MUURAHAINEN. Rohkeasti nettimaailmaan. Yrittäjyyden monet polut. Kyläpäällikön pakeilla. Imatran Seudun, Rautjärven ja Ruokolahden yrittäjät

Transkriptio

1 MUURAHAINEN N:o 2 Rohkeasti nettimaailmaan Yrittäjyyden monet polut Kyläpäällikön pakeilla

2 2 Pääkirjoitus Mahdollisuuksien mukaan Kädessäsi on toinen lehti uudistuneesta muurahaisesta. Ensimmäinen lehti sai lukijoilta hyvän palautteen ja muutaman hyvän vinkin kuinka lehteä tulisi kehittää. Muurahaisneuvosto ottaa jatkossakin palautteen mielellään vastaan ja kehittää lehteä vinkkien perusteella entistä paremmaksi. Kysymyksiä kuntajohtajille 1. Hallitusohjelmaan on kirjattu kuntauudistus ja kuntien lukumäärän vähentäminen, niin että vahvat peruskunnat muodostuvat työssäkäyntialueista. Mitä ajatuksia uuden hallituksen tavoitteet herättävät? 2. Lappeenranta saa vuoden alussa uuden kaupunginjohtajan, kun Kimmo Jarva aloittaa työssään. Millaisia odotuksia maakunnan veturin uutta johtajaa kohtaan on? 3. Kuntavaalit odottavat vuoden päästä. Joko se näkyy päätöksenteossa? 4. Mikä nousee kuntavaalien teemaksi omassa kunnassanne? 5. Miten kesä meni, tuliko kalaa? Tämä lehti käsittelee yrityksille tärkeää asiaa; verkkomainontaa ja www-sivuja. Lisäksi pureudutaan omistajanvaihdoksiin yrityksissä. Netti, sosiaalinen media, pilvipalvelut, digitaalisuus ym. Ne ovat täällä, halusimme tai emme! Kehottaisin kaikkia miettimään mahdollisuuksia joita ne tuovat! Viimeistään nyt kannattaa päivittää oman yrityksen wwwsivut vastaamaan tätä päivää. Väitän, että tänä päivänä ilman helposti löydettävissä olevia kotisivuja, niin lehtimainonta, kuin jopa puskaradiokin, menettää suurimman osan tehostaan! Netin tehosta kertoo ystäväni kokemus, kun hänen omistama rakennusyritys osti Googlelta 1000 klikkausta. Tämän ansiosta kotisivujen kävijämäärä kymmenkertaistui viikossa, tarjouspyyntöjen määrä räjähti käsiin ja liikevaihto tuplaantui kuudessa kuukaudessa! Älä siis jää odottamaan, avaa selain ja ole avoin mahdollisuuksille, joita se sinulle ja yrityksellesi tarjoaa! Lähivuosina kymmeniätuhansia yrittäjiä jää eläkkeelle, eikä kaikille yrityksille löydy jatkajaa. Nyt on oiva tilaisuus miettiä onko yrittäjyys sinulle oikea vaihtoehto ja jopa mahdollisesti valmiin toimivan yrityksen osto. Kehotan kääntymään asiantuntijoiden puoleen jo alkuvaiheessa, koska näin moni asia, joita ei itse tulisi ajateltua, selviää helposti. Esimerkiksi ELY-keskuksen ViestinVaihto-palvelu auttaa valmistautumaan omistajanvaihdosprosessiin ja vielä edullisesti. Muista kuitenkin, että pienten isä, poika ja peltihalli yhtiöiden voima on yrittäjäasenteessa tunteja ei lasketa. Tutustu tarkasti yritykseen, ole realisti laskelmien kanssa ja lähde mukaan touhuun. Yrittäjäasenteella onnistut varmasti. Tommi Matikainen Ruokolahden Yrittäjät Alanurkka Yhteisvoimin yritysten asialla Yritysten edunvalvonta järjestötasolla on Suomessa järjestäytynyt tehokkaaksi. Keskeisinä toimijoina ovat kauppakamariryhmä, yrittäjäjärjestöt ja Elinkeinoelämän keskusliitto. Kaikilla toimijoilla on oma tulokulmansa yrityksille tärkeisiin teemoihin. Käytännön tekemisessä pyrimme kuitenkin välttämään päällekkäistä toimintaa. Kunkin keskittyessä omiin vahvuuksiinsa muodostuu niistä vahva kokonaisuus kaikkien eduksi. Jäsenkunnan tarpeet vaikuttavat eri etujärjestöjen rooliin. Vahvuudet täydentävät toisiaan. Yrittäjäjärjestö on vahva paikallistasolla, Elinkeinoelämän keskusliitto työmarkkinaosapuolena ja kauppakamariryhmä maakuntatasolla. Tämä on tehokas verkko tiukkoine solmuineen. Kauppakamarityö on lakisääteistä; Suomessa vuodesta Lain mukaan kehitämme toiminta-alueemme elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä sekä hoidamme meille säädettyjä ja määrättyjä julkisia tehtäviä. Tehtäviä hoidamme toimialueem me mukaisesti maakuntatasolla. Vähittäiskaupan poikkeuslupamenettely ja maakuntakaavan laatimistyöhön osallistuminen ovat hyviä esimerkkejä kauppakamarin yleisestä edunvalvonnasta. Niissä työn hedelmistä pääsevät nauttimaan kaikki toiminta-alueen yritykset, ei vain jäsenyhteisöt. Etelä-Karjalan kauppakamaria ja Etelä-Karjalan Yrittäjät ry:tä on laajalti kiitetty yhteisen maakunnallisen elinkeinostrategian laatimisesta. Olemme sangen pitkään eläneet viimeisen päivityksen kanssa. Lähiaikoina meillä on edessä merkittävä yhteinen projekti strategian päivittämisessä. Mika Peltonen Toimitusjohtaja Etelä-Karjalan kauppakamari Imatran kaupunginjohtaja, Pertti Lintunen 1. Ei ole tullut yllätyksenä, olen itse jo useamman vuoden ajan todennut ja ennustellut, että Etelä-Karjalaan tulee jäämään 1-2 kuntaa. Näyttää vaan toteutuvan ehkä nopeammin kuin arvasinkaan. Minusta suunta on oikea ja perusteltu (perusteluja löytyy useampiakin). 2. Lappeenrannan kaupunginjohtajan tehtävänä on hoitaa ja vetää sekä maakunnan sisä- että ulkopolitiikkaa kaikilla yhteiskunnan aloilla. Tässä työssä onnistuu parhaiten, kun on avarakatseinen, kaukonäköinen, sosiaalinen, luotettava, yhteistyökykyinen ja aktiivinen 3. Eipä ole juuri ainakaan Imatralla näkynyt. 4. Varmaankin vanhuspalvelut ja yleensä sosiaali- ja terveyspalvelut - yleensäkin ihmisiä läheisesti koskettavat palvelut 5. Upea kesä, mutta eipä tullut paljon kalasteltua, vaikkakin kalaa syödään joka viikko. Näin vanhemmiten enemmänkin on tullut marjastettua ja sienestettyä ja sillä puolella sato on ollut hyvä. Samalla tulee hoidettua myös tasapuolisesti parisuhdetta - karhunkin varalta on etukäteen sovittu, että lähdetään sitten eri suuntiin karkuun, niin karhu saa valita kumman perään lähtee vai lähteekö omille teilleen! Seuraava MUURAHAINEN ilmestyy Ruokolahden kunnanjohtaja, Antti Pätilä 1. Kuntauudistusvalmistelussa Imatran työssäkäyntialueeksi on kirjattu Lappeenranta ja Ruokolahden työssäkäyntialueeksi Imatra. Kuntaministeriön tarkastelussa nämä kaksi on yhdistetty siten, että Ruokolahden työssäkäyntialueeksi tulikin Lappeenranta, koska Imatralta käydään töissä Lappeenrannassa. Tämä logiikka ontuu pahasti ja ei kuvaa todellisuutta vaan on keinotekoinen viritelmä eli himmeli, joita valmisteilla olevalla kuntauudistuksella halutaan poistaa. 2. Kimmo Jarvaan on ladattu kovasti paljon odotuksia. On luvannut olla avoin ja kuunteleva. Lähdetään nyt aluksi siitä, että Kimmo on sitä mitä lupasi olla. 3. Eipä näy merkittävällä tavalla. 4. Varmaan keskustellaan kuntarakenteesta ja mahdollisesti Eksoten toiminnasta. 5. Kesä oli lämmin ja leppoisa... kalaakin tuli sopivasti ja jos ei omista niin kaverin verkoista. Rautjärven kunnanjohtaja, Harri Anttila 1. Kun kunta nähdään vain palvelutuotanto-organisaationa, niin rakennetavoite on ymmärrettävä. Käytännössä palveluja ei kuitenkaan hoideta rakenteilla, vaan ihmisiä johtamalla. Historiakin on osoittanut, että tuottavuustavoite on haasteellisempi suuressa organisaatiossa. Ongelmia muodostuu myös siitä, että reuna-alueet jäävät aina keskustaa pienemmälle huomiolle. Pitkät etäisyydet voivat johtaa kuntalaisten itsehallinnon heikkenemiseen. Poliittisten luottamushenkilöiden ja kuntalaisten suhteet muuttuvat välittömistä välillisiksi. Suuressa kunnassa tarvitaan myös suoran vaikuttamisen keinoja. Toinen näkökulma on se miten työssäkäyntialueet määritellään. Käytännössä työn keskittäminen maakuntakeskuksiin tarkoittaa ekologisesti raskasta pendelöintiä, josta voidaan päästä eroon vain lopettamalla työpaikat kauempaa. 2. Käytännön näyttöjä, että maakuntaa ei koeta Lappeenrannan kilpailijaksi. 3. Päätöksenteossa se ei vielä näy. 4. Itsenäinen Rautjärvi vai suur Imatra 5. Hyviä muikkuja Savonlinnan torilta. En ole kalamies vaan metsästäjä ja olen innolla aloittanut uuden jahtikauden. Kirjanpidot Tilinpäätökset Veroilmoitukset Palkanlaskenta Arvonlisäverot Toimistopalvelut Miksa-Tili Oy Siitolanranta 5, Imatra Puh info@miksa-tili.net

3 3 Velkakriisi ulottuu meille asti Euroalueen velkakriisi on kärjistynyt ja sen hoito edellyttää nyt entistä rajumpia budjettileikkauksia. Ongelma ei enää ole yksin reunavaltioiden. Luottamuspula ravistelee euroalueen pankkeja, jotka uhkaavat ajautua sekä likviditeetti- että vakavaraisuuskriisiin ja sitä kautta voi syntyä luottolama. Euroaluetta paremmin menee USA:lla, jossa budjettiremontti antaa odottaa itseään ja pankit ovat vahvempia. Jotta järjestelmä ei romahtaisi, EKP:ltä tarvitaan järeitä toimia rahoitusjärjestelmän romahtamisen estämiseksi. Nämä heikentävät osaltaan euroa. Kiinan ja muiden kasvutalouksien vahva kysyntä toiminee vastapainona Euroopan maiden heikentyneelle kotimaiselle kysynnälle. Kiina tuskin sortuu tällä kertaa liikaan talouden kiristämiseen, kuten tapahtui Näin ollen maailmantalouden kasvu heikkenee, mutta ei vajoa vuoden 2008 tasolle. Venäjän talous on elpynyt vuoden 2008 jälkeen, mutta paljon odotuksiamme hitaammin. Taantumaa edeltänyttä tasoa talouden volyymissä ei ole ehditty saavuttaa. Venäjä on edelleen riippuvainen raaka-aineiden ja erityisesti öljyn maailmanlaajuisesta kysynnästä ja hinnasta. Suomessa edelliseltä vuodelta saadun kasvuperinnön ansiosta talouskasvu yltää tänä vuonna vielä kolmeen prosenttiin, mutta vuosina BKT kasvaa keskimäärin vain 2,2 prosenttia. Kasvanut epävarmuus on tarttunut suomalaiskuluttajiin, mutta inflaation hidastuminen, kohtuullinen ansiotason nousu ja vain väliaikaisesti ja maltillisesti heikentyvä työllisyyden kasvu ylläpitävät kulutuskysyntää. Luottolamasta ja pankkien välisestä epäluottamuksesta puhuttaessa jokainen luonnollisesti miettii, mitä se tarkoittaa minun ja/tai yritykseni kohdalla. Imatran seutukunnalla toimivat pankit ovat hoitaneet yleisesti ottaen leiviskänsä hyvin, sillä niillä on riittävät pääomat hoitaakseen paikallisten asiakkaidensa tarpeet. Marginaalitaso saattaa nousta ja päätökset tehdään ehkä entistä harkitummin, mutta rahoitusongelmat tuskin estävät jatkossakaan hyviä investointeja. Luottorahan niukkuus voi oikeasti vaikeuttaa StoraEnson ja Ovakon kaltaisten suuryritysten investointeja ja siten heijastua kiertoteitse paikalliseen talouteen. Euroalueen velkaantumisen odotetaan heikentävän euron arvoa suhteessa muihin valuuttoihin. Ennustan, että euro heikkenee lähimmän vuoden aikana niin, että vuoden 2008 huipputasosta on tultu alas n %:a. No, mitä tämä merkitsee meille tavallisille tallaajille? Useimmat meistä muistavat, miten Suomen taloutta hoidettiin -60, -70 ja vielä -90 luvullakin. Annettiin markan devalvoitua, kun ei itse osattu ja haluttu hoitaa kilpailukykyämme muuten kuntoon. Euron devalvoituessa bensa ja Kiinasta tuotavat tavarat maksavat jatkossa nykyistä enemmän, mutta metsä-, metalli-, elektroniikka- ja matkailuteollisuus hyötyvät ulkoisen hintakilpailukyvyn kohenemisesta. Täkäläisille ensimmäinen, toinen ja jatkossa toivottavasti myös viimeinen edellä mainituista toimialoista ovat merkittäviä työn ja toimeentulon antajia, joten niiden menestys on tietysti pidemmällä tähtäimellä myös meidän etumme. Vuoden 2008 taantuman aikana saimme huomata, että venäläiset eivät onneksemme tinkineet ns. lähialuematkailusta vaan turistivirrat päinvastoin kasvoivat vuosi vuoden perään. Jos kehittyvien talouksien (Kiina, Intia, Brasilia jne.) talouskasvu riittää pitämään lähivuosina öljyn hinnan riittävän korkealla, niin on vaikeaa nähdä, miksei Venäjän koko ajan kasvava keskiluokka matkailisi edelleen meillä ja käyttäisi rahaa entistä enemmän paikallisen talouselämän ja sitä kautta paikallisten ihmisten hyväksi. Heikko euro voi siis olla meille kaksinkertainen ilo alati kasvavan matkailuteollisuuden ansiosta. Käytän tässä tarkoituksella sanaa matkailuteollisuus, sillä matkailu tuo meille täällä Imatran seutukunnalla aivan yhtä tärkeitä euroja ja sitä kautta työpaikkoja kuin vaikkapa metsäteollisuus. Euron heikkeneminen ei siis meidän näkökulmastamme ole pelkästään ikävä asia. Kolumni Vuosien taantumassa työllisyyttä pidettiin yllä valtion elvytyksellä ja suomalaisten aisten tuskysynnällä. Paikallisesti kulutällaisena elvytyksenä yksenä daan pitää ehkä ajoituk- voisessa on sattumaakin kuutostien remonttia, joka työllisti lähinnä maanrakennusalaa. Toivottavasti budjettileikkauksista huolimatta kaksoisrai-ai- teen rakentaminen Luumäen ja Imatran välille toimisi lähivuosina samanlaisena aisena tysruiskeena alueen työllisyydelle. Kun valtiolla ei piris- ole nykyisellään mahdollisuutta uuteen merkit- tävään elvytykseen, ykseen, niin tyhmintä mitä me kuluttajat voimme me tässä tilanteessa tehdä, on lopettaa kuluttaminen. taminen En kehota ketään velkavetoiseen kuluttamiseen siitähän meillä valtioiden tasolla on monta varoittavaa esimerkkiä vaan jatkamaan normaalia elämää kylpyhuone- ja mökkiremontteineen sekä auton ja asunnon vaihtoineen. Ne ovat niitä pieniä mutta tärkeitä asioita, joilla Kylpylöillä kuhisee Viime kerralla heitin ilmaan kysymyksen siitä, onko perusjätkien perusjätkä Timo Soini sittenkin Brysselin talousviisaita viisaampi. Sanokaa populistiksi jos haluatte, mutta se on selvinnyt, ettei talousviisaus taida Brysselissä tällä hetkellä majaansa pitää. Soinin viisaudestakaan en niin varmaksi menisi, mutta ennustajana Soini on onnistunut paremmin kuin moni korteista katsoja. Kaiken lisäksi osa talouseliittiä on Soinin kanssa samaa mieltä. Kreikka on jo polvillaan ja Saksassa tehdään B-suunnitelmaa siltä varalta, että Kreikka kellahtaa kokonaan kumoon. Toivottavasti Suomessakin. Tarvetta voi olla jo nousevalla viikolla. Enkä B-suunnitelmalla tarkoita keskustan puheenjohtaja Mari Kiviniemen ylistämän presidenttiehdokkaan Paavo Väyrysen ideaa pohjoismaisesta valuuttaunionista. Sen verran noista presidentinvaaleista, että Paavojen taisto höystettynä perussuomalaisilla soinismeilla tekee Sauli Niinistön presidenttiteistä ehkä odotettua muhkuraisemman. Ja jos Paavojen taistossa kokemus määrää tahdin, Väyrynen korjaa potin. Väyrynen on sentään kolminkertainen presidenttiehdokas, Sauli Niinistö pian kaksinkertainen ja Paavo Lipponen, aivan niin, yksinkertainen. No Mooses-Paavoa lohduttanee tieto siitä, että on siellä muitakin ensikertalaisia. Kylpylämaailmassa todella kuhisee. Imatran kylpylällä on muutaman viime vuoden aikana koettu raskaita hetkiä. Kelan kuntoutujat menetettiin kilpailijoille, kun hakemukset oli tehty enemmän tai vähemmän sinne päin. Ja ihan sama kaava toistui, kun Imatran kaupunki siirsi työterveyshuoltonsa pois Kylpylältä. Taas taitamattomuutta kaavakkeiden täyttämisessä. me jokainen voimme vaikutta oman talousalueemme menestykseen ja selviämiseen. Pekka Lankinen Konttorinjohtaja Handelsbanken Ei ihme, että yt-menettelyistä on tullut jokavuotinen perinne. Uusi johtaja toteuttaa nyt kylpylällä sellaista talouskuuria, johon Kreikassakin olisi pitänyt tarrata viimeistään Ateenan olympialaisten jälkeen. Ja kylpylällä on nyt sama tilanne kuin Kreikalla. Riittääkö uuden pomon aika kääntämän kurssia uskottavasti? Restel kurkkii jo ikkunoiden takana operaattorisopimusta. Eikä ihan turhaan, sillä kaupungilla on voimia, jotka haluaisivat Restelin uudeksi isännäksi taloon. Kylpylän naapurissa Rauhan puolella valmistaudutaan jo numerosarjaan Isot avajaiskemut on tulossa tuohon ajankohtaan ja väkeä paikalle odotetaan tuhansia. Niin pitääkin. Varmaan molemmat kylpylät puhuvat rauhaisasta rinnakkaiselosta, mutta muitakin merkkejä on ilmassa. Imatran uuden jäähallin nimeä ei ole vielä julkaistu. Ennustan soinimaisesti, että katolle tai kylkeen nousee sanat Saimaa Gardens Areena. Sopii oikein hyvin siihen Imatran kylpylän viereen korostamaan yhteistyötä. Ykkössarjanumeron sijasta ovensa Holiday Club Saimaa avaa tosin jo lokakuun alussa. Ja lokakuun lopussakin Holiday Club Saimaan kabineteissa nostetaan maljoja, kun kuutostien perusparannus valmistuu. Niin laittakaapa kalentereihinne päivämäärä Silloin pitäisi kuutostien olla valmiina ja lappeenrantalaiset muuttavat sen jälkeen suurin joukoin Imatralle halvempien asuntojen perässä. Vai meneekö se niin? Ensi kerralla kenties jotain kuntaliitoksista, jos Virkkus-Hennan kartat ovat valmiina. AKSELI AKANVIRTA Kirjoittaja on imatralaisen elinkeinoelämän harmaa eminenssi.

