TEKNINEN MÄÄRITTELY. PROJEKTITYÖ Tik Wclique

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TEKNINEN MÄÄRITTELY. PROJEKTITYÖ Tik-76.115 Wclique"

Transkriptio

1 TEKNINEN MÄÄRITTELY PROJEKTITYÖ Tik

2 SISÄLLYSLUETTELO Sisällysluettelo... 2 Versiohistoria JOHDANTO Tarkoitus ja kattavuus Tuote ja ympäristö Määritelmät, merkintätavat ja lyhenteet Viitteet Yleiskatsaus dokumenttiin JÄRJESTELMÄN YLEISKUVAUS Sovellusalueen kuvaus Järjestelmän liittyminen ympäristöönsä Laitteistoympäristö(n kuvaus) Ohjelmistoympäristö(n kuvaus) Toteutuksen keskeiset reunaehdot Sopimukset ja standardit ARKKITEHTUURIN KUVAUS Ratkaisun "filosofia" (suunnitteluperiaatteet) Tietokanta-arkkitehtuuri Ohjelmistoarkkitehtuuri, moduulit ja prosessit MODUULI (JA PROSESSI) KUVAUKSET Kustakin moduulista (ja prosessista) kuvataan Yleiskuvaus Rajapinta Toteutus Virhekäsittely MUUT ERITYISET TEKNISET RATKAISUT HYLÄTYT RATKAISVAIHTOEHDOT VIRHEKÄSITTELY... 7 VERSIOHISTORIA Versio Päivämäärä Laatija Kuvaus JDu Ensimmäinen versio.

3 TEKNINEN MÄÄRITTELY 3 (7) 1. JOHDANTO Tässä dokumentissa kerrotaan kuinka tekninen osuus projektityöstä on tehty. 1.1 Tarkoitus ja kattavuus 1.2 Tuote ja ympäristö Tuote joka tässä projektissa tehdään on -ohjelma, mikä toimii Unix ja Linux ympäristössä. 1.3 Määritelmät, merkintätavat ja lyhenteet TÄTÄ PITÄÄ MUOKATA : Projektityön kohde. Ohjelma jonka tarkoituksena on etsiä haluttuja ominaisuuksia annetuista graafeista. Ohjelma kirjoitetaan isolla jos ohjelmasta puhutaan yleisesti tai viitataan projektityön nimeen. Kun varsinainen ohjelma koodataan, puhutaan wcliquesta pienellä alkukirjaimella. Tällöin tarkoitetaan ohjelman käynnistystiedostoa. Graafi: Useissa yhteyksissä tarkastellaan joukkoa somuja tai tiloja, joista joko on tai ei ole mahdollista siirtyä välittömästi toinen toisiinsa. Tyypillisiä esimerkkejä tällaisista ovat kartta, johon on merkitty kaupunkeja, sekä näiden väliset suorat liikenneyhteydet, tietokoneohjelman kulkua kuvaava vuokaavio ja sukupuut. Graafi, eli verkko G = ( V, E ) muodostuu äärellisistä joukoista V ja E, joista V on ns. solmujen joukko (solmuista käytetään myös joissain yhteyksissä nimityksiä kärki tai piste), ja E on sivujen joukko (käytössä myös nimitykset kaari ja haara). Algoritmi: Algoritmilla voidaan ratkaista olemassa olevasta graafista asioita, joista ollaan kiinnostuneita. Algoritmi jonka ympärille ohjelma rakennetaan on julkinen. Algoritmin toimintaa on kuvattu Internetissä seuraavissa dokumenteissa: "A Fast Algorithm for the Maximum Clique Problem" ~ pat/paper1.ps "A New Algorithm for the Maximum-Weight Clique Problem" ~ pat/paper2.ps Klikki: Klikki tarkoittaa yhteyttä usean solmun välillä Ansi c: Ohjelmointikieli, jolla ohjelma toteutetaan UML: "Unified Modeling Language" on ohjelmistotuotekehityksen standardikuvaamismenetelmä.

4 TEKNINEN MÄÄRITTELY 4 (7) 1.4 Viitteet TÄMÄ MYÖHEMMIN 1.5 Yleiskatsaus dokumenttiin TÄTÄ tarkennetaan myöhemmin ei oleellinen vielä kun ei kaikkia tarkasteltavia asioita ole määritelty. Mitä voidaan määritellä ja mitä ei tarvi määritellä. Johdanto osuudessa luodaan yleiskatsaus dokumenttiin. Siinä selvitetään termit, lyhenteet ja viitteet jotka auttavat lukijaa tutustumaan tähän dokumenttiin ja -ohjelmaan. Toinen luku tarkentaa ohjelmaa yleisellä tasolla. Jos lukija ei ole kiinnostunut pikkutarkasta ohjelman kuvauksesta, niin usein riittää tämän luvun lukeminen ohjelman idean ymmärtämiseksi. Arkkitehtuuri osuus kertoo tarvittavien tietokantojen osuudesta tähän projektiin. Työn luonteesta johtuen, tietokannat eivät ole suuressa merkityksessä tämän projektin missään suoritusvaiheessa. Neljänessä luvussa tarkennetaan toisessa luvussa esitettyjä ohjelman moduulien ominaisuuksia ja toimintoja. Luvut 5,6,7. Yhdessä läpi 2. JÄRJESTELMÄN YLEISKUVAUS Tavoitteena -ohjelmassa on koodata jo olemassaolevalle algoritmille toimiva ympäristö, jolloin algoritmin käyttö helpottuu ja algoritmille voidaan luoda uusia käyttötapoja. 2.1 Sovellusalueen kuvaus 2.2 Järjestelmän liittyminen ympäristöönsä 2.3 Laitteistoympäristö(n kuvaus) Standardi Unix / Linux käyttöympäristö. 2.4 Ohjelmistoympäristö(n kuvaus) Kokouksessa Toteutuksen keskeiset reunaehdot Vaatimusmäärittelyn ehdot pätevät tässä, laajempi selvitys myöhemmin

5 TEKNINEN MÄÄRITTELY 5 (7) 2.6 Sopimukset ja standardit Standardit jota noudatetaan: Koodaus (Juha K) Sopimukset: Vaatimusmäärittely ja tekijänoikeus sopimus. 3. ARKKITEHTUURIN KUVAUS Tähän liitetään PowerPoint kuva joka NT hakemistossa (kesken, odottaa kommentteja). 3.1 Ratkaisun "filosofia" (suunnitteluperiaatteet) - perinteinen tapa, ei olioita, mallinnus kenties pseudokoodilla (käsittely kesken) - kussakin moduulissa paikalliset muuttujat, moduulien/funktioiden nimet kaikki alkavat wcxxx tai wc_xxx - c-kieli, asiakkaan vaatimus 3.2 Tietokanta-arkkitehtuuri viimesen kappaleen (tietokannan kenttien) soveltaminen: syötetiedoston tarkka määrittely tulostiedostojen tarkka määrittely 3.3 Ohjelmistoarkkitehtuuri, moduulit ja prosessit Tarkistetaan kokouksessa

6 TEKNINEN MÄÄRITTELY 6 (7) 4. MODUULI (JA PROSESSI) KUVAUKSET määritellään tähän jo kaikkien khdeksan toiminnon kutsut parametreineen nimeäminen, kuten jo edellä mainittu, kaikki alkaa wc:llä ja pieniä kirjaimia käytetään Tyyli- ym asioissa oppaamme on C-ohjelmointiopas, Kenneth Oksanen (btw, itse suosisin GNU-tyyliä ennemmin kuin K&R-tyyli; Oksanen sivu 9) koodi-templatet tulevat NT-hakemistoomme Syöte Järjestäminen Tuloste 1=Painottamattomien klikkien laskeminen 2=Painotettujen maksimiklikkien laskeminen 3=Painottamattomien S kokoisten klikkien laskeminen 4=Painotettujen S kokoisten klikkien laskeminen 5=Painottamattomien, vähintään S kokoisten klikkien laskeminen. 6=Painotettujen, vähintään S kokoisten klikkien laskeminen. 7=Painottamattoman maksimi klikin koon laskeminen 8=Painotetun maksimi klikin koon laskeminen. Kuva 1. Liitynnät

7 TEKNINEN MÄÄRITTELY 7 (7) 4.1 Kustakin moduulista (ja prosessista) kuvataan Yleiskuvaus Nämä tarkemmin viikoilla 51 ja Rajapinta Toteutus Virhekäsittely 5. MUUT ERITYISET TEKNISET RATKAISUT Tähän kommentteja Ossilta ja Juha L:ltä. 6. HYLÄTYT RATKAISVAIHTOEHDOT Onko näitä? 7. VIRHEKÄSITTELY Virhekäsittelyt virhetilanteissa kutsutaan aina virhekäsittelijää, jolle annetaaan virhekoodi parametrinä esim void errorhandler(int errno); virhenumerot listataan jossakin, ja listaa päivitettään voisi olla että modulin 1 virheet ovat välillä , modulin 2 välillä jne Liitä kuvaus joka tehty palaverin 5.12 pohjalta, tarkenna error handleriä.

8 TEKNINEN MÄÄRITTELY 8 (7) 1. JOHDANTO Antaa yleiskuvan suunnittelusta. 1.1 Tarkoitus ja kattavuus Dokumentin tarkoitus, miksi tehty ja mihin tarkoitukseen, kenelle (oman firman toteutusporukka vaiko alihankkija vai kuka) tarkoitettu. Mitä asioita dokumentissa kuvataan. Varsinkin jos lukija ei ole tottunut lukemaan suunitteludokumentteja. Suunnittelun kattavuus suhteessa määrittelyyn. Esimerkiksi jos tämä suunnittelu kattaa määrittelyn poislukien käyttöliittymä ja tietokanta. 1.2 Tuote ja ympäristö Tuotteen nimi, tarkoitus ja tavoitteet. Tuotteen toimintaympäristö yleisesti. 1.3 Määritelmät, merkintätavat ja lyhenteet Sanat ja käsitteet jotka eivät ole lukijalle (tilaaja/toimittaja) tuttuja tai joiden voidaan ajatella tuottavan sekaannuksia erikoisella käytöllään tai jotka eivät yleisesti ole tiedossa. Nämä kannattaa esittää aakkosjärjestyksessä. Esim. ASCII-merkistöstä ilmoitetaan onko se 7-bittinen (esim. ISO 10646) tai 8-bittinen (esim. ISO ). 1.4 Viitteet Viittaukset muihin lähteisiin (dokumentit, standardit, käsikirjat). Viitteen mukaan aakkosjärjestyksessä Ne dokumentit joihin on viitattu tai jotka liittyvät systeemiin tai sen rakentamiseen, mikäli tarpeen (nimi, versio, päiväys, mistä löydettävissä). Lisätietoja. Koodaustyyliohje merkittäisiin tähän. Se tämän järjestelmän määrittelydokumenttihan on tärkein lisätietojen ja selvennysten lähde. Mikäli suunnittelu ei kata koko määrittelyä tulee se mainita tässä (eli mitä muita suunnitteluvaiheen dokumentteja on olemassa, jos on; esim. jos käyttöliittymän tai tietokannan suunnittelu on irrotettu omiksi dokumenteikseen). Luettelo aakkosjärjestyksessä. 1.5 Yleiskatsaus dokumenttiin Rakenteen kuvaus; sisältö ja organisointi; mitä missäkin luvussa käsitellään, tärkeää varsinkin mikäli lukija ei ole tottunut lukemaan em. sisällysluettelon mukaisia määrittelyjä.

9 TEKNINEN MÄÄRITTELY 9 (7) Mikäli ensimmäinen luku on kokonaisuudessaan samalla sivulla kuin tämä kohta (1.6 yleiskatsaus) tai jos 1. luku on muutoin kovin lyhyt, ei sitä tarvitse tässä kohdassa (1.6 yleiskatsaus) mainita vaan voidaan aloittaa 2. luvun asioista. Tässä mainitaan kustakin luvusta hieman enemmän kuin mitä pelkkä sisällysluettelon selaaminen kertoo. 2. JÄRJESTELMÄN YLEISKUVAUS Tässä voidaan mainita ohje dokumentin ja koodin kommenttien sekä muuttujien ja funktioiden yms. kielisyydestä. 2.1 Sovellusalueen kuvaus Se laajempi kokonaisuus johon tuote tai järjestelmä liittyy. Esimerkiksi TTKK:n opintotoimiston salivarausjärjestelmä. 2.2 Järjestelmän liittyminen ympäristöönsä Mitä järjestelmä tässä ympäristössä tekee. Käyttääkö kuvattu järjestelmä muita ohjelmia tai järjestelmiä, eli onko jonkin suuremman systeemin osa. 2.3 Laitteistoympäristö(n kuvaus) Laitteistoympäristö jossa ohjelma toimii. Esimerkiksi mitä oheislaitteita tarvitaan, mitä keskusyksiköltä odotetaan, mitä laitteiden ominaisuuksia ohjelma hyödyntää, mitkä laitteiston ominaisuudet rajoittavat teknisiä ratkaisuja, liittymät muihin tietokoneisiin. 2.4 Ohjelmistoympäristö(n kuvaus) Ohjelmistoympäristö jossa ohjelma toimii. Esimerkiksi käyttöjärjestelmä, kääntäjä, muut apuvälineet, tietokantaohjelmisto, tietoliikenneohjelmisto, www-selain, littymät muihin ohjelmistoihin/sovelluksiin, muut laitteistossa yhtä aikaa ajettavat ohjelmat. Luonnollisesti tarkkoine versioineen. 2.5 Toteutuksen keskeiset reunaehdot Jos asiakas on asettanut ohjelmalle huomattavan tärkeitä ehtoja (tai sellaisia on muista syistä) jotka on syytä ottaa huomioon suunnitelussa niin ne mainitaan tässä. Esimerkiksi laitteisto, ohjelmisto, lait tai asetukset, vasteajat. 2.6 Sopimukset ja standardit Jos käytetään standardien ja/tai eri sopimusten mukaisia suunnittelumenetelmiä, kuvaustapoja, dokumentointimalleja tms. niin ne mainitaan tässä. Samoin valmisosien käyttö ja niiden nimeämissäännöt.

10 TEKNINEN MÄÄRITTELY 10 (7) Myös erilaiset direktiivit, viranomaismääräykset ja ohjeistot mainitaan tässä, mikäli ne vaikuttavat suunnitteluun. Siis tässä voi mainita nimeltä ja kohdassa 1.5 näkyy koko lähde tarkasti. 3. ARKKITEHTUURIN KUVAUS Suunnittelutavoitteet sekä perusteet valitulle arkkitehtuurille eli miksi juuri tällainen arkkitehtuuri. Tässä kuvataan ohjelmiston arkkitehtuuri yleisellä tasolla: ylimmänkäsitetason (abstraktiotason) moduulit ja niiden väliset liittymät. 3.1 Ratkaisun "filosofia" (suunnitteluperiaatteet) Suunnitteluperiaatteet eli "ratkaisun filosofia" alkaa valinnasta teettekö "perinteistä" rakenteellista suunnittelua (SD) vaiko oliosuunnittelua (OOD) vai jotakin muuta. Tuon valinta ratkaisee millaista ajattelutapaa (lähestymistapaa ongelmaan) käytätte jatkossa. Eli millä tavalla ryhmänne lähestyy ongelmaa ja ratkaisee sen, yleinen lyhyt selostus. Perustelut mukaan kaikkiin ratkaisuihin ja päätöksiin. Tärkeätä ovat myös yhtenäiset moduulien kutsutavat sekä yhtenäiset suunnitteluratkaisut eli perusteet moduulijaolle. RATKAISUN FILOSOFIA tarkoittaa mm. seuraavaa (ei suoraan koodaamaan vaan mietitäänpä hetki mitä tehdään ettei tehdä mitä vaan): olioita vai "perinteinen" rakenteinen tapa mikäli oliokeskeinen toteutus niin mikä mallinnusmenetelmä merkkipohjainen vai graafinen näyttö asiakas-palvelin-arkkitehtuuri vai "perinteinen" asiakas-palvelin työnjako globaalit vai lokaalit muuttujat valmis TKHJ vaiko oma tietokanta vai pelkkä tiedosto tietokanta: relaatiokanta vaiko jokin muu tietorakenteet (esim. linkitetty lista vaiko kiinteä taulukko) moduuli/lohkojako (esim. käyttöliittymä, tulostustoiminnot) yleiskäyttöiset komponentit (esim. KL, toolbar, tiedostojen-käsittely), jos sellaisia on kaikkien syötteiden tarkastus heti vaiko oma virhetarkistusmoduuli muistin käsittely (RAM, levymuisti, välimuisti,...) ohjelmointikieli (vasteaika/reaaliaikaisuus/rinnakkaisuusvaatimukset?) käyttöliittymä: 4GL vai näyttökehitin vai rutiinikirjasto. Modulaarinen ohjelma koostuu osista, jotka voidaan poistaa tai vaihtaa ja joita voidaan lisätä. Kiinnitetty ohjelmointikieli voidaan se mainita tässä (periaatteessa suunnittelu voi vieläkin olla ohjelmointikieliriippumaton). Perusteluna ei kelpaa "ainoa jota osaan". 3.2 Tietokanta-arkkitehtuuri

11 TEKNINEN MÄÄRITTELY 11 (7) Kuvataan tietokanta-arkkitehtuuri yleisellä tasolla. Esimerkiksi jako tiedostoihin tai tietokantoihin, tiedostojen/tietokantojen väliset liittymät, tiedostojen/tietokantojen organisointi, käytettävät tietokantaohjelmistot (jos on), suojaukset, toipuminen, varmistukset, huolto, ylläpito. Perustelut mukaan luonnollisesti. Tietokannat sekä niiden rakenne (eli esim. taulut eli relaatiokuvaukset (mikäli toteutus tehdään relaatiotietokannalla!)). Muutama sana tietokanta-arkkitehtuurista. Suunnitteludokumentissa (viimeistään) määrätään tietokannan rakenne. Määrittelydokumentin kolmosluvussahan jo määritettiin kentät pituuksineen. Nyt sitten tarkennetaan tietokannan rakenne selväksi. Mikäli käytetään valmista tietokannan hallintajärjestelmää (TKHJ, engl. DBMS), osaisi systeemin käyttäjä alustaa tietokannan eli luoda ne tietokannan taulut. Mikäli käytössä on relaatiomallin mukainen tietokanta, taululla voi ymmärtää yhtä relaatiota. Yksi tietokanta voi sisältää useita relaatioita. Tietokannan taulussa on tietenkin useita rivejä. Relaatiolla tarkoitetaan sarakkeita. Kahden sarakkeen taulu on pienin relaatio. Tietokannan rakentaminenhan on tasapainoilua tietokannan koon ja hakunopeuden välillä. Ratkaisu on aina kompromissi. Tietokantaratkaisu kuvataan yksityiskohtaisesti ellei sitä ole tehty jo määrittelyssä. tietokantaratkaisun yleiskuva, tiedostot ja niiden väliset liittymät tietokantaa käyttävät muut ohjelmistot tai järjestelmät tietokannan tukiohjelmisto (esim. varmistukset, toipuminen, testaus) kustakin tietokannasta tai tiedostosta rakenne/organisointi tietuekuvaus tietokuvaus tyyppi käsittely- tai laskentasäännöt suhteet muihin tietoihin suhteet muihin tiedostoihin tai tietokantoihin päivityskriteerit ja -tavat tilavaatimukset ylläpitonäkökohdat varmistusnäkökohdat suojausnäkökohdat. Tietokannan kenttien kuvaus tarkasti; kentän nimi tai tunniste kentän merkitys kentän pituus ja muoto sallitut arvot. 3.3 Ohjelmistoarkkitehtuuri, moduulit ja prosessit

12 TEKNINEN MÄÄRITTELY 12 (7) Tämä kohta on ehkäpä tärkein suunnitteludokumentin asia. Älkää ohittako tätä kevyesti. Satunnaiselle dokumentin lukijalle tämä kohta kuvaa parhaiten suunnitteluanne (tarkat moduulikuvaukset selviävät selkeästä koodistakin). Usein kirjataan yksityiskohdat pikkutarkasti ylös, mutta laajempaa ja tärkeämpää kokonaiskuvaa ei anneta. Ohjelmistojako osajärjestelmiin / ohjelmiin / proseseihin / moduuleihin / pakkauksiin / luokkiin sekä niiden väliset liittymät yleisellä tasolla. Perustelut käytettyyn jakoon tulee selvittää. Tähän ennnen moduulikuvauksia kannattaa oheistaa kaavio, joka selvittää moduulien keskinäiset suhteet, eli mikä kutsuu mitäkin. Moduuli- eli arkkitehtuurikaavio voidaan esittää tässä tai mieluummin luvun 4 alussa, ennen moduulikuvauksia. Suunnitteludokumentin luvun 4 alkuun kannattaa liittää jonkinlainen moduulikutsukaavio, josta selviävät yhdellä silmäyksellä ohjelman sisältämät moduulit ja niiden riippuvuussuhteet (kutsusuhteet, sisältyminen (moduuli voi koostua moduuleista)) toisistaan. Mikäli toteutus on suunniteltu tehtäväksi jollakin oliokielellä, luokkahierarkia on selventävä lisäkaavio. Oliotekniikoissa voidaan käyttää selventävinä kaavioina luokkakaaviota, periytymiskaaviota ja kutsukaaviota (käyttökaavio). Vaikka tuotteen voisikin tehdä yksi ohjelmoija, tulee työ silti jakaa moduuleihin (muutosten ja myöhemmän käytön varalta). Moduuleihin jakohan mahdollistaa rinnakkaisen toteutustyöskentelyn 4. MODUULI (JA PROSESSI) KUVAUKSET Se moduulikaavio voisi sijaita tässä kohtaa (mieluummin kuin kohdassa 3.3). Moduulikaavio helpottaa ohjelman rakenteen ja toiminnan hahmottamista, etenkin jos ohjelma koostuu useammista kymmenistä moduuleista tai luokista. Siitä nähdään mikä vaikuttaa mihinkin. Haluttaessa voidaan moduulikaavioon lisätä selventäviä tekstejä kutsunuolien lisäksi mutta se ei ole välttämätöntä. Tekstin luettavuutta voidaan parantaa erilaisilla korostus- ja tehostuskeinoilla. Esimerkiksi aliohjelmien/funktioiden nimien kirjoittaminen eri kirjasinmallilla tai tekstin lihavointi (bold) tai kursivointi (italic). Eri seikkojen nimeämiseen kannattaa kiinnittää huomiota jo nyt (~tyyliohje). Esimerkiski moduulien, luokkien, funktioiden ja muuttujien nimeämiskäytäntöön.

13 TEKNINEN MÄÄRITTELY 13 (7) Mikäli joitakin nimiä (komennon parametrit, muuttuja, tiedosto, hakemisto) on jo kiinnitetty, niin ne mainitaan perusteluineen. Jokaisesta moduulista kuvataan sen tehtävä, liittymät muihin osiin sekä toteutusnäkökohdat. Moduuleista/luokista/pakkauksista tms. erotellaan valmisosat, eli muualta sellaisenaan tai muokaten napatut osat. Nämä seikat voisi helposti kuvata esim. moduulikaaviossa erilaisilla korostuskeinoilla. Tekniset yksityiskohdat tulee selvittää koodausta varten tarvittavalla tasolla Hyvin tehdyn moduulin tunnusmerkkejä; toteutustapa ei näy ulkopuolelle suorittaa vain yhden tehtävän mahdollisimman vähän, ja löyhiä kytkentöjä toisiin moduuleihin tiedonvälitys vain parametreilla, ei globaalia dataa mahdollisimman vähän parametreja aina selitetään selvästi, mikäli kuitenkin joudutaan käyttämään globaalia dataa parametreina vain sellaista tietoa, jota moduuli käyttää yksinkertainen sisäinen rakenne yksinkertaiset loogiset lausekkeet haarautumiskohdissa moduuli mahtuu yhdelle tai enintään kahdelle sivulle kaikilla moduuleilla samannäköinen vakionimiö (alkumerkintä eli header) esittelyt on kommentoitu koodi on kommentoitu vähintään lohkoittain. Älä tee liian rajoittuneita tai yleisiä moduuleja. Moduuli on rajoittunut, jos se suorittaa tarpeettoman yksityiskohtaisen tehtävän käsittelee rajoittuneita arvoja tai tyyppejä toimii vain tiettynä aikana (vuosiluvut kahdella numerolla...). Liian rajoittunutta moduulia ei voida käyttää muualla. Moduuli on liian yleinen, jos tekee tarpeettoman laajan tehtävän käsittelee liian monia arvoja tai tyyppejä saa parametrinaan tiedon, joka ei muutu. Liian yleistä moduulia ei voida hyödyntää riittävästi. 4.1 Kustakin moduulista (ja prosessista) kuvataan Moduulikuvauksissa on hyvä käyttää jotakin yhtenäistä merkintätapaa, "TYYLIOHJETTA", esim. muuttujien ja funktioiden nimeämiskäytännöissä (suomi/englanti, iso/pieni AlkuKirjainKäytäntö, alaviivoja_vaiko_ei,... ) Yleiskuvaus Nimi:

14 TEKNINEN MÄÄRITTELY 14 (7) Heti ensimmäiseksi kerrotaan moduulin nimi. "Standardimuotoiset"moduulien otsikot eli nimiöt (header). Malleja on paljon, eräs esimerkki on tämän tiedoston loppupuolella. Tyyppi: Tyyppi ilmoitetaan esim. pääohjelma, funktio, aliohjelma, pakkaus,luokka, prosessi. Yleinen kuvaus: Yleisesti mitä moduuli tekee Rajapinta Liittymät muihin moduuleihin. Joka moduulilla täytyy olla formaali rajapintamäärittely (black box- tyyliin). Kaikki rajapinnat ovat erittäin tärkeä alue, jo virhemahdollisuuksienkin takia. Luettelo ohjelmista, joita tämä ohjelma kutsuu (jos käyttää) tai jotka kutsuvat tätä (jos kutsuvat). parametrit nimi moodi (IN, OUT, INOUT) tyyppi tarkoitus mahdolliset arvot pakollisuus rajoitukset Esim. milloin moduuli on kutsuttavissa tai ajoitukset Toteutus Ohjeita moduulisuunnittelua ja toteutusta varten; tyypillisestitoimintaa on hahmoteltu pseudokoodilla tai hankalat kohdat jopaohjelmakoodilla. Tietorakenteet: Mikäli on tarpeen selostaa moduulin sisäisiä tietorakenteita. Algoritmit Mikäli on käytetty erikoisia ratkaisuja. Myös käytetyt vakioalgoritmit mainitaan (esim. quicksort) Virhekäsittely Poikkeus- ja virhetilanteet Tärkeää on selvittää miten moduulin tulee reagoida erivirhetilanteisiin. Tässä kohtaa viimeistään

15 TEKNINEN MÄÄRITTELY 15 (7) määritelläänvirheilmoitustekstien tarkka sisältö ja sanamuoto (jollei ole jomäärittelyssä), sekä ohjelman toiminta virheen jälkeen. Myös havaitut/oletetut virhetilanteet kannattaa rehellisyyden jadokumentin käytettävyyden nimissä kirjata. Mm.testaussuunnitelmaatehtäisiin rinnan määrittelyn ja suunnittelun kanssa. Virhetilanteista selvitetään mihin tilanteisiin varaudutaan miten toimitaan, kun tilanne kohdataan miten virheestä ilmoitetaan käyttäjälle mistä tilanteista yritetään toipua ja miten kerätäänkö virhetilastoa. 5. MUUT ERITYISET TEKNISET RATKAISUT Esimerkiksi seuraavia asioita, mikä tarpeellista. suojaukset, turvallisuus varmistukset toipumiset ylläpidettävyys joustavuus siirrettävyys tai kannettavuus. 6. HYLÄTYT RATKAISVAIHTOEHDOT Ne mietityt mutta hylätyt ratkaisuvaihtoehdot kannattaa kirjataperusteluineen johonkin sopivaan lukuun tai kohtaan. Seuraavadokumentin lukija näkee, että tuotakin on mietitty. Samoinjos te itsesattumoisin lukisitte omaa dokumenttianne puolen vuoden päästä, ette varmaankaan muistaisi mitä asioita on sitä tehtäessä mietitty. 7. VIRHEKÄSITTELY Virheilmoitusten tekstit tulee kiinnittää viimeistään nyt suunnittelussa (parempi olisi miettiä ne jo määrittelyssä). yleiset virhekäsittelysäännöt yleiset moduulit virheiden käsittelemiseksi virheilmoitusten tunnistaminen virheilmoitusten tallettaminen (muistiin, levylle) virheilmoitusten ryhmittely (vakavuus, käyttäjän vaiko järjestelmän) virheilmoitustekstit.

