Suomussalmi: Laaja hyvinvointikertomus Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät):

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomussalmi: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016. Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät):"

Transkriptio

1 Suomussalmi: Laaja hyvinvointikertomus Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät): Suomussalmen kunnan hyte-ryhmänä toimii johtoryhmä. Siihen kuuluvat kunnanjohtaja Asta Tolonen, hallintojohtaja Aila Virtanen, sivistysjohtaja Sirpa Mikkonen, tekninen johtaja Antti Westersund, talousjohtaja Matti Mulari sekä elinkeinoasiamies Hannu Leinonen. Kunnan hyte-koordinaattorina ja sähköisen hyvinvointikertomuksen pääkäyttäjänä toimii hallintosihteeri Anna Tolonen, joka osallistuu hyte-ryhmän kokouksiin. Hyvinvointikertomuksen tarkastelujaksoksi hyte-ryhmä päätti aina kuusi vuotta taaksepäin. Tässä kertomuksessa käsitellään siis vuosia Vertailukunnat ja -alueet ovat: Sotkamo, Kuhmo, Pudasjärvi, Nivala, Pedersören kunta sekä Kainuu ja Koko maa. OSA I PÄÄTTYVÄN VALTUUSTOKAUDEN ARVIOINTI 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi Yhteenveto ja johtopäätökset havainnoista ja arvioinneista Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima Suomussalmen suuri huolenaihe on väestön määrän väheneminen. Väestö vähenee jopa yli kahden prosentin vuosivauhtia. Väestöennusteen mukaan Suomussalmella on vuonna 2030 enää 6798 asukasta. Se on noin kaksi tuhatta vähemmän kuin , jolloin kunnassa oli 8813 asukasta. Se on kolmasosa koko Kainuun ennustetusta väestökadosta. Vuoteen 2030 ulottuva väestöennuste näyttää Suomussalmen osalta heikommalta kuin vertailualueilla, paitsi Kuhmossa ja Pudasjärvellä, jossa ennusteen mukaan väkiluku pysynee samana kuin Suomussalmella. Ennuste on laskettu syyskuussa Tilastokeskuksessa laaditaan kunnittaisia väestöennusteita kolmen vuoden välein. Kertoimet on laskettu viime vuosien väestökehityksen perusteella. Kunnan nettomuutto on positiivinen, jos alueelle on muuttanut enemmän kuin alueelta on muuttanut pois. Suomussalmelta muutetaan muihin vertailukuntiin ja koko maahan verrattuna enemmän pois kuin kuntaan muuttaa uusia asukkaita. Poikkeus oli vuosi 2009, jolloin nettomuutto oli lähellä nollaa, mutta laski sen jälkeen taantumaa edeltäneelle tasolle noin -10:een per 1000 asukasta. Väestön määrä on vähentynyt vuosina reilulla 800 henkilöllä. Huoltosuhde ilmaisee, kuinka monta alle 15-vuotiasta ja 65 vuotta täyttänyttä on sataa vuotiasta työikäistä kohti. Mitä enemmän on lapsia ja/tai eläkeikäisiä, sitä korkeampi huoltosuhteen arvo on. Suomussalmen huoltosuhde 63,5 on vuoteen 2011 verrattuna noussut, samoin kuin kaikilla vertailualueilla. Suomussalmen luku ei ole vertailujoukon huonoin, mutta yli keskiarvojen. 1

2 Vuonna 2011 työllisten määrä oli koko maassa 43,6 % väestöstä. Ainoastaan Pedersören kunnassa päästiin sen yli 45,6 prosenttiin. Suomussalmen lukema oli 34,8 %. Se on kolmisen prosenttiyksikköä alle Kainuun keskiarvon. Koulutustasomittain kuvaa väestön koulutustasoa, joka on mitattu laskemalla perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräinen pituus henkeä kohti. Väestön koulutustasoa osoittava mittain kuvaa väestöryhmän koulutustasoa koulutuspituudella. Esimerkiksi koulutustasoluku 246 osoittaa, että teoreettinen koulutusaika henkeä kohti on 2,5 vuotta peruskoulun suorittamisen jälkeen. Koulutustaso on noussut kaikissa vertailukohteissa tarkastelujaksolla. Suomussalmen lukema 248 on joukon toiseksi huonoin, vain Pudasjärvi jää sen alle. Valtakunnallinen keskiarvo on 340. Sen perusteella suomalaiset kouluttautuvat keskimäärin noin 3,5 vuotta peruskoulun jälkeen. Se on vuosi enemmän kuin suomussalmelaisten kohdalla. Lapsiperheitä Suomussalmella on prosentuaalisesti perheistä vähemmän kuin vertailualueilla. Vain Kuhmossa lapsiperheiden määrä on samansuuntainen kuin Suomussalmella. Yksinhuoltajaperheiden osuus on suurempi kuin vertailukunnissa, mutta laajempiin vertailukohteisiin nähden Suomussalmen lukema on alle keskiarvon. Kaikki ikäryhmät Osallisuutta kuvaava indikaattori on äänestysaktiivisuus kunnallisvaaleissa. Kainuussa äänestysprosentti oli vuonna 2012 korkeampi kuin edellisissä kunnallisvaaleissa vuonna Muualla maassa äänestysaktiivisuus laski. Noususta huolimatta äänestysprosentti jäi 54,5:een, joka on huomattavasti alhaisempi kuin vertailukunnista Pedersöressä, jossa kolme neljästä äänioikeutetusta käy äänestämässä. Ikävakioitu Kelan sairastavuusindeksi ilmaisee jokaiselle Suomen kunnalle lasketun indeksin avulla miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (= 100). Indeksi perustuu kolmeen rekisterimuuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuuteen väestöstä. Vertailukunnista Pedersöre jää alle sadan eli siellä ollaan valtakunnallista keskiarvoa terveempiä. Suomussalmen lukema on tarkastelujaksolla vaihdellut välillä Pudasjärven luku on vielä suurempi, mutta muut vertailukunnat ovat näiden alapuolella arvojen vaihdellessa välillä Poliisin tietoon tulleiden henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten lukumäärä on Suomussalmella noussut vuodesta 2009 lähtien ja palannut vuoden 2008 tasolle. Se on alle Kainuun keskiarvon, mutta melko lähellä valtakunnallista keskiarvoa. Kuntalaisten turvallisuus on hieman huonontunut, mutta vielä kohtalaisen hyvä alueellisesti tarkasteltuna. Gini-kerroin on yksi yleisimmin käytetyistä tuloerojen mittareista. Mitä suuremman arvon Gini-kerroin saa, sitä epätasaisempi tulonjako on. Työllisyys ja työttömyys ovat keskeisimmät tuloeroihin vaikuttavat tekijät. Hyvin suurten tuloerojen katsotaan heikentävän sosiaalista koheesiota, luottamusta ja liikkuvuutta, joiden heikkenemisellä on negatiivisia vaikutuksia väestön hyvinvointiin ja talouteen. Suomussalmella tuloerot eivät ole niin suuria kuin Suomessa keskimäärin. Kunnan yleinen pienituloisuusaste on laskenut vuoden 2007 arvosta 20,7 % ollen 18,2 % vuonna Se on hieman yli Kainuun keskiarvon ja noin 3 prosenttiyksikköä enemmän kuin koko maan keskiarvo. Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Lasten, varhaisnuorten ja lapsiperheiden terveyden ja hyvinvoinnin tilaa kuvaavat indikaattorit näyttävät kaikki positiivista muutosta Suomussalmen kunnassa. Vertailukuntiin nähden tilanne on melkein kaikissa parempi tai merkittävää eroa ei ole. Ainoastaan elämänlaatua kuvaava indikaattori on heikompi kuin vertailukunnissa. Vuonna 2011 kouluterveyskyselyssä 8,1 % 8. ja 9. luokan oppilaista vastasi, ettei heillä ole yhtään läheistä ystävää, jonka kanssa voi keskustella luottamuksellisesti omista asioista. Se on vähemmän kuin vuonna 2009 (11,8 %) ja parempi tulos kuin Kainuun tai Suomen keskiarvo. Oppilaiden omien arvioiden mukaan joka kymmenes luokkalainen kokee olevansa masentunut. Masentuneisuutta mitattiin 12 kysymyksellä, jotka perustuvat Beckin masentuneisuusmittariin. Suomussalmen tilanne on kuitenkin kohentunut edellisistä kyselyistä ja parempi kuin yhdessäkään vertailukohteessa. Vuonna 2011 kouluterveyskyselyyn vastanneista suomussalmelaisista koululaisista 15,2 % koki terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi. Luku on alle keskiarvojen. 2

3 Nuoret ja nuoret aikuiset Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden vuotiaiden määrä on lisääntynyt. Tilanne on keskimääräistä huonompi. Vaikka koulutuksen ulkopuolelle jääneiden vuotiaiden osuus vastaavanikäisestä väestöstä on kasvanut, Suomussalmen on tilanne parempi kuin Kainuussa tai koko maassa. Luku on pysytellyt muutaman vuoden noin 8 prosentin tietämillä. Vertailukunnista huonoin tilanne on Pudasjärvellä, jossa tämä luku on ollut vuonna 2009 jopa 16,9 %. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saaneiden vuotiaiden määrä on niinikään lisääntynyt. Siinäkin ollaan valitettavasti koko ajan keskiarvojen yläpuolella. Lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden elämänlaadun voidaan katsoa parantuneen, koska useampi lukiolainen on kokenut läheistä ystävyyttä verrattuna aiempiin kyselyihin. Sen sijaan yhä useampi lukiolainen kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi. Molemmissa indikaattoreissa ollaan yli maakunnallisen ja valtakunnallisen keskiarvon. Koulun työolot ovat kuitenkin parantuneet. Vuonna 2007 kyselyyn vastanneista lukion oppilaista 52,9 % oli havainnut koulun fyysisissä työoloissa puutteita. Vuonna 2011 näin vastasi enää 22 % lukiolaisista. Työikäiset Työikäisten tilaa kuvaavissa indikaattoreissa on paljon punaista. Monen indikaattorin osalta tilanne on huono verrattuna muihin kuntiin tai keskiarvoihin. Lisäksi kunnan sisällä tilanne on huonontunut. Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneiden vuotiaiden määrä on noussut jyrkästi lukeman ollessa 27,2 / 1000 vastaavanikäistä. Vuonna 2012 samassa ikäryhmässä työkyvyttömyyseläkettä saavien suomussalmelaisten määrä oli 15,5 %. Lukema on pysynyt melko samoissa jo useamman vuoden, mutta on yli Kainuun keskiarvon ja selvästi huonompi kuin koko maan lukema. Parannusta tämän paketin indikaattoreissa on tapahtunut vaikeasti työllistyvien vuotiaiden määrässä. Vaikeasti työllistyvien ryhmään luetaan pitkäaikaistyöttömät, rinnasteiset pitkäaikaistyöttömät, toimenpiteeltä työttömäksi jääneet ja toimenpiteeltä toimenpiteelle siirtyneet. Vaikeasti työllistyvien osuus työikäisistä kuvaa rakenteellista työttömyyttä. Suomussalmen 6,2 % on enemmän kuin Kainuussa (5,5 %) tai koko maassa (4,1 %). Vertailukunnista ainoastaan Kuhmossa tilanne on Suomussalmea huonompi. Ikäihmiset Täyttä kansaneläkettä saavien osuus osoittaa pienituloisuutta eläkeikäisessä väestössä. Täyden kansaneläkkeen saajia ovat henkilöt, joilla on vain vähän tai ei lainkaan ansioeläkkeitä. Tämä lukema on Suomussalmella parantunut tarkastelujaksolla yli 15 prosenttia. Vertailukohteissa kehitys on ollut samansuuntainen. Eläkeikäisten tulotaso on siis parantunut, mutta on edelleen vertailukohteita huonompi. Pedersören lukema on pysynyt tasaisena ja on selkeästi muita alhaisempi. 75 vuotta täyttäneistä suomussalmelaisista kotona asuu 91 %. Määrä on kasvanut tarkastelujaksolla noin 5 prosenttiyksikköä. Suomussalmen arvo on vertailussa kolmanneksi korkein. Säännöllisen kotihoidon piirissä 75 vuotta täyttäneistä on 9,9 %, mikä on vertailussa vähiten ja laskenut vuoden 2010 huippulukemasta 17,7 %. 3

4 2. Keskeiset opit ja evästykset päättyvältä valtuustokaudelta Suomussalmen kunta tukee kuntalaisten hyvinvointia, hyvää elämää ja harrastustoimintaa sekä omatoimista hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä tarjoamalla seuraavia palveluja: Varhaiskasvatus - päiväkodit, perhepäivähoito, kotihoidon kuntalisä Perusopetus ja lukio, ammatillinen koulutus - monimuotoinen perusopetus sekä taajamissa että kylillä, lukiokoulutus, ammatillinen koulutusyksikkö Nuorisopalvelut - Nuorisotalo, Työpaja Hanslankarit, Etsivä nuorisotyö Kianta-Opisto, kulttuuripalvelut, kirjasto - kurssit, tapahtumat, avustukset, aineisto Liikuntapalvelut - Kiannon Kuohut, ohjatut ryhmät, tapahtumat, neuvonta Tekniset ja ympäristöpalvelut - tiet, valaistus, liikuntapaikat, puistot, ranta-alueet, kunnallistekniikka, kehittämishankkeet Työllisyys ja elinkeinot - työpalvelukeskus Miilu, tukityöllistäminen, kesätyöt, yhdistysten työllistämisen tukeminen, 1-4 viikon työllistäminen, kuntouttava työtoiminta - elinkeinopalvelut, kehittäminen Kuntalaisten osallistuminen, demokratia - kyläparlamentti, keskustelutilaisuudet, Kuntalaiset keskiöön -hanke vuodesta 2013 alkaen 4

5 OSA II TULEVAN VALTUUSTOKAUDEN SUUNNITTELU 3. Kuntastrategian painopisteet ja linjaukset Suomussalmen kunnan arvot: * yhteisöllisyys Suomussalmen kunta edistää asukkaidensa keskinäistä vuorovaikutusta, välittämistä ja yhteistoimintaa sekä toivottaa tervetulleiksi kuntayhteisön uudet asukkaat ja ajatukset kunnan kehittämiseksi. * muutosvalmius Tiedostamme, että muutos on jatkuvaa. Olemme yhteisönä ja yksilöinä halukkaita, valmiita ja kykeneviä muutokseen - muutos on mahdollisuus ja uuden alku. * kestävä kehitys Suomussalmen kunta toimii ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. * sivistys Kunta kohottaa kuntalaisten elämän laatua ja tiedon tasoa luomalla hyvät edellytykset laadukkaalle koulutukselle, varhaiskasvatukselle ja vapaa-ajan harrastustoiminnalle. Kunta innostaa kaikenikäisiä kuntalaisia elinikäiseen itsensä kehittämiseen ja monipuoliseen liikkumiseen päämääränä aktiivinen, omatoiminen ihminen. * kannustavuus Tuemme yrittäjyyttä ja toinen toistamme toimimaan parhaalla mahdollisella tavalla, jotta asetetut tavoitteet saavutetaan. Uskomme tulevaisuuteen, motivoimme toisiamme ja vahvistamme luovuutta. Suomussalmen kunnan toiminta-ajatus: Suomussalmen kunta järjestää laadukkaita, hyvinvointia edistäviä palveluja ja luo edellytyksiä elinvoimaiselle toimintaympäristölle ja yritystoiminnalle, jotta kuntalaiset saavuttavat mahdollisimman hyvän ja turvallisen elämän. Suomussalmen kunnan visio vuodelle 2017: Neljän vuodenajan Suomussalmi on taloudeltaan vakaa yritys- ja kulttuurikunta sekä yhteistyökykyinen Ylä-Kainuun keskus, jossa on myönteinen väestökehitys. Kunnan yhteiset tavoitteet: Elinkeinojen kehittäminen 1. Hyvien peruspalvelujen ylläpito ja kehittäminen 2. Koko Kainuun elinkeinoyhteistyön lisääminen 3. Tehokas toimitilojen hankinta ja vanhojen tilojen hyötykäyttö ja jalostus 4. Aktiivinen tonttipolitiikka 5. Yritystoimintaan ja yrittäjyyteen kannustaminen 5

6 6. Koulutukseen ja innovaatioihin panostaminen 7. Kuntamarkkinoinnin lisääminen 8. Yritystoimintaa tukeviin hankkeisiin osallistuminen Kainuun liitto yhdessä kuntien ja muiden sidosryhmien kanssa on laatimassa Kainuun Venäjä -strategiaa Kunnan Venäjä -strategia päivitetään tämän työn valmistuttua. Talous 1. Kunnan taloutta hoidetaan kestävällä tavalla. 2. Vuosikatteen on riitettävä poistojen kattamiseen. 3. Toimintakulut sopeutetaan vuosikatetavoitteeseen ja niitä voidaan kasvattaa vain tulorahoituksen kasvun verran. 4. Investoinnit mukautetaan kunnan talouteen ja kehitykseen. 5. Maksuja ja taksoja korotetaan ainakin kustannustason nousua vastaavasti. 6. Kunnallisveroprosentti on korkeintaan yhden prosenttiyksikön koko maan keskiarvoa suurempi. 7. Lainarahoitusta käytetään tarvittaessa työllisyyttä ylläpitäviin tai lisääviin taikka käyttötalouden säästöjä tuoviin investointeihin. Työyhteisön kehittäminen 1. Parannamme osaamista ja tuemme motivaatiota 2. Kehitämme johtamista ja yhteistyötä 3. Parannamme työhyvinvointia 4. Varmistamme uusien osaajien saannin Sivistyspalveluissa ja teknisissä palveluissa on näistä johdettu vastuualuekohtaiset toimintalinjat ja päämäärät. 6

7 4. Hyvinvoinnin edistämistä tukevat ohjelmat ja suunnitelmat Valtakunnalliset ohjelmat ja asiakirjat: Terveys kansanterveysohjelma Terveys kaikissa politiikoissa -periaate Terveyden edistämisen laatusuositus Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Sivistys, hyvinvointi ja kilpailukyky: Oulun läänin sivistysstrategia 2015 ( ) Kainuun ohjelmat ja suunnitelmat: KAVAKE -hanke (Kainuun varhaiskasvatuksen kehittämisverkosto -hankkeen loppuraportti ja kehittämissuunnitelma) Kainuun lapsi- ja nuorisopoliittinen kehittämisohjelma Kainuun lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Kainuun nuorisotyön strategia Mielellään Kainuussa kaiken ikää - Kainuun mielenterveys- ja päihdestrategia Iän iloinen Kainuu ikääntymispoliittinen strategia Turvallisuussuunnitelma Kainuun ja kainuulaisten turvallisuuden edistämiseksi Kainuun maakunnan liikenneturvallisuussuunnitelma 2009 Kainuun pelastuslaitoksen pelastustoimialueen palvelutasopäätös Kainuun kuntien yhteinen kotouttamisohjelma Suomussalmen ohjelmat ja suunnitelmat: Suomussalmen aamu- ja iltapäivätoiminnan suunnitelma Esiopetuksen suunnitelma Perusopetuksen opetussuunnitelma Perusopetuksen, lukion ja Kianta-Opiston laatukäsikirjat 7

8 Suomussalmen yhteiset nuoret Suomussalmen kuntastrategia Suomussalmen kunnan elinkeinostrategia Suomussalmen kunnan yhdenvertaisuussuunnitelma Suomussalmen liikenneturvallisuussuunnitelma Työnantajana Suomussalmen kunta edistää työntekijöidensä (työ)hyvinvointia seuraavien ohjelmien kautta: - Tasa-arvosuunnitelma - Henkilöstöpoliittinen ohjelma - Henkilöstön työhyvinvointia lisäävä ja edistävä ohjelma - Työterveyshuollon toimintasuunnitelma - Henkilöstön työssäjaksamisen tukiohjelma - Ohjeita häirinnän ja epäasiallisen kohtelun ehkäisyyn ja käsittelyyn työpaikalla - Savuton Suomussalmi -toimintaohjelma - Päihdeohjelma - Työsuojeluohjelma Suomussalmella toimivat työryhmät: Varhaiskasvatuksen moniammatillinen työryhmä Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto Vanhusneuvosto Liikenneturvallisuusryhmä Mielenterveys- ja päihdetyöryhmä Kriisiryhmä 8

9 5. Suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä alkavalla valtuustokaudella Painopistealueet ja kehittämiskohteet 1) ELINVOIMA, TYÖLLISYYS JA OSAAMINEN Tavoitteet Kuntalaisten työmahdollisuuksien parantaminen Toimenpiteet ja vastuutaho Edellytysten luominen uusille yrityksille Yrittäjyyteen kannustaminen Olemassa olevien työpaikkojen säilyttäminen Resurssit Elinkeinopalvelut Kainuun Etu Oy Yritykset Kainuun ELY-keskus Arviointimittarit Perustetut yritykset, yritysten lukumäärä Työllisyysaste Työttömyysaste, tavoite alle 13 % elinkeinopalvelut Työllisyyden hoitaminen Työpajatoiminta Kuntouttava työtoiminta Palkkatukityöllistäminen hallintopalvelut, sivistyspalvelut, tekniset palvelut Työpaja Hanslankarit Työpalvelukeskus Miilu Suomut ry Kainuun TE-toimisto OKM:n erillisrahoitus palkkatuet Jatkosijoittumisen seuranta 6 kk ja 2 vuoden kuluttua pajajaksosta/ 60 % jatkosijoittuu koulutukseen tai työelämään Kelan työmarkkinatuen kuntaosuuden määrä Toimenpiteissä olleiden määrä Toimeentulotuen saajien määrä Kuntalaisten koulutustason nostaminen Aikuisten osaamistason nostaminen Kaikki 9. lk oppilaat koulutetaan jatkokoulutuskelpoisiksi sivistyspalvelut Tasa-arvon edistämisraha Suomussalmen lukio Kainuun ammattiopisto Kainuun TE-toimisto Kianta-Opisto Koulutustasomittain Jatko-opintoihin sijoittuneet Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat Kajaanin amk Aikopa 9

10 Hyvinvointi lisääntyy ja sairastavuus alenee Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Palvelujen kehittäminen hallintopalvelut, sivistyspalvelut, tekniset palvelut Kainuun sote Kansalaisjärjestöt Taloussuunnitelma Media Pitkällä aikavälillä hyvinvointikertomuksen indikaattorit Kuntalaisten aktiivisuus ja osallistuminen Kävijämäärät 2) MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN JA PÄIHTEIDEN KÄYTÖN VÄHENTÄMINEN Tavoitteet Lasten ja nuorten vertaistukitoiminnan kehittäminen Toimenpiteet ja vastuutaho Kartoitetaan tarve Koulutetaan osaajia sivistyspalvelut Resurssit Järjestöt, seurakunta Nuorisotyö, varhaiskasvatus, perusopetus, lukio Sosiaali- ja terveyspalvelut Arviointimittarit Vertaistuen tarve Toteutuneet koulutukset Ryhmien määrä Varhainen tuki kaikissa ikävaiheissa Puheeksiottamisen koulutukset kunnassa toimiville tahoille Oppilashuoltoryhmä Perhekeskukset Koulutukseen osallistuneet Toteutuneet toimenpiteet sivistyspalvelut yhteistyössä soten perhepalvelujen kanssa, esimiehet kaikilla vastuualueilla Soten päihdepalvelut 10

11 3) LIIKUNTA, LIIKKUMISEN EDELLYTYKSET Tavoitteet Arkiliikunnan lisääminen Toimenpiteet ja vastuutaho Päivi-hanke koululaisille perusopetus Resurssit Hankkeet Arviointimittarit Toteutuneet tapahtumat, liikuntasuoritteet Viisaan liikkumisen edistäminen liikuntapalvelut, Kianta- Opisto Kolmannen sektorin toimijat Kainuun liikunta Järjestetyt tapahtumat Tapahtumiin osallistuneiden määrä Houkuttelevat ja toimivat liikuntapaikat Liikuntapaikkojen kehittäminen: latuverkot, kentät, kylpylä, koulujen liikuntatilat, lähiliikuntapaikat ELYn ja OKM:n avustukset liikuntapaikkojen rakentamiseen Kyläyhteisöt Palautekyselyt Kävijämäärät Aukipidetyt latukilometrit tekniset palvelut Hossan latupooli Viihtyisä ja turvallinen elinympäristö Pidetään tiet kunnossa ja avoimina Viheristutukset kesäisin Urakoitsijat Aurattujen katujen kilometrimäärät ja luokitus Liikenneonnettomuustilastot Maankäytön suunnittelu tiivistää yhdyskuntarakennetta tekniset palvelut OSA III VALTUUSTOKÄSITTELY 6. Valtuustokausittaisen hyvinvointikertomuksen hyväksyminen Hyväksytty valtuustossa osaksi kunnan toiminnan ja talouden suunnittelua

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari 1. Hyvinvointikertomus Kunta Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta

Lisätiedot

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI

HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI HYVINVOINTIJOHTAMISEN SEMINAARI 6.6.2014 LSHP VALMISTELUN VAIHEET Ohjausryhmän nimeäminen kunnan johtoryhmä Verrokkikuntien valinta kriteerit (mm. maaseutukunta, asukasluku, väestö- ja elinkeinorakenne,

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi

- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi - OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA 2009-2012 1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi Väestörakenteeltaan Vihti on lapsiperhevaltainen kunta. Ikääntyneen väestön osuus

Lisätiedot

Hyvinvointi. Harri Jokiranta 25.11.2015

Hyvinvointi. Harri Jokiranta 25.11.2015 Hyvinvointi Harri Jokiranta 25.11.2015 Tulonjako ja toimeentulotuki 2013 Toimeentulotukea saaneet henkilöt vuoden aikana, % asukkaista Koko maa 7 Etelä-Pohjanmaa 6,2 Alajärvi 7,7 Vimpeli 5,5 Soini 5,6

Lisätiedot

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi Paketti 1: V1 = Satakunta V2 = Varsinais-Suomi V3 = Pohjanmaa V4 = Koko maa V5 = Kankaanpää V6 = Karvia V7 = Siikainen V8 = Jämijärvi V9 = Pomarkku

Lisätiedot

Sähköisen hyvinvointikertomus

Sähköisen hyvinvointikertomus Sähköisen hyvinvointikertomus Sähköinen hyvinvointikertomus Tiedolla johtamisen työväline» Käyttäjinä pääasiassa kunnat ja kuntayhtymät Tuottaa vertailevaa tietoa strategiatyöhön sekä toiminnan ja talouden

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sote- ja maakuntauudistuksessa. Kuntien ja maakuntien yhteinen tehtävä. Heli Hätönen neuvotteleva virkamies, STM

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sote- ja maakuntauudistuksessa. Kuntien ja maakuntien yhteinen tehtävä. Heli Hätönen neuvotteleva virkamies, STM Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sote- ja maakuntauudistuksessa Kuntien ja maakuntien yhteinen tehtävä Heli Hätönen neuvotteleva virkamies, STM 1 14.9.2016 1 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa

Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN KUNNAN TEHTÄVÄNÄ Kuntalain mukaisesti kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä

Lisätiedot

Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa. Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL

Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa. Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL Maakunnallisen hyvinvointiohjelman satoa Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen UEF, PKSSK ja THL Hyvinvointiohjelma 1) Hyvinvoiva ja terve väestö 2) Asiakaslähtöiset ja taloudellisesti kestävät

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus strategisen hyvinvointijohtamisen välineenä

Sähköinen hyvinvointikertomus strategisen hyvinvointijohtamisen välineenä Sähköinen hyvinvointikertomus strategisen hyvinvointijohtamisen välineenä Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Suomen Kuntaliitto 11.1.2013 Kunnan hyvinvointijohtaminen Kuntalaki 1 : Kunta

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun Verotulot, euroa / asukas Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas Perusterveydenhuollon

Lisätiedot

Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot. Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto

Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot. Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät 7.11.2016 Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto Hyvinvoinnin ja elinvoiman edistäminen Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Kainuun sote - kunnat / Saara Pikkarainen/ terveyden edistämisen erikoissuunnittelija Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä /Saara

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusterveydenhuollossa,

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus rikosten ehkäisyn työvälineenä. Ville Nieminen, Suomen Kuntaliitto

Sähköinen hyvinvointikertomus rikosten ehkäisyn työvälineenä. Ville Nieminen, Suomen Kuntaliitto Sähköinen hyvinvointikertomus rikosten ehkäisyn työvälineenä Ville Nieminen, Suomen Kuntaliitto Sähköinen hyvinvointikertomus Tiedolla johtamisen työväline» Käyttäjinä pääasiassa kunnat ja kuntayhtymät

Lisätiedot

B. Menot. Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus

B. Menot. Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017-2020 PERUSTANA KÄYTETTÄVÄT INDIKAATTORIT FINAL 14.3.2016 = liikunta-indikaattoreita MaMu = maahanmuutto - = mielenterveys = mukana nykyisessä Pirkanmaan

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Terveyden edistämisen neuvottelukunta 1.4.2016 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Aiheet Pirkanmaan alueellisen hyvinvointikertomus 2017-2020:n perustana käytettävät kansalliset ja alueelliset suunnitelmat,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus. Harjavalta, Kokemäki, Lavia, Luvia, Merikarvia, Nakkila, Pomarkku, Pori, Siikainen, Ulvila

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus. Harjavalta, Kokemäki, Lavia, Luvia, Merikarvia, Nakkila, Pomarkku, Pori, Siikainen, Ulvila Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Harjavalta, Kokemäki, Lavia, Luvia, Merikarvia, Nakkila, Pomarkku, Pori, Siikainen, Ulvila Korkeakouluharjoittelija Mia Lindfors ja kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Kansalaisen hyvinvointi (tieto)

Kansalaisen hyvinvointi (tieto) Kansalaisen hyvinvointi (tieto) terveyspalveluiden toiminnan ohjaajana -case sähköinen hyvinvointikertomus 1 Kunnan toiminnan kolmikanta HYVINVOINTI ELINVOIMA KUNNAN PALVELUT 30.5.2013 etunimi sukunimi

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus ja. Hankasalmen hyvinvointitietoa

Sähköinen hyvinvointikertomus ja. Hankasalmen hyvinvointitietoa Sähköinen hyvinvointikertomus ja Hankasalmen hyvinvointitietoa Valtuustoseminaari 1.10.2012 Timo Renfors timo.renfors@kansanterveys.info 050 544 3802 Anttipekka Renfors anttipekka.renfors@kansanterveys.info

Lisätiedot

Hyvinvointikertomuksen vuosiraportti 2016. Tiivistelmä

Hyvinvointikertomuksen vuosiraportti 2016. Tiivistelmä Hyvinvointikertomuksen vuosiraportti 2016 Tiivistelmä Johdanto Terveydenhuoltolain 12 :n mukaan kunnan on raportoitava valtuustolle vuosittain kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit

Sähköinen hyvinvointikertomus Versio 0.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit Nuoret Sähköinen hyvinvointikertomus Versio.3: Aiempaa poikkitoiminnallisemmat indikaattoripaketit Hyvinvoinnin ulottuvuudet (teemat) Elämänkaariajattelu A. Osallisuus & vaikuttaminen B. Elämänlaatu &

Lisätiedot

Kunta hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä. Kuntatalouspäivä Kunnanjohtaja, YTT Marko Korhonen

Kunta hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä. Kuntatalouspäivä Kunnanjohtaja, YTT Marko Korhonen Kunta hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä Kuntatalouspäivä 13.5.2016 Kunnanjohtaja, YTT Marko Korhonen * Terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä ja kuuluu kaikille toimialoille (Kuntalaki 365/1995).

