Fäldt Marja-Leena jäsen. Kuurto Annmarie jäsen Lausteela Jorma jäsen. Erätuli-Keskinen Katja sihteeri

Transkriptio

1 PÖYTÄKIRJA 2/ Perusturvalautakunta AIKA klo 18:00-20:40 PAIKKA Lohjantähti, kokoushuone 1 OSALLISTUJAT LÄSNÄ Laine Maaret puheenjohtaja Lemberg Monica varapuheenjohtaja Flink Tarmo jäsen Friberg Raimo jäsen Fäldt Marja-Leena jäsen Jalava Janne jäsen Kuurto Annmarie jäsen Lausteela Jorma jäsen Louhi Janne jäsen Makkonen Hannu jäsen Paakkunainen Lotta jäsen Poistui :n 21 käsittelyn aikana klo 20:14. Pesonen Seppo jäsen Parikka Jyrki varajäsen Inkeri Kankaan varajäsen Uunimäki Mira esittelijä Kerkola Mikko pöytäkirjanpitäjä Lämsä Jarkko asiantuntija Erätuli-Keskinen Katja sihteeri POISSA Kangas Inkeri jäsen Kaira Jorma kaupunginhallituksen edustaja Äyräväinen Irene kaupunginhallituksen pj Juva Simo kaupunginjohtaja Yliluoma Arja esittelijä KÄSITELLYT ASIAT :t ALLEKIRJOITUKSET Maaret Laine Puheenjohtaja Mikko Kerkola Pöytäkirjanpitäjä PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Lohja Lohja Monica Lemberg Tarmo Flink

2 PÖYTÄKIRJA 2/ PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVÄNÄ Lohjan perusturvatoimessa Kalevankatu 4, Lohja, 3. krs. keskiviikkona Mikko Kerkola, hallintopäällikkö

3 PÖYTÄKIRJA 2/ Perusturvalautakunta KÄSITELLYT ASIAT Sivu 13 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjan tarkastajat Perusturvalautakunnan tilinpäätös vuodelta Saatavien poistaminen tileistä Perusturvatoimen tehtävänimikkeiden muuttaminen Tuottavuushankkeen toteutuminen perusturvatoimessa Omaishoidon palvelusetelin käyttöönotto tehostetussa palveluasumisessa omaishoitajien vapaiden ajaksi 20 Suun terveydenhuollon välinehuoltopalveluiden hankinta Hammashoitolaverkko Neuvolaverkko Terveysasemaverkko Sosiaalipalvelujen verkko Vuodeosastojen käyttöasteen seuranta Perusturvalautakunnan alaisten viranhaltijoiden päätökset vuonna Tiedotusluontoiset asiat

4 PÖYTÄKIRJA 2/ Perusturvalautakunta Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus PERLJ Kokous todetaan laillisesti kokoonkutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös Hyväksyttiin

5 PÖYTÄKIRJA 2/ Perusturvalautakunta Pöytäkirjan tarkastajat PERLJ Tämän kokouksen pöytäkirjan tarkastajiksi valitaan perusturvalautakunnan jäsenet Monica Lemberg ja Tarmo Flink. Päätös Hyväksyttiin

6 PÖYTÄKIRJA 2/ Perusturvalautakunta Perusturvalautakunnan tilinpäätös vuodelta / /2015 PERLJ Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan tilinpäätöstä. Ti lin pää tös laaditaan tilikautta seuraavan maaliskuun loppuun mennessä. Toi min ta ker to muk ses sa esitetään selvitys valtuuston asettamien toi min nallis ten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta. Toimintakertomuksessa an ne taan tietoja sellaisista talouteen ja konsernitaseeseen liittyvistä olennai sis ta asioista, jotka eivät ilmene tuloslaskelmasta tai taseesta. Kau pungin val tuus ton hyväksymän hallintosäännön mukaan kukin luot ta mus toi mielin hyväksyy toimialansa tulos- ja toimintakertomukset. Tavoitteiden toteutuminen esitetään vuoden 2014 kol man nes vuo si ra porttien tapaan, jolloin 2. kolmannesvuosiraporttia täydennetään kattamaan ko ko toimintavuosi. Tuloskertomuksessa kerrotaan tulosalueittain toi minnas sa ja taloudessa tapahtuneet keskeiset muutokset. Ti lin pää tös asia kirjas sa on mukana toimintaa kuvaavat keskeiset suoritteet ja tunnusluvut. Toimintakertomus on tuloskertomusten pohjalta laadittu tiivis yhteenveto ja ar vioin ti toimielimen (lautakunta/toimiala) vuoden 2014 toiminnasta ja määrä ra han käytöstä. Se on toimialajohtajan kertomus lautakunnalle, mikä hyväk sy mi sen jälkeen muodostaa lautakunnan kertomuksen hallitukselle ja val tuus tol le. Toimialojen toimintakertomuksista kootaan tilinpäätökseen sisäl ly tet tä vä, kuntalain edellyttämä toimintakertomus kaupunginvaltuustolle. Toimintakertomuksessa ilmenee tiivistetysti seuraavat asiat: - toiminnan keskeiset painopistealueet ja sisältö; - tavoitteiden toteutumisen arviointi - palvelujen tarpeeseen vaikuttaneet muutokset ja toimintaongelmat; - toiminnalliset muutokset ja määrärahan ylitysten selvitykset. (Lisätiedot: hallintopäällikkö Mikko Kerkola) Liitteet: - nro 1: Tilinpäätös vuodelta 2014 Esitys Jyl Perusturvalautakunta päättää hyväksyä perusturvalautakunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen liitteen nro 1 mukaisesti. Päätös Hyväksyttiin

7 PÖYTÄKIRJA 2/ Perusturvalautakunta Saatavien poistaminen tileistä 191/ /2013 PERLJ Kaupungin hallintosäännön 20 :n 8. kohdan mukaan toimielin päättää toimialallaan maksun, korvauksen tai saatavan poistamisesta kaupunginvaltuuston vahvistamien päätösvaltuuksien rajoissa. Kaupungin käyttämä perintäyritys Lindorff Oy on toimittanut luettelot eri saatavalajeista ja antanut luottotappioehdotuksen siitä, mitkä saatavat on tarkoituksenmukaista poistaa tileistä. Pääosa tapauksista on palautunut kihlakunnanviraston ulosotosta varattomina. Minkään saatavan poistaminen tileistä ei kuitenkaan merkitse maksun tai korvauksen anteeksiantoa, sillä niiden perintä jatkuu saatavasta riippuen mm. uudelleen tehtävien ulosottoyritysten kautta. Ne jäävät varattomaksi todettuja kuolinpesiä lukuun ottamatta siten ns. jälkiperintään. Laskulajeittain vuoden 2014 luottotappioksi kirjattavia saatavia on seuraavasti: Laskulaji euroa suunterveydenhuolto ,90 terveyskeskuksen käyntimaksut ,78 vuodeosastomaksut ,28 kotihoito ,40 työterveyskeskus 248,99 mielenterveyspalvelut 0 päihdepalvelut 120,92 erityispalvelut 318,50 kuntoutus 491,50 vanhusten asumispalvelut ja ,99 pitkäaikaishoito lastensuojelun laitospalvelut 4 849,60 vuokra-asunnot ,30 Yhteensä ,16 Luettelot em. saatavista ovat nähtävissä kokouksessa. (Lisätiedot: hallintopäällikkö Mikko Kerkola) Esitys Jyl Perusturvalautakunta päättää hyväksyä poistettavaksi tileistä vuonna 2014 syntyneitä maksusaatavia yhteensä ,16 euroa ja todeta, että niistä ,82 jää ns. jälkiperintään. Päätös Hyväksyttin

