Korkeasaaren karanteenirakennus peruskorjattiin

Transkriptio

1 MK tänään 2012 Korkeasaaren karanteenirakennus peruskorjattiin TKK:n päärakennus Aalto-miljöössä Arvorakennus peruskorjataan

2 MK tänään 2012 Korkeasaaren karanteenirakennus peruskorjattiin TKK:n päärakennus Aalto-miljöössä Arvorakennus peruskorjataan MK tänään on Muottikolmio Oy:n asiakaslehti. Lehti pyrkii antamaan tietoa kiinnostavista projekteista ja vinkkejä parempaan rakentamiseen. Päätoimittaja Jorma Platan Toimitus Sirkka Saarinen Muottikolmio Oy Finnoonniitty Espoo Puh Fax www. muottikolmio.fi Osoitteenmuutokset sähköpostilla: info@muottikolmio.fi Pukevatalo muuttui Kaisataloksi Vaativia betonirakenteita 2 Maarakennus T. Haavisto Oy Infrarakentaja Pirkanmaalla 6 Uniikkia uudisrakentamista Helsingin Eirassa 8 TKK:n päärakennus Aalto-miljöössä Arvorakennus peruskorjataan 10 Korkeasaaren karanteenirakennus peruskorjattiin 13 KAARINAN VARASTO 16 MESSUTAPAHTUMAT 16 Monimuotoista: haastavia ja samalla tekijöitä palkitsevia uniikkeja rakenteita, Sierakin Petri Hänninen tiivistää Kaisatalon rakenteet paikallavalu-urakoitsijan näkökulmasta. 2

3 Pukevatalo muuttui Kaisataloksi VAATIVIA BETONIRAKENTEITA Helsingin ydinkeskustassa, Kaisaniemenkadun kaarteessa sijaitseva rakennus on tunnettu pitkään Pukeva-talona, vaikka rakennuksessa on jo vuosia toiminut erinimiset liikkeet. Syksyllä 2012 se todennäköisesti muuttuu kansankin suussa Kaisataloksi. Silloin rakennuksessa avautuu Helsingin yliopiston uusi keskustakirjasto sekä liiketiloja. Runsaan kahden vuoden rakennusprojekti on mittava: vanhaa on purettu ja kokonaan uutta rakennettu yhteensä bruttoneliötä. Tilavuutta rakennuksella on runsaat kuutiota. Maanpäällisiä kerroksia on seitsemän ja maanalaisia neljä. Hankkeen projektinjohtourakoitsija on SRV. MK tänään -toimittaja vieraili työmaalla huhtikuussa Tuolloin näkyvillä oli vielä raakaa rakentamista. Erityisesti säväyttivät paikallavalubetonoinnin hienosti kaartuvat muodot. Isännäksi saatiin alan mies, betonityöurakoitsija Sierak Oy:n vastaava mestari Petri Hänninen. Purkua ja vahvistamista Rakennusprojekti käynnistyi isoilla purkutöillä keväällä Tavaratalon pysäköintiosa purettiin Fabianinkadun tasolle asti. Purkutöitä tehtiin myös alemmissa kerroksissa. Myös Sierakin urakka käynnistyi jo kesällä 2010 rakenteiden vahvistustöillä. Vierailupäivänä Hänninen arvioi, että heidän osuutensa on valmiina juhannukseen mennessä. Betonointeja tulee yhteensä noin 7000 kuutiota, jäljellä on enää noin 800 kuutiota, Hänninen laski pari kuukautta ennen Sierakin osuuden valmistumista. Nyt meitä on työmaalla enää kolmisenkymmentä, suurimmillaan vahvuutemme oli noin 70. Talvi 2010 oli kaikille rakentajille kova lumi- ja pakkastalvi, niin myös Kaisatalolla. Lunta jouduttiin lapioimaan jatkuvasti astioihin, joista se kipattiin kadulle kauhakuormaajalla poisvietäväksi. Lisähaastetta toi erittäin ahdas paikka sekä liikenteellisesti että seinänaapureiden takia. Esimerkiksi muottikalustolle ei välivarastointitilaa ole ollut lainkaan, Hänninen kertoi. Vaativia paikallavalurakenteita Uudisosan runkorakenteena ovat paikallavaletut teräsbetonipilarit, joiden varassa on 400 mm korkea laattapalkisto. 10 x 10 metrin jänneväli määräytyi vanhan kantavan rungon perusteella. 2,5 metriä leveät palkkikaistat on jälkijännitetty tartunnattomilla punoksilla. Kaistojen väliset 200 mm paksut laatat on raudoitettu normaaleilla betoniteräksillä. Hännisen mukaan käyttötarkoituksen muutokset merkitsivät mittavaa vanhojen rakenteiden muokkaamista ja vahvistamista. Vaikka vanhat säilytettävät runkorakenteet olivat pääosin hyväkuntoisia, niiden kuormituskestävyys ei ollut riittävä. Osa pilareista ja palkeista vahvistettiin raudoitetuilla mantteloinneilla. Niiden valuissa käytettiin notkeusluokan S4 betonia. Palkit valettiin yläpuolelta välipohjaan porattujen reikien kautta. Uudisrakennusosuudessa on puolestaan erittäin monimuotoisia paikallavalurakenteita. Niitä on myös julkisivussa, jota elävöittävät Kaisaniemenkadun puolella isot lasiseinät sekä 800 pikkuikkunaa. Vaativia paikallavalurakenteita olivat muun muassa tiilivuoratut holvirakenteet. Ne valettiin useassa vaiheessa kaarevan muotin ja tukitornin varassa. Tiilipintaisten julkisivujen sisäkuori oli tarkoitus tehdä betonielementeistä. Sierakin ehdotuksesta sekin muutettiin paikallavaluksi. 240 mm paksun sisäkuoren valut onnistuivat hyvin. Uniikkeja rakenteita, Hänninen totesi työmaakierroksella. Erikoinen on esimerkiksi Kaisaniemenkadun puoleisen julkisivun ripustettu rakenne. Yläreunassa on 30-metrinen järeä paikallavalettu palkki, jonka varaan lasiseinän teräsrakenteet ripustettiin. Sisäosien katseenvangitsijaksi muodostuvat hienot betonikierreportaat ja kirjastokerrokset puhkaisevat ylöspäin pienenevät ellipsinmuotoiset aukot välipohjissa. Myös lasiaukkojen sisäpuolella olevat kaarevat ja vinot kaiteet ovat paikallavalettuja. Muottivälikkeillä nopeutta ja laatua Työmaakierroksella MK-toimittaja bongasi myös Malthus-muottivälikkeitä. Ne saivat Hänniseltä kiittävän arvion: Tällaisessa erikoiskohteessa ei juuri pääse hyödyntämään järjestelmämuotteja, vaan suurin osa muoteista tehdään kappaletavarana paikan päällä. Muottivälike on silloin erittäin nopea ja kätevä. Vältämme monta työvaihetta verrattuna kappaletavarasta perinteisin menetelmin pulttaamalla tehtyihin välikkeisiin. Valmis muottivälike on myös erittäin mittatarkka ja helppokäyttöinen. Samalla varmistetaan vesitiiviys. 3

