SISÄLTÖ På Svenska In English

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SISÄLTÖ På Svenska In English"

Transkriptio

1 SISÄLTÖ Komentajan Tervehdys s.2 Pääkaupunkiseudun erikoisjoukko s.3 Varusmiestoimikunta s.50 På Svenska Rykmentin perinteet s.4 VLK -info s.51 Kommendörens hälsning s.82 Organisaatio s.6 Kilta s.52 Huvudstadsregionens specialtrupper s.83 KAARTP s.7 Yhteystiedot s.53 Historia och traditioner s.85 2.JK s.8 In English Organisation s.86 SPOLK s.9 Welcoming address by the Commander s.54 Gardesbataljonen s.86 KULJK s.10 Special unit of the Helsinki s.55 Militärpoliskompaniet s.87 PV:n ammattipätevyyskoulutus s.11 History and traditions s Jägarkompaniet s.88 UUDJP s.12 Organisation s.57 Transportkompaniet s.89 1.JK s.13 GUARDSJB s.57 Försvarsmakten 3.JK s.14 Military Police Company s.58 yrkeskompetensutbildning s.90 TUKIK s.15 2nd Jaeger Company s.59 Nylands Jägarbattaiion s.91 AUK s.17 Transport Company s Jägarkompaniet s.92 SOITTOKUNTA s.18 Professional qualifications of the 2. Jägarkompaniet s.93 Helsingin aluetoimisto s.19 Defence forces s.61 Stödkompaniet s.94 Palvelusajat s.20 UUSIMAAJB s.62 Underofficersskolan s.95 Palveluksen alku s.21 1st Jaeger Company s.63 Gardets musikår s.96 Mitä mukaan? s.22 3rd Jaeger Company s.64 Helsingfors Regionalbyrå s.97 Palvelukseen tulo s.23 The Support Company s.65 Kontaktuppgifter s.97 Alokkaanpäivä s.24 Non-Commissioned Officer Beväringsutbildning s.98 Sulkeiset & Koulutusta s.25 School s.67 Tjänstgöringen börjar s.98 Taistelijan arki s.26 Guard s Band s.68 vad tar jag med mig? s.98 Leirielämää s.28 Helsinki Regional Office s.68 inryckning s.99 Terveydenhuolto s.29 Training of conscripts s.70 En bevärings vardag s.100 Terveysasema s.31 Beginning military service s.71 socialservice s.102 Vapaat ja lomat s.32 what to bring along? s.71 Socialkuratorer s.105 Sotilaskoti s.34 reporting for service s.72 Militarpastor s.105 Varusteet s.35 A typical day in the life of a Besöksdag s.106 Arvomerkit s.36 conscript s.73 Gardesjägarregementets Slangisanasto s.37 Conscripts social welfare s.75 Beväringskommitté s.107 Santahaminan kartta s.41 Social curators s.75 Liikuntakohteet s.42 Military chaplain s.75 sosiaalipalvelut s.43 Conscripts social services s.76 lomamatkat s.46 Family & friends day s.78 sosiaalikuraattorit s.47 Socialservices s.78 Sotilaspastori s.48 Guard Jaeger Committee s.80 Omaisille s.49 Conscript Exercise Club s.80 Contact Information s.81 1

2 Komentajan tervehdys Kaartin Jääkärirykmentti on pääkaupunkiseudun erikoisjoukko-osasto, joka sijaitsee Santahaminassa. Varusmiehemme tulevat pääosin Helsingistä, Vantaalta, Espoosta ja Kauniaisista. Kaartin Jääkärirykmentin päätehtävä on kouluttaa taistelijoita pääkaupunkiseudun puolustukseen. Sen lisäksi annamme joukoillemme valmiudet toimia suomalaisessa metsämaastossa. Koulutamme kaupunkijääkäreitä, sotilaspoliiseja, lääkintämiehiä, kuljettajia ja tietenkin johtajia eri jalkaväen koulutushaaroihin. Koulutamme osan taistelijoista myös heidän henkilökohtaisten ominaisuuksien sekä siviilikoulutuksen perusteella esikuntien ja joukko-osastojen tukitehtäviin. Hyödynnämme näin siviilissä hankittua koulutusta. Sotilasvalan tai -vakuutuksen jälkeen olemme kaikki kaartinjääkäreitä. Kaartinjääkäreillä on käytössä uudenaikaisin suojavarustus ja aseistus, joka kestää kansainvälisen vertailun. Eri simulaattorit lisäävät koulutuksen mielekkyyttä ja tuovat koulutuksen lähelle todellista taistelukenttää. Santahaminan lisäksi harjoittelemme pääkaupunkiseudulla sekä Syndalenissa, Niinisalossa, Parolannummella ja Vekarajärvellä. Valtakunnalliset tehtävät Rykmentti vastaa Tasavallan Presidentin valtakunnallisista edustus- ja kunniavartiotehtävistä. Rykmentti asettaa kunniakomppanian, presidentinlinnan kunniavartion sekä Kaartin Soittokunnan Tasavallan Presidentin, puolustusministerin ja Puolustusvoimain komentajan käyttöön. Valtakunnalliset ja alueelliset maanpuolustuskurssit sekä ylimmän tason valtiojohdon vieraat tutustuvat koulutukseemme vuosittain. Joukkoosastoon kuuluva Kaartin Soittokunta vastaa tilaisuuksien sotilasmusiikista. Vaativat edustustehtävät lisäävät koulutuksen haasteellisuutta ja mielekkyyttä vaativan taistelukoulutuksen lomassa. Haluamme antaa puolustusvoimista uskottavan ja oikean kuvan kaikille vieraille. Kaartin Jääkärirykmenttiin kuuluu lisäksi Helsingin Aluetoimisto. Aluetoimisto vastaa kutsuntojen järjestämisestä, kertausharjoituskutsuista sekä yhteydenpidosta maanpuolustusjärjestöihin ja eri yhteistoimintaosapuoliin. Yleisölle tarkoitettu Aluetoimiston palvelupiste sijaitsee Santahaminan portilla. Kerran kaartinjääkäri - aina kaartinjääkäri! Tervetuloa Kaartin Jääkärirykmenttiin! Jääkärirykmentin komentaja Eversti Jukka Valkeajärvi 2

3 Pääkaupunkiseudun erikoisjoukko Kaartin Jääkärirykmentti on pääkaupunkiseudun oma joukko-osasto, joka sijaitsee Helsingin Santahaminassa. Rykmentin päätehtävänä on kouluttaa pääkaupunkiseudun suojaksi taisteluun rakennetulla alueella erikoistuneita joukkoja. Koulutustehtävien lisäksi rykmentti vastaa valtiollisista edustustehtävistä, vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen järjestelyistä ja asevelvollisuusasioiden hoitamisesta alueellaan. Varusmiehiä rykmenttiin astuu palvelukseen vuosittain noin Tehtävät Kaartin Jääkärirykmentin päätehtävänä on kouluttaa pääkaupunkiseudun suojaksi rakennetun alueen taisteluun erikoistuneita joukkoja. Tämän lisäksi rykmentti: - ylläpitää sekä kehittää sotilaallista valmiutta ja turvallisuustoimintaa pääkaupunkiseudulla yhteistoiminnassa muiden viranomais ten kanssa. - hoitaa asevelvollisuusasiat alueellaan (Helsingin Aluetoimisto) - edistää maanpuolustustahtoa valtiollisilla edustustehtävillä - puolustaa pääkaupunkiseutua Organisaatio Kaartin Jääkärirykmentin komentajana toimii eversti Jukka Valkeajärvi ja esikuntapäällikkönä everstiluutnantti Heikki Saarento. Esikunta Kaartin pataljoona Uudenmaan Jääkäripataljoona Henkilöstöosasto - Sotilaspoliisikomppania (SPOLK) - 1. Jääkärikomppania (1. JK) Koulutusosasto - 2. Jääkärikomppania (2. JK) - 3. Jääkärikomppania (3. JK) Huolto-osasto - Kuljetuskomppania (KULJK) - Tukikomppania Operatiivinen osasto Aliupseerikoulu Kaartinsoittokunta Helsingin aluetoimisto Helsingin vartiosto Tunnusluvut Henkilökuntaa yht (264) Upseerit (86) Opistoupseerit (57) Erikoisupseerit (3) Aliupseerit (81) Siviilit (37) Varusmiehiä 2000/vuosi Maastovuorokausia 30/Varusmies 6kk Määrärahat 24 miljoonaa euroa 3

4 Rykmentin perinteet Historia ja perinteet Kaartin Jääkärirykmentin perinteisiin liityvän historian voidaan katsoa ulottuvan värvätyn 3. Jääkärirykmentin perustamiseen Viipurissa. Itsenäisen Suomen puolustusvoimissa sen historia alkaa Kaartin Jääkärirykmentin ja Vaasan Rykmentin osista perustetusta Suomen Valkoisen Kaartin Rykmentistä. Nimeksi muutettiin Suomen Valkoinen Kaarti, ja syksyllä 1939 se muodosti 1. Prikaatin 1. Pataljoonan, joka taisteli talvisodassa Karjalan kannaksella. Suomen Valkoisen Kaartin toiminta päättyi vuoden 1939 aikana. Ennen talvisotaa rykmentin edeltäjät kouluttivat pääkaupunkiseudulla perustetut Jalkaväkirykmentti 10:n ja Jalkaväkirykmentti 11:n sekä kevytosasto 4:n. Joukko-osaston kouluttamissa joukoissa kiteytyi suomalaisen asevelvollisuuden ja talvisodan henki, kaveria ei jätetä, raskaiden taisteluiden aikana. Joukot täyttivät esimiesten antamat tehtävät ja asemista ei luovuttu ilman käskyä. Jalkaväkirykmentti 11:n reserviläiset ja päällystö jatkoivat yhteydenpitoa huolehtimalla vähäosaisista ja kaatuneiden aseveljien läheisistä sotien jälkeen. Joukko-osaston edeltäjät ja Kaartin Jääkärirykmentti vaalii lisäksi saksassa koulutetun ja suomalaisista kootun Kuninkaallisen Preussin Jääkäripataljoona 27:n perinteitä, joka oli itsenäisen Suomen ensimmäinen joukko-osasto. Kaartin Jääkärirykmentin sotien jälkeiseen historiaan liittyen rykmentti vaali Kaartin Pataljoonan ja Uudenmaan Jääkäripataljoonan perinteitä. Uudenmaan Jääkäripataljoona ja Kaartin Pataljoona yhdistettiin Kaartin Jääkärirykmentiksi. Kuva: Jääkärijoukkojen perinteet alkavat Joutselän taistelusta vuonna1555. Tuolloin määrällisesti alivoimainen ja hyvä henkinen suomalainen kevytjalkaväki tuhosi määrällisesti suuremman vastustajan Karjalan kannaksella, Joutselän kylässä. Kuvassa Joutselän taistelun muistomerkki Kaartin Jääkärirykmentin lippukentällä 4

