Taloushallinnon ammattitutkinto on uudistettu. Tutkinnon uudistamisen tarkoitus

Transkriptio

1 Taloushallinnon ammattitutkinto on uudistettu Tutkinnon uudistamisen tarkoitus Taloushallinnon ammattitutkinto tuli tutkintorakenteeseen vuonna 1998 ja ensimmäiset perusteet valmistuivat v Ensimmäinen tutkinnon uudistaminen tehtiin v Tutkinto on ollut hyvin suosittu, sillä sen suorittaneiden henkilöiden ammattitaitoa on pidetty suuressa arvossa työpaikoilla. Lisäksi tutkintoa on järjestetty paljon niin, että tutkintoon valmistava koulutus on järjestetty esim. ammatinvaihtajille työvoimapoliittisena koulutuksena. Taloushallinnon tehtävät ovat viimeisimmästä tutkinnon uudistamisesta lähtien muuttuneet entistä monitahoisemmiksi. Lisäksi tehtävät suurissa organisaatioissa, pk-yrityksissä ja tilitoimistoissa ovat hyvin eriytyneitä. Tämä on pyritty ottamaan huomioon tutkintoa uudistettaessa siten, että sekä TUTKE-linjaukset että tehtävien moninaistuminen vaikutuksesta tutkintoon sisällytetty laaja työtehtäväkohtainen valinnaisuus. Tutkinnon vaativuustaso on uudistuksen myötä noussut, mihin on suuresti vaikuttanut liiketalouden perustutkinnon uudistaminen sekä Talous- ja toimistopalvelujen osaamisalan kiitettävän tason ammattitaitovaatimukset. Ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja kriteerit on laadittu vaativuustasolle joka vastaa kansallisen tutkintojen viitekehyksen tasoa 4, ja joka on pääsääntöisesti korkeampi kuin liiketalouden perustutkinnon asiakaspalvelun ja myynnin osaamisalalla. Tutkinnon perusteita uudistanut työryhmä Tutkintoa uudistaneen työryhmän jäsenet ovat edustaneet tilitoimistoja, suurta kaupallista yritystä ja julkishallinnon organisaatiota. Lisäksi työryhmän työskentelyyn osallistui tutkintotoimikunnan jäsen ja tutkinnon järjestäjien edustajia. Jäsenet ovat olleet seuraavat: Inkeri Liimatainen, Koulutuskeskus Salpaus Heikki Ripatti, HS-Yrityspalvelu Oy Kaija Oksanen, SOK/Talous Päivi Virta, Tilivirta Oy Pirjo Perälä, Päijät-Tili Oy Terhi Hugg, Invalidiliiton sopeutumisvalmennuskeskus Pirkko Kähärä, Jyväskylän aikuisopisto Marjut Helske, Koulutuskeskus Salpaus. Lausuntokierros Tutkinnon perusteiden luonnos lähetettiin 17 organisaatioon lausuntokierrokselle. Organisaatiot käsittivät elinkeinoelämän tärkeimmät liitot ja järjestöt, suuri vähittäiskaupan ketju sekä muutama suuri taloushallinnon palveluyritys. Lausunto saatiin peräti 11 organisaatiolta.. Tämän muistion liitteenä on lausuntoyhteenveto, johon on kirjattu myös ko. lausunnon vaikutus tutkinnon perusteisiin. Taloushallinnon ammattitutkinnon toimeenpano Taloushallinnon ammattitutkinnon uudistetut perusteet on tarkoitus ottaa käyttöön lähtien. Uudistetut tutkinnon perusteet esitellään syksyllä 2011 luonnoksena tutkinnon järjestäjille informaatio- ja keskustelutilaisuudessa, jossa myös annetaan ohjeet tutkinnon järjestäjien jatkotoimenpiteille. Anne-Marie Krichenbauer opetusneuvos Hakanieme nkatu 2 Hagnäsgatan 2 PL 380 PB HELSINKI HELSINGFORS Puhelin (09) Telefon (09)

2 LAUSUNTOYHTEENVETO 1 (3) Dno 21/421/2011 Lausuntopyyntö: Taloushallinnon ammattitutkinnon perusteiden luonnos LAUSUNTOJEN YHTEENVETO Lausunnon antaja Esitys, kommentit Vaikutus tutkinnon perusteisiin 1. Ernst&Young Oy 2. Finanssialan Keskusliitto 3. Helsingin kaupunki, Taloushallintopalvelut Toivomus, että tutkinnon perusteissa olevien valinnaisten tutkinnon osien määrään lisättäisiin myös muiden osaamisalojen pakolliset osat. Ammattitaitovaatimus osaa toimia työyhteisön jäsenenä on haastava ja vaikea arvioida. Tutkinnon osassa Taloushallinnon tukipalvelujen tuottaminen edellytetään tutkinnon suorittajan tuottavan asiakirjoja hyvällä suomen tai ruotsin kielellä. Varsinkin monikansallisissa yrityksissä käyttökielenä on englanti. Finanssialan Keskusliitto pitää tärkeänä, että ammattitutkintojen perusteita uudistetaan vastaamaan työelämän tarpeita. Uudistusta tehtäessä tuleekin kiinnittää huomiota siihen, että tutkinnon sisältö ja vaativuus pysyvät ajankohtaisina. Opetushallituksen ja sen valvonnassa olevien tutkintotoimikuntien tulisi kiinnittää huomiota siihen, että tutkintojen suorittaminen tehtäisiin nykyistä joustavammaksi ja liiasta byrokratiasta luovutaan. Tällä hetkellä tutkinnon suorittaminen edellyttää erilaisten lomakkeiden täyttämistä. Tutkinnon suorittamisessa pitäisi olla pääroolissa osaamisen hankkiminen ja sen näyttäminen. Tämä lisäisi huomattavasti opiskelijoiden ja etenkin työnantajien kiinnostusta ammattitutkintoihin. Pääosin tutkinnon perusteet ja ammattitaidon kriteerit näyttävät kattavilta. Lausunnossa kiinnitetään huomiota eri tutkinnon osien kriteereihin, joihin toivotaan täsmällisesti mainittuja tarkennuksia. tutkinnon pakollisiin osiin? Muutos toteutettu. Kyseessä ovat työyhteisö- ja alaistaidot, joita työelämässä edellytetään. Ei toimenpiteitä. Arvioinnin kriteeriä on muokattu niin, että tutkinnon suorittaja tuottaa asiakirjoja suomeksi, ruotsiksi tai organisaation työkielellä. Ei toimenpiteitä tutkinnon perusteisiin. Tarkennukset on otettu huomioon perusteita muokattaessa. Opetushallitus Hakaniemenranta 6, PL 380, Helsinki, puhelin , faksi , etunimi.sukunimi@oph.fi, Utbildningsstyrelsen Hagnäskajen 6, PB 380, Helsingfors, telefon , fax , fornamn.efternamn@oph.fi,

