KAAVASELOSTUS ~.. :~ . ( -~ SAARIJÄRVEN REITIN RANTAOSAYLEISKAAVAN 1.,~ II- JA 111- OSA-ALUEIDEN MUUTOKSIEN . \. " fl \ _1 1! i 1

Transkriptio

1 SAARIJÄRVEN REITIN RANTAOSAYLEISKAAVAN 1.,~ II- JA 111- OSA-ALUEIDEN MUUTOKSIEN KAAVASELOSTUS f 1 ~- -- ((;.."S;, \: "tf: ' 1:. \ ~.. :~ \. ' ' Sar\r~ 'f '\ r... " f \ _1 1! i 1 1 1! --. ( -~ -- ~. ~. V.. ~ - 't '. ' ~ )~ SAARIJÄRVEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittauspaveut

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. ESIPUHE PERUSTIEDOT 2.01 Yeiskaava-aue SUUNNITTELUTILANNE 2.11 Vationeuvoston periaatepäätös rantojensuojeuohjemasta 2.12 Keski-Suomen seutukaava 2.13 Yeiskaavat 2.14 Rantakaavat 2.15 Poikkeamishakemukset 2.16 Rakennuskieot 2.17 Rakennusjärjestys 2.18 Pohjakartat MAANOMISTUSTILANNE JA KIINTEISTÖJAKO MAISEMA JA LUONTO KULTTUURIMAISEMA MUINAISMUISTOLAIN MUKAISET SUOJELUKOHTEET VESISTÖSELVITYS YLEISKAAVOJEN MUUTOKSIEN TAVOIITEET YLEISTAVOITTEET 3.10 Rakennusoikeuden mitoitusperusteet 3.11 Mitoitusperusteet kuten voimassa oevissa yeiskaavoissa 3.12 Voimassa oevista yeiskaavoista annetut poikkeamispäätökset 3.13 Yeiskaava rakennusuvan perusteena 3.14 Maanomistajien aoitteet ja yeiskaavoissa imenneiden virheiden ko~aaminen 3.15Venevakaman tarve Lannevedessä YLEISKAAVAKARTTA JA ALUEVARAUSTEN TARKKUUS OSAYLEISKAAVOJEN MUUTOKSET YLEISKAAVAKARTTOIHIN TEHDYT MUUTOKSET osa-aue 4.12 II -osa-aue osa-aue YLEISKAAVAMERKINTÖJEN MUUTOKSET 4.21 Yeistä 1

3 4.22 Muutetut auevarausmerkinnät 4.23 Muutetut yeiskaavamääräykset 4.24 Koko yeiskaava-auetta koskevat kaavamääräykset 5. TOTEUTTAMINEN 5.1 OSAYLEISKAAVAN TÄRKEIMMÄT OIKEUSVAIKUTUKSET 6 OSAYLEISKAAVAMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 6.1 PERUSSELVITYSTEN VAIKUTUS KAAVASUUNNITIELUUN 6.2 ARVIOINTI YLEISKAAVAN VAIKUTUKSESTA SAARIJÄRVEN REITIN MAISEMAAN 6.3 ARVIOINTI YLEISKAAVAN VAIKUTUKSESTA REITIN KASVILLISUU TEEN JA VEDEN LAATUUN 6.4 ARVIOINTI YLEISKAAVAN VAIKUTUKSESTA KYLIEN ELINVOIMAISUU TEEN 6.5 ARVIOINTI YLEISKAAVAN VAIKUTUKSESTA REITIN PERINNEMAISEMI EN SÄIL YMISEEN JA LUONNON MONIMUOTOISUUTEEN 6.6 ARVIOINTI YLEISKAAVAN VAIKUTUKSESTAJOKAMIEHENOIKEUKSIIN JA VIRKISTYSMAHDOLLISUUKSIIN 6. 7 ARVIOINTIYLEISKAAVAMUUTOSTEN VAIKUTUKSESTA NATURA ALUEISIIN 7. SUUNNITTELUVAIHEET 7.01 Aoite 7.02 Perussevitykset 7.03 Rantaosayeiskaavan muutosuonnos 7.04 Viranomaisneuvotteu 7.05 Kaupunginhaitus, ehdotuksen nähtäviä oo 7.06 Ympäristöautakunta 7.07 Kaupunginhaitus, ehdotuksen nähtäviä oo uudeeen 7.08 Yeiskaavamuutoksesta tehdyt muistutukset 7.09 Lausunnot 7.10 Viranomaisneuvotteu 7.11 Kaupunginvatuusto 2

4 1.0 ESIPUHE Saarijärven reitin 1-, 11-, 111 -osa-aueiden yeiskaavojen muuttaminen on tuut vireie yeiskaavoista annettujen poikkeamispäätösten toteamiseksi yeiskaavoissa sekä pakkaamisen jäkeen annettujen rakennuskietojen poistamiseksi. Uuden maankäyttö ja rakennusain (MRL) voimaantuosta syntyi myös tarpeita muuttaa yeiskaavoja niin, että ne ovat kaavamääräykset ja aueidenkäyttömääritteissä voidaan viitata voimassaoevaan ainsäädäntöön. Yeiskaavamuutoksia voitiin voimassa oevia yeiskaavoja muuttaa komen yksityisten maanomistajan aoitteesta. Kaksi aoitteista koski yeiskaavoissa oeiden virheiden korjaamisia. Yksi aoite koski rantarakentamispaikan siirtämistä saaresta mannerrannae saman omistajan toisee tiae. 2.0 PERUSTIEDOT 2.01 Yeiskaavan muutos käsittää Saarijärven kaupungin aueea sijaitsevaan Saarijärven reittiin kuuuvan vesistön ranta-aueet. 2.1 SUUNNITTELUTILANNE 2.11 Vationeuvoston periaatepäätös rantojensuojeuohjemasta Vationeuvosto on hyväksynyt periaatepäätöksen vatakunnaisesta rantojensuojeuohjemasta Saarijärven reitin rantaviivasta n.50 km kuuuu vatakunnaisen rantojensuojeuohjeman piiriin. Saarijärven kaupungin aueea reitin rantojensuojeuohjemaaue akaa Kamujoesta ja päättyy Riekonkoskeen. Mahunjärvestä rantojensuojeuohjemaan kuuuu järven pohjoisosa ja osa Papinsaaresta sekä Tuhmajoesta Keski-Suomen seutukaava Seutukaavojen 1. vaihekaavan on sisäasianministeriö vahvistanut , 2. vaihekaavan on ympäristöministeriö vahvistanut , 3. ja 3A vaihekaavat on ympäristöministeriö vahvistanut , 4. vaihekaavan on ympäristöministeriö vahvistanut ja 5. vaihekaavan on ympäristöministeriö vahvistanut Yeiskaavat Muutosaueia on voimassa Saarijärven reitin 1-, II- ja 111 -osa-aueen rantaosayeiskaavat 3

5 2.14 Ranta-asemakaavat Muutosaueia ei oe vireiä eikä voimassaoevia ranta-asemakaavoja Pokkeamishakemukset Muutosaueia ei oe vireiä poikkeamishakemuksia Rakennuskieot Kaupunginhaitus on 117 / päättänyt Saarijärven reittiä koskevien rantaosayeiskaavojen muuttamisen vireietuosta. Kunta on määrännyt rakennuskietoon yeiskaavan mukaisen rakennuspaikan, joka on kunnan antamaa poikkeamispäätökseä siirretty uuteen kohtaan. Rakennuskieot poistuvat, kun yeiskaavasta poistetaan yeiskaava-aueea kantatian aueea toisaae siirretyt rakennuspaikat ja uudet, poikkeamispäätösten mukaiset rakennuspaikat merkitään yeiskaavaan. Näitä rakennuskieossa oevia, siirrettyjä rakennuspaikkoja tai muuten poikkeamispäätöksin yeiskaavoihin syntyneitä muutoksia on 1-osa-aueea 5 kp, iosa-aueea 3 kp ja 111-osa-aueea 3 kp. Rakennuskieon voimassaooaika on enintään viisi vuotta Rakennusjärjestys Saarijärven kaupungin rakennusjä~estyksen on Saarijärven kaupunginvatuusto hyväksynyt Pohjakartat Yeiskaavan muutoksien pohjakarttana on käytetty Maanmittaushaituksen peruskarttaa. Peruskartat ovat vuodeta Yeiskaavan kantatiatarkasteussa on käytetty maamittaushaituksen kiinteistörekisterikarttoja 1: vuodeta MAANOMISTUSTILANNE JA KIINTEISTÖJAKO Rantaosayeiskaavojen muutosaueet ovat yksityisomistuksessa. 2.3 MAISEMA JA LUONTO Jyväskyän yiopiston ympäristöntutkimuskeskus on tehnyt Saarijärven reitistä uonto- ja maisemasevityksen yeiskaavan perussevitykseksi. Samaa sevitystä on käytetty myös rantaosayeiskaavan muutoksien perustana. 4

6 2.4 KULTTUURIMAISEMA Tutkija Eija-Liisa Lahnaa on aatinut Saarijärven reitistä kuttuurimaisemasevityksen yeiskaavan perussevitykseksi. Samaa sevitystä on käytetty myös rantaosayeiskaavan muutoksien perustana. 2.5 MUINAISMUISTOLAIN MUKAISET SUOJELUKOHTEET Arkeoogi Eero Muurimäki on inventoinut Saarijärven reitin muinaismuistoaueet vuoden 1995 syksyä. Inventoinnissa on sevitetty tuhoutuneet tai muutoin merkityksettömät muinaismuistokohteet sekä ajantasaistettu seutukaavan 5. vaihekaavaehdotuksen mukaiset muinaismuistoauetiedot. Inventoinnissa on öydetty myös uusia muinaismuistokohteita. Museovirasto on tarkistanut Eero Muurimäen inventointityön ja yeiskaavan muinaismuistoaueiden uokitteussa on huomioitu museoviraston ausunto. Samaa sevitystä on käytettymyös rantaosayeiskaavan muutoksien perustana. 2.6 VESISTÖSELVITYS Saarijärven kaupungin ympäristönsuojeutoimi on tehnyt Saarijärven reitin aueesta vesistösevityksen yeiskaavan perussevitykseksi. Samaa sevitystä on käytetty myös rantaosayeiskaavan muutoksien perustana. 3 YLEISKAAVOJEN MUUTOKSIEN TAVOITTEET 3.1 YLEISTAVOITTEET Voimassa oevien rantaosayeiskaavojen perusteiksi oi aadittu kaavasuunnitteun yeistavoitteet ja suunnitteu periaatteet, joita yeiskaavan muuttamisessakin on noudatettu tarkasti Rakennusoikeuden mitoitusperusteet Voimassaoevia, Saarijärven reitin 1-11-ja 111-osa-aueiden aadinnassa käytettyjä rakennusoikeuden mitoitusperusteita noudatettiin yeiskaavan muuttamisessakin tarkasti Mitoitusperusteet kuten voimassa oevissa yeiskaavossa Mitoitusnormina rakennuspaikkojen ukumäärää askettaessa käytetään pääsääntöisesti "rakennuspaikkojen ukumäärää/ muunnettu rantakiometri". Muunnettu rantaviiva asketaan kartata rantaviivan pienmuodotyeistäen. Ae 50 metrin kapeikkojen (saaret, samet, ahdet, niemet, kannakset) rantaviivaa ei asketa ja 5

7 metrin kapeikkojen rantaviivasta otetaan huomioon 50%. Saarissa mitoitus voi perustua maapinta-aaan ha/rakennuspaikka". Jokien rannaa mitoittava rantaviiva on uonnoinen rantaviiva. Mitoitusperiaatteet määriteään uonnonoosuhteista ja muusta maankäytöstä riippuen seuraavasti enintään: MANNERRANTA: 2~6 rakennuspaikkaa/muunnettu rantakiometri MANNERRANT A: seutukaavan 4.vaihekaavaehdotuksen mukaisia Jo-aueia 3-7 rakennuspaikkaa 1 muunnettu rantakiometri MANNERRANTA: seutukaavan 4.vaihekaavaehdotuksen mukaisia avaueia 1-4 rakennuspaikkaa 1 muunnettu rantakiometri - JOKIRANTA: 2-3 rakennuspaikkaa 1 rantakiometri -ALLE 2 ha: n SAARET: ei rakennusoikeutta, paitsi mioin tiaan ei kuuu muita rakentamiskepoisia ranta-aueita 2-50 ha:n SAARET: 1 rakennuspaikka /3 ha maa-auetta tai 1-3 rakennuspaikkaa 1 rantakiometri (vaitaan pienempi mitoitus). Rakennusoikeuden askemissa käytetään seuraavia periaatteita: Tiasta erotetut rantarakennuspaikat, tian ranta-aueee myönnetyt rakennusuvat sekä tiaan kuuuvat rannaa sijaitsevat oma-asunnot ja ympärivuotiset asunnot asketaan käytetyksi rakennusoikeudeksi. Nämä osoitetaan kaavassa rakentamisaueiksi. Käytettyyn rakennusoikeuteen katsotaan kuuuvaksi rakennusain voimaantuon jäkeen tiasta rantarakennuspaikoiksi erotetut kiinteistöt. Samae maanomistajae kuuuvia aueita käsiteään yhtenä yksikkönä, jota rakennusoikeusaskema koskee. Maanomistusyksikön sisää rakennuspaikkojen sijoittamista ei oe sidottu kiinteistöyksiköihin: samae maanomistajae kuuuvia aueia rakennusoikeutta voidaan siirtää aueeta toisee. Mitoitusaskemaa ei oe vaikutusta oemassa oevien aiisesti rakennettujen rakennusten aajentamiseen, peruskorjaamiseen ja uudeeenrakentamiseen. Kaupunginvatuuston 23.09,2002 hyväksymän rakennusjärjestyksen määräyksiä on yeiskaava-aueea noudatettava. Rakennusjärjestyksessä on säännökset rakennusten etäisyyksistä rantaviivasta sekä määräykset rantarakentamispaikan koosta ja rakennusoikeudesta. Rakennusjärjestyksen määräyksistä on rantaosayeiskaavoissa annettu rakentamisen etäisyydestä eriinen määräys sioin, kun rakentaminen on kohdistunut uonnonoosuhteitaan kuutusta heikosti kestäväe rannan osae eikä rakennusoikeus out siirrettävissä maanomistajakohtaisesti toiseen paikkaan Voimassa oevista rantaosayeis kaavoista annetut poikkeamispäätökset Kaupunginhaitus on 117 / päättänyt Saarijärven reittiä koskevien rantaosayeiskaavojen muuttamisen vireie tuosta. Näin kunta on voinut määrätä rakennuskietoon yeiskaavan mukaisen rakennuspaikan, joka on kunnan 6

8 antamaa poikkeamispäätökseä siirretty uuteen kohtaan. Rakennuskieot poistuvat, kun yeiskaavasta poistetaan yeiskaava-aueea kantatian aueea toisaae siirretyt rakennuspaikat ja uudet, poikkeamispäätösten mukaiset rakennuspaikat merkitään yeiskaavoihin. Samaa muutkin poikkeamispäätöksin syntyneet muutokset on tarkoituksenmukaista merkitä yeiskaavoihin muutoksina Yeiskaava rakennusuvan perusteena Korkeimman oikeuden eri päätöksiä voimaan tueissa yeiskaavoissa oi tavoitteena, että yeiskaava oisi toiminut ranta-aueea rakennusuvan perusteena. Voimassa oevissa y aiskaavoissa r antarakentamisoikeus o Ii sevitetty kantatioittain yksityiskohtaisesti. Tämä rakennusoikeus on otettu huomioon myös vakituiseen asumiseen tarkoitetuiksi rakennuspaikkojen osata rantavyöhykkeen-aueea. Vanhan rakennusain ja maankäyttö- ja rakennusain siirtymäsäännösten perusteea vakinaiseen asumiskäyttöön merkityie rakennuspaikoie ei kuitenkaan oe voitu yeiskaavan perusteea antaa rakennusupia vaan poikkeamismenettey on tarpeen ennen rakennusupaa. Rakennusain siirtymäsäännösten perusteea yeiskaava toimii vain oma-asuntojen osata rakennusuvan perusteena. Näin yeiskaava ei oe toiminut rakennusuvan perusteena yhdenvertaisesti maanomistajien kesken, mikä oi yeiskaavojen akuperäinen ja tärkeä tavoite Maanomistajien aoitteet ja voimassa oevissa yeiskaavoissa imenneiden virheiden korjaaminen Maanomistajat ovat tehneet kome aoitetta yeiskaavojen muuttamisesta: Reitin 1 -osa-aue: 1. ISO-LÖYTÄNÄ -järvi, Eero Hiironen Lomarakennuspaikan ja vakinaisen asunnon rakennuspaikan vaihto keskenään, ja omarakennuspaikan siirto jo toteutuneesaan (ohkottuun) kohtaan. 2.SAARIJÄRVI, Vei-Pekka Kauppinen Lomarakennuspaikan siirto Lintusaaresta mannerrannae. Reitin 111 -osa-aue: 1. LANNEVESI, Antero Kiveä Virheeisesti pois jääneen omarakennuspaikan merkitseminen. 2. LANNEVESI, Virheen korjaaminen Lomarakennuspaikan siirto toteutuneesaan kohtaan, Vei Oavi Hyytiäinen. 1 7