4 4 Evälahti Oy:n luotettavaa asuntotuotantoa ja -kauppaa yli kuuden vuosikymmenen kokemuksella. UUSIA KERROSTALOASUNTOJA RUOKOLAHDELLE ASUNTO OY RUOKOLAHDEN ÄIJÄNKOTI Liisanpolku 4 C Rakennusliike Evälahti Oy toteuttaa Ruokolahden Rasilaan Liisanpolulle osittain 5-kerroksisen hissillisen kerrostalon. Talo tulee keskeiselle paikalle Rasilan keskustaan palvelujen lähelle ja toteutetaan pääosin samanlaisena kuin aiemmin valmistunut As Oy Eukonkoti. Taloyhtiöön tulee 2-3h+k+s asuntoja, autotalleja ja -katoksia. Asunnoissa tilavat lasitetut parvekkeet ja esteettömät näköalat Saimaalle. Rakentaminen on käynnissä ja asunnot valmistuvat keväällä Vielä muutama asunto vapaana, tilaa esite meiltä ja varaa oma asuntosi! Evälahti Oy:n luotettavaa asuntotuotantoa ja -kauppaa yli kuuden vuosikymmenen kokemuksella. EVÄLAHTI OY:N LUOTETTAVAA ASUNTOTUOTANTOA As Oy Imatran Vuoksenloiste valmistuu syyskuun lopussa Imatrankosken keskustan palvelujen välittömään läheisyyteen. Hissillinen yksiportainen kerrostalo tarjoaa asumisen mukavuutta nykyaikaisissa ja valoisissa asunnoissa Vuoksi-näkymin. Vapaana olevat huoneistot 60 m 2 2h+kk+s 2 kpl 110 m 2 4h+k+s 2 kpl Rakentaminen, myynti ja esittely: TAINIONKOSKENTIE IMATRA PUH (05) info@evalahti.com Kehy kouluttaa Monipuoliset koulutus- ja infotilaisuutemme tarjoavat ajankohtaista tietoa eri aloilta ja loistavan tilaisuuden verkostoitua muiden yrittäjien kanssa. Tulossa mm: Tutustumistilaisuus hyvinvointialan yrittäjille Tietoisku Saksan joulumarkkinoista Tietoisku Kiinan ympäristö- ja energiamarkkinoista Hyvästi vanhat mallit kohti uutta ajattelua Arvonlisäverotus sosiaali- ja terveyspalveluissa Käänteinen arvonlisävero rakentamispalveluissa Tehoa ja suunnitelmallisuutta ajanhallintaan Laatujärjestelmällä järjestelmälliseksi Tutustu koko syksyn koulutustarjontaamme F. O. Virtasen katu 6 FI Imatra p (0) Internetissäkin kannattaa yrittää Ei se internet sen kummempi ole kuin vaikka hiihtäminen - yrittäjällekään. Pitää olla vähän välineitä. Pitää vähän harjoitella. Pitää tietää, mitä tekee. Ja sitten vain ladulle. Aika moni hikoilee ladulla, ja aika moni netissä. Harva ladulla bisnestä tekee, mutta aika moni netissä. Tavoitteet Jokaisella yrittäjällä on omasta yrityksestään selkeä kuva: mitä se tekee, mihin pyrkii. Sama pätee internetissäkin. Ei verkkoon pidä mennä vain siksi, että siellä on niin moni. Tavoitteet ja tarkoitus pitää olla mietittynä. Ja ihan kuten yrityksen taloudellista tulosta mitataan, kannattaa verkossakin olla mittarit. Verkko on mainio tapa esitellä yritystään, olipa yrityksen toiminta lähes minkälaista tahansa. Jos myy tuotteita, verkon kautta saa valikoiman hyvin esille. Verkossa voi nostaa esiin tarjouksia, yrityksen kuulumisia. Sama koskee tietysti palvelujakin niitäkin voi, ja pitää, markkinoida verkossa. Se iso ero on verkon ja myymälän välillä, että verkon kautta asiakkaat voivat tulla mistä päin Suomea tai maailmaa tahansa. Jos haluaa myydä tuotteitaan koko maahan, pitää verkkopalvelukin rakentaa sen varaan. Järjestää asiakkaille mahdollisuus tilata tuotteita, pohtia maksutavat ja toimitustavat. Jos haluaa myydä tuotteita vain omassa myymälässä, verkkosivu on syytä tehdä sen mukaiseksi houkuttelemaan asiakkaat kauppaan. Vaikka erikoistarjouksilla. Yrityksen omat tarpeet määrittelevät. Internet kyllä taipuu vaikka minkälaisiin tarpeisiin. Itse ei tarvitse kaikkea osata apua löytyy, korvausta vastaan tietysti. Palaute Joskus on vuoropuhelu asiakkaiden kanssa tarpeen ja perusteltua. Verkkoon on helppo rakentaa palaute-lomakkeet ja vaikka keskustelukin. Niiden huono puoli on, että ne vaativat paljon työtä, jatkuvaa seurantaa ja kommentointia. Huonosti hoidettu keskustelu karkottaa helposti asiakkaita. Parhaimmillaan keskustelu-palsta voi muodostaa oman yhteisönsä, joka houkuttelee aina vain uusia asiakkaita sivuille, lukemaan myös yrittäjän haluamat viestit. Oma osoite Yrityksen verkkosivun löytymisen kannalta oma osoite on tärkeä. Se on syytä kertoa yrityksen nimi mahdollisimman hyvin. Olla yksinkertainen, ilman kauttaviivoja, ilman turhia etuliitteitä. Oma verkkotunnus, domain, varataan Viestintävirasto Ficoran nettisivuilta. Jos ei sitä ole ennen tehnyt, kannattaa käyttää oman palveluntarjoajan osaamista. Sieltä saa myös neuvoja sähköpostien ja kotisivujen hoitamiseen. Uusi verkkotunnus maksaa 12 euroa vuodessa, 33 euroa 3 vuodessa ja 50 euroa 5 vuodessa. Optimointia Usein pelkästään yrityksen nimellä oleva verkko-osoite ei ole tarpeeksi, jotta asiakkaat sen löytäisivät. Suurin osa verkon käyttäjistä surffailee hakukoneiden, useimmiten Googlen, avulla. Jotta hakukone sivun löytää, täytyy hakukoneoptimointi olla kunnossa. Ellei ole hyvin innostunut verkosta, SEO eli search engine optimatization, kannattaa jättää asiantuntijan tehtäväksi. Ja huolehtia, että verkkosivun tekijä SEO:n muistaa ja osaa. Markkinointia Jos haluaa sivunsa paitsi löytyvän Googlesta, myös näkyvän siellä hyvin, kannattaa harkita toista outoa lyhennettä: SEMiä. Search engine marketing on hakukonemarkkinointia. Siinä yritys ostaa hakukoneelta näkyvyyttä, määrittelee hakusanat joiden yhteydessä hänen yrityksensä mainitaan. Hakukoneiden sivuilta löytyy SEMista tietoa. Sosiaalinen media Sosiaalinen media on kasvanut muutaman vuoden aikana rajusti. Tunnetuin on varmaan Facebook. Suomalaisia Facebookissa on mukana parisen miljoonaa. Sinne siis! Mutta muutama varoituksen sana on paikallaan: Ihmiset ovat sosiaalisessa mediassa yksityishenkilöinä. He myös odottavat, että muutkin ovat paikalla yksityisesti. Kovin räväköihin Pilotti on yrittäjälle yksi vaihtoehto markkinointi ja mainoskampanjoihin ei kannata Facebookissa ryhtyä tulos on helposti miinusmerkkinen. Toki asialliset tiedot kannattaa ja oma sivu kannattaa Facebookiin laittaa. Päivitä. Ja päivitä Sanotaan, ettei mikään ole niin vanha kuin eilinen sanomalehti. Netti se muutti tämänkin totuuden. Netissä kaikki tapahtuu nopeasti. Ihmiset ovat tottuneet, että netin palvelut toimivat oikeasti lähes 24/7 periaatteella, että kaikki on ajan tasalla joka hetki. Yrittäjälle tämä tuo suuret haasteet. Ei riitä, että hankkii oman domainin, huolehtii SEO:t ja SEM:t kuntoon, että on sosiaalisessa mediassa fiksusti. Jos kotisivun, verkkopalvelun sisällöt tarjoukset, yhteystiedot, mainokset ja markkinoinnit - eivät ole ajan tasalla, on netistä enemmän haittaa kuin hyötyä. Päivittäminen kertoo asiakkaille, että yritys on tosissaan. Jos verkkopalvelu on kunnossa, on lähellä ajatus, että muutkin asiat ovat kunnossa. Ja toisinpäin: jos verkkopalvelu ei ole kunnossa Antti Rinkinen Kirjoittaja on Sanoma Lehtimedian kehityspäällikkö Yksi vaihtoehto yrittäjälle pienelle ja vähän isommallekin verkon ongelmien ratkaisuun on käyttää valmiita palveluja. Lukemattomista vaihtoehdoista ainakin yksi on paikallinen: Uutisvuoksen ja Sanoma Lehtimedian verkkoilmoituspalvelu Pilotti. Se löytyy osoitteesta pilotti.uutisvuoksi.fi Pilottissa yrittäjä pääsee tekemään itse verkko-ilmoituksensa, lisäämään siihen kuvia, julkaisemaan ilmoituksensa silloin ja niin usein kuin itse haluaa. Ilmoitus näkyy paitsi Uutisvuoksen verkkopalvelun etusivulla, myös Sanoma Lehtimedian maakuntalehtien, Etelä-Saimaan, Kouvolan Sanomien ja Kymen Sanomien verkkopalvelujen etusivulla. Pilotin kautta yrittäjä tavoittaa kymmeniätuhansia asiakkaita viikossa. Pilotissa voi tehdä ilmoitusten lisäksi myös pienen kotisivun. Pilotissa on taustalla myös yritystietorekisteri. Kaksi kertaa vuodessa päivitettävässä rekisterissä ovat mukana kaikki Kaakkois-Suomen yritykset. Pilotin avausmaksu on 100 euroa. Se peritään kerran. Kuukausimaksu on 25 euroa, ja kotisivu-palvelun 5 euroa.