16 TEKNINEN MÄÄRITTELY 16 (7) Toiminta epänormaaleissa tilanteissa kuuluisi jo määrittelyyn, mutta viimeistään suunnittelussa on asiaan otettava kantaa. Esim. miten järjestelmä käyttäytyy virtakatkoksissa? "Nouseeko itse pystyyn" vai "jääkö jumiin"? Kannattaa panostaa siihen virheilmoitusten yhtenäisyyteen! Käyttäjä näkee ohjelmasta vain sen ja arvioi ohjelman "hyvyyttä" paljolti käyttöliittymän perusteella.

TEKNINEN MÄÄRITTELY. PROJEKTITYÖ Tik-76.115 Wclique

TEKNINEN MÄÄRITTELY. PROJEKTITYÖ Tik-76.115 Wclique TEKNINEN MÄÄRITTELY PROJEKTITYÖ Tik-76.115 SISÄLLYSLUETTELO Sisällysluettelo... 2 Versiohistoria... 2 1. JOHDANTO... 3 1.1 Tarkoitus ja kattavuus... 3 1.2 Tuote ja ympäristö... 3 1.3 Määritelmät, merkintätavat

Lisätiedot

TOIMINNALLINEN MÄÄRITTELY. PROJEKTITYÖ Tik-76.115 Wclique

TOIMINNALLINEN MÄÄRITTELY. PROJEKTITYÖ Tik-76.115 Wclique TOIMINNALLINEN MÄÄRITTELY PROJEKTITYÖ Tik-.115 SISÄLLYSLUETTELO Sisällysluettelo... Versiohistoria... 1. JOHDANTO... 4 1.1 Tarkoitus ja kattavuus... 4 1. Tuote... 4 1. Määritelmät, termit ja lyhenteet...

Lisätiedot

VAATIMUSMÄÄRITTELY. PROJEKTITYÖ Tik Wclique

VAATIMUSMÄÄRITTELY. PROJEKTITYÖ Tik Wclique VAATIMUSMÄÄRITTELY PROJEKTITYÖ Tik-76.115 SISÄLLYSLUETTELO Sisällysluettelo... 2 Versiohistoria... 3 1. JOHDANTO... 4 1.1 Algoritmi... 4 1.2 Graafi... 4 1.3 Nauty... 5 1.4 Mermaid... 5 2. YLEISKUVAUS...

Lisätiedot

VAATIMUSMÄÄRITTELY. PROJEKTITYÖ Tik Wclique

VAATIMUSMÄÄRITTELY. PROJEKTITYÖ Tik Wclique VAATIMUSMÄÄRITTELY PROJEKTITYÖ Tik-76.115 SISÄLLYSLUETTELO Sisällysluettelo... 2 Versiohistoria... 3 1. JOHDANTO... 4 1.1 Algoritmi... 4 1.2 Graafi... 4 1.3 Nauty... 5 1.4 Mermaid... 5 2. YLEISKUVAUS...

Lisätiedot

Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset

Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset Tekninen määrittely: Editori Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset Sisällysluettelo 1. Johdanto...4 1.1. Tarkoitus ja kattavuus...4 1.2. Tuote ja ympäristö...4 1.3. Määritelmät,

Lisätiedot

TEKNINEN MÄÄRITTELY Virtuaaliyhteisöjen muodostaminen Versio 1.0 (Luonnos 2)

TEKNINEN MÄÄRITTELY Virtuaaliyhteisöjen muodostaminen Versio 1.0 (Luonnos 2) TEKNINEN MÄÄRITTELY Edited by Checked by Approved by Tuomo Marttila Luonnos 1 Tekninenmäärittely i Sisällysluettelo 1. JOHDANTO 2 1.1. Tarkoitus ja kattavuus 2 1.2. Tuote ja ympäristö 2 1.3. Määritelmät,

Lisätiedot

TOIMINNALLINEN MÄÄRITTELY MS

TOIMINNALLINEN MÄÄRITTELY MS TOIMINNALLINEN MÄÄRITTELY 11.11.2015 MS YLEISTÄ 1/2 jäsennelty etenee yleiskuvauksesta yksityiskohtiin kieliasultaan selkeä kuvaa myös tulevan järjestelmän ympäristöä tarpeellisella tarkkuudella kuvaa

Lisätiedot

Käyttäjien tunnistaminen ja käyttöoikeuksien hallinta hajautetussa ympäristössä

Käyttäjien tunnistaminen ja käyttöoikeuksien hallinta hajautetussa ympäristössä www.niksula.cs.hut.fi/~jjkankaa// Demosovelluksen tekninen määrittely v. 0.6 Päivitetty 11.12.2000 klo 20:26 Mickey Shroff 2 (12) Dokumentin versiohistoria Versio Päivämäärä Tekijä / muutoksen tekijä Selite

Lisätiedot

TOIMINNALLINEN MÄÄRITTELY. PROJEKTITYÖ Tik Wclique

TOIMINNALLINEN MÄÄRITTELY. PROJEKTITYÖ Tik Wclique TOIMINNALLINEN MÄÄRITTELY PROJEKTITYÖ Tik-.115 SISÄLLYSLUETTELO Sisällysluettelo... Versiohistoria... 1. JOHDANTO... 4 1.1 Tarkoitus ja kattavuus... 4 1. Tuote... 4 1. Määritelmät, termit ja lyhenteet...

Lisätiedot

TOIMINNALLINEN MÄÄRITTELY. PROJEKTITYÖ Tik Wclique

TOIMINNALLINEN MÄÄRITTELY. PROJEKTITYÖ Tik Wclique TOIMINNALLINEN MÄÄRITTELY PROJEKTITYÖ Tik-7.115 SISÄLLYSLUETTELO Sisällysluettelo... Versiohistoria... 1. JOHDANTO... 4 1.1 Tarkoitus ja kattavuus... 4 1. Tuote... 4 1. Määritelmät, termit ja lyhenteet...

Lisätiedot

KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014. Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu. Järjestelmän nimi. versio 1.0

KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014. Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu. Järjestelmän nimi. versio 1.0 KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014 Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu Järjestelmän nimi versio 1.0 Jakelu: Tulostettu: 201543 Samuli Hirvonen samuli.hirvonen@student.tut.fi

Lisätiedot

Suunnitteluvaihe prosessissa

Suunnitteluvaihe prosessissa Suunnittelu Suunnitteluvaihe prosessissa Silta analyysin ja toteutuksen välillä (raja usein hämärä kumpaankin suuntaan) Asteittain tarkentuva Analyysi -Korkea abstraktiotaso -Sovellusläheiset käsitteet

Lisätiedot

Ohjelmistojen mallintaminen, mallintaminen ja UML

Ohjelmistojen mallintaminen, mallintaminen ja UML 582104 Ohjelmistojen mallintaminen, mallintaminen ja UML 1 Mallintaminen ja UML Ohjelmistojen mallintamisesta ja kuvaamisesta Oliomallinnus ja UML Käyttötapauskaaviot Luokkakaaviot Sekvenssikaaviot 2 Yleisesti

Lisätiedot

Ohjelmistojen suunnittelu

Ohjelmistojen suunnittelu Ohjelmistojen suunnittelu 581259 Ohjelmistotuotanto 154 Ohjelmistojen suunnittelu Software design is a creative activity in which you identify software components and their relationships, based on a customer

Lisätiedot

Ohjelmiston toteutussuunnitelma

Ohjelmiston toteutussuunnitelma Ohjelmiston toteutussuunnitelma Ryhmän nimi: Tekijä: Toimeksiantaja: Toimeksiantajan edustaja: Muutospäivämäärä: Versio: Katselmoitu (pvm.): 1 1 Johdanto Tämä luku antaa yleiskuvan koko suunnitteludokumentista,

Lisätiedot

TT00AA12-2016 - Ohjelmoinnin jatko (TT10S1ECD)

TT00AA12-2016 - Ohjelmoinnin jatko (TT10S1ECD) TT00AA12-2016 - Ohjelmoinnin jatko (TT10S1ECD) Ohjelmointikäytännöt 21/3/11 Mikko Vuorinen Metropolia Ammattikorkeakoulu 1 Sisältö 1) Mitä on hyvä koodi? 2) Ohjelmointikäytäntöjen merkitys? 3) Koodin asettelu

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 2.3.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 2.3.2009 1 / 28 Puhelinluettelo, koodi def lue_puhelinnumerot(): print "Anna lisattavat nimet ja numerot." print

Lisätiedot

GroupDesk Toiminnallinen määrittely

GroupDesk Toiminnallinen määrittely GroupDesk Toiminnallinen määrittely Tilanne: Paikallinen oppilaitos, kuvitteellinen WAMK, tarvitsee ryhmätyöhön soveltuvan sähköisen asioiden hallintajärjestelmän ja ryhmätyöohjelmiston, jonka ajatuksena