9 3.15 Venevaikaman tarve Lannevedessä Saarijärven reitin 111-osa-aueea, mikä koskee Lannevettä on veneiden askupaikan/venevaikaman puute imeinen isääntyneen kaastus- ja erityisesti uisteuharrastuksen isäännyttyä. Yeiskaavan muuttamisen yhteydessä sevitetään mahdoisuudetainakin yhden uuden veneiden askupaikan merkitsemiseksi yeiskaavaan. 3.2 YLEISKAAVAKARTTA JA ALUEVARAUSTEN TARKKUUS Yeiskaavakartan mittakaava on 1 : Yeiskaavojen muutokset ovat aadittu peruskartan suurennoksee 1: Rakennuspaikkaa kuvaavat ympyrät ja neiöt osoittavat tian, joe merkitty rakennusoikeus kuuuu. Rakennusten yksityiskohtainen sijoittaminen ratkaistaan rakennusupamenetteyssä. 4. OSAYLEISKAAVOJEN MUUTOKSET 4.1 YLEISKAAVAKARTTOIHIN TEHDYT MUUTOKSET OSA ALUE Vesistö, hakemus, pvä, tiat TUHMAJOKI - HUMALALAMPI Poikkeamishakemus ymp.tk tiat: KOIVURINNE LAMMINPÄÄ KALMARINJÄRVI Poikkeusupapäätös K-S ymp.keskus tia: SALAKKANIEMI LÖYT ÄNÄ Maanomistajan aoite tiat: MATONIEMI LÄHERANTA JOLLEIKKO MAHLUNJÄRVI Poikkeusupapäätös K-S ymp.keskus tia: PAJURANTA muutos, hakija Lomarakennuspaikan siirto Tuomo ja Anne Haapakoski Ei omarantainen vakituisen asunnon rakennuspaikka Juha Leed Lomarakennuspaikan ja vakinaisen asunnon rakennuspaikan vaihto keskenään. omarakennuspaikan siirto jo ohkottuun kohtaan Eero Hiironen Ei omarantainen oma-asunnon rakennuspakka Anna Kaiokoski ja Oavi Manner 8

10 MAHLUNJÄRVI Poikkeamispäätös K-S ymp.keskus tia: LEVEÄLÄ SAARIJÄRVI Poikkeusupapäätös K-S ymp.keskus tia: LINTULAHTI SAARIJÄRVI Maanomistajan aoite tiat: LINTUSAARI HIEKKANNIEMI Lomarakennuspaikan siirto Voitto Niemi Lomarakennuspaikan siirto Pirkko Rajamäki Lomarakennuspakan siirto Vei-Pekka Kauppinen 4.12 II -OSA-ALUE Vesistö, hakemus, pvä, tiat SUMMASJÄRVI Poikkeamispäätös ymp.tk tiat: PAJULAHTI HANNULA SUMMASJÄRVI Poikkeusupapäätös K-S ymp.keskus tia: VÄINÖLÄ SUMMASJÄRVI Poikkeamispäätös ymp.tk tia: HANNUNRANTA SUMMASJÄRVI Poikkeamispäätös ymp.tk tia: KIVIRANTA muutos, hakija Lomarakennuspaikan käyttötarkoituksen muuttamien vakinaseksi asunnoksi Hannu Luetoa ja Kirsti Luetoa Lomarakennuspaikan siirto Martti ja Anna-Liisa Neittaanmäki Lomarakennuspaikan käyttötarkoituksen muuttamien Hannu Lehtonen Lomarakennuspaikan käyttötarkoituksen muuttaminen vakinaiseksi asunnoksi Juha Pekka Lehtonen SA-ALUE Vesistö, hakemus, pvä, tiat SUMMASJÄRVI Poikkeusupapäätös K-S ymp.keskus tia: SEPPÄLÄ LANNEVESI Poikkeamispäätös ymp.tk muutos, hakija Lomarakennuspaikan siirto Yrjö Pukkinen vatakirjaa Lomarakennuspaikan käyttötarkoituksen muuttamien vakinaiseksi asunnoksi 9