8 PÖYTÄKIRJA 2/ Perusturvalautakunta Perusturvatoimen tehtävänimikkeiden muuttaminen 417/ /2013 PERLJ Lohjan kaupungin hallintosäännön 23 :n mukaan kaupunginvaltuusto päät tää niiden virkojen perustamisesta ja lakkauttamisesta, joiden va ki naises ta täyttämisestä se päättää. Muiden virkojen perustamisesta, lak kaut tami ses ta ja muuttamisesta työsuhteeksi päättää kaupunginhallitus. Asianomaisella toimielimellä on oikeus kaupunginvaltuuston hyväksymän ta lous ar vion ja kaupunginhallituksen antamien ohjeiden mukaisesti päättää työ suh tei den muodostamisesta ja siitä, ilmoitetaanko avoimet työsuhteiset teh tä vät yleisesti haettaviksi. Perusturvatoimessa on ilmennyt tarvetta muuttaa muutamia am mat ti ni mikkei tä vastaamaan paremmin niiden toimenkuvaa. Näissä tapauksissa aiem pi työsuhde lakkautetaan ja muodostetaan sen tilalle uusi työsuhde. Vir ka ni mi ke muu tok set vaativat kaupunginhallituksen hyväksynnän. Vanhus- ja sairaalapalveluiden tulosalueen nimi on nykyaikaistettu ikään tynei den palveluiksi ja samalla koko tulosalueen organisaatiota on ke ven netty esimiestasoja ja esimiesten määrää vähentämällä. Sijaisrekrytointiyksikkö sijoittuu uudessa organisaatiorakenteessa pal ve luoh jauk sen tulosyksikköön. Yksikön nimeksi muutetaan hen ki lös tö re surs siyk sik kö, mikä kuvaa yksikön laajaa tehtävänkuvaa aiempaa paremmin. Hen ki lös tö re surs si yk si kös sä huolehditaan sijaisten rekrytoinnin ja va ra henki lös tön koordinoinnin lisäksi henkilöstöresurssien ohjauksesta muun muas sa keskitetyn työvuorosuunnittelun avulla. Hoiva- ja kuntoutuspalvelujen esimiestasojen vähentyessä vastaavan sairaan hoi ta jan nimikkeellä toimivien työsuhteet muutetaan sairaanhoitajan työ suh teik si. Muutos koskee vakansseja 0361,0641, 1651, 1692, 0565, 0566 ja Palveluohjauksen tulosyksikköön sijoittuvan vastaavan sairaanhoitajan (va kans si nu me ro 0400) tehtävänimike muutetaan palvelusuunnittelijaksi ja sairaanhoitajan vakanssin (vakanssinumero 0579) nimikkeeksi muutetaan SAS-pal ve lu oh jaa ja. Palvelusuunnittelijan työtehtäviin sisältyy muun muassa henkilöstökoulutusten organisointiin, luparekisterien ylläpitämiseen ja yk si tyis ten sosiaalipalvelujen valvontaan liittyviä tehtäviä. SAS-pal ve lu ohjaa ja huolehtii ympärivuorokautisen hoidon sijoitustoiminnasta. Sijaisten se kä varahenkilöstön koordinoinnista vastaavan toimistosihteerin (va kanssi nu me ro 0771) tehtävänimikkeeksi muutetaan palvelukoordinaattori. Viranhaltijoina toimivien esimiesten tehtävänimikkeet yhtenäistetään ja muu te taan vastaamaan uuden organisointimallin mukaista tehtäväkuvaa. Tulosyksiköiden päälliköinä toimivien hoivapalvelupäällikköjen vir ka ni mikkeet muutetaan kotihoidon päälliköksi (vakanssinumero 0052) ja pal ve luoh jauk sen päälliköksi (vakanssinumero 0051). Kotihoidon esimiehinä toimivien aiemmin palvelualuepäällikön vir ka ni mikkeel lä toimineiden nimikkeet (vakanssinumerot 0060, 0100, 0180, 0260, 0360 ja 0380) muutetaan kotihoidon aluevastaavaksi.

9 PÖYTÄKIRJA 2/ Perusturvalautakunta Hoiva- ja kuntoutuspalvelujen esimiehinä toimivien palvelualuepäällikön (va kans si nu me rot 1650 ja 0309) ja vastaavan sairaanhoitajan virkanimike (va kans si nu me rot 0431, 0431 ja 0432) sekä vastaavan sairaanhoitaja tehtä vä ni mi ke (vakanssinumero 1691) muutetaan osastonhoitajan vir ka ni mikkeik si. Palveluohjauksen tulosyksikön sijaisrekrytointi yksikön osastonhoitajan (va kans si nu me ro 0770) virkanimike muutetaan palveluesimieheksi, mikä ku vaa aiempaa tehtävänimikettä paremmin esimiehen laaja-alaisia teh täviä yksikössä, jossa sijaisten rekrytoinnin ja varahenkilöstön esimiestyön lisäk si kuuluu henkilöstöresurssien ohjaus ja sen kehittäminen. Pal ve lu ohjauk ses ta vastaavan palvelualuepäällikön (0220) virkanimike muutetaan vas taa vak si palveluohjaajaksi. Kotihoidon tulosyksikössä toimivien omaishoidettavien palveluiden pal ve lualue pääl li kön (vakanssinumero 0140) ja sairaanhoitajan (vakanssinumero 0430) virkanimikkeet muutetaan tehtäväkuvaa kuvaaviksi omaishoidon koor di naat to rin nimikkeiksi. Sosiaalipalvelujen tulosalueen vastaanotto- ja tukipalvelut tulosyksikkö on toi min nal li ses ti laaja ja henkilöstömäärä (26,9) on suuri ja rakenne moniam ma til li nen. Yksikkö tuottaa monipuolisia lastensuojelun palveluja sekä avo huol to na (intensiiviperhetyö, perhekuntoutus, ammatillinen tu ki hen ki lötoi min ta) että laitoshoitona (2 vastaanottokotia). Lisäksi osa uudistetun sosi aa li huol to lain edellyttämistä lakisääteisistä lasten ja perheiden palveluista tul laan järjestämään yksikön kautta (mm. lapsiperheiden kotipalvelu alkaen ja valvotut tapaamiset alkaen). Yksikön esi miehen virkanimike johtava sosiaalityöntekijä (vakanssi 0877) ei enää vastaa teh tä vä ku vaa. Virkanimike muutetaan palvelupäälliköksi. Nykyinen vi ranhal ti ja siirretään viranhaltijapäätöksellä uuden virkanimikkeen mukaiseen teh tä vään. Nimike on yhdenmukainen aikaisemmin toteutetun päihde- ja mie len terveys pal ve lu jen esimiehen nimikemuutoksen kanssa. Sosiaalipalvelujen tulosalueen avo- ja sijaishuollon tulosyksikön so si aa li ohjaa jan työsuhde (vakanssi 0865) on tarkoituksenmukaista muuttaa teh tävään sisältyvien viranomaisvastuiden vuoksi virkasuhteeksi. Nykyinen toimenhaltija siirretään virkasuhteeseen. Perheneuvolassa on johtava sosiaalityöntekijä (vakanssi 0730) ja neljä sosiaalityöntekijää (vakanssit 0740, 0741, 0732 ja 0733). Perheneuvolan palvelut perusturvat sosiaalihuoltolakiin (Sosiaalihuoltolaki 17). Kasvatus- ja perheneuvonnalla tarkoitetaan asiantuntija-avun antamista kasvatus- ja perheasioissa sekä lapsen myönteistä kehitystä edistävää sosiaalista, psykologista ja lääketieteellistä tutkimusta ja hoitoa. (Sosiaalihuoltolaki 19). Suurimmalla osalla sosiaalityöntekijöistä on sosiaalityöntekijätutkinnon lisäksi joku muu erikoistumistutkinto. Perheneuvolan johtavan sosiaalityöntekijän nimike esitetään muutettavaksi työtä paremmin kuvaavaksi johtavaksi perheneuvojaksi. Viran pätevyysvaatimuksena säilyy edelleen sosiaalityöntekijän pätevyys. Samalla periaatteella esitetään neljän sosiaalityöntekijän toimien muuttamista perheneuvojan toimiksi sosiaalityöntekijän pätevyysvaatimuksella.