5 Omaan asiaan uusia näkökulmia Luontainen oletuksemme on, että netistä löytyy tietoa, josta on hyötyä. Yrityksen oman ja hyvän näköiset nettisivut voivat olla myös selkeät ja toimivat. Lisäksi ne palvelevat omana olennaisena kanavanaan markkinointiviestinnän strategisia tavoitteita. Googleta! Tuo käsky ja nettiin kutsu kaikuu ilmoille päivittäin miljoonia kertoja. Lappeenrannassa, Kotkassa ja Kouvolassa toimivan mainostoimisto Nitro ID:n toimitusjohtaja Ari Utriainen ei moista hämmästele. Kun kuulet tai näet liikkuessasi jotakin, niin aika moni meistä googlettaa sitä jälkeenpäin. Tänä päivänä on luontainen oletus, että netistä löytyy tietoa. Utriainen muistuttaa samaan hengenvetoon, ettei nykyajan uusi digitaalinen aisti poista tai korvaa muiden aistien avulla hoidettavaa kanssakäymistä ja henkilökohtaista vuorovaikutusta. Netti on yksi, mutta tämän päivän toiminnassa olennainen kanava hoitaa yrityksen markkinointiviestintää. Ihmisten käyttäytyminen on muuttunut kaikissa ikäryhmissä. Osa meistä on päässyt mukautumaan sähköiseen maailmaan, nuoremmat ovat syntyneet nettitikku suussa. aikana syntynyt mielikuva on vaikea ja hidas muuttaa. Tämä pätee myös sähköiseen kohtaamiseen. Keskustelujen kautta Utriainen korostaa, että yrityksen markkinointiviestinnän suunnittelu lähtee paljon kauempaa kuin yksittäisten välineiden tuottamisesta. Hän ottaa esimerkiksi yrityksen, joka tekee samaa asiaa vuodesta toiseen. Tulee tilanne, jossa ei osata enää itse katsoa tilannetta uusin silmin. Mainostoimistoissa työskentelee ihmisiä, jotka on koulutettu luovan työn kautta auttamaan yritystä sen kehittymisessä. Yhdessä keskusteleminen ja pohtiminen tuo esiin uusia, kivoja ja erilaisia tapoja lähestyä asioita. Omalle asialle avautuu uusia näkökulmia, kun eri lailla ajattelevat ihmiset ovat sitä pöyhimässä. Tärkeintä onkin ensin miettiä markkinointiviestinnän strategia kuntoon, oikeat ja sopivat konstit löytyvät kyllä varmasti myöhemmin. Persoonallisuutta peliin Lähes kaikessa mainonnassa on nykyään viittaus nettisivuille. Se on paikka tehdä kauppaa, pyörittää kampanjaa, kertoa lisää tietoa tai tarjota kenties extraa. Siitä on tullut yleinen kommunikoinnin ja viestinnän risteysasema ja solmukohta. Kuluttajien epäluulo verkkoa ja siellä tapahtuvaa kaupankäyntiä kohtaan on hälventynyt, mutta sen rinnalla he tarvitsevat edelleen elämyksellistä kaupankäyntiä ja yrityksiltä persoonallista esiintymistä. On hyvä miettiä, missä määrin yrityksen nettisivut ovat tunnettuutta, tiedonjakamista ja kaupankäyntiä. Utriainen peräänkuuluttaa yrityksiltä tuttujen asioiden uudenlaista käsittelytapaa. Pitäytyminen vanhassa voi olla joltakin kantilta perusteltua, mutta erot kilpailijoihin syntyvät tavoitellun ja toteutetun yritysmielikuvan kautta. Ei liene kenellekään uutta, että ensi sekuntien Puntari oikeaan asentoon Siinä lienee yleisin nettisivuja värkkäävä firma. Jälki voi toki olla hyvää, mutta enemmän heiltä tilaavat katsovat hintaa. Utriainen myöntää, että hintakilpailu tätä yritystä vastaan on turhaa. Enemmän painoa kuuluu laittaa sille, mikä merkitys nettisivuilla on yritykselle. Kuinka ne palvelevat ja ovat hyödyksi eri kohderyhmille. Utriainen kaipaa siis tähänkin kanavaan strategista lähestymistapaa, niin että vertailu tapahtuu oikeiden asioiden avulla. Nettisivuilla on paikkansa ja tarkoituksensa liki kaikille yrityksille, kunhan ne on asemoitu oman liiketoiminnan, tapojen ja persoonallisuuden kautta. Paikka numero 1 Ari Utriainen Toimitusjohtaja Katja Loikkanen Myyntipäällikkö Kun nettisivujen ilme on luotu yrityksen näköiseksi, sisältö toimivaksi, teksti puhuttelevaksi, kuvat viestiä tukevaksi ja päivitys toimii, on jo paljon voitettu. Nitro ID:n Lappeenrannan toimipisteen myyntipäällikkö Katja Loikkanen tietää, miten tuohon pisteeseen pääsee. Yhteistyö mainostoimiston kanssa ei ole pelottavaa munkkilatinaa, vaan keskustelua yrityksen toiminnan kehittämisestä. Yrityksen tulee huolehtia tärkeästä voimavarastaan, siitä, että yritys tunnistetaan ja kohdataan eri kanavissa oman yritykselle luodun ilmeen ja viestin kautta. Toteamus, että onhan meillä webbisivut, ei riitä. Tämän päivän asiakas kurvaa nopeasti sivustolta takaisin, jos vaikutelma ei häntä tyydytä. 5 Hyvä yrittäjä, saatko jo maan parasta vakuutuspalvelua? Lähivakuutuksen asiakkaat ovat Suomen tyytyväisimpiä* jo viitenä vuonna peräkkäin. Me Lähivakuutuksessa tiedämme mitä yrittäminen on, pyöritämmehän itsekin yritystä. Ja vieläpä kanssasi samalla paikkakunnalla. Siksi pystymme tarjoamaan palvelua, joka parhaiten tukee oman alueemme yrittäjien liiketoimintaa. Ja aina henkilökohtaisesti. Siinä erinomaisessa tapauksessa, että haluat kuulua tyytyväisimpien asiakkaiden joukkoon, ota meihin yhteyttä ja hoidetaan vakuutuksesi kuntoon. Tavoitat meidät numerosta (05) (Imatra), (05) (Ruokolahti) tai *EPSI Rating asiakastyytyväisyystutkimus: Suomen vahinkovakuutusyhtiöt , 2007, 2008, 2009 ja 2010 Yksityisasiakkaat ja 2010 Yritysasiakkaat Otamme sen henkilökohtaisesti. DIGI- JA KIRJAPAINOTUOTTEET tuotanto@imatranpainotalo.fi p , Lappeentie 39 Soita, kun paperityöt alkaa ahdistaa Satu Tiippana, Imatran toimistovastaava Puh Tainionkoskentie 1 B, Imatra Mikrotukea ja koulutusta yrityksille ja yksityisille 20 vuoden kokemuksella Lisätietoja: Kari , Tuija Valtakunnalliset jäsenedut

6 Yrittäjyyden Vaku 6 FysioNiskassa pyöräytettiin omistus ympäri Jari ja Inari Tamski hankkivat päävastuun FysioNiskasta vuosi sitten. Aiempi yrittäjä konsultoi vetäjiä pienosakkaan roolissa. OLLI-PEKKA HÄRMÄ Imatralaisessa FysioNiskassa kiepautettiin tänä kesänä osat päinvastoin. Jari ja Inari Tamski ottivat päävastuun yritystoiminnasta aiemman yrittäjän Turkka Partasen jäädessä pienosakkaaksi. Pyöräytettiin kuppi ympäri. Vastuut nousivat meillä kovasti, sekä taloudellinen että hallinnollinen, Jari Tamski kuvaa. Tamskit pitävät sisäistä yrityskauppaa hyvänä tapana hypätä entistä suurempiin saappaisiin. Terveydenhoitoalalla on paljon sopimuksia ja lupa-asioita, kun ihmisten terveyden saralla toimitaan. Myös apua ja opastusta saa aina tarvittaessa. Oli turvallista harjoitella asioita, kun on joku keneltä kysyä miten hommat menee, Inari Tamski kuvaa. Jari Tamski on toiminut terveydenhuoltoalalla jo kymmenkunta vuotta ja vuodesta 2008 lähtien päätoimisesti. Inari hyppäsi vuonna 2009 kelkkaan mukaan. Ja sitten alkoi tapahtua, Jari Tamski nauraa. FysioNiskalla on neljä toimipistettä ja se työllistää kymmenkunta henkeä, sekä palkollisia että ammatinharjoittajia. Yrittäjät haluavat näkyä myös toimipisteiden arjessa, eivät suinkaan ohjata toimintaa norsunluutornista käsin. Vastuuta ja huolehdittavaa riittää, siinä auttaa suuresti työhönsä sitoutunut henkilökunta. Tamskit eivät ole joutuneet vääntämään kättä keskenään tai Turkka Partasen kanssa yrityksen linjavedoista. Yrityksen kehittäminen on ensisijaista. Oli turvallista harjoitella asioita kun on joku keneltä kysyä miten hommat menee. Inari Tamski YRITYKSEN PERUS Lupaviranomaisia mm. kaupungit, kunnat, aluehallintovirastot ja ministeriöt Liikeidea mitä Liiketoimintasuunnitelma, sisältäe Yritystoiminnan luvanv Rahoituksen Tässä tehdään hommia omaan firmaan koko ajan. Marko Myllymäki Rahoitusta voi kysyä mm. Finnverasta ja pankeista (lainat ja takaukset), Ely-keskuksesta (kehittämisavustukset), TE-toimistosta (starttiraha ja palkkatuet) YEL-vakuutus sekä työntekijöiden TyEL-vakuutukset. Työttömyystapaturma- ja ryhmähenkivakuutukset sekä yrityksen vakuutukset Vakuutusyhtiöt Yksityinen elinkeinonharjoittaja (Toiminimi) Liikkeenharjoittaja Ammatinharjoittaja Yritysmuo Henkilöyhtiöt Avoin yhtiö Kommandiittiyhtiö Perustamisasiakirjat: Yhtiösopimus Perustamisilm ww Perustamisilmoitus Yritys Samalla Y-lomakkeella ilmoitu Kirjanpidon Muista myös yrityksen pankkitilin avaamin (esim. SYT tai AYT) ja jonkin yrittäjäjärjestön Marko Myllymäen mielestä yrittäjien kannattaa verkostoitua etenevissä määrin ja kehittää omaa osaamistaan aktiivisesti. Erikoisammattitutkinto yrittäjän oppisopimuksella Tuotekehittäjän erikoisammattitutkinto antaa eväitä firman kehittämiseen. OLLI-PEKKA HÄRMÄ Tietotekniikkayritys Atadonen yrittäjä Marko Myllymäellä on tausta isojen tietotekniikkayritysten eri osastoilta. Oma intohimo ajoi hänet firman perustamiseen. Tietotekniikka-ala ole paikkaan sidottu ja Myllymäki pyörittää yritystään Simpeleeltä. Osaamista kehittääkseen hän opiskelee tuotekehittäjän erikoisammattitutkintoa yrittäjän oppisopimuksella. Kiinnostus olla oman itsensä herra oli kova, oma intohimo ajoi tähän. Minua kiinnosti laajempi kuvio kuin vetää omaa tiimiä isossa firmassa, hän kertoo. Atadone on perustettu 2008 ja samoihin aikoihin Myllymäki suoritti yrittäjän ammattitutkinnon. Tuotekehittäjän ammattitutkinnolla hän hakee laajuutta yhden miehen yritykseen. Koulutukseltaan Myllymäki on diplomi-insinööri, yrittäjyyteen opinnoista ei juurikaan ollut apua. Tuotekehittäjän ammattitutkinnon suorittamisessa hän voi liittää opiskelut suoraan oman firman toimintaan. Myllymäen mielestä on vaikeaa, jos ei mahdotonta, vetää rajoja mikä on yritystoimintaa ja mikä opiskelua oppisopimuskoulutuksen pohjalta. Tässä tehdään hommia omaan firmaan koko ajan.