5 Joukko-osastolippu ja joukko-osastotunnus Kaartin Jääkärirykmentin joukko-osastolipussa on valkoisessa neliölippukentässä sininen reunoihin asti ulottuva Yrjönristi, jonka keskustan päällä on valkoreunainen valtakunnan vaakuna. Valtakunnan virallisen vaakunan liittäminen joukko-osastolippuun sallitaan vain Kaartin Jääkärirykmentille. Yrjönristi-kuvio kertoo perinnejoukko-osastojen ja jääkäreiden kunniakkaasta historiasta. Lipun on suunnitellut Juhani Vepsäläinen ja on vahvistettu Lippu naulattiin ja vihittiin Rykmentin joukko-osastotunnuksen muodostaa ellipsin muotoinen ylhäältä avoin laakeriseppele - voitonseppele. Päätunnuksena on Yrjönristi, jonka sakaroiden keskellä sijaitsevat metsästystorvi, vene ja kruunu, jotka muistuttavat joukko-osaston kunniakkaasta historiasta ja sijainnista pääkaupunkiseudulla. Tunnus vahvistettiin ja sen on suunnitellut Juhani Vepsäläinen. Kunniamarssi Entisen Henkivartioväen 3. Suomen Tarkk ampujapataljoonan kunniamarssi Säveltäjä: tuntematon Sovitus: Arthur Rope Vahvistettu kunniamarssiksi Vuosipäivä Vuosipäivää vietetään 16. elokuuta ja se perustuu Kaartin Jääkärirykmentin ensimmäisen saapumiserän sotilasvalaan, joka pidettiin Helsingin Santahaminassa. 5

6 6

7 Kaartin Pataljoona (KAARTP) Kaartin Pataljoonalla on lähes kaksisataavuotinen historia. Liitytte pataljoonassa kunniakkaasti palvelleiden sukupolvien ketjuun. Varusmiespalveluksessa Kaartin Pataljoonassa opit kotiseutusi puolustamisessa tarvittavat taidot. Tavoitteenamme on kouluttaa sinusta itseensä luottava, oma-aloitteinen ja osaava sotilas. Myös fyysinen kuntosi kehittyy palveluksen edetessä. Palvelus Kaartin Pataljoonassa on vaativaa ja mielenkiintoista. Koulutuksessa keskitymme erityisesti asustuskeskustaisteluun, sotilaspoliisitaitoihin ja kuljettajakoulutukseen. Kaartin Pataljoonan näkyvimmässä tehtävässä, kunniakomppaniassa, saat edustaa puolustusvoimia muun muassa valtiovierailuihin liittyen. Palvelusaikanasi pääset etsimään ja kokeilemaan rajojasi monipuolisesti. Asennoidu jo alusta alkaen oppimaan uusia taitoja ja näe mahdollisuutesi itsesi kehittämiseksi osana hienoa joukkoa. Noin kuudesosalle saapumiserän varusmiehistä tarjoutuu mahdollisuus johtajakoulutukseen. Pataljoonan osaavat kouluttajat pitävät sinusta huolta palveluksesi aikana. Avoin mieli, huumorintaju ja kaartilaishenki ovat joukkomme keskeisimpiä arvoja. Pataljoonan perinteet velvoittavat meitä jokaista yrittämään parhaansa. Kaartinpataljoonan yksiköt: - Sotilaspoliisikomppania (SPOLK) - 2. Jääkärikomppania (2. JK) - Kuljetuskomppania (KULJK) 7

8 2. Jääkärikomppania (2. JK) (tammikuun saapumiserä) SEIS - SOTILASPOLIISI! Sinut voidaan valita aloittamaan palvelus noin 280 muun tarkkaan valikoituneen alokkaan kanssa 2. Jääkärikomppaniaan. Komppaniaan palvelukseen astuvat miehet ja naiset saavat sotilaspoliisin erikoiskoulutuksen ja palvelevat vähintään 270 vuorokautta eli yhdeksän kuukautta. 2. Jääkärikomppania on erikoistunut sotilaspoliisitaitojen ja rakennetun alueen taistelun kouluttamiseen. Sotilaspoliisit koulutetaan toimimaan niin sodan, sotaa alemman kriisin kuin rauhan ajan poikkeusolojenkin aikana. Komppania harjoittelee pääsääntöisesti eri puolilla pääkaupunkiseutua maan pinnalla ja sen alla kaikissa valaistusolosuhteissa sekä kaikkina vuoden- ja vuorokaudenaikoina. Harjoituksissa tutuksi tulee Helsingin ydinkeskusta, siinä missä metsämaastokin. Peruskoulutuskauden lopussa varusmiehet valitaan varusmiesjohtajakoulutukseen ja miehistön eri erikoiskoulutuksiin. Erikoiskoulutuksen aluksi miehistö suorittaa viiden viikon sotilaspoliisimiehistökurssin, joka antaa valmiudet toimia rauhan ajan vartio- ja edustustehtävissä. Sotilaspoliisimiehistökurssilla varusmiehet saavat monipuolisen ja haastavan voimakeinojen käyttökoulutuksen sekä monipuolisen koulutuksen erilaisten aseiden ja taisteluvälineiden käsittelyyn. Sotilaspoliisimiehistökurssin jälkeen alkaa miehistön syventävä erikoiskoulutus, joka tähtää sodan ajan ammattitaitojen kouluttamiseen eri erityistehtäviä varten. Näitä ovat muun muassa tarkka-ampujat, pioneerit, lääkintämiehet, viestimiehet, panssarintorjuntamiehet, moottoripyörälähetit sekä sotilaskeittäjät. Joukkokoulutuskaudella harjoitellaan Sotilaspoliisikomppanian taistelua haastavissa tilanteissa ja tehtävissä. Koulutukseen kuuluu mm. monipuolinen koulutus taisteluun vihollisen erikoisjoukkoja vastaan. Edustus- ja valtiointitehtävät Kaartin joukot ovat kautta historian eri maissa toimineet valtionjohdon suojaus- ja edustustehtävissä. Itse sana kaarti tarkoittaa hallitsijan henkivartiojoukkoa. Tämä kunniakas perinne jatkuu tänäkin päivänä ja sinä voit olla osa tätä jatkumoa. Muun sotilaskoulutuksen lisäksi komppania toimii Tasavallan Presidentin kunniakomppaniana huhtikuusta syyskuuhun. Komppanian varusmiehet suorittavat lisäksi päivittäin vartiopalvelusta Helsingin varuskunnan alueella. Palveluksen aikana erilaiset edustustehtävät tulevat tutuksi ja ne tuovat hyvää vaihtelua raskaaseen koulutuksee. Edustustehtävissä 2. Jääkärikomppanian varusmiehet pääsevät edustamaan Suomea ja Puolustusvoimia eri puolilta maailmaa tuleville valtiollisille vieraille. Palvelus 2. Jääkärikomppaniassa on monipuolista ja haastavaa. Koulutus edellyttää hyvää henkistä ja fyysistä kuntoa, yhteistyökykyä ja oma-aloitteisuutta. 8

9 Sotilaspoliisikomppania (SPOLK) Sotilaspoliisikomppanian päivittäiset velvoitteet muodostuvat koulutus-, edustus-, vartio- ja valmiustehtävistä. Sotilaspoliisikomppaniaan palvelukseen astuvat varusmiehet saavat erikoiskoulutuksen ja palvelevat 270 vuorokautta eli yhdeksän kuukautta. Peruskoulutuskauden jälkeen osa koulutetaan reservin upseerin tai aliupseerin tehtäviin. Johtajakoulutus annetaan joko sotilaspoliisialiupseerilinjalla tai muilla linjoilla soveltuvuuden ja halukkuuden mukaan Kaartin Jääkärirykmentin Aliupseerikoulussa. Loput saavat sotilaspoliisikoulutuksen ja taistelijan erikoiskoulutuksen. Mikäli olet oma-aloitteinen, yhteistyökykyinen ja toimelias sekä kiinnostunut monipuolisesta ja kovastakin koulutuksesta, ilmoita kiinnostuksesi kutsunnoissa tai ennen palvelusta suoritettavassa kyselyssä sotilaspoliisitehtäviin Kaartin Jääkärirykmenttiin. Peruskoulutuskaudella koulutetaan taistelijan perustiedot - ja taidot mm. henkilökohtaisten aseiden ja taisteluvälineiden käsittelystä ja ominaisuuksista, sotilaallisesta kurista ja järjestyksestä. Erikoiskoulutuskaudella suoritetaan sotilaspoliisimiehistökurssi. Kurssilla koulutetaan vartiotoimintaa ja taistelijakohtaisia sotilaspoliisitaitoja. Sotilaspoliisikurssin hyväksyminen edellyttää vartiokokeen sekä koulutushaarakokeen hyväksyttyä läpäisemistä. Kurssin läpäisseet saavat lisäksi oikeuden OC-sumuttimen ja teleskooppipatukan käyttöön. Tämän jälkeen taistelijalle myönnetään oikeus käyttää sotilaspoliisin koulutushaaramerkkiä. Sotilaspoliisimiehistökurssin jälkeen aloitetaan miehistön erikoiskoulutus. Koulutus sisältää erilaisia muutaman viikon mittaisia kursseja, kuten esimerkiksi tiedustelu- ja tarkka-ampujakurssin, henkilönsuojauskurssin sekä panssariajoneuvon kuljettaja- ja maastomoottoripyörä-/lähettikurssin. Tämän jakson tavoitteena on luoda pohja erikoisosaamiselle, jota syvennetään koko palvelusajan. Joukkokoulutuskaudella miehistö koulutetaan toimimaan sodanajan tehtävänsä mukaisesti pääkaupungin puolustuksessa. Joukkokoulutuskauden ja erilaisten leirien aikana Sotilaspoliisikomppanian varusmiehet jatkavat syventymistä omaan erikoisosaamiseensa sekä sen lisäksi saavat monipuolisen koulutuksen, jonka pohjalta he osaavat taistella sekä rakennetulla alueella, että tarvittaessa maasto-olosuhteissakin joukkueena komppanian osana. Joukkokoulutuskauden tavoitteena on tuottaa taistelukykyinen sodan ajan komppania. Sotilaspoliisikomppania on erikoistunut sotilaspoliisien kouluttamiseen kaupunkiolosuhteisiin ja taisteluun rakennetulla alueella. Rakennetun alueen taisteluharjoitukset ympäri pääkaupunkia ja Helsingin alla erikoisjoukkoja vastaan liittyvät tärkeänä osana koulutukseen. Köysilaskeutumiset rakennusten katolta, ja erilaiset ammunnat rynnäkkö- ja tarkkuuskiväärein, pistooleilla ja haulikolla, sekä ammunnat rakennuksista ja yhteistoiminta poliisin kanssa ovat osoitus koulutuksen monipuolisuudesta. Päivittäin joukkueen suuruinen osasto suorittaa vartiopalvelusta Helsingin alueella. Tehtäviin kuuluvat mm. Tasavallan Presidentin kunniavartio, sekä Santahaminan portti- ja kiertovartiot. Jokainen Sotilaspoliisikomppanian kaartinjääkäri edustaa puolustusvoimia keskimäärin 15 kertaa kunniakomppanioissa tai muissa edustustehtävissä. Valtiovierailut, suurlähettiläiden vastaanottoseremoniat, vartioparaatit kesäisin ja kunniavartiot sankarihaudoilla ovat usein toistuvia edustustehtäviä. 9