11 tia: SAVIRANTA LANNEVESI Virheen korjaaminen tia: HULINA LANNEVESI Poikkeusupapäätös K-S ymp.keskus tia: PIILOLA LANNEVESI Kaavan muutosaoite , virheen korjaaminen tia: KOTARANTA Pasi Oksanen Lomarakennuspaikan siirto toteutuneesaan kohtaan Vei Oavi Hyytiäinen Ei omarantaisen vakinaisen asuinrakennuspaikan siirto Mikko Aksein Virheeisesti pois jääneen omarakennuspakan merkitseminen Antero Kiveä 4.2 YLEISKAAVAMERKINTÖJEN MUUTOKSET 4.21 Yeistä Yeiskaavan auevarausmerkintöihin on tehty muutoksia, jotka viittaavat maankäyttö- ja rakennusain määräyksiin entisen rakennusain sijasta Muutetut auevarausmerkinnät MT -1 MT -2 MT -3 SL-2 Maa- ja metsätaousaue Ranta-aueiden metsien käsitteyssä tuee noudattaa kuoinkin voimassa oevia vatakunnaisia suosituksia. Maa- ja metsätaousaue Aue on tarkoitettu maa-ja metsätaouden harjoittamiseen. Rantavyöhykkeen rakennusoikeus on maanomistajakohtaisesti siirretty A, AM, RM ja RA -aueie. Rakentamisen on sijainnutaan ja rakennustavataan iityttävä oemassa oeviin tiojen taouskeskuksiin siten, että avointen petoaueiden keskeiset osat säiyvät vapaana rakentamiseta. Petoaueia on voimassa rakennusain MRL 128 :n mukainen toimenpidekieto. Toimenpidekieto ei koske maisemanhoidoisia toimenpiteitä. Maa- ja metsätaousaue Aue on tarkoitettu maa-ja metsätaouden harjoittamiseen. Rantavyöhykkeen rakennusoikeus on maanomistajakohtaisesti siirretty A, AM, RM ja RA -aueie. Rakentamisen on sijainnutaan ja rakennustavataan iityttävä oemassa oeviin tiojen taouskeskuksiin siten, että avointen petoaueiden keskeisetosatsäiyvät vapaana rakentamiseta. Aueen maisemaisesti merkittäviä petoaueia on voimassa MRL 128 :n mukainen toimenpidekieto, joka koskee myös aueen metsittämistä. Toimenpidekieto ei koske maisemanhoidotisia toimenpiteitä. Luonnonsuojeuaue Luonnonsuojeuain perusteea määrätään, että aueea ovat kieettyjä rakentaminen, maankamaran kaivaminen,ouhiminen, täyttäminen, puiden kaataminen ja muut uonnontiaa muuttavattoimenpiteet Rakennusoikeus on maanomistaja- 10

12 kohtaisesti siirretty A, AM, RMja RA-aueie. Aueea saitaan maisemanhoidoiset toimenpiteet. SL-3 SL-5 Luonnonsuojeuaue Luonnonsuojeuain perusteea määrätään, että aueea ovat kieettyjä rakentaminen, maankamaran kaivaminen, ouhiminen, täyttäminen, puiden kaataminen ja muut uonnontiaa muuttavat toimenpiteet kunnes se on muodostettu uonnonsuojeuaueeksi. Rakennusoikeus on maanomistajakohtasesti siirretty A, AM, RM ja RA -aueie tai merkitty korvattavaksi. Korvattavaksi merkittyjen rakennuspaikkojen rakentamiskieto on voimassa enintään viiden (5) vuoden ajan. Aueea saitaan maisemanhoidoiset toimenpiteet. Luonnonsuojeuaue Aue on uonnonsuojeuain perusteea erikoisten uonnonoosuhteiden tai kasvien vuoksi suojetu aue Muutetut yeiskaavamääräykset Voimassa oevien 1-, II- ja 111 -osa-aueiden yeiskaavojen kaavamääräykset sisätävät määräyksiä, jotka ovat jo aikaisemmin sisätyneet rakennusjärjestyksen säännöksiin. Näin rakennusjärjestyksen säännöksiä on tarpeetonta toistaa yeiskaavamääräyksiksi, kun sitä on noudatettava yeiskaavan aueea eei yeiskaavassa toisin määrätä Koko yeiskaava-auetta koskevat kaavamääräykset Yeiskaavojen kaavamääräyksinä Saarijärven reitin 1-, II- ja 111 -osa-aueiden yeiskaavojen aueea ovat voimassa seuraavat yeiskaavamääräykset 1. Yeiskaava-aueea noudatetaan Saarijärven kaupunginvatuuston kuoinkin voimassaoevaa rakennusjärjestystä ja sen mukaisia yeismääräyksiä ja ohjeita, eei yeiskaavamääräyksissä toisin määrätä. 2. Yeiskaavaa käytetään rakennusuvan myöntämisen perusteena yeiskaavan ranta-aueen A, A-1, AM, AM-1, AR, RA, RA-1, RA-2 ja s merkintöjen mukaisia aueia (MRL 44 ja 72.1 ). 3. MT -1, MT -2 ja MT -3 aueia määrätään, että vesistöjä rajaavaa puustoa ei saa poistaa eikä yi kahden (2) hehtaarin suuruisia avohakkuita saa suorittaa. 4. RM -aueita tai niiä oevia rakennuspaikkoja ei saa ohkoa erisiks tioiksi. 5. Kahdesta uudesta omarakennuspaikasta (RA) on muodostettavissa yksi (1) pysyvän asuinrakennuksen (A) rakennus paikka. 6. Pohjavesiaueea (pv) on noudatettava pohjavesiaueen suojeusuunniteman määräyksiä. 7. Rantarakentamispaikan rantakasviisuus tuee säiyttää uonnonmu kaisena. 11