3 LAUSUNTOYHTEENVETO 2 (3) Dno 21/421/ Jyväskylän aikuisopisto 5. Pardia 6. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä, aikuiskoulutus 7. PSK Aikuisopisto Osaamisalojen nimet ovat hyvät. Lausunnossa kiinnitettiin huomiota yksittäisiin kriteereihin ja annettiin parannusehdotuksia. Tutkinnon osat on selkeästi rakennettu ja jaoteltu. Talousassistentin osaamisalan lisääminen on ollut tarpeellinen lisäys. Tutkinnon valinnaisissa osissa on hyviä vaihtoehtoja. Luonnoksessa on epäselvyyttä siitä, missä tutkintosuoritukset tehdään. Pardia huomauttaa, että tutkinnon suorittajan tulee tuntea riittävästi myös Tullin kantamia veroja ja maksuja. Perusteissa on useita osaamisalavaihtoehtoja; hyvä kehitys. Hyvä, että verotukseen kiinnitetään entistä enemmän huomiota. Talousassistentin osaamisalan lisääminen on hyvä, mutta siihen sisältyy joitakin vaarallisina työyhdistelminä pidettyjä tehtäviä. Esimerkit ammattitaidon osoittamistavoista ovat hyviä. Matkajärjestelyjen hoitaminen tutkinnon osassa ei kielitaitovaatimusta ole kirjattu. Lausunnossa kiinnitettiin huomiota yksittäisiin kriteereihin ja annettiin parannusehdotuksia. Tutkinnon perusteet vastaavat erinomaisesti työelämän vaatimuksia. Perusteet ovat muuttuneet tämän päivän taloushallintoa vastaaviksi. Erinomaista, että on runsaasti valinnaisia tutkinnon osia. Tutkinnon rakenne on erinomainen: selkeät osaamisalat ja laaja valinnaisuus. Ammattitaitovaatimuksista ei löytynyt englannin kielen vaatimusta. Työpaikoilla edellytetään tehtävänmukaista sopimusoikeuden hallintaa. Sitä ei näy arvioinnin kriteereissä. Parannusehdotukset on otettu huomioon muiden korjausten yhteydessä. Tutkintotilaisuudet järjestetään ja tutkintosuoritukset tehdään todellisissa työtilanteissa. Se on mainittu tutkinnon perusteiden luvussa 1. Ei toimenpiteitä. Tullin kantamat maksut sisältyvät tutkinnon perusteiden pakollisiin osiin esim. sähköisten talouspalvelujen hoitaminen arvioinnin kriteereihin. Mahdolliset vaaralliset työyhdistelmät on korjattu. On lisätty. Parannusehdotukset on otettu huomioon muiden korjausten yhteydessä. Organisaatioissa käytetään myös muita kieliä, joten kielitaitovaatimus on kuvattu NQF:n 4- tason mukaisesti. Silloin edellytetään molemmat kotimaiset ja yksi vieras kieli, joka voi olla organisaation työkieli. Pakollisissa tutkinnon osissa edellytetään, että tutkinnon suorittaja noudattaa työssään voimassa olevaa lainsäädäntöä. Siihen kuuluu myös sopimusoikeus. Opetushallitus Hakaniemenranta 6, PL 380, Helsinki, puhelin , faksi , etunimi.sukunimi@oph.fi, Utbildningsstyrelsen Hagnäskajen 6, PB 380, Helsingfors, telefon , fax , förnamn.efternamn@oph.fi,

4 LAUSUNTOYHTEENVETO 3 (3) Dno 21/421/ SLK Instituutti Tutkinnon osaamisalat ovat hyvät, erityisesti talousassistentin osaamisala. Valinnaiset tutkinnon osat on pilkottu pieniin osiin. Olisiko mahdollista yhdistää jotkut tutkinnon osat? (SLK esittänyt joitakin esimerkkejä.) Taloushallinnon ammattitutkinnon suorittaneelta tulee edellyttää myös asiakaspalvelutaitoja. Lausunnossa kiinnitettiin huomiota yksittäisiin kriteereihin ja annettiin parannusehdotuksia. On myös huolehdittava siitä, että kaikki valinnaiset tutkinnon osat ovat vaativuudeltaan suunnilleen samanlaisia. Asiakaspalvelutaidot on lisätty omaksi arvioinnin kohteeksi. Parannusehdotukset on otettu huomioon muiden korjausten yhteydessä. 9. SOK Palveluässä Taloushallinnon ammattitutkinto on edennyt huomattavasti työelämälähtöisempään suuntaan. Ammattitutkinnon kokonaisuuksien selkiytyminen ja lokeroituminen pienemmiksi kokonaisuuksiksi edesauttaa tutkinnon sisällön jäsentymistä. Perusteissa tulisi kiinnittää enemmän huomiota nykyaikaisen teknologian sanaston hallintaan. Tutkinnon muodostuminen mahdollistaa kullekin osaamisalalle ominaisimpien kokonaisuuksien huomioon ottamisen. Askarruttaa, miten aiemmilla perusteilla suoritetut tutkinnon osat voidaan tunnustaa uusiin tutkinnon perusteisiin. Lausunnossa kiinnitettiin huomiota yksittäisiin kriteereihin ja annettiin parannusehdotuksia. 10. STTK STTK:lla ei ole huomautettavaa tutkinnon perusteisiin. 11. Taloushallintoliitto Luonnoksessa on tilitoimistotyön näkökulma otettu riittävästi huomioon (työelämälähtöisyys, tutkinnon muodostuminen sekä vaadittava ammattitaito ja arvioinnin perusteet). Kirjanpitäjän ja palkanlaskijan osaamisalat ovat tasapainoiset, mutta talousassistentin osaamisala jää niitä kevyemmäksi. Myös talousassistentti on nimikkeenä kevyempi. Liitto esittää, että talousassistentin osaamisalaa kehitetään talousraportoinnin suuntaan. On korjattu. Tämä edellyttää tutkinnon järjestäjien ammattitaitoa ja tutkintotoimikunnan ohjeistusta. Parannusehdotukset on otettu huomioon muiden korjausten yhteydessä. Näin on muokattu. Opetushallitus Hakaniemenranta 6, PL 380, Helsinki, puhelin , faksi , etunimi.sukunimi@oph.fi, Utbildningsstyrelsen Hagnäskajen 6, PB 380, Helsingfors, telefon , fax , förnamn.efternamn@oph.fi,

5 0 TALOUSHALLINNON AMMATTITUTKINTO Tutkinnon perusteet Opetushallitus 2011

6 1 SISÄLTÖ 1. NÄYTTÖTUTKINNOT Näyttötutkintojen järjestäminen Näyttötutkinnon suorittaminen Näyttötutkinnon perusteet Henkilökohtaistaminen näyttötutkinnossa Ammattitaidon arviointi näyttötutkinnossa Todistukset Näyttötutkintoon valmistava koulutus TALOUSHALLINNON AMMATTITUTKINNON MUODOSTUMINEN Taloushallinnon ammattitutkinnossa osoitettu osaaminen Taloushallinnon ammattitutkinnon muodostuminen TALOUSHALLINNON AMMATTITUTKINNOSSA VAADITTAVA AMMATTITAITO JA ARVIOINNIN PERUSTEET Kirjanpidon ja arvonlisäverotuksen hoitaminen Ammattitaitovaatimukset Arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit) Ammattitaidon osoittamistavat Ammattitaidon osoittamistavat Tilinpäätöksen laatiminen Ammattitaitovaatimukset Arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit) Ammattitaidon osoittamistavat Palkanlaskenta Ammattitaitovaatimukset Ammattitaidon osoittamistavat Ammattitaidon osoittamistavat Vuosilomalaskenta Ammattitaitovaatimukset Ammattitaidon osoittamistavat Taloushallinnon tukipalvelujen hoitaminen Ammattitaitovaatimukset Ammattitaidon osoittamistavat Ammattitaidon osoittamistavat Laskutuksen ja myyntireskontran hoitaminen Ammattitaitovaatimukset Arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit)... 26

7 2 Ammattitaidon osoittamistavat Ostoreskontran ja maksuliikenteen hoitaminen Ammattitaitovaatimukset Arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit) Ammattitaidon osoittamistavat Budjetointi Ammattitaitovaatimukset Arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit) Ammattitaidon osoittamistavat Tilinpäätösanalyysin laatiminen Ammattitaitovaatimukset Arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit) Ammattitaidon osoittamistavat Konsernitilinpäätöksen tekeminen Ammattitaitovaatimukset Arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit) Ammattitaidon osoittamistavat Matkajärjestelyiden hoitaminen Ammattitaitovaatimukset Arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit) Ammattitaidon osoittamistavat Palkanlaskennan erityistilanteiden hoitaminen Ammattitaitovaatimukset Arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit) Ammattitaidon osoittamistavat Rahoitussuunnittelu Ammattitaitovaatimukset Arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit) Ammattitaidon osoittamistavat Hinnoittelu Ammattitaitovaatimukset Arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit) Ammattitaidon osoittamistavat Projektin talousohjaus Ammattitaitovaatimukset Ammattitaidon osoittamistavat Henkilöstöasioiden hoitaminen Ammattitaitovaatimukset... 39

8 3 Ammattitaidon osoittamistavat Tiiminvetäjänä toimiminen Ammattitaitovaatimukset Ammattitaidon osoittamistavat Tutkinnon osa toisesta ammattitutkinnosta... 42