10 Kuljetuskomppania (KULJK) Kuljetuskomppania kouluttaa raskaita ajoneuvoja kuljettavia oma-aloitteisia ja monipuolisen koulutuksen saaneita asutuskeskustaistelijoita kaikkiin Kaartin Jääkärirykmentin tuottamiin sodan ajan joukkoihin. Kaikkien yksikössä palvelevien varusmiesten palvelusaika on 362 vuorokautta. Peruskoulutuskauden aikana KULJK:n valitaan kuljettajiksi sopivat varusmiehet koko Kaartin Jääkärirykmentin saapumiserästä. Valitut miehet siirretään yksikköön peruskoulutuskauden päättyessä. Erikoiskoulutuskaudella jokaiselle KULJK:n varusmiehelle annetaan puolustusvoimien C- ajo-oikeuskoulutus. Sotilaskuljettajakurssin tavoitteena on antaa koulutus kuorma- auto-, yhdistelmä- tai panssariajoneuvon kuljettajaksi sotilaskoulutuksen ohessa. Jokaiselle taistelijalle opetetaan myös henkilökohtaisten aseiden ja taisteluvälineiden käsittely asutuskeskuksessa. Joukkokoulutuskaudella opetetaan mm. ajamista vaativassa maastossa erilaisella panssariajoneuvo- ja kuorma-autokalustolla sekä tyyppikoulutusta kuljetuskalustoon. Seuraavan saapumiserän peruskoulutuskauden aikana kuljettajien osaamista täydennetään taisteluteknisillä harjoituksilla sekä ammunnoilla. Sotilaskuljettajilla on myös mahdollisuus saada CE-luokan ajokortti siviiliin puolustusvoimien avulla. Tämän saavuttaminen edellyttää varusmiehen soveltuvuutta koulutettavaksi ko. luokkaan. Osa kuljettajista jatkokoulutetaan lisäksi moottoripyörien kuljettajiksi J- kauden ja kuljettajakauden aikana. Joukkokoulutuskauden aikana kuljettajat harjoittelevat omien sodanajan komppanioidensa mukana sekä saavat täydentävää koulutusta. Täydentävään koulutukseen kuuluu mm. asutuskeskustaistelukurssi, erilaisia asekursseja, liikuntakoulutusta ja tietenkin tyyppikoulutusta kuljetuskalustoon. Tulevilta kuljettajilta vaaditaan nuhteetonta elämäntyyliä; ei rikosrekisteriä eikä vakavia liikennerikkomuksia. Monipuolisissa ja vaativissa tehtävissä palvelusaika on 362 vuorokautta. 10

11 Puolustusvoimien ammattipätevyyskoulutus EU:n ammattipätevyysdirektiivin ja laki kuorma- ja linja-auton kuljettajien ammattipätevyydestä mukaan autonkuljettajan ammatissa toimiminen edellyttää sekä ammattipätevyyttä että ajoneuvoluokan mukaista ajokorttia. Puolustusvoimat antaa kuljettajakoulutukseen valituille sotilaskuljettajille sekä panssariajoneuvon ajajille ajokortti- ja perustason ammattipätevyyskoulutuksen. Kuljettajakoulutukset alkavat peruskoulutuskauden jälkeen ajokorttiopetuksella ja jatkuvat kuljettajavalintojen mukaisesti perustason ammattipätevyyskoulutuksena 140 / 280 tuntia. Perustason ammattipätevyyskoulutuksessa opetusmäärä CE -ajokorttiluokan kuljettajilla on 280 tuntia sekä C -luokan sotilaskuljettajilla ja panssariajoneuvon (pasi) ajajilla 140 tuntia Perustason ammattipätevyyskoulutus sisältää opetusta kuljetusten kuljettajalle asettamista vaatimuksista, liikenneturvallisuuteen sekä kuljettajien ja kuljetusten turvallisuuteen vaikuttavista seikoista sekä hyvästä ammatin hoitamisesta ajoneuvoa kuljetettaessa ja muissa kuljettajan tehtävissä. Kaartin Jääkärirykmentin Kuljetuskomppaniassa on Koulutuskeskus, joka antaa perustason ammattipätevyyskoulutusta pääesikunnan määrittämän ja TRAFI:n hyväksymän opetussuunnitelman mukaisesti. Kaartin Jääkärirykmentissä opetusta antavat yhteistyökumppanin TTS -Aikuiskoulutuskeskuksen liikenneopettajat. 11

12 Uudenmaan Jääkäripataljoona (UUDJP) Uudenmaan Jääkäripataljoona kouluttaa pääkaupunkiseudun turvaksi suorituskykyisiä kaupunkijääkäri-, jääkäri- ja torjuntakomppanioita. Pataljoonassa annettava koulutus sekä joukkojen kalusto ja taisteluvälineet ovat räätälöity taisteluun rakennetulla alueella. Uudenmaan Jääkäripataljoonan vahvuus on läpi vuoden koulutuskaudesta riippuen henkilöä. Koulutusta annetaan kolmessa perusyksikössä, joista kaksi kouluttaa jääkärijoukkoja ja yksi antaa koulutusta niiden tukiosille eli kranaatinheittimille, tulenjohdolle, kranaattikonekiväärille sekä sinkoaseille. Lisäksi pataljoonassa koulutetaan viestijoukkue kustakin saapumiserästä. Miehistön palvelusajat ovat pääsääntöisesti kuusi kuukautta, mutta tietyt erikoistehtävät vaativat yhdeksän kuukauden palvelusajan. Peruskoulutuskauden jälkeen alkavalla erikoiskoulutuskaudella koulutetaan erikoisosaajat kaikille komppaniaan kuuluville välineille, aseille ja kuljetusvälineille kuten moottoripyörille, pakettiautoille ja mönkijöille. Lisäksi koulutustaan saavat myös lääkintämiehet. Johtajat palvelevat kaksitoista kuukautta. Johtajat koulutetaan ja harjaannutetaan johtamaan omaa partiotaan, ryhmäänsä tai joukkuettaan. Johtamistaidoilla on kysyntää myös tulevaisuudessa varusmiespalveluksen jälkeen. Pataljoonassa palvelevat lähes kaikki Rykmentin varuskuntapainotteiseen koulutukseen osallistuvat palveluskelpoisuusluokan B varusmiehet. Näiden niin sanottujen komennusmiesten palvelus muodostuu esikuntapalvelusta pääkaupunkiseudun komennuspaikoilla sekä palveluskelpoisuusluokan mukaisesta muusta koulutuksesta. Palvelus Uudenmaan Jääkäripataljoonassa on vaativaa, mutta motivoivaa ja palkitsevaa. Joukossamme vallitsee hyvä yrittämisen ja oppimisen meininki. Uudenmaan Jääkäripataljoonan yksiköt: - 1. Jääkärikomppania (1. JK) - 3. Jääkärikomppania (3. JK) - Tukikomppania (TUKIK) 12

13 1. Jääkärikomppania (1. JK) 1. Jääkärikomppania kouluttaa sodan ajan torjuntakomppanioita pääkaupunkiseudun puolustamiseen. Saapumiserästä valitaan 1. Jääkärikomppaniaan alokasta. Heistä muodostetaan kuusi alokasjoukkuetta ja peruskoulutuskauden aikana heille koulutetaan sotilaan perustiedot ja -taidot. Peruskoulutuskauden päätteeksi tehdään valinnat johtajakoulutukseen sekä miehistön tehtäviin. Palvelusaika yksikössä on 6, 9 tai 12 kuukautta palvelustehtävästä riippuen. Erikoiskoulutuskaudella 1. Jääkärikomppanian varusmiehet koulutetaan taistelemaan ryhmän ja joukkueen osana rakennetulla alueella. 1. Jääkärikomppania kouluttaa torjuntakomppanian torjuntajoukkueet sekä komento- ja huoltojoukkueen. Erikoiskoulutuskaudella jokaiselle kaartinjääkärille opetetaan oman sodanajan tehtävän mukaisen aseistuksen ja välineistön käyttö. Rynnäkkökivääri-, konekivääri- ja panssarintorjuntamiehet sekä tarkka-ampujat saavat eriytyvän koulutuksen omaan aseistukseensa ja viestimiehille sekä läheteille koulutetaan viestivälineiden käyttö. Huollon miehistötehtäviin ja panssariajoneuvon kuljettajiksi valitut koulutetaan omilla koulutushaarakursseillaan. Joukkokoulutuskaudella muodostetaan torjuntakomppania, jolloin harjoitusorganisaatioon liittyy myös Tukikomppanian kouluttamat joukkueet. Joukkokoulutuskauden harjoitukset toteutetaan pääosin pääkaupunkiseudulla ja sen lähiympäristössä. 1. Jääkärikomppaniassa palvelevat myös varuskuntapainotteiseen palvelukseen sijoitetut varusmiehet. Tehtävissä palvellaan muun muassa erilaisissa työ-, vartiointi- ja lähettitehtävissä koko Helsingin varuskunnan alueella. 1. Jääkärikomppania tarjoaa palvelukseen astuville varusmiehille haastavaa ja vaativaa rakennetun alueen taisteluun erikoistunutta koulutusta. 13

14 3. Jääkärikomppania (3. JK) 3. Jääkärikomppania kouluttaa iskukykyiset joukot pääkaupunkiseudun ja koko eteläisen Suomen puolustukseen. Yksikön reserviin tuottamat jääkärikomppaniat, torjuntakomppaniat ja kaupunkijääkärikomppaniat muodostavat sodan ajan joukkojen taisteluvoiman. Palvelusaika 3. Jääkärikomppaniassa on 6, 9 tai 12 kuukautta palvelustehtävästä riippuen. Saapumiserän koulutus on jaettu kolmeen koulutuskauteen, joista ensimmäisellä, 8 viikkoa kestävällä peruskoulutuskaudella eli alokaskaudella, annetaan kaikille yhteinen sotilaan peruskoulutus. Peruskoulutuskaudella osoitettujen kykyjen mukaisesti taistelijat valitaan kauden päätteeksi johtajakoulutukseen, miehistön erikoistehtäviin tai sodan ajan jääkärikomppanian miehistötehtäviin erikois- ja joukkokoulutuskaudelle. Yhdeksän viikkoa kestävän erikoiskoulutuskauden tärkeimpänä tavoitteena on ryhmän ja joukkueen taistelun hallitseminen sekä omaan sodan ajan tehtävään erikoistuminen. Monipuolisessa koulutuksessa annetaan perusteet mm. rakennetun alueen taisteluun sekä komppanian eri aseiden ja taisteluvälineiden käsittelyyn. 3. Jääkärikomppaniassa koulutuksen miehistötehtäviin saavat rynnäkkökiväärimiehet, konekiväärimiehet, sinkomiehet, taistelulähetit, tarkka-ampujat sekä erilaisissa huollon tehtävissä toimivat taistelijat. Sodan ajan yksikön kokoonpanoon kuuluvat miehistön erikoiskoulutuksen saavat lääkintämiehet sekä panssariajoneuvon kuljettajat palvelevat osan palvelusajastaan 3. Jääkärikomppaniassa. Saapumiserän koulutus huipentuu joukkokoulutuskaudella, toiminta keskittyy komppanian tärkeimmän taistelutehtävän hallitsemiseen kaikissa tilanteissa. Tehtävää varten suorituskykyä hiotaan monissa komppanian taisteluharjoituksissa niin metsämaastossa kuin tiiviisti rekennetulla kaupunkialueella. Tärkeimmät harjoitusalueet sijaitsevat Santahaminassa ja pääkaupunkiseudulla sekä ampumaharjoitusalueilla Hankoniemellä ja Niinisalossa. 3. Jääkärikomppania haluaa palvelukseen motivoituneita ja haastavaan koulutukseen valmiita olevia nuoria. Varusmiespalvelus vaativimpiin tehtäviin tarkoitetussa joukossa asettaa taistelijan kyvyt koetukselle, mutta palkitsee varmasti kun tavoitteisiin päästään. Reipasta jääkärihenkeä vaaliva 3. Jääkärikomppania on Kaartin Jääkärirykmentin etulinjan yksikkö. Se on aina valmiina siellä missä eteneminen ei saa pysähtyä. 14