10 PÖYTÄKIRJA 2/ Perusturvalautakunta Päihdeavopalvelujen toimintamallia on uudistettu siten, että Paloniemen Har ju las sa tukiasuntojen yhteydessä ei ole enää päihdeohjaajien toi mistoa, vaan he hoitavat tukiasuntoja koskevat asiakastapaamiset ja ryhmät toi mi pis tees tään, mikä sijaitsee Kuntoutuskoti Männikön yhteydessä. Palve lu verk ko suun ni tel mas sa esitetään Harjulan siirrettävien asu mis yk si köiden siirtämistä Männikön alapuolella olevalle tontille. Päihdeohjaajien toimen ku vaan kuuluu uudessa toimintamallissa kotiin tuotettavat päih de ohjaus ja avokatkokäynnit. Näin saadaan vahvistettua omia edullisia toi min toja ja laitoshoidon tarve vähenee. Toimitilaongelmien ja Koho-hankkeessa teh tä vän mallintamisen vuoksi vastaavan ohjaajan (vakanssi 0760) tointa ei ole täytetty ja uudelleen mallintamisen myötä tehtävän sisältöä on suunni tel tu uudelleen. Koho-hanke päättyy ja hankkeelle ei tule jatkoa. Hankkeen aikana on aloitettu kuntoutuskoti Männikössä mie len terveys asiak kai den päivätoiminta ja teemalliset ryhmät, joihin asiakaskunta on tullut sekä omista palveluista että erikoissairaanhoidosta. Ryhmien toimin ta on koettu asiakkaiden kannalta hyödyllisenä ja säästöjä on saatu eri kois sai raan hoi dos ta. Lisäksi päihdeklinikalla on aloitettu työmenetelmien uu del leen tarkastelu ja mallintaminen. Hankkeen loppuessa on tar koi tuksen mu kais ta muuttaa vastaavan ohjaajan (sosionomi amk) virka psy kiat risen sairaanhoitajan toimeksi. Psykiatrisen sairaanhoitajan tehtävät ra kentui vat sekä kuntoutuskoti Männikön päivä- ja avotoiminnan ohjaamisesta et tä päihdeklinikalle avattavista vastaavista toiminnoista. Henkilöstön tehtävänimikkeiden muuttamiseen liittyen yhteistoimintalain mu kai set kuulemiset asiassa on suoritettu ja kaikki asianosaiset hy väk syvät nimikkeidensä muuttamisen esityksen mukaisesti. Nimikkeet muu tetaan vastamaan tehtäväkuvien sisältöä. Esitetyt nimikemuutokset ovat kustannusneutraaleja sosiaalipalveluissa. Erityispalveluissa säästöä syntyy minimissään noin 600 euroa / vuosi. Ikääntyneiden pal ve lui den osalta organisaatiomuutos tuottaa säästöjä, joiden suuruus tar ken tuu henkilöstöjaoston määriteltyä uusien tehtävien työn vaativuuden. (Lisätiedot: vanhustyön johtaja Tuula Suominen, sosiaalipalvelupäällikkö He li Ranta-Salonen, erityispalvelupäällikkö Saila-Maarit Laitinen ja pe rustur va joh ta ja Arja Yliluoma) Esitys Jyl Perusturvalautakunta päättää 1. esittää kaupunginhallitukselle, että perustaa seuraavat uudet virat: Palveluohjauksen päällikkö Kotihoidon päällikkö Kotihoidon aluevastaava (6) Osastonhoitaja (5) Palveluesimies Vastaava palveluohjaaja Omaishoidon koordinaattori (2) Palvelupäällikkö (1) Sosiaaliohjaaja (1) Johtava perheneuvoja (1)

11 PÖYTÄKIRJA 2/ Perusturvalautakunta Päätös Hyväksyttiin esittää kaupunginhallitukselle, että se lakkauttaa seuraavat virat: Hoivapalvelupäällikkö (2) Palvelualuepäällikkö (10) Osastonhoitaja Vastaava sairaanhoitaja (2) Sairaanhoitaja Johtava sosiaalityöntekijä (vakanssi 0877) Johtava sosiaalityöntekijä (vakanssi 0730) Vastaava ohjaaja (vakanssi 0760) 3. muodostaa seitsemän sairaanhoitajan työsuhdetta ja samalla lakkauttaa kah dek san vastaavan sairaanhoitajan työsuhdetta sekä lakkauttaa yhden so si aa li oh jaa jan työsuhteen (vakanssi 0865). 4. muodostaa palvelusuunnittelijan, palvelukoordinaattorin ja SAS-pal ve luoh jaa jan työsuhteet ja samalla lakkauttaa vastaavan sairaanhoitajan, sairaan hoi ta jan ja toimistosihteerin työsuhteet; sekä 5. muodostaa neljä perheohjaajan työsuhdetta ja samalla lakkauttaa neljä so si aa li työn te ki jän tehtävää (vakanssit 0740, 0741, 0732 ja 0733). 6. muodostaa psykiatrisen sairaanhoitajan tehtävän mielenterveys- ja päihde pal ve lui hin.

12 PÖYTÄKIRJA 2/ Perusturvalautakunta Tuottavuushankkeen toteutuminen perusturvatoimessa 123/ /2013 PERLJ Kaupunginhallitus on käsitellyt kokouksessaan "Lohjan kas vu stra te gian tuottavuustavoitteiden konkretisointi" ja päättänyt seu raavaa: "1. käynnistää kaikkia kaupungin toimintoja koskevan tuottavuushankkeen, jon ka keskeisiä osia ovat palvelutarpeiden ja palvelutason määrittäminen, toi min ta ta po jen ja toimintaprosessien uudistaminen, sähköisen asioinnin ja tie to tek nii kan hyödyntämisen edistäminen sekä palveluverkon arviointi; 2. pyytää kaupunginjohtajaa organisoimaan hankkeen virkatyönä ja siten, et tä lautakunnat ja koko henkilöstö ovat työssä keskeisesti mukana; 3. että hankkeen ohjausryhmänä toimii kaupunginhallitus; sekä 4. että hankkeen kesto on vuoden 2014 loppuun siten, että hankkeessa syn ty vät keskeiset toimenpide-ehdotukset pyritään ottamaan huomioon vuo den 2015 toiminnassa ja talousarviossa, kuitenkin palveluverkon osalta ai kai sin taan vuoden 2016 alusta." Kaupunginhallitus on tarkentanut tuottavuushankkeen tavoitteita ja ai katau lua kokouksessaan , jolloin hyväksyttiin tuot ta vuus hankkeen organisointitapa, velvoitettiin kaikki toimialat osallistumaan aktiivisesti tuot ta vuus hank kee seen, pyydettiin kaupunginhallituksen hen ki lös tö jaos toa val mis te le maan ja ottamaan käyttöön tuottavuuspalkkiojärjestelmä se kä hy väk syt tiin henkilökunnalle tarkoitetun tuottavuusrekisterin ja kun ta lai sil le tar koi te tun tuottavuusidealomakkeen käyttöönotto. Edelleen kaupunginhallitus päätti merkitä tiedoksi tuot tavuus hank keen valmisteluvaiheen ja korostaa lautakunnille ja toimialoille, et tä tuottavuushanke on kokonaisuus, jossa palvelurakenteen ja pal ve luver kon tulevaisuuden vaihtoehtojen selvittäminen saa ja sen tulee olla alus ta alkaen keskeinen osa hanketta. Kaupunginvaltuusto on merkinnyt tiedoksi Lohjan tuot tavuus hank keen ja käsitellyt hanketta talousarvioseminaarissaan Tuottavuushanke on jaoteltu kahdeksaan osa-alueeseen, jotka ovat: 1) Palvelutarpeen, palvelutason ja tuotantotapojen arviointi; 2) Tuotteistaminen ja yksikkökustannukset; 3) Palveluverkon arviointi; 4) Toimintatapojen arviointi ja kehittäminen 5) Prosessien ajantasaistaminen ja kehittäminen 6) Sähköisen asioinnin kehittäminen ja lisääminen; 7) Henkilöstömitoitukset ja palkkauksen kehittäminen 8) Benchmark-toiminta verrokkikuntien kanssa