9 4 1. NÄYTTÖTUTKINNOT 1.1 Näyttötutkintojen järjestäminen Opetushallituksen asettamat, työnantajien, työntekijöiden, opettajien ja tarvittaessa itsenäisten ammatinharjoittajien edustajista koostuvat tutkintotoimikunnat vastaavat näyttötutkintojen järjestämisestä ja valvonnasta sekä antavat tutkintotodistukset. Tutkintotoimikunnat tekevät sopimuksen näyttötutkintojen järjestämisestä koulutuksen järjestäjien ja tarvittaessa muiden yhteisöjen ja säätiöiden kanssa. Näyttötutkintoja ei saa järjestää ilman voimassa olevaa, tutkintotoimikunnan kanssa solmittua järjestämissopimusta. 1.2 Näyttötutkinnon suorittaminen Näyttötutkinto suoritetaan osoittamalla hyväksytysti tutkinnon perusteissa vaadittu osaaminen tutkintotilaisuuksissa käytännön työssä ja toiminnassa. Jokainen tutkinnon osa on arvioitava erikseen. Arvioinnin tekevät työnantajien, työntekijöiden ja opetusalan edustajat yhdessä. Aloilla, joilla itsenäinen ammatinharjoittaminen on tyypillistä, myös tämä taho otetaan huomioon arvioijien valinnassa. Lopullisen päätöksen arvioinnista tekee tutkintotoimikunta. Tutkintotodistus voidaan antaa, kun kaikki tutkinnon suorittamiseksi määrätyt tutkinnon osat on suoritettu hyväksytysti. 1.3 Näyttötutkinnon perusteet Tutkinnon perusteissa määritellään tutkintoon kuuluvat osat ja mahdollisesti niistä muodostuvat osaamisalat, tutkinnon muodostuminen, kussakin tutkinnon osassa vaadittava ammattitaito, arvioinnin perusteet (arvioinnin kohteet ja kriteerit) ja ammattitaidon osoittamistavat. Tutkinnon osa muodostaa ammatin osa-alueen, joka voidaan erottaa luonnollisesta työprosessista itsenäiseksi arvioitavaksi kokonaisuudeksi. Tutkinnon osissa määritellyissä ammattitaitovaatimuksissa keskitytään ammatin ydintoimintoihin, toimintaprosessien hallintaan ja kyseessä olevan alan ammattikäytäntöihin. Niihin sisältyvät myös työelämässä yleisesti tarvittavat taidot, esimerkiksi sosiaaliset valmiudet. ja kriteerit on johdettu ammattitaitovaatimuksista. Arvioinnin kohteilla ilmaistaan ne osaamisen alueet, joihin arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota. Kohteiden määrittäminen helpottaa myös ammattitaidon arviointia asianomaisesta työtoiminnasta. Arvioinnin tulee kattaa kaikki tutkinnon perusteissa määritellyt arvioinnin kohteet. määrittelevät hyväksyttävän suorituksen laadullisen ja määrällisen tason. Ammattitaidon osoittamistavat sisältävät tutkinnon suorittamiseen liittyviä tarkentavia ohjeita. Ammattitaito osoitetaan pääsääntöisesti todellisissa työtehtävissä ja toimissa. Ammattitaidon osoittamistavat voivat sisältää mm. ohjeita siitä, kuinka tutkintosuoritusta voidaan tarvittaessa täydentää, jotta kaikki ammattitaitovaatimukset tulevat kattavasti osoitetuiksi.

10 5 1.4 Henkilökohtaistaminen näyttötutkinnossa Henkilökohtaistamisesta Opetushallitus on antanut erillisen määräyksen. 1.5 Ammattitaidon arviointi näyttötutkinnossa Ammattitaidon arvioinnissa tulee perusteellisesti ja huolellisesti tarkastella sitä, miten tutkinnon suorittaja on osoittanut osaavansa sen, mitä tutkinnon perusteissa ko. tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksissa edellytetään. Arvioinnissa käytetään tutkinnon perusteissa määriteltyjä arviointikriteerejä. Arvioinnissa tulee käyttää monipuolisesti erilaisia ja ensisijaisesti laadullisia arviointimenetelmiä. Vain yhden menetelmän käytöllä ei välttämättä saada luotettavaa tulosta. Arvioinnissa otetaan huomioon ala- ja tutkintokohtaiset erityispiirteet tutkinnon perusteiden mukaisesti. Mikäli tutkinnon suorittajalla on luotettavia selvityksiä aikaisemmin osoitetusta osaamisesta, arvioijat arvioivat niiden vastaavuuden näyttötutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksiin. Arvioijat ehdottavat dokumentin tutkintotoimikunnalle tunnustettavaksi osaksi näyttötutkinnon suoritusta. Lopullisen päätöksen aiemmin osoitetun ja luotettavasti selvitetyn osaamisen tunnustamisesta tekee tutkintotoimikunta. Ammattitaidon arviointi on prosessi, jossa arviointiaineiston keräämisellä ja arvioinnin dokumentoinnilla on keskeinen merkitys. Työelämän sekä opettajien edustajat tekevät kolmikantaisesti huolellisen ja monipuolisen arvioinnin. Jokaisen tutkinnon suorittajan tulee selvästi saada tietoonsa arvioinnin perusteet. lle on annettava mahdollisuus suoritustensa itsearviointiin. Näyttötutkinnon järjestäjä laatii arvioinnin kohteena olevan tutkinnon osan suorittamisesta arviointipöytäkirjan, jonka arvioijat allekirjoittavat. lle tämän jälkeen annettava palaute on osa hyvää arviointiprosessia. Lopullisen päätöksen arvioinnista tekee tutkintotoimikunta. Arvioijat n ammattitaitoa arvioivilla henkilöillä tulee olla hyvä ammattitaito ko. näyttötutkinnon alalta. Tutkintotoimikunta ja näyttötutkinnon järjestäjä sopivat arvioijista näyttötutkintojen järjestämissopimuksessa. Arvioinnin oikaisu voi lainsäädännön mukaisen määräajan puitteissa pyytää arvioinnin oikaisua tutkintotoimikunnalta, jonka toimialaan ja -alueeseen kyseessä oleva tutkinto kuuluu. Kirjallinen oikaisupyyntö osoitetaan tutkintotoimikunnalle. Tutkintotoimikunta voi arvioijia kuultuaan velvoittaa toimittamaan uuden arvioinnin. Arviointia koskevasta oikaisuvaatimuksesta annettuun tutkintotoimikunnan päätökseen ei voi hakea muutosta valittamalla.