7 7 n monet polut Ravintoloitsijaksi pitkän työkokemuksen kautta Ystävät konsultoivat Petteri Koistista ravintola-alan lupaviidakoissa. OLLI-PEKKA HÄRMÄ Petteri Koistinen hyppäsi imatralaisen ravintola Street Cafen peräsimeen viime heinäkuussa. Miehellä on pitkä tausta ravintola-alalta, mutta yrittäjänä hän on ensikertalainen. Haasteet ei- vät kuitenkaan tuoretta ravintoloitsijaa pelota, vaikka opettelua on riittänyt. Siinä täytyi käydä joku äkillinen suonenveto päässä, en ole muuta selitystä keksinyt, Koistinen nauraa. Puolitosissaan hän oli pähkäillyt yrittäjäksi ryhtymistä jo useamman vuoden, lopullinen päätös syntyi nopeasti. Suhtautuminen työhön muuttui verrattuna toisen palveluksessa olemiseen ja päivät olivat pitkiä varsinkin ensimmäisenä kuukautena. Kahden kuukauden kokemuksella Koistista ei kaduta pätkääkään yrittäjäksi ryhtyminen. Osa kavereista ihmetteli mi- STAMISEN VAIHEET ä, kenelle, miten? en rahoitus- ja kannattavuuslaskelmat varaisuuden selvittäminen Starttirahapäätös Hakemuksen yhteydessä TE-toimistoon verovelkatodistus (ilmainen), jonka saa tilaamalla Verovelkatodistuksen tilaus ten uskallan ryhtyä yrittäjäksi. Eihän sitä tiedä jos ei kokeile. Kaverit ja tutut miestä ovat myös auttaneet lupaviidakossa. Kauhea määrä sopimuksia ja hakemuksia siinä oli. Paperi- ja lupahärdelli oli melkoinen. Alalta toimivilta kollegoilta ja yrittäjiltä Koistinen on saanut tukea ja neuvoja aina tarvittaessa, virallisia kursseja tai opintoja hän ei ole yrittämisen tiimoilta käynyt. Tiskin taaksekin mies ehtii ja mitä enemmän kokemus karttuu, sen helpommin hän uskoo asioiden sujuvan. Siinä täytyi käydä joku äkillinen suonenveto päässä, en ole muuta selitystä keksinyt. Petteri Koistinen Petteri Koistinen suhtautui ennakkoluulottomasti yrittäjäksi ryhtymiseen, ainakaan vielä ei ole kaduttanut. Apua ja neuvoja on tullut ystäväverkostolta. n järjestäminen odon valinta Osakeyhtiö Osuuskunta Perustamisasiakirjat: Perustamissopimus Yhtiöjärjestys Perustamisasiakirjat: Perustamiskirja Kopio säännöistä Hallituksen kokouksen pöytäkirja; hallituksen pj. ja toimitusjohtajan valinnat moituslomakkeet ww.ytj.fi Palautus maistraattiin, Tainionkoskentie 70 tai postitse Y-lomakkeessa mainittuun osoitteeseen s- ja yhteistietojärjestelmään us Kaupparekisteriin ja verottajalle uutukset n järjestäminen Jos omistaja haluaa jatkajalle hyvän pohjan jatkaa, hän haluaa luovuttaa omistusta. Jos yrittäjä haluaa myyntihetkellä vain tienata mahdollisimman hyvin, hän pitää omistuksen loppuun saakka itsellään. Ville Hietanen nen sekä oma vapaaehtoinen työttömyysturva n jäsenyys. Hyviä nettiosoitteita ala.fi, toliitto.fi, Hietasilla kivuton sukupolvenvaihdos Imatralaisessa Vene-Hietsu Oy:ssä tehtiin sukupolvenvaihdos vuonna 2008 eli heti, kun valtio alkoi suosia sukupolvenvaihdosten tekoa verohelpotuksin. PÄIVI VENTO Ville Hietanen aloitti työt isänsä yrityksessä Vene-Hitsussa jo 19 -vuotiaana. Jo 1990-luvulla kävi selväksi, että poikaa kiinnostaa jatkaa isän jalanjäljissä. Käytännössä 2000-luvun ensimmäinen vuosikymmen mentiin niin, että Ville otti koko ajan vastuuta lisää, ja isäreino siirtyi askel kerrallaan takaalalle. Sukupolvenvaihdoksen allekirjoittamishetkellä omistin yrityksestä jo suhteessa tai 30-70, en muista tarkkaan, mutta omistusta oli siirretty minulle vuosien saatossa hiljalleen. Näin toimiminen helpottaa todella paljon taloudellisesti itse siirtymävaihetta, Ville Hietanen kertoo. Hän miettii, että jos omistaja haluaa jatkajalle hyvän pohjan jatkaa, hän haluaa luovuttaa omistusta. Jos yrittäjä haluaa myyntihetkellä vain tienata mahdollisimman hyvin, hän pitää omistuksen loppuun saakka itsellään. Yrittäjänä toimiminen kiinnosti Ville Hietasta nuoresta miehestä saakka, mutta sukupolvenvaihdoksen mahdollisuus ei ollut Hietasista realistinen, kunnes valtio vuonna 2008 otti verohelpotuksen käyttöön. Teimme sitä ennen laskelmia, ja niiden tulos oli niin älytön, ettei kauppa olisi tullut kyseeseen, Ville Hietanen muistelee. Kun asia mahdollistui, yhteys otettiin alan ammattilaisiin ja Hietasten rooli oli käydä tutkimassa, mitä papereissa Ville Hietanen ei halua sekoittaa työtä ja vapaa-aikaa. Hän sanoo, että tuloksen on synnyttävä inhimillisellä työmäärällä. luki ja antaa arvioita. Suurimmat neuvottelut käytiin verottajan kanssa. Halusin maksukuorman kymmenelle vuodelle. Hyvä lopputulos sieltä sitten saatiin. Vene-Hietsu on rakentanut nel- jännen hallin, nyt hallitilaa on 3000 neliötä. Ennen talvea pihaalueet saadaan kuntoon. Sitten rakentamiset on tällä erää rakennettu ja pystyn keskittymään itse päätyön tekemiseen, Ville Hietanen hymyilee.