13 PÖYTÄKIRJA 2/ Perusturvalautakunta Perusturvatoimessa on tehty useita tuottavuushankkeeseen liittyviä toimen pi tei tä. Toimenpiteitä on sisältynyt ta lous ar vion toiminnallisiin muu toksiin, niitä on tehty viranhaltijoiden toi mi val taan kuu lu vi na ratkaisuina tai lauta kun nan päätöksin tai niitä on toteutettu han ke muo toi ses ti. Palvelutarpeen, palvelutason ja tuotantotapojen arviointia tehdään jat kuvas ti ja esimerkiksi strategia- ja palveluverkkotyön yhteydessä. Merkittäviä ke vään 2015 aikana päätöksentekoon tulevia oh jel ma-/stra te gia-asia kir jo ja ovat ikään ty mis po liit ti nen ohjelma sekä lasten ja nuorten hy vin voin ti suun nitel ma. Palvelutarpeita ja -tasoa on kartoitettu myös mm. laajalla kun ta laisky se lyl lä. Tuotteistamisessa keskeinen toimenpide on ollut Vertikal Oy:n SPB-mallin (suo ri te pe rus tei nen budjetointi) käyt töön ot to avoterveydenhuollossa, ikään ty nei den palveluissa, vammaispalveluissa sekä mielenterveys- ja päih de pal ve luis sa. Lastensuojelupalveluissa ja aikuissosiaalityössä tuotteis ta mis ta on kehitetty Sosiaalitaito Oy:n koordinoimassa La to-hank keessa. Palveluverkkoa arvioidaan ja suunnitellaan vuoden 2015 aikana kau pungin hal li tuk sen palveluverkko- ja n johdolla. Tämän lisäk si perusturvatoimessa toimii oma, terveyspalveluihin keskittyvä verk kotyö ryh mä, jossa on mukana viranhaltijoita ja luottamushenkilöitä. Ly hyemmän tähtäimen tila-asioita pohditaan kaupungin poikkihallinnollisessa ti latyö ryh mäs sä. Erityisesti toimintatapojen arvioinnissa ja kehittämisessä keskeinen työkalu on tuot ta vuus aloi te re kis te ri, johon kuntalaiset ja kaupungin henkilökunta voi vat tehdä aloit tei ta. Tällä hetkellä perusturvaan kohdistuvia aloit tei ta on re kis te ris sä 45 kpl, joissa näkökulmina ovat toimintatavat (19 kpl), hen kilös tö ja palkkaus (8), tuotantotapa (7), sähköinen asiointi (5), palvelutaso (3), prosessit (1), palveluverkko (1) ja jokin muu (1). Aloitteita käsitellään ja ar vioi daan säännöllisesti. Prosessityöpajoja järjestetään säännöllisesti ja tarpeen mukaan kaikille pe rus tur va toi men yksiköille. Työpajoissa perehdytään prosessiajatteluun, QPR-pro ses si työ ka lun käyttöön, prosessien kuvaamiseen, arviointiin ja kehit tä mi seen. Työpajoja on ollut vuosittain noin kymmenen ja ne pidetään pe rus tur va toi men omien prosessityön ohjaajien johdolla. Sähköisen asioinnin kehittämisessä keskeisiä toimenpiteitä ovat olleet Tiera Mobiilikotihoidon toiminnanohjauspalvelun käyt töön ot to, tietoturvallisen asioin nin kehittäminen SADe-hankkeessa sekä säh köi nen ter veys tar kastus ja -valmennus kuntalaisille. Henkilöstömitoituksia ja henkilöstön kohdentumista on tarkistettu van huspal ve luis sa. Vanhuspalveluiden organisaatiota ja esimies- ja joh ta mis järjes tel mää on uudistettu myös siten, että esimiestasot vähenivät ja or ga nisaa tio tukee avohoitopainotteisuutta ja prosessien sujuvuutta. Uusi sosiaalihuoltolaki edellyttää varhaisen tuen palvelujen järjestämistä tie tyil le asiakasryhmille ja oikeuttaa asiakkaat tarveperusteisesti tiettyihin pal ve lu- ja tukimuotoihin. Laki velvoittaa alkaen erityistä tukea tar vit se vien lasten osalta sosiaalityöntekijän tekemää palvelutarvearviota.

14 PÖYTÄKIRJA 2/ Perusturvalautakunta Ar vioin ti tulee tehdä määräajassa. Lapselle on nimettävä oma työntekijä, jo ka huolehtii asiakassuunnitelmassa mainittujen lapsen hoitoa ja huo lenpi toa koskevien päätösten koordinoinnista ja toteutumisesta. Pal ve lu tar vear vion perusteella perhetyötä, tukihenkilö- ja perhetoimintaa sekä ver taisryh mä toi min taa tulee järjestää asiakkaille ilman lastensuojeluasiakkuutta. Kos ka lapsiasiakkaiden määrä tulee kasvamaan edellä mainitusta syystä vä lit tö mäs ti, edellyttää palvelutarpeeseen vastaaminen lisäresurssointia. Alustavan arvion mukaan tarve on vähintään kahden vakanssin verran, jois ta ainakin toisen täytyy olla sosiaalityöntekijän virka. Kustannusarvio on yhden viran osalta e/v ja kahden e/v. Valtio on korottanut kuntien valtionosuutta sosiaalihuoltolain uudistuksen pe rus teel la syntyvien lisäkustannusten vuoksi. Oletuksena on, että so si aali huol to lain varhaisen tuen ja ennaltaehkäisyn malliin perustuvat toi min tavel voit teet tuovat pidemmällä aikavälillä huomattavia säästöjä kuntien las ten suo je lu kus tan nuk siin. Siirtymävaiheen aikana lastensuojelun kus tannuk sis sa ja asiakasmäärissä ei kuitenkaan tapahdu nopeaa laskua, joten so si aa li huol to lain mukaiseen palvelutarpeeseen ei voida vastata siirtämällä re surs sia lastensuojelusta. Benchmarkkausta vertailukuntiin on tehty keskushallinnon koor di noi mas sa bench mark kaus työ ryh mäs sä, jonka työn tulokset olivat käy tet tä vis sä valtuus to se mi naa ris sa kesäkuussa Perusturvatoimen ver tai lu kun tia olivat Porvoo ja Hämeenlinna, joissa myös käytiin vie rai lulla. Hyvää ja ai nutlaa tuis ta vertailutietoa perusturvatoimen osalta saadaan myös vuosittain Kun ta lii ton johdolla toteutettavasta keskisuurten kuntien sosiaali- ja terveys toi men kustannusvertailusta, jossa on mukana noin 20 kuntaa. Perusturvatoimen keskeisiä tuottavuushankkeita ja niiden vaikutuksia on lis tat tu tarkemmin liitteessä. (Lisätiedot: perusturvajohtaja Arja Yliluoma tai erikoissuunnittelija Jarkko Läm sä) Liite: - nro 2: Perusturvatoimen tuottavuushankkeet Esitys Jyl Perusturvalautakunta päättää merkitä tiedoksi tuottavuushankkeen to teutu mi sen perusturvatoimessa. Päätös