4 Pukevatalo on muuttunut Kaisataloksi suuren yleisön valvovien silmien alla. Muutos ulko- ja sisäpuolella on ollut iso sekä ulkonäön että käyttötarkoituksen osalta: liiketiloista on tullut yliopiston keskustakirjasto höystettynä uudistetuilla liiketiloilla. Betoni on sananmukaisesti Kaisatalon kantava rakenne. Lisääntyneiden kuormitusten takia vanhoja, sinänsä hyväkuntoisia betonirakenteita piti vahvistaa. Uudisrakenteet ovat pääosin monimuotoisia paikallavalettuja rakenteita. 4

5 Kaisatalon valuissa muotit tehtiin pääosin paikalla kappaletavarana. Muotoja ja kaaria on sekä ulkona että sisätiloissa. Vuoden 2011 huhtikuun lopulla oli Helsingissäkin vielä talviset olosuhteet. Kaisatalon katolla Sierakin miehet tekivät katon valoaukkojen muotteja kappaletavarasta. Valmiit muottivälikkeet sekä nopeuttivat työtä että varmistivat oikeat seinäpaksuudet ja suojaetäisyydet ilman erillistä säätämistä ja kiristämistä. Muottikolmio mukana kohteessa Kaisatalo Sierak Oy: Malthus-muottivälikkeitä (~7000 kpl) JOCO-injektointiletkuja HYDROTITE-nauhaa Leschuplast-GLT rakennuslaakereita SRV Oyj: DEFLEX-liikuntasaumaprofiili 5

