksoilla tällä hetkellä on Työllistymisvaikuttavuuteen huomioidaan kaupungin osalta siirtyminen yks. markkinoille ja yrityksille tämän lisäksi myös jatkotyöllistäminen (palkkatuella). Työllistämisjakso 8 kk, bruttopalkkaskenaariolla Kokonaistalousvaikuttavuus kaupungin työsuhteessa n ja arvioitu -panos n Panosvaikutus (huomioituna työpanoksen tuottavuus 40%) 1,8. Kokonaisvaikuttavuus yrityksen työsuhteessa n Samaan panosvaikuttavuuteen päästään esim. 800 euron lisätuella per kuukausi sekä yhden henkilötyökuukauden työpanoksella, brutto 3300, (työpaikkojen etsiminen, rekrytointi ja ohjaustyö Merkittävin ero tukityöllistämisessä kaupungin tai yrityksen suhteisiin tulee tilastollisesta vaikuttavuudesta, joka yritysten tapauksessa huomio myös jatkopalkkatuen ja on peräti 57%. Käytännössä tämä luku nojaa todennäköisesti nk. parempiin työllistettäviin, joita yritysten palkkatuelle usein ohtajaan. Kaupungin kohderyhmän (TMT200/300) osalta tulisi vaikuttavuuskerrointa kyetä korjaamaan alaspäin. Myös yritysten osalta dynaaminen vaikuttavuus on teoreettisessa laskelmassa 1. Käytännössä pitäisi pohtia onko näin todellisuudessa eli kyetäänkö tällaisella mallilla 100% nettolisäykseen työpaikkojen osalta. Jos työvoimatarve on olemassa, mallin vaikutukseksi tulisi huomioida vain vaihtoehtoinen asiakasskenaario. Esimerkiksi (Kuopion) työhönvalmentajapalveluissa dynaamiseksi kertoimeksi määriteltiin 0,29-0,39. Mikäli kerron olisi 0,39, olisi kokonaisvaikutukset n euroa ja kaupunkityösuhteisiin vertailukelpoinen panostusmahdollisuus yhden työllistettävän osalta kokonaisuudessaan n euroon

20 20 Työllistäminen omakustanteisesti? Oletukset: Työllistettävät ovat kaikki yli 300- päiviäisiä ja työsuhteisiin ei haeta valtion palkkatukea. Työttömyyden vaihtoehtoiskertoimeksi oletetaan 1 (100% työtön 36 kk), joka nojaa tarkkaan palvelutarvearvioon. Toimenpiteiden työllistymisvaikuttavuuskertoimia on alennettu kuitenkin samassa suhteessa. Bruttopalkka työntekijälle 1810 euroa kuukaudessa ja työsuhteen kesto on 6 kk (riittää työssäoloehtoon, kun ei käytetä valtion palkkatukea). Myös työttömyyskassan jäsenyys varmistetaan etukäteen, jotta työntekijä on oikeutettu ansiosidonnaiseen työttömyysetuuteen mikäli jää työttömäksi. KOKONAISVAIKUTTAVUUS EUROA, joka on myös olettamiin nojaten teoreettinen maksimi. Panostukset ,60 euroa, Panosvaikuttavuus 30% työn tuottavuudella on 2,07.

21 21 Työllistämisehto hankinnoissa? THL selvitys: Ei lisää hankintayksikköjen kustannuksia, mutta vaatii hyvin toimivan ohjauspalvelun. Myös toimintamallin sisäänajo vaatinee erillisten kehittämiskustannusten huomioon ottamista. Teoreettinen vaikuttavuus vaihtelee runsaasti riippuen esimerkiksi siitä, keitä työttömiä hankintaehto koskee, täyttääkö työsuhde työssäoloehdon ja miten erityisesti tulkitaan tilastollista työllistymisvaikuttavuutta. Yritysten tukityöllistämisessä tilastollinen vaikuttavuus (ml. Jatkopalkkatuki) on 57 %. Jos työsuhteen muodostuminen ei perustu luontaiseen kysyntään ja on vahvasti ulkoa ohjattu, tätä vaikuttavuutta voi kuitenkin epäillä. Talousvaikuttavuus vaihtelee eri laskentaskenaarioiden ääripäissä n euron ja jopa euron välillä. Työllistämisehdon käyttäminen kuntien hankinnoissa on vahvasti suositeltavaa. Se mahdollistaisi tukityöpaikkojen skaalaamisen ylöspäin lisäämättä merkittävästi omia panostuksia. Kääntäen tämä tarkoittaa,että toiminta on kuntataloudellisesti järkevää hyvin eri tyyppisillä talousvaikuttavuusskenaariolla.

22 22 Palveluiden (onnistuneella) keskittämisellä voi saada paremmat vaikutukset kuin poluttamisella. Muita huomioita Palveluiden sisällä asiakasprofiili kannattaa pitää homogeenisena. Palveluiden välillä kannattaa tavoitella heterogeenisuutta. Palveluiden skaalaus ylöspäin oleellista: Erityisesti oman toiminnan ja könttä sopimusten mittakaavaedusta kannattaa huolehtia. Ostopalvelut joustava skaalausmielessä.

23 23 KIITOS Mikko Kesä Tilaa uutiskirje ja lue blogit: