Vaatimusten hallinta ja vaatimusmäärittely

Transkriptio

1 Vaatimusten hallinta ja vaatimusmäärittely

2 Vaatimustenhallinta (esitutkinta) Ohjelmistotuotannon perimmäinen tavoite päätyä asiakasvaatimukset täyttävään ohjelmistoon Vaatimustenhallinta huolehtii asiakasvaatimusten synnyttämisestä sekä asiakasvaatimusten käsittelystä kehitysprosessin aikana, ottaen huomioon muutosten mahdollisuus Vaatimustenhallinnan keskeisin tehtävä varmistaa, että lopputuote vastaa asiakkaan vaatimuksia Lopputuotteessa on oltava kaikki halutut ominaisuudet ja vain ne KKA 2

3 Vaatimustenhallinta tukitoimintana Vaatimustenhallinta hajaantuu käytännössä melkein kaikkiin elinkaaren vaiheisiin. Asiakasvaatimuksiin liittyvät asiat sisältyvät esitutkimukseen ja määrittelyyn tuotantoprosessin alkupäässä, ja tuotteenhallintaan loppupäässä sekä projektinhallintaan koko prosessin ajan. ongelma: muutoksia pitää välttää, mutta kuitenkaan kaikkia tarpeita ei tunnisteta hankkeen alussa. ratkaisu: ketterät menetelmät KKA 3

4 Vaatimustenhallinta tukitoimintana tarve erilliselle vaatimustenhallinnalle korostuu kun asiakasvaatimuksia on paljon ja ne muuttuvat projektin aikana. ohjelmistolla on useita käyttäjiä ja ristiriitaisia vaatimuksia. vaatimusten keruu on koko projektin ajan jatkuvaa jolloin kaikki ideat saadaan talteen muistettava, että ylimääräiset toteutetut ominaisuudet maksavat KKA 4

5 Yleiskuva vaatimustenhallinnasta Keskeisimmät vaatimustenhallinnan osa-alueet ovat asiakasvaatimusten kartoittaminen asiakasvaatimusten analysointi vaatimusten jäljitettävyys vaatimusmuutosten hallinta Vaatimusprosessin eteneminen seuraavassa kuvassa katkeamaton vaatimusten ketju asiakasvaatimuksista toteutettuun järjestelmään vaiheen päätteeksi on aina verifioitava että kaikki vaiheen syötteenä olevat vaatimukset on otettu huomioon KKA 5

6 Asiakasvaatimusten kartoittaminen ja analysointi Tärkeä vaihe Asiakasvaatimuksia kartoitetaan markkinoinnilta, omasta organisaatiosta, tuotteen aikaisempien versioiden käyttäjiltä, prototyyppejä rakentamalla, ja tutkimalla kilpailijoiden tuotteita Alustavat asiakasvaatimukset analysoidaan hyvin Asiakasvaatimuksia analysoimalla pyritään selvittämään kunkin asiakasvaatimuksen tarve arvioimaan kunkin vaatimuksen tärkeys (priorisointi) sovittamaan yhteen ristiriitaiset vaatimukset KKA 6

7 Monta näkökulmaa vaatimuksiin riippumatta käytettävästä tavasta oleellista on kerätä ja analysoida vaatimuksia (viewpoint oriented elicitation) monesta eri näkökulmasta kaikilta intressiryhmiltä KKA 7

8 Vaatimusten kerääminen asiakasvaatimukset kerätään usein informaaleissa asiakasneuvotteluissa ( ME vastaan HE mentaliteetti) menetelmiä tähän on kuitenkin kehitetty, FAST (Facilitated Application Specification Technique) QFD (Quality Function Deployment) KKA 8

9 FAST FAST-ohjeistukset osallistujien on oltava läsnä koko palaverissa osallistujina on sekä asiakkaan että toimittajan edustajia osallistujat ovat tasavertaisia palaverissa on oltava suunniteltu esityslista KKA 9

10 QFD QFD on menetelmä, joka pyrkii maksimoimaan asiakkaan tyytyväisyyden keskittyy ymmärtämään mikä on asiakkaalle arvokasta kolme vaatimustyyppiä normal requirements selkeitä asiakkaan vaatimuksia expected requirements vaatimuksia, joita ei ehkä mainita, mutta joiden puute romuttaa asiakastyytyväisyyden exciting requirements toimittajan näkemykseen ja osaamiseen perustuvat toiminnot, joita asiakas ei osaa pyytää KKA 10

11 Vaatimusten analysointi Analysoinnin tuloksena alustavat vaatimukset muuttuvat, niitä yhdistellään ja löydetään kokonaan uusia vaatimuksia Analysoidut vaatimukset voidaan ryhmitellä ja numeroida, jolloin niihin voidaan viitata muista dokumenteista Kustakin vaatimuksesta lisäksi: perustelut, prioriteetti, liittymät muihin vaatimuksiin, mistä vaatimus on peräisin voidaan analysoida myös vaatimuksen muutosherkkyyttä huom! Ketterät menetelmärt KKA 11

12 Yhteenveto vaatimustenhallinnasta Vaatimustenhallintaan kuuluu toteutettavuustutkimus vaatimusten kerääminen analyysi vaatimusten- ja muutoksenhallinta. Vaatimusten analyysi on iteratiivista toimintaa, johon kuuluu luokittelu priorisointi ristiriitojen selvitys validointi Systeemeillä on monia intressiryhmiä. joilla on erilaiset vaatimukset. Vaatimusten analysoinnissa ja täsmentämisessä tarkistetaan validius, ristiriidattomuus, täydellisyys, realismi ja todennettavuus KKA 12

13 Yhteenveto vaatimustenhallinnasta Asiakasvaatimuksiin tulee muutoksia viimeistään ylläpidon aikana, tavallisesti jo kehitysprosessin kuluessa Syitä muutoksiin väärin ymmärretyt vaatimukset unohdetut vaatimukset vääräksi tai turhiksi osoittautuvat vaatimukset projektin viivästyessä tehty vaatimusten priorisointi markkinatilanteen nopea muuttuminen epäonnistuneet teknologiavalinnat Toiminnalliset vaatimukset voidaan kuvata käyttötapauskaavioiden avulla Vaatimustenhallinta kokonaisuudessaan on tukitoiminto joka pitää suunnitella hyvin ja noudattaa kurinalaisesti KKA 13

14 Vaatimusmäärittely + ohjelmistuotanto KKA 14

15 KKA 15

16 KKA 16

17 Vaatimus/määrittelyvaiheen runko KKA 17

18 KKA 18

19 KKA 19

20 KKA 20

21 KKA 21

22 KKA 22

23 KKA 23

24 KKA 24

25 KKA 25

26 KKA 26

27 KKA 27

28 KKA 28

29 KKA 29

30 KKA 30

31 KKA 31

32 KKA 32

33 KKA 33

34 KKA 34

35 KKA 35

36 KKA 36

37 Vaatimusmäärittely Toiminnalliset vaatimukset järjestelmän ominaisuuksiin ja niihin liittyviin toimintoihin liittyvät vaatimukset Toiminnallinen määrittely Ei-toiminnalliset vaatimukset suorituskykyvaatimukset tietoturvavaatimukset lokalisointivaatimukset käytettävyysvaatimukset ylläpitovaatimukset KKA 37

38 Vaatimusmäärittely Jokaisen vaatimuksen on oltava virheetön (correct) asiakkaan käsityksen mukaisia todentaminen vaikeaa ristiriidaton (consistent) realistinen (realistic) toteutuskelpoisuus suhteessa järjestelmän ympäristön ja sidosryhmien asettamiin rajoitteisiin ja mm. suorituskykyyn tarpeellinen (needed) priorisointi, luokittelu todellinen tarve ei usein käy ilmi asiakaan haastatteluista sovellusaluetuntemus avainasemassa KKA 38

39 Vaatimusmäärittely Jokaisen vaatimuksen on oltava todennettavissa (verifiable) vaatimuksen toteutuminen tuotteessa tulee olla todennettavissa toiminnallisten vaatimusten osalta voidaan joka vaiheen tuloksesta osoittaa ne kohdat, jotka toteuttavat tietyn vaatimuksen jäljitettävissä (traceable) eteenpäin jäljitettävyys: asiakasvaatimus voidaan jäljittää toteutukseen saakka taaksepäin jäljitettävyys: koodimodulit voidaan jäljittää asiakasvaatimuksiin asti ei-toiminnalliset vaatimukset ja rajoitteet eivät yleensä ole jäljitettäviä, ominaisuus hajoaa kaikkialle toteutukseen KKA 39

40 Vaatimusten jäljitettävyys Jäljitettävyys (traceability): työkalu, jonka avulla jokaisessa vaiheessa voidaan todeta, että tuote täyttää kaikki asiakasvaatimukset (eteenpäin jäljitettävyys) ja vain ne (taaksepäin jäljitettävyys) eteenpäin jäljitettävyys: yksittäisestä asiakasvaatimuksesta voidaan päätellä, mitkä toiminnallisessa määrityksessä kuvatut ohjelmistovaatimukset täyttävät ko. vaatimuksen, edelleen mitkä osat teknisessä määrittelyssä toteuttavat ko. toiminnot taaksepäin jäljitettävyys: Yksittäisestä koodimodulista lähtien voidaan päätellä sen liittyminen aikaisempien vaiheiden vaihetuotteisiin aina asiakasvaatimuksiin asti Jäljitettävyysmatriisi Vaatimustenhallintaohjelmisto KKA 40

41 Vaatimusten priorisointi Priorisointi tehdään liiketoimintaa ajatellen Priorisointi on apuna, kun päätetään, mitkä ominaisuudet otetaan mukaan ohjelmiston seuraavaan versioon ja mitkä voidaan jättää toteutettavaksi myöhemmin Esimerkkejä prioriteeteista: välttämätön, toivottu, valinnainen, siirretty, hylätty Priorisoinnista apua tilanteissa, jossa aikataulupaineiden takia joudutaan karsimaan toteutettavia ominaisuuksia KKA 41

42 KKA 42

43 KKA 43

44 KKA 44

45 KKA 45

46 KKA 46

47 KKA 47

48 KKA 48

49 KKA 49

50 KKA 50

51 KKA 51

52 KKA 52

53 KKA 53

54 KKA 54

55 KKA 55

56 KKA 56

57 KKA 57

58 KKA 58

59 KKA 59

60 Määrittelyn Yhteenveto mallina tiedot (tietoalkiot) määrittele tietoalkiot kuvaile tietoalkioiden ominaisuudet (eli attribuutit) määrittele tietoalkioiden suhteet mallinna toiminnot tunnista toiminnot, jotka muuttavat tietoalkioita kuvaa miten tieto virtaa järjestelmässä kuvaa tiedon tuottajat ja käyttäjät mallinna käyttäytyminen tunnista järjestelmän eri tilat kuvaa mitkä tapahtumat aikaansaavat tilasiirtymät osita mallit hierarkisuus, abstraktio, projisointi täsmennä tietoalkioita luo toimintojen hierarkia esitä käyttäytyminen osajärjestelmissä tarkemmalla tasolla KKA 60

61 UML (Unified Modeling Language) kuvauskieli, jolla voidaan mallintaa järjestelmän rakenne ja toiminnallisuudet yritys- tai projektitasolla täytyy sopia kuinka UML:ää käytetään kaaviotyyppejä, esim: käyttötapauskaaviot luokkakaaviot tilasiirtymäkaaviot viestikaaviot KKA 61

62 Avainkohtia perinteiset menetelmät vs. oliomenetelmät perustavoitteet ovat aivan samat käytetään paljolti samoja kuvaustekniikoita pohjautuvat pitkälti UML-standardiin oliomenetelmissä todellisuuden ja mallin vastaavuus pyritään pitämään yksinkertaisena samarakenteisuus! mallintaminen on todellisuuden yksinkertaistamista ja haluttujen näkökulmien korostamista KKA 62

63 KKA 63

64 KKA 64

65 KKA 65

66 KKA 66

67 KKA 67

68 KKA 68

69 KKA 69

70 KKA 70

71 KKA 71

72 KKA 72

73 KKA 73

74 KKA 74

75 KKA 75

76 KKA 76

77 Aihe? Verkkokauppa lennokkinäyttelyn ilmoittautumisjärjestelmä, ATK-luokan laitteiden ylläpitojärjestelmä urheiluseuran kisajärjestelmä ATK-luokkien vikatiedotusjärjestelmä kirjaston lainausjärjestelmä, KKA 77

78 Aihe? työtuntien seurantajärjestelmä Kurssin läsnäolojärjestelmä urheiluseuran harjoituspäiväkirja työntekijöiden ansioluettelo järjestelmä järjestön jäsenrekisteri tai oma vapaavalintainen (hyväksytettävä Kimmolla) KKA 78