15 Tukikomppania (TUKIK) Tukikomppania kouluttaa sodan ajan tehtäviin tulivoimaisia ja iskukykyisiä joukkueita pääkaupunkiseudun puolustajiksi. Pääkaupunkiseutu on taistelumaastona haastava ja monimuotoinen - siksi myös tukikomppanian kaartinjääkärit saavat koulutuksen taisteluun rakennetulla alueella muiden Kaartin Jääkärirykmentin yksiköiden tapaan. Tukikomppanian kaartinjääkärit harjaantuvat oman alansa tehtävissä tukemaan iskuportaan taistelua. Iskevien osien hyökkäys ei ole mahdollista ilman aurinkoakin tarkempia tulenjohtoryhmiä, jotka taistelukentän kapellimestareina hääriessään johtavat omien tuliyksiköiden epäsuoran tulen suoraan vastustajan ryhmitykseen. Kranaatinheitinmiesten päätehtävänä on juuri tämä - tappioiden aiheuttaminen vastustajalle epäsuoralla tulella. Mikäli tulimyrskyn jäljiltä on vielä esteitä matkalla, pioneerit kykenevät nekin raivaamaan tieltä käden käänteessä panssarintorjuntamiesten tuhotessa vastustajan panssaroidut ajoneuvot ja kranaattikonekiväärimiesten antaessa tarkkaakin tarkempaa suora-ammuntatulitukea iskuportaalle. Saumattomalla eri koulutushaarojen välisellä yhteistoiminnalla luodaan edellytykset koko yksikön menestyksekkäälle taistelulle. Viestimiesten vastuullinen tehtävä on rakentaa ja ylläpitää yhteydet niin ylempään johtoportaaseen kuin tukeviin tuliyksiköihinkin - toiminta vaikeutuu, jos sanomat eivät saavuta vastaanottajaansa. Lisäksi pitkän tauon jälkeen koulutukseen palaa lähes jo legendaariseen maineeseen noussut Musti eli monien pelkäämä ja kaikkien kunnioittama, vaunumiesten kauhu, raskas sinko, jonka haukahdusta ei voi olla huomaamatta. Kahdeksan viikon peruskoulutuskauden jälkeen tukikomppanian kaartinjääkärit ovat valmiita aloittamaan vaativan ja haastavan erikoiskoulutuskauden taistelukentän avaintehtäviin tähtäävässä koulutuksessa. Yhdeksän viikon erikoiskoulutuskaudella koulutusta annetaan tehokkaissa pienryhmissä useassa koulutushaarassa: tulenjohto viesti mittaus pioneeri panssarintorjunta kranaattikonekivääri kranaatinheitin Joukkokoulutuskauden harjoituksissa eri koulutushaarojen toiminnot hiotaan saumattomasti yhteen, jotta yhteistoiminta iskuportaan kanssa sujuu kitkattomasti. Tukijoukkue, kranaatinheitinjoukkue ja tulenjohtue muodostavat kaupunkijääkärikomppanian tulivoimaisen kolmikon kun taas torjuntakomppaniaan sijoitettavat tulenjohtue, panssarintorjuntajoukkue ja kranaatinheitinjoukkue tukevat taistelukentän avaintaistelijoiden taistelua. Jääkärikomppaniaan sijoitettava tulenjohtue saa puolestaan tehtäväkseen tukea iskukykyisten jääkäreiden taistelua. 15

16 Monimuotoisen taistelukoulutuksen lisäksi Tukikomppaniassa annetaan monipuolista liikuntakoulutusta, jonka välittömänä tavoitteena on nostaa jokaisen taistelijan suorituskyky sille tasolle, että suoriutuminen haastavista erikois- ja joukkokoulutuskauden tehtävistä on lasten leikkiä teräksisen kunnon omaaville taistelukentän avaintaistelijoille - kun pulssi hakkaa kahtasataa, ei tulenjohtoryhmällä ole varaa paikantaa maalia väärään paikkaan eikä sinkomiehen käsi saa vapista vastustajan vaunuja kohdattaessa. Tukikomppania jatkaa sillä tiellä, minkä sen edeltäjät, Panssarintorjuntakomppania ja Kranaatinheitinkomppania, ovat viitoittaneet. Koulutus on tiivistä ja tapahtuu pääsääntöisesti pienryhmissä, jolloin koulutus on tehokasta ja yksilöllistä. Ammattitaitoiset kouluttajat ja varusmiesjohtajat takaavat palveluksensa Tukikomppaniassa aloittaville alokkaille Kaartin Jääkärirykmentin monipuolisimmat ja tulivoimaisimmat koulutusvaihtoehdot sekä mielenkiintoisen ja antoisan varusmiespalveluksen haastavissa tehtävissä! 16

17 Aliupseerikoulu (AUK) Aliupseerikoulu on suoraan rykmentin komentajan alainen perusyksikkö. AUK kouluttaa lähes kaikki Kaartin Jääkärirykmentin varusmiesryhmänjohtajat. Koulutus on monipuolista johtajakoulutusta, jonka tavoitteena on tehdä koulutettavista esimerkillisiä ryhmän kärkitaistelijoita. Vuonna 2010 uudistuneen johtajakoulutuksen myötä opetus käsittää aikaisempaa enemmän ohjausta alaisten yksilöllisten ominaisuuksien huomioimiseen sekä rauhan ajan koulutuksessa sekä sodan ajan taistelutilanteessa. Peruskoulutuskauden ajan Aliupseerikoulussa koulutetaan alokkaita, joista osa jatkaa aliupseerikurssille ja osa siirtyy peruskoulutuskauden jälkeen muihin perusyksiköihin. Aliupseerikoulussa annetaan koulutusta erilaisiin jalkaväen ryhmänjohtajatehtäviin. Koulutus eriytyy alusta alkaen koulutusosastoittain eli linjoittain. Linjat ja niiden koulutus ovat seuraavat: Asutuskeskustaistelulinja, jolla oppilaita koulutetaan johtamaan kaupunkijääkäriryhmää. Tukilinja, jolla annetaan panssarintorjunta-, kranaatinheitin- sekä tulenjohtoryhmien johtajakoulutusta. Sotilaspoliisilinja, jolla oppilaita koulutetaan johtamaan sodanajan sotilaspoliisikomppanioiden sotilaspoliisiryhmiä. Aliupseerikurssin pituus on 16 viikkoa, jonka aikana oppilaiden on opittava johtamaan ja kouluttamaan koulutushaaransa mukaista ryhmää. Kurssi jakautuu kahteen jaksoon, joista ensimmäinen kestää 7 viikkoa. Ensimmäiselle jaksolle aliupseerikurssia osallistuvat kaikki saapumiserästä johtajiksi koulutettavat varusmiehet. 1. jakson opetuksessa painopisteenä on oman koulutushaaran mukaisen ryhmän jäsenten taitojen sekä johtamisen perusteiden oppiminen. Toisen jakson pituus on 9 viikkoa, jonka aikana painopiste siirtyy entistä enemmän johtamis- ja koulutustaitoon. 1. jakson päättyessä oppilasta jatkaa opintoja reserviupseerikurssilla Reserviupseerikoulussa Haminassa. Reserviupseerikurssilla koulutetaan sodan ajan joukkueen (n. 30 taistelijaa) johtajia. Lisäksi noin kymmenen oppilasta erikoistuu huoltopalvelu- ja lääkintähuollon tehtäviin erikoiskursseillaan Hämeen Rykmentissä. Kurssin vahvuus ensimmäisellä jaksolla on oppilasta. Toisella jaksolla oppilaita on Opetusta Aliupseerikoulussa antaa noin 20 palkattuun henkilökuntaan kuuluvaa kouluttajaa. Varusmies, joka haluaa saada johtajakoulutuksen ja joka tulee valituksi aliupseerikurssille, palvelee 12 kuukautta. Hän tulee saamaan intensiivisen ja käytännönläheisen johtajakoulutuksen aliupseerikurssilla. Kurssin jälkeen hän jatkaa palvelustaan jossain rykmentin perusyksikössä. Hän saa johdettavakseen ja koulutettavakseen joukon alaisia. Näistä alaisista muodostuu kyseisen johtajan oma sodanajan joukko. Aliupseerikoulun jälkeen varusmiesjohtaja siis johtaa ja kouluttaa. Sen lisäksi hän jatkaa aliupseerikurssilla aloitettuja johtamis- ja kouluttamistaidon opintoja. Opinnot käsittävät useiden opintopisteiden laajuiset kurssit, joihin kuuluu erillinen johtajana kehittymisen seuranta palautejärjestelmineen. Koko johtajakoulutusohjelma on 30 opintoviikon laajuinen kokonaisuus, jonka hyväksiluettavuutta varusmiesjohtaja voi esittää siviiliopintoihinsa palveluksen jälkeen. 17

18 Kaartin Soittokunta Kaartin Soittokunta on vuonna 1819 perustettu Kaartin Jääkärirykmentin komentajan alaisuudessa toimiva Puolustusvoimien edustussoittokunta. Soittokunnan kotisivut löydät täältä: Kaartin Soittokunta Kaartin Soittokunta on ainut täysikokoinen ammattipuhallinorkesteri Suomessa. Soittokunnan vahvuus on kaksi kapellimestaria ja 40 muusikkoa. Kaartin Soittokunnan soittimistoon kuuluvat kaikki sinfonisen puhallinorkesterin keskeiset puhaltimet sekä lyömäsoittimet. Soittokunta esiintyy yli 300 kertaa vuodessa ja pitää noin 40 konserttia. Koko itsenäisyyden ajan on Kaartin Soittokunnan tehtäviin kuulunut valtiollisten edustustehtävien hoitaminen. Kaartin Soittokunnan tilat sijaitsevat Helsingin Töölössä, osoitteessa Mechelininkatu 32. Toimiston ja harjoitustilojen lisäksi osoitteessa on puolustusvoimien keskusnuotisto ja puolustusvoimien soitinkorjaamo. Soittokunnassa palvelee noin kymmenen varusmiestä, jotka huolehtivat nuotistosta sekä esiintyvät omilla kokoonpanoillaan. Toisinaan kyvykkäät orkesterisoitinten soittajat pääsevät esiintymään soittokunnan kanssa. Soittajien lisäksi Kaartin Soittokuntaan voivat hakea ammattitaitoiset ääni- ja valomiehet. Varusmiespalvelukseen Kaartin Soittokuntaan haetaan huhtikuussa Puolustusvoimien Varusmiessoittokunnassa Lahdessa järjestettävien musikaalisuus- ja soveltuvuuskokeiden kautta. Kokeisiin on ilmoittauduttava joulukuun loppuun mennessä lähettämällä Hakemus erikoisjoukkoihin -lomake osoitteella: Hämeen Rykmentti Sotilasmusiikkikoulu PL5, LAHTI 18

19 Helsingin aluetoimisto Helsingin Aluetoimisto hoitaa Helsingissä, Vantaalla, Espoossa ja Kauniaisissa asuvien asevelvollisuusasioita ennen ja jälkeen asepalveluksen. Helsingin Aluetoimiston kotisivut löydät täältä: Helsingin Aluetoimisto Aluetoimisto tekee asevelvollisia koskevat hallintopäätökset. Aluetoimisto vastaa syksyisin järjestettävistä kutsunnoista ja määrää asevelvollisia palvelukseen eri joukko-osastoihin niin kutsunnoissa kuin kutsuntojen ulkopuolellakin. Aluetoimisto järjestää erikseen käsketyille asevelvollisille jälkitarkastuksia palveluskelpoisuuden selvittämiseksi sekä vastaa vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen järjestelyistä ja kertausharjoituskäskytyksestä alueellaan. Helsingin Aluetoimiston asiakaspalvelupiste sijaitsee Santahamina portilla. 19