11 6 1.6 Todistukset Tutkintotodistuksen ja todistuksen tutkinnon osan tai osien suorittamisesta antaa tutkintotoimikunta. Todistuksen valmistavaan koulutukseen osallistumisesta antaa koulutuksen järjestäjä. Opetushallitus on antanut määräyksen todistuksiin merkittävistä tiedoista. Näyttötutkinnon osan tai osien suorittamisesta annetaan todistus silloin, kun näyttötutkintoon osallistuva sitä pyytää. Tutkintotodistuksen ja myös todistuksen tutkinnon osan tai osien suorittamisesta allekirjoittavat tutkintotoimikunnan edustaja ja näyttötutkinnon järjestäjän edustaja. Opetushallituksen hyväksymään ammattikirjaan tehty merkintä näyttötutkinnon suorittamisesta on tutkintotodistukseen rinnastettava todistus näyttötutkinnon suorittamisesta. Näyttötutkinnon järjestäjä hankkii ja allekirjoittaa ammattikirjan. Ammattikirja on näyttötutkinnon suorittajalle maksullinen. 1.7 Näyttötutkintoon valmistava koulutus Näyttötutkintoihin osallistumiselle ei voida asettaa koulutukseen osallistumista koskevia ennakkoehtoja. Pääsääntöisesti tutkinnot suoritetaan kuitenkin valmistavan koulutuksen yhteydessä. Koulutuksen järjestäjä päättää näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen sisällöstä ja järjestämisestä tutkinnon perusteiden mukaisesti. Koulutus ja tutkintotilaisuudet on jäsennettävä tutkinnon osien mukaisesti. Näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen osallistuvalle tulee osana koulutusta järjestää mahdollisuus osallistua tutkintotilaisuuksiin ja suorittaa näyttötutkinto. 2. TALOUSHALLINNON AMMATTITUTKINNON MUODOSTUMINEN 2.1 Taloushallinnon ammattitutkinnossa osoitettu osaaminen Taloushallinnon ammattitutkinto on tarkoitettu henkilölle, joka hoitaa taloushallinnon tehtäviä kattavasti pienissä tai keskisuurissa organisaatioissa tai suuren organisaation taloushallinnon osastolla. Taloushallinnon ammattitutkinnon suorittaja omaa laaja-alaiset taidot työskennellä joustavasti taloushallinnon tehtävissä ja edellytykset ylläpitää ja kehittää ammattitaitoaan. Työ edellyttää numerotarkkuutta, huolellisuutta ja luottamuksellisten asioiden hoitamista sekä jatkuvaa oman alan kehittymisen seuraamista. Taloushallinnon tutkintoa suorittavalla on vankka taloushallinnon osaaminen, jonka hän on hankkinut osaamisalan mukaisissa työtehtävissä. Taloushallinnon tutkinnon suorittajalla on valmiudet ja kyky muuntaa ja soveltaa taitojaan itsenäisesti, vaihtelevissa tilanteissa ja toimintaympäristöissä. Hän osaa itsenäisesti huomioida säädösmuutokset ja annetut ohjeet sekä soveltaa niitä käytännön työskentelyyn. Ammattitaitonsa hän osoittaa myös mahdollisten virheiden selvittämisellä ja niiden oma-aloitteisella korjaamisella.

12 7 2.2 Taloushallinnon ammattitutkinnon muodostuminen Taloushallinnon ammattitutkinto muodostuu kolmesta osaamisalasta, joista tutkinnon suorittaja valitsee lähinnä omaa työtehtäväänsä edustavan osaamisalan. Osaamisalat ovat: Kirjanpitäjän osaamisala Palkanlaskijan osaamisala Talousassistentin osaamisala Tutkinnon osaamisaloihin kuuluu osaamisalan pakolliset tutkinnon osat sekä kaksi valinnaista tutkinnon osaa. Osaamisalat ja niiden pakolliset tutkinnon osat ovat: Kirjanpitäjän osaamisala, pakolliset tutkinnon osat 3.1 Kirjanpidon ja arvonlisäverotuksen hoitaminen 3.2 Tilinpäätöksen laatiminen Palkanlaskijan osaamisala, pakolliset tutkinnon osat 3.3 Palkanlaskenta 3.4 Vuosilomalaskenta Talousassistentin osaamisala, pakolliset tutkinnon osat 3.5 Taloushallinnon tukipalvelujen hoitaminen 3.6 Laskutuksen ja myyntireskontran hoitaminen 3.7 Ostoreskontran ja maksuliikenteen hoitaminen Valinnaiset tutkinnon osat, joista valitaan omien työtehtävien mukaisesti kaksi, ovat: 3.8 Budjetointi 3.9 Tilinpäätösanalyysin laatiminen 3.10 Konsernitilinpäätöksen tekeminen 3.11 Matkajärjestelyiden hoitaminen 3.12 Palkanlaskennan erityistilanteiden hoitaminen 3.13 Rahoitussuunnittelu 3.14 Hinnoittelu 3.15 Projektin talousohjaus 3.16 Henkilöstöasioiden hoitaminen 3.17 Tiiminvetäjänä toimiminen 3.18 Tutkinnon osa toisesta ammattitutkinnosta Valinnaisiksi tutkinnon osiksi voidaan valita osaamisalan pakollisten tutkinnon osien lisäksi myös tutkinnon osista