6 Rintamamiestalo Pirkkalassa on varsin tyypillinen Maarakennus T. Haavisto Oy:n työkohde: vesieristykset ja salaojitus uusitaan. Maarakennus T. Haavisto Oy Infrarakentaja Pirkanmaalla 6 Jouni Töppärä (kesk) ja Pasi- Matti Tuominen (vas) kertovat Jussi Haavistolle, että työkohde on edennyt suunnitellusti. Rakennusinsinööri Jussi Haavisto on yrittäjä toisessa polvessa. Kolmisen vuotta sitten hän otti vetovastuun isänsä perustamassa Maarakennus T. Haavisto Oy:ssä. Vuonna 1969 perustetulla yrityksellä on monta tukijalkaa ja laaja asiakaskunta omakotiasukkaista ja asunto-osakeyhtiöstä rakennusliikkeisiin, teollisuusyrityksiin sekä valtio- ja kuntasektori. Perinteisten maarakennustöiden lisäksi yritys tekee purkuja saneerauspurkutöitä sekä rakentaa mm. koneperustuksia ja teollisuuslattioita. Myös verkonrakennus on tärkeä osa yrityksen toimintaa. Rakentamisesta tuli ammatti Haaviston perheen kaikille kolmelle pojalle. Jussin lisäksi myös nuorempi veli työskentelee Maarakennus T. Haavisto Oy:ssä. Toinen veli on puolestaan rakennesuunnitteluun erikoistuneen insinööritoimiston yksi omistaja. Jussikin oli luonnollisesti pienestä pitäen perheyrityksessä töissä. Opiskeluaikana tosin tuli työkokemusta muissakin yrityksissä. Maarakennus T. Haavisto työllistää tällä hetkellä noin 30 ammattilaista, liikevaihto on noin viisi miljoonaa euroa vuodessa. Työnjohdossa on kolme kaveria. Toimitusjohtaja näyttää keväisellä työmaavierailulla väläyksen yrittäjän työstä: kaksi puhelinta on jatkuvasti käytössä. Työmaat ovat toimitusjohtajalla hyvin hallussa; vastaukset kysyjille tulevat nopeasti ilman papereiden selailua. Vuonna 2009 yritys muutti Tampereelta Kangasalle. Siellä sekä varasto-, huolto- että toimistotyöt saivat uudet, isommat tilat. Tuolloin myös sulautettiin purku- ja saneerauspurkutöihin erikoistunut Teräscat Oy Maarakennus T. Haavisto Oy:n aputoiminimeksi. Kalustomme on monipuolista, 400 kg:n piikkausrobotista murskainpihdillä tai hydraulivasaralla varusteltuun 25 tonnin telakaivinkoneeseen. Purkujätteen kierrätyksessä kuulumme edelläkävijöihin. Betoni- ja tiilimassat murskaamme omille sijoitusalueillemme ja energiajätteen toimitamme omalle sekä ulkopuolisille polttolaitoksille, Jussi Haavisto kertoo.

7 Kilpailu pitää vireänä Yrityksen toimialuetta on Pirkanmaa. Yksittäisiä omakotitalokohteita käydään tosin tekemässä kauempanakin, Jussi Haavisto kertoo. Töitä on kiitettävästi. Toisaalta, kilpailutilanne maarakennustöistä on Pirkanmaallakin kova, asiakkaat ovat hyvin hintatietoisia, hän muotoilee vastauksena kysymykseen miten firmalla menee. Me olemme toimineet alueella pitkään, sen ansiosta myös verkostot ovat laajat ja yhteistyökumppaneita on paljon. Omakotikohteissa puskaradio on edelleen tärkein tiedotuskanava: naapurilta kysytään kuka homman on tehnyt ja miten. Erikoistöissä, kuten koneperustuksien purku- ja rakennustöissä urakoitsijavalinta perustuu usein aikaisempiin referensseihin. ISODRÄN -levytyksen ansiosta kaivumassat voidaan käyttää uudelleen täytöissä. Rintamamiestalon kellarin vesi- ja lämmöneristys kerralla kuntoon Omakotitalojen maarakennusurakat ja taloyhtiöiden pihasaneeraukset ovat työllistäneet meitä viimeisten vuosien aikana kiitettävästi. Keskimäärin kolmannes työntekijöistämme tekee näitä töitä, Jussi Haavisto kertoo. MK tänään -työmaavierailun kohde onkin yritykselle varsin tyypillinen: Pirkkalassa sijaitseva 1950-luvun alussa valmistunut rintamamiestalo, jonka kellarista puuttui lämmön- ja vedeneristeet. Salaojiakaan ei ollut ja routiminen oli ongelma. Vettä onkin kellarin lattialla ollut useamman kerran kymmeniä senttejä. Talon pihalta yhytämme kaksi T. Haavisto Oy:n ammattimiestä: kaivinkoneen ohjaimista Jouni Töppärän ja lapion varresta Pasi-Matti Tuomisen. Talon isäntä on luonnollisesti seuraamassa mitä tapahtuu. Viiden-seitsemän päivän urakka, asennamme kellarin ulkoseinään ISODRÄN -levytyksen ja teemme salaojat. Tällaisia kohteita olemme tehneet jo kymmeniä, Jouni Töppärä kertoo. Pirkkalan kohteessa työt ovat sujuneet suunnitellusti. Yllätyksiä ei ole tullut ja aikataulu on pitänyt. Levytysvaiheessa työmaalla oli kolme kaveria. Asennus sujuu kätevästi yhdeltäkin mieheltä, mutta nopeutuu huomattavasti kun tekijöitä on kaksi. Kaivumassat täytöksi Jussi Haavistolle ISODRÄN tuli tutuksi muutamalla työmaalla jo 90-luvulla. Kun sitä muutama vuosi sitten alkoi saada Muottikolmiolta, Haavisto tarttui heti tilaisuuteen. Perusteet ovat yksinkertaiset: Sekä veden- että lämmöneristys pystytään hoitamaan yhdellä tuotteella, jonka asentaminen on työmaalla vaivatonta. Selkeä etu sekä logistiikan että kustannusten kannalta on se, että ISODRÄN iä käytettäessä kaivumassat pystytään käyttämään uudelleen täytöissä. Näin vältetään työläs ja kallis kuljetusrumba, jonka kaivumassojen poiskuljetus ja uusien täyttömassojen tuonti aiheuttaisivat, Haavisto kertoo. Kaivumassojen poiskuljettaminen ja uusien täyttömaiden tuominen olisi kustannusten lisäksi myös iso häiriö rauhallisella omakotialueella. Levytyksen ansiosta siltä vältytään. 7 Kellarin veden- ja lämmöneristys sekä routaeristys ovat rintamamiestalossa remontin jälkeen kunnossa. Talon isännän mukaan seuraavaksi on tarkoitus uusia kellarin vanhat pikkuikkunat, jottei lämpö karkaa niiden kautta. Jussi Haavisto on toisen polven maarakennusyrittäjä. 30 henkilöä työllistävä yritys tekee perinteisten maarakennustöiden lisäksi purku- ja saneerauspurkutöitä sekä rakentaa mm. koneperustuksia ja teollisuuslattioita. Myös verkonrakennus on tärkeä osa yrityksen toimintaa.

8 Ari ja Ari-Pekka Moisanen kertovat arvostavansa osaamista ja käsityötaitoa vaativia kohteita. Huvilakuja 14:ssä niitä molempia tarvitaan. Huvilakuja 14:ään 1960-luvulla valmistuneella taloyhtiöllä oli käyttämätöntä rakennusoikeutta ja osin parkkialueena käytettyä pihaaluetta, johon paritalo ja omakotitalo rakennetaan. Ne muodostavat yhtenäisen rakennusmassan, joka rapattuna sopeutuu hyvin kadun muihin rakennuksiin. Toukokuun puolessa välissä pihanpuoleiset julkisivut olivat saaneet jo lopullisen valkoisen rappauspinnan. Uniikkia uudisrakentamista Omakotitalomainen uudisrakentaminen Helsingin Eirassa tuntuu ajatuksena miltei mahdottomalta. Mitä ja varsinkin mihin, olivat päällimmäiset kysymykset, kun toimittaja suuntasi osoitteeseen Huvilakuja 14 vuoden 2011 marraskuussa. Yllättäen viime ja sitäkin edellisellä vuosisadalla valmistuneiden asuinkerrostalojen lomasta löytyi tontti, jolle Rakennuspalvelu Länsirakennus Oy rakentaa kolmikerroksisen paritalon sekä kaksikerroksisen erillistalon, jonka katolle tulee paritalon terassi. Osaaminen ja käsityö arvossa Vuonna 1995 perustetun perheyrityksen profiiliin kohde sopii hyvin: Olemme rakentaneet ja rakentamassa hyvin monenlaisia kohteita, emme sulje suoralta kädeltä mitään pois. Uniikkien, arkkitehtuuriltaan ja rakenteiltaan korkeatasoisten pien- ja paritalojen uudisrakentaminen on kaikkein ominta osaamistamme. Myös ullakkorakentamiskohteita olemme tehneet paljon, kertoivat isä ja poika: toimitusjohtaja Ari Moisanen ja projektipäällikkö Ari-Pekka Moisanen. Moisaset kertovat arvostavansa osaamista ja käsityötaitoa vaativia kohteita. Huvilakuja-kohteen lisäksi yrityksellä oli loppuvuodesta 2011 Helsingin keskustaalueella käynnissä myös vaativa korjausrakennuskohde. Ratakadulla sijaitsevan Cygnaeuksen ala-asteen vesikatto saneerataan: savitiilikatto uusitaan ja osa Ratakadun puoleisesta kattolappeesta museoidaan kunnostamalla vanha savitiilikate. Arvokohteessa on mukana myös Museovirasto. Kellarin eristeenä on ISODRÄN. Ahtaalla tontilla se varmistaa samalla kertaa sekä hengittävyyden ulospäin että pystysalaojituksen. Arvoalue Huvilakuja 14:ään 1960-luvulla valmistuneella taloyhtiöllä oli käyttämätöntä rakennusoikeutta ja osin park- 8