Lisätiedot

Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi -

Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi - Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi - Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 20.4.2015 1 Terveydenhuoltolaki 12 Kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä

Lisätiedot

Valtion ja kuntien hyvinvointityö

Valtion ja kuntien hyvinvointityö Valtion ja kuntien hyvinvointityö Neuvotteleva virkamies Heli Hätönen 1.6.2016 1 2 1.6.2016 2 Valtakunnallinen aluehallintovirasto Yhteinen ICT Maakuntien tehtävät ja uusi sote-rakenne Valtio Sote-linjaukset:

Lisätiedot

Sonkajärvi - Vuosiraportti 2015

Sonkajärvi - Vuosiraportti 2015 1 Nykytila Sonkajärvi on maaseutukunta, jossa yli puolet (2014: 58,1%) kaikista työpaikoista on palvelualoilla. Alkutuotannossa olevien työpaikkojen on 26,1 % (koko maan keskiarvo 3,7 %) ja jalostuksessa

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA 2015-2020 Sivistystoimen palvelut Varhaiskasvatus: perhepäivähoito, ryhmäperhepäivähoito, päiväkoti, esiopetus Perusopetus: Vesannon yhtenäiskoulu, 1-9 lk Lukio: Vesannon

Lisätiedot

Voimaa vanhuuteen tutuksi ja tavaksi-kärkiseminaari

Voimaa vanhuuteen tutuksi ja tavaksi-kärkiseminaari Voimaa vanhuuteen tutuksi ja tavaksi-kärkiseminaari 8.2.2017 Johtaja Kristiina Poikajärvi Lapin aluehallintovirasto 1 Vapaa-ajan liikuntaa harrastamattomat 65 ja 75 vuotta täyttäneet Lapissa ja koko maassa

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. Tytti Määttä

Kommenttipuheenvuoro. Tytti Määttä Kommenttipuheenvuoro Tytti Määttä 11.11.2015 Tulevaisuuden kunta? Kunnallinen itsehallinto on kansalaisten itsehallintoa omassa kotikunnassaan. Kunta on yhtä vahva kuin sen jäsenet. Hyvinvoinnin edistäminen

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveys

Seksuaali- ja lisääntymisterveys Seksuaali- ja lisääntymisterveys 27.10.2015 Rovaniemi Kristiina Poikajärvi Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue 11.11.2015 1 Hallituksen strategiset painopistealueet Työllisyys ja kilpailukyky

Lisätiedot

Suomussalmen kunta. TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS vuodelta 2015

Suomussalmen kunta. TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS vuodelta 2015 Suomussalmen kunta TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS vuodelta 2015 Kunnanvaltuusto hyväksynyt 14.6.2016 Kannen kuva: Hossan järvi Hannu Huttu Painopaikka Suomussalmen kunnan monistamo Toimintakertomus ja

Lisätiedot

Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki

Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki Turvallisuuden toimenpideohjelma, Loviisan kaupunki 2015-2017 Hyvinvointiohjausryhmä ja -työryhmä [Valitse pvm.] Kohde-ryh mä Kunnan asukkaat Lapset ja nuoret Tavoite Toimenpide Vastuutaho Aikataulu Seuranta

Lisätiedot

KATSAUS KAINUUN KUNTIEN HYVINVOINTIJOHTAMISEEN

KATSAUS KAINUUN KUNTIEN HYVINVOINTIJOHTAMISEEN KATSAUS KAINUUN KUNTIEN HYVINVOINTIJOHTAMISEEN 3.4.2013 Terveempi Pohjois-Suomi 2, Kainuun osahanke Sari Marita Ikäheimo Kainuun sosiaali ja perusterveydenhuollon kuntayhtymän perussopimus 3 Toiminta ajatus

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus YHTEENVETO 2013-2014 9.10.2014 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation painopisteet 2013 2016, Pirkanmaan

Lisätiedot

Espoo-tarinan toteutumista kuvaavat indikaattorit

Espoo-tarinan toteutumista kuvaavat indikaattorit Espoo-tarinan toteutumista kuvaavat indikaattorit Valtuuston strategiaseminaari 22.4.2015, Valtuustotalo Strategiajohtaja Jorma Valve Espoo-tarinan indikaattorit Espoo-tarinan toteutumisen arvioinnissa

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen kunnassa. - rakenteet, vastuut, seuranta ja voimavarat

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen kunnassa. - rakenteet, vastuut, seuranta ja voimavarat Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen kunnassa - rakenteet, vastuut, seuranta ja voimavarat syyskuu 2015 Tutkimuksesta tiiviisti 31/2015 1 Johdanto THL kerää kunnan johdolta tietoa hyvinvoinnin

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Kemijärvi 9.2.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Pelkosenniemi 15.2.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde

Lisätiedot

15 15.03.2016. KOULJAOS 15 Suomenkielinen koulutusjaosto 15.3.2016 Valmistelija / Beredare: sivistysjohtaja Kurt Torsell, kurt.torsell(at)sipoo.

15 15.03.2016. KOULJAOS 15 Suomenkielinen koulutusjaosto 15.3.2016 Valmistelija / Beredare: sivistysjohtaja Kurt Torsell, kurt.torsell(at)sipoo. Suomenkielinen koulutusjaosto 15 15.03.2016 Sipoon kunnan hyvinvointikertomus 2013-2016 lausuntopyyntö KOULJAOS 15 Suomenkielinen koulutusjaosto 15.3.2016 Valmistelija / Beredare: sivistysjohtaja Kurt

Lisätiedot

Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä

Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä 25.11.2013 1 Nuoret Helsingissä Vuoden 2013 alussa 15 29-vuotiaita oli Helsingissä 135 528 eli 22 % koko Helsingin väestöstä ja 14 % koko maan samanikäisistä

Lisätiedot

HYVINVOINTIJOHTAMINEN OSANA KUNTAJOHTAMISTA LIIKENNESUUNNITTELUN JA KAAVOITUKSEN NÄKÖKULMASTA - ONKO KUNTALAINEN KESKIÖSSÄ?

HYVINVOINTIJOHTAMINEN OSANA KUNTAJOHTAMISTA LIIKENNESUUNNITTELUN JA KAAVOITUKSEN NÄKÖKULMASTA - ONKO KUNTALAINEN KESKIÖSSÄ? HYVINVOINTIJOHTAMINEN OSANA KUNTAJOHTAMISTA LIIKENNESUUNNITTELUN JA KAAVOITUKSEN NÄKÖKULMASTA - ONKO KUNTALAINEN KESKIÖSSÄ? Anne Sormunen/ erityisasiantuntija 1 Elinvoimainen kunta mistä syntyy? Elinvoimaisuus

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Kuntastrategia 2022 URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Vetovoima Lähipalvelut Elinvoimaisuus Asukaslähtöisyys YRITYSTOIMINTA Edistämme kasvua ja yhteistyötä PALVELUT Varmistamme lähipalvelut kuntalaisille TALOUS

Lisätiedot

TOHMAJÄRVEN KUNTA HYVINVOINTIRAPORTTI 2015

TOHMAJÄRVEN KUNTA HYVINVOINTIRAPORTTI 2015 TOHMAJÄRVEN KUNTA HYVINVOINTIRAPORTTI 2015 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2 2. Keskeisimmät muutokset hyvinvoinnin tilassa 3 Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima 3 Kaikki ikäryhmät 3 Lapset, varhaisnuoret

Lisätiedot

Liikkuva Muurame - strategia ja käytännön toteutus

Liikkuva Muurame - strategia ja käytännön toteutus Liikkuva Muurame - strategia ja käytännön toteutus Hallintojohtaja Sami Niemi, Vapaa-aikajohtaja Hannele Alanärä Liikunnan ajankohtaisseminaari Turku 22.9.2016 1 Liikkuva koulu -> Liikkuva Muurame 2014-

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Huono-osaisuuden vähentäminen ja hyvinvoinnin mittaaminen uusilla sote-alueilla

Huono-osaisuuden vähentäminen ja hyvinvoinnin mittaaminen uusilla sote-alueilla Huono-osaisuuden vähentäminen ja hyvinvoinnin mittaaminen uusilla sote-alueilla Sakari Kainulainen, dos, erityisasiantuntija, Diakonia-ammattikorkeakoulu Reija Paananen, FT, tutkija, Diakonia-ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa

1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Luvussa tarkastellaan lähemmin Keski-Uudenmaan kuntia Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä,

Lisätiedot

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 1. Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation suosittelemat indikaattorit kunnille Väestön taustatietoja kuvaavat indikaattorit Kokonaisväestömäärä

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Simo 29.3.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula Kokkonen

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017-2020 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen

Lisätiedot

Tiedolla johtaminen kuntien hyvinvoinnin, terveyden ja mielenterveyden edistämisessä

Tiedolla johtaminen kuntien hyvinvoinnin, terveyden ja mielenterveyden edistämisessä Tiedolla johtaminen kuntien hyvinvoinnin, terveyden ja mielenterveyden edistämisessä Heli Hätönen, TtT, Erityisasiantuntija HYVINVOIVA JA TERVE POHJANMAA Luodaanko tiedolla johtamisella hyvinvointia? 16.09.2013

Lisätiedot

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS www.hyvinvointikertomus.fi Keitele, Pielavesi, Tervo, Vesanto 30.3.2012 Ulla Ojuva, 044 417 3836, ulla.ojuva@isshp.fi Mervi Lehmusaho, 044 711 3913, mervi.lehmusaho@kuh.fi

Lisätiedot

Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät):

Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat, luottamushenkilöt, työryhmät): Kunnan Ranua Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUKSEN MITTARIT

HYVINVOINTIKERTOMUKSEN MITTARIT HYVINVOINTIKERTOMUKSEN MITTARIT Liikunnan palveluketju vahvaksi 26.5.2015 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Motto: Hyvin suunniteltu on jo puoleksi tehty 2 26.5.2015 Terveydenhuoltolaki 1326/2010, 12

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-,

Lisätiedot

Suuri SOTE-uudistus pienen ihmisen asialla miten kunta edistää ja maakunta korjaa?

Suuri SOTE-uudistus pienen ihmisen asialla miten kunta edistää ja maakunta korjaa? Suuri SOTE-uudistus pienen ihmisen asialla miten kunta edistää ja maakunta korjaa? 2.6.2016 Erityisliikunnan symposio Paula Risikko, TtT Nykytila 02.06.2016 Paula Risikko 2 Kansansairaudet ja niiden ehkäisy

Lisätiedot

Etsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012

Etsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012 Etsivä nuorisotyö Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2012 Lähteenä vuosittain tehtävä valtakunnallinen kysely etsivää nuorisotyötä tekeville sekä Opetus- ja kulttuuriministeriön laatima kooste Etsivä nuorisotyö

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Sivistyspalvelut tuottavat laadukkaita ja asiakaslähtöisiä palveluita, jotka lisäävät kuntalaisten hyvinvointia.

Sivistyspalvelut tuottavat laadukkaita ja asiakaslähtöisiä palveluita, jotka lisäävät kuntalaisten hyvinvointia. Outokummun kaupunki Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma 2018-2019 1 5.6 Tulosalue: Sivistyspalvelut Toimielin: Sivistyslautakunta Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja Toiminta-ajatus: Visio: Toiminta: Strategiset

Lisätiedot

Liikunta tulevaisuuden kunnassa?

Liikunta tulevaisuuden kunnassa? Liikunta tulevaisuuden kunnassa? 2017 Sivistys, Terveyden edistäminen, Hyvinvointi, Osaaminen, Elinvoima, TeHyLi? Kari Sjöholm 3.12. 2015 26 24 22 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA VIIHTYISÄ, TURVALLINEN JA ELINVOIMAINEN SONKAJÄRVI JA YLÄ-SAVON SEUTUKUNTA

KUNTASTRATEGIA VIIHTYISÄ, TURVALLINEN JA ELINVOIMAINEN SONKAJÄRVI JA YLÄ-SAVON SEUTUKUNTA KUNTASTRATEGIA 2017- SONKAJÄRVI JA YLÄ-SAVON SEUTUKUNTA KUNTASTRATEGIA 2017- Tahtotilana on, että Sonkajärvi on ihmisille ja yrityksille viihtyisä, turvallinen ja elinvoimainen asuin- ja toimintaympäristö.