20 Varusmiesten palvelusajat Perustaistelijoiksi koulutettavat kaartinjääkärit palvelevat 6 kuukautta. Erikoistehtäviin koulutettava miehistö palvelee 9 kuukautta. Tällaisia ovat sotilaspoliisi- ja lääkintämieskoulutuksen saavat varusmiehet. Johtajiksi koulutettavat varusmiehet eli ne, jotka käyvät reserviupseerikoulun tai aliupseerikoulun, palvelevat 12 kuukautta. Myös kaikki raskaiden ajoneuvojen sotilaskuljettajakoulutuksen saavat varusmiehet palvelevat 12 kuukautta. Varusmiespalvelusaika jaksottuu siten, että aluksi kaikille annetaan 8 viikon pituinen peruskoulutus. Peruskoulutus on saman sisältöinen kaikille varusmiehille riippumatta siitä, mihin tehtävään heidät myöhemmin erikoiskoulutetaan. Peruskoulutuskaudella varusmiehen vapaaaika on iltaisin pääsääntöisesti Kyseiselle ajalle voidaan myös käskeä palvelusta. Peruskoulutuksen jälkeen johtajakoulutukseen valitut jatkavat palvelustaan aloittamalla aliupseerikurssin. Pääosa Kaartin Jääkärirykmentin ryhmänjohtajista, alikersanteista, koulutetaan rykmentin omassa aliupseerikoulussa Santahaminassa. Aliupseerikurssi kestää 16 viikkoa. Kurssin puoliväliin mennessä osa aliupseerioppilaista valitaan reserviupseerikoulutukseen. He jatkavat opintojaan sen jälkeen Reserviupseerikoulussa Haminassa, jonka jälkeen palaavat upseerikokelaina Santahaminaan pätevöityäkseen sodan ajan joukkueiden johtajiksi ja reservin vänrikeiksi. Peruskoulutuskauden jälkeen alkaa miehistökoulutettavien erikoiskoulutuskausi, joka kestää 9 viikkoa. Erikoiskoulutuskaudella kullekin kaartinjääkärille määritetään tehtävä sodan ajan joukoissa ja hänelle annetaan tehtävässä tarvittava erikoiskoulutus. Kaikkien kaartinjääkärien koulutuksen tavoitteena on omaksua kyky taistella rakennetulla alueella. Sinusta tullaan siis kouluttamaan pääkaupunkiseudun puolustaja, kun tulet saamaan vaikkapa panssarintorjuntamiehen, tarkka-ampujan tai sotilaspoliisin koulutuksen. Varusmiespalvelusajan päättää 180 vrk miehistöllä ja heidän johtajillaan 9 viikon pituinen joukkokoulutuskausi. Tällöin erikoiskoulutuksen saaneet kaartinjääkärit muodostavat sodan ajan joukkoja, joukkueita ja komppanioita. Nämä harjoittelevat taistelutehtävien täyttämistä niissä samoissa kokoonpanoissa, joissa teidät myöhemmin, muutama vuosi varusmiespalveluksen päättymisen jälkeen tullaan kutsumaan kertausharjoituksiin. Joukkokoulutuskausi käsittää sotaharjoituksia ja ampumaharjoituksia. Ollaan siis maastoharjoituksissa, joista pääosa tapahtuu Santahaminassa tai muualla pääkaupunkiseudulla. Jotkin harjoitukset toimeenpannaan pääkaupunkiseudun ulkopuolella, esimerkiksi Niinisalossa Kankaanpäässä. 270 vrk palvelevien viimeisten 3 kk aikana syvennetään erikoiskoulutusta uusien varusmiesjohtajien kanssa. Varusmiespalvelukseen liittyvissä asoissa kannattaa vierailla myös puolustusvoimien sivuilla 20

Varusmiehenä Rannikkolaivastoon! 2/2016

Varusmiehenä Rannikkolaivastoon! 2/2016 Varusmiehenä Rannikkolaivastoon! 2/2016 Sisällys 1 Tervetuloa Rannikkolaivastoon!... 3 2 Siirtyminen peruskoulutuskaudelta omaan yksikköön... 4 3 Rannikkolaivastoon organisaatio... 4 4 Palvelus ja vapaat...

Lisätiedot

TERVETULOA PALVELUKSEEN!

TERVETULOA PALVELUKSEEN! ALOKASOPAS Maasotakoulun johtaja Eversti Asko Muhonen Reserviupseerikoulun johtaja Eversti Markku Hutka Tervetuloa suorittamaan kansalaisvelvollisuuttasi; varusmiespalvelusta Maasotakouluun. Palveluspaikkasi

Lisätiedot

TERVETULOA PALVELUKSEEN!

TERVETULOA PALVELUKSEEN! ALOKASOPAS Maasotakoulun johtaja Eversti Asko Muhonen Reserviupseerikoulun johtaja Eversti Markku Hutka Tervetuloa suorittamaan kansalaisvelvollisuuttasi; varusmiespalvelusta Maasotakouluun. Palveluspaikkasi

Lisätiedot

Tietoa tuleville alokkaille

Tietoa tuleville alokkaille Porin prikaati Tietoa tuleville alokkaille Sisältää hyödyllistä tietoa! Tutustu tähän oppaaseen ennen palveluksen alkua. 2/16 -saapumiserän sotilasvalat järjestetään 18. 19. elokuuta Kauhajoella, Seinäjoella,

Lisätiedot

Aseet ja reserviläistoiminta

Aseet ja reserviläistoiminta Aseet ja reserviläistoiminta Professori Mika Hannula Suomen Reserviupseeriliiton puheenjohtaja Aseet ja vastuullisuus seminaari 13.3.2009 Vapaaehtoisen maanpuolustustyön perusta Järjestäytynyttä vapaaehtoista

Lisätiedot

3. Kunnianteko. kuljettava osaston sivustan ympäri. Yksityinen mies.

3. Kunnianteko. kuljettava osaston sivustan ympäri. Yksityinen mies. 25 Upseerin tai vääpelin tullessa tupaan huutaa mies, joka hänet ensiksi näkee:,,huomio!" Miehet menevät kaappiensa luo ja seisovat siinä, kunnes esimies heidät siitä vapauttaa. Tuvanvanhin ilmoittaa,

Lisätiedot

Kainuun prikaatin vastuualueen ampuma- ja harjoitusalueet

Kainuun prikaatin vastuualueen ampuma- ja harjoitusalueet 1 n vastuualueen ampuma- ja harjoitusalueet käyttää pääsääntöisesti Kassunkurun ampuma-aluetta Kajaanissa, Vuosangan ampuma-aluetta Kuhmossa, Sotinpuron ampuma-aluetta Nurmeksessa ja Hiukkavaaran ampuma-aluetta

Lisätiedot

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retkellä oli mukana 12 senioria ja heidän seuralaistaan. Matkaan lähdettiin Tokeen bussilla Vanhalta kirkolta kello 11.00. Panssariprikaatin portilla meitä oli vastassa

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimien henkilöstöjohtamisen päämääränä on turvata puolustusvoimille

Lisätiedot

Lähtö linja-autoasemalta, tilausajolaiturilta to 9.6 klo 6.30, Savon Linjan bussilla. Auton pakkaaminen alkaa klo 6.00

Lähtö linja-autoasemalta, tilausajolaiturilta to 9.6 klo 6.30, Savon Linjan bussilla. Auton pakkaaminen alkaa klo 6.00 Lähtö linja-autoasemalta, tilausajolaiturilta to 9.6 klo 6.30, Savon Linjan bussilla. Auton pakkaaminen alkaa klo 6.00 Iso tapahtuma! 850 joukkuetta, 6538 passia 300 pelikenttää, n. 5000 peliä 100 000

Lisätiedot

Tärkeitä yhteystietoja Alokkaan opas löytyy myös internet-sivuiltamme: www.puolustusvoimat.fi/ilmavoimat/joukko-osastot/ilmasotakoulu

Tärkeitä yhteystietoja Alokkaan opas löytyy myös internet-sivuiltamme: www.puolustusvoimat.fi/ilmavoimat/joukko-osastot/ilmasotakoulu Sisällys Tärkeitä yhteystietoja 2 Miten löydän Ilmasotakouluun? 3 Varuskunta-alueen kartat 4 Mitä mukaan? 5 Tietoa kotiväelle 6 Tärkeitä tapahtumia 7 Arjen asioita 8-13 Tärkeitä yhteystietoja Alokkaan

Lisätiedot

Alokkaan opas löytyy myös internet-sivuiltamme:

Alokkaan opas löytyy myös internet-sivuiltamme: Alokkaan opas Sisällys Tärkeitä yhteystietoja Miten löydän Ilmasotakouluun? Varuskunta-alueen kartat Mitä mukaan? Tietoa kotiväelle Tärkeitä tapahtumia Arjen asioita 2 3 4 5 6 7 8-13 Tärkeitä yhteystietoja

Lisätiedot

Puolustusvoimien kilpailutoiminta

Puolustusvoimien kilpailutoiminta Puolustusvoimien kilpailutoiminta Ohje Puolustusvoimien kilpailu- ja valmennustoiminnasta 1. Johdanto 1.1 Kilpaurheilun perusteet Puolustusvoimien kansallinen ja kansainvälinen kilpailutoiminta tähtää

Lisätiedot

MAANPUOLUSTUSKOULUTUSYHDISTYKSEN ÖLYNTORJUNTAKOULUTUS HUOLTOVIIRIKKÖ. Vapaaehtoisten osallistuminen öljyntorjuntaan hanke

MAANPUOLUSTUSKOULUTUSYHDISTYKSEN ÖLYNTORJUNTAKOULUTUS HUOLTOVIIRIKKÖ. Vapaaehtoisten osallistuminen öljyntorjuntaan hanke MAANPUOLUSTUSKOULUTUSYHDISTYKSEN ÖLYNTORJUNTAKOULUTUS HUOLTOVIIRIKKÖ Vapaaehtoisten osallistuminen öljyntorjuntaan hanke MIKÄ ON MPK? Maanpuolustuskoulutusyhdistys (MPK) on vuonna 1993 perustettu valtakunnallinen

Lisätiedot

Pianonsoiton alkeet - opeta koko luokka soittamaan 2 kappaletta kahdeksassa viikossa.

Pianonsoiton alkeet - opeta koko luokka soittamaan 2 kappaletta kahdeksassa viikossa. Pianonsoiton alkeet - opeta koko luokka soittamaan 2 kappaletta kahdeksassa viikossa. Kurssilla koko luokka oppii pianonsoiton alkeet ja kaksi kappaletta. Kurssin voi suorittaa ilman pianonsoiton, musiikinteorian

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

Kiltauutiset 1/2016. Kaartin Jääkärirykmentin Kilta

Kiltauutiset 1/2016. Kaartin Jääkärirykmentin Kilta Kiltauutiset 1/2016 Kaartin Jääkärirykmentin Kilta Kaartin Jääkärirykmentin Kilta KUTSU KAARTIN JÄÄKÄRIRYKMENTIN KILLAN JÄSENILLE Killan vuosikokous pidetään Santahaminassa Perinnetalolla lauantaina 23.4.2016

Lisätiedot

Suomen suurin maanpuolustusjärjestö. Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta

Suomen suurin maanpuolustusjärjestö. Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta Suomen suurin maanpuolustusjärjestö Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta Jäsenkyselyn toteutus Reserviläisliiton jäsenkysely toteutettiin 19.-26.3. välisenä aikana webropol-kyselysovelluksella.

Lisätiedot

LIITE. C. Selvitys opetuksesta vastaava johtajan/johtajien kelpoisuudesta ja työkokemuksesta toimipisteittäin (hakemuslomakkeen liite 2)

LIITE. C. Selvitys opetuksesta vastaava johtajan/johtajien kelpoisuudesta ja työkokemuksesta toimipisteittäin (hakemuslomakkeen liite 2) 10 LIITE Koulutuksen järjestäjien tulee toimittaa tämän kirjeen liitteen kohdissa A - F mainitut tiedot: hakemuslomake ja sen liitteinä kopiot mainituista asiakirjoista sekä pyydetyt selvitykset/suunnitelmat.

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

JÄRJESTYSSÄÄNNÖT. Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia

JÄRJESTYSSÄÄNNÖT. Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia JÄRJESTYSSÄÄNNÖT Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia Voimaan 28.8.2014 sisältävät opiskelijan tai harjoittelijan oikeuksia ja velvollisuuksia koskevia määräyksiä, joiden lähtökohtana ovat ammatillisesta

Lisätiedot

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus Kuva Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus "Jos ajattelette nykyistä maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavien viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen. vaikutus reserviläistoimintaan

Puolustusvoimauudistuksen. vaikutus reserviläistoimintaan Puolustusvoimauudistuksen vaikutus reserviläistoimintaan AMPUMARADAT RAKENNEMUUTOKSESSA- seminaari, 8.3.2013 Helsingin Messukeskuksessa Everstiluutnantti Tuomo Repo Koulutussektorin johtaja / Pääesikunnan

Lisätiedot

Nuoren miehen terveys ja palveluskelpoisuus

Nuoren miehen terveys ja palveluskelpoisuus Nuoren miehen terveys ja palveluskelpoisuus Nuoret pohjoisessa, Oulu 29.9. Kai Parkkola Sotilaslääketieteen professori, lääkintäkommodori res, Tampereen Yliopisto Lääkintähuollon dosentti, Maanpuolustuskorkeakoulu

Lisätiedot

Pääesikunta Ohje 1 (5) Logistiikkaosasto HELSINKI AM

Pääesikunta Ohje 1 (5) Logistiikkaosasto HELSINKI AM Pääesikunta Ohje 1 (5) 28.12.2016 1. PELOGOS:n päätös AM15434/6.9.2016 2. PELOGOS:n päätös AM18359/7.10.2016 3. PELOGOS:n päätös AK5290/14.3.2014 4. JÄRJK:n ohje BM18006/7.12.2016 OMIEN MAASTOPUKUJEN M05

Lisätiedot

Kainuun prikaati. alokasinfo

Kainuun prikaati. alokasinfo Kainuun prikaati alokasinfo Tervetuloa Kainuun prikaatiin! Tämänhetkisten tietojen mukaan aloitat palveluksen Kainuun prikaatissa 2. tammikuuta. Tämä vihkonen sisältää tärkeimmät tarvitsemasi tiedot ennen

Lisätiedot

- LOSE WEIGHT SMILING- Sisältö: Painonpudotus, painonhallinta ja elämäntapamuutos leiri

- LOSE WEIGHT SMILING- Sisältö: Painonpudotus, painonhallinta ja elämäntapamuutos leiri - LOSE WEIGHT SMILING- Painonpudotus, painonhallinta ja elämäntapamuutos leiri Sisältö: - FIT CAMP idea - Liikunta - Ruokailu - Ilmoittautuminen ja yhteystiedot 1. FIT CAMP FIT CAMP on leiriohjelma joka

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI HANKINNAN KOHTEEN KUVAUS 1(9) SOSIAALIVIRASTO Tarjouspyyntö nro 1/2011 Liite 1 27.5.2011

HELSINGIN KAUPUNKI HANKINNAN KOHTEEN KUVAUS 1(9) SOSIAALIVIRASTO Tarjouspyyntö nro 1/2011 Liite 1 27.5.2011 HELSINGIN KAUPUNKI HANKINNAN KOHTEEN KUVAUS 1(9) SOSIAALIVIRASTON SIJAISHUOLLON JA AVOHOIDON ASIAKKAIDEN KULJETUSTEN PUITEJÄRJESTELYHANKINTA, JONKA KAIKKI EHDOT ON VAHVISTETTU SISÄLLYS 1 HANKINNAN TAUSTA...

Lisätiedot

Jukka Kansosen viimeinen matka Suomeen alkaa (kuva SKJA.fi)

Jukka Kansosen viimeinen matka Suomeen alkaa (kuva SKJA.fi) Esitelmä ja lounastilaisuus ti 22.2.2011 TAMRUn seniorien esitelmä- ja lounastilaisuus pidettiin Technopolis Yliopistonrinteen salissa Enqvist A, osoitteessa Kalevantie 2, 2. krs, tiistaina 22.2. klo 12.00.

Lisätiedot

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Helsinki-Santahamina sotilaskotiyhdistys ry

TOIMINTASUUNNITELMA Helsinki-Santahamina sotilaskotiyhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Helsinki-Santahamina sotilaskotiyhdistys ry Yhdistyksen päämäärät Uusien jäsenien hankkiminen ja sisarien aktivoiminen toimintaan Sisarten keskinäinen arvostava yhteistyö Yhdistyksen

Lisätiedot

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK Esi- ja peruskouluikäisille maahanmuuttajataustaisille lapsille voidaan järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta perusopetuslain (628/1998) mukaisesti. Sitä voidaan

Lisätiedot

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.

Lisätiedot

HE 41/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

HE 41/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi HE 41/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuorma- ja linja-auton kuljettajien ammattipätevyydestä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

- pallon tarkkuusheitto ( esim. sulkapallon heittäminen yläkautta korilevyyn tai esteen yli)

- pallon tarkkuusheitto ( esim. sulkapallon heittäminen yläkautta korilevyyn tai esteen yli) Jonot mataliksi pesäpallo 3-6 lk. PELI 1. Pesishippa Välineet: räpylöitä, palloja, mailoja ja kartioita Leikitään pesishippaa, jossa hipan tehtävänä on saada mahdollisimman monta ryhmäläistä kiinni. Kenttäalue

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Vantaa, 23.1.2016 ESITYS RESERVILÄISLIITON SÄÄNTÖJEN MUUTOKSESTA NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE 1 Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Lisätiedot

Kiltauutiset 1/2014. Kaartin Jääkärirykmentin Kilta

Kiltauutiset 1/2014. Kaartin Jääkärirykmentin Kilta Kiltauutiset 1/2014 Kaartin Jääkärirykmentin Kilta Kaartin Jääkärirykmentin Kilta KUTSU Paikka: Perinnetalo/ Jääkärisali Aika: 26.4.2014 klo 11:00 alkaen Tilaisuuden kesto noin tunnin Esityslista Kaartin

Lisätiedot

Tervetuloa Avioparikurssille 5.-7.8.2016. Hartolan Kuningaskuntaan, Ekon historialliseen kartanoon ja Linna-hotelliin!

Tervetuloa Avioparikurssille 5.-7.8.2016. Hartolan Kuningaskuntaan, Ekon historialliseen kartanoon ja Linna-hotelliin! Tervetuloa Avioparikurssille 5.-7.8.2016 Hartolan Kuningaskuntaan, Ekon historialliseen kartanoon ja Linna-hotelliin! Parempi avioliitto ry järjestää Avioparikurssin Itä-Hämeen opistossa Tainionvirran

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 89

Espoon kaupunki Pöytäkirja 89 12.04.2012 Sivu 1 / 1 922/02.08.00/2012 89 Avustusta saavan palveluntuottajan valinta Veräjäpellon koulun läheisyydessä toimivassa erillisyksikössä toteutettavaan lakisääteiseen perusopetuksen iltapäivätoimintaan

Lisätiedot

Vuosaaren koulujen yhdistyminen

Vuosaaren koulujen yhdistyminen Vuosaaren koulujen yhdistyminen Kaupunginvaltuusto on päättänyt, että Vuosaaren alueella kahdeksan peruskoulua yhdistyvät neljäksi peruskouluksi 1.8.2017 alkaen seuraavasti: Heteniityn ala-asteen koulu

Lisätiedot

OMATOIMIKAUDEN HARJOITUSOHJELMA HARJOITUS 1. OHJEITA OMATOIMIKAUDELLE:

OMATOIMIKAUDEN HARJOITUSOHJELMA HARJOITUS 1. OHJEITA OMATOIMIKAUDELLE: OMATOIMIKAUDEN HARJOITUSOHJELMA OHJEITA OMATOIMIKAUDELLE: Harjoittele omatoimikauden aikana omia kehityskohteitasi tavoitteesi mukaisesti ja tee joukkueen omatoimiharjoitukset. Suunnittele viikon harjoittelu

Lisätiedot

Reserviläisliiton varapuheenjohtajan Terhi Hakolan tervehdys Savonlinnan Reserviläiset ry:n 80-vuotisjuhlassa , Ravintola Paviljonki

Reserviläisliiton varapuheenjohtajan Terhi Hakolan tervehdys Savonlinnan Reserviläiset ry:n 80-vuotisjuhlassa , Ravintola Paviljonki Julkaisuvapaa 29.10.2016 kello 16.00 Reserviläisliiton varapuheenjohtajan Terhi Hakolan tervehdys Savonlinnan Reserviläiset ry:n 80-vuotisjuhlassa 29.10.2016, Ravintola Paviljonki Kunnioitetut sotiemme

Lisätiedot

Minun tulevaisuuden lukioni. Johtaja Jorma Kauppinen Pro Lukion Lukioseminaari Helsinki

Minun tulevaisuuden lukioni. Johtaja Jorma Kauppinen Pro Lukion Lukioseminaari Helsinki Minun tulevaisuuden lukioni Johtaja Jorma Kauppinen Pro Lukion Lukioseminaari Helsinki 4.11.2016 Lyhyempää lyhyt lukiohistoria Suomen ensimmäinen lukio perustettiin 1630 Turkuun lukiokoulutuksella on pitkä,

Lisätiedot

Pelastusalan koulutus Puolustusvoimissa. SPEK:n palokuntakoulutuksen kehittämisseminaari 29.3.2011

Pelastusalan koulutus Puolustusvoimissa. SPEK:n palokuntakoulutuksen kehittämisseminaari 29.3.2011 Pelastusalan koulutus Puolustusvoimissa SPEK:n palokuntakoulutuksen kehittämisseminaari 29.3. Pelastusalan koulutus Puolustusvoimissa Suojelu- ja pelastus toimiala PV:ssa Koulutuksen päämäärä Historia

Lisätiedot

RESERVILÄISURHEILULIITON AMPUMA-ASEOHJE

RESERVILÄISURHEILULIITON AMPUMA-ASEOHJE OHJE 1(10) HELSINKI 1.10.008 RESERVILÄISURHEILULIITON AMPUMA-ASEOHJE Lyhenne Peruste Voimaantulo Voimassaolo RESUL Ampuma-aselaki (1/1998) perusteluineen Laki vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta (556/007)

Lisätiedot

Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen. toiminta Lapissa

Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen. toiminta Lapissa Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen (MPK) toiminta Lapissa Alueellisen maanpuolustuskurssin jatkokurssi Rovaniemi 24.11.2016 Lapin KOTU -yksikön päällikkö Antti Tölli Mikä on MPK? Maanpuolustuskoulutusyhdistys

Lisätiedot

Lääkärinä Suomalaisten kriisinhallintajoukoissa Afganistanissa

Lääkärinä Suomalaisten kriisinhallintajoukoissa Afganistanissa Finnanest sairaalakierroksella Lääkärinä Suomalaisten kriisinhallintajoukoissa Afganistanissa On kulunut alle viikko siitä, kun olin mukana partiomatkalla, jossa haavoittui vakavasti kaksi ruotsalaista.