15 PÖYTÄKIRJA 2/ Perusturvalautakunta Omaishoidon palvelusetelin käyttöönotto tehostetussa palveluasumisessa omaishoitajien vapaiden ajaksi 1079/ /2012 PERLJ Palvelusetelillä tarkoitetaan palvelun järjestämisvastuussa olevan kunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen saajalle myöntämää sitoumusta korvata palvelujen tuottajan antaman palvelun kustannukset kunnan ennalta määräämään arvoon asti. Palveluseteli voi konkreettisena maksuvälinenä olla esimerkiksi painettu palveluseteli, sähköinen kortti tai viranomaispäätös. Palveluseteli on yksi tapa järjestää kunnan lakisääteisiä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Tämän vuoksi asiakkaan asemaan vaikuttavat samat erityislainsäädännön säännökset kuin muillakin tavoin järjestetyssä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Palvelusetelin käyttäjällä on kuitenkin muista järjestämistavoista poiketen oikeus valita haluamansa kunnan hyväksymä palvelujen tuottaja. Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä (569/2009) säätelee palvelusetelin käyttöä. Lakia sovelletaan ainoastaan yksityisten sosiaali- ja terveyspalvelujen hankkimiseksi. Tämän vuoksi lakia ei voi soveltaa julkisyhteisöjen tuottamien palveluiden hankkimiseen. Palvelusetelijärjestelmässä kunta ei tule sopimusosapuoleksi palvelusta sovittaessa, sillä kyseessä on kuluttajan asemassa olevan asiakkaan ja palvelujen tuottajan välinen sopimus. Lohjan kaupungin perusturvalautakunta päätti ottaa palvelusetelin käyttöön kokeiluluonteisesti omaishoitajan vapaan järjestämiseen. Tehdyn päätöksen mukaan palveluseteli on vaihtoehto niille asiakkaille, jotka eivät pidä lakisääteistä vapaata täysinä vuorokausina. Palveluseteleitä voidaan käyttää hoitajan palkkaamiseksi kotiin. Palvelusetelin arvo on 110 euroa. Asiakas valitsee palveluntuottajan kaupungin ylläpitämästä luettelosta. Palveluseteliä omaishoitajan vapaan järjestämiseen kotona käytti vuonna 2014 yhteensä kahdeksan omaishoitajaa. Omaishoitajien vapaat toteutuvat nykyisin pääosin jaksohoitona vuodeosastolla 4. Paikkojen riittämättömyys heikentää osaltaan omaishoitajien lakisääteisten vapaiden toteutumista. Oheisena liitteenä on Palveluseteli sääntökirja - omaishoidon vapaan korvaaminen palvelusetelillä omaishoidossa, joka on päivitetty vastaamaan niin nykyistä lainsäädäntöä kuin palveluntuottajaa koskevia edellytyksiä. Lisäksi toimintaohjeeseen on täydennetty omaishoidon vapaiden järjestäminen palvelusetelillä tehostetun palveluasumisen yksikössä. Palvelusetelin arvoksi tehostetun palveluasumisen yksikössä esitetään 125 euroa/vrk. Asiakas valitsee palveluntuottajan kaupungin ylläpitämästä luettelosta. Palvelusetelistä tiedotetaan lehdissä ja kaupungin internetsivuilla sekä ilmoitustaululla. Palveluntuottajia pyydetään ilmoittautumaan lehdissä ja kaupungin internetsivuilla.

16 PÖYTÄKIRJA 2/ Perusturvalautakunta Omaishoidon vapaan palvelua tuottavat tehostetun palveluasumisen yksiköt valitaan huhtikuun aikana. Hakeutumismenettely palveluntuottajarekisteriin on jatkuva. Omaishoitajan vapaan palveluseteli tehostetun palveluasumisen yksiköihin otetaan käyttöön alkaen. (Lisätiedot: vanhustyön johtaja Tuula Suominen ja hoivapalvelupäällikkö Sirkka Kinnunen) Liitteet: - nro 3: Palveluseteli sääntökirja - omaishoidon vapaan korvaaminen palvelusetelillä omaishoidossa Esitys Jyl Perusturvalautakunta päättää Päätös Hyväksyttiin hyväksyä palvelusetelin toimintasäännön liitteen mukaisesti, 2. hyväksyä palvelusetelin käyttöohjeet omaishoidon vapaiden järjestämiseen tehostetussa palveluasumisessa, 3. valtuuttaa viranhaltijat käynnistämään palveluntuottajien jatkuvan ilmoittautumismenettelyn; sekä 4. valtuuttaa viranhaltijat valitsemaan ja päättämään hyväksytyistä palvelutuottajista.

17 PÖYTÄKIRJA 2/ Perusturvalautakunta Suun terveydenhuollon välinehuoltopalveluiden hankinta 70/ /2015 PERLJ Lohjan perusturvatoimi on hankkinut suun terveydenhuollon vä li ne huol topal ve lut HUS-Desiko liikelaitokselta, jonka kanssa kaupungilla on ollut toistai sek si voimassa oleva sopimus vuoden 2011 alusta lähtien. Palvelu päätet tiin kilpailuttaa vuoden 2015 alussa, koska markkinoille on tullut enemmän kilpailua. Perusturvatoimi julkaisi hankintailmoituksen ja tarjouspyynnön vä li ne huol to pal ve lus ta Hilma-palvelussa. Hankinnan kohteena on suun tervey den huol lon toimipisteissä käytettävien instrumenttien välinehuolto si sältäen instrumenttien puhdistuksen, steriloinnin ja steriloinnissa käytettävät ma te ri aa lit, instrumenttien huollon ja teroituksen, instrumenttien mer kit semi sen merkitsemisrenkailla ja/tai teipillä sekä instrumenttien kuljetuksen tilaa jan toimipisteisiin (sisältää kuljetuksessa käytettävät pakkaustarvikkeet ja kuljetuslaatikot sekä niiden huollon). Tarjoukset pyydettiin toimittamaan klo mennessä. Hankintamenettely oli avoin. Hankintaan liittyen oli mahdollisuus esittää sähköpostitse lisäkysymyksiä mennessä, mutta niitä ei saatu. Määräaikaan mennessä tarjouksen jättivät Suomen Välinehuolto Oy ja HUS-De si ko liikelaitos (HUS-kuntayhtymä). Tarjoukset käsiteltiin kolmessa vaiheessa: 1) tarjoajan soveltuvuuden tarkis ta mi nen, 2) tarjousten tarjouspyynnön mukaisuuden tarkistaminen ja 3) tar jous ten vertailu. Molemmat tarjoajat todettiin soveltuviksi ja saadut tarjouk set tarjouspyynnön mukaisiksi, joten ne otettiin mukaan tarjousten vertai luun. Hankinnan valintaperuste on kokonaistaloudellinen edullisuus, jossa hinnan painoarvo on 90 prosenttia ja laatutekijöiden 10 prosenttia. Tarjousten ver tai lu on esitetty liitteessä. Hankinta on kansallisen kynnysarvon ylittävä hankintalain liitteen B mu kainen ns. toissijainen palveluhankinta. Hankinnan sopimuskausi on (suunniteltu alkavaksi) Li säk si perusturvatoimi varaa oikeuden kahteen (2) vuoden mittaiseen optio kau teen. Hankintasopimus kaupungin ja palveluntuottajan välille syntyy kirjallisen so pi muk sen allekirjoittamisella. (Lisätiedot: ylihammaslääkäri Jari Linden tai erikoissuunnittelija Jarkko Läm sä) Liite: - nro 4: Tarjousten vertailu (julkinen kokouksen jälkeen) Erikseen jaettava asiakirja: - nro 1: Tarjouspyyntöasiakirjat

18 PÖYTÄKIRJA 2/ Perusturvalautakunta Esitys Jyl Perusturvalautakunta päättää hankkia suun terveydenhuollon vä li ne huol topal ve lut Suomen Välinehuolto Oy:ltä. Päätös Hyväksyttiin