Lisätiedot

Hyte-kerroin: kannustin vaikuttavaan työhön

Hyte-kerroin: kannustin vaikuttavaan työhön Hyte-kerroin: kannustin vaikuttavaan työhön Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen päivät 13.10.2016, Kajaani Timo Ståhl, johtava asiantuntija, TtT, dos, Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yksikkö, TEAviisari-tiimi

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat

Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 0-17-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet

Lisätiedot

Strategia Vapaa-aikalautakunta

Strategia Vapaa-aikalautakunta Strategia 2016-2020 Vapaa-aikalautakunta Strategiset pääteemat Kasvava, viihtyisä ja vetovoimainen elinympäristö -Houkuttelevat asumisen edellytykset -Monipuoliset, helposti saatavilla olevat ja laadukkaat

Lisätiedot

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma Tulevaisuuden kunta ja Kunnat 2021 -ohjelma Kainuun maakuntatilaisuus 19.4.2016 Jarkko Majava, va kehityspäällikkö Aineisto: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet 4.4.2016 Luonnos Kuntaliiton strategisista

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus. Erityisasiantuntija Anne Sormunen

Sähköinen hyvinvointikertomus. Erityisasiantuntija Anne Sormunen Sähköinen hyvinvointikertomus Erityisasiantuntija Anne Sormunen 1 = Tiedolla johtamisen tiimityöväline kuntalaisen hyvinvointi ja kokemus palveluiden toimivuus ja prosessit elinvoima, rakenne ja talous

Lisätiedot

ristön terveysriskien ehkäisy

ristön terveysriskien ehkäisy Kylmän n ja kuuman ympärist ristön terveysriskien ehkäisy yksikön johtaja Veikko Kujala Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Terveyden edistäminen Projektin tarkoitus Projektin päämäärä on estää ja vähentää

Lisätiedot

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki TAIKAKUUn valokuvakilpailu Katse tulevaisuuteen Annika Oksa, Raahen lukio OPETUSTOIMEN STRATEGIA VUOSILLE 2016-2020 OPLA 20.1.2016 7 SISA LTO 1. OPETUSTOIMEN KESKEISET

Lisätiedot

ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS

ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS & ALUEELLISEN HYTE-TYÖN VAIKUTTAVUUS Sinikka Bots 07 02 2017 HUS HyTe _SB ALUEELLINEN HYVINVOINTIKERTOMUS 07 02 2017 HUS HyTe _SB HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

SOSIALIDEMOKRAATIT TEKEVÄT TYÖTÄ HARJAVALLAN HYVÄKSI

SOSIALIDEMOKRAATIT TEKEVÄT TYÖTÄ HARJAVALLAN HYVÄKSI SOSIALIDEMOKRAATIT TEKEVÄT TYÖTÄ HARJAVALLAN HYVÄKSI Tavoitteenamme on laadukkaat ja monipuoliset kunnalliset lähipalvelut, jotka ovat jokaisen kuntalaisen saavutettavissa. Lähtökohtana on asukkaiden hyvä

Lisätiedot

PERUSTANA KÄYTETTÄVÄT INDIKAATTORIT

PERUSTANA KÄYTETTÄVÄT INDIKAATTORIT Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017-2020 5.2.2016 Terveyden edistämisen neuvottelukunta PERUSTANA KÄYTETTÄVÄT INDIKAATTORIT = mukana nykyisessä Pirkanmaan alueellisessa hyvinvointikertomuksessa

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 2.-3.2016 Hanna Tainio Varatoimitusjohtaja Kuntaliitto Mitä edistetään?

Lisätiedot

LIMINGAN HYVINVOINTIKATSAUS VUOSI 2015

LIMINGAN HYVINVOINTIKATSAUS VUOSI 2015 1 LIMINGAN HYVINVOINTIKATSAUS VUOSI 2015 Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on yleisesti hyväksytty tavoite, arvo, jonka eteen yksilöt ja yhteisöt toimivat. Hyvinvointityön hyvien käytäntöjen vahvistamisessa,

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 Lausuntopyynnön esittelyn tueksi TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen alueellisen koordinaation painopisteet Pirkanmaalla

Lisätiedot

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö 17.4.2013 Sisäisen turvallisuuden tavoite Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelma 20.6.2011 Suomi on Euroopan

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

JOENSUUN KAUPUNGIN TYÖLLISYYSYKSIKKÖ JA TYÖLLISYYSPALVELUT

JOENSUUN KAUPUNGIN TYÖLLISYYSYKSIKKÖ JA TYÖLLISYYSPALVELUT JOENSUUN KAUPUNGIN TYÖLLISYYSYKSIKKÖ JA TYÖLLISYYSPALVELUT 15.042015 Pohjois-Karjalan työllisyystoimijoiden kehittämispäivä Tarja Husso Työllisyyspäällikkö Joensuun kaupunki MIKSI TYÖLLISYYSYKSIKKÖ PERUSTETTU

Lisätiedot

8.1 Lapset ja lapsiperheet Lapsiperheiden toimeentulo

8.1 Lapset ja lapsiperheet Lapsiperheiden toimeentulo Johdanto Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä Keski-Uusimaa Karviainen Kirkkonummi 7 LOST ja Luvussa tarkastellaan lähemmin Hangon ja n kuntia tilastojen

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2015. Kaikkia tulosalueita sitovat tavoitteet v. 2015. 1. Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen

OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2015. Kaikkia tulosalueita sitovat tavoitteet v. 2015. 1. Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen OSAVUOSIKATSAUS 1-3/2015 Kaikkia tulosalueita sitovat tavoitteet v. 2015 1. Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen Limingan kunta järjestää laadukkaat ja asukaslähtöiset lakisääteiset peruspalvelut. Muita

Lisätiedot

Turvallisuus sähköisessä hyvinvointikertomuksessa. Espoo Ari Evwaraye

Turvallisuus sähköisessä hyvinvointikertomuksessa. Espoo Ari Evwaraye Turvallisuus sähköisessä hyvinvointikertomuksessa Espoo 28.1.2015 Ari Evwaraye Tausta Sähköinen hyvinvointikertomus Terveydenhuoltolaki 12 - hyvinvointikertomus kerran valtuustokaudessa, kuntalaisten terveyden

Lisätiedot

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen Viljelijätilaisuudet Savonia 17.2.2015 Iso-Valkeinen 20.2.2015 Pauli Lehtonen, Pohjois-Savon ELY-keskus, 18.2.2015 1 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Ohjelman yleisesittely ja keskeiset uudistukset

Lisätiedot