Lisätiedot

MONIKONESIMULAATTORI. Uuden sukupolven ratkaisu työkonekoulutukseen

MONIKONESIMULAATTORI. Uuden sukupolven ratkaisu työkonekoulutukseen MONIKONESIMULAATTORI Uuden sukupolven ratkaisu työkonekoulutukseen Ylänäkymä 20 Ajoneuvon kohdealue Törmäys 10 Simulaattoriharjoitusraportti 17.4.2016 14:47:47 Tulos: Hyväksytty [m] 0 Arvo Pisteet -10

Lisätiedot

Vinkkejä pistooliampujan harjoitteluun

Vinkkejä pistooliampujan harjoitteluun Vinkkejä pistooliampujan harjoitteluun AMMUNTAHARJOITTEITA Vaikka ampuja on kuinka kehittynyt tahansa, täytyy hänen tehdä perusharjoituksia varmistuakseen, että kaikki ammunnan osa-alueet ovat kunnossa.

Lisätiedot

VALVOJAN TEHTÄVIÄ LISÄKSI YÖLLÄ VALVOJA

VALVOJAN TEHTÄVIÄ LISÄKSI YÖLLÄ VALVOJA MAJOITUSVALVONTA VALVOJAN TEHTÄVIÄ - Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpito - Neuvonta ja opastus; Kysymykset voivat käsitellä lähes mitä tahansa, mutta niihin ei saa vastata mitä tahansa. Perehdy

Lisätiedot

Reserviläisurheiluliiton maastokilpailujen säännöt

Reserviläisurheiluliiton maastokilpailujen säännöt Reserviläisurheiluliiton maastokilpailujen säännöt 1. Johdanto Nämä Reserviläisurheiluliiton maastokilpailujen säännöt on hyväksytty Reserviläisurheiluliiton hallituksen kokouksessa 15.01.2015. Säännöt

Lisätiedot

RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 1.1.-28.2.2011

RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 1.1.-28.2.2011 1 RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 1.1.-28.2.2011 Peruspalvelukuntayhtymä Kallio / Pirttirannan päiväkoti Peruspalvelukuntayhtymä Kallio / Peltopuiston päiväkoti Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä Oulaisten

Lisätiedot

Rasti / suunnittelija: Rasti 1 / Rastin nimi: Kopissa. Varusteet: 9 SRA-taulua ja E/A-tauluja

Rasti / suunnittelija: Rasti 1 / Rastin nimi: Kopissa. Varusteet: 9 SRA-taulua ja E/A-tauluja Rasti / suunnittelija: Rasti 1 / Kopissa Vakiorasti Kivääri tai pistooli 9 SRA-taulua ja E/A-tauluja Taulujen pisteytys: SRA-taulu 10 p, osuma E/A-taulussa -10p Ampumaetäisyydet: n. 3-30 metriä Maksimipisteet:

Lisätiedot

Kiltauutiset 2/2016. Kaartin Jääkärirykmentin Kilta

Kiltauutiset 2/2016. Kaartin Jääkärirykmentin Kilta Kiltauutiset 2/2016 Kaartin Jääkärirykmentin Kilta Puheenjohtajalta Arvon jäsenet Kesä on ovella. Väki lähtee mökeille tai matkoille viettämään lomiaan tai vapaitaan. Toivottavasti emme unohda kuitenkaan

Lisätiedot

Itsenäisen työskentelyn tehtävät: vastaukset

Itsenäisen työskentelyn tehtävät: vastaukset Itsenäisen työskentelyn tehtävät: vastaukset 1. Missä Burundi on? Tutustu Google-karttapalveluun seuraavilta sivulta: www.google.fi/maps (voit vaihtaa näkymän satelliittitilaan) Etsi koulunne kartalta.

Lisätiedot

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä?

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä? Tehtävät 1 ravintoon liittyvät tehtävät 1 4 Opiskelijaelämä ja ruokailu Pohdi, miten ruokailusi on muuttunut opintojen aloittamisen jälkeen. 2 Oma ruokarytmini Millainen on oma ruokarytmisi? Oletko huomannut

Lisätiedot

Kokemäen kaupunki Sivistystoimi

Kokemäen kaupunki Sivistystoimi Esioppilaan itsearvionti Lomakkeet 1- Ohje Esiopetuksessa kehitetään lasten edellytyksiä itsearvointiin. Lapsia rohkaistaan kuvaamaan, mistä he esiopetuksessa pitävät, missä he ovat omasta mielestään onnistuneet

Lisätiedot

Mikäli vastasit edes johonkin kysymykseen myöntävästi, Ventelän VPK saattaa olla paikka Sinulle! aina mielenkiinnon kohteena?

Mikäli vastasit edes johonkin kysymykseen myöntävästi, Ventelän VPK saattaa olla paikka Sinulle! aina mielenkiinnon kohteena? aina mielenkiinnon kohteena? Istut kotona kaikessa rauhassa sohvalla. Tv:stä alkaa juuri uutiset ja lapset leikkivät vauhdikkaasti huoneessaan. Piip-piip-piippiip! Äkkiä hakulaitteesi alkaa hälyttää ja

Lisätiedot

Opetussuunnitelma alkaen

Opetussuunnitelma alkaen Opetussuunnitelma 1.8.2015 alkaen Ennen 1.8.2015 aloittaneet siirtyvät opiskelemaan 1.8.2015 jälkeen uusien tutkinnon perusteiden mukaan. Muutosta ohjaavat lainsäädäntö ja asetusmuutokset sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE 2015 Vastausprosentti: 80,1 % Työ, työnhaku ja työllistyminen 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten

Lisätiedot

RIIHIMÄEN LUKION KURSSITARJOTIN

RIIHIMÄEN LUKION KURSSITARJOTIN RIIHIMÄEN LUKION KURSSITARJOTIN 2016-2017 LUKUJÄRJESTYKSEN SUUNNITTELU Palauta mieleesi omat esivalintasi. Ne eivät näy Wilmassa, joten sinun on pitänyt laittaa ne itsellesi ylös. Jos tarvitset oman valintakorttisi,

Lisätiedot

SB-Pro pojat -99 ja -00 Eerikkilän leiri 5. 7.9.2014

SB-Pro pojat -99 ja -00 Eerikkilän leiri 5. 7.9.2014 SB-Pro pojat -99 ja -00 Eerikkilän leiri 5. 7.9.2014 Leiri alkaa perjanitaina 5.9. klo 17:00 ja loppuu sunnuntaina 7.9. noin klo 13:30. Eerikkilän urheilukeskuksen osoite on Urheiluopistontie 138, 31370

Lisätiedot

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta Perusopetuksen maakunnallinen arviointi 2016 Möysän koulun tulokset Vastaajamäärät 124 1.-2.lk oppilasta 120 3.-5.lk oppilasta 22 opetushenkilöä 83 huoltajaa, joista loppuun saakka vastasi 68 Koulun toiminta

Lisätiedot

55 12.05.2015. Lausunto: Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta/taipalsaaren harjoitus- ja ampuma-alueen ampumaratojen ympäristölupahakemus

55 12.05.2015. Lausunto: Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta/taipalsaaren harjoitus- ja ampuma-alueen ampumaratojen ympäristölupahakemus Lappeenrannan seudun ympäristölautakunta 55 12.05.2015 Lausunto: Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta/taipalsaaren harjoitus- ja ampuma-alueen ampumaratojen ympäristölupahakemus 154/11.01.00.01/2015

Lisätiedot

BLUES MK -01 Blue. Nimi Nro

BLUES MK -01 Blue. Nimi Nro BLUES MK -01 Blue Nimi Nro Harjoituspäiväkirja Kesä 2013 Hyvä Blues 01 Blue pelaaja, Olet päässyt edellisen kauden aikana hieman maistamaan sitä, miltä kilpakiekon pelaaminen tai jääkiekon treenaaminen

Lisätiedot

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016 HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020 ARVIOINTI 2016 Toteutus Toteutettiin Wilman kyselytoiminnolla huhtikuun 2016 aikana Vastauksia yht. 1118 kpl Perusopetuksen oppilaat (4.,6.,8.lk) oppilaat 610 kpl Lukion

Lisätiedot

1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet Yhteiset tavoitteet Peruskoulun tavoitteet Lukion tavoitteet...

1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet Yhteiset tavoitteet Peruskoulun tavoitteet Lukion tavoitteet... 1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet... 1 1.1 Yhteiset tavoitteet... 1 1.2 Peruskoulun tavoitteet... 1 1.3 Lukion tavoitteet... 1 1.4 Aikuislukion tavoitteet... 2 2 Tvt-projektit...

Lisätiedot

HNMKY Seuraleiri Kisakallio 2016

HNMKY Seuraleiri Kisakallio 2016 HNMKY Seuraleiri Kisakallio 2.- 4.9. HNMKY Seuraleiri 2.-4.9. Kisakallion seuraleirikirje Helsingin NMKY:n korisjoukkueet lähtevät jälleen avaamaan kautta perinteiselle seuraleirille. Leiri järjestetään

Lisätiedot

Murtolukujen peruslaskutoimitukset Cuisenairen lukusauvoilla

Murtolukujen peruslaskutoimitukset Cuisenairen lukusauvoilla Murtolukujen peruslaskutoimitukset Cuisenairen lukusauvoilla 1. Tehtävänanto Pohdi kuinka opettaisit yläasteen oppilaille murtolukujen peruslaskutoimitukset { +, -, *, / } Cuisenairen lukusauvoja apuna

Lisätiedot

LUKIOKOULUTUS JA SEN JÄRJESTÄMINEN. Johtaja Jorma Kauppinen Helsinki/Utsjoki

LUKIOKOULUTUS JA SEN JÄRJESTÄMINEN. Johtaja Jorma Kauppinen Helsinki/Utsjoki LUKIOKOULUTUS JA SEN JÄRJESTÄMINEN Johtaja Jorma Kauppinen Helsinki/Utsjoki 10.9.2012 Lukiolaki 1998/629 Lukiokoulutuksen järjestäminen (3 luku) Koulutuksen järjestäjät 3 Opetus- ja kulttuuriministeriö

Lisätiedot

Kenguru 2015 Mini-Ecolier (2. ja 3. luokka) RATKAISUT

Kenguru 2015 Mini-Ecolier (2. ja 3. luokka) RATKAISUT sivu 1 / 10 3 pistettä 1. Kuinka monta pilkkua kuvan leppäkertuilla on yhteensä? (A) 17 (B) 18 (C) 19 (D) 20 (E) 21 Ratkaisu: Pilkkuja on 1 + 1 + 1 + 2 + 2 + 1 + 3 + 2 + 3 + 3 = 19. 2. Miltä kuvan pyöreä

Lisätiedot

HARJOITTELU VUONNA Tiedotustilaisuus ke klo

HARJOITTELU VUONNA Tiedotustilaisuus ke klo TAMPEREEN YLIOPISTO Kasvatustieteiden yksikkö Elinikäisen oppimisen ja kasvatuksen koulutus HARJOITTELU VUONNA 2017 Tiedotustilaisuus ke 23.11.2016 klo 10.00-11 (Virta 114) Harjoittelu osana opintoja KASELOHA

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Puolustusvoimien tehtävät on määritelty laissa (Laki puolustusvoimista 551/2007 2 ). Näihin tehtäviin kuuluu seuraavat kokonaisuudet:

Puolustusvoimien tehtävät on määritelty laissa (Laki puolustusvoimista 551/2007 2 ). Näihin tehtäviin kuuluu seuraavat kokonaisuudet: Ympäristölupahakemus Santahaminan ampumaradat LIITE 8A1 YLEISKUVAUS TOIMINNASTA 1 YLEISTÄ Puolustusvoimien tehtävät on määritelty laissa (Laki puolustusvoimista 551/2007 2 ). Näihin tehtäviin kuuluu seuraavat

Lisätiedot

Rasti / suunnittelija: Rasti 1 / Långstedt, Ahola Rastin nimi: Taisteluhauta Rastityyppi: Pitkä rasti Pistelaskutapa: Rajoittamaton

Rasti / suunnittelija: Rasti 1 / Långstedt, Ahola Rastin nimi: Taisteluhauta Rastityyppi: Pitkä rasti Pistelaskutapa: Rajoittamaton Rasti / suunnittelija: Rasti 1 / Långstedt, Ahola Rastin nimi: Taisteluhauta Rastityyppi: Pitkä rasti Kivääri Periskooppi 2 pepper-popperia, 10 SRA-taulua Taulujen pisteytys: Pepper-popper 5 p ja SRA-taulu10

Lisätiedot

KÄPPÄRÄN KOULUN HUOLTAJA-INFO valinnaisuus

KÄPPÄRÄN KOULUN HUOLTAJA-INFO valinnaisuus KÄPPÄRÄN KOULUN HUOLTAJA-INFO 15.2.2017 valinnaisuus A2 -KIELI Käytännön tietoa kielivalinnoista Vapaaehtoiseksi A2-kieleksi voi valita joko ranskan, ruotsin, saksan tai venäjän. Kouluun voi syntyä A2-kielen

Lisätiedot

Simulaatio-opetuksen laajaalaisuus: Lähitulevaisuuden haasteet raskaan kaluston simulaatioopetuksessa.