19 PÖYTÄKIRJA 2/ Perusturvalautakunta Hammashoitolaverkko PALRYH Nykytila 1.1. Palvelun lähtökohdat Suun terveydenhuollon palveluista säädetään terveydenhuoltolaissa (1326/2010). Terveydenhuoltolain 26 :n mukaan kunnan on järjestettävä asuk kail leen suun terveydenhuollon palvelut. Hoidon jaksottaiselle to teutuk sel le on oltava hammaslääketieteelliset perusteet. Suun ter vey den huollon palveluihin sisältyvät: 1) väestön suun terveyden edistäminen ja seuranta; 2) terveysneuvonta ja terveystarkastukset; 3) suun sairauksien tutkimus ja ehkäisy sekä hoito; 4) potilaan erityisen tuen ja tutkimusten tarpeen varhainen tunnistaminen se kä potilaan hoito ja tarvittaessa jatkotutkimuksiin ja -hoitoon ohjaaminen. Kunnan perusterveydenhuollon on suun terveydenhuoltoa järjestäessään toi mit ta va yhteistyössä erikoissairaanhoidon, muun terveydenhuollon sekä so si aa li huol lon henkilöstön kanssa. Kunnat voivat järjestää suun terveydenhuollon palvelut itse kunnan terveys kes kuk ses sa, kuulua kuntayhtymään tai ostaa palvelut muilta pal velun tuot ta jil ta. Myös palveluseteliä käytetään joissakin kaupungeissa. Erikoissairaanhoidon suun terveydenhuollon palveluja järjestetään sai raanhoi to pii rien yksiköissä sekä osin myös terveyskeskuksissa tai os to pal ve luna. Suun terveydenhuoltoon on laadittu yhdenvertaiset hoitoon pääsyn pe rusteet. Näillä turvataan, että kaikilla olisi samanlaiset oikeudet ja mah dol lisuu det päästä hoitoon. Hoito on järjestettävä kolmessa kuukaudessa. Tämä aika voidaan ylittää kolmella kuukaudella, jos potilaan terveys ei vaaran nu. Kunnan tulee järjestää kiireellinen suun terveydenhuolto potilaan asuin pai kas ta riippumatta. Ympärivuorokautinen päivystys järjestetään yhteis työs sä muiden kuntien kanssa. Valtioneuvoston asetuksessa (338/2011) säädellään tarkemmin lasten ja nuor ten ehkäisevä suun terveydenhuolto Palveluverkko Suun terveydenhuollosta Lohjan kaupungissa vastaa perusturvatoimen ter veys pal ve lut -tulosalueella toimiva suun terveydenhuolto -tulosyksikkö. Va kans se ja on 68, joista erikoishammaslääkäreitä 2.6, hammaslääkäreitä 25, suuhygienistejä 10, hammashoitajia 28 sekä välinehuoltajat + sihteerit

20 PÖYTÄKIRJA 2/ Perusturvalautakunta ,5. Tulosyksikköä johtaa ylihammaslääkäri. Vuoden 2015 alussa Lohjalla on yhdeksän hammashoitolaa, joissa on yhteen sä 31 hoitohuonetta. Suuriin yksiköihin lukeutuvat Keskusaukion, Virkka lan ja Mäntynummen hammashoitolat, keskisuuriin Oinolan, Ojamon ja Ant ti lan hammashoitolat sekä pieniin yksiköihin Karjalohjan, Sammatin ja Pu su lan hammashoitolat. Lisäksi uudessa geriatrisessa keskuksessa Lohjan keskustassa on yksi hoitohuone. Erikoishoito on keskitetty Kes kus aukion hammashoitolaan ja arkipäivystys Keskusaukion, Virkkalan ja Män tynum men hammashoitoloihin. Virka-ajan ulkopuolinen päivystys hankitaan Uu den maan kuntien yhteistyönä yksityiseltä palveluntuottajalta, Me di verkko Oy:ltä. Päivystävä yksikkö on viikonpäivästä riippuen joko Oma Hammas lää kä ri si Esplanadi tai Oma Hammaslääkärisi Hakaniemi. Vuonna 2014 yksihuoneiset Roution, Metsolan ja Harjun hammashoitolat siir ret tiin Keskusaukiolle. Yksintyöskentely, irrallisuus muusta ter vey denhuol los ta ja rekrytointivaikeudet aiheuttavat ongelmia pienille yksiköille. Suun sairastavuus on Lohjalla suurta. Potilaita on vuosittain noin ja käyn te jä noin Henkilökuntapulaa on ollut lakisääteisten pois sa olojen takia. Lohjalla on muuta Uuttamaata vähemmän yk si tyis ham mas lää kärei tä. Viime vuosien keskeisiä kehittämistoimenpiteitä ovat olleet net ti ajan varauk sen ja tekstiviestimuistutuksen käyttöönotto 2012, il moit tau tu mis au tomaat ti 2012 sekä takaisinsoittojärjestelmä Paikallinen sopimus suuhy gienis ti en toimenpidepalkkioista on nostanut tuottavuutta noin nel jännek sel lä ja jononpurkusopimuksen avulla on pysytty henkilökuntapulan aika na lain mu kai ses sa toiminnassa. Vuonna 2015 suun terveydenhuolto läh tee mukaan Hy vä Potku -hankkeeseen, jonka päätavoitteita ovat saa tavuu den pa ran tu mi nen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen edellyt tä mi nen hy vien käytäntöjen käyttöönotto terveyshyötymallin avulla val takun nal li ses ti. Suun terveydenhuollon tuloslaskelma vuonna 2014 (tilanne ): Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Muut toimintatuotot Toimintakulut Henkilöstökulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tav Avustukset Muut toimintakulut Toimintakate Suun terveydenhuollolla on tällä hetkellä käytössään tiloja yhteensä xxx m2, joiden ylläpitovuokra on noin euroa vuodessa. Tilojen pääoma vuok ra me not ovat noin euroa ja siivouskulut noin euroa vuo des sa. Ti la ku lut ovat yhteensä noin euroa vuodessa. Asia kas-

21 PÖYTÄKIRJA 2/ Perusturvalautakunta mak su tuo tot kattavat noin neljänneksen toimintakuluista. Suun terveydenhuollon neuvonta on avoinna ma-pe klo 8-11 ja klo Keskusaukion hammashoitola, Laurinkatu 57 B 2. krs, Lohja - tilat 721/802 m2, osaketila Kiinteistö Oy Lohjan Keskusaukio - 11 hoitohuonetta - vakansseja 31,10 - käyntejä toimintakate 1,6 M - tilakulut /v Anttilan hammashoitola, Kirkkokatu 6, Lohja - sijaitsee Anttilan koulun yhteydessä - tilat 55 m2 - kaksi hoitohuonetta - vakansseja 3,00 - käyntejä toimintakate tilakulut /v Mäntynummen hammashoitola, Kirjastopolku 4-7, Lohja - sijaitsee Mäntynummen terveysaseman vieressä - tilat 278 m2 - viisi hoitohuonetta - vakansseja 11,00 - käyntejä toimintakate tilakulut /v Ojamon hammashoitola, Kartanonkuja 4, Lohja - sijaitsee Ojamon koulun yhteydessä - tilat 81 m2 - kaksi hoitohuonetta - vakansseja 2,00 - käyntejä toimintakate tilakulut /v Virkkalan hammashoitola, Virkkalantie 7, Lohja - sijaitsee Virkkalan terveysaseman yhteydessä - tilat 259 m2 - viisi hoitohuonetta - vakansseja 10,00 - käyntejä toimintakate tilakulut /v Sammatin hammashoitola, Kalevalantie 2 B, Sammatti - sijaitsee Sammatin terveysaseman yhteydessä - tilat 95 m2 - yksi hoitohuone

22 PÖYTÄKIRJA 2/ Perusturvalautakunta vakansseja 0,90 - käyntejä toimintakate tilakulut /v Karjalohjan hammashoitola, Tallaantie 4, Karjalohja - sijaitsee Karjalohjan terveysaseman yhteydessä - tilat 76 m2 - yksi hoitohuone - vakansseja 2,60 - käyntejä toimintakate tilakulut /v Oinolan hammashoitola, Tiedonpolku 2 B, Nummi - sijaitsee Oinolan koulun yhteydessä - tilat 173 m2 - kolme hoitohuonetta - vakansseja 5,00 - käyntejä toimintakate tilakulut /v Pusulan hammashoitola, Arvelankuja 1, Lohja - sijaitsee Pusulan terveysaseman ja vanhainkodin yhteydessä - tilat 41 m2 - yksi hoitohuone - toimintaa yhtenä päivänä kahdessa viikossa Geriatrinen keskus, Liessaarenkatu 3, Lohja - sijaitsee uudessa geriatrisessa keskuksessa, vuokrattu Lohjan Kiinteistöt Oy:ltä - tilat 44 m2 - yksi hoitohuone, joka täysin varustettu - kohderyhmänä ikääntyneet - tilakulut /vuosi Lähialueen palveluverkko - Vihti: Nummelan terveysaseman hammashoitola, Nummenselkä 2, Nummela; Pappilanpellon hammashoitola, Kirkkojärventie 3, Vih ti - Karkkila: Karkkilan hammashoitola, Huhdintie 23-25, Karkkila - Siuntio: Siuntion hammashoitola, Charlotta Lönnqvistin tie 3 A, Siun tio - Inkoo: Inkoon hammashoitola, Rantatie 6, Inkoo - Raasepori: Karjaan hammasklinikka, Bulevardi 21, Karjaa - Salo: Suomusjärven hammashoitola, Aronkuja 2, Suomusjärvi - Somero: Someron hammashoitola, Heikintie 23, Somero - Tammela: Tammelan hammashoitola, Einarintie 1, Tammela

