KALUSTOKULMA 46 Liikennepelastamisen uudet haasteet Luovutukset. BRANDKÅRISTEN 56 Ledare Brandkåristens julefrid Vildmannen EROON SILMÄLASEISTA!

Transkriptio

1

2 palokuntalainen Palokuntalainen on seitsemän kertaa vuodessa ilmestyvä pelastusalan ilmiöihin, tapahtumiin, henkilöihin ja uutisiin keskittyvä erikoislehti. Tilaa painava lukupaketti ja tiedä mitä alalla tapahtuu numeroa Tilaukset: tai tekstiviestillä puh PERSOONA KARI HANNUS JOHTOAUTOT VERTAILUSSA PÄÄKIRJOITUS 5 PÄIVÄN POLTTAVAT 6 KIPINÄT 9 Koulutusuudistus Tulimeri -risteilyllä Kasvo Juho Luukko KANNESSA! JOHTOAUTOT VERTAILUSSA 20 MYRSKYISTÄ OPPIA HYVÄN SÄÄN AIKANA 26 LÄMPÖKAMERAMIES 32 PERSOONA Kari Hannus 33 VILLIMIES 36 PUKUASETUS 37 OSA 2/2 KUNNOSSA 41 ASLAK-kuntoutus MEDILASER AUTTAA EROON SILMÄLASEISTA 44 palokuntalainen Palokuntalaisen löydät myös Facebookista. Tule ottamaan osaa ajankohtaisiin keskusteluihin, antamaan palautetta, lukemaan alan uusimmat uutiset tai tykkää muuten vain. KALUSTOKULMA 46 Liikennepelastamisen uudet haasteet Luovutukset PALOKUNTA JA LIIKENNE 6/6 51 Ajoneuvojen hankinta ja ylläpito BRANDKÅRISTEN 56 Ledare Brandkåristens julefrid Vildmannen LETKUT SOLMUSSA 60 ENSI NUMEROSSA 61 MARKO PARTASEN PALOPUHE 62 EROON SILMÄLASEISTA! Pelastusalan erikoislehti 11. vuosikerta Aikakauslehtien liiton jäsen Toimitus toimitus@palokuntalainen.fi Päätoimittaja Pekka Koivunen, puh Toimitussihteeri Anne Mallius Toimittajat Silvio Hjelt, Isto Kujala ja Marko Partanen Ohjeistamispäällikkö H. Ollikainen Ilmoitukset ilmoitukset@palokuntalainen.fi, Maria Salo, puh Kannen kuva Maria Salo Taitto Anna Broholm, PieniSuuri Idea Paino Satakunnan Painotuote Oy, Kokemäki Kustantaja Kustannusosakeyhtiö Sanomapaja, Postinrannantie 3 B, Pomarkku, Y , Alv. rek. Päätoimittaja Pekka Koivunen 44 Toimitussihteeri Anne Mallius Toimittaja Silvio Hjelt ASLAK -KUNTOUTUS Toimittaja Isto Kujala 41 PELASTAMINEN LIIKENTEESSÄ 46 No ISSN Toimittaja Marko Partanen Jos lehti ei tule... Ota heti yhteys! Palokuntalainen-lehden jakeluketjussa on ollut viimeisten neljän numeron aikana toistaiseksi selvittämättömiä ongelmia. Olemme saaneet kymmenkunta ilmoitusta tilaajiltamme, että jokin numero tai useampi ei ole tullut perille. Kuitenkin nämä tilaajat ovat löytyneet tilaajarekisteristämme, jonka perusteella kirjapaino tekee postituksen. Pyydämmekin nyt tilaajiamme ilmoittamaan jakeluongelmista heti niiden ilmettyä osoitteeseen maria. salo@palokuntalainen.fi tai soittamalla numeroon Muistathan, että lähettämästämme laskusta emme lähetä muistutuskirjettä, vaan katsomme, että maksamaton lasku on yhtä kuin tilauksen keskeyttäminen. Noudatamme tätä käytäntöä, koska se on niin tilaajillemme kuin meillekin kätevin. No money, no Palokuntalainen. Jos olet maksanut laskun ajallaan ja lehti ei tule, ota heti yhteys! Ilmoitukset Maria Salo Taitto Anna Broholm Palokuntalainen 44 3

3 KUN JOKAINEN HETKI ON RATKAISEVA LISÄTIETOJA TUOTTEISTAMME LÖYDÄT KOTISIVUILTAMME! Medtronic Physio-Control on alansa johtava tuotteiden kehittäjä, joilla hoidetaan ja tarkkaillaan potilaita äkillisissä tilanteissa kun jokainen hetki on ratkaiseva. LIFEPAK MONITORI/DEFIBRILLAATTORI Ei leikki- vaan työkalujạ fi Lisätietoja saat Physio-Control myyntiedustajalta tai asiakaspalvelusta numerosta: Toivotamme LUCAS 2 tervetulleeksi tuoteperheeseemme SARCO LED SECONDARY WARNING LIGHTS SARCO RUUHKAVILKKU Uusi kompakti ja pienikokoinen pinta- tai maski asennettava varoitus-/hälytysvalo. tai soita (09) Hyväksynnät EMC ja R65 Päivä- ja yötoiminto 50 x 125 x 21 mm Paino 160 g SWL-S 0707 Sarja Tavoitteena on ollut pienentää vahvuuksia, vähentää asemia ja näin muka säästää. Pelastustoimikin vaarassa Keskittäminen ruokkii itseään Helmikuinen keskiviikko toi kansalaisten tietoisuuteen yhdellä rysäyksellä sen tosiasian, että edessä on suuria muutoksia. Kuntien määrää ajetaan alas ja puolustusvoimat supistuvat. Toteutuvatpa ehdotetut uudistukset missä muodossa ja mitassa tahansa, niillä on vaikutuksensa myös pelastustoimeen. Alueellinen pelastustoimi on osoittautunut toimivaksi, koska sen lähipalveluperiaate ei vielä toistaiseksi ole laajemmin vaarantunut. Keskittämishuumassa senkin alasajo on täysin mahdollista. Pelastustoimen lähipalvelujen säilyminen on ollut vahvojen kuntavaikuttajien ansiota. Jotkut vahvat pelastusjohtajat ovat myös pitäneet oman alansa puolta. Useissa laitoksissa on kuitenkin ollut ja on haluja laskea pelastustoimen palvelutasoa niin ammatti- kuin sopimuspalokuntien osalta. Tavoitteena on ollut pienentää vahvuuksia, vähentää asemia ja näin muka säästää. Jos kuntauudistus toteutuu kaavaillulla tavalla, useiden nykyisten kuntakeskusten palvelutaso laskee vääjäämättä. Kunnallinen hallinto keskittyy keskuskuntaan. Reuna-alueiden taajamista lähtevät niin tekninen toimi kuin maataloustoimikin. Koulut lopetetaan vähitellen: ensin lukiot, sitten yläasteet ja lopuksi ala-asteetkin. Ammattikorkeakoulujen toiminta siirtyy keskuskaupunkeihin. Myös sosiaali- ja terveydenhuoltoa keskitetään jo. Entiseen keskustaajamaan suurkunnan laidalle jäänee vain vanhustenhuollon piste, vaikka tämäkään ei näytä pitävän esimerkiksi Salon seudulla paikkaansa. Vanhuksia siirrellään säästöjen varjolla kauaksi elinikäisiltä sijoiltaan. Päätöksentekijätkin löytyvät tulevaisuudessa keskuskaupungista. Reuna-alueiden taajamien äänestäjien joukkovoima ei riitä saamaan edustajiaan päättäviin elimiin. On turha luulla, ettei keskittäminen näkyisi myös pelastustoimessa. Riskien vähenemisellä perustellen lasketaan mitä todennäköisimmin entisten kuntien keskustaajamien palvelutasoa. Pää- ja sivutoimista henkilöstöä karsitaan. Sopimuspalokuntia vaaditaan toimimaan entistä taloudellisemmin. Ja onpa vapaaehtoispalokuntien lahtauskin jo alkanut ainakin Itä- ja Länsi- Uudellamaalla. Häiriö- ja poikkeustilanteissa reuna-alueille jääneiden sopimuspalokuntien vastuu kuitenkin kasvaa, koska kunnan henkilöstöä ei ole enää paikkakunnalla. Keskustasta ei liikene reuna-alueille henkilöstöä eikä pahemmin kiinnostustakaan. Tästä näimme jo useita esimerkkejä Tapanimyrskyn aikana. Miten yhteiskunta kompensoi sopimuspalokunnille niiden vastuun kasvun? Ehkä julkinen valta olettaa, että kyllä ne sopparit siellä syrjäkylillä hoitelevat innoissaan yhteiskunnalle kuuluvia tehtäviä yhä enemmän ja vähemmällä? Mielenkiintoista on myös nähdä, miten yhteiskunta perustelee ammattihenkilöstön määrän supistuksia ja pelastustoimen keskittämistä. Nyt tarvittaisiin pelastusalan vaikuttaja, joka uskaltaa avata suunsa ja nostaa esiin turvallisuustilanteen kehitysvaihtoehtoja uudistusmylläkän keskellä ja siitä välittämättä. Sellaista vastuunkantajaa ei todennäköisesti ilmaannu, koska lähiaikoina on tulossa täyttöön tärkeitä alan virkoja hakuun. Silloinhan ei pidä arvostella valtaapitäviä eikä trendikästä politiikkaa. Ellei turvallisuusasioita saada vakavaan keskusteluun nyt, keskittäminen ahmaisee pian myös pelastustoimen. Päätoimittaja Pekka Koivunen Palokuntalainen 44 5

4 Virve toimii hienosti, ongelmat ovat muualla kuin meissä. Virve- vääntöä Edellisessä Pelastustiedossa pelastusylijohtaja Pentti Partanen kehuu pelastustoimen kykyä hoitaa myrskytilanteita. Kykyä oli, mutta parannettavaakin tietysti löytyy. Ihmetystä herättääkin se, että sekä Partanen että Suomen Erillisverkkojen toimitusjohtaja Kimmo Manni puolustavat samalla aukeamalla Virveverkon erinomaisuutta useilla eri tavoin. koko ongelma on nimenomaan sähköverkkojen toimivuudessa., sanoo Partanen ja vyöryttää syyn peitellysti sähköyhtiöille. Hän ei ole huolissaan tai edes harmissaan siitä, että vuosikausia hän ja alan ihmiset ovat tienneet, että Virve-verkossa on perustavaa laatua olevia ongelmia, kuten esimerkiksi uskomattoman huonosti hoidettu varavirtajärjestelmä. Myös Manni kaataa ongelmat ulkopuolisten syyksi: ongelmat aiheutuivat sähkönjakelun ongelmista. Mannille ei ole tullut mieleenkään, että kaikkien tukiasemien virransyötölle ulkopuolisesta aggregaatista olisi voinut tehdä valmiudet muutaman sadan euron kustannuksilla per asema. Ja tietysti kunnon suunnitelmat varavirtajärjestelmän käyttöönotosta häiriötilanteessa. Mistä aggregaatti, mihin sijoitetaan, kuka vie ja kytkee, kuka valvoo ja tankkaa, siinä kysymättömiä kysymyksiä. Esimerkiksi nämä asiat olisi voinut suunnitella valmiiksi jo vuosia sitten. Totuus on se, että Virve-verkon kehittämisessä (esimerkkinä sähkönsaannin varmistaminen) oltiin pelastusosastolla ja Suomen Erillisverkoissa aivan liian omahyväisiä ja kaikkitietäviä, eikä taaskaan kuunneltu kentän ääntä. Niin, ja Virven peitto ei ole läheskään 100-prosenttinen. Tämä tiedoksi Pentille ja Kimmolle. Tällä hetkellä suuri asia, jota Partanen ja Manni eivät tunnusta, on se, että Suomen viranomaisverkko on 1990-luvun alkupuolen 20 vuotta vanhaa tekniikkaa ja auttamattomasti vanhanaikainen uusimpiin kaupallisiin järjestelmiin verrattuna. Tetra-alustaan perustuvan Virven kehittäminen on hankalaa ja kallista, kunnon datasiirto melkein mahdotonta. Yksinkertaistettu, mutta havainnollinen ja konkreettinen esimerkki tekniikan kehittymisestä on vaikkapa päätelaitteiden koko. Verratkaapa toisiinsa esimerkiksi iphonea tai Lumiaa ja Virve-kapulaa kooltaan ja toisaalta myös ominaisuuksiltaan. Selityksiä saamme kuulla ainakin viisi seuraavaa vuotta, se on varma. Virve-verkko on usean eri viranomaistahon verkko. Miksi tuo häiriötilanneaktivitetti (esimerkiksi varavirran järjestäminen käytännössä) kaatuu aina pelastustoimen harteille? Eikö esimerkiksi poliisin, puolustusvoimien, rajavartiolaitoksen ja muiden virve-käyttäjien tulisi myös kantaa kortensa kekoon? Todellisia esimerkkejä viimeisen vuoden ajalta viidestä eri laitoksesta: Palopäällikkö ilmestyy sopimuspalokunnan harjoitusiltaan ja ilmoittaa kylmästi, että laitos ei maksa enää kuin puolet kirjallisesti sovitusta sopimuskorvauksesta. Kysyttäessä perusteita, hän ilmoittaa vaan päättäneensä niin. Pelastusjohtaja on aikanaan allekirjoittanut aluesopimuksen, mutta on valmis noudattamaan vain joitakin sen pykäliä. Henkilöstön varallaolo lopetetaan yksipuolisella ilmoituksella ilman yt-menettelyä. Sopimuspalokunta-asioista vastaava päällikkö kieltäytyy useiden muiden omien sopimustulkintojensa lisäksi huomioimasta aikanaan sovittua sopimuskorvauksen vuosittaista tarkastusmenettelyä. Mitä tekevät pelastusjohtajat? Sopimuksista tulossa vessapaperia Eri puolilta maata on kantautunut tietoja muutamien pelastuslaitosten tavasta noudattaa, tulkita tai jättää kylmästi noudattamatta niin kirjallisia kuin suullisiakin sopimuksia. Näitä valitettavia uutisia on kuulunut sekä sopimus- että ammattipalokunnista. Sopimusten halveksunnan ohella myös yksipuolinen päätöksenteko on lisääntynyt. Neuvotteluille ei katsota olevan tarvetta ja laitos voi sanella -ajattelu on jo rantautunut joihinkin laitoksiin. Pelastuslaitoksen johto katsoo olevansa oikeutettu olemaan neuvottelematta sopimuspalokuntien kanssa, vaikka neuvottelumenettelystä muutostilanteissa on kirjallisesti sovittu. Laitoksen mielestä yksipuolinen ilmoitus muutoksista riittää. Pelastuslaitos ei huolehdi maksuistaan ajallaan. Viiveet ovat toistuvia. Missä on joidenkin pelastuslaitosten ylimmän johdon moraalinen selkäranka? Onko sopimuksista tulossa laitosten johdolle vessapaperia? Pelastusjohtajilla on yhdistys, johon kuuluvat kaikkien laitosten johtajat. Olisiko kyseisessä konklaavissa syytä keskustella tässä artikkelissa esitetystä problematiikasta? Vai onko asia liian herkkä ottaa esille? Ovatko pelastusjohtajat liian kollegiaalisia toisilleen? Vai onko niin, että yllä esitetyt väitteet ovat vain pahansuopaista panettelua? Pelastusalan sisäisen uskottavuuden kannalta toivoisi pelastusjohtajien kannanottoa. 6 Palokuntalainen 44 Palokuntalainen 44 7

5 Rakenteen ja sisällön uusiminen ei riitä Koulutusjärjestelmä kuntoon nyt! Sopimuspalokuntien koulutuksen rakennetta ja sisältöä ollaan uudistamassa todella ripeällä aikataululla. Tavoitteena on, että uudistuksen tuloksia voidaan alkaa soveltaa jo vuoden 2013 alusta alkaen. Uudistuksessa siirrytään kertaheitolla tähän päivään, vaikkakin esimerkiksi koulutusmateriaalin modernisointi ja muokkaaminen uutta järjestelmää vastaavaksi tullee kestämään vielä useita vuosia. Koulutuksen rakenne ja sisältö tulevat joka tapauksessa kuntoon. Siihen on alan järjestöillä tahtotila ja laaja yhteisymmärrys. Sen sijaan kuka kouluttaa, missä ja milloin, ja mitä koulutus maksaa, ja mistä saa oppimateriaalia ja millä hinnalla onkin toinen juttu. Kuka tuottaa oppimateriaalin, kuka hyväksyy sisällön Hieman yksinkertaistetusti sanottuna sopimuspalohenkilöstön koulutus on ollut monimuotoisesti järjestettyä jo vuosikymmenien ajan. Pääasiallisena järjestelynä on ollut se, että kunta tai palokunta on maksanut lääninsä pelastusalan liitolle koulutuksesta ja liitto on palkannut kouluttajat pelastuslaitoksilta. Näin ammattihenkilökunta on saanut hieman sivuja lisätuloja. Koulutuksen suunnittelu ja valmistelut on tehty pääosin virka-aikana. Tämä on ollut maan tapa, mutta se on paikoin myös toiminut hyvin koulutus on ollut laadukasta ja järjestelyt ovat toimineet. Paikoin taas järjestelmä on toiminut erinomaisen huonosti. Kouluttajien laatutaso ja saatavuus on vaihdellut ja järjestelyt ovat ontuneet. Siirryttäessä alueelliseen pelastustoimeen monet alan toimijat asettivat kyseenalaiseksi perinteisen järjestelyn. Miksi pelastuslaitos ei kouluta sopimuspalokuntalaisia itse virkatyönä? Viimeisen kahdeksan vuoden aikana Suomeen onkin muodostunut erilaisia tapoja järjestää sopimushenkilöstön koulutus: Perinteinen pelastusliittomalli on edelleen käytössä. Hybridimalli, jossa pelastusalan liitto kouluttaa ja myös laitos järjestää virkatyönään koulutusta on käytössä. Malli, jossa pelastuslaitos vastaa itse koko koulutuksesta on nostamassa päätään. Muun muassa Lapissa ja Oulu-Koillismaalla on käyty vakavia keskusteluja siitä, pitäisikö laitoksen ottaa koko koulutus omille harteilleen. Syinä mainitaan hinta ja laatu. SPEKin aluetoimistojen ja pelastusliittojen hinnoittelua pidetään korkeana ja laatua epätasaisena. SPEKin koulutusmonopolia on myös arvosteltu rankasti. Toiminanjohtaja Isto Kujalan Valtion palokoulu -aloite (virtuaalikoulu, joka koordinoi koulutusta koko maassa) saa tässä lehdessä lievää kannatusta PSR:n johtokunnan puheenjohtaja Kari Hannukselta. Hän esittää kuitenkin ei valtion ylläpitämää, vaan pelastuslaitosten yhdessä muodostamaa palokoulua, joka vastaisi siitä, että koulutuksen laatu olisi mahdollisimman tasaista ja järjestelyt pelaisivat kaikkialla maassa. Niin tai näin, nykyinen tilanne on kestämätön. Nyt eletään välitilassa, jossa jotkut laitokset ovat tehneet valintoja, toiset taas eivät oikein tiedä, missä mennään. SPEKillä on koulutuksen järjestäminen hukassa ja pelastusliitot tarjoavat vaihtelevia palveluja eri puolilla maata. Väistämätön järjestelmän uudistus vaatii keulakuvaa, joka asialleen paneutuneena toimii prosessin veturina. Löytyykö pelastusjohtajien joukosta vahvaa koulutusuudistajaa? kipinät Valtion pelastustoimi jälleen esille Kuntauudistushankkeiden myötä pelastustoimen järjestämisvastuu on otettu jälleen harkintaan. Kuntien tehtäviä pohtiva työryhmä aloitti toimintansa viime vuoden lopulla. Jos kuntauudistus etenee työryhmän esittämällä tavalla, tulevat pelastustoimen alueet uudelleen tarkasteluun. Pienimpiä alueellisia pelastuslaitoksia yhdistettäneen suurempiin pelastuslaitoksiin. Työryhmää johtaa valtiovarainministeriön valtiosihteeri Anna- Kaisa Ikonen. Mikko Salosta vuoden palomiesurheilija Porilainen cross-fit-urheilija, palomies Mikko Salo on valittu vuoden palomiesurheilijaksi. Maailmallakin menestystä saavuttaneen Salon nimityksestä vastasi Suomen Palomiesurheiluliitto. Länsi-Uudellamaalla kiista pitkäkestoisten korvauksista Länsi Uudellamaalla on yli neljä tuntia kestävästä työrupeamasta sovittu palokunnalle korvattavaksi 150 euroa alkava tunnilta. Tapaninpäivän myrskyn vuoksi moni sopimuspalokunta oli liikkeellä huomattavasti neljää tuntia kauemmin. Pelastuslaitos päätti yksipuolisesti, että palokunnalle jatkossa suoritetaan inflaatiotarkistuksen jälkeen 155 euroa alkavalta neljän tunnin rupeamalta. Palokunnat pitävät yksipuolista tulkintaa sopimusrikkomuksena. Hoitajille Auttavat Kädet -veistos Tulipalosta 28 asiakasta pelastaneet hoitajat palkittiin helmikuussa SPEKin myöntämällä Auttavat Kädet -veistoksella. Viime kesäkuussa Diakonissalaitoksella Helsingissä tapahtuneessa tulipalossa Heini Mäkelä, Pirjo Koski, Sirkka Immonen ja Petri Paavola evakuoivat asiakkaat kahdelta osastolta. Huomionosoituksella haluttiin muistaa heidän ripeää ja neuvokasta toimintaansa vakavassa tulipalotilanteessa. Vakava vetoomus Satakunnan palohenkilöstöltä Satakunnan pelastuslaitoksen henkilöstön edustajat luovuttivat helmikuun alussa Porin kaupungin valtuustoryhmien puheenjohtajille kirjelmän (162 allekirjoittajaa), jossa tuodaan esiin epäluottamus pelastusjohtaja Pekka Tähtiseen ja hänen johtamistapaansa. Perehdyttämisestä lukion kurssi? Ylöjärven VPK on lähestynyt paikallista lukiota rekrytointimielessä. Palokunnanpäällikkö Pekka Sippolan mukaan lukiolaisiin kohdistunut rekrytointi onnistui hyvin. Koulutukseen lähti kolme oppilasta ja ryhmää saatiin vahvennettua muilla tulokkailla siten, että perehdytysryhmän vahvuus on seitsemän henkilöä. Keskusteluissa lukion johdon kanssa on otettu esille mahdollisuus, että perehdytys olisi itsenäinen lukion kurssi. Koulutusongelmia Itä-Uudellamaalla Uudenmaan Pelastusliitto - Itä-Uusimaa ry on ottanut kantaa alueen sopimuspalokuntien peruskoulutukseen. Sen mukaan koulutusta on alueella vaikea saada koulutusta, kurssien koordinoinnissa on ollut puutteita ja ilmoittautumisajat ovat olleet lyhyet. Pelastuslaitos on myös peruuttanut jo sovittuja kursseja. Sopimuspalokuntalaisten eteneminen palokuntauralla on koulutuksen puutteen takia estynyt ja työturvallisuus heikentynyt. Kannanotossa peräänkuulutetaan parempaa ja rakentavampaa yhteistyötä kurssien määrien ja ajankohtien optimoimiseksi. 8 Palokuntalainen 44 Palokuntalainen 44 9

6 HÄLYTYS- JA VIESTINTÄTEKNIIKKAA vaativaan ammattikäyttöön kipinät SNP status/navigointi -ohjelmistosovellukset YLLI VIRVE -sovitinyksiköt SKL-statuslähettimet ja ACTIS-älynavigaattorit TEHO-ULVO -väestöhälyttimet ja ohjausjärjestelmät ULVO-SIRRA- ja DELTA-ääni- ja valohälyttimet VIRVE, DMR ja PMR -radiolaitteet VOIP-liitäntäiset radiopuhelinjärjestelmät TETRA/VHF/GPRS -hakulaitejärjestelmät Scania Erikoisajoneuvot Myyntipäällikkö Petri Surakka Puhelin: Ohivalinta GSM Leppäkuja 2, TURENKI Puh. (03) , fax (03) elektro-arola.fi Scania Suomi Oy Scania Muonamiehentie HELSINKI Tutustu alueesi tilanteeseen netissä AVIt arvioivat pelastustointa Lääninhallitusten seuraajat eli aluehallintovirastot (AVI) ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY) ovat julkaisseet arviot niistä peruspalveluista, jotka koskevat suurta määrää ihmisiä ja vaikuttavat kansalaisten jokapäiväiseen elämään ja joiden puuttuminen aiheuttaa merkittäviä ongelmia. Vuotta 2010 koskevan arvioinnin kohteena on ollut myös pelastustoimi. Arvioinnissa käytetyt tiedot ovat uusimpia saatavissa olevia tilastotietoja. Arvioinnin lähtökohtana on peruspalvelujen alueellisen saatavuuden arviointi. Arvioinnin avulla saatuja tuloksia hyödynnetään säädösvalmistelussa, taloussuunnittelussa ja valtakunnallisessa päätöksenteossa. Käytettävissä olevan perustiedon laadun vuoksi arviointi pohjautuu määrälliseen arviointiin, mihin kokonaisuuteen aluehallintovirastojen sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten asiantuntijat tuovat lisäarvoa oman asiantuntemuksensa avulla. Katso alueelliset arviointiraportit aluehallintovirastosi osoitteesta: valitse kartalta oma alueesi vasemman palkin hakemisto tai oikealla oikopolut Peruspalvelujen arviointiraportti 2010 katso raportin sisällysluettelosta pelastustoimea koskeva luku Lue luku! (Näin valtion virkamiehet näkevät sinun alueesi pelastustoimen palvelut.) Palopäällystöpäivät Aulangolla Koulutusuudistus esillä lauantaina Palopäällystöpäivät 2012 pidetään Aulangolla Hämeenlinnassa. Luvassa on opintopäiväohjelmaa kaikille pelastus- ja turvallisuusalan toimijoille. Opintopäiväohjelman lisäksi Palopäällystöpäivät tarjoavat hyvässä ympäristössä oivallisen tilaisuuden verkostoitumiseen sekä kollegoiden tapaamiseen eri puolilta maata. Palopäällystöpäivät järjestetään tänä vuonna Suomen väestöllisessä keskipisteessä, Hämeenlinnassa. Toivomme, että tämän vuotuinen sijainti toisi paikalle myös runsaasti sopimuspalokuntien päällystöä ja hallintotehtävissä toimivia. Torstaina ja perjantaina käsitellään ajankohtaisia aiheita niin pelastuslaitosten kuin yritysturvallisuudenkin näkökulmasta. Lauantaina keskitytään sopimuspalokunnille suunnattuihin asioihin. Lauantaipäivän ohjelma on laadittu yhteistyössä Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön ja Suomen Sopimuspalokuntien Liiton kanssa. Aamupäivän aikana pohditaan palokuntapukeutumista sekä sitä, mitä vapaaehtoispalokunnan tulisi tietää keskeisestä Palopäällystöpäivät 2012 Aulanko lainsäädännöstä. Iltapäivällä keskitytään sopimuspalokuntastrategiaan sekä sopimuspalokuntien koulutusjärjestelmän uudistamiseen. Päivän päätökseksi järjestetään paneelikeskustelu koulutusuudistuksesta. Tiedossa on mielenkiintoisia aiheita, joten tule mukaan kuulemaan ja keskustelemaan! Lauantaipäivän osallistuminen Palopäällystöliiton jäseniltä maksaa 85 / hlö ja muilta 115 /hlö. Opintopäivien tarkemman ohjelman löydät osoitteesta jossa voit myös ilmoittautua. Viimeinen ilmoittautumispäivä on Tehdään Palopäällystöpäivistä yhdessä hyvä tapahtuma, tervetuloa mukaan!

7 kipinät Harjavallan VPK:n päällikkö Heikki Haapala esittelee Palokamun arvonnassa ollutta palokypärää. Palokypärä arvottiin risteilyn jälkeen ja MSA Gallet palokypärän voitti Juha Vinho Euran VPK:sta. Palokamu-jälleenmyyntikonsepti esiteltiin Tulimerellä. Jokainen risteilijä sai risteilystä muistokseen myös Palokamu-huivin. Turvata Oy:n toimitusjohtaja Kauko Mannerjärven mukaan Tulimeriristeily oli onnistunut tapahtuma kaikille osapuolille. Palokamu kiittää kaikkia vierailijoita, jotka pysähtyivät pienelle osastollemme laivassa. Toivomme lisäksi, että Palokamu-huivilla on käyttöä myös jatkossa. Ainakin se oli mukavasti käytössä lähtöterminaalissa Turun satamassa, totesi Mannerjärvi. Hulvatonta menoa jo vuodesta 1998 Palokuntalaisen toimittajan iloiset hyttinaapurit: Mäntän VPK:n Otto Mäkinen (vas.), Juuso Jokela, Teemu Hämäläinen, Sami-Pekka Korpela ja Joni Koho. Tulimeri rules Paljon tuttuja ja hyvä tunnelma niistä oli tehty järjestyksessään 15. Tulimeri-palokuntarsteily. Länsi-Suomen, Kaakkois-Suomen ja Uudenmaan pelastusalan liittojen yhteistyönä järjestämä Tulimeri keräsi Silja Europalle 1631 palokuntaristeilijää ympäri maata. Viime vuonna L-SPelin järjestöpäällikkö Anssi Lamminen toivoi, että kävijämäärä saataisiin vuonna 2012 nousemaan reilusti. Tavoitteeseen päästiin: lähes kolmensadan risteilijän lisäys viime vuoteen oli erinomainen tulos. Perjantai-ilta kului perinteisissä merkeissä: tuttujen tapaamisia, ajatusten vaihtoa, tanssia, laulua, illallisia ja yöpaloja Lauantain seminaarin ohjelmassa oli toiminnanjohtaja Isto Kujalan tietoisku Suomen Sopimuspalokuntien liiton näkökulmasta. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Pasi Uurasmaa kertoi kuulijoille koulutusuudistuksesta. Viihdettä riitti jokaisen makuun. Pääesiintyjänä oli Anne Mattila & Mistral, joka tanssitti yleisöä risteilyn aikana kahdesti. Lauteilla kävi myös Tanssiorkesteri Esteri ja Improvisäätiö. SMkaraokemestaruuden voiton nappasi kurikkalainen Joni Alanko, toiselle sijalle ylsi Hinnerjoen VPK:n Mikko Virtanen ja kolmanneksi Paloniemen VPK:n Taru Majamaa. Kiitokset LSPel, KaSPel ja Upl järjestitte jälleen hienon risteilyn! Pohjois-Savon pelastusliitto 60 vuotta Kuopiossa keskuspaikkaansa pitävä Pohjois-Savon pelastusliitto perustettiin Liittoon kuuluu tänään 42 varsinaista jäsentä, joista 23 on kuntia, neljä vpk:ta, neljä muuta yhdistystä sekä 11 yritystä. Liiton toiminnanjohtaja on Tarmo Karnaattu ja järjestösihteeri Heli Haverinen. Kustannukset hiertävät Lapissa Sopimushenkilöstön koulutusjärjestelyjä koskevat neuvottelut junnaavat paikallaan. Pelastusjohtaja Martti Soudunsaaren mukaan SPEK Lapin tarjous koulutuksen järjestämisestä on liian kallis. Hänen mukaansa pelastuslaitos tutkii vakavasti oman koulutusjärjestelmän luomista. Joutsenossa ja Luumäellä erimielisyys varallaolosta Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen alueella Joutsenon ja Luumäen osa-aikaiset palomiehet ovat tyrmistyneet pelastuslaitoksen ilmoituksesta lopettaa miehistövarallaolo arkisin kustannussäästöihin vetoamalla. Palokuntien varma ja tehokas palvelu muutetaan sattumanvaraiseksi. Tästä voi olla onnettomuustilanteissa kohtalokkaita seurauksia, sanoo Petri Iivonen Joutsenon palokunnasta. Kahdeksalle hengenpelastusmitali Tasavallan presidentti myönsi helmikuussa kahdeksalle ansioituneelle suomalaiselle hengenpelastusmitalin. Hengenpelastusmitalista annetun asetuksen mukaisesti mitali on tunnustus erittäin rohkeasta tai neuvokkaasta taikka oman hengenvaaran uhalla suoritetusta teosta, jolla toisen ihmisen henki on pelastettu uhkaavasta vaarasta. Mitalin saajat: Tero Hämäläinen, Tomi Kuosmanen, Marko Lehtinen, Ossi Ristola, Viljami Rossi, Oskari Saari, Santeri Saari ja Sami Schwartz. Hengenpelastusmitalilautakunta käsitteli kaikkiaan 95 ehdotusta. Toimintavalmiusohjetta viilataan yhä Toimintavalmiusohjeen lausunnot on pelastusosastolta saatujen tietojen mukaan käyty läpi. Niiden perusteella ohjeluonnokseen tehdään vielä muutoksia. Näistä merkittävimpiä ovat pelastussukellusvahvuuksien lieventäminen ehdotetusta, kertoo Taito Vainio pelastusosastolta. Ohje on tarkoitus julkaista kevään aikana. Se astuu voimaan Turvallisuus 2012 Joka toinen vuosi syyskuussa Tampereen messu- ja urheilukeskuksessa järjestettävät Turvallisuusmessut kutsuvat jälleen kaikkia pelastusalan aktiiveja mukaan monipuoliseen tapahtumaan. Messuilta saatujen tietojen mukaan näytteilleasettajia tulee olemaan mukana aiempaa enemmän ja niin tarjontakin monipuolisempi kuin aiemmin. Messupäivät ovat keskiviikosta perjantaihin Muistotauluja palokunnille Edellisessä Palokuntalaisessa kerrottiin Vähärauman VPK:lle tehdystä muistolaatasta. Kiinnostuneille tiedoksi, että esimerkiksi talon seinään kiinnitettäviä muistolaattoja työstää pitkän linjan palokuntalainen Ari Lagerbom Porin Reposaaresta. Arin saa kiinni numerosta Ensihoitopäivät toukokuussa Pelastusopisto järjestää Ensihoito-opintopäivät (EH12) Pelastusopistolla. Maksullinen seminaari Ensihoitopalvelu muutoksessa on tarkoitettu ensihoidon ja akuuttilääketieteen ja -hoidon parissa työskenteleville ja opiskeleville, hätäkeskushenkilöstölle ja ensihoidon johtotehtävissä työskenteleville sekä muille asiasta kiinnostuneille. Luennoitsijoina nähdään muun muassa Ari Kinnunen, Jouni Kurola, Helena Jäntti, Simo Ekman, Marko Pylkkänen, Tomi Kuoppala ja Ali Omar. 12 Palokuntalainen 44 Palokuntalainen 44 13

8 kipinät Sopimushenkilöstön koulutusuudistus Nyt on lausuntojen aika Pelastusalan toimijatahoille on lähtenyt jo nyt uudistuksen alkumetreillä lausuntopyynnöt koskien koulutus-uudistuksen kaavailuja. Tärkeää on, että kaikki joita koulutus kiinnostaa antavat palautetta ja kehittämisideoita koko kehitystyön ajan. Nykyisin käytössä olevaa sopimushenkilöstön koulutusjärjestelmää on arvosteltu muun muassa siitä, ettei se arvosta muunlaista oppimista kuin perinteisiä luentoja ja harjoituksia. Uudessa järjestelmässä oppia voi eri tavoilla. Oppimisen voi näyttää toteen teoria- tai näyttökokeella. Järjestelmää ei ole vielä hiottu loppuun saakka sillä kyllä myös soveltuvaa muuta koulutusta täytyy voida lukea hyväksi ja saada merkintä soveltuvan osion suorittamisesta. Esimerkki tällaisesta voisi olla vaikkapa se, että sairaanhoitaja voisi hyväksi lukea saamansa koulutuksen ja saada suoraan merkinnän palokuntien ea-kurssin suorittamisesta. Kaaviossa uusia kursseja Periaatteessa kaikki nykyiset kurssit sammutustyökurssia ja ea-kurssia lukuun ottamatta ovat nyt merkitty lausunnolla olleeseen kaavioon vaihtoehtoisina taitokokonaisuuksina. Kokonaisuuksia tai moduuleja mitataan opintopisteinä kuten muussakin koulutuksessa. Myös palokunnassa annettava perehdytys tulee laskea opintopisteinä. Kaaviosta puuttuu vielä sellaisia taitoja, jotka koulutusta uu- Palokuntakoulutusjärjestelmä Palokuntakoulutusjärjestelmä (luonnos) (luonnos) Kaavio 1 Kaavio 1 A, B ja C ovat pelastuslaitoksen A, B ja C ja ovat palokunnan pelastuslaitoksen yhdessä ja palokunnan yhdessä sopimia koulutuspolkuja sopimia koulutuspolkuja A B A C B C Päällystön Sopimuspalokuntien Sopimuspalokuntien päällikkökurssi 4 päällikkökurssi 4 op opinnot Yksikönjohtajataidot osa III, 2,5 op lähi- ja etäopiskelua Yksikönjohtajataidot osa Yksikönjohtajataidot II, osa II, 2,5 op (n. 66 h) lähi- ja 2,5 etäopiskelua (n. 66 h) lähi- ja etäopiskelua Yksikönjohtajataidot osa Yksikönjohtajataidot I, 2 opintopistettä osa I, 2 opintopistettä (n. 53 h) lähi- ja etäopiskelua (n. 53 h) lähi- ja etäopiskelua Minimiopintopisteet 7. Valinnaiset opinnot min. 4 op Opintoihin tulee sisältyä: savusukellustaidot pelastustyötaidot Yksikönjohtajataidot osa III, 2,5 op lähi- ja etäopiskelua Minimiopintopisteet pisteet Valinnaiset opinnot min. 4 op Opintoihin Valinnaiset tulee sisältyä: opinnot min. savusukellustaidot 2,5 op pelastustyötaidot Minimiopintopisteet pisteet Valinnaiset opinnot min. 2,5 op Valinnaiset opinnot min. 1 op Alipäällystön täydentävät opinnot 0-5 op. Alipäällystön perusopinnot 2 op Minimiopinto- Valinnaiset pisteet 4. opinnot 1-4 op Valinnaiset opinnot min. 1 op Sammutustaidot, 1,25 Sammutustaidot, op 1,25 op Perusopinnot EA taidot, 1 op EA taidot, 1 op yhteensä 3 op Sammutustyökurssi, Sammutustyökurssi, 0,75 opintopistettä (n. 0,75 20 opintopistettä h) (n. 20 h) (lähiopetusta kaikille) (lähiopetusta kaikille) Valinnaiset opinnot määräytyvät Valinnaiset pelastuslaitoksen opinnot määräytyvät ja palokunnan pelastuslaitoksen ja palokunnan sopiman koulutuspolun mukaan. sopiman koulutuspolun Alemman palokuntaluokan mukaan. Alemman palokuntaluokan yksikönjohtaja ei voi toimia yksikönjohtaja ylemmän luokan ei voi palokunnassa toimia ylemmän luokan palokunnassa yksikönjohtajana ilman lisäopintoja. yksikönjohtajana Opintojen ilman pituudet lisäopintoja. tunteina Opintojen noin: pituudet tunteina noin: Päällystön 1,25 op = 34 h, 1 op = 271,25 h, 0,75 op = op 34 = h, 201 h, op 0,5 = 27 op h, = 13 0,75 h, op 0,3 = op 20 = h, 8 h 0,5 op = 13 h, 0,3 op = 8 h opinnot Vapaaehtoiset opinnot Vapaaehtoiset alipäällystö opinnot alipäällystö Palokunnan toim. poikkeusoloissa 0,5 op Savusukellustaidot 1 op Pelastustyötaidot 0,75 op Öljyvah. torjuntataidot 0,75 op Vaarallisten aineiden torjuntataidot 0,75 op Pintapelastustaidot 0,75 op Ensivastetaidot 1 op Turvall.viestintätaidot 0,75 op Perusopinnot yhteensä 3 op CBRN -taidot 0,75 op Vaarallisten aineiden tukitoim.taidot 0,5 op Sopimuspalokunnassa annetaan Sopimuspalokunnassa työturvallisuuslain annetaan 738/2002 työturvallisuuslain Sopimuspalokunnassa 738/2002 Sopimuspalokunnassa mukainen perehdytys tehtäviin mukainen ennen perehdytys Sammutustyökurssia. tehtäviin ennen Sammutustyökurssia. annettava perehdytys annettava perehdytys distettaessa täytyy sinne lisätä. Olkaa aktiivisia ja antakaa meille valmistelijoille niistä esityksiä! Järjestelmä tulee perustaltaan muuttumaan melkoisesti. Nyt ei enää kaikkien palokuntien henkilöstöä vedetä samasta putkesta läpi, vaan henkilöstö tulee saamaan juuri sen koulutuksen, mikä on hälytystehtäviä ajatellen tarpeen. Tämä johtaa siihen, ettei välttämättä edes kahdella valmiuspalokunnalla ole Alipäällystön täydentävät opinnot 0-5 op. Alipäällystön perusopinnot 2 op Valinnaiset opinnot 1-4 op Palokunnan Toiminta toim. poikkeusoloissa paloilmoittimella 0,5 0,5 op op Savusukellustaidot Viestiliikennetaidot 10,5 op op Eläinten Pelastustyötaidot pelastamisen taidot 0,75 op 0,5 op Öljyvah. Vanh. torjuntataidot s.mieh. täyd. 0,75 0,5 op op Vaarallisten Metsäpalontorjuntataidot 0,75 0,75 op aineiden torjuntataidot op Pintapelastustaidot Konemiestaidot 0,75 0,5 op op Ajon. Ensivastetaidot käsittelytaidot I 10,5 op op Turvall.viestintätaidot Ajon. käsittelytaidot II 0,75 0,5 op op Vauriotuhopuiden CBRN -taidot raivaustaidot 0,75 op 0,5 op Vaarallisten Jälkivahinkojen aineiden tukitoim.taidot torjuntataidot 0,5 0,25 op op Teksti Isto Kujala, koulutustoimikunnan ja koulutustyöryhmän jäsen Yksikönjohtajan Toiminta paloilmoittimella täydennyskurssi 0,51 op Valinnaiset opinnot miehistö Valinnaiset opinnot miehistö Viestiliikennetaidot Lask. ja kattotyöskentelytaidot 0,5 op 0,5 op Eläinten Henkil. pelastamisen nostotaidot taidot 0,5 0,5 op op Vanh. s.mieh. täyd. 0,5 op Uusia kursseja Metsäpalontorjuntataidot 0,3 0,75 op Kansimiestaidot op Moottorikelkkataidot Konemiestaidot 0,5 0,3 op op Ajon. Maastopelastustaidot käsittelytaidot I 0,5 0,5 op op Ajon. Veneajotaidot käsittelytaidot II 0,5 0,5 op op Vauriotuhopuiden Hätämaadoitustaidot raivaustaidot 0,3 op 0,5 op Jälkivahinkojen Mönkijäajotaidot torjuntataidot 0,3 op 0,25 op Yksikönjohtajan täydennyskurssi 1 op Lask. ja kattotyöskentelytaidot 0,5 op Henkil. nostotaidot 0,5 op Uusia kursseja Kansimiestaidot 0,3 op Moottorikelkkataidot 0,3 op Maastopelastustaidot 0,5 op Veneajotaidot 0,5 op Hätämaadoitustaidot 0,3 op Mönkijäajotaidot 0,3 op samanlaista koulutusta, jos palokunnat toimivat hieman erilaisissa tehtävissä. Toisaalta koulutus tehostuu myös täydennys-, tuki- ja reservipalokuntien osalta voidaan kouluttautua juuri siihen, mitä hälytystehtävät edellyttävät. Alueellinen pelastuslaitos joutuu nyt suunnittelemaan ja sopimaan palokuntien kanssa, mikä on palokunnan henkilöstölle tarpeellista koulutusta. Tässä tulee korostumaan aluepelastuslaitosten pelastuslain mukainen vastuu sopimushenkilöstön koulutuksesta. Minimi ei ole maksimi Taulukossa on A, B ja C-tyyppisten palokuntien henkilöstön koulutuspolkujen periaatteita. Selvyyden vuoksi voidaan todeta, että A-tyypin palokunta voidaan ymmärtää valmius- tai täydennyspalokuntana, B-tyyppi on tukipalokunta ja C-reservi tai miksi ei myös muu palokunta Pelastusopiston julkaisun Pelastustoiminnan johtaminen (Esko Kaukonen, 2005) mukaisesti. Taulukkoon miehistökoulutuksen kohtaan kirjatut minimiopintopisteet tarkoittavat sitä, millä miniopintopistemäärällä voidaan päästää yksikönjohtajakoulutukseen kunkin tyyppisestä palokunnasta. Minimi tarkoittaa todella minimiä. Miehistön koulutus jatkuu minimin päälle sen mukaan kuin on perusteltua. Uudessa järjestelmässä voi yksikönjohtajakoulutusta saanut henkilö osallistua myös miehistökoulutukseen. Minimi ei tarkoita maksimia, kuten jotkut ovat jo epäilleet. Yksikönjohtajakoulutus kolmiportaiseksi Erityyppisten palokuntien yksikönjohtajakoulutus tulee eriytymään. Koulutuksesta tulee kolmiportainen ja jokainen porras käsittää sekä lähi- että etäopiskelua. C-tyypin palokunnan yksikönjohtaja valmistuu yksikönjohtajataidot osa I:n jälkeen, B-tyypin osien I ja II jälkeen ja A-tyypin käytyään kaikki osat I-III. Yksityiskohtaisempi koulutuksen uudistaminen johtajakoulutuksen osalta tulee myöhemmin täsmentymään, mutta jo nyt on selvää, että nykyisestä yj-koulutuksesta saatu palaute tullaan hyödyntämään. Jatkossa koulutus tulee toteutumaan tiiviimmässä aikataulussa kuin nyt. Tarkoitus on, että sopimuspalokuntien päällikkökurssille mentäisiin A-, B- tai C-tyypin yj-koulutuksen perusteella. Henkilön vaihtaessa palokuntaa esimerkiksi C-tyypistä A-tyyppiin, joudutaan ensin miehistötaitojen lisäkoulutukseen ja jos henkilö on jo käynyt yksikönjohtajataitojen osan I, miehistötaitojen jälkeen suoritetaan yksikönjohtajataitojen osat II ja III. Otan mielelläni palautetta ja kommentteja vastaan: isto.kujala@sspl.fi 14 Palokuntalainen 44 Palokuntalainen 44 15

9 kipinät 16 Palokuntalainen 44 Ensihoitopalvelut laajenevat Oulu- Koillismaalla Oulu-Koillismaan pelastuslaitos aloitti vuoden alussa ensihoitopalveluiden tuottamisen Kempeleen ja Oulunsalon kunnissa. Kempeleen paloasemalta toimii yksi sairaankuljetusyksikkö, jota varten palkattiin 11 uutta työntekijää. Työntekijät ovat pääosin terveydenhuollon ammattilaisia. Osa heistä siirtyi pelastuslaitoksen palvelukseen edelliseltä palveluntuottajalta Med Group Oy:ltä. Arjen turvaaja Etelä-Karjalasta Turvallisuuskouluttaja Ansa Komille Etelä- Karjalan pelastuslaitoksen Imatran paloasemalta on myönnetty Arjen turvaaja -palkinto. Ansa Komi on osallistunut alueellisen turvallisuusviestinnän kehittämisen lisäksi myös valtakunnallisiin hankkeisiin. Kunnallisalan kehittämissäätiön myöntämän palkinnon luovutti Ansa Komille Tasavallan presidentti Tarja Halonen. Varsinais-Suomelle taas lätkäkultaa Turun Impivaarassa järjestettiin viidennen kerran valtakunnallinen jääkiekon viranomaisturnaus. Varsinais-Suomen pelastuslaitos otti turnausvoiton kukistamalla Tampereen palokunnan urheilijat finaalissa lukemin 2 1. Voitto oli Varsinais- Suomen palomiehille jo toinen peräkkäinen. Tällaiset urheilukisat ovat virkistäviä tapahtumia ja lisäksi pääsemme vaihtamaan ammatillisia kuulumisia. Tosi hyvä homma, että kisoja järjestetään, kommentoi Jussi Kujala Tampereen palokunnan urheilijoista Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen nettisivuilla (pelastuslaitos@turku.fi). Viihteen varjolla ilman turvavöitä Yleisradion Nenäpäiväohjelmassa pisti monen pelastusalan toimijan silmiin sketsien näyttelijöiden estoton liikkuminen autolla liikenteessä ilman turvavöitä. Taksi-sketseissä ei ollut kyse turvallisuuskasvatuksesta, vaan viihteestä. Uskon, että suurin osa katsojista oivalsi tämän eikä ajatellut kyseessä olevan ohjelma, josta olisi pitänyt ottaa mallia, sanoo ohjelman tuottaja Miika Ranne. Viihteen varjolla voi siis tämän mukaan tehdä melkein mitä vain, päättelevät monet. Tunnukset ärsyttävät kenttää Pelastusosaston ja Hätäkeskuslaitoksen sanelema tunnusuudistus saa jopa surkuhupaisia piirteitä. Lehden toimitukselle on kantautunut useita esimerkkejä uuden tunnusjärjestelmän aiheuttamista sekaannuksista. Yksikkölähdöissä suuria ongelmia ei ole ollut, mutta laajemmissa tilanteissa väärinymmärrysten riski on kasvanut huomattavasti. Viestiliikenteen pidentyminen ja hahmottamisen vaikeutuminen on myös aiheuttanut keskustelua. Suuria lukuja Keski-Suomessa Keski-Suomen pelastuslaitoksella oli vuonna 2010 yhteensä 960 automaattisen paloilmoittimen tarkistusja varmistustehtävää, joissa ei ollut kyseessä tulipalo. Erheellisten ilmoitusten osuus kaikista pelastustehtävistä oli 16,7 prosenttia. Erhe-tehtävien laskennallisiksi kustannuksiksi sopimushenkilöstön osalta tuli euroa ja päätoimisen henkilöstön osalta euroa. Erhe-tehtävillä päätoimisen henkilöstön miehittämien yksiköiden lukumäärä oli 1720 ja sopimuspalokuntien yksiköiden 967. Laskutuskäytäntöön Keski-Suomessa siirrytään alkaen. Taksa tulee olemaan 635 euroa per erhekeikka. kasvo juho luukko Valmis auttamaan Sukujuuriltaan henkinen eteläpohjalainen Juho Luukko syntyi Helsingissä vuonna 1973 talouspäällikkö-isän ja myymäläpäällikkö-äidin esikoiseksi. Jo nuorena miehenä Juho harrasti tietokoneita Commorodesta Amigaan ja Amigasta PC:hen. Laskettelu ja taekwondo edustivat harrastusten liikunnallisempaa puolta. Peruskoulun jälkeen Juho sai valkolakin Lauttasaaren yhteiskoulusta vuonna Samana vuonna Lauttasaaren VPK sai riveihinsä nuoren miehen koulukavereidensa ylipuhumana. Vapaaehtoisen palokuntatoiminnan ohella Juho kävi kaksi vuotta töissä Masa-Yardsin tehdaspalokunnassa. Palokuntameriittejä on Juholle sittemmin tullut vaikka muille jakaa: koulutusputki läpi melkein kokonaisuudessaan, yksikönjohtajuus, palokunnan varapäällikkyys, vuosia vpk:n hallituksessa ja lopulta Lauttasaaren VPK:n päällikkyys. Sopimuspalokuntien Liiton hallituksessa Juho on ollut jo pari vuotta. Luukko valmistui vuonna 1998 Helsingin neljännestä terveydenhuolto-oppilaitoksesta sairaanhoitajaksi. Terveydenhuollon yksittäiset työkeikat jäivät taakse seuraavana vuonna, jolloin alkoi edelleen kestävä työsuhde Talentumiin aluksi järjestelmäasiantuntijana ja sittemmin konsernin tietohallintojohtajana. Juho harrastaa laskettelua ja toimii muun muassa rinnepäivystäjänä Talmassa. Laajasalolaisessa Luukon perheessä Juholla ja kotiäiti-mialla on neljä poikalasta: seitsemän-, neljä- ja puolitoistavuotiaat sekä kuopuksena kolmikuukautinen tehopakkaus. Sotilasarvoltaan Juho on luutnantti. Stadilaisuus Tapa olla ja elää. Helpe Ottaa uutta suuntaa. Mielimusiikki Kaikkiruokainen. Nörtti Asialle omistautunut ammattilainen. Jari Tervo Hauska kaveri. Pitkät työpäivät Huonosti suunniteltua. Ruoka, josta en pidä Kesäkeitto. palokunnan päällikkö, juho luukko, lauttasaaren vpk VPK Tee työtä, jolla on tarkoitus. Jenni Haukio Se parempi puolisko. Lähitulevaisuus Mielenkiintoisia haasteita edessä. Terveiset päättäjille Sopimuspalokuntien voimavarat tulee ottaa hyötykäyttöön. Palokuntalainen 44 17

10 kipinät ALALLA TAPAHTUU SPPL:n opintopäivät yritysnimitykset Maaliskuu SPEK: Pakkasraja 2012 Vihtijärvi 6.3. Palomiesurheilu: Pilkki Vaasa Nuohouslan Keskusliiton kevätopintopäivät Heinola ja kevätkokous SPEK: Palokuntien SM-pilkki Naantali Rescue Race 2012 Kouvola SPEK: Palokuntanuorten talvileiri Alavus Palomiesurheilu: Slalom Ruka (Porvoo/ Kuusamo) Palomiesurheilu: SM-hiihdot Joensuu Palomiesurheilu: Ilomantsi Pogostanhiihto SPEK: Itä-Suomen Laukaa kevätopintopäivät SPPL: Palopäällystöpäivät Aulanko, Hämeenlinna Hengenpelastuksen Kuopio SM-kilpailut SPEK: Palokuntanais- ja Padasjoki nuorisotyön kevätkokoukset SPEK: Oulu-Koillismaan palokuntanuorten Oulu alueleiri SPPL: Jälkivahinkojentorjunta Riihimäki koulutus Palomiesurheilu: Kaukalopallo Turku SSPL: Kevätkokous Nurmo Huhtikuu SPPL: Tehosteräjäytekurssi Hyvinkää viranomaisille 1. jakso Tapaturmapäivä SPEK: Pääemäntäpäivät Padasjoki SPEK: Leiriseminaari- palokuntanuorten Padasjoki kurssinjohtajille SPPL: Tehosteräjäytekurssi Hyvinkää viranomaisille 2. jakso SPPL: Yleisötapahtumien turvallisuusseminaari Vantaa SPEK: Palokuntanuorten Sodankylä SM-tietokilpailu SPEK: Veikon Malja -kilpailu Sodankylä SPPL: Tehosteräjäytekurssi Hyvinkää viranomaisille 3. jakso Opetusalan turvallisuusfoorumi m/s Gabriella SPPL: Henkinen työsuojelu pelastuslaitoksissa Tampere Palomiesurheilu: Keilailu Raisio Palokuntalainen ilmestyy Ajankohtaisia aiheita Toukokuu SPPL: Sosiaali- ja terveydenalan turvallisuusfoorumi Hki-Tuhkolma- Hki Julkaisemme sitoumuksetta tietoja pelastusalan tapahtumista yms. Tiedot osoitteeseen Nou Hätä loppukilpailu Kuopio Ensihoito 12 opintopäivät Pelastusopisto Kuopio Palokuntien SM-kilpailut Lahti SPEK: KUPE palokuntanuorten Avoin leiri Turvallinen Suomi-seminaari Helsinki Kesäkuu Palomiesurheilu: Yleisurheilu Äänekoski Palomiesurheilu: Jalkapallo Mikkeli SPPL: Palopäällystö -golf Pirkkala Golf Palokuntalainen ilmestyy Testi - Veneet SPEK: Tulta Päin-palokuntasoittokunta Rovaniemi tapahtuma FSB: Syndalen 2012 Hanko Heinäkuu LSPeL: palokuntanuorisoleiri Vahto, Ruskon kunta Palomiesurheilu: Ammunta Iisalmi Palomiesurheilu: Lentopallo Tampere SPEK: Palokuntanuorten leiri Oulu 7.7. Vanhojen Paloautojen Päivä Tammisaari Tulta päin 2012 palokuntanuorten leiri Palotarus leirialue, Padasjoki SPEK: Itä-Suomen palokuntanuorten leiri NORPPA -12 Mikkeli Palokuntalainen ilmestyy Ajankohtaisia aiheita Elokuu CTIF kansalliset kilpailut 2012 Nummela 4.8. SM-IInes Nummela Palomiesurheilu: Golf Lappajärvi Palokuntalainen ilmestyy MESSULEHTI Testit- Pienkalusto Palokunta Suomessa 175-vuotta Turku Syyskuu TURVALLISUUSMESSUT Tampere Palomiesurheilu: Suunnistus Espoo Lokakuu 18. SPPL: Opintopäivät Vierumäki Palomiesurheilu: Uinti Jyväskylä Palomiesurheilu: Pori Voimailu/Soutu SPEK: Palokuntanais- ja nuorisotyön syysseminaari Palokuntalainen ilmestyy Turvallisuus messut Marraskuu Palomiesurheilu: Salibandy Kotka Joulukuu Palokuntalainen ilmestyy Testit -Varusteet Tiedot kerätty laitosten ja palokuntien tiedottajilta sekä järjestäjien nettisivuilta Pelastustoimen sähköturvallisuuden opintopäivät Pelastustoimen sähköturvallisuuden opintopäivät Pelastustoimen sähköturvallisuuden opintopäivät Pelastustoimen sähköturvallisuuden opintopäivät Pelastustoimen sähköturvallisuuden opintopäivät Pelastustoimen sähköturvallisuuden opintopäivät Pelastustoimen sähköturvallisuuden opintopäivät Nimityksiä Pori Porvoo Anjalankoski Lappeenranta Kajaani Suonenjoki Jyväskylä Suomen Kuntaliitto Kehittämispäällikkö Jussi Rahikainen Varsinais-Suomen pelastuslaitos Pelastuspäällikkö Mika Viljanen Varsinais-Suomen pelastuslaitos Valmiuspäällikkö Heikki Vähäkuopus Varsinais-Suomen pelastuslaitos Kehittämispäällikkö Torbjörn Lindström Varsinais-Suomen pelastuslaitos Turvallisuuspäällikkö Timo Lahtinen Varsinais-Suomen pelastuslaitos Henkilöstöpäällikkö Jorma Elovaara Varsinais-Suomen pelastuslaitos Aluepalopäällikkö Kari Alanko Varsinais-Suomen pelastuslaitos Tiedottaja Eeva Simola Varsinais-Suomen pelastuslaitos Koulutussuunnittelija Tanja Uusitalo Kauhajoen VPK Puheenjohtaja (jatkaa tehtävässään) Olli Kiukkonen Kauhajoen VPK Palokunnan päällikkö (jatkaa tehtävässään) Tapani Herrala Porin VPK Puheenjohtaja Tarja Hakanen Pohjois-Suomen Pelastustoimi ja varautuminen vastuualueen johtaja Pasi Ryynänen aluehallintovirasto Ventelän VPK Puheenjohtaja Pekka Kemppi Varma lämmönlähde: Hiitti ladattavat lämpöpakkaukset. Heat-It Oy Pulkamontie 3 D, ROVANIEMI Puh Sähköposti: info@heat-it.fi Mari Partanen on aloittanut Teknosafe Oy:ssä myyntipäällikkönä Hän tulee toimiman koko Suomen alueella. Mika Nilsson on nimitetty Turvata Oy Ab:n myyntijohtajaksi lähtien. Hän vastaa yhtiön kolmesta BtoB jakelukanavasta eli Turvanasi jälleenmyyntiketjusta, uudesta Palokamu jälleenmyyntikonseptista sekä suoramyynnistä julkisille hankintayksiköille. Palokuntalainen 44 19

11 Johtoautot testissä Pieni ja näppärä johtoauto Auton merkeillä on kannattajansa. Lopulta merkki varmistuu vasta tarjouskilpailun jälkeen. Mersu vai Volkkari? Kun tänä päivänä valitaan päivystävälle palomestarille autoa, kilpailu käydään Mercedes-Benz Viton ja Volkswagen Transportterin välillä. Poikkeuksena on Helsingin pelastuslaitos, joka hankkii perinteisesti maasturin. Kaikilla on kuitenkin sama lähtökohta: Tilaa halutaan vain se, mikä on tarpeen. Avainsanat hankinnassa ovat: pakettiauto, automaattivaihteisto ja neliveto. Teksti Marko Partanen Palokuntalainen kysyi pelastuslaitoksilta: Minkälainen pitää olla ensilähdössä päivystävän palomestarin ajoneuvo ja miksi? Vastauksia haluttiin erityisesti niiltä laitoksilta, jotka ovat hankkimassa tai ovat juuri hankkineet ajoneuvon. Pelastuslaitosten mukaan avainsanat hankinnassa ovat: pakettiauto, automaattivaihteisto ja neliveto. Viimeaikaisissa ja tulevissa johtoautohankinnoissa valttia on pieni koko; tilaa halutaan vain se, mikä on tarpeen, ei yhtään enempää. Erityisesti Helsingin pelastuslaitos on liputtanut tämän kriteerin puolesta jo pitkään. Sen mestarit liikkuvat jatkossakin maastureilla, joita hankitaan parhaillaan. Maastureiden kannattajia löytyy silti lähes jokaisesta hankintaryhmästä. Vähän aikaa sitten Kanta-Hämeen pelastuslaitos hankki mestarilleen maasturin, mutta auto ei vakiinnuttanut paikkaansa suunnitellussa käytössä. Vanhoja maastureita on käytössä ainakin Lapissa Toyota Rav ja Land Cruiser. Pakettiautoissa kilpailu käydään Mercedes-Benz Viton ja Volkswagen Transportterin tai saman kokoluokan Caravellen välillä. Caravelle on Transporteria paremmin varusteltu. Veholta kerrotaan, että aiemmin yleisiä Mersun Sprinttereitä ei juurikaan enää ensilähdön johtoautoiksi myydä. Moni kertoo jo hankintavaiheessa pohtivansa, mihin auto hälytyskäytöstä päätyy. Ostopäätökseen voi vaikuttaa, että myydäänkö auto vai jatkaako se pelastuslaitoksen käytössä vara-autona tai toisessa tarkoituksessa. Koritehtaista J5L-Production, Profile Vehicles ja Tamlans olivat suosituimpia, mutta kori- ja varustelumuutoksia on viime aikoinakin tehty myös pelastuslaitoksissa. Siihen, minkälainen ajoneuvo päivystävän mestarin käyttöön päätyy, vaikuttaa luonnollisesti talon tarve ja toimintakulttuuri, eräässä pelastuslaitoksessa päivystävä palomestari hurauttaa paikalle Toyota Avensiksella, jossa johtamisvälineet on niputettu muovilaatikkoon. Käyttäjät eivät halua sanoa julkisesti, miksi ovat merkkiuskollisia. Auton ominaisuuksille ei haluta tehdä merkkien välillä eroa. 20 Palokuntalainen 44 Palokuntalainen 44 21