Simulaatio-opetuksen laajaalaisuus: Lähitulevaisuuden haasteet raskaan kaluston simulaatioopetuksessa. Simulaatio-opetuksen laajaalaisuus: Lähitulevaisuuden haasteet raskaan kaluston simulaatioopetuksessa. Haasteet Simulaattori laitteena ei ratkaise koulutushaasteita itse asiassa se voi tuoda niitä lisää.

Lisätiedot

SOPIMUSSOTILAIDEN VALMIUDET KOULUTTAJANA PERUSKOULUTUS- KAUDELLA

SOPIMUSSOTILAIDEN VALMIUDET KOULUTTAJANA PERUSKOULUTUS- KAUDELLA MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU SOPIMUSSOTILAIDEN VALMIUDET KOULUTTAJANA PERUSKOULUTUS- KAUDELLA Kandidaatintutkielma Kadettialikersantti Henrik Österlund Kadettikurssi 98 Maasotalinja Maaliskuu 2014 MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU

Lisätiedot

Kenguru 2006 sivu 1 Cadet-ratkaisut

Kenguru 2006 sivu 1 Cadet-ratkaisut Kenguru 2006 sivu 1 3 pistettä 1. Kenguru astuu sisään sokkeloon. Se saa käydä vain kolmion muotoisissa huoneissa. Mistä se pääsee ulos? A) a B) b C) c D) d E) e 2. Kengurukilpailu on pidetty Euroopassa

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

MAAVOIMIEN TAISTELUTAVAN UUDISTUKSEN JOHTAMINEN

MAAVOIMIEN TAISTELUTAVAN UUDISTUKSEN JOHTAMINEN MAAVOIMIEN TAISTELUTAVAN UUDISTUKSEN JOHTAMINEN http://www.youtube.com/watch?v=2crax8kibis 1 PUOLUSTUSTAISTELUPERIAATTEEN KEHITYS Muutoksen idea Maapuolustuksen tavoitteena on tuottaa vähemmillä, mutta

Lisätiedot

TERVEYSTARKASTUSOHJEEN (TTO 2012) SOVELTAMINEN ASEVELVOLLISTEN TERVEYSTARKASTUSJÄRJESTELMÄ

TERVEYSTARKASTUSOHJEEN (TTO 2012) SOVELTAMINEN ASEVELVOLLISTEN TERVEYSTARKASTUSJÄRJESTELMÄ TERVEYSTARKASTUSOHJEEN (TTO 2012) SOVELTAMINEN ASEVELVOLLISTEN TERVEYSTARKASTUSJÄRJESTELMÄ Kai Parkkola Tuusula 19.1. Sotilaslääketieteen prof, lääkintäkommodori res, Tampereen Yliopisto Lääkintähuollon

Lisätiedot

Mitä leirilippukunnanjohtajilta ja - luotseilta odotetaan?

Mitä leirilippukunnanjohtajilta ja - luotseilta odotetaan? Mitä leirilippukunnanjohtajilta ja - luotseilta odotetaan? Roolisi leirilippukunnanjohtajana (LLPKJ) tai leiriluotsina on äärimmäisen tärkeä Roihun onnistumisen kannalta. Näihin tärkeisiin rooleihin kohdistuu

Lisätiedot

Jyväskylän ammattiopiston järjestyssäännöt

Jyväskylän ammattiopiston järjestyssäännöt Jyväskylän ammattiopiston järjestyssäännöt Järjestyssääntöjä sovelletaan Jyväskylän ammattiopistossa (Laki ammatillisesta koulutuksesta 630/1998/35 ), johon kuuluvana pidetään opetuksen käytössä olevia

Lisätiedot

Valmistelut: Aseta kartiot numerojärjestykseen pienimmästä suurimpaan (alkeisopiskelu) tai sekalaiseen järjestykseen (pidemmälle edenneet oppilaat).

Valmistelut: Aseta kartiot numerojärjestykseen pienimmästä suurimpaan (alkeisopiskelu) tai sekalaiseen järjestykseen (pidemmälle edenneet oppilaat). Laske kymmeneen Tavoite: Oppilaat osaavat laskea yhdestä kymmeneen ja kymmenestä yhteen. Osallistujamäärä: Vähintään 10 oppilasta kartioita, joissa on numerot yhdestä kymmeneen. (Käytä 0-numeroidun kartion

Lisätiedot

TERVETULOA RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITOKOTI MIINANTUPAAN!

TERVETULOA RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITOKOTI MIINANTUPAAN! TERVETULOA RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITOKOTI MIINANTUPAAN! RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITOKOTIEN TOIMINTAA OHJAAVAT ARVOT JA TAVOITTEET: Toimintamme arvot : 1. Kodinomaisuus 2. Lämpö 3. Turvallisuus 4. Yhteistyö Toiminnan

Lisätiedot

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet Miksi lapset tarvitsevat liikuntaa? Selviytyäkseen jokapäiväisen elämän tarpeista ja vaatimuksista Päivittäisen hyvinvoinnin tueksi Saavuttaakseen uusien asioiden oppimiseen vaadittavia edellytyksiä Terveyden

Lisätiedot

Euroopan 505 miljoonasta asukkaasta 41%1

Euroopan 505 miljoonasta asukkaasta 41%1 Urheilun ja liikunnan mahdollisuudet ja tunnusluvut Euroopassa Euroopan 505 miljoonasta asukkaasta 41%1 harjoittaa urheilua tai harrastaa liikuntaa vähintään kerran viikossa. Euroopassa on yli 700 000

Lisätiedot

LIIKUNTAPAIKKOJENHOITAJAN AMMATTITUTKINTO LPH - KOULUTUS. www.islo.fi. ISLO/LPH/Rekry_INFO/MRiekki

LIIKUNTAPAIKKOJENHOITAJAN AMMATTITUTKINTO LPH - KOULUTUS. www.islo.fi. ISLO/LPH/Rekry_INFO/MRiekki LIIKUNTAPAIKKOJENHOITAJAN AMMATTITUTKINTO LPH - KOULUTUS www.islo.fi 1 OTTEITA LIIKUNTAPAIKKA- ALAN ARVOPERUSTA Liikuntapaikoilla, niiden rakentamisella ja hoitamisella on tärkeä YHTEISKUNNALLINEN MERKITYS.

Lisätiedot

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä Suunnitelman laadinta Pvm 15/2 2013 Rakenteen tarkistus Pvm 21/3 2013 Muodollinen tarkistus Pvm 28/3 2013 Suunnitelman hyväksyntä Pvm 17/4 2013 Hyväksytty toisen asteen koulutuslautakunnan jaostossa Pvm

Lisätiedot

Muistio E-P Senioripoliisien helmikuun tapaamisesta Kauhavan Lentosotakoululla alkaen klo 10.00

Muistio E-P Senioripoliisien helmikuun tapaamisesta Kauhavan Lentosotakoululla alkaen klo 10.00 Muistio E-P Senioripoliisien helmikuun tapaamisesta Kauhavan Lentosotakoululla 16.2.2010 alkaen klo 10.00 Erittäin sumuisena helmikuun kolmannen tiistain aamupäivänä ajeli runsaslukuinen senioripoliisijoukko

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Herättelevät kysymykset ammattikuljettajalle Terveenä ja hyvinvoivana jo työuran alussa POHDI OMAA TERVEYSKÄYTTÄYTYMISTÄSI VASTAAMALLA SEURAAVIIN KYSYMYKSIIN: TYÖ Kuinka monta tuntia

Lisätiedot

Tiedotustilaisuus erillisiin erityisopettajan opintoihin hyväksytyille

Tiedotustilaisuus erillisiin erityisopettajan opintoihin hyväksytyille Tiedotustilaisuus erillisiin erityisopettajan opintoihin hyväksytyille Tiistai 11.6.2013 klo 14-16 Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Opettajankoulutuslaitos Erityispedagogiikan koulutus Yleistä opinnoista

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN MUSIIKKIOPISTO. Perusopetus

KIRKKONUMMEN MUSIIKKIOPISTO. Perusopetus 1 KIRKKONUMMEN MUSIIKKIOPISTO Kirkkonummen musiikkiopisto on kaksikielinen kunnallinen musiikkioppilaitos, joka antaa opetusta kirkkonummelaisille ja siuntiolaisille lapsille ja nuorille. Musiikkiopistossa

Lisätiedot

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta 30-60 minuuttia valmentajan aikaa, ja Harjoituslomake ja kynä noin 1-2 viikkoa oman työn tarkkailuun. Tavoitteet Harjoite on kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti YHDEKSÄN N + 1 KYSYMYSTÄ YSEILLE Pohjois-Karjalan kauppakamari ja Pohjois-Karjalan Aikuisopisto toteuttivat 13.-24.11.2006 Yhdeksän + 1 kysymystä yseille internetkyselyn Pohjois-Karjalan peruskoulujen

Lisätiedot

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN KOULUTUKSET YRITYKSILLE

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN KOULUTUKSET YRITYKSILLE VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN KOULUTUKSET YRITYKSILLE Käytännön venäjää koulutus avuksi työelämään Venäjän kulttuuri ja kieli viikonloppukurssi Venäjän kulttuuri ja kieli (ryhmäopetus yrityksissä) Venäjän

Lisätiedot

Kuljetus TOT 17/00. Kuorma-auton kääntyväkattoinen kapelli osui 20 kv:n sähkölinjaan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Kuorma-autonkuljettaja

Kuljetus TOT 17/00. Kuorma-auton kääntyväkattoinen kapelli osui 20 kv:n sähkölinjaan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. Kuorma-autonkuljettaja TOT-RAPORTTI 17/00 Kuorma-auton kääntyväkattoinen kapelli osui 20 kv:n sähkölinjaan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Kuorma-autonkuljettaja oli ajanut kuorma-autonsa väärään purkupaikkaan. Tällä

Lisätiedot

Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut

Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Suomen Sotahistoriallinen Seura ry Jatkosodan esitelmäsarjan esitelmä 29.10.2014 Sotahistorioitsija, ye-evl, VTM Ari Raunio Kevään 1944 maavoimat heikommat

Lisätiedot