23 PÖYTÄKIRJA 2/ Perusturvalautakunta Palveluverkon kehittäminen 2.1. Palvelun lähtökohdat Suun terveydenhuollon palveluverkkoa tiivistetään suunnitelmallisesti suurem piin yksiköihin. Hoitohuoneiden määrä pysyy nykytasolla, jolloin lo petet ta van hoitolan tilalle osoitetaan korvaava tila. Pienistä yksiköistä luo vutaan siten, että niiden toiminnot yhdistyvät isompiin yksiköihin. Ideaalitilassa Lohjalla on kolme hammashoitolaa, joissa ham mas lää kä ri toimin ta on tiivistetty kahteen. Kaikki hoitolat sijaitsevat muun ter vey den huollon kanssa samoissa tiloissa. On arvioitu, että optimaalisen kokoisessa hoi to las sa tehdään vuosittain noin painotettua toimenpidettä (noin käyntiä/vuosi). Tätä pienempi tai suurempi koko heikentää te hokkuut ta. Perinteisten hammashoitoloiden lisäksi palvelutarjontaa täydennetään liikku val la suunhoitoyksiköllä (investointikustannus noin , yl lä pi to kus tan nus noin /vuosi) tai pop up" -hoitoloilla (kan net ta va hoitoyksikkö, investointikustannus noin ). Liikkuvassa suun hoi to yk si kös sä voidaan antaa myös muita terveyspalveluita ja sitä voidaan hyödyntää erilaisissa terveydenedistämiseen suunnitelluissa ti laisuuk sis sa. Palveluiden saatavuutta parannetaan joustavilla aukiolo- ja vas taan ot toajoil la. Tiloiltaan oikein suunniteltu hoitola mahdollistaa nykyaikaisen mo nihuo ne vas taanot to toi min nan, mm. lasten ja aikuisten tarkastustoiminnassa, ns. lohkeamapoliklinikan sekä päivystyksen toiminnassa. Yhteistyötä suun terveydenhuollon ja muun terveydenhuollon sekä op pi lashuol lon välillä tiivistetään.tämä vaatii toimimisen samoissa tiloissa. Moniammatillinen työtapa, yksintyöskentelyn välttäminen, pääl lek käi syyksien poistaminen, hyvien työtapojen joustava omaksuminen ja hen ki lö työre surs sien tehokas käyttö ovat myös keskeisiä palveluverkon kehittämisen läh tö koh tia Palveluverkko Perusturvalautakunta on nimennyt keskuudestaan työryhmän joka tekee esi tyk sen terveyspalveluiden palveluverkosta. Ko. työryhmä ei ole vielä käsi tel lyt tehtyjä esityksiä, eikä ole ottanut kantaa siihen, mikä vaihtoehto on en si si jai nen. Karjalohja, Sammatti, Oinola ja Pusula strateginen päätös 2015 ja toteutus säilyykö hammaslääkärien vastaanotto haja-asutusalueella? - vaihtoehto 1 (ensisijainen): hammaslääkärien vastaanotto ei säily, hoi taja vas taan ot to Pusulassa, liikkuvat yksiköt tukena, lisärakentamista Lohjalle 4-5 huonetta hätäkeskuksen tiloihin.

24 PÖYTÄKIRJA 2/ Perusturvalautakunta vaihtoehto 2: hammaslääkärien vastaanotto säilyy. Vastaanotto Oi no lassa, joka on tällä hetkellä väestöön nähden liian pieni, kolme hoitohuonetta --> viisi huonetta. Oinolan laajennus ei onnistu nykyisten seinien sisällä, vaan tarvitaan ulkoseinien rakentamista: arvio kustannuksista n Oinolan hammashoitola on syrjäinen ja edelleen pienenä yksikkönä vaikeas ti rekrytoitava. Vaikka tällä hetkellä hoitola toimii omana toimintana, jat kos sa on uhkana, että hoitolaan ei saada omia työntekijöitä, ja on turvau dut ta va kokonaisulkoistukseen. Lohjan keskusta strateginen päätös 2015 ja toteutus entisen hätäkeskuksen tiloihin on mahdollista rakentaa useiden hoi to huonei den hammashoitola - Keskusaukion hammashoitola säilyy toistaiseksi. Lisärakentamista ei voida tehdä rakennuksen iän ja suuren remonttitarpeen takia. - vaihtoehto 1 (ensisijainen): Hälytyskeskuksen tiloihin keskitetään 16 hoito huo neen hammashoitola. Tämä kattaa nykyiset Virkkalan, Män ty nummen, Anttilan, Ojamon sekä mahdollisesti myös Karjalohjan ja Sammatin ham mas hoi to lat. - vaihtoehto 2: minimikeskitys hätäkeskuksen tiloihin on yhdeksän hoi tohuo net ta. Näiden käyttöön on kaksi vaihtoehtoa, joiden toteutus riippuu ha ja-asu tus alu een päätöksestä. vaihtoehto 2a: Virkkala, Ojamo ja Anttila, vaihtoehto 2b: Oinola, Ojamo, Anttila, Sammatti ja Kar ja loh ja Tilapalveluiden näkökulma Hätäkeskuksen tiloihin keskittämisestä on keskusteltava ensin muiden hallintokuntien kanssa. Vapaista tiloista on ollut kiinnostunut Perus tur van lisäksi myös Sivistystoimi sekä muutama ulkopuolinen yritys. Hammashoitolan rakentaminen Hälytyskeskuksen toi mis to ti loihin vaatii mittavat investoinnit. Muutostyökustannukset on sel vi tet tävä. Vuonna 2014 remontoitu Keskusaukion hammashoitola voisi mahdol li ses ti laajentua vielä viereiseen kaupungin omistamaan osak keeseen eli vapautuviin Ylen tiloihin. Tiloihin olisi re mon toi tavis sa 3-4 uutta vastaanottotilaa. Siirrettäessä Keskusaukiolle esim. Ant ti lan ja Ojamon koulujen yksiköt saataisiin ko. tilat koulukäyttöön. Ylen tilojen muutoksen remonttikustannukset on selvitettävä. Toimintojen keskittämistä suunniteltaessa on esitettävä myös ti la ketju tus: mikä on vanhojen tilojen jatkokäyttö ja minne siirretään uusien ti lo jen mahdollinen nykyinen toiminto. Kouluilla olevat tilat on helposti otettavissa koulukäyttöön, mutta terveys ase mien yhteydessä olevien tilojen osalta on samassa yh tey-