12 Johtoautot testissä REK 31 varustelua VW Caravelle 2,0 4 motion-neliveto Moottori 180 hv DSG-automaattivaihteisto Vesi sekä ilma Webastot Hälytysvilkut led-tekniikalla Peruutuskamera ja Actis 7 -navigaattori samassa ruudussa Panasonic Toughbook -tietokone Merlot- ja PEKE -tietojärjestelmät Victron Energy 1600 W -invertterilaturi Etelä-Karjalaan Caravelle Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen puolisen vuotta vanha johtoauto on Volkswagen Caravelle. Sen korityö on tehty Tamlansilla. Ratkaisuun päädyttiin käyttäjien demokratian, kollegojen käyttökokemusten ja renkaiden potkimisen jälkeen. Kun kunnallisesta hankinnasta on kyse, on luonnollista, että valintaa edelsi asianmukainen tarjouskilpailu, jossa tärkeää roolia näytteli rahapussi. Tulevilta käyttäjiltä kysyttiin, mitä autolta halutaan. Samalla hankintaa suunnitteli työryhmä. Käyttäjien enemmistö ja työryhmä päätyivät esittämään pakettiautoa, jossa päivystävällä mestarilla on riittävä työtila. Siksi autoon hankittiin myös Tamlanssin katonkorotus. Nykyään yksiköissä on enää vähän tavaraa, esimerkiksi iso mappirivistö on vaihtunut näppäränkokoiseen tietokoneeseen, palopäällikkö Arto Mäkelä sanoo. Koska tieto on käden ulottuvilla tietokoneella, täytyy auton sisällä liikkua enää vähän. Maasturillakin oli kannattajansa, mutta pakettiauton toimivuus on myönnetty viimeistään käyttökokemusten jälkeen. Kaikki Suomen tiet eivät ole hyviä ajettavia, joten autolta vaadittiin hyväkulkuisuutta ja monikäyttöisyyttä, siksi hankintakriteeriksi asetettiin nelivetoisuus. Etelä-Karjalassa osa päivystyksestä on varallaoloa, jolloin autoa säilytetään ulkona. Ajoneuvon on oltava nopeasti toimintaval- Yksikkö on varusteltu vain välttämättömällä kalustolla. Etelä-Karjalan Imatran palomestarille hankitaan myös Volkswagen Caravelle. Tälla autolla operoidaan Lappeenrannasta. mis, vaikka se seisoisi pitkään kovassa pakkasessa. Hälytyksen tullen ei ole aikaa raapia laseja. Nykyään tekniikka vastaa tähän huutoon hyvin. Ajoneuvon tietotekniikka haistelee kokoajan säätä ja ohjaa sen mukaan automaattisesti lohko- tai sisätilanlämmitystä, Mäkelä kertoo. Hankinnassa pohdittiin myös sitä, että 4 5 vuoden kuluttua auto kierrätetään miehistöautoksi tai kaupataan eteenpäin. Maasturi vaihtui pakettiautoksi Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen päivystävä palomestari saa keväällä käyttöönsä Mercedes Benz Viton. Sen korityöt tehdään J5L-Productionissa. Myös tässä hankinnassa puhui pyhä kolminaisuus: pakettiauto, automaattivaihteisto ja neliveto. Tilaratkaisun on oltava sellainen, missä tilat komppanialähdön johtamiseksi ovat riittävät tai välttävät, pelastuspäällikkö Petri Talikka muotoilee. Kanta-Hämeessa palomestari liikkuu yksin, mutta ajoneuvo on aina kasarmoitu. Vähän aikaa sitten Kanta-Hämeeseen hankittiin tähän käyttöön Mercedes Benz maasturi, mutta heidän tarpeeseensa se oli liian pieni. Maasturi löysi paikkansa päällystöpäivystäjän kulkupelinä. Kokemuksista opittiin auton tilantarvetta. Uutta autoa suunniteltaessa mallia haettiin viime vuosina muille tehdyistä ajoneuvoista. Virve-puhelimet, tangentit ja mikrofonit on helposti hallittavissa ja käden ulottuvilla. Keski-Uudenmaan palomestarin ajoneuvossa (KU30) on EU-standardin mukaan pelastustoimea kuvaava punavalkoinen ruudutus. Kanta-Hämeen johtoautossa on selvitettynä sääasema. Tilaa korotetulla katolla Mercedes-Benz Vitoa varustellaan mestarin käyttöön myös Suonenjoella, joka kuuluu Pohjois-Savon pelastuslaitokseen. Korityöt tehtiin Profile Vehiclesillä. Katto haluttiin korotettuna, sillä niin saatiin lisättyä työskentelytilaa ja perään tullutta kaappitilaa. Korotetussa katossa on integroituna hälytyslaitteet, korotus onkin kaikissa johtoautoissamme, kalustomestari Juhani Riekkinen sanoo. Apukuljettajan istuin pyörähtää 180 astetta mestarin työpöydän ääreen. Kymenlaakson pelastuslaitoksen Mercedes-Benz Vitossa on Tamlanssin tekemä kori, jossa on pieni katon korotus. Isoa korotusta ei enää haluttu, sillä laitoksen kokemusten mukaan korkeus heikentää ajo-ominaisuuksia. Sisustuksesta haluttiin myös sellainen, että ohjaamosta on käynti takatilaan, koska autolla liikutaan yksin. Palomestari Markku Alhon mukaan ominaisuus helpottaa työskentelyä. Muutostyöt itse Lapin pelastuslaitokselle hankittiin Mercedes-Benz Vito. Sitä ei käytetty ollenkaan koritehtaalla, vaan auto kalustettiin itse. Palomestari Heikki Niskalan mukaan sillä säästettiin euroja. Auton istuimista on säilytetty kuljettajan istuin sekä perimmäiset kolme vierekkäistä istuinta. Keskimmäisten istuinten tilalla lattialla kulkevilla kiskoilla on itse rakennettu pöytä ja laatikot. Kun tämä auto menee vaihtoon, se voidaan palauttaa alkuperäiseen muotoonsa ilman asennusten jättämiä jälkiä. Apukuskin paikalla on tietokone, navigointilaitteet ja viestivälineet. Tällä autolla liikkuu vain yksi ihminen, joten mitään isoja tiloja ei tarvita, vaan lähinnä ajettavuutta. Kotipäivystyksessä auto on piuhan päässä, tuulilasin ja sivulasien päälle laitetaan siihen erikseen valmistettu peite. Peitteen poistamiseen kuluu minuutti, joten vaadittuun 20 minuutin lähtöaikaan ehditään hyvin, kun tuuli- ja sivulasit ovat sulat. Autossa on myös kassi, josta löytyy kylmäsuojausvälineet yhdelle potilaalle. Volkkari tuli taloon Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen johtoautohankinnassa päädyttiin Volkswagen Transporteriin, jonka korityöt tehtiin Profile Vehiclesillä. Lähtöajatus on, että johtaminen on voitava aloittaa heti, kun yksikkö liikkuu tallista ulos, palomestari Arto Latvala sanoo. Latvalan työryhmä suunnitteli KUP:n uuden johtoauton, joka otettiin käyttöön tammikuussa. Samalla sapluunalla on myöhemmin tulossa auto myös alueen toiselle palomestarille. Suunnittelussa on huomioitu käytännön työ. Palomestarin ei autossa työskennellessään tarvitse nousta tuolista tai kurotella laitteita. Virve-puhelimet, tangentit ja mikrofonit on helposti hallittavissa ja käden ulottuvilla. Suurin osa tiedoista on tietokoneella, joten hyllyistä pitää hakea enää harvoin tavaraa. Tilaa takana ei tarvita liikkumista varten, Latvala kertoo. Apukuljettajan istuin kääntyy 180 astetta palomestarin työpöydän ääreen, joten kuljettaja voi avustaa työtä ohjaamosta. Toistaiseksi ohjaamon puolelta johtamista avustavalla kuljettajaoperaattorilla ei ole mahdollista käyttää tietotekniikkaa. Puutteen korjaamista pohditaan, sillä se lisäisi operaattorin mahdollisuutta tukea johtamista. 22 Palokuntalainen 44 Palokuntalainen 44 23

13 Johtoautot testissä Pienikokoisen ja näppärän nelivedon haluttiin toimivan lentokentän ja kauppakeskusten maanalaisissa pysäköintitiloissa. Uuden matalamman johtoauton edeltäjät olivat koriltaan luonnostaan isompia ja Profilen täydellä korotuksella. Nyt korkeudesta haluttiin käyttötarvetta ajatellen tinkiä. Rautatietunneleita ja lumisia talvia varten haluttiin neliveto. Uusi koko ja neliveto paransivat myös ajo-ominaisuuksia. KU30 kalustoa Peke Tietokone, josta saatavilla tarvittavat tietokannat Virvet ja ilmailuradio Sääasema Vaarallisten aineiden mittausvälineet Virvevahvistin rautatietunneleita varten Keski- Uudenmaan palomestarin autossa apukuljettajan tuoli kääntyy pöydän ääreen. Helsingissä päivystää kaksi palomestaria HEP30 ja HEP40. HE40 lähtee tehtävälle ensisijaisesti. Viime vuonna HE40 hälytettiin 1339 ja HE kertaa. Maastureilla pitkä perinne Helsingissä Helsingin pelastuslaitoksella on pitkä perinne maasturin käytöstä päivystävän palomestarin ajoneuvona. Perinne jatkuu, sillä nykyisille Mercedes Benz GL 350 -maastureille haetaan jatkajaa, mutta merkki ei ole vielä selvillä. Uudet maasturit yritetään saada ajoon vuoden loppuun mennessä, operatiivisesta kalustosta vastaava palomestari Juha-Pekka Lassila kertoo. Juha-Pekka Lassila muistaa, että ainakin jo 80-luvulla Helsingin päivystävä palomestari liikkui maasturilla, Range Roverilla. Pakettiauto vai maasturi -keskustelu käydään aina hankinnan yhteydessä. Hankimme kokemustietoa muista laitoksista ja vertaamme sitä omaan kokemukseemme ja tarpeeseemme. Hankinnan alkuvaiheessa mietitään myös mikä kestää käytössä ja miten tekniikka on kehittynyt ja miten uusi tekniikka saadaan istutetuksi autoon, Lassila sanoo. Parhaillaan Helsinki hankkii kolmea maasturia johtoautoksi, kaksi menee päivystäville palomestareille (HE30 Ja HE40) ja yksi lääkintäesimiehen käyttöön (EHE11). Johtoyksiköiden hankinnassa ovat mukana kaikki tahot: palomestarit, lääkintäesimiehet, kuljettajat ja tekniset osaajat. On totta, että maasturissa on hieman ahdasta, mutta siinä pystytään tekemään kaikki tarvittava. Pakettiauto ei tuo meidän käyttöömme lisäarvoa. Isoihin tilanteisiin lähtee toisessa aallossa kuorma-autoalustalle rakennettu johtamisvälineillä ja hyvillä toimintatiloilla varustettu johtokeskusyksikkö. Nykyisessä johtoautossa on neljä istuinta, joista toinen takaistuin aiotaan uudesta autosta poistaa. Sen tilalle laitetaan tekniikka, jota nyt on jouduttu ripottelemaan ympäri autoa jopa varapyörän paikalle. Uudesta autosta vähennetään edelleen tavaraa, joka tulee tehtäväpaikalle joka tapauksessa muiden yksiköiden mukana. Käytännössä johtoyksikön kalusto mahtuu neljään takaluukussa olevaan muovisalkkuun, joiden lisäksi takapenkkien takana on paineilmalaitte, hoitovälinereppu ja MIRG-johtamisvälinereppu, jonka palomestari ottaa mukaansa, jos hänet lennätetään kopterilla vaikkapa laivapaloon tai hän siirtyy meripelastuslohkokeskukseen. Ajoneuvon pitää olla näppärä kaupunkiolosuhteessa, sillä pitää päästä liikkumaan kaikissa keliolosuhteissa. Ajamme hälytysajossa mm. raitiovaunukiskoilla, mikä vaatii auton alustalta hyviä ominaisuuksia. Meidän pitää myös mahtua Suomenlinnan tunneliin ja muihin maanalaisiin tiloihin, Lassila listaa. Johtaminen tapahtuu monesti ulkona ja keikat ovat useimmiten lyhyitä. Keskikonsolissa on viestintävälineet ja vieressä istuu kuljettaja, joka toimii myös viestittäjänä. Kuljettajalla on kuljettamista moninaisempi rooli, Lassila sanoo. Edellisessä mestarin johtoautossa, joka nyt on vara-autona, on takana toimistomainen tila ja pöytätaso, jota ei haluttu enää uusimpiin malleihin vähäisen käytön takia. Myös se on koettu hyväksi, että Helsingissä kalustoa sijoitetaan tehtävien mukaan muovisalkkuihin, pelastusyksiköissäkin. Takapenkkien takaa löytyy paineilmalaite, MIRG-reppu ja hoitovälinereppu. Palomestari Juha-Pekka Lassilan vastuualueena on operatiivinen kalusto. viestittäjä-kuljettaja ja palomestari voivat kommunikoida helpommin, kun istuvat vierekkäin. Pakettiautossa olisi tilaa hieman enemmän, mutta mitään moniviranomaisyhteistyötä siinä ei pyöritetä. Talvella kun pakettiauton avoimella sivuovella käydään neuvotteluja, niin tila jäähtyy nopeasti. Ei pelkkä kuljettaja Päättäjät ihmettelivät, miksi palomestari tarvitsee kuljettajan, koska niitä on totuttu näkemään vain presidentillä ja pääministerillä. Palomestari Arto Latvala ei puhuisi pelkästä kuljettajasta, vaan operaattorista tai assistentista, joka tukee johtamista ja osaa toimia itsenäisesti TOJEssa. Kuljettaminenkin on silti tärkeä tehtävä, sillä ilman sitä johtaminen vaikeutuisi. Tämän huomasivat myös epäilevät päättäjät, kun heidät kutsuttiin tutustumaan kenttäjohtajan toimintaan. Auton rattiin ei haluta pelkkää kuljettajaa, vaan monitaitoinen kokenut pelastaja. Salkkujen sisältö Paperitiedostot Vaarallisten aineiden mittausvälineet Pelastusmaskit Tekniset välineet Mercedes Benz GL 350 CDI Sylinterit: V6 Sylinteritilavuus: 2987 Paino 2505 nimellisteho 195 huippunopeus s Esimerkiksi USA:ssa tehtävään valitaan kavereita nohevimmasta päästä, Latvala sanoo. Hänen mukaansa johtoyksikön ohjaimissa istuu kaveri, jolla on rivimiestä enemmän tietotekniikan ja softan, viestiliikenteen, tiedottamisen sekä valo- ja videokuvaamisen osaamista. Auton rattiin ei haluta pelkkää kuljettajaa, vaan monitaitoinen kokenut pelastaja, joka tarvittaessa muistuttaa ja neuvoo kokenuttakin kenttäjohtajaa ja erityisesti tuoretta koulusta tullutta kenttäjohtajaa, Latvala sanoo. 24 Palokuntalainen 44 Palokuntalainen 44 25