Lisätiedot

Uudelleenkäytön jako kahteen

Uudelleenkäytön jako kahteen Uudelleenkäyttö Yleistä On pyritty pääsemään vakiokomponenttien käyttöön Kuitenkin vakiokomponentit yleistyneet vain rajallisilla osa-alueilla (esim. windows-käyttöliittymä) On arvioitu, että 60-80% ohjelmistosta

Lisätiedot

Ohjelmiston testaus ja laatu. Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit

Ohjelmiston testaus ja laatu. Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit Ohjelmiston testaus ja laatu Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit Vesiputousmalli - 1 Esitutkimus Määrittely mikä on ongelma, onko valmista ratkaisua, kustannukset, reunaehdot millainen järjestelmä täyttää

Lisätiedot

TIEDONKULKU. PROJEKTITYÖ Tik-76.115 Wclique

TIEDONKULKU. PROJEKTITYÖ Tik-76.115 Wclique TIEDONKULKU PROJEKTITYÖ Tik-76.115 SISÄLLYSLUETTELO Sisällysluettelo... 2 Versiohistoria... 2 1. JOHDANTO... 3 1.1 Tämän dokumentin tarkoitus... 3 1.2 Projekti... 3 2. Tiedonkulku... 3 2.1 Yleistä... 3

Lisätiedot

Ohjelmistotuotanto vs. muut insinööritieteet. (Usein näennäinen) luotettavuus ja edullisuus

Ohjelmistotuotanto vs. muut insinööritieteet. (Usein näennäinen) luotettavuus ja edullisuus Yhteenveto Ohjelmistotuotanto vs. muut insinööritieteet Monimutkaisuus Näkymättömyys (Usein näennäinen) luotettavuus ja edullisuus Muunnettavuus Epäjatkuvuus virhetilanteissa Skaalautumattomuus Copyright

Lisätiedot

Hakemistojen sisällöt säilötään linkitetyille listalle.

Hakemistojen sisällöt säilötään linkitetyille listalle. Harjoitustyö 1 Harjoitustyö Tehtävä: ohjelmoi Java-kielellä komentoikkunaa (komentotulkkia, komentoriviä) simuloiva olioperustainen ohjelma. Hakemistojen sisällöt säilötään linkitetyille listalle. Työ

Lisätiedot

Ohjelmistojen mallintamisen ja tietokantojen perusteiden yhteys

Ohjelmistojen mallintamisen ja tietokantojen perusteiden yhteys Ohjelmistojen mallintamisen ja tietokantojen perusteiden yhteys Tällä kurssilla on tutustuttu ohjelmistojen mallintamiseen oliomenetelmiä ja UML:ää käyttäen Samaan aikaan järjestetyllä kurssilla on käsitelty

Lisätiedot

Tiedonhallinnan perusteet. Viikko 1 Jukka Lähetkangas

Tiedonhallinnan perusteet. Viikko 1 Jukka Lähetkangas Tiedonhallinnan perusteet Viikko 1 Jukka Lähetkangas Kurssilla käytävät asiat Tietokantojen toimintafilosofian ja -tekniikan perusteet Tiedonsäilönnän vaihtoehdot Tietokantojen suunnitteleminen internetiä

Lisätiedot

L models. Tekninen määrittely. Ryhmä Rajoitteiset

L models. Tekninen määrittely. Ryhmä Rajoitteiset Teknillinen Korkeakoulu T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Lineaaristen rajoitteiden tyydyttämistehtävän ratkaisija L models Tekninen määrittely Ryhmä Rajoitteiset Versio Päivämäärä Tekijä Muutokset

Lisätiedot

Copyright by Haikala. Ohjelmistotuotannon osa-alueet

Copyright by Haikala. Ohjelmistotuotannon osa-alueet Copyright by Haikala Ohjelmistotuotannon osa-alueet Ohjelmiston elinkaari 1. Esitutkimus, tarvekartoitus, kokonaissuunnittelu, järjestelmäsuunnittelu (feasibility study, requirement study, preliminary

Lisätiedot

Johdatus rakenteisiin dokumentteihin

Johdatus rakenteisiin dokumentteihin -RKGDWXVUDNHQWHLVLLQGRNXPHQWWHLKLQ 5DNHQWHLQHQGRNXPHQWWL= rakenteellinen dokumentti dokumentti, jossa erotetaan toisistaan dokumentin 1)VLVlOW, 2) UDNHQQHja 3) XONRDVX(tai esitystapa) jotakin systemaattista

Lisätiedot

Ylläpitodokumentti. Boa Open Access. Helsinki 2.5.2006 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos

Ylläpitodokumentti. Boa Open Access. Helsinki 2.5.2006 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Ylläpitodokumentti Boa Open Access Helsinki 2.5.2006 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Kurssi 581260 Ohjelmistotuotantoprojekti (6 ov) Projektiryhmä Ilmari

Lisätiedot

EMCS-järjestelmän sanomarajapinnan toiminnallinen kuvaus asiakkaille 13.6.2008. Meeri Nieminen

EMCS-järjestelmän sanomarajapinnan toiminnallinen kuvaus asiakkaille 13.6.2008. Meeri Nieminen EMCS-järjestelmän sanomarajapinnan toiminnallinen kuvaus asiakkaille 13.6.2008 Meeri Nieminen Asiakkaan vaihtoehdot Asiakkaan vaihtoehdot EMCS-järjestelmän käyttöön XML-sanomarajapinta oman järjestelmän

Lisätiedot

Tietorakenteet ja algoritmit - syksy 2015 1

Tietorakenteet ja algoritmit - syksy 2015 1 Tietorakenteet ja algoritmit - syksy 2015 1 Tietorakenteet ja algoritmit - syksy 2015 2 Tietorakenteet ja algoritmit Johdanto Ari Korhonen Tietorakenteet ja algoritmit - syksy 2015 1. JOHDANTO 1.1 Määritelmiä

Lisätiedot

Uutisjärjestelmä. Vaatimusmäärittely. Web-palvelujen kehittäminen. Versio 1.3

Uutisjärjestelmä. Vaatimusmäärittely. Web-palvelujen kehittäminen. Versio 1.3 Uutisjärjestelmä Vaatimusmäärittely Versio 1.3 Sisällys 1 Muutoshistoria... 4 2 Viitteet... 4 3 Sanasto... 4 3.1 Lyhenteet... 4 3.2 Määritelmät... 4 4 Johdanto...5 4.1 Järjestelmän yleiskuvaus... 5 4.2

Lisätiedot

TIETOKANNAN SUUNNITTELU

TIETOKANNAN SUUNNITTELU TIETOKANNAN SUUNNITTELU HOVI, HUOTARI, LAHDENMÄKI: TIETOKANTOJEN SUUNNITTELU & INDEKSOINTI DOCENDO (2003, 2005) LUKU 2 JOUNI HUOTARI & ARI HOVI TIETOJEN MALLINNUS TIETOJEN MALLINNUKSESTA TIETOKANTAAN Käsiteanalyysin

Lisätiedot

Tietorakenteet ja algoritmit Johdanto Lauri Malmi / Ari Korhonen

Tietorakenteet ja algoritmit Johdanto Lauri Malmi / Ari Korhonen Tietorakenteet ja algoritmit Johdanto Lauri Malmi / Ari 1 1. JOHDANTO 1.1 Määritelmiä 1.2 Tietorakenteen ja algoritmin valinta 1.3 Algoritmit ja tiedon määrä 1.4 Tietorakenteet ja toiminnot 1.5 Esimerkki:

Lisätiedot

WCLIQUE. Ohjelmistoprojekti. Testaussuunnitelma

WCLIQUE. Ohjelmistoprojekti. Testaussuunnitelma TKK/DISKO/Tik-76.115 WCLIQUE Projektiryhmä Clique http://www.hut.fi/jekahkon/wclique/testplan.html WCLIQUE Ohjelmistoprojekti Projektiryhmä Clique: Janne Dufva, 75008T, email: janne.dufva@nokia.com, 75014C,

Lisätiedot

TEKNINEN MÄÄRITTELY. PROJEKTITYÖ Tik Wclique

TEKNINEN MÄÄRITTELY. PROJEKTITYÖ Tik Wclique TEKNINEN MÄÄRITTELY PROJEKTITYÖ Tik-76.115 SISÄLLYSLUETTELO Sisällysluettelo... 2 Versiohistoria... 3 1. JOHDANTO... 4 1.1 Tarkoitus ja kattavuus... 4 1.2 Tuote ja ympäristö... 4 1.3 Määritelmät, merkintätavat

Lisätiedot

83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma <Aihe>

83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma <Aihe> 83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma TTKK 83450 Internetin verkkotekniikat Tekijät: Ryhmän nro:

Lisätiedot

TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy Antti-Juhani Kaijanaho. 30. marraskuuta 2015

TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy Antti-Juhani Kaijanaho. 30. marraskuuta 2015 TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy 2015 Antti-Juhani Kaijanaho TIETOTEKNIIKAN LAITOS 30. marraskuuta 2015 Sisällys t Väitöstilaisuus 4.12.2015 kello 12 vanhassa juhlasalissa S212 saa tulla 2 demoruksia

Lisätiedot

Verkkokirjoittaminen. Verkkolukeminen

Verkkokirjoittaminen. Verkkolukeminen 0 Nopeaa silmäilyä: Pääotsikot, kuvat, kuvatekstit, väliotsikot, linkit, luettelot, korostukset. 0 Hitaampaa kuin paperilla olevan tekstin lukeminen 0 F-tyyppinen lukeminen Verkkolukeminen Verkkokirjoittaminen