9 Runko muurattiin valuharkoista, holvit ja yläpohja ovat paikallavalettuja. ISODRÄN levyjen asennus osoittautui vaivattomaksi. Helsingin Eirassa kialueena käytettyä piha-aluetta. Ne hyödyntämällä yhtiö päätti rahoittaa tulevia korjauksiaan. Eira on rakennuslupamielessä haastavaa aluetta. Naapurusto on rakennusvalvonnan lailla tarkka siitä, mitä arvokkaalle alueelle rakennetaan. Hanketta lähti kehittämään Roomy Oy. Arkkitehti Jani Prunnila suunnitteli tontille townhouse-tyyppiset paritalon ja erillistalon, joista muodostuu yhtenäinen rakennusmassa. Vaaleaksi rapattavaa julkisivua elävöittävät metalli- ja puusäleiköt. Kadunpuoleinen sokkeli saa pintaansa liuskekiven. Valmistuneen kohteen yhtenäistää vielä Pietarinkadun puolelle rakennettava rapattava harkkomuuri. Myös 1960-luvun valkotiilinen kerrostalo on tarkoitus rapata samalle pinnalle. Louhinta neljän metrin syvyyteen Työmaa käynnistyi toukokuussa 2011 varsin massiivisella kellaritilojen louhinnalla. Marraskuun lopulla työmaa-aidan takana oli jo lopulliseen korkeuteen noussut valuharkkorunko. Kohde valmistuu kesällä Kolmikerroksisen paritalon pinta-alat ovat 140 ja 180, kaksikerroksisen erillistalon noin 150 neliötä. Molemmissa rakennuksissa on myös kellarikerros. Louhinta tarkoitti lähes neljän metrin alaspäin menoa koko rakennusalueella, joka ulottuu tontin rajalle asti. ISODRÄN vastasi vaatimuksiin Kellarin eristeeksi valitsimme ISODRÄN levytyksen. Syitä oli useampia. Rakennus sijaitsee tontin rajalla, joten isoja perustuksen ulkopuolisia eristyksiä tai salaojituskerroksia olisi ollut vaikea sovittaa tilaan. Yhtenä vaihtoehtona oli bitumihuovalla eristäminen, riskinä olisi ollut sisäpuolelta tulevan ilman kosteushöyrynpaineen riittävä tuulettuminen. Koska kellariin tulee pääosin märkätiloja, on rakenteiden kosteuskäyttäytyminen varmistettava huolellisesti, Moisaset korostivat. ISODRÄN täytti sekä taloyhtiön valvojan, rakennesuunnittelijan että meidän vaatimuksemme. Se varmistaa samalla kertaa sekä hengittävyyden ulospäin että pystysalaojituksen. Tähän kohteeseen se sopii erittäin hyvin. Meille ISODRÄN oli uusi tuttavuus, joka osoittautui myös työmaalla vaivattomaksi. Asennus oli helppoa ja nopeaa. Vaativat rakenteet Arkkitehtuuriltaan uniikki kohde on vaativa myös rakenteiltaan. Rakennesuunnittelu on RJ-konsulttien käsialaa. Taloyhtiön puolelta valvojana on Vahanen Oy. Runko on tehty valuharkoista, kaikki holvit ja yläpohja ovat paikallavalettuja. Runko on Moisasten mukaan ollut detaljitasolla erittäin vaativa. Esimerkiksi ilmaan ripustetut välipohjat ovat vaatineet monimutkaisia, piiloon jääviä rakenteita. Kellaritiloihin johtavat portaat ovat paikallavalettuja betoniportaita, joista osa verhoillaan tammella ja osa jää viimeistellylle betonipinnalle. Kerrosten väliset lankkuportaat ovat puolestaan jykeviä teräsportaita, jotka on kiinnitetty betoniseinään injektoimalla. Teräsaskelmiin tulee puusepän tekemät tammikotelot. Samaa avoimuutta ja ilmavuutta tulevat ilmentämään lasikaiteet ilman käsijohdetta sekä erillistalon keittiökaluste, joka niinikään leijuu lasiseinän edessä, kiinnitykset on tehty vastakkaisiin seiniin. Kellarikerroksen uima-allas-kylpylämaailmaan tulee luonnonvaloa ensimmäisen kerroksen lasilattian sekä lasiseinän kautta. Pyöreässä saunassa on siinäkin lasiseinä. Muottikolmio mukana kohteessa Huvilakuja 14 ISODRÄN 60, 70 ja 95 kpa 9

10 TKK:n päärakennus Aalto-miljöössä Arvorakennus peruskorjataan Espoon Otaniemen kampusalue on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi. Sen peruskorjauksissa noudatetaan suojelukohteelle asetettuja määräyksiä. Rakentajien, Museoviraston ja Alvar Aalto Säätiön yhteistyö korjaushankkeissa onkin saumatonta ja tiivistä. Kun korjauskohteena on vuonna 1963 valmistunut TKK:n päärakennus, eri osapuolien yhteistyö on luonnollisesti huipputiivistä. Meneillään on päärakennuksen peruskorjauksen toinen vaihe. Sen rakennuttajana on Aalto-Yliopistokiinteistöt Oy ja projektinjohtourakoitsijana NCC Rakennus Oy, pääsuunnittelija on Arkkitehdit NRT Oy. Aloitimme korjausurakan kesällä 2011 suoja-aitojen teolla. Suojauksia on työmaalla muutenkin tehty paljon ja huolellisesti. Esimerkiksi kalkkikivilattioita ja portaita on suojattu tuhansia neliöitä, hankintainsinööri Anssi Kärkkäinen NCC Rakennuksesta kertoo. Varsinaisiin töihin pääsimme elokuussa Täysin valmis kohde on vuonna Töitä tehdään 10