13 5 TOTEUTTAMINEN 5.1 OSAYLEISKAAVAN TÄRKEIMMÄT OIKEUSVAIKUTUKSET Rakennustoimintaa yeiskaavan ranta-aueia ohjaavatoikeudeisen sitovuuden mukaisessa järjestyksessä seuraavat säädökset: 1. Maan käyttö- ja rakennusain säädökset 2. Maan käyttö- ja rakennusasetuksen säädökset 3. Ranta-asemakaava 4. Vahvistettu yeiskaava 5. Rakennusjärjestys 6 OSAYLEISKAAVAMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 6.1 PERUSSELVITYSTEN VAIKUTUS KAAVASUUNNITTELUUN Yeiskaavan ympäristövaikutusten arvioimiseksi on kaavoituksen akuvaiheessa suunnitteuaueesta tehty perussevitykset aueen kuttuurimaisemasta, uonto-ja maisematekijöistä, muinaismuistoaueista sekä vesistöstä. Yeiskaavamuutoksissa on otettu huomioon perussevitykset. 6.2 ARVIOINTI YLEISKAAVAMUUTOSTEN VAIKUTUKSESTA SAARIJÄR VEN REITIN MAISEMAAN Yeiskaavamuutosten vaikutus Saarijärven reitin maisemaan on vähäinen, koska poikkeamismenetteyssä on aina tarkastatu poikkeamisuvan myöntämisen vaikutukset. Yeiskaava aueee on kaavamuutoksea muodostunut yksi uusi omarantainen omarakennuspaikka, jo osittain toteutuneena aiheuttaa vain vähäisiä vaikutuksia maisemaan. 6.3 ARVIOINTIYLEISKAAVAMUUTOSTEN VAIKUTUKSESTA KASVILLISUU TEEN JA VEDEN LAATUUN Yeiskaavamuutosten vaikutusta Saarijärven reitin kasviisuuteen ja veden aatuun on pidettävä vähäisenä. 6.4 ARVIOINTI YLEISKAAVAMUUTOSTEN VAIKUTUKSESTA KYLIEN ELIN VOIMAISUUTEEN Yeiskaavamääräykseä "Yieskaavaa käytetään rakennusuvan myöntämisen perusteena..." on myönteistä vaikutusta kyien einvoimaisuuden kehittymiseen. Yeiskaava-aueea on mahdoisuus kaavamääräyksen perusteea suoraan rakennusuvaa rakentaa asuntorakennuksia vakinaiseen asumiskäyttöön. 6.5 ARVIOINTI YLEISKAAVAMUUTOSTEN VAIKUTUKSESTA PERINNE MAISEMIEN SÄIL YMISEEN JA LUONNON MONIMUOTOISUUTEEN Yeiskaavamuutosten vaikutuksia Saarijärven reitin perinnemaisemien säiymi- 12

14 seen ja uonnon monimuotoisuuteen on pidettävä vähäisinä. Poikkeamismenetteyssä on aina tarkastetu poikkeamisuvan myöntämisen vaikutukset. 6.6 ARVIOINTI YLEISKAAVAMUUTOSTEN VAIKUTUKSESTA JOKAMIEHEN OIKEUKSIIN JA VIRKISTYSMAHDOLLISUUKSIIN Yeiskaavamuutoksia ei oe vaikutustajokamiehenoikeuksiin ja virkistysmahdoisuuksiin. 6.7 ARVIOINTI YLEISKAAVAMUUTOSTEN VAIKUTUKSESTA NATURA2000 -ALUEISIIN Yeiskaavamuutoksia ei oe NATURA aueisiin kohdistuvia, uonnonarvoja heikentäviä vaikutuksia, koska muutokset eivät kosketa NATURA-aueita eikä niiden ukopuoiset yeiskaavamuutokset oe seaisia, joia oisi merkitykseisen haitaisia vaikutuksia NATURA aueisiin. 7 SUUNNITTELUVAIHEET 7.01 Aoite Saarijärven kaupunginhaitus päätti panna vireie Saarijärven reitin 1-, II- ja 111- osa-aueiden muutokset seuraavissa tapauksissa: 1. Rakennuskieossa (MRL 38.1 )oevien yeiskaavan mukaisten, poikkeamispäätösten mukaisesti, toisaae siirrettyjen rantarakentamispaikkojen merkitseminen yeiskaavaan poikkeamispäätösten mukaisina 1-osa-aueea 5 kp i-osa-aueea 3 kp 111-osa-aueea 3 kp 2. Maanomistajan tekemä yeiskaavan muutosaoite: 1-osa-aueea 2 kp 111-osa-aueea 1 kp 3. Kaavamääräyksen "Yieiskaavaa käytetään rakennusuvan my6ntämisen perusteena yeiskaavan ranta-aueena, A-1, AM, AM-1, RA, RA-1, RA-2, RM, RM-1 ja s -merkintöjen aueea. (MRL 44 ja )" (MRL 44 ) isääminen 1-, II- ja 111- osa-aueen yeiskaavoihin Perussevitykset Yeiskaavan muutoksessa on käytetty samoja toukokuussa -94 vamistuneita koko Saarijärven reittiä (4 kuntaa) koskevia perussevityksiä: Luonto- ja maisemasevitys Kuttuurimaisemasevitys Vesistösevitys Maanomistusoosuhteet ja kiinteistömuodostus 13