Lisätiedot

Kontrollipolkujen määrä

Kontrollipolkujen määrä Testaus Yleistä Testaus on suunnitelmallista virheiden etsimistä Tuotantoprosessissa ohjelmaan jää aina virheitä, käytettävistä menetelmistä huolimatta Hyvät menetelmät, kuten katselmoinnit pienentävät

Lisätiedot

Verkkokirjoittaminen. Anna Perttilä Tarja Chydenius

Verkkokirjoittaminen. Anna Perttilä Tarja Chydenius Verkkokirjoittaminen Anna Perttilä Tarja Chydenius 1 Suosi lyhyttä tekstiä 2 Kenelle kirjoitat 3 Helpota lukijan työtä; lajittele tekstisi 3.1 Otsikot 3.2 Johdanto 3.3 Väliotsikot 3.4 Pääteksti 4 Linkit:

Lisätiedot

Määrittelydokumentti

Määrittelydokumentti Määrittelydokumentti Aineopintojen harjoitustyö: Tietorakenteet ja algoritmit (alkukesä) Sami Korhonen 014021868 sami.korhonen@helsinki. Tietojenkäsittelytieteen laitos Helsingin yliopisto 23. kesäkuuta

Lisätiedot

SOVELLUSALUEEN KUVAUS

SOVELLUSALUEEN KUVAUS Tik-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietotekniikan osasto Teknillinen korkeakoulu SOVELLUSALUEEN KUVAUS LiKe Liiketoiminnan kehityksen tukiprojekti Versio: 2.1 Tila: hyväksytty Päivämäärä: 12.12.2000

Lisätiedot

Dokumentin nimi LOGO:) Tampereen teknillinen yliopisto. Ryhmä XXX: Projektiryhmän nimi Projektin nimi

Dokumentin nimi LOGO:) Tampereen teknillinen yliopisto. Ryhmä XXX: Projektiryhmän nimi Projektin nimi Tampereen teknillinen yliopisto Ohjelmistotekniikan laitos OHJ-3500 Ohjelmistotuotannon projektityö LOGO:) Ryhmä XXX: Projektiryhmän nimi Projektin nimi Dokumentin nimi Jakelu: (Ryhmä) (Kurssihenkilökunta)

Lisätiedot

Oliosuunnitteluesimerkki: Yrityksen palkanlaskentajärjestelmä

Oliosuunnitteluesimerkki: Yrityksen palkanlaskentajärjestelmä Oliosuunnitteluesimerkki: Yrityksen palkanlaskentajärjestelmä Matti Luukkainen 10.12.2009 Tässä esitetty esimerkki on mukaelma ja lyhennelmä Robert Martinin kirjasta Agile and Iterative Development löytyvästä

Lisätiedot

P e d a c o d e ohjelmointikoulutus verkossa

P e d a c o d e ohjelmointikoulutus verkossa P e d a c o d e ohjelmointikoulutus verkossa XML-kielen perusteet Teoria ja ohjelmointitehtävät XML-kielen perusteet 3 Sisältö YLEISKATSAUS KURSSIN SISÄLTÖIHIN... 7 YLEISKATSAUS KURSSIN SISÄLTÖIHIN...

Lisätiedot

4.12.2005. SEPA REFAKTOROINTI Antti Ahvenlampi, 57408L Erik Hakala, 57509T

4.12.2005. SEPA REFAKTOROINTI Antti Ahvenlampi, 57408L Erik Hakala, 57509T SEPA REFAKTOROINTI Antti Ahvenlampi, 57408L Erik Hakala, 57509T SEPA: REFAKTOROINTI 2 (9) SEPA: REFAKTOROINTI 3 (9) VERSIOHISTORIA Version Date Author Description 0.1 2.12.2005 Erik Hakala Ensimmäinen

Lisätiedot

Heuristisen arvioinnin muistilista - lyhyt versio

Heuristisen arvioinnin muistilista - lyhyt versio Alla oleva kymmenkohtainen muistilista on sovellettu Jakob Nielsenin heuristisen arvioinnin muistilistasta (Nielsen, 1994), hyödyntäen Keith Instonen wwwpalveluiden arviointiin muokattua samaista listaa

Lisätiedot

Sisällys. 12. Näppäimistöltä lukeminen. Yleistä. Yleistä 12.1 12.2 12.3 12.4

Sisällys. 12. Näppäimistöltä lukeminen. Yleistä. Yleistä 12.1 12.2 12.3 12.4 Sisällys 12. Näppäimistöltä lukeminen Arvojen lukeminen näppäimistöltä yleisesti. Arvojen lukeminen näppäimistöltä Java-kielessä.. Luetun arvon tarkistaminen. Tietovirrat ja ohjausmerkit. Scanner-luokka.

Lisätiedot

Maastotietokannan torrent-jakelun shapefile-tiedostojen purkaminen zip-arkistoista Windows-komentojonoilla

Maastotietokannan torrent-jakelun shapefile-tiedostojen purkaminen zip-arkistoista Windows-komentojonoilla Maastotietokannan torrent-jakelun shapefile-tiedostojen purkaminen zip-arkistoista Windows-komentojonoilla Viimeksi muokattu 5. toukokuuta 2012 Maastotietokannan torrent-jakeluun sisältyy yli 5000 zip-arkistoa,

Lisätiedot

Sanomakuvausten järjestelmäkohtaiset tiedostot

Sanomakuvausten järjestelmäkohtaiset tiedostot Sanomakuvausten järjestelmäkohtaiset tiedostot Tullihallitus Päivitys 17.9.2012 Tullihallitus Sanomakuvausten järjestelmäkohtaiset tiedostot 1/8 Sanomakuvausten järjestelmäkohtaiset tiedostot Järjestelmäkohtaiset

Lisätiedot

Sisällys. 18. Abstraktit tietotyypit. Johdanto. Johdanto

Sisällys. 18. Abstraktit tietotyypit. Johdanto. Johdanto Sisällys 18. bstraktit tietotyypit Johdanto abstrakteihin tietotyyppeihin. Pino ja jono. Linkitetty lista. Pino linkitetyllä listalla toteutettuna. 18.1 18.2 Johdanto Javan omat tietotyypit ovat jo tuttuja:

Lisätiedot

Tietojärjestelmän osat

Tietojärjestelmän osat Analyysi Yleistä analyysistä Mitä ohjelmiston on tehtävä? Analyysin ja suunnittelun raja on usein hämärä Ei-tekninen näkökulma asiakkaalle näkyvien pääkomponenttien tasolla Tietojärjestelmän osat Laitteisto

Lisätiedot

Tietueet. Tietueiden määrittely

Tietueet. Tietueiden määrittely Tietueet Tietueiden määrittely Tietue on tietorakenne, joka kokoaa yhteen eri tyyppistä tietoa yhdeksi asiakokonaisuudeksi. Tähän kokonaisuuteen voidaan viitata yhteisellä nimellä. Auttaa ohjelmoijaa järjestelemään

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 16.3.2009 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 16.3.2009 1 / 40 Kertausta: tiedostosta lukeminen Aluksi käsiteltävä tiedosto pitää avata: tiedostomuuttuja = open("teksti.txt","r")

Lisätiedot

Ylläpito. Ylläpidon lajeja

Ylläpito. Ylläpidon lajeja Ylläpito Kaikki ohjelmistoon sen julkistamisen jälkeen kohdistuvat muutostoimenpiteet jopa 70-80% ohjelmiston elinkaarenaikaisista kehityskustannuksista Ylläpidon lajeja korjaava ylläpito (corrective)

Lisätiedot

Tekstinkäsittelyn jatko KSAO Liiketalous 1. Osanvaihto näkyy näytöllä vaakasuorana kaksoispisteviivarivinä ja keskellä riviä lukee osanvaihdon tyyppi

Tekstinkäsittelyn jatko KSAO Liiketalous 1. Osanvaihto näkyy näytöllä vaakasuorana kaksoispisteviivarivinä ja keskellä riviä lukee osanvaihdon tyyppi KSAO Liiketalous 1 Osat Tiedosto voidaan jakaa osiin ja jokainen osa muotoilla erikseen. Osa voi olla miten pitkä tahansa, yhdestä kappaleesta kokonaiseen tiedostoon. Osanvaihto näkyy näytöllä vaakasuorana

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 28.2.2011 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 28.2.2011 1 / 46 Ohjelmointiprojektin vaiheet 1. Määrittely 2. Ohjelman suunnittelu (ohjelman rakenne ja ohjelman

Lisätiedot

Ylläpito. Ylläpito. Ylläpidon lajeja Ohjelmistotuotanto, syksy 1998 Ylläpito

Ylläpito. Ylläpito. Ylläpidon lajeja Ohjelmistotuotanto, syksy 1998 Ylläpito Kaikki ohjelmistoon sen julkistamisen jälkeen kohdistuvat muutostoimenpiteet jopa 70-80% ohjelmiston elinkaarenaikaisista kehityskustannuksista Ylläpidon lajeja korjaava ylläpito (corrective) testausvaiheessa

Lisätiedot

IT-OSAAJA, TIETOJENKÄSITTELYN ERIKOISTUMISOPINNOT

IT-OSAAJA, TIETOJENKÄSITTELYN ERIKOISTUMISOPINNOT IT-OSAAJA, TIETOJENKÄSITTELYN ERIKOISTUMISOPINNOT KOULUTUKSEN KOHDERYHMÄ SISÄLTÖ Koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiudet uusien tietoteknisten menetelmien ja välineiden hyödyntämiseen.