13 8 Kirjanpitäjän osaamisala Palkanlaskijan osaamisala Talousassistentin osaamisala Pakolliset tutkinnon osat 3.1 Kirjanpidon ja arvonlisäverotuksen hoitaminen 3.2 Tilinpäätöksen laatiminen 3.3 Palkanlaskenta 3.4 Vuosilomalaskenta 3.5 Taloushallinnon tukipalveluiden hoitaminen 3.6 Laskutuksen ja myyntireskontran hoitaminen 3.7 Ostoreskontran hoitaminen Valinnaiset tutkinnon osat, valittava Budjetointi 3.11 Matkajärjestelyiden hoitaminen 3.14 Hinnoittelu 3.9 Tilinpäätösanalyysin laatiminen 3.12 Palkanlaskennan erityistilanteiden hoitaminen 3.15 Projektin talousohjaus 3.10 Konsernitilinpäätöksen tekeminen 3.13 Rahoitussuunnittelu 3.16 Henkilöstöasioiden hoitaminen 3.17 Tiiminvetäjänä toimiminen 3.18 Tutkinnon osa toisesta ammattitutkinnosta

14 9 3 TALOUSHALLINNON AMMATTITUTKINNOSSA VAADITTAVA AMMATTITAITO JA ARVIOINNIN PERUSTEET Tutkinnon perusteissa vaadittu ammattitaito osoitetaan taloushallinnon tutkintotoimikunnan hyväksymän taloushallinnon ammattitutkinnon järjestämissuunnitelman perusteella tutkinnon suorittajalle laaditun suunnitelman mukaisesti, jolloin tutkinnon suorittaja osoittaa kattavasti tutkinnon perusteiden edellyttämän osaamisen. Tutkintotilaisuudet järjestetään aidoissa tutkinnon suorittajan työtehtävissä. osoittaa valmiuksia ja kykyä soveltaa osaamistaan vaihtelevissa tilanteissa ja toimintaympäristöissä. Hän myös osoittaa kykynsä kokemusten arviointiin ja kokemuksista oppimiseen, toimintatapojen uudelleenajatteluun ja uusien toimintatapojen käyttöönottoon. Arvioijat, jotka on perehdytetty arviointitehtävään, arvioivat tutkinnon suorittajan ammattitaidon tutkintotilaisuuksissa. Yksittäisessä tutkintotilaisuudessa riittää yhden kolmikannan edustajan arvio. lle on annettava mahdollisuus suoritustensa itsearviointiin. Arvioijat arvioivat ja dokumentoivat tutkinnon suorittajan osoittaman osaamisen tutkinnon ammattitaitovaatimusten, arvioinnin kohteiden ja kriteerien mukaisesti. lle annetaan arvioinneista kannustava ja rakentava palaute. Se voidaan antaa tutkinnon suorittajalle esimerkiksi arviointiesityksen tekemisen jälkeen. lle voidaan antaa mahdollisuus täydentää tutkintosuorituksiaan suullisesti tilaisuudessa, johon osallistuu tutkinnon suorittajan lisäksi yksi tai useampi arvioija. Arvioija kirjaa keskustelun aikana tehdyt havainnot arviointilomakkeeseen. Näin varmistetaan tutkintosuoritusten kattavuus ja arvioinnin luotettavuus. Tämä mahdollisuus voidaan järjestää tutkinnon osan suorittamisen yhteydessä tai sitten kun kaikki tutkinnon osien suoritukset on tehty. Taloushallinnon ammattitutkinto arvioidaan tutkinnon osa kerrallaan niin, että tutkinnon suorittajan ammattitaitoa verrataan tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksiin. Kolmikantainen arvioijaryhmä tekee tutkinnon osan kirjallisen arviointiesityksen tutkintotoimikunnalle sen jälkeen, kun tutkintosuoritukset on tehty kattavasti, luotettavasti ja tutkinnon perusteiden mukaisesti. Kolmikantaisen arvioijaryhmän jäsenet edustavat työnantajia, työntekijöitä ja opettajia. Ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja kriteerit Tutkinnon osan työelämän tehtävä- ja taitoalueista muodostetut ammattitaitovaatimukset määritellään seuraavilla sivuilla lihavoidulla tekstillä. Sen alla ovat vasemmassa sarakkeessa ammattitaitovaatimuksesta johdetut arvioinnin kohteet, jotka ilmaisevat ne ammattitaidon kannalta keskeiset osaamisalueet, joihin arvioinnissa kiinnitetään erityisesti huomiota. Oikeanpuoleiseen sarakkeeseen on kirjoitettu arvioinnin kriteerit, jotka määrittelevät hyväksyttävän suorituksen laadullisen ja määrällisen tason. Näiden perusteella arvioidaan tutkintosuorituksen hyväksyminen. Tutkinnon osan jälkeen kuvataan ammattitaidon osoittamistavat.