15 7.03 Rantaosayeiskaavan muutosuonnos Yeiskaavojen muutosuonnokset sekä osaistumis-ja arviointisuunnitema ovat oeet nähtäviä MRL 63 ja MRA 30 :n tarkoittamaa tavaa Viranomaisneuvotteu Yeiskaavan muuttamiseen ryhdyttäessä (MRA 18 )käytiin viranomaisneuvotteu Keski-Suomen ympäristökeskuksessa. Neuvotteussa todettiin: - Natura-vaikutusarvio tuee tehdä aueia, joia muutokset kohdistuvat Naturaaueisiin - erityinen määräys, joka koskee kaavan käyttämistä rakennusuvan perusteena tuee muuttaa koskemaan ranta-auetta rantavyöhykkeen sijasta Kaupunginhaitus, ehdotuksen nähtäviä oo Kaupunginhaitus hyväksyi yeiskaavojen muutosuonnokset ja asetti yeiskaavojen muutosehdotuksen yeisesti nähtäviä väiseksi ajaksi Ympäristöautakunta Yeiskaavojen muutosta käsitetiin ympäristöautakunnassa uudeeen, koska maanomistajien aoitteista oi tuut esiin kaavojen uusia muutostarpeita. Lisäksi uusia poikkeamispäätöksiä oi saat ja ne tui myös isätä kaavamuutoksiin. Ympäristöautakunta päätti :ssä esittää isämuutokset kaupunginhaituksen hyväksyttäväksi Kaupunginhaitus, ehdotuksen nähtäviä oo uudeeen Kaupunginhaitus hyväksyi ympäristöautakunnan esityksen isämuutoksista :ssä ja päätti asettaa MRA 32 :n mukaisesti yeiskaavojen muutosehdotukset uudeeen nähtävie, koska yeiskaavojen muutosehdotusta on oennaisesti muutettu sen jäkeen, kun se oi asetettu yeisesti nähtävie. MRA 19 :n tarkoittamaa tavaa yeisesti nähtävie. Yeiskaavojen muutosehdotukset oivat uudeeen yeisesti nähtäviä väisen ajan Yeiskaavamuutoksista tehdyt muistutukset Yeiskaavojen muutosehdotuksista ei oe saatu yhtään muistutusta Yeiskaavaehdotuksesta saadut ausunnot Koska yeiskaavan muutokset ovat vaikutuksitaan vähäiset ja suurin osa muutoksista on poikkeamisupamenetteyssä ausuntojen tarpeeisuuden suhteen sevitetty, ei yeiskaavan muutosehdotuksista oe katsottu tarpeeiseksi hankkia enempiä ausuntoja. 14

16 7.10 Viranomaisneuvotteu Yeiskaavamuutoksia koskeva MRL 66 :n ja MRA 18 :n tarkoittama viranomaisneuvotteu käytiin Keski-Suomen ympäristökeskuksessa Koska ehdotusvaiheessa ei oe tuut mitään yeiskaavan muutoksiin vaikuttavaa uutta, ei myöskään ehdotusvaiheen viranomaisneuvotteua oe katsottu tarpeiseksi järjestää Kaupunginvatuusto Saarijärven kaupunginvatuusto hyväksyi Saarijärven reitin 1-, II- ja!i-osaaueiden yeiskaavoihin tehdyt, yeiskaavakarttojen mukaiset muutokset 38 :ssä Saarijärveä 25. päivänä eokuuta ~-- \ ~'-".. Markku Tukia kaavoitusarkkitehti 15