TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA v

Transkriptio

1 Suomussalmen kunta Kvalt liite 3 Kv Suomussalmen kunnan TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA v Kunnanvaltuusto

2 Painopaikka Suomussalmen kunnan monistamo

3 SISÄLLYS 1 TALOUSSUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT Talouden suhdannenäkymät Kuntatalous Kainuun maakunta TALOUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Kunnan perusinformaatio Suomussalmen kunnan toimintastrategia ja organisaatio Yhteiset tavoitteet Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen Kunnan hallinto ja organisaatiorakenne Tilivelvolliset Sisäinen valvonta ja riskien hallinta Toiminnan muutokset Henkilöstö TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA Talousarvioasetelma Toiminnan ohjauksen näkökulma Kokonaistalouden näkökulma Käyttösuunnitelmien laatiminen Alijäämän kattamisvelvollisuus Sisäiset erät Talousarvion laatimisperusteet TALOUSARVION SITOVUUS Talousarvion sitovuus kunnanvaltuustoon nähden Kunnanhallituksen ja valtuuston erilliset päätökset TULOS- JA RAHOITUSLASKELMA Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Valtuuston vuosille hyväksymät talouden tavoitteet Talousarvion ja taloussuunnitelman päälinjaukset Tuloslaskelma Lainat Ylijäämä/alijäämä Talouden tasapainotus Menojen lisäykset ja muut uhkatekijät

4 6 KÄYTTÖTALOUS Tuloslaskelma, ulkoiset ja sisäiset Yhteenveto käyttötalouden määrärahoista, valtuuston sitovuustaso Käyttötalous yhteensä Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Kunnanvaltuusto Kunnanhallitus Maakunnallinen yhteistoiminta, Kainuun liitto Sosiaali- ja terveystoimi Sivistyslautakunta Tekninen lautakunta Ympäristölautakunta Eriytetty vesihuoltolaito INVESTOINTIOSA KONSERNI Konsernirakenne Konsernin tavoitteet LIITTEET Valtionosuudet Eriytetty vesihuoltolaitos Poistosuunnitelma Projektit Henkilöstöluettelo Kuntien laskennallinen verorahoitus sote-kuntayhtymälle Kuntayhtymän tuottamat tukipalvelut yhteensä

5 1 TALOUSSUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Talouden suhdannenäkymät Kansainvälisen talouden kehityksestä on saatu viime aikoina huolestuttavia uutisia. Kiinan talouden kasvunäkymät ovat edelleen heikentyneet ja kasvuvauhti taantuu 6,5 prosenttiin. Kiinan osakemarkkinoiden kehityksestä ei kuitenkaan pidä tehdä liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä, sillä paikallisen markkinan rakenne ja toiminta eroavat huomattavasti länsimaisista markkinoista. Venäjän talous jatkaa supistumistaan ja seuraavien kahden vuoden aikanakaan talous ei kasva. Tämä heijastuu Venäjän tuonnin voimakkaana alenemisena. Venäjän osuus Suomen viennistä on jo painunut 5,5 prosentin tasolle. Toisaalta monien Suomelle tärkeiden kauppakumppaneiden taloudet ovat kehittyneet suotuisasti. Yhdysvaltojen talouden ennustetaan jatkavan hyvää kehitystään ja kasvavan lähes 3 prosentin vauhtia seuraavien parin vuoden aikana. Myös Isossa-Britanniassa kasvu on laaja-alaista ja taloustilanteen arvioidaan jatkuvan hyvänä koko ennusteperiodin ajan. Euroalueellakin maltillinen talouskasvu on käynnistynyt ja kasvua kertyy noin pari prosenttia vuodessa ensi ja seuraavan vuoden aikana. Keskuspankkien harjoittama rahapolitiikka on edelleen kasvua tukevaa. Energian, erityisesti öljyn, hinnan aleneminen edesauttaa energiaintensiivisen talouden, kuten Suomen, kasvunäkymiä. Suomen viennille tärkeän Saksan kasvu pysynee noin 1,5 prosentissa ja Ruotsin talouskehitys jatkuu selvästi euroaluetta nopeampana. Suomen talous on erittäin vaikeassa tilanteessa. Suomen talous on supistunut kolmena edellisenä vuonna. Kuluvana vuonna talous ei juuri kasva. Viennin kehitys on ollut vaisua vuoden 2015 alkupuolella ja markkinaosuuksien menettäminen kansainvälisessä kaupassa jatkunee myös lähitulevaisuudessa. Vuoden 2016 kasvuksi ennustetaan 1,3 prosenttia. Kasvun taustalla on hyvin pitkälti investointien suotuisa kehitys. Investointien ennustaminen on kuitenkin useasta syystä hankalaa, ja kasvuennusteeseen liittyy alasuuntainen riski. Ennusteen mukaan teollisuustuotannon taso tulee olemaan vuonna 2017 noin neljänneksen alemmalla tasolla kuin kymmenen vuotta sitten. Talouskasvu jääneekin seuraavina parina vuotena kilpailijamaitamme hitaammaksi. Työttömyysaste nousee 9,6 prosenttiin tänä vuonna. Vuonna 2016 työmarkkinoilla työllisten lukumäärä kääntyy hienoiseen nousuun suhdannetilanteen lievän kohenemisen myötä. Työttömyysasteeksi ennustetaan 9,4 prosenttia. (Lähteet: Valtiovarainministeriö: Taloudellinen katsaus, syksy 2015, 13 15, 61, Valtion talousarvioesitys 2016) 7

6 1.2 Kuntatalous Kuntatalous pysyy lähivuodet kireänä. Kuntien ja kuntayhtyminen yhteenlasketusta tuloksesta on muodostumassa vuonna 2015 alijäämäinen. Investointeja pitää edelleen korkeana mm. korjausvelka, sairaalainvestoinnit sekä kasvukeskusten suuret investointihankkeet ja niitä rahoitetaan aiempaa enemmän ottamalla lisää lainaa. Verotulot ja valtionosuudet kasvavat yhteensä vain hieman viime vuotta nopeammin. Verotulojen kasvua hidastaa vaimea talouskehitys. Peruspalvelujen valtionosuuksia puolestaan supistaa osana valtiontalouden sopeutustoimia toteutettava valtionosuusleikkaus. Kunnan pyrkivät sopeutumaan kiristyneeseen taloustilanteeseen jatkamalla säästötoimiaan ja tehostamalla toimintaansa. Myös hyvin maltillisena jatkuva kustannustason nousu hillitsee kuntatalouden menopaineita. Kuntataloutta vahvistavat sopeutustoimet hidastavat lainakannan kasvua, mutta eivät riitä kattamaan väestön ikärakenteen muutoksesta aiheutuvaa ikäsidonnaisten menojen kasvua. Kuntatalouden lainakannan arvioidaan nousevan 20 mrd. euroon vuonna Kuntataloutta vahvistaa vuonna 2016 lakisääteinen valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus, jossa laskennalliset kustannukset tarkistetaan vastaamaan toteutuneita kustannuksia. Perustoimeentulotuen laskennan ja maksatuksen siirto Kelalle supistaa kuntien toimintamenoja, -tuloja ja valtionosuuksia vuonna Kuntatalouden tulojen ja menojen välinen epäsuhta pysyy vuosina mittavana. Väestön ikärakenteen muutos kasvattaa kuntien tuottamien sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen tarvetta vuosina vajaalla prosenttiyksiköllä vuosittain. Toimintamenojen kasvun arvioidaan siksi jälleen kiihtyvän, jos kunnan ja kuntayhtymät eivät jatka omia sopeutustoimiaan tai kuntatalouden asemaa ei helpoteta kuntien tehtäviä ja velvoitteita karsimalla. (Lähde: Valtionvarainministeriö: Valtion talousarvioesitys 2016, Kuntatalousohjelma , 48 50) 8