8 8 Yrityksen perustajalle Yrityksen perustamisen lähtökohtia ovat yrittäjäksi aikovan oma halu ja tahto, valmiudet yrittäjyyteen sekä liikeidea, joiden varaan rakennat kannattavan yritystoiminnan. Kun suunnittelet yritystoiminnan aloittamista, kannattaa panostaa tiedonhakuun ja kattavien suunnitelmien laatimiseen. Hyvän startin yrittäjyyteen antavat yrittäjäkurssit, joita järjestää mm. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus eli ELY-keskus ( ja Työ- ja elinkeinotoimisto eli TE-toimisto (www. mol.fi). Myös Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy:n eli Kehyn ( startti yrittäjyyteen -tilaisuudesta saat lisätietoja ja työkaluja yrittämisen aloittamiseen. Liiketoiminnan suunnitteluvaiheessa on hyvä kartoittaa myös potentiaalisia asiakkaita ja markkinoita, sillä päätös yritystoiminnan aloittamisesta on helpompi tehdä, jos jo heti alkuvaiheessa on olemassa tietoa ja mahdollisesti sopimuksia ensimmäisistä asiakkaista ja työkohteista. Yritystoiminnan menestymisen perusedellytys on hyvä liikeidea, joka muokataan liiketoimintasuunnitelmaksi. Monipuolisessa liiketoimintasuunnitelmassa arvioidaan suunnitellun liiketoiminnan kannattavuutta ja menestymismahdollisuuksia ja liiketoimintasuunnitelman lisäksi tehdään myös kannattavuuslaskelma. Kehyn nettisivuilta osoitteesta yritystulkki tai osoitteesta imatra löydät hyvät, ilmaiset työkalut liiketoimintasuunnitelman sekä kannattavuuslaskelman tekemiseen ja opastusta mm. rahoituksen suunnitteluun sekä toiminnan luvanvaraisuuteen. Liiketoiminnan suunnitteluun apua löydät myös maksullisena palveluna mm. ELY-keskuksen ProStartista. Suunnitelmat kannattaa tehdä huolella, sillä ne edesauttavat mm. starttirahan ja rahoituk- Tervetuloa palvelevaan Ruokolahden apteekkiin! RUOKOLAHDEN APTEEKKI Liisanpolku 2, Ruokolahti puh. (05) (S-Marketin tiloissa, käynti kauppakäytävästä) MA PE , LA 9 14.RWLVLYXW YHUNNRNDXSDW MD NDLNNL JUDDILVHQ VXXQQLWWHOXQ SDOYHOXW \ULW\NVHOOHVL $OOJUDILD WRPPL#DOOJUDILD FRP ZZZ DOOJUDILD FRP E SAVUSTAMM JOKA PÄIVÄ 9 18 Rahoituksen järjestämisessä auttavat kaikki pankit sekä Finnvera. Finnvera Oyj on Suomen valtion omistama riskirahoitusyhtiö, jonka tuotteisiin kuuluvat monipuoliset rahoitusratkaisut niin aloittavalle kuin toimivallekin yrittäjälle. Omasta pankistasi löydät asiantuntevaa apua yritystoiminnan raha-asioissa. Ennen yrityksen toiminnan aloittamista on hyvä selvittää myös toiminnan mahdollinen luvanvaraisuus. Yleisiä lupia ovat mm. anniskeluoikeudet jne. Jos toiminta on luvanvaraista, tarvittavat luvat on haettava ennen toiminnan aloittamista. Yritykselle valitaan toiminimi ennen yrityksen perusta- misasiakirjojen tekemistä ja ennen kuin yritys ilmoitetaan kaupparekisteriin. Toiminimi yksilöi haltijansa yrityksen ja yrityss erottautuu selvästi sti jo ennestään rekisteisterissä olevista toiminiiminimistä. Kun perustamisilustamisilmoitus on jätetty y Maistraattiin rekisteröitäväksi, äk i uusii toiminimi lähetetään nimitutkimukseen. Nimiesteen varalta yritys voi jo ilmoitusta jättäessään antaa muita nimivaihtoehtoja tutkittavaksi. Normaalisti yrityksen perustaminen hoituu muutamassa päivässä, mutta toiminnan aloittamisen suunnitteluun kannattaa siis varata aikaa. Yritys rekisteröidään patentti- ja rekisterihallituksen nettisivuilta ( löytyvillä lomakkeilla. Yrittäjälle hyvin tärkeä yhteistyökumppani on tilitoimisto ja sen kirjanpitäjä. Kir- pohjatyöt, pihatyöt, ojankaivuut, tienparannukset yms... HEIKKI VAITTINEN P SIMPELE Hautaustoimisto Kukkien sidontapalvelu Hautakivimyymälä Matinkatu 3, Imatra Puh , www. PYYKKITUPA ryhmässä ja yksilöohjauksessa 12 kertaa VAIN 49 ennen TAATUT, PYSYVÄT TULOKSET jälkeen Kustannustehokkuutta kotitoimistolla.fi Tilitoimistopalvelut P KUUTOSTIELLÄ 4 KM IMATRAN MOOTTORITIELTÄ POHJOISEEN Ruokolahti Majavantie 11 (05) PAINONHALLINTAA ks. SOITA Katariina LOHELA-PAJA TERVALA KULJETUSPALVELU Lisätiedot osoitteesta KAIVINKONETYÖT (tela-alustainen, paino 16t) KÄSINTEHTYJÄ PAJATUOTTEITA RASILAN Tervetuloa asiakkaaksemme! maa-aines yms... piennar- ja kesantoniitot murskaimella KAHVIO PITOPIRTTI SAVUSAUNA Puh Pesemme matot kodintekstiilit työvaatteet Yrittäjä turvaa oman eläketurvansa yrittäjäeläkevakuutuksella (YEL-vakuutus), joka on otettava viimeistään 6 kuukauden kuluessa toiminnan aloittamisesta. Suositeltavaa on kuitenkin, että YEL- Jos olet kiinnostunut yrittäjyydestä ja yrityksen perustamisesta Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy/Uusyrityskeskus tarjoaa maksutonta apua kaikissa yrityksen perustamisen vaiheissa. TYÖT JA KULJETUKSET KUORMA-AUTOLLA JA TRAKTORILLA Herkuttele...JA PUHDASTA TULEE j janpitäjä itäjä pitää itää yrityksen it k ki kirjanpidon ja tarvittaessa myös muut hallinnolliset asiat järjestyksessä yhdessä yrittäjän kanssa. Yrittäjän aika vapautuu oleelliseen eli yrityksen pyörittämiseen ja alan ammattilainen hoitavat talousasiat. Imatran seudulta löydät kattavan määrän tilitoimistoja. v vakuutus otetaan heti yrit ttyksen toiminnan käynnisn ttyttyä. YELvakuutus turva vaa yrittäjän va toimeentulon toim mm. mahdollisten sairauspäivien ja sairau esim. äitiysloman ajalle. Yritt Yrittäjän on syytä harkita myös muita vakuutuksia ja erittäin erittä tärkeä vakuutus k t yrittäjälle ittäjäl on esim. tapaturmavakuutus. Yrittäjän vakuutusasioissa oikea yhteistyökumppani on oma vakuutusyhtiö. PAIKALLISTA PALVELUA asiakaspalvelu@ollonen.fi LÄMPIMÄLLÄ SAVULOHELLA sen hakemista. Starttiraha on yrittäjän henkilökohtainen tuki, joka turvaa yrittäjän toimeentulon ensimmäisten toimintakuukausien aikana. Tuki haetaan paikallisesta TE-toimistosta ennen yrityksen rekisteröintiä. Uusi ylellinen -sarja nyt meillä! SHAMPOO HOITOAINE ja -SUIHKE kpl 1260 an Juhla Kaikki samasta paikasta KAMPAUKSET, MEIKIT, KYNNET Vuoksenniskantie 56, IMATRA puh. (05) Vuoksen Lautturi 20. toimintakausi Kalastuspuisto avoinna syyskuussa klo 9 18 Herkullista savulohta saatavana, myös tuoreena ja graavattuna Pikkujoulukausi KALATuulastuksen lähestyy! Varaa MARKKINAT EM-kisat ajoissa sauna tai ravintola. VUOKSEN KALASTUSPUISTO Varpasaari. Puh ,

9 OP-Pohjola-ryhmän viiden pisteen vihjeet: Onko yrityksesi pankkiyhteysohjelmasta käytössä SEPA-kelpoinen versio? Käytössä on oltava kansainväliset pankkiyhteystiedot IBAN-tilinumero ja pankin BIC-koodi sekä uusi kansainväliseen standardiin perustuva maksuaineisto Taipuuko yrityksesi taloushallinto SEPA-aikaan? Onhan taloushallinnon järjestelmäsi SEPA-ajassa? SEPA näkyviin yrityksesi laskulomakkeelle. Myös laskulomakkeisiin on muutettava IBAN-muotoinen tilinumero ja pankin BIC-koodi. Maksukortit ovat uudistuneet onko maksupäätteesi ajan tasalla? Ovi auki Eurooppaan yrityksesi kaupankäynti helpottuu. SEPAn siirtymäaika päättymässä Etelä-Karjalan Osuuspankki kannustaa yrityksiä pikaisiin toimiin Etelä-Karjalan Osuuspankki kannustaa alueen yrityksiä kiireellisiin toimiin SEPA-valmiuden varmistamiseksi. Yhtenäisen euromaksualueen SEPAn (Single Euro Payment Area) siirtymän takaraja on 31. lokakuuta. Tämän jälkeen pankit eivät enää ota vastaan maksuja suomalaisilla tilinumeroilla ja maksuaineistoilla. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi maksut ja palkat eivät välity, mikäli ne ovat vanhassa muodossa. SEPA koskee siis kaikkia yrityksiä, Etelä-Karjalan Osuuspankin maksuliikepäällikkö Mikko Tiikasalo muistuttaa. Jotta yrityksen maksuliike ei pysähdy marraskuun alussa, yritysten pankkiyhteysohjelmista on oltava käytössä SEPAkelpoiset versiot ja tilinumerot on saatettava SEPAn vaatimaan IBAN-muotoon. Myös laskulomakkeisiin on muutettava IBAN-muotoinen tilinumero ja pankin BIC-koodi. Korttimaksuja vastaanottavien yritysten on päivitettävä maksupäätteet voidakseen ottaa vastaan sirukorteilla tehtäviä maksuja. SEPA-muutokset on tehtä- vä, vaikka yritys toimisi vain Suomen alueella, sillä myös kotimaassa maksettavista maksuista tulee SEPA-maksuja. Nyt viimeistään yritysten tulee päivittää ohjelmistonsa ja olla tarvittaessa yhteydessä omaan pankkiinsa. SEPA on suurempi muutos kuin euroon siirtyminen, mutta silti huolestuttavan moni on jättänyt järjestelmiensä päivityksen viime tippaan, Mikko Tiikasalo kertoo. Henkilöasiakkaille SEPA näkyy lähinnä sirullisten korttien käyttöönottona. OPPohjola-ryhmässä asiakkaiden kortit on vaihdettu jo sirukorteiksi. Myös oma tilinumero on jatkossa muodoltaan kansainvälisen esittämistavan mukainen. Nyt jokaisen onkin aika opetella oma IBANmuotoinen tilinumero, jota käytetään jatkossa sekä kotimaan että ulkomaan maksuissa. Mikko Tiikasalo maksuliikepäällikkö Etelä-Karjalan Osuuspankki 9

10 10 Aamukahvilla saa tietoa Neljättä vuotta jatkuva kuukausittainen Imatran yrittäjien ja kaupungin virkamiesten tapaaminen pitää pintansa. PÄIVI VENTO Vuonna 2007 Imatran yrittäjäyhdistyksen silloinen puheenjohtaja Pasi Saajanlehto sopi kaupunginjohtajana aloittaneen Pentti Lintusen kanssa kaupungin ja yrittäjäyhdistyksen yhteisistä tapaamisista aamukahvien merkeissä. Miehet katsoivat, että noin kerran kuukaudessa on sopiva aikaväli yrittäjien ja kaupungin toimialojen virkamiesten tavata toisiaan. Hyvin osasivat Lintunen ja Saajanlehto arvioida kuukausittaisen aamukahvien tarpeellisuuden, sillä edelleen se on Imatran yrittäjäyhdistyksen suosituin jäsentapahtuma; keskimäärin paikalla on kolmisenkymmentä yrittäjää, ennätysosallistujamäärä on Yhdessä vahvemmat - lähellä sinua ja yritystäsi Etelä-Karjalan Osuuspankki, Yrityspalvelut Anu Kankare Anne Varala myyntijohtaja pankinjohtaja puh puh Tiina Sudensalmi asiakkuuspäällikkö puh Marita Toiviainen asiakkuuspäällikkö puh Mia Savolainen pankinjohtaja puh Anu Heikkinen sijoituspäällikkö puh Ville Soidinaho asiakkuusjohtaja puh Antti Tamminen asiakkuusjohtaja puh Matti Arola asiakkuuspäällikkö puh Tarja Naumanen asiakkuuspäällikkö puh Mikko Tiikasalo maksuliikepäällikkö puh Anita Hietanen maksuliikeneuvoja Kirsi H. Hämäläinen maksuliikeneuvoja Heta Julkunen asiakasneuvoja Pohjola Pankki Oyj, Rahoitusyhtiöpalvelut Päivittäiset puheenaiheet, tapahtumat Arja Horttanainen yritysneuvoja Päivi Karhumäki yritysneuvoja Markus Korpela yritysneuvoja Kati Niemeläinen yritysneuvoja Pasi Tiimo rahoituspäällikkö puh Maritta Loikkanen yritysneuvoja Pohjola Vakuutus Oy, Vahinkovakuutus- ja työeläkepalvelut ja tarjoukset Uutisvirtaa 7 päivänä viikossa myyntijohtaja puh Olli Lipsanen yhteyspäällikkö puh Maritta Koivu yhteyspäällikkö puh Marko Martikainen yhteyspäällikkö puh ,64/kk Satu Laine myyntipäällikkö Henki- ja eläkevakuutuspalvelut kestona Hannu Rautiainen myyntipäällikkö Anna Vuononvirta myyntipäällikkö Jaana Karhu yritysmyyntineuvoja puh sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@op.fi Sonja Koskinen myyntipäällikkö OP-Henkivakuutus Oy, Tilaa SOITA ja TILAA (05) Mikko Partanen yhteyspäällikkö puh Marjut Venäläinen yritysmyyntineuvoja puh Elina Mikkola asiakaspäällikkö puh

11 11 ja suoria kontakteja kuusikymmentä. Millaisesta tapahtumasta on oikein kysymys? Kahvia ja pullaa, vai onko tarjolla muutakin? Erittäin harvoin olemme kaupungintalolla, vaan tilaisuus koostuu yritysvierailuista ja tutustumiskäynneistä erilaisiin paikkakunnan kohteisiin. Olemme käyneet muun muassa rajavartiostolla, Stora Ensolla tai Ovakolla. Tilaisuuden alussa kerron yrittäjäyhdistyksen kuulumiset ja kaupunginjohtaja kertoo kaupungin kuulumiset, selvittää Imatran Seudun Yrittäjät ry:n nykyinen puheenjohtaja Ilkka Ollonen. Aamukahvit on myös teemoitettu kaupungin toimialoittain, jolloin yrittäjät kuulevat ajankohtaista tietoa kyseiseltä sektorilta. Kahvipöydässä keskustellaan yleisellä tasolla, mutta virallisen tilaisuuden päätyttyä on varattuna aikaa, jolloin yrittäjät voivat tarttua kaupunginedustajia hihasta ja keskustella kahden kesken omista ajankohtaisista asioistaan, Ollonen kertoo. Minusta aamukahvit on todella positiivinen viesti Imatran kaupungilta yrittäjiin päin. Se on vahva näyttö siitä, että halutaan kuulla yrittäjiä ja me koemme, että meitä kuullaan, Ilkka Ollonen kertoo. Tilaisuuden hyötyä kullekin yrittäjille on mahdoton arvioida. Tavoitteena on ollut luoda matalan kynnyksen paikka lähestyä kaupungin SKY- ja Cidesco-kosmetologi Marja-Leena Beranger Uuhenkuja 1 B, Imatra Ajanvaraus: Muistathan hyvän olon lahjakortin! Saalista Saimaalla virkisty Vuoksella Valtakunnallinen kalastusmatkailuseminaari Imatran Kylpylällä Seminaarin aiheina mm: Imatran yrittäjät kokoontuivat kaupunginjohtajan aamukahveille perjantaina Bar&Cafe Kuohuun. virkamiehiä ja se on onnistunut hyvin. Ilkka Ollonen huomauttaa, että aamukahvilla ei kysellä keneltäkään yrittäjäyhdistyksen jäsenkorttia. Tilaisuudesta on aina tiedotettu yhdistyksen nettisivuilla ja sieltä se on bongattavissa. Aamukahvilla käy kaikkien alojen yrittäjiä, teemoittaminen saattaa toki joskus tuoda tiettyjen alojen yrittäjien enem- män paikalle. Mukana on niin konkareita kuin uusia yrittäjiä. Uusille kasvoille aamukahvit on paikka tavata toisia yrittäjiä ja tutustua siihen, mitä kaikkea paikkakunnalla on, Ollonen toteaa. Hän on itse asunut Imatralla 44 vuotta, josta toiminut yrittäjänä 20 vuotta. Aamukahvit vetävät yhä puoleensa. Se on avannut paikkakuntaan so- keutuneen silmiä. Tilaisuus on ainakin yleissivistävä, mutta usein paljon enemmän. Itse koin esimerkiksi rajavartiostolla suoranaisia ahaa -elämyksiä, yrittäjäyhdistyksen puheenjohtaja hymyilee. Puheenjohtajan työhön kaupungin toimialojen hyvä tuntemus on vain plussaa, hyvää taustatietoa edunvalvonta-asioiden hoitoon. Venäläisen matkailijan tarpeet ja toiveet suomalaiselta kalastusmatkailutuotteelta Kalastusmatkailutuote kansainvälisen markkinoinnin brändituotteena Ihanteellinen matkailukalastuksen mökkituote Oheisohjelmana erilaisia retkipaketteja, mm. retki Svetogorskiin Tutustu koko seminaariohjelmaan F. O. Virtasen katu 6 FI Imatra p (0) Sarjis TALOTEEMA Sirpa Lappalainen Suunnittelu (arkkitehti-, rakenne-, sisustus-) Rakennuttaminen ja valvonta Kuntoarviot taloyhtiöille Puh taloteema@gmail.com Kirjanpito- ja tilinpäätöspalvelu Palkanlaskenta Vero- ja kausi-ilmoitukset Yrityksen perustamiset Toimistopalvelut Isännöinti Edullisesti ammattitaidolla Tili- ja Yritys Tuulia, Mustikkapolku 21, Rauha /tilitoimisto, /isännöinti, tilitoimisto@yritystuulia.fi, isannointi@yrityystuulia.fi Tapahtumakalenteri MUURAHAINEN No 2/2011 Imatran seudun, Rautjärven ja Ruokolahden yrittäjien MUURAHAINEN Yritysten ja elinkeinoelämän arjen asiantuntija ja yrittäjyyden kasvot ympäröivään yhteiskuntaan. Julkaisija: Sanoma Lehtimedia Oy / Uutisvuoksi Päätoimittaja: Ilkka Ollonen Imatran seudun yrittäjien puheenjohtaja puh Toimitusneuvosto: Tommi Matikainen, Tea Usvasuo, Kaisa Rahkonen, Mirja Vaittinen, Marko Myllymäki, Kaija Huuhtanen, Heidi Jääskö Ilmoitusmyynti: Uutisvuoksen ilmoitusosasto Paino: Saimaan Lehtipaino Oy, Lpr ETELÄ-KARJALAN YRITTÄJÄT Omistajanvaihdosseminaari, Lappeenranta Omistajanvaihdosseminaari, Imatra Valtakunnalliset Yrittäjäpäivät, Seinäjoki Maakunnallinen Yrittäjäjuhla, Holiday Club Saimaa IMATRAN SEUDUN YRITTÄJÄT Imatran Seudun Yrittäjien sääntömääräinen syyskokous klo 18 Maanantaisin klo Yrittäjänaisten lenkki (hölkkä tai sauvakävely) lähtee Valtionhotellilta Torstaisin klo Yrittäjien Kuntopiiri Kuntokeskus Colosseum, Tainionkoskentie 10 RAUTJÄRVEN YRITTÄJÄT Rautjärven Yrittäjät ry sääntömääräinen syyskokous klo 18, Simmeksen kahvio RUOKOLAHDEN YRITTÄJÄT Ruokolahden Yrittäjien sääntömääräinen syyskokous klo 19, kunnantalo Yrittäjät mukana Ruokolahti-markkinoilla Sunnuntaisin klo Yrittäjien liikuntahallivuoro Olisit käynyt Specsaversillä. IMATRA: Napinkuja 2, ajanvaraus ma pe 9 18, la 9 14 JOUTSENO: Keskuskatu 7, ajanvaraus ma pe , la suljettu Vietä ikimuistoiset pikkujoulut kauniissa kartanossa Vuoksen rannalla - pyydä tarjous! Buffet, A-oikeudet, majoitusmahdollisuus, kylpytynnyri, tilaussauna puh: kirsi.keskitalo@neitsytniemenkartano.com Vuoksenniskantie 10 IMATRA

12 12 Yhteishenki nousuun kinkun voimalla Imatran seutukunnalla pikkujouluja suunnittelevalla on mistä valita. Kinkusta tykkää koko väki ja ravintoloitsijat tekevät parhaansa, jotta asiakkaat saavat rahalleen vastinetta. PÄIVI VENTO Pikkujouluissa ja henkilökuntajuhlissa porukka on aina virittäytynyt viettämään mukavaa iltaa, toteaa imatralaisen OC baarin toimitusjohtaja Petri Kiisseli. Ruokolahtelaisen Ravintola Alppimajan yrittäjä Tomi Raijas kuvailee pikkujoulujen olevan yritysten hengennostattajia, joissa ollaan hyvällä fiiliksellä. Pitoapu Meirami järjestää pikkujouluja Pitkäjärven toimintakeskuksen tiloissa. Yrittäjä Marja Hinkkanen tietää porukoiden valitsevan Pitkäjärven siksi, että siellä saadaan olla vapaasti omalla porukalla. Osmos Cosmoksessa on hoidettu ensin makkarafestit alta pois ja vasta nyt ryhdytään markkinoimaan jo tutuksi tullutta Osmon pikkujoulupakettia, joka sisältää ohjelmaa ja ruokailun. Baarissa lähdetään innokkain mielin sen historian kolmanteen pikkujoulukauteen. Porukat tulevat pitämään hauskaa ja viihtymään firman pikkujouluihin tai henkilökuntajuhlaan. Itse asiassa minulle ei tule edes mieleen epämieluisaa tapahtumaa, Kiisseli miettii, mutta muistaa saman tien näkemänsä kauhean näyn; se oli joulupukkibasisti tonttu kalukukkarossaan. Kiisseli hihittää muistolle todella antaumuksellisesti. OC-baarin jouluajan liikeideana on siis myydä valmista pakettia. Ravintolasalissa on 250 paikkaa. Tarjoamme näin myös pienille firmoille mahdollisuuden ohjelmalliseen iltaan. Onhan niitä työpaikkoja, joissa ei ole kuin pari kolme ihmistä töissä, mutta halutaan ohjelmalliset pikkujoulut, Kiisseli tietää. Ilta ei kuitenkaan suju aina standardin mukaan, vaan baarissa räätälöidään asiakkaiden mahdollisten toiveiden toteuttamiseksi. Näin myös pikkujouluohjelman suhteen, mutta aina on katsottava kokonaisuutta, millaista jengiä on paikalla, Kiisseli huomauttaa. Osmon pikkujoulupaketin tarjoilussa tunnistettavia jouluelementtejä ovat kinkku ja laatikot. Lisänä on siten jotain modernimpaa. Tarjoamme näin myös pienille firmoille mahdollisuuden ohjelmalliseen iltaan. Onhan niitä työpaikkoja, joissa ei ole kuin pari kolme ihmistä töissä, mutta halutaan pitää ohjelmalliset pikkujoulut. Petri Kiisseli Jos haluaa illan yksityistilaisuutena, silloin katamme tilauksesta vaikka sen perinteisen joulupöydän, yrittävä kitaristi muistuttaa. Rautjärvellä pikkujoulua tai henkilökuntajuhlaa on voinut kuuden sesongin ajan viettää ravintolasta poikkeavassa ympäristössä eli kyläyhdistyksen hallinnoimassa Pitkäjärven toimintakeskuksessa. Tilat vuokrataan Tarvittaessa olen hankkinut siihen ohjelmaa, kuten imitoijan, mutta yleensä ohjelman esittäjät löytyvät porukoista itsestään. Tomi Raijas En panisi pahakseni, jos ryhmät tilaisivat oheispalveluja ja maastoissa vaikka käveltäisiin lumikengillä. Marja Hinkkanen yhdistykseltä ja tarjoilut ja mahdollinen muu Pitoapu Meiramilta, joka on vuokrannut toimintakeskuksen kuksen keittiön. Noin puolet pikkujou-kujoulutilauksista on ollut yritysten tai työpaikkojen kojen pikkujouluja. Luulenpa, että meidän valttimme on erilaisuus ravintolaan verrattuna. Täällä ollaan omalla porukalla ja ihan vapaasti, kuvailee Meiramin osakas Marja Hinkkanen. Alkoholin asiakas voi tuoda mukanaan. aan. Kun OC:n Petri Kiisseli isseli kertoi, että varausten ryysis on vasta marraskuussa, Alppimajassa ja Meiramissa jouluvarauksia on merkitty kalen- teriin jo nyt. Marja Hinkka- nen kertoo viime vuoden joulunalusajan olleen vilkkain tähänastisista, pikkujouluja järjestettiin parit kymmenet. Samoihin lukuihin päästään Alppimajassa. Toimintakeskuksella järjestyy helposti myös oheisohjelmaa. Hinkkanen kertoo, että alakerran saunaosasto on ahkerassa käytössä ja rantasauna avantoineenkin mahdollinen. Karaokelaitteet ovat juhlivien käytössä ja jos halua on levytansseihin, sekin onnistuu välineistön puolesta. Joillakin ryhmillä on tilattuna hanuristi ja Meiramikin voi auttaa elävän musiikin hankkimisessa. Marja Hinkkanen ei panisi pahakseen, jos ryhmät tilaisivat oheispalveluja ja entisen koulun maastoissa vaikka käveltäisiin lumikengillä. Olen avoin kaikelle uudelle, Hinkkanen sanoo. Siksi häntä harmittaa, kun Meiramin vaihtoehtoinen jouluateria ei herättänyt kiinnostusta, vaikka sitä alkuaikoina netinkin kautta markkinoitiin. Alppimajan Tomi Raijasta ei puolestaan harmita yhtään kattaa tarjolle seisova joulupöytä, varsinkin, kun se alkupalaosasto on erityisen runsas. Alppimajassa kokeiltiin aikanaan annosvaihtoehtoja perinteisen rinnalle, mutta se ei kiinnostanut asiakkaita. Yleensä pikkujoulu tai henkilökuntajuhla on illan alussa yksityistilaisuutena. Tarvittaessa olen hankkinut siihen ohjelmaa, kuten imitoijan, mutta yleensä ohjelman esittäjät löytyvät porukoista itsestään, Raijas tietää. Ilta jatkuu sitten tanssiorkesterin tai karaoken merkeissä. Jos on varauksen kanssa liikkeellä näin ajoissa, on vielä mahdollista vaikuttaa, kumpaa illan aikana on, hän vinkkaa. Raijas kokee ravintoloitsijana pikkujouluajan mukavana. Joskus harmittaa tyypit, jotka eivät yleensä käy ravintolassa ja jotka sitten illan kuluessa ryhtyvät ärhentelemään henkilökunnalle. Mutta se kuuluu tähän alaan eikä niitä pidä ottaa henkilökohtaisesti, Raijas kuittaa. Tylsä yritys vain syöttää ja juottaa PÄIVI VENTO Ohjelmapalvelu Saimaan Adventuren yrittäjä Ville Harisen kännykkä soi jo nyt usein henkilökuntajuhlatilausasioissa. Vaikka mennään vasta syyskuuta, pikkujoulukausi on tässä yrityksessä jo käynnistynyt. Vuoden loppuun mennessä paketin on ostanut yritystä. Näyttäisi siltä, että monet yritykset ovat vaihtaneet perinteisen pikkujoulun henkilökuntajuhlaan tai tapahtumaan, joka siis voidaan mainiosti järjestää jo näin syksyllä, Harinen sanoo. Hän arveleekin, että nykyään yritystä, joka vain syöttää ja juottaa työntekijänsä kerran vuodessa (pikkujouluissa) pidetään tylsänä. Yleisin paketti on kokous, mönkijäsafari, sauna ja sitten ravintolailta päälle. Mönkijäsafari on suosituin tällä hetkellä, toisena tulee kellunta kuivapuku päällä. Aina lähdemme asiakkaan tarpeesta eli jos yrityksen henkilökunta haluaa jousiammuntaa ja huumoriheittolajeja, niin sitten järjestämme niitä. Vaikka Imatran Kylpylä on yrityksen pääyhteistyökumppani, iltaosuus ruokailuineen järjestetään siihen paikkaan, joka asiakasta miellyttää eniten. Harinen huomauttaa, että päivällisen suhteen suositaan helppoja paikkoja eli ravintoloita, sillä silloin tapahtuma kääntyy juhlinnaksi. Yrittäjien jäsenedut: Suomen Yrittäjien jäsenedut: Autonvuokraus: Europcar Hakupalvelu: Finder Fonecta Laivamatkat: Silja Line, Tallink, Viking Line Luoton ja riskienhallinta: asiakastieto.fi, Soliditet Majoitus: Best Western, Hilton, Hotel Arthur, Scandic Viestintä- ja tietoliikenne: Sonera Polttoaine: Neste oil, EuroShell, St1, Teboil Lentoparkki Sähkö- ja energiapalvelut: Skapat Energia Sähköpostiturvapalvelut: D-Fence Oy Vakuutus: Fennia lisätietoja näistä eduista /jasenedut Etelä-Karjalan Yrittäjien jäsenedut: Elisa-edut yrittäjille: Elisa Yrityspotti liittymä Elisa Yrittäjä Tasahinta mobiililiittymä Elisa Mobiililaajakaista Elisa Yrityslaajakaista Elisa Puheratkaisu Vakion Elisa Maksupäätepalvelu Elisa Taloushallintopalvelu Elisa Markkina-avainpalvelu Lisätietoja näistä jäseneduista saa Elisan myymälöistä. Intrum: alennuksia perintäpalvelusta ja luottopäätöspalvelusta lisätietoja Sami Karjalainen Intrum Justitia