14 Myrskyistä oppia Pelastustoimi on kehitysprosessissa avainasemassa. Yhteydet muihin toimijatahoihin ovat äärimmäisen tärkeitä. Tutkiskelun paikka hyvän sään aikana Tapani- ja Hannu-myrskyt osoittivat jälleen kerran, että nykyinen korkeaan teknologiaan perustuva yhteiskunta vaatii häiriötilanteissa aiempaa kehittyneempiä tapoja selviytyä. Tämä ei koske pelkästään pelastustointa ja kuntasektoria, vaan myös yrityksiä ja kolmannen sektorin toimijoita. Pelastustoimi on kehitysprosessissa avainasemassa. Teksti Pekka Koivunen Kuvat Tapani- ja Hannu-myrskyjen jälkeen Ulvilasta. 12 aihetta keskustelun pohjaksi 1Sähkönjakelussa paljon kehitettävää Onko mahdollista, että sähköyhtiöt aktivoituisivat omatoimisiksi varautumisasioissa? Täytyykö kaikki kehitys tapahtua aina jonkin häiriötilanteen kautta? Maakaapelointi on investointi, joka kannattaa pitkällä tähtäimellä. Tietysti maaperä asettaa sillekin rajoituksensa, mutta Miksi raivaustoimintaan halukkaiden siviilihenkilöiden (metsurit, maanviljelijät, koneurakoitsijat, jne.) käyttö akuutissa tilanteessa sähköammattilaisten apuna ja valvonnassa on käytännöllisesti katsottuna mahdotonta häiriötilanteessa sähköfirman mielestä? Joissakin kunnissa tärkeiden kohteiden varavirtajärjestelyt on kokonaan unohdettu. Miten on sinun paloasemasi sähkönsaanti järjestetty häiriötilanteessa? Entä, jos häiriö kestää vaikkapa viikon ja pakkasta on -30 C? 2Vedenjakelun toimivuus varmistettava Ovatko kuntien suunnitelmat vedenjakelun häiriötilanteissa ajan tasalla? Mikä on pelastuslaitoksen ja palokuntien rooli näissä häiriöissä? Olisiko varaveden jakelujärjestelmä rakennettava jo etukäteen luotettavan yhteistyökumppanin kanssa? 3Jätevesiongelmiinkin varauduttava Tapani-myrskyn aikana esimerkiksi Noormarkussa jouduttiin puhdistamosta ajamaan jätevettä puhdistamattomana jokeen. Siinäpä pureksittavaa kuntien varautumista suunnitteleville. 4Polttoaineen jakelu seis sähkökatkon aikana Sähkökatkossa polttoaineiden pumppujakelu ei toimi. Tapaninmyrskyn aikana monen auton tankkaus ei onnistunut. Miten sinun palokuntasi on varmistanut polttoaineen saannin pitkäaikaisessa häiriötilanteessa? 5Matkapuhelinverkkokin häiriöaltis hälyttäminen ontuu Sopimus- ja vapaavuorohenkilöstön hälyttäminen perustuu pitkälti kaupallisen verkon puhe- ja tekstiviesteihin. Asia on ollut esillä seitsemän vuotta, mutta eipä tunnu paljon Kirkkokatua kiinnostavan. Asiahan on kuntasektorin ongelma, sanoo pelastusylijohtaja. Miten palokuntasi henkilöstön hälyttäminen hoituu, jos kaikki kaupalliset verkot ovat nurin? Entä, jos Virve on kaatunut? Mikä ihme ongelma on siinä, että vaaratilanteiden tai vastaavien tekstiviestitiedottaminen kansalaisille sanotaan olevan niin vaikeaa ja kallista. Sehän on teknisesti todella yksinkertainen ja vieläpä edullinen järjestää. 6Sähköiset viestimet, kätevä vaihtoehto häiriötilanteissa Yleisradiolla on velvoite toimia häiriö- ja poikkeustilanteissa viranomaisten apuna. Olemme pelastustoimelle tarvittaessa maakunnallinen keskusradio, niin sen henkilöstölle kuin suurelle yleisöllekin., kiteytti eräs Yleisradion aluejohtaja vastikään. Käyttäkää meitä!. Yhteistyöjuhlapuheista tulisi tässäkin asiassa päästä käytännön tasolle. Kaupallisten radioasemien käyttö olisi myös etukäteen suunniteltava. Yhteistyötarve tulee yleensä yllättäen ja nopeasti. 7Kriisitiedottamisessa paljon opiskeltavaa Kuntien kriisitiedottaminen on kirjavaa. Pelastuslaitosten tiedottaminen on viime vuosina kehittynyt pitkin askelin. Kuitenkin siitäkin kehitettävää löytyy edelleen. Onko pelastushenkilöstö ohjeistettu häiriötilanteen varalle? Mitä saa sanoa, mitä ei? Se normaali ohje, että esimies tiedottaa, ei välttämättä ole oikea tapa ohjeistaa henkilöstöä varsinkaan pitkäaikaisessa häiriötilanteessa, jossa kansalaisten tiedon tarve on suuri. 8Viranomaisverkko on haavoittuva edelleen Ja vakavasti onkin. Katso Päivän polttava -artikkeli Virvevääntöä sivulta 6. 9Pelastustoimen johtaminen Myrskyt osoittivat jälleen alueellisten tilannekeskusten tarpeellisuuden. Lounais-Suomessa tilannekeskukset/johtokeskukset hoitivat tehtävänsä pääosin hyvin. Uutta ainakin Varsinais-Suomessa oli ajatus kuntayhteysupseerista PelJoken organisaatioon, samoin sähköyhtiöiden edustus. Suuri tehtävämäärä ja paikallistuntemuksen tarve aiheuttivat joissakin laitoksissa myös tehtävien priorisoinnin ja tehtäväjärjestyksen määrittelyn siirtämisen palokuntatasolle muutamilla paikkakunnilla. Varsinais-Suomessa kaiken kolmannen sektorin tuottaman avun (pois lukien sopimuspalokunnat) koordinointi annettiin Vapepalle, mikä ratkaisu selkiytti johtamistoimintoja. Ideana hyvä, mutta tarvitsee jalostamista. Onko esimerkiksi sinun asemallasi valmiudet perustaa nopeasti paikallinen johtokeskus (-paikka) ja ottaa vastuu paikallisesta johtamistoiminnasta? Eri puolilta maata on kuulunut viestiä siitä, että jotkut pelastustoimen mestari- ja päällikkötason viranhaltijat eivät yksinkertaisesti osaa johtaa. Toiminta on hapuilevaa ja ei-oma-aloitteista, kommunikoinnissa on ongelmia jne. Tästäkin ongelmasta olisi syytä keskustella avoimesti. Rajatapaukset Pelastusylijohtaja Pentti Partanen puuttui pelastustoimen tehtävien ja sille kuulumattomien tehtävien harmaaseen alueeseen. Olisiko luotava mahdollisimman yksityiskohtaiset, yksinkertaiset ja valtakunnalliset ohjeet siitä, mikä kuuluu pelastustoimen tehtäviin ja mikä ei? Lain pykäliin on ensi näkemältä helppo nojata, mutta kun tulee tilanteen aikana kysymys Huom! Esitetyt ajatukset ja mielipiteet ovat keskustelun herättämiseksi. Ne eivät ole tyhjentäviä ja loppuun saakka harkittuja avauksia aihealueista. yksittäisestä, mökkitien liikenteen estävästä puusta, tai kaatuvasta puusta, joka uhkaa hylättyä ulkorakennusta tai kellarista, joka on täynnä vettä, tai vaikkapa autosta, joka on ehjänä pyörillään hangessa, tulkinnat joudutaankin tekemään paikan päällä asiakkaiden tiukassa puristuksessa. Kuuluvatko nuo pelastustoimen tehtäviin? Toisaalta voidaan ajatella, että sopimuspalokunnat ovat aatteellisia yhdistyksiä ja vain osa niiden toiminnasta kuuluu pelastustoimen alle. Jos palokuntayhdistys itse kokee, että se voi auttaa hädässä, niin silloin ei-pelastustoimen tehtävät voivatkin sopia palokunnalle. Sopimuspalokunnat arvokas voimavara Useilla paikkakunnilla myrskyjen jälkeisen kunnallisen organisaation tilapäishenkilökunnan runko muodostettiin sopimuspalokuntien henkilöstöstä. Kunnallisia, tilapäisiä palvelupisteitä perustettiin Lounais-Suomessa muutamassa kunnassa. Parissa kunnassa ne toimivat kellon ympäri useamman vuorokauden ajan. Kokemukset järjestelystä olivat positiivisia. Kuitenkin näistäkin voisi laatia kunnolliset suunnitelmat jo etukäteen. Nyt palvelupisteet perustettiin lähinnä improvisoiden. Paikallistuntemus rules Hätäkeskuksessa pärjätään ilman konkreettista paikallistuntemusta, mikäli tietojärjestelmä on kunnossa ja sitä osataan käyttää. Sen sijaan laajan häiriötilanteen hoitamisessa johdolla pitää olla käytettävissään paikalliset olosuhteet tuntevia henkilöitä. Tämä on tosiasia, joka pitää ottaa huomioon organisaatiosuunnitelmia tehtäessä. 26 Palokuntalainen 44 Palokuntalainen 44 27

15 Myrskyistä oppia Sopimuspalokuntien hälytyskelpoisten lukumäärä on Kuvassa Rauman VPK:n jäsenistöä. Pelastustoimi on yllättävissä häiriötilanteiden liikekannallepanoissa kärkitoimija eli se, jolta löytyy suurimmat resurssit ja vielä ylivoimaisesti nopeimmin. Noin 900 ammattipalomiestä päivystää 103 asemalla ympäri vuorokauden siis keskimäärin 9 henkeä asemaa kohden. Vapaavuoron hälyttämisen tulokset vaihtelevat merkittävästi laitoksittain. Toisissa ei ainuttakaan palomiestä ilmesty töihin, toisissa taas saadaan kasaan tavoitemäärä. Karkeana arviona voidaan olettaa hätätyöhön saatavan noin puolet koko ammattihenkilön vahvuudesta. Suomessa on hälytyskelpoista sopimuspalomiestä 732 asemalla keskimäärin 20 henkilöä asemaa kohden. Suurin osa näistä saapuu asemalleen viiden kymmenen minuutin kuluttua hälytyksestä. Arviolta miestä saadaan liikkeelle alle tunnissa. Virka-aikana luku on pienempi. Pelastustoimi saa kokoon 835 toimipisteeseen yhteensä noin hälytyskelpoista henkilöä. Pienellä viiveellä saadaan kokoon huoltotoimintaan vielä arviolta puolet palokuntanaisista eli noin henkeä. Laajassa ja nopeasti kehittyvässä, valtakunnallisessa häiriötilanteessa pelastustoimen mobilisoima henkilöstön kokonaismäärä on noin Ja vaihtohenkilöstöä jää vielä melkein toinen mokoma. 1Välitön virka-apu Pääasiallisin virka-avun antaja pelastustoimelle häiriötilanteessa on puolustusvoimat. Miehiä ja kalustoa, mutta kankean ja muodollisen menettelyn kautta. Tapaninmyrksyn aikana virkatien ohituksilla ja henkilökohtaisilla suhteilla saatiin avunsaajan kannalta paikoin nopein ratkaisu. Aggregaatteja, telttoja, ajoneuvoja ja muuta materiaalia kyllä löytyy vaikka muille jakaa, mutta virka-apujärjestelmässä on vielä paljon viilattavaa. Henkilöstön saaminen on aiempaan verrattuna vaikeutunut, koska monesta nuoren miehen taitamasta työstä on tullut puolustusvoimien mielestä vaarallista työtä ja varusmiehiä ei enää käytetä kuten ennen. Metsäpalon sammutuskin taitaa olla nykyiselle nuorisolle jo aivan liian vaarallista hommaa! 2Vapaaehtoinen pelastuspalvelu Vapepan vasteaika on merkittävästi palokuntia pidempi. Henkilöresurssien saatavuus vaihtelee eri puolilla maata paljon. Vapepan todellista valmiutta yllättävissä tilanteissa ei ole usein päästy testaamaan. Sen sijaan esimerkiksi ei-kiireellisissä etsinnöissä vapepalaiset ovat jo näyttäneet kyntensä. Vapepan ilmoittamasta henkilöstä ryhmässä ei ole mitään saatavuustakeita. Valistunut arvio on, että kokoon saadaan alle koulutettua vapepalaista. Näihin sisältyvät myös SPR:n ensiapuryhmät. Aikaa kuluu kuitenkin useita tunteja, ellei jopa vuorokausia. Vapepan puitteissa toimii 50 valtakunnallista järjestöä. Ongelmana on kuitenkin se, että joillakin paikkakunnilla Vapepa-yhteistyö ei toimi lainkaan. Tällöin pelastustoimintaa johtavan viranomaisen tuleekin olla suoraan yhteydessä paikkakuntansa kolmannen sektoreiden yhteisöihin, joiden keskusjärjestöistä pääosa on kuitenkin Vapepan jäseniä. Esimerkiksi SPR:llä ja Mannerheimin lastensuojelujärjestöllä on kattava yhdistysverkko, samoin Martoilla. Tiepalvelumiehet pystyvät organisoituun toimintaan samoin muutama muu Vapepan jäsenyhteisöistä. Katso Vapepaankin kuuluvalla Suomen Meripelastusseuralla on noin 60 yhdistystä, joissa kaikissa on avovesikautena valmiudet saada alus tai useampi miehistöineen liikkeelle. Koulutettuja meripelastajia on yhteensä noin 2 000, joista liikkeelle saadaan hyvinkin nopeasti arviolta noin henkeä. Katso Suomi on täynnä resursseja, suunnitelmat vain puuttuvat Palokunnat avainasemassa Häiriötilanne, kuten poikkeuksellinen sääilmiö, tulva, sähkönjakeluongelmat tai suuri ympäristövahinko vaatii yleensä nopeita ensitoimenpiteitä ellei muuten niin ainakin tilannekuvan muodostamisessa. Häiriötilanne on yleensä ennustettavissa muutamia tunteja etukäteen ja toisinaan taas varsinaisten toimenpiteiden alkamiseen on muutamia tunteja aikaa häiriön alkamisesta. Tarvittavan henkilöstön kokoaminen on mahdollista, mikäli organisaation miehittäminen aloitetaan ajoissa. Sitä, milloin häiriötilanteen vaatima liikekannallepano käynnistetään ja missä mitassa, on mietittävä etukäteen. Samoin sitä, mistä henkilöt rekrytoidaan. Jokerikortit 3Kuntien työntekijät Suomen kunnissa on satoja tuhansia työntekijöitä mitä erilaisimmissa tehtävissä laitoshuoltajasta insinööriin. Näiden saattaminen mukaan häiriötilanneorganisaatioon ja kouluttaminen on ensiarvoisen tärkeää. Tässä voisi olla osaratkaisu harvaan asuttujen reuna-alueiden häiriötilanneongelmien hoitamiseen. Keskustasta koulutetut kunnan henkilöt reuna-alueille yhteistyöhön paikallisen sopimuspalokunnan kanssa. 4Seurakuntien työntekijät ja luottamushenkilöt Häiriötilanteissa kannattaa ottaa mukaan myös seurakuntien resursseja. Tällöin heillä on mahdollisuus tulla mukaan konkreettiseen avustustyöhön. Seurakuntien henkilöstön etuna on hyvä paikallistuntemus ja yhteydet mahdollisiin asiakkaisiin. Evankelis-luterilaisen kirkon lisäksi kannattaa muistaa myös muut uskonnolliset yhteisöt, jotka ovat valmiita johdettuun toimintaan. 5Urheiluseurat Monet urheiluseurat ovat hyvin organisoituneet ja niiden sisäinen viestintä yleensä toimii. Urheiluseurojen käyttö tukitehtävissä häiriötilanteessa on varteenotettava vaihtoehto. 6Paikkakunnan muut aktiiviryhmät Aktiiviryhmä saattaa olla mikä tahansa paikallinen järjestö tai yhteisö, jolla on toimiva organisaatio ja johto ja jonka toiminta on kurinalaista. Muutamilla paikkakunnilla, joissa ei ole Vapepa-toimintaa, esimerkiksi metsästysseurat saavat nopeasti järjestäytynyttä henkilökuntaa viranomaisten avuksi. 7Maakuntajoukot ja vapaaehtoiset maanpuolustusjärjestöt Näissä on erinomaisena puolena organisoitu toiminta ja ainakin teoriassa johtamisasiat ovat järjestyksessä. Kokoon kutsuminen ei kuitenkaan ole palokuntien tasolla. Vasteaika maakuntajoukkojen kohdalla on pitkä. Muu, myös osittain Vapepan sateenvarjon alla toimiva maanpuolustuksen vapaaehtoiskenttä on hajanainen ja valtakunnallista käyttömallia sille ei ole. Katso ja 28 Palokuntalainen 44 Palokuntalainen 44 29