15 Kirjanpidon ja arvonlisäverotuksen hoitaminen Ammattitaitovaatimukset osaa hoitaa kirjanpidon hoitaa arvonlisäverotuksen toimia työyhteisössä toimia vuorovaikutustilanteissa. Arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit) osaa hoitaa kirjanpidon. Tilikauden aikaisen kirjanpidon hoitaminen pitää tililuetteloa ajan tasalla viestittää tililuetteloon tarvittavista muutoksista asianomaiselle taholle kirjaa tavanomaiset liiketapahtumat voimassa olevan lainsäädännön, muiden säännösten ja ohjeiden sekä oman organisaation kirjaussuunnitelman ja tililuettelon mukaisesti huolehtii kirjanpidon oikeellisuudesta ja virheettömyydestä täsmäyttää osakirjanpidot pääkirjanpitoon oikea-aikaisesti hyödyntää kirjanpitojärjestelmästä tuotettavien kirjanpitoraporttien tietoja taloushallinnon tehtävissä. Yhteisölainsäädännön hallitseminen kirjaa organisaation tilitapahtumat yhteisölainsäädännön mukaisesti huomioiden eri yritysmuotojen erityispiirteet. osaa hoitaa arvonlisäverotuksen. Arvonlisäverotuksen hoitaminen soveltaa arvonlisäverolakia omien työtehtäviensä/oman organisaationsa vaatimalla tasolla laatii kuukausittaiset/kausittaiset alv-laskelmat ja toimittaa ne viranomaisille oikea-aikaisesti

16 11 tilittää tarvittaessa arvonlisäveron lain mukaisesti käsittelee verotilin täsmäytykset ohjeiden mukaisesti. Ammattitaidon osoittamistavat Taloushallinnon ammattitutkinnon tutkintotilaisuudet ovat laajoja toiminnallisia kokonaisuuksia, joissa tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa työtehtävissä, jotka voivat olla esimerkiksi seuraavanlaisia: hoitaa päätoimisesti oman tai asiakasyrityksen kausittaista kirjanpitoa taloushallinnon ohjelmistolla. Hän tarkastaa kirjanpidon, etsii virheitä ja korjaa ne. Hän kirjaa arvonlisäveron voimassaolevien verokantojen mukaisesti. Hän laatii arvonlisäveron yhteenvetoilmoitukset ja toimittaa ne viranomaisille. Hän päivittää tietojaan viranomaissivustoilta ja - julkaisuista ja soveltaa niiden ohjeita omassa työssään. Arviointiaineisto muodostuu tutkinnon suorittajalle laadittuun tutkinnon suorittamista koskevaan suunnitelmaan määriteltyjen tutkintotilaisuuksien kirjallisista arvioista sekä tutkinnon suorittajan itsearviosta. osaa toimia työyhteisössä. Oman työn ja toiminta-alueen tunteminen noudattaa voimassaolevaa työlainsäädäntöä, alan työehtosopimusta sekä omaa toimialaa koskevia säädöksiä ja määräyksiä toimii työntekijälle kuuluvien vastuiden ja velvollisuuksien edellyttämällä tavalla on vastuullinen, joustava ja yhteistyökykyinen työyhteisön jäsen toimii oman alansa eettisten periaatteiden mukaisesti sekä oman vastuualueensa ja työtehtävänsä edellyttämällä tavalla edistää omalta osaltaan yrityksen laatutavoitteiden toteutumista toimii yhteistyössä sisäisten ja ulkoisten sidosryhmien kanssa ottaen huomioon monikulttuurisuuden erityispiirteet arvostaa omaa työtään ja tuo myönteisesti esille oman osaamisensa jakaa oman asiantuntemuksensa työyhteisön käyttöön huolehtii omasta työkyvystään ja jaksamisestaan.

17 12 Työympäristöstä huolehtiminen toimii oman työyksikkönsä turvallisuussuunnitelman ja - määräysten mukaisesti ja kääntyy tarvittaessa esimiehen tai asiantuntijan puoleen huolehtii työympäristönsä turvallisuudesta, siisteydestä ja viihtyvyydestä noudattaa tietoturvaa koskevia määräyksiä käyttää turvallisesti ja käyttöohjeita noudattaen työympäristössään tarvittavia koneita ja laitteita noudattaa ammattilaiselta edellytettävää huolellisuutta käsitellessään oman tai asiakasyrityksen luottamuksellisia tietoja. Tietolähteiden hyödyntäminen taloushallinnon tehtävissä käyttää erilaisia tietolähteitä ja verkostoja tiedon hankinnassa valitsee käytettävissä olevasta tiedosta työyhteisön tai tehtävien kannalta olennaiset asiat arvioi asioiden tärkeyden ja kiireellisyyden sekä toimii sen mukaisesti. Sähköisen taloushallinnon hyödyntäminen hyödyntää tehtävissään taloushallinnon sähköisiä viranomaispalveluja seuraa sähköisen liiketoiminnan kehittymistä taloushallinnon kannalta ja soveltaa sitä omassa työssään organisaation tarpeiden mukaan. Työnopastaminen opastaa työyhteisön jäseniä työtehtäviin ja välittää työhön liittyvää hiljaista tietoa kannustaa opastettavia uuden oppimiseen ja kiittää edistymisestä. Oman työn ja osaamisen suunnittelu, seuranta ja kehittäminen kehittää pitkäjänteisesti ja aikatauluttaen omaa työtään ja osaamistaan yhdessä esimiehensä kanssa