25 PÖYTÄKIRJA 2/ Perusturvalautakunta des sä selvitettävä ko. terveysaseman jatko. Kaikki hammashoitolat toimivat tällä hetkellä kaupungin omistamissa ra ken nuk sis sa ja osakkeissa. Kaupungin omaisuuden hoidon nä kökul mas ta tyhjentyvät tilat tulee saada joko siirrettyä toiseen toi mintaan, myytyä tai purettua. Erikseen jaettava: - Hammashoitoloiden toimipistekartta Esitys päättää: 1) merkitä tiedoksi ham mas hoi to la ver kon nykytilan ja alustavat ke hit tä mislin jauk set palveluverkon ke hit tä mi ses tä, sekä 2) todeta, että jatkovalmistelussa on huomioitava seuraavaa: Päätös Hyväksyttiin ja todettiin, että jatkovalmistelussa on kiinnitettävä erityistä huo mio ta palvelun laatuun ja saatavuuteen. Tässä tarkoituksessa pal ve lupis tei tä vähennetään, jotta saavutetaan ideaalinen palveluverkko. Samalla huo mioi daan myös liikkuvan palveluyksikön mahdollisuudet ja muut uudet tek ni set ratkaisut PERLJ käsitteli hammashoitolaverkkoa en sim mäi sen kerran kokouksessaan ja päätti merkitä tiedok si hammashoitolaverkon nykytilan ja alustavat kehittämislinjaukset palve lu ver kon kehittämisestä sekä todeta, että jatkovalmistelussa on kiin ni tettä vä erityistä huomiota palvelun laatuun ja saatavuuteen. Tässä tar koi tukses sa palvelupisteitä vähennetään, jotta saavutetaan ideaalinen pal ve luverk ko. Samalla huomioidaan myös liikkuvan palveluyksikön mah dol li suudet ja muut uudet tekniset ratkaisut. Hammashoitolaverkkoa on valmistelu perusturvalautakunnan nimeämän työryhmän johdolla. Terveyspalveluverkkotyöryhmässä on mu ka na viisi lautakunnan jäsentä ja terveyspalveluiden johtavia vi ran hal tijoi ta. Valmistelutyön tässä vaiheessa terveyspalveluverkkotyöryhmä esittää perusturvalautakunnalle ja edelleen palveluverkko- ja or ga ni saa tio työryh mäl le hyväksyttäväksi täsmentyneitä ehdotuksia hammashoitolaverkon ke hit tä mi ses sä: Karjalohja, Sammatti, Oinola ja Pusula - strateginen päätös 2015 ja toteutus hammaslääkärien vastaanotto ei säily haja-asutusalueella - hoitajavastaanotto Pusulassa ja liikkuvat pop-up-vastaanotot tukena - lisärakentamista Lohjalle 4-5 huonetta hätäkeskuksen vapautuviin tiloihin tai vaihtoehtoisesti uusiin rakennettaviin tiloihin Tynninharjulle tai Kes kustan terveysaseman yhteyteen. - kannettavien pop-up -vastaanottojen hankintakustannus vaihtelee välillä euroa.

26 PÖYTÄKIRJA 2/ Perusturvalautakunta Liikkuvien yksikköjen vaihtoehtoina on eri kokoisia paketti- kuorma- ja linja-au to ja sekä laatikoissa ja rinkoissa kulkevia pop-up vastaanottoja. Pyö ril lä kulkevien yksikköjen hankintakustannus on n eu roa ja vuosittaiset kustannukset euroa. Lisäksi suu rempiin yksiköihin on palkattava kuljettaja. Ongelmaksi saattaa muodostua, että Lohjan väestöpohja on liian pieni liik ku vien yksiköiden kus tan nus te hokkaa seen työllistämiseen. Hankinta ja pal ve lun toteutus olisi varmemmalla poh jal la useiden kuntien tai tulevan so te- tuotantoalueen yhteistyönä. Oinolan hammashoitolan tilat vapautuvat sivistystoimen käyttöön. Kar jaloh jan ja Sammatin tilat vapautuvat esimerkiksi palveluasumisen käyttöön. Lohjan keskusta - strateginen päätös 2015 ja toteutus Ensisijaisena vaihtoehtona on rakentaa uudistila joko Tynninharjun päi vystyk sen tilojen alapuolelle Lohjan sairaalan kellarikerrokseen (kuten fy sio logian poliklinikkatila) tai uusi siipi Kes kus tan terveysasemalle dia be tes yk sikön tilalle. Uuteen yksikköön voidaan ra ken taa hoitohuonetta ja siihen keskitetään Keskusaukiota ja ha ja-asu tus alu een hoitajavastaanottoa lu kuun ottamatta kaikki nykyiset ham mas hoi to lat. Lisäksi kaksi huonetta voi daan käyttää hammaslääketieteen kan di daat tien kliinisen harjoittelun ope tus yk si kök si. Tämä parantaisi Loh jan rekrytointitilannetta huo mat ta vasti. Uudistilan alustava kus tan nus ar vio Tynninharjulle rakennettuna on noin 2,0-2,5 miljoonaa euroa ja Kes kus tan terveysaseman yhteyteen ra ken nettu na 1,5-2,0 miljoonaa euroa. Toissijaisena vaihtoehtona on rakentaa entisen hätäkeskuksen tiloihin hoi to huo neen hammashoitola oheistiloineen. Tämä kattaa nykyiset Virk ka lan, Mäntynummen, Anttilan, Ojamon, Karjalohjan ja Sammatin ham mas hoi to lat. Muutostyön kustannus on arviolta noin 1,0-1,2 miljoonaa eu roa. Keskusaukion hammashoitola säilyy toistaiseksi. Lisärakentamista ei voi da teh dä rakennuksen iän ja suuren remonttitarpeen takia. Anttilan, Ojamon, Mäntynummen hammashoitoloiden tilat vapautuvat si vistys toi men käyttöön. Virkkalan tilat vapautuvat myyntiin tai muuhun käyttöön teknisen toimen arvion perusteella. Tärkeänä pidetään joukkoliikenteen ja palveluliikenteen tehostamista, jotta pal ve lu jen saatavuus olisi ilman omaa autoa kulkevien osalta hyvää. Tähän pitäisi perustaa koko kaupungin osalta oma asiantuntijaryhmä miet timään parannusehdotuksia/ratkaisuja. Terveydenhuoltolain mukaan v lähtien jokaisella suomalaisella on ollut mahdollisuus itse valita oma terveydenhuollon toimipiste. Pe rus ter veyden huol lon osalta toimipisteen muutoksen voi tehdä kerran vuodessa. Erikois sai raan hoi don osalta potilas voi yhdessä hoitavan/lähettävän lääkärin kans sa valita hoidon kannalta soveltuvan toimipaikan, johon lähete tehdään.

27 PÖYTÄKIRJA 2/ Perusturvalautakunta Perusturvalautakunnan käsittelyn jälkeen osio palaa palveluverkko- ja orga ni saa tio työ ryh män uuteen käsittelyyn, jonka jälkeen se lähetetään tiedok si kaupunginhallitukselle. Kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen kaikki palveluverkko-osiot käsitellään valtuustoseminaarissa , jos sa valtuustoryhmät antavat vielä kannanottonsa ja jat ko val mis te lu ohjeis tuk sen sa jokaiseen osioon. Tämän jälkeen osiot palaavat vielä val miste luun ja syksyn aikana tulevat päätöksentekoon normaalissa jär jes tyk sessä, eli päätökset tehdään ensin lautakunnassa, sitten kau pun gin hal li tukses sa ja lopulliset päätökset kaupunginvaltuustossa. Erikseen jaettavat asiakirjat: - nro 2: Hammashoitoloiden toimipistekartta nro 3: Sammatin aluetoimikunnan kannanotto Esitys Jyl Perusturvalautakunta päättää hammashoitolaverkon suunnittelussa esittää pal ve lu verk ko- ja lle, että Esittelijän muutettu päätösesitys Päätös Hyväksyttiin ) Keskustan alueella rakennetaan uusi iso hammashoitola Virkkalan, Mäntynummen, Anttilan, Ojamon, Karjalohjan ja Sammatin tilalle; 2) Oinolan hammashoitolassa jatkuu vain hoitajavastaanotto; sekä 3) haja-asutusalueella aloitetaan pop-up-vastaanotto. Perusturvalautakunta päättää hammashoitolaverkon suunnittelussa esittää palveluverkko- ja lle, että 1) Keskustan alueella on Keskusaukion hammashoitolan lisäksi toinen iso hammashoitola Virkkalan, Mäntynummen, Anttilan, Ojamon, Karjalohjan ja Sammatin hammashoitoloiden tilalle vuoteen 2020 mennessä; 2) Oinolan hammashoitolassa jatkuu hoitajavastaanotto vahvistettuna tarpeen mukaisella hammaslääkärin toiminnalla; sekä 3) aloitetaan liikuteltava vastaanottotoiminta alueilla. Poistuminen Lotta Paakkunainen poistui kokouksesta tämän pykälän käsittelyn aikana klo 20:14.