Luomutilan ravinnehuolto

Transkriptio

1 Luomuviljelyn peruskurssi Luomutilan ravinnehuolto LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke

2 Kuva: Kaija Hinkkanen 2

3 Ravinteiden hyväksikäyttö 1. Vältä puhtaita palkokasvikasvustoja, suosi seoksia 2. Syväjuurisia viljelykasveja kiertoon 3. Nurmen kyntö myöhään syksyllä tai keväällä 4. Talviaikainen kasvipeite 5. Rikkakasvien hallinta ensisijaisesti viljelykierron avulla 6. Vähennä muokkausta 7. Lannan / kompostin huolellinen käsittely 8. Paranna maan veden ja ravinteiden pidätyskykyä. 3

4 Ravinnehuollon suunnittelu Luomutilalla tuotetut ravinteet Viljelykierto ja viherlannoitus Lanta Mikäli ravinteet eivät riitä, täydennyslannoitusta Lannan vastaanottoa Luomussa sallitut täydennyslannoitteet Kirjaus lannoitussuunnitelmaan (luomusuunnitelma) Muista varmistaa, että lannan laajaperäisyysvaatimus täyttyy Luovuttavalla tilalla hallinnassa peltoa niin että eläinmäärä alle 2 ey/ha 4

5 Lannoitus Ravinnehuollon perusta: viljelykierto ja eloperäisen aineksen lisääminen maahan Luomutuotantoyksikön ulkopuolelta tuotu turve sallittu vain puutarhataloudessa Lannan mukana N (kok) enintään 170 kg/ha (= nitraattidirektiivi) Sallitut täydennyslannoitteet: - perusteena esim. Viljavuusanalyysi Teollismaisesta eläintuotannosta peräisin olevan lannan käyttö kielletty (yli 2 ey/ha) 5

6 Biologinen typensidonta Palkokasvien juurinystyräbakteerit - Lajispesifisiä (ymppäys) - kasvi luovuttaa energiaa, bakteerit sitomaansa typpeä Kuva: Kaija Hinkkanen 6

7 Kasvien typensidontakyky Sinimailanen Apilapitoinen nurmi Apila aluskasvina viljassa Laidun v. Viherrehu, virna Härkäpapu Herne (Jukka Rajala 2006) 7

8 Biologisen typensidonnan tehoon vaikuttavat: Peltomaan ph - optimi ph typensidonta tehotonta, jos ph < 5,5 Maan rakenne - hapen puute rajoittaa Liukoisen typen määrä - väkilannoitteet ja raaka lanta rajoittaa typensidontaa Viljelykasvin hyvä kasvu, niitot, ymppäys 8

9 Esikasvivaikutus = sadosta maahan jäävien juurten ja sängen jälkivaikutus Esikasvivaikutuksen suuruus riippuu: - maahan jäävän eloperäisen aineen määrästä - kasvimassan typpipitoisuudesta - kasvimassan hajoamisnopeudesta Lasketaan vaikuttavan 2 vuoden päähän. 9

10 Typensidonnan varmistaminen siementen ymppäys = siementen pintaan tartutetaan tehokkaita typpibakteereita - jos ko. palkokasvilajia ei ole viljelty lohkolla aikaisemmin (esim. sinimailanen, virnat) - jos ph < 5,5. Ymppäyksen suorittaminen: Voidaan sekoittaa siemeneen betonimyllyssä, saavissa, nestepeittauslaitteissa tai kylvökoneen siemenlaatikossa - Ymppi sisältää bakteeriturpeen ja tartunta-aineen. - Kylvö mahdollisimman pian ymppäyksestä; anna siemenen kuitenkin kuivahtaa min. - Ymppi on elävää: säilytä 2 20 asteen lämmössä ja pakkaus avattuna korkeintaan 2 vk viileässä. 10

11 Esimerkki fosforin ja kaliumin varastoista ja rapautumisesta eri maalajeilla Ruokamulta 0 25 cm FOSFORI hieta savi turve 1,5 t/ha 1,5 t/ha 0,1 0,5 t/ha Jankko cm 2 3 t/ha 2 3 t/ha 0,3 1,5 t/ha Rapautuminen kg/v 5 20 kg 5 20 kg 5 15 kg Ruokamulta 0 25 cm Jankko cm Rapautuminen kg/v KALIUM hieta savi turve 60 t/ha 60 t/ha 0,1 0,5 t/ha 180 t/ha 180 t/ha 0,3 1,5 t/ha 10 50kg kg kg 11 Jukka Rajala 2006

12 Fosfori lannoituksessa Epäedullisen maaperän ja ilmaston vuoksi fosforia tarvitaan lähes kaksi kertaa sadossa poistuva määrä = suuret kustannukset! = haitat vesistöissä! Miten hyödyntää maan omia fosforivaroja? - pellon ruokamulta sisältää P n kg/ha, josta viljasato tarvitsee n. 12 kg/ha KALKITUS! - Happamuus on yleisempi ongelma kuin ravinteiden puute 12

13 Kaliumin lähteet luomutilalla Maaperän kaliumvarastot - savi- ja hiesumailla runsaasti Viherlannoituksen ja esikasvin kalium Karjanlanta (virtsa) Biotiitti Peruna- ja nurmirehusadoissa poistuu runsaasti kaliumia Kevyillä kivennäismailla ja turv la tarvitaan täydennystä 13

14 ph:n nosto tarvittaessa Perus-/ylläpitokalkitus Halvin P-lannoitus Biotiittia, jos myös kaliumin puutetta Esim. säilörehun mukana poistuu runsaasti Tuhka&Luomu: kalkitusvaikutuksen lisäksi sisältää myös hivenaineita Raaka-aineena voi olla vain puhdas puu Huom. Cd-pitoisuus: max 6 g/ha/4 v. Ylläpitokalkitukseen ei yleensä ole luomuviljelyssä tarvetta, ph ei laske kun ei käytetä happamoittavia väkilannoitteita 14

15 Hivenlannoitus Todetun tarpeen mukaan (viljavuustutkimus, kasvusto-oireet) Sallittuja vain typettömät tuotteet (B, Mg,..) Aina syytä tarkistaa! Kirjaaminen: luomusuunnitelma, lohkokirjanpito, tuotevirtakirjanpito 15

16 Apilan hyödyt kasvustossa Kuva: Kaija Hinkkanen Typensidonta, hyvä esikasviarvo Parantaa maan rakennetta ja vesitaloutta Nostaa varastoravinteita syvemmältä ruokamultakerrokseen Kilpailee rikkakasvien kanssa Hyvä välikasvi esim. jatkuvassa viljan viljelyssä (pienentää tauti- ja tuholaispainetta) Tasaa työhuippuja 16

17 Maaperä ja pellon kunto Maan happamuus Puna-apilan ph-vaatimus 6 7 Alle 5,5 ph:ssa typensidonta heikkenee Kuva: Kaija Hinkkanen Jankko Jos jankko on tiivistä niin puna-apilan paalujuuren kasvu estyy, jolloin jankon vesi- ja ravinnevarat jäävät hyödyntämättä Kun maan rakenne on kunnossa, puna-apilan juuristo ulottuu jopa 1,5 m syvyyteen 17

18 Maaperä ja pellon kunto Kuva: Kaija Hinkkanen Maan vesitalous Apila sietää huonosti korkeaa pohjavettä Pellon pinnan muotoilu ja ojitus pitää olla kunnossa, jotta apila viihtyy Maan rakenne Puna-apila parantaa maan rakennetta Hyvärakenteinen maa kantaa raskaankin korjuukaluston ja vältetään tallaus-vauriot 18

19 Nurmen palkokasvipitoisuuden ja typensidonnan määrä eri satotasoilla Sidotun typen määrä kg/ha ka-sato t/ha Palkokasvipitoisuus prosentteina A. Granstedt,

20 Lannan käyttö luomutuotannossa Kuva: Sari Hiltunen 20

21 Lannan merkitys Ravinnelähde Maan rakenteen ja ravinteiden saatavuuden parantaminen Pieneliötoiminnan vilkastuttaminen Lannasta muodostuva humus kuohkeuttaa maata Mururakenne paranee Vesitalous paranee Maan ilmavuus paranee 21

22 Lannan ravinteet Suurin osa rehun sisältämistä pääravinteista jää lantaan (n. 2/3) Typestä noin kolmannes liukenee heti, loppu jää seuraavien kasvien hyödyksi, mutta on myös vaarassa huuhtoutua paras hyöty kun lanta mullataan maahan + pitkän kasvuajan kasvi Lannan muut ravinteet vaikuttavat typpeä nopeammin, kali tulee heti käyttöön 22

23 Eläinten lantamääriä (nitraattidirektiivin mukaiset lannan varastointitilavuudet, m3/eläinpaikka) Eläinlaji kuivalanta virtsa Lietelanta Virtsa imeytettynä kuivikkeeseen + lanta lypsylehmä Emolehmä, hieho, lihanauta Emakko porsaineen ,5 7 8,3 hevonen Lammas, uuhi karitsoineen 1, ,5 kana 0, ,05 23