18 13 osaa toimia vuorovaikutustilanteissa. Vuorovaikutustilanteissa toimiminen toimii vuorovaikutustilanteissa joustavasti ja tilanneherkästi kohtaa hankalatkin asiakastilanteet tasavertaisesti ottaen huomioon molempien osapuolten edut palvelee asiakkaita yrityksen palveluohjeistuksen ja hyvän asiakaspalvelun periaatteiden mukaisesti ottaa luontevasti vastaan työstään saamansa palautteen hyödyntää saamaansa palautetta oman työnsä kehittämisessä. Asiakaspalvelutilanteissa toimiminen noudattaa sisäisessä ja ulkoisessa asiakaspalvelussa hyvän palvelun periaatteita viestii tavanomaisissa asiakaspalvelutilanteissa sujuvan suomen tai ruotsin kielen lisäksi yhdellä yrityksen toiminnan kannalta tärkeällä vieraalla kielellä sekä auttaa asiakasta eteenpäin toisella kotimaisella kielellä ottaa erilaisissa työtehtäviin kuuluvissa tilanteissa huomioon kansainvälisyyden ja erilaiset kulttuurit sekä ihmisten erilaisuuden hoitaa kirjallista viestintää sujuvasti suomen tai ruotsin kielellä tai yrityksen työkielellä oman tehtävänsä puitteissa hyödyntää sähköisiä viestimiä ja yrityksen markkinointikanavia omassa työssään. Ammattitaidon osoittamistavat Taloushallinnon ammattitutkinnon tutkintotilaisuudet ovat laajoja toiminnallisia kokonaisuuksia, joissa tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa työtehtävissä, jotka voivat olla esimerkiksi seuraavanlaisia: noudattaa työpaikan sääntöjä ja määräyksiä. Hän viestii erilaisissa asiakaspalvelutilanteissa suomen ja ruotsin kielellä sekä yrityksessä käytettävällä kielellä. Hän pitää yhteyttä sisäisiin ja ulkoisiin asiakkaisiin, sidosryhmiin ja viranomaistahoihin. Hän käyttää osaamisalan taloushallinnon ohjelmia työtehtävissään. Hän perehdyttää uusia työntekijöitä heidän tehtävissään tai

19 14 opastaa vanhoja työntekijöitä uusissa tehtävissä. Hän suunnittelee työtehtävänsä ja noudattaa aikatauluja. Arviointiaineisto muodostuu tutkinnon suorittajalle laadittuun tutkinnon suorittamista koskevaan suunnitelmaan määriteltyjen tutkintotilaisuuksien kirjallisista arvioista sekä tutkinnon suorittajan itsearviosta. 3.2 Tilinpäätöksen laatiminen Ammattitaitovaatimukset osaa laatia tilinpäätöksen hoitaa verotukseen liittyvät tehtävät. Arviointi (arvioinnin kohteet ja kriteerit) osaa laatia tilinpäätöksen. Tilinpäätöksen laatiminen johtaa itsenäisesti ja lain mukaisesti tilinpäätöksen tilikauden aikaisesta kirjanpidosta tekee tavanomaiset tilinpäätösjaksotukset riittävällä tarkkuudella laatii asianmukaiset tilinpäätöstositteet tilinpäätöstä varten. Lainsäädännön soveltaminen tilinpäätöksessä tulkitsee ja soveltaa kirjanpitolainsäädäntöä, yhteisölainsäädäntöä ja verolainsäädäntöä organisaation tilinpäätöstä laadittaessa soveltaa lainsäädännön mukaisia julkistamisperiaatteita omassa työssään. Tilinpäätösasiakirjojen laatiminen laatii tasekirjan ja tilinpäätöstä varmentamaan tarkoitetut tase-erittelyt lain mukaan avustaa toimintakertomuksen laatimisessa tarvittaessa

20 15 toimii voimassaolevien arkistointisäädösten mukaisesti. osaa hoitaa verotukseen liittyvät tehtävät. Verotettavan tulon laskeminen laskee yritystoiminnasta aiheutuvat verot ja seuraa verotuksen oikeellisuutta vuoden aikana selvittää, miten verotus vaikuttaa yhtiömiesten / yrittäjän verotukseen laskee tarvittaessa osingonjaon veroseuraamukset. Veroilmoituksen laatiminen laatii oman organisaationsa veroilmoitukset ja toimittaa ne oikea-aikaisesti verottajalle noudattaa verotuksessa kirjanpito- ja verolainsäädännön määräyksiä. Ammattitaidon osoittamistavat Taloushallinnon ammattitutkinnon tutkintotilaisuudet ovat laajoja toiminnallisia kokonaisuuksia, joissa tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa työtehtävissä, jotka voivat olla esimerkiksi seuraavanlaisia: tekee organisaation tilinpäätöksen tilinpäätösasiakirjoineen. Hän jaksottaa tilikaudelle kuuluvat korot, verot, lomapalkat, henkilösivukulut sekä muut ennakot ja jäämät. Hän laskee ja kirjaa tilikaudelle kuuluvat vapaaehtoiset ja pakolliset varaukset. Hän selvittää yhtiön voitonjaon verotusvaikutukset omistajille. Hän tarkistaa yritykselle määrättyjen ennakkoverojen oikeellisuuden ja tekee muutoshakemukset. Hän tekee tilinpäätökseen verojen jaksotukset. Hän seuraa ennakkoveroja. Arviointiaineisto muodostuu tutkinnon suorittajalle laadittuun tutkinnon suorittamista koskevaan suunnitelmaan määriteltyjen tutkintotilaisuuksien kirjallisista arvioista sekä tutkinnon suorittajan itsearviosta.