16 Myrskyistä oppia AVI hereillä Lounais-Suomessa myrskyseminaari Tapani- ja Hannu-myrskyjen jälkeen pelastuslaitosten yhteistyöverkosto on päättänyt perustaa työryhmän valmistelemaan alueellisten pelastuslaitosten häiriötilanteisiin varautumisen kehittämistä. Työryhmä aloittaa toimintansa kuluvana keväänä. Tuloksia odotetaan vielä tämän vuoden aikana. Aluehallintotason herääminen häiriötilanteisiin varautumisen valvontaan menneiden myrskyjen myötä on parhainta, mitä pelastusalalla on pitkään aikaan tapahtunut. Lounais-Suomen aluehallintovirasto oli ajan hermolla ja kutsui kaksi viikkoa Tapanimyrskyn jälkeen myrskyn jälkiselvittelyissä mukana olleet varsinaissuomalaiset ja satakuntalaiset tahot palaveriin Turkuun. Turun VPK-talolle kokoontui noin 60 henkilöä edustaen melkein kaikkia asianosaisia: pahiten myrskyn vahingoittamat kunnat, sähkönjakelu- ja teleyhtiöt, Varsinais-Suomen ja Satakunnan pelastuslaitokset ja hätäkeskukset, Yleisradion maakuntaradiot, vapaaehtoisjärjestöt, sotilaslääni ja Elykeskukset. Puhetta johti johtaja Ilkka Horelli ja kokouksen avauksesta ja päättämisestä huolehti ylijohtaja Rauno Saari, molemmat Lounais-Suomen aluehallintovirastosta. Kaikki neuvonpitoon saapuneet tahot saivat muutaman minuutin puheenvuoron. Myrskyyn ja sen selvittelyihin liittyneet ongelmat ja myös onnistumiset käytiin läpi ja kirjattiin. Jotta saisimme aikaan todellista hyötyä vastaavan häiriötilanteen hoitamiseksi entistä paremmin, päätimme tämän seminaarin lisäksi kysyä kunnilta vielä tarkempia tietoja tapahtuneesta ja toimenpiteistä. Ja halusimme tietysti myös konkreettisia kehitysehdotuksia, sanoo johtaja Ilkka Horelli. Kevään aikana tulemme valmistelemaan ohjeistusta häiriötilanteiden eri osa-alueiden hoitamiseksi aiempaa tehokkaammin. Paloasemasta taajaman häiriötilannekeskus Johtaja Ilkka Horelli tekee suoran ja yksinkertaisen aloitteen niin pelastusosaston, pelastuslaitosten kuin kuntienkin suuntaan. Meillä on Suomessa 835 paloasemaa. Näistä voisi jo etukäteen tehdä häiriötilannekeskuksia. Niiden varustaminen muutaman vuoden aikataululla sekä perushenkilökunnan kouluttaminen ja harjoituttaminen eivät vaatisi edes paljon varoja, selvittää Horelli aloitettaan. Mikä sen luonnollisempi paikka tällaiselle toiminnalle olisi kuin taajaman paloasema. Tietysti osa paloasemista ei suoraan soveltuisi tiloiltaan tähän tehtävään, mutta luovuudella siitäkin selvittäisiin, koska mitään massiivista ja pysyvää rakentamista ei tarvitsisi tehdä. Tilapäisratkaisuillakin tultaisiin toimeen. Tärkeintä olisi, että tietoliikenne pelaisi, kansalaiset saisivat ajantasaista tilannetietoa, ohjeita, vettä, latauspalveluita, yhteyden muihin viranomaistahoihin jne. Teleliikennekatkon aikana häiriötilannekeskus toimisi myös hätäilmoitusten vastaanottajana ja välittäjänä. Totuus useassa pelastuslaitoksessa Varautuminen lapsenkengissä Ilkka Horelli Suomessa voisi olla 835 häiriötilannekeskusta. Kuvassa yksi mahdollinen, Vihannin paloasema. Ennen alueellisten pelastuslaitosten aikaa varautuminen Suomen kunnissa oli keskimääräisesti ottaen korkeammalla tasolla kuin tänään. Suuri osa pelastuslaitoksista on vasta nyt havahtunut, että niillä on todella tärkeä osa niin arjen häiriötilanteissa kuin poikkeusoloissakin. Eräässäkin laitoksessa väestöhälyttimet olivat hiljaa noin viisi vuotta, kun kukaan ei enää huolehtinut niistä. Useassa laitoksessa hallinnon, talouden, riskienhallinnan ja operatiivisten asioiden pähkäilyyn on mennyt niin paljon resursseja, että varautuminen on yksinkertaisesti jäänyt taka-alalle. Toisissa laitoksissa ollaan aktiivisesti yhteydessä kuntiin ja viedään asioita eteenpäin. Toisissa kunnat eivät saa käytännössä mitään palvelua laitokselta häiriötilanteisiin varautumisessa. Yhteistyö on minimaalista. Pelastuslaitosten pitäisi kuitenkin muistaa se tosiasia, että niiden tulee palvella isäntä- ja ylläpitäjäkuntiaan aktiivisesti eikä välttämättä odottaa aloitetta yksittäisiltä kunnilta. Kuten tunnettua, pelastustoimen ylimmät viranhaltijat osaavat kääntää tekemättömyydenkin positiiviseksi kaikissa 22 laitoksessa. Pelastusalalta löytyy paljon selittelymestareita. Jos laitoksilta kysytään, viimeiset seitsemän vuotta ovat olleet hurjaa kehittämisen aikaa varautumisessa. Niinpä. AVIen pitäisikin vaatia laitoksilta ja myös kunnilta enemmän kuin puheita ja mustaa valkoisella vaikka pakolla. Häiriötilanteita tulee jatkossakin ja se on varma. Palokuntalainen 44 31

17 lämpökameramies Hälytysajo säädösten valossa Varoitus! Jos pystyt nauramatta tai itkemättä lukemaan tämän jutun, ole hyvä vaan ;-))) Käsittämätöntä eikun tuubaa koko ala eikun tämä juttu Lämpökameramiehen arki kuluu pitkälti paloalan eikun pelastusalan eikun pelastustoimen asioiden parissa. Palomiesten eikun pelastajien asiat ovat sydäntä lähellä, vaikka Lämpökameramies on taustaltaan vapaaehtoinen eikun sopimuspalomies eikun sopimuspalohenkilö, jopa joskus muinoin vapaa- eikun vapaaehtoisen palokunnan päällikkö eikun palokunnanpäällikkö, ei kuitenkaan palopäällikkö onneksi. Jo nuorena poikana Lämpökameramiehen tie vei usein paloasemalle eikun pelastusasemalle katsomaan poikaosaston eikun nuoriso-osaston harjoituksia. Paloautot eikun pelastusautot olivat mielenkiintoisia. Paloletkujen eikun pää- ja työjohtojen vetäminen oli nuoren palopojan eikun palokuntanuoren mieleen. Erilaiset liittimet eikun yhteet tulivat enemmänkin kuin tutuiksi. Iän karttuessa Lämpökameramies pääsi töihin vakinaisen palokunnan kesämieheksi eikun ammattipalokunnan vuosilomasijaiseksi eikun palolaitoksen kesäjussiksi eikun jullikaksi. Siellä päivä alkoi apellilla eikun vuoronvaihdolla ja talli eikun halli eikun kalustohalli oli täynnä paloautoja eikun yksiköitä eipäs kun pelastusyksiköitä, ei ei, kun pelastusautoja, joista tulee yksikkö vasta, kun palomiehet eikun palomies-sairaankuljettajat eikun pelastajat menevät sisään (toim.huom.). Just joo. Lämpökameramies kouluttautui myös savusukeltamaan eikun pelastussukeltamaan. Maski eikun naamari eikun kasvo-osa kävikin tuttua tutummaksi. Pioneeriauto eikun raivausyksikkö oli jo silloin kova sana, kuten myös pönttö, lätäkkö ja säiliöauto eikun säiliöpaloauto. On se muuten hyvä, että tuo melkein jokaisen kaupungin palo- eikun pelastusaseman kellohuone eikun mikä tahansa kymmenistä paikallisista nimityksistä muuttui hälytyskeskukseksi ja se viimein aluehälytyskeskukseksi eikun hätäkeskukseksi. Sinne saattoi aivan hyvin soittaa hälytyksen eikun tehdä palohälytyksen eikun paloilmoituksen eipäs kun hätäilmoituksen. Nykyään kuulemma kohta kuuteen paikkaan eikun Intiaan siirrettävien hätäkeskusten hommat siirtyvät tilannekeskuksiin eikun johtokeskuksiin eikun valvomoihin eikun tikeihin eikun jokeihin eikun viiveihin. Lämpökameramies on matkaillessaan poikennut silloin tällöin seuraamassa puolivakinaisten palomiesten eikun osaaikaisten eikun henkilökohtaisen sopimuksen tehneiden eikun laitoksen kanssa suorassa sopimussuhteessa olevien sammutusmiesten paloasemilla eikun varikoilla eikun toimipisteissä työskentelevien eikun harrastavien elämää. Sitten tulivat alueellinen pelastustoimi ja pelastuslaitokset eikun alueelliset pelastuslaitokset eikun aluepelastuslaitokset eikun aluelaitokset eikun pelastuslaitokset eikun jossain päin maata liikelaitokset. Ja laitokset jakautuivat edelleen pelastustoimen alueisiin eikun päivystysalueisiin tai jossain jopa molempiin ja vielä vain melkein päällekkäin. Laitoksissa oli kaikissa pelastusjohtaja. Hienoa kaikissa jotain yhteistä: pomolla on sama nimitys! Eikun yhdessä oli johtajan yläpuolella vielä komentaja. Se siitä. Pelastuspäällikköjä syntyi kuin sieniä sateella riskienhallintapäälliköiksi, varautumispäälliköiksi, operatiivisiksi päälliköiksi, pelastustoiminnan päälliköiksi ja vaikka miksi. Näistä sai vielä Erkkikin selvää, mutta sitten seuraavalta tasolta löytyi jo vaikka mitä. Aluepalopäällikkö eikun palopäällikkö eikun aluepalomestari eikun palomestari ja niin eikun edespäin. Ei tuo mitään muuten, mutta kun naapurilaitoksessa aluepalomestari tekee ihan eri töitä kuin palomestari eikun mesu. Toivottavasti Marko eikun Pentti Partanenkin (se Helsingin Pena, ei Jyväskylän (tai kyllä sekin saa lukea)) lukee tämän jutun. Tuoteseloste: Tämä juttu sisälsi aika monta eikun 59 eikun-sanaa. Postia lämpökameramiehelle Lähetä mielenkiintoisia viestejä osoitteeseen Kari Hannus, apulaiskaupunginjohtaja Porista, vuosi täynnä Palosuojelurahaston kirstunvartijana Vaikuttavuutta hankkeisiin, laatuajattelu kunniaan Helsingin olympiavuonna 1952 Luvialla syntynyt Kari Hannus on pitkän linjan virkamies. Hän on toiminut Porin teknisenä apulaiskaupunginjohtajana vuodesta Hannus vastaa muun muassa kaupungin rakentamisesta, kiinteistöistä, teistä ja yleisistä alueista, kaavoituksesta, pelastustoimesta, joukkoliikenteestä ja liikelaitoksista. Palosuojelurahaston hallituksen puheenjohtajana hän on ollut keväästä 2011 alkaen. 32 Palokuntalainen 44 Palokuntalainen 44 33

18 Kari Hannus tunnustaa olevansa aito maalaistalon poika, vaikka molemmat vanhemmat kävivätkin tilan ulkopuolella töissä. Neljän veljeksen joukossa kasvanut Kari lähti Luvialta Poriin kouluun ja sieltä edelleen Tekniseen korkeakouluun Otaniemeen. Maanmittauksen ja yhdyskuntasuunnittelun diplomi-insinööriksi hän valmistui vuonna Upinniemessä suoritetun varusmiespalveluksen jälkeen DI ja vänrikki Hannus työskenteli muun muassa Maanmittauslaitoksessa kiinteistö- ja kaavoitustehtävissä. Ennen nykyistä Porin pestiä hän toimi Lohjan apulaiskaupunginjohtajana yhden vuoden. Karin ja hänen psykoterapeuttivaimonsa perheessä on neljä lasta, aikuisia, kaikki jo maailmalla. Porin keskustassa asuva Kari Hannus harrastaa monipuolisia kulttuuririentoja, metsätöitä ja veneilyä. Pelastusala on tullut Kari Hannukselle tutuksi viimeisten parinkymmenen vuoden aikana, jolloin hän on vastannut teknisen apulaiskaupunginjohtajan ominaisuudessa aluksi Porin palolaitoksesta ja sittemmin seudun muutaman kunnan yhteisestä laitoksesta ja lopulta Satakunnan pelastuslaitoksesta vuoden 2003 alusta. Miksei Kujalan esittämä valtion palokoulu voisi olla pelastuslaitosten ylläpitämä yhteinen palokoulu? Olet pitkän linjan kunta-alan ammattilainen. Miten näet pelastustoimen istuvan kuntien tehtäväkenttään? Kunnat vastaavat ensisijassa palveluista kansalaisille. Näen pelastustoimen erinomaisena kunnallisena palveluna, se on paikallista lähipalvelua parhaimmillaan. Eikö kansalaisten tasavertaisuus vaarannu, kun pelastustoimen laatutaso vaihtelee eri puolilla maata kuntaisäntien ja myös järjestämismallien eroista johtuen? Kehitys ei ole alueellisen järjestelmän aikana ollut kiinni yksittäisen kunnanvaltuuston päätöksistä, vaan on pystytty tekemään päätöksiä laajemmalla pohjalla. Pelastuslaitosten hallintomallit eivät lopulta ole kovinkaan kaukana toisistaan, vaikka eroja löytyy. Alueellinen pelastustoimen järjestelmä on mielestäni tasapuolistanut kuntalaisten saamaa palvelua eri puolilla Suomea. Onko puhe pelastustoimen sirpaloitumisesta vailla katetta? Alueellistaminen eheytti pelastustointa, mutta pitää ottaa huomioon suuret riskien vaihtelut jopa pelastuslaitosten sisällä. Siksi palvelutarjonta voi vaihdella pienelläkin maantieteellisellä alueella. En puhuisi sirpaloitumisesta. Tulisiko valtion rahoitusosuutta pelastustoimessa kasvattaa? (Esim. koulutuksen siirto kokonaan valtion vastuulle, kuten Kuntaliiton vtj. Timo Kietäväinen esitti maaliskuussa 2011) Valtio osallistuu kuntien rahoittamiseen yleisten valtionosuuksien muodossa. Rahoitusta ei ole kuitenkaan korvamerkitty suoraan pelastustoimeen. Nykyinen rahoitusjärjestelmä on mielestäni toimiva. Koulutuksessa luonteva työnjako on, että valtio peruskouluttaa ja kunnat/työnantaja jatko- ja täydennyskouluttaa. Kuntauudistusta ajetaan kuin käärmettä pyssyyn. Mitä mieltä olet hallituksen linjasta asiassa? Kuntauudistusta on tehty ainakin 50 vuotta. Mielestäni kuntauudistus ei onnistu ilman keskusjohtoisuutta. Siksi hallituksen määrätietoiset otteet ovat paikallaan. Nyt on keskustelun aika. Miten tuleva Suur-Pori turvaa reuna-alueiden palvelut esimerkiksi häiriötilanteissa? Porin kaupungilla on työntekijää eli resursseja kyllä on. Suurkunnissa kysymys on organisoinnista eli miten kunnan organisaatio valmistellaan kohtaamaan häiriötilanteita ja poikkeusoloja. Pelastustoimi turvallisuuden tavaratalo, tietotoimisto vai joku muu? Mielestäni totuus löytyy niiden välimuodosta, kaikkia ei voi keskittää pelastustoimeen. Kukin tehköön mitä parhaiten osaa. Yhteistyötä pitää tehdä eri toimijoiden välillä. Missä jamassa on mielestäsi alan tutkimus- ja kehittämistoiminta? En ole alan ydinasiantuntija, mutta näen, että tutkimus- ja kehittämistoiminta on hajanaista. Esimerkiksi meillä Porin yliopistokeskus on yrittänyt koordinoida turvallisuusalan tutkimuksen ja kehittämistoiminnan yhteistyötä. Omituiselta tuntuu tuo opetusministeriön strategia, että turvallisuusalan ylempää tutkintoa ei tässä vaiheessa tarvita. Pelastuslaitoksissa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita onkin vain kourallinen. Tilanne on kestämätön. Mitä mieltä olet esillä olleesta sopimushenkilöstön palokoulusta? Hyvänä puolena näen sen, että valtion palokoulun avulla koulutuksen laatu tasaantuisi. Huonona näen sen, että jotkut nyt hyvin toimivat sopimushenkilöstön koulutusjärjestelyt ehkä kärsisivät muutoksesta. Miksei tämä Kujalan esittämä valtion palokoulu voisi olla pelastuslaitosten ylläpitämä yhteinen palokoulu? Pelastusalan nimikkeet, käsitteistö ja tunnukset ovat mitä ovat, vai ovatko? Esitän, että ministeriö määrittelee käsitteet ja vielä nopealla aikataululla tietysti alan toimijoita kuullen. Sitten kun se on tehty, pulinat pois. Kannatan siis ehdottomasti yhtenäistämistä. Esimerkiksi virkanimikkeiden viidakko on pelastusalalla aivan uskomaton. Palomies on selvä vanha termi. Miltä maistuu palokuntalaisen tilalle sana sopimuspalomies? Enpä ota tuohon kantaa. Menee vähän liian herkälle alueelle. Entä maaseutumaisten taajamien ammattihenkilöstön kelpoisuuksien alentaminen nykyisestä? Suhtaudun asiaan kielteisesti. Ymmärrän silti asian vaikeuden. Tilannekeskuksia syntyy eri puolille. Hätäkeskusten tehtävät valuvat hiljalleen niihin ja kuntien kustannettavaksi. Mitä mieltä? Hätäkeskusuudistus on johtanut siihen, että pelastustoiminnan tukeminen ei ole enää mahdollista hätäkeskuksissa entisessä laajuudessaan. Siksi keskuskaupungin valvomo, joka hoitaa myös muita kunnallisia asioita, on erinomainen ajatus. Hätäkeskusuudistus kahdenkymmenen vuoden suuri munausko? Toimiiko suomalainen moniviranomaishätäkeskusmalli? Ei uudistus ole munaus ollut. Tekniikka vain on kehittynyt niin voimakkaasti, että kaksikymmentä vuotta sitten ei olisi ollut mahdollista tämä nykyinen järjestelmä. Tämä suomalainen hätäkeskusten moniviranomaismalli on kansalaisen kannalta helppo. Yksi suurista haasteista on haja-asutusalueiden pelastustoiminnan järjestelyt. Virve perustuu auttamatta vanhentuneelle tekniikalle. Miten tulisi edetä? Esitän, että viranomaisverkon teknisestä tulevaisuudesta aloitetaan selvitystyö ja keskustelu melko nopealla aikataululla. Onko Palosuojelurahasto oikea tapa rahoittaa (osaltaan) pelastustointa? Miten olisi suora budjettirahoitus? PSR:n osuus on pelastustoimen kokonaisrahoituksessa marginaalinen. Sen merkitys alalle on kuitenkin suurempi kuin euromäärät kertovat. Budjettirahoitus olisi huomattavasti hankalampi. Sinun sanotaan ajavan voimakkaasti erityisavustuslinjaa PSR:ssa. Hankkeita hankkeiden päälle. Miten käy yleisavustusten, jotka ovat osaltaan mahdollistaneet järjestöjen pitkäjänteistä toimintaa? Hankkeet eivät ole itseisarvo. Mielestäni rahoitetun toiminnan vaikuttavuudella on suuri merkitys. PSR onkin käynnistänyt rahoituksen vaikuttavuusselvityksen. Sen perusteella päätetään miten avustuksia suunnataan jatkossa. Mikä on pelastustoimen suurin haaste? Yksi suurista haasteista on hajaasutusalueiden pelastustoiminnan järjestelyt. Mitä uutta haluaisit tuoda pelastustoimeen? Haluan, että laatuajattelu otetaan voimakkaasti ohjelmaan pelastustoimen kehittämisessä. Tuntuu aika uskomattomalta, että tästä yrityselämään ja myös julkiseen hallintoon juurtuneesta ajattelusta ei ole laajemmin pelastusalalla edes keskusteltu. Tämänhetkinen sydämenasia omassa työssäsi? Porin kaupunkikeskustan kehittäminen on paikallinen sydämenasiani. Paikka on hieno. Tervetuloa tapahtumakaupunkiin! Heinäkuussa Suomi Areena ja Pori Jazz kutsuvat. 34 Palokuntalainen 44 Palokuntalainen 44 35