24 Lannan taulukkoarvoja Lantalaji Naudan kuivalanta Sian kuivalanta Kanan kuivalanta N liuk. kg/m³ P (Fosfori ) kg/m³ fosforista kasveille käyttökelpoista kg/m³ 1,2 1,2 1,02 3,2 1,5 2,5 2,12 2,8 4,5 4,4 3,74 4,5 hevonen 0,4 0,5 0,42 2,0 Naudan lietelanta Sian lietelanta Naudan virtsa 24 1,8 0,5 0,42 2,9 2,7 0,8 0,68 1,9 1,8 0,1 0,08 4,5 Kalium kg/m³ Lähde: Maatalouskalenteri 2013

25 Lannan typen (liukoinen) teho Levitys kuivikelanta Liete Virtsa Pintaan, syksy Mullaten syksyllä Pintaan, kevät Mullaten keväällä Lähde: Kemppainen 1992 / Viljavuuspalvelu

26 Ravinnehävikkien estäminen Navetassa ja varastossa typpeä haihtuu ammoniakkina Virtsan N: 40-50% Kuivikelanta: 20-25% Liete: 5-10% Muut ravinteet säilyvät paremmin Syksyllä lohko jolle lantaa on levitetty jätetään muokkaamatta 26

27 Kuinka paras hyöty lannasta? Huolellinen varastointi Tiedätkö mitä levität? Analyysi, kuivikkeet, C:N-suhde (optimi 25-35:1), vaihtelee kuivikkeen ja lannan sisältämän typen mukaan Mille kierron kasville, milloin, millä kalustolla? 27

28 Huomioitavia asioita Luomusäännöt Ympäristötukiehdot - Karjanlannan poikkeussäännöt Nitraattidirektiivi Käytäntö: lantalaji, kuivike, hukkakaurariski, käyttömäärät jne. 28

29 Täydennyslannoitus Jos palkokasveja, luomulantaa tai luomukompostia ei ole lainkaan hyödynnetty riittävän ravinnemäärän saavuttamiseksi, ei täydennyslannoitusta voida käyttää Sallitut täydennyslannoitteet on aina syytä tarkistaa EVIRAn luomuohjeista osoitteesta löytyy uusitut luonnonmukaisen tuotannon ehdot sekä erilaisia mallipohjia mm. lannan vastaanottoon Muista päivittää tarvittaessa luomusuunnitelma 29

30 Täydennysravinteista Lannan käyttö ja saatavuus vaihtelevat paljon alueittain Lihaluujauhopohjaisten lannoitteiden hinnat nousseet käytön kannattavuus punnittava sadon arvon lisäksi tiheä kasvusto varjostaa rikkaruohoja Alueittain käytössä eri vaihtoehtoja, mm. erilaiset maanparannusaineet Humuspehtoori Oy:n tuotteet: osa luomuhyväksyttyjä 30

31 Luomusäännöt / lanta Viljelykierto oma luomulanta täydennyslannoitus Täydennyslannoitus = luomutilan ulkopuolelta tuleva lanta Teollismaisesta eläintuotannosta peräisin olevan lannan käyttö kielletty (yli 2 ey/ha) Ei kuitenkaan teollista jos toimitetaan keskitettyyn lannankäsittelylaitokseen Tai lanta levitetään useamman tilan pelloille niin että 2 ey/ha ei ylity 31

32 Lannan käsittelyvaatimukset Tavanomainen virtsa ja lietelanta on ilmastettava tai laimennettava - Laimennus: sadevedet tai navetan pesuvedet lietesäiliöön OK. Turkiseläinlanta on aina kompostoitava Muidenkin eläinten kuivalanta suositellaan kompostoitavaksi 32

33 Luomulanta Jos tilalla on luomueläimiä enemmän kuin 2 ey/ha, ylimenevältä osalta lanta voidaan luovuttaa vain toiseen luomuyksikköön Luomueläimistä peräisin olevalle lannalle, lietteelle ja virtsalle ei ole luomuohjeista tulevia käsittelyvaatimuksia (käytössä ja varastoinnissa noudatettava ymp.tuen ja täydentävien ehtojen ohjeita) 33

34 Patteroinnista tehdään aina ilmoitus (kunnan ympäristösihteeri) 34

35 Lannan käyttö Nitraattidirektiivi: Levitettävän lannan typpimäärä ei saa ylittää 170 kg N/ha/v. Jos lohkon P-lannoitteena käytetään vain karjanlantaa, myös kasvitilalla on mahdollisuus käyttää karjanlannan poikkeussääntöä (ymp.tuen sitoumus s. 11). Mahdollisuus lannan vastaanottosopimukseen? Yksityiskohtaiset ohjeet varmistettava (nitr.direktiivi ym. ohjeet uudistuvat) 35