11 Aalto-yliopiston Teknillisen korkeakoulun päärakennuksen peruskorjaus on kokonaan valmis vuonna Sekä Anssi Kärkkäinen (vas.) että Pentti Juntunen ovat olleet toteuttamassa myös monia Helsingin ydinkeskustan korjauskohteita. Niihin verrattuna Otaniemessä on iso etu: Täällä on tilaa. Toisaalta aikataulutukseen vaikuttaa tavallista enemmän se, että suuret luentosalit aulatiloineen ovat olleet edelleen opetuskäytössä. Työt etenevät ja aikataulutetaan käyttäjän tarpeiden mukaisesti. Työmaakierroksella näkyy, että korjataan arvokohdetta. Esimerkiksi kaikki suojaukset on tehty erittäin huolellisesi. Samoin uudelleenkäytettäville alakattolevyille on rakennettu tukevat suojat. Kun oviaukon siirron takia on jouduttu muuraamaan uutta, tiilet on muurattu nurinpäin, jolloin muurauspinta muistuttaa vanhaa. Toimisto- ja opetustilojen ikkunaseinille on rakennettu peräti 1,7 kilometriä uutta, vanhaan hyvin sopeutuvaa koteloa uutta tekniikkaa varten. käyttäjän ehdoilla, esimerkiksi isot auditoriosalit ovat vielä käytössä, niitä pääsemme korjaamaan vasta kesällä. Työt onkin ohjelmoitu useina osaluovutuksina, ensimmäiset osuudet ovat valmiina jo lokakuussa 2012, Kärkkäinen selvittää marssijärjestystä keväällä Keväällä 2012 työmaan vahvuus oli noin 150. Omia miehiä NCC:llä on vaativassa korjauskohteessa tavanomaista enemmän, kymmenkunta. NCC:n työmaaorganisaation muodostaa 13 henkilöä. Tehty korjaus ei näy, mutta tuntuu Koko urakan laajuus on noin bruttoneliötä. Siihen kuuluu päärakennuksen yleisen osan ja maanmittausosaston rakennus- ja talotekniset työt sekä ulkovaipan peruskorjaus Talotekniikka menee käytännössä kokonaan uusiksi. Pääperiaatteena kuitenkin on, ettei uusiminen näy ulospäin. Kaikki kunnostuskelpoinen säilytetään. Esimerkiksi kolmesta puusta tehdyistä yli tuhannesta ikkunakarmista osa pystytään vielä kunnostamaan, samoin suurin osa yli 500 ovesta sekä noin 1200 valaisinta. Myös osa vanhoista alakattolevyistä ja paneelikatoista voidaan kunnostaa. Uusittavat osat on tehty tarkkaan vanhan mallin mukaisiksi malleja tehden ja testaten. Huonokuntoiset lattiamatot joudutaan uusimaan. Mutta erikoistilauksena tehdyn maton väri on sama kuin vanhassa matossa, Kärkkäinen kertoo. 11

12 Noin bruttoneliön peruskorjauksessa talotekniikan uusiminen on iso osa urakkaa. Periaatteena kuitenkin on, että uusiminen näkyy korjatussa rakennuksessa mahdollisimman vähän. 50-vuotiaan päärakennuksen kellaritiloista puuttui eristys. Loppuvuodesta 2011 betonipintaisiin kellarirakenteisiin asennettiin ISODRÄN levyt lämmön- ja vedeneristeeksi. Kuvat Pentti Juntunen. Punatiilijulkisivujen kunnostus sisältää puolestaan pesua, tiilisaumojen korjausta ja rikkinäisten tiilien vaihtamista. Ikkunapellit uusitaan. Kellareihin eristeet Myös korjaushankkeen maarakennustyöt ovat mittavat. Niihin pätee sama kuin itse rakennukseenkin: korjaukset eivät näy ulospäin, mutta rakenteet toimivat suunnitellusti. Ulkopuolisten töiden työnjohtaja Pentti Juntunen kertoo, että kellareissa ei ollut lainkaan eristeitä. Nyt rakenteiden lämmön- ja vedeneristys ja salaojitukset uusitaan asianmukaiseksi. Syksyllä 2011 alkaneita maarakennustöitä pystyttiin myöhäisen talventulon ansiosta jatkamaan tammikuulle. Myös kaikki betonipintaisia rakenteita vasten suunnitellut ISODRÄN -levyasennukset saatiin siten tehtyä ennen lumentuloa. Juntunen kertoo, että vaikka kokenut rakentaja onkin, hänelle riisisuklaalta näyttävä ISODRÄN oli uusi tuttavuus. Se osoittautui työmaalla käteväksi ja nopeaksi asentaa. Paketti auki ja siitä suoraan seinään, jottei kevyen levyn nurkka kolhiinnu, Juntunen summaa. Muottikolmio mukana kohteessa TKK päärakennus MALTHUS-muottivälikkeet ISODRÄN 70 kpa (~1000 m 2 ) 12