7 Kuntatalous Vuosikate Vuosikate /asukas oli koko maassa: vuosi euroa Vuosikate poistoista prosentteina: vuosi % Negatiivisten vuosikatteiden lukumäärä Suomen kunnista: (ko. vuoden kuntajaolla) vuosi lkm Lainakanta Kuntien lainakanta asukasta kohti: vuosi Kunnallistalous vuosina Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen kasvu: vuosi * 2015** 2016** 2017** % 5,0 2,4 0,4 0,2 2,0 0,1 * arvio ** ennuste Vuosina toimintamenojen kasvua hidastivat kunnallisten ammattikorkeakoulujen ja liikelaitosten yhtiöittäminen. Ilman näitä yhtiöittämisiä kasvu vuonna 2014 olisi noin 1,0 % ja vuonna 2015 noin 2,0 %. 9

8 Kuntien palkkasumman kehitys: vuosi * 2015** 2016** 2017** % 4,1 0,6-0,5-1,1 0,6 1,3 *arvio ** ennuste Peruspalvelujen hintaindeksin kasvu: vuosi * 2015** 2016** 2017** % 3,4 1,8 0,5 0,6 1,2 1,1 *Valtionvarainministeriön ennuste Tehtyjen laskelmien perusteella kuntien mahdollisuudet tasapainottaa talouttaan ovat hyvin erilaiset. Epätasapaino on vaikein alle asukkaan kunnissa. Näissä kunnissa esimerkiksi tuloveroprosentit ovat jo lähtökohtaisesti korkeimmat. Veroprosentteja on korotettu keskimääräistä enemmän ja veroprosentin tuotto on alhaisempi kuin isommissa kunnissa. Pienemmissä kunnissa on keskimäärin noin neljän prosenttiyksikön paine rahoitustasapainon saavuttamiseksi. (Lähde: Kuntatalousohjelma , 54) Verotulojen kehitys Kuntien verotuloista keskimäärin 85 % kertyy kunnallisverosta, noin 7 % yhteisöverosta ja noin 8 % kiinteistöverosta. Kunnallisveron veropohjan kasvu määrittää kuntien verotulojen kehitysvauhtia. Palkkojen osuus veropohjasta on noin 66 % ja eläkkeiden noin 24 % vuonna Väestön ikääntyminen näkyy vahvasti myös kuntien veropohjassa. Eläketulot kasvavat kaksi kertaa palkkoja nopeammin kehyskaudella, mikä edistää kunnallisveron kasvutahtia. Vuonna 2014 kunnallisverotulojen arvioidaan kasvavan 1,3 %, 2,2 % vuonna 2015 ja 0,5 % vuonna Kunnista 98 nosti vuoden 2015 alussa tuloveroprosenttejaan. Korotusten seurauksena kuntien keskimääräinen kunnallisveroprosentti nousi 0,1 prosenttiyksiköllä 19,84 %:iin. Kuntien yhteisöverojen tulojen arvioidaan kasvavan 12,0 % vuonna 2014 ja 7,1 % vuonna Vuonna 2016 yhteisöverojen tulojen arvioidaan laskevan 15,9 %, sillä kuntien yhteisöveron jakoosuuden määräaikainen korotus päättyy vuoden 2015 lopussa. Kiinteistöveron tilitysten määrän arvioidaan kasvavan 6,5 % vuonna Vuonna 2016 kiinteistöveroa arvioidaan kertyvän noin 2,8 % enemmän kuin vuonna Kiinteistöverolaki muuttuu. Muutoksen perusteella kiinteistöveron korotus toteutetaan portaittain hallituskauden aikana siten, että verotulot kasvavat vuodesta 2016 vuoteen 2019 kunakin vuonna noin 25 milj. eurolla. Vuodelle 2016 tulee kolme muutosta veroprosenttien vaihteluvälien ylärajojen osalta. Muiden kuin vakituisten asuinrakennusten veroprosentin enimmäismäärää korotetaan siten, että se voi olla enintään 1,00 prosenttiyksikköä kunnan määräämää vakituisten asuinrakennusten enimmäismäärää korkeampi nykyisen 0,6 prosenttiyksikön sijasta. Nykyisin 171 kuntaa soveltaa lain sallimaa ylärajaa. Voimalaitosrakennuksen ja rakennelman kiinteistöveroprosentin enimmäismäärä nousee 2,85 prosentista 3,10 prosenttiin, rakentamattoman rakennuspaikan 3,0 prosentista 4,0 prosenttiin. Hallituksen esityksen mukaan vuosien 2018 ja 2019 korotusten osalta hallitus tekee ratkaisut korotusten laadusta myöhemmin, koska vireillä olevan kiinteistöverotuksen arvostamisperusteiden uudistamistyön ollessa kesken ei vielä voida arvioida, mistä lähtien uudistetut arvostamisperusteet olisi mahdollista ottaa käyttöön. Tässä yhteydessä myös veroprosenttien vaihteluvälit olisi mahdollisesti arvioitava uudelleen. 10

9 Valtionosuudet Valtionosuusjärjestelmän tavoitteena on kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen saatavuuden varmistaminen tasaisesti koko maassa siten, että kansalaiset voivat saada tietyn tasoiset peruspalvelut asuinpaikastaan riippumatta. Tämä toteutetaan tasaamalla palvelujen järjestämisen kustannuseroja sekä kuntien välisiä tulopohjaeroja. Rakenteellisesti Suomen valtionosuusjärjestelmä koostuu kustannus- ja tarve-erojen tasauksesta ja tulopohjan tasauksesta. Kustannuserojen tasauksen laskentaperusteena ovat asukasmäärän ja ikärakenteen lisäksi erilaiset olosuhdetekijät. Toisena valtionosuusjärjestelmän kiinteänä osana kuntien tulopohjaa tasataan kunnan verotulojen perusteella. Suomen järjestelmässä merkittävämpi rooli on kustannuserojen tasauksella, jonka kautta valtion raha ohjataan järjestelmään. Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus puolestaan on kuntien välinen. Järjestelmää täydentää tilapäisissä taloudellisissa vaikeuksissa oleville kunnille myönnettävä harkinnanvarainen valtionosuuden korotus. Kunnan valtionosuusrahoitus muodostuu hallinnollisesti kahdesta osasta: kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta ja opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudesta. Valtionosuusrahoitus on yleiskatteellinen tuloerä, jota ei ole korvamerkitty tiettyjen palvelujen järjestämiseen, vaan rahoituksen saaja päättää itse valtionosuusrahoituksensa tarkoituksenmukaisimmasta käytöstä. Peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmä uudistui vuoden 2015 alusta. Järjestelmää yksinkertaistettiin, määräytymisperusteita uusittiin ja vähennettiin sekä laskennallisuutta lisättiin. Valtionosuuden määräytymisen ikäryhmitystä ja määräytymisen kriteerejä muutettiin olennaisesti. Keskeiset perusperiaatteet ja rakenteet säilyvät. Opetus- ja kulttuuriministeriön osuus säilyi nykyisellään. Valtionosuuden laskennallinen peruste muuttuu vuosittain ns. automaattimuutosten perusteella. Näitä ovat määräytymistekijöiden, esimerkiksi asukasmäärien, oppilasmäärien ja muiden laskennan perusteen olevien määrien muutokset ja kustannustason muutoksesta johtuvat hintojen muutokset (indeksikorotus). Peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän uudistukseen kuuluu viiden vuoden siirtymäkausi, jonka aikana valtionosuuden muutosta tasataan. Kuntien valtionavut ovat vuonna 2016 yhteensä 10,925 mrd. euroa (valtionosuudet 9,827 mrd. euroa ja valtionavustukset 1,098 mrd. euroa). Valtionavut yhteensä kasvavat vuonna 2016 (noin 402 milj. euroa edellisvuoteen verrattuna) valtion ja kuntien välisen kustannustenjaon tarkastuksen seurauksena. Vuodesta 2017 alkaen peruspalvelujen valtionosuutta alentavat aikaisemmin sovitut valtionosuuden leikkaukset ja perustoimeentulotuen maksatuksen Kela-siirtoon liittyvä kuntien maksuosuuden vähennys. 11

10 Uusi kuntalaki Uusi kuntalaki (410/2015) tuli voimaan Esimerkiksi kunnan taloutta koskevia säännöksiä sovelletaan jo tänä vuonna. Suurta osaa lain säännöksistä sovelletaan kuitenkin vasta seuraavan valtuustokauden alusta Uusi kuntalaki edistää kunnan asukkaiden itsehallinnon ja osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien toteutumista sekä kunnan toiminnan suunnitelmallisuutta ja taloudellista kestävyyttä. Laissa otetaan huomioon kunnan toiminta laajasti. Kunnan toimintaa tulee ohjata kokonaisuutena riippumatta siitä, hoidetaanko tehtäviä kunnan omassa organisaatiossa, kuntayhtymässä kunnan omistamissa yhtiöissä tai ostopalveluina. Kuntalaki mahdollistaa edelleen kunnan hallinnon ja taloudenhoidon järjestämisen paikallisten olosuhteiden mukaan. Osaksi säännökset ovat kuitenkin nykyistä velvoittavampia. Uusi kuntalaki tukee kunnan talouden ennakointia ja sen tiukennetuilla taloussäännöksillä on suuri ohjaava merkitys. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee jatkossa kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta. Kunnan eivät voi enää lykätä alijäämän kattamista myöhempään ajankohtaan, vaan määräajassa hoitamattomista alijäämistä käynnistyy ns. kriisikuntamenettely. Alijäämän kattamisvelvollisuus ja kriisikuntamenettely ulotetaan myös kuntayhtymiin. Kuntalain taloussäännösten uudistuksella pyritään huomattavasti aiempaa suurempaan ennakoitavuuteen ja kunnan talouden kokonaisvaltaiseen tarkasteluun. Kunnan talouden tarkastelu ulotetaan vuodesta 2017 alkaen koko kuntakonserniin. Kuntien uusia lakisääteisiä velvoitteita ovat kuntastrategian laatiminen, johtajasopimuksen tekeminen kunnan ja kunnanjohtajan välillä, nuorisovaltuuston ja vammaisneuvoston asettaminen, konserniohjeiden sisältövaatimukset, kuntayhtymän alijäämän kattaminen, takausten rajoittaminen, kiinteistön myyntiä koskevat säännökset, mahdollisuus antaa palveluvelvoite sekä kunnan toiminnan kannalta keskeisten asiakirjojen, päätöspöytäkirjojen sekä sidonnaisuuksia koskevien ilmoitusten julkaiseminen yleisessä tietoverkossa. (Lähde: Kuntatalousohjelma , 16, 51 53) Kainuun kuntarakenneselvitys Kainuun kuntarakenneselvitys valmistui toukokuussa Mukana selvityksessä olivat Kainuun kunnat, paitsi Puolanka ja Vaala. Selvitystyön ydinajatuksena on kuntien ja alueen yhteistyön vahvistaminen. Loppuraportissa kuntarakenneselvittäjä ehdottaa, että tässä vaiheessa Kainuussa keskityttäisiin kaikkia selvitysalueen seitsemää kuntaa koskevaan Kainuu-sopimukseen. Sopimuksessa sovittaisiin, mitä asioita kehitetään yhdessä tulevina vuosina. Sopimus toimisi myös kehittämisen yhteisen tahtotilan osoituksena sekä kuntien välillä että Kainuusta ulos kansallisille ja kansainvälisille toimijoille. Kuntarakenneselvittäjän mukaan muutama selvitysalueen kunnista ei selviä tulevien vuosien taloudellisista ja väestön ikääntymisen ja sitä kautta palvelutarpeen kasvamisen haasteista. Tämän takia kuntarakenteeseen on tehtävä muutoksia jo lähivuosina kuntien palvelujen turvaamiseksi ja kehittämispotentiaalin vahvistamiseksi. Hän ehdottaa Kajaanin, Paltamon ja Ristijärven monikuntaliitosta sekä Hyrynsalmen ja Suomussalmen kuntaliitosta. Uudet kunnat aloittaisivat vuoden 2017 alussa. Kuntien tulisi tehdä päätökset kuntarakenteesta ja käynnistää yhdistymissopimusneuvottelut loppuvuodesta (Lähde: Kainuun kuntarakenneselvityksen loppuraportti, toukokuu 2015) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus (sote-uudistus) on yksi hallituskauden tärkeimmistä rakenteellisista uudistuksista. Uudistuksella voidaan turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut koko maassa. Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluja halutaan vahvistaa. Hallitusohjelmassa korostetaan erityisesti terveyserojen kaventamista ja palveluiden kustannusten hallintaa. Suomeen perustettavat sote-alueet vastaavat kaikkien julkisten sosiaali- ja terveydenpalvelujen 12

11 järjestämisestä alueellaan. Uudistuksen toteuduttua kunnat ja kuntayhtymät eivät enää järjestä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Hallitusohjelman mukaan uudistus etenee vaiheittain. Ensin uudistetaan sote-palvelurakenne siten, että kaikista palveluista muodostuu eheä kokonaisuus, jota johdetaan alueittain. Sote-alueet tuottavat alueensa palvelut itse tai voivat käyttää palveluiden tuottamiseen yksityisiä tai kolmannen sektorin palveluntuottajia. Sosiaali- ja terveysministeriö ja valtiovarainministeriö ovat asettaneet virkamiesohjausryhmän ja projektiryhmän valmistelemaan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta, itsehallintoalueiden perustamista ja aluehallintouudistusta. Ryhmien toimikausi on ajanjaksolle Ryhmien tehtävänä on valmistella ja toteuttaa sote-uudistus rahoitusratkaisuineen sekä siihen liittyvä itsehallintoalueiden perustaminen. Projektiryhmän alaisuudessa toimii eri asiakokonaisuuksia valmistelevia ryhmiä. Ensivaiheessa projektiryhmälle nimetään aluejakoja, järjestämis- ja voimaanpanolakia, itsehallintoaluelakia ja rahoitussäännöksiä valmistelevat ryhmät. Näiden lisäksi projektiryhmä voi asettaa muita valmisteluryhmiä. Hallitusohjelman mukaan hankkeelle asetetaan erillisellä päätöksellä parlamentaarinen seurantaryhmä. Lisäksi uudistuksen tueksi asetetaan erillisellä päätöksellä sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijoista koostuva asiantuntijafoorumi. Hallitus linjasi sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen uudistamista Linjauksen mukaan kunnilla ei voi olla jatkossa merkittävää vastuuta sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksesta. Tulevien itsehallintoalueiden rahoitus valmistellaan ensisijaisesti valtion rahoitusvastuun pohjalta. Vaihtoehtoisesti selvitetään vielä myös mallia, joka perustuisi osittain itsehallintoalueiden omaan verotusoikeuteen. Hallituksen mukaan lähtökohtana rahoitusuudistuksen valmistelussa ovat hallitusohjelman linjaukset, joiden mukaan kokonaisveroaste ei saa nousta ja työn verotus ei saa kiristyä millään tulotasolla. Itsehallintoalueiden määrästä on sovittu. Itsehallintoalueita, jotka vastaavat sote-palvelujen järjestämisestä, perustetaan 18. Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään 15 alueen puitteissa. (Lähteet: Sosiaali- ja terveysministeriö: Sote-uudistuksen tietolehtinen 9/2015, Kirsi Varhila Kuntamarkkinoilla ; Valtioneuvoston viestintäosaston tiedote ) 13

12 1.3 Kainuun maakunta Maakunnan alueellinen kehitys Väestö Kainuun väkiluku Vuosi * Hlöä *ennuste Kainuun väkiluku kasvoi sotien jälkeen aina 1960-luvun puoliväliin asti ja oli suurimmillaan 1960-luvun alussa, yli henkeä. Väestömäärä on vähentynyt 1960-luvun puolivälin jälkeen kaikissa Kainuun kunnissa, paitsi Kajaanissa, jossa väestö alkoi vähentyä vasta 1990-luvulla. Väestön väheneminen on keskittynyt ennen kaikkea Kehys-Kainuun kuntiin, joissa vuosina väkiluku väheni 30 %. Kainuussa asui vuoden 2014 lopussa henkilöä, mikä on 717 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Tilastokeskuksen trendiennusteen ( ) mukaan Kainuun väestön väheneminen jatkuu ja väkiluku olisi asukasta vuonna Väkiluku vähenisi nykyisestä asukkaalla eli 7,5 %. Työvoima ja työllisyys Kainuun työvoima Työvoima (hlöä) Työttömät (hlöä) % 11,8 14,6 15,9 15,7 Koko maan tyött.aste % 9,1 11,7 7,4 8,3 Kainuun maakunnan hallinto ja yhteistoiminta 2013 alkaen Kainuun maakuntahallinto päättyi Kainuun kuntia koskee vuodesta 2013 alkaen normaali lainsäädäntö ja kuntarakenneuudistuksen säännökset. Kainuun kunnat päättivät, että yhteistoimintaa jatketaan seuraavasti: 1. Maakunnan liiton tehtäviä varten perustettiin Kainuun liitto -kuntayhtymä Jäsen kuntien maksuosuus määräytyy edellisen vuoden joulukuun lopun tilastokeskuksen virallisen asukasluvun mukaisessa suhteessa. 2. Sosiaali- ja terveystoimen tehtäviä varten perustettiin Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Puolangan kunta on osajäsenenä sairaanhoitopiirissä, kehitysvammaisten erityishuoltopiirissä ja ympäristöterveydenhuollossa. Jäsenkuntien maksuosuudet määräytyvät soten osalta ns. verotulorahoituksen (valtionosuudet ja verotulot) pohjalta. Kuntien STM:n valtionosuus pois lukien päivähoidon valtionosuus kohdistetaan suoraan päältä kuntakohtaiseen verorahoitusosuuteen. STM:n valtionosuuksien kohdentamisen jälkeiset kuntien maksuosuudet kuntayhtymälle määritellään puoliksi euroa/asukas ja puoliksi prosenttiosuutena kuntiin kertyvästä laskennallisesta verorahoituksesta (50 %/50 %). 14

13 3. Toisen asteen koulutus Lukiotoiminta palautui peruskunnille takaisin. Ammatillinen koulutus hankittiin Kajaanin kaupungin ylläpitämältä toisen asteen koulutusliikelaitokselta yhteistyösopimuksen mukaisesti. Nuorisoasteen ammatillinen koulutus päättyi Suomussalmella Hallinnon tukipalvelut Hallinnon tukipalveluiden (palkka-, talous- ja tietohallinto) hoidetaan sote-kuntayhtymässä yhteistoimintamallin pohjalta. Kuntien maksuosuudet määräytyvät suoriteperusteilla. 15

14 2 TALOUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 2.1 Kunnan perusinformaatio Kunnan alue ja sijainti Kunnan kokonaispinta-ala on 5 857,9 km 2 (asukastiheys 1,6 as/km 2 ), josta maapinta-alaa 5 270,7 km 2. Suurin pituus luoteesta kaakkoon on 120 km ja leveys koillisesta lounaaseen 80 km. Kunnan alueen halki kulkee valtatie numero 5, E73. Lähin reittiliikenteen lentokenttä on Kajaanissa, 115 km:n etäisyydellä kuntakeskuksesta. Hallinnollinen asema Hallinnollisesti Suomussalmen kunta kuuluu Pohjois- ja Itä-Suomen suuralueeseen (NUTS2, EUluokitus), Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon, Kainuun ELY-keskukseen, Kainuun maakuntaan (NUTS3) ja Kehys-Kainuun seutukuntaan (LAU1). Suomussalmi kuuluu Rovaniemen hovioikeuspiiriin, Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden piiriin, Kainuun käräjäoikeuspiiriin (istuntopaikka Suomussalmella) ja Oulun poliisilaitokseen (poliisiasema Suomussalmella). Syyttäjäasiat hoidetaan Oulun syyttäjäviraston Kajaanin palvelutoimistossa. Ulosoton tehtävät hoidetaan Kainuun ulosottoviraston Kajaanin toimipaikassa. Maistraatin asiat hoidetaan Pohjois-Suomen maistraatin Kajaanin yksikössä. Kelan osalta Suomussalmi kuuluu Pohjois-Pohjanmaan vakuutuspiiriin (palvelupiste Suomussalmella). Väestö ja työvoima Kunnan väkiluvun kehitys ja Tilastokeskuksen ennuste vuoteen 2040 VÄESTÖ VÄESTÖENNUSTE Lähde: Tilastokeskus Kunta Asukasluku Asukasluvun Väestöennuste Väestöennuste Väestöennuste vuosimuutos (%) Kuhmo , Sotkamo , Suomussalmi , Koko maa , Kainuu , Kainuu ilman Vaalaa , Vaalan kunta siirretään Kainuun maakunnasta Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan vuoden 2016 alusta. 16

15 Suomussalmen väestö 31.12: Vuonna Asukasta * * * * *oma ennuste Väestö ikäryhmittäin Vuosi * 2016* 2017* 2018* % osuus 0 6 v % 4,5 % 4,4 % 4,4 % 4,5 % 4,4 % 4,4 % 4,3 % 4,3 % 4,3 % 7 64 v % 69,9 % 69,3 % 68,2 % 67,0 % 65,7 % 64,5 % 63,5 % 62,1 % 60,9 % v % 12,5 % 13,1 % 14,0 % 14,7 % 15,5 % 16,7 % 17,2 % 18,5 % 19,7 % v % 9,9 % 9,7 % 9,8 % 9,9 % 10,3 % 10,0 % 10,3 % 10,3 % 10,4 % Yli 85 V % 3,1 % 3,4 % 3,6 % 3,9 % 4,1 % 4,4 % 4,7 % 4,7 % 4,8 % Yhteensä muutos/as %-muutos -1,9-2,3-1,5-1,7-2,0-2,3-2,1-2,0-1,9 Lähde: Tilastokeskus *ennuste Tilastokeskuksen ennusteen mukaan väestön vähenee noin 2 %:n vuosivauhdilla. Vuonna 2015 väkiluku on syyskuun loppuun mennessä alentunut 110 henkeä eli 1,3 %. Edellisen vuoden vastaavana aikana väkiluku oli alentunut 160 henkeä eli 1,85 %. Väestörakenteen kehityssuunta on edelleen vinoutumassa. Lasten ja työikäisten määrä laskee koko väestön määrää nopeammin. 65-vuotiaiden osuus väestöstä kasvaa noin prosentin vuosivauhtia. Vuoden 2014 lopussa yli 65-vuotiaiden osuus oli 29,9% (koko maassa keskimäärin 19,9 %). Vanhempien ikäryhmien osuus nousee edelleen eli yli 75-vuotiaiden osuus oli 14,4 % vuonna lapsia syntyi Suomussalmella Vuonna *ennuste * 17

16 Väestöllinen huoltosuhde Väestöllinen huoltosuhde kuvaa, paljonko on lapsia ja vanhuksia 100 työikäistä kohden. Väestöllinen (demografinen) huoltosuhde on alle 15-vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden määrän suhde vuotiaiden määrään. Asukasluku, työvoima ja työllisyys keskimäärin Suomussalmi Koko väestö Työvoima Työlliset Työttömät Työvoiman ulkopuolella Asukasluku, työvoima ja työllisyys keskimäärin Lähde: Tilastokeskus Työvoima: Työllinen: Työtön: kaikki vuotiaat, jotka vuoden viimeisellä viikolla olivat työllisiä tai työttömiä kaikki vuotiaat, jotka vuoden viimeisellä viikolla olivat ansiotyössä eivätkä olleet työttömänä työnhakijana työvoimatoimistossa tai suorittamassa varusmies- tai siviilipalvelua vuoden viimeisenä päivänä työttömänä olleet vuotiaat 18

17 Elinkeinorakenne Suomussalmi Elinkeinorakenne (kunnassa olevien työpaikkojen lukumäärä) Lähde: Tilastokeskus Suomussalmi Kainuu Koko maa % lkm % lkm % lkm % Alkutuotanto , , ,4 Jalostus , , ,6 Palvelut , , ,8 Tuntematon 31 1, , ,2 Yhteensä , , Yritystoimipaikat v kunnassa: 439 Työllinen työvoima Suomussalmi Lähde: Tilastokeskus Alueen työlliset lkm % lkm % Maa- ja metsätalous , ,6 Jalostus , ,3 Palvelut , ,1 Tuntematon 31 1,0 28 1,0 Yhteensä

18 2.2 Suomussalmen kunnan toimintastrategia ja organisaatio 1. SUOMUSSALMEN KUNNAN ARVOT 2. TOIMINTA-AJATUS 3. VISIO YHTEISÖLLISYYS Suomussalmen kunta edistää asukkaidensa keskinäistä vuorovaikutusta, välittämistä ja yhteistoimintaa sekä toivottaa tervetulleiksi kuntayhteisön uudet asukkaat ja ajatukset kunnan kehittämiseksi. MUUTOSVALMIUS Tiedostamme, että muutos on jatkuvaa. Olemme yhteisönä ja yksilöinä halukkaita, valmiita ja kykeneviä muutokseen muutos on mahdollisuus ja uuden alku. KESTÄVÄ KEHITYS Suomussalmen kunta toimii ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. SIVISTYS Kunta kohottaa kuntalaisten elämän laatua ja tiedon tasoa luomalla hyvät edellytykset laadukkaalle koulutukselle, varhaiskasvatukselle ja vapaa-ajan harrastustoiminnalle. Kunta innostaa kaikenikäisiä kuntalaisia elinikäiseen itsensä kehittämiseen ja monipuoliseen liikkumiseen päämääränä aktiivinen, omatoiminen ihminen. KANNUSTAVUUS Tuemme yrittäjyyttä ja toinen toistamme toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla, jotta asetetut tavoitteet saavutetaan. Uskomme tulevaisuuteen, motivoimme toisiamme ja vahvistamme luovuutta. Suomussalmen kunta järjestää laadukkaita, hyvinvointia edistäviä palveluja ja luo edellytyksiä elinvoimaiselle toimintaympäristölle ja yritystoiminnalle, jotta kuntalaiset saavuttavat mahdollisimman hyvän ja turvallisen elämän. Neljän vuodenajan Suomussalmi on taloudeltaan vakaa yritys- ja kulttuurikunta sekä yhteistyökykyinen Ylä-Kainuun keskus, jossa on myönteinen väestökehitys. 20

19 2.2.1 Yhteiset tavoitteet KUNNAN ELINVOIMAN KEHITTÄMINEN 1. Elinvoimainen ja uudistuva elinkeinoelämä 2. Saavutettava, toimivien palvelujen ja hyvän ympäristön sekä yhteistyön kunta 3. Hyvinvoiva Suomussalmi 4. Hyvä Suomussalmi-kuva Suomussalmen kunnan elinvoimaohjelma on hyväksytty kunnanvaltuustossa Elinvoimaohjelman perustana on Kainuun Liiton hyväksymä Kainuuohjelma, joka ohjaa Kainuun maakunnan kehityksen suuntaa ja strategisia tavoitteita vuoteen 2035 sekä valittuja kehittämistoimenpiteitä vuosille Kainuu-ohjelman tavoitteet rakentuvat loogisesti siten, että 1) elinvoimaa lisäävällä ja uudistavalla elinkeino- ja työllisyyspolitiikalla, 2) toimivalla aluerakenteella ja luontevalla yhteistyöllä sekä toimivilla palveluilla lisätään 3) kainuulaisten hyvinvointia. Kaikki tämä heijastuu positiiviseksi kuvaksi luovuuden, rohkeuden, myönteisyyden ja yrittäjyyden maakunnasta. TALOUS 1. Kunnan taloutta hoidetaan kestävällä tavalla. 2. Vuosikatteen on riitettävä poistojen kattamiseen. 3. Toimintakulut sopeutetaan vuosikatetavoitteeseen ja niitä voidaan kasvattaa vain tulorahoituksen kasvun verran. 4. Investoinnit mukautetaan kunnan talouteen ja kehitykseen. 5. Maksuja ja taksoja korotetaan ainakin kustannustason nousua vastaavasti. 6. Kunnallisveroprosentti on korkeintaan yhden prosenttiyksikön koko maan keskiarvoa suurempi. 7. Lainarahoitusta käytetään tarvittaessa työllisyyttä ylläpitäviin tai lisääviin taikka käyttötalouden säästöjä tuoviin investointeihin. TYÖYHTEISÖN KEHITTÄMINEN 1. Parannamme osaamista ja tuemme motivaatiota 2. Kehitämme johtamista ja yhteistyötä 3. Parannamme työhyvinvointia 4. Varmistamme uusien osaajien saannin 21

20 TYÖYHTEISÖN KEHITTÄMISPERIAATTEET (Painopisteet) Painopisteet Vuositavoitteet Mittarit/arviointikriteerit Parannamme osaamista ja tuemme motivaatiota * toimintaympäristön muutosten ja asiakkaiden tarpeiden mukaisesti * kehittäen arviointia * ylläpitäen ja kehittäen ammattitaitoa * valmentautumalla uusien haasteiden vastaanottamiseen ja elinikäiseen oppimiseen * työtämme arvostaen * tukien palvelussuhteen jatkuvuutta * palkkausjärjestelmää kehittäen * esimiestyötä kehittäen 1. Arviointimenetelmän kehittäminen 2. Henkilöstöä koskevien asioiden osaamisen ja tietämyksen lisääminen 3. Henkilöstövoimavarojen raportoinnin kehittäminen 1. Valmis mennessä 2. Sisäistä koulutusta 4 kertaa/vuosi 3. Uusi henkilöstöraportointimalli valmis Kehitämme johtamista ja yhteistyötä * toisiamme arvostaen * ottaen huomioon eri-ikäiset työntekijät * ottaen vastuuta ja olemalla avoimia * parantaen työtapoja ja tuloksellisuutta * antaen kannustavaa ja kehittävää palautetta * parantaen tiedonkulkua Parannamme työhyvinvointia * mielekkäällä työllä sekä viihtyisällä ja turvallisella työympäristöllä * huolehtien yhdessä työilmapiiristä * käyttäen henkilöstövoimavaroja tarkoituksenmukaisesti * kannustaen henkilökohtaisen toimintakyvyn ylläpitämiseen. Varmistamme uusien osaajien saannin * kehittäen Suomussalmen kuntaa hyvänä työnantajana * markkinoiden Suomussalmea kodikkaana ja turvallisena asuinympäristönä, jossa on hyvät palvelut ja kohtuulliset kustannukset * edistäen työn ja perhe-elämän yhteensovittamista * turvaten hiljaisen tiedon siirto uusille työntekijöille 1. Yhteisöllisyyden ja vuorovaikutuksen vahvistaminen 2. Eri-ikäisten johtamisen periaatteiden luominen 3. Intranetin kehittäminen 1. Tasa-arvosuunnitelman ja yhdenvertaisuussuunnitelman päivittäminen uuden lainsäädännön mukaiseksi 2. Tyhy ohjelman päivittäminen 1. Tarjotaan koululaisille kesätyöpaikkoja ja TET -harjoittelupaikkoja sekä opiskelijoille harjoittelupaikkoja 2. Rekrytointiyhteistyön kehittäminen 1. Toimenpidesuunnitelma valmis vuoden 2016 aikana. 2. Valmis mennessä 3. Asiat ajan tasalla ja helposti löydettävissä 1. Valmis mennessä 2. Valmis mennessä 1. Kaikki 9.-luokkalaiset saavat kesätyösetelin Resurssien mukaan. 2. Osallistutaan Kainuu Connection - hankkeeseen 22

21 2.2.2 Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen Terveydenhuoltolain (1326/2010) 12 velvoittaa kunnat seuraamaan asukkaidensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin. Kunnan on seurattava myös palveluissaan toteutettuja toimenpiteitä, joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin. Valtuustokausittain valmistellaan laaja hyvinvointikertomus. Vuosittain valtuustolle raportoidaan kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä. Hyvinvointikertomus laaditaan kunnassa eri vastuualueiden yhteistyönä. Sen valmistelu on osa kunnan strategiatyötä sekä talouden ja toiminnan suunnittelua. Valtuusto hyväksyy Suomussalmen hyvinvointikertomuksen. Ensimmäinen laaja hyvinvointikertomus hyväksyttiin valtuustokaudelle Hyvinvointikertomuksessa 2015 tarkastellaan vuosia Vertailualueiksi on valittu Sotkamo, Kuhmo, Pudasjärvi, Nivala, Pedersören kunta, Kainuu ja koko maa. NYKYTILAN ARVIOINTI Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima Indikaattori Nivala Suomussalmi Pudasjärvi Sotkamo Kuhmo Arvo Muutos Pedersöre Kainuu Koko maa Väestö (2014) Huoltosuhde, demografinen (2014) 69,9 63,7 72,2 74,6 74,7 68,2 63,7 57,1 Väestöennuste 2030 (2012) Kuntien välinen nettomuutto / 1000 asukasta (2014) Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä / 1000 asukasta (2014) Lapsiperheet, % perheistä (2014) Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä (2014) Yhden hengen asuntokunnat, % asuntokunnista (2014) ,5 21,6 18,7 18,5 6,8 17,3 23,7 56,7 28,1 36, ,1 43, ,7 38,9 19,7 16,6 18,8 17,1 15,9 6,3 19,6 20,8 42,2 38,5 43, ,4 22,1 42,6 41,9 Työlliset, % väestöstä (2013) 31,3 39,1 33,1 30,6 36,1 45,5 36,2 42,2 Koulutustasomittain (2014)

22 Suomussalmen väestö vähenee edelleen noin kahden prosentin vuosivauhtia asukasluku oli Väestöennusteen mukaan Suomussalmella on vuonna 2030 enää 6798 asukasta. Se on miltei viidenneksen nykyistä vähemmän ja yli kolmasosa koko Kainuun ennustetusta väestökadosta. Vuoteen 2030 ulottuva väestöennuste näyttää Suomussalmen osalta heikommalta kuin vertailualueilla, paitsi Kuhmossa ja Pudasjärvellä, jossa ennusteen mukaan väkiluku pysynee samana kuin Suomussalmella. Ennuste on laskettu vuonna Tilastokeskuksessa laaditaan kunnittaisia väestöennusteita kolmen vuoden välein. Kertoimet on laskettu viime vuosien väestökehityksen perusteella. Kunnan nettomuutto on positiivinen, jos alueelle on muuttanut enemmän kuin alueelta on muuttanut pois. Suomussalmelta muutetaan muihin vertailukuntiin ja koko maahan verrattuna enemmän pois kuin kuntaan muuttaa uusia asukkaita. Poikkeus oli vuosi 2009, jolloin nettomuutto oli lähellä nollaa mutta laski sen jälkeen taantumaa edeltäneelle tasolle, noin -10 per 1000 asukasta. Väestön määrä on vähentynyt vuosina melkein 850 henkilöllä. Huoltosuhde ilmaisee, kuinka monta alle 15-vuotiasta ja 65 vuotta täyttänyttä on sataa vuotiasta työikäistä kohti. Mitä enemmän on lapsia ja/tai eläkeikäisiä, sitä korkeampi huoltosuhteen arvo on. Suomussalmen huoltosuhde 66,9 on noussut koko tarkastelujakson ajan, samoin kuin kaikilla vertailualueilla. Suomussalmen luku ei ole vertailujoukon huonoin, mutta yli keskiarvojen. Kainuun kunnissa huoltosuhdetta nostaa 65 vuotta täyttäneet. Vuonna 2013 työllisten määrä laski kaikissa vertailukohteissa ja koko maassa 42,2 %:iin väestöstä. Suomussalmen lukema laski eniten, 34,1 %:sta 31,3 %:iin. Se on viitisen prosenttiyksikköä alle Kainuun keskiarvon. Koulutustasomittain kuvaa väestön koulutustasoa, joka on mitattu laskemalla perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräinen pituus henkeä kohti. Väestön koulutustasoa osoittava mittain kuvaa väestöryhmän koulutustasoa koulutuspituudella. Esimerkiksi koulutustasoluku 246 osoittaa, että teoreettinen koulutusaika henkeä kohti on 2,5 vuotta peruskoulun suorittamisen jälkeen. Koulutustaso nousee tasaisesti kaikissa vertailukohteissa tarkastelujaksolla. Suomussalmen lukema 259 on joukon toiseksi huonoin, vain Pudasjärvi jää sen alle. Valtakunnallinen keskiarvo on 355. Sen perusteella suomalaiset kouluttautuvat keskimäärin noin 3,5 vuotta peruskoulun jälkeen. Se on vuosi enemmän kuin suomussalmelaisten kohdalla. Lapsiperheitä Suomussalmella on prosentuaalisesti perheistä vähemmän kuin vertailualueilla. Vain Kuhmossa lapsiperheiden määrä on samansuuntainen kuin Suomussalmella. Noin joka viides lapsiperhe on yksinhuoltajaperhe Suomussalmella. Se on vertailukunnista eniten mutta Kainuun keskiarvoa. Koko maassa luku on vielä suurempi. Kaikki ikäryhmät Indikaattori Äänestysaktiivisuus kuntavaaleissa, % (2012) Kelan sairastavuusindeksi, ikävakioitu (2014) Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset /1000 asukasta (2013) Gini-kerroin, käytettävissä olevat tulot (2013) Kunnan yleinen pienituloisuusaste (2013) Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) kunnan strategisessa johtamisessa, pistemäärä (2013) Nivala Suomussalmi Pudasjärvi Sotkamo Kuhmo Arvo Muutos Pedersöre Kainuu Koko maa 54, ,6 57,3 57,6 75,3 54,5 58,2 126,5 115,3 126,3 138,1 118,6 84, ,7 9,5 7 6,2 5,7 2,6 9,2 7 22,8 24,3 23,3 22,6 22,8 22,4 23,7 27,6 16,8 13,9 17,7 20,6 17,4 7,9 15,9 13,

23 Osallisuutta kuvaava indikaattori on äänestysaktiivisuus kunnallisvaaleissa. Kainuussa äänestysprosentti oli vuonna 2012 korkeampi kuin edellisissä kunnallisvaaleissa vuonna Muualla maassa äänestysaktiivisuus laski. Noususta huolimatta äänestysprosentti jäi 54,5:een, joka on huomattavasti alhaisempi kuin vertailukunnista Pedersöressä, jossa kolme neljästä äänioikeutetusta käy äänestämässä. Sähköisen hyvinvointikertomuksen mittaristo ei seuraa äänestysaktiivisuutta valtiollisissa vaaleissa. Ikävakioitu Kelan sairastavuusindeksi ilmaisee jokaiselle Suomen kunnalle lasketun indeksin avulla miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (= 100). Indeksi perustuu kolmeen rekisterimuuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuuteen väestöstä. Vertailukunnista Pedersören 84,7 jää alle sadan eli siellä ollaan valtakunnallista keskiarvoa terveempiä. Suomussalmen indeksi laski hieman vuonna 2014, jolloin päästiin jo Kuhmon kanssa samaan. Suomussalmen lukema on tarkastelujaksolla vaihdellut välillä Pudasjärven luku on vielä suurempi 138,1 vuonna 2014, mutta muut vertailukunnat ovat näiden alapuolella arvojen vaihdellessa välillä Poliisin tietoon tulleiden henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten lukumäärä nousi Suomussalmella vuosina Tuorein lukema on kuitenkin laskusuuntainen ja osoittaa, että kuntalaisten turvallisuus on parantunut. Lukema on vertailualueen toiseksi pienin ja alle keskiarvojen. Gini-kerroin on yksi yleisimmin käytetyistä tuloerojen mittareista. Mitä suuremman arvon Gini-kerroin saa, sitä epätasaisempi tulonjako on. Työllisyys ja työttömyys ovat keskeisimmät tuloeroihin vaikuttavat tekijät. Hyvin suurten tuloerojen katsotaan heikentävän sosiaalista koheesiota, luottamusta ja liikkuvuutta, joiden heikkenemisellä on negatiivisia vaikutuksia väestön hyvinvointiin ja talouteen. Suomussalmella tuloerot eivät ole niin suuria kuin Suomessa keskimäärin. Gini-kertoimessa tapahtunut muutos ylöspäin kuvastaa tuloerojen kasvua. Muista poiketen Suomussalmen kerroin ei noussut vuoden takaisesta. Kunnan yleinen pienituloisuusaste on laskenut edelleen ollen 16,8 % vuonna Se on hieman yli Kainuun keskiarvon ja noin 3 prosenttiyksikköä enemmän kuin koko maan keskiarvo. Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Indikaattori Ei yhtään läheistä ystävää, % 8. ja 9. luokan oppilaista (2013) Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % 8. ja 9. luokan oppilaista (2013) Vanhemmuuden puutetta, % 8. ja 9.luokan oppilaista (2013) Ahtaasti asuvat lapsiasuntokunnat, % kaikista lapsiasuntokunnista (2014) Nivala Suomussalmi Pudasjärvi Sotkamo Kuhmo Arvo Muutos Pedersöre Kainuu Koko maa 11,6 6,2 9,8 8,1 9,7 4,5 9,8 8,4 26,3 18,5 16,2 21,8 23,1 21,3 20,4 15,9 20,2 15,7 24,2 18,4 22,3 22,2 19,4 18,6 28,8 31,1 26,8 43,3 39,6 30,6 28,8 29,6 Lasten pienituloisuusaste (2012) 17,6 11,4 17,6 27,5 19,9 9,5 16,1 14,3 Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaat vuoden aikana / 1000 alle 18-vuotiasta (2014) ,8 107,4 118,1 94,7 30,8 90,4 74,4 Iso osa lasten, varhaisnuorten ja lapsiperheiden terveyden ja hyvinvoinnin tilaa kuvaavista indikaattoritiedoista saadaan kouluterveyskyselystä, joka tehdään 8. ja 9. luokan oppilaille. Tuorein käytettävissä oleva kyselytieto on vuodelta Tulokset ovat huolestuttavia Suomussalmen osalta. Elämänlaatua kuvaava indikaattori on heikompi kuin vertailukunnissa. Vuonna 2011 kouluterveyskyselyssä 8,1 % vastasi, ettei heillä ole yhtään läheistä ystävää, jonka kanssa voi keskustella luottamuksellisesti omista asioista. Se on vähemmän kuin vuonna 2009 (11,8 %) ja parempi tulos kuin Kainuun tai Suomen keskiarvo. Vuonna 2013 tilanne on taas huonontunut, ja 11,6 % koki ystävyyden puutetta. Lukema on vertailualueen korkein. Jyrkkä muutos huonompaan suuntaan on tapahtunut terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi kokeneiden oppilaiden määrässä näin arvioi 26,3 % eli joka neljännes yläkoululainen. Tässäkin Suomussalmen lukema on korkein. Vuonna 2011 kouluterveyskyselyyn vastanneista suomussalmelaisista koululaisista 15,2 % koki terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi. Luku oli alle keskiarvojen. 25

24 Vuodesta 2013 alkaen Kainuussa on tilastoitu kuntakohtaisesti kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkuuksia. Suomussalmen lukema on kahtena peräkkäisenä vuonna ollut suunnilleen sama, kun joissain vertailukohteissa on ollut rajuja heittelyitä lukemassa, esim. Pudasjärvellä. Iso luku kertoo palvelun tarpeesta mutta toisaalta myös sen käytettävyydestä. Nuoret ja nuoret aikuiset Indikaattori Ei yhtään läheistä ystävää, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2011) Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyys-eläkettä saavat vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (2014) Kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2011) Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (2013) Koulun fyysisissä työoloissa puutteita, % lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoista (2011) Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (2013) Suomussalmi Pudasjärvi Sotkamo Kuhmo Arvo Muutos Nivala Pedersöre Kainuu Koko maa 12, ,6 7,1 7,4 1,8 0,9 1,3 2,1 1,4 0,8 1,2 1 25,8 13, ,7 25,9 18,5 17,1 8,2 5,1 9 11,8 9,1 6,4 8,1 9, , ,6 48,1 30,7 41,7 3,7 2 5, ,7 3,4 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden vuotiaiden määrässä on ollut vaihtelua. Suomussalmella määrä laski, kun taas Kainuun keskiarvo nousi. Lukemat ovat nyt samat. Myös valtakunnallinen luku nousi. Vaikka koulutuksen ulkopuolelle jääneiden vuotiaiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä on kasvanut hieman, Suomussalmen tilanne on Kainuun keskitasoa ja parempi kuin koko maassa. Luku on pysytellyt muutaman vuoden noin 8 prosentin tietämillä. Vuonna 2013 vertailukohteiden lukemat laskivat. Huonoin tilanne on Pudasjärvellä, jossa tämä luku on ollut vuonna 2009 jopa 16,9 %, mistä se on tullut alaspäin jo 11,8 %:iin. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saaneiden vuotiaiden osuus kääntyi laskuun, mutta edelleen Suomussalmen tilanne on Pudasjärven ohella vertailujoukon huonoin. Lukiolaisille vuonna 2011 tehdyn kyselyn mukaan 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden elämänlaadun voidaan katsoa parantuneen, koska useampi lukiolainen on kokenut läheistä ystävyyttä verrattuna aiempiin kyselyihin. Sen sijaan yhä useampi lukiolainen kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi. Molemmissa indikaattoreissa ollaan yli maakunnallisen ja valtakunnallisen keskiarvon. Koulun työolot ovat kuitenkin parantuneet. Vuonna 2007 kyselyyn vastanneista lukion oppilaista 52,9 % oli havainnut koulun fyysisissä työoloissa puutteita. Vuonna 2011 näin vastasi enää 22 % lukiolaisista. Kainuussa toimii kuntien yhteinen nuorisovaltuusto. 26

25 Työikäiset Indikaattori Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneet vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä (2013) Työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (2013) Vaikeasti työllistyvät (rakennetyöttömyys), % vuotiaista (2014) Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (2013) Suomussalmi Pudasjärvi Sotkamo Kuhmo Arvo Muutos Nivala Pedersöre Kainuu Koko maa 17,9 19,6 17, ,2 17, ,7 15,6 11,5 14,3 17,7 10,8 6 12,8 8 8,3 5,5 10,2 6,2 4,3 1,4 7,2 5,3 1,4 1,4 1,9 1,4 1,4 0,2 1,6 2,2 Työikäisten suomussalmelaisten terveyttä ja hyvinvointia kuvaavat mittarit osoittavat alueellisten erojen säilyneen samana. Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneiden vuotiaiden määrä on jyrkän nousun jälkeen laskenut jyrkästi lukeman ollessa 17,9 / 1000 vastaavanikäistä (vuotta aiemmin 27,2 / 1000). Vuonna 2013 samassa ikäryhmässä työkyvyttömyyseläkettä saavien suomussalmelaisten määrä oli 15,6 %. Lukema on pysynyt melko samoissa jo monta vuotta, mutta on yli Kainuun keskiarvon ja selvästi huonompi kuin koko maan lukema. Vaikeasti työllistyvien vuotiaiden määrä nousi rajusti kaikilla paitsi Pedersören kunnassa ja Pudasjärvellä. Vaikeasti työllistyvien ryhmään luetaan pitkäaikaistyöttömät, rinnasteiset pitkäaikaistyöttömät, toimenpiteeltä työttömäksi jääneet ja toimenpiteeltä toimenpiteelle siirtyneet. Vaikeasti työllistyvien osuus työikäisistä kuvaa rakenteellista työttömyyttä. Suomussalmen 8,3 % on enemmän kuin Kainuussa (7,2 %) tai koko maassa (5,3 %) keskimäärin. Vertailukunnista ainoastaan Kuhmossa tilanne on Suomussalmea huonompi. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat vähenivät vuonna 2012 alle 2 prosenttiin vastaavanikäisestä väestöstä. Ensimmäistä kertaa tarkastelujaksolla Suomussalmen lukema 1,6 % alitti Kainuun keskiarvon 1,7 %. Lasku jatkui Pedersören kunnassa luku oli edelleen pienin, mutta Kuhmoa lukuun ottamatta kaikki muut vertailukunnat olivat samassa 1,4 %:ssa. Kainuun keskiarvo oli 1,6 % ja koko maan 2,2 %. 27

26 Ikäihmiset Indikaattori Suomussalmi Pudasjärvi Sotkamo Kuhmo Arvo Muutos Nivala Pedersöre Kainuu Koko maa Dementiaindeksi, ikävakioitu (2010) 138,6 93,1 114,4 106,7 136,9 79,8 127,4 100 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä, % vastaavanikäisestä väestöstä (2014) Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä (2013) Täyttä kansaneläkettä saaneet 65 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä (2013) Säännöllisen kotihoidon piirissä olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä väestöstä (2014) 67,6 67,2 68,5 71,9 75, , ,2 91,4 92,7 89,5 87,3 87,4 90,4 90,3 3,5 3,2 2,7 3,6 2,5 1,2 2,9 2,6 8, ,3 17,6 17,7 10,2 12,5 11,8 Täyttä kansaneläkettä saavien osuus osoittaa pienituloisuutta eläkeikäisessä väestössä. Täyden kansaneläkkeen saajia ovat henkilöt, joilla on vain vähän tai ei lainkaan ansioeläkkeitä. Tämä lukema on Suomussalmella parantunut tarkastelujaksolla. Vertailukohteissa kehitys on ollut samansuuntainen. Eläkeikäisten tulotaso on siis parantunut, mutta on edelleen vertailukohteita huonompi. Huonoimmassa tilanteessa ollut Pudasjärvi on laskenut jo melkein samaan kuin Suomussalmi. Pedersören lukema on pysynyt tasaisena ja on selkeästi muita alhaisempi. 75 vuotta täyttäneistä suomussalmelaisista kotona asuu 90 %. Määrä on vaihdellut tarkastelujaksolla %:ssa. Kahden viimeisimmän arvon välillä on ollut laskua. Tuorein luku on alle keskiarvojen, jotka ovat nousseet. Säännöllisen kotihoidon piirissä 75 vuotta täyttäneistä oli 8,3 %, mikä on vertailussa vähiten ja laskenut vuoden 2010 huippulukemasta 17,7 %. Tämä indikaattoritieto perustuu yhden päivän, , asiakasmääriin. Kunnassa toimii vanhusneuvosto. 28