19 villimies Puurot ja vellit taas sekaisin Presidentinvaalikeskusteluja oli mielenkiintoista seurata. Niistä löytyi muutamia todella hyviä oivalluksia ja myös vähemmän hyviä. Kakkoseksi selvinnyt Pekka Haavisto kannatti MTV3:n haastattelussa puolustusvoimiin valikoivampaa asevelvollisuutta ja nopeammin valmista pientä ammattisotilasjoukkoa, joka kykenisi niin kansainvälisiin tehtäviin kuin yllätys, yllätys myös pelastustehtäviin. Tähän Sauli Niinistö kommentoi todella hyvin ja huomionarvoisesti. Hän totesi, ettei puolustusvoimien resursseja pidä perustella pelastustoimen tehtävillä. Suomessa on pelastustehtäviä varten pelastuslaitokset. Jos niiden resurssit nähdään pelastustehtäviin riittämättömäksi, on resursseja lisättävä. Presidentti onneksi ymmärtää, mistä on kyse! Pelastustoimen vastuuhenkilöitten tulisi myös selkeästi osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun ja ottaa kantaa oman alansa puolesta. Näin ei kuitenkaan ole, vaan pelastusalan ylimmät vaikuttajat kumartelevat nöyrästi armeijan suuntaan. Tämä on havaittavissa erityisesti joulukuun 6. ja kesäkuun 4. päivä. Seuratkaapa pelastusalalle tulevaa ylennys- ja mitalisadetta! Puolustushallinto jakaa juhlapäivinä avokätisesti sotilasarvoja ja mitaleja pelastustoimen vaikuttajille sitouttaakseen heitä puolustushallinnon tavoitteiden edistäjäksi tai estääkseen heidän mahdolliset negatiiviset kommentit. Huolimatta puolustushallinnon syleilypolitiikasta, pelastusalan vaikuttajien tulisi toimia kylmän viileästi oman hallinnonhaaransa hyväksi. Pelastustoimi huolehtikoon pelastustoimen tehtävistä, armeija omistaan. Oletteko muuten kuulleet jonkun pelastusjohtajan sanovan tämän asian ääneen? Oletteko kuulleet, että esimerkiksi pelastusylijohtaja Pentti Partanen sanoisi yhtäkään poikkipuolista sanaa, kun armeijan resurssien säilyttämistä tai lisäämistä perustellaan pelastustoimiin varautumisella? Suuronnettomuudessa käytetään toki kaikkia yhteiskunnan resursseja myös puolustusvoimia pelastustoimen avustamiseen. Mutta puolustusvoimien resurssien säilyttämistä ja lisäämistä ei pidä perustella pelastustoimeen vetoamalla. Toivottavaa on, että tulevat puolustushallinnon leikkaukset vaikuttavat vain niihin kohteisiin ja toimintoihin, joihin puolustushallinto ja puolustusvoimat nykyisin käyttävät resursseja siviiliturvallisuuden puolella. Puolustushallinnon tulee keskittyä ydintoimintaansa - sotilaalliseen maanpuolustukseen. Kokonaisturvallisuuden koordinointi ja sisäinen turvallisuus tulee siirtää kokonaan siviiliviranomaisten vastuulle. Suomessa pitää olla tehokas armeija ja tehokas pelastustoimi. Ei epämääräistä sekasikiötä. Siis puurot ja vellit eri lautasilla. Virve ei ole varma Tapaninpäivän myrskyt vaikuttivat jälleen Virve-verkon toimintaan. Helsingin Sanomat uutisoi : Viranomaisverkko Virve on uskottua haavoittuvampi. Tähän vastasi Suomen Erillisverkot Oy:n toimitusjohtaja Kimmo Manni mielipidekirjoituksessaan. Hänen viestinsä oli, että Virve-verkko sietää häiriöitä. Se, että Tapaninpäivän myrskyt olivat laajempia ja pitkäkestoisempia kuin mikään aiempi säähäiriö, aiheutti kuitenkin Mannin mukaan haasteen. Mielestäni ilmasto- ja sääasiantuntijat ovat osanneet ennakoida tällaisia sääilmiöitä todella hyvin. Saattaa olla, että Erillisverkkojen strategiana on edelleen turvautua puolustusvoimien apuun, kun oma varautuminen ei ole oikein mitoitettu. Silloin lähdetään hakemaan puolustusvoimilta virka-apua aggregaattien ja liikkuvien tukiasemien saamiseksi. Tämä liittyy samaan sarjaan ensimmäisessä kappaleessa kirjoittamani haasteen kanssa. Erillisverkkojen tulisi varautua huolehtimaan Virve-verkon toimivuudesta kaikissa tilanteissa, eikä olettaa suoraviivaisesti, että puolustusvoimat tulevat aina apuun. Niin kauan kuin on pienikin mahdollisuus sotaan, on puolustusvoimien resursseja käytettävä sotilaalliseen maanpuolustukseen. Jos, tai kun, sodan uhka loppuu pysyvästi on puolustusvoimat ja puolustushallinto tarpeettomana organisaationa purettava. Järjestelmä toimi Pelastustoimi suoritti Tapaninpäivän myrskyn aikana noin tehtävää. Tästä selvittiin hyvin, vaikka määrä on normaalin kahden päivän kuuteensataan tehtävään verrattuna moninkertainen. Huomattavaa on, etteivät kaikki resurssit olleet vielä käytössä. Tietojeni mukaan yhdelläkään pelastustoimen alueella ei pyydetty apua sellaiselta pelastustoimen alueelta, jossa myrsky ei aiheuttanut lisätehtäviä. Palokunnat tekivät työtään omilla lähiseuduillaan. Uskallan sanoa, että pelastustoimen toimivuus oli hyvin pitkälle kattavan ja tehokkaan sopimuspalokuntajärjestelmän ansiota. Tehtävien valtaosan suorittivat juuri sopimuspalokunnat. Virkapukuohjeesta rättiasetukseen osa 2 Miehestä palokuntalaiseksi Palokuntien Virkapukuohje vuodelta 1964 on palvellut palokuntia liki puoli vuosisataa ja palvelee taustalla edelleenkin. Painos lienee loppuun myyty eikä sen jälkeen ole uutta ohjetta tullut. Ohje on suosituksen muodossa ja siksi sitä on aina noudatettu lähinnä soveltuvin osin. Tässä osiossa valotetaan vieläkin muodollisesti voimassa olevan ohjeen historiaa ja palokuntamuodin kehitystä. Villimies Isto Kujala Teksti Silvio Hjelt 36 Palokuntalainen 44 Palokuntalainen 44 37

20 Palokuntien alkuaikoina palokuntamuoti Suomessa suosi nykyisestä poikkeavasti valkotakkeja, mikä saattoi johtua kustannusajattelusta. Monimutkainen pukine oli sarjatuotettunakin suhteellisen kallis. Samasta perussyystä suomalainen palokuntamuoti nykyisin, samoin kuin joidenkin viranomaistahojen pukumuoti, on yleensä seurannut sotilasmuotia. Perusrakenne on sama, tunnukset samankaltaiset ja arvomerkkijärjestelmä samanlainen. Mitä korkeampi asema, sitä enemmän isompia tunnuksia. Logiikka on yksinkertainen ja selkeä. Harmaa muoti intistä, erot näkyivät kauluslaatatassa Sotien aikana palokuntien perinteisiä valkotakkeja uusiokäytettiin lumipukuina. Sotien jälkeen puolustusvoimien harmaa kesätakki tuli muotiin ja siitä muodostuikin kätevästi uusi palokuntien univormu. Joillakin isommilla palokunnilla oli omat tummat, saksalaismalliset univormut. Palokunta erottui muista toimijoista messinginvärisillä palokuntanapeilla, joissa oli arvomerkeissäkin toistuva feeniks-kuvio. Eri palokuntamuodot erottuivat kauluslaatan värillä. Vakinaisilla oli punaiset, vapaaehtoisilla vihreät ja teollisuuspalokunnilla siniset laatat, joihin sitten kiinnitettiin palokunta-arvoa osoittavat tunnukset. Tunnuksina käytettiin paikallisen muodin mukaisesti erilaisia tähtiä. Myöhemmin muille kuin vakinaisille palokunnille arvomerkeiksi määrättiin nykyisinkin käytössä olevat feeniks-tunnukset. Tämä kuvio on sellaisenaan jäänyt kaikkien käyttöön, vaikka siitä on uusiokäyttönä muokattu pelastusalan viranomaistunnus, joka siis alun perin on nimenomaan muiden kuin vakinaisten palokuntien arvomerkki. Sic! Haalarin erot napeissa Feeniks-tunnuksia käytettiin myös työasuna toimivassa puuvillahaalarissa. Näin palokunnan haalari erottui siviilimaailman työhaalarista, eikä muuta eroa sitten ollutkaan. Palamaton sammutusasu oli vasta tulevaisuutta. Sammutustyössä saatettiin vetää haalarin päälle pressu- eli öljykankaasta tehty suihkumiehen takki veden pitämiseksi omien vaatteiden ulkopuolella. Tämä ylellisyys poistui tyyppihyväksyttyjen sammutusasujen vallatessa markkinoita. Kuivana pysyminen ei ollut silloin enää hyve. Eroon saumanauhasta ja komentovyöstä Vuonna 1964 oli aika uudistaa vanhaa ohjesääntöä. Vanhat harmaat kenttäpuvut eivät todellakaan olleet kovin juhlavat, ja vain harvoilla palokunnilla oli vanhoja tummansinisiä pukuja käytössään. Puolustusvoimissa oli osittain siirrytty uuteen kuosiin ja niin oli poliisikin. Ollakseen ajan hermoilla palokuntienkin piti muuttua, olkoon, että vanhat asut jäivät pitkäksi ajaksi rinnakkaiseen käyttöön. Tummansininen valtasi markkinat. Harmaiden kenttäpukujen myötä jäivät housujen juhlavat saumanauhat vähitellen historiaan, samoin kuin komentovyökin. Vaatimaton oli tuolloin kaunista: alalla alettiin karsastaa sotilasarvoja, palokorpraalista tuli ylipalomies ja palokersantista paloesimies. Muodista poikkeaminen usein kuvaa määrätietoista riskinottoa, rohkeutta valita toisia teitä. Harmaata ja valkoista, sinistä ja mustaa Nykyisin mallina -58 tunnetun takkipuvun tyylikkyydestä ei ole juurikaan erimielisyyttä. Sen sijaan tummansinistä puseropukua ei ole pidetty kovin kauniina. Lisäksi se on istunut useimmille huonosti. Puseropuvun osalta paita- ja solmioviidakko säilyi, eli käyttö jäi kulloinkin meneillään olevasta tehtävästä riippuvaksi. Työkäytössä paita oli teräksenharmaa sinisine solmioineen ja juhlavissa tilaisuuksissa taas valkoinen mustine solmioineen. Näin siis ohjeen 1964 mukaan. Koko ajan on kuitenkin nähty näiden sekakäyttöä. Asiaan kiinnitettiin huomiota niin, että vuoden 1964 virkapukuohjeessa oli otsikon Yleisiä ohjeita alla seuraava toteamus: Yhdistelmäpukujen, kuten esimerkiksi harmaiden siviilihousujen ja palokuntalakin, puseropuvun ja lippalakin sekä vahvistamattomien väristen paitojen ja solmioiden käyttö on kielletty. Että sillä tavalla! Erikoismerkit Konemies Kalustonhoitaja Savusuojelumies Talousmies Ensiapumies Merkit ja tunnukset kauluksesta olkapäille Vuoden 1964 ohjeen myötä arvomerkit säilyivät vapaaehtoisten osalta entisenlaisina, mutta niiden keskinäinen sijoitus muuttui. Kauluslaatat poistuivat ja merkit siirtyivät vakinaisten osalta rinnakkaisesta peräkkäisiksi ja vapaaehtoisten samoin kuin maalaiskuntien palopäälliköiden osalta kolmion muotoon. Sijoituspaikkana oli kauluslaatan sijasta olkapoletti, jossa kolmiomuotoinenkin järjestys kuitenkin vähitellen muuttui myös vapaaehtoisten osalta peräkkäiseksi. Samalla tavalla vakinaisten palopäälliköiden kaksi isoa tähteä saivat pääkaupungin esimerkin myötä vähitellen seurakseen kolmannen. Ohjetta muuttamatta käytäntö muuttui. Palokuntien virkapukuohjeesta pystyy erottamaan myös alan muuta kehitystä. Varsinkin pienimmissä maalaiskunnissa palopäällikkönä usein toimi kunnan jokin virkamies oman toimensa ohella. Samaten saattoi palokuntien johtotehtäviin tulla henkilöitä, joilla ei ollut minkäänlaista alan koulutusta. Koulutuksen saaneet kantoivat arvomerkkien yhteydessä koulutusta osoittavia tunnuksia. Alan koulutus oli siihen aikaan varsin vaatimatonta, samalla kun siviiliosaaminen ja käytännön kokemus yleensä oli silloinkin Puseropuvun takki Soittaja Harmaiden siviilihousujen ja palokuntalakin, puseropuvun ja lippalakin sekä vahvistamattomien väristen paitojen ja solmioiden käyttö on kielletty. ratkaiseva asia. Henkilön erikoisosaamisen vahvempi osoitus olisi ehkä ollut paikallaan. Vaikka uusi ohje esitteli useita erikoistumista kuvaavia hihamerkkejä, niiden käyttö jäi varsin suppeaksi. Sammutusasu Vasta 1970-luvulla tyyppihyväksyttyjen sammutusasujen myötä soljellinen nahkavyö ja vastaavasti komentovyö sekä arvomerkit poistuivat lopullisesti palomiehen ja palokuntalaisen työasusta. Tilalle tulivat suojateräksillä varustetut turvasaappaat, palovyö, letkunkannatin, palonaru ja muuta alan tilpehööriä. Vaikka jossain ohjeessa oli maininta siitä, että hihojen raidoilla voitaisiin joitakin palokunta-arvoja ilmaista, ne kuitenkin jäivät enimmäkseen unohduksiin, koska hihat on erilaisten sammutusasujen mallien myötä muutenkin varustettu kaikenlaisilla heijastinnauhoilla. Takkipuvun takki 38 Palokuntalainen 44 Palokuntalainen 44 39