13 Korkeasaaren karanteenirakennus peruskorjattiin Mukava työmaa, toteavat Staran työpäällikkö Kari Jussila ja vastaava työnjohtaja Mika Salminen. Tämä mukava työmaa on Korkeasaaren eläintarhan karanteenirakennuksen peruskorjaus. Se sijaitsee Korkeasaaren vieressä pienessä Palosaaressa. Elokuussa 2011 käynnistynyt peruskorjaus valmistuu kesäkuun alussa Korkeasaaren eläintarhan käytössä oleva, runsaan 700 bruttoneliön karanteenirakennus valmistui 1960-luvun lopulla. Rakennuksen käyttäjä on eläintarhan eläintenhoitoyksikkö. Rakennus on sekä muualta tuotujen eläinten karanteenitila että luonnonvaraisten eläinten hoito- ja kuntoutustila. Vuosittain siellä hoidetaan lähes tuhat luonnonvaraista eläintä. Eläinten hoito- ja vastaanottotilojen lisäksi rakennuksessa on toimistotilaa sekä henkilökunnan sosiaalitilat, pukuhuoneet ja keittiö. Peruskorjauksen rakennuttaja on HKR Rakennuttaja ja urakoitsija Helsingin kaupungin oma rakentamispalvelu Stara. Työmaan vahvuus oli toukokuussa runsaat parikymmentä. Omia miehiä Staralla on kohteessa viisi. Vaikka karanteenirakennus tuntuu äkkipäätään hyvin erikoiselta työkohteelta, Jussila ja Salminen sanovat, että staralaisille erikoinen on oikeastaan normaalia. Meidän kaikki korjauskohteemme ovat omalla tavallaan erikoisia: päiväkoteja, kouluja, kirjastoja, Talvipuutarha, he luettelevat. Ne ovat myös kohteita, joissa tarvitaan erikoisosaamista ja ammattitaitoa. Niitä Starasta löytyy, he kehaisevat. 13

14 Korkeasaaren karanteenirakennus sijaitsee nyt varsin huomaamattomassa paikassa pienessä Palosaaressa. Tulevaisuudessa se saattaa olla paraatipaikalla, jos Kruununvuorenlahden yli joissakin suunnitelmissa oleva köysirata toteutuu. Yllätyksiäkin tuli Karanteenirakennus oli miesten mukaan tullut yksinkertaisesti korjausikään. Erityisiä kosteus- tai homevaurioita ei ollut, mutta rakenteet olivat kuluneet ja talotekniikka oli auttamatta vanhentunut. Vaatimustaso on nykyään toki toinen kuin 60-luvulla. Hoitotilojen uusimista vaati myös varautuminen mahdollisiin öljyonnettomuuksiin, jolloin jouduttaisiin puhdistamaan iso määrä öljyn tahrimia lintuja. Yllätyksiäkin korjauksessa tuli. Isoin oli se, että pääosin säilytettäväksi aiotun betonisen lattialaatan pintalaatta oli niin huonossa kunnossa, että se piti poistaa. Purun jälkeen huomattiin, että pohjalaattakin oli huonokuntoinen ja sekin piti suurelta osin purkaa ja valaa uusi laatta. Aikataulu venyi sen takia alkuperäisestä. Iso yllätys oli myös rakennukseen tulevan vahapaperisen syöttökaapelin kunto. Haurastunutta kaapelia ei voitu yhdistää uuteen sähköpääkeskukseen, vaan kaapeli piti uusia. Pääosin yksikerroksisessa, rinteessä olevassa rakennuksessa on kantava teräspilari-palkki runko ja katon jäykistävä poimulevykatto. Lautajulkisivut ovat tummanruskeat. Peruskorjatun rakennuksen ilme säilyy ulospäin samanlaisena. Erikoisuutena katto saa kuitenkin viherkatteen, joka asennetaan huopakaton päälle. Rakennusteknisesti vaativimmaksi miehet rankkaavat kohteessa eläinten hoitotilat, jotka tehdään talo talossa -periaatteella. Höyrynsulut on tehty erittäin huolellisesti, varmasti tiiviiksi. Kosteus huoneessa voi ajoittain olla erittäin korkea. Kunkin huoneen on silloin toimittava omina yksiköinään, Jussila selittää. Rekkaliikenne minimoitiin Vanhat salaojat uusittiin, niiden oikeisiin korkoihin saaminen vaati myös louhintaa. Myös maata jouduttiin kaivamaan mittava kuutiomäärä. Maamassojen poiskuljettaminen ja uusien täyttömaiden tuominen olisi merkinnyt isoa rekkarallia. Se olisi aiheuttanut kustannuksia, mutta tässä ympäristössä se on myös selkeä turvallisuusriski. Eläintarhassa käy paljon päiväkoti- ja koululaisryhmiä ja tietysti lapsiperheitä. Vaikka tänne tulee ajotie, lapset mieltävät Korkeasaaren autottomaksi ja harhautuvat herkästi ajotiellekin, Jussila korostaa. Rekkarumban vältimme käyttämällä kellarin veden- ja lämmöneristeenä ISODRÄN -levytystä. Sen ansiosta kaivumassat voidaan käyttää uudelleen täyttöinä, hän kertoo. Lattialaatan uusimistarpeen takia kaivumassoja tuli 14

15 Iso kaivumassojen ja täyttömaiden kuljetusrumba vältettiin käyttämällä vedenja lämmön eristeenä ISODRÄN -levytystä. Työpäällikkö Kari Jussilan (vas.) ja vastaavan työnjohtajan Mika Salmisen peruskorjauskohde saa kruunukseen viherkaton. Vedenpitävän vesikaton päälle asennetaan alushuopa, imeytyskerros ja sen päälle rullina tuotava valmis maksaruohokasvusto. Sitä tukemaan tulee räystäslinjaan reunapelti. Eläinten hoitotiloihin on asennettu höyrystinjärjestelmä, jolla tilan kosteus saadaan luonnonmukaiseksi kullekin eläimelle. vielä alun perin ajateltua runsaammin. Pohjalaatan alla oli hiekkaa ja mm. vanhoja, osittain lahonneita muottilaudoituksia. Rakennuksen yläosa-alue puhdistettiin kallioon asti, sieltä poistettiin kaikki maa-aines ja muu materiaali. Tilalle asennettiin murske ja nykyaikainen eristys. Vanhat hoitohäkit säilytettiin Työnkulkuun vaikutti myös isojen, hyvässä kunnossa olevien eläinhäkkien säilyttäminen. Pohjalaatan valun ajaksi ne vietiin ulos, mutta ennen korjauksen jatkumista ne piti tuoda sisälle. Myöhemmin niitä ei olisi enää mahtunut siirtämään. Työn kuluessa häkkejä piti sitten sisätiloissa siirrellä paikasta toiseen. Jussilan ja Salmisen mainitsemasta eläinten hoidon nykyisestä korkeasta tasosta hyvä esimerkki on eläinten hoitohuoneeseen asennettu höyrystin-ilmankostutinjärjestelmä, jolla huoneen kosteus saadaan säädettyä kullekin eläimelle sopivaksi. Rakennuksen käyttö näkyy myös jätevesien käsittelyssä. Ennen jätevesiverkkoon johtamista ne johdetaan erillisiin säiliöihin. Jos analyyseissa löydetään jotain hälyttävää, jätevedet pystytään imemään säiliöautoihin ja kuljettamaan erikseen puhdistettavaksi. Muottikolmio mukana kohteessa Korkeasaaren karanteenirakennus ISODRÄN 95 kpa Muottisidontatarvikkeita 15

16 KAARINAN VARASTO Muottikolmio avasi Kaarinan ISODRÄN varaston jo huhtikuussa Varastomme toimii varastohotelliperiaatteella. Varastoa operoi HTL Logistiikka Oy osoitteessa Jousitie 11, Piispanristi. Varastosta voivat asiakkaat noutaa ISODRÄN - levyjä ja tarvikkeita tai tilaus voidaan toimittaa HTL:n jakelemana Varsinais-Suomen alueella. Tilaukset ja asiakaspalvelu hoidetaan Muottikolmion Espoon toimiston kautta. MESSUTAPAHTUMAT Muottikolmio oli mukana alkuvuoden aikana Tampereen ASTA Rakentaja messuilla ja Lahden Raksa messuilla , jossa Lahden urakoitsija Päijät-Hämeen piha- ja maarakennus opasti kävijöitä ISODRÄN - sovelluksista. Tampereella päästiin myös tapaamaan useita aktiivisia ISODRÄN - urakoitsijoita ja vaihtamaan mielipiteitä aina ajankohtaisista salaoja- ja vedeneristysratkaisuista. Kaikkien aikojen laajin ja kattavin alan tapahtuma Suomessa Kevätpuutarha-, OmaKoti-, OmaMökkija Sisusta! - messut houkutteli Helsingin Messukeskukseen neljän päivän aikana kävijää. Tuotteita ja palveluja heille esitteli yli 600 näytteilleasettajaa. Muottikolmio oli mukana jo tutuksi tulleella ISODRÄN - ständillä.