Lisätiedot

WCLIQUE. Ohjelmistoprojekti. Testaussuunnitelma

WCLIQUE. Ohjelmistoprojekti. Testaussuunnitelma TKK/DISKO/Tik-76.115 WCLIQUE Projektiryhmä Clique http://www.hut.fi/~jekahkon/wclique/testplan.pdf WCLIQUE Ohjelmistoprojekti WCLIQUE_TP Projektiryhmä Clique: Janne Dufva, 75008T, email: janne.dufva@nokia.com

Lisätiedot

T Testiraportti - järjestelmätestaus

T Testiraportti - järjestelmätestaus T-76.115 Testiraportti - järjestelmätestaus 18. huhtikuuta 2002 Confuse 1 Tila Versio: 1.0 Tila: Päivitetty Jakelu: Julkinen Luotu: 18.04.2002 Jani Myyry Muutettu viimeksi: 18.04.2002 Jani Myyry Versiohistoria

Lisätiedot

Tietokanta (database)

Tietokanta (database) Tietokanta Tietokanta (database) jotakin käyttötarkoitusta varten laadittu kokoelma toisiinsa liittyviä säilytettäviä tietoja 1 Tiedosto Ohjelmointikielissä apumuistiin tallennettuja tietoja käsitellään

Lisätiedot

Liite 1: KualiKSB skenaariot ja PoC tulokset. 1. Palvelun kehittäjän näkökulma. KualiKSB. Sivu 1. Tilanne Vaatimus Ongelma jos vaatimus ei toteudu

Liite 1: KualiKSB skenaariot ja PoC tulokset. 1. Palvelun kehittäjän näkökulma. KualiKSB. Sivu 1. Tilanne Vaatimus Ongelma jos vaatimus ei toteudu Liite 1: skenaariot ja PoC tulokset 1. Palvelun kehittäjän näkökulma Tilanne Vaatimus Ongelma jos vaatimus ei toteudu Palvelun uusi versio on Palveluiden kehittäminen voitava asentaa tuotantoon vaikeutuu

Lisätiedot

Analyysi, dynaaminen mallintaminen, yhteistoimintakaavio ja sekvenssikaavio

Analyysi, dynaaminen mallintaminen, yhteistoimintakaavio ja sekvenssikaavio Analyysi, dynaaminen mallintaminen, yhteistoimintakaavio ja sekvenssikaavio Analyysi Tarkentaa ja jäsentää vaatimusmäärittelyä, vastaa kysymykseen MITÄ järjestelmän tulisi tehdä. Suoritetaan seuraavia

Lisätiedot

19/20: Ikkuna olio-ohjelmoinnin maailmaan

19/20: Ikkuna olio-ohjelmoinnin maailmaan Ohjelmointi 1 / syksy 2007 19/20: Ikkuna olio-ohjelmoinnin maailmaan Paavo Nieminen nieminen@jyu.fi Tietotekniikan laitos Informaatioteknologian tiedekunta Jyväskylän yliopisto Ohjelmointi 1 / syksy 2007

Lisätiedot

Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset

Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset Toiminnallinen määrittely: Editori Digi-tv vastaanottimella toteutetut interaktiiviset sovellukset Versio Päiväys Tekijä Kuvaus 0.01 7.11.01 Pekka Koskinen Alustava sisällysluettelo 0.1 12.11.01 Pekka

Lisätiedot

Matopeli C#:lla. Aram Abdulla Hassan. Ammattiopisto Tavastia. Opinnäytetyö

Matopeli C#:lla. Aram Abdulla Hassan. Ammattiopisto Tavastia. Opinnäytetyö Matopeli C#:lla Aram Abdulla Hassan Ammattiopisto Tavastia Opinnäytetyö Syksy 2014 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Projektin aihe: Matopeli C#:lla... 3 3. Projektissa käytetyt menetelmät ja työkalut

Lisätiedot

TIETOKANTOJEN PERUSTEET MARKKU SUNI

TIETOKANTOJEN PERUSTEET MARKKU SUNI TIETOKANTOJEN PERUSTEET MARKKU SUNI OSIO 01 Peruskäsitteitä Kurssin tavoite: antaa osallistujille valmiudet ymmärtää tietokantojen periaatteet ymmärtää tietokantojen suunnittelunäkökohtia osallistua tietokantojen

Lisätiedot

T Testiraportti - integraatiotestaus

T Testiraportti - integraatiotestaus T-76.115 Testiraportti - integraatiotestaus 16. huhtikuuta 2002 Confuse 1 Tila Versio: 1.1 Tila: Päivitetty Jakelu: Julkinen Luotu: 19.03.2002 Jani Myyry Muutettu viimeksi: 16.04.2002 Jani Myyry Versiohistoria

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO

TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Digitaali- ja Tietokonetekniikan laitos TKT-3200 Tietokonetekniikka ASSEMBLER: QSORT 06.09.2005 Ryhmä 00 nimi1 email1 opnro1 nimi2 email2 opnro2 nimi3 email3 opnro3 1. TEHTÄVÄ

Lisätiedot

VAATIMUSMÄÄRITTELY Virtuaaliyhteisöjen muodostaminen Versio 1.0 (luonnos 4)

VAATIMUSMÄÄRITTELY Virtuaaliyhteisöjen muodostaminen Versio 1.0 (luonnos 4) VAATIMUSMÄÄRITTELY Versio 1.0 (luonnos 4) Edited by Checked by Approved by Juha Parhankangas Luonnos 4 i Sisällysluettelo DOKUMENTIN VERSIOT 1 1. JOHDANTO 2 1.1. Projektin luonne 2 1.2. Tarkoitus ja kattavuus

Lisätiedot

A271117 TIETOKANNAT, 3 op Syksy 2008 - TI07. Teemu Saarelainen, lehtori Tietotekniikka teemu.saarelainen@kyamk.fi

A271117 TIETOKANNAT, 3 op Syksy 2008 - TI07. Teemu Saarelainen, lehtori Tietotekniikka teemu.saarelainen@kyamk.fi A271117 TIETOKANNAT, 3 op Syksy 2008 - TI07 Teemu Saarelainen, lehtori Tietotekniikka teemu.saarelainen@kyamk.fi A271117 TIETOKANNAT Tavoitteet Oppia tietokantojen suunnitteluperiaatteet Osata käyttää

Lisätiedot

Analyysi, dynaaminen mallintaminen, yhteistoimintakaavio ja sekvenssikaavio

Analyysi, dynaaminen mallintaminen, yhteistoimintakaavio ja sekvenssikaavio Analyysi, dynaaminen mallintaminen, yhteistoimintakaavio ja sekvenssikaavio Analyysi Tarkentaa ja jäsentää vaatimusmäärittelyä, vastaa kysymykseen MITÄ järjestelmän tulisi tehdä. Suoritetaan seuraavia

Lisätiedot

OHJELMISTOKEHITYS -suuntautumisvaihtoehto

OHJELMISTOKEHITYS -suuntautumisvaihtoehto OHJELMISTOKEHITYS -suuntautumisvaihtoehto Suuntautumisvaihtoehdon esittely 1. vuoden opiskelijoille Kari Laitinen www.oamk.fi/~karil/opetus.html Ohjelmistokehitys -opintosuunnan valitsevista henkilöistä

Lisätiedot

18. Abstraktit tietotyypit 18.1

18. Abstraktit tietotyypit 18.1 18. Abstraktit tietotyypit 18.1 Sisällys Johdanto abstrakteihin tietotyyppeihin. Pino ja jono. Linkitetty lista. Pino linkitetyllä listalla toteutettuna. 18.2 Johdanto Javan omat tietotyypit ovat jo tuttuja:

Lisätiedot

Osoitin ja viittaus C++:ssa

Osoitin ja viittaus C++:ssa Osoitin ja viittaus C++:ssa Osoitin yksinkertaiseen tietotyyppiin Osoitin on muuttuja, joka sisältää jonkin toisen samantyyppisen muuttujan osoitteen. Ohessa on esimerkkiohjelma, jossa määritellään kokonaislukumuuttuja

Lisätiedot

Taulukot. Jukka Harju, Jukka Juslin 2006 1

Taulukot. Jukka Harju, Jukka Juslin 2006 1 Taulukot Jukka Harju, Jukka Juslin 2006 1 Taulukot Taulukot ovat olioita, jotka auttavat organisoimaan suuria määriä tietoa. Käsittelylistalla on: Taulukon tekeminen ja käyttö Rajojen tarkastus ja kapasiteetti

Lisätiedot

Ohjelmoinnin perusteet Y Python

Ohjelmoinnin perusteet Y Python Ohjelmoinnin perusteet Y Python T-106.1208 2.3.2011 T-106.1208 Ohjelmoinnin perusteet Y 2.3.2011 1 / 39 Kertausta: tiedoston avaaminen Kun ohjelma haluaa lukea tai kirjoittaa tekstitiedostoon, on ohjelmalle

Lisätiedot

Esimerkkiprojekti. Mallivastauksen löydät Wroxin www-sivuilta. Kenttä Tyyppi Max.pituus Rajoitukset/Kommentit

Esimerkkiprojekti. Mallivastauksen löydät Wroxin www-sivuilta. Kenttä Tyyppi Max.pituus Rajoitukset/Kommentit Liite E - Esimerkkiprojekti E Esimerkkiprojekti Olet lukenut koko kirjan. Olet sulattanut kaiken tekstin, Nyt on aika soveltaa oppimiasi uusia asioita pienen, mutta täydellisesti muotoiltuun, projektiin.

Lisätiedot

HELIA 1 (8) Outi Virkki Tietokantasuunnittelu

HELIA 1 (8) Outi Virkki Tietokantasuunnittelu HELIA 1 (8) Luento 1 Johdatusta tietokannan suunnitteluun... 2 Tietokantasuunnittelu?... 2 Tietokanta?... 2 Tieto?... 2 Tietokantasuunnittelun tavoite, v.1... 2 Luotettavuus?... 3 Tietokantasuunnittelun

Lisätiedot

TIE-20200 Samuel Lahtinen. Lyhyt UML-opas. UML -pikaesittely

TIE-20200 Samuel Lahtinen. Lyhyt UML-opas. UML -pikaesittely Lyhyt UML-opas UML -pikaesittely UML, Unified Modeling Language Standardoitu, yleiskäyttöinen mallinnuskieli, jota ylläpitää/hallitsee (Object Management Group) OMG Historiaa: 90-luvulla oli paljon kilpailevia

Lisätiedot

Projektisuunnitelma. KotKot. Helsinki Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos

Projektisuunnitelma. KotKot. Helsinki Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Projektisuunnitelma KotKot Helsinki 22.9.2008 Ohjelmistotuotantoprojekti HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Kurssi 581260 Ohjelmistotuotantoprojekti (9 + 1 op) Projektiryhmä Tuomas Puikkonen

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO

TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Digitaali- ja Tietokonetekniikan laitos TKT-3200 Tietokonetekniikka ASSEMBLER: QSORT 11.08.2010 Ryhmä 00 nimi1 email1 opnro1 nimi2 email2 opnro2 nimi3 email3 opnro3 1. TEHTÄVÄ

Lisätiedot

Written by Administrator Monday, 05 September 2011 15:14 - Last Updated Thursday, 23 February 2012 13:36

Written by Administrator Monday, 05 September 2011 15:14 - Last Updated Thursday, 23 February 2012 13:36 !!!!! Relaatiotietokannat ovat vallanneet markkinat tietokantojen osalta. Flat file on jäänyt siinä kehityksessä jalkoihin. Mutta sillä on kuitenkin tiettyjä etuja, joten ei se ole täysin kuollut. Flat

Lisätiedot

Kirjoita kuhunkin erilliseen vastauspaperiin kurssin nimi, tentin päiväys, oma nimesi, syntymäaikasi ja nimikirjoituksesi.

Kirjoita kuhunkin erilliseen vastauspaperiin kurssin nimi, tentin päiväys, oma nimesi, syntymäaikasi ja nimikirjoituksesi. Helsingin yliopisto, Tietojenkäsittelytieteen laitos Tietokantojen perusteet, kurssikoe 4.3.2015, H. Laine Tehtävien mukana jaetaan sql-syntaksin tiivistelmä. Kirjoita kuhunkin erilliseen vastauspaperiin

Lisätiedot

Ohjelmiston vaatimusmäärittely. tietoteknisen järjestelmän osat

Ohjelmiston vaatimusmäärittely. tietoteknisen järjestelmän osat Ohjelmiston vaatimusmäärittely tietoteknisen järjestelmän osat toiminta dokumentit laitteisto järjestelmä tietokanta ihmiset ohjelmisto 1 Määrittelyprosessi Määrittelyprosessi ideat lähtökohdat rajoitteet

Lisätiedot

Testausdokumentti. Sivu: 1 / 10. Ohjelmistotuotantoprojekti Sheeple Helsingin yliopisto. Versiohistoria

Testausdokumentti. Sivu: 1 / 10. Ohjelmistotuotantoprojekti Sheeple Helsingin yliopisto. Versiohistoria Sivu: 1 / 10 Testausdokumentti Ohjelmistotuotantoprojekti Sheeple Helsingin yliopisto Versiohistoria Versio Päivitykset 0.4 Lisätty mod_form.php -tiedostoon liittyvät testit 0.5 Lisätty johdanto 1.0 Dokumentti

Lisätiedot

Tenttikysymykset. + UML- kaavioiden mallintamistehtävät

Tenttikysymykset. + UML- kaavioiden mallintamistehtävät Tenttikysymykset 1. Selitä mitä asioita kuuluu tietojärjestelmän käsitteeseen. 2. Selitä kapseloinnin ja tiedon suojauksen periaatteet oliolähestymistavassa ja mitä hyötyä näistä periaatteista on. 3. Selitä

Lisätiedot

Työvälineohjelmistot KSAO Liiketalous 1

Työvälineohjelmistot KSAO Liiketalous 1 KSAO Liiketalous 1 Osat Tiedosto voidaan jakaa osiin ja jokainen osa muotoilla erikseen. Osa voi olla miten pitkä tahansa, yhdestä kappaleesta kokonaiseen tiedostoon. Osanvaihto näkyy näytöllä vaakasuorana

Lisätiedot

Testaus käsite. Sekalaista testausasiaa. Testauksen käsitteestä. Kattavuusmitat. Jos ajatellaan, että testaus = V&V, voidaan erottaa:

Testaus käsite. Sekalaista testausasiaa. Testauksen käsitteestä. Kattavuusmitat. Jos ajatellaan, että testaus = V&V, voidaan erottaa: Testaus käsite Sekalaista asiaa Sami Kollanus 15.11.2006 Jos ajatellaan, että = V&V, voidaan erottaa: Staattinen Dynaaminen Toisaalta voidaan määritellä Myersin (1979) mukaan: Testaus on ohjelman suoritusta,

Lisätiedot

TOIMINNALLINEN MÄÄRITTELY. PROJEKTITYÖ Tik-76.115 Wclique

TOIMINNALLINEN MÄÄRITTELY. PROJEKTITYÖ Tik-76.115 Wclique TOIMINNALLINEN MÄÄRITTELY PROJEKTITYÖ Tik-76.115 SISÄLLYSLUETTELO Sisällysluettelo... 2 1. JOHDANTO... 3 1.1 Tarkoitus ja kattavuus... 3 1.2 Tuote... 3 1.3 Määritelmät, termit ja lyhenteet... 3 1.4 Viitteet...

Lisätiedot

T Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietokonegrafiikka-algoritmien visualisointi Vaatimustenhallinta

T Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietokonegrafiikka-algoritmien visualisointi Vaatimustenhallinta T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Sisältö Tämä on dokumentti esittelee tietokonegrafiikkaalgoritmien visualisointijärjestelmän kehitysprojektissa käytettävän vaatimustenhallintamenetelmän. Päivämäärä

Lisätiedot

Menetelmäraportti - Konfiguraationhallinta

Menetelmäraportti - Konfiguraationhallinta Menetelmäraportti - Konfiguraationhallinta Päiväys Tekijä 22.03.02 Ville Vaittinen Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 1.1 Tärkeimmät lyhenteet... 3 2. Konfiguraationhallinnan tärkeimmät välineet... 4 2.1

Lisätiedot

T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietokonegrafiikka-algoritmien visualisointi Vaatimustenhallinta

T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietokonegrafiikka-algoritmien visualisointi Vaatimustenhallinta T-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Sisältö Tämä on dokumentti esittelee tietokonegrafiikkaalgoritmien visualisointijärjestelmän kehitysprojektissa käytettävän vaatimustenhallintamenetelmän. Päivämäärä

Lisätiedot

Ohjelmistojen virheistä

Ohjelmistojen virheistä Ohjelmistojen virheistä Muutama sana ohjelmistojen virheistä mistä niitä syntyy? Matti Vuori, www.mattivuori.net 2013-09-02 1(8) Sisällysluettelo Ohjelmistojen virheitä: varautumattomuus ongelmiin 3 Ohjelmistojen

Lisätiedot

Kon Konepajojen tuotannonohjaus: ILOG CPLEX Studion käyttö

Kon Konepajojen tuotannonohjaus: ILOG CPLEX Studion käyttö Kon-15.4199 Konepajojen tuotannonohjaus: ILOG CPLEX Studion käyttö 22.1.2016 Harjoituksessa 1. Varmistetaan että kaikilla on pari! Ilmoittautukaa oodissa etukäteen! 2. Tutustutaan ensimmäiseen tehtävään

Lisätiedot

Julkaiseminen verkossa

Julkaiseminen verkossa Julkaiseminen verkossa H9T1: Tiedostojen vienti internetiin Yliopiston www-palvelin, kielo Unix käyttöjärjestelmästä hakemistorakenne etäyhteyden ottaminen unix-koneeseen (pääteyhteys) komentopohjainen

Lisätiedot

Agenda. Johdanto Ominaispiirteitä Kokonaisjärjestelmän määrittely Eri alojen edustajien roolit Sulautetut järjestelmät ja sulautettu ohjelmointi

Agenda. Johdanto Ominaispiirteitä Kokonaisjärjestelmän määrittely Eri alojen edustajien roolit Sulautetut järjestelmät ja sulautettu ohjelmointi 1. Luento: Sulautetut Järjestelmät Arto Salminen, arto.salminen@tut.fi Agenda Johdanto Ominaispiirteitä Kokonaisjärjestelmän määrittely Eri alojen edustajien roolit Sulautetut järjestelmät ja sulautettu

Lisätiedot

12. Näppäimistöltä lukeminen 12.1

12. Näppäimistöltä lukeminen 12.1 12. Näppäimistöltä lukeminen 12.1 Sisällys Arvojen lukeminen näppäimistöltä yleisesti. Arvojen lukeminen näppäimistöltä Java-kielessä. In-luokka. Luetun arvon tarkistaminen. Tietovirrat ja ohjausmerkit